Libero 3/2012

03/12

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 26. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: lapsuus

K

Ä PÄ

T

OI

J IR

US

Niko Peltokangas

rooleja rautalangasta Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: Niko Peltokangas • Ulkoasu: Pirjo Hakonen • Osoite: Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki Puhelin: 045 348 5499 • Sähköposti: TOIMITUS@ vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.liberolehti.fi • ISSN 0783–6198 • Painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa.

Tilaushinta 16 €, tukitilaus 20 €.

»Pojat on poikia. Tytöt on hiljaa ja

02 LIBERO

tajista. Alkon keulakuvaksi valittiin

virkkaa sillä aikaa, kun pojat juoksee

otsikon mukaan nainen – nimeä

meikata. Tytöt on kilttejä ja pojat on

Veikkauksen uuden toimitusjohta-

kilpaa. Pojat tykkää voittaa ja tytöt reippaita. Näin se menee, irtiotto-

ja on turha koittaa. Sä et oo kukaan

ei mainittu edes jutun ingressissä.

jan nimi on Juha Koponen. Nimi jäi

mieleen, koska se mainittiin otsikos-

paitsi tyttö tai poika.»

sa, toisin kuin sukupuoli, jota ei ker-

räpäytys lienee kuunneltu myös Tii-

lannetta korostettiin vielä tekemäl-

Ilkka Kalevi Tillasen sarkastinen

marin mainososastolla, joka julkaisi

muutama viikko sitten netissä mai-

rottu lainkaan. Luonnonvastaista ti-

lä juttu naisen kotielämästä, kun

taas Koposen jutussa puhuttiin työ-

noksen teemajuhlista. Tytöille oli

asioista.

rosvoja ja autoja.

niin kauan kuin sukupuolijaottelun

barbeja ja prinsessoja, pojille meriKauppa sai palautetta sukupuo-

lijaottelusta ja muutti mainostaan.

Tämä sai kuitenkin jaottelun kannattajat ärsyyntymään. »Eikö maa-

ilmassa ole oikeita ongelmia?» ja

Tällaisia otsikoita ja juttuja syntyy

kritisoimista pidetään nipottamise-

na, vaahtoamisena ja oikeiden on-

gelmien sivuuttamisena.

Jotkut näkevät ristiriidan sukupuo-

»mikä vasemmistofeministejä oi-

lineutraaliuden ja sen välillä, että

sa. Suora palaute keskustelun aloit-

taan esiin. Jos sukupuolella ei ole vä-

kein vaivaa?», kyseltiin julkisuudestaneille oli paljon rumempaa.

Sukupuolirooleista vaahtoaminen ei

ole oikeiden ongelmien sivuuttamista, sillä miehiä ja naisia määrittävät

ahtaat roolit vaikuttavat usein nii-

sukupuolittuneita epäkohtia noste-

liä, miksi hallituksiin halutaan nais-

kiintiöt ja terveysalalle enemmän miesopiskelijoita?

Sukupuolella on merkitystä mo-

nissa asioissa, joissa ei pitäisi. Kiin-

tiöt eivät olekaan lopullinen tavoite

den taustalla. Voi esimerkiksi miet-

vaan väline nykyjärjestelmän puut-

la eliniällä ja sillä, että pojat rooli-

sia korjausliikkeitä tarvitaan, koska

tiä, mikä yhteys miesten alemmaltetaan seikkailullisiksi, vahvoiksi ja

rohkeiksi. Millaisiin elintapoihin,

työpaikkoihin ja harrastuksiin nuo

teiden paikkaamiseksi. Keinotekoi-

lapsesta asti syötetyt sukupuoliroolit ovat pilanneet systeemin.

»luonnolliset piirteet» heidät ohjaa-

Tämän lehden teemasivuilla puhu-

taan hoivaan, estetiikkaan ja herk-

esillä muun muassa huoltajuuskiis-

vat samalla, kun tyttöjä suunna-

kyyteen liittyviin asioihin?

Surullisinta on, ettei mainoksia ja

mediaa kuluttava kansa huomaa su-

kupuoliroolien epätervettä vaikutusta edes rautalangasta väännettynä.

Pari päivää ennen »tiimarigatea»

nähtiin Kauppalehdessä uutiset Alkon

ja Veikkauksen uusista toimitusjoh-

s . 06

taan lapsista. Sukupuoliroolit ovat

toja käsittelevässä jutussa. Tuomio-

istuinten mielestä vanhemmuus ei

jakaudu tasan isän ja äidin kesken.

Ensi numerossa perehdymme fanittamiseen.

Niko Peltokangas päätoimittaja

ALKUPALAT

05 06 08 10 12

Uutisvuotos rypee syrjäytymisessä eurokriisi: Taloustieteilijä Hahnel uskoo äänestämiseen. eurokriisi: Espanja osoittaa mieltään leikkauksia vastaan.

Euroopan hajanainen vasemmisto kaipaa yhtenäisyyttä.

Vasemmalla on jeesattu kaveria ennenkin.

parempaa historiaa

s . 20

s . 14

Olen Markus Heikkinen (1988 Helsinki), historiaa opiskeleva työläinen, jonka mielestä Suomen työväenliikkeen historia on aivan liian arvokas asia jätettäväksi akateemikkojen ja muumioiden yksinoikeudeksi. Jokainen työväenliikkeen sukupolvi tarkastelee menneisyyttä omasta perspektiivistään ja siten kirjoittaa oman historiansa. Vähintä, mitä voimme edellisten sukupolvien kunniaksi ja omaksi eduksemme tehdä on liikkeemme historian kirjoittaminen paremmin kun kukaan ennen!

markus heikkinen opiskelee ja kirjoittaa historiaa.

s . 26 kannen tytön kuvasi luke partridge intian jodhpurissa.

TEEMA

lopuksi

15 16 18 20 25

26 28 30 34 40

Äitiyspakkaus on perinteensiirtäjä.

Päiväkodissa vai kotona, lapsen vai vanhempien ehdoilla?

Netti voi viedä rahat ja viattomuuden.

Lapsen vieraannuttaminen on väärin, muttei vielä rikos.

Aikuisuus ei ole sitä, miltä näyttää.

Pussy Riot on punk niin kuin pitääkin.

Nykyrunous syntyy Googlella ja Photoshopilla.

Kansa raivostui mainoksista!

Sikke Sumari yllättyi!

Uusi dynaaminen sarja: Suomalaisen työväenliikkeen historia.

Valokuvaajalle syntymäpäiväkuvia

vasemmistonuoret: Lastensuojelu, julkinen tila ja demokratia ovat vaaliteemoja.

kiinnostavampia ovat mökötyksen ja hädänkin hetket. Saako niitä kuvata?

Eikö pitäisi auttaa ja lohduttaa, eikä kuvata? Kuva kuitenkin auttaa katsomaan kipua ja surua suoraan kohti.

Ja samalla katsomaan iloa, elämää ja toivoa lapsen silmin.

03 LIBERO

VINKIT

vanhojA UUTISIA Liberon poimimia helmiä uutisvirrasta

Vasemmisto-opiskelijat haluaa taidetta opiskelija-asuntoihin Vasemmisto-opiskelijat (Vasop) herättelee kunnallisvaalien alla keskuste-

lua opiskelija-asumisen tulevaisuudesta. Vasop korostaa asuntopoliittisessa

kampanjassaan kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden lisäksi asumisen yhteisöllisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä.

»Kerrostalossakin voi tuntea naapurinsa. Yhteisöllisyys vähentää yksinäi-

syyttä, turvattomuutta ja ennakkoluuloja. Opiskelija-asuntosäätiöt voivat edistää energiatehokkuutta ja yhteisöllisyyttä perustamalla lainaamoita ja

aikapankkeja», toteaa Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtaja ja kampanjavastaava Antti Kettunen. »Kaupunginosista on tehtävä sosiaalisesti mo-

nimuotoisempia kaavoittamalla samalle asuinalueelle erilaisia asuntoja», Kettunen jatkaa.

Asumisviihtyvyyden takaamiseksi Vasop ehdottaa opiskelija-asuntosäätiöil-

le ulkotaideteosten hankkimista kiinteistöihinsä. Julkisissa rakennushankkeissa on käytössä prosenttiperiaate, joka edellyttää kustannuksista tietyn prosenttiosuuden käyttämistä taiteeseen.

Opiskelijajärjestön teeseissä vaaditaan myös asuntotakuuta, jossa julkinen

valta sitoutuu tarjoamaan nuorelle edullisen ensiasunnon kahden kuukauden kuluessa asunnottomaksi joutumisesta. Vuokrien hillitsemiseksi halutaan

ncindc

riittävää julkista asuntotarjontaa.

nmp

Teesit verkossa: http://www.vasemmisto-opiskelijat.fi/ asuntopoliittisetteesit/

levy: vasurilla – duunarimusiikki eilen ja tänään hytinä-levyt 2012

Vasurilla esittelee monipuolisen otoksen rikkaasta työväenlauluperinteestä. Laulut on jaoteltu perinteisiin, uuteen polveen, kuplettimaisiin sekä muihin työväenlauluihin. Kaikki jaot ovat toki keinotekoisia: Jukka Pojan Veikko Lavi -cover Limperin Hilmasta edustaa levyllä uuden polven duunarilauluja.

Biisivalinnoissa ei ole turvauduttu kymmeniä kertoja kokeiltuihin kikkoihin vaan kaikista kategorioista saattaa löytyy innokkaammallekin harrastajalle uutta kuunneltavaa. Esimerkiksi Reijo Frankin tuotantoa ja Vesa-Matti Loirin työväenlauluja ei liian usein enää kuule.

Nykypolvea levylle ovat päässeet edustamaan myös Asa, Tuomari Nurmio ja Pelle Miljoona. Palefacen tuotannosta mukana on räppiskeneä ruotiva Riisto räppääjä – lähinnä kai Varšavjanka-lainaustensa ansiosta. Reino Nordinin Raha summaa tyylikkäästi suunnilleen kaiken pielessä olevan.

Vasurilla osoittaa, etteivät duunarilaulut ole vain historiaa, eikä kukaan niin kai luullutkaan. Perinne kuuluu nykymuusikoiden tuotannossa, mutta vanhatkin biisit ovat yhä ajankohtaisia ja koskettavia. Ainakaan Jaakko Tepon Pilkillä-biisin kuunteleminen ei onnistu toimittajalta vieläkään kuivin silmin.

sol lewitt: four-sided pyramid, washington dc

kirja: koulun vika? maarit korhonen into kustannus 2012

Tamperelaisopiskelijoilta selviytymisopas Tampereen yliopiston vihreä Vasemmisto julkaisi vastineensa Sudenpentu-

jen käsikirjalle. ViVan selviytymisoppaaseen on koottu tietoa muun muassa tuista, toimeentulosta ja työelämästä.

Oppaassa kerrotaan esimerkiksi, miten opiskelijakin voi saada sairauspäi-

värahaa. Ihan oikeaan opiskeluun opastetaan lukupiireistä ja vertaisoppimisesta kertovilla jutuilla.

Vivalaisten mukaan opas on pienin viilauksin sovellettavissa myös muihin

korkeakouluihin.

nmp

Selviytymisopas verkossa: http://vihreavasemmisto.files.wordpress.com/2012/09/verkkoselviytymisopas.pdf 04 LIBERO

Ääripäät syyttelevät toisiaan: kouluissa ei pidetä enää kuria ja vanhemmat ovat ulkoistaneet kasvatustehtävänsä kouluille.

Maarit Korhosen Koulun vika pureutuu tuohon ensimmäiseen väittämään ja siihen, millaista vastuuta koulu ja opettajat parhaimmillaan ja pahimmillaan lapsosista kantavat.

Kirja perustuu kirjoittajan 30-vuotiseen opettajakokemukseen. Todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin pohjautuvat kertomuksen piirtävät kuvan alakoulussa näyttäytyvistä luokkaeroista, oppimisvaikeuksista ja niiden tunnistamisesta sekä kodin huolenpidosta, joka ei ole varallisuudesta kiinni.

Koulun vika on silmiä avaava kokemus, mutta samalla tulee miettineeksi, kuinka aitoja karrikoidut kuvaukset lasten vanhemmista ovat. Kirjan sivuhenkilöinä he jäävät auttamatta yksikerroksisiksi hahmoiksi, vaikka otsikko ohjaisi käsittelemään juuri kodin ja koulun suhdetta.

Kannattaa silti lukea. Silmät voivat avautua uudella tavalla myös omasta kouluajasta ja -kavereista.

yhden sanan runoja ajankohtaisista aiheista Tero Hannula

hanke: kansa vailla kotia

vaalit: kunnallisvaalit

www.kansavaillakotia.fi

äänestyspäivä 28.10.

Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry valottaa syksyn ja talven aikana Länsi-Saharan tilannetta Kansa vailla kotia -kehitysviestintäkampanjallaan.

Marokko miehitti Länsi-Saharan vuonna 1975. Suurin osa alueen alkuperäisväestöstä, sahraweista, on paennut pakolaisleireille Algeriaan, jossa he asuvat kansainvälisen ruoka-avun varassa.

Vuosien aikana Marokko on perustanut alueelle laittomia siirtokuntia ja rakentanut muun muassa yli 2700 kilometriä pitkän muurin, joka jakaa alueen Marokon ja Länsi-Saharan vapautusliikkeen, Polisarion, hallitsemiin osiin.

Marokko hyödyntää alueen rikkaita kalavesiä sekä fosfaatti- ja rautamalmivarantoja ja on solminut EU:n kanssa yhteisiä kauppasopimuksia.

Uudet kunnanvaltuustot valitaan 28. lokakuuta. Ennakkoääniä voi päästellä jo 17.23.10.

Loputonta punavihreää voittoa odotellessa vaaliveikkausten muita kuumia kysymyksiä lienevät, kuinka paljon perussuomalaiset voittaa ja keneltä muilta kuin keskustalta se on pois. Toivoa sopii valtuustojen nuorentumista ehdokaslistojen mukana.

Libero liputtaa avoimesti vasemmiston, lähidemokratian ja kunnan omien palvelujen puolesta. Vasemmistonuorten teesit ja Vasemmistoliiton nuoret ehdokkaat auttavat äänestyspäätöksessä osoitteessa vasemmistonuoret.fi/vaalit.

Aamulehti 7.9.2012

aamusyrjä asiasanat: tavallisuus, epätavallisuus, toiseus, presidentillinen todellisuudesta syrjäytyminen

Helsingin Sanomat 14.9.2012

johanna perkiö & kaisu suopanki (toim.) into kustannus 2012 Jos ei ennestään ole selvää, Perustulon aika -pamfletti kertoo, kuinka vallankumouksellinen esitys kaikille jaettava vastikkeeton kansalaispalkka on. Se haastaa käsitykset niin markkinataloudesta ja omistamisesta kuin valtionvelasta ja työllisyyspolitiikasta.

Kahdentoista artikkelin ja muun muassa vihreän perustulomallin esittelyn päätteeksi vasemmistonuoret Ville-Veikko Pulkka ja Kaisu Suopanki etsivät vasemmistolaisen perustulon periaatteita.

Kirjan jälkeen jää pohtimaan vain sitä, milloin perustulo oikein otetaan käyttöön ja kuinka nopeasti siihen sosialismiin siirrytään.

dichohecho

tapahtuma: ilmastovarjokonferenssi

»Arhinmäki tyrmää Niinistön syrjäytymisen torjuntakampanjan»

päiväsyrmänta asiasanat: syrjäytyminen, torjunta, tyrmäys, kritiikki vs. palaute, yhteistyö

Iltalehti 18.9.2012

kirja: perustulon aika

»Niinistö: Tavallisetkin asiat voivat ehkäistä syrjäytymisen»

»Niinistö torjuu syrjäytymiskritiikin»

iltanyrjä

asiasanat: iltakaakao, iltapulla, pää tyynyyn, silmät ja suut kiinni

1.–2.12., helsinki Rio meni penkin alle ja jenkit eivät ratifioi Kiotoa, mutta onneksi on Helsinki! Joukko ympäristö- ja kansalaisjärjestöjä aikoo nimittäin siirtää kansainväliset ilmastoneuvottelut Suomeen joulukuun ensimmäiseksi viikonlopuksi.

Helsinkiin kootaan ilmastonmuutoksesta ja ilmastovaikuttamisesta kiinnostunutta jengiä pohtimaan, millä tavalla ilmastomuutokseen voi vastata Suomessa ja minkälaisia haasteita se asettaa maailmanlaajuisesti. Aikomuksena on saada vauhtia, kunnianhimoisuutta ja oikeudenmukaisuutta kansainväliseen ilmastotyöhön.

Kauppalehti 18.9.2012

»Metalliliitto: Metso maksattaa osingot työväellä»

metiikkahiseva

asiasanat: ihan, tavallisia, asioita

Alibi 27.6.2012

»Varas iski Pomarkun murhataloon»

murhautuminen

asiasanat: ihan, tavallisia, asioita

05 LIBERO

HENKILÖ

markkinatalouden kompastuskivet teksti & kuva antti kurko

Y h dysva lta l a i n e n taloustieteilijä Robin

tä rajoituksia sille, miten yritysten annetaan

ovat kaatuneet yhtä lailla. Kun Espanjan so-

suustalouden visiota edistävän Parecon Fin-

ympäristön pelastajaksi.»

politiikkaa, se äänestettiin ulos. Kun Ranskan

Hahnel vieraili syyskuussa Suomessa osalliland -järjestön kutsumana. Samalla viikolla

ilmestyi tuore suomennos Hahnelin kirjas-

toimia. En usko, että markkinataloudesta on

Markkinatalous ja talouskriisi

ta Kilpailusta yhteistyöhön – kohti oikeudenmukaista

»Usein kuultu väite siitä, että mahdollisim-

teen kriittisesti suhtautuvan Hahnelin Hel-

ti varallisuuden mahdollisimman tasaisesti,

talousjärjestelmää. Libero tapasi markkinatalousingissä.

Markkinatalous ja ympäristö »Nykyisin ihmiset haluavat vaikuttaa paljon

omilla henkilökohtaisilla valinnoilla, joita ovat esimerkiksi kasvissyönti ja kulutusvalinnat. Vaikka ne sinänsä muuttavat maailmaa pienen asteen parempaan suuntaan, ei niillä kuitenkaan muuteta isoja rakenteita. Niin

kauan kuin yrityksillä on mahdollisuus tehdä voittoa saastuttamalla ja tuhoamalla ym-

man vapaat markkinat jakavat automaattiseson valetta. On käsittämätöntä, että Keynesin

opit on täysin unohdettu ja nyt toistetaan sa-

aalidemokratian kriisistä, joka tarkoittaa sitä, että vasemmisto on tyytynyt vain myötäilemään oikeistoa talouden hoidon suhteen.»

Markkinatalous ja demokratia

valtio käynnistää mittavat säästöohjelmat,

hoittamaan poliitikkoja, jotka ajavat heidän

toista maailmansotaa. Jos huonoina aikoina

luo se vain lisää työttömyyttä ja konkursseja. Sen sijaan valtioiden tulisi ryhtyä investoimaan ja käynnistämään suuria rakennus-

hankkeita, jolloin saadaan töitä ja talous sitä kautta elpymään.»

»On ollut mielenkiintoista seurata, miten

jaamaan yrityksiä toimimaan ympäristöys-

astaan sillä ei ole ollut väliä, onko hallitus ol-

06 LIBERO

politiikkaa, se äänestettiin ulos. Kyse on sosi-

»Markkinataloudessa poliittinen valta keskit-

on käynyt eri maiden hallituksille, jotka ovat

tävällisemmin, meidän tulisi asettaa selkei-

oikeistohallitus ryhtyi toteuttamaan leikkaus-

moja virheitä taloudenhoidossa kuin ennen

päristöä, tulevat ne sitä tekemään. Sen sijaan,

että pyrkisimme kulutusvalinnoillamme oh-

sialistihallitus ryhtyi toteuttamaan leikkaus-

alkaneet toteuttaa leikkauspolitiikkaa. Oikelut vasemmistolainen vai oikeistolainen, ne

tyy helposti rikkaille, koska he pystyvät raetujaan. On aivan selvää, että se, jolla on ra-

haa, ei anna sitä mielellään sellaiselle henkilölle, joka haluaa viedä hänen rahansa ja ja-

kaa ne köyhille. Ulkoisvaikutus on myös yk-

si markkinatalouden rakenteellinen ongelma.

Se tarkoittaa sitä, että kaksi tahoa, jotka käyvät kauppaa keskenään, vaikuttavat kaupal-

laan johonkin kolmanteen osapuoleen. Usein

kolmannella osapuolella ei ole kuitenkaan mahdollisuutta vaikuttaa kaupan sisältöön

ja se on demokratian kannalta ongelmallista.

Hyvin tyypillisiä esimerkkejä tällaisista kaupoista ovat hallitusten ja suuryritysten väliset maakaupat, joissa yleensä alueen asukkaat joutuvat siirtymään uuden tehtaan tai kaivoksen tieltä.»

Markkinatalouden tulevaisuus »On tärkeää puhua siitä, mitä vasemmisto ha-

luaa, sillä pelkkä vastustaminen ei riitä. Suhtaudun optimistisesti mahdollisuuteen muut-

taa asioita äänestämällä, sillä esimerkiksi Syrizan vaalivoitto Kreikassa jäi vain muuta-

masta prosentista kiinni. Se, että pystymme muuttamaan talousjärjestelmää, vaatii kuitenkin hyvin paljon työtä. En usko Marxin

tapaan siihen, että kapitalismin kohtalo on tuhoutua, vaikka se olisikin lohdullinen ja jopa uskonnollinen ajatus. Kapitalismi on pys-

tynyt selviytymään todella monesta kriisistä ja se kyllä korjaa itseään. Tämän vuoksi, jos

haluamme muuttaa järjestelmän, on meidän tehtävä tosissaan työtä sen eteen.» ­

AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

Espanjan julkinen koulutusjärjestelmä vaarassa päivän aikana uutisoitu.

