Arkeologiset yleisökaivaukset Leppävaarassa toukokuussa s. 4 Lepuskin eläinlääkäri: Koirien tassujen talvihoito s. 6

Teksti: Markku Salmi Kivikauden Leppävaara

Perkkaan Huolto Oy

www.perkkaanhuolto.fi Isännöinti -Kiinteistöhuolto -Päivystys 24h

Kampakeraamisen ranta-asuinpaikan hahmotelma. Satu Törmälä, Espoon kaupunginmuseo.

Leppävaarasta ei tunneta yhtään kivikauden asumusta, useita asuinpaikkoja kylläkin. Varhaisimmat Suomessa tunnetut asumukset ovat kotarakennelmia Suomusjärven kulttuurin piiristä. Asuntojen katteena lienee käytetty nahkoja tai tuohta. Kampakeraamisilta asuinpaikoilta tunnetaan kotien lisäksi myös suorakaiteen muotoisia asumuksia. Rakenteiden seinämät ovat

Covid -19 Walk-In -näytteenotto Leppävaaran terveysasemalla 20.11.2020.

voineet olla oksista punottuja tai ne on rakennettu pystypuista. Paikoin on löydetty jälkiä myös hirsikehikoista ja jopa salvoksista.

Meri väistyy

Jääkauden jälkeen, noin 8 000 vuotta sitten paljastuivat meren alta ensimmäisinä Leppävaaran korkeimmat kohdat, Lintukallio, Vallikallio ja Mäkkylänkallio. Merenpinta oli pitkään 34 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Litorinameren pinta laski nopeasti noin vuonna 4 500 ennen ajanlaskun alkua ja jäi 25 metriä nykyistä merenpintaa korkeammalle.

Leppävaaran sokkeloinen sisäsaaristo muuttui ja saaret yhtyivät mantereeseen. Tuon ajan rantaviiva kulkee nykyään mutkitellen mitään poikkeavaa liittyen Leppävaaran koronatartuntoihin. Leppävaaran WalkIn -testaus on ollut suosittua ja siitä on tullut positiivista palautetta. Samoin Sellon Drive-In -testaus toimii. Käytännössä testaukseen on päässyt hyvin. Ja testiin meneminen onkin hyvin tärkeää, että saadaan epidemia pidettyä hallinnassa.”

Espoo päivittää viikoittain koronatilanteensa netissä espoo.fi/koronavirus. Leppävaaran kirkonmäen ja Postipuunmäen tasolla. Nupukivenkallio oli edelleen saari ja Etelä-Mäkkylä kapean salmen eristämä muusta Leppävaarasta. Nykyinen Kehä I kulkee tämän muinaissalmen paikalla. Leveä merensalmi peitti Painiityn ja sen pohjukka ulottui Kirkkalantielle asti. Toinen pitkä merenlahti kulki Monikonpuron nykyistä uomaa myötäillen aina Vantaan puolelle Linnaisten suolle asti.

Kivikauden kalastusta

Leppävaaran suojainen saaristo ja sen monipuolinen luonto tarjosivat hyvät ruoanhankintamahdollisuudet ympäri vuoden. 6 000 vuotta sitten ilmasto oli lämpimimmillään ja täällä viihtyi kasvilajeja, joita nykyisin tavataan Keski-Euroopassa. Lehtipuut, lukuisat marjat, sienet sekä pensas- että vesipähkinät tarjosivat runsaasti ravintoa vähälukuisille keräilijöille. Kasvien lisäksi kerättiin linnunmunia ja purupihkaa pureksittiin ajankuluksi. Nykyistä suolaisemmasta merestä saatiin ympäri vuoden kalaa, hylkeitä, norppia ja majavia. Grönlannin hylje oli tärkeimpiä saaliseläimiä, ennen kuin sen kanta metsästettiin sukupuuttoon.

