Libero 1/2012 by Libero

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 26. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: ruoka

I ÄK

T OI

PÄ

PIENTÄ POTTUILUA

ELIISA ALATALO

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: eliisa alatalo • Ulkoasu ja taitto: pirjo hakonen • Osoite: Viherniemenkatu 5 A, 00530 Helsinki Puhelin: (09) 7747 4264 faksi: (09) 7747 4270 • Sähköposti: TOIMITUS@vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.liberolehti.fi • ISSN 0783–6198 painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa. Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 €.

YK:n mukaan maailmassa yli puolet

02 LIBERO

kin kasvissyönnin kirouksen kirjoit-

tuotetusta ruoasta pilaantuu tai jäte-

tanut Joonas Konstig nosti esille

tään syömättä.

oikeastaan vain yhden seikan, josta

Kalastuksen osalta pahimmil-

olen samaa mieltä: lihan pitäisi olla

laan hukkaan heitetty sivusaalis

luomua ja eläinten oikeasti voida hy-

voi olla 80 prosenttia kokonaissaa-

vin. Muu kirjoitus on tuttua paatos-

liista. Kalastus uhkaa myös tyhjen-

ta: »nuorten intellektuellien» lietso-

tää kalavedet, pilata merenpohjan ja

ma »muoti-ilmiö» jyrää meitin! Ja

luonnon monimuotoisuutta. Lähes

kyllä, tässäkin asiassa on ollut »via-

puolet maailman viljasadosta syö-

ton aika», jolloin sai sentään syödä

tettiin eläimille rehuna ja yli 80 pro-

lihaa rauhassa vegaanifasistien kiu-

senttia maailman soijasadosta murs-

sallisilta kysymyksiltä. Räksytyksen-

kataan ja jalostetaan eläinrehuksi.

sä ohella kirjoittaja välttelee visusti

Järjettömän tappamisen ja tuhla-

mainitsemasta sanaa moraali.

uksen äärellä nousee kiukku pintaan.

Mutta moraali on oleellinen sana

Teollisen eläintuotannon ympäristö-

tässä keskustelussa ja vegaanien-

vaikutukset ja siinä piilevät kulku-

kin kysymyksiin pitäisi pystyä vas-

tautiriskit, kansainvälisten kulje-

taamaan. Vastasin kysymyksiin itse

tusten tuomat ongelmat, luonnon

vasta viime syksynä, jolloin luovuin

monimuotoisuuden heikentyminen

suurimmasta osasta eläinperäisiä

ja kestämätön vedenkulutus ovat kes-

tuotteita. Kuvat eläinten kidutuk-

keisiä kamppailun alueita vasemmis-

sesta ja teurastamoslangilla »paska-

tollekin – eläinoikeuksista puhumat-

liemessä» killuvista broilerinruhoista

takaan. Esteinä tietty ovat tuttuun

veivät välinpitämättömyyden. Mat-

tapaan kapitalistinen talousjärjes-

kaoppaani oli muitakin herätellyt

telmä, pekoninpurijoiden välinpitä-

Jonathan Safran Foer, jonka kirjaa

mättömyys ja suoranainen ongelmi-

Eläinten syömisestä jaksan sinnik-

en vähättely.

käästi tarjota sekasyöjävainoojanoi-

Eläinten syömistä puolustellaan

daksi leimaamisesta huolimatta.

kovasti, koska liha on maukasta ravintoa, upeaa energiatiivistettä ja ko-

***

timaassa luontotyyppi nyt vain sat-

Libero uudistuu! Järisyttävän upeaa

tuu olemaan nurmikkopainotteinen

ja kiiteltyä taittojälkeä luonut Anna

eli syötetään nurmikko eläimille ja

Kalso siirtyi viime numeron jälkeen

syödään eläimet. Järkevää. Eläintuotannon puolesta puhuu myös massiivinen lobbauskoneisto.

uusien haasteiden pariin. Valitsimme uudeksi taittajaksi 27-vuotiaan Pirjo Hakosen.

Ruokateollisuus tuottaa kovalla ra-

Osoitteessa www.liberolehti.fi

halla (ja veronmaksajien tuella) Pos-

avautuu maalis-huhtikuun vaih-

supedioita, Farmit.net kutsuu ahtaa-

teessa Liberon verkkolehti, jossa jul-

seen tilaan päivänvaloa vaille jääviä

kaisemme vanhoja artikkeleita vuo-

kasvatusbroilereita lämpimästi ko-

sien varrelta.

tieläimiksi ja Lihatiedotus.fi jättää

Tervetuloa tutustumaan!

kertomatta tuotantoeläinten kohtelusta keskeiset epäkohdat. Imagessa viime vuonna lihansyönnin ylistyksen, tai ehkä paremmin-

ELIISA ALATALO PÄÄTOIMITTAJA

s . 07

ALKUPALAT

04 06 08 09 10 12

Espanjassa kodittomiksi jäävien vastarinta kasvaa. Turun graffitiseinä on päänavaus katutaiteen puolesta. Mafialta takaisin vallatulla maalla viljellään rauhaa. Halvasti bussilla palkkojen kustannuksella. Eurokriisikirjoja ei ole koskaan liian monta. Punaiset sävyt ovat AYliikkeessä esillä edelleen.

EN VAKUUTTUNUT

s . 17

s . 22

LOPUKSI

17 22 26 30 32

34 38 40 42

Maaseudulla piilevät ihmiskaupan ainekset. Kesko ja S-Ryhmä tappelivat, kumpi voitti? Maareformi edistää jättimaatilojen pilkkomista. Ravintolapäivässä on vähän kapinahenkeä.

janne nurmi on ulkoasun toteutuksen opiskelija ja työstää parhaillaan Liberon verkkolehteä.

s . 42

TEEMA Kurkataan kouluruokaan ruokateeman pääjututssa.

Ulkomaalaisten työntekijöiden osa ei vaikuta hääviltä. Asun työmaan naapurissa ja olen huomannut, että siellä suurin osa työntekijöistä vaikuttaa olevan ulkomaalaistaustaisia. Tiedän myös, että he myös asuvat ahtaasti, useita ihmisiä pienissä yksiöissä. Maataloudessa työskentelevistä ulkomaalaisista kertovassa jutussa (s.22) oli yllättävää se, että Suomessa käytetään maatiloilla ulkomaista työvoimaa niin paljon ja että sitä uskalletaan käyttää väärin. Kuvittamani Kahden kauppa -juttu ei vakuuttanut minua siitä, miksi ruoan hinta on korkea ja kauppa keskittynyttä. Olen ollut s-ryhmällä töissä ja tiedän firman harrastavansa työntekijöidensä aivopesua. Kai Ovaskaisen viittaus alueosuuskauppojen keskinäisestä kilpailusta on mielestäni älytön. Esimerkiksi Satakunnassa Porin ja Rauman prismat eivät kyllä kilpaile keskenään. Myöskin pidän outona, että Keskon Terho Kalliokoski sanoo samassa jutussa, etteivät 900 K-kauppaa ole ”yhtenäinen markkinoilla vaikuttava voima”. Epäuskottavaa.

kansi: libero cover team

Yhteiskunnalliset taiteilijat puhuvat suunsa puhtaaksi. kritiikki: Ylistetty vakoojaelokuva syynissä. käsitteitä & kamppailuja: Globaalit hoivaketjut vasemmistonuoret: Feministi Juuso Aromaa henkilökuvassa. vasemmistonuoret: Mauri Ryömä, monitoimimies.

Ruoka on sydämen asia, sanotaan. Meillähän on vain pieni aavistus siitä, millaisen elämän kannessa olevan sydämen kantaja on elänyt. Millainen maailma olisikaan, jos kaikki tietäisivät aina, mistä ja millaisista oloista syömämme ruoka on peräisin? 03 LIBERO

mika orasmaa

espanjassa käydään häätöjä vastaan

VINKIT

teksti fernando izquierdo käännös samuli salonen

ES PA NJA N N Y K Y I N E N TA LO U S K R I I S I

tanut suurta hämmennystä Espanjas-

on johtanut asunnonomistajien ah-

sa, kun kokonaiset perheet ovat jääneet

dinkoon.Kansalaiset ovat yhdistäneet

ilman työtä, tuloja ja asuntoa, mutta

voimiaan suojellakseen toisiaan pank-

asuntolainaa on kuitenkin jäänyt vie-

kien väärinkäytöksiä vastaan.

lä maksettavaksi.

Paikallisen tilastokeskuksen tietojen

Kansalaiset ovat vastanneet ilmi-

mukaan täysin tulottomien kotitalouk-

öön perustamalla kansanliikkeen Pla-

sien määrä on kasvanut 75 prosentilla

taforma de Afectados por la Hipoteca

vuoden 2006 lopusta. Näiksi lasketaan

puolustamaan vaikeuksiin joutunei-

kotitaloudet, joissa ei ole yhtään jä-

ta. Liikkeen jäsenet ovat muodosta-

sentä, jolla olisi edes jonkinlaisia tu-

neet ihmisketjun häädettävien asun-

loja työttömyyskorvaukset mukaan

tojen eteen ja näin fyysisesti estäneet

lukien. Lukujen vakavuus käy ilmei-

häädön täytäntöönpanon. Nämä yksin-

semmäksi, kun ottaa huomioon, että

kertaiset mutta tehokkaat toimet ovat

tämä tarkoittaa yli puolta miljoonaa il-

kansanliikkeen päätoiminta-aluetta.

man tuloja olevaa kotitaloutta. Monien

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä 144

tilannetta hankaloittavat entisestään

häätöä on onnistuttu estämään. Joitain

asuntolainat, joita myönnettiin vuo-

perheitä on tuloksetta yritetty häätää

teen 2008 asti jopa 50 vuoden takaisin-

jopa neljästi.

maksuajoilla.

Liike pyrkii myös saamaan läpi laki-

Voisi siis olettaa Espanjan hallituk-

muutoksen, joka mahdollistaisi asun-

sen ryhtyvän joihinkin toimiin vai-

tolainojen täyden kuoletuksen pantti-

keuksissa olevien perheiden autta-

na olevan asunnon siirtyessä pankin

miseksi. Sen sijaan se on pääasiassa

omistukseen. Tämä kuulostaa melko

keskittynyt pankkien pelastamiseen.

kohtuulliselta, mutta pankit eivät ole

Pankeille on jaettu julkista rahaa lä-

olleet erityisen innoissaan siitä, sil-

hes nollakoroilla, ja ne ovat voineet lai-

lä asuntojen hinnat ovat olleet jatku-

nata rahat eteenpäin kotitalouksille ja

vassa laskussa ja niiden myynti on vai-

yrityksille. Korkeammilla koroilla toki.

keaa suuren ylitarjonnan takia. Koko

Kun köyhät perheet luulivat, etteivät

maassa tyhjillään olevia asuntoja on

asiat enää voisi olla huonommin, pan-

750 000.

kit alkoivat lähettää häätöilmoituksia

Parhaillaan kansanliike on valmis-

asuntovelkansa takaisinmaksuja lai-

telemassa kansalaisaloitetta lakimuu-

minlyönneille. Pankit ovat häätäneet

toksen puolesta. Aloite tarvitsee taak-

ilman työtä ja tuloja olevia perhei-

seen puoli miljoonaa allekirjoitusta,

tä, myyneet näiden asunnot ja koska

minkä jälkeen parlamentti ottaa sen

asuntojen nykyhinnat ovat huomat-

käsiteltäväkseen ja päättää, säätääkö

tavasti alkuperäisiä ostohintoja mata-

se sen laiksi vai ei. Tarvittavan ääni-

lampia, ne ovat vaatineet maksamaan

enemmistön saaminen näyttää erittäin

jäljelle jääneen velan. Tämä on aiheut-

todennäköiseltä.

04 LIBERO

elokuva: iron sky energia productions 2012 Vuonna 1945 natsit päättivät paeta kuun pimeälle puolelle. Vuonna 2018 natsit palaavat – ainakin ennakkoon näin valkokankaalla. Elokuva Iron Sky on tällä hetkellä puhutuin suomalaiselokuva. Elokuvan alkuperäisidea on tamperelaisen vasemmistoaktiivi Jarmo Puskalan ja elokuvan käsikirjoituksesta vastaa Finlandia-palkittu Johanna Sinisalo. Leffan on ohjannut Timo Vuorensola. »Teoria lienee jäänyt mieleen jostain lapsuudessa luetusta ufokirjasta. Kun mietittiin elokuvan lähtökohtaa, se palasi mieleen», Puskala muisteli viime keväänä haastattelussa. Siinä missä Iron Skyn takana olevan jengin edellinen teos Star Wreck työstettiin kaveriporukalla amatöörivoimin, on uudella leffalla 6,5 miljoonan euron budjetti ja sadan hengen kansainvälinen ammattilaistiimi. Iron Sky pyörii parhaillaan elokuvateattereissa.

tapahtuma: suomen sosiaalifoorumi www.sosiaalifoorumi.fi

Vuosittain järjestettävä Suomen sosiaalifoorumi kerää yhteen tuhansia kansalaisyhteiskunnan toimijoita rakentamaan vastavoimaa oikeudenmukaisemman, demokraattisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Tämän vuoden teema on Occupy Demokratia! Helsingissä 21.–22.4. ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella järjestettävä tapahtuma pitää sisällään luentoja, elokuvia, torikokouksia, workshoppeja ja väittelytilaisuuksia, joiden aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Tapahtuma on ilmainen. Vasemmistonuoret tukee jäsentensä osallistumista SSF:iin maksamalla matkakulut halvinta julkista kulkuneuvoa käyttäen tapahtumaraporttia vastaan.

yhden sanan runoja ajankohtaisista aiheista Tero Hannula

alf storm

YLE 21.2.2012

blogi: tarjoiluehdotus

kampanja: jälleenrakennusleirit palestiinassa

tarjoiluehdotus.blogspot.com

www.icahd.fi

Tarjoiluehdotus on hyvä esimerkki blogista, joka kumpuaa mielenkiintoisesta lainsäädännöstä. Kuluttajan sumuttamisen estämiseksi pakkauksessa, jonka kuvassa on muutakin kuin paketin sisältämiä tuotteita, on kuvan alla oltava teksti »tarjoiluehdotus». Blogia ylläpitävä henkilö onkin päättänyt kokeilla paketeissa olevia tarjoiluehdotuksia ja jälki on melkoisen hupaisaa luettavaa. Tarjolla on ollut lähes kaikkea, mitä ihmismieli voi keksiä suuhunsa laittaa aina pitsajauhoista erilaisiin chiliä sisältäviin yhdistelmiin. Suurimpia naurukohtauksia allekirjoittaneen taloudessa aiheutti raa’an herkkusienen päälle kaadettava soijakerma. jk

Tulevana kesänä kansainväliset vapaaehtoiset, palestiinalaiset ja israelinjuutalaiset kokoontuvat jälleenrakennusleireille rakentamaan Israelin asevoimien tuhoamia taloja miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Rakennustyömaana on tänä vuonna ICAHD:in (Israeli Committee Against House Demolitions) rauhankeskus Beit Arabiya. Israelin miehitysjoukot tuhosivat talon neljännen kerran viime tammikuussa. Opiskelijoille leiri maksaa 950 euroa ja ei-opiskelijoille 1 330 euroa. Osallistujilta edellytetään sujuvaa englannin kielen taitoa. Hinta ei sisällä matkakuluja. Maksuilla kustannetaan rakennusvälineet. ea

verkkolehti: laitos

www.kevatseuranta.fi

www.laitos.org

Kiuruja, laulujoutsenia ja leskenlehtiä voi pian bongailla! Luonto-Liiton 50-vuotinen Kevätseuranta kiepsahti käyntiin. Luonto-Liitto toivoo tänä vuonna havaintoja etenkin soilla tavattavista lajeista: juolukan ja tupasvillan kukinnasta, vaivaiskoivun lehden puhkeamisesta, kurjesta, hyttysestä, tervapääskystä ja soidintavasta teerestä. Havaintoja kerätään 39 vakiolajin lisäksi seitsemästä teemalajista. Ensihavaintojen lisäksi tarkkaillaan lajien runsastumista. Ensihavaintojen päivämääriä voi kirjata ja ilmoittaa milloin tahansa netti- tai paperilomakkeella sekä tekstiviesteillä. Havainnot kootaan lopuksi Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan. ea

tw00t avainsanat: sosiaalinen media, vallankumous, kansalaisyhteiskunta, nolla

HS.fi 3.3.2012

Laitos on helmikuun lopulla toimintansa aloittanut ajatuspaja ja verkkolehti, joka on »syntynyt talouskriisin, verkottuneiden kansalaisliikkeiden ja pätkätyösukupolven Euroopassa». Laitokseen kirjoittavat Vasemmistonuorten entiset ja nykyiset aktiivit sekä muut kansalaisaktiivit, mutta lehti on puolueisiin sitoutumaton, muttei toki yhteiskunnallisesti neutraali. Laitokseen tuutataan artikkelien sijaan pelkkiä pääkirjoituksia, koska tekijät eivät usko »perinteisten nimettömien pääkirjoitusten näennäiseen yksiäänisyyteen». Libero suosittelee. ea

»Sauli Niinistö suhtautunut haluttomasti armahdusoikeuteen»

armokas/vo avainsanat: koko kansan presidentti

HS.fi 9.3.2011

luonto: kevätseuranta

»Presidentinvaalin finalistit mykistyivät Twitterissä»

»Noin 200 sikaa kuollut hoidon puutteeseen Loimaalla»

vliha avainsanat: tehotuotanto, tehokkuus, eläinsuojelu, valvonta

Nelonen.fi 12.3.2012

»Suomi haluaa olla cool Frankfurtin kirjamessuilla»

finnhipst avainsanat: viikset, ironia, pst, it, vlv

Suomenmaa 13.3.2012

»Keskustan aatteellinen kaari kantaa edelleen»

kes’kus’kaar’ avainsanat: Mari Kiviniemi, pojat, kisailu

05 LIBERO

PAREMPIA UUTISIA KEHITYSTEOLLISUUDEN Liberon poimimia helmiä uutisvirrasta

SUUNTA UUSIKSI

Laillista taidetta Turussa

teksti lotte heikkinen

teksti tiia suorsa

balance out

KESÄLLÄ ennen Afrikan alueopintoje-

osa saa onneksi länsimaat näyttämään

ni aloittamista istuin ystävieni kanssa

valoisilta.

iltaa. Tuttavani kysyi tavanomaiseen

Keskustelu

opiskelutovereideni

tapaan, mikä minusta sitten tulee.

kanssa tiivistyi siihen, että havaitsim-

Katsoin häntä hieman ilkikurisesti hy-

me kehitysteollisuuden kätkevän omat

myillen ja vastasin »hyväntekijä». Seu-

intressinsä. Totesimme, että kehitys-

rasi sarkastinen nauru.

yhteistyön ongelmiin tarjotaan aina

En kuitenkaan silloin ymmärtänyt

kehitysyhteistyötä. Nauroimme kehi-

mitä kaikkea hyvän tekemisen nimissä

tysretoriikan ja konkretian välistä ris-

on tehty. Olin omaksunut käsityksen

tiriitaisuutta. IMF ja Maailmanpankki

kehitysyhteistyöstä yksinomaan posi-

kieltävät Afrikan valtioita maksamas-

TAMMIKUUSSA TURUN KUPITTAAN puistoon avattu lail-

tiivisena asiana. Pian tulin ymmärtä-

ta maataloustukia. Samaan aikaan

linen graffitiseinä on kerännyt innokkaita käyttäjiä. Sei-

neeksi, että siinä on kyse myös epätasa-

kun Yhdysvallat kieltää kehitysmaissa

nän avasi graffitiharrastaja, kulttuuriministeri Paavo

arvoisesta ihmiskuvasta ja kulttuurien

tehtyjen teollisuustuotteiden tuomi-

Arhinmäki punaisella spray-maalilla.

hierarkiasta. Kehitysteollisuus, jonka

sen omille markkinoilleen, vie se omia

perimmäisenä tavoitteena on tehdä it-

tuotteitaan Afrikan paikallisille mark-

sensä tarpeettomaksi, osoittautui läh-

kinoille.

Avajaispäivän jälkeen seinä on maalattu jo useaan otteeseen uudelleen. Aktiivisimmat käyttäjät ovat graffitijärjestön jäseniä,

tökohdiltaan hyvin ristiriitaiseksi. Ke-

mutta avoin seinä on herättänyt kiinnostusta laajem-

hitysteollisuus (aid industry, development

minkin.

industry) on sana, jota käytetään kuvaa-

»Tosi tarpeeseen on tullut. Uusia maalauksia näkyy

maan kokonaisvaltaisesti järjestöjen,

aina, kun kävelen tästä ohi. Eli alan harrastajat saavat

yritysten ja osaksi myös valtioiden ke-

päästää luovuutensa valloilleen», iloitsee projektissa

hitystyökoneistoa.

alusta asti mukana ollut Turun Nuorisoasiainkeskuksen nuorisosihteeri Leena Aho.

Istuin ensimmäisillä luennoilla ja mietin, mitä oikeasti tiedän siitä, mitä

Graffitiseinä on avoin kelle tahansa. Sitä, miten sei-

Afrikan maissa tapahtuu. Tuntui, että

nään tulisi maalata, ei ole rajattu. Jo avajaisissa nähtiin

tiesin ainoastaan mitä ei tapahtunut:

rinnakkain niin päiväkoti-ikäisiä lapsia kuin eläkeläisiä-

ei demokratiaa, vaurautta tai toimivaa

kin maalien ja pensselien kanssa. Laillinen seinä mah-

hallintoa (aivan kuin meillä länsimais-

dollistaa hienojen kuvien suunnittelun ja toteutuksen il-

sa niitä olisi).

man kiinnijäämisen pelkoa.

Katsellessamme tanskalaista varain-

»Graffitimaalaus voisi muuttua enemmän taidemuo-

keruuohjelmaa nimeltä New Africa

doksi kuin töhrimiseksi. On tullut jo kyselyitä uusista

mietimme, mitä »uusi» tässä tarkoit-

seinistä. Toivotaan, että se otetaan suunnittelussa huo-

taa. Mikä nyt on radikaalisti muuttu-

mioon ja näitä saataisiin lisää», toivoo Aho.

nut? Lisäksi huomioimme, että lähe-

Turussa on suunnitteilla tapahtumia graffitiseinän alueelle myöhemmin keväällä.

tyksessä käytettävien kuvien mukaan Afrikassa ei ole lainkaan miehiä. Ku-

balance out

vissa näytettiin ainoastaan kurjuu-

Kaikkihan me haluamme, että kehi-

dessa eläviä naisia ja lapsia – onhan

tysmaissa köyhyys vähentyisi, eikö? Ys-

naisiin kohdistettu kehitysyhteistyö

täväni, joka oli Tanskan ulkoministe-

tämän hetken trendi.

riön kehitysyhteistyöyksikössä töissä,

Viesti kuului: hätä on kova, mutta

totesi luennolta lähtiessään pääsevän-

jos nyt autatte, niin on toivoa. Täysin

sä töihin tekemään kaiken päinvastoin

toivotonta ei saa olla, muuten lahjoi-

kuin oli juuri opetettu. Vastoin omaa

tusten tuomaan parannukseen ei us-

tahtoaan, tietenkin.

kota.

06 LIBERO

»viesti kuului: hätä on kova, mutta jos nyt autatte, niin on toivoa. täysin toivotonta ei saa olla, muuten lahjoitusten tuomaan parannukseen ei uskota.»

Kehitysteollisuus kaipaa kriittistä

Markkinointi saavutti tavoitteensa,

tarkastelua. Vaakalaudalla on paljon,

mutta mitään uutta emme oppineet Af-

ja juuri sen takia haluan työskennellä

rikan maista, taaskaan. Pimeä maan-

kehitysyhteistyön parissa.

07 LIBERO

hannele richter

lissu sjĂśholm

joonas rinta-kanto â&#x20AC;&#x201C; fokit.wordpress.com

AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

laittomuudesta vapaa maa teksti veera vehkasalo kuvat aino ukko

»KATSO MITÄ HE OVAT TEHNEET», sa-

ovat Turrin mukaan jo täysin soluttau-

kulttuuria ja nykyään jopa turistipal-

noo Antonio Turri vähän väliä ajaes-

tuneet tännekin paikallisiksi toimi-

veluita pitkin maata.

samme Rooman eteläpuolella sijaitse-

joiksi. Tätä vähemmän rauhaisaa yh-

Näillä viidellä hehtaarilla, joita

van Latinan kaupungin läpi. Olemme

teiseloa hän, ja muut Liberan aktiivit,

olemme matkalla katsomaan, oli vielä

matkalla katsomaan erästä italialai-

eivät kuitenkaan tahdo hiljaa sietää.

toissavuonna laiton turistikeskus au-

sen antimafiajärjestön, Liberan hal-

rinkotuoleineen ja karavaanareineen.