Julkinen koulutusjärjestelmä syvässä kriisissä Mielenilmausta organisoimassa olleet kansalaisjärjestöt ovat väläytelleet uu-

den maanlaajuisen yleislakon mahdollisuutta useaan otteeseen, jos oikeistohallituksen kaavailemille, jul-

kisen terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalituen yhä syvenevään kriisiin ajaneille rajuille säästötoimille ei näy

loppua. Pääministeri Mariano Rajoyta syytetään autoritaarisesta ja Euroopan Unionin talouselimiä mielistelevästä

säästöpoliitikasta, jonka seurauksena Espanjan hyvinvointivaltio on joutumassa ennennäkemättömän ahtaalle.

Kirjattomiin ja sähköttömiin kouluihin kyllästyneet espanjalaiset vastustavat oikeistohallituksen säästötoimia.

Virallisten lähteiden mukaan ar-

tätekevät, yrittäjät kuin työttömät-

kuun 15. päivän mielenosoitukseen

duille viime lauantaina.

Espanjan pääkaupungissa. Osanottajia oli tullut paikalle eri puolel-

kin, olivat jalkautuneet Madridin kaMielenosoituksen päätavoitteena

oli vaatia maan valtaapitäviltä uut-

ta maata ja syitä protestoimiseen oli

ta kansanäänestystä tilanteessa, jos-

mys maan hallitusta kohtaan, oikeis-

pettäneen käytännössä kaikki vaali-

useita: muun muassa yleinen petty-

topuolueen pettämät vaalilupaukset, sekä yhdeksän kuukautta sitten

alkaneet, erityisesti julkista sekto-

ria rajusti leikanneet säästötoimet.

Kymmenettuhannet ihmiset, niin perheet, opiskelijat, eläkeläiset, työ-

08 LIBERO

tu viimeisen vuoden aikana 45 miljoonalla eurolla. Tämä on koko maan his-

toriassa suurin yksittäinen koulutuk-

seen kohdistunut säästötoimi, jonka

teksti suvi ollila • kuvat jaime g. masip violta 65 000 henkilöä osallistui syys-

Esimerkiksi julkiseen koulutukseen

suunnattuja varoja on maassa leikat-

sa maan hallituspuolueen katsotaan

seurauksena julkiseen koulutukseen suunnatut varat laskevat vuosien 2010–

2015 aikana 4,9 prosentista 3,9 prosent-

tiin bruttokansantuotteesta. Vertailun vuoksi Suomessa koulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on kuutisen prosenttia.

Julkiseen koulutukseen kohdistet-

tuja rajuja leikkauksia vastustaneet

en alla esittämänsä toimintasuunni-

vihreisiin paitoihin pukeutuneet mie-

taan radikaalilla tavalla poikkeavaa,

lenosoitusta. Jatkuvasti kasvaneisiin

telmat ja ajavan aiemmin lupaamasrajusti etenkin vähävaraisiin kohdis-

tuvaa säästöpolitiikkaa. Loukkaantuneita ei rauhanomaisesti sujuneen

lenosoittajat olivat näkyvä osa mieluokkakokoihin, lähes kokonaan lakkautettuihin vähävaraisten koulutustukiin

sekä

esimerkiksi

luokista

puuttuviin valoihin ja sähköihin kyllästyneet opettajat, oppilaat ja vanhemmat olivat tulleet ilmaisemaan

huolensa maan julkisen koulutuksen tulevaisuudesta.

»Luokassa on yhä enemmän oppilai-

ta, joiden vanhemmilla ei ole rahaa ostaa heille kirjoja. Monet oppilaat ovat

myös koko päivän syömättä, sillä ruokailuun osallistuminen on heidän per-

heilleen liian suuri kustannus», madridilainen matematiikan ja biologian opettaja José Carlos Arranz kertoo.

Uudenlaisia vaikuttamisen tapoja Syyskuun suurmielenosoitus poikkeaa

kiinnostavalla tavalla Madridissa vii-

me kuukausina nähdyistä lukuisista mielenosoituksista, sillä sen tärkeim-

pinä taustavaikuttajina ovat ammattiyhdistysliikkeiden sijaan olleet yli

kaksisataa erilaista kansalaisista koostuvaa kollektiivia. Tämä voidaankin nähdä osoituksena maassa alkaneesta uudenlaisen demokraattisen vaikuttamisen tavasta, joka sai alkunsa touko-

kuussa 2011 alkaneesta 15M-liikkeestä ja sen ajamasta perinteisestä puolue-

politiikasta poikkeavasta kansalaisvaikuttamisesta.

Espanjassa tuolloin alkaneet protes-

tiliikkeet operoivat perinteisin vasemmistolaisin termein puhuessaan »pääoman vallasta» ja »järjestelmästä»,

mutta eivät poliittisesti halua asettua

puoluekentälle lainkaan vaan pyrkivät

luomaan uudenlaisen, kansalaisten suoraan vaikuttamiseen perustuvan ja

vakiintuneiden puoluiden ohi toimivan järjestelmän.

Myös perinteiset puoluepoliittiset

elementit olivat kuitenkin lauantaina läsnä. Oppositiossa olevan sosia-

listisen työväenpuolueen sekä maan kolmanneksi suurimman Yhdisty-

nyt Vasemmisto -puolueen jäseniä otti osaa mielenilmaukseen, vaikka esimerkiksi sosialistipuolueen johtajaa,

Alfredo Pérez Rubalcabaa, ei nähtykään paikan päällä. Oikeistohallitukselle mielenosoitus ei tuone ainakaan

helpotusta tilanteessa, jossa Espanjan odotetaan ilmoittavan, pyytääkö se Euroopan keskuspankkia ostamaan velkakirjojaan markkinoilla maksamiensa korkojen alentamiseksi.

09 LIBERO

AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

aatetta ja ideoita Euroopan Vasemmistopuolue ja Transform!-verkosto järjestivät jokavuotisen kesäyliopistonsa Kreikan portariassa heinäkuussa. Seitsemättä kertaa järjestetty tapahtuma kokosi lähes 400 vasemmisto-vaikuttajaa keskustelemaan äärioikeistosta ja Euroopan Vasemmistosta.

10 LIBERO

etsimässä

teksti ja kuvat toivo haimi

Siinä missä aiempina vuosina kesä-

yliopiston paneelit ja työpajat keskit-

tyivät kapitalismin rakenteiden kriti-

soimiseen sekä Euroopan talouskriisin analysointiin, oli tämän vuoden

ohjelman painopiste siirtynyt käsittelemään äärioikeiston nousua Euroo-

pan politiikassa. Eräs arvostetuimmista keskustelijoista oli Tsekin tasavallan

entinen ulkoministeri ja YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Jan Kavan, jo-

ka pohti puheenvuorossaan nationalismin uutta nousukautta erityisesti en-

tisten itäblokin valtioiden politiikassa.

Samalla kun väkivaltainen äärioi-

keisto on tekemässä paluuta rasististen

katujengien muodossa, on maahanmuuton ja erityisesti islamin vastaisuus löytänyt tiensä poliittiseen valtavirtaan kaikkialla Euroopassa. Lähes

jokaisessa mantereen valtiossa toimii tällä hetkellä konservatiivinen, maahanmuuttovastainen ja nationalistinen puolue.

Kavan löysi selityksen ilmiöön siitä,

että sosiaaliset ja poliittiset ongelmat

ovat kaikkialla Euroopassa, erityisesti mantereen isäosissa samankaltaisia.

Monet pitävät Euroopan Unionia epäonnistuneena projektina ja ovat alkaneet vierastaa vapaata liikkuvuutta.

kuva: Kreikan vasemmistonuorten sihteeri Nassos Iliopoulos juontaa paneelia.

Oikealla Vasemmistonuorten entinen pääsihteeri Laura Tuominen.

Tuominen käsitteli paneelipuheen-

Puheessaan hän painotti, että Eu-

vuorossaan puoluetta ja sen menettely-

roopan Vasemmiston on löydettävä yh-

kustelua siitä, että Euroopan Vasem-

oikeudenmukaisemmasta Euroopasta.

tapoja. Tuominen peräänkuulutti kesmistossa on mukana puolueita, joilla on vähän tai ei lainkaan kannatusta tai

vaikutusvaltaa maansa poliittisiin asioihin. Silti kaikki jäsenpuolueet ovat

Euroopan Vasemmistossa keskenään tasa-arvoisia ja ne voivat vaikuttaa yhtä paljon puolueen ideologiaan ja ta-

teinäinen linja ja aate – visio uudesta ja

Kreikan vasemmiston voitto johtui siitä, että sillä oli tarjota vaihtoehto kur-

jistavalle leikkauspolitiikalle. Tällaista samaa vaihtoehtoa Tsipras halusi nyt koko Euroopalle.

Lisää aatosta, lisää paatosta

voitteisiin.

Kaikkien paneelikeskustelujen, työ-

mät romanit tai muslimit eivät kuu-

täessä puolueen yhteisestä, koko Eu-

tuntui olevan sama: Eurooppalainen

della läpi valtavirran keskustelussa»,

siihen voivat vaikuttaa puolueet, joil-

kuttaja tämän kehityksen taustalla on

vaikutusvaltaa tai jotka ovat mukana

»Mielipiteet, joiden mukaan työttölu yhteiskuntaan, ovat lyöneet nyt to-

Kavan totesi ja lisäsi, että suurin vaiäänestäjien turhautuminen edustukselliseen demokratiaan, kaikkiin puo-

lueisiin ja politiikkaan. »Politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Tästä aiheutuu ongelmia päätet-

rooppaa koskettavasta linjasta, koska

la ei ole lähes ollenkaan kannatusta tai vain historiallisen painoarvonsa vuoksi, Tuominen pohti.

Myös Synaspismósin puheenjoh-

taja Aleksis Tsipras oli paikalla kesä-

nähdään pelinä, jota ohjaavat finans-

yliopistossa. Kesäkuun vaalien myötä

ti paneelissa.

vaksi noussut Tsipras painotti omassa

sioligarkit ja korruptio», Kavan paalut-

Euroopan Vasemmisto vai eurooppalaiset vasemmistolaiset?

Kapitalismin ja äärioikeiston lisäksi

vasemmisto kaipaa uutta, vahvaa ja

yhtenäistä aatetta sekä tuoretta vaihtoehtoa oikeistolaiselle sanelupolitiikalle. Keinoja niiden saavuttamiseksi ei keskusteluissa silti päästy esit-

tämään, sillä ideologisesti Euroopan Vasemmistopuolue on yhä sekava ja melko hajanainen.

Mielipiteitä jakavat esimerkiksi

Kreikan uuden vasemmiston keulaku-

suhtautuminen Euroopan Unioniin,

puheenvuorossaan, ettei Syrizan me-

kommunismi-sanan käyttöön. Oikeis-

laiseksi ilmiöksi.

kuitenkin vahvaa vaihtoehtoa ja uskot-

nestys saa jäädä pelkästään kreikka»Syrizan vaalivoitto ei saa olla kuin

kritiikin kohteena oli myös Euroopan

gallialaiskylä, joka yksin puolustautuu

tonuorten entinen pääsihteeri Laura

Tsipras veisteli.

Vasemmistopuolue itse. Vasemmis-

pajojen ja esitelmien loppupäätelmä

uusliberalistista politiikkaa vastaan»,

ay-liikkeeseen, perustuloon tai jopa

topolitiikan haastamiseen tarvitaan

tavaa aatetta. Syrizan vaalivoitto kesä-

kuussa antoi uutta toivoa, mutta vaatii paljon työtä muuntaa saadut kokemukset uusiksi ideoiksi.

11 LIBERO

MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

ihan tärkeitä asioita Oikeisto on sisäistänyt copyleft-idean ja jatkaa vasem-

mistolaisten käsitteiden uudelleenbrändäämistä. Sama henkilö, joka kuusi vuotta sitten kampanjoi »työväen presidenttinä», on nyt vallannut yhteisöllisyyden.

Sauli Niinistön Ihan tavallisia asioita-kampanja on saanut

ankaraa arvostelua osakseen. Kampanjasivuille kootut vinkit kuuntelemisen tärkeydestä, työpalavereista luopumises-

ta iltasaikaan ja pullan leipomisesta eivät nuorten syrjäyttä-

misen vastaisina toimenpiteinä vakuuttaneet ketään. Kun kampanjaa kritisoitiin, vasemmistolaisten vastattiin vain

välittävän rahasta ja rakenteista eikä lainkaan yhteisöllisyydestä, eli niistä pienistä arkisista asioista, joita jokainen voi tehdä toisen puolesta.

Vasemmisto ei ole hylännyt yhteisöllisyyttä. Saulin nik-

sivinkeissä ei vain ollut mitään uutta vasemmistolaisille tai

köyhille. Kavereita on jeesattu, rahaa vipattu, ruokaa ja juo-

maa tarjoiltu, talkoilla rakennettu, kodinkoneita lainattu ja

paperittomia piilotettu – ja niin pitää jatkossakin olla. Mutta se ei riitä.

heidän lapsensa käyttävät mielenterveyspalveluja, syövät

tumisesta kertovat kahdesta asiasta.

koksia.

Viime vuosien tutkimustulokset yhteiskunnan eriarvois-

Hyvinvointipalveluiden tasolla on merkitystä nuorten

hyvinvoinnille. Vuonna 1987 syntyneistä suomalaisista jo-

psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaanotetuiksi ja tekevät ri-

Niinistön kampanja viestii, että paskasti mennyt elämä

ka neljännellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka vii-

on jokaisen oma syy. Että ratkaisu on se, että otat itseäsi

vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Terveyden ja hyvin-

lastot kuitenkin osoittavat, ettei mitään mahdollisuuksien

dennellä on ollut mielenterveysongelmia ja joka kuudes on voinnin laitoksen selvityksen mukaan kunnissa, joissa la-

man aikana leikattiin kouluterveydenhuollosta ja neuvolatoiminnasta, seuraukset näkyvät nyt lasten huostaanot-

tomäärissä ja psykiatrisen laitoshoidon kustannuksissa.

niskasta kiinni ja alat välittää lähimmäisestäsi. Nämä ti-

tasa-arvoa ole olemassakaan. Kun kokoomuslaiset puhuvat yhteisöllisyydestä, he puhuvat palveluiden korvaamisesta perheillä.

Joten jatkakaamme ihmisistä välittämistä ja toisten jee-

Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on lisäänty-

saamista. Nostakaamme lisäksi esille köyhyyden, tuloero-

Toiseksi vähäosaisuudesta on tullut entistä periytyväm-

järjestelmän, mielenterveysongelmien, työttömyyden,

nyt yli 100 prosenttia 90-luvun alusta.

pää. 90-luvun laman lapsista tehdyn tutkimuksen mukaan

yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään

vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän

jen, päihdepalveluiden, monimutkaisen sosiaaliturvaopinto-ohjauksen, opetusryhmien kokojen, kouluterveydenhuollon, perheväkivallan, lastensuojelun, neuvolatoiminnan ja syömishäiriöiden merkitys. Ne kun ovat niitä tärkeitä asioita.

Samma på svenska Sauli Niinistös kampanj mot ungas

svarade man att vänstern glömt vär-

ningar som gjordes under depressio-

högern tar över och omdefinierar tra-

rar på pengar och strukturer. Vänstern

vicenivån påverkar ungas välmående,

utslagning är ännu ett exempel på hur ditionella vänsterbegrepp. Då kampanjen kritiserades för bristen på strukturella krav och ett ensidigt fokus på

bland annat makaronilåda och kakao,

12 LIBERO

den som gemenskap och bara fokusehar inte glömt gemenskapen. Att hjäl-

pa andra när det behövs är inget nytt.

Problemet är bara att det inte räcker.

Forskning som gjorts om de nedskär-

nen på 90-talet påvisar tydligt att ser-

och att klasstillhörighet allt tydligare går i arv.

li andersson Vasemmistonuorten puheenjohtaja

13 LIBERO

hannele richter

jesse matilainen

Teemana lapsuus

Lapsuutta ei ole aina ollut. Vielä 1500- ja 1600-luvuilla lasta pidettiin perisynnin turmelemana pienenä ihmisenä, josta voi kasvatuksen avulla tulla kunnollinen ja kuuliainen iso ihminen. Uskonpuhdistuksen jälkeen käsitys alkoi muuttua: lapsesta tuli viaton ja naiivi. Kehitys oli kuitenkin hidasta, ja ajattelun sanotaan muuttuneen näillä leveyksillä niinkin myöhään kuin vasta 1800-luvulla.

Nyt lapsuus on selvästi oma elämänvaiheensa, politiikan ja markkinoiden kohde.

Osa tämän lehden lukijoista elää itse tätä vaihetta, osa seuraa oman jälkikasvunsa lapsuutta ja kehitystä.

Lapsuuden politiikkaa tarkastellaan tee-

ma-artikkeleissa syntymästä teini-ikään. Äitiyspakkauksen (s. 15) ja päivähoidon (s.

16–17) valinnoista liikutaan netin vaaroihin Habbo Hotellin pedofiliapaljastuksia käsittelevässä jutussa (s. 18–19).

Yhtä auvoisista aiheista kirjoittaa Julle Tuuliainen, joka kertoo eronneiden isien ja äitien kokemuksista (s. 20–23). Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta on ihmisoikeusrikkomus, vaikka tuomarit eivät haluaisi soveltaa ihmisoikeusajattelua huoltajuuspäätöksissä.

Lapsuus avautuu aikuisena uudestaan.

Uusi teemakolumnisti (s. 25) muistelee, millaista aikuisuuden piti olla – ja millaista siitä sitten tuli.

pakkauksen politiikka Äitiyspakkaus elää ajassa ja ylläpitää sukupuolirooleja.

teksti niko peltokangas • kuvat kela/annika söderblom Kun laki äitiysavustuksesta säädettiin

Pakkaus on joka tapauksessa osa pe-

Nykypakkauksessa on kiinnitetty huo-

ammentavat oppia lapsenhoidosta ja

pat jäivät pois vuosituhannen vaih-

mauttaa, ettei esimerkiksi nopeasti

korvattu listalla nettilinkkejä. Kan-

vuonna 1937, se avustus suunnattiin

rimätietoa, josta uudet vanhemmat

tuksena oli houkutella äidit terveyden-

tarvittavista välineistä. Neimala huo-

vähävaraisille synnyttäjille. Tarkoi-

huollon piiriin ja vähentää lapsikuolleisuutta. Kaikki äidit pääsivät avustuksen piiriin vuonna 1949.

Nyt pakkaukset jakaa kuntien si-

jaan Kansaneläkelaitos. Sisältöä pohtiessaan Kela kuuntelee paitsi asiakas-

palautetta myös asiantuntijaraatia,

pieneksi jääviä vastasyntyneen vaatteita välttämättä tule hankittua itse,

joten ne ovat äitiyspakkauksessa tarpeen.

Äidin rooli

jossa on edustajat valtionhallinnosta,

Sukupuoliroolit elävät pakkauksessa

lastensuojeluliitosta sekä käytännön

ilmasta yritetään tehdä neutraalia,

tutkimuslaitoksesta, Mannerheimin neuvolatyöstä.

Etuusjohtaja Anne Neimalan mukaan näkemyksiä käytännön työstä tulee Ke-

vahvoina. Lastenvaatteiden värimaajotta vaatteet kelpaisivat kaikille van-

hemmille lapsen sukupuolesta riippumatta.

Ja sanoohan sen nimikin, jota esi-

laan monesta suunnasta. »Pakkauksen

merkiksi Vasemmistonaiset on vaati-

välein, mutta Kela saa varmaan joka

kaukseksi.

saajille tehdään kysely kahden vuoden päivä asiakkailta palautetta.»

lä voi olla jonkinlaista ohjaavaa vai-

rustelee mutta lisää, ettei Kelalla ole

kuitenkin oma käsitys, mitä haluaa lapselle.»

sainvälisesti ainutlaatuisen äitiysavustuksen kotimaisuutta ei kuitenkaan

voida taata, sillä kilpailulainsäädäntö estää lähellä tuotetun suosimisen.

Kansaneläkelaitoksen mukaan lähes

kaikki ensisynnyttäjät valitsevat äitiys-

pakkauksen, ja kaikista 60 000 äidistä kaksi kolmesta tekee samoin. Avustuksen voi nostaa myös rahana, jolloin se

on 140 euron arvoinen. Äitiyspakkausta tilataan jonkin verran myös ulkomaille.

»Laki lähtee yhä siitä, että se on äi-

tiyspakkaus. Äidit synnyttävät lapsen

kutusta perheisiin. »Vanhemmilla on

teessa ja paperiesitteet on äskettäin

nut muutettavaksi vanhempainpak-

Neimala uskoo, että viranomaistyö-

nä kootun äitiyspakkauksen sisällöl-

miota ekologisuuteen. Kertakäyttövai-

ja hoitavat ihan sen alun,» Neimala pe-

asiasta mitään vankkaa mielipidettä.

Palautetta pakkauksesta se kerää kuitenkin vain äideiltä.

15 LIBERO

kotona vai

p채iv채hoidossa?

16 LIBERO

Alle 3-vuotiaiden lasten hoito herättää paljon tunteita. Keskustelupalstoilla syytellään, haukutaan ja kyseenalaistetaan perheiden päätöksiä lastensa hoivasta. Jokaisella hoivapäätöksellä on perustelunsa. teksti minna minkkinen ja niko peltokangas • kuva joseph hoban

Tamperelaisen Paavon vanhemmat

että yhteiskunta tulisi lapsiperheitä

von päivähoitoon. Paavo oli juuri täyt-

perheille.

määräytyy pelkästään aikuisen tarpei-

peroryhmässä. »Heidi meni kouluun

tuuttoman vähän tarjolla.» Lapsen

yleensä itse asiassa vanhempien päivää

sustaan. »Muutettiin tänne, kun sain

minen on Heinin mielestä parasta hei-

Heidi ja Samuli päättivät laittaa Paatänyt 9 kuukautta, kun hän aloitti naja minä töihin», kertoo Samuli ratkai-

täältä töitä ja halusin niitä sitten täällä myös tehdä.»

