Libero 1/2014 by Libero

01/14

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 28. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: työ

I ÄK

T OI

NIKO PELTOKANGAS

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: Niko Peltokangas • Ulkoasu: Pirjo Hakonen • Osoite: Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki Puhelin: 045 348 5499 • Sähköposti: TOIMITUS@ vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.liberolehti.fi • ISSN 0783–6198 • Painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa. Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 €.

PÄ

02 LIBERO

URHEILUKISOJEN TYYPPIVIKA VENÄJÄLLÄ KILPAILTIIN parhaiden

mailta käsin mahdollista. Korpela

perinteiden mukaiset poliittiset

huomauttaa nimittäin, että järjes-

Sotšin talvikisoja, ja uutiset kertoi-

agenteiksi »heijastaa yhteiskunnan

vistien pidätyksistä kisojan aikana.

vieraita toimijoita».

olympialaiset. Poliitikot boikotoivat

vat ihmisoikeus- ja ympäristöaktiSuomessa kritiikkiin sekoittui oi-

keiden ongelmien osoittelun lisäksi

tunkkaista ryssävihaa. Lähinaapurin asiat kiinnostavat, mutta helpos-

ti unohtuu, kuinka syvä kulttuurinen raja maiden välillä kulkee.

töjen rekisteröiminen ulkomaisiksi

aitoa käsitystä siitä, että nämä ovat *** Olympiaboikotin vaatiminen on

helppoa kevytaktivismia, ja järjestäjämaa taitaa muutenkin olla väärä puu haukuttavaksi. Sotšin kisa-

»Korruption, mielivallan ja nepo-

järjestelyjen ongelmat vaikuttavat

märtää venäläisen järjestelmän pe-

jen uutiset suurten urheilutapahtu-

juisuutena», muistutti historian

neirosta ja Qatarista osoittavat, että

kaan Helsingin Sanomissa. »Idässä ih-

listen asukkaiden häätäminen ja

viettää hyvää elämää. Ne ovat kon-

ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

tismin läpi kannattaa yrittää ymriaatteita muunakin kuin takapaprofessori Jukka Korpela kisojen ai-

misoikeudet tarkoittavat oikeutta

tekstualisoituja ja yhteisölle alistettuja. Kun yhteiskunta ei ole ke-

nimittäin tyyppivialta. Viime aikomien rakennustyömailta Rio de Ja-

rakentajien surkeat työolot, paikal-

ympäristön huomiotta jättäminen Tyyppivian

paljastaa

myös

Sotšissa kilpailleen kanadalaislau-

hittynyt yksilöiden ja roomalaisen

tailija Michael Lambertin epäilys,

uskonnollis-moraalisen totuuden

ta missään pystyttäisi järjestämään

oikeuden vaan yhteisöllisyyden ja

ettei Skandinaviaa lukuunottamat-

varaan, vallan legitimiteettikin pe-

kestävän kehityksen mukaisia ja

Koska seksuaali- ja sukupuolivä-

ten rakennettu infrastruktuuri jäisi

rustellaan toisin.»

hemmistöjen oikeudet ovat edistämisen arvoisia myös Venäjällä, niiden puolesta kannattaa kamppailla

paikallisessa asenneilmastossa toi-

mivilla tavoilla. Muutoin liberaalit

ihmisoikeudet saadaan näyttämään

samalta tuontitavaralta kuin lännes-

tä itään pistimet edellä vietävä »demokratia».

Paikallisten toimijoiden tavoittei-

ta tulee tukea siten kuin se on ulko-

s . 08

budjetissa pysyviä kisoja, joita var-

käyttöön vielä palkintojenjaon jälkeenkin.

*** Teemasivut (s. 16–29) käsittelevät

tällä kertaa työtä. Seuraavassa numerossa teemana on kehitysyhteis-

työ.

NIKO PELTOKANGAS PÄÄTOIMITTAJA

ALKUPALAT

04 06 08 11 13

Kannabiksen käyttö halutaan pois rikoslaista. henkilö: Tiia Meuronen odottelee vaalivoittoa Brysselissä. Brittien opiskelijaliike liikkuu vasemmalle. Infosarjakuva valaisee vapaata liikkuvuutta. kolumni: Salaisuudet täytyy voida pitää.

TEKIJÄLTÄ

s . 17

s . 24

s . 30

TEEMA

LOPUKSI

17 21 22 24 29

30 34 38 40 42

Robotit tuovat vihdoin vapauden. Siirtolaisen työlupa ei irtoa helposti. Miksi kukaan ei tavoittele globaalia minimipalkkaa? Naisten työt ovat yhä naisten töitä. Kiinassa voi päästä töihin ovenavaajaksi.

Suohpanterror - historiallinen vääryys nykyväreissä.

Olen tuore Vasemmistonuorten jäsen ja nautin siksi Liberoon kirjoittamisesta erityisen paljon. Oli mahtavaa tehdä juttuja lukijoille, joiden poliittiset näkemykset ja kiinnostuksen kohteet ovat lähellä omiani. Olen tehnyt opintoni Britanniassa ja työskentelen tätä nykyä koulutuspolitiikan parissa Skotlannissa. Saarivaltio on siis minulle tuttu ja rakas paikka. Mediassa on hiljattain käyty keskustelua siitä, onko Britannian demokratialla mitään toivoa, kun kaksi keskilinjan puoluetta dominoi poliittista kenttää. Monet kokevat, ettei poliittista muutosta saada aikaiseksi äänestämällä. Luulen, että opiskelijaliikkeen protestit ja vasemmistolaisen retoriikan vahvistuminen johtuvat osittain tästä turhautumisesta. Globaali minimipalkka on minusta erittäin kiinnostava aihe. London School of Economicsissa työskentelevä Jason Hickel oli loistava haastateltava – innostunut, avulias ja täynnä ideoita. Hän kertoi olevansa todella iloinen siitä, että olin päättänyt kirjoittaa globaalista minimipalkasta. Minimipalkan säätämiseen liittyy monia haasteita, mutta olin silti todella yllättynyt, ettei aiheesta ole käyty enemmän keskustelua. Toivottavasti tähän on tulossa muutos pian.

milja komulainen kirjoitti opiskelija- ja palkkapolitiikkaa käsittelevät jutut.

janne nurmi piirsi kannen.

01/14

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 28. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: työ

kritiikki: Maailmanlopun musiikkia Oulusta. på svenska: Robotar äter jobb och naturresurser. vasemmistonuoret vievät sosialismia Eurooppaan. vasemmistonuoret ehdolla EU-parlamenttiin. Työn tekeminen vain rahan takia on ahdistavaa, ja silti käytämme suuren osan elämästämme juuri siihen.

03 LIBERO

GANJALAISALOITE TULI TAAS SUOMESSA KANNABIKSEN KÄYTTÖ HALUTAAN POIS RIKOSLAISTA. YHDYSVALLOISSA SITÄ SAA JO KAUPASTA. teksti rimma erkko • kuva brett levin

KESKUSTELU KANNABIKSESTA ja sen

muutoksen seurauksia. Tulokset olivat

na. Syynä tähän on Coloradon ja

havaittiin, että huumeiden käyttö oli

laillisuudesta käy jälleen kuuma-

Washingtonin päätös laillistaa kannabiksen viihdekäyttö osavaltioissaan.

Presidentti Barack Obama on myös jul-

kisesti toivonut järkeä kannabislakiin ja huomauttanut, ettei pidä kannabiksen käyttöä sen vaarallisempana kuin alkoholinkaan.

Myös Suomessa on tehty kansalais-

aloite kannabiksen käytön ja kasvatuksen dekriminalisoimisesta eli rangaistavuuden poistamisesta. Jani Torvinen

yllättäviä. Ensinnäkin tutkimuksessa lakimuutoksen jälkeen selvästi vähentynyt erityisesti nuorten keskuudessa. Lisäksi havaittiin, että HIV-tartuntojen

ja omaisuusrikoksien määrät romahtivat. Huumeidenkäyttäjät hakivat myös

oma-aloitteisesti apua ongelmiinsa jopa kaksi kertaa enemmän kuin ennen

lakimuutosta. Myös liberaalista päihdepolitiikastaan tunnetussa Hollannissa on havaittu sama ilmiö.

EU:n komission julkaisema raportti

on yksi kansalaisaloitteen allekirjoitta-

A report on Global Illicit Drugs Markets 1998–

shingtonin laillistamispäätöstä hyvä-

kutukset. Raportissa todetaan, ettei

jista. Torvinen pitää Coloradon ja Wanä ratkaisuna.

»Laittomuus ei ole tähänkään päi-

vään mennessä estänyt kannabis-

markkinoita. Sen sijaan tupakkaa ja alkoholia vaarattomamman päihteen

laittomuus on luonut yhteiskuntaan syrjäytymistä ja rikollisuutta.»

»Laillisena kannabiksen riskit päih-

teenä käyttäjilleen ovat huomattavasti

2007 toteaa kieltolain negatiiviset vairangaistus kannabiksen tai muiden huumeiden käytöstä toimi peloitteena,

kuten sen on tarkoitus. Lisäksi rapor-

tissa todetaan negatiiviset vaikutukset kiinnijääneiden käyttäjien mahdolli-

suuksiin työllistyä. Työttömyys taas luo syrjäytyneisyyttä ja monissa tapauksissa lisää päihteiden käyttöä.

Siinä missä poliittinen tahto on ai-

pienemmät kuin laittomana, kun taas

emmin puuttunut, nyt dekriminali-

kunnalle ovat moninkertaiset verrattu-

taisia tukijoita, joille asiassa on lopul-

laittoman kannabiksen haitat yhteisna laillisena ja valvottuna myytävään kannabikseen», Torvinen toteaa.

soinnin kannattajilla on vaikutusvalta kyse rahasta.

»Poliitikkojen luulisi olevan helppo

Mutta eikö rangaistus kuitenkin toi-

asettua maailman vaikutusvaltaisim-

siin, jos kannabiksesta tehdään laillis-

kona ei pitäisi ainakaan olla oman po-

mi peloitteena? Eikö käyttö räjähdä käta?

Ilmeisesti ei.

KIELTOLAKIA PAREMPI VAIHTOEHTO Portugalissa tehtiin vuonna 2001 radikaali päätös dekriminalisoida kaikki

huumeet. Huumeiden myynti on edel-

leen laitonta, mutta pienten määrien hallussapidosta ei rangaista. Vuonna

2011 Cato-instituutti päätti tutkia laki04 20 LIBERO

pana pidetyn presidentin taakse. Pelliittisen uran tahrautuminen. Aloite

on tehty ja se on tehty sen tahon puo-

lelta, joka on alun perinkin aloittanut maailmanlaajuisen huumeidenvastai-

sen sodan propagandoineen. Laajem-

masta näkökulmasta katsottuna on sel-

vää, että sodassa hävinnyt mahtivaltio on päättänyt voittaa ottamalla markki-

nat haltuunsa ja viemällä pohjan pois omaa yhteiskuntaa rappeuttavalta rikollisuudelta», Torvinen kiteyttää.

kansalaisaloite netissä: http://dekriminalisointi.fi/

Tilaa Tilaanyt nyt Tilaa nyt

MUUT MEDIAT Liberon poimimia mediahelmiä

entistä entistä mielenkiintoisempi mielenkiintoisempi entistä entistä entistämielenkiintoisempi mielenkiintoisempi mielenkiintoisempi Viikkolehti Viikkolehti opiskelijahintaan opiskelijahintaan Viikkolehti Viikkolehti Viikkolehtiopiskelijahintaan opiskelijahintaan opiskelijahintaan ja ja saat saat kirjalahjan! kirjalahjan! ja ja jasaat saat saatkirjalahjan! kirjalahjan! kirjalahjan! Analyyttinen Analyyttinen jaja ja ainutlaatuinen, ainutlaatuinen, Analyyttinen Analyyttinen Analyyttinen ja ja ainutlaatuinen, ainutlaatuinen, ainutlaatuinen, mm. mm. Guardianin Guardianin artikkeleita artikkeleita mm. mm. mm. Guardianin Guardianin Guardianin artikkeleita artikkeleita artikkeleita säännöllisesti säännöllisesti ––vain vain ––vain vain Viikkolehdessä! Viikkolehdessä! säännöllisesti säännöllisesti säännöllisesti – vain Viikkolehdessä! Viikkolehdessä! Viikkolehdessä!

Kun lopulta opiskelin Metropolian ammattikorkeakoulussa medianomiksi tehden siinä sivussa iltatöi-

tä, että saisin vuokran maksettua, eivät vanhempani ikinä kysyneet minulta, miten koulussa menee. Sen

sijaan heitä kiinnosti todella paljon se, miten töissä menee. Yritin selittää, että oikeasti se työ, mitä teen

opiskelun ohella ei merkitse minulle mitään muuta kuin oman aikani vastentahtoista myymistä vuokran maksamisen eteen. He eivät ymmärtäneet.

päätoimittaja henri salonen, ubik 1/2014

1. 1. 1. 1. 1.

Eläinten Eläinten Eläinten Eläinten Eläinten oikeudet oikeudet oikeudet oikeudet oikeudet Catharine Catharine CC atharine C atharine atharine Grant Grant Grant Grant Grant

2. 2. 2. 2. 2.

»Niin, minä olen kyllä koettanut rohkaista lapsiani

TappajaTappajaTappajaTappajaTappajafarkut farkut farkut farkut farkut Outi Outi Moilala Moilala

tekemään mahdollisimman vähän palkkatyötä.» =

lause, jolla saa suomalaisen eliitin edustajan sanattomaksi. Toimii joka kerta.

Outi Outi Outi Moilala Moilala Moilala

kansanedustaja anna kontula, facebook 7.2.2014

Kannattaa mieluummin palkata nuoria miehiä kuin

nuoria naisia. Viisain olisin ollut kun olisin ottanut

3. 3. 3. 3. 3.

Katso Katso muut muut tilausvaihtoehdot tilausvaihtoehdot osoitteesta osoitteesta Katso Katso Katso muut muut muut tilausvaihtoehdot tilausvaihtoehdot tilausvaihtoehdot osoitteesta osoitteesta osoitteesta

kansanedustaja pirkko ruohonen-lerner, helsingin sanomat 19.2.2014

Työperusteinen sosiaaliturva ei toimi yhteiskunnassa, jossa ei yksinkertaisesti ole työtä läheskään kaikille. Kansalaispalkka tai perustulo voisi varmistaa

ihmisten perustoimeentulon robottiyhteiskunnassa. Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen olisi myös vaihtoehto tulevaisuudessa, jossa koneet hoitavat yhä

suuremman osan töistä. Ainakin on selvää, että mo-

raalin on muututtava yhteiskunnassa, jossa työtä on vähemmän, sillä vähenevän työn yhteiskunnassa ih-

misarvo ja itsetunto ei voi rakentua palkkatyön varaan.

kaupunginvaltuutettu hanna sarkkinen, oulun ylioppilaslehti 2/2014

www.kansanuutiset.fi www.kansanuutiset.fi www.kansanuutiset.fi www.kansanuutiset.fi www.kansanuutiset.fi

OpO ispkis kja eli eli-jaOO pO pta pkis is klie kja e lis-ja ta rjis rj oe uo uja sli :- tata rjta rj orj osu o::u u s:s:

--4 4 4 00 0 ---4 % % 40 0% % %

Kiitos, Kiitos, otan otan Viikkolehden Viikkolehden kestotilauksen kestotilauksen Kiitos, Kiitos, Kiitos, otan otan otan Viikkolehden Viikkolehden Viikkolehden kestotilauksen kestotilauksen kestotilauksen opiskelijahintaan opiskelijahintaan 86€ 86€ / 12kk / 12kk opiskelijahintaan opiskelijahintaan opiskelijahintaan 86€ 86€ 86€ / /12kk /12kk 12kk non orm rm aali a-alino nrm n oin orm Kiitos, Kiitos, otan otan Viikkolehden Viikkolehden määräaikaistilauksen määräaikaistilauksen h ata inh -linrm aan alias-li sata Kiitos, Kiitos, Kiitos, otan otan otan Viikkolehden Viikkolehden Viikkolehden määräaikaistilauksen määräaikaistilauksen määräaikaistilauksen hin hh in in n n n asata sata sta opiskelijahintaan opiskelijahintaan 95€ 95€ / 12kk / 12kk opiskelijahintaan opiskelijahintaan opiskelijahintaan 95€ 95€ 95€ / /12kk /12kk 12kk Kiitos, Kiitos, otan otan Viikkolehden Viikkolehden näköislehden näköislehden kestotilauksen kestotilauksen Kiitos, Kiitos, Kiitos, otan otan otan Viikkolehden Viikkolehden Viikkolehden näköislehden näköislehden näköislehden kestotilauksen kestotilauksen kestotilauksen opiskelijahintaan opiskelijahintaan 49€ 49€ / 12kk / 12kk opiskelijahintaan opiskelijahintaan opiskelijahintaan 49€ 49€ 49€ / /12kk /12kk 12kk Olen Olen Vasemmistonuorten Vasemmistonuorten jäsen jäsen Olen Olen Olen Vasemmistonuorten Vasemmistonuorten Vasemmistonuorten jäsen jäsen jäsen

Olen Olen opiskelija opiskelija Olen Olen Olen opiskelija opiskelija opiskelija POSTIMAKSU POSTIMAKSU POSTIMAKSU POSTIMAKSU POSTIMAKSU MAKSETTU MAKSETTU MAKSETTU MAKSETTU MAKSETTU

Nimi Nimi Nimi Nimi Nimi Katuosoite Katuosoite Katuosoite Katuosoite Katuosoite Postinumero Postinumero Postinumero Postinumero Postinumero Postitoimipaikka Postitoimipaikka Postitoimipaikka Postitoimipaikka Postitoimipaikka

Sveitsissä myös työttömien täytyy osoittaa jälkikas-

Puhelinnumero Puhelinnumero Puhelinnumero Puhelinnumero Puhelinnumero

tai päiväkodissa, sillä se on ehto työttömyystuen saan-

Opiskelupaikka, Opiskelupaikka, josjos opiskelija opiskelija Opiskelupaikka, Opiskelupaikka, Opiskelupaikka, jos jos jos opiskelija opiskelija opiskelija

vunsa olevan olevan päivähoidossa joko sukulaisilla

Tunnus Tunnus 5005076 5005076 Tunnus Tunnus Tunnus 5005076 5005076 5005076 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS VASTAUSLÄHETYS 00003 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS VASTAUSLÄHETYS VASTAUSLÄHETYS

nille. Lasten kotihoitoa pidetään merkkinä siitä, että

työtön ei ole halukas ottamaan työtä vastaan, jolloin hän ei tarvitse myöskään työttömyystukea.

ada holli, glasnost 1/2014

Paul Paul Paul Stenning Stenning Stenning

Tarjous Tarjous koskee koskee Vasemmistonuoria Vasemmistonuoria ja päätoimisia ja päätoimisia opiskelijoita opiskelijoita (ammattikoulu-, (ammattikoulu-, lukio-, lukio-, ammattikorkeakoulu-, ammattikorkeakoulu-, yliopistoyliopistoyms.) yms.) Tarjous Tarjous Tarjous koskee koskee koskee Vasemmistonuoria Vasemmistonuoria Vasemmistonuoria jaja päätoimisia ja päätoimisia päätoimisia opiskelijoita opiskelijoita opiskelijoita (ammattikoulu-, (ammattikoulu-, (ammattikoulu-, lukio-, lukio-, lukio-, ammattikorkeakoulu-, ammattikorkeakoulu-, ammattikorkeakoulu-, yliopistoyliopistoyliopistoyms.) yms.) yms.)

vuonna 2007 nuoren miehen avustajaksi, ei olisi tullut äitiysloman sijaisia ja sijaisen sijaisia.

Rage Rage Against Against Rage Rage Rage Against Against Against The The Machine Machine The The The Machine Machine Machine Paul Paul Stenning Stenning

Lahjakirja: Lahjakirja: Lahjakirja: Lahjakirja: Lahjakirja:

Nro. Nro. 1. 1. Nro. Nro. Nro. 1.1.1.

Nro. Nro. 2. 2. Nro. Nro. Nro. 2.2.2.

Koskee Koskee vainvain kotimaantilauksia. kotimaantilauksia. Sis. alv Sis.10% alv 10% (tilattu (tilattu sanomalehti) sanomalehti) tai 24% tai 24% (näköislehti). (näköislehti). Koskee Koskee Koskee vain vain vain kotimaantilauksia. kotimaantilauksia. kotimaantilauksia. Sis.Sis. alv Sis. alv 10% alv 10% 10% (tilattu (tilattu (tilattu sanomalehti) sanomalehti) sanomalehti) taitai 24% tai 24% 24% (näköislehti). (näköislehti). (näköislehti).

Nro. Nro. 3. 3. Nro. Nro. Nro. 3.3.3.

HENKILÖ

brysselin kuplassa VASEMMISTONUORI TIIA MEURONEN ELÄÄ EUROKUPLASSA JA KAIPAA LISÄÄ VASEMMISTOLAISIA BRYSSELIIN..

teksti niko peltokangas • kuva max petrokofsky M E U RO N E N O N A M M AT I LTA A N tekstiiliar-

ryhmissä ja pitäen yhteyttä komissioon ja

on poliittisesti ja hallinnollisesti niin jakau-

alkoi ammattiin opiskelevien SAKKI ry:ssä.