LAILLISUUTTA KULTTUURIN KEINOIN

Nyt siitä tulee sadan vapaaehtoisen

Turri on järjestön Rooman alueen

Mafioita vastaan asettautunut Libera

nuoren kunnostama Villaggio della le-

vastaava ja järjestöaktiiveista ainoa

on järjestö, jonka alaisilla itsenäisil-

galità (Laillisuuden kylä), Liberan kan-

entinen poliisi. Täällä mafiat ovat läs-

lä osuuskunnilla on hallussaan kuuti-

sallinen nuorille tarkoitettu keskus.

nä kaikkialla: luvatta rakennettuja ta-

sen tuhatta eri mafioilta takavarikoi-

loja, itse tehtyjä teitä, pestyä rahaa,

tua maapalaa Italiassa. Lain mukaan

myrkkyjä maaperässä, jätteitä, mafia-

valtio voi antaa rikollisjärjestöiltä ta-

betonia.

kavarikoituja maita yleishyödylliseen

lussa olevista maista.

Etelän mafiat – etenkin Cosa Nostra,

käyttöön.

Camorra ja ’Ndrangheta – ovat hiipi-

Pääosin vapaaehtoisten voimin pyö-

neet pohjoisempaan 60-luvulta lähti-

ritetyt maat tuottavat Libera Terra (Va-

en. Menneenä vuosikymmenenä ne

paa maa) merkin alla luomuruokaa,

08 LIBERO

»Mafia on kulttuuri. Ja sitä vastaan »He tekevät väkivaltaa 365 päivää vuodessa, me teemme positiivisia asioita 365 päivää vuodessa», lainaa Antonio Turri erästä antimafiajärjestö Liberan sloganeista.

pitää taistella kulttuurin asein», Turri tiivistää. Hänen mukaansa mafiamentaliteetin vastaisessa taistelussa tarvitaan virallisiakin tahoja, mutta tärkeintä on kansalaisten sitoutuminen ja vastuu. Ilman sitä mafioita ei voi voittaa.

vallankumous markkinatalouden laeilla

LIBERA TERRA RAKENTAA YHTEISVOIMIN MAFIOISTA VAPAATA MAATA.

PELON VOI VOITTAA Paikat keskuksessa ovat nyt rempallaan, sillä ne käytiin tuhoamassa täydellisesti jo kerran. »Näin käy joka kerta kun saavumme haltuunotetuille maille», selittää Turri. Hänen mukaansa »he», eli vielä to-

teksti niko peltokangas kuva janne nurmi

distamattomasti Camorra, yrittävät pelotella osuuskuntalaiset pois.

HALPABUSSIYHTIÖKSi itseään kutsu-

reitteinä yhtiö jätti lupahakemukset

Vaikka Turri on poliisivuosinaan

va Onnibus Oy avasi tämän vuoden

Tampereelta ja Turusta Helsinkiin.

saanut jopa pommin kotiinsa ja kan-

alussa linja-autoyhteyden Tampereen

Kaikki eivät katso tulokasta hyväl-

taa aina asetta, ei hän kauhistele Li-

ja Porin välille. Kun matkat hinnoitel-

lä. Satakunnan liikenne teki liiken-

berankin toimijoita vastaan jatkuvasti

laan kysynnän mukaan, lipun voi saa-

nöintiluvan käsittelystä valituksen,

kohdistuvia uhkauksia ja hyökkäyksiä.

da jopa kolmella eurolla.

ja Linja-autoliitto on jopa syyttänyt

Hänen mukaansa kaupungin asukkaat

Toimitusjohtaja Pekka Möttö se-

Onnibus-yhtiön osakkaan liikenne- ja

pelkäävät mafioita, mutta Liberan nuo-

littää hintojen olevan reaalihintoja,

viestintäministeriössä työskentelevän

ret näyttävät läsnäolollaan esimerkkiä.

ei niinkään halpoja. Kun enemmis-

sukulaisen edistäneen firman asioita.

Mafiat voi voittaa vain osoittamalla, et-

tö VR:n ja Matkahuollon asiakkaista

Möttö pitää valituksia kiusantekona.

tei pelkää sen keskeistä asetta: itse pelkoa. Liberan päämäärä on tuoda kansalaiset yhteen ja osoittaa, että on mahdollista rakentaa yhteiskunta ja kulttuuri ilman mafiaa. Ilman väkivaltaa, rahan valtaa ja korruptiota. Vaikka viime aikoina mafiat näyttävät vain kasvaneen ja levinneen, Turri uskoo, että taistelut voitetaan yksitellen ja askel kerrallaan. Pohjimmiltaan individualistista mafiakulttuuria vastaan voima löytyykin hänen mukaansa yhteisöllisyydestä. »Täällä ajatus on olla yhteisö, olla yhdessä. Rakentaa yhdessä tulevaisuus ja nykyisyys nuorille», hän toteaa, lannistumatta.

Villaggio della legalità on Liberalle symbolisesti hyvin tärkeä keskus, sillä se sijaitsee mafioiden runtelemalla alueella. Naapureina on muun muassa Casalesin mafiahaaran perheitä, ja 1990-luvulla lähistöllä tapettiin mafiaa vastustanut pappi, Don Cesare Boschin. Keskus on omistettu lakimies Serafino Famàlle, jonka mafia murhasi vuonna 1995.

matkustaa 30–50 prosentin alennuk-

»Linja-autoliitosta on tullut 10 suu-

silla, Onnibus antaa alennuksen kai-

rimman liikennöijän äänitorvi, joka

kille.

pitää muut yrittäjät pois markkinoil-

»Käytännössä hinta vastaa sitä,

ta.»

mitä aikaisemminkin matkustaneet ovat maksaneet. Monelle bussi ei ole

RAHA LIIKKUU RAHDISSA

ollut vaihtoehto käsistä karanneen lis-

Auto- ja kuljetusalalla halpabussiyh-

tahinnan vuoksi.»

tiön toimintaa seurataan odottavaisin

Reaalihinnoittelulla bussista teh-

mielin, kertoo työntekijäliitto AKT:n

dään henkilöauton vaihtoehto. Toimi-

Tampereen aluetoimitsija Jari Mäki-

tusjohtaja uskoo matkustajamäärissä

talo. Asiakas kilpailusta ainakin hyö-

olevan merkittävää kasvunvaraa, kun-

tyy, kunhan toiminta on kestävällä

han reitit ja aikataulut ovat asiakkaal-

pohjalla.

le sopivia. Enimmillään lippu maksaa Onnibusilla 15 euroa. Halvempiin hintoihin

»Eihän tämä ensimmäinen ala ole, jolla joku lähtee hinnalla ja tappiollakin valtaamaan markkinoita.»

pääsee käsiksi verkkokaupan kautta.

Mäkitalo viittaa halpalentoyhtiöi-

Tästä syystä ainoa varsinainen alen-

hin, jotka ovat laskeneet roimasti len-

nus myönnetään bussissa lipun osta-

tojen hintoja karsimalla palveluista

ville yli 65-vuotiaille, jotka eivät vielä

– ja palkoista. Hän laskeskelee, että

käytä aktiivisesti verkkokauppoja.

Onnibusin tapaan hinnoiteltuna vuoroille pitäisi matkustaa nelisenkym-

LAKI AVASI KILPAILUN

mentä asiakasta, jotta kyyditsemi-

Möttö kutsuu Onnibusin toimintaa

nen on kannattavaa. Rahdinkuljetus

joukkoliikenteen vallankumoukseksi.

on jopa määräävässä asemassa useiden

Se tuli mahdolliseksi, kun EU-asetus ja

liikennöijien kannattavuudessa, Mä-

uusi joukkoliikennelaki avasivat Suo-

kitalo muistuttaa.

men liikennöintimarkkinat kilpailul-

Pekka Möttö mainitsee Linja-auto-

le. Sääntelystä luovutaan vaiheittain

liiton omistaman Matkahuollon rahti-

vuoteen 2019 mennessä. Onnibus ta-

toiminnan olevan kilpailuviranomais-

voittelee asemaa koko maan kattavana

ten syynissä. Hän ei kuitenkaan usko,

»halpabussiallianssina», jossa toimi-

että tavaramäärät mahdollistavat kil-

si useampia liikennöijiä. Uusimpina

pailua alalla lähiaikoina. 09 LIBERO

AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

kapitalismin kurssi kohti konkurssia teksti ja kuva tiina heikkilä

Andrew Kliman puhui kriisistä maaliskuussa Tampereella.

TALOUSELÄMÄÄ ja talouspolitiikkaa

ja siitä hyötyvien keskinäisistä riippu-

on pitkään verhottu epäpoliittisuudel-

vuuksista.

la. Vastapainon Kurssi kohti konkurssia politisoi niitä uudelleen.

Kurssi kohti konkurssia on tärkeä kirja. Talouspolitiikkakeskustelua pitkään hallinneen

vaihtoehdottomuuden

KURSSI KOHTI MUUTOKSIA?

muurin murtaminen on poliittisesti

Kirja valaisee vakuuttavasti, mutta

Kirjan ratkaisuehdotusten ydintä on

tärkeää. Vaihtoehtokeskustelun jatka-

ei aukottomasti, kriisiytymiseen tai-

Tuohtuneiden taloustieteilijöiden manifesti,

minen on olennaista, vaikka ratkaisut

puvaa kapitalistista taloutta ja finans-

jossa kirjoittajat arvioivat talouspoliit-

olisivatkin toistaiseksi epätäydellisiä.

sijärjestelmää. Se kertoo verkostois-

tisen päätöksenteon olettamia näen-

ta kriisin taustalla ja järjestelmästä,

näisiä tosiasioita uudelleen. Toimen-

MUUTOSVOIMALLA ON POHJA

joka ei vain aiheuta ongelmia, vaan on

pide-ehdotukset ovat kiinnostavia,

Kurssi kohti konkurssia -kirjaan liittyvät

itse ongelma. Kirjasta puolet käsitte-

mutta niiden realistisuuden punnit-

seminaarit järjestettiin Tampereella ja

lee kriisien historiaa, merkitystä ja ole-

seminen vaatii lukijalta asiantunte-

Helsingissä. Tampereen seminaari kä-

musta ja loppu poliittisia vaihtoehtoja

musta.

sitteli kirjan alkuosaa eli kriisien syi-

sekä kriisin seurauksia.

Kirjoittajat eivät ole yksiselitteisen

tä. Salissa istui satakunta ihmistä, eli

Kirjan sisältö nojaa pitkälti Marxiin,

optimistisia poliittisten vaihtoehto-

kiinnostusta riittää. Mutta millainen

mutta Marxin tuotantoa ei tarvitse osa-

jen toiminnaksi muuttumisen suh-

liike voisi muuttaa keskustelun todel-

ta läpikotaisin asian ymmärtääkseen.

teen. Monta kertaa todetaan, että

liseksi muutokseksi?

Kirjan kiinnostavinta antia ovat esi-

uusliberalismi on huonontanut läh-

Seminaarissa yksi kirjoittajista, pro-

merkit uusliberalismin sisäisestä sään-

tökohtia vaihtoehtoisen liikkeen syn-

fessori Andrew Kliman, näki niin pai-

telystä, josta hyötyvät harvat. Vaikka

nylle ja mahdollisuudelle politisoida

kalliset kuin maailmanlaajuisetkin

uusliberalismin ajatellaan jo nimensä

ongelmia. Yksityiseen velkaantumi-

protestit merkkinä massojen poliitti-

vuoksi perustuvan sääntelemättömyy-

seen perustuva kulutusyhteiskunta

sesta heräämisestä.

den autuuteen, kirja esittää vakuutta-

lamauttaa velkaantuneita poliittisesti

via esimerkkejä sääntelyn jatkumosta

ja heikentää solidaarisuutta.

10 LIBERO

»Olen toiveikas, että keskustelu taipuu todelliseksi muutokseksi. Tarvi-

»YKSITYISEEN VELKAANTUMISEEN PERUSTUVA KULUTUSYHTEISKUNTA LAMAUTTAA POLIITTISESTI JA HEIKENTÄÄ SOLIDAARISUUTTA.»

KURSSI KOHTI KONKURSSIA -KIRJASSA KANSAINVÄLISESTI TUNNETUT VASEMMISTOLAISET TALOUSTIETEILIJÄT KÄSITTELEVÄT KÄYNNISSÄ OLEVAN TALOUSKRIISIN SYITÄ JA TALOUSPOLITIIKAN KYSEENALAISTAMATTOMIA ITSESTÄÄNSELVYYKSIÄ.

kunnioittakaamme toisiamme teksti nahla hewidy

yrjö kallinen, juha koivisto, lauri lahikainen, antti ronkainen (toim.): kurssi kohti konkurssia. vastapaino 2011.

MIETIN USEIN, missä menee toisen

vat henkilökohtaista uskonvalintaa.

kunnioituksen raja. Se pieni näky-

Uskonvapaus ei ole sitä, että anne-

mätön raja, jota ei kuulu ylittää. Jos-

taan ihmisen uskoa, vaan myös kaik-

sakin syvällä se edelleen on olemas-

kien vapautta palvoa, rakastaa ja elää

sa, mutta missä? Ehkä löydämmekin

haluamalla tavallaan. Uskonvapau-

oikean kunnioituksen rajan itsemme

den toteutumista varten näitä kaik-

sisältä.

kia tekoja on kunnioitettava.

Jokaisella varmasti on alue, jonne

Mikäli kirjassa on päähenkilönä

ei halua muita arvostelemaan. Tätä

muslimityttö, voi mainoksen kuvata

pohtiessaan jokainen huomaa, ettei

moskeijassa, sillä siten kirjan ilma-

ole ainoa, jolta tällainen alue löytyy.

piiri tulee esille. Vai tuleeko? Ei kai

Uskonto on monelle pyhitetty alue.

sentään.

Suomessa on sananvapaus ja tulee

Layla-kirja kertoo kurditytöstä, joka

olemaankin, hyvä niin. Kun kyse on

joutuu kestämään väkivaltaa, alista-

toisen uskonnosta, on kuitenkin ol-

mista ja sosiaalisia paineita. Kärsi-

tava hieman varuillaan. Media ja

myksillä ei kuitenkaan ole tekemistä

muut viestintävälineet eivät ole aina

uskonnon kanssa, vaan kyseisen ryh-

oikeassa. Asioita saatetaan helposti,

män tapojen ja kulttuurin kanssa.

jopa vahingossa kärjistää. Minulle

Tyttö karkaa huonoja oloja ja aloittaa

on käynyt selväksi, ettei toisen kun-

pitkän taipaleen Euroopan halki Suo-

nioitus nyky-Suomessa kovin pitkäl-

meen. Vaikka kirjan rinnakkaistari-

le kanna.

nana kulkee myös ongelmissa oleva

taan ymmärrystä siitä, mikä menee

Tämän talven alussa kuulin ensim-

suomalainen äiti, on mainoksen te-

vikaan. Ihmisten täytyy ymmärtää,

mäistä kertaa islamilaisen rukous-

kijöiden mielestä rukouskutsu paras

että kyseessä ei ole uusliberalismin tai

kutsun televisiossa. Rukouskutsu

tapa luoda tunnelmaa. Tästä valin-

muun politiikan kriisi, vaan kapitalis-

kuulosti ammattimaiselta, sellaisel-

nasta saattaa syntyä erilainen viesti

min kriisi.»

ta, joita arabimaissa on. Mutta pe-

kuin mihin mainoksentekijä pyrkii.

Klimanin mukaan muutoksen avain

rään kajahtikin naisen ääni, joka

Kuuluuko suurimman osan ihmi-

on työväenluokassa, jonka pitää löytää

puhui rukouskutsun päälle: »Minut

sistä silti jäädä vain katsomaan asi-

tapa ilmaista itseään poliittisesti. Ka-

kihlattiin jo kehdossa.» Muuta mai-

aa sivusta? Onko tämä juuri sitä, kun

navat keskusteluun ovat jo olemassa,

noksessa ei ollut. Sinä hetkenä toi-

sanotaan ihmisten rakentavan vihaa

minkä sosiaalisen median synnyttämät

voin, etten olisi koskaan kuullut ru-

välilleen? Olemme yhtä suurta kan-

kansanliikkeet todistavat. Kaikilla niil-

kouskutsua televisiosta.

saa, johon kuuluu kaikenlaisia ihmi-

lä on Klimanin mielestä luokkataiste-

WSOY pyrkii tiivistämään Jari Ter-

siä, ja me hyväksymme heidät kaikki

von Layla-kirjaan liittyvän ilmapiirin

juuri sellaisina kuin he ovat, moni-

Klimanin mukaan parlamentaari-

ja kulttuurin ytimekkääseen mai-

naisine valintoineen ja elämäntapoi-

nen vasemmisto esimerkiksi Euroo-

nokseen. Mutta sekoitetaanko täs-

neen. Oletan, että voimme odottaa

passa tarkoittaa hyvää, mutta ei onnis-

sä kaksi eri asiaa? Kulttuuriin tulee

tulevalta parempaa. Mennyttä ei voi

tu tekemään todellista muutosta niin

kyllä vaikutteita uskonnosta, mutta

muuttaa, mutta voimme aina oppia.

kauan kun toimii kapitalistisen järjes-

uskonto ei ole sama asia kuin kult-

Tulevaan voimme vielä vaikuttaa.

telmän ehdoilla. Klimanin mielestä

tuuri. Jos jossakin kihlataan kehtoi-

Nobelin rauhanpalkinnonsaaja

paluuta vanhaan ei ole, ja maailman-

käisiä tyttöjä, niin islam on sitä vas-

Tawakal Karmān sanoi puheessaan:

talous on siirtynyt pysyvästi uuteen

taan. Islamin mukaan avioliitto on

»Yhdessä, yhdessä, yhdessä me pys-

aikaan, jossa niukkuudesta ja epävar-

laiton, jos toinen osapuoli naitetaan

tymme rakentamaan uuden maail-

muudesta on tullut normeja.

vastoin tahtoaan. Mainoksessa ole-

man!»

lun luonne.

vaa rukouskutsua ei voi siis perustel-

Ja niin me pystymmekin! Yhdessä

la sillä, että se toisi esiin kirjan ilma-

saamme maailmasta sellaisen pai-

piirin.

kan, jossa ihmisten uskoa ja uskon-

WSOY:n Layla-kirjan mainoksella

nollisia tunteita kunnioitetaan.

loukataan kaikkia, jotka kunnioitta11 LIBERO

AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

vasemmisto yhä vallassa ay-liikkeessä teksti joonas korhonen

KOLMESSA SAK:N eli Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön jäsenliitossa käydään tänä vuonna vaalit. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto

Antti Salonen on mukana vaaleissa vasemmiston listalla.

vasemmistoryhmä, mutta yksittäisis-

Rakennusliitto oli aiemmin vasemmis-

sä vaalipiireissä on mukana myös vä-

toenemmistöinen liitto.

hemmän perinteisiä työväenpuolueita aina perussuomalaisista keskustaan.

»Tulevaisuudessa keskinäisen kyräilyn sijaan meidän liittoomme kas-

JHL:ssä, Metallityöväen liitossa sekä

Poliittisesta toiminnasta ay-liik-

vaa vaikuttajasukupolvi, jolle tärkein-

Elintarviketyöläisten liitossa. Liitto-

keessä on keskusteltu jo 20 vuotta. Ra-

tä ovat liiton jäsenten etujen ajaminen

kokous- ja edustajistovaalissa jäsenet

kennusliitossa aktiivisesti toimiva ja

ja yhteinen etu», Nisula sanoo.

valitsevat liiton ylimpiin päättäviin

SAK:n valtuuston jäsen, kirvesmies

Vaikka hän on huomannut, että

elimiin omat edustajansa. Pääasias-

Ilkka Nisula Lahdesta näkee positii-

nimenomaan vanhojen toimijoiden

sa vaaleissa on mukana kaksi poliit-

viseksi, että Rakennusliitossa poliitti-

kohdalla muutos on ollut vaikea, hän

tista ryhmää eli sosialidemokraatit ja

sista ryhmätunnuksista on luovuttu.

uskoo ryhmätoiminnasta luopumisen

12 LIBERO

YLEENSÄ AMMATTILIITON JÄSENEKSI LIITYTÄÄN PAREMMAN TYÖTTÖMYYSTURVAN VUOKSI, MUTTA MONELLE ON JÄÄNYT EPÄSELVÄKSI, ETTÄ LIITON TOIMINNASTA PÄÄTTÄVÄT ENSISIJAISESTI SEN JÄSENET. TOIMINTA ON MYÖS POLIITTISTA.

olevan pidemmän päälle hyvä ratkaisu.

»En minä osaa mitään suurta aat-

lä on suoria kontakteja yhteiskunnal-

»Näin alkuun Rakennusliiton vetäy-

teellista eroa näiden kahden ryhmän

lisiin päättäjiin ja meitä kuunnellaan

tyminen pois poliittisesta ryhmätoi-

väliltä löytää. Kuitenkaan suurin osa

aina valtakunnallista päätöksentekoa

minnasta toki on Vasemmistoryhmäl-

äänestäjistä ei ajattele vaaleja kovin-

myöten. Se on osa jäsenten edunval-

le haitallista, koska vasemmistolaisten

kaan puoluepoliittisina, vaan he halu-

vontaa», Kallio sanoo.

vaikutusvalta SAK:ssa pieneni», Nisula

avat parhaat edunvalvojat mukaan pää-

Nisula taas ei usko, että Rakennus-

selittää.

töksentekoon», nuoriso-ohjaaja sanoo.

liiton vaikutusmahdollisuudet olisivat

Antti Salonen, joka toimii myös

heikentyneet poliittisista tunnuksista

KOKOOMUSLAISET MUKAAN

oman ammattiosastonsa puheenjoh-

Metallityöväen liiton aktiivi, kone-

tajana Tampereella ja Metallin Vaikut-

»Nyt Rakennusliitossa luottamus-

asentaja Antti Salonen sen sijaan ei

tajien eli liiton vasemmistoryhmän eh-

tehtäviin ja toimitsijan virkoihin pää-

näe poliittisessa ryhmätoiminnassa

dokkaana, on eri mieltä.

syssä ratkaisee puoluekirjan sijaan pä-

mitään vikaa.

luopumisen jälkeen.

»Näen selvät erot sosialidemokraat-

tevyys. Vaikutusvaltaamme vahvistaa

»Itse olen Metallin Vasemmiston eh-

tien ja vasemmistolaisten välillä.

se, että asioita hoitavat ihmiset, jotka

dokkaana, koska vasemmistoryhmän

Ryhmässämme on selvästi erilainen

osaavat hommansa mahdollisimman

arvomaailma ja toimintatavat ovat mi-

toimintakulttuuri, vaikken aivan var-

nua lähempänä. On hyvä, että on tar-

masti voi mennä sanomaan, koska de-

jolla vaihtoehtoja.»

mari en ole koskaan ollut. Väittäisin

Samaa mieltä on myös JHL:ssä aktii-

toimintamme olevan selvästi jäsenläh-

visesti toimiva nuoriso-ohjaaja Janne

töisempää eikä meille tule kukaan lii-

Kallio Sastamalasta.

ton työntekijä sanomaan, mitä miel-

»Vaikka oikeistopuolueet eivät kovin

tä asioista tulisi olla», Salonen toteaa.

luonnollisesti istu ammattiyhdistystoi-

Kallio pitää hyvänä sitä, että yhteis-

mintaan, niin tervetulleita nekin oli-

työtä poliittisten puolueiden ja ammat-

sivat mukaan. Jäsenten etuhan se on,

tiyhdistysliikkeen välillä on olemassa.

että on tarjolla vaihtoehtoja.»

»Onhan se jäsenten etu, että meil-

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton (JHL) edustajistovaalit 12.–28.3.2012

hyvin.» Salosen mielestä yhteistyö on hyvää, vaikka sitä voisi tiivistää. »En näe ongelmana selkeää sitoutumista poliittiseen toimintaan. Nuori-

Metallityöväen liiton liittokokousvaalit 2.-27.3.2012

sopuolella monet näkevät Vasemmis-

Suomen elintarviketyöläisten liiton (SEL) edustajakokousvaalit 28.3.–25.4.2012

utopistisina maailmanhalaajina, vaik-

tonuoret turhan suurena peikkona, koska järjestön toimijoilla on maine ka totuus on hieman toisenlainen», hän veistelee.