Siksi Samuli ei jäänyt kotiin hoita-

vastaan ja tarjoaisi virikettä ja tukea »Isille suunnattua toimintaa on koh-

kanssa kotona oleminen ja kasvatta-

tuloksiin. Hän esittelee blogissaan 20

tös, syntyy se myös aikuisten ehdoilla.

Samuli kummastelee, miten erityi-

Päiväkodin puolestapuhujana pro-

Aikuisten ehdoilla

taan kuusi tuntia. Kuitenkaan joka lilla on arkivapaita.

pidempi.

filoitunut kirjailija ja juristi Jarkko

Siinä missä pienen lapsen vieminen

päivä ei ole päiväkotipäivä, sillä Samu-

den mukaan. Lapsen »työpäivähän» on

dän ratkaisuissaan.

maan Paavoa. Heidin koulun alettua

Paavo on hoidossa kerrallaan korkein-

Keltikangas-Järvinen huomauttaa

myös, että lapsen hoitopäivän pituus

päivähoitoon on aikuisten tekemä pääNäin väittävät sekä päiväkodin kannattajat että kritisoijat.

Tontti vetoaa toisenlaisiin tutkimus-

vuoden aikana tehtyä ruotsalaista tut-

kimusta, joka osoittaa lasten menestyneen opinnoissaan ja sosiaalisissa ku-

vioissa sitä paremmin, mitä nuorempina heidät on laitettu päivähoitoon.

sesti toiset äidit moittivat heidän ratkaisuaan. »Megamutseilla tuntuu olevan mielipide kaikkeen.»

Muiden lasten kanssa leikkiminen

ja uusien kokemusten saanti ovat Samulin mielestä suurimmat plussapuolet päivähoidossa.

»isille suunnattua toimintaa on kohtuuttoman vähän tarjolla.»

Tamperelaiset Heini ja Antti päätyivät Ellan kanssa toisenlaiseen ratkaisuun.

Ellan ollessa vuoden ikäinen isä jäi

seitsemäksi kuukaudeksi kotiin hoitamaan tätä. Samaan aikaan Heini kävi

Psykologian professori Liisa Kelti-

töissä. Kuukausi sitten Antti palasi töi-

kangas-Järvinen väittää viime maa-

»Hämmästyttävää on, että vielä

nen lapsen sosiaalisuus, että tutkimusten

tiin lapsen kanssa», päivittelee Heini.

lellinen ja älyllinen kehitys häiriintyy,

hin ja äiti jatkoi kotona Ellan hoitoa.

2000-luvulla isät eivät enempää jää ko-

Hän peräänkuuluttaa vanhemmuuden jakamista tasaisemmin. Se voisi

Heinin mukaan myös vähentää naisten syrjäytymistä työelämässä.

Heinille ja Antille lapsen kotona hoi-

taminen on arvokysymys. He haluavat itse viettää aikaa lapsen kanssa ja kokevat, että lapsella on oikeus olla van-

hempien kanssa. Heini odottaa myös,

Hänenkin mielestään keskustelun

taustalla ovat enemmän vanhempien

liskuussa julkaistussa kirjassaan Pie-

kuin lasten tarpeet. Kotihoidon parem-

mukaan alle kolmevuotiaan lapsen kie-

mat eivät tule kiistäneeksi. »Usein kyse

jos hän on kotihoidon sijaan päiväkodissa. Professori vaatiikin subjektiivisen päivähoito-oikeuden sijaan subjektiivista oikeutta kotihoitoon. Hän

muus on hänelle tabu, jota vanhem-

on silkasta itsekkyydestä. Lapsesta tehdään vallankäytön kohde, jonka avulla aikuinen voi päteä», hän kirjoittaa.

Tontti kyseenalaistaa ydinperheen

kasvatusmallina ja pitää sitä histori-

myös kiistää päivähoidon perusteena

allisena poikkeuksena. »Suurin osa ih-

tin ja sanoo lapsen oppivan päiväkoti-

teen osana kotiseutunsa yhteisöä, ei

käytettävän sosiaalistumis-argumenryhmissä aggressioihin turvautumista ennemmin kuin yhteistoimintaa.

misistä kasvaa nykyisinkin aikuisuukotiäidin tai koti-isän tärkeydentunteen välikappaleena.»

17 LIBERO

»onks sulla web-kameraa?»

Suosittu Habbo-hotelli osoittaa, millaiset vaarat verkossa vaanivat. teksti raisa musakka • kuvitus pirjo hakonen

»Keskustellaanko kahdestaan Sky-

valokuvia». Pojista samanlaisia ehdo-

nulla on? Onko sinulla web-kameraa?»

ta. Lähes puolet tytöistä lisäksi vastasi

pessä tai mesessä? Millainen vartalo siPelastakaa Lapset ry:n vuonna 2011 te-

kemän selvityksen mukaan yli puolet alle 16-vuotiaista kyselyyn vastanneis-

ta tytöistä vastasi myöntävästi kysy-

mykseen »onko joku joskus pyytänyt sinua internetin kautta lähettämään

itsestäsi vähäpukeisia tai alastomia

18 LIBERO

tuksia myönsi saaneensa 12 % vastaajismyöntävästi kysymykseen »onko joku

muu esiintynyt sinulle vähissä vaatteissa tai alasti web-kameran välityksellä».

Netissä väijyvät pedofiilit nousivat

rytinällä otsikoihin kesäkuussa, kun

brittiläisen Channel 4 -kanavan toimit-

»suosiosta kilpailevat lapset ja loputtomasti rahaa imevä nettipalvelu kieltämättä muodostavat riskialttiin leikkikentän. »

taja Rachel Seifert paljasti kokemuk-

siaan lapsille ja nuorille suunnatussaHabbo Hotel -virtuaalipelissä. Suomalai-

sen Sulake Oy:n luoma verkkopalvelu on käyttäjämäärältään maailman suu-

rin teineille tarkoitettu virtuaalinen yhteisö ja peli, sillä hotellissa on vieraillut kuukausittain jopa 10 miljoonaa kävijää eri puolilla maailmaa. Peli

on suuri virtuaalihotelli, jossa pelaajien luomat hahmot voivat liikkua huoneista toiseen ja chattailla.

Seifert kirjautui pelin englanninkie-

liseen versioon 11-vuotiaan tytön profii-

tä, ettei se ole asettanut peliin käytet-

sia ei minulle tehdä. Peli sen sijaan an-

latautuneet viestit pelattuaan vain mi-

sia. Jo vuonna 2004 kuluttaja-asiamies

laajien huoneissa. »Voitko uskoa, että

lilla, ja sai ensimmäiset seksuaalisesti nuutteja. Yhteensä Seifert pelasi noin

kahden kuukauden ajan, ja kertoo saaneensa ehdotuksia ja rivoja kommentteja jokaisella pelikerralla.

Rahaa saisi kulumaan rajattomasti

tävälle rahamäärälle mitään rajoitukvaatikin yhtiötä asettamaan kymme-

nen euron viikkorajan ostoksille, mutta lopulta raja asetettiin vain kännykällä tehtäviin hankintoihin. Rahaa

Habboon saisi siis uppoamaan periaatteessa rajattomasti.

Tämä on johtanut myös erikoisiin

Paljastukset aiheuttivat kohun, jonka

ilmiöihin, kuten bittihuonekaluvar-

suljettiin tilapäisesti, mikä johti käyt-

Muun muassa marraskuussa 2007 hol-

joittaja Balderton vetäytyi yhtiöstä. Su-

huonekalujen varastamisesta 4 000 eu-

seurauksena palvelun keskusteluosio

täjämäärän laskuun. Samalla myös si-

lakkeen toimitusjohtaja Paul LaFontaine vastasi järjestämällä »suuren

puheenvuoron», eli keskustelun, jossa palvelun käyttäjät vanhempineen

ehdottivat parempia tapoja valvoa peliä. Samalla hän myös lanseerasi al-

kaneeksi »suojatun demokratian aikakauden». Tällä yhtiö runollisesti tarkoitti »säänneltyä yhteisöä, joka vaalii sekä puheen vapautta että yhteisön oi-

keamielisten jäsenten etua ja turvallisuutta».

Kaikkia Sulakkeen toimenpiteet ei-

vät vakuuttaneet. Peliä itsekin lapseksi tekeytyneenä kokeillut, niin ikään

kauksiin ja hahmojen kaappauksiin.

Vaikka Habbo Hotelliin kirjautuminen

ja pelin aloittaminen onkin ilmaista, sen koukuttava idea on saada pelaajat ostamaan oikealla rahalla virtuaalisia

pelimerkkejä, joilla he voivat hankkia

virtuaalisia huonekaluja huoneisiinsa.

Habboa on kritisoitu muun muassa sii-

nekaluja, eli »kamaa», omaan huoneeseensa ostaa, sitä parempi sisustus ja enemmän vierailijoita. Mitä enemmän

rahaa pelaamiseen käytät, sitä suositumpi olet.

Internetin

keskustelufoorumeil-

ta löytyy lukemattomia viestiketjuja,

merkiksi käyttäneensä kymmenvuo-

pahtui lähes neljänsadan uhrin bittihuonekaluvarkaus, jonka digitaalisen

materiaalin arvo oli yli tuhat euroa. Eri

maiden oikeusistuimilla on ollut haastetta linjata, suhtaudutaanko bittiryös-

töihin varkausrikoksina, petoksina vai

kenties kavalluksina. Kouvolan hovioikeus linjasi keväällä 2011, ettei virtuaalisia Habbo-huonekaluja voida pitää

Hotellissa. Eräs teinipoika kertoo esitiaana helposti 200 euroa kännykällä Habboon. Pelaamisen hän lopetti,

kun hahmo kaapattiin. Tyttö puolestaan kirjoittaa, ettei Habbossa ole pak-

ko ostaa mitään itse. »Itse en ole käyttänyt senttiäkään. Joskus jotkut tyypit

antavat kamaa. Mut ei kannata myöskään ruinata», hän opastaa.

Suosiosta kilpailevat lapset ja loput-

irtaimena omaisuutena, vaan ne ovat

tomasti rahaa imevä nettipalvelu kiel-

dellista arvoa.

kikentän. Toisaalta yhden palvelun lei-

aineetonta omaisuutta, jolla on talou-

Kanityttö allasbaarissa

asuun pukeutunut pikkutyttö tallustaa

nes, sillä pelissä liikkuu paljon rahaa.

ti. Viesti on selvä. Mitä enemmän huo-

ron edestä. Kesäkuussa 2010 taas ta-

si brittimediassa, ettei bisnestä pitäiEikä kyseessä ole mikään pieni bis-

tämän», kysyy ruutuun ilmestyvä teks-

joissa pohditaan rahankäyttöä Habbo

Mistä tässä on kyse? Minäkin päätin

si asettaa lasten turvallisuuden edelle.

toiset pelaajat ovat rakentaneet kaiken

lantilaispoika pidätettiin virtuaalisten

rivoja ehdotuksia saanut lapsiturvallisuuden asiantuntija John Carr jyri-

taa tehtäväkseni vierailla muiden pe-

kirjautua hotelliin. Hahmoni, kani-

ympäri värikästä mutta pelaajista autiota virtuaalimaailmaa. Vierailen allasbaarissa ja yökerhossa. Rachel Sei-

tämättä muodostavat riskialttiin leikmaaminen tai sulkeminen tuskin tuo ratkaisua. Lastensuojelusta digitaa-

lisessa mediassa vastaava Pelastakaa Lapset ry:n Mari Laiho muistuttaa Kotimaa24-sivustolla, että avoin media si-

sältää aina riskin ja rikolliset pyrkivät sinne, missä on lapsia.

Channel 4 -kanavan nostaman ko-

fertin mukaan brittiversiossa baareilla

hun aikaan pedofiilit eivät tosin olleet

Nightclub» tai »Sexy Stripclub». Huo-

vät hyötymään Habbossa tavaroita ha-

oli vihjailevia nimiä, kuten »Naughty neet, joissa vierailen, ovat kesympiä.

Tietyllä määrällä pelimerkkejä voisin ostaa esimerkiksi diskopallon omaan

huoneeseeni. Sopimattomia ehdotuk-

ainoita, jotka yrittivät lahjoa ja pyrki-

vittelevista lapsista. Myös toimittaji-

en raportoitiin yrittäneen ostaa pelaa-

jilta paljastustarinoita pelimerkkejä vastaan.

19 LIBERO

lapsen vieraannuttaminen on

ihmi

20 LIBERO

s u m o k k i r s u e k i o s i m

Kun vanhempi haluaa sulkea toisen pois lapsen elämästä, sitä kutsutaan vieraannuttamiseksi. Julle Tuuliainen kertoo, millaisesta tragediasta on kyse ja mitä pitäisi tehdä. teksti julle tuuliainen • kuvitus teemu raudaskoski Olen tukihenkilönä seurannut pa-

tuinta ei kiinnostanut se, että useat to-

ja lännen välissä, kun huoltajuuskiis-

kaanpääläisen Risto Korjulan vaimo

desta vanhempaa lastaan kohtaan.

en oikeuksia ajava liike on syntynyt jo

ri vuotta todella ikävää tapausta. Kanvei heidän yhteisen poikansa toiseen

asuntoon, eikä antanut pojan ja isän

distajat kertoivat äidin väkivaltaisuu-

Kuukausi päätöksen jälkeen muut-

ti äiti Espooseen, 250 kilometrin pää-

tavata. Pikkukaupungissa isä oli näh-

hän. Asunnon hankinnassa oli autta-

ti vei tämän aina pois. Isä kertoi omas-

Isä tarjosi asiaa Vaasan hovioike-

nyt poikaansa usein kadulla, mutta äi-

nut Kankaanpään sosiaalitoimi.

ta ja poikansa ilmeisestä hädästä, kun

uteen, mutta vieraannuttamisilmi-

Toki Korjula oli ollut yhteydessä

Anja Hannuniemi varoitti kyseisen

tämä oli huutanut »isiä».

lastensuojeluun, josta oli lakonises-

östä väitöskirjaa tekevä asianajaja tuomioistuimen olevan tunnettu isä-

ti todettu, että »tyydy sinäkin vain sii-

vastaisuudestaan. Nyt Korjula saa ta-

muutkin eroisät». Mies ei tyytynyt,

Oikeudenmukaista? Ei toki, mutta lie-

hen joka toiseen viikonloppuun kuten

vaan vei jutun oikeuteen, jota lienee pa-

rempi nimittää vain tuomioistuimeksi.

Ratkaisu oli, että isä saa tavata poikaansa joka toisena viikonloppuna 48 tunnin

ajan ja vastata kuljetuksista. Tuomiois-

toista puhutaan. Yhdysvalloissa isi-

60-luvun alussa. Nykyään joissain osavaltioissa kiistelevät vanhemmat joutuvat tapaamaan mielenterveysam-

mattilaisia sen verran, että persoonallisuushäiriöt tulevat esiin. Meillä taas

narsisti tuntuu saavan helposti sosiaalitoimet ja tuomioistuimen puolelleen.

Sveitsissä, Ranskassa, Belgiassa ja

Skandinavian maissa laki takaa, että

vata poikaansa viikon kuukaudessa.

lapsella säilyy tiivis yhteys molempiin

nee kuitenkin parempi ratkaisu, min-

yhteyden säilyminen on tietysti kiin-

kä hovista olisi saanut.

Edellä kuvattu tapaus on tyypillinen Suomessa, joka on kirjaimellisesti idän

vanhempiin eron jälkeen. Lopullinen ni vanhempien omasta panostuksesta. Itä-Euroopassa lapsi taas pääsään-

töisesti menettää isänsä eron yhteydessä, jos äiti näin haluaa.

21 LIBERO

»Ei mikään ihmisoikeusasia» Vieraannuttamista on monenlaista.

Tavallisin on se, että toiselle vanhem-

malle annetaan viranomaisten toi-

»pahempi vieraannuttamisen muoto on se, ettei toinen vanhemmista anna toisen tavata lastaan ollenkaan. »

mesta vähäiset tapaamisoikeudet. Jopa niin sanottua pidennettyä viikonloppua, neljää päivää kahden viikon

välein, voidaan hyvin pitää vähäisenä,

jos vanhemmalla ja lapsella on ollut tii-

jä näille tapauksille on useimmiten ol-

syöttämään lasta yöllä, vaihtaa vaip-

Pahempi vieraannuttamisen muoto

kun taas isät olisivat halunneet sovitte-

tähän kiinni samaan tapaan kuin äiti.

vis suhde ennen tätä.

on se, ettei toinen vanhemmista anna

toisen tavata lastaan ollenkaan. Ei avaa ovea, eikä vastaa puhelimeen.

lut äidin vaatimusten aggressiivisuus, levia, molempien vanhemmuutta jatkavia ratkaisuja.

Aaltonen on tunnettu asiantuntija-

Kaikkein pahin on kansainvälinen

vieras myös erilaisissa perheoikeudelli-

maahan ja yhteys katkaistaan. Haagin

sa. »Perus- ja ihmisoikeusasiat sopivat

lapsikaappaus. Lapsi viedään toiseen

lapsikaappaussopimuksessa on mukana vajaat 80 maata, joista jotkut eivät

edes välitä sopimusta noudattaa. Itsenäisiä maita on maailmassa lähes 200.

Surullinen esimerkki on Perussuo-

sissa seminaareissa ja radio-ohjelmishyvin huonosti näiden asioiden käsit-

telyyn» on tuomari Aaltosen kuolemattomia sanomisia.

Viranomaiset hukassa

malaisten kansanedustaja Juho Ee-

Kyllä persoonallisuudeltaan vinksahta-

ti kaappasi lapsen kolmesti Ranskaan,

äidin yli laidan. Nämä tapaukset ovat

rolaa kohdannut tapaus. Tyttären äi-

josta lapsi palautettiin. Äiti sai kaappaamisesta ehdollisen tuomion. Helsingin käräjäoikeuden tuomari Anna-

Kaisa Aaltonen teki myöhemmin kui-

tenkin ratkaisun, jossa lapsi annettiin äidin yksinhuoltoon. Tämä takasi äidille vapaan poistumisen maasta lap-

sen kanssa, eikä Eerola ole tytärtään

nut isäkin voi onnistua heitättämään

tavallaan vielä surullisempia, sillä syrjäytettyä isää ymmärretään mutta lap-

sistaan erotettua äitiä ei kukaan enää ota vakavasti. Lapsen kannalta parasta ratkaisua, jossa tiivis yhteys molempiin vanhempiin säilyy, ei tunnu yksikään viranomainen etsivän.

Sanasta »vuoroasuminen» on kai

poja, leikkii vauvansa kanssa kasvaen Useimmiten eron jälkeen suhde jatkuu

entisellään. Mutta jos entinen kump-

pani haluaa lyödä toista lapsella, saa hän käsittämättömän paljon tukea viranomaisilta, joille rakastava ja läheinen isä ei yhtäkkiä enää kelpaakaan.

Jotkut toimivat Edellä mainittu Isät lasten asial-

la -yhdistys on perustettu tänä vuon-

na vastustamaan kaikkea vieraannuttamista, oli tekijänä isä, äiti tai viranomainen. Kansanedustaja Eerolan

lisäksi Pauli Kiuru (kok) on laatinut lakialoitteen, joilla vieraannuttaminen

yritetään lopettaa. Toivoa sopii, ettei kukaan lähde vastustamaan aloitteita vain puoluetaustojen vuoksi. Toivottavaa olisi myös, että vasemmalta puolelta lähtisi jotain vastaavaa. Ralf Sund

ainakin on tehnyt hienoa työtä tämän yhteiskunnallisen epäkohdan korjaamiseksi.

sen koommin nähnyt. Vanhemmat oli-

jonkin muinaisen oppikirjan perus-

tä, kuinka paljon tytär kenenkin kans-

dessa lähes kirosana, vaikka käytän-

kus asianajaja, mieti pari kertaa en-

Länsinaapurissamme lapsella voi ol-

nuttajavanhemman asiaa. Ihan mi-

vat tosin jo päässeet sopimukseen sii-

sa viettää aikaa. Asuinpaikaksi oli so-

vittu Suomi 12 ikävuoteen asti. »Äitiä on varmasti painostettu», Aaltonen totesi ja kumosi sopimuksen.

Aaltonen onkin tunnettu nimi Isät lasten asialla -yhdistyksessä. Eräs lapsensa menettänyt yhdistyksen jäsen tut-

teella tehty asiantuntijoiden keskuunön kokemukset todistavat hyvää.

la virallisesti kaksi lähihuoltajaa. Lap-

ja makseta.

paljon tehtävää. Jos päädyt sosiaalivir-

lot ovat samaa tasoa, ei elatusmaksuJokainen voi kuvitella, kuinka pal-

jon veronmaksajan rahaa nämä traa-

tasolla hiukan yli kymmenen. Näistä

isovanhemmat, päihdeongelmat ku-

oli mennyt isälle. Yksinhuoltoa isille

ei ollut annettu kertaakaan. Sen sijaan

tä tahansa ei rahasta pidä tehdä. Jos

sinusta kasvaa poliitikko, on tällä sa-

giset oikeusfarssit polttavat. Syrjäyte-

tapauksista kahdessa päähuoltajuus

nen kuin lähdet ajamaan vieraan-

silisät jaetaan, ja jos molempien tu-

ki Aaltosen huoltajuuskiistapäätöksiä

kuuden vuoden ajalta. Niitä oli vuosi-

Jos sinusta, nuori lukija, tulee jos-

tyt vanhemmat sairastelevat, samoin

koistavat. Helpolla ei toki pääse se yksinhuoltajakaan. Ja lapsi oireilee.

Ilmiön työllistävä vaikutus on kiis-

ralla varmasti vielä sinunkin aikanasi kailijaksi, yritä kuunnella kiistelevien vanhempien sanomista. Kumpi halu-

aa sovitella ja kumpi lyödä toista lapsella? Unohda heidän koulutuksensa,

varallisuutensa ja sukupuolensa. Niil-

lä ei ole mitään merkitystä lapsen hyvinvoinnin kannalta.