Kaloja pyydettiin pajunkuoresta eli niinestä tehdyillä verkoilla, merroilla, atraimella ja tietenkin onkimalla. Ongenkoukut valmistettiin puusta tai luusta. Koukkuja vanhempi pyyntiväline oli launi, puu- tai luupuikko, joka oli molemmista päistään teroitettu. Vesilintuja metsästettiin jousella ja hylkeitä harppunoitiin. Urheilupuistosta löytyneitä kuoppaliesiä käytettiin juuri hylkeenrasvan sulattamiseen.

Teksti perustuu kirjoittajan Leppävaaran alkukoti -kirjan artikkeliin ”Kivikau-

Korona Leppävaarassa

Tätä kirjoitettaessa (21.11.2020) koronavirus leviää nopeasti pääkaupunkiseudulla, niin myös Espoossa ja Leppävaarassa. Seudun kaupungit ovat asettaneet tiukkoja rajoituksia kokoontumisille, harrastuksille ja ravintoloille. Ne astuivat voimaan maanantaina 23.11.2020. Tarkoituksena on hidastaa viruksen leviämistä ja mahdollistaa vapaammat olot jo tulevana jouluna. Leppävaara-seura on pannut hyllylle kaikki fyysistä kohtaamista edellyttävät omat tapahtumansa ja toimintamuotonsa.

Espoon tartuntatilanne seuraa Helsinkiä ja Vantaata. Tämä on luonnollista, koska kaupunkien välillä liikutaan paljon. Espoossa oli 20.11.2020 todettu 62 tartuntaa päivässä. Kesällä koko maan vastaava luku oli monena päivänä tätä pienempi. Espoon sisällä SuurLeppävaaran tilanne on kolmanneksi huonoin, huonompi se on Matinkylässä ja Vanha-Espoossa.

Leppävaaran terveyskeskuksen ylilääkäri Kristian Siekkinen kertoi 20.11.2020 sähköpostitse: ”Minun tietooni ei ole tullut

den Mäkkylä” (s. 32-38).

suaravnaja 00414010

EELEVLAP OOPSE NENIÄLIHEM

,assaraaväppeL 3 äkneknesoveH 02-8 ot-am 81-8 ep 51-9 al

,ässälyknitaM 01 ittropnapsiiP 02-8 ot-am 61-8 ep

,assaloipaT 8 eitnelutnoveR 02-8 ot-am 51-8 ep

LEPUSKI 5 Teksti: Markku Salmi Leppävaaran arkeologiset kaivaukset toukokuussa

Leppävaara seura järjestää yhdessä arkeologien Jan Fast ja Janne Soisalo kanssa arkeologiset yleisökaivaukset kivikauden asuinpaikalla, jota ei ole aiemmin tutkittu. Seura rahoittaa kaivaukset historiakirjojen tuotoilla.

Missä ja mitä kaivetaan?

Haastattelin molempia arkeologeja ja koostin tämän jutun heidän vastauksistaan. Jan Fast on itse espoolainen ja tutkinut aiemmin kivikautta muun muassa Puolarmetsässä ja Viherlaaksossa. Janne Soisalon juuret ovat kaukaa Lepuskin historiasta, sillä hän on Albergan kartanon perustajien Gyldenärien sukua. Janne on ollut kaivamassa 2017 Urheilupuiston sprinttilatujen alle jääneitä kivikautisia kuoppaliesiä ja asuinpaikkaa Karakallioon johtavan kävelytien sillan pohjoispuolella.

Tällä hetkellä kaivaukset ovat kohdistumassa Monikon torpan ympäristöön, koska siellä sijaitsevia kiviUrheilupuiston rinteestä löydettiin 2015 parikymmentä kuoppaliestä, esille kaivamatta on ilmeisesti vielä sama määrä. Kuvassa kuoppaliesi ja arkeologi Teemu Mökkönen. Kuva Leppävaara-seura/ Markku Salmi

kautisia asuinpaikkoja ei koskaan aikaisemmin ole tutkittu ja avattu. Arkeologit odottavat kaivajien löytävän jälkiä kivikauden ihmisen elämästä noin 5 000 vuoden takaa. Saviastianpaloja, kiviesineitä ja niiden palasia sekä palanutta luuta. Asuinpaikalta löytyy mahdollisesti myös liesikiveyksiä.