Kirvesmies Nisula ei pidä ongelmana sitä, että Rakennusliiton aktiivit toimivat myös puoluepolitiikassa. Hänen omassa ammattiosastossaan jopa kolme neljästä on vasemmistoliittolaisia. »Onhan puolueella monia Vasemmistorakentajien puolueosastoja, joten

Tätä muuttaisin liitossani

siinä ei ole mitään ongelmaa. Ja esimerkiksi SAK:n edustajakokouksessa

MITÄ KORJATTAVAA Antti Salonen, Janne Kallio ja Ilkka Nisula näkevät liitton-

liittomme johto ilmoitti, että jokainen

sa toiminnassa?

rakennusliittolainen kokousedustaja saa halutessaan osallistua poliittiseen ryhmätoimintaan, mikäli kokee sellaiseen tarvetta», Nisula toteaa.

»Itse näkisin mielelläni nuoria toimijoita yhä enemmän siellä liiton kovassa ytimessä», Nisula sanoo. Kallio toivoisi JHL:ltä puuttumista työhyvinvointia koskeviin kysymyksiin. »Olen tekemässä kartoitusta kiusaamisesta. Sehän on ay-liikkeessäkin nyt erittäin ajankohtaista ja työurien pidentämisestä puhuttaessa työhyvinvointi, kuten

POLIITTISET KONTAKTIT TÄRKEITÄ Varsinkin nuorille jäsenille on usein epäselvää, mitkä ovat sosialidemo-

kiusaamisen väheneminen, on elintärkeä palikka», Kallio muistuttaa. Salonen toivoisi liitoltaan jäsenlähtöisyyttä ja kirkkaammin värein maalaamista.

kraattien ja vasemmistoliittolaisten

»Nykyään ammattiliitot käsitetään ostopalveluina, josta saa turvaa ja tukea,

ay-toimijoiden erot. Saman on huo-

mutta todellisuudessa ammattiliitto ei ole mitään ilman aktiivista jäsenistöä,

mannut myös demarien listoilla JHL:n

joka on aloitteellista työelämää ja yhteiskuntaa koskevissa kysymyksissä. Liiton

vaaleissa ehdolla oleva Janne Kallio.

tulisi ajaa entistä ponnekkaammin työläisten etua», Salonen päättää.

13 LIBERO

MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

PERUSTULON AIKA VAS EMM ISTONU ORE T LA NSEERASI marraskuussa Massit massoille -perustulokampanjan. Kampanjan tavoitteena on lisätä ihmisten tietoa vasemmistolaisesta perustulovaatimuksesta ja samalla osoittaa, miksi prekaari sukupolvi esittää juuri perustuloa konkreettisena vaatimuksena turvatusta toimeentulosta. Keskustelu perustulosta onkin herännyt uudelleen. Siitä kiitosta myös kokoomuksen Jaana Pelkoselle. Pelkonen tyrmäsi blogikirjoituksessaan perustulon argumentoimalla, että »jokaisen kuuluu elättää itse itsensä kykyjensä mukaan» ja että »sosiaalietuuksien käytön kynnys on jo nykyisellään alentunut liikaa». Perustulo ei ole mikään uusi juttu suomalaisessa poliittisessa keskustelussa. Vasemmistoliiton ensimmäisessä, vuonna 1990 hyväksytyssä poliittisessa ohjelmassa kansalaistulolla on merkittävä rooli. Kansalaistuloa perustellaan

mistonuoret nyt kampanjoi perustulon puolesta, tehdään

yhtenä keinona »--lisätä ihmisten valinnanvapautta, elä-

kampanjointia vasemmistolaisesta näkökulmasta vasem-

mänhallintaa ja osallisuuden kokemista. Se olisi ehdoista

mistolaisen yhteiskunnallisen muutoksen saavuttamisek-

ja valvonnasta vapaa perusta, jolta kansalaiset voivat pa-

si. Siksi perustulokeskustelussa ei tule yksisilmäisesti kes-

rantaa elämänlaatuaan markkinataloudessa ja kansalaisyh-

kittyä pelkästään perustulon tasoon, vaan myös sen muihin

teiskunnassa. Kansalaistulo on jokaisen suomalaisen perus-

ominaisuuksiin käänteentekevänä asiana.

osuus kansallisvarallisuutemme tuotosta. Kansalaisella on

Vasemmiston perustulo on ainoastaan sellainen, joka pa-

tähän oikeus riippumatta siitä, osallistuuko hän palkkatyö-

rantaa ihmisten toimeentuloa. Nykyinen perusturvamme

hön vai ei.»

on liian alhaisella tasolla. Vasemmiston perustulo antaa ih-

Prekariaatti.org-verkoston vuoden 2005 jälkeen järjestä-

misille ihmisarvoiseen elämään riittävän toimeentulon sekä

missä EuroMayDay-mielenosoituksissa vaadittiin perustu-

vapauden päättää nykyistä paremmin, mihin haluaa käyt-

loa yhtenä ratkaisuna yhteiskunnan prekarisaatioon. Työn

tää aikaansa elämäntilanteesta riippumatta.

muutoksen, silpputyömarkkinoiden synnyn ja tietotyöläi-

Perustulon tarkoituksena ei ole »kannustaa» mihin tahan-

syyden yleistymisen myötä ihmisten elämää olivat alkaneet

sa töihin millä tahansa työehdoilla. Toisin kuin nykyinen

hallita epävarmuus ja uudenlainen kontrolli. Euromayday

sosiaaliturva perustulo antaa vapauden valita työssäkäyn-

onnistui synnyttämään pariksi vuodeksi laajaa keskustelua

nin, yrittämisen ja kouluttautumisen väliltä. Se mahdol-

prekariaatista ja perustulosta.

listaa myös sen, että aikaansa voi käyttää muuhun kuin pe-

Euromayday-mielenosoitusten jälkeen Vihreät teki ensim-

rinteisessä palkkatyösuhteessa tapahtuvaan työhön, kuten

mäisen 400 euroon perustuvan perustulomallinsa, ja jopa

esimerkiksi hoivatyöhön, yritystoimintaan, kansalaisjärjes-

Kokoomuksen sivistysliitto julkaisi oman perustuloa käsit-

tö- ja yhdistystoimintaan sekä tutkimuksen tekoon.

televän kirjan. Keskustelu siirtyi uudesta työstä ja prekaa-

Ennen kaikkea vasemmistolainen perustulo on vaatimus

rin sukupolven vapaustaisteluista perustuloon teknisenä so-

toisenlaisesta tulonjaosta. Se on yksi tapa rakentaa poliit-

siaaliturvan muutoksena. Tämän seurauksena keskityttiin

tista vaihtoehtoa nykyiselle kehitykselle, joka sallii tuloero-

malleihin ja sen toistamiseen, että työstä vapautuminen

jen kasvun ja suuryritysten harjoittaman systemaattisen ve-

on mahdotonta.

ronkierron.

Perustulo ei ole mikään itseisarvo. Itsessään se ei ole muu-

Vasemmistolainen perustulo tulee maksamaan enemmän

ta kuin tekninen ratkaisu, joka voi tarkoittaa joko parannus-

kuin nykyinen sosiaaliturva, koska sillä halutaan muuttaa

ta tai huononnusta sosiaaliturvan nykytilaan. Kun Vasem-

muutakin kuin pelkkiä nykyisen sosiaaliturvan rakenteita.

Inte en ny idé VÄNSTERUNGA LANSERADE i novem-

bundet krävde grundinkomst redan i

med idag. Vänsterns syn på grundin-

ber sin grundinkomstkampanj Fyrk åt

sitt första program år 1990, och sedan

komst utgår därför från en modell, där

folket.

dess har kravet framförts av allt från

grundinkomsten är på en tillräckligt

Målet med kampanjen är att öka folks

demonstranterna i EuroMayDay-de-

hög nivå för att förbättra nivån på so-

medvetenhet om vänsterns syn på

monstrationerna till Samlingspartiets

cialskyddet, för att möjliggöra deltids-

grundinkomst, samt påvisa varför den

think tank och De Gröna.

arbete och fördelning av arbete samt

prekära generationen stöder just grun-

Grundinkomst är dock inget självän-

för att innebära ändringar i inkomst-

dinkomst som ett konkret sätt att tryg-

damål. Beroende på dess storlek och

fördelningen så att inkomstklyftorna

ga en tillräcklig utkomst åt alla.

finansiering kan den även innebära

minskar.

Tanken är dock inte ny. Vänsterför-

en försämring i socialskyddet jämfört

14 LIBERO

LI ANDERSSON Vasemmistonuorten puheenjohtaja

MIELIPIDE TULENANTAJA

kauhistuksen kalkkunahäkki VIIME JOULUKUUSSA Oikeutta Eläimille -järjestö julkaisi kuvia suomalaisista sikaloista – jo kolmannen kerran. Kuvista seurannut paha mieli johti siihen, että ihmiset etsivät jälleen jouluruokapöytiinsä vaihtoehtoa perinteiselle tehotuotantosian takapuolelle. Vaihtoehtona näytti olevan kalkkunanliha, jonka kysyntä kasvoi. Uutiskanava Nelonen pyysi Oikeutta Eläimille -järjestön kommenttia aiheesta. Antamassani kommentissa vakuutin, että kalkkunatuotannossa on täysin samoja rakenteellisia ongelmia kuin sikatuotannossakin ja eläinten rajun jalostuksen takia jopa enemmän. Minulla ei kuitenkaan ollut esittää sydäntä riipivää kuvamateriaalia kalkkunoiden kärsimyksestä ja jäin pohtimaan, ettei kukaan varmastikaan jättäisi lyhyen kommenttini takia kalkkunaa pakastearkkuunsa. En ollut yllättynyt, kun Yle uutisoi tammikuun lopussa, että kalkkunoiden teuraskuljetuksissa on ollut jotain hämä-

Tämän kaiken valossa tuntuu käsittämättömältä, että

rää. Noin metrin mittaisia kalkkunakukkoja kuljetettiin 40

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n vuo-

sentin korkuisissa kuljetuslaatikoissa jopa 12 tuntia. Kysees-

den alussa teettämästä kyselystä selvisi, että esimerkiksi

sä ei kuitenkaan ollut mikään yksittäinen kömmähdys. Lä-

sianlihaketjun viestinnän osalta yli puolet vastanneista luot-

hes kaikki Suomessa teurastettavat kalkkunakukot kuljete-

taa viranomaisten viestintään. Elintarviketeollisuuden vies-

taan kyseisellä tavalla ja kuljetukset ovat jatkuneet näin jo

tintään luottaa 30 prosenttia, kaupan viestintään 16 prosent-

vuodesta 2004. Tämän jälkeen lintujen kokoa on jalostuksel-

tia ja eläinsuojelujärjestöjen viestintään vain yksi prosentti

la kasvatettu entisestään.

vastaajista.

Eläinlääkärit koettivat jo tuolloin puuttua tilanteeseen.

Parhaiten eläinten olot ilmenevät tarkastelemalla juuri

HK Lihatalon kuljetuksista vastannut johtaja sekä Atrian ja

viranomaisten toimintaa ja asenteita sekä lainsäädäntöä

HK:n yhteisomistuksessa olevan Länsi-Kalkkuna oy:n edel-

– etenkin sen käytännön tulkintaa. Viranomaisten ja teol-

leen virassaan istuva toimitusjohtaja saivat syytteet kulje-

lisuuden luomista mainoskuvista sekä jopa tarpeettoman

tuksista, mutta syytteet kuitenkin kaatuivat käräjäoikeu-

kärsimyksen kieltävästä laista huolimatta yli 2 500 000 kalk-

dessa.

kunaa on matkannut teuraaksi virastaan erotetun tarkas-

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen totesi Ylen uutisessa, että »kun asia ei ole helppo, ei ole myöskään helppo tehdä ohjeita».

tuseläinlääkärin sanoin niin, että »kaikki eivät mahdu laatikon sisäpuolelle». Ja sama jatkuu edelleen.

Eviran Lihantarkastus- ja valvontayksikön johtaja puoles-

Suomalainen ruokateollisuus tuottaa joka vuosi ihmisvä-

taan vetosi lähetyksessä eläintuotannon peruslogiikkaan.

estöön nähden yli kymmenkertaisen määrän eläimiä tapet-

Kukaan tai mikään ei kyennyt tieteellisesti todistamaan,

tavaksi. Mitkä mahtavat olla tämän enemmistön oikeudet,

että eläimet kärsivät, joten asiaan ei ole nähty aihetta puut-

jos jopa eläimen itsensä kokoinen teuraskuljetustila on niin

tua.

radikaali hyvinvointivaatimus, että sitä ei millään kyetä to-

Uutisesta seuraavana päivänä kuulimme tarinaan jatkoa:

SAILA KIVELÄ Oikeutta eläimille -järjestön aktiivi ja sikalavideoiden kuvaaja

teuttamaan?

teurastamo oli valittanut äänekkäästä tarkastuseläinlääkäristä. Evira ratkaisi ongelman siirtämällä viranomaisensa pois tehtävistään. Toimittajilta (ja nyt ilmeisesti myös kriittisiltä tarkastuseläinlääkäreiltä) suljettujen teurastamoiden seinät paksuuntuivat entisestään. Kuten sikakohunkin jälkeen, myös nyt raivostuneet eläinteollisuuden edustajat ilmoittivat ministeriöön, että jos muutoksia säädöksiin tulee, koko kalkkunatuotanto on vaarassa loppua Suomessa.

15 LIBERO

TEEMANA RUOKA

Safka, mättö, ape. Syöminen koskettaa aivan kaikkia. Se on hyvin henkilökohtainen tapahtuma tai jopa uskonnollinen rituaali (s. 29). Ruokaan liittyy myös keskiluokkaista kapinaa. Tuuli Hongiston juttu palkitusta Ravintolapäivästä sivuilla 32– 33. Erilaisten ruokavalioiden määrä tuntuu vain kasvavan jatkuvasti. Miljoonia lounaita tarjoavat julkiset keittiöt ja kouluruokalat ovat myös kuluttajien vaatimusten ja toiveiden kohteena. Koulukeittiöiden tilannetta kartoittavat Noora Vaarala ja Cecilia Bergström seuraavalta aukeamalta lähtien. Myös kotimaisessa ruoantuotannossa on omat epäkohtansa. Maaseudulla sekä suomen metsissä työskentelee ulkomaisia työntekijöitä ala-arvoisissa oloissa ja

pienillä palkoilla (s. 22–25). Kuviota selvitti Riia Colliander. Ruokaa pidetään ABC-maassamme kalliina ja jakelua keskittyneenä. Voisi olla paikallaan kysyä, kulkevat valtavat osuuskaupat enää osuuskunta-aatteen tiellä? Hintoja ja keskittymistä puolustellaan lehtemme sivuilla usean pomon voimin Niko Peltokankaan jutussa (s. 26–29). Teollinen viljely valtavine peltoineen, kastelujärjestelmineen, yksitoikkoisine lajikkeineen ja keinolannoitteineen köyhdyttää maaperää ja kuluttaa ilmastoa. Etelä-Amerikassa alkuperäiskansoilta periytynyt viljelytapa, milpa-pelto, voi olla ratkaisu ekologisesti kestävään viljelyyn (s. 30–31). Mietitään, mitä suuhumme laitamme.

RUOKA ON VIIME VUOSINA NOUSSUT KAHVIPÖYTÄKESKUSTELUJEN KESKIÖÖN. JOKAISEN TUTTAVAPIIRISSÄ ON AINAKIN YKSI KARPPAAJA, VEGAANI, RAAKARUOKAILIJA, PALEO-DIEETTIÄ NOUDATTAVA TAI SUPERFOODEISTA INNOSTUNUT. ERITYISRUOKAVALIOISTA ON TULLUT ARKIPÄIVÄÄ MYÖS ALLERGIOIDEN LISÄÄNTYMISEN VUOKSI. JUHLATARJOILUJA SUUNNITTELEVAN ON HUOMIOITAVA AINAKIN KELIAAKIKOT JA MAITOTUOTTEITA VÄLTTELEVÄT. teksti noora vaarala ja cecilia bergström kuvitus laura tuomi

17 LIBERO

teemaliite: ruoka

itä

at k

sin

die

ak ol

»monet kouluruoan ravinneköyhät, tavalliset raaka-aineet aiheuttavat kehossa kroonista tulehdustilaa.»

R AV I N TOVA L M E N TAJA, superfoodien

versiota suositellaan syötäväksi jokai-

ja ravinnon laadun puolestapuhuja

sella aterialla. Juomaksi suositellaan

Jaakko Halmetoja sanoo, että kaikilla

vähärasvaista tai rasvatonta maitoa.

atkinsin dieetti Paljon proteiinia ja rasvaa, mutta vain vähän hiilihydraattia.

Halmetoja ei usko, että kouluruokaa aletaan määritellä erityisruokavalioiden pohjalta, vaikka ne lisääntyisivät-

ruokatrendeillä on yhteinen nimittäjä:

Kouluruoka perustuu perinteiseen

luonnonmukaisuus ja alkuperäisyys.

lautasmalliin. Neljännes lautasesta

Lisäaineettomuuteen ja prosessoimat-

täytetään lihalla tai kalalla, neljännes

tomuuteen pyritään oikeastaan jokai-

pastalla, riisillä tai perunalla ja loput

Hän korostaa ruoan laadun merki-

sessa tämän hetken hittiruokavalios-

kasvislisukkeella, raasteella tai salaa-

tystä oppimisen kannalta. Huonolaa-

sa.

tilla. Kaikessa pyritään vähärasvaisuu-

tuinen kouluruoka vaikuttaa oppilaan

teen.

vireystilaan, ja moni kärsii ravinne-

»On otettu jokin ruokavalion sekto-

kin edelleen. »Tuskin tullaan näkemään vegaanija karppaajatiskejä», Halmetoja toteaa.

ri, jolla on selkeästi vaikutusta hyvin-

Erityisruokavalioiden osalta tode-

puutoksista. Muulla opetuksen kehit-

vointiin, ja brändätty se», Halmetoja

taan, että ruokalistat on hyvä laatia

tämisellä ei ole väliä, jos koululainen

kuvailee.

siten, että ne sopivat tai ovat helposti

ei jaksa keskittyä opiskeluun huonolaa-

Mutta entä koulu- ja opiskelijaruo-

sovellettavissa erityisruokavalioihin.

tuisen ruoan takia. Kouluruokaa tulisi

ka, joka määrittää suomalaisten las-

Kasvisruoan proteiinipitoisuudesta

ajatella investointina kuluerän sijaan.

ten ja nuorten arkilounaiden sisällön?

huomautetaan, mutta muita ruokava-

Miten se sopeutuu ruokatrendeihin ja

lioita ei mainita erikseen.

Halmetoja vaatii lisää tuoreutta, värejä ja alkuperäisiä raaka-aineita kou-

erityisruokavalioiden lisääntymiseen?

luruokaan. Hän uskoo, että suurem-

VÄHEMMÄN MAITOA JA VILJAA LAUTASMALLI ON PERUSRUOKAA

Jaakko Halmetoja kritisoi kouluruokaa

Kouluruoka on pääsääntöisesti suo-

pitkälle prosessoitujen vilja- ja maito-

malaista perusruokaa, kirjoittaa ope-

tuotteiden määrästä.

tusneuvos Marjaana Manninen Ope-

»Olisi tärkeää parantaa laatua ni-

tushallituksen edu.fi-sivustolla. Man-

menomaan niissä ruoka-aineryhmis-

ninen on kouluruoan asiantuntija ja

sä, joita syödään määrällisesti eniten.

valtion ravitsemusneuvottelukunnan

Ei mitään hifistelyä, sillä kaiken ei tar-

jäsen.

vitse olla luomulaatuista tai pienten

Suomalainen perusruoka on Manni-

linjojen kautta hiottua, mutta monet

sen mukaan tätä: lämmin ruoka, salaat-

kouluruoan ravinneköyhät, tavalliset

ti, raaste tai tuorepala, leipä, levite

raaka-aineet aiheuttavat kehossa kroo-

ja juoma. Leipää, mieluiten täysjyvä-

nista tulehdustilaa», Halmetoja toteaa.

18 LIBERO

mat tahot alkavat reagoida sitten, kun mikä on ruokakolmio? • Kolmion kanta muodostaa ruokavalion perustan • Toiselta tasolta voi syödä joka päivä runsaasti, kolmannelta vähemmän • Kolmion huipulta syödään vain silloin tällöin ja harkiten

kriittinen massa on kasvanut tarpeeksi suureksi. »Keskustelu natriumglutamaatin poistamisesta kouluruoasta oli ensimmäisiä sysäyksiä. Resurssien puute ei ole hyvä argumentti, vaan kyse on priorisoinnista.»

GLUTEENIN TILALLE KOTIMAISIA JUUREKSIA Yllättävän samoilla linjoilla on Helsinki Paleo -blogin kirjoittaja, kivikauden

PUURO- JA VELLILOUNAAT POIS

tuvat nopeasti uusiin tuuliin ja tren-

hana Harju pitää suomalaista kou-

deihin. Nimenomaan opiskelijaravin-

luruokajärjestelmää kansainvälisesti

toloistamme on tullut ensimmäisenä

katsoen hyvin järjestettynä.

palautteita esimerkiksi kasvisruoan

»Ilmainen kouluruoka ei ole mikään

ravintosisällöstä, lihattomista teema-

itsestäänselvyys, mutta ruoan ravitse-

päivistä tai vegaaniruoan laajemmas-

muksellisessa laadussa olisi paranta-

ta tarjonnasta.»

misen varaa», hän toteaa ja huomaut-

Karppauksen osalta aktiivisimpia

taa, etteivät kaikki ateriat ole edes

ovat henkilöstöravintoloiden asiak-

Valtion ravitsemusneuvottelukun-

kaat. Fogelholm epäilee syyksi sitä,

nan kouluruokailua koskevien ohjei-

että karppauksessa oleellista on pai-

den mukaisia. Esimerkiksi puuropäi-

nonhallinta, joka ei välttämättä ole

vät ovat ongelma.

opiskelijoiden tärkeyslistan kärjessä.

»Jos lounaalla on mannapuuroa,

Fogelholm toteaa asiakkaiden ak-

mansikkakiisseliä, leipää ja hedelmä,

tiivisuuden kaiken kaikkiaan lisään-

ateriasta puuttuu kokonaan proteiini

tyneen. Ruoasta annetaan enemmän

ja muutenkin sen ravitsemuksellinen

palautetta ja toiveita kuin aiemmin.

koostumus jää köyhäksi. Puurot ja vel-

Aktiivisuuteen vaikuttaa myös palaut-

lit eivät ole sopivia lounasruokia.»

teen antamisen helppous – komment-

Marjaana Mannisen suosituksista löytyykin huomautus puuropäivis-

volahti. Hän ehdottaa kouluruoan lähtökohdiksi gluteenittomuutta, kotimaisuutta ja leivättömyyttä. »Gluteeniviljojen pois jättämisellä voitaisiin ehkäistä laaja-alaisesti monenlaisia ongelmia suolisto- ja autoimmuunisairauksista psykologisiin sairauksiin.» Savolahti painottaa suomalaisten

itämeren ruokakolmio Tässä ruokakolmiossa painotetaan Pohjoismaissa tuotettua ja suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvaa ruokaa (Diabetesliitto, Sydänliitto & Itä-Suomen yliopisto).

juuresten käyttöä pastan ja riisin kus-

teisten paperilappujen sijaan. Vaatimuksiin värikkäiden kasvis-

on hyvä olla vähärasvaisia ja -suolai-

ten lisäämisestä ja ruoan prosessoi-

sia juustoja tai leikkeleitä vaihdellen;

mattomuudesta Fogelholm vastaa ra-

kasviksia, hedelmiä ja marjoja unoh-

han puutteella. Opiskelijaravintoloissa

tamatta.»

asiakasmäärät ja annoskoot ovat suu-

kasvisten määrän lisäämistä ja veh-

tun näkemyksen edustaja Jaakko Sa-

tinsa voi nykyään antaa netissä perin-

tä: »Puuropäivinä aterialisäkkeenä

Myös Harju ehdottaa värikkäiden

tai luolamiehen ruokavalioksi kutsu-

»Opiskelijat ovat aktiivisia ja tart-

Ravintoneuvoja ja tietokirjailija Ju-

ria, eikä yhtä ateriaa kohti ole käytettävissä paljon rahaa.

näjauhojen ja perunan vähentämistä.