Toivottavasti et päädy käräjätuoma-

äidit olivat saaneet yksinhuoltopäätök-

taton. Tarvitaan hoitohenkilökuntaa,

riksi. Et olisi ensimmäinen jumalolen-

Yksin- ja yhteishuollossa on joita-

henkilöitä. Voisikohan asioiden toi-

seenalaistavat.

siä runsaasti.

kin juridisia eroja; tärkeimpänä se, et-

tei yhteishuollossa saa viedä lasta py-

syvästi ulkomaille. Tehokasta kiusaa voidaan kuitenkin tehdä muuttamalla kauas toisesta vanhemmasta Suomen rajojen sisällä. Yhteinen nimittä22 LIBERO

poliiseja, päihdetyöntekijöitä, tukisenlainen käsittely vaikuttaa kaunis-

to, jonka oikeudentajun ihmiset kyEntä onko sinun suhteesi toiseen

tavasti jopa Suomen synkkiin itsemur-

vanhempaan jäänyt etäiseksi tai jo-

Viime vuosikymmeninä on tehty

Saatat kuulla häneltä aivan toisenlai-

hatilastoihin?

paljon työtä isien saamiseksi mukaan

vauvan hoitamiseen. Nykyisä herää

pa katkennut? Ota häneen yhteyttä.

sen totuuden, jota olet elämäsi varrella saanut kuulla.

Oudot huostaanottokäytännöt

teksti julle tuuliainen

Usein meillä kopioidaan Ruotsin mal-

perusteellisemmin kaikkia tarpeellisia

näinen yhteydenpito on estetty. Yleen-

hassa. Huoltajuuskiistojen käsittelys-

siin, kuten vaikkapa pussikaljanuorten

vanhemmille, että tällaisessa tilan-

lia joka asiassa, niin hyvässä kuin pasä ei kopioida, vaikka siten pelastet-

taisiin monen lapsen ja vanhemman yhteys.

Onneksi emme kopioi huostaanot-

tokäytännössä, emme ainakaan vielä.

Ruotsi on täynnä tarinoita siitä, kuinka lapsi on erotettu vanhemmastaan

täysin pähkähulluin perustein. Pikkupoika oli viety äidiltään, koska äiti oli

lihava ja oli odotettavissa, että poika joutuisi tämän vuoksi kouluun mennessään kiusatuksi. Joltain isältä oli

viety lapset, koska hän oli esittänyt lii-

tapauksia. Aikaa käytetään joutavuuk-

vainoamiseen. Poliisi toimittaa puis-

tossa bilettäviä nuoria lastensuojelun asiakkaiksi, jolloin lastensuojelijoilla

on velvollisuus ottaa asia käsittelyyn.

tystä pyörittäneiden voimat eivät olisi palaneet loppuun.

Vartulaisten näkemys oli, että usein

huostaanotot kohdistuivat tarpeettomiin tapauksiin, kun taas tarpeelli-

siin ei kiinnitetty riittävää huomiota.

Toki on ymmärrettävä, etteivät lastensuojelunkaan resurssit riitä tutkimaan

Entä auttaako valittaminen? Suo-

kuten nyt vaikkapa lastenkoteja. Yksi-

paikkeilla, myös tulevat poliisit ja lastensuojelijat. Silti sama tyhjänpäiväi-

nen kissahiirileikki jatkuu, vaikka mo-

lemmilla instansseilla olisi riittävästi oikeitakin töitä.

Vartusta kerrottiin, että Suomessa-

opettaja on alkanut vouhkata jonkun

täntöä ja kritisoisi edelleen, jos yhdis-

littaa muille tahoille.

keilunsa yleensä tuossa 15 ikävuoden

nuoret nyt vain aloittavat päihdeko-

keilla raiteilla kuljeta. Varhaisen tuen

karasti suomalaista huostaanottokäy-

denpidonrajoituspäätös, josta voisi va-

mi yksityistää niitäkin palveluja, joita

kin on sattunut lukuisia traagisia ta-

järjestö Vartu ry taannoin kritisoi an-

teessa pitäisi tehdä virallinen yhtey-

Suomalaiset ja yleensä länsimaiset

an yhteiskuntakriittisiä mielipiteitä.

Mutta eipä meilläkään aina ihan oi-

sä kukaan ei ole kertonut lapselle eikä

pauksia, joissa vaikkapa yksittäinen

lapsen tapauksessa ja onnistunut ai-

kaansaamaan tälle huostaanoton. Tyypillinen tapaus on esimerkiksi koulu-

kiusattu lapsi, joka ei ole enää uskal-

ei missään nimessä tulisi yksityistää, tyinen lastenkoti tekee lapsilla bisnestä. Yksi hoitovuorokausi maksaa veronmaksajalle keskimäärin 300 euroa

ja tuottaa tietysti mukavat tuohet yk-

sityisen yrityksen kassaan. Näin ollen laitos haluaa pitää kiinni lapsista, joi-

ta se on saanut sisälleen nieltyä. Silloin kun keskustellaan lapsen mahdollises-

ta kotiuttamisesta, puuttuu puoluee-

ton taho lausuntoja antamasta. Ei siis

ole mikään ihme, että huostaanotot ovat aina pitkiä prosesseja.

Eikö tällainen jo jollain tavalla muis-

tanut tulla kouluun, vaan on jäänyt

tuta Yhdysvaltain vankilapolitiikkaa?

maansa paikkaan. Sitten ovat sosiaali-

miot käsittämättömän pitkiä. Maas-

kotiin, ainoaan turvalliseksi kokeviranomaiset noutaneet tämän johonkin laitokseen kiusattavaksi.

Varsin tyypillistä näille tapauksille

on, että lapsen ja vanhemman keski-

Vankilat ovat siellä yksityisiä ja tuo-

sa lienee enemmän vankeja asukaslukuun nähden kuin missään muualla.

Tämän tyyppistä huostaanottokäytäntöä emme halua, emmehän?

23 LIBERO

nicaraguassa moni äiti on itsekin lapsi myös ylläpitävät sitä. »Aliravitut äidit synnyttävät pienikokoisia ja alipainoisia vauvoja.»

Kurjuuden kierrettä vahvistaa se, et-

tä 47 prosenttia raskaaksi tulleista ty-

töistä menettää mahdollisuutensa käydä peruskoulu loppuun.

»Moni joutuu etsimään työtä ilman

koulutusta ja kokemusta, toiset heite-

tään kadulle ja osa päätyy seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi», Altamirano summaa.

Tyttöjä painostetaan Nicaraguan pääkaupungin Managuan nuorten parissa viime vuonna tehty ky-

sely paljasti, että 60 prosenttia tytöis-

tä oli painostettu sukupuolisuhteeseen sukulaisen, koulutoverin, naapurin ja joskus jopa oman isän kanssa, Karla Nicaragua tyttöjen oikeuksia puolustavasta Quincho Barrilete -järjestöstä

Nicaraguassa monen tytön koulutie loppuu lyhyeen raskauden vuoksi ja köyhyyden kierre jatkuu myös heidän lastensa elämässä.

kertoo.

Näissä oloissa tyttöjen raskauksia pi-

detään »jotenkin normaaleina», ja laki pakottaa tytöt synnyttämään hengen-

Raskaana olevista yli neljännes alaikäisiä, abortti kielletty kaikissa oloissa. teksti josé adán silva / inter press service • kuva oscar navarrete / ips Alaikäisten tyttöjen raskaudet ovat

metologiksi ja sai töitä. Nyt 19-vuoti-

Latinalaisessa Amerikassa. Raskaus on

Alianzan lapsiäitikeskusta, joka pelas-

Nicaraguassa yleisempiä kuin muualla

usein seurausta raiskauksesta ja ajaa tytön täydelliseen ahdinkoon.

Carla menetti kaiken tultuaan ras-

as Carla auttaa vapaaehtoisena Casa ti hänet ahdingosta.

Köyhyyden kierre

kaaksi 13-vuotiaana vuonna 2006, kun

Tilastot kertovat, että Nicaraguan ter-

Äiti ajoi tytön pois kotoa vedoten sii-

2010 tulleista raskauksista 27 prosent-

peruskoulun opettaja raiskasi hänet.

hen, ettei perhe ei pystyisi ruokkimaan yhtä suuta lisää.

Carla sai majailla naapurissa, mutta

ruokaa sieltä ei herunut. Hän kerjäsi ja

veydenhuollon tietoon vuosina 2000tia koski alaikäisiä, joista liki puolet oli 10-14-vuotiaita.

Nicaraguan Plan-järjestön lääkäri

Osmany Altamirano kertoo alaikäis-

kaupusteli makeisia linja-autoasemal-

ten äitien osuuden hieman laskeneen

suaalisen ahdistelun kohteeksi. Vauva

hellä maailman huippua ja Latinalai-

la, missä joutui jälleen aikuisten sekkuoli synnytyksessä.

Sen jälkeen Carla onnistui pääse-

mään katulapsista huolehtivan Ca-

sa Alianzan hoiviin. Hän opiskeli kos24 LIBERO

viime vuosina, mutta se on edelleen lä-

nicaraguan faktat Valtio Keski-Amerikassa Asukkaita 5,9 miljoonaa Alkuperäiskansoihin kuuluu noin 5 % asukkaista Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 15,8 % Kansallisen köyhyysrajan alla 46,2 Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 78,0 % Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 129/187 lähteet: yk, wikipedia

menon uhallakin, hän lisää.

Nicaragua kiristi vuonna 2006 abort-

tilakiaan ja liittyi harvalukuiseen valtiojoukkoon, jossa raskauden keskeytys on rangaistava teko kaikissa tilanteissa, myös raiskauksen uhrilla ja henkensä kaupalla synnyttävällä.

Karla Nicaragua latelee liudan lap-

siäitiyden syitä: sukupuoliopetuksen

puute kouluissa ja kodeissa, seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö, pai-

nostus nuorisojengeissä, köyhyys ja lepsu lainvalvonta.

Nicaraguan rikoslaki kieltää seksi-

suhteet alle 14-vuotiaiden kanssa ja

uhkaa 12-15 vuoden vankeudella, Lor-

na Norori seksuaalista hyväksikäyttöä vastustavasta Mcas-järjestöstä muistuttaa.

Järjestön tutkimuksen mukaan vi-

sen Amerikan korkein.

ranomaisten tietoon tulleissa tapauk-

set raskaudet ovat seurausta Nicara-

vallan uhriksi joutuneista naisista jää

Altamiranon mukaan ennenaikai-

guan köyhyydestä, mutta samalla ne

sissa 40 prosenttia seksuaalisen väkivaille oikeutta.

SA

LAINEN VO

mikä pettymys!

Lapsena sitä vannoi, että sitten kun

täyteen. Ei tule edes sitä hyvää sokeri-

ole komentamassa, niin teen kaikkia

kun syöt niitä suklaalla kuorrutettu-

olen aikuinen, kun vanhemmat eivät

kivoja asioita, jotka nyt kielletään. Toisin kävi. Joistain asioista sitä vaan katoaa hohto aikojen saatossa. Aikuisuus

on lapsuuden haavekuviin verrattuna aika helkkarin ankeaa.

pöhinää. Lisäksi mainonta syyllistää,

ja sokeripommeja, etkä jotain pahvil-

ta maistuvia terveysmuroja, joilla saisit laihdutettua itsesi ties mihin muotoon.

Suklaamurojen mukana tosin tulee

Lapsille ei kerrota, tai ei ainakaan

edelleen eri hienoja vempeleitä. Vaik-

lasti kaikenlaisia ongelmia. Ehkä juu-

si, että ne ovat NIIN hyviä, ei siksi, et-

pitäisi kertoa, että aikuisilla on kamari siksi aikuisuus on maaginen ikävaihe, jolloin kaikki on mahdollista ja sallittua.

Muksuna oli ihanaa juoksennella kaatosateessa. Aikuisena sateessa kuiten-

ka murojahan ostetaan edelleen sik-

tä joku Star Wars -lusikka kiinnostaisi.

Pois se minusta. Sitä paitsi nekin lusi-

kat tekee joku alipalkattu nuori taiwanilaisäiti myrkkyhuurujen täyttämässä tehtaassa.

kin kastuu ilman asiallisia varusteita

Jatketaan ruuasta. Ei kukaan jaksa syö-

nä. Märkiä vaatteita ei myöskään voi

karkkien syömisestä menee maku, jos

ihan eri tavalla kuin alakouluikäisekotiin tullessaan heittää eteisen lattialle ja luikkia itse sohvalle peiton alle katsomaan televisiota.

Jotain hyvää sateesta sentään on

jäänyt aikuisellekin. Kuralätäköt ovat edelleen suurinta huvia ikinä. Varsin-

dä pizzaa ja herkkuja joka päivä. Myös

ei pidä välillä taukoa. Lisäksi makeisvero yhdistettynä julkisen hammashoi-

don tilaan tekee sinusta nopeasti köy-

hän ja hampaattoman aikuisen. Onko sitten kiva?

Käveleminen oli lapsena hanurista.

kin jos sattuu omistamaan maailman

Välimatkat tuntuivat pitkiltä, kun jalat

Tiedostavuus lisää kummasti tus-

kyllä sitä mieltä, että en aio ajaa ihan

hienoimmat keltaiset kumisaappaat.

kaa. Disneyn piirretyt ovat äkkiä täynnä rasismia ja seksismiä. Esmeraldasta ja Pocahontasista menee maku, kun heitä katsoo aikuisen feministin silmin. Lisäksi aikuinen feministi ymmärtää, ettei maailmaa korjaa haltiakummi tai laulavien eläinten armeija,

vaan itse on hihansa käärittävä ja ru-

vettava maailmanparannuspuuhiin. Ja

olivat lyhyet. Nyt ajokortillisena olen joka paikkaan. Yks, ei oo varaa, kaks,

planeetta ei diggaa. 90-luvulla ympäristöystävällisyys tuntui olevan sitä, et-

tei heitetä roskia luontoon. 2010-luvul-

la pitää tehdä jo vähän enemmän. Sitä

paitsi, kun pyörällä lopulta oppi aja-

maan, paljastui se mainettaan mukavammaksi touhuksi.

siihenkään ei riitä pelkkä Bibbidi-Bob-

Vaikkei aikuisuus olekaan ihan niin

tosin on tullut kokeiltua useammankin

han tässä puolensa. Varsinkin kun ta-

bidi-Boo. Bibbidi-Bobbidi-Perkelettä

kerran. Ei auttanut. Kiroilukaan ei ole

niin siistiä, kuin annettiin ymmärtää.

Suklaamurojen syöminen on edelleen

kivaa, mutta ei niillä saa mahaansa

siistiä kuin lapsena ajatteli, niin on-

hallisesti unohtaa, että aikuisuuden pitäisi olla jotenkin tylsää.

sini savolainen Kirjoittaja oli luokkansa kolmas Sini.

25 LIBERO

pussy riot nä voidaan mitata, onko musisoinnissa sitten laadun häivääkään?

Kysytään niiltä, jotka paremmin tie-

tävät.

Juppi Elintaso Krusti jättäytyy kor-

rektisti keskustelunaihetta tukeakseen

aliaksensa, tuon värikkään komman-

dopipon verbaalivastineen, suojiin.

Oman elämänsä punktieteen professori mittoo Pussy Riotin musiikillisen

luokittelun kysymystä kunnioitettavan keikkakertymän ja sulavan skenekatsannon suomalla kokemuksella.

Alkusanoiksi hän teroittaa asenteen

osaa punkperinteessä ja tervehtii hyväksynnällä Pussy Riotin musiikki-

kentällä tuoreeltakin tuntuvaa paluuta ryhmän valitseman musiikinlajin poliittisen provokaation juurille.

kuitenkaan kovin oleellista, onko se

maastapakojen jälkeen entuudestaan

ajatus ja kokonaisuuden sisältö on tär-

näytösluonteisen oikeudenkäynnin ja

suurelle yleisölle vieraampi Pussy Riot on vähän kaikkien huulilla. Akateemisista kapulakielifeministeistä ja neulepipojen takaa katsantoaan tykittävästä

akkaryhmästä on muodostunut sananvapauden esitaistelijoita tai putinilai-

sen maailmanjärjestyksen kritisee-

raamisen mallimannekiineja monille sellaisellekin tahoille, joille ryssänmaalainen vasemmistofemakko missä tahansa muussa viitekehyksessä muo-

dostaisi lähinnä luontaisen vihollisen.

Keskustelun pääpainon keskittyessä

yhä Pussy Riotin poliittisen sanoman yhteen sektoriin tai ulkomusiikillisiin seikkoihin on itse viestintuonnin väline – musiikinräime ja ryhmittymi-

musiikkina lopulta hyvää tai huonoa: kein. Ennen kaikkea bändi teki musiikista, varsinkin punkista taas vaarallista. Sillähän pääsee linnaan as-

ti. Bändin performanssit ovat punkille tyypillisesti hyvin suoria: jos ongelmana on kirkko, vedetään performanssi kirkkorakennuksessa - ei mitään turhia lässytyksiä toisaalla. Kaavalla var-

mistuu, ettei kenellekään jää epäsel-

väksi, mistä esiintymisessä on kyse.

Musiikki itsessään ei ole oleellisin ele-

mentti Pussy Riotissa, sen tehtävä on lähinnä kerätä kokonaisuus kasaan ja saada se toimimaan. Oleellista on poliittinen sanoma.»

Perinteen ketju

nen juuri bändimuotoon – jäänyt ta-

Punkperinteen pidempään ketjuun

on: onko Pimppimellakka punkinsoi-

man genre-esimerkin kautta. Osuvak-

kavasemmalle. Miten asia oikeastaan

tantaa lainkaan, ja mikäli sitä bändi26 LIBERO

»Kyllä, Pussy Riot on punkkia. Ei ole

P u t i n i n to h v e l e i l l e tallomisen,

Krusti kytkee Pussy Riotin muuta-

si vertailukohdaksi nousee brittiläinen

ja punk Mikä on musiikin painoarvo provokaation pyörteissä? teksti riia colliander • kuvitus janne nurmi

Crass, 1977 päivänvalon nähnyt punk-

kokonaisvaltaisuus esiintymiskanavi-

anarkismia poliittisena ideologiana ja

näinä päivinä ja nykypunkin saralla -

bändi, joka promotoi tekemisillään

elämäntapana, popularisoiden erito-

ten skenen anarkososialistisen alakult-

en haltuunotossa hänen mukaansa – kokolailla omaa luokkaansa.

Ennen huliganismisyytteitä Maria Al-

olenkin superskeptinen sen ja ylipää-

katerina Samutsevitš ehtivät huutaa

nyt hyvää protestimusiikille. Vaikka

livät suora toiminta ja ympäristöliik-

tään ihmisten mahdollisuudesta vai-

keeseen sekä eläinoikeuskysymyksiin

panostaminen – DIY-lähestymistavan, bänditouhuissa taiteellisenkin puolen

omiin käsiin ottamisen, painotuksista puhumattakaan. Erilaisten filminpätkien, äänikollaasien ja Lontoon seinä-

pinnoille suihkittujen graffitien kaut-

ta Crass edusti tavanomaista kokonais-

tä nousi. Toisaalta on myös sääli, et-

niin vankilassa, Punaisella torilla kuin

silti tyytyväinen kohuun, joka tästä oikeusjuttu jätti alleen monia mo-

nia muita pidätyksiä ja protestitekoja Venäjällä.

sessa Krusti vierastaa. Anonymiteetin

julkiset esiintymiset ja netin. Yhtä-

läisyyksiä löytyy myös poliittisen epäkorrektiuden suhteesta orkesterin saa-

maan huomioon: joku Green Day tai vastaava myy poliittisia arvojaan sitä

manssillisen kokonaisuuden ruotimi-

ja poimittaessa: kokonaisperformanssissa he alleviivaavat poliittisen viestin

helpommin avattavaksi.

Naisille on sadellut tukea niin LGBT-

den tai medialähteiden määritelmien va-

Kevättalvella

2012

kiinniotetus-

ta kolmikosta – Maria Aljokhina,

telijaryhmän tempauksiin, joista tun-

kon tarkan silmän esiintymispaikko-

tehnyt ryhmän kokonaismotivaatiota sen

tuomista mukaan kokonaiskeitokseen.

bändin ulkopuolisten aktiviteettien

Sekä Crass että Pussy Riot ovat myös

tin punksopassa Krusti nimeää jou-

ma palstamillien kertymä ei kuitenkaan

jää taitamaton on Pussy Riotin sanoman

nut ympäristöaktivistina, Tolokonni-

Yhdeksi lisämausteeksi Pussy Rio-

män kajautettua protestirukouksensa kir-

täkseen – kätkeytyvien ryhmäläisten

persoonan korostumisen sijaan ehkäis-

hin. Joillekin kompromissi myyntilu-

julkisesti feministejä.»

set hansikaskouransa siihen vasta ryh-

aktiiveilta, kulttuuriväeltä kuin Venä-

Nadežda Tolokonnikova ja Jekaterina

kujen ja sanoman välillä on mahdoton.

muotinäytöksessäkin iskivät viranomai-

taakse – ehkä asiaa yksittäisen tekijän

mukaa, kun huomio ympärillä kasvaa

ja mahdollisuus tienata tulee kuvioi-

sy Riotin musisoitua laittomien keikoin

kon katon alla. Oikeusprosessin aloitta-

Sama sanoja, eri asia

perinteisemmällä visuaalisella ja lyyrivastineena ottanut keinoksi hyvinkin

sanomaansa nyky-Venäjän instituutioi-

ta vastaan areenalla jos toisellakin. Pus-

Erästä tekijää Pussy Riotin perfor-

sellä tavalla, on Pussy Riot 2000-luvun

jokhina, Nadežda Tolokonnikova ja Je-

kuttaa kapitalismin koneistoon, olen

valtaisempaa ilmaisuvalikkoa.

»Siinä missä Crass nosti tietoisuutta

Monen peilin Pussy Riot

»Tähän mennessä Pussy Riot on teh-

tuurin laajempaankin tietoisuuteen.