Asuinpaikalla on asunut nykysuomalaisten kaukaisia esi-isiä, joiden elämä liittyi kiinteästi ympäröivään maisemaan. He olivat metsästäjä/keräilijöitä ja taitavia kalastajia. Mahdollisesti asuinpaikka on ollut yhden ryhmän kausittain käytetty pyyntipaikka. Monikko oli merenrantaa suojaisassa lahden pohjukassa, joka noudatteli Monikonpuron nykyistä uomaa. Meri lainehti tuolloin noin kaksikymmentä metriä korkeammalla kuin nykyään. Naapureita ei näkynyt ihan vieressä. Monikon asuinpaikan asukkaiden päivittäisen liikkumasäteen on arvioitu olleen noin kymmen kilometriä halkaisijaltaan, joten seuraava, saman aikaisesti käytössä ollut asuinpaikka on saattanut olla esimerkiksi Espoon Puolarmetsässä tai Helsingin Malminkartanossa.

Tästä apua koronan ankeuteen!

Kirjoja myyvät Sellon Suomalainen kirjakauppa, Emma-shop Weegee-talossa ja verkkokauppa www.booky.fi

www.lepuski.fi

Ketkä voivat osallistua kaivauksiin?

Kaivauksiin voi osallistua kuka tahansa arkeologiasta kiinnostunut. Alle 14 -vuotias voi osallistua kaivauksiin täysi-ikäisen seurassa. Ennakkotietoa arkeologiasta ei tarvita ja kaivauspaikalla on kaikki työhön tarvittava välineistö. Korona ei pysty estämään kaivauksia, sillä arkeologit ovat kehittäneet jo kesän 2020 kaivausten aikana turvallisen kaivausmenetelmän, jossa jokaisella osallistujalla on kunnon turvaväli seuraavaan kaivajaan.

Kaivauksiin ilmoittautuminen käynnistetään tammikuussa 2021.

Joulua ei ole peruttu

Joulu tulla saa

Ensimmäinen adventti su 29.11. Kauneimmat joululaulut ja Hoosianna taivas alla, kolmessa eri paikassa klo 14.

• Perkkaan kappelin piha • seurakuntakoti Uutun piha • Karakallion tori

Lasten kauneimmat joululaulut

la 19.12. klo 15 Joulun odotusta ja ihmetystä laulaen ja leikkien.

Kauneimmat joululaulut kirkon pihalla ti 22.12. klo 17–19 Leppävaaran

kirkko. Joululauluja non-stoppina. Poikkea glögille ja laulamaan.

Tarkista tiedot verkosta

Jouluaatto to 24.12. • Lasten jouluverkkokirkko klo 9

Tule mukaan ihmettelemään salaperäistä tähteä ja joulun salaisuutta.

• Jouluaaton verkkokirkko klo 13

• Jouluaaton hartaus klo 13 Karakallion tori ja klo 14.30 Perkkaan kappelin piha. • Perinteinen jouluaaton hartaus klo 15

Seuraamme jatkuvasti viranomaisten ohjeistuksia liittyen koronatilanteeseen. Tarkistathan aina ajantasaisimman tiedon verkosta espoonseurakunnat.fi/joulu. Maskit mukaan myös ulkotapahtumiin!

Keran ensimmäinen asemakaava on etenemässä kaupungin hallitukseen. Alueen asukkaita ja seuraltamme on mennyt muistutuksia yhteensä yli 70 esillä olleeseen kaavaehdotukseen. Osa niistä sai aikaan muutoksia suunnitelmaan, mutta paljon jäi huomioimatta. Seurataan nyt tarkkana hallituksen ja valtuuston käsittelyä ja vaikutetaan ottamalla yhteyttä päättäjiin. Keran asemakaava, joka koskee Agan ja sen ympäristöä, on valmistelussa. Odotamme kaavan esillä oloa. Seuraa seuran fb-sivuja.