»Tästä seuraa muun muassa se, että

»Lisää porkkanaa, parsakaalia, to-

lihapyörykkä- ja pinaattiohukaistyyp-

maattia ja paprikaa vehnäjauhojen ja

piset ruokalajit tulevat keittiöihin

perunan tilalle.»

puolivalmisteina tai raakapakasteina.

Proteiinin riittävää määrää tulisi tarkkailla enemmän. Lisäksi kasvisruo-

Niitä ei pystytä valmistamaan alusta lähtien paikan päällä.»

kavaliossa käytetyt kasvikunnan prote-

Salaattipöydän värikkyys taas riip-

iinit, kuten tofu ja pavut, ovat hänen

puu ajankohdasta, sillä vuodenaika

mukaansa terveellisiä sekasyöjillekin.

vaikuttaa merkittävästi raaka-ainei-

Niiden käyttäminen on kaiken lisäksi

den saatavuuteen, laatuun ja hintaan.

ekologista. Kasvissyöjät ja sekasyöjät

Juhana Harju kyseenalaistaa kou-

voisivatkin syödä joinakin päivinä sa-

lu- ja opiskelijaruoan pienet budje-

maa ruokaa.

tit. Hän kysyy, miksi lasten ja nuor-

tannuksella. Edullisuus toteutuisi,

Halmetoja ja Savolahti nostavat esiin

ten ruoan hinnan vaaditaan pysyvän

kun hyödynnettäisiin sellaisia kotimai-

kotimaisten marjojen merkityksen.

2,5 eurossa, vaikka aikuiset yleises-

sia aineksia kuin naudan ja porsaan si-

Niitä saisi olla tarjolla päivittäin.

ti käyttävät omaan lounaaseensa 9,30

säelimiä ja vähemmän arvostettuja ka-

Joiltain osin Marjaana Mannisen

loja, esimerkiksi lahnaa ja särkeä. Ne

kouluruokasuositukset ovat Liberon

euroa (korkein lounassetelin hinta). »Olen sanonut aikuisten kollektiivi-

pitäisi tietysti valmistaa nuorten ma-

haastattelemien ravintoasiantuntijoi-

seksi itsekkyydeksi sitä, että he eivät

kuun sopiviksi.

den kanssa samoilla linjoilla. »Ruo-

ole valmiita panostamaan lastensa ruo-

Leivättömyyden periaate taas opet-

kalajien ravitsemukselliseen laatuun

kailuun yhtä paljon kuin omaansa.»

taisi koululaisia syömään monipuoli-

on tärkeää kiinnittää huomiota. Kas-

semmin oikeaa ruokaa »ainaisen leivän

viksia, hedelmiä tai marjoja tulee olla

KOULUKEITTIÖN HAASTEET

puputtamisen sijaan». Savolahti on

tarjolla jokaisella aterialla ja mieluiten

Kouluruoasta saatua palautetta käsit-

tuoreina», kirjoittaa Manninen.

televät kuntien ruokahuollosta vas-

huolissaan siitä, että leivästä on tullut yksi suomalaisten yleisimmistä ruoista. Viljan sisältämät haitalliset aineet ja sen korkea glykeeminen indeksi1 ovat ongelmallisia esimerkiksi painonhallinnan osalta. Ratkaisuksi tarjottu kokojyväisyys ei Savolahden mukaan tilannetta pelasta.

glykeeminen indeksi, gi

taavat. Kauniaisten kaupungin ruo-

Kuvaa hiilihydraattien imeytymisnopeutta ja siten muutosta verensokerissa.

PALAUTTEEN MÄÄRÄ KASVAA

kahuoltopäällikkö

Amica-ravintoloita ylläpitävän Fazer

kuvaa tilannetta oman kuntansa nä-

Food Servicesin ravitsemusasiantun-

kökulmasta. Hänen mukaansa mi-

tija Leila Fogelholmin mukaan ruoka-

nän korostuminen ja individualisoitu-

trendit näkyvät erityisen hyvin opiske-

minen ruokaan liittyvissä asioissa on

lijaravintoloissa.

tyypillistä tälle ajalle. Silti suurin osa

Kaarina

Hassel

19 LIBERO

teemaliite: ruoka

ve ga an i

ru ok

av al io

»aikuisten kollektiivinen itsekkyys on sitä, että he eivät ole valmiita panostamaan lastensa ruokailuun yhtä paljon kuin omaansa.»

ihmisistä on edelleen »normaaleja kes-

koihin sai Kauniaisissa huonoa palau-

kitien kulkijoita, joilla on kirkkaat aja-

tetta. Oppilaiden mukaan kasvikset oli

tukset ruokailun perusasioista». Pe-

parempi pitää erillisinä lisukkeina ja

rusasioihin kuuluu, että ihminen on

salaatteina, ja niin muutos peruttiin.

sekasyöjä ja pyrkii monipuoliseen ruo-

Hasselin mukaan tärkeintä on kuiten-

kavalioon.

kin se, ettei ruoka jää syömättä.

»On ymmärrettävä myös se, että jos

Prosessoitujen elintarvikkeiden suh-

eliö rajoittaa ruokavaliotaan yksipuoli-

teen suuri vaikutin on hinta. Han-

seksi, on ennen pitkää edessä lajin tu-

kintavaiheessa selvitetään tuotteen

houtuminen.»

sisältö, mutta elintarvikkeen käsitte-

Hassel sanoo kuulevansa eniten

lyasteen valintaan liittyy monta kysy-

pyyntöjä perinteisestä arkiruoasta.

mystä: ammattitaitoisen työvoiman

Karppaajan hän on tavannut työssään

saatavuus, työn rasitustekijät, kuten

vain kaksi kertaa. Kouluruoalle on hä-

käsin kuorimiset, pilkkomiset tai yk-

nen mukaansa esitetty vaatimuksia

sitoikkoiset työvaiheet ja ruoan hygi-

kautta aikojen, vain niiden sisältö on

eeninen turvallisuus. On mietittävä,

muuttunut.

miltä osin laite voi korvata kuluttavan

»1990-luvulla oli niitä äänekkäitä,

Ruokavalioon ei kuulu eläinperäisiä tuotteita, kuten lihaa, maitoa ja munia.

kohtuullinen hinta. Maksuton julkinen palvelu on rajallista ja pyrkii keskimääräiseen hyvään. »Isoisälläni oli tapana sanoa kotona, jos ruoka ei maistunut: pitää kävellä lisää, niin alkaa maistua. Pitää olla nälkä, niin jo ruoka maistuu.»

sekasyöjän ruokakolmio Virallisiin ravintosuosituksiin perustuva ruokavalio.

ihmistyön.

vä paistettiin niitä keittiö sinisenä»,

tettavuus, hyvä maku, ravintosisältö ja

tärkeimpiä seikkoja ovat ruoan tunnis-

pääruokiin, kuten lihapatoihin ja laati-

l ko

Hassel toteaa. Hänestä kouluruokailun

timusten välillä. Kasvisten lisääminen

Koulukeittiöt tasapainottelevat vaa-

irrotettiin lihaa luista ja seuraava päi-

kuule juuri haluttavan.»

ranskalaisia perunoita. Nyt sellaisia ei

jä yö

toimitettiin keittiöihin, puoli päivää

»En kaipaa aikoja, jolloin liharuhot

tarjota vain pitsaa, hampurilaisia ja

sek

joiden mielestä koulussa olisi pitänyt

20 LIBERO

vegaaniruokavalio (ympyrä)

se mahtava meksikon maissi MIKÄ KOULURUOKAILUA RAJOITTAA?

4 da

YKSI GEENITEKNIIKAN SUURIMPIA SAAVUTUKSIA TAPAHTUI 6000 VUOTTA SITTEN. teksti toni hämäläinen

teksti cecilia bergström SUOSITUKSEN MUKAAN peruskoulu-

»KEITÄ NÄLÄNVASTUSTAJIA voidaan

Maissin lisäksi Amerikan mante-

lounaasta tulisi saada kolmannes päi-

verrata amerikkalaisen maissin tun-

reen antimet maapähkinät ja ma-

vän energiatarpeesta.

temattomiin

Rasvaa lounaassa saa olla 30 prosenttia, josta vähintään kaksi kolmas-

kysyy

niokki löysivät pian tiensä myös Af-

Paul De Kruif romanttisessa maan-

jalostajiin?»,

rikkaan. Mantereen kasvavat ja

viljelyksen historiikissaan.

keskenään riitaisat yhteiskunnat

osaa pehmeää. Proteiinia tulisi ruoas-

Tosiaan, maissi on sadon painon

tarjosivat oivat markkinat euroop-

sa olla 15 prosenttia ja hiilihydraattia

perusteella maailman tärkein vilje-

palaiselle orjakaupalle sen jälkeen,

55 prosenttia. Vaihtoehtoja tulisi olla

lykasvi: vuonna 2010 maailmanlaa-

kun tautiepidemiat olivat tehneet

kaksi, joista toinen voi olla kasvisruo-

juinen sato ylitti 800 tonnia. Esi-

tuhojaan Amerikan alkuperäsväes-

ka.

merkiksi vehnä jäi noin 650 tonniin.

tön keskuudessa ja johtaneet työvoi-

Terveydellisistä, uskonnollisista

Puhe tuntemattomista jalostajista

mapulaan.

ja eettisistä syistä erikoisruokavalio-

ei ole liioittelua. Viljeltävän maissin

ta tarvitsevat on otettava huomioon,

jyviä ympäröi kova kuori, minkä ta-

ALATI MUUTTUVA SATO

kaksi viimeistä mahdollisuuksien mu-

kia se tarvitsee ihmisen apua lisään-

Vielä nykyäänkin intiaanimaanvilje-

kaan. Peruskouluissa painotetaan ko-

tyäkseen. Luonnonvaraisen maissin

lijät Meksikossa kasvattavat maissia

din ja koulun yhteistyötä sekä palaut-

esikantaa ei ole kuitenkaan koskaan

milpassa, vastikään raivatussa pel-

teen keräämistä kouluruokailusta. 1

löydetty. Maissi näyttää ilmestyneen

lossa, jossa kasvaa useita muitakin

kuin tyhjästä ihmisen historiaan.

viljelykasveja, kuten chiliä, kurpit-

Joukkoruokailuun suositellaan varsinaisen ruoan lisukkeeksi vähäsuo-

saa ja papuja. Monipuolinen kasvus-

laista ja kuitupitoista leipää, vähä-

MAISSI MAHDOLLISTI ORJAKAUPAN

to ei köyhdytä maaperää tehomaa-

rasvaista maitoa tai piimää, vähän

»Mesoamerikka ansaitsisi paikan

talouden tavoin. Tämä lisäksi pavut

suolaa ja 60 prosenttia rasvaa sisältä-

korkeakulttuurien joukossa, vaik-

ja maissi täydentävät ravinto-arvoil-

vää margariinia sekä 150–200 gram-

ka sen asukkaat olisivat luoneet vain

taan toisiaan.

maa kasviksia öljypohjaisen salaatin-

maissin», väittää Charles C. Mann

Vaikka milpaa ei voida toistaa teol-

kastikkeen kanssa.2

ansiokkaassa kirjassaan 1491: Amerik-

lisessa mittakaavassa, tehomaatalous

ka ennen Kolumbusta.

voi hyvinkin oppia menetelmästä jo-

Korkeakouluruokailua

ohjaava

suositus on peruskouluversiota laa-

Maissin uskotaan polveutuneen

tain. Maissitutkija H. Garrison Wil-

jempi ja sitä on noudatettava, jotta

sen lähimmästä sukulaisesta vuo-

kesin mukaan Mesoamerikassa on

ateria on oikeutettu Kelan ateriatu-

ristoheinä teosintista. Erään toisen

paikkoja, joita on viljelty jatkuvasti

keen. Kasvisruokavalioon suhtaudu-

teorian mukaan kahden maissin su-

neljän vuosituhannen ajan.

taan suosituksessa positiivisesti ja sen

kulaisen risteyttäminen on saanut

Maissi on yksi harvoista viljely-

proteiinipitoisuuteen kiinnitetään

aikaan genomisokin, eli täydellisen

lajikkeista, jotka ovat monimuotoi-

erityishuomiota.

DNA:n uudelleenjärjestäytymisen.

sempia kuin useimmat luonnonva-

Tavoitteena on täysipainoinen, ra-

Oli syntytapa mikä tahansa, selvää

raiset kasvit. Maissi pölyttää tuulen

vitseva, houkutteleva ja maukas kas-

on, että yli 6000 vuotta sitten Etelä-

avustamana pellolta toiselle, jolloin

visruoka. Sen sijaan esimerkiksi

Meksikossa laitettiin alulle »toden-

lajikkeet sekoittuvat jatkuvasti. Tätä

vähähiilihydraattisen kouluruoan tu-

näköisesti ihmisen ensimmäinen

geenivirtaa maanviljelijät hallitse-

ja luultavasti suurin geenitekniikan

vat huolellisesti valikoimalla kyl-

saavutus», kuten perinnöllisyystutki-

vettäväksi tarkoitettuja siemeniä.

ja Nina V. Federoff on luonnehtinut.

Kuten Mann huomauttaa, meksiko-

Amerikan mantereelta maissi levi-

laisen maanviljelijän pellolta korjaa-

si Kolumbuksen mukana Eurooppaan

ma maissisato saattaa olla tuhansien

1400- ja 1500-lukujen taitteessa. Tä-

yksittäisten valintojen tulos. Jotkut

män uuden satoisan viljan maail-

lajikkeet ovat tarkasti varjeltuina

manlaajuisella suosiolla oli »nälän-

kulkeneet sukupolvien pituisen mat-

vastustuksen» ohella odottamattomia

kan.

kemiseen ateriatuella Kela suhtautuu torjuvasti. Syyksi kerrotaan, ettei sillä ole terveydellistä etua verrattuna suositusten mukaiseen ruokavalioon. 3

Kouluruokasuositus Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 1

neiden tuoreus (erityisesti kasvikset,

Sosiaali- ja terveysministeriön joukkoruokailun seurantaja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus. STM, Helsinki, 2010

hedelmät ja marjat), kestävän kehi-

Elintarvikkeiden hankinnoissa ja valmistuksessa korkeakouluissa on noudatettava ravitsemuksen lisäksi muitakin kriteerejä, kuten raaka-ai-

tyksen periaatteet (luomu-, kasvisja lähiruoan suosiminen) ja opiskelijoiden tietotarpeisiin vastaaminen (mitä ruoka sisältää ja mistä se on peräisin).

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi. Kela, Helsinki 2011

seurauksia. Osissa Italiaa ja Ranskaa ihmiset innostuivat maissijauhoista tehdystä puuromaisesta polentasta siinä määrin, että kärsivät pellagrasta eli (maissista puuttuvan) niasiinin puutostaudista.

charles c. mann: 1491: amerikka ennen kolumbusta. like kustannus 2011 yk:n elintarvike- ja maatalousjärjestö eao.org 21 LIBERO

teemaliite: ruoka

passit pussiin ja tilit tyรถnantajan taskuun teksti riia colliander kuvitus janne nurmi

22 LIBERO

Kirsi Koponen, Puu- ja erityisalojen liiton aluetoimitsija ja maatalousalojen työehtosihteeri, tunnistaa ulkomaalaisten ongelmat työsuojan sekä väärinkäytösten saralla. Eritoten viheralan tehtävissä sesonkihuiput erottuvat liittotyöntekijän kalenterissa. »Yhteydenotot ovat viime vuosina lisääntyneet. Kausityöhön painottuvalla viheralalla ne kasvavat kevät- ja kesäaikaan, maaseutuelinkeinoissa taas jakautuvat aika tasaisesti. Ylivoimaisesti eniten ovat yleistyneet ulkomaalaisten työntekijöiden yhteydenotot palkanmaksuepäselvyyksistä ja ylipäätään työehtosopimuksiin liittyvistä asioista. Puuliitossa olemme kouluttaneet toimitsijoita vähemmistövaltuutetun voimin parantaaksemme valmiuksia tunnistaa työperäinen ihmiskauppa esimerkiksi työpaikkavierailuilla»,

IHMISKAUPPA. MONI LIITTÄÄ SEN EROTIIKKA-ALAAN, LENKKITOSSUPAJOIHIN TAI RAHANPESURAVINTOLOIHIN. TYÖPERÄINEN IHMISKAUPPA PITÄÄ KUITENKIN SISÄLLÄÄN MONIKASVOISEMMAN TODELLISUUDEN – JA OSIN SIKSI ONGELMATAPAUKSIA ONKIN USEIN VAIKEA TUNNISTAA JA NIIHIN LAIN VOIMIN PUUTTUA. SUOMESSA IHMISKAUPPA EI MERKITSE MAAHAN VÄKISIN TUOMISTA TAI TYÖPAIKALLE TELKEÄMISTÄ, VAAN ÄÄRIMMÄISYYTEEN VIETYÄ HALPATYÖVOIMAN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ.

Koponen kertoo. Puuliitossa on kuutisensataa maahanmuuttajataustaista jäsentä, jotka työskentelevät useilla liiton sopimusaloilla, mutta eritoten maataloudessa. »Eli juuri niillä aloilla, joille on vaikea saada suomalaisia työntekijöitä», hän jatkaa. Etelä-Savossa julkishallinnon teettämä tutkimus ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista Itä-Suomen työnantajien näkökulmasta tiivistyy pitkälti havaintoon, että ulkomaisen työvoiman rekrytoiminen on kannattava vaihto-

H E L M I K U U SS A 2011 Euroopan kri-

työaikoja, laiminlyömällä TES:n mu-

ehto: suomalaiset eivät ole innokkaita

minaalipolitiikan instituutti HEUNI

kaiset oikeudet tai asuttamalla työnte-

hakemaan syrjäisempien alueiden se-

julkaisi 250-sivuisenraporttinsa Hinnal-

kijää ala-arvoisissa olosuhteissa. Myös

sonki- ja urakkapainotteisiin maatalo-

la millä hyvänsä. Työperäinen ihmiskauppa ja

lisääntyvä välitysfirmojen käyttö eri

us-, hoiva- ja metallialojen tehtäviin

ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö

aloilla ja toimeksiantojen ketjutus esi-

varsinkaan matalan palkan ja talou-

Suomessa. Eniten ongelmia esiintyi työ-

merkiksi urakkatöissä ovat osaltaan

delliseen kannattavuuteen vaikuttavi-

paikoilla ja aloilla, joilla työntekijät

kasvattaneet ulkomaisen työntekijän

en tekijöiden vuoksi.

ovat tilapäisiä ja työ hajotettu alihan-

riskiä joutua hyväksikäytetyksi.

kintaketjuihin. Räikeimmät

Ulkomaisen työvoiman rekrytoimiseen päätyvät kyselyn mukaan var-

tapaukset

täytti-

sinkin pienet yritykset, joiden on eri-

miskaupan perusteet. Lisäksi eri

RAKENNUSTELINEILTÄ VIHANNESPENKKIIN: VALVOJAN SOKEA PISTE

ammattiliitot ovat selvittäneet ta-

Valtaosa median hampaisiinsa otta-

Vaikka enemmistö työnantajista

pauksia, joissa kiskonnan tapai-

neista tapauksista ja viranomaisten

hoitaa velvoitteensa moitteetta, mah-

sen työsyrjinnän piirteitä omaavia

toimenpidelistalle päätyneistä epäkoh-

tuu joukkoon monenlaisia kokeilijoita.

tapauksia ainakin rakennus-, siivous-,

dista ja esimerkkitapauksista sijoittuu

»Kaikkia työnantajia ei pidä syyllis-

hieronta-, ravintola- ja puutarha-aloilla

toistaiseksi rakennus- ja ravintola-alo-

tää, sillä ulkomaalaistenkin palkkauk-

sekä marjanpoiminnassa. Yksin puu-

jen pariin. Raksojen ja raflojen rinnal-

sessa asiansa hyvin hoitavia on valta-

tarha-ala työllistää vuositasolla noin

la vähemmälle huomiolle ovat jääneet

osa. Sitten on väärinkäyttäjiä, jotka

9 000 ulkomaista, pääosin sesonkityö-

maatalous- ja viheralojen väärinkäytös-

toimillaan mustamaalaavat rehellis-

tä tekevää työntekijää.

epäilyt ja tuomiolle päätyneet tapauk-

tenkin mainetta. Tulee myös huomi-

Konstit voivat pitää sisällään mani-

set. Samojen alojen ongelmia ovat

oida, miten kokonaiskilpailukykyä

pulointia, uhkailua tai velkaannutta-

myös työnantajapuolen väärinkäytös-

vääristää se, jos saman alan yrittäjis-

mista. Uhrin työvoimaa voidaan hy-

ten kohdentuminen maahanmuutta-

tä yksi vedättää ja toinen taas noudat-

väksikäyttää maksamalla liian matalia

jataustaisiin tai ulkomailta rekrytoitui-

taa TES:iä ja lakipykäliä», Koponen

palkkoja, teettämällä kohtuuttomia

hin työntekijöihin.

painottaa.

vät raportin mukaan työperäisen ih-

tyisen vaikea löytää toimialueeltaan kotimaista työvoimaa.

23 LIBERO

teemaliite: ruoka

PASSIT JA PANKKIKORTIT PAREMPAAN POVEEN

tiedä oikeuksistaan tai heillä ei ole tu-

Aluetoimitsija Kirsi Koponen kertoo,

puuttua.

kiverkostoa, jonka turvin epäkohtiin

että valtaosa esiin tulevista epäkohdis-

Kuluttajan vastuulle jääkin tuotteita

ta liittyy työehtosopimuksen laimin-

ja palveluja – niin kotimaisia kuin ulko-

lyömiseen ja lievempiin väärinkäytök-

maisia – ostettaessa miettiä realistisia

siin, mutta räikeämpiäkin tapauksia

tuotantokuluja: mikäli jokin vaikut-

tulee tietoon. Alueellisesti Länsi-Suo-

taa liian hyvältä ollakseen totta, asia

mi muodostuu maaseutuelinkeinojen

useimmiten onkin niin.

saralla ongelmallisimmaksi.

Toimitsijana

seitsemän

vuotta

»Useimmiten yhteydenottaja on ul-

työskennellyt Kirsi Koponen koros-

komaalainen työntekijä, joka epäilee,

taa tiedon ja tiedottamisen merkitys-

ettei työssä noudateta alan työehtoso-

tä epäkohtien ehkäisyssä. Työehtoso-

pimusta. Valtaosa liiton käsittelemis-

pimukset on käännetty useille kielille

tä tapauksista koskee suomalaisia työn-

ja tänä vuonna on järjestetty jo kaksi

tekijöitä, mutta räikeimmät tapaukset

Tervetuloa Puuliittoon -tilaisuutta ve-

tulevat ilmi työpaikoissa, joissa on vain

näjäksi.

tai pääosin ulkomaisia työntekijöitä.»

»Uskomme, että viidakkorumpu

Koposen mukaan he ovat arkoja otta-

avustaa ja välittää työntekijöiden kes-

maan yhteyttä, koska ajattelevat siitä

kuudessa tietoa ja kokemuksia Suomes-

koituvan harmia, jos asioihin puutu-

sa työskentelevien oikeuksista. Kun

taan ulkopuolelta.

työnantajat huomaavat ulkomailtakin

Eräs esimerkkitapaus on pienen

tulevien olevan perillä oikeuksistaan,

paikkakunnan työnantaja, joka oli

ei heidän kustannuksellaan voi enää

palkannut vain venäläisiä. Työnantaja

pelata vaikkapa huonommilla palkka-

oli maksanut useita vuosia vain työeh-

ehdoilla.»

tosopimuksen mukaista minimipalk-

Tiedotussarkaa riittää, sillä suurin

kaa jättäen maksamatta ylityö- ja arki-

osa ulkomaalaistaustaisista työnte-

pyhäkorvaukset, lomaltapaluurahat ja

kijöistä ei kuulu mihinkään liittoon.

muut lain vaatimat maksut.

SAK:laisilla liitoilla on yli miljoona jä-

Toisessa tapauksessa kaikki työpaikan suomalaiset työntekijät oli irti-

sentä, joista ulkomaalaistaustaisia on noin 17 000.

sanottu ja tilalle palkattu ulkomaista

Vähemmistövaltuutetun ja kansal-

työvoimaa tekemään hommia liki kir-

lisen ihmiskaupparaportoijan toimis-

jaimellisesti kellon ympäri ilman viik-

ton ylitarkastaja Venla Roth tiivistää

kolepoja tai muita vapaita.