Tärkeää osaa kokonaisotteessa näytte-

kommentti

Samutsevitš – Aljokhina on profiloitu-

kova puolestaan osallistunut Voina-tainetuimpia lienevät 2010 Che Guevaran

syntymäpäivänä Venäjän tiedustelupalvelu FSB:n Pietarin toimiston edus-

tan nostosiltaan maalattu 70-metrinen penis ja Medvedeville sanaleikin kaut-

jän oppositioliikkeenkin osasilta. Venä-

suhteen pääosin ulkopuolisten tulkitsijoirassa – ja se johtaakin helposti osin yksin-

kertaistaviinkin lähestymistapoihin. Moni liittää ryhmän osaksi Putinin vastaista liikehdintää, toinen näkee sen sananva-

pauden taistelujoukkona. Ryhmä itse ei peittele feminismin teorioilla leikittelyä tai esikuvia Michel Foucaultista Bikini

Killiin. Käytetty kieli antaa omaa osviittaansa: kappalelohkaisu Vapauta katukivet albumilta Tapa seksisti vihjaavat sanoman pilkunpaikoista.

Kielimuurin osaltaan aiheuttama tai

ta irvaileva ryhmäseksiperformanssi.

avustama kokonaiskuvan piiloonkin jää-

nen orkesterin repertuaarin kuuluvat-

kyse on silti eri ryhmistä.»

mion ja sanoman Pussy Riot on muodos-

ta luonnetta korostavat areenavalinnat

sävelet – protestitoimien kentällä sa-

keihäänkärjen suuntaa. Vaikka mokin satunnaiset esiintymisten poliittis-

aina Katu on punk -kaupunkivaltauksista solidaarisuuskeikkojen ja vallattujen

talojen lavoihin, on venäläisryhmän

»Henkilöt voivat olla samoja, mutta

Saatanalliset säkeet, saatanalliset

nottu sana ei vieläkään ole vallan riskiä vailla.

minen on monisyinen tekijä. Monen naatunut monen ulkopuolisen näkemyksen

peiliksi tai banderolliksi – kuten kontroversiaaliselle punkperformanssille saattaa sopiakin.

27 LIBERO

kulutuskriittisyyskriittistä

photoshop-runoutta teksti pauli tapio kuvitus tytti heikkinen

Helsingin Rautatieaseman yläker-

mas runoteos, elokuussa julkaistu Mou-

talgiaa ja mainontaa hehkuttavia ru-

me runoilija Tytti Heikkisen kanssa

aivan omaehtoisesti. Sen kiiltävä pape-

tupperware-iltoja, afrikanmatkoja ja

ran baari. Kahvin jäähtyessä puhum-

hetken kokeellisesta ja uudistavasta

kirjallisuudesta. Kehittyy puolivakava

teoria, jonka mukaan kaikki uusi tulee suomalaiseen kirjallisuuteen pienellä viiveellä ja Yhdysvaltojen kautta.

Niin tai näin, mutta Heikkisen kol-

28 LIBERO

lin Extra Beauté, ainakin avaa uusia uria

ri ja räikeät mainos- ja muotikuvat jäljittelevät naistenlehtien tyyliä. Kaupallisella kuvastolla on pelattu kirjallisuudessa jo pitkään, mutta ei näin kokonaisvaltaisesti.

Kirjan tekstit ovat tyylioppaita, nos-

noja ja artikkeleita, jotka käsittelevät menneiden aikojen ikoneita, kuten

estraditähti Liberacea ja seksisymbo-

li Alain Delonia. Pinnallisuuden kulttuuri on esillä täydessä 80-lukulaisessa, nousukautisessa loistossaan.

Heikkinen myöntää, että kirja on

hittynyt siihen aika hyvä tatsi. Teok-

sen tekeminen meinasi tyssätä heti al-

kuunsa kuvitukseen. Niitä oli todella vaikea tehdä. Kirjassa on esimerkiksi

Botticellin Venus, jonka tein alusta as-

ti Photoshopilla itse. Viikko työtä me-

ni suurin piirtein yhden varpaankynnen tekemiseen.»

Kulutuskulttuurin kritisoiminen ei

siis ole ainakaan tekijän pyrkimyksenä. Kirja alkaa pääkirjoituksella, jos-

sa kirjailija suorasanaisesti toteaa: »Tämä kirja ei ole kulutusyhteiskuntakriittinen, vaikka taide sitä yleensä on. Kun kirjan avaavassa mainosru-

nossa sanon ’heräät kyllä, kun unen-

tarpeesi on täyttynyt’, tarkoitan sitä todella». »Olen kulutuskriittisyyskriittinen», hän sanoo haastattelussa.

»Pääkirjoitus on siitä hyvä, että ker-

rankin kirjailijan ei tarvitse jännit-

tää sitä, kuinka väärin hänet tällä kertaa ymmärretään. Koska olen sanonut

oman näkemykseni, minun on helppo sallia myös kaikille muille omat näkemyksensä.»

Jos Moulin Extra Beauté ei ole kriitti-

nen, niin kaiketi se on sitten postmoderni valemainoksineen ja kollaasiteksteineen, joissa julistetaan, että

miljonäärinä oleminen on parasta elämässä? Ei ole. Tämäkin on Heikkisen

mielestä jokseenkin kulunut lukutapa. »Mielestäni on ihan selvää, että

postmodernismista on jo siirrytty pois.

Siksi minusta on poskettoman huvittavaa, että perussuomalaiset kohkasivat vaaliohjelmassaan postmodernista te-

kotaiteesta. Se on passé. Se juna meni jo.»

Hyvä työnimi nykyiselle aikakaudel-

le voisi Heikkisen mukaan olla »virtuaalinen» tai »digitaalinen».

Tytti Heikkinen tekee taidetta postmodernismin ja pinnallisuuden ajasta.

»Kaikessa, mitä me tehdään, digi-

taalisuus on mukana. Koko yhteiskunta on läpeensä tietokoneavusteinen.

Tämä teos on kokonaan digitaalisesti tehty. Jopa raha, jota siitä maksetaan, on digitaalista. Moulin Extra Beauté on

kuitenkin rajatapaus. Tavallaanhan se viittaa kuitenkin taaksepäin.»

Moulin Extra Beauté lienee ainutlaatui-

osittain kunnianosoitus postmoder-

Suurin osa kirjan teksteistä on ra-

nismin, fitness-trikoiden, muodin ja

kennettu lause lauseelta googlen avul-

»Yleensä kirjallisuus katsoo taakse-

tuja kollaaseja. Myös kuvat on tehty

säihkyvän kitschin aikakaudelle.

päin voidakseen sanoa jotain. Usein

taiteilijat kiinnittävät johonkin huomiota vasta, kun se on vähän henki-

toreissaan, varsinkin jos se liittyy arkeemme.»

la. Ne ovat saumattomasti sommitelkokonaan Photoshop-kuvankäsittelyohjelmalla.

»Tekstien sommittelu oli mielettö-

män kovaa hommaa, mutta minulle

on kahden edellisen teoksen myötä ke-

www.moulin.fi www.poesia.fi

nen maailmanlaajuisestikin. Ainutlaatuinen on myös sen kustantamo,

Poesia. Se on osuuskuntarakenteinen runouskustantamo, kokonaan taiteilijoiden omistuksessa. »Ei tämä kirja

olisi ollut mahdollinen isolle kustantamolle, koska painokulut ovat niin suuret ja yleisö marginaalinen.»

Taas kerran kiehtovimmat asiat ta-

pahtuvat marginaalissa.

29 LIBERO

pohjattomia mielikuvia vastaan Mainosvastarinta taistelee julkisen tilan ja luonnonvarojen puolesta mainontaa vastaan.

M a i n o n n a n sy n t i l i sta on pitkä.

30 LIBERO

konen sanoo ja mainitsee esimerkkinä

laarikulttuuria. Tätä mieltä on lähes

toja, mainonta lisää luonnonvarojen

too Mainonnan neuvottelukunnan vii-

ei valvo liikkeiden edessä kököttävien

symys, kenellä on valta puhua asioi-

nontaa on jo pitkään totuttu pitämään

kin sitovat omat määräykset.

internet-mainonta kerää ihmisten tiekulutusta. Seksistisiä. Demokratiaky-

ta,» luettelee Jukka Liukkonen. Hän

kaksi kolmasosaa suomalaisista, ker-

me vuonna teettämä tutkimus. »Mai-

viihteenä ja viihteen merkitys popu-

talojen seinille levitetyt jättilakanat.

Pienemmässä mittakaavassa kukaan

mainosständien käyttöä, vaikka niitä-

laarikulttuurin osana kasvaa koko

»Varoitus: saattaa alentaa itsetuntoa»

na Wilska tutkimuksesta.

Mainosvastaisen toiminnan keino-

minen on vaikeaa, sillä se on keskei-

ymmärtävät mainonnan työpaikkoja

sesta niiden parodioimiseen tai tuho-

ta luo mielikuvia, joiden pohja katoai-

monipuolistavan vaikutuksen.

vain niiden oikeiden ominaisuuksien

dynnetään. »Mainostamissääntöjen

se niin altis mainonnalle, että haluai-

tietoisesti venytetään rajoja. Sakot las-

on mukana Vapaudu mainonnasta -verkos-

tossa, joka ideoi »mainosangstista» toimintaa Helsingissä.

Perusteellinen mainontaan puuttu-

nen kapitalismin mekanismi. Mainonsi, jos ihmiset vertailisivat tuotteita

teksti niko peltokangas kuva eliisa alatalo

Mainontaa pidetään osana popu-

»Suorajakelu kuluttaa luonnonvaroja,

pohjalta. Harva myöntää olevansa itsi rajoittaa sitä.

ajan,» totesi kulutustutkija Terhi-AnTutkimuksen mukaan suomalaiset

luovan, kilpailua lisäävän ja mediaa

Suotuisaa suhtautumista myös hyö-

ja on monia mainosten muokkaamiamiseen. Seksistisiksi tai valheellisiksi miellettyjä ulkomainoksia on peitetty,

poistettu tai merkitty varoitustarroilla.

Norjassa mainonnan haittavaiku-

rikkomisesta saa niin pienet sakot, että

tuksia vastaan taistelee nuorisojärjes-

ketaan osaksi mainosbudjettia,» Liuk-

panja (nuoret käsiteltyjä mainoksia

töjen Ungdom mot Retusjert Reklame -kam-

tango on

vastaan). Sen hampaissa ovat erityisesti mainokset, joiden ihmisvartaloita on muokattu kuvankäsittelyohjelmilla.

»Mainonnan vaikutus nuoriin tyt-

töihin ja poikiin on valtava eivätkä

seuraukset ole aina positiivisia,» ker-

too kampanjan edustaja Lina Reyes.

Ulkonäköpaineet vaikuttavat nuorten

itsetuntoon ja suhteeseen omaan vartaloon.

»Yksi kolmesta kertoo muotimainos-

kansankulttuuria teksti tiina heikkilä• kuva emppu siltaloppi Tampereella syyskuun puolivälissä kuu-

parhaimmillaan lähiökapakoissa ja esi-

festivaali juhli urbaania kansankulttuuria

arkisissa ympäristöissä. Olennaista on

ten heikentävän heidän itseluottamus-

detta kertaa järjestetty Maailmantango-

tai toivoisi voivansa pudottaa painoa.

tangon, balkandiskon ja viinifiestan tah-

taan. Yksi kolmesta on ollut dieetillä

Puolet nuorista ajattelee olevansa lihavia», Reyes luettelee tutkimustuloksia.

Kampanjan tavoitteena on saada

mainoskuviin varoitus kuvankäsitte-

lystä. Poliittisen vaikuttamisen lisäksi

tiin. Vuosi vuodelta kasvanut festivaali on Simon Riestra Aedon luomus, joka elää ja kehittyy kaupunkikulttuurin mukana.

Tänä vuonna teemana olivat tangon

myös toimittu. Nuoret ovat ottaneet

toisiaan ja tunnelma oikea», Riestra pe-

en käsiteltyihin mainoskuviin varoi-

kaupunki. Tapahtumapaikat ovat lähellä rustelee.

Urbaanissa kaupunkikulttuurissa his-

toriallisena jatkumona on Riestralle ky-

tustarroja.

se siitä, että kaupungit ja erityisesti teol-

tellaan Norjassa vilkkaasti, ja se on

joissa kulttuurit ovat kohdanneet. Tällai-

Käsitellyistä mainoskuvista keskus-

Reyesin mielestä kampanjan ansio-

ta. Maan hallitus on hänen mukaansa suhtautunut myönteisesti jopa ajatuk-

seen käsiteltyjen kuvien merkitsemisestä ja on teettänyt aiheesta tutkimuksen.

Ei mahdoton taistelu Mutta kuka on tarinan pahis: mainos-

ten tilaaja, niiden tekijä vai niitä hyväksyvästi katseleva kaduntallaaja?

leet Klubi, Pakkahuone ja Telakka.

Simon Riestra Aedo haluaa säilyttää fes-

kun se asetetaan näyttämölle. Silloin se

ne, sillä Tampere on sopivan kokoinen

kadunvarsien, ostoskeskusten ja lehti-

paikkoina ovat vuodesta 2007 lähtien ol-

»Maailmantango-festivaali syntyi tän-

miseksi.

oikeuden omiin käsiinsä ja liimailleet

mantangon keskeisimpinä tapahtuma-

tivaalin ja tapahtumapaikat suhteellisen

maksi Riestra on kaavaillut radikalismia.

Puheiden lisäksi kampanjassa on

kohtaaminen intiimissä tilassa. Maail-

synty sekä Olavi Virta, ja ensi vuoden tee-

viesti suunnataan nuorille näiden me-

dialukutaidon ja itsetunnon vahvista-

merkiksi korttelikauppojen kaltaisissa

lisuuskaupungit ovat olleet solmukohtia, sena ilmiönä Riestra näkee myös suomalaisen työväenkulttuurin synnyn. »Paras

pieninä. »Kansankulttuuri mene pilalle,

ei ole enää yhteisöllistä ja spontaania.»

Näyttämölle ja prameisiin puitteisiin asettaminen tekee Riestran mielestä kan-

sankulttuurista järjestäytynyttä ja hal-

littua, jolloin sille ominainen luova pro-

sessi kuolee. Hän ei kuitenkaan väheksy museoiden, oopperan ja muiden instituutioiden merkitystä, sillä ne säilyttävät ja dokumentoivat kulttuuria. Alati muuttu-

va kansankulttuuri kun ei säily itsestään.

Kansankulttuuri on kuitenkin Riestral-

taide syntyy äärimmäisyyksistä. Köyhät

le nimenomaan ajassa kestävää kulttuu-

luovat rajoja rikkovat mestariteokset, ei

lynyt hyvin samanlaisena ja levinnyt mo-

olot yhdistettynä tunteella tekemiseen sovinnainen kopiointi.»

Ajassa kestävää ja spontaanisti syntyvää Riestran mielestä kansankulttuuri on

ria. »Hyvä esimerkki on tango, joka on säiniin maihin. Tango on välillä vähemmän

esillä, ja se löydetään aina uudelleen. Tangon ja kaiken kansankulttuuri käyttövoima on tunteen herättäminen, ja se on ajatonta.»

Jukka Liukkonen sanoo ongelman ole-

van rakenteellinen kuten niin monen muunkin epäkohdan. Siihen vaikuttaakseen pitäisi muuttaa yhteiskunnan asenteita.

»Kaverit menee mainostoimistoon,

kun saa sieltä turvatun toimeentulon», hän puolustaa mainonnan tekijöitä.

Eikä kyse ole niinkään mainostami-

sesta yleensä kuin niiden sisällöstä.

Ihmisellä on ollut tiedottamisen tarve aina. Mainosvastarinnan esimerkiksi nousseessa Sao Paulossa keksittiin uusia keinoja mainostaa, kun ulkomainonta kiellettiin kaupungissa kokonaan.

»Asioita tapahtuu koko ajan, ei tämä

ole mahdoton taistelu,» Liukkonen toteaa.

31 LIBERO

aseellisen taistelu Hugo Marchant valitsi vallankumoustaistelun. Miksi?

teksti ja kuva mikael leskinen

11. syyskuuta 1973 Chilen presidentti

ampumaan kansaa kohti. Hän ei pa-

tä on valmis kuolemaan ja tappamaan

voimat kaappaavat vallan. Uuden hal-

tää, että on ollut Allenden hallituksen

kene ymmärtämään täysin sitä tilan-

Marchant poistuu maasta saadak-

tuu. Arjessa emme tee päätöksiä, joi-

Salvador Allenden syrjäytetään ja aselituksen johtoon nousee maavoimien

kenraali Augusto Pinochet. Hän hallitsee diktaattorina 1990 asti, kunnes

myötäilijä.

seen koulutusta vastarintatoimin-

luovuttaa vallan demokratialle. Selvi-

taan. Hän palaa takaisin Chileen 1980

na kuoli tai katosi lähes kolme ja puoli

maanalaiseen aseelliseen taisteluun

tysten1 mukaan Pinochetin vallan aikatuhatta ihmistä. Kidutettuja ja poliittisia vankeja oli lähes 30 000.

Poliittinen ilmapiiri kiristyi Allen-

den aikana äärimmilleen. Maa jakau-

tui kahtia hänen kannattajiinsa ja vas-

tustajiinsa. Vallankumouksen aikaan 20-vuotias Hugo Marchant on juuri

saanut asevelvollisuutensa suoritettua. Kaappausta seuraavana viikkona

hänen käsketään ilmoittautua yksikköönsä. Hän ei vastaa käskyyn, koska

ei ole omien sanojensa mukaan valmis 32 LIBERO

laa enää kotiin. Vangitsemiseen riit-

ja osallistuu seuraavat kolme vuotta

vasemmistolaisessa vallankumouslii-

jonkin asian puolesta? Emme ehkä ky-

netta, jossa tällainen valinta tapahden panoksena on oma tai muiden

henki. Miten ja millä oikeutuksella yksityinen ihminen tekee tällaisen valinnan?

Marchant on asunut Suomessa kar-

ke MIR:ssä (Movimiento de Izquierda

kotuksestaan lähtien. Päätän kysyä hä-

osallisuudesta kenraali Carol Urzúa

tuneeksi aseellisen taistelun tarpeelli-

Revolucionaria). 1983 hänet pidätetään

Ibáñezin murhaan. Marchant on van-

kina 1992 saakka, kunnes tuomio muutetaan 25 vuoden karkotukseksi. Hän ei

saa palata Chileen vuoteen 2017 saakka.

taistelun muodot Mitä aseellinen taistelu tarkoittaa meille? Miksi joku sitoutuu siihen, et-

neltä, mitkä asiat saivat hänet vakuut-

suudesta. Marchant korostaa, ettei

voida sanoa hänen sitoutuneen yksinomaan aseelliseen taisteluun.

»Valintani oli liittyä vallankumo-

ukselliseen taisteluun. Haluan tehdä

tämän selväksi. Aseellinen taistelu ei

ole synonyymi vallankumoustaistelun kanssa. Jälkimmäiseen kuuluu poliit-

un etiikasta tinen, sosiaalinen ja aseellinen taiste-

»uskon, että vallankumoustaistelu on oikeutettu päämäärä.»

lu. On arvioitava, millä hetkellä ja missä määrin yhtä taistelun muotoa käytetään ja millä lailla niitä yhdistetään.»

»Tunsin jo ennen vallankaappaus-

ta, että minun pitäisi liittyä vallankumoustaisteluun. Koin, että maassani

vallitsevat köyhyyden, epätasa-arvoisuuden, epäoikeudenmukaisuuden ja

turvattomuuden ongelmat voitaisiin ratkaista ainoastaan sen avulla.»

ta vallankaappausta.»

imperialismin ja suurten kansainvä-

historiaa käsitin, että on mahdotonta

turvattaisiin työsopimus ja minimi-

tus muodostettiin diktatuurin ja neoli-

en luokkien vallankäyttömekanismi-

si kauppojen hinnat siten, että kansa

kohtalo osoittaa, ettei voida saavuttaa

elintarvikkeita, jolloin kaupat tyhjeni-

»Lukiessani maailman ja maani

»Allende vaati, että työntekijöille

muuttaa todellisuutta ilman vallitsevi-

palkka. Hänen hallituksensa määrä-

saattoi ostaa ruokatarvikkeita ja perus-

en tuhoamista. Allenden hallituksen muutosta ainoastaan pasifistisin kei-

vät. Vastalauseena kauppojen omista-

noin.»

lattomuuden välillä. Joskus sanotaan,

Vapaaehtoinen osallistuminen aseel-

tä tietää, ettei ole enää muuta keinoa?

kuolla ja tappaa jonkin puolesta. Oliko

liseen taisteluun tarkoittaa valmiutta

»Uskon, että ideaalista olisi saa-

En ole koskaan pitänyt väkivallasta, ria osoittaa, ettei yhteiskunnassa ole

muutosta ilman sitä kätilön roolia,

jonka väkivalta täyttää.»

Allenden hallituksen vaatimukset2

koskivat kansan perusteellisia tarpeita.

Vaadittiin, että jokaisella lapsella oli

joka päivä oikeus puoleen litraan maitoa, ja että jokaisella oli oikeus koulutukseen ja säädylliseen asuntoon.

Vaikka nämä olivat vain perustarpeita, oli oikeiston reaktio valtava.

»Chilessä ei ollut koskaan niin pal-

jon vapautta kuin Allenden aikana.

Allendea vastustavat lehdet saattoivat sanoa mitä halusivat. Monta kertaa törmäsin oikeistolaisiin opiskelijaryhmiin, jotka keräsivät allekirjoi-

tuksia hallituksen kaatamiseen, enkä

koskaan nähnyt poliisien vievän heitä vangittaviksi. Allenden vastustajat

saattoivat avoimesti vaatia sotilaallis-

Kadonneita ja kuolleita koskeva selvitys vuodelta 1991 tunnetaan Rettigin raporttina. Se on luettavissa englanniksi osoitteessa usip.org tai espanjaksi osoitteessa ddhh.gov.cl.

