Muistojen Maxi
4 LEPUSKI
Maxin hiihtokilpailut talvella 1972. Kuva: Leppävaara-seura ry.
Maxin tulipalon jälkeisen savualen tungosta Maxin sisäänkäynnin edessä 1977. Kuva: Leppävaara-seura ry/Antti Laitinen
Leppävaaran Maxi-market oli Suomen ensimmäinen autotavaratalo, jota tultiin katsomaan kauempaakin Suomesta. ”Me ajettiin lapsena aina kesällä pakollinen reitti Mikkelistä koko suku, noin 3-5 -autollista. Rastilan leirintäalueella meni viikonloppu ja sitten Maxiin Leppävaaraan.”
misto, lemmikkieläinliike, optikko jne. Maxi tappoi lähikaupat, joita mm. Lintuvaarantien varrella oli ollut parinsadan metrin välein. Hectorkin lauloi levyllään: ”Nyt en enää naapuriin piirakkaa vie, Maxi-market on naapurinain.”
Valtava Maxi Maxi nousi pellolle aseman viereen ja avattiin 4.11.1971. Sijainti oli strateginen, paikalle pääsi autolla mutta myös junalla ja busseilla.
Alkuaikoina Maxi jakoi ilmaisia junalippuja opettaakseen ihmiset käymään Maxissa. Maxi oli aikanaan valtavan suuri, sen katolla komeileva Maxi-kuutiokin oli isompi, kuin omakotitalo. Itse rakennus oli halvalla tehty betonilaatikko, koska sillä oli vain viiden vuoden rakennuslupa. Kuitenkin se oli paikallaan yli 30 vuotta. Maxin vieressä levisi valtava parkkialue, jolla mahtui järjestämään jokamiesluokan autokilpailujakin. Maxi oli vuonna 1975 Suomen
neljänneksi suurin tavaratalo. Rautakauppana tunnettu Rake Oy perusti Maxin Amerikan mallin mukaan. Sen konsepti perustui isoihin sisäänostoihin, halpoihin hintoihin, itsepalveluun ja useiden kauppaliikkeiden yhteistoimintaan. Jopa Maxin Alko oli itsepalvelumyymälä. Se oli ihme, joka uskottiin todeksi vasta, kun se oli nähty ja koettu. Elanto vastasi Maxin laajasta elintarvikepuolesta, sen lisäksi talosta löytyi posti, autokauppa, pankki, matkatoi-
Ruma mutta rakastettu Halvalla rakennettu peltomarket herättää edelleen lämpimiä tunteita facebookin postauksissa: ”Mahtavinta olivat Maxi ja pehmikset, Muxulan leikkihuoneen
isot vaahtomuovipalat ja oikeat leikkipuhelimet”. Synttärikakkuja ihmetellään vieläkin, miten niistä riitti syömistä tuhansille ja taas tuhansille: ”Se synttärikakku! Onko jollain kuvaa siitä? Meidän poika ei millään usko, että kakku voi olla kattoon asti.” ”Mä luulin pienenä, että joulupukki asuu Maxin kuutiossa, kun meidän joululahjoissa oli joskus Maxin hintalappu”. Maxin salaisuus oli sen yhteisöllisyydessä. Maxi järjesti jatkuvasti aktiviteetteja asiakkailleen yhdessä
paikallisten toimijoiden kanssa: Maxin ympärijuoksuja ja hiihtokilpailuja lapsille, synttärijuhlia sekä Leppävaaran Lionsien kanssa huutokauppoja ja Miss Leppävaara -kilpailuja. Tässä Maxi oli edelläkävijä, jota muistellaan vieläkin kaiholla. Suorat lainaukset ovat Leppävaaran ytimessä -kirjasta sekä Leppävaaran kansalaismuisti facebook ryhmästä. Teksti: Markku Salmi
Koronavirus on lisännyt asunnottomien hätää
Perkkaan Huolto Oy www.perkkaanhuolto.fi Isännöinti - Kiinteistöhuolto - Päivystys 24h
Koronaviruspandemia on lisännyt piiloasunnottomuutta. Ilman vakituista asuntoa olevat ihmiset eivät enää ole olleet tervetulleita kavereittensa sohville nukkumaan. Vuonna 2019 Espoossa oli 457 yksin elävää asunnotonta. ”Me muut olemme voineet olla yhä enemmän kotona ja rajoittaa liikkumistamme, mutta asunnottomien osalta se ei ole onnistunut”, aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Tapio Nieminen Espoon sosiaalitoimesta sanoo. Asunnottomuuden keskeisin syy on kasvukeskuksien korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Tämän vuoden Asunnottomien yön teeman on Oma koti hurjan kallis.
Tired Unclen pienpanimo syntyi rakkaudesta olueen
Keran Halleilla käy perjantai-iltapäivisin kuhina, kun oluen ystävät kiirehtivät hakemaan viikonlopuksi pien-
panimon tuotteita uudesta Tired Unclen panimokaupasta. Perjantai on myös päivä, jolloin panimomestari
Luca Coelho keittää olutta. Kun käväisin panimokaupassa – jossa muuten on myynnissä myös Kera-olutta – suurissa rosteritankeissa muhi belgialaistyyppinen vehnäolut. ”Teemme yleensä amerikkalaistyyppisiä suodattamattomia ale-oluita, mutta myös muita oluttyylejä vanhalta mantereelta”, kertoo Matti Nikkonen, yksi Tired Uncle Brewingin perustajista. Pienpanimo on toiminut viime kesästä Kera Halleilla, josta sen on jo löytänyt joukko oluenystäviä. ”Olimme melkein vuokraamassa tilat Pitäjänmäeltä, kun kuulimme Kerasta. Sitä ennen toimimme kier-
tolaisina eli toinen panimo teki olutta meidän reseptillä. Harjoittelimme samalla ison tuotannon saloja.” Omat laitteet oli ostettu jo ennen kuin tilasta oli tietoakaan.
Mistä nimi Tired Uncle? Matti Nikkonen kertoo, että parisen kymmentä vuotta sitten syntyi kaveriporukka, jolla oli paljon omia juttuja. Nimekseen se otti Väsyneet Sedät. Elämä vakiinnutti sedät; tuli muuttoja työn perässä, perustettiin perheitä. Tapaamiset muuttuivat pari kertaa vuodessa tehtäviin matkoihin eri kulttuurikohteisiin. Oletettavasti tutustuttiin myös olutkulttuuriin,
vaikka Matti ei sitä maininnutkaan. Tähän setäporukkaan osui brasilialainen panimomestari Luca, jonka oluet herättivät niin paljon ihastusta, että makuelämystä haluttiin jakaa muillekin kuin kavereille. Väsyneistä sedistä sukeutui Tired Uncle Brewing Co.
Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on? Tärkeimpänä Matti pitää oluen harrastajien palvelemista mahdollisimman laadukkaalla oluella. Mielessä siintää myös panimon oma taproom. Suurena haaveena on saada Kera Halleille
Biergarten, olutpiha, joka Keski-Euroopan ulkoravintoloista poiketen toimisi sisätiloissa. Ravintolan lisäksi siellä olisi ympärivuotista viljelyä. Asiasta neuvotellaan parhaillahan Kera Kollektiivin, Innogreenin ja Sok:n kanssa. Nyt Innogreen ja viljelijät kokeilevat kaupunkiviljelyä ulkotiloissa. ”Ainakin ensi kesäksi on tavoitteena saada terassi”, Matti Nikkonen kertoo. Tällä hetkellä panimolla on kauppa, mutta ei oikeutta tarjoilla olutta.
Teksti: Pirjo Toivonen Kuva:Tired Uncle