Toukokuussa käytäviin eurovaaleihin OBES-

on usein haastavaa, etenkin kun en puhu tois-

tesaani, mutta valmistumisen jälkeen työura

muihin toimielimiin.

tunut, että aktiivinen politiikan seuraaminen

Sieltä ura jatkui pari vuotta sitten ammatil-

SU on julkaissut omat kolmiosaiset teesinsä.

OBESSUssa Brysselissä. Työhön sisältyy edun-

tasa-arvoon, osallistumista ja demokratiaa

ta, että opiskelijajärjestön työntekijä keskit-

seissä vaaditaan muun muassa maksutonta

uutisaiheisiin. »Eurokuplassa» elävälle Meu-

lisen koulutuksen edunvalvonnan parissa valvonnan lisäksi tiedottamista, koulutuksia ja projekteja.

OBESSU eli Organising Bureau of European

School Student Unions on toisen asteen opis-

kelijajärjestöjen kattojärjestö, jolla on jäse-

niä paristakymmenesta Euroopan maasta. Se edustaa toisen asteen opiskelijoita lukiolaisista ammattiin opiskeleviin ja oppisopimus-

Se ajaa universaalia oikeutta koulutukseen ja sekä ammatillisen koulutuksen asioita. Teekoulutusta, opiskelijoiden kuulemista pää-

töksenteossa sekä oikeutta maksuttomaan terveydenhuoltoon.

MONIPUOLISTA JA MONIMUTKAISTA

opiskelijoihin.

Imatralta kotoisin oleva Meuronen äänestää

nollisesti EU:ssa edustaen opiskelijoita työ-

lista politiikkaa parhaansa mukaan. »Belgia

Brysselissä toimiva järjestö vaikuttaa luon-

06 LIBERO

Belgian kunnallisvaaleissa ja seuraa paikal-

ta virallista kieltä.»

EU-politiikka puolestaan on niin moninais-

tyy lähinnä omaan alaansa sekä suurimpiin roselle EU tuntuu tosin läheisemmältä kuin

Suomi jo parlamentin fyysisen läheisyyden takia.

»Suomen politiikka on yhä minulle tutuin-

ta, mutta poliittiset debaatit Suomessa tuntuvat usein melko kaukaisilta.»

»Kaksi vuotta Brysselissä on auttanut ym-

märtämään EU:ta paremmin kokonaisuutena ja arvostamaan esimerkiksi »rajatonta»

pirkanmaalaiset vaihtoivat

vasemmalle kaistalle KUN PIRKANMAALAISET vasemmisto-

sakin, mutta sen rinnalle nousee mui-

sa, he päättivät perustaa oman verk-

navia. Vasemmistoliiton olisi ehkä

aktiivit kyllästyivät mediapimentoonkolehden. Marras-

ta viestinnän ja vuorovaikutuksen kaaika uudistaa vies-

kuun alussa aloittanut

Vasen Kais-

ta yrittää lisätä va-

semmistolaisen politiikan medianäkyvyyttä.

Pääosin vapaaeh-

toisvoimin ilmestyvää lehteä tekee parikymmentä mittajaa

toi-

kuvajaa

tintästrategiaansa

»verkkolehdistö, jolla satoja avustajia; olisiko siinä vasemmistomedian tulevaisuus?»

sekä saman verran

littaa.

Brysseliin muuton jälkeen Meuronen vaih-

taja Sinikka Torkkola. »Ensimmäisen

kolmen kuukauden aikana on julkais-

»Odotan innolla vasemmiston vaalivoittoa

eurovaaleissa, jotta Brysseliin saadaan lisää suomalaisia vassareita!»

ja järjestelmäkameralle. Syksyllä on toimittajakurssi.

VINKKEJÄ ALOITTAVILLE Torkkola suunnittelemaan suunnittekaasti, ettei liian pitkä vatvominen latista hanketta.

»Onnistuakseen lehtiprojekti tarvit-

see muutaman sitoutuneen ja innos-

suudet tasaiseen julkaisuvirtaan eivät

innostaa muita ja kerätä lisää lehden

tavoite. Vapaaehtoisvoimin mahdolliole kovin hyvät. Erityisesti kaipaamme lisää juttua maakunnasta.»

PUOLUELEHTIEN TULEVAISUUS?

median rinnalle »viidennen valtiomah-

nen jännittää muiden poliitikkojen puolesta.

ta kasvua – rahoitus

tu yli 90 juttua eli enemmän kuin oli

tion puutteen takia». Luottamustoimien jätteisesti lisäämällä vapaa-aikaa. Nyt virkanai-

voittelee maltillis-

lemaan homman hyvin mutta tehok-

Verkkoviestintä tuo toimittajataus-

täminen on myös vaikuttanut elämään myön-

tomedian tulevai-

»Alun perin tavoitteena oli muuta-

toi poliittisen aktivismin virkamiestyöhön,

»tosin enemmän kielimuurin kuin motivaa-

ko siinä vasemmis-

Poliittista verkkolehteä suunnitteleva

ma juttu viikossa», kertoo päätoimit-

keskittymällä päätöksiin, joista on helppo va-

toja avustajia; olisi-

tiön linjauksesta evätä vuokra-asunto sosiaalitoimen asiakkailta.

set tiedotusvälineet luovat yksipuolista kuvaa

distö, jolla olisi sa-

tavoitteena aloittaa myös lehden oma

tisoi Tampereen opiskelija-asuntosää-

nimutkaisuus. Meurosen mielestä kansalli-

tolainen verkkoleh-

mitussihteerinä.

kunnallistakin näkyvyyttä, kun se uu-

merkiksi läpinäkyvyys ja tiedon saamisen mo-

peittävä vasemmis-

pitäisi järjestää seuraavaksi tabletille

Tammikuussa Vasen Kaista sai valta-

min epäkohtia.» Unionin ongelmia ovat esi-

jakaa. Koko maan

toliiton piirijärjestön toimistosihteeri

käyttää myös työaikaansa lehden toi-

Eurooppaa, mutta myös näkemään parem-

dessa olisi järkevä

Vasen Kaista ta-

Pirkan-

maata. Vasemmis-

surssit tulevaisuu-

suus?»

kirjeenvaihtajia eri puolilta

ja miettiä, miten re-

tuneen vapaaehtoisen, jotka jaksavat tekijöitä. Hyvä olisi, jos jollakin olisi myös kokemusta lehden teosta. Ri-

maa ei kuitenkaan kannata laittaa liian korkealle.»

Suunnitelmallisuudesta

kannat-

taisen Torkkolan mielestä perinteisen

taa pitää kiinni jatkossakin. Vasem-

din, joka on neljättä monipuolisempi

osin verkossa mutta myös kasvokkain

ja moniulotteisempi». Hänen näkee

median murroksen myös puoluelehtikentässä.

»Nykyisen muotoiselle journalismil-

le on varmaan tarvetta tulevaisuudes-

man Kaistan toimitus kokoontuu pää-

tapaaminen on säännöllistä. Toimituskokouksissa on ideoinnin lisäksi tilaa myös palautteelle. Suunnitelmallisuutta korostaa lisäksi julkaisua ohjaava tyylikirja.

07 LIBERO

brittiopiskelijat radik ISO-BRITANNIAN OPISKELIJALIIKE KALLISTUU VASEMPAAN JA SAA LISÄÄ PAINOARVOA. teksti ja kuvat milja komulainen

TAMMIKUUSSA 2014 Lontoon yliopis-

edustajia. Nuori mies jakaa sosialisti-

misen kolminkertaisiksi eli 9 000 pun-

kelijoita on kokoontunut osoittamaan

kaali vasemmistolainen retoriikka ei

keskusta täyttyi yli 50 000 opiskelijas-

ton kampuksella kuhisee. Joukko opismieltään.

»Workers and students, unite and

fight – työläiset ja opiskelijat, yhdistykää ja taistelkaa», kuuluu pääkaupungin keskustan kaduilla marssivan joukon iskulause.

sia pamfletteja paikalla olijoille. Radi-

yllätä: mielenosoituksista ja valtausprotesteista on tullut tavallinen näkymä Britannian kampuksilla.

VASEMMISTO PUUTTUU VALTAVIRRAN POLITIIKASTA

taan vuodessa. Marraskuisen Lontoon

ta, jotka vaativat loppua talouskurille ja koulutuksen kaupallistumiselle.

Protestit päättyivät Tory-puolueen pää-

majan valtaukseen ja yli 150 opiskelijan pidätykseen. Noin kuukausi myöhem-

min Britannian parlamentti äänesti lu-

Mielenosoittajat vaativat parem-

Britannian opiskelijaliike, »the stu-

ja loppua koulutusjärjestelmän yksi-

teeksi mediassa vuoden 2010 jälkeen.

kenties juuri sen takia, opiskelijaliike

vatiivien ja liberaalidemokraattien

ten opiskelijayhdistysten lisäksi liik-

pia työehtoja yliopiston työntekijöille

tyistämiselle. Jotkut kantavat kylttejä, joissa vaaditaan oikeutta poliisien 2011 ampumalle Mark Dugganille. Puhujakorokkeelle nousee opiskelijajärjestön

johtajia, siivoojia ja ammattiliittojen

dent movement», on noussut käsitTuolloin juuri valtaan tullut konsermuodostama koalitiohallitus oli tehnyt lakialoitteen, joka mahdollistaisi

yliopistojen lukukausimaksujen nosta-

kukausimaksuja nostamisen puolesta. Valtavasta tappiosta huolimatta, tai

on jatkanut toimintaansa. Yksittäiskeeseen lukeutuu muun muassa opis-

kelijayhdistysten kansallinen liitto National Union of Students (NUS) se-

Hana Farhat ja Sara Abed opiskelevat Lontoon yliopistossa. Naiset osallistuivat mielenosoitukseen, jossa vaadittiin loppua poliisiväkivallalle ja koulutuksen kaupallistumiselle.

08 LIBERO

kalisoituvat kä opiskelijoiden ja koulutussektorin

saan Maloney puhuu äärioikeiston

National Campaign Against Fees and

misestä ja asuntopolitiikasta. Kau-

ammattilaisten muodostama verkosto

Cuts (NCAFCA). Opiskelijaliikkeeseen mahtuu myös maltillisempia ja oikeistoon

kallistuvia

toimijoita, mutta

useimpia proteste-

ja yhdistää voimakas

vasemmisto-

lainen linja: kampuksilla toimitaan talouskuria

vas-

taan ja sosiaalisen

oikeudenmukai-

vastustamisesta, talouskurin päättä-

tensa aikana hän on muun muassa vastustanut onnistuneesti leikkauksia ammattikou-

»nuoret ovat tajunneet, ettei nykyinen järjestelmä enää tue heitä.»

suuden puolesta.

Britannian valta-

lujen

rahoituk-

seen, sekä saanut

Skotlannin hallituksen lisäämään

opintotukea. Skot-

lannissa opiskelijaliikkeellä on sananvaltaa.

»Minua suoras-

taan hävettää, miten paljon paino-

virran politiikkaan verratuna opiskeli-

arvoa mielipiteellämme on», Maloney

taa radikaalilta. Saarivaltion politiit-

dään radikaaleina, koska uskomme et-

jaliikkeen vasemmistolaisuus vaikuttinen kenttä on tuntunut jumittuneen keskilinjan oikeistolaiseksi 90-luvulta lähtien, jolloin Tony Blair muutti

työväenpuole Labourin kurssia liberaa-

naurahtaa. »Englannissa meidät nähtä ilmainen koulutus kuuluu kaikille.

Skotlannin hallitus kuitenkin kuuntelee meitä.»

Englannissa NAFCA:n ja opiskeli-

liin suuntaan. Liberaalidemokraattien

jayhdistysten järjestämät protestit

herätti hetkeksi toiveikkuutta vasem-

sa, ja pieniä voittojakin on saavutettu

hallituspaikka vuoden 2010 vaaleissa

miston keskuudessa.Toiveet haihtuivat pian, kun tuore koalitiohallitus alkoi harjoittamaan tiukkaa talouskuria,

jota on verrattu jopa rautarouva Margaret Thatcherin politiikkaan.

TALOUSKURI LUO AKTIVISTEJA

ovat näkyneet ja kuuluneet mediasesimerkiksi yksittäisten yliopistojen

työntekijöiden palkkojen nostamisessa. Julkisten palveluiden leikkauksiin

opiskelijaliikkeen vasemmistolainen

siipi ei kuitenkaan ole pystynyt vaikuttamaan.

Maloney arvelee Skotlannin opis-

Kampuksilta kuuluvat viestit sosiaali-

kelijaliikkeen voitokkuuden suhtees-

ten palveluiden tärkeydestä ja työväen

osittain maan poliittisesta tilantees-

sesta oikeudenmukaisuudesta, julkisoikeuksista tuntuvat haastavan vallanpitäjien poliittisen linjan.

»Huonontunut elintaso ja lukukausi-

maksujen nousu ovat tehneet monista

tavallisista opiskelijoista aktivisteja», toteaa Gordon Maloney, opiskelijayhdistysten liiton National Union of Studentsin (NUS) Skotlannin osaston pre-

Britannian opiskelijaliike on noussut vastustamaan talouskuria.

Skotlannissa saavutetusta menes-

sa Englannin liikkeeseen johtuvan

tyksestä huolimatta Maloney ei usko,

ta. Skotlannin hallitusta johtava Scot-

Britannian politiikkaa merkittäväs-

tish National Party (SNP) on profiloitu-

nut sosiaalisen oikeudemukaisuuden puolueena ja kuuntelee siksi herkem-

min vasemmistolaisten nuorten johtaman opiskelijajärjestöjen liiton vaatimuksia.

»Mutta ei vaikutusvaltamme johdu

että opiskelijaliike voi yksin muuttaa

ti. Hänen mielestään opiskelijoissa ei ole samaa vallankumouksellista poten-

tiaalia kuin työväessä. Liikkeen suuri mahdollisuus piilee pikemminkin sen kyvyssä herätellä poliittisen toiminnan kulttuuria nuorten parissa.

»Kampukset ovat tärkeä kasvualus-

sidentti. »Nuoret ovat tajunneet, ettei

pelkästään maamme poliittisesta ti-

ta aktivismille, ja opiskelijaliitot voi-

Maloney, joka toimii nyt ensimmäis-

dotti leikkauksia ammatikoulujen bud-

teiskunnallisen liikkeen syntymisel-

nykyinen järjestelmä enää tue heitä».

tä kauttaan Skotlannin NUS:n johdos-

sa, määrittelee olevansa vallankumo-

ukselllinen kommunisti. Manifestois-

lanteesta. Kun Skotlannin hallitus eh-

jettiin, me nostimme siitä valtavan metelin. Vallanpitäjät huomasivat, että olemme valmiita taistelemaan.»

vat toimia katalyyttina laajemman yh-

le», Maloney arvelee. »Tavoitteeni on, että nuoret valmistuvat yliopistosta ja ammattikouluista sosialisteina.»

09 LIBERO

Libero ja vasemmistonuoret jarjestavat poliittisen sarjakuvan kilpailun, jonka teemana on

vapaus kilpailussa on 2 sarjaa: Strippisarja ja vapaa sarja.

Lue osallistumisohjeet: liberolehti.fi/ sarjakuvakilpailu

palkintona jaetaan rahaa: Strippisarjassa 500, 300 ja 200 euroa, vapaassa sarjassa 800, 500 ja 300 euroa.

kilpailuaika on 10.3.-31.7.2014. Voittajat julkistetaan lokakuussa.

arvostamme vapaita tulkintoja teemasta. sana on ns. vapaa. kuin taivaan lintu. ja totuus vapauttaa.

palkinnot jakaa raati, johon kuuluvat sarjakuvataiteilijat joonas rinta-kanto ja aino sutinen seka vasemmistonuorten edustajana juuso aromaa. Lisaksi kokoamme sarjakuvajulkaisun, ettA SIKALIKIN KANNATTAA OSALLISTUA!

>>Hei! >> >>Jotta maailman paras nuorisojärjestö tulisi >>vielä paremmaksi, vastaa JÄSENKYSELYYN >>OSOITTEESSA vasemmistonuoret.fi/jasenkysely. >> >>Voit voittaa itsellesi 100 euron lahjakortin >>haluamaasi kauppaan. 10 LIBERO

11 LIBERO

MARXIA VEGAANEILLE MARXISTI LUKI PETER SINGERIN MARX-KIRJAN SUOMENNOKSEN JA POHTI, MIKSI SE ON KÄÄNNETTY. teksti paula rauhala

FILOSOFI PETER SINGER tunnetaan en-

teorioita, jotka historia on osoittanut

po Eskelinen on suomentanut Singe-

ria, jonka mukaan

le (alkuteos Animal Liberation, 1975). Teprin aavistuksen edellä mainittua teosta

tuoreemman johdatuksen Karl Marxin ajatteluun ja antanut teokselle hy-

vin lyhyen nimen, Marx (alkuteos Marx: A Very Short Introduction, 1980).

Kirjan takakannessa kysytään, mit-

kä Marxin ajatukset joutavat romu-

koppaan. Vastaus saadaan taloutta käsittelevässä luvussa, kun eläinoikeusmiehenä tunnettu Singer tekee

soijarouhetta Marxin lisäarvoteoriasta. Teoriahan on Marxin pääteoksen

eli Pääoman pihvi. Sen mukaan omistavan luokan voitot ovat peräisin maksamattomasta lisätyöstä.

Singer kirjoittaa: »Marx esitti esi-

merkiksi, että kaikki voitto syntyy lisäarvon puristamisesta elävästä työstä.

Koneet, raaka-aineet ja muut pääoman muodot eivät voi tuottaa voittoa, vaik-

ka voivatkin lisätä puristetun lisäarvon

virheellisiksi: »Näihin kuuluu 1) teo-

simme arvella saksalaisen filosofin sekaantumisesta alalle, johon hänellä ei ole koulutusta?»

palkat pyrkivät ai-

Kuten Teppo Es-

kelinen toteaa suo-

na laskemaan työ-

mentajan

massaolon tasolle,

myös palauttanut

läisten paljaan ole2) laskevan voittoas-

teen teoria, 3) teoria jonka mukaan kapi-

talismissa taloudellisista kriiseistä tu-

lee entistä vakavam-

pia, 4) teoria, jonka mukaan kapitalismi edellyttää kurjaliston ’teollista reserviarmeijaa’ ja 5) teo-

alku-

sanoissa: »aika on

»eikö kiinnostus marxin teoriaan kumpua juuri siitä, että hän saattoi olla enemmän oikeassa kuin uskottiin?»

ria, jonka mukaan

Marxin ajatuksia.

[…] Eikö kehittyneimmissä kapita-

listimaissa ole ni-

menomaan nähty

palkkatason jäädyt-

täminen ja talousjärjestelmän

ra-

kenteellinen krii-

siytyminen? Eikö kiinnostus Marxin

kapitalismi työntää

teoriaan kumpua

jatkuvasti lisää ih-

juuri siitä, että hän

misiä alas työväenluokkaan.»

kunniaan joitakin

saattoi olla enemuskottiin?»

män oikeassa kuin

määrää.» (Singer 2013, 114.)

FILOSOFI FILOSOFIA SOIMAA

liseltä, sillä »[t]ulevaisuuden kapita-

Jos Singerillä on kyky nähdä tulevai-

datuksia Marxin ajatteluun on olemas-

sanoessaan viimeiset työläiset auto-

että vuonna 2013 – kun hänen kirjan-

ja Georg Fülberthin »Das Kapital» kom-

Singeristä väite haiskahtaa virheel-

listien voitot eivät katoa heidän irtimatisoiduista tehtaistaan. Historia on

kumonnut myös monet muut Marxin teoriat.»

Singerillä on siis kyky nähdä tulevai-

suuteen? Onko historia todistanut, ett-

eivät tulevaisuuden kapitalistien voitot

suuteen, miksi hän jätti kertomatta,

sa suomennetaan – marxilaiset taloustieteilijät julkaisevat runsaasti sekä

teoreettista että empiiristä tutkimus-

ta liittyen »laskevan voittoasteen teoriaan»?

Osoitettuaan mielestään marxilai-

kadonneet?

sen taloustieteen perustavat teesit em-

kö tulevaisuuden kapitalistit tuotetut

filosofi Singer kysyy: »tarkoittaako tä-

Jos palkansaajat katosivat, myivät-

tavarat takaisin itselleen voitollisesti? Mistä ne voitot tulivat? Voiko rikastua siirtämällä rahaa oikeasta taskusta vasempaan? 12 LIBERO

Singer jatkaa luettelemalla Marxin

nen kaikkea teoksestaan Oikeutta eläimil-

Minusta Eskelinen osuu oikeaan.

Myös tuoreempia taskukokoisia joh-

sa. Elmar Altvaterin Marx neu entdecken

pakt ilmestyivät vuonna 2012. Molem-

mat kirjoittajat ovat arvostettuja Marxtutkijoita ja molemmat kirjaset voi lukea kertaistumalta – jos osaa saksaa.

Näitä teoksia kun ei valitettavasti ole suomennettu.