Kidutettuja ja poliittisista syistä vangittuja koskeva selvitys vuodelta 2004 (Informe de la comisión nacional sobre prisión politica y tortura) on löydettävissä espanjankielisenä osoitteesta cepchile.cl 1

2 Nämä Allenden hallituksen vaatimukset listattiin niin kutsutussa »40. ensimmäisen toimen» suunnitelmassa (»las cuarenta medidas»).

kauden päättymisestä. Se on ajautunut Chilessä tämä näkyy uusien sosiaalis-

ten liikkeiden synnyssä. Uusi vallankumouksellisten sukupolvi on synty-

mässä. He ovat valmiita oppimaan aiempien virheistä.»

»Muistan, miten 1990-luvun alus-

sa ihmiset ympäri maailman heittivät

»Ilman muuta. Uskon, että vallan-

Rosa Luxemburgin. Siitä huolimatta

kumouksellisen syyn puolesta kuole-

mutta se on välttämättömyys. Histo-

»Viime vuosikymmenen lopussa saa-

Marchantille selvää, että hän olisi ollut valmis kuolemaan asiansa puolesta?

da muutos aikaan rauhanomaisesti.

paljon virheitä, joita ei tule toistaa.»

kriisiin, josta ei ole enää ulospääsyä.

voidaan ajatella, että se on sallittua silloin, kun se on pakollista. Mutta mis-

ossa on paljon opittavaa. Toisaalta on

taan. Sen tarkoituksena oli tuottaa

Vallankumouksen oikeudella

siihen on mahdollisuus. Vastaavasti

Uskon silti, että kokemassamme tappi-

tiin merkkejä neoliberalismin kulta-

kaaoksen tilanne».

että väkivaltaa on vältettävä aina, kun

beralististen vaatimusten mukaisesti.

jat järjestivät työsulun. Tämä oli avoin provokaatio Allenden hallitusta vas-

Valinta osallistua aseelliseen taiste-

luun on valinta väkivallan ja väkival-

listen yritysten toivomus. Uusi halli-

minen on sen arvoista. Olen valmis

maksamaan sen hinnan.»

Kysyn häneltä, miten hän oikeut-

roskakoriin Marxin, Trotskin, Leninin, näemme tänä päivänä, miten monet nostavat Marxin pois roskakorista. Vallankumouksella on pysyvyyttä.»

»Uskon, että taistelu, jonka annoim-

ti sen, mitä hän teki. Hän katsoo mi-

me, ei ollut turha. Teimme sen mitä

niin?». Ihmiselle, joka on valmis kuole-

kiin, jotka jäivät henkiin. Toiset jäi-

nua oudosti ja kysyy minulta »kuinka

maan, voi vaikuttaa typerältä tai röyhkeältä kysyä jotain tällaista. Se on tie-

tyssä mielessä itsestään selvää. Mutta

pystyimme tekemään. Ne jäivät henvät henkiin vaihtaakseen puolta. Toiset jäimme jatkaaksemme taistelua.»

Haastattelun jälkeen jään mietti-

muille se ei ole sitä. Miten voi ymmär-

mään, mitä Marchant tarkoittaa val-

hän koskaan itseään.

uksella. Käsitteet ja niiden takana ole-

telu on oikeutettu päämäärä.»

tasolle. En puolusta aseellista taistelua

tää tämän selvyyden? Kysyn epäilikö »En. Uskon, että vallankumoustais-

Miten Marchant nyt näkee taistelun-

sa? Mitkä olivat sen vaikutukset ja saavutukset?

»Maksoimme taistelustamme korke-

an hinnan ihmishengissä. Lisäksi vallankumoukselliset lyötiin. Diktatuuri

ei kaatunut, mikä oli yhdysvaltalaisen

lankumoustaistelulla ja vallankumo-

va ajattelu jäävät tässä vain sanojen pasifismia vastaan vaan haluan antaa perspektiivin todellisuuteen, jossa valinta väkivallan ja väkivallattomuuden

välillä tapahtuu. Uskon, että tässä on kyse valinasta, jonka eteen voi joutua

kuka tahansa. On vain kohtalon onnea, ettemme ole siinä tilanteessa.

33 LIBERO

suomen ty teksti markus heikkinen kuva työväen arkisto

Libero kertoo Suomen työväenliikkeen historian.

Ensimmäisessä osassa ollaan vielä 1800-luvulla, wrightiläisen työväenliikkeen ajoissa.

Historiassa ei ole lopullisia totuuksia: Ai-

na löytyy monenlaisia tulkintoja ja näkökulmia. Tämän artikkelisarjan tarkoituksena on

tarjota lukijalle lyhyt yleisesitys Suomen työväenliikkeen historiasta ja rohkaista oppimaan lisää.

Teollistuminen ja liberalismi muuttavat Suomea Työväenliike on kaikkialla maailmassa syntynyt teollistumisen myötä, niin myös Suomessa. Suomessa teollisuus oli äärimmäi-

sen mitättömässä asemassa vielä 1800-luvun alussa. Vuosisadan alkukymmeninä Suo-

mea voi luonnehtia pysähtyneeksi sääty-yhteiskunnaksi: yhteiskunta jakaantui holhoaviin ja holhottaviin, maatalous oli miltei ainoa elinkeino ja elintaso varsinkin rahvaan

parissa erittäin alhainen. Taloutta säädeltiin merkantilistisen opin mukaisesti tiukas-

ti, ja elinkeinovapautta ei ollut eli taloudellinen toiminta oli luvanvaraista ja säänneltyä.

Yhteiskunnassa oli vallalla kristillinen yh-

tenäiskulttuuri, jonka mukaan yhteiskunta ja sen hierarkiat olivat Jumalan asettamia

ja muutosyritykset hänen tahtonsa vastustamista.

Suomi oli autonominen osa Venäjän keisa-

rikuntaa ja kehittyi jälkijunassa läntiseen ja keski-Eurooppaan verraten. Vuonna 1856 Venäjän hävittyä Krimin sodan Englannille ja

Ranskalle valtakunnan takapajuisuus ja itsevaltaisen byrokratian tehottomuus tuli ilmi-

selväksi, ja imperiumi suuntautui uudistumiseen. Krimin sodan jälkeisiä vuosikymmeniä

voidaankin kuvata liberalismin ajaksi: elin-

keinotoimintaa ja työvoiman liikkumista rajoittanut lainsäädäntö purettiin.

Tästä lähtien Suomen suuntana oli, huoli-

matta lukuisista laskusuhdanteista, alati laa-

jeneva teollistuminen ja talouden kasvu. Suo-

mi kuitenkin pysyi 1900-luvun puoleenväliin asti maatalousvaltaisena maana, ja sääty-yh-

teiskunnan ja pysähtyneisyyden ajattelumaaViktor Julius von Wright 34 LIBERO

ilmakin murtui hiljalleen.

Ajan liberalistinen henki mursi ajattelua

yöväenliikkeen alkutaival yhteiskunnan muuttumattomuudesta, ja sa-

maan aikaan vaikutti fennomaaninen projekti kansakunnan luomiseksi. Projekti oli yksin-

omaan pienen sivistyneistön alullepanema, ja

itsenäinen ja sosialistinen työväenliike kasvoi liikkeen sisällä.

Itsenäinen työväenliike kehittyy

sillä oli holhoava suhde kansaan. Suomen kie-

1890-lukua on kutsuttu Suomen teollisuu-

vaikuttamistyö suuntautui alkuun sivisty-

tänä aikana työllisyys teollisuudessa kaksin-

len vahvistaminen oli avainasemassa, mutta

neistöä kohtaan. Alkeellinen koulutus kan-

san sivistämiseksi alkoi 1860-luvulta hitain askelin.

Epäkohdista puhutaan, sosialismia pelätään Teollisuuden rakenne oli vinoutunut ja perustui lähes yksinomaan puuhun raaka-aineena.

Puun hinnan nousu johti kasvavaan epätasaarvoon maaseudulla omistavien rikastuessa

ja omistamattomien köyhtyessä. Omistavilla oli näin enemmän houkutteita riistää omis-

tamattomia, ja maaseudun omistamattomien parissa syntyi tyytymättömyyttä mutta ei

organisoitua toimintaa riistoa kohtaan. Maa-

seudun kurjuutta paettiin jatkuvalla virralle kaupunkeihin, joissa työnantajat ottivat liberalistisessa antakaa tehdä -hengessä työn-

tekijöistä maksimaalisen taloudellisen hyödyn irti.

Teknologiset muutokset, kuten höyrykone

ja rautatieverkoston rakentaminen, joudut-

den »suurnousun» vuosikymmeneksi, sillä kertaistui ja muun muassa sähkötekniikka ja polttomoottori modernisoivat teollisuutta. Tänä vuosikymmenenä tapahtui myös Suomen työväenliikkeen itsenäistyminen.

Korkeamman ammattitaidon ja paremman

elin- ja sivistystason omaavat työläiset olivat etunenässä toimimassa radikaalimman suunnan puolesta ja olivat jo 1870-luvulla järjestä-

neet joitain spontaaneja lakkoja. 1880-luvun puolivälissä perustettiin ammattiosastoja työväenyhdistysten yhteyteen. Näissä osastoissa

vään sävyyn.

työväenliikkeessä alkoi olla sosialistisia mielipiteitä omaksuneita toimijoita.

Näin työväenliikkeessä toimi pieni sosialis-

nä vuosina alkoi Helsingissä, Turussa ja Tam-

ta toiminnasta. Tämä »rähisijöiden» joukko sai inspiraatiota matkoiltaan ulkomaille.

Vuonna 1895 radikaalit perustivat oman leh-

mestymisensä alussa, vaikka radikaalit pitiportoitiin hyväksyvään sävyyn ulkomaisista,

radikaalimmista ja sosialistisista työväenliikkeistä.

Vuosi 1896 oli todellinen lakkovuosi: lakkoja

Työväenkysymystä järjestäytyi 1880-luvun

järjestettiin 19. Suurimmat niistä puhkesivat

von Wrightin mukaan nimetty wrightiläi-

laista keskinäistä solidaarisuutta. Lakoilla oli

alussa ajamaan perustajansa Viktor Julius nen työväenliike, jonka tarkoitus oli kohot-

taa työväen sivistystasoa ja hyviä elintapoja, ja saada työnantajat ja työntekijät toimimaan keskenään yhteistyössä. Liike ei esimerkiksi

vaatinut muutoksia säätyyn kuulumattomien jättämisestä poliittisen päätöksenteon ul-

kopuolelle. Massaliikkeeksi työväenliike ei ke-

hittynyt von Wrightin johtokaudella. Kuitenkin toiminnassa oli mukana myös työläisiä ja

tä. Von Wright ja muut wrightiläiset ajau-

tuivat avoimiin kiistoihin sosialistien kanssa esimerkiksi Työmiehen palstoilla ja työväen-

liikkeen kokouksissa. Suurissa kaupungeis-

sa radikaaleilla oli vahvaa kannatusta, mut-

ta maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa wrightiläiset olivat edelleen vahvoilla. luettavaa

ja työntekijöiden välillä olivat murtumassa ja

vätkin linjaa liian maltillisena. Lehdessä ra-

joskus myös selostavaan tai jopa ymmärtä-

yhtäläisestä äänioikeudesta jakoivat liiket-

Sosialismin tulo Suomeen, Hannu Soikkanen https://helda.helsinki.fi/handle/10138/17389

tin kantaa. Perinteiset suhteet työnantajien

nomalehdissä kirjoitettiinkin useasti ulko-

naalista, useimmiten tuomitsevaan mutta

malle yleisölle. Myös vaatimukset yleisestä ja

myös 8-tuntista työpäivää, vastoin von Wrigh-

myös Suomessa ja »vappuretkillä» vaadittiin

den, Työmiehen. Lehteä paheksuttiin heti il-

maiden lakoista ja sosialistisesta internatio-

set alkoivat levitä pientä kärkiryhmää laajem-

Tiennäyttäjät : Suomen työväenliikkeen merkkimiehiä Ursinista Tanneriin, osat 1-3.

Tammi 1967-1968

siten suojaton työväki joutui palkanalennus-

ten kohteeksi. 1870-luvulla suomalaisissa sa-

käännetyissä teoksissa. Sosialistiset ajatuk-

tuksesta huolimatta. Tästä muodostui traditio

pereella esiintyä vaatimuksia radikaalimmas-

ten laskukausien aikana järjestäytymätön ja

komaisten teoreetikkojen suomen kielelle

sesti mielenosoitusretki von Wrightin vastus-

tä enemmän maailmankauppaan. Näin sekä

voi uusi luokka, työväenluokka. Taloudellis-

tettiin sekä Työmiehen kirjoituksissa että ul-

Eetu Salin – legenda jo eläessään Kalevi Kalemaa, WSOY 1975

1890 pidettiin kansainvälisen mallin mukai-

tinen kärkiryhmä, ja 1890-luvun ensimmäisi-

kaupungeissa että maaseudulla syntyi ja kas-

myötä. Sosialistista ja marxilaista teoriaa esi-

oli jäseninä lähinnä työntekijöitä. Vappuna

tivat teollistumista. Suomen syrjäisen sijainnin merkitys väheni liittäen Suomen entis-

Työmiehen linja jyrkkeni entisestään toi-

mittajavaihdosten ja kärjistyneen tilanteen

Helsingissä ja niiden aikana ilmeni uuden-

jo joukkoliikkeen leima. Työnantajan rikku-

reiden värväys radikaalisti mielialoja ja voite-

tut lakot lisäsivät uskoa niiden tehokkuuteen.

Radikaalien mielestä lakot olivat aiheutuneet

työnantajista johtuneista syistä, wrightiläisten mielestä syytä oli molemmissa. Kompromissiin ei päädytty vaan wrightiläiset ajau-

tuivat lopulta kiistassa vähemmistöön ja von

Viktor Julius von Wright (1856-1934) oli tehtailija ja aatelinen, joka halusi kehittää yhteistoimintaa työntekijöiden ja työnantajien välillä. Von Wrightillä oli holhoava suhde työntekijöihin ja pyrkimys pitää sosialismi ulkona Suomesta.

Nils Robert af Ursin (1854-1936) oli aatelinen ja akateemikko, joka päätyi kannattamaan työväenliikkeen itsenäistymispyrkimyksiä. Akateemikkona hän kykeni suomentamaan ulkomaalaisten sosialistien tekstejä ja omalla osallistumisellaan rohkaisemaan kouluttamattomia työläisiä, vaikka ei ollutkaan teoreetikkona tai poliittisena johtajana järin lahjakas.

Eetu Salin (1866-1919) oli suutari ja tunnetuin työväenliikkeen varhaisista agitaattoreista loistavien puhujalahjojensa ja värikkään kielenkäyttönsä vuoksi. 1890-luvun itsenäistymisvaiheessa Salin oli johtavassa roolissa ja kuului sosialistiseen kärkiryhmään. Salinin ja muiden ryhmäläisten tietämys sosialismista lisääntyi hiljalleen ulkomaanmatkojen ja toiminnan myötä.

Wrightin auktoriteetti kärsi kolauksen.

35 LIBERO

KRITIIKKI

lapsia tähtihumussa teksti mikko pihkoluoma

Seuraan Cannesin elokuvajuhlien

kymmenen päivää myöhemmin puoli-

gonpaisteessa alle 30 metrin päässä

näkemästäni. En voi kuitenkaan ol-

avajaissirkusta toukokuisessa aurinpunaisesta matosta, koska en ole saa-

nut lippua avajaisnäytökseen. Näköetäisyydellä vilkuttavat Wes Anderso-

nin (Royal Tenenbaums, Steve Zissoun veden-

tyhjässä berliiniläisteatterissa, pidän la miettimättä, olisinko ollut innostu-

neempi, jos olisin nähnyt sen toisessa ympäristössä.

Moonrise Kingdom kertoo 12-vuotiaiden

alainen maailma) seitsemännen elokuvan

ensirakkaudesta

ta Bruce Willisiin. Tyttö vieressäni

taisia perheyhteisöjään ja lähtevät yh-

Moonrise Kingdomin tähdet Bill Murraysyrittää tivata, kuka kukin on. Ennen tätä ensimmäistä Cannesin matkaa

luulin aina, että tähtibongailijan kuuluu tietää etukäteen, ketä ihailee. Koko

touhu tuntuu huvittavalta ja aika erilaiselta kuin olin kuvitellut.

Kun vihdoin näen itse elokuvan

36 LIBERO

seikkailuelokuvan

keinoin. Lapset pakenevat kukin riiteiselle matkalle. Anderson peilaa tai-

tavasti itsenäisyyteen halavien lasten

kasvun askelia ja heidän ympärillään pyörivien aikuisten vaikeuksia toimia kypsästi. Naiivi ensirakkaus tuntuu ristiriitaisesti vahvemmalta aikuisten

katkeruuden ja salaisuuksien riivaa-

moonrise kingdom elokuvateattereissa 14.9. alkaen.

mien suhteiden vierellä. Vastapareja

beasts of the southern wild nähtiin Rakkautta ja anarkiaa –festivaalin avajaisissa ja saa valtakunnallisen teatterilevityksen talven aikana.

partioleirin järjestelmällisyyden alla ky-

on muitakin: puhtoisen asetelmalliset kuvat rikkoo saarta lähestyvä myrsky ja tee väkivalta.

Moonrise Kingdom piirtää maailmas-

ta yllättävän monipuolisen kuvan eikä

etene pelkästään pikkunokkelan huumorin ehdoilla. Silti koin elokuvan pie-

noisena pettymyksenä. Erityisesti ih-

mettelen roolivalintoja. Pääosaa esittää poika, joka näyttää suloiselta, mutta

jää vastanäyttelijöidensä varjoon. Li-

säksi Harvey Keitel ja Edward Norton muovautuvat Andersonin käsissä liian

sarjakuvamaisiksi, vaikka yleensä suoriutuvat rooleistaan mainiosti.

KRITIIKKI

kovan ryhmän tiukka tuotos teksti feniks willamo Anderson on saavuttanut aseman,

jossa hän voi tehdä Hollywood-ko-

Hiphop-tuottajakollektiivi HKI

kuntakritiikillään karun kasaribii-

Jannen, Staffron, Väiskin, X23:n,

tää porvarii -tyyppiset lainit on kuultu

neiston liepeillä valitsemiensa tähtien

män omaa nimeä. Aksimin, Super

harmillisesti tunnu osaavan pitää lan-

Flamin, Jake the Breakin, Janne

kanssa melkein mitä haluaa, muttei

koja käsissään. Hän on taitava eloku-

K:n ja Clymaxin muodostamasta

tavia, mutten ole varma, onko hän teh-

den hahmojen lisäksi levyn kappa-

vantekijä, jonka elokuvat ovat kiinnosnyt lopulta mitään uraauurtavaa.

Näin Cannesissa myös toisen vaihto-

ehtoisen amerikkalaiselokuvan, jossa

kollektiivista ei taitoa puutu. Näi-

nollista on, että tuotannolliset kri-

myös Mulla on liikaa, jossa vierailevat

hoitaa silti potin voittajana kotiin.

suomiräpin kärkikastiin kuuluvat

tön mielikuvituksen lävitse hurrikaani Katrinan jälkimaininkia. Missään kohti ei osoitella toden ja kuvitelman

eroa. Henkilöhahmojen tunnetilat jat-

Pyhimys, Juno sekä piristävästi fiit-

Kun kyse on tuottajalevystä, luon-

teerit ovat korkeammalla. HKI Crates Tämä toimii kotona chillaillessa, mutta varmasti myös klubilla.

&%#@! teksti pontus purokuru

kuvat likaisen ja kaoottisen maailman

Euron symboli € luotiin kreikan aak-

lipalveluita.

Elokuva pakenee määritelmiä ja sitä

lä siihen vakautta merkitsevä vaa-

pan keskuspankki toteuttaa nyt sa-

valuutan symboliksi sopisi parem-

kaa, jolla Suomi ajettiin syvimpään

lavasteissa.

on vaikea kuvailla. Sen villi kekseliäi-

syys kiteytyy parhaiten pääosaa esittävässä Quvenzhané Wallisissä. Häntä

ei ole valittu soman ulkomuodon ansi-

kosten epsilon-kirjaimesta lisäämäl-

kaviiva. Neljän kriisivuoden jälkeen min merkkijono &%#@!

Entinen europarlamentaarikko ja

osta vaan silkan lahjakkuudensa vuok-

kansanedustaja Esko Seppänen on

leikkisyyttä, josta voi kiittää Wallisin

ja sisäpiiritietoa. Ulos hän hikoilee

si. Vakavien aiheiden keskellä löytyy monipuolisuutta näyttelijänä.

Ennen Cannesia Beasts of the Southern

Wild ehti voittaa Sundance-festivaalin

kone, joka syö lakitekstiä, tilastoja kansantajuista talouspuhetta. Nyt Seppänen perkaa EU:n ja raha- ja ta-

Seppänen kirjoittaa, että Euroo-

maa sisäisen devalvaation politiiklamaan. Seurauksena eliitin ylivelkaannuttamat euromaat otetaan

ylikansallisten instituutioiden hallintaan ja kansojen kurkuista työn-

netään alas kaikenlaisia kurjuusleikkureita.

Pankit uhkailevat valtioita, ja val-

lousliitto Emun myrkyllistä vyyhtiä.

tiot takaavat sosiaaliturvan asukkai-

tyi useita minuutteja kestäviin ap-

1990-luvun lamasta. Suomen Pankin

louskriisiä hoidetaan paketoimalla

juuri välittämättä seisoi vasta 8-vuoti-

tekoisen taantuman», jolla torjuttai-

pääpalkinnon. Näytös, jossa olin päätlodeihin. Valokeilassa tästä kaikesta as Wallis.

Pidän siitä, että Wes Anderson toi

Bill Murrayn takaisin elokuvamaail-

Liikkeelle

lähdetään

Suomen

johtokunta halusi Suomeen »keino-

»kukaan ei enää kysele, mistä kaikki

keetekijöitä, jotka haastavat käsityk-

vattiin »sisäisellä devalvaatiolla».

ulkoisen arvon muuttaminen korSisäinen devalvaatio on kirjan

Tekijöitä, jotka löytävät uusia tähtiä,

avainkäsite. Se tarkoittaa maan suh-

jöitä, jotka luovat uutta eivätkä kier-

ta esimerkiksi alentamalla palkkoja

jotka eivät ehkä halua tähdiksi. Tekirätä.