Keran hallien tontille on jo aloitettu rakentaminen. Kaivinkoneet ovat tontilla jo täydessä vauhdissa Karantien ja Nihtikujan kulmauksessa. Kyltin mukaan kaupunki rakentaa siihen päiväkodin ja se valmistuu jo ensi vuonna.

Kilon historiasta muistuttaa Ateneumissa 23.10. avautunut taidemaalari Magnus Enckelin (1870-1925) suurnäyttely. Enckell asui Kilossa Villa Ekassa ja muutama hänen nyt esillä olevista maalauksista kuvaa näkymiä Kilosta. Lähdetään yhdessä tutustumaan näyttelyyn ja tutustutaan Villa Ekan pihapiiriin, jota maalaukset esittävät. Opastettu kierros on varattu la 30.1.2021 klo 10.30, hinta 10 € / ei jäsen, jäsenille ilmainen, lisäksi jokainen maksaa museon sisäänpääsyn ja matkat. Ilmoittautumiset aennevaara@gmail.com, paluupostissa saat lisätietoa ohjelmasta.

Kotiseutupolkumme kehittyy: Kera hallien muraaligalleria on jo todella mittava ja muukin toiminta sen kun vilkastuu. Löytyykö sinulta kuvia entisestä Kilosta ja Kerasta, joiden toivot säilyvän seuraaville sukupolville. Lähetä ne meille sähköpostiin tai kuvina, skannaamme ne ja palautamme sinulle.

Kysy eläinlääkäriltä

Suurin haaste koiran tassujen terveydelle talvellakin on kosteus ja lika. Iholla on aina pieni määrä hiivoja ja bakteereja ja niillä on siinä oma tehtävänsä. Kosteassa ne saattavat kuitenkin lisääntyä liikaa ja aiheuttaa kutisevan ja jopa haavaisen tassutulehduksen. Usein koira itse nuolee kutisevia tassujaan niin, että niihin tulee haavoja.

Paras tapa ehkäistä tassutulehduksia on pitää tassut puhtaina ja kuivina. Käytännössä tassut suihkutellaan puhtaiksi käsisuihLokakuisen Kera kirppiksen yhteydessä seura keräsi Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle (HESY) lahjoituksia. Lahjoituksia tuli todella runsaasti, iso pakettiautollinen. Kiitokset niin seuran kuin HESY:n ja kaikkien eläinten puolesta! Kiitokset keräysvinkistä Anne Yliselle! Onko sinulla ehdotuksia keräystempauksista – laita vinkkejä FB-sivujemme kautta.

Kilo-Kera –seuran syyskokouksessa valittiin seuran puheenjohtajaksi Leila Tauriainen. Johtokunnan jäseninä jatkavat Anne Ennevaara, Sirkka-Liisa Furu, Hannu Hakonen, Arto Huopana ja Hilkka Lamberg. Uutta puhtia johtokuntaan tuovat Merja Jormakka ja Eija Roslund. Toimintasuunnitelman osalta pohdittiin kovasti koronan vaikutuksia toimintaan. Toiveena oli, että vuoteen saataisiin enemmän toimintaa ja tapatumia kuin kuluvana vuonna. Jäsenmaksu muutettiin jäsenkohtaiseksi, 12 €/ jäsen / v.

Tule mukaan! Liity jäseneksi!

Jäsenmaksu 12€ / v. 2021, loppuvuosi 2020 samalla maksulla, tilinro FI14 8000 1170 1330 46 Viitenro: 67124 Lähetä yhteystietosi kilokeraseura@gmail.com

Kiitokset kuluneesta todella erilaisesta vuodesta! Levollista loppuvuotta ja Onnea uuteen vuoteen – pidetään yhteyttä ensi vuonnakin!

Koiran tassujen talvihoito ja Korona

Lepuskin lukijaa oli huolestuttanut koiran tassujen hoito talvella.