Suomen työkalut eritoten työperäisen

»Eräässä tapauksessa pariskunta

ihmiskaupan torjunnassa samansisäl-

työskenteli maatilalla asuen sen alu-

töisiin seikkoihin: monimuotoisena

eella ala-arvoisessa mörskässä työnan-

ja vaikeasti tunnistettavana ilmiönä

tajan pitäessä heidän passejaan ja vii-

ihmiskauppaa tulisi arvioida koko-

sumeitaan ’tallessa’», Koponen kertoo.

naisvaltaisesti huomioiden työnteon

Muutamat viheralojen ongelmatapa-

ehtojen ohella myös työskentelyn ja

uksista ovat pyörineet oikeusprosessin

asumisen olosuhteet.

läpi. Vaasan käräjäoikeus antoi vuon-

Myös työsuojelutarkastajien man-

na 2009 tuomion vihannesalan yrityk-

daattia ja lakisääteisiä velvollisuuksia

selle, joka oli teettänyt thaimaalaisryh-

tulisi arvioida uudelleen. Venla Roth

mälle työtä 65 tuntia viikossa 250 euron

korostaa myös työmarkkinajärjestöjen

nettokuukausipalkalla. Työnantaja piti

roolia ihmiskaupan ennaltaehkäisys-

myös hallussaan työntekijöidensä

sä. Erityisesti ammattiliitoilla on hä-

pankkikortteja ja tunnuslukuja mää-

nen mukaansa erinomaiset mahdolli-

räten heidän rahankäytöstään.

suudet tunnistaa ihmiskaupan uhreja ja reagoida esiin tuleviin tapauksiin.

HARMAAN SÄVYJÄ

Työperäisen ihmiskaupan tai torju-

Suurimman ongelman ihmiskaupan

miseen Kirsi Koposella on myös yksi te-

saralla muodostaa se, ettei uhreja tun-

hokas ohje:

nisteta. Rikoslaki on vaikeasti tulkittava eivätkä ulkomaalaiset uhrit aina 24 LIBERO

»Työsuojelun vastuualueelle tuplasti nykyistä enemmän resursseja.»

mihin matkalla,

maaseutu? LUOMUA, LÄHIRUOKAA JA PIENIÄ PUURTAJIA – VAI KESKITETTYÄ, KASVATETTUA JA TEHOLTAAN TEOLLISTA? MAASEUDULLA ON MONTA SUUNTAA.

teksti riia colliander MYÖNTEISESTÄ SUHTAUTUMISESTA HUOLIMATTA luomun ja lähiruoan käyttö julkisissa keittiöissä on edelleen vähäistä. Suuriin raaka-ainemääriin nojaavissa palveluissa luomun ja lähiruoan käytön suurimmiksi esteiksi koetaan tuotteiden saatavuus, paikallisyrittäjien heikko tunnettuus ja alueellisten kuljetusjärjestelmien puute. Itä-Suomen yliopistotutkija Tuija Mononen viittaa analysoimaansa niin sanottuun ekorationaaliseen malliin, jossa jatkojalostuksesta vastaisivat keskusyksiköiden sijaan paikallisyritykset, jotka keräisivät raaka-aineet lähiseudun tuottajilta. Jämerimmillään mallissa olisi edellytykset toteuttaa niin ekologista kuin taloudellista kestävyyttä. Se voisi Monosen mukaan luoda yhden mahdollisuuden niin pien- ja lähituotannon ylläpitämiseksi kuin työpaikkojen tuojaksi. Pientilan näkökulmasta valtiotason panostus tilojen ja tuotantomäärien kasvattamiseksi on laitettu merkille: pienten tilojen perinnearvo mainitaan puheissa, mutta käytännön tasolla edistystä ei tapahdu. »Yhteiskunta tuntuu haluavan isoja tiloja. Puolueilla, monikossa, puheet ovat kauniita mutta teot pieniä. Tuottajahinnat pysyvät ennallaan, mutta kustannukset tekijälle nousevat. Yhteishenki tuntuu puuttuvan maanviljelijöiltä. Uudelleenorganisointia kaivattaisiin», kertoo eräs satakuntalaisen pientilan yrittäjäperhe. Tehotuotannon epäkohtien ja ruoan laadun sekä puhtauden noustessa monen kuluttajan valintojen perusteiksi ja tuottajien haasteiksi, kysyvät maaseudun yrittäjät itseltään: onko tuotanto mahdollista pitää kannattavana? Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) moitti helmikuussa Turun Sanomille hallituksen asialistalta löytyvää asetusta, joka voimaan tullessaan estäisi uusien maatalouden ympäristötukisitoumusten tekemisen vuosina 2011– 2012. Lepän mukaan tämä käytännössä estäisi tilojen kannattavat sukupolvenvaihdokset ja vaikeuttaisi uusien yrittäjien luomuun siirtymistä. Hallitusohjelmaan on kirjattu lähi- ja luomutuotannon kasvattaminen. 25 LIBERO

teemaliite: ruoka

kahden kauppa KAUPPA ON KESKITTYNYT SUOMESSA POIKKEUKSELLISEN VAHVASTI. POIKKEUKSELLISEN KORKEA ON MYÖS RUOAN HINTA. KILPAILUVIRASTON SYYNIIN PÄÄSSEET KESKO JA S-RYHMÄ VAKUUTTAVAT PELIN OLEVAN REILUA. teksti niko peltokangas kuvitukset janne nurmi

LIBERO

järjestö Päivittäistavarakauppa ry:n tilaamassa selvityksessä todettiin elintarvikemenojen muodostavan kotitalouksien kuluista noin 13 prosenttia. Se on eurooppalaista keskitasoa.

KILPAILUA HARMAALLA ALUEELLA Julkinen keskustelu herätti viime syksynä myös Kilpailuviraston mielenkiinnon. Se julkaisi tammikuussa selvityksen päivittäistavarakaupan kilpailutilanteesta ja sen mahdollisesta vääristymästä. Virasto totesi kaupan hyödyntävän vahvaa asemaansa suhteessa tavarantoimittajiin useilla kyseenalaisilla tavoilla. Tavarantoimittajista epäreiluilta tuntuivat hintoja nostavat markkinointirahat, joille ei koeta tulevan vastinetta sekä takaisinostopakko, joka siirtää riskin kaupalta tuottajalle. Koska monet toimintatavat liikkuvat vapaan kilpailun kannalta harmaalla alueella, Kilpailuviraston mielestä jatkoselvityksille on tarvetta. Ovaskainen kokee suurten kaupparyhmien olevan erityistarkkailussa, joka helpottuisi, jos kilpailua olisi enemmän. Tilanne osoittaa hänen mielestään, etteivät Suomen markkinat riitä useammalle toimijalle. »Lidl on ollut Suomessa jotain 12 vuotta ja tehnyt niistä kaksi voitollista. Se on pärjännyt, koska sillä on eurooppalaiset muskelit, kansainvälisesti 5 000 kauppaa», Ovaskainen laskee. Kilpailuvirasto kiinnitti selvityksessään huomiota kauppojen omiin tuotemerkkeihin, joiden pelätään vaikeuttavan muiden tuottajien elintarvikkeiden pääsyä hyllyihin. Keskon Terho Kalliokoski kommentoi K-kaupS U OM ESS A E L E TÄ Ä N K A L L I I ST I verrattuna

taa Konttisen väitteisiin. Hänen mukaansa

piaiden olevan pieniä toimijoita usein hyvin

muihin EU-maihin. Vuonna 2010 täkäläiset

kilpailu on todellista.

keskittyneeseen teollisuuteen verrattuna.

kuluttajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

»Keskuskunta muodostuu 21 alueosuuskau-

Siksi K-ruokakaupat voivat olla pienille tava-

mukaan korkeammiksi kuin missään muus-

pasta, jotka nekin kilpailevat keskenään eivät-

rantoimittajille hyvä yhteistyökumppani ja

sa euroa käyttävässä maassa. Ruoan hintojen

kä voi diilata hintoja.»

myyntikanava.

osalta Suomi oli euroalueen neljänneksi kallein maa.

Ovaskainen syyttää hintatasosta verotusta,

Ovaskainen vakuuttaa SOK:n puolesta,

suomalaisten korkeaa ostovoimaa sekä pitkiä

että hyvät tuotteet otetaan kyllä myyntiin.

Elintarvikkeiden hinnoista on syytetty kau-

kuljetusyhteyksiä. Hän maalailee osuuskau-

Rainbow-tuotteet ovat hänen mukaansa aina

pan keskittymistä ja siitä johtuvaa kilpailun

pan olevan se viimeinen palvelu, joka kylältä

kakkospaikalla merkkituotteisiin verrattuna.

puutetta. Taloussanomat kertoi syyskuussa

lähtiessään sammuttaa valot.

Jos joku järjestelyssä häviää, se on mainosme-

S-ryhmän ja Keskon hallitsevan 80 prosent-

Myös Kesko viittaa ryhmän sisäiseen kil-

tia päivittäistavarakaupan myynnistä. Alle

pailuun. 900 itsenäistä K-kauppiasta ei Ruo-

dia, jota yhden merkin alle keskitetyt halpa-

kymmenen prosentin osuuksiin ovat päässeet

kakeskon toimitusjohtajan Terho Kalliokos-

Omilla merkeillä on roolinsa myös kaupan

seuraavaksi suurimmat toimijat Suomen Lä-

ken mukaan edes ole yhtenäinen markkinoilla

osuuden kasvussa ruoan hinnassa, kun ne kir-

hikauppa ja Lidl.

vaikuttava voima.

jautuvat voittoina kokonaisuudessaan kaupan

tuotteet tarvitsevat muita vähemmän.

Korkeiden hintojen ja keskittyneen kaupan

»Keskolla ei ole omia ruokakauppoja, vaan

eikä teollisuuden tilastoihin. Kauppa hinnoit-

yhteyttä on ruotinut muun muassa tietokir-

markkinaosuus on K-kauppiaiden paikallis-

telee tuotteensa voitto mielessään, mutta Suo-

jailija Seppo Konttinen, joka julkaisi syksyl-

ten markkinaosuuksien summa», Kalliokos-

messa kaupan siivu elintarvikkeiden hinnois-

lä kirjan Suomalainen ruokalasku. Hän väittää eu-

ki mainitsi, kun Kilpailuvirasto selvitti kau-

ta on selvästi korkeampi kuin monissa muissa

rooppalaisittain erittäin tiiviin keskittymisen

pan kilpailua.

maissa. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa

tappavan kilpailun.

Keskon ruokakaupan viestintäpäällikkö Kukka Eerola puolestaan viittaa tutkimustie-

kaupan osuus on alle neljäkymmentä prosenttia, Suomessa yli 50.

KAIKKI KAIKKIA VASTAAN

toon, jonka mukaan ruoan hinta on Suomessa

Lisääntyneet valvontatehtävät nostavat kau-

Viestintäpäällikkö Kai Ovaskainen Suomen

Euroopan alhaisimpia – jos sitä vertaa yleiseen

pan kustannuksia, vastaa SOK:n Ovaskainen.

Osuuskauppojen Keskuskunnasta (SOK) vas-

hintatasoon. Viime vuonna kauppiaiden etu-

Työtunteja käytetään yhä enemmän tuotteiLIBERO

teemaliite: ruoka

den laadun valvontaan. Viestintäpäällikkö nimeää kustannustekijäksi jälleen myös logistiikan. »Nykyään kauppa hoitaa itse lähes kaikki kuljetukset. Se on ekologisempaa, mutta lisää omia kustannuksia.»

PIENEN IHMISET PIENET KEINOT Kaksi suurta profiloituvat erilaisina hyväntekijöinä. Siinä missä Kesko fiilistelee kauppiasperinteellä ja kerää sijoituksia vastuulli-

kun suurmarketin kylkeen muuttavat pankkien palvelupisteet, valtion alkoholimonopoli ja jopa kunnallisia palveluja, kaupan keskittyminen vain kiihtyy.

simpien yritysten listoilla, S-ryhmä keskittyy toitottamaan osuuskunta-aatetta ja asiakasomistajuutta. Osuuskauppojen ylintä valtaa käyttävät vaalilla valitut edustajistot, joissa vaikuttaa enemmän ja vähemmän puoluepoliittisia ryhmittymiä. Vasemmistoliiton raahelainen varakansanedustaja ja Osuuskauppa Arinan edustajiston jäsen Katja Hänninen pitää nykyedustajistoa kumileimasimena. Sääntömääräisissä kokouksissa ei juuri keskustella konkreettisista asioista. »Viime kokouksessa äänestettiin yhdestä asiasta, ja puheenjohtaja sanoi, ettei olla koskaan ennen äänestetty. Siellä ei ole normaalia, että ollaan eri mieltä asioista.» Puhua tietysti voi ja palautetta lähettää. Hänninen kertoo laatineensa Arinan edustajistolle, hallintoneuvostolle ja toimitusjohtajalle avoimen kirjeen, jossa hän kyseenalaisti yrityksen osakkuuden ydinvoimayhtiö Fennovoimassa. Vuoden takaiseen kirjelmään ei ole kuulunut vastausta. Hänninen kannustaa silti kuluttaja-asioista kiinnostuneita lähtemään osuuskauppojenkin vaaleihin ehdolle. Tavallisen asiakasomistajan näkökulmaa tarvittaisiin enemmän, jotta suuntaa voitaisiin muuttaa. Yhteiskunnan oikeistolaistumiseen voi vastata vain aktiivisella vasemmistolaisuudella. »En tiedä, miten kauppaa voisi hajauttaa, kun se koko ajan vain keskittyy. Tulevat mieleen suurpankit, joiden pilkkomista on toi-

SOK:n Ovaskaisen mielestä kyseessä on

lä huomiota ruoan tuottajien saamaan osuu-

muna–kana-ilmiö: esimerkiksi Alko hakeu-

teen. Kuluttajalle edullisen ruoan taustalla on

tuu sinne, missä asiakasvirrat ovat. Kritiikin

yrittäjiä, jotka eivät juuri tuntipalkoille pää-

PALVELUT KESKITTYMISEN IMUSSA

kaavoituspäättäjien kaksoisroolista hän kuit-

se. Merkittävää osaa tuottajaportaasta ylläpi-

Politiikka vaikuttaa erityisesti kauppapaik-

taa sillä, ettei yhtään oikeusjuttua ole nostet-

detään verovaroin.

koihin ja niiden kaavoittamiseen. Tämän

tu. Rakenteellista korruptiota torjuttaisiin jul-

tunnustavat Helsingin vihreät linjatessaan,

kistamalla päättäjien sidonnaisuudet.

vottu.»

Tuottajahinnoista suivaantunut europarlamentaarikko Carl Haglund (r) kannusti viljeli-

etteivät kaavoituksesta päättävät poliitikot saa

Keskon suunnitelmissa on pystyttää kuusi

jöitä kapinoimaan keskusliikkeitä vastaan pu-

osallistua HOK-Elannon edustajistovaaleihin.

uutta K-Citymarketia ja 35 K-Supermarketia,

huessaan Ahvenanmaalla helmikuussa. Itse

eli ketjun suurimpia liikkeitä.

hän ilmoitti boikotoivansa S-ryhmää, koska

Listalta on pudotettu kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistölautakuntien jäsenet. Suuret kauppakeskukset ovat myös Suomalainen ruokalasku -kirjan listoilla. Kun suurmarketin kylkeen muuttavat pankkien pal-

Kukka Eerola toteaa, että pienemmät 600 liikettä muodostavat yhä Suomen kattavimman lähikauppaverkoston. »Puolet suomalaisista asuu alle kilometrin päässä K-ruokakaupasta», hän sanoo.

velupisteet, valtion alkoholimonopoli ja jopa

se maksaa tuottajille liian alhaisia hintoja. Luomu- ja lähiruokapiirien yleistyminen osoittavat, että kysyntää eettisesti tuotetulle ja reiluilla ehdoilla kaupatulle ruoalle alkaa olla. Markkinatalouden lakien mukaan kysyntä laskee lopulta hintojakin. Sitä ei tar-

kunnallisia palveluja, kaupan keskittyminen

KULUTTAJAN JA TUOTTAJAN ETU

vitse jäädä odottamaan, jos eettinen ja ekolo-

vain kiihtyy. Kauppapaikkapäätöksiin Kilpai-

Ruoka on Suomessa yhtä kallista kuin elämi-

gisesti kestävä ajattelutapa alkaa levitä kulu-

luvirasto ei voi puuttua.

nen yleensä. Katja Hänninen kiinnittää vie-

tusvalinnoista muuallekin yhteiskuntaan.

LIBERO

SUOMALAINEN RUOKALASKU LUMILAPIO-EHDOKKAANA SEPPO KONTTISEN KIRJA Suomalainen ruokalasku kiihdytti keskustelua ruoan hintaan vaikuttavista tekijöistä viime syksynä. Tietokirjailija Konttinen selasi kirjaansa varten tutkimuksia, raportteja ja historiikkeja kuudelta vuosikymmeneltä. Kirjan keskeinen väite kuuluu, ettei Suomessa ole tarpeeksi kilpailua, joka pitäisi ruoan hinnan oikealla tasolla. Konttinen väittää, että suuryritykset ovat rakentaneet voittonsa salaisilla sopimuksilla, hintayhteistyöllä ja keskinäisillä liittoutumilla. Tutkivan journalismin yhdistys valitsi Suomalaisen ruokalaskun Lumilapio-palkintoehdokkaaksi. Vuoden 2011 paras tutkiva juttu palkitaan maaliskuun lopussa. Konttisen lisäksi ehdolla ovat muun muassa Voiman Susanna Kuparinen ja Jari Hanska hallitusneuvotteluista ja harmaan talouden torjunnasta kertovilla jutuillaan.

Kohtuus kaikessa

teksti justus mollberg

ORTODOKSINEN USKONTO perustuu pitkälti

tuotteet pyrimme lujittamaan keskittymis-

ajatukselle siitä, että Jumala sekä uskonto it-

tämme totuuden etsimiseen ja pyrkimystäm-

ka arvon tunnustamiseen suuri paasto tähtää. Uskontoon sidonnaisena asiana paasto ei

sessään ovat ihmiselle käsittämätön mystee-

me hyvään elämään. Elämme silloin ruoan

ole samanlainen arvovalintoihin liittyvä ruo-

ri. Tämän mysteerin ympärille on luotu tark-

kautta, jota ei ole.

kavalio kuin kasvissyönti tai veganismi. Se ei

ka liturginen traditio, joka ulospäin näyttäy-

Paastoa ajatellessa tulee kuitenkin monel-

myöskään ole dieetti tai laihdutuskuuri. Paas-

tyy teatraalisena suitsukkeen tuprutteluna

le ensimmäisenä mieleen juuri ruoka. Lihas-

to ei kuitenkaan saa olla hurskastelua, jonka

tai ikonitaiteena.

ta sekä alkoholista luopuminen on monelle

jälkeen palataan päivittäiseen pihvinsyöntiin

Koko traditio pitää kuitenkin sisällään vah-

sekasyöjälle haasteellinen ajatus. Yltäkylläi-

ja jätteiden tuottamiseen ajatellen ”olinpas

van mietiskelyn sekä hiljentymisen voiman,

syyden kulttuurissamme on ruoasta tullut

40 päivää kiltisti”. Paaston päättyessä kaupat

joka pitää ajatuksemme kasassa samalla, kun

niin itsestään selvää, että se on muuttunut

pursuavat edelleen yltäkylläisyyttä ja siihen

kamppailemme maallisten huoliemme kans-

lähes epäpyhäksi. Nälkää näkevälle ihmiselle

on suhtauduttava oikein.

sa. Pyrimme kuvaamaan tätä mysteeriä osal-

ruoka on arvokasta ja pyhää eikä mitään hei-

Ruoka itsessään on siis vain pieni osa paas-

listumalla traditioon ja etenkin kirkollisiin

tetä pois. Paasto muistuttaa meitä niistä ih-

toamista. Paasto on ennen kaikkea prosessi,

sakramentteihin. Nöyrrymme pyrkimällä hy-

misistä, joille ruoka on vielä arvokasta ja ym-

jonka päämääränä on kohtuus. Kohtuuden

vään elämään kunnioittamalla muita ihmi-

päristöstä, josta olemme sen poimineet.

löytämiseksi ja ymmärtämiseksi olisi jokai-

siä ja luontoa.

Nyt ensimmäistä kertaa itse osallistuessa-

Vahva osa tätä traditiota on suuri paasto,

ni suureen paastoon olenkin huomannut ruo-

jonka aikaa parhaillaan vietämme. Jättämällä

an toimivan ainoastaan mielen ja koko muun

ruokavaliostamme pois viinin ja eläinkunnan

lähiympäristön välisenä välikappaleena, jon-

sen meistä joskus hiljennyttävä tähän ajatusprosessiin, paastoamalla tai ei. Tulkoon siis kaikki kohtuus teille suureksi viisaudeksi! LIBERO

teemaliite: ruoka

el charcote lautasellinen tomaatteja, naudanlihaa ja maareformia teksti ja kuva raisa musakka

MATKA PORTILTA tilan päärakennuk-

vaihtajana ja kirjoitti kokemuksistaan

tuksia löytyy myös Venezuelan ul-

sille taittuu asfaltoitua tietä, carre-

kirjan The Real Venezuela. Hänen maan-

kopuolelta, kuten Brasiliasta, mis-

tera negraa, pitkin. Maisema antaa

miehensä Lordi Sam Vestey puolestaan

sä ongelmia on syntynyt niin ikään

surrealistisuudessaan osuvan kuvan

kuuluu Venezuelan suurimpiin yksit-

maanomistuksesta sekä maattoman

Venezuelan valtatasapainosta. Pelloil-

täisiin maanomistajiin, jotka ovat tör-

työvoiman riistosta. Suurtilalliset pi-

la käyskentelee maan suurimman li-

mäyskurssilla vuonna 1998 valtaan tul-

tävät hallussaan tuottavinta maata.

hanvientiyrityksen, brittiläisen Ves-

leen vasemmiston kanssa.

Naudanlihan ostajiin kuuluu esimer-

tey Groupin, karja. Nautalaumojen

Suurtiloilla, latifundioilla, tuote-

lomassa kohoaa hökkeleitä, jotka hil-

taan lihaa myös vientiin. Iso osa tilo-

Vasemmiston valtaannousu herät-

jattain saapuneet maattomat valtaajat

jen maista on kokonaan viljelemättä.

ti maattomien toiveet, mutta samalla

ovat rakentaneet. Mökkien katoilla lie-

Samaan aikaan venezuelalaisten syömä

hallitus viivytteli valtauksien laillista-

huu Che Guevaran kuvilla ja Venezue-

ruoka perustuu tuontiin, ja maassa on

mista välttääkseen avointa konfliktia

lan lipun kelta-sini-punaisilla väreillä

elintarvikepula. Eletään vuotta 2005.

suurtilojen ulkomaalaisten omistaji-

koristeltuja banderolleja.

en kanssa. Latinalaisessa Amerikassa

POLITIIKAN KUUMA PERUNA

maareformi on ollut pitkään politiikan

ce vierailuaan El Charcoten suurtilalla.

130 neliökilometrin El Charcote ei ole

kuuma peruna. Se on ollut keskiössä

Bruce toimi BBC:n Caracasin kirjeen-

Vesteyn suvun ainoita tiluksia. Omis-

jo Meksikon, Bolivian, Guatemalan ja

Näin kuvaa brittitoimittaja Iain Bru-

30 LIBERO

kiksi McDonald’s.

ruokaomavaraisuus on haasteellista, sillä maanomistuspolitiikan lisäksi on muutettava syömätottumuksia – suosikkiruuat eivät aina sisällä aineksia, joita kotimaassa olisi mahdollista tuottaa.