Jotain jää Seppäseltäkin selittä-

Pankki toteutti ideologiaansa ko-

van markan politiikalla. Valuutan

sen amerikkalaisesta elokuvanteosta.

vanhaa velkaa uuteen pakettiin.

mättä. Kirjaesittelyssä lukee, että

eliitin virheet kansalla.

Esko Seppänen Emumunaus Into 2012

densa sijaan finanssilaitoksille. Ta-

siin inflaatio ja voitaisiin maksattaa

maan, mutta vielä iloisempi olen siitä, että valtavirran ulkopuolelta pus-

HKI Crates HKI Crates Monsp Records 2012

Puppa J hoitaa tonttinsa Kemmu-

dät sen- ja Diggaa-biisien rennon sou-

Beasts of the Southern Wild sijoittuu

vaa 6-vuotiaan afroamerikkalaisen ty-

Super Jannelle, joka lirkuttaa taas

run keulilla tyylilleen uskollisena.

lahtava poljento miellyttää, kuten

syyttä. Esikoisohjaaja Ben Zeithlin ku-

Erityismaininta on annettava oma-

tut, vanhan koulukunnan soundiin

landissa, New Orleansissa elämä on

heijastelee New Orleansin lähimennei-

pärit jaksavat niitä jauhaa.

sellaiset kertsit, että oksat pois. Myös

nojaavat biitit ja taustat. Kyllä sä tie-

post-apokalyptiseen maisemaan, joka

niissä on jotain perää olla, kun räp-

Tasavahvan materiaalin perustan

rise Kingdomin tavoin lapsi. Mutta toisin

kirjaimellisesti taistelua.

moneen kertaan, mutta pakkohan

leimaisesta tyylistään tunnetulle

rättävä vierailijalista.

muodostavat hyvällä maulla tuote-

kuin Andersonin valkoisessa New Eng-

tin kera. Asun maas mis duunarit äänes-

letietoja koristaa kunnioitusta he-

ei näytellyt yksikään tähti. Beasts of the Southern Wildissa pääosaa näyttelee Moon-

taava Janna. Nilkittäjät toimii yhteis-

Cratesin debyyttialbumi kantaa ryh-

finanssikapitalismin aikakaudella mammona oikein tuli (ei mistään).»

Seppänen ei vastaa kysymykseen,

mistä finanssikapitalismi syntyi.

Bankstereiden ahneuteen vetoaminen ei selitä talouden rakennemuu-

teellisen kilpailukyvyn parantamis-

tosta. Ehkä kansallisvaltion aseman

ja eläkkeitä sekä purkamalla sosiaa-

muutoksista löytyisi vastauksia.

tarkastelusta ja luokkarakenteen

37 LIBERO

Käsitteitä & kamppailuja

tiin. Tilastojen mukaan syytä olisi.

Valtion taloudellisen tutkimuslai-

toksen vuonna 2010 julkaisema raportti osoittaa, että ylimmän prosen-

tin osuus tuloista on nyt niin suuri, että tasa-arvossa on otettu takapakkia 40 vuotta.

Hyvinvointivaltio kavensi tuloeroja

1990-luvun alkuun saakka. Sitten tuli lama. Vuonna 1993 pääomatulojen

verotusta kevennettiin ja se irrotettiin muusta verotuksesta.

Seurauksena tuloerot lähtivät Suo-

messa teollisuusmaiden jyrkimpään

kasvuun. Iso osa 1990-luvun puolivä-

lin jälkeisestä talouskasvusta on hyödyttänyt vain kaikkein varakkaimpia.

Yhden prosentin tulot koostuvat Suo-

messa enimmäkseen pääomatuloista.

Ja mikseivät koostuisi, sillä niitä verotetaan kevyimmin.

Rikkaat Tuomiovuoren tuleen?

se yksi prosentti heidät yöhön syöksee

listen liikkeiden argumentaatiossa.

taloudellisen epätasa-arvon huima kas-

omaan vähemmistöjä on pidetty val-

Hahnel syyskuussa Suomen-vierailullaan. Hän kuvaili, kuinka rikkain prosentti väestöstä on käyttänyt aseitaan

siirtääkseen varallisuutta köyhiltä. »Yksi prosentti» on Occupy-liikkeen

käyttämän »We are the 99%» -sloganin

kääntöpuoli. Lauseen muotoili anar-

Edellisten 40 vuoden aikana nimenlankumouksellisina toimijoina.

Käsitteestä puuttuu »luokkavihol-

lisen» kaltaisten käsitteiden paatos,

mutta »yksi prosentti» ilmaisee samaa asiaa: valtasuhteista koostuvan rakennelman huipulla istuvaa vastustajaa.

Talousnobelisti Paul Krugman on

täsmentänyt käsitettä huomautta-

kistiantropologi David Graeber, joka

malla, että Yhdysvalloissa pitäisi oike-

tin valtausta elokuussa 2011.

1979 ja 2005 välillä tuloportaikon kes-

oli mukana organisoimassa Wall StreeRikkaat yrittävät tavallisesti esittää

yhteiskunnan ilman eroja niin, että lähes kaikki ovat samaa keskiluokkaa,

siis enemmistöä. Köyhät ovat vähemmistöä eikä heistä tarvitse välittää.

Yhden prosentin käsite kääntää esi-

tyksen nurin ja osoittaa, että rikkaat

astaan puhua 0,1 prosentista. Vuosien kimmäisten ihmisten tulot nousivat 21 %, kun taas rikkaimman 0,1 prosentin tulot nousivat peräti 400 %.

Tämä eliitti koostuu pitkälti toimi-

tusjohtajista, pankkiireista, sijoittajista ja asianajajista.

ovat se todellinen vähemmistö.

Tulonjako Suomessa palannut 1960-luvulle

Vähemmistön tyrannia

Tuloerojen kasvu ei ole Suomessa joh-

Käsite on käännekohta yhteiskunnal38 LIBERO

omaisuutensa edellisten 30 vuoden ai-

kana. Asekaappi on oikeastaan kasvanut, jos otetaan huomioon, miten

helppoa veronkierto, vastuuketjutus-

ten salailu ja finanssimaailman sfääriin eristäytyminen nykyään on.

Sen sijaan työntekijöillä, nuorilla,

sillä ei ole enää käytettävissä saman-

Kun tulevaisuuden historioitsijat

vu. Näin arveli taloustieteilijä Robin

sä kaikki aseet, joilla se on kasannut

eläkeläisillä ja muilla tavallisilla ihmi-

teksti pontus purokuru

kirjoittavat ajastamme, pääteema on

Yhdellä prosentilla on yhä käytös-

tanut vielä kovin näkyvään protestoin-

lukemista: Occupy! Into 2012.

One Year After Occupy Wall Street: Debt, Crises and Global Revolution. voidnetwork. blogspot.gr Marja Riihelä, Risto Sullström & Matti Tuomala: Trends in top income shares in Finland 1966-2007.

VATT 2010. Pdf löytyy hakukoneella.

Astra Taylor: Occupy 2.0: Strike Debt. http://www.thenation.com/article/ 169760/occupy-20strike-debt

laista turvaverkkoa kuin hyvinvointivaltion priima-aikana. Aki Kaurismäki vitsaili Guardian-lehdelle, että

kostoksi tästä eniten omistava rikkain yksi prosentti pitäisi tappaa.

Robin Hahnel puolestaan esitti, että

nykyinen kriisi voitaisiin ratkaista laittamalla työttömät rakentamaan uutta ekologista hyvinvointivaltiota.

Occupy-liike palasi Wall Streetille

maanantaina 17. syyskuuta. Liikkeen

uusin avaus ei hekumoinut väkivallalla eikä vaatinut kaikkia töihin, vaan kiinnitti huomiota velkaantumiseen ja väkivaltaan.

»Säikähtänyt 1 % heitti meitä vas-

taan kaiken, mitä se pystyi, mutta sa-

malla se paljasti paitsi rakenteellisen epätasa-arvon säilyttämiseen vaaditun

väkivallan ja valheen, myös sen traagisen totuuden, että niin sanotut demokraattiset hallituksemme ovat 1 %:n

työkaluja», kirjoitetaan liikkeen syyskutsussa.

Rikkailla on rahat ja aseet, mutta

meillä on massat, valtaajat julistavat.

protestilaulaja billY BRAGG

kris krüg

si Charisma Records oli lähes vararikos-

sa eikä resursseja ollut uusien artistien kiinnittämiseen.

Bragg sai kuitenkin eräältä musiik-

kikustantajalta tarjouksen nauhoittaa lisää laulujaan, jotka Charisma Recordsin Jenner lupasi julkaista. Näistä

kappaleista koostettiin Life’s a Riot with Spy Vs. Spy -debyytti, joka näki päivän-

valonsa heinäkuussa vuonna 1983. Le-

vyllä Bragg säesti itseään ainoastaan

kitaralla, mutta vuoden myöhemmin ilmestyneellä Brewing Up with Billy Bragg

-levyllä kuultiin jo esimerkiksi urkuja

ja trumpettia. Poliittisesti värittynyt ja esimerkiksi brittiläistä iltapäivälehdistöä ja sotaa kritisoiva levy nousi al-

bumilistan sijalle 16. Suosiotaan tasaisesti kartuttanut herra ei jäänyt laake-

reilleen lepäämään ja jo vuoden 1985

helmikuussa Braggilta ilmestyi Between The Wars -EP, jonka inspiraationa

toimi brittiläisten kaivostyöläisten lakko. Levyltä löytyy myös Which Side Are You

valeasentajasta

rehelliseksi lauluntekijäksi Billy Braggia voisi haukkua vanhaksi

ta saaneensa palvelukseen astumises-

taavaksi. Kyseessä on kuitenkin mies,

»Isät ovat vaikeita olentoja. Ja varsin-

kin kun he eivät ole maisemissa, ovat

kun arvostaa.

Bragg Independentin haastattelussa.

Bragg syntyi Barkingissa, Itä-Lon-

lunsa. 70-luvun lopussa parikymppi-

toimittaja», hän jatkaa.

sinkkuja, joilla yhtye saavutti kuiten-

tusoittoa. Sähkökitaran kanssa esiin-

ri herra Bragg pettyi musiikilliseen uraansa ja päätti liittyä Britannian armeijaan. Hänen isänsä, joka oli vastikään kuollut, palveli toisessa maail-

mansodassa. Billyn pesti kesti vain kolme kuukautta, jonka jälkeen hän osti itsensä ulos armeijan palveluksesta.

Hän on myöhemmin kertonut olleensa hukassa ilman isänsä läsnäoloa, mut-

si koko kansan suosioon vasta Kirsty MacCollin coveroitua sen. Single

nousi singlelistan kärkeen ja siitä tu-

lin muistolle. A New Englandin menestyksen siivittämänä Bragg pääsi kier-

tämään Pohjois-Amerikkaa. Vuonna 1986 julkaistu kolmas täyspitkä Talking with the Taxman about Poetry nousi albumi-

listan kärkipäähän ja vakiinnutti Braggin suosion. Tasaiseen tahtiin levyjä

Lyhyeksi jääneen armeijavisiittin-

sä jälkeen Bragg alkoi esiintyä soolona

kin vain marginaalista suosiota. Nuo-

miehen debyyttialbumilta, mutta nou-

nyt vain 41-vuotiaana kuolleen MacCol-

etten olisi isäni silmissä täysi tyhjän-

punk rockia ja »pub rockia» yhdistelevän yhtyeen. Riff Raff julkaisi liudan

Braggin ensimmäiseksi hitiksi nou-

si A New England -kappale, joka löytyy jo

myöhemmin omilla keikoillaan esittä-

»Mutta annettuani armeijalle edes

mahdollisuuden pystyin ajattelemaan,

nen Billy perusti Riff Raff -nimisen

hetkiseen tilanteeseen sopivammaksi.

lä kaksi säkeistöä lisää, joita hän on

asiat vieläkin vaikeammin», kertoo

toossa vuonna 1957. Siellä hattukauppiaan poika myös kasvoi ja kävi kou-

kin päivitti kappaleen sanoituksen sen

Bragg kirjoitti MacCollin versioon vie-

ta voimaa.

joka uskoo asiaansa sataprosenttisesti vielä 54 vuoden iässäkin. Ja sitä ei voi

yhdistysliikkeen laulu. Bragg kuiten-

li myös MacCollin uran suurin hitti.

teksti feniks willamo

jääräksi, eilisen ukoksi tai muuksi vas-

On? –kappale, joka on vanha ammatti-

tehtaillut Billy Bragg on ehtinyt tähän päivään mennessä julkaista jo 14 studioalbumia.

ympäri Lontoota harjoittaen myös ka-

Poliittisesti aktiivinen mies on ollut

tyneen nuoren miehen demolevy ei

alun perin saanut huomiota levy-yhtiöiden suunnalta, mutta oveluudel-

la Bragg saavutti Charisma Recordsin A&R -henkilön huomion. Kunnianhi-

moinen Billy tekeytyi televisionkorjaajaksi ja ujuttautui näin levy-yhtiön tiloihin ja pääsipä vielä päätöksiä teke-

vän Peter Jennerin puheille, joka piti Braggin kappaleista. Huonoksi onnek-

mukana useissa ruohonjuuritason va-

»and just because you’re gay i won’t turn you away.» billy bragg – sexuality

semmistomielisissä yhteiskunnallisissa liikkeissä. Myös hänen lyriikkansa ovat käsitelleet näitä aiheita.

Bragg on kertonut haastattelussa,

ettei ole mielestään poliittinen vaan

rehellinen lauluntekijä. Billy Bragg on jo vuosikymmenet laulanut siitä, mitä

ympärillään näkee eikä luultavasti tule sitä ainakaan hetkeen lopettamaan.

LIBERO

39

vasemmistonuoret

lastensuojelun vaikea yhtälö Työtunnit eivät riitä, kun lastensuojelussa toteutetaan eduskunnan ja valtuustojen päättämää politiikkaa.

Perhesurmat ja erityisesti keväällä

vaatisi Komulaisen mielestä myös lä-

kuntien elinkeinotoimen ja taloudel-

liitikkojen tuen. Lastensuojelun laa-

ja asiakkailta tulevan palautteen sekä

tensuojelun käytännöistä ja toimi-

listen säästöpaineiden välissä.»

vuudesta. Poliisi aloitti uusimmassa

heidi komulainen

ka puolestaan painivat työntekijöiltä

Helsingissä tapahtunut 8-vuotiaan ty-

tön surma herättivät keskustelun las-

teksti niko peltokangas

Valtio voi »korvamerkitä» valtion-

hiesimiesten, ylemmän johdon ja potusuositusten mukaan yhtä työntekijällä saisi olla 20-35 lasta asiakkaanaan.

tapauksessa tutkimuksen sosiaalivi-

osuuksia lastensuojelutyöhön. Lää-

virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

lintovirastot huolehtivat puolestaan

Vasemmistonuoret linjaa kuntavaali-

mulaisen mukaan niiden voimavarat

toimenpideohjelma lähisuhde- ja per-

ranomaisten toimista epäillen näitä

ninhallitusten tilalle tulleet Aluehal-

Sosiaalialan ammattijärjestö Talen-

kuntien toiminnan valvomisesta. Ko-

lun resurssipulan olevan seurausta po-

vähenevät jatkuvasti ja kynnys puut-

tia muistutti syyskuussa lastensuojeliittisista ratkaisuista eduskunnassa

ja kunnissa. Kunnissa työskennellään laatusuositusten tuolla puolen. Järjes-

tua epäkohtiin esimerkiksi uhkasakoilla on noussut entisestä.

tö vaatiikin rahaa, lainsäädännön tiu-

Viranomaisten yhteistyötä on moitittu

suojelu voisi suojella asiakkaitaan.

tu suojelemaan. Sosiaalityöntekijän

kentamista ja valvontaa, jotta lasten-

Poliitikot päättävät Lastensuojelun sekä muiden sosiaalija terveyspalvelujen talousraamit pää-

siaali- ja terveyslautakunnilla, jotka valmistelevat esityksiä valtuustoille.

hen velvoittaa.

»Jos yhdellä työntekijällä asiakas-

tunnit per viikko ovat noin 37,5 ja sel-

ole madollista selvittää jokaisen lapsen

olosuhteita ja pohtia tuen tarvetta riittävän laajasti,» Komulainen toteaa.

Vastahakoinen perhe saattaa myös

»Todellisuudessa keskeistä valtaa

vaikeuttaa selvitystyötä itse perumal-

televat ylemmät virkahenkilöt, jot-

tuksia. Asiakasmäärien rajaaminen

käyttävät lautakunnille asiaa valmis-

lan uhrille ja tekijälle, muun muassa pääsyä ensi- tai turvakotiin.

Komulainen haluaisi laajentaa ajat-

lä ainakin tilanne on sellainen, että

minen on hankalaa vaikka lakikin sii-

vityksen määräaika on 3 kuukautta, ei

surssien jakamisessa on erityisesti so-

perää riittävästi tukipalveluita väkival-

näkökulmasta yhteistyöhön vaikutta-

mistoliiton

Heidi Komulaisen mukaan valtaa re-

heväkivallan ehkäisemiseksi. Järjestö

telua kunnista maakuntiin, jotta pal-

määrä nousee lähelle sataa lasta, työ-

kaupunginvaltuutetun

teeseissään, että kunnissa tulee laatia

tapauksissa, jossa lasta ei ole onnistut-

tetään kunnanvaltuustoissa. Kuopiolaisen sosiaalityöntekijän ja Vasem-

Lähipalveluja koko maakuntaan

la tapaamisaikoja ja tekemällä vali-

velut saataisiin varmasti lähelle. »TäälKuopiossa palvelut toimivat mallikkaasti ja se voi tarjota turvakotipalveluita ja sosiaalipäivystystä jopa ostopalveluna naapurikunnille. Mutta

koska välimatkat ja liikenneyhteydet

ovat mitä ovat, uskon, että maakun-

nan reuna-alueilla palveluiden piiriin ei hakeuduta tai päästä yhtä helposti kuin kaupunkikeskuksissa.»

Lastensuojelun työtaakkaa vähen-

täisi myös laadukkaiden avohuollon

palvelujen – kuten neuvolan ja kouluterveydenhuollon – takaaminen kaik-

kiin kuntiin. Laki velvoittaa jo järjestämään lastensuojelun »sisällöltään

ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää». Niin

ikään pakollinen on kunnan lastensuojelusuunnitelman laatiminen.

Komulainen on itse tehnyt valtuus-

toaloitteita lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelujen resursoinnista.

Mikä sitten on riittävää ja onko

suunnitelmien toteuttamiseen varattu

riittävästi rahaa ja tekijöitä. Heidi Ko-

mulainen kysyy myös, olisivatko tra-

gediat kuitenkaan olleet estettävissä, jos kaikki olisi tehty prikulleen oikein. »Moni varmasti olisi,» hän vastaa.

40 LIBERO

vasemmistonuoret

kun ihminen ei ole roska Jokaisella on julkisesta tilasta vastuu, johon pitäisi luottaa. julkisuudes-

sanojan arvomaailman ja käsityksen

miskynnystä ihmisten puisto-oleske-

käyttää julkista tilaa ja mihin tarkoi-

»Oikeistopuolella ei tajuta yhteis-

että joissain puistoissa olisi alkoholit-

K u lu n e e n a k es ä n ä

sa puhuttiin runsaasti siitä, kuka saa

todellisuudesta.

tukseen. Vasemmistonuorten Asiaton

kunnan rakenteiden vaikutusta syrjäy-

julkisen tilan vapauttajien vastapai-

kylmäävästä asenteesta, että ihmisiä

oleskelu sallittu -kampanjan ja muiden noksi on esitetty kärkkäitä mielipiteitä tilan rajoittamisesta.

Tampereella

kokoomuspoliitikko

aiheutti myrskyn omenaviinipullos-

tymiseen. Puheet kertovat elitistisen voi kategorisoida tuontyyppisesti. Vali-

tettavasti ihmisroskaretoriikka puhuttelee monia.»

sa vaatimalla ihmisroskien siivoamis-

Itsekin kaupunginvaltuustoon ehdol-

Tampereen Vasemmistonuorten Tii-

jestyshäiriöitä syntyisi ja niihin pitäi-

ta katukuvasta muiden roskien tavoin.

na Heikkilä järjesti vastavetona hanu-piknikin. Hänen mielestään »ih-

misroskaksi» kutsuminen paljastaa

luun. Ei olisi välttämättä huono idea,

tomia alueita. Esimerkiksi leikkikentät voisivat päivällä olla sellaisia virallisestikin.»

Heikkilän haluamassa julkisessa ti-

lassa luotetaan ihmisten omaan vastuuseen eikä kitketä kieltolailla kaikkea hyvää.

»Yhteiseen tilaan liittyy aina ongel-

la oleva Heikkilä ei kiellä, etteikö jär-

mia, jotka eivät poistu koskaan. Se ei

si puuttua.

dogmaattisilla rajoituksilla, koska pal-

»Lisäisin poliisin näkyvyyttä arjes-

sa, mutta en alentaisi poliisin puuttu-

tiina heikkilä

tarkoita, että yhteinen tila pitäisi pilata jon hyvää menee hukkaan, eivätkä ra-

joitukset toimi itse ongelmaan.» nmp

kansanvaltaa voi parantaa Demokratia on vaalien kuluneimpia sanoja.

Kunnallisvaaleissa ei voi olla tör-

sentekoelinten näkyvyyttä työpaikoil-

minen, palvelujen yksityistäminen tai

toinen ehdokas tuntuu kampanjoivan

Kuntalaisille täytyy osoittaa, että hei-

le ovat Haimin mukaan kulkua tähän

määmättä demokratia-sanaan. Joka

lähidemokratian, suoran demokrati-

an tai ihan vain demokraattisemman toivo haimi

la, oppilaitoksissa ja julkisessa tilassa. dän toiminnallaan voi vaikuttaa.»

julkisen tilan uhraaminen markkinoilsuuntaan.

kunnan puolesta.