Teksti: Leila Tauriainen Kysy Lepuskin eläinlääkäriltä.

Lähetä kysymykset pirjo@luovaratkaisu.fi

Voiko korona tarttua koiraan?

Diiva-koirani on paras ystäväni. Voiko korona tarttua koiriin? Entä muihin eläimiin? Kun se on tarttunut minkkeihin. Minua pelottaa Diivan puolesta. Äiti sanoo, ettei korona tartu koiriin. Pelkään silti, kun Diiva haistelee kaikkea. kulla ja kuivataan huolellisesti pyyheliinalla aina, kun ne kastuvat ja likaantuvat ulkona. Herkkien koirien varpaiden ja polkuanturoiden välit voi vielä erikseen kuivata talouspaperilla, joka imee vettä paremmin kuin pyyheliina. Jos varpaiden välit ovat jo alkaneet punoittaa, tassuja voi pestä jollain miedolla koirashampoolla, Mäntysuovalla tai laimennetulla Betadine-liuoksella.

Jos pelkkä pesu ja kuivaus ei riitä, koira pitää viedä eläinlääkärille.

Lumi on yleensä parempi koirien tassuille kuin märkä keli eikä koirilla silloin usein olekaan ongelmia. Toki tassujen puhtaana pito ja kuivaaminen on silloinkin hyväksi.

Joidenkin koirein tassuja paleltaa kovilla pakkasella, ja ne alkavat nostella jalkojaan niin, että jopa tarpeiden tekeminen voi olla vaikeaa. Näille koirille voi olla hyötyä töppösten pitämisestä. Tai sitten lenkit täytyy vain pitää vähän lyhyempinä ja riittävän reippaina, jotta veri kiertää paremmin. Turhaa seisoskelua kannattaa välttää. Lyhytkarvaiset tai karvattomat tai nivelrikkoiset koirat voivat tarvita kylmällä tai sateella takin. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei koira ole ihminen eikä sitä ole luotu käyttämään vaatteita. Suurimman osan vuodesta koirat ovat tyytyväisempiä ilman turhaa pukemista.

Osa koirista, varsinkin sellaiset, joilla on iho-onhiekoitushiekalle, joka voi olla hyvinkin terävää. Näillä koirilla kannattaa käyttää tossuja talvikuukausina.

Tärkeää on myös, että koira saa hyvänlaatuista koiranruokaa, jossa on riittävästi hiven- ja kivennäisaineita sopivassa suhteessa, jolloin iho ja polkuanturat pysyvät hyvässä kunnossa. Koiran pitäminen normaalipainoisena vähentää myös tassuihin kohdistuvaa rasitusta.

gelmia tassuissa, on herkkiä

Tia ja Diiva

Hei Tia,

Kiitos kysymyksestäsi. Sinun ei tarvitse olla huolissasi koirastasi. Äitisi on oikeassa: maailmassa tällä hetkellä jylläävä korona ei tartu koiriin.

Suomessa ei ole tavattu yhtään tapausta, jossa ihmisillä hengitystieoireita aiheuttava Covid 19 -virus olisi tarttunut koiriin. Maailmanlaajuisesti Covid 19 -virusta on löydetty muutamasta koirasta. Niistäkään useimmat eivät ole sairastuneet, vaan virusta on ollut esimerkiksi kuonon selässä samalla tavalla kuin sitä on vaikka ovenkahvassa, jota tartun-

Vitsit vähissä

Liisa-myrsky ulvoo ulkona ja vesisade hakkaa ikkunapeltejä. Valoisaa aikaa riittää seitsemän tunnin verran, eikä silloinkaan aurinko paista. Sumu tai tihkusade käärii näkymän harmaaseen harsoonsa. Revi tästä nyt sitten huumoria, kun vuoden pisin yökin on vasta edessä.

