Haluaisitko olla mukana kehittämässä Viherlaaksoa? s

Asunto Oy Espoon VIHERLAAKSONHEIKKI

kuva taiteilijan näkemys

”Asuntokohtainen jääh-

dytys”, sanoo myyntipäällikkö Ari Riikonen Varte Oy:stä, kun kysyn häneltä, mikä on vaikuttanut ihmisten ostopäätöksiin.

Tarjoaa lähes Lippajärven rantatörmälle nouseva Viherlaaksonheikki muutakin nykyostajan vaativaan makuun. Esimeriksi autopaikkojen sähkölatausmahdollisuus, avarat pohjaratkaisut ja tasokkaat saniteettitilat ja keittiöt. ”Emme oli pihistelleet materiaaleissa.”

Ari Riikonen kertoo, että monet ostajat ovat ihastuneet siihen, että jo 70 neliön kokoisissa asunnoissa on erillinen vessa. ”On niitä joissakin viisikymmentäneliöisissäkin.” Lapsiperheiden lisäksi aikuispariskunnat ovat pitäneet tätä plussana.

Plussana on pidetty myös Heikin suuria lasitettuja parvekkeita – pienimmissäkin on 13 neliötä, suurimmat ovat yksiön kokoisia; 23 neliötä. Niitä voi todella kutsua lisähuoneiksi. Isolle parvekkeelle mahtuu niin pieni puutarha kuin leikkimiseen ja oleiluun sopivat kalusteet.

Tässä talossa on otettu huomioon myös asukkaiden välisen vuorovaikutuksen kehittyminen. Pihalle on suunniteltu aikuiseen makuun sopivat oleskelutilat, joissa pääsee hyvin juttusille naapureiden kanssa. Juttua voi jatkaa vielä taloyhtiön omalla kuntosalilla, jota asukaat saavat vapaasti käyttää.

Palataan vielä viilennyksen sisältävään ilmastointiin. Riikonen arvelee nyt, kun lähes kaikki asunnot on varattu, että noin 70–80 prosenttia ottaa sen lisävarusteena. Hänen mukaansa Vartessa pohditaan, pitäisikö tällainen mahdollisuus tulla kaikkiin Varten uusiin kerrostalokohteisiin. Suomen kesät ovat muuttuneet sellaisiksi, että jäähdytyksellä on todellista tarvetta.

Jokainen pystyy säätämään jäähdytystä oman tarpeensa mukaan. Kun lähtee kotoa pois kesäaikaan, jäähdytystä ei tarvita. Kotiin tultaessa sen saa nopeasti päälle. Näin säästyy myös energiaa. Huoneistokohtainen ilmanvaihtoratkaisu ottaa talteen myös asumisesta syntyneen energian, joka voidaan käyttää asukkaiden hyödyksi.

Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Varte

Olisitko sinä kiinnostunut tulemaan mukaan ja ideoimaan tulevaisuuden Viherlaaksoa? Viherlaakson kehittäminen alkaa konkreettisesti ensi vuonna työpajoilla.

Keskustele naapureidesi kanssa ja tulkaa yhdessä mukaan.

Viherlaaksoon luodaan yhteistyössä asukkaiden, yritysten edustajien ja muiden alueen toimijoiden kanssa pitkäntähtäimen suunnitelma Viherlaakso 2040. Työstä vastaa kaupunkisuunnittelukeskus ja sen on tarkoitus valmistua syksyllä 2021.

Aloitustilaisuus Viherlaakson kehittämisestä pidettiin 23.9.2020 etätapahtumana. Tilaisuudessa esiteltiin Viherlaakson kehitysnäkymiä, alueen kaavahankkeiden tilannetta ja Viherlaakson maisemarakenteen erityispiirteitä.

Talven 2020–2021 aikana toivomme kuitenkin, että saisimme teiltä viherlaaksolaiset ajatuksia, kehittämisideoita ja piirroksia, millainen Viherlaakso voisi olla koti-, työ ja/tai opiskeluympäristönä. Millaisia harrastustiloja tai ulkoilualueita toivoisit ja miten Viherlaaksossa voisi liikkua?

Keskustelethan myös naapureidesi kanssa, millaisia toiveita heillä on teidän naapuruston suunnittelusta ja voisiko kenties löytyä yhteistä kehittämisprojektia. Yhteystiedot ehdotustesi läKuva: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Kuva: Mervi Romppainen / Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Autopaikoille on esteetön pääsy. Niistä kolmanneksessa on sähkölatausvaraus. Ari Riikonen uskoo, että kaikki autopaikat varataan, vaikka niitä on hieman enemmän kuin asuntoja. Osalla on tarve kahteen autopaikkaan. Jotkut ostavat sen vieraita varten, vaikka eivät itse

ennakkomarkkinOINTI kuva taiteilijan näkemysHaluaisitko olla mukana kehittämässä Viherlaaksoa?

autoilekaan. Pihalle tulee myös vieraspaikka.

hettämistä varten löydät tämän tekstin lopusta. Ehdotuksianne käsittelemme kevään työpajoissa yhdessä koko Espoossa meneillään olevan Mun Espoo kartalla -kyselyn vastausten kanssa, linkki kyselyyn on tämän tekstin lopussa.