Kuuban vallankumouksissa. Tällä vuo-

Vuonna 2006 hallitus maksoi Vesteyl-

situhannella taistelun näyttämö on

le tilasta reilut neljä miljoonaa dolla-

siirtynyt Venezuelaan.

ria. Viime marraskuussa suvun tiluksia

KUN AVUSTA ONKIN HAITTAA

kommentti

Myös elintarvikkeiden tuonnilla on

kansallistettiin jopa 290 000 hehtaarin

pitkät perinteet. Antropologi Natalia

edestä. Korvauksista on edelleen eri-

MAANOMISTUSKYSYMYKSET

Sánchez esittääkin Zulian yliopiston

mielisyyttä.

ole ainoa haaste kehitysmaiden tiellä

tutkimuksessa, ettei maassa ole mi-

eivät

kohti ruokaomavaraisuutta.

tään ulkomaalaisempaa kuin perinne-

Eurooppalaisten kansalaisjärjestö-

ruoka pabellón criollo, sillä lähes kaik-

EL CHARCOTEN UUDET ASUKKAAT

jen Eurodad-verkoston viime syksy-

ki annoksen valmistamiseen tarvittava

Kansallistettu El Charcote on varsin

nä julkaiseman tutkimuksen mukaan

perustuu tuontiin. Venezuelalaisten

muuttunut Iain Brucen vierailun päi-

kehitysavun raha palaa rikkaisiin mai-

lautasille päätyvät riisi, pavut, öljy – ja

vistä. Hallitus jakoi tilan noin tuhan-

hin, koska hankkeiden toteuttajista

ristiriitaista kyllä myös liha – ostetaan

nelle pienviljelijälle. Hildemaro Cete-

kaksi kolmasosaa tulee niistä. Saman-

suureksi osaksi muualta.

no on yksi heistä. Hän kertoo Reuter-

tyyppinen ilmiö on näkyvissä myös

Maanomistuksen keskittymistä mer-

sin haastattelussa saaneensa noin 24

ruoka-avussa. Maan ruokaomavarai-

kittävämpi tekijä on ollut öljyn vientiin

hehtaaria hedelmällistä maata ja val-

suutta saatetaan jopa heikentää hyvää

perustuva talous. Öljytuloilla ostetut

tion korottoman lainan kahden sa-

tarkoittavilla avustuksilla.

tuontituotteet kuihduttivat kotimai-

don viljelyyn vuodessa. Valtion yritys

YK:n ruoka-apuohjelman (WFP) pe-

sen maataloussektorin. Tilanne on vää-

vuokraa koneet ja myy lannoitteet ja

riaatteiden mukaan ruoka tulisi ostaa

ristynyt, sen ovat osoittaneet toistuvat

siemenet. On Cetenolla silti kritisoi-

kehitysmaista ja jakaa joko samassa

elintarvikepulat. Tavoitteena onkin

tavaakin.

tai naapurimaissa.

ruokaomavaraisuusasteen nostami-

»Paremmalla organisoinnilla täällä

nen. Se on haasteellista, sillä maan-

tuotettaisiin tehokkaammin. Välillä

kuvassa:

kinnassa WFP tukee paikallista talout-

omistuspolitiikan lisäksi on muutetta-

emme saa lainoja tarpeeksi ajoissa siemennyskauden alkaessa», hän moittii.

eivät aina sisällä aineksia, joita koti-

Valtion tulisi myös sitoutua osta-

Venezuelalaiset jonottavat maan pääkaupungissa Caracasissa valtion toimesta puoli-ilmaiseksi jaettavia arepaherkkuja. Arepa on maassa perinteinen, maissijauhosta leivottu erilaisia täytteitä saava leipä. Näiden makupalojen raaka-aineet on ostettu paikallisilta pienviljelijöiltä.

ta ja rohkaisee paikallisia tuottajia.»

va syömätottumuksia – suosikkiruuat maassa olisi mahdollista tuottaa. Ruokaomavaraisuuden turvaamiseksi laadittu maareformilaki, La Ley

maan pienviljelijöiden tuotteet, ettei ylijäämää syntyisi. Tehtaita toivottaisiin tilojen läheisyyteen.

de Tierras, hyväksyttiin Venezuelassa

»Tomaattimurskaa valmistava teh-

jo vuonna 2001, mutta vuoden 2002 val-

das toisi synergiaa, sillä täällä viljel-

lankaappausyritys sai hallituksen hi-

lään paljon tomaattia», Ceteno sanoo.

dastamaan otteitaan. Nyt näyttää kui-

Myös tilan entinen päärakennus

tenkin siltä, että 1800-luvun lopulta

on kokenut muodonmuutoksen. Sen

maita hallussaan pitänyt Vesteyn suku

vanhan kartanon tiloissa, joissa Bru-

joutuu taipumaan. El Charcote oli en-

ce haastatteli Lordi Vesteyn tilanhoi-

simmäinen erävoitto, jonka saavutta-

tajaa, toimii nykyään yhteisön lasten

miseksi tarvittiin sotilaita ja rahaa.

koulu.

»Lähiseutuja suosimalla ruoan han-

Kuitenkin WFP myös kilpailuttaa alihankkijansa saadakseen ruuan mahdollisimman edullisesti. Näin ollen pahimmassa tapauksessa avuntarjoajat »puskevat oman ylituotantonsa» apua vastaanottavaan kehitysmaahan. WFP:n toimintaa onkin kritisoitu vastaanottajamaalle joskus haitallisena toimintana. Osa avusta saatetaan esimerkiksi myydä pimeillä markkinoilla niin halvalla, etteivät paikalliset tuottajat kykene kilpailemaan sen kanssa. Näin »apu» lopulta tappaa kohdemaan maanviljelysyrittämisen. 31 LIBERO

teemaliite: ruoka

ravintolapäivä

SYNTYMÄPÄIVÄÄNSÄ KEVÄÄLLÄ VIETTÄVÄ RAVINTOLAPÄIVÄ HOUKUTTAA MUKAAN KOTIKOKKIEN LISÄKSI MYÖS ALAN AMMATTILAISIA JA ERILAISIA JÄRJESTÖJÄ, JOTKA SAAVAT TAPAHTUMAN VARJOLLA NÄKYVYYTTÄ. teksti tuuli hongisto kuvat mortti saarnia

32 LIBERO

»kapinahenki on mukana, muttei ykkösjuttu.»

Jalmari Auvinen valmisti Ravintolapäivänä saksalaista currywurstia paukkupakkasessa. Naapurit tykkäsivät.

K U N R AV I N TO LO I TA P E RU ST E TA A N

päivä tuo mukavasti näkyvyyttä mo-

taa paikkoihin, joihin ei kaupungissa

tukemaan vaalikampanjoita, ja niitä

lemmille yrityksille.

muuten pääsisi tai tulisi mentyä. Kuu-

nousee yhä useammin koteihin, yri-

»En voi väittää, ettei tästä saa näky-

sela toteaa, ettei tapahtuma ole mi-

tysten yhteyteen ja liikehuoneistoi-

vyyttä. Tärkeämpää on kuitenkin ollut

kään rahasampo yrityksille ja kertoo

hin, onko vaarana, että tapahtumasta

hauskanpito ja se, että tapaamme ih-

myös halunneensa testata, millaisia ta-

muodostuu suuri pr-päivä?

misiä. Yrityskeikoilla emme ehdi vält-

pahtumia kaupassa voisi järjestää. Päi-

tämättä jutella asiakkaiden kanssa.

vä on myös hyvä muistutus siitä, ettei

Tässä näkee, mistä ihmiset pitävät.»

kaiken tarvitse olla hankalaa.

Tapahtuman järjestäjien keskuudessa kaupallistumisesta on kannettu huolta, mutta aihetta pelkoon ei ole,

»Luulen, että ihmisten arvostus ra-

vannoo järjestäjä Kirsti Tuominen.

vintola-alaa kohtaan kasvaa, kun he

Ei uskoisi, että Ravintolapäivä täyt-

näkevät, miten paljon työtä ravinto-

tää toukokuussa 2012 vasta vuoden. Pal-

lan pyörittämiseen kuuluu, sanoo Sö-

jon on ehtinyt tapahtua.

rensson.

Idea lähti siitä, kun tapahtuman perustajat kertoivat kyllästyneensä ravin-

KAPINAPÄIVÄ?

tolayrittäjiksi halajavien kohtaamaan

Kirsti Tuominen kertoo Ravintolapäi-

byrokratiahelvettiin. He halusivat jär-

vä-työryhmän miettineen kaupallistu-

jestää kansalaistottelemattomuus-

mista ja kampanjointia. Tiedossa on,

päivän, jolloin kuka tahansa voisi pe-

että esimerkiksi presidentinvaalien

rustaa ravintolan minne halusi. Aika

kampanjaryhmät perustivat omat ra-

moni halusi. Ravintolapäivän toivot-

vintolansa. Kaikkia kannustetaan mu-

tiin näyttävän positiivista esimerkkiä

kaan, mutta puhtaasti kaupallisia ra-

siitä miten asioita voi tehdä toisin.

vintoloita ei listalle hyväksytä.

Alle vuotta myöhemmin tapahtuma

»Rajanveto on vaikeaa. Olisi muka-

on järjestetty jo neljästi, viimeksi hel-

vaa, jos mukana olisi ravintoloita, jot-

mikuun neljäntenä. Päivän suosio on

ka on perustettu nimenomaan Ravinto-

kasvanut räjähdysmäisesti ja viimek-

lapäivää varten», Kuusela pohtii.

si mukana olikin jo tapahtuman Facebook-sivuston mukaan 291 ravintolaa, kahvilaa ja baaria 48 eri paikkakunnalla, 12 eri maassa.

Onko alkuperäinen viesti jäänyt Hanna Kuusela, Hannele Huhtala, Eva Nilsson ja Kimmo Jylhämö tarjoilivat keittoa Antikvariaatti Sofiassa Ravintolapäivänä.

»Ensimmäisen kerran jälkeen Ravin-

hauskanpidon jalkoihin? Syyskuun 2011 alusta voimaan tulleen elintarvikelain mukaan väliaikainen ravintola ei vaadi ilmoitusta, ja

tolapäivä on liikuttanut kymmeniätu-

Oman kahvilan perustaminen on

Sörenssonin mukaan viranomaisten

hansia ihmisiä», Tuominen kertoo.

käynyt mielessä ja Ravintolapäivä tar-

asenteet ovat hieman rennommat nyt

Vapaaehtoisvoimin rakennetut net-

joaa mahdollisuuden kokeilla. Sörens-

verrattuna aiempaan. Se ei ole selvää,

tisivut eivät liikennettä ole aina kestä-

son ei näe mitään pahaa siinä, että

mikä osa edistyksestä on Ravintolapäi-

neetkään. Onneksi apuna ovat sosiaa-

yritykset tai yhdistykset ottavat osaa

vän ansiota.

linen media ja helmikuussa debytoinut

tapahtumaan.

iPhone-sovellus.

»Ravintoloita on melkein 300, joten ihmiset voivat kyllä valita, mihin me-

PR-PÄIVÄ Helsinkiläisen design-liikkeen kella-

nevät.»

Tapahtuma on kuitenkin lunastanut paikkansa ilman yhteiskunnallisia tavoitteitakin. »Kapinahenki on mukana, muttei

Samaa vakuuttelevat Antikvariaatti

ykkösjuttu. Ytimessä ovat hauskan-

rissa istuu parikymmentä trendikäs-

Sofiassa keittoa tarjonneet Kimmo Jyl-

pito, yhteisöllisyys ja osallistuminen

tä lounastajaa. Sisustusklassikot tar-

hämö ja Hanna Kuusela. Päivä tarjo-

oman elinympäristön elävöittämi-

joavat komeat puitteet mutkattomas-

aa kaupalle näkyvyyttä, mutta tämä ei

seen», Kirsti Tuominen hymyilee.

ti tarjoillulle ruoalle.

ollut kantava ajatus osallistumisessa.

Punaisessa esiliinassa tiskin takana häärää Mat-catering-yhtiön omistaja Anna Sörensson. Sörensson myöntää, että Ravintola-

Houkuttelevampaa oli jakaa ruokaideoita ja tavata ihmisiä. Jylhämö toivoo, että Ravintolapäivä antaisi mahdollisuuden kurkis-

Seuraava Ravintolapäivä on 19. toukokuuta. www.restaurantday.org

33 LIBERO

el채vi채 roskia ja rotuhierarkioita NUORET YHTEISKUNNALLISET TAITEILIJAT KUVAAVAT ERIARVOISTUMISEN TODELLISUUTTA. teksti pontus purokuru kuvat timo wright ja kukka ranta

34 LIBERO

HARMAAPARTAINEN ASUNNOTON mies

pormestari Kristiina Järvelän puisto-

kaivelee housujaan grillin takana. Vie-

juopoista käyttämä nimitys. Järvelä

ressä on galleria Alkovin näyteikkuna,

sanoi vuosi sitten Aamulehden Moro-

jossa pahville liimattu piirroshahmo

liitteessä, että kaupungin keskustan

istuu juomassa viinaa.

»pitäisi olla hanuvapaata aluetta, elä-

On vaikea sanoa, onko näyteikkunan mies astunut kadulle vai toisin päin.

kuvassa: Timo Wrightin The Race Code -installaatioon kerättyjä kasvoja

TAIDE YHDISTÄÄ JA INHIMILLISTÄÄ Ranta pyrkii yhdistämään taiteessa erilaisia toimijoita, tapoja ja tekniikoita. »Taide voi liittyä vaikka valtauk-

vät roskat ovat yhtä ikäviä ympäristö-

seen, kaupunkitilan interventioon tai

haittoja kuin elottomatkin».

olla osa yhteiskunnallista liikettä»,

Contemporary Trash -näyttelysarjaan

Ranta ja Lehtinen laajentavat tee-

kuuluva Kukka Rannan ja Laura Leh-

maa ja käsittelevät myös nuoria, siir-

hän sanoo. Yhteiskunnallisen taiteen pitää Ran-

tisen näyttely esittelee hahmoja, joi-

tolaisia, kodittomia, juoppoja ja leipä-

nan mukaan tutkia eriarvoisuutta tuot-

ta näkee tavallisemmin kadulla kerää-

jonolaisia. Näyttelyn avajaisissa Vailla

tavia rakenteita. Rakenteisiin pitäisi

mässä pulloja, maalaamassa tägejä tai

vakinaista asuntoa -yhdistys jakoi sop-

puuttua ennaltaehkäisevästi sen si-

soittamassa haitaria.

patykillä ruokaa ihmisille, joita näyt-

jaan, että jälkikäteen syytetään ja kri-

»Näyttely yhdistää eri toimijoita ja

tely käsittelee. Kallio-liike toi leipää.

minalisoidaan köyhiä.

samalla politisoi helsinkiläistä Kallio-

Hurstin leipäjonon kautta paikalla oli

liikettä. Tavoitteena on herättää kes-

satoja ihmisiä.

Yksi tällainen rakenne on Suomessa rehottava rasistinen populismi.

kustelua kaupunkitilan käytöstä ja

»Kerrankin taidetta, joka puhutte-

»Se herkistää monia tahoja ja puolu-

siitä, miten tuottamattomat tai kau-

lee, eikä sellaista porvarillista paskaa,

eita ottamasta esimerkiksi siirtolaisten

punkikuvaa häiritsevät ihmisryhmät

mitä tuossa yleensä aina on», tuumasi

tilaan kantaa. Konkreettisia toimenpi-

ovat leimautuneet eläviksi roskiksi»,

eräs leipäjonolainen avajaissopan ää-

teitä ei aloiteta, kun pelottaa, että puo-

Ranta kertoo.

rellä.

lueiden äänimäärät laskevat, jos profi-

»Elävä roska» on Tampereen apulais-

loituu mamuedustajaksi.» 35 LIBERO

Seuraavaksi Ranta haluaisi tehdä

»Kun ne ampui pihamaalla, niin

köyhyydestä valokuvatutkielman, joka

koko rakennus tärisi. Meidän talon

uudistaisi kuvaa suomalaisuudesta.

vieressä oli konekivääri, ja pojat oli in-

»Haluaisin kuvata ihmisten tarinoiden ja kuvien kautta, mitä tämän päi-

noissaan, kun konekiväärillä ammuttiin ja hylsyt lensi.»

kuvassa: Kukka Rannan ja Laura Lehtisen Contemporary Trash kuvaa niin sanottuja eläviä roskia.

distaan, niin silloin olisi helpompi ymmärtää, että tänäkin päivänä ihmiset lähtevät pakolaisiksi samoista syistä kuin vaikka omat isovanhemmat», Wright sanoo.

vän eriarvoistuminen merkitsee, löy-

Kuka on äänessä: Karjalasta sotaa

tää todellisuuksia, joista meillä ei ole

paennut evakko, suomalainen sota-

this... -näyttelyä. Näyttely tarjoaa ide-

hajuakaan – miten toiset kamppailevat

lapsi vai tämän päivän pakolainen So-

oita, joilla käsitellä rasistista puhetta.

arjen kanssa, miten ihmiset ovat pu-

maliasta?

donneet tukijärjestelmästä ulos.»

Taiteilija Timo Wright haastatteli

Teos on osa Wrightin If you tolerate

Wrightille rasismi tarkoittaa negatiivisten erojen pönkittämistä.

eri-ikäisiä ja erimaalaisia pakolaisia.

»Se on puhetta, jossa sanotaan epä-

SUOMALAISTA SIIRTOLAISTA EI EROTA SOMALIALAISESTA

Hän poisti haastatteluista vuosiluvut

tosia asioita toisista ihmisryhmistä,

ja paikannimet. Näyttelijä Vesa Vie-

erityisesti heikommassa asemassa ole-

Galleria Kluuvissa järjestettiin helmi-

rikko luki tekstit nauhalle eikä loppu-

vista ihmisryhmistä.»

kuussa erilainen näyttely rasismista.

tuloksesta ole mahdollista sanoa, mis-

»Jouduimme lähtemään taas. Silloin me tiesimme, ettemme tulisi takaisin.»

tä kukin puhuja tulee. Haastateltuja yhdistää samanlainen kokemus lähtemisestä pakon edessä.

»On helppo ratkaisu syyttää heikommassa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät pysty puolustautumaan siinä missä joku Björn Wahlroos. Pitää ryp-

Puhe voimistuu, kun astuu lähem-

»Jos jengi muistaisi, että myös mei-

pyillä samankokoisille, ei pienemmil-

mäksi yhtä Pitkä matka kotiin -installaa-

dän maassa ihmiset on joutuneet läh-

le. Mieluummin isommille, jos pys-

tion radioista.

temään konfliktin takia omasta ko-

tyy.»

36 LIBERO

»maahanmuuttajat ovat yhtä tylsiä ja tavallisia palleroita kuin kaikki muutkin. eivät ne ole yhtään sen mielenkiintoisempia kuin muut ihmiset.»

RASISMI EI PERUSTU MIHINKÄÄN

TYLSIEN ASIOIDEN PUOLESTA

Meillä on tapana jaotella toisiamme

Wrightin mielestä suomalaisten

eri ryhmiin ja perustella järjestystä

enemmistö eli hiljainen massa rat-

sillä, että ihmiset tulevat eri sosiaa-

kaisee pienen mutta äänekkään

liluokista, roduista tai etnisyyksistä.

äärioikeiston merkityksen. Ilman

Niin kuin nimimerkki Eino P. kom-

massan hyväksyntää äärioikeistol-

mentoi Wrightin näyttelyä Homma-

la on hyvin vähän liikkumavaraa.

foorumilla:

»Merkitsee paljon, katsomme-

»Hyvänen aika sentään, eihän tuos-

ko kohti vai poispäin. Ei voida olet-

sa [suomalaisten väitetyssä rasismissa]

taa kaikilta ihmisiltä, että noustaan

ole kyse mielipiteestä, vaan objektiivi-

barrikadeille, mutta voidaan olettaa

sesta yhteiskunnallisesta havainnosta

toisten kunnioittamista ja sitä, et-

ja tilastoista: on kiistämätön tosiasia,

tei katsota poispäin, kun tapahtuu

että eurooppalaiseen yhteiskuntaan so-

jotain.»

peutumattomuus korreloi vahvasti joidenkin etnisten ryhmien kanssa.»

Äärioikeiston nousulta ei pidä sulkea silmiään, mutta toisaal-

Wrightin näyttelyn toinen teos puut-

ta äärioikeistokin elää saamastaan

tuu tällaiseen ajatteluun ottamalla ku-

huomiosta. Siksi Wright korostaa

van näyttelyn kävijöistä ja asettamal-

erilaisten ihmisten kohtaamista

la kuvat seinälle hierarkiaan rodullisen

»pienten ja tylsien juttujen» kautta.

järjestyksen mukaan. The Race Code

»Tää saattaa kuulostaa naivilta,

-installaatio analysoi kasvonpiirteitä

mutta mä uskon, että ruoalla on

tietyn periaatteen mukaan.

suuri merkitys siihen, että ihmiset

»Kävijä ajattelee, että millä perus-

ymmärtää toisiaan.»

tein tämä luokittelu on tehty. Sitten

Ruoka on arkinen ja neutraali

hän tajuaa, että ei millään. Sen on

tapa tutustua toisiin ihmisiin. Sen

mahdotonta perustua mihinkään tie-

äärellä voi tajuta, mikä yhdistää

teelliseen tai edes ei-tieteelliseen»,

siirtolaisia ja itseä.

Wright selittää teosta.

ORPOKODISSA KOREASSA ● SIRKUSTA TURKISSA ● KULTTUURIA INDONESIASSA ● RAKENNUSTA ITALIASSA ● VALOKUVAUSTA JAPANIsSA ● KUNNOSTUSTA SAKSASSA ● MAALAUSTA NORJASSA ● lastenleiri ukrainassa ● politiikkaa marokossa ● ASHRAMISSA belgiassa ● ROCKFESTAREILLA ISLANNISSA ● LUONNONSUOJELUA MALAWISSA ● katutaidetta serbiassa hevostenhoitoa sloveniassa ● hiekkakivilouhoksilla menorcalla ● PUUTARHANHOITOA

MILLAINEN ON SINUN LEIRISI? kansainvälinen vapaaehtoistyö ry

KATSO AVOIMET VAPAAEHTOISTYÖPROJEKTIT: WWW.KVTFINLAND.ORG → LEIRINHAKUKONE

37 LIBERO

KRITIIKKI

ruskea vakoojakuvaus teksti mikko pihkoluoma

TOMAS ALFREDSON NOUSI palkitusta

mannimiseen kirjaan, jossa eläkkeel-

Alfredsonin vakoojat ovat yksinäisiä

ruotsalaisohjaajasta kansainvälisek-

le MI6:sta jäänyt brittivakooja Smiley

joukkuepelaajia, joista osa joutuu pii-

si nimeksi elokuvalla Ystävät hämärän

(Gary Oldman) kutsutaan etsimään en-

lottelemaan homouttaan.

jälkeen (Låt den rätte komma in, 2008). Sa-

tisten työkaveriensa joukosta myyrää.

1970-luvun kylmää sotaa kuvaava

mannimisen ruotsalaisromaanin per-

Alfredsonin hyppysissä tarina on

elokuva ei ole edes ajankuvaltaan ta-

soonallinen elokuvasovitus oli tun-

vihjailevan monitulkintainen ja su-

vanomainen. Harmaanruskea ja sa-

nelmaltaan viipyilevä, herkkä ja outo.

rumielinen. Tieto siitä, että joku ys-

vuinen Lontoo on samankaltainen kuin

Vampyyrihuuman (Twilight ja True Blood

tävistä on vuosikausia vuotanut tie-

70-luvulla tehdyissä elokuvissa. Väripa-

ilmestyivät myös vuonna 2008) ansi-

toja Neuvostoliitolle, saa tehdyn työn

letti on miltei sama kuin Alfredsonin

osta elokuva olisi voinut olla menes-

tuntumaan turhalta. Leijuva epätie-

kuvaamassa episodielokuvassa Ruskean

tys kehnompanakin. Ohjaajan uran

toisuus saa kyseenalaistamaan kaiken

neljä sävyä (2004). Kuvaustyyli jäljittelee

suunnanmuutokseen vaikutti kiitos-

ympärillä olevan. Alfredson ei anna

pitkillä kamera-ajoilla ja zoomauksil-

ta kerännyt hienovarainen elokuvaker-

suoraa vastausta kaikkiin kerronnan

la 70-luvulla muotiin tulleita kuvaus-

ronta.

herättämiin kysymyksiin ja välttelee

tekniikoita. Rakeinen ja nuhjuinen

Alfredsonin uusin työ Pappi lukka-

vakoojaelokuville ominaisia kliseitä.

tyyli heijastuu lavastusyksityiskohdis-

ri talonpoika vakooja (Tinker Tailor Soldier

Siinä missä James Bond on itsekeskei-

sa. Täysien tuhkakuppien ja paperipi-

Spy, 2011) pohjaa John le Carrén sa-

nen naisia kaatava sulava seuramies,

nojen värittämän illuusion rikkovat

38 LIBERO

Pappi lukkari talonpoika vakooja Ohjaaja: Tomas Alfredson 2011

tahratonta paperia

teksti anna leino

MIKA KOSKINEN lähti kuvaamaan

lutehtaan tehokkainta raaka-ainet-

Kiinan vihreää politiikkaa. Vihreä

ta. Hakkuut ja alueelle kuulumaton

Kiinan muuri on uuden, ympäris-

puulaji ovat pilanneet veden ja maa-

töystävällisen ja vastuullisen Kiinan

perän. Luonnon monimuotoisuus on

vain muutamat mittasuhteiltaan epä-

tavoite. Sen nimissä kansa on laitet-

tuhottu.

onnistuneet ulkokuvat Lontoon kaduil-

tu istuttamaan puita.