Sen sijaan on suomennettu Singerin

piirisesti kumotuiksi australialainen

johdatus yli kolmenkymmenen vuoden

mä sitä, että Pääoman keskeiset väit-

gerin kirja saa edellä mainittuja sak-

teet ovat yksinkertaisesti virheellisiä ja

että teos on vain yksi monista hörhötaloustieteen tuotoksista – kuten voi-

takaa. Onko taustalla oletus, että Sinsalaisprofessoreja todennäköisemmin

vegaanit ja lakto-ovot kiinnostumaan Marxista?

A ONEN HP

KAIKILLA ON JOTAIN SALATTAVAA YKSITYISYYS ON YKSI niistä oikeuk-

tit ovat kierrättäneet ihmisten henki-

meitä suoraan. Päiväkirjaa salaa luke-

työpaikallaan, eivät luo kuvaa tahosta,

sista, joiden loukkaaminen satuttaa va vanhempi jättää lapselle urkinnan

paljastuttua epäluottamuksen kokemuksen, samoin kumppaninsa sähköposteja lukeva aviopuoliso. Valtio tekemässä näin kansalaisille vertautuu he-

ti mielessämme tällaisiin tapauksiin.

lökohtaisia tietoja huumorimielessä jonka käsiin voi luottaa henkilökohtai-

set tietonsa turvallisesti luottaen, että ne eivät pääse mitenkään vaikkapa rikollisille tahoille, jotka voisivat käyttää niitä heidän kiristämiseensä.

Mitä kiristykseen tulee, vaikka jo-

Uutiset NSA-vakoilusta, salakuunte-

ku uskoisikin olevansa puhdas kuin

sityisyyden loukkaus sitten milloinkin

lituista edustajistaan? Parhaallakin

lusta, nettiurkkimisesta, ja mikä ykon kyseessä, tuovat ihmisille välittö-

män epämiellyttävän epäilyksen siitä,

että heidän yksityisyyttä loukattaisiin tälläkin hetkellä.

Ajatus hikisestä agentista tai virka-

miehestä kuuntelemassa omituisennäköisen vekottimen päässä henkilökohtaisia puheluita tyttöystävälle tai

pomolle on usein esimerkiksi pilapiir-

roksissa nähty. On kuin agentti olisi joulupukin tontun tavoin kurkistelemassa elämääsi suoraan ikkunan

takaa. Tämäkin mielikuva on puutteellinen nykymaailmassa, jossa tieto-

pulmunen, voiko hän olla varma vapoliitikolla voi olla jotain salattavaa, ja salaisuus, jonka joku toinen tie-

tää, tarkoittaa valtaa. Kyseessä eivät ole vain tehdyt rikokset tai vaikkapa

terveyteen tai henkilökohtaiseen elämään liittyvät tiedot, vaan esimerkik-

si neuvottelustrategiat. Etenkin tämä kysymys on korostunut viime aikoina,

kun Yhdysvaltain ja Euroopan välisten TTIP-kauppaneuvotteluiden kulku

on kyseenalaistettu Euroopan johtajien NSA-vakoiluun liittyvien paljastusten johdosta.

Vasemmistoon on historian varjol-

koneet ja tietoverkot ovat suurelle osal-

la liitetty mielikuvia kansalaisia urk-

mää ja henkilökohtaista elämää. Itse

nista» – puolet betonia, puolet mikro-

le meistä täysin välttämätön osa työelä-

asiassa harva kuviteltavissa oleva yksityisyyden loukkaus vetää vertoja sil-

le, että joku pääsee tonkimaan ihmisen verkkokäyttäytymistä tai tietokoneen sisältöä.

Monien ihmisten luontainen reak-

tio tähän on tietenkin se, että heillä ei ole mitään salattavaa, eikä myöskään

kenelläkään muullakaan ei-rikollisella (tai uskollisella aviopuolisolla) pitäisi

olla. Demokraattisesti toimivassa val-

tiossa myös mielikuva valtiosta käyttä-

kivista Stasi-agenteista ja »mikrobetofoneja – tehdyistä neuvostohotelleista.

Nyt kuitenkin Euroopassa vasemmisto-

puolueet ovat olleet eturintamassa vaa-

timassa selvitystä tehdystä urkinnasta

– ja vastustamassa Euroopan valtioiden omia projekteja kansalaistensa yksityi-

syyden loukkaamiseksi. Hallituksen ja liikenneministeriön ei tulisikaan ohit-

taa kansalaisten huolia uuteen kilo-

metrimaksuun ja sen seuraamiseen liittyvistä ongelmista ylimalkaisesti.

»salaisuus, jonka joku toinen tietää, tarkoittaa valtaa.»

mässä keräämiään tietoja ihmisiä vastaan voi olla kaukainen. Kuitenkin esi-

merkiksi poliisin sisäiset valtataistelut niin sanotun Aarnio-tapauksen ympärillä tai tarinat siitä, miten NSA-agen-

tatu ahponen Kohta vanhentuva poliittinen nuori 13 LIBERO

MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

JÄRJESTÄYTYMINEN KANNATTAA AINA OLEN USEIN IHMETELLYT, kuinka moni nuori, saati sit-

ten vasemmistonuori ei kuulu oman alansa ammattiliittoon. Tiukalla inttämisellä ja paasaamisella olen

onneksi saanut hankittua muutaman uuden jäsenen PAM:lle ja JHL:lle, mutta aika paljon työtä on vielä työväenliikkeellä tehtävänä, että nuoriso saadaan kunnolla ymmärtämään liittojen merkitys.

Liittoon kuuluminen on tietenkin täysin vapaaeh-

toista myös meidän vasemmistolaisten piirissä. Usein kuitenkin keskusteluissa törmää tiettyihin toistuviin

argumentteihin, joilla pyritään perustelemaan liittoon kuulumattomuutta, mutta jotka lähinnä osoittavat perehtymättömyyttä ammattiyhdistysliikkeen ja työelämän lainalaisuuksiin.

Yksi yleinen peruste on, että koska tämänhetkinen

duuni on vain väliaikainen homma matkalla kohti

tu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Ansiosidonnainen

mus on varsinkin palvelualojen, kuten varastojen ja

suuruinen, joten sen piirissä on huomattavasti muka-

unelma-alaa, ei liittoon kannata liittyä. Tämä uskokaupanalan työpaikkojen vitsaus. Usein kuitenkin samat työntekijät kertovat karuja tarinoita siitä, miten

on puolestaan keskimäärin tuplasti työmarkkinatuen vampi etsiä uutta duunia.

vuorolistat tulevat miten sattuu, lisiä ei makseta ja nol-

Entäpä jos »meidän alan liittomme on niin paska, et-

Onkin hyvä ymmärtää, että ammattiliittoa ei valita

perusteista tavallaan järkevin. On totta, että ammatti-

latuntisopimuksia laaditaan.

unelmien mukaan, vaan sen mukaan, mitä työtä satutaan kulloinkin tekemään. Työnantajan saappaankoron alla ei tarvitse olla edes väliaikaisesti, sillä ammattiliiton jäsenyyden kautta työpaikan luottamusmiehen

edunvalvonta ja tiukimmissa tapauksissa liiton juristien palvelut ovat käytössä silloin, kun kahnausta esimiehen kanssa tulee. Kun vaihdetaan alaa, vaihdetaan

tä siihen ei kannata liittyä?» Tämä on usein kuulluista yhdistyliike on jäänyt jälkeen pirstaloituvan ja pätkittyvän työelämän muutoksista. Monet liitot tuntuvat

myös lähtevän sopimusneuvotteluihin puhtaasti puo-

lustuskannalta, vaikka monilla työmailla nuoret toivoisivat työtaisteluita ja tiukkoja vääntöjä työelämän laadun ja työehtojen parantamiseksi.

On kuitenkin hyvä muistaa, että ammattiliitot ovat

myös ammattiliittoa. Työttömyysturva ei tällöin kat-

kansalaisjärjestöjä, joiden toimintaan ja suuntaan on

jakson sisällä.

taa. Ammattiliitot eivät uudistu, ellei niitä uudisteta

kea, jos kassa vaihtuu kolmenkymmenen päivän ajan-

Ammattiliittojen työttömyyskassojen tarjoama työt-

tömyysturva onkin asia, jota pelottavan moni nuori ei

sisäistä. Nimittäin kun työntekijä on ollut kymmenen kuukautta työttömyyskassan jäsen ja täyttänyt työssäoloehdon, hän on irtisanomisen jälkeen oikeutet-

14 LIBERO

jokaisella liiton jäsenellä oikeus ottaa osaa ja vaikut-

ja tässä meillä nuorilla on oma vastuumme kannettavana. Hyvä kanava tähän on oma, paikallinen ammattiyhdistys. Monissa osastoissa on meininki varsin hiljaista ja jo muutaman aktiivisen vasemmistonuoren porukka voi laittaa toimintaan kummasti vipinää.

JUUSO AROMAA Vasemmistonuorten 1. varapuheenjohtaja

LUKIJAKIRJE

KAIKKIEN PUOLUEIDEN SEKULAARIT, YHTYKÄÄ! KIITOS JUKKA LIUKKOSELLE Tervetuloa

Samalla pitää ymmärtää, että nykyi-

Koska kataisia, urpilaisia, soineja ja

islamisaation Suomeen! –jutusta (Libero

sen tilanteen purkamisessa on edettä-

muita samankarvaisia on vielä pitkään

larisaatio jatkuu, on jokaisessa puolu-

tiikkaa. Onhan itsestään selvää, että

taasti – ei salaillen, mutta järkevästi.

4/2013)! Koska on ilmiselvää, että sekueessa – paitsi tietenkin KD:ssa – tajut-

tava, että jos haluaa puhutella tulevia äänestäjiä, ei voi olla puuttumatta val-

lalla olevaan kristinuskon ja ylipäänsä uskonnon suosimiseen.

vä niin, ettei siinä tehdä puoluepolijos jokin puolue tekee yksinään jonkin

näkyvillä paikoilla, on edettävä aika hi-

avauksen, torpataan se ihan normikateuden takia. Siksi kannattaa ensin eri

henrik sawela

yhdessä yhteistä strategiaa.

humanisti, vapaa-ajattelija, skeptikko mutta myös liberaali RKP:läinen

puolueiden sekulaareimpien miettiä

KIRJOITA LUKIJAKIRJE! Anna palautetta, korjaa virheitä, kehu ja väitä vastaan. Julkaistuista kirjoituksista lähetämme vaivanpalkaksi kirjan. Vaippoihin liittyviä palautteita ei julkaista.

Henrik Sawelalle lähetämme Johanna Korhosen ja Jeanette Östmanin toimitta-

Libero Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki

man Kaikella rakkaudella -kokoelman (Into 2014).

lan Auto- ja Kuljetusa Työntekijäliitto ry

elle ...

is Arvo ammattila

vieraile so o itteessa

www.akt.fi

...turva jäsenell

e! auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki // PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 // etunimi.sukunimi@akt.fi

15 LIBERO

TEEMANA TYÖ Punavihreän liikehdinnän väitetään unohtaneen työläisen edun, kun se ajaa tiukennuksia maatalouden ja teollisuuden ympäristösääntelyyn. Työväenliikkeeltä vaaditaan ennen kaikkea työpaikkojen puolustamista, ja työväenluokan etu typistetään oikeudeksi saada palkkaa. Jos lyhytnäköisesti asetetaan vastakkain työ ja ympäristö – tai jokin muu työpaikkojen vaarantaja kuten eläinten oikeudet tai ihmisoikeuksien kunnioittaminen kauppapolitiikassa – on vaarana, että työn ja pääoman välinen ristiriita unohtuu. On totta, etteivät ympäristön ja työläisen edut ole yhteiset, jos työläisen toimeentulo perustuu ympäristöstä piittaamattomaan voitontavoitteluun. Työväenliikkeen huolenaiheena pitäisikin olla ratkaisun löytäminen ilmastokriisiin, jonka vaikutukset iskevät ihmiseen sitä pahemmin, mitä köyhempi ja suojattomampi tämä on. Pääoman ja ympäristön ristiriitaa ei voi ratkaista pääoman ehdoilla. Valitettavasti niin ammattiyhdistysliike kuin työväenpuolueetkin keskittyvät vain nykyjärjestelmän paranteluun ilman visiota ei-kapitalistisesta yhteiskunnasta. Oikeistojohtajan lohkaisu työväenpuolueesta ilman sosialismia pätee kyllä myös Vasemmistoliittoon. Ay-liike (s. 14) ei puolestaan kamppaile edes radikaalina pitämänsä perustulon puolesta vaan puolustaa nykyistä työhön perustuvaa sosiaaliturvaa. Aidosti luokkayhteiskuntaa muuttava uudistus olisi työstä syntyvän arvon vaatiminen kokonaan työn tekijälle (s. 40). Näillä teemasivuilla työtä lähestytään robotisaation (s. 17), siirtotyön (s. 20), minimipalkan (s. 22), sukupuolittuneisuuden (s. 24), katutaiteilun (s. 26) ja suomalaisuuden (s. 27) kautta. Laaja ja perustavanlaatuinen teema on läsnä myös muualla lehdessä.

16 LIBERO

ROBOTTITYÖ VAPAUTTAA ROBOTISAATIO ETENEE JA KONEET VIEVÄT ISON OSAN PALKKATYÖSTÄ. IHMISKUNTA ON AINA UNELMOINUT VAPAUTUVANSA VÄLTTÄMÄTTÖMYYKSISTÄ, JOTEN HIENO HOMMA! MUTTA KUKA OMISTAA ROBOTIT? teksti joel kaitila & pontus purokuru • kuvitus essi ruuskanen OXFORDIN YLIOPISTON tutkijat Carl

tääkseen tekoälyä. Se käyttää jo auto-

muksissa esiintyy myös päinvastainen

viime vuonna artikkelin, jonka mu-

postin korvaamista minikoptereilla.

man koneellistaminen tulee liian kal-

Frey ja Michael Osborne julkaisivat

kaan robotisaatio voi korvata puolet

matisoituja takseja, ja Amazon tutkii

»Robotisaatiossa on kenties kyse

Yhdysvaltojen työpaikoista 20 vuoden

eniten maailmaa muuttavasta mega-

män tutkimuslaitos Etla sovelsi mal-

kansallisessa robotisaatiostrategias-

kuluessa. Tammikuussa Elinkeinoelälia Suomen oloihin. Etlan raportin tu-

los uutisoitiin pelokkaaseen sävyyn: koneet »uhkaavat» työpaikkoja, ja osa ammateista »kuolee sukupuuttoon».

Toistaiseksi koneilla on korvattu lä-

hinnä rutiinimaisia työtehtäviä, mut-

ta lähitulevaisuudessa koneita pys-

trendistä lähivuosien aikana. USA:n

näkemys: aivan halvimman työvoiliiksi. Sen sijaan juristit kannattaa korvata koneilla, koska asianajajien palkat ovat niin kovia.

Jotkut näkevät robotisaatiossa mah-

sa tuodaan esiin, että robotisaatio on

dollisuuden vanhan utopian toteutta-

aiheuttaa internetin kaltaisen muu-

män työn, ja ihmiset voivat jatkossa

yksi harvoista teknologioista, joka voi toksen tulevina vuosikymmeninä»,

elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kirjoitti blogissaan tammikuussa.

Etlan mukaan robotit korvaavat hel-

miseen. Koneet tekevät välttämättökeskittyä luovempiin puuhiin esimerkiksi robottityön mahdollistaman perustulon turvin.

Toistaiseksi koneet eivät kuitenkaan

tytään opettamaan niin, että ne ky-

poiten matalapalkkaista ja vähem-

ole poistaneet maailmasta köyhyyttä

tietoja palvelutyöhön. Google ostaa

myyjiä, sihteereitä, toimistoavustajia

jaan julkisuudessa vaaditaan sosiaali-

kenevät myös monimutkaisempaan

jatkuvasti robottiteknologiaa kehit-

män koulutusta vaativaa työtä, kuten

ja postinkantajia. Robotisaatiotutki-

ja pakkotyötä. Robottiperustulon siturvan muuttamista vastikkeelliseksi.

17 LIBERO

KIINA SOTII ISLAMISTISTA TERRORISMIA VASTAAN SIINÄ, MISSÄ LÄNSIMAATKIN – TAI SORTAA UIGUURIVÄHEMISTÖÄ. teksti pärttyli linna • kuva dmitri perstin

18 LIBERO

ROBOTTIPOLITIIKKA RATKAISEE Kun robotit tuodaan maailmaan nykyiten instuutioiden ja kannustinraken-

sesti toisiinsa tavalla, joka turvaa riit-

Koneet ovat korvanneet työpaikko-

tävän kysynnän ta-

ja satojen vuosien ajan. Ne ovat aina

roopassa.

kinä voidaan muistella kehruukoneita

Yksityisen velan

vastaan 1800-luvun alussa hyökännei-

neellistuminen heikentää työvoiman

asemaa. Koneita on helpompi hallita kuin työläisiä, eivätkä robotit vaadi palkankorotuksia.

Näkökulma voidaan myös kääntää

ympäri. Mitäpä muuta sektorilta toiselle heiteltävissä oleva ja oppimis-

kykyinen palkkatyöläinen lopulta on kuin eräänlainen universaali robotti?

Jo kielellinen yhteys on ilmeinen: robotti tulee tsekin sanasta »robota», jo-

ka alun perin tarkoitti pakosta tehtävää työtä.

Robotisaation toteutumismuotoa ei ratkaise teknologia vaan politiikka. Robotit voisivat vapauttaa ihmiset työstä,

mutta kapitalismissa ne uhkaavat vapauttaa ihmiset toimeentulosta ja kärjistää entisestään maailmantalouden jakautumista voittajiin ja häviäjiin.

TALOUSKRIISI ON ROBOTTIKRIISI Robotisaatio tuottaa taloudellisia ja poliittisia ongelmia myös niille, jotka siitä hyötyvät.

jetusenergiaa, harvinaisia mineraaleja

kuljetusketjuja, terästehtaita ja sähköntuotantoa.

»Jos fossiilista ei-inhimillistä työtä on vuosi vuodelta

son esimerkiksi Eu-

herättäneet epäilystä, mistä esimerk-

essaan yksikköpalkkakustannuksia ko-

Kongon sota-alueilta, monimutkaisia

palkkatason kytkeminen kansainväli-

kehityksestä hyötyy.

masta luddiitit olivat oikeassa: alenta-

tyiseen velkaan. Toimivampi ratkaisu olisi ollut tuottavuuden kehitys ja

teiden vallitessa, on syytä kysyä, kuka

Työväen neuvotteluvoiman näkökul-

tää massiivisesti halpaa fossiilista kul-

vastattu pakottamalla ihmiset yksi-

sen talousjärjestelmän ja sille ominais-

tä luddiitteja.

liberalismissa kysyntäongelmaan on

räjähdysmäinen kaslähteitä Brynjolfsson, Erik & Andrew McAfee (2014) The Second Machine Age. W. W. Norton & Company, New York. Caffentzis, George (2013) In Letters of Blood and Fire. Common Notions, New York. Frey, Carl Benedikt & Michael A. Osborne (2013) »The Future of Employment: How Suspectible Are Jobs to Computerisation?» Oxfordin yliopiston tutkimuspaperi. http://bit.ly/1mj2qSJ

vu on yksi nykyisen talouskriisin taustatekijöitä. Rahoitussektori pumppaa velkavivulla

enemmän käytös-

»robotisaatiokeskustelusta on uupunut globaali näkökulma.»

kiin-

töongelmat ovat hoidettavissa, toki robotit kannattavat», kirjoittaa

filosofi Tere Vadén Vihreän puolueen blogissaan.

teistöjen ja omaisuusarvojen hintoja

sä ja jos ympäris-

Mitä

tehok-

kaampi

tekno-

ylös. Niistä saatavat vuokra- ja korko-

logia on, sitä enemmän se kuitenkin

kunnalle, joka uhkaa musertua velka-

kaisuudesta, ympäristön myrkyttä-

tulot ovat painolastia muulle yhteissitoumusten alle. Velkoja, joita ei voida maksaa, ei tulla maksamaan.

Robotisaatiosta innostuneet tutki-

riippuu globaalista epäoikeudenmumisestä ja fossiilisten luonnonvarojen käytöstä, Vadén huomauttaa.

Suomalaisesta robotisaatiokeskuste-

jat ja poliitikot ehdottavat näihin on-

lusta on toistaiseksi uupunut myös glo-

putonta innovaatiota, pakkoyrittämis-

kilpailukykyisiin ja teknologisesti vah-

gelmiin ratkaisuksi epämääräisesti lotä ja uusien työpaikkojen luomista.

KONEET MEILLE, MYRKYT HEILLE

Honkanen, Pertti (2007). Työttömyys ja arvoteoria. Väitöskirja, Turun yliopisto. Keen, Steve (2010) The Debtwatch Manifesto. www.debtdeflation.com/blogs/ manifesto

Robotisaatiokeskustelua käyvät mo-

Scott, Ridley (1982) Blade Runner.

maan tyhjästä, eivätkä ne toimi ilman

baali näkökulma. Haalitaan robotteja voihin maihin, ulkoistetaan tuotanto-

ongelmat kolmanteen maailmaan ja suljetaan rajat.