Kokemuksellinen paikallistieto on arvokasta, kun lähdemme yhdessä luomaan Viherlaakson tulevaisuutta työpajoissa, joten annathan ideoillesi mahdollisuuden olla osana tulevaa Viherlaaksoa.

Aluearkkitehti Tiina Piironen kertoo, että ajatus Viherlaaksosta vuonna 2040 sai alkunsa siitä, kun vuosien varrella on tullut yhteydenottoja eri tahoilta mahdollisuudesta kehittää omaa kiinteistöään. Kohteet ovat sijainneet eri puolilla ViherKuva: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

laaksoa, ja niissä on haasteena kehittämiselle ollut muun muassa jyrkät maastomuodot tai yksittäisen kohteen pinta-alan riittämättömyys.

Näiden haasteiden pohjalta syntyikin ajatus yhteisestä pitkäjänteisestä suunnitelmasta, jota voimme ideoida ja suunnitella Viherlaaksossa asuvien ja/tai toimivien tahojen ja kaupungin kanssa yhdessä. Pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelmaa hyödynnetään jatkossa alueen kaavoitustyössä.

Viherlaakson ominaispiirteitä

Viherlaakson maisemarakennetta täplittävät alavat laaksot ja korkeat kallionlaet. Suuret tiet ja katualueet pirstovat maiseman pieniin osiinsa. Alueen maisemaa värittävät vanhat rakennukset ja pihapiirit. Suurin osa alueen rakennuskannasta on rakennettu vuosien 19601980 aikana.

Alueella on tarve pienille esteettömille asunnoille, mutta myös isoille perheasunnoille. Asukkaita Viherlaakson ja Lippajärven alueella on hieman yli 9 000 henkilöä. Asukasmäärän kasvun on lähivuosina ennustettu jatkuvan muusta Espoosta poiketen niukkana. Alueen palveluista terveyskeskuspalveluiden siirto Kiloon on herättänyt voimakasta vastusta.

Viherlaaksossa korostuu luonto ja nimensä mukaisesti ”vihreä ympäristö”. Näihin hienoihin ja vaihteleviin maisemarakenteen puitteisiin tulemme yhdessä luomaan tulevaa suuntaa Viherlaakso 2040 -kehitysprojektissa. Samalla pohdimme, kuinka saamme nykyiset erityispiirteet säilytettyä ja jalostettua tulevaisuuden asumisen, työn, vapaa-ajan sekä liikkumisen tarpeisiin.

Tekstiilikuitujen lajittelu • Puuvilla, pellava viskoosi • Villakuidut • Tekokuidut

Me kulutamme Suomessa joka vuosia noin 70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä. Tästä määrästä arvellaan uudelleenkäyttöön ohjautuvan 30 prosenttia ja kierrätykseen 14 prosenttia. Suurimmasta osasta tulee edelleen poltettavaa sekajätettä.

Jos lahjoitat

Muista pakata vaatteet tiiviisti muoviin, sillä laatikot eivät aina ole kovin tiiviitä. Paperikassit ja pahvilaatikot vettyessään pilaavat sisällön ja ehkä muidenkin tuomia tekstiilejä. Muista myös, että vain ehjät ja puhtaat tekstiilit sopivat kierrätykseen. Pahimmillaan likaiset ja rikkinäiset vaatteet joutuvat Afrikkaan luontoa tuhoamaan.

Kerassa etsitään mallia vihreälle kaupungille

Plan B. Kuvaaja Arina Hiltunen

Kasveista tehdyssä vihreässä suodatusjärjestelmässä on neljä tasoa, joiden läpi hulevesi kulkee. Kasvit ovat sekä hyödyllisiä että kauniita katsella. Kuva: Tutta Toivonen

Topi Ruotsalainen. Kuvaaja Jaakko Blomberg

Leppävaarassa vahva kirjoittamisen kulttuuri

Mäkkylään kotiutunut Eila Pesonen on kirjoittanut ja julkaissut jo viisi kirjaa. Viimeisimmässä teoksessaan Amatsoninlilja kirjailija kertoo kaukana asuvan muistisairaan äidin hoidon järjestämisen kanssa kipuilevasta sairaanhoitaja Helenasta ja ratkaisuista, joita hän tekee. Ja ratkaisusta, joka sitten vain tulee. Raastavan todentuntuinen äidin muuttumisen kuvaus. Suosittelen.

Kirja löytyy kirjastoista. Kirjailija myy itse kirjaansa eila.p@hotmail.com