Kyläläiset yrittävät yhteiseloa teh-

ta, joilla on pyritty tietokone-efektein

Koskinen ajautuu kuitenkin kes-

taan kanssa viljelemällä hyötykasve-

luomaan ajanmukainen kaupunkiku-

kelle jännitystarinaa ja päätyy ku-

ja puiden juurella, mutta nekin tu-

va.

vaamaan suomalaisyrityksen toimia

hotaan maan tasalle. Väkivallalta ei

Kiinassa. Lopputuloksena syntyy elo-

vältytä. Paikalliset ovat menettäneet

kuva nimeltä Punaisen metsän hotelli.

kaiken ja ovat valmiita mihin tahan-

Pääosaa esittävä Gary Oldman teki 90-luvulla useita mieleenpainuvia roolisuorituksia, joista hyisin oli psyko-

Dokumentin käänne tapahtuu,

sa jopa henkensä uhalla. Dokument-

paatin hahmo Luc Bessonin rikos-

kun kommunistisen puolueen kes-

ti näyttää suomalaisen teollisuuden

elokuvassa Léon. 2000-luvun Oldman

kushallituksen palkkaamat työnte-

nurjan puolen. Suomen valtio omis-

seilasi tehden näkymättömiä roolisuo-

kijät saapuvat hidastamaan ja han-

taa viidenneksen Stora Ensosta. Me

rituksia Hollywood-elokuvissa (muun

kaloittamaan

kuvausprojektia.

viemme ulkomaille tehokasta mallia,

muassa Batman ja Harry Potter -sarjat).

Piinalliset ja pitkäveteiset hetket ho-

jonka hintana on paikallisen luonnon

Smileyn rooli on pidättäytyväinen,

tellissa ajavat katsojan epätoivoon ja

ja ihmisten kärsimys. Tahraako se lo-

mutta kypsä paluu Oldmanille. Sama

lopulta naurun partaalle. Tämä an-

pulta maineemme?

heijastuu Smileyn tarinassa, sillä hän

taa hyvän käsityksen maan toimin-

on myös vanha konkari, joka palaa to-

tatavoista.

sitoimiin.

Punaisen metsän hotelli Ohjaaja: Mika Koskinen 2012 Dokumentti on levityksessä elokuvateattereissa. Lisäksi se esitetään Ylellä 16.4. ja 21.4.

Positiivista virettä elokuvaan tuo kiinalainen Pumi-heimo, joka uskoo

Lopulta päästään maanviljelijöi-

puiden suojaavaan ja parantavaan

Oldmanilla on pääosan esittäjäksi

den luo, jotka ovat jääneet Stora En-

voimaan. He vaalivat 1000 vuotta van-

harvasanaiset repliikit, mutta hän on-

son tehtaan jalkoihin. Viljelijöiden

hoja puita ja haluavat elää luontoa ar-

nistuu kommunikoimaan paljon pie-

puut on hakattu ja tilalle on istutettu

vostaen ja kunnioittaen. Heistä voi-

nillä eleillä ja katseilla. Intensiivisin

nopeasti kasvavaa eukalyptusta – sel-

simme mekin ottaa mallia.

monologi liittyy kuuluisan neuvostovakoojan kohtaamiseen, jossa Smileyn lausahdus »me emme ole niin erilaisia, etsimme heikkouksia toistemme systeemeistä» kertoo paljon elokuvan hengestä. Toisin kuin useissa sota- ja

täyteraidaton

teksti feniks willamo

vakoiluelokuvissa, vihollista ei varsinaisesti demonisoida. Amatöörivir-

GG CARAVAN on todellinen superyh-

hurjiin sfääreihin kasvava intro. Toi-

heitä sattuu molemmille osapuolille ja

tye. Valitettavan usein nimekkäiden

sena kuullaan Paaliachack, jolla Pale-

kaksoisagenttihalukkaita tuntuu ole-

artistien muodostamat projektibän-

face riimittelee omaan tasavahvaan

van enemmän kuin merkittäviä tieto-

dit ovat väsähtänyttä muniinpuhal-

tyyliinsä. Erikoismaininnan ansait-

vuotoja. Vakoilijan ammatista ei saa

telua, mutta GG Caravan on enem-

sevat myös rasismin vastaista Meijän

kovin ruusuista kuvaa. Siinä saattaa

män kuin jäsentensä summa.

puolue -kampanjaa varten tehty Per-

menettää kaiken, mutta saavuttaa lähinnä torjuntavoittoja.

14-henkisessä orkesterissa vaikut-

mu sekä radiostakin tuttu Se on hienoo.

taa Suomen rap-kermaa ja eturivin

Levyn rauhallisempaa linjaa edustaa

Smiley asettelee elokuvan alkupuo-

muusikoita. Levyn vokaaleista vas-

Vesa Sateen tulkitsema Anna mun len-

lella sakkilaudan valkoisiin nappuloi-

taavat muun muassa Paleface, Tom-

tää.

hin kollegioidensa nimiä ja vastaavasti

my Lindgren, Redrama ja Brandon.

GG Caravan on onnistunut luo-

mustiin neuvostoliittolaisia. Asetelma

Instrumenttien varsissa pyörivät esi-

maan harvinaisen tilanteen, jossa

vaikuttaa hieman kömpelöltä, mutta

merkiksi kitaravelho Marzi Nyman

yksikään kappale ei ole täyteraita –

viimeistään loppuratkaisun paljastuk-

sekä multi-instrumentalisti Zarcus

jokaisella biisillä on paikkansa koko-

sien kautta selviää, että kullekin upsee-

Poussa. Melkoinen retkue siis.

naisuudessa.

rille löytyvä vastapari heijastelee juuri heidän asemaansa ja kohtaloaan.

Lätyn 12 biisiä hujahtavat ohi het-

Viime vuosien trendi, rapin yhdis-

kessä. Meno on vallaton ja yltyy kar-

täminen live-orkesterin slaavilaisjy-

Yhdessä asiassa elokuva ei tosin

nevaaliseksi asti moneen otteeseen.

tään, on viety GG Caravanin kohdalla

poikkea lainkaan viihteellisimmistä

Romanimusiikki, rock ja slaavilainen

seuraavalle tasolle. Nyt mukana ei ole

vakoojatarinoista: neuvostovakoojat

melankolia iskevät harmonisesti kät-

pelkästään punavihreiksi rääväsuiksi

näyttäytyvät kaikin puolin väkivaltai-

tä ja takaavat varmasti huimat juhlat

tiedettyjä hahmoja, vaan muusikoi-

sempina.

ensi kesän festivaalilavoille.

ta laajemmalta kentältä. Tässä kehi-

Hengästyttävän matkan aloittaa orkesterin omaa nimeä kantava,

GG Caravan GG Caravan Live Nation 2012

tyssuunnassa voi piillä mahdollisuus viestin laajempaan levitykseen. 39 LIBERO

KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

HOIVA KRIISISSÄ

Hoivapalveluiden ostaminen etelästä tulevilta naisilta tuottaa myös uusia jakoja ja hierarkioita naisten välille. Kuvioon liittyy ajatus siirtolaisnaisista »luonnostaan» matalapalkkaisiin hoivatyön tehtäviin sopivina. »Kuva naisesta hoivaajana ja seksiobjektina tulee takaisin kirjoitettuna etelän naisten ruumiisiin», Precarias a la deriva -kollektiivi kirjoittaa. Myös Suomessa halutaan hillitä hoivavajetta rekrytoimalla työvoimaa ulkomailta ja maahan muuttaneiden keskuudesta – ennen kaikkea lähihoitajiksi. Prekarisaatio Pohjois-Karjalassa -tutkimusryhmän jäsenet kirjoittavat siitä, kuinka maakuntastrategioissa venäläiset naiset nähdään potentiaalisena hoivaresurssina. Työvoimatoimistossa venäläisnaisia »tönitään» lähihoitajiksi.

KILPAILUTTAMALLA LISÄÄ STRESSIÄ Suomessa hoivabisnes on edennyt siten, että palveluita on alettu tuottaa eliisa alatalo

yhä enemmän niin sanotun monituottajamallin mukaan: kunta toimii tilaajana, joka kilpailutuksen vuoksi usein antaa palvelujensa tuotannon yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan käsiin.

teksti miika saukkonen

Hoiva-alaa tutkinut Helena HirvoJOS JOKIN TYÖN LAJI voidaan nimetä

on edelleen naisilla, mutta vastuuta

koko yhteiskuntaelämän perustaksi,

siirretään nyt globaalin etelän naisille.

se on kiistatta hoivatyö.

»Vain pääoma on ottanut hoivakrii-

Toisista huolehtiminen ja hyvin-

sin vakavasti ja nähnyt siinä uuden ar-

voinnin tuottaminen on ollut perintei-

vonlisäyksen», tutkimusryhmä väittää.

sesti naisten vastuulla – niin perheiden

Hoivapalveluja avataan nyt voittoa ta-

sisällä kuin julkisissa hoivapalveluissa.

voittelevalle bisnekselle ja samalla syn-

Nyt hoivaa kohtaan on uusia painei-

tyy kysyntää halvalle naistyövoimalle,

ta: väestön ikääntymisen vuoksi hoi-

joka toteuttaisi uusia kaupallistettuja

vatarpeet kasvavat ja hoivaajista on

ja palkattuja hoivan tehtäviä.

pulaa. Ratkaisuja haetaan hoivabisneksen vapauttamisesta ja siirtolais-

SIIRTOLAISNAISET HÄTIIN

naisten työvoimasta myös Suomessa.

Rikkaan pohjoisen maat vetävät puoleensa entistä enemmän köyhän ete-

MIKÄ KRIISI?

län naisia. Heitä rekrytoidaan paik-

Julkisessa keskustelussa puhutaan

kaamaan pohjoisen hoivavajetta.

luettavaa: Eeva Jokinen, Jukka Könönen, Juhana Venäläinen & Jussi Vähämäki (toim.): ”Yrittäkää edes!” Prekarisaatio Pohjois-Karjalassa. Tutkijaliitto 2011.

nen katsoo kilpailutuksen olevan käytännössä hintakilpailua, jossa palvelun laatu ei ole etusijalla. »Hoivatyön markkinoita kuvaavat nykyisin epävarmuus, ankara hintakilpailutus ja tolkuton kustannustehokkuuden vaatimus. Yksilöiden ja perheiden eli kuluttajien omaa vastuuta

Helena Hirvonen: Hoivatyön logiikka 2000-luvun Suomessa. Revalvaatio-verkkolehti 11.2.2011. www.revalvaatio.org

ja taloudellisia resursseja korostetaan»,

Sirpa Wrede & Camilla Nordberg (toim.): Vieraita työssä. Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. Gaudeamus 2010.

käyttöönotto ovat huonontaneet hoiva-

Precarias a la deriva: Hoivaajien kapina. Like & Tutkijaliitto 2009.

alojen työntekijät. On merkkejä siitä,

Hirvonen toteaa. Työolobarometrien perusteella näyttää siltä, hoivapalvelujen kilpailutuksen ja uuden julkisjohtamisopin (NPM) alan työoloja. Julkisen sektorin sosiaali- ja tervey-

läntisiä kapitalistisia maita koske-

Naisten muuttoliike tarkoittaa sa-

vasta hoivavajeesta ja hoitajapulasta.

malla hoivatyön siirtymää etelästä

Madridilainen tutkimusryhmä Preca-

pohjoiseen: eurooppalaisen perheen

rias a la deriva kutsuu tilannetta pe-

lapsia ja isovanhempia hoitamaan

räti hoivakriisiksi. Euroopan mais-

muuttavat naiset jättävät hoivava-

sa niin kutsuttu huoltosuhde (veroja

jeen kotiin, koska eivät voi ottaa per-

maksavien osuus veroa maksamatto-

heenjäseniä mukaansa. Lähtömaassa

mäyskurssilla monella tapaa. Hoivan

mista kansalaisista) heikkenee ja kas-

esimerkiksi isoäiti tai isosisko korvaa

kaupallistaminen sotii hoivaetiikkaa

vavan hoivan tarpeen tyydyttäminen

ulkomaille lähteneen äidin. Omien

vastaan, kun hoiva muutetaan tuot-

vaikeutuu, joten hoivapalvelut on lai-

hoivattavien taakse jättäminen tuot-

teiksi: hoivaa tarvitsevat kaikki, mut-

tettava uusiksi.

taa naisille syyllisyyden tunnetta sekä

ta sitä voivat ostaa vain ne, joilla sii-

huolta.

hen on varaa.

Vastuu hoivakriisistä selviämisestä 40 LIBERO

denhoitoalan työntekijät kokevat oman työnsä sekä fyysisesti että henkisesti selvästi raskaammaksi kuin muiden että monet hoitajat pakenevat alalta. Hoivan ja hyödyn logiikat ovat tör-

PROTESTILAULAJA STEEN1

LÄPPÄ TOIMII, KUN TOIMII Uusimmalla levyllä korvaanpistävin piirre on räpin taidokkuus. Raakaan lähiöflow’hun aina luottanut Stenkka tuntuu nimittäin saaneen Jedin paluulla riimit kohdalleen. Teemat ovat tuttua Steeniä, kuten yhteiskunnan laitamilla kuljeskelua, Itä-Helsinkiä, valtavirtapolitiikan kritiikkiä. Palefacen kanssa dissaillaan talousdiskurssia ja Jontin kanssa palataan parin vuoden takaiseen herättelyyn Toinen varoitus -biisillä. Ajan henki -kappale viittaa zeitgeist-liikkeeseen. Systeemin sivustakatselu mahdollistaa kaikkien laitojen arvostelun. Steen1 voi yhtä lailla muistuttaa kaapeissa lymyävistä natseista ja toisaalta varoittaa, että vihapuheeksi leimaaminen on jari tolvanen

ensi askel fasistiseen yhteiskuntaan. Kun riimit osuvat, ei räppiuhoa tarvitse kuunnella myötähäveten. Muu-

steen on ykkönen

tenkin gangstaräpit ghetoista ja kyt-

teksti niko peltokangas

mikä vain paskaa läppää.

tien tappamisesta on ollut helpompi sulattaa Liekehtivä Sikiö -nimellä julkaistun, läpeensä parodisen Pesismaila ja ananas -levyn jälkeen. Seppo Lampela on selvästi tosissaan, ja miehen tyyli panee miettimään, mikä milloinkin on kärjistämistä ja Ironia ja taiteelliset vapaudet eivät

STEEN1 ELI LAMPELAN SEPPO on ajan-

so-ohjaajana Helsingin kaupungilla

auenneet sillekään Iltalehden lukijal-

kohtainen kahdesta syystä: 1) mies jul-

työskennellyt räppäri selitti Kansan Uu-

le, joka kirjoitti lehden lukijapalstal-

kaisi marraskuussa tähänastisen tuo-

tisissa, ettei kannusta viemään työnan-

le maaliskuussa 2004: »Asuinseutuni

tantonsa parhaan levyn, joka 2) ei saa-

tajan omaisuutta.

ei ole täynnä turhautuneita ja passii-

nut ansaitsemaansa huomiota.

»Pomolta varastamista on minus-

visia luusereita, jotka ovat menettä-

Yhteiskuntakriittisessä laaturäp-

ta esimerkiksi roskisdyykkaaminen.

neet elämänhalunsa. Itä-Helsinki ei ole

piskenessä on tällä hetkellä hyvä

Kaupoista heitetään vikan myynti-

narkkareita, alkoholisteja ja maahan-

miehitys. Stenkan Jedin paluun kanssa

päivän sapuskat roskiin ja niitä varti-

muuttajia varten rakennettu alue, joi-

samoihin aikoihin ilmestyivät niin Py-

oidaan tiukasti, ettei sieltä voi hakea

den asukkaista yhteiskunta ei piittaa.

himyksen viimeinen ja Jontin ensim-

käyttökelpoista ruokaa.»

Steen I:n sanoitukset eivät kuvaa todel-

mäinen soolo kuin Hannibalin ja Joku

Romaanin, kuusi studioalbumia,

lisuutta, vaan ovat kovasti paisuteltu-

Roti Mafian sananmukaisesti Poliittista

muutaman EP:n ja mixtapen julkais-

ja ja yleistäviä kuvitelmia. Asiaa Steen I

räppiä sisältävä levy.

sut itähelsinkiläinen on kuvaillut itse-

puhuu ainoastaan kehuessaan Itä-Hel-

ään anarko-sosialistiksi. Aatetta riittää

singin asukkaiden yhteishenkeä.»

AKTIIVI-POLIITIKKO

taiteen ulkopuolellekin, sillä Lampela

Kahdeksan vuotta sitten Steenin ni-

on ollut pari kertaa Suomen kommu-

meen ei vielä liittynyt ykkönen, vaan

nistisen puolueen ehdokkaana vaa-

»Christensen». Suomalaispoliiseja sur-

leissa. Eduskuntavaaleissa 2007 rei-

manneen vankikarkurin nimen omi-

lu 1800 ääntä ei riittänyt läpimenoon,

minen herätti odotettua kauhistelua.

mutta seuraavan vuoden kunnallis-

Nimi vaihtui, provokatiivisuus jäi.

vaaleissa viitisensataa ääntä toi vara-

»Provosoida alkaa olla kyllä jo mun toinen nimi», totesi hän itse Ilta-Sano-

valtuutetun paikan ja pestin liikuntalautakunnassa.

missa vuonna 2008 esitellessään Nelo-

Kansanedustajaksi Lampela pyrki

sella pyörinyttä ajankohtaisohjelma

tiukalla ohjelmalla: ei Natolle ja EU:n

B-studiota, jota hän toimitti yhdessä

perustuslaille, sääntelyä yritysten tuo-

Lotta Backlundin kanssa.

tannon ulkoistamiselle ja lisää oikeuk-

Vuonna 2005 toisen studioalbumin kansi käski varastaa pomolta. Nuori-

Biisissä Itä-Helsinki Steen1 ottaa itsekin saman kannan.

sia työntekijöille. Myös Steen1:n räpeistä nämä aiheet ovat tuttuja.

»älä usko mitä mc:t kertoo, ei tää oo kaupungin kokonen aa-kerho » steen1, itä-helsinki LIBERO

VASEMMISTONUORET

FEMINISTI JA KEHTAA SANOA JUUSO AROMAA ON HEILUTTANUT LAVALLA SIRPPIÄ JA VASARAA JA KAIPAA FEMINISMIÄ RAUTATEILLE.

FEMINISMIÄ LIIKENNESUUNNITTELUUN Helsingin

seudun

lähiliikenteessä

konduktöörinä työskentelevä Aromaa näkee tarvetta feminismille joukkoliikenteen suunnittelussa. Kaksi kolmasosaa käyttäjistä on naisia, mutta liikennepolitiikkaa ei nähdä tasa-arvoasiana. Käyttäjämäärät kasvaisivat ja liikenne muuttuisi ympäristöystävällisemmäksi, jos miehetkin saataisiin joukkoliikenteen piiriin. Hänestä asiaan tarvitaan feministinäkökulmaa. F-sana tulee palkitun feministin suusta vaivatta. Hänelle se tarkoittaa sukupuolten ja seksuaali-identiteettien eri muotojen tasa-arvoa. Yliopiston väliin jättäneelle duunarille feminismi ei kumpua teorioista vaan käytännön asioista kuten juuri joukkoliikenteestä ja katuväkivallasta. »Se on työtä, jota tarvitaan jatkuvasti. Tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä on

teksti niko peltokangas kuva eliisa alatalo

aina eivätkä ne ole heti ratkaistavissa. KUN VASEMMISTONAISET MYÖNSI Pro

sen ajatteluun vaikutti myös »pata-

Feminismi ei ole niin kuin sosialide-

feminismi -palkinnon Juuso Aromaal-

kokoomuslainen»

yhteiskuntaopin

mokraattinen puolue, joka muuttuu

le, perusteluissa mainittiin hänen eh-

opettaja, ja nuori mies kuvaileekin ol-

turhaksi, kun sosiaalidemokratia saa-

dotuksensa katuväkivaltaa vastusta-

leensa »jonkinlainen oikeistovihreä».

vutetaan.»

vasta Jätkämarssista. Vaikka ajatus

»Armeijan jälkeen varastohommis-

on jatkoa naisten kohtaamaa väkival-

sa tuli tämä punavihreyden punainen

PUHELAHJAT OIKEASSA KÄYTÖSSÄ

taa vastustaneelle Lutkamarssille, täy-

puoli ja työntekijöiden oikeudet. Sitä

Juuso Aromaan kanssa Vasemmisto-

tyy kysyä mieheltä itseltään, mitä te-

katteli, kun porukkaa tuli vuokrafirmo-

nuorissa työskentelevä kuvailee vara-

kemistä sillä oikein on feminismin

jen kautta, ja ne saattoivat lähteä sa-

puheenjohtajaa »hyvän tyypin ruu-

kanssa.

mana päivänä, kun pomo sanoi, ettei

miillistumaksi». Puhelahjat, luovuus

sua enää tarvita.»

ja ennakkoluuloton asenne silottavat

»Feminismissä pyritään ratkomaan tasa-arvo-ongelmia. Miehet ovat epä-

Lukiossa syttyi innostus myös teat-

tietä politiikassa. Kommentoija muis-

ta-arvoisessa asemassa, ja Jätkämarssi

teriin. Kun itsenäisyyspäivän juhlaan

telee erityisesti rehellistä ja positiivis-

tarttuu pääsääntöisesti kännipäissään

piti tehdä näytelmä itsenäisyydestä,

ta palautetta, jota Juusolta on saanut.

tapahtuvaan alfaurosmaiseen kukkoi-

kirjoitti Aromaa työryhmälle tarinan,

Työkaveri VR:llä puolestaan tun-

luun. Jengi hyväksyy sen, että viida-

jossa eri valtiot esitettiin saippuasarjan

tee punavihreän konduktöörin terävä-

kon lait hallitsee yhtäkkiä, kun kello

hahmoina. Itselleen käsikirjoittaja va-

lyö kaksitoista.»

rasi Neuvostoliiton roolin.

Kaikki väkivalta on toki tuomitta-

»Juhlaan piti olla tulossa arvokkaita

vaa, mutta ongelmiin voi tarttua nii-

sotaveteraaneja, mutta ei tullut, sillä

den sukupuolittuneisuuden kautta.

lavalla laulettiin Kansainvälistä ja hei-

Aromaa kertoo saaneensa komment-

luteltiin sirppiä ja vasaraa.»

teja, ettei väkivalta ole hyväksyttävää

Muiden hommien lisääntyessä näyt-

ilman hyvää syytä. Valitettavasti riit-

teleminen vähenee, mutta ensi vuon-

täväksi syyksi katsotaan usein se, että

na mies haluaisi yhdistää harrastuksen

»katoit mun muijaa».

työhön Juhani Ahon Rautatie-näytelmän kautta. Näytelmä tullaan esittä-

OIKEISTOVIHREÄSTÄ PUNAVIHREÄKSI

mään Hyvinkään rautatiemuseon pi-

Politiikkaan Juuso Aromaa heräsi ym-

hapiirissä rautateiden 150-vuotisjuhlan

päristökysymysten kautta. Lukiolai-

kunniaksi.

LIBERO

Fakta

juuso aromaa syntynyt Helsingissä 1986 asuu Hyvinkäällä työskentelee VR:llä lähiliikenteen konduktöörinä haastatteluhetkellä Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja, Hyvinkään seudun vasemmistonuorten pj sekä Etelä-Suomen vasemmistonuorten piiritoimikunnan jäsen

nä heikompien puolustajana. Kaikkia »poliitikkotyyppi» ei tietysti miellytä. »Juuso pistää kärkkäitä vastaheittoja, kun tulee sellaisia arkisia taukohuonekeskusteluja kuin somalipummit tai ’kreikkalaiset kuppaajat’. Syrjäytyneitä ja narkomaaneja dissataan myös paljon. Se, että käyttäytyy hivenen omituisesti tai haisee pahalle, koska ei ole kotia ja ei voi käydä suihkussa, ei vielä riitä syyksi heittää junasta pihalle. Juuso on siis se, joka uskaltaa sanoa ääneen, ettei hyväksy ihmisten luokittelua ’arvokkaisiin’ ja ’arvottomiin’.»