Jos robottien mikrosiruissa tarvit-

net vihreät, kuten Teknologinen murros ja

tavista mineraaleista ja kaivostyöstä

Veikko Mastomäki ja Jaakko Stenhäll.

dien mukaista palkkaa, jos yritykset

politiikka -pamfletin kirjoittaneet VilleHekään eivät lähesty robotteja energian ja ekologian näkökulmasta.

Robotit eivät kuitenkaan tule maail-

energiaa. Robotin tuottaminen edellyt-

maksettaisiin länsimaisten standarmaksaisivat veroja alueille, joista raaka-aineita louhitaan, ja jos vielä ympäristövaikutukset otettaisiin huomioon

– voisiko robotisaatiota edelleen pitää taloudellisesti kannattavana?

Työväen näkökulmasta toimeentu-

lo muuttuu arvoitukseksi. Kun kone tekee työni, mistä saan rahaa? Kysymys johtaa poliittisiin ongelmiin: mi-

ten pitää yhteiskunta vakaana tilan-

teessa, jossa koneet tuottavat nopeasti massatyöttömyyttä eikä jokaisesta ko-

neen syrjäyttämästä ole startupin pe-

rustajaksi. Laitetaanko kaduille robopoliiseja turvaamaan järjestystä?

Talousjärjestelmän kannalta ongel-

»robotit voisivat vapauttaa ihmiset työstä, mutta kapitalismissa ne uhkaavat vapauttaa ihmiset toimeentulosta ja kärjistää maailmantalouden jakautumista voittajiin ja häviäjiin.»

mana on kysyntä. Jos koneet tekevät työt ja syrjäyttävät palkansaajat, millä rahalla ihmiset ostavat tuotettuja tavaroita? Työtä vähentävä koneellistuminen ei siis ole talouden kannalta kasvua tai vakautta lisäävä ilmiö.

Silmäys lähihistoriaan väläyttää, et-

tä työn tuottavuus ja palkkojen kehi-

Kuinka robottien hyödyt tasataan? Lue lisää:

www.liberolehti.fi

VERKKOLEHTI

tys ovat irtaantuneet toisistaan. Uus-

19 LIBERO

siirtotyöläiset vastaavat

hoivavajeeseen

teksti liisa heikinheimo kuvitus juha veltti

IKÄÄNTYVÄ SUOMI POTEE HOIVAVAJETTA. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN VAROVAISENKIN ARVION MUKAAN SOSIAALI- JA TERVEYSALALLE TARVITAAN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ VÄHINTÄÄN 20 000 UUTTA TYÖNTEKIJÄÄ. KUN TYÖNTEKIJÖITÄ EI SUOMESTA LÖYDY, REKRYTOINTIA ON LAAJENNETTU EUROOPAN ULKOPUOLELLE. ENSIMMÄISIÄ FILIPPIINEILTÄ palkattuja sai-

mittareita, mutta on myös menty aika pitkäl-

tettu työntekijä saattaa päätyä koulutustaan

reen mukaan työperäinen siirtolaisuus voi

työntekijällä menee asioiden kirjaamiseen jo-

haastattelemille filippiiniläisille sairaanhoi-

raanhoitajia haastatelleen dosentti Lena Nähelpottaa hoiva-alan työvoimapulaa, mutta

täysin ongelmaton vaihtoehto se ei ole. Nä-

le siinä, kuinka paljon aikaa esimerkiksi kotikaisen käynnin jälkeen.»

Hoivatyöstä on tullut entistä raskaampaa,

alempiin työtehtäviin. Näin oli käynyt Näreen tajilla, jotka hoiva- ja terveyspalveluyritys Esperi Care Oy toi Suomeen ensimmäisessä rek-

reellä on mielessään kokonaisvaltaisempi rat-

ja palkat ovat pysyneet hyvin alhaisina. »Se

sää hoitajia. »Vanhenevan väestön myötä Suo-

keuttaa tietysti rekrytointia», Näre sanoo. Li-

työskennelleet hyvin erikoistuneissa sairaan-

työntekijöiden hyvinvointia. Moni sosiaali- ja

olla leikkaussalisairaanhoitajia, ja sitten he

kaisu. Suomen väestö vanhenee ja tarvitsee li-

messa on syntynyt tilanne, että on tavallaan vähemmän käsiä. Marx puhui 1800-luvulla

kapitalismin analyysissään, että teolliseen

kapitalismiin tarvitaan enemmän käsiä. Sa-

malla tavalla on nyt nähdäkseni myös hoivatyössä», dosentti Lena Näre pohtii.

tavallaan myös rapauttaa sitä moraalia ja vaisäksi määräaikaiset työsuhteet kuormittavat

terveysalalle koulutettu hakeutuukin työskentelemään muille aloille.

SIIRTOTYÖLÄINEN EI VALITA

Hoivavajeen ongelmaa ei Näreen mukaan

Hoiva-alalle tarvittavia käsiä on lähdetty etsi-

väestönmuutoksiin liittyviin syihin. Kyse on

lailla Suomessa on käynnissä useita hankkei-

voida palauttaa pelkästään demografisiin,

laajemmasta hoiva-alan murroksesta. Alaa on tehostettu, ja työhön on tullut tuottavuus-

vaateita. Samalla työn luonne on muuttunut. »Yksi julkisjohtamisen tragedia on, että kosketushoivaan, lähellä olemiseen käytetty ai-

ka on hoivatyöntekijöillä vähentynyt samalla kun erinäköiset laaduntarkistamisjärjestelmät ovat lisääntyneet», Näre toteaa.

»En sano, ettei meillä pitäisi olla mitään

20 LIBERO

mään siirtolaisista. Muiden Euroopan maiden ta, joissa selvitetään mahdollisuuksia palka-

ta hoivaajia Euroopan ulkopuolelta. Vuonna

rytointikokeilussa vuonna 2008.

»Rekrytoinnissa oli ihmisiä, jotka olivat

hoidon tehtävissä ulkomailla. He saattoivat tulivat tänne tekemään vanhustenhoitoa», Näre kertoo.

Siirtotyöläinen voi myös joutua joustamaan

liikaa. »Olet juridisesti heikommassa asemassa valittamaan siitä, että saat aina pitkiä vuoroja tai ehkä vähän huonompaa palkkaa. Työ-

peräisen oleskeluluvan uusimista ei voi hakea, jollei ole työpaikkaa», Näre toteaa.

Aikaa omien oikeuksien puolesta taistele-

2012 Maahanmuuttovirasto myönsi työperäi-

miseen ei liioin ole, jos haluaa mahdollises-

tolaiset voivat hyvin olla yksi ratkaisu Suomen

distämiseen tarvitaan hyviä tuloja. Yhtä las-

sen oleskeluluvan lähes 5 000 henkilölle. Siir-

hoivavajeeseen, mutta rekrytointi kolmansista maista kärsii vielä lastentaudeista.

Ulkomailla suoritettua tutkintoa on vai-

kea hyväksyttää Suomessa, ja korkeakoulu-

ti tuoda perheen joskus luokseen. Perheenyhta ja puolisoa kohti tilillä olisi kuukausittain

oltava 2 200 euroa, puolisoa ja kahta lasta varten 2 600 euroa, verojen jälkeen.

»Sellaisia tuloja varten perushoitajan pal-

luvatta vai luvalla teksti heidi auvinen

EU- JA ETA-MAIDEN kansalaisten on

la säännölliset ja työn kokopäiväinen.

ten työntekijän oleskelulupa eli työlu-

nollatuntityösopimus.

hankittava Suomessa työskentelyä varpa. Maahanmuuttopolitiikan mukaan

tään aina vuodeksi kerrallaan. Vuoden

Todellisuudessa moni Suomessa asuva

tuloehto täyttynyt, jos tulot ovat ol-

siirtolainen joutuu kuitenkin taistelemaan lupaviidakossa oleskelunsa lail-

tii. »Tulorajat ovat niin korkeat, että suurim-

malla osalla suomalaisista ei niiden mukaan olisi varaa perheeseen.»

HOIVA-ALAN ARVOSTUSTA ON NOSTETTAVA Dosentti Lena Näre työskentelee sosiologian

oppiaineessa Helsingin yliopistossa Suomen

Akatemian rahoittamassa hankkeessa »Yrkes-

subjektiviteter hos invandrapersonal». Hän myös johtaa hanketta, jossa selvitetään maa-

Ensimmäinen työlupa myönnet-

työlupaa tulee hakea ennen maahan saapumista lähimmästä edustustosta.

kalla on tehtävä kolmeakin työtä», Näre poh-

Työsopimukseksi ei kelpaa esimerkiksi

lisena pitämiseksi ja hakemaan uutta lupaa poliisilta jo ollessaan Suomessa.

jälkeen tarkastetaan onko toimeenleet säännölliset ja riittävät, voidaan

myöntää jatkolupa esimerkiksi kahdeksi vuodeksi.

Kun elämäntilanne muuttuu, aina

Ilman kielitaitoa ja koulutusta on vai-

tonsa päättänyt, kielteisen turvapaik-

myös rasismi ja yhteiskunnan ennak-

muuttuu myös lupakategoria. Opinkapäätöksen saanut tai puolisostaan

eronnut tarvitsee jokainen uuden oles-

kelulupaperusteen jäädäkseen maahan. Jos uuteen lupaan liittyvää byrokratiaa ei selätä, on vaihtoehtoina

kotimaahan palaaminen tai paperitto-

kea työllistyä. Arkea hankaloittaa

koluulot. Usein pelkästään haastatte-

luun pääseminen voi vierasperäisen nimen takia olla mahdotonta. Joulu-

kuussa Suomessa oli 30 000 työtöntä ulkomaalaista.

Työlupaan sisältyy aina työ- ja elin-

mana eläminen.

keinotoimiston osaratkaisu; ennen lo-

sen ehtoja Suomessa.

Työlupa maksaa 540 euroa ja luvan jät-

töstä selvitetään alan työvoiman saata-

lisen ratkaisun hoivavajeeseen, mutta vain

silta. Helsingissä ulkomaalaispoliisin

hanmuuttajataustaisten nuorten työllistymi-

Näre näkee siirtotyöläisissä yhden mahdol-

jos työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Siirtolaisista ei saa tulla halpaa hyödy-

kettä. »Hoiva-alan kasvava riippuvuus siirtolaisista ei ole välttämättä huono asia, jos maahanmuutto tapahtuu sillä tavalla, että

maahanmuuttajilla on yhtäläiset oikeudet ja

heidät katsotaan täysivertaisiksi jäseniksi tässä yhteiskunnassa», Näre sanoo.

Hoivavajetta voi lähteä purkamaan toises-

takin näkökulmasta. Hoivatyöntekijöiden

puute johtuu pohjimmiltaan siitä, ettei työtä arvosteta eikä se houkuttele. Työoloja ja palkkausta tulisi Näreen mukaan parantaa vastaa-

maan hoivatyön tärkeyttä. »Jos pystyy tarjoa-

maan kiinnostavaa työtä, joka ei kuormita liikaa, jossa on inhimilliset työajat ja jossa on

hyvä korvaus tehdystä työstä, niin kyllä sinne ihmisiä haluaa töihin. Ja sitä kauttahan se työn arvostuskin nousee», Näre toteaa.

tämistä varten täytyy varata aika poliilupapalveluihin

pullista maahanmuuttoviraston pää-

vuus. Alueen työ- ja elinkeinotoimisto arvioi suomalaisen työvoiman tarjonnan. Mikäli sitä

on noin kahden kuukauden

jo-

no. Kun lupa on jätetty poliisille,

kestää päätöksen saaminen

vielä

keskimäärin noin neljä

kuukaut-

ta. Odottaessaan lupaa moni elää

ei ole saatavilla,

»saatavuusharkinta ei huomioi, että suomessa elää jo siirtotyöläisten luokka.»

käännytysuhan

alla paperittoma-

na tai ilman oike-

voidaan hakijalle puoltaa positiivista osaratkaisua.

Saatavuushar -

kintaa ei sovelleta keskiluokkaisille aloille palkattaessa yritysjohtajaa tai lääkäriä, mutta sen sijaan

kyllä esimerkiksi ravintola- ja kul-

utta tehdä töitä ja hankkia toimeentu-

jetusalalle, toimistotöihin tai muu-

Työluvan voi saada, jos on pysyvä

ei huomioi sitä tosiseikkaa, että Suo-

loa.

työpaikka, josta saa työehtosopimuk-

sen mukaista palkkaa. Tulojen tulee ol-

sikon tehtäviin. Saatavuusharkinta messa elää jo siirtotyöläisten luokka, joiden työn tarve tulee myös täyttää.

21 LIBERO

globaali minimipalkka

välttämätön väliaikaisratkaisu VAPAAKAUPPASOPIMUKSET SUOJAAVAT PÄÄOMAN ETUJA, MUTTA TYÖVÄEN TOIMEENTULOA EI OLE TURVATTU KANSAINVÄLISELLÄ MINIMIPALKKALAILLA. TALOUSTUTKIJAA IHMETYTTÄÄ, ETTEI SIITÄ JUURI EDES KESKUSTELLA. teksti milja komulainen • kuvitus laura happo TA M M I K U U SS A 2014 V I I S I henkilöä me-

tarpeeksi itsensä ja perheensä elättämiseksi.

Phenissä, kun poliisi avasi tulen kesken mit-

palkkataso nousee entisestään.

nehtyi Kambodžan pääkaupungissa Phnom tavien mielenosoitusten. Mielenosoittajat

Toisaalta monikansallisten yritysten johdon

olivat Kambodžan tekstiiliteollisuuden työn-

MINIMIPALKKA TURVAISI ELANNON

palkkatason takia.

Ratkaisu kutistuviin palkkoihin on yksinker-

noudattaa pitkälti uusliberaalin talousajat-

lisin sopimuksin; miksei siis työntekijöiden

tekijöitä, jotka lakkoilivat maan alhaisen Kambodžan tekstiiliteollisuuden tarina

telun kaavaa. Maan tekstiiliteollisuus on alkanut haalia lisää kansainvälisiä investoijia Kiinan kaltaisten massatuontantomaiden

palkkatasojen noustessa. Halpatyövoiman

nähdään olevan Kambodžan suhteellinen etu kansainvälisillä markkinoilla.

Maan kilpailukyvyllä on kuitenkin kään-

töpuolensa.

tainen. Pääoman etua suojataan kansainväoikeutta kunnolliseen toimeentuloon voitaisi suojata asettamalla kansainvälinen mini-

olla esimerkiksi 50 prosenttia maan palkkojen

»On uskomatonta, ettei maailmanlaajui-

siin pohjataso, joka suojelisi työläisiä sellaisis-

mipalkka?

sen minimipalkan säätämisestä ole käyty va-

kavaa keskustelua aiemmin,» Hickel naurahtaa.

Nyt minimipalkasta on alettu puhumaan.

»Maailmantalous suosii pääoman etua.

Muun muassan taloustieteilijä ja nobelisti

paasti maasta toiseen halvan työvoiman jäl-

tuksensa maailmanlaajuisen minimipalkan

Monikansalliset yritykset voivat liikkua vajillä, mutta työläiset eivät pysty siirtymään parempien palkkojen peräsäs,» selittää tut-

kija Jason Hickel London School of Economicsista.

lisuuden työntekijät tienaavat hädin tuskin 22 LIBERO

työntekijöille turvattaisi riittävä toimeentulo.

Keskustelua minimipalkan haitoista käydään

oon valtioiden asema maailmantaloudessa.

mipalkan vastustajien mukaan palkkatason

säätelyä suunniteltaessa tulee ottaa huomi-

»Saman minimipalkan tason asettami-

lista kilpailukykyä kansainvälisillä markki-

lanteeseen, jossa Kambodžan tekstiiliteol-

ky pysyisi tasapainossa, ja kaikille maailman

säätämiseksi. Jason Hickel huomauttaa, että

mä puolestaan johtaa palkkatason laskemiMaiden kilpailuttaminen on johtanut ti-

ylitä köyhyysrajaa. Näin valtioiden kilpailuky-

OIKEUDENMUKAISUUTTA KAPITALISMIN EHDOILLA

nen kaikissa maissa saattaisi vahingoittaa

seen.»

sa maissa, joissa puolet mediaanipalkasta ei

Muhammed Yunus on esittänyt oman ehdo-

»Siksi pääoma saa maat kilpailemaan kes-

kenään kansainvälisestä investoinnista. Tä-

mediaanista. Lisäksi minimipalkalle sädettäi-

köyhiä maita vähentämällä niiden suhteelnoilla.»

pitkälti taloudellisesta näkökulmasta. Minimaailmanlaajuinen säätely olisi pahaksi bis-

nekselle ja työntekijöille. Yleisin huolenaihe on, että palkkojen nostaminen ajaisi yritykset vähentämään työpaikkoja.

Minimipalkan puolestapuhujille säätely on

Hickelin mukaan minimipalkan tulisi pe-

kuitenkin ennen kaikkea moraalinen kysy-

delliseen tilanteeseen: minimipalkka voisi

tä orjuuden päättymiseen. Orjakaupan kieltä-

rustua kunkin maan palkkatasoon ja talou-

mys. Hickel vertaa minimipalkan säätämis-

minen aiheutti hetkellisesti haittaa yritys-

on aivan välttämätön välipysäkki.»

liittojen vaatimalle tasolle, mutta on silti

koska orjuuden koettiin olevan epäoikeuden-

SÄÄTELY SAAVUTETAAN TYÖTAISTELUN KAUTTA

nähden. Globaali säätely saataisiin aikaisek-

toiminnalle, mutta kieltopäätös tehtiin silti, mukaista.

»On aika päättää ettei ihmiset köyhyydes-

Miten maailmanlaajuinen minimipalkka

väksyttävää. Jos maailmanlaajuisen mini-

toehto olisi saada valtiot ratifioimaan ILO:n

sä pitävien palkkojen maksaminen ole hymipalkan säätäminen on haitallista yritys-

toiminnalle, olkoon niin,» Hickel painottaa. »Mikäli yritykset eivät pysty toimimaan

ilman, että ne hyväksikäyttävät työntekijöitään, ei niiden tulisi olla toiminnassa laisinkaan.»

Hickel muistuttaa, ettei maailmanlaajui-

saataisiin säädettyä käytännössä? Yksi vaih-

minimipalkan säätämistä koskeva konventio. Konvention numero 131 (1970) kautta

valtiot sitoutuisivat säätämään minipalkan

työläisten palkkatarpeet huomioon ottaen. Jason Hickel pitää universaalin ratifioinnin saavuttamista epätodennäköisenä.

»En usko, että siihen tarvittavaa vaikutta-

nen minimipalkka mullistaisi kapitalistista

mistyötä saataisiin käynnistymään.»

säätelystä, joka suojaisi työläisiä köyhyydel-

saataisiin aikaiseksi työtaistelun kautta.

valtasuhteita merkittävällä tavalla.

kalliset ammattiliitot saivat hallituksen nos-

talousjärjestelmää. Pikemminkin kyse olisi tä, mutta ei muuttaisi maailmantalouden

»Globaali minimipalkka ei poista järjestel-

män ytimessä olevaa epätasa-arvoa, mutta se

merkittävä korotus aiempaan palkkatasoon

si ammatiliittojen yhteistyön kautta. Aasian

halpatuotantomaiden ammattijärjestöt pe-

rustivat vuonna 2007 »Asia Floor Wage» -verkoston, joka pyrkii luomaan aasialaisen minimipalkkajärjestelmän. Verkosto pitkän

aikavälin tavoite on levittää minimipalkka myös muille globaalin etelän alueille.

Hickel uskoo, että ruohonjuuritasolta läh-

tevä paine muuttaa maailmantalouden sään-

töjä on kasvussa. Protesteja näkyy nyt ympäri maailmaa enemmän kuin koskaan.

»Olemme tulleet käännekohtaan. Nykyi-

Todennäköisempää on, että säätelyä

sessä järjestelmässä maailman 85 rikkaim-

Kambodžan ampumatragedian jälkeen pai-

ta kuin koko maailman väestön köyhimmillä

tamaan minimipalkan 100 dollariin kuukau-

deassa. Uusi minimipalkka ei yllä ammatti-

malla ihmisellä on saman verran varallisuut50 prosentilla. Sellainen ei voi jatkua ilman,

että syntyy jonkinlaista massojen vastarintaa.»

23 LIBERO

kuusikymmentäkuusituhatta siivoojaa teksti ja kuvat laura happo TEORIASSA MEILLÄ Suomessa ei ole

mista. Miksi hoemme, ettei ole ole-

teja. Silti matalapalkkaiset alat ovat

jos ne tilastollisesti jatkavat olemassa-

olemassa naisten ja miesten ammatkäytännössä naisten työtä; noin kahdeksankymmentä prosenttia siivoojis-

ta ja yhdeksänkymmentä prosenttia lähihoitajista, kodinhoitajista ja muis-

massa naisten ja miesten ammatteja, oloaan? Projekti kokoaa yhteen sekä

naisten että miesten tyypillisimpiä ja harvinaisimpia ammattiryhmiä.