Nyt on virkeystason ylläpito hankalaa. Uutiset lisäävät ahdistusta varoittamalla koronan leviämisestä ja rajaamalla ihmisen elinpiirin neljän seinän sisälle. Läheisiään ei pääse tapaamaan, vuorovaikutus kapenee videopuheluiksi. Onneksi on edes niitä. Seinät tuntuvat kaatuvan päälle, eikä valoa näy missään.

Tässä ajassa on haettava elämän sisältöä sieltä, mistä sitä löytyy. Ensimmäisenä tulee vastaan oman ajattelun täyskäännös positiivisen puolelle. Kyllä, se on ihan mahdollista. Otetaan vaikka korona. Sehän on hoidettu Suomessa niin hyvin kuin mahdollista. Meillä on Euroopan vähiten tartuntoja, ja mikä tärkeintä, vähiten kuolleita. Hallitus on Suman mielestä lähtenyt ihan oikein terveys edellä koronan torjuntaan. Jos ei tämä vielä nosta tunnelmaa, niin aina voi päivitellä miten kurja tilanne muilla mailla on. Ruotsissakin on just nyt yli 6 000 koronakuolemaa, meillä kolme ja puoli sataa. Venäjän lukuja en uskalla edes arvailla.

Vanha Paasikivi sanoi jo aikanaan: ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”. Nyt sitä viisautta tarvitaan, sillä on turha surkutella koronan kahleita. Maltilla ja varovaisuudella voitetaan korona pienemmillä tappioilla kuin kapinoimalla rajoituksia vastaan.

Koronankin aikana voi tehdä kaikenlaista. Voi kävellä Lepuskin hienoissa metsissä ja sienestää. Metsässä mieli lepää ja kuntokin kohenee ihan itsestään. Sitä paitsi itse poimittu ruoka maistuu kaupan eineksiä paremmalle. Muista, että ulkoilu on nytkin sallittua. On täysin turvallista kulkea Rantaraittia ikimetsän läpi Elfvikiin, ja poiketa kalliolle ihmettelemään kivilouhosten massiivisuutta.

Lukeminen kannattaa aina, niin nytkin. Jos kerran ei voi matkustaa, voi vieraille maille lähteä hyvän tarinan mukana. Nyt on aikaa katsella netistä valokuvia vanhasta Lepuskista. Samalla voi järjestää omat valokuvansa, ja plokata parhaat päältä Leppävaara-seuran arkistoon. Kavereita, ystäviä ja omaisia ei saa unohtaa, he tarvitsevat sinua ja sinä heitä.

Ei korona ikuisuuksia kestä. Rokotteet alkavat valmistua ja vuoden vaihteen jälkeen päästään rokotusjonoon. Silloin alkaa koronan lähtölaskenta ja veikkaanpa, että ensi kevään mittaan kaamos väistyy ja koronan kahleet karistetaan pois.

Uskoo ainakin Suma

nan saanut ihminen on käsitellyt.

Koronaviruksia on monia muitakin kuin nyt leviävä Covid-19 eikä niitä pidä sekoittaa keskenään. Esimerkiksi koirien koronavirus aiheuttaa yleensä vatsataudin eikä se tartu ihmisiin.

Useimmat virukset ovatkin niin sanotusti lajispesifisiä eli ne eivät tartu eläinlajien välillä tai ihmisestä eläimeen. Covid 19 -virus on muuttunut niin, että se on ensin tarttunut jostain muusta eläimestä, todennäköisesti lepakosta ihmiseen, ja nyt ihmisestä minkkeihin. Koiriin tai muihin lemmikkeihin se ei kuitenkaan tällä hetkellä näytä tarttuvan.

Sinun ei siis tarvitse pelätä, että koirasi saisi haistellessaan Covid 19 -tartunnan. Sen sijaan se voi saada ”tavallisen vatsataudin” toisten koirien ulosteista. Anna silti koirasi rauhassa nauttia haistelemisesta, kunhan se ei poimi maasta suuhunsa mitään. Haisteleminen on tärkeä osa koiran luontaista käyttäytymistä eikä sitä saa liikaa rajoittaa.

Iloisia lenkkejä sinulle ja koirallesi!