VASEMMISTONUORET

Tietoyhteiskunta ja tekijänoikeudet kevään toiminnan kärkinä koaa yhteen lähes sata vasemmistonuorta ympäri

TEKIJÄNOIKEUSTEESIT TYÖN ALLA

Suomen. Turussa toukokuun 19.–20. päivinä jär-

Kevätseminaarissa käsitellään myös vasemmis-

jestettävän Kevätseminaarin teemana on tietoyh-

tolaisia näkökulmia tekijänoikeuksiin. Vasem-

teiskunta ja yhteisötalous. Luentoja ja workshop-

mistonuoret on aloittanut omien tekijänoikeuk-

peja järjestetään niin osuuskuntatoiminnasta,

siin liittyvien poliittisten teesien valmistelun vii-

kirjastolaitoksesta, paikallistaloudesta kuin hy-

me vuoden loppupuolella. Valmistelusta vastaa

vinvointipalveluistakin.

kulttuurityöryhmä ja teesejä työstetään kaikille

Jo toista kertaa järjestettävä Kevätseminaari ko-

Kevätseminaarin avaa kulttuuri- ja tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäki.

jäsenille avoimessa wikissä. »Osallistumalla teesien tekoon voi olla mukana

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Anders-

luomassa ja tarkentamassa Vasemmistonuorten

son odottaa seminaarilta tiukkaa ja mielenkiin-

linjoja muun muassa netin vapauteen, tekijän-

toista poliittista keskustelua. Turussa tullaan

oikeuksiin, patentteihin ja tekijöiden toimeen-

käsittelemään teemoja, jotka ovat olennaisia va-

tulon turvaamiseen liittyen», Andersson sanoo.

semmistolle jo nyt, mutta joiden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

Vasemmistonuoret on jo pitkään vaatinut, että tiedostojen lataamisen omaan käyttöön pitää olla

»Netti on jo nyt yksi tärkeimpiä yhteisresursse-

sallittua ja ylisuuria vahingonkorvausvaatimuk-

jamme ja sitä pyritään jatkuvasti rajoittamaan.

sia pitää kohtuullistaa. Kulttuurialan ammatti-

Avaamme myös keskustelua vaihtoehtoisesta tuo-

laisten toimeentulon parantamiseksi esitetään

tannosta sekä siitä, minkälaisia yhteisresursse-

perustuloa.

ja ja vasemmistolaisia yhteiskuntarakenteita me tulevaisuudessa haluamme», Andersson kertoo.

Tekijänoikeusteesit julkaistaan Kevätseminaarissa.

Vasemmistonuoret tekee ehkäisevää päihdetyötä Helmikuussa kokoontunut Vasemmistonuor-

misestä, joten yhtymäkohtia EHYT ry:n toimin-

ten hallitus haki jäseneksi Ehkäisevä päihdetyö

taan löytyy», sanoo Vasemmistonuorten pääsih-

EHYT ry:hyn.

teeri Santeri Mikkola.

EHYT ry perustettiin viime kesänä, kun Elä-

EHYT toimii laaja-alaisena sosiaali- ja terveys-

mäntapaliitto ry, Terveys-Hälsan ry ja Elämä On

sektorin kansalaisjärjestönä niin nuorten, työ-

Parasta Huumetta ry:n allekirjoittivat sopimuk-

ikäisten kuin eläkeikäistenkin parissa. Alkoholin,

sen toimintansa yhdistämisestä. Vasemmisto-

tupakan ja huumeiden käytön haittojen vähentä-

nuoret on ollut aiemmin Elämäntapaliiton jäsen.

miseen tähtäävää toimintaa tehdään vapaaehtois-

»Vasemmistonuorten päihdepoliittisissa linjauksissa on pitkään lähdetty haittojen vähentä-

ja työntekijävoimin.

jäsennelty ajatus Eeva Louhela, 25, Pori

minun suomeni on kansainvälinen Lentokentillä näytän passini ja saan kävellä suoraan läpi vihreästä portista, mihin tahansa maahan tai maanosaan olenkin menossa. Minulta ei ole kyselty syitä, miksi olen tulossa tai lähdössä maasta, teenkö töitä tai onko minulla. tiliotetta. Muilta kysytään. Oleskelulupa saadaan, kun Suomeen tulija tulee työhön, yrittäjäksi, opiskelemaan tai hänellä on riittävästi varoja. Tänne haluavilta vaaditaan kirje, jossa he kertovat koulutuksestaan, perheensä taustoista ja siitä, miksi he haluavat tulla Suomeen. Opiskelijoiden pankkitilillä pitäisi olla vähintään 6 000 euroa. Kuuntelin vasta ystäväni tarinaa siitä, kuinka hän on menossa naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Olin yllättynyt prosessin vaikeudesta. Isoveljeni on ollut naimisissa kohta vuoden uzbekistanilaisen kanssa ja he ovat törmänneet samoihin vaikeuksiin. Ystäväni joutuu tekemään älytöntä paperityötä ja vastaamaan virkailijoiden typeriin kysymyksiin, kuten onko heidän parisuhteensa todellinen. Isoveljeni vaimo on ollut Suomessa oleskeluluvalla nyt yli neljä vuotta ja opiskellut maisteriksi, mutta he kokevat ennakkoluuloja melkein päivittäin – isoveljeni kun asuu Tukholmassa ja vaimo Helsingissä, eikä tämä näytä virkamiesten mielestä parisuhteelta. Ajattelen, että rajat ovat vain veteen piirrettyjä. Autan intialaista maahanmuuttajaa tekemään pojalleen sängyn sekä hankkimaan kotivakuutuksen. Sänky saadaan koottua, mutta kotivakuutus onkin vähän hankalampi asia. Usein maahanmuuttajat ovat tietämättömiä oikeudestaan sosiaaliturvatunnukseen. Töitäkään ei pysty tekemään ennen kuin tietyt kielivaatimukset täyttyvät. Pari vuotta sitten yritin hankkia työpaikkaa sambialaiselle ystävälleni hampurilaispaikasta. Ongelma oli, että he eivät paikan mukaan pystyneet lukemaan monitorilta suomea. Maahanmuuttajien integraatio maan kulttuuriin ja tapohin on asennekysymys. On meidän tehtävämme näyttää esimerkkiä, että tämän sukupolven maailma on avoin ja ennakkoluuloton erilaisille kulttuureille. LIBERO

VASEMMISTONUORET

TOVERI,

JOKA KULKI OMIA POLKUJAAN MAURI RYÖMÄ ON NYKYÄÄN VÄHÄN TUNNETTU SUOMEN TYÖVÄENLIIKKEEN HAHMO. HÄN OLI MONILAHJAINEN JA PYYTEETÖN TYÖMYYRÄ, JOKA EI SÄÄSTELLYT ITSEÄÄN TOIMIESSAAN TYÖVÄENLIIKKEEN ETEEN. HÄNET TUNNETAAN POLIITIKKONA, LÄÄKÄRINÄ, LEHTIMIEHENÄ, ÄLYKKÖNÄ JA KULTTUURIVAIKUTTAJANA. teksti markus heikkinen kuva kauko sillman, työväenmuseo werstas MAURI RYÖMÄN (1911–1958) voi näh-

nastaan 1939–1940, jolloin hän pyrki

dä edelläkävijänä monessa suhteessa.

rakentamaan tannerilaisuudelle2 vas-

Hän kehitti seksuaaliterveyttä uskon-

takkaista poliittista linjaa. Talvisodan

nollis-konservatiivisen

moralismin

aikana hän lähetti päämääriltään epä-

raivotessa ja vastusti fasismin kans-

onnistuneen avoimen syytöskirjeen

sa flirttailevaa sotapolitiikkaa. SKP:n

Väinö Tannerille ja tuli vangituksi.

pitäessä kiinni stalinistisesta linjasta Ryömä rakensi vaihtoehtoista linjaa.

Välirauhan aikana Ryömä oli vapaalla jalalla reilut kolme kuukautta orga-

Lääkäriperheestä lähtöisin olevan

nisoiden siinä ajassa Suomen-Neuvos-

Ryömän olisi ollut helppoa jäädä intel-

toliiton rauhan ja ystävyyden seuran

lektuellien norsunluutorniin, mutta

(SNS), joka kasvoi räjähdysmäisesti ja

sen sijaan hän toimi ihmisten parissa

kokosi vasemmistolaisen työväenliik-

ja kehitti ajatteluaan alistaen itsensä

keen toimimaan sotapolitiikkaa vas-

säälimättömälle itsekritiikille.

taan. Toiminnan voi nähdä ajaneen

Ryömä oli vastustajiensa vihaama, mutta myös suuresti arvostettu.

Suomen Saksan syliin entistä enemmän. Toisaalta se onnistui rikkomaan talvisodan yhtenäisyyden voimistaen

JOUKKOJEN JOHTAJA

fasisminvastaista mielialaa.

Ryömä aloitti poliittisen uransa 30-lu-

Lyhyen aikaa 29-vuotias Ryömä joh-

vulla vasemmisto-sosiaalidemokraat-

ti sotasensuurin3 aikana 40 000 jäsen-

tina ja Akateemisen sosialistiseuran1

tä kerännyttä joukkoliikettä. SKP ja

(ASS) johtohahmona. Hän toimi mo-

vasemmistososialistinen liike oli hal-

nia vuosia ASS:n äänenkannattajan

vaantunut toimintakyvyttömäksi joh-

Soihtu-lehden päätoimittajana käsi-

tuen sekä Valpon4 että Josif Stalinin

tellen marxilaista teoriaa sekä kult-

terrorista.

tuuriaiheita.

Välirauhan aikana Suomea käytän-

Samoissa piireissä liikkui myös ru-

nössä hallinnut sotakabinetti5 hiljen-

noilija Elvi Sinervo, jonka kanssa Ryö-

si opposition väkivalloin ja teki kohta-

mä avioitui ja perusti perheen 1933.

lokkaan päätöksen antaa saksalaisille

Eduskuntaan hänet valittiin 1936,

joukoille kauttakulkulupa. Näin Suomi

mutta erotettiin jo seuraavana vuonna

valitsi tien Saksan rinnalla ja otti osaa

asepalveluksen suorittamattomuuteen

operaatio Barbarossaan6.

vedoten. Armeija olikin seuraava askel. lemaan lääkäriksi ja työskentelemään

RYÖMÄLÄISYYS SYNONYYMINÄ KAIKELLE PAHUUDELLE

erikoistuen mielenterveyteen. Hän

Sotien aikana »ryömäläiseksi» nimit-

osallistui myös uraauurtavaan työhön

täminen korvasi kommunistiksi sol-

seksuaaliterveyden kehittämiseksi.

vaamisen ja kaikki SDP:stä vasemmal-

Muun ohessa Ryömä kykeni opiske-

Ryömä tunnetaan parhaiten toimin44

LIBERO

la olleet voimat niputettiin tämän lei-

1 Akateeminen sosialistiseura oli 1930luvulla perustettu yliopistotaustaisten vasemmistolaisten seura. 2 Tannerilaisuudella tarkoitetaan SDP:n pitkäaikaisen johtajan Väinö Tannerin mukaan nimettyä poliittista linjaa, jota leimasi tiukka kommunisminvastaisuus ja yhteiskunnallisten ristiriitojen sovittelu. 3 Suomi ei välirauhan aikana palautunut missään vaiheessa rauhan tilaan. Yksi ilmentymä tästä oli sotasensuuri. 4 Nykyisen suojelupoliisin edeltäjä, joka tuohon aikaan oli »valtio valtiossa» ja harjoitti myös kidutusta. 5 »Välirauhan» ja sodan aikana Suomea ei hallittu parlamentaarisesti, vaan olennaiset arkaluontoiset päätökset teki suullisesti muutaman henkilön kabinetti. 6 Operaatio Barbarossa oli Saksan aloitteesta toteutettu hyökkäys Neuvostoliittoon. Operaation tavoitteena oli tuhota bolsevismi. Suomen sekä yksinään että Saksan kanssa toteuttamat operaatiot vaativat noin miljoonan ihmisen hengen.

man alle. Vankilassa olo oli ankaraan itsekritiikkiin taipuvaiselle Ryömälle rankkaa aikaa, jota pahensivat lukuisat häneen kohdistuneet hyökkäykset. Sodan jälkeen koitti uusi aika. Mies liittyi laillistettuun SKP:hen ja oli SKDL:n suosituimpia politiikkoja. Hän sai paljon kiitosta toiminnastaan, vaikka »ryömäläisyyden» demonisointi jatkui ja häntä syytettiin vallankaappauksen yrittämisestä. Stalinin seuraaja Nikita Hruštšov paljasti Stalinin terrorin ja kansainvälinen kommunistinen liike ajautui kriisiin. Ryömä oli ainoa SKP:n johtohenkilö, joka tarttui haasteeseen ja pyrki uudistamaan puolueen linjaa vuodesta 1956 lähtien. Vuonna 1958 hänen elämänsä sai traagisen lopun autoonnettomuudessa. Ryömän toimintaa on tutkittu kovin vähän. Hänen ja muiden 30-luvun edistyksellisten työ seksuaaliterveyden, mielenterveyshoidon ja sairaanhoidon kehittämisen puolesta ei ollut 60-luvun seksuaalisesti vapautuneen nuorison tiedossa. Ennenaikainen kuolema jätti elämäntyön kesken. Vuonna 1966 SKP:n vanha kaarti joutui sivuun ja puolueen johtoon tuli vastentahtoisesti Aarne Saarinen paremman ehdokkaan puuttuessa. Saarinen ei kyennyt pitämään puoluetta yhtenäisenä, vaan se hajosi kahteen osapuoleen. Jälkipolvien pohdittavaksi jääkin, olisiko Mauri Ryömä onnistunut pitämään puolueen yhtenäisenä.

VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

RAKENTEIDEN KIMPPUUN! Käydessäni muutama vuosi sitten syö-

Yhteistyön lähtökohta ei tietysti-

mässä opiskelijaporukan kanssa tör-

kään saa tarkoittaa omien periaattei-

mäsin outoon käsitykseen. Eräs opis-

den myymistä.

kelijatoverini hämmästeli, että en ol-

Parhaiten eläinten oikeuksia ja

lutkaan kasvissyöjä tai vegaani, vaikka

skarppia ilmastopolitiikkaa ajamme

olen mukana Vasemmistonuorissa.

varmasti yksilöä moralisoimatta, kes-

Vuosien saatossa Vasemmistonuorissa ruokapolitiikka on ollut tärkeä osa

kittymällä rakenteisiin, jotka tuottavat epäoikeudenmukaisuutta.

järjestön aktiivien identiteettiä sekä käytännön politiikkaa ja tekemistä. Joskus yksittäiset kahnaukset esimerkiksi juuston asemasta nuorisoliittolaisleirillä tai kursseilla ovat kirvoittaneet intohimoisia väittelyitä ja nousseet kokoaan suuremmiksi kiistoiksi. Toisaalta järjestön sisällä käyty varsinainen ruokapoliittinen keskustelu on ollut monesti laadukasta ja silmiä aukaisevaa. Vasemmistonuorten poliittisen ohjelman mukaan vaadimme eläinten teollisen hyödyntämisen lopettamista ravinnontuottamisessa sekä karjataloudessa siirtymistä tuotantoon, joka mahdollistaa eläinten lajityypilli-

»joskus kahnaukset esimerkiksi juuston asemasta nuorisoliittolaisleirillä tai kursseilla ovat kirvoittaneet intohimoisia väittelyitä ja nousseet kokoaan suuremmiksi kiistoiksi.»

sen käyttäytymisen. Vasemmistonuorten koulutuksissa ja kursseilla tarjotaankin pääsääntöisesti kaikille sopivaa kasvisruokaa painottaen luomu- ja lähiruokaa. Linja on ollut erinomainen.

Näin keväisin Vasemmistonuorten

Tärkeää on muistaa, että Vasemmis-

toiminta on yhtä kokoustelua. Piiri- ja

tonuoret on moninainen liike, jossa

perusjärjestöt järjestävät vuosikokouk-

toimivat ihmiset ovat monesti muka-

sensa ja monesti laittavat johtonsa uu-

na eri lähtökohdista. Kukaan ei ole täy-

siksi.

dellinen ja ehdottomuuden vaatimus

Nyt onkin oiva hetki myös kiinnos-

asiassa kuin asiassa johtaa suvaitse-

tua toiminnasta, kun tulevan vuoden

mattomaan ilmapiiriin ja pieniin kup-

toimintaa suunnitellaan juurikin ke-

pikuntiin.

vätkaudella.

Yksin voi olla mukava olla oikeas-

Kaiken kokoustamisen ohella kan-

sa, mutta asioita ei silloin voi yhteis-

nattaa muistaa myös levätä ja ottaa

kunnassa juurikaan muuttaa. Va-

rennosti!

semmistonuoret on poliittinen liike, jonka vaatimukset ja tavoitteet koskevat yhteiskuntaa, Suomea ja maailmaa. Politiikassa ja varsinkin politiikan suunnan muuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja laajapohjaisia ihmisten yhteenliittymiä. Niiden muodostami-

SANTERI MIKKOLA PÄÄSIHTEERI

Vasemmistonuoret

yhteystiedot KESKUSTOIMISTO: Viherniemenkatu 5 , 3. krs, 00530 Helsinki, p. (09) 7747 4260, f. (09) 7747 4270, toimisto@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna arkisin kello 10–16. PUHEENJOHTAJA: li andersson, p. (09) 7747 4261, gsm 040 508 8697 li@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: santeri mikkola, p. (09) 7747 4262, gsm 045 351 9917, santeri@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: silla kakkola, p. (09) 7747 4263, gsm 040 740 9601, silla@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: Eliisa alatalo, p. (09) 7747 4264, gsm 044 511 2134, eliisa@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, p. (09) 7747 4265, pirkko@vasemmistonuoret.fi järjestöSIHTEERI: justus mollberg, p. (09) 7747 4260, gsm 044 348 5499, toimisto@vasemmistonuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT: ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtajaHeli Mahkonen GSM 050 415 2888, piirisihteeri heidi auvinen gsm 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja tatu ahponen, gsm 050 341 8044 tominnanjohtaja kalle honkanen gsm 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu järjestösihteeri toivo haimi, gsm 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja taija roiha, gsm 050 400 6786, keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja petrus kauppinen, gsm 045 657 1987 Piirisihteeri markus korjonen, gsm 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja tero kaikko, gsm 0400 374 015 piirisihteeri jonas björkbacka, gsm 040 740 7175, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori Yhteyshenkilö Juho Solala, GSM 044 292 9578 VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja sade kondelin, sade.kondelin@gmail. com, piirisihteeri laura tättilä, gsm 045 131 2552, f. (02) 237 9190, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

sessa puolestaan auttaa se, jos keskitytään ensin ihmisiä yhdistäviin tekijöihin pikemminkin kuin ihmisiä erottaviin. LIBERO

DIALOGI KAINO & VIENO

kaino VIENO: Terve toveri. Mitäs tänään mielessä? KAINO: No monikin asia, mutta tällä kertaa on erittäin painavasta kyse.

vieno

VIENO: Minun mielestäni Vasemmistoliitossa on menty hyvään suuntaan jo monen vuoden ajan. KAINO: Alaspäin on menty.

VIENO: Mitäs ajattelit? KAINO: Haukkua Vasemmistoliiton. VIENO: Miksi sinä juuri Vasemmistoliiton haluat haukkua? KAINO: Koska puolueemme jäsenistössä on melkoisen tyhmiä ihmisiä.

VIENO: Tarkoitin sitä, että nykyään tuskin olisi mahdollista enää lakaista maton alle alaistaan ahdistelevan kansanedustajan touhut vain sillä verukkeella, että hän nyt vain on sellainen. KAINO: Sehän oli vähän sellainen.

VIENO: Eihän Vasemmistoliitto muusta tunnu puhuvankaan kuin työstä, jos katsoo eduskunta-aloitteita tai kannanottoja. Melkein kaikki käsittelevät työelämää. Ihan kuin ihmisellä ei muuta elämää olisikaan. KAINO: Ehkä se on väärin puhuttu? VIENO: Onhan se, kun puhutaan muistakin ongelmista kuin niistä meidän sorretuista valkoisista lihaa syövistä keskiikäisistä heteromiehistä. Nehän ovat Suomen sorretuin kansanryhmä.

VIENO: Ei se selitykseksi kelpaa kuitenkaan. VIENO: No ihmiset yleensäkin ovat tyhmiä. KAINO: Joo, mutta meidän kohdalla poikkeuksellista on se, että puolueen jäsenistö on typerämpää kuin puolueen kannattajakunta. VIENO: En tuota menisi allekirjoittamaan. KAINO: Katsopa, miten jäsenistö reagoi asioihin. Aina on kaikki tehty väärin. VIENO: Kyllähän asiat monesti tehdäänkin väärin. KAINO: Sinä oletkin puolueen jäsen... VIENO: Mitäs tuolla tarkoitit?

KAINO: Mutta ajat olivat toisenlaiset. Ennen se kuului ihan normaaleihin toimintatapoihin.

KAINO: Kauhistus tuntuu olevan, jos puhutaan jonkun vähemmistön puolesta. VIENO: Tai tuodaan jotain muita työelämän ongelmia esiin, kuten epävarmuus.

VIENO: 2000-luvulla? KAINO: Ainakin Vasemmistoliitossa. Meillä mentiin seksismillä sovinismiin todella pitkään. VIENO: Monia tuntuu ajatus vieläkin kiehtovan. KAINO: Monia tuntuu kiehtovan mikä tahansa, mikä vaikutti hyvältä idealta viime vuosisadan alussa. Ja vaikkei olisi silloinkaan vaikuttanut hyvältä idealta.

KAINO: Sehän on hirvittävää, jos syrjinnästä mainitaan, sietäähän siitä nyt ottaa nokkiinsa. VIENO: Kai ne haluaisivat Suomen olevan edelleenkin täysin valkoinen maa, jossa ei ole sijaa millekään poikkeavuuksille. Kaikki töihin tehtaaseen suoraan koulunpenkiltä. KAINO: Kuka nyt koulutuksesta, terveydenhuollosta ja tasa-arvosta jaksaisi piitata. Meillähän on kaikki niin hyvin, eikä mitään ongelmia...

KAINO: Sitä, ettet sinäkään ole ihan penaalin terävin kynä.

VIENO: Kuten?

VIENO: Olet sillä tavalla oikeassa, että jäsenistöä katsellessa en yhtään ihmettele meidän vaalitappioitamme.

KAINO: Jotkut kuolleena syntyneet ideat tulevat mieleeni, en erottele niitä tarkemmin.

KAINO: Jos jäsenistö koostuu parista metalliduunarista, muutamasta tohtorista ja fistaavista hipeistä, niin ei se hirvittävää luottamusta varmaan äänestäjissäkään herätä.

VIENO: Kai sinulla jotain on nuorisoliitostakin sanottavana?

KAINO: Yksi asia Vasemmistossa on sentään todella hyvällä mallilla. Me teemme mitä tahansa mihin hintaan tahansa, se sopii nyky-Suomen työläisiä edustavalle puolueelle.

KAINO: En viitsi, minua on halailtu aivan liikaa jo.

VIENO: Enpä olisi sinun uskonut tuollaista sanovan.

VIENO: Mutta meidän eduskuntaryhmämme on ihan kiva.

VIENO: Itseäni joskus harmittaa tuo puolueen ay-siipi.

KAINO: Pitäähän sitä joskus.

KAINO: Nykyään kyllä.

KAINO: Millä tavalla? Hirvittävää, kun joku puhuu työstä.

VIENO: Ei valiteta, Afrikassa on pahemmin.

VIENO: No, lippu korkealle!

LIBERO

KAINO: No jokin lippu ainakin.

47 LIBERO

miiku lehtel채

aino sutinen

haluatko tavoittaa 7000 nuorta? – ilmoita liberossa

JÄSENEKSI

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön. Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms. Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku. En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa. Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi....................................................................................................................................................................................

Vastaanottaja maksaa postimaksun

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Lähiosoite......................................................................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka......................................................................................................................................... Puhelinnumero................................................................................................................................................................ Sähköposti........................................................................................................................................................................ Syntymäaika ..................................... Päiväys............................... Allekirjoitus.........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 1 | 2012

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

kyllä, olen kiinnostunut

Ilmoitushinnat alkaen 200€ www.liberolehti.fi

seuraava libero ilmestyy kesäkuussa