Tämän aukeaman kuvat kuvittavat

ta terveydenhuollon työntekijöistä on

naisten yleisimpiä ammattiryhmiä Ti-

Laura Hapon valokuvaprojekti tar-

sen mukaisesti. Kaikki kuvattavat ovat

naisia.

kastelee tilastoja valokuvan kautta. Vähäeleiset potrettikuvat kuvittavat

lukuja eri ammattien sukupuolijakau24 LIBERO

lastokeskuksen vuoden 2012 julkistuk80-luvulla syntyneitä. Heidän voi olla vaikeampi solmia vakituinen työsuhde kuin aikaisempien sukupolvien.

Viivi, sairaanhoitaja, määräaikainen työsuhde. Sairaanhoitajat ja kätilöt: 58 781 naista, 94 %.

Miia, ravitsemustyöntekijä, vakituinen työsuhde. Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät: 29 221 naista, 71 %.

Anu, siistijä, vakituinen työsuhde. Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym.: 66 248 naista, 85 %

Erika, itsenäinen kukkakauppias. Myyjät ja kauppiaat: 81 580 naista, 64 %.

Hanna, teatterisihteeri, määräaikainen työsuhde. Hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit: 26 239 naista, 90 %.

Kristina, toimistotyöntekijä, määräaikainen työsuhde. Toimistotyöntekijät: 55 592 naista, 82 %.

Anniina, opettajan sijainen, määräaikainen työsuhde. Luokanopettajat ja lastentarhanopettajat: 34 816 naista, 85 %.

25 LIBERO

katujen ammattilaiset MIKAEL LESKINEN ETSI HELSINGIN KADUILTA NELJÄ MUUSIKKOA, JOTKA ELÄTTÄVÄT ITSENSÄ KATUMUSIIKILLA. teksti ja kuvat mikael leskinen FEDOR GRIGOREV lienee tuttu monil-

korkeasti koulutettu muusikko soittaa

ta. Toisaalta katusoittajalta on löydyt-

Aleksanterinkadun kulmilla soitta-

muutkin haastattelemani katumuusi-

lä hän on suorassa kosketuksessa ylei-

le helsinkiläisille. Hänet kohtaa usein massa »pullofonia» – soitinta, joka koostuu puutelineeseen ripustetuista pulloista. Viikonloppuisin hän mat-

kustaa Pietarista Helsinkiin tienatak-

kadulla? Grigorev vastaa samoin kuin

tävä myös rohkeutta ja uskallusta, sil-

kot: kadulla soittaminen on vapaata ja

söönsä. Kehut ja loukkaukset otetaan

itsenäistä työtä. Katusoittaja on oman

vastaan kasvokain ja välittömästi.

itsensä herra.

IHMISTEN EDESSÄ

Tämä ei välttämättä sovi kaikille.

seen rahaa katusoitolla. Hän kertoo

Vakituinen, kokopäiväinen sisätyö tuo

Lähes kahdeksan vuotta kadulla soitta-

mesta kuuteen tuntiin ja ansaitsevan-

suutta ja säännöllisyyttä, kun taas ka-

tiivista palautetta, jollaiseksi jokainen

soittavansa yhdellä soittokerralla kolsa 100–600 euroa.

Grigorev on ollut katusoittaja jo 24

vuotta. Aikoinaan hän opiskeli lyömäsoittimia Pietarin Rimski-Korsa-

kov-konservatoriossa. Mutta miksi

nut Henry Vistbacka kertoo, että posi-

elämään rajoitteiden lisäksi turvallitusoittamisessa toimeentulo on enem-

män omasta itsestä kiinni – kukaan muu ei painosta tai sitouta sinua työn-

tekoon. Tässä mielessä katumusisointi vaatii kurinalaisuutta ja tahdonlujuut-

heitetty kolikko myös lasketaan, tulee Kaiho Hetkenlaulaja Helsingissä Rautatientorin metroasemalla

valtavasti enemmän kuin negatiivista.

Läheisen kontaktin ansiosta katusoittajalla on toisaalta myös kyky herättää

vahvoja tunteita ohikulkijoissa, mitä Vistbacka pitää yhtenä työn palkitsevimmista puolista. Joskus joku saattaa esimerkiksi alkaa itkeä.

Vistbacka elättää itsensä pääasialli-

sesti katusoitolla muun muusikontyön

ohella. Hän kertoo tulevansa näin toi-

meen »mukavasti» nostamatta mitään tukia. Tuloistaan hän maksaa myös

veroa. Viikossa Vistbacka soittaa keskimäärin noin 30–40 tuntia, viidestä kahdeksaan tuntia päivässä.

Ilkeämielisiä kohtaan Vistbacka yrit-

tää asennoitua myötätunnolla, useim-

milla lienee vain huono päivä. Vaikka

ilkeä palaute tuntuisikin pahalta, se myös kasvattaa ja karaisee. Katusoit-

to antaakin mahdollisuuden kehitykselle tavalla, jota moni muu työ ei tee.

Sen lisäksi, että muusikolle katusoitto on erinomainen keino kehittää ja ylläpitää omia taitojaan, tarjoaa se myös,

Vistbackan sanoin, tilaisuuden »luodata omia epämukavuusalueitaan ja

haastaa itsensä jatkuvasti uusilla tavoilla». Katusoittaja joutuu kohtaamaan jatkuvasti erilaisia ja epämiel-

lyttäviäkin tilanteita, joiden kanssa 26 LIBERO

hänen täytyy oppia tulemaan toimeen.

sen, ettei lähde päivätöihin. Koulutuk-

yllättävät ja uskomattomat tilanteet,

on opiskellut kaupallisen mediavies-

Toisaalta työn hyviä puolia ovatkin ne joista katusoittaja löytää itsensä.

TÄSSÄ ELÄMÄ ON Tietysti katusoittaja on helposti jo it-

sensa puolesta hän olisi voinut: hän tinnän tradenomiksi, lauluntekijäksi,

musiikkiterapiaa Sibelius-akatemiassa sekä teknisten alojen johtamista.

usein löytää soittamasta keskustan metroasemilla.

Hämäläinen aloitti katusoittami-

18-vuotiaana hän oli siirtynyt jo koko-

kee tilauksesta kappaleita yksityishen-

tä muiden musiikkia lainkaan. Kaiho

tu monille helsinkiläisille, hänet voi

pyörittää pientä levy-yhtiötä sekä te-

Kaiho Hetkenlaulaja. Hänen erikoikylmiltään – eikä hän itse asiassa esi-

läinen lienee Grigorevin tavoin tut-

sen 16-vuotiaana. Tuolloin hän työs-

niyrittäjäksi. Katusoiton lisäksi hän

suutena on improvisoida kappaleita

sitoistavuotinen katusoittaja. Hämä-

Sen sijaan hän ryhtyi musiikin mo-

sessään huomiotaherättävä hahmo, kuten taiteilijanimellä esittäytyvä

Fedor Grigorev soittamassa pullofonia Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa Helsingissä

kilöille. Kadulla ja kapakoissa hän on soittanut viimeiset kuusi vuotta.

Kaiholle katusoittamisessa on ky-

kenteli vielä laivasiivoojana, mutta naan katusoittamiseen sekä keikkailemaan baareissa ja yksityistilaisuuksissa. Tuolloin hän soitti arkipäivisin kolme tuntia kerrallaan, viikonloppuisin

tarjoutui laulamaan haastattelun päät-

se oman nimen ja musiikin rakenta-

tumassa. Osa sanoista kuului:

si kappaleiden aiheet löytyvät kadulta,

la pysyäkseen hyvässä soittovireessä.

hon mukaan kadulla näkee ihan kai-

kadulla soittaminen onkin erinomai-

teeksi Rautatieaseman Kompassin tun-

perjantairuuhka steissillä taas jengillä on kiire

ei malta ei odottaa ei voi kuunnella

katsotaan tätä kansaa

miettii onks tää hyvinvointivaltio olevinaan kun jengi hymyilee

misesta »myyräntyön kautta». Lisäksieltä, missä »elämä tapahtuu». Kaiken; työskenneltyään kolme vuotta

taksikuskina Tampereella hän kertoo nähneensä paljon, mutta loput vasta soitettuaan kadulla.

KADUN LAIT

ehkä kotonaan

Katusoiton spontaanista luonteesta

Kaiho teki viisi vuotta sitten päätök-

den 2010 X Factor-kisan voittaja ja kak-

puhuu myös Elias Hämäläinen, vuo-

iltayhdeksästä aamuviiteen.

Nykyään Hämäläinen soittaa kadul-

Muusikolle tai musiikin harrastajalle

nen keino kehittää ja ylläpitää omia taitojaan. Kadulla soittaminen karsii myös ujoutta pois ja helpottaa keikoil-

la esiintymistä. Keikkailun Hämäläinen näkee »lasten leikkinä» katusoittamiseen verrattuna – hänen mukaan

katu on kuin »villi viidakko» eikä muu-

sikko tiedä ikinä varmasti, mitä tulee siellä kohtaamaan.

27 LIBERO

LAINEN VO

MYÖ JA MEIDÄN TYÖ SUOMALAINEN TYÖ on sanapari, jo-

tin* mukaan tunne puuvillansa tuot-

puolustaa vaalien alla ja kehua juh-

tä eurooppalaisia yrityksiä, joilta se

ka kuulostaa hienolta. Sitä on kiva

lapuheissa. Suomalaisen työn takana

on kuitenkin jatkuvasti kasvava mää-

rä Suomen ulkopuolella tehtävää työ-

tä, jonka seurauksena luonto kärsii ja pientä ihmistä poljetaan yhtä hävyttömästi kuin Halla-aho kriisikuntia saar-

natessaan niissä »maahanmuuton vaaroista».

Meille uskotellaan, että suomalais-

kankaansa hankkii. Kasvojen menet-

tämisen pelossa on helppoa vedota kilpailukyvyn säilyttämiseen, jos todellisuudessa tuotannon tehokkuudesta vastaavat alipalkatut virolaiset

ompelijat ja kvartsilasin käsittelyn takia keuhkosyöpään sairastuneet aasialaiset tehdastyöläiset.

Eli olemme tilanteessa, jossa voim-

ta työtä tekee Duunari, tuo kaikenvä-

me istua aamupalapöydässä päälläm-

nukke. Kaikki kuulostaa paremmalta,

seen käytettyjen värien takia intialai-

risten työväenpuolueiden suosikkikäsikun sen sanoo Duunarin suulla. Tarvit-

taessa me kaikki olemme Duunareita, tai ainakin silloin kun on vaalit.

Jos perussuomalaisia on uskominen,

niin Duunari on karvaperseinen teollisuusalalla työskentelevä heteromies,

joka tykkää makkarasta (ja nyt ei pu-

huta mistään soijanakista) ja vastustaa maahanmuuttoa, koska maahanmuuttajat vievät hänen työpaikkansa.

Sillähän ei ole mitään merkitystä, että

duunarin duunit siirsi toiselle puolelle maailmaa suomalainen suuryritys, jo-

me yöpaita, jonka kankaan värjäämiselta värjäämön työntekijältä ei ole

saatu sormenjälkiä moneen vuoteen, juoden burmalaisten orjien Thaimaassa pakkotyönä tekemää ananasmehua suomalaisen designyrityksen lasista,

jonka puhaltanut työntekijä saa seit-

semän euroa päiväpalkkaa työstä, jonka seurauksena hän käyttää päivittäin

silmätippoja kirveleviin silmiinsä, koska tehtaan työturvallisuus on mitä on.

Ja samalla hoemme itsellemme tukevamme suomalaista työtä.

Mutta tästähän ei kannata välittää,

ka laukkaa maailmalla etsimässä löy-

sillä meidän on kuluttajina pidettävä

työntekijöiden järjestäytymisastetta.

rattaissa on näinä aikoina riittävästi

sempiä ympäristölakeja ja alhaisinta

Suomalainen työ on suomalaista vain niin kauan kuin markkinointi pelaa.

Totuus on aivan toisenlainen, eikä ai-

na siedä lähempää tarkastelua. Esimerkiksi Marimekon lasi- ja keramiik-

katuotteet valmistetaan Thaimaassa, eikä Marimekko suostunut kertomaan

mitään tavarantoimittajistaan, oli ky-

se sitten tekstiileistä tai muista tuot-

teista. Yritysvastuu on Marimekolle sen verkkosivujen mukaan tärkeää,

mutta ei ilmeisesti liian tärkeää, sillä Marimekko ei Finnwatchin rapor28 LIBERO

tajatasoa, eikä suostu kertomaan nii-

huolta siitä, että markkinatalouden työläisten verta, eikun rasvaa, eli rahaa. Muuten koko systeemi kuukahtaa ja onko sitten kiva, onko?

SINI SAVOLAINEN

Virossa oleskelevan kirjoittajan naapurikadulla on suomalaisen Voglian ompelimo. Voglian kuukauden tuote maksaa verkkokaupassa 83 euroa. Virolaisen ompelijan kuukausipalkka on verojen jälkeen noin 350€. *Finnwatch 5/2013 Suomalaisten designtuotteiden vastuullisuus – case: Iittala ja Marimekko Thaimaassa

29 LIBERO

suomi saamelaisille ja muita rinnastuksia taiteen taistokentiltä

SUOPUNKITERRORISTIT OTTAVAT HUOMAAMATTA KANTAA. S U O H PA N T E R RO R. Suopunkiterrori.

tämättä edes havaitsematta olevansa

miestetiikasta ja somemaailman ku-

Siinä voi piilläkin yksi villakoiran

Juuri se taiteilijaryhmä, jonka mee-

tekemisissä kantaaottamisen kanssa.

vavirrasta tuttuja elementtejä – aina

ytimistä. Pop-kulttuuria tai länsimai-

sankareihin – uusiksi mutiloiviin töi-

keuksien kiistapaikkoihin yhdistämäl-

Anonymous-maskista Marvelin super-

hin on moni törmännyt; alkuun vält-

30 LIBERO

sen viihteen elementtejä saamelaisoilä luotu kuvakieli vangitsee nopeasti

teksti riia colliander

sellaisenkin katsojan huomion, jolle

aihe on vieraampi tai vastenmielisem-

pi – tai kiinnostus politiikkaankin vähän niin tai näin. Se härnää, kiusaa ja haastaa.

Periaatteessa Suohpanterrorin kon-

septi on yksinkertainen. Koetut his-

HAIKULOISIA Matias Kangas

torialliset ja päivitetymmät vääryy-

misen myötä? Kuluneena esimerkkinä

kykuvastoa. Viitteitä ja rinnastuksia

matta oleva itsenäisten maiden alku-

det visualisoidaan hyödyntämällä nypursuava jälki haastaa havainnoimaan pohjoisen tapahtumia matkamuistomyymälän neljäntuulenhattuja laajemmin. Kuvaston tuntevalle kuvakieli aukeaa nopeasti, vieraampi joutuu

haastamaan omiakin ennakkokäsityksiään. Ja sekös vasta toimiikin.

PITKÄ ITKU ILO:STA, PUOLI KUUTA KAIVOSYHTIÖSTÄ Suohpanterror mää-

rittelee itsensä kol-

lektiiviksi. Se on »ideologia ja pohjoisessa

vaikutta-

va nuori voima». Osasineen se toimii

anonyminä: huomion ytimessä on teki-

jän sijaan sanoma. »Vielä tänäkin päi-

vänä Suomen valtio polkee

voidaan tarjoilla Suomen yhä ratifioiperäis- ja heimokansoja koskeva ILOsopimus: tuoreempana vuonna 2013

Pohjois-Ruotsin Kallakin (Gállok) saa-

melaisalueilla anarkistit ja saamelaisaktivistit tiesulkuihin koonneet Jokkmokk Iron Minesin koeporaukset.

UUMAJAN KULTTUURIKUKAT Kysyntää terroriryhmän töiden ulospanolle löytyy. Maaliskuussa on vuorossa Euroopan kult-

»koetut historialliset ja päivitetymmät vääryydet visualisoidaan hyödyntämällä nykykuvastoa.»

saamelais-

ten oikeuksia välittämättä YK:n ih-

t u u r i p ä ä k au p u n k i Uumajan kirjallisuus-

vastarintaliikkeiden

miniteema, jota kom-

mentoimaan tuodaan niin 70-luvulla Altan alueen

konflikteis-

ta tuttu Niillas Som-

by, Suohpanterrorkin kuin Quebecin inuiit-

titaustainen aktivisti

kaupunkihankkeen ympärillä sen saa-

Amerikasta tai Kanadasta poiketen ei

on mielenkiintoinen jo kulttuuripäämelaissuhtautumisen vuoksi käydyn kriittisen keskustelun vuoksi.

»Saamelaisten imagona on pitkään

näiden napapiirien kupeilla enää kiis-

esitelty passiivinen uhrin osa, mutta

uspolitiikan valtiossa, jossa kaivosyh-

tapahtuman lehdistömateriaali – tarjo-

tellä. Ollaan korkeatasoisen ihmisoike-

tiöt eivät mellasta tai postikorttimyymälät tuotteista.

Tähän eetokseen Suohpanterror-

kaikella on kääntöpuolensa», esittelee ten osallistujille myös kolme saamelaisen vastarinnan työpajaa.

Entä Suohpanterrorin kommentti

kin iskee vasamansa. Se haastaa ky-

kulttuuripääkaupunkikiistoihin? Vi-

tuuri Suomenkin alueen saamelais-

mättä kaupungin seinäpintoihin liis-

symään, mistä sikiää viivyttelykultkysymyksissä: piileekö rivien välissä

lausumaton kirjaus odottelusta siihen saakka, että saamelaisongelmat poistuvat koko saamelaiskulttuurin haipu-

Saa ajatella jo ennen kuin tuomitsee toisen loiseksi

virtaa saamelaisten

Alkuperäiskansojen oikeuksista kes-

vastauksensa. Australiasta, Pohjois-

Luonteen iloisuus taikka kielen ketteryys mihin asettuu?

pahtuman alavireenä

ja runoilija Rita Mestokosho. Teema

kusteltaessa Suomellakin on konsepti-

Työpanoksesta tiukasta moraalista äänen määrästä?

festivaali Littfest. Ta-

misoikeusneuvoston lausunnoista», se lausuu.

Mistä mitataan itse kunkin arvokkuus sekä merkitys?

Suuri ponnistus ilmavirta tuulettaa kainaloitani naama pokkana räpyttelen käsiä nopeaan tahtiin silti en lennä operettini päättää märkä läiskähdys

suaalinen ja anonyymi. Lupia kyseleteröidyissä julisteissa yhdistyvät juh-

lavuosilogo ja reippaasti kumartuva saamelainen. Katsojalle jää tulkinta siitä, kuka pyllistää kenelle.

31 LIBERO

KRITIIKKI

analyyttinen nörtti kohtaa synkän tarinoitsijan

väen keskuudessa, mutta on vaikea ymmärtää, miksi Clooney on ryhtynyt

elokuvaa ohjaamaan. Hänen paras ohjaustyönsä Good Night And Good Luck ruoti mccarthyismiä niin älykkäästi, että

se herätti lupauksia, joita hän ei ole ohjaajana onnistunut täyttämään.

Tavanomaisena komedianakaan elo-

kuva ei ole kuin hukattu mahdollisuus, jota elokuvan hirtehisen hauska lehdistötilaisuus alleviivasi. Goodman,

Murray ja Clooney pystyivät pelkällä charmillaan improvisoimaan haus-

kempia juttuja Berlinalessa kuin elokuvaan oli käsikirjoitettu.

LARS-SEDÄN KALAJUTUT Lars von Trier (kuvassa) esiintyi Berlinalen valokuvatilaisuudessa T-paidassa, jossa luki Cannesin palkinto-

logoa myötäillen hänelle vuonna 2011 myönnetty status: persona non gra-

ta. Kankeilla natsivitseillä Ranskaa kuohauttanut maestro oli Berliinissä

esittelemässä Nymphomaniacin ensim-

mäisen osan leikkaamatonta versiota. Selkkauksen vuoksi hän tosin ei suostu puhumaan lehdistölle.

Itse elokuva puhui puolestaan erin-

omaisesti. Ensimmäisen osan pidempi versio ei merkittävästi eroa Suomes-

sa elokuvateattereissa nähtävästä ver-

siosta. Nymphomaniac ei nimestään ja kohustaan huolimatta sisällä erityisen

paljon seksiä. Pidemmässä versiossa sitä on enemmän, mutta ennen kaikkea

BERLIININ ELOKUVAJUHLILLA LEHDISTÖTILAISUUKSIEN VITSIT OLIVAT PAREMPIA KUIN ELOKUVIEN. teksti mikko pihkoluoma

M A A I L M A L L A E LO K U VA F EST I VA A L I T eivät suinkaan esittele vain taiteellisesti kunnianhimoisia elokuvia. Mukaan

32 LIBERO

Nymphomaniac on eksplisiittisem-

ta tabuista. Joe (Charlotte Gainsbourg)

loppuvaiheessa pelastamaan natsien

juhlille täytteeksi oli valittu George

hellä von Trierin pidempää leikkausta.

Toiseen maailmansotaan sijoittuva

manin tähdittämä Monuments Men.

perusteella. Usein nämä elokuvat eivät na. Tämän vuoden Berliinin elokuva-

tellyn perusteella hengeltään hyvin lä-

mässä versiossaankin elokuva tari-

tarina kertoo amerikkalaisista taide-

ole varsinaisessa kilpasarjassa muka-

messa nähtävä versio on Berliinissä esi-

Clooneyn, Bill Murrayn ja John Good-

otetaan elokuvia myös punaisen maton

täytteeksi pelkästään näyttelijäkaartin

dialogikohtaukset ovat pidempiä. Suo-

asiantuntijoista, jotka lähtivät sodan

haalimia taideaarteita. Konseptina

elokuva on selkeä, ja sille on varmasti mietitty valmiiksi yleisö vanhemman

nankertomisesta ja yhteiskunnallisiskertoo itseinhoa pursuvan elämäntarinansa Seligmanille (Stellan Skarsgård), joka tekee korkealentoisia vertauksia muun muassa seksin ja kalas-

tamisen välillä. Vähintään kertaalleen Seligman keskeyttää tarinoinnin, kos-

KRITIIKKI

outoilua oulusta teksti feniks willamo ka pitää sitä liian epäuskottavana.

Lehdistötilaisuudessa Skarsgård pi-

ti näitä kahta hyvin erilaista hahmoa Lars von Trierin eri puolina. Ana-

lyyttinen nörtti kohtaa synkän tarinoitsijan, joka jallittaa ja manipuloi.

Nymphomaniac avaa näiden kahden

ääripään keskustelulla Lars von Trierin elokuvien rakennuspalikoita. Samalla

se provosoi ja härnää seksuaalisen soveliaisuuden rajoja. Elokuvassa on niin

monta U-käännöstä, että tarinan kei-

ÄKKIVÄÄRÄN SUOMIROCKIN outo-

mainitun eteerinen tunnelma on ne-

Kristuksen Bändi avaa neljännen

sa. Mainittava on vielä Lailla ninjojen,

lintu Tuomas Henrikin Jeesuksen studioalbuminsa

riemastuttavas-

ti kappaleella Jauhelihaa. Kepeästi

eteenpäin rullaava raita kuvaa osuvasti pikkukylän pojan elämää, joka

edetessä melkoisiin sfääreihin.

Käkkyrällään on taitavasti toteu-

kuultava torvilla maustettu Lapsuus-

ta maltetaan myös rauhoittua, kun

tökuvioiden kaa». Myös seuraavana muistot toimii oivallisesti.

Oikeastaan jo pelkkä kappalelis-

ti on ällistyttävää, miten nopeasti von

niinkin päättömästi nimettyjä lau-

rinaan mukaan.

roinilla, mutta kasvaa kappaleen

tettu kokonaisuus. Kun mennään

ta nostaa hymyn huulille. Harva yh-

Trier saa katsojan imettyä takaisin ta-

joka alkaa tuhnulla indierock-kita-

»toivoo vain parempaa, ja onnee tyt-

notekoisuus tulee ilmi muutoinkin kuin Seligmanin keskeyttäessä. Sil-

rokkaasti ristiriidassa nimensä kans-

tyen yhtyeen repertuaarista löytyy luja kuin Aaah, Nollat taulussa, Minist-

ryn jätkät ja Saatanan beibi. Viimeisenä

lujaa, mennään sata lasissa, mut-

biisi sitä vaatii. Hetkittäin herää kuitenkin kysymys, miltä yhtye kuulos-

Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi Käkkyrällään Kioski 2014

taisi, jos se jättäisi sovituksissa turhat kikkailut pois? Bändi tuskin ottaa itseään liian vakavasti, mutta

siellä täällä viljeltävät outoilut alleviivaavat tätä turhaan.

FOKUS DOKKAREISSA Uutuutena tämän vuoden Berlinin

elokuvafestivaaleilla oli keskittyminen dokumenttielokuvaan. Helsingissä DocPoint-festivaaleilla ehdittiin jo

tammikuussa näyttää yksi Berlinalen valinnoista. Unknown Known, Errol Morrisin henkilökuva USA:n entisestä puo-

lustusministeristö Donald Rumsfel-

luopiomatskua

distä on kiehtovaa katseltavaa kaikille,

jotka haluavat ymmärtää edes hieman

enemmän Rumsfeldin erikoisesta persoonallisuudesta. Morris ei onnistu

saamaan irti jymypaljastuksia, mut-

teksti niko peltokangas LUOPUNEET – KOHTALOITA Vartiotor-

kitkeä muulla kuin valistamisella.

van todistajien tarinoita uskonnos-

kirjoittaneen kaltaiselle entiselle Je-

vereidensa selkien kääntymisestä.

po sivistää ystäviä, joille »JT-skene»

ta Rumsfeld sekoaa sanoissaan use-

nin varjosta esittelee entisten Jeho-

televan pärjäävänsä haastattelussa pa-

ta eroamisesta ja entisten uskonto-

ammin kuin kerran ja tuntuu kuvitremmin kuin todellisuudessa pärjää.

Nick Cave -dokumentti 20,000 Days

On Earth nousi festivaalin parhaimmistoon heti ensi-iltapäivänään. Itseironi-

nen ja mielikuvituksellinen muotoku-

»Luopioiden» karttaminen on oleel-

linen osa kyseisen uskonnon harjoittamista.

Uskonnoilla ja mytologioilla on

va sukeltaa syvälle Caven lyriikoihin.

kansoja yhdistävä merkitys, eikä

ne Pollard ovat kuvataiteilijoita, jotka

tä pidä väheksyä. Luopuneet tuo esiin

Elokuvan ohjanneet Iain Forsyth ja Ja-

lähestyivät dokumenttia hyvin vapaamuotoisesti. Erityisen kriittinen se ei

ole, mutta taitavasti rakennettu kokonaisuus on mielikuvituksellisuutensa

vuoksi erityinen musiikkidokumentti, joka toivottavasti nähdään myös Suomen valkokankailla.

niiden eskapististakaan merkitysfundamentalististen uskontojen kes-

keisen ongelman: näennäisen va-

paaehtoisuuden sekä yhteiskunnan

Dokumentti käy terapiasta alle-

hovan todistajalle, ja sillä on helpon vielä tuntematon. Parasta yleisöä sille olisivat tietysti nykyiset Jehovan

todistajat. Uskonyhteisön suositusten muotoon kirjoitettujen ja sosiaalisesti tiukasti valvottujen sääntö-

jen mukaan dokumentti on kuitenkin »luopiomateriaalia» ja »hyökkäys

Jehovan kansaa kohtaan», joten taitaa jäädä heiltä näkemättä.

Toivottavasti kuitenkin muille tar-

ulko- ja yläpuolelle asettuvan vallan-

joutuu mahdollisuuksia nähdä do-

sen ja yliluonnollisen pelkoon perus-

seksi vasta muutaman kerran festa-

käytön. Ihmissuhteiden menettämituvaa alistamista on vaikea yrittää

Luopuneet – Kohtaloita Vartiotornin varjosta Oulun ammattikorkeakoulu 2013

kumentti, joka on näytetty toistaireilla ja erikoisnäytöksissä.

33 LIBERO

KRITIIKKI

pintaa ja peliä tai jotakin teksti sanna uuttu KASPAR HAUSER löydettiin Nürnber-

siteltyjen videoiden ja kultaisten peili-

löydettäessä 16-vuotias, hän käveli

vat luonnoksiksi ja jossa esitystapaa

gin torilta toukokuussa 1828. Hän oli huonosti ja osasi kaksi lausetta: »mi-

nä olen Kaspar Hauser» ja »haluan olla ratsastaja kuten isäni». Nyt Kaspar Hau-

Kaspar Hauser Q-teatteri 17.5. saakka

ser on kuva sukupolvesta, joka ei tun-

ne itseään tai tiedä, mitä haluaa. Tai tuntee paremmin kuin mikään aiem-

Eero Ritala, Lotta Kaihua ja Jussi

kehysten esitys, jossa henkilöt hajoa-

Nikkilä kannattelevat esityksen heit-

puretaan. Ne kritiikin trenditermit,

kaikki ääripäät näkyviksi. Haluaisin

joita arviossaan haluaisi käyttää, mai-

nitaan jo esityksen dialogissa: post-

draamallinen ja post-internet. Esitys on hyvin tietoinen itsestään.

Petterssonin ja Ekholmin esityskä-

telehtivää pulssia. Näyttelijät tekevät

kirjoittaa heidän ilmaisustaan laatimalla listoja vastakohdista, mutta esi-

tystä vasten se olisi niin auttamattoman modernia.

Esityksen näyttämöestetiikka on

pi sukupolvi ja haluaa enemmän jo-

sikirjoitus assosioi vapaasti lyhyitä pi-

nautinnollista ja stressaavaa. Suunnit-

Kaspar Hauser on kritiikkiä, tsoukki

ta, unettomuudesta ja videopeleistä.

ja Martti Tervo luovat kuvien, videon,

tain tai useampia tuotteita kuin - tai

tai peli. Kaspar Hauser on itsetietoista teatteria.

Akse Petterssonin ohjaama ja yh-

dessä Johannes Ekholmin kanssa kirjoittama Kaspar Hauser on kolmen

näyttelijän, tuhansien kuvien, värikä-

telemättömiä kohtauksia perhearvoisHaluamisesta ja esittämisestä, identiteetistä, fanittamisesta ja kokaiinista.

Näyttelijät kääntyvät yleisön puoleen ja puhuvat omilla nimillään, kertovat,

miten he voivat samaistua Kaspar Hauseriin.

telijat Ville Seppänen, Kasperi Laine värivalojen ja äänien syötöllä hermos-

tuttavaa ärsykettä. Näyttämölle heijastetaan valtavaa kuvaa, välillä näytetään vain pahvia tai floodataan koko näyttämökuva pinkillä valolla. Kun miltei kaikki tavarat, muovikasvit,

pelastuksen musiikkia teksti toni hämäläinen V I I M E V U O D E N LO P U L L A ilmestyi-

kää tuosta Tavast. Nimittäin tässä nyt

mukseen toimitettiin ja sitten minul-

sarjakuva, yhdys sanan ja tulkinnan,

vät nämä kaksi levyä, ja ne Liberon toile, kaljan kyytipoikana: hörpin, ja tä-

mä ensimmäinen, tämä on Oulusta. Hmm, onko nää joitain elämänlukio-

Spede Hasanen Spede Hasanen 2013

laisia? Mieti nyt: teemalevy sivilisaation noususta eli tuhosta, degeneroidu-

taan kannibaaleiksi, Jared Diamond ja YUP iskevät silmää: kuulostaako tutul-

ta, nudge nudge wink wink. Kuulostaa, liiasta poukkoilusta tulee tasainen, kevyt vaate, hyvä hikoilla.

34 LIBERO

kii asioista kaunein, usko, puolittai-

varaan odottelemaan kappaleen lop-

pua. Hei, ei tää toimi, on pelkkä mölymusiikin bitch. Haastan: peitä lyrii-

mojen puhekupliin, enkä oikein tyk-

Sivilisaation raunioilla nimittäin kuknen rukous lausutaan: »Mitähän esiisätkin ajattelevat kaikesta tästä?»

kat (ei kertojan osuuksia!) ja laita sar-

No niin, ja tää toinen, Spede palasi

kuten Erik Satien Gymnopedit.

ningas, ja Freddie Mercury, että to-

jiksen taustalle tilavaa pianomusiikkia

Levyn puoliväli on parasta antia:

lu lyö kättä kotikutoisen piirrosjäljen

noitukset taitto-ohjelmalla nallehah-

Massiivinen teema kaahataan läpi

roimana, ja loppuu, lukija jää aaltojen

kaa, poppamies Hau-makan unen inspi-

la - - paljon hyviä riffejä yhdelle levylle

Levyn liitteenä on sarja kuvia, eli sa-

mänkin.

ihastuttavan nopeasti. Synkkä loppu?

täähän toimii! Petteri Moilasen puun

on mahdollista tunkea.»

si voinut käsitellä tapahtumia enem-

välillä, kuten kun Suuri merimatka al-

Ja tunnustivatkin, saatana: »Para-

hin Libero - - suurin ambitio - - kokeil-

Out of Tune Aamuruskon saari 2013

kun kuuntelen sitä, niin pitäisi olla

takaa särähtävä murteva letkauttekanssa, nätti kertojanaisen ääni johdattaa levyn B-puolelle ja tutustumme

moniin Aamuruskon saaren asukkaisiin. Ehkä yksittäisten hahmojen kautta oli-

muistuttamaan, kuka on aurinkokudellisuudesta et pakene, vaikka kuin-

ka olisi ydinlatausta jointissa. Täähän on tämmöstä monotonista yksi(l)öräppiä Piritorin tuntumasta, jäykkää vaivailtavaa, että pysys »ikuisesti lungin’, jengi näkee mun pirunpunaset öögat nupis». Parempi kuumotella Helvetissä

kuin palvella Taivaassa? Kelatkaa, nää

vaatteet ja pitsalaatikot vähä vähältä jäävät näyttämölle, se täyttyy kuin ros-

Kirjakauppa avoinna: ke-to-pe klo 10-15 Vilhonvuorenkatu 11 C 7, 00500 Helsinki

kasta, jossa nykyihminen kompastelee leggingseissä ja neonlenkkareissa.

Kaspar Hauser osuu johonkin tun-

nistettavaan, mutta siihen ei voi samaistua. Esitys on ironiaa ja pilaa, ja

silloinkin kun se näyttää tunteita, se näyttää ne vain tunteiden kuviksi.

Suitsuttavien arvioiden jälkeen esi-

tyksen yleisö tuntuu hetkittäin paremmalta kuin itse esitys. Lauantai-illan esityksessä yleisö puhkesi spontaa-

neihin väliaplodeihin, puoliääniseen kommentointiin ja ilahtuneisiin huutoihin. On ihana olla sellaisessa mas-

sassa silloinkin, kun ei ihan tajua sitä intoa.

ihmiset elää näin joka päivä.

Homma meinaa välillä turskahtaa

tekkeniksi, kun Fikti’o lyö silmille ja naapureille haiskahtaa, ettei »töitä tipu, paitsi tihu-», eikä ihme, kun Huu-

ru ikään kuin soi päässä ja saa aikai-

seksi vain vammast saundii. Tämähän on kuin negatiiviversio Oukkidoupin

meiningistä, taustat kilkattavat ja su-

risevat pelottavasti, pakko suunnistaa sumussa chakrojen valossa, mutta onko tämä nyt, no, kelaa, olen minäkin

rutsaillut riimejä, keksinyt pyöriä uu-

delleen, ja uudelleen, ja olen jo kömpinyt sieltä yksiön sumusta selville vesille, ja outro lupaakin hyvää, sillä au-

rinkokuningas lähtee Niuvanniemen vertaistuen kautta bileisiin. Feattaajat

pelastaa tän lätyn, tietenkin, sopii kuvioon.

35 LIBERO

KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

piraateista tuli kaivosmiehiä tamalinjojen vahvistaminen. Internetissä eskalationismin toinen nimi on tunnelipolitiikka.

Aggressiivisten oikeudenkäyntien,

nettisensuurin ja sulkemistoimien ra-

joittaessa avoimia P2P-palveluita suljettujen ja suojattujen jakeluverkojen

merkitys kasvaa. Kun Google louhii henkilökohtaista dataamme suunna-

takseen meille mainoksia, osa meistä haluaa kaivautua pois yrityksen näkö-

piiristä. Kun NSA valvoo jokaista liikettämme, haluamme panssaroitua kryptografisilla ratkaisuilla, suojata datamme ja kätkeä sijantimme.

KYBERAVARUUDESTA KRYPTOAVARUUTEEN

KUN PIRATISMI EI TUOTTANUTKAAN KOMMUNISMIA VAAN SPOTIFYN, NETTIAKTIVISTIT KAIVAUTUVAT KRYPTOTUNNELEIHIN.

Christopher Kullenbergin mukaan ajatus internetistä yhtenä avoimena

tilana, »kyberavaruutena», romahti

teksti mikael brunila & pontus purokuru • kuvitus pirjo hakonen VIISITOISTA VUOTTA SITTEN »kyber»

viittasi nettiseksiin. »Wanna cyber»,

netissä kyseltiin. Sittemmin käsite on militarisoitunut ja politisoitunut. Pu-

hutaan kybersodankäynnistä, kyberrikollisuudesta ja kyberterrorismista.

Nettiä ovat viime vuosina politisoi-

neet erityisesti Edward Snowdenin

net piraatit halusivat kiihdyttää kapi-

talistisia haluja ja himoa viihteeseen ja puskea järjestelmän läpi kommunismiin tunnuksenaan Marxin ja En-

gelsin kuvaus kapitalismista: »kaikki säätyperäinen ja pysyväinen haihtuu pois».

Piraattien mielestä vallankumouk-

paljastukset Yhdysvaltojen ja Britan-

sen subjekti ei löytynyt kapitalismin

Kiinan kaltaisten valtioiden nettisen-

sesti tyytymättömän kuluttajan hah-

nian tiedusteluvirastojen urkinnasta, suuri, piraattisivustot sekä internet-

operaattoreiden ja viihdekonsernien

yhteinen painostus neutraalin tiedonsiirron rikkomiseksi ja maksetun sisällön etuoikeuttamiseksi.

marginaalista vaan sen keskeltä, ikuimosta. Todellisuudessa tämän kiihdytysopin (»accelerationism») päätepiste

ei ollut nettikommunismi, vaan Spotify.

Spotify ja sen talousmallin omaksu-

Suomessa keskustelu nettipolitii-

neet yritykset vastasivat loputtoman

turvallisuuden, nettifoorumien kau-

kemään sillä rahaa (joskin Spotifyn

kasta on pyörinyt pitkälti kansallisen

histelun ja tekijänoikeuksien ympäril-

lä. Välineitä parempaan analyysiin voi hakea Ruotsista, jossa on 2000-luvulla edetty kaiken kiihdyttämisen piraatti-

politiikasta tunnelipolitiikan käytäntöihin.

KOMMUNISMIN SIJAAN: SPOTIFY Ruotsissa yksi varhaisen piraattiskenen iskulauseista oli »hyvinvointi alkaa 100 megabitin nopeudessa». Mo36 LIBERO

viihteen kysyntään ja onnistuivat te-

liikevaihto on riippuvaista sijoittajien sille jatkuvasti syöttämästä spekulatii-

2000-luvulla. 2010-luku on kyberavalukemista: Mikael Brunila & Kimmo Kallio (toim.): Verkko suljettu. Into 2014. Dmytri Kleiner: The Telekommunist Manifesto. telekommunisten.net/ the-telekommunistmanifesto Christopher Kullenberg: Det nätpolitiska manifestet. Ink 2010. Hanna Nikkanen: Verkko ja vapaus. Into 2012.

ruuden sijaan »kryptoavaruuden» vuosikymmen.

Internet on aina ollut »internets»,

kuten George W. Bush kerran sanoi oivaltamatta typerää nerokkuuttaan. In-

ternet on siis aina ollut verkkojen verkko, mutta tunnelipolitiikka vahvistaa tätä. Haktivistit kaivavat tunneleita

verkon alta ja sen läpi sekä erottavat

siitä strategisesti omia ekosysteemejä, kuten Silk Roadin tapaisia markkina-

paikkoja, tai henkilökohtaisia kulku-

reittejä, kuten VPN-tunneleita ja PGPkryptattuja sähköposteja.

Verkon käyttäjien kannalta 2010-lu-

ku voi merkitä osittaista paluuta

1990-luvulle. Käyttäjäkunta jakautuu

kahtia: yhtäällä ovat appeja ja helppoja rajapintoja hyödyntävät maallikot,

toisaalla koodaajat ja kryptotunneleita louhivat hackerit.

Kun Snowden avasi NSA:n salatut

visesta pääomasta). Sosiaalisen medi-

tiedostot, hän joutui ensin kaivau-

den virrassa halu suurempaan vapau-

silla kryptografisilla ratkaisuilla suo-

an ekshibitionismissa ja viihdesyöttei-

teen on kahlittu ikuisesti pakenevaan nykyhetkeen ja jatkuvien ärsykkeiden metsästykseen.

Kiihdyttämiselle ja avaamiselle vas-

takkainen nettistrategia on eskaloiminen eli konfliktin kärjistäminen ja rin-

tumaan tietojensa kanssa ulos erilaijattuna. Vain näin hän kykeni toimittamaan tietonsa maailmalle ja

journalisteille, jotka »avasivat» tietoja ja kontekstualisoivat niitä. 2010-luvulla avoimuus löytyy vasta tunnelin toisesta päästä.

PROTESTILAULAJA PETE SEEGER

amerikan omatunto

jim the photographer

PETE SEEGER OLI FOLK-MUUSIKKO JA SOSIALISTI.

PETE SEEGER SYNTYI New Yorkissa ke-

myös yhtyeissä. Almanac Singers, jo-

na kuin poliittisena aktiivinakin toi-

vitti folk-musiikillaan sodan- ja rasis-

väällä vuonna 1919. Niin muusikkominut Seeger eli peräti 94-vuotiaaksi.

Tammikuussa 2014 menehtynyt herra

oli täysissä ruumiin voimissa viimeisiin päiviinsä saakka ja kuoli rauhalli-

sesti nukkuessaan. Osasyynä pitkään ikään ja hyvään terveyteen on varmasti

hänen läpi elämänsä jatkunut kielteinen suhtautumisensa päihteisiin. Yh-

teen aikaan Seeger vastusti jopa kahvin juomista.

Muun muassa Bruce Springsteen

ja Barack Obama kommentoivat julkisesti Seegerin kuolemaa. Lauluntekijällä oli suuri vaikutus yhteiskun-

nallisesti ja musiikillisesti. Seegerin tunnetuimpia lauluja ovat Where Have

ka oli aktiivinen 40-luvun alussa, le-

Nuori Seeger liittyi 17-vuotiaana

ja gospelia kuin myös työväen- ja las-

nuorten kommunistiseen liittoon ja

valloissa suureen suosioon ja myi mil-

puolueeseen, josta hän kuitenkin erosi

tenlauluja. Kokoonpano nousi Yhdys-

joonia levyjä. Heillä oli suuri vaikutus folk-buumin kasvussa ja yhtye inspiroi myös myöhemmin suosioon nous-

seita artisteja kuten Bob Dylania. Menestyksestään huolimatta The Weavers

joutui kuitenkin konserttijärjestäjien boikottilistalle aatteidensa takia ja jäsenet joutuivat epäamerikkalaista toimintaa tutkivan komitean kuulusteltaviksi.

Muusikon diskografiaa selaillessa

nousi USA:ssa mustien kansalaisoike-

studioalbumia vyön alla ja kokoelmat

Pete Seeger vaikutti nuoruudessaan

vutuksista löytyy muun muassa GramHall of Fameen.

taas soitti folkin lisäksi niin bluesia

ei voi kuin ottaa hattua kouraan – sen

usliikkeen tunnuskappaleeksi.

palkintojen määrä on melkoinen: saamyja sekä nimeäminen Songwriters

minvastaista sanomaa. The Weavers

All the Flowers Gone sekä hänen versionsa

We Shall Overcome -protestilaulusta, joka

teksti feniks willamo

verran tuottelias herra ehti olla. Yli 50 päälle on melkoisen kunnioitettava lukema. Myös Seegerille myönnettyjen

myöhemmin vielä kommunistiseen

»where have all the young men gone? gone for soldiers, ev’ry one. when will they learn? oh, when will they learn?.»

vuonna 1949. Yhteiskunnallisesti aktii-

pete seeger – where have all the flowers gone

jäljellä. Hän pysyi asialleen uskollisena

vinen mies ehti uransa aikana toimia

niin ympäristöasioiden, kansalaisoikeuksien, ydinaseiden vastaisuuden kuin

myös rauhanaatteen puolesta. Hän tu-

ki myös aikanaan tasavaltalaisia Espanjan sisällissodassa ja levytti hei-

dän perinteisiä laulujaan kuten Via La Quince Brigadan (Long Live the 15th Brigade).

Pete Seegerin kaltaisia monta poliit-

tisesti kirjaavaa aikakautta läpi eläneitä protestilaulajia ei ole enää montaa

painostuksen allakin ja jätti jälkeensä

arvokkaan perinnön. Levätköön Seeger nyt ansaitusti rauhassa.

LIBERO

PÅ SVENSKA

ROBOTAR ÄTER JOBB

och naturresurser ROBOTISERINGEN FRAMSKRIDER OCH MASKINERNA FRIGÖR OSS FRÅN AVLÖNAT ARBETE – MEN INTE GRATIS.

FORSKARNA CARL FREY och Michael

assistenter och postutdelare. Inom ro-

blicerade i fjol en artikel där de bedö-

även motsatta synpunkter, att det är

Osborne vid Oxfords universitet pumer att robotiseringen inom 20 år kunde ersätta hälften av arbetsplatserna

i USA. I januari anpassade Näringslivets forskningsinstitut Etla modellen

till finländska förhållanden. Resultaten från Etlas rapport fick i nyheterna skrämmande rubriker: maskinerna

»hotar» arbetsplatser och en del av yrkesgrupperna »utrotas».

Än så länge är det främst rutinmäs-

siga arbetsuppgifter som ersatts med maskiner, men inom en snar framtid kan maskiner läras att även hantera

för dyrt att ersätta den allra billigaste arbetskraften med maskiner. I stället skulle det löna sig att ersätta jurister med maskiner, eftersom jurister har så

hög lön. En del ser i robotiseringen en möjlighet att förverkliga en gammal

utopi. Maskinerna gör det nödvändiga arbetet och människor kan i fortsättningen koncentrera sig på mer krea-

tivt sysslande, exempelvis med stöd av den basinkomst som robotarbetet möjliggör.

Maskinerna har ändå än så länge in-

te eliminerat fattigdom och tvångsar-

nuerligt robotteknik för att utveckla

talas det i offentligheten om att göra

artificiell intelligens, och använder re-

dan nu automatiserade taxi. Amazon undersöker i sin tur möjligheten att er-

bete. I stället för en robotbasinkomst den sociala tryggheten onerös.

MASKINER ÅT OSS, GIFT ÅT DEM

sätta posten med minikoptrar.

Många gröna deltar i robotiseringsdis-

botar ersätta låglöneyrken och sådant

Mastomäki ja Jaakko Stenhäll, som

Enligt Etla är det lättast att med ro-

arbete som kräver lägre utbildning, såsom försäljare, sekreterare, kontors38 LIBERO

botiseringsforskningen förekommer

mer komplicerade informations- och serviceuppgifter. Google köper konti-

text joel kaitila & pontus purokuru översättning petra nystén illustrationer essi ruuskanen

kussionen, till exempel Ville-Veikko

skrivit en pamflett om det teknologis-

ka genombrottet och politik, Teknologi-

»robotar kommer ändå inte till världen ur intet.»

PÅ SVENSKA

nen murros ja politiikka. Inte heller de har

la orättvisor, miljöförgiftning och an-

då de skriver om robotar.

pekar Vadén.

har ett energi- och ekologiperspektiv Robotar kommer ändå inte till värl-

vändning av fossila naturrasurser, påÄven det globala perspektivet har

den ur intet och de fungerar inte hel-

hittills lyst med sin frånvaro i den fin-

botar kräver stora mängder billig fossil

kurrenskraftiga och teknologistarka

ler utan energi. Tillverkningen av rotransportenergi, sällsynta mineraler från krigszoner i Kongo, invecklade transportkedjor, stålfabriker och elproduktion.

ländska robotiseringsdebatten. Konländer roffar åt sig robotar, produktionsproblemen utlokaliseras till tredje världen och gränserna stängs.

Om vi skulle betala lön enligt väster-

»Om fossilt icke-mänskligt arbete år

ländsk standard för de mineraler och

tera miljöproblemen, så är robotar för-

nas mikrochip, om företagen skulle be-

för år används allt mer och om vi hanvisso en bra investering», skriver filo-

sofen Tere Vadén i sin blogg för partiet De gröna.

Ju mer effektiv tekniken är, desto

mer beroende är den dock av globa-

det gruvarbete som krävs för robotartala skatter till de områden där råmaterialet bryts, och om vi utöver det även skulle beakta miljökonsekvenserna-

skulle robotisering fortfarande kunna anses ekonomiskt lönsam?

39 LIBERO

VASEMMISTONUORET

viekö vasemmistonuorten

eurooppa-politiikka sosia VASEMMISTONUORET JULKAISI VIIME VUONNA EUROOPPAPOLIITTISEN OHJELMAN KOHTI SOSIALISTISTA EUROOPPAA. JOONAS LAINE ARVIOI, MILTÄ OHJELMAN TAVOITTELEMA SOSIALISMI NÄYTTÄÄ JA MITEN LÄHELLE SITÄ OHJELMASSA MAINITUT VAATIMUKSET VOISIVAT VIEDÄ. teksti joonas laine OHJELMAN TALOUSPOLIITTISET tavoit-

la työvoimaansa myyvät palkkatyö-

osa jää työn tekijän välittömään käyt-

»Demokratiavaje paikataan sosialisoi-

kin kuuluvat tämän omistussuhteen

seen päätökseen, ei tuotantovälineiden

teet vetänee yhteen seuraava lainaus:

malla pankit, kasvattamalla työnteki-

jöiden valtaa työpaikoillaan, tekemällä ekologisia investointeja hyvinvointiin,

työllisyyteen ja palveluihin, kasvatta-

malla demokraattisesti valittujen elinten valtaa sekä parantamalla eurooppa-

laisten toimeentuloa ja työmarkkina-

läiset työskentelevät. Työn tuotteet-

nojalla omistavalle luokalle, joka ne myymällä kerää työllä luodun lisätuotteen itselleen. Työläisten palkka voi olla enemmän tai vähemmän, mutta se

on aina pienempi kuin heidän työnsä luoma arvo.

asemaa muun muassa minimipalkoilla

on tehtävä täysin avointa ja ylikansallisten elinten johdon tulee nauttia kansan luottamusta.»

SOSIALISMI TUOTANTOTAPANA Jos sosialismi – kuten kapitalismikin –

ymmärretään pelkän yhteiskuntafilo-

sofian lisäksi myös tuotantotapana, silloin on katsottava, mitä tapahtuu työn luomalle lisätuotteelle (eli sille osalle,

jota työn tekijät eivät tarvitse uusintaakseen itseään).

»Tuotantoehtojen omistajien väli-

tön suhde välittömiin tuottajiin - - on

aina se mistä löydämme koko yhteiskuntarakennelman sisimmän salai-

»sosialismin nostaminen otsikkoon synnyttää toivottavasti keskustelua siitä, mitä sosialistisen euroopan institutionaaliset järjestelyt voisivat olla.»

40 LIBERO

Sosialismissa työllä luodun arvon

käytöstä päättäminen kuuluu työn te-

Kapitalismissa pieni vähemmistö

masta arvosta kerätään verotuksella

omistaa tuotantovälineet, joiden avul-

valtaisesti puolueen keskuskomiteassa tai se voidaan tehdä kansanäänestyksellä, mutta se on silti poliittinen tah-

donilmaus – täysin eri mekanismi kuin

nen hajautetusti markkinoiden välityksellä.

Eurooppapoliittisen ohjelman voi sa-

noa etenevän kohti mainitunlaista sosialismia erityisesti sen vaatiessa pankkeja sosialisoitaviksi (samanaikaisen

työntekijöiden vallan lisäämisen yhte-

ydessä), Euroopan keskuspankin teh-

täviä muutettaviksi ja EU-valtioiden välistä vaihtotaseiden epätasapainoa

oikaistavaksi. Yhdessä nämä toimet merkitsevät valtavaa puuttumista vallitsevaan järjestelmän toimintalogiikkaan. Ohjelma asettaa sosialismin toteuttamisen Euroopan mantereen laajuiseen mittakaavaan.

Tästä huolimatta ei kuitenkaan ole ai-

sen valtiomuodon.» (Marx, Pääoma III, 1976, 780.)

rojen käytöstä – voidaan tehdä harvain-

ETEENPÄIN, MUTTA MITÄ KOHTI?

vuoksi myös riippumattomuus- ja riiplyhyesti sanottuna kulloisenkin erityi-

teesta – sekä verotuksella kerättyjen va-

tekemien päätösten koordinoitumi-

suuden, kätketyn perustan, ja tämän puvaisuussuhteen poliittisen muodon,

yksityisomistukseen. Päätös verotusas-

toisistaan riippumattomien yritysten

ja perustulolla. - - Sitovia kansanäänes-

tyksiä tulee järjestää, rahankäytöstä

töön, perustuu kollektiiviseen poliitti-

kijöille. Se, kuinka suuri osa työn luoyhteisiin tarkoituksiin ja kuinka suuri

van selvää, mihin asti ohjelman pohjalta lopulta ollaan valmiita etenemään. Kolmen vuosikymmenen ajan

useimmat vasemmistolaisetkin järjestöt ovat välttäneet kapitalististen tuo-

tantosuhteiden ylittämistä merkitse-

VASEMMISTONUORET

lismiin?

viä vaatimuksia. Tyypillisiä ovat olleet

vaaditaan sosialisoitaviksi, mikä on

merkiksi työstä syntyvä arvon vaatimi-

lan kasvattamisesta työpaikoilla, val-

talouden suunnitelmallista, kansan-

si riiston lakkauttamisen välittömästi

vaatimukset työntekijöiden päätösvalvonnan ja sääntelyn lisäämisestä ja

yleisestä demokratisoinnista. Jos lisäämisen, kasvattamisen ja parantamisen

ajatellaan johtavan johonkin laadulli-

sesti nykyisestä poikkeavaan institutionaaliseen järjestelyyn, niin järjes-

telyn luonne jää hämärän peittoon. Esimerkiksi vaatimus markkinoiden

demokratisoimisesta jää epämääräi-

seksi, sillä yleensä »demokraattinen»

valitettavasti tarkoittaa vain »kaikkea hyvää»; auki jää, miltä markkinoiden

välttämätön askel kohti sosialismia ja valtaista ohjausta, mutta muualla ohjelmassa pankkeja vaaditaan vain pil-

kottaviksi ja valvottaviksi. Vakavarai-

nen kokonaan työn tekijälle. Se nostaiasialistalle.

YHTEENVETO

suusvaatimusten tiukentaminen ja

Ohjelma lunastaa otsikossa antamansa

timinen ovat esimerkkejä sisällöltään

lakin merkitsisi siirtymää kohti sosia-

matalariskisemmän toiminnan vaa-

väljästä »parantelusta», jolla ei tähdätä laadullisiin muutoksiin – tai ainakaan ei osata sanoa, mitä ne olisivat. Nykyiset institutionaaliset järjestelyt jatkuvat, mutta paranneltuina.

Ohjelmassa vaaditaan euroopanlaa-

lupauksen, sillä toteutuessaan se todellismia, mutta finanssisektorin tiukka

valvonta ja työntekijöiden sanavallan

lisääminen eivät vielä merkitse kapitalististen tuotantosuhteiden kumoamista.

Sosialismin nostaminen otsikkoon

demokratisoimisesta seuraavat institu-

juista perustuloa, mikä on radikaali

esimerkiksi punavihreyden sijaan syn-

pääpiirteissään.

liturvan puolesta, mutta se ei ole ko-

siitä, mitä sosialistisen Euroopan in-

tionaaliset järjestelyt näyttäisivät edes

Käsittelyn sivuuttamista ei voi pe-

rustella tavoitteen kaukaisuudella, sil-

lä tavoitteet euroopanlaajuisesta pe-

rustulosta tai EU:n kokonaisvaltaisesta rakenneuudistuksestakaan eivät

nykyisessä poliittisessa suhdanteessa ole toteuttamiskelpoisia vaatimuksia.

Ohjelman alkupuolella pankkeja

vaatimus nykyistä paremman sosiaavin sosialistinen siinä merkityksessä,

että se uhkaisi kapitalistisen tuotan-

totavan perustaa: tuotantovälineiden yksityistä omistusta ja sille perustuvaa työn tulosten riistoa. Perustulo on

esimerkki nykyjärjestelmän puitteissa toteutettavasta parantelusta, kun taas

todella sosialistinen tunnus olisi esi-

nyttää toivottavasti keskustelua myös stitutionaaliset järjestelyt voisivat olla; »parempi kansanvalta» ja »tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa jokainen voi

elää vapaana ja kaikilla on oikeus riittävään toimeentuloon» jättävät vielä

paljon auki.tosten aikaansaamiseen voi kulua paljon aikaa, joten kärsivällisyyttä tarvitaan.

LIBERO

VASEMMISTONUORET

ehdolla unioniin LIBERO ESITTI NELJÄLLE NUORELLE EU-VAALIEHDOKKAALLE KAHDEKSAN KYSYMYSTÄ. teksti niko peltokangas

TÄTÄ KYSYIMME 1. Mitä Euroopan Unioni sinulle merkitsee? 2. Miksi haluat Euroopan parlamenttiin? 3. Missä EU on onnistunut ja missä epäonnistunut? 4. Kahdeksan suuren EU-maan kansalaisille viime vuonna tehdyssä kyselyssä EU:hun luotti vain 45 prosenttia vastaajista. Miten EU ansaitsee kansalaisten luottamuksen? 5. Samassa kyselyssä euron halusi säilyttää noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Luotatko itse yhteisvaluutan hyötyihin? 6. Ketä aiot edustaa europarlamentissa? 7. Ihan oikeasti, mitä yksi parlamentaarikko 751:stä voi saada aikaan? 8. Kuvaile Euroopan Unionia kahdella sanalla, joista ensimmäinen alkaa E:llä ja toinen U:lla, mutta kumpikaan ei ole ’eurooppa’ tai ’unioni’.

LI ANDERSSON on turkulainen 26-vuo-

riassa mahdollista toteuttaa nykyistä

ja ja kaupunginvaltuutettu, joka opis-

säädäntöä.

tias Vasemmistonuorten puheenjohtakelee kansainvälistä oikeutta.

1. Uusliberalistista byrokraattista pro-

jektia, josta on ollut joissakin asioissa hyötyä, mutta jonka kautta on ajettu hyvin ei-vasemmistolaista politiikka. Euroopasta tykkään mutta ei minulla ole erityistä suhdetta EU:hun.

2. Koska se on politiikan teon foorumi, joka vasemmiston pitää ottaa haltuun. Oikeisto ajaa EU:n kautta konk-

reettisia, vasemmistolaista politiikkaa vaikeuttavia ratkaisuja ja meitä määrääviä sopimuksia. Abstraktimmalla

tasolla nyt on akuutimpaa kuin koskaan saada aikaan poliittinen liike, joka haastaa oikeiston taloudessa ja siinä, miten siitä puhutaan.

3. EU on epäonnistunut demokratian ja

kansalaisten oikeuksien parantamisessa sekä lisännyt politiikan markkinaehtoisuutta. Vapaa liikkuvuus on hy-

vä periaate, mutta se ei ole toteutunut kaikille. EU on myös onnistunut luo-

maan järjstelmän, jonka kautta on teo-

kaista politiikkaa ja demokratisoimalla järjestelmää. Epäluottamus on ym-

märrettävää, eikä eurokriisin hoitamisessa ole tehty mitään luottamusta lisäävää.

5. En rahaliiton nykyrakenteessa. Eurossa voidaan pysyä, jos rakenteita uudistetaan, ja jos näin ei tehdä, se on

järkevämpää purkaa. Ilman uudistuk-

sia ei voida välttyä samanlaisilta kriiseiltä vaan säilytetään yksityisen sek-

torin epäterveen suuri vaikutusvalta valtioiden talouspolitiikkaan.

6. Kaikkien maiden työläisiä – ei vain työssäolevia vaan työläisiä. Eurooppalaisia vasemmistolaisia.

7. Yhdellä parlamentaarikolla voi olla

paljon vaikutusvaltaa oman ryhmänsä sisällä, jos on hyvä poliitikko ja hy-

vä luomaan suhteita. Hyvä meppi tekee myös jatkuvasti politiikkaa Suomen suuntaan, jolloin vaikutusvaltaa voi olla myös oman puolueen kautta. 8. En ummarra.

leimaisia eikä niitä voi kohdella ho-

tumista.

ja, joka on työskennellyt oppaana La-

tiikalla. Ikävä kyllä melko harvalla on

kovin järkevää lyödä kasaan, mutta sen

pin lisäksi Egyptissä, Turkissa, Bulgariassa ja Espanjassa.

1. Unioni merkitsee minulle ihmisten ja alueiden liittoa, jossa kaikki puhal-

tavat yhteen hiileen paremman huomi-

sen vuoksi. Ehkäpä tästä on tosin loi-

kattu pari melko leveää piirua oikeaan. 2. Mie piän, että mie olen tarpeeksi vittumainen jätkä sinne. Koko Suomi,

muutamia alueita lukuunottamatta, on periferiaa. Nämä alueet ovat omaLIBERO

4. Tekemällä kansalaisten etujen mu-

JUHA-PETTERI PASMA on kolarilainen 24-vuotias matkailupalvelujen tuotta-

kunnianhimoisempaa ympäristölain-

mogeenisella tai tasapäistävällä polikiinnostanut ottaa näitä seikkoja parlamentissa huomioon.

3. Jokainen, joka ei viime vuosina ole ihan pää perseessä elänyt, tietää kyllä, missä EU on epäonnistunut. Ja suu-

rin saavutus mielestäni on jotakuinkin rauhallisen Euroopan aikaansaanti.

4. Ei ainakaan nykyisellä tyylillä. Porvarien ja pankkien hyysääminen kun

loppuu ja tilalle astuu ihan oikeasti ihmislähtöinen politiikka, niin voidaan

odottaa luottamuksen hidasta korjau-

5. Luotan ja en luota. Järjestelmää ei ole ongelmat on korjattava.

6. Niitä, jotka ei mene venemessuille ostamistarkoituksessa.

7. Siellähän ne vaikutuskanavat on eikä

nettifoorumeilla. Tottakai välissä tuntuu, että EU:n tarkoitus olisi vain han-

kaloittaa byrokratiaa entisestään ja saattaa demokratiaa kauemmaksi. Jos

niistä 751 useampi olisi vasemmistolaisia, tältä ei nyt välttämättä tuntuisi.

8. Eritasoisia uhkakuvia. Ehkäpä urkkivat.

VASEMMISTONUORET

H A N N A S A R K K I N E N on oululainen

riittävästi päätöksenteossa.

dyskuntalautakunnan puheenjohtaja,

laisten ehdoilla, joten ei olekaan ihme,

25-vuotias kaupunginvaltuutettu ja yhjoka valmistuu pian filosofian maisteriksi.

1. EU on poliittinen realiteetti, joka vai-

kuttaa merkittävällä tavalla eurooppalaisten elämään.

2. Haluan olla muuttamassa EU:n kehi-

tyksen suuntaa, kääntää Euroopan va-

semmalle. Haluan saada kansalaisten ääntä kuuluviin päätöksenteossa. Us-

koisin pärjääväni parlamentissa, sillä minulla on kokemusta päätöksenteon kuvioista ja kielitaitoa.

3. EU on onnistunut liittämään Euroopan maiden kohtalot yhteen sillä taval-

la, että konfliktit maiden välillä tuntuvat melko mahdottomalta. Lisäksi

EU on edistänyt kansalaistensa liikkuvuutta yli rajojen lisäten siten va-

pautta ja mahdollisuuksia. Se on myös harjoittanut tiukempaa ympäristöpo-

litiikkaa kuin jäsenmaat olisivat todennäköisesti yksinään harjoittaneet.

EU on epäonnistunut sosiaaliselta kannalta – pahimpana esimerkkinä EteläEuroopan valtava nuorisotyöttömyys ja

pahoinvointi. Myös rahapolitiikka on epäonnistunut. Lisäksi eurooppalaiset eivät oikeutetusti luota unionin instituutioihin eikä ihmisten ääni kuulu

4. EU toimii pääomapiirien eikä kansaettä ihmiset tuntevat epäluottamusta.

5. Euro-järjestelmää on muutettava, jotta se voitaisiin säilyttää. Euroopan keskuspankin tavoitteeksi olisi nostettava inflaation torjunnan lisäksi työllisyyden ja taloudellisen vakauden edis-

täminen. Lisäksi EKP:n pitäisi voida

luotottaa jäsenmaita suoraan ilman liikepankkien välistävetoa. Olisi myös pohdittava, miten eurossa olevien eri

kansantalouksien välisiä talouden rakenteellisia eroja olisi tasoitettava. Eu-

ron hajottaminen aiheuttaisi sekin val-

tavia ongelmia:todennäköisesti laman ja valuuttakilpailua, joten näen par-

haaksi yrittää korjata valuutan vikoja. Jos valuuttaa ei kyetä korjaamaan, voi edessä olla euron hajoaminen.

6. Edustan ensisijaisesti äänestäjiäni ja Vasemmistoliiton kantoja sekä Euroopan Vasemmistopuolueen kantoja. Lisäksi edustan suomalaisia ja erityisesti pohjois-suomalaisia.

7. Riippuu paljon edustajan aktiivisuudesta. Yksikin edustaja voi nostaa

merkittäviä asioita julkiseen keskusteluun. Vasemmistoliiton mepit toi-

mivat parlamentissa kymmenien muiden eurooppalaisten vasemmistomeppien kanssa samassa ryhmässä.

TOIVO HAIMI on joensuulainen 23-vuo-

jivä siirtolaispolitiikka, kykenemättö-

minen sallittava.

on tehnyt töitä järjestösektorilla ja yli-

rikkomuksiin, äärioikeiston nousu ja

la on omituinen virhekäsitys siitä, et-

tias myynti- ja viestintäpäällikkö, joka oppilasliikkeessä.

1. Minulle ihanteellinen EU on rauhan-

projekti ja hyvinvointiunioni. EU:n tarkoituksena on tuoda Euroopan kan-

soja lähemmäs toisiaan, ja se tarjoaa mahdollisuuden edistää demokratiaa,

ihmisoikeuksia sekä oikeudenmukaista taloutta koko maanosassa.

2. Parlamentilla on enemmän valtaa kuin koskaan aikaisemmin. Näen parlamentin konkreettisena paikkana,

minkä kautta voi edistää vasemmistolaista politiikkaa koko unionissa.

3. EU on onnistunut suhteellisen hyvin

ympäristö- ja ilmastopolitiikassa ja vapaan liikkuvuuden edistämisessä. Syr-

myys puuttua Unkarin ihmisoikeuskurjistava leikkauspolitiikka taas ovat

korutonta kertomaa epäonnistumisista.

4. EU ja sen päätöksentekoelimet eivät tee politiikkaa, jonka kansalaiset voisivat kokea omakseen. EU:n tulisi keskittyä entistä enemmän sosiaalipoliittisiin kysymyksiin, kuten asumiseen,

terveydenhuoltoon, toimeentuloon se-

kä hyvinvointipalveluihin. Kun EU:n politiikka hyödyttää kansalaisia, luottamus tulee sen mukana.

5. Kyllä luotan. EMU:n ja erityisesti EKP:n toiminta on kuitenkin asetettava demokraattisen valvonnan alaisuuteen, byrokraatit korvattava demokraa-

teilla ja jäsenvaltioiden suora rahoitta-

6. Eurooppalaisia nuoria. Suomalaisiltä EU:ssa ajettaisiin mystistä, objektiivista »Suomen etua». Suomalaisen ka-

pitalistin etu on täysin päinvastainen suomalaisen duunarin, opiskelijan, eläkeläisen tai yksinhuoltajan edun kanssa.

7. Enemmän kuin voisi kuvitella! Täysistunnon puheenvuoroissa voi nostaa

itselleen ja puolueelleen tärkeitä asioita julkiseen keskusteluun, tuoda niille

näkyvyyttä ja kannatusta sekä ajaa niitä eteenpäin. Lisäksi meppi voi saada

raportointioikeuden käsiteltävään asi-

aan ja järjestää siitä asiantuntijoiden kuulemisen, josta raportoidaan parlamentin valiokunnille.

8. Empimättä uudistamme.

LIBERO

VASEMMISTONUORET

fasismia vastaan demokratian puolesta LIBERO HUOMIOI VASEMMISTONUORTEN 70-VUOTISJUHLAVUODEN KATSAUKSILLA JÄRJESTÖN LEHTIIN VUODESTA 1945 LÄHTIEN. SARJAN ENSIMMÄISESSÄ OSASSA PEREHDYTÄÄN ALUNPERIN SUOMEN DEMOKRAATTISENA NUORISOLIITTONA ELI SDNL:NÄ TUNNETUN JÄRJESTÖN ENSIMMÄISIIN VUOSIIN. teksti heidi auvinen TERÄ LEIKKAA POIS VANHAN RAPPION JA VEISTÄÄ UUDEN YHTEISKUNNAN

ta moni ei koskaan palannut, takana

Suomen Demokraattisen Nuorisolii-

ta herätti toisinajattelijoiden sulkemi-

ton äänenkannattaja Terä-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran toukokuussa

1945. Terä-lehden toimitus kokoontui

Kaisaniemenkatu 13:ssa, ja päätoimit-

tajana toimi liiton puheenjohtaja Yrjö Ahomaa sekä toimitussihteerinä Kert-

tu Kauniskangas. Lisäksi lehteä valmisteli 5-henkinen toimituskunta. En-

monia menetettyjä vuosia. Katkeruutnen vankiloihin ja turvasäilöihin. Lehti julkaisi kidutettujen haastatteluja

ja kokemuksia. Sadat nuoret viettivät vuosia Ohranan telkien takana ja vankiloissa kidutettavana, ainoana rikoksenaan rauhan aate ja veljeys Neuvostomaata kohtaan.

simmäisessä numerossa Terä määritte-

KANSAINVÄLISYYS NÄKYI NUORISOLIITON TOIMINNASSA LAAJASTI

nuorison taistelu- ja työaseeksi, jonka

Ensimmäisenä vuonna SDNL oli mu-

maan paras suunta». Lisäksi lehden ta-

kraattista Nuorisoliittoa, ja myös Te-

lee itsensä »vaikeista oloista lähtevän tehtävänä on opastaa nuorisoa valitse-

voitteena on palvella nuorison kulttuuripyrkimyksiä ja tarjota virkistystä vapaahetkille.

NUORISO EI UNOHDA Sotien jälkeen yhteiskunta oli murrok-

sessa. Vuonna 1945 Terä-lehdessä seurattiin pääuutisena sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä. Lähes jokaisessa lehdessä pohdittiin suhdetta entisyyteen

ja historiaan. Toimittaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Hertta Kuusi-

nen analysoi aktiivisesti monessa nu-

kana perustamassa Maailman Demorä-lehden edustus osallistui Lontoossa järjestettyyn nuorisokonferenssiin.

Satojatuhansia nuoria keränneeseen konferenssiin osallistui edustajia 63 eri kansasta. Maailman Demokraattinen

Nuorisoliitto vaatii uutta maailman-

järjestystä ja mahdollisuutta rakentaa rauhaa ja hyvinvointia. Ensimmäisenä toimintavuonna SKDL vieraili myös

Neuvostoliitossa ja Ukrainassa tutustumassa kolhoosin kollektiivitalouteen.

LIITTOKOKOUS TAMPEREELLA

merossa, miten nuorison tulisi suh-

Perustamisvuoden päätteeksi pidet-

vuoden mukana kulkee pohdinta, mil-

us Tampereella Pispalan työväenta-

tautua sotaoikeudenkäynteihin. Läpi lainen kanta nuorisoliiton tulee virallisesti ottaa – tuomitseva vai hiljaisuuteen unohtava. Selvää oli van-

han fasistisen ideologian tuhoaminen kaikkialta, ja tähän työhön myös nuorisoliitto lähti yhtenäisenä mukaan.

Katkeruus päättäjiä kohtaan käy il-

mi jokaisessa numerossa. Sodan karu

ja kauhea todellisuus paljasti päättäjien valheet ja nuoriso koki itsensä hui-

jatuksi – kova koulu rintamalla, jos44 LIBERO

tiin myös ensimmäinen liittokokololla ja uutenavuotena juhlittiin yksi-

vuotissyntymäpäivää. Päätavoitteeksi liittokokouksessa määriteltiin fascisminvastainen taistelu ja demokratian

tavoittelu. Kansakoulu-uudistusta vaaditiin ahkerasti ja siitä tulikin vuoden

1946 teema. Uudistuksen eteen kamppailtiin kaikissa piiri- ja paikallisosas-

toissa ahkerasti ja saavutuksista raportoitiin lehdessä säännöllisesti.

VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

TAISTELU EUROOPASTA

Vasemmistonuoret

yhteystiedot KESKUSTOIMISTO:

»ILMASTONMUUTOS ON täällä», luki

se sitten taloudesta tai ilmastosta, krii-

kuun puolessavälissä. Ilmastonmuutos

ne ovat poliittisten päätösten tulosta.

brittilehti Guardianin kannessa helmiei ole ainoastaan uhka määrittelemät-

tömässä tulevaisuudessa, vaan tämän päivän todellisuutta – myös Euroopas-

sa. Nicholas Stern kirjoitti Guardianin jutussa, kuinka äärimmäisten sääilmi-

öiden lisääntyminen ja niistä aiheutu-

sit eivät ole syntyneet sattumalta, vaan

Kestävät ratkaisut ovat olemassa, tar-

vitaan vain poliittista voimaa ja tahtoa niiden toteuttamiseksi. Tästä syystä Vasemmistonuorten eurovaalikampanja on jo täydessä vauhdissa.

Vasemmistonuorten valtakunnal-

vat ongelmat, kuten tulvat, myrskyt ja

lisen kampanjan pääpaino on nuor-

sen hillitsemiseen ja sopeutumiseen

kampanjoiden ja -ryhmien tukemises-

maastopalot tekevät ilmastonmuutoktähtäävät toimet välttämättömiksi.

Ilmastonmuutos tappaa YK:n arvi-

on mukaan satoja tuhansia ihmisiä

vuosittain. Se, keihin ja miksi ilmas-

ten punavihreiden ehdokkaiden vaalisa. Tällä hetkellä Vasemmistonuorten

omia ehdokkaita on neljä: Li Anders-

son Turusta, Toivo Haimi Joensuusta,

tonmuutos pahiten osuu on luokka-

paremmin suojattuja äärimmäisiltä sääilmiöiltä. Riskiryhmille Euroopas-

sa viime vuosina koetut kylmyysjaksot ja helleaallot aiheuttavat terveysongel-

»kriisit eivät ole syntyneet sattumalta.»

Samaan aikaan eurokriisi syöksee

Euroopan asukkaita yhä syvempään

toimet pahentavat tilannetta ja aihe-

Juha-Petteri Pasma Kolarista ja Han-

Punainen Risti on uutisoinut luokit-

haastattelut löydät tämän lehden si-

uttavat kasvavaa inhimillistä tuhoa. televansa Euroopan kriisialueeksi li-

sääntyneen avuntarpeen johdosta ja järjestö on aloittanut ruokajakelun

Euroopassa ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan.

Samaan aikaan Latinalaisessa Ame-

rikassa ihmetellään, miksi Eurooppa

haluaa toistaa samat virheet kuin siellä tehtiin 1980-luvulla. Tilanne on kai-

na Sarkkinen Oulusta. Ehdokkaiden

vuilta. Vaalit antavat tilaisuuden nos-

taa julkiseen keskusteluun järjestön poliittisia teemoja sekä ratkaisuvaihto-

ehtoja Euroopan suunnan muuttami-

seksi. Kannattaa aloittaa tutustumalla Vasemmistonuorten Kohti sosialistista Eurooppaa -ohjelmaan sekä erilliseen eurovaaliohjelmaan.

Seuraavan kolmen kuukauden ajan

kista kohtuuttomin lapsille ja nuorille.

on vasemmistolaisen toimijan mie-

teellisen työttömyyden keskellä yrittä-

nuorten punavihreiden ehdokkaiden

Nuoret, jotka kriisin ja korkean rakenvät rakentaa elämäänsä, joutuvat maksamaan kohtuuttoman hinnan talous-

komissaari Olli Rehnin ja muiden eurobyrokraattien ajamasta kurjistamislinjasta.

Kaiken tämän keskellä Eurooppa valmistautuu toukokuussa pidettäviin Eu-

roopan parlamentin vaaleihin. Oli ky-

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman, 045 315 8258 piirisihteeri arto bäckström, 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen, 050 431 1824 tominnanjohtaja pyry urhonen, 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi

mia ja kuolemia.

ahdinkoon. Oikeiston väärät kriisi-

PUHEENJOHTAJA: li andersson, 040 508 8697 li@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: mai kivelä, 040 741 7379 mai@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: tuuli huovila 050 374 1837, tuuli@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: niko peltokangas, 043 216 0197 niko@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, 045 351 9917 pirkko@vasemmistonuoret.fi toimistoSIHTEERI: sara korhonen, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi kampanjakoordinaattorI: aino tuomi-nikula, 044 013 0215 aino@vasemmistonuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT:

kysymys. Niin valtio- kuin yksilöta-

solla rikkaat ja toimintakykyiset ovat

Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna ma-to kello 10–15.

lestäni strategisinta käyttää aikansa

vaalikampanjoissa toimimiseen. Sinua tarvitaan kipeästi puolustamaan

ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudelli-

sesti kestävää Eurooppaa. Tule mukaan kampanjointiin!

MAI KIVELÄ PÄÄSIHTEERI

Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen, 045 652 9646 järjestösihteeri viljami vaskonen, 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Katriina Ojala, 040 777 0999 Piirisihteeri martti rasa, 044 347 7235 keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja Jussi Öman, 040 731 4145 Piirisihteeri markus korjonen, 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen, 040 090 1715 piirisihteeri jonas björkbacka, 040 740 7175, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmistonuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori, 046 669 5880 puheenjohtaja joni kalliomäki, 050 557 8942 piirisihteeri aleksi norman, 044 9664 878 satakunta@vasemmistonuoret.fi VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja sade kondelin, 050 560 87 11 piirisihteeri misha dellinger, 040 525 9776 varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

LIBERO

VASEMMISTONUORET JÄRJESTÖUUTISET

PULA PIENISTÄ ASUNNOISTA

VA S E M M I STO N U O RT E N A K T I I V I T ja

paikalla asuntoautossa.

kuun lopusta alkaen kiertäneet ympä-

nivat erilaisten ongelmien parissa.

jan asuntoautolla. Tarkoituksena on

ma on työ- ja koulutuspaikkojen puute;

keskustoimiston väki ovat tammiri Suomea Oma koti liian kallis -kampanjalkautua ihmisten pariin, kerätä kokemuksia paikkakunnilta, saada pai-

kallismedia heräämään asuntopolitii-

kan ongelmiin ja tuoda vasemmistolainen ratkaisu asunto-ongelmiin esille. Kaikilla paikkakunnilla on tavoitettu laajasti ihmisiä ja mediaa.

»On ollut todella onnistunutta. Tär-

Kunnat ovat kaikki erilaisia ja pai-

Muuttotappiokunnassa suurin ongel-

elinvoimaisuuden säilyttämiseksi kun-

ta tarvitsee lisää asukkaita. Ruuhkainen pääkaupunkiseutu sen sijaan kärsii liian korkeista vuokrista ja asunto-

jen puutteesta. Kuntien erilaisuudesta huolimatta kaikkialla on pulaa pienistä, kohtuuhintaisista asunnoista.

»Yksi asia, jonka olemme huoman-

keää on ollut, miten aktiivit ovat osal-

neet, on se, että kaikilla paikkakunnil-

kemisen meininki», hehkuttaa Va-

asunnoista. Tämä puute yhdistää jo-

listuneet, ja on ollut hyvä yhdessä tesemmistonuorten puheenjohtaja Li

Andersson, joka on ollut kiertueella mukana alusta alkaen ja muun muassa viettänyt yön raumalaisella parkki-

la on pulaa halvoista, pienistä vuokrakaista paikkakuntaa, jossa olemme

vierailleet, ja ongelma nousee selvästi esille ihmisten kanssa keskustellessa», linjaa Andersson.

Hyvinkäällä näpäytettiin poliisia

Hyvinkään seudun Vasemmistonuo-

Vasemmistonuoret pitää ongelmallise-

laadusta. Ylikonstaapeli ja kokoomuk-

valistuksessa edelleen samaan katego-

ret on huolestunut huumevalistuksen sen valtuutettu Matti Koski pelottelee

ja leimaa kaikki huumaavia aineita kokeilleet nuoret rikollisiksi 29.1. poliisin

nettisivuilla ilmestyneessä kolumnis-

saan. Sivuilla luvataan myös, että poliisi käy lähiaikoina kouluilla valistamassa nuoria huumeiden vaaroista.

tekstit heidi auvinen kuva li andersson

na, että kannabis lokeroidaan huume-

Maksuttomat valmennuskurssit huippusuosiossa

VA S E M M I STOJÄ RJESTÖJE N maksut-

riaan kovien huumeiden kanssa. Kan-

tomille yliopiston pääsykokeiden val-

syö valistuksen tehoa ja saa kannabis-

syntää.

nanoton mukaan yhteinen lokerointi ta kokeilleet nuoret pahimmillaan uskomaan, että myös kovien huumeiden

kohdalla valistus perustuu pelkkään tunnepohjaiseen liioitteluun.

mennuskursseille on ollut laajaa kyVarjovalmennus

haastaa

korkeakoulujen kaupalliset valmennuskurssit. Kursseja järjestää Helsin-

gin yliopiston opiskelijoiden vapaaehtoisjoukko.

Tarjolla on kursseja oikeustieteelli-

seen, lääketieteelliseen, psykologiaan,

taloustieteeseen, viestintään ja sosio-

Kampanjakoordinaattori Vasemmistonuorille

AINO TUOMI-NIKULA, 27, aloitti hel-

detään yllä ja juttuja tehdään porukal-

na. Hän on työskennellyt Greenpeacel-

suudeksi.

mikuussa kampanjakoordinaattorila, asuu Espoossa ja uskoo, että Vasem-

la», hän linjaa onnistumisensa salaiKoordinaattori toteuttaa Oma koti

logiaan. Näistä etenkin kaksi ensimmäistä alaa ovat tunnettuja sisäänpää-

syn epätasa-arvoisuudesta. Hakijoil-

le luvataan lisäksi avointa materiaalia internetiin, ja verkon kautta pyritään luomaan toimintaa muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle.

Varjovalmennuksessa ovat mukana

mistonuorten toiminnalla muutetaan

liian kallis -kampanjaa ja vastaa Työ-

Sitoutumaton vasemmisto, Etelä-Suo-

hihat ylös ja uskoo tekojen voimaan.

juhlavuoden käytännön toiminnasta

Yhteiskunnallinen Opisto yhteistyös-

maailmaa. Tuomi-Nikula lupaa kääriä

»Tärkeintä on, että yhteishenkeä pi-

46 LIBERO

elämän itsepuoluskurssin ja 70-vuotiskeskustoimiston ja aktiivien kanssa.

men Vasemmistonuoret ja Helsingin sä KSL Opintokeskuksen kanssa.

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön. Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms. Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku. En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa. Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi....................................................................................................................................................................................

Vastaanottaja maksaa postimaksun

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Lähiosoite......................................................................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka......................................................................................................................................... Puhelinnumero................................................................................................................................................................ Sähköposti........................................................................................................................................................................ Syntymäaika ..................................... Päiväys............................... Allekirjoitus.........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 1 | 2014

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

kyllä, olen kiinnostunut

JÄSENEKSI

Y T I I L / I F . WWW.PAM 0 0 6 0 0 1 0 3 PUH. 0