Demokratia kuulostaa helposti tyhjäl-

Nuorison osallistumista kunnalliseen

kein voisi tarkoittaa? »Avoimet asukas-

töksentekojärjestelmää maihin, joissa

perustamalla nuorisovaltuustoja. Jos-

Mitä demokratisointi kunnissa oi-

kokoukset, joissa kaupunginvaltuusto ja -hallitus sekä lautakunnat tiedottaisivat toiminnastaan, olisivat tärkeä

ja konkreettinen parannus. Kannatan

tä sanalta, kun vertaa suomalaista pää-

kansanvaltaa ei ole lainkaan. Haimin mielestä meillä käytössä olevan edustuksellisen demokratiankin täytyy ke-

hittyä ja reagoida yhteiskunnallisiin

päätöksentekoon on yritetty kehittää sakin toiminta on aktiivista, toisaalla siitä ei ole kiinnostunut nuoriso tai poliitikotkaan.

Haimi haluaisi antaa nuorille vai-

muutoksiin.

kuttamisen mahdollisuuksia jo perus-

Jotkut lautakuntien kokoukset voisivat

ta olisivat kaupunginosavaltuustot ja

taa todellista ja näkyvää vaikutusval-

rattaviksi, jos työjärjestys sallii», luet-

otto kuntatasolla.»

myös sitovia kunnallisia kansanäänes-

tyksiä, varsinkin kuntaliitosasioissa. olla avoimia kaikille kuntalaisille seutelee vasemmistonuori Toivo Haimi, joka on ehdokkaana Joensuussa.

»Mielelläni näkisin myös päätök-

»Suomessa seuraavia edistysaskelei-

sitovien kansanäänestysten käyttöönVallalla on myös voimia, jotka halu-

avat kaventaa demokratiaa. Oikeiston

suosimat lautakuntien määrän karsi-

kouluiässä. »Oppilaskunnille pitää antaa koulujen asioihin. Oppilaskuntien edustajia tulee kuulla päätettäessä esimerkiksi kirjahankinnoista, opetussuunnitelmasta ja jopa uusista opettajista.»

nmp

k atso vasemmiston nuoret ehdokk a at:

www.vasemmistonuoret.fi/vaalit LIBERO

41

vasemmistonuoret

Ei vain pelkkiä natseja Miksi äärioikeistosta pitää kirjoittaa, Li Andersson ja Dan Koivulaakso? teksti niko peltokangas »Me koettiin, että kukaan ei ole tar-

too kirjoittajien haastatelleen kirjaa

siä toisiinsa,» Li Andersson kuvailee

sun perustajiin kuuluvaa Teemu Lah-

kastellut eri liikkeitä ja niiden yhteyk-

kirjaidean syntyä. Perussuomalaisten ja maahanmuuttokritiikin nousun lisäksi kirjoittajat halusivat piirtää kokonaiskuvaa äärioikeistosta poliittisena liikkeenä.

»Jos ei ymmärrä, mitä ne edusta-

vat, ei voi käydä poliittista kamppai-

lua niiden kanssa,» Dan Koivulaakso lisää. Hänen mielestään aihe on eri-

tyisen ajankohtainen, sillä hän uskoo

perussuomalaisten lisäävän valtaansa kunnallisvaaleissa. Heidän mukanaan

varten kansallismielisen Suomen Si-

tista, joka valotti järjestön strategiaa: Se halusi koota yhteen maahanmuu-

ton vastustajat ja kohota heidän edustajakseen myös ulkopuolisten silmissä. Ennen kaikkea Suomen Sisun tavoitteena oli tehdä maahanmuutosta julkinen keskustelunaihe ja luoda ku-

va sitä vastustavasta yleisestä mielipiteestä. Keinoina käytettiin ahkeraa

nettikirjoittelua ja -kommentointia sekä Perussuomalaisissa vaikuttamista.

myös ääriainesten toimintatila kasvaa.

Eikö natseista ja äärioikeistosta puhu-

suudesta tai fasismista on voinut pit-

le turhaa huomiota – tai tee niistä jo-

Koska keskustelun äärioikeistolai-

kään väistää kieltämällä olevansa rasisti, tarvitaan Anderssonin mielestä

analyysiä siitä, mitä kaikkea äärioikeisto on ja millaisia poliittisia tavoitteita ja strategioita sillä on.

Kirjassa äärioikeistoa kuvaillaan kahden päähaaran kautta. Perinteisen

minen anna marginaalisille ryhmil-

pa merkittävämpiä ryhmiä kuin ne oikeasti ovat ja siten vahvista niitä?

»Eivät ne siitä vahvistu, kun analy-

soidaan, miten ne ovat äärioikeisto-

laisia. Esimerkiksi islamofobinen pu-

he on pitkään ollut määritelmien ulkopuolella,» Andersson vastaa.

»Me esitetään asiat niin kuin he it-

uusnatsismin rinnalla on islamofobi-

se ne esittävät. Tuskin se, että analy-

ke, joka saattaa suhtautua esimerkik-

taan liikkeen historiaan, johtaa niiden

nen ja monikulttuurisuuskriittinen lii-

si Israeliin tai seksuaalivähemmistöi-

hin korostetun myönteisesti. Tähän siipeen kuuluvat suosiotaan kasvat-

soidaan heidän omaa suhtautumiskannatuksen nousuun,» Koivulaakso jatkaa.

Äärioikeistolaisten liikkeiden mar-

taneet populistipuolueet. Suuntauk-

ginaalisuudesta Koivulaakso toteaa,

Populistisen oikeiston riveissä on nat-

mi ole vain jotain yleistä vihapuhetta.

laakson mukaan pitkään aikaan en-

oikeistosta, rasismista ja muista ilmi-

set eivät ole toisistaan täysin erillisiä.

sitaustaisia toimijoita. Lisäksi Koivusimmäinen uusnatsien väkivaltainen katuryhmä perustettiin samoihin ai-

ettei yhteiskunnassa esiintyvä rasis-

Kirjan tarkoituksena on helpottaa ääriöistä keskustelemista.

koihin, kun maahanmuuttokriittisyys alkoi vahvistua poliittisessa keskustelussa.

Maahanmuuttopuheiden koventu-

minen ei ole sattumaa. Andersson ker-

42

LIBERO

Li Andersson on Vasemmistonuorten puheenjohtaja, Dan Koivulaakso entinen sellainen.

Kirjan kirjoittajiin kuuluu myös Mikael Brunila.

Li Andersson, Mikael Brunila & Dan Koivulaakso Äärioikeisto Suomessa – Vastarintamiehiä ja metapolitiikkaa Into Kustannus 2012

vasemmistonuoret

Vasemmistonuorilta uusi lauluvihko Vasemmistonuorten kulttuurityö-

säämisestä.»

uuden lauluvihkon kokoamiseksi. Vih-

mistonuorten leireillä ja sitä voi kysel-

ryhmä sai kesällä päätökseen työnsä

koon on kerätty uudempien ja vanhem-

pien työväenlaulujen lisäksi joukko

lä myös keskustoimistolta.

Vanhojen biisien kokoaminen uu-

deksi vihoksi vaatii jotain omaperäistä.

Kulttuurityöryhmä kokosi laulut

nuorten lauluvihko on ainutlaatuinen

avoimuuden hengessä, sillä lempilau-

Elokuussa Vasemmistonuorten järjestö- ja koulutussihteerinä aloitti Tuuli Huovila (kuvassa vas.) ja toimistosihteerinä Sara Korhonen.

Uusi lauluvihko on saatavilla Vasem-

»epäpoliittisiksi lässytyksiksi» nimettyjä kappaleita iltanuotioita varten.

uudet tyypit

Marchant Aedon mielestä Vasemmisto-

jo pelkästään sisällysluettelonsa ansiosta.

foorumilla sai esittää perusteluja bii-

»Olemme jakaneet laulut esimerkik-

Tuuli, järjestät koulutuksia, joihin et ole itse osallistunut. Millaisia mullistuksia on tiedossa?

si balladeihin ja nyrkit pystyssä -biisei-

Olen mietiskellyt sellaista, et-

kokoukseen toivotettiin kaikki kiin-

hin! Samoin, jos haluat nimenomaan laulaa Nataliasta tai Allendesta, tiedät,

tä yrittäisin saada koulutuksista mahdollisimman osallistavia. Vii-

luja on lähes yhtä monta kuin laulaji-

akin. Vasemmistonuorten keskustelusitoiveita, ja työryhmän päättävään nostuneet tervetulleiksi.

Lauluvihko koelaulettiin heinäkuus-

sa nuorisoliittolaisleirillä ja se oli kult-

että sinun täytyy etsiä Laulut tyypeis-

koelmien lauluja, joita tapahtumissa

nestys. »Samalla vihkoon tehtiin vielä

tua. Nuorisojärjestössä on aina myös

viimeiset muutokset. Leiriläiset oikein

innostuivat jättämään adresseja jon-

kun tietyn biisin poistamisesta tai li-

osallistavammiksi, mutta tarkoitus

olisi saada kursseista vielä enem-

Vihosta on jätetty pois vanhojen ko-

tuurityöryhmän puheenjohtajan Ja-

viera Marchant Aedon mukaan me-

me aikoina niitä on jo viety hiukan

tä -osio.»

män ryhmäyttäviä. Lisäksi aion panostaa vapaaehtoisten tyyppien py-

ei syystä tai toisesta ole tullut laulet-

symiseen toiminnassa.

niitä, joille työväenlaulut ovat uusi tut-

Kerro toimistokoira Ruskan tarina.

tavuus ja jotka voivat tutustua niihin päivitetyn lauluvihon sivuilta.

Ruska on tullut mulle kesäkuun

nmp

alussa Viipurin tarhalta. Se on hy-

lätty sinne ihan pentuna ja asunut koko elämänsä siellä. Se oli ihan

Uusi toimisto avattiin

laiha ressukka, mutta olen rakkaudellani saanut sen voimaan hyvin!

Sara, miten toimistosihteerin työ näkyy jäsenille?

Työni jäljet näkyvät konkreettisimmin silloin, kun jäsenet saavat kä-

siinsä uusia esitteitämme tai muu-

ta materiaalia. Niiden tilaaminen ja postittaminen sekä jäsenrekisterin hallinta ovat tärkeimpiä tehtäviäni. Minua voi nähdä myös muual-

la kuin paperikasojen alla: keskustoimiston työntekijät osallistuvat

työryhmien toimintaan ja vierailevat erilaisissa tilaisuuksissa.

Musta vai punainen palestiinalaishuivi? Miksi?

Punainen. 1970-luvulla palestiina-

laismarxistit omaksuivat punaisen Vasemmistonuorten uuden keskus-

helposti niin metrolla, linja-autolla

toimiston avajaisia vietettiin perjan-

kuin raitiovaunullakin. Rapun ovi on

jaitsee Sörnäisten Kurvissa vastapäätä

ovipuhelimessa lukee VANU/SDPL.

taina 21.9. Helsingissä. Toimisto siVaasanaukiota osoitteessa Hämeentie 29, kuudes kerros.

Uuteen hermokeskukseen pääsee

R-Kioskin sisäänkäynnin vieressä ja Vasemmistonuoret jakaa toimiston

SDPL:n eli Suomen Demokratian Pioneerien Liiton kanssa.

nmp

Avajaisvieraita tervehtivät graffiti ja herkkutarjoilut.

huivin käytön ja sitä alettiin pitää vasemmistolaisuuden symbolina.

Vasemmiston marginalisoiduttua

on Hamas yrittänyt omia punais-

ta huivia omaksi symbolikseen. It-

sehän en kuitenkaan tähän alistu, vaan luotan palestiinalaisen va-

semmiston uuteen nousuun! nmp LIBERO

43

Thaimaalaisia metsissä Ulkomaalaiset marjanpoimijat ovat herättäneet rutkasti keskustelua viime vuosina.

Asiasta tuntuu olevan enemmän mielipiteitä kuin tietoa. eikä ihmekään, sillä aihe on väriltään paljon enemmän kuin mustavalkoinen. teksti ja kuva antti kurko

»Kun puhutaan thaimaalaisten mar-

tus- ja välityspalkkiokuluja marjayri-

sien kanssa kamppaillessa tulee usein

hyvin lähellä työväenliikkeen perusky-

Poimijoiden täytyy kerätä 50–100 kiloa

hoitamaan suomalaisten asioita kun-

janpoimijoiden oikeuksista, liikutaan

symyksiä, jotka Suomessa käsiteltiin ennen sotia», kommentoi Puuliiton Lapin aluetoimitsija Reijo Lehtinen.

Marjojen kerääminen työnä ei ole

marjoja päivässä, jotta työstä jää rahaa

kesän jälkeen. Suurin osa poimijoista tulee Thaimaan köyhimmiltä alueilta.

»Jouduin ottamaan 3 500 euron lai-

Suomessa ihan yksinkertainen asia.

nan, jotta pääsin tänne töihin. Tähän

työnantaja tällöin sitoutunut maksa-

euron edestä, mutta en tiedä, saanko

Jos marjat kerätään puutarhasta, on maan työntekijälle 7,91–9,63 euroa tun-

nilta. Mustikka, puolukka ja lakka kasvavat kuitenkin villeinä metsissä ja kuka tahansa saa ne sieltä kerätä.

Poimijoille ei makseta tuntipalkkaa,

vaan he keräävät marjat itse ja myyvät

ne eteenpäin yrityksille, kuten Riitan Herkulle, Lapin Lihalle tai Kiantamal-

asti olen saanut kerättyä marjoja 2 500 tarpeeksi lokakuuhun mennessä. Palk-

2000-luvun torpparit Marjanpoimijoilla ei ole työntekijän

Koillis-Thaimaasta kotoisin oleva riisinviljelijä kertoo.

Päivät ovat pitkiä ja poimijat herää-

mupalan ja lähtevät metsään. Osa

syövät, peseytyvät ja menevät nukku-

le arkea. Mitä enemmän työntekijöitä

ulkoistetaan ja tehdään heistä yrittäjiä tai freelancereita, huononnetaan työelämän yleisiä pelisääntöjä.

Pohjoismainen yhteiskunta on pe-

tekijällä voi teettää ylipitkiä päiviä

ovat myös oikeutettuja lomaan ja va-

paapäiviin sekä terveydenhuoltoon.

Näitä oikeuksia ei marjanpoimijoilla ole. Ruotsissa tilanteeseen on pyritty

vaikuttamaan lainsäädännön voimin

ja poimijoille on taattu minimipalkka työstään.

Joukko vasemmistonuoria kiersi elo-

maan. Joidenkin poimijoiden on ker-

kuun aikana Lapissa yhdessä lakimie-

ta he voisivat aloittaa työt mahdolli-

sa marjanpoimijoita ja teeman paris-

rottu nukkuvan teltoissa läpi yön, jotsimman aikaisin.

täjän riskin. Poimijat ovat myös sitou-

Mitä hyötyä on »punapiiperryksestä»?

eurojen matka-, ruoka-, bensa-, majoi-

Ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuk-

tuneet maksamaan useiden tuhansien

mien kanssa, jotka ovat siirtotyöläisil-

ilman ylityökorvauksia. Työntekijät

onnistu keräämään tarpeeksi», eräs

palaa illalla takaisin leiriin, jossa he

yrityksille.

painivat yhä enemmän samojen ongel-

suutta saada mitään takaisin, jos en

sa enkä tiedä, onko minulla mahdolli-

tysten vuokraamissa tiloissa ja myyvät

päivittäin keräämänsä marjat marja-

toon. Myös suomalaiset työntekijät

rustunut pitkään siihen, ettei työn-

vät yleensä neljän aikaan, syövät aa-

vaan yrittäjiä, jotka majoittuvat yri-

vastaan kysymys, miksi ei keskitytä

ka minulle maksetaan vasta Thaimaas-

le. Poimijat eivät siis ole työntekijöitä

statusta, minkä vuoksi he ottavat yrit-

44 LIBERO

tyksille ja kotimaansa työnvälittäjille.

hen ja tulkin kanssa haastattelemassa työskenteleviä. Vasemmistonuoret

julkaisee aiheesta myöhemmin mini-

dokumentin, jossa pureudutaan sy-

vemmin marjabisnekseen, sen ongelmakohtiin ja ratkaisukeinoihin.

vasemmistonuoret pääsihteeri

Sijoita vastarintaan Otsikko oli Suomen Demokraattisen

Haasteista huolimatta Vasemmisto-

Nuorisoliiton slogan vanhassa kam-

nuorten ehdokkaat ovat sitkeää sort-

kaan asia Vasemmistonuorten histori-

alaistamaan politiikan vakiintuneita

panjajulisteessa. Kuten moni muu-

assa, iskulause ei ole käynyt ajatukseltaan vanhaksi.

Vasemmistolaisia sanotaan usein

kaiken vastustajiksi. Ajatuksenjuok-

sun takana on käsitys siitä, että poli-

tia. Nuoret ehdokkaat pystyvät kyseenkäytäntöjä helpommin kuin valtuustoissa ikuisesti istuneet konkaripolii-

tikot. Kokemattomuus politiikasta voi joskus olla myös etu.

Vasemmistonuorten kampanjat teh-

tiikassa asiat menevät eteenpäin kuin

dään yleensä vähemmän rahalla kuin

tarpeellisia uudistuksia, minkä ker-

jointi ei kuitenkaan ole ilmaista, sil-

luonnostaan ja Vasemmisto jarruttaa keää.

Imago on epäreilu ja perustuu hyvin

yksipuoliseen käsitykseen politiikasta.

Järkevät ja hyödylliset poliittiset

päätökset edellyttävät usein vastarintaa ja useampien näkökulmien huomioimista. Hyvät käytännöt ja järkevä yhteiskuntapolitiikka eivät kehity

sydämellä ja tahdolla. Vaalikampanlä esitteet, mainokset ja muu vaalityö maksavat. Ei ole ollenkaan huono

idea sijoittaa muutama euro nuoren

ehdokkaan kampanjatyöhön. Vasemmistonuoret on hankkinut rahankerä-

ysluvan vaalityönsä tukemiseen. Viitenumeron avulla tuki ohjautuu halua-

pelkästään myötäilemällä, vaan tiukka vastarinta pakottaa hyviin kompromisseihin. Vasemmistolla on myös

tarjota vaihtoehto surkeina pitämil-

leen esityksille, eikä vastustus ole turhaa räkyttämistä tai jokaisen päätöksen riitauttamista.

*** Lokakuussa pidettävissä kunnallisvaaleissa Vasemmistonuorilla on satoja

punavihreitä ehdokkaita ympäri Suomen. Järjestö on laatinut myös omat vaaliteesinsä. Teesit ovat yhdistelmä

perinteistä vasemmistolaista ajattelua

ja uudempia punavihreitä vaatimuksia, ja niiden takana on Vasemmis-

»nuoret ehdokkaat pystyvät kyseenalaistamaan politiikan vakiintuneita käytäntöjä helpommin kuin politiikassa ja kunnanvaltuustoissa ikuisesti istuneet konkaripoliitikot. kokemattomuus politiikasta voi joskus olla myös etu.»

tonuorten ehdokkaiden helppo seistä. Teeseissä vaaditaan muun muassa maksutonta ja toimivaa joukkoliiken-

mallesi ehdokkaalle.

kä työsuhteiden ketjuttamisen lopet-

dokasta eteenpäin. Tukea ehdokkaalle

nen ja ne löytyvät Vasemmistonuorten

dossa; esitteitä jakavia käsipareja ei ole

nettä, päästövähennystavoitteita setamista. Teesejä on yhteensä kymmevaalisivuilta.

Nuoret ehdokkaat kohtaavat vaali-

työssään monesti vähättelyä, tytötte-

lyä ja pojittelua. Rahaakaan vaalikampanjointiin ei juuri ole, toisin kuin

politiikan vanhoilla konkareilla. Poli-

tiikan tekemisen tavat ovat myös monesti tuntemattomia nuorille ehdok-

Pienikin summa auttaa nuorta eh-

voi antaa myös vapaaehtoistyön muo-

koskaan liikaa. Vaalityötä voi helposti tehdä myös sosiaalisessa mediassa.

Tue Vasemmistonuorten ehdokkaita vaalityöllä tai lahjoituksella – sijoita vastarintaan!

santeri mikkola pääsihteeri

Vasemmistonuoret

yhteystiedot KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna arkisin kello 10–15.

PUHEENJOHTAJA: li andersson, 040 508 8697 li@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: santeri mikkola, 045 351 9917 santeri@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: tuuli huovila 050 374 1837, tuuli@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: niko peltokangas, 043 216 0197 niko@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, 045 351 9917 pirkko@vasemmistonuoret.fi toimistoSIHTEERI: sara korhonen, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT: ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja heli mahkonen, 050 415 2888, piirisihteeri arto bäckström, 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja tatu ahponen, 050 341 8044 tominnanjohtaja pyry urhonen, 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja sini savolainen, 040 7159 666 järjestösihteeri antti saarelainen, 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja taija roiha, 050 400 6786, Piirisihteeri martti rasa keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja petrus kauppinen, 045 657 1987 Piirisihteeri markus korjonen, 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja tero kaikko, 0400 374 015 piirisihteeri jonas björkbacka, 040 740 7175, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori, 046 669 5880 puheenjohtaja tuomas sundvall, 044 219 3640, satakunta@vasemmistonuoret.fi VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja sade kondelin, sade.kondelin@gmail. com piirisihteeri laura tättilä, 045 131 2552, f. (02) 237 9190, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

kaille.

LIBERO

45

VIIMEINEN VAROITUS

veronkierto on tehokasta Leikkauspolitiikka eli austerity on

tä kyllä yritykset osakkeenomis-

välistä voittoa. Lonkerot asete-

nyt muoti-ilmiö ottaa jalansijaa

tehokkaita ovat, ja joskus sattu-

monipuolistamisen, tehokkuus-

maisten ihmisoikeuksia ja hyvää

lautakuntien kätyrien vaikutuk-

muotia. Kreikasta Suomeen levinmonessa muodossa myös Suomessa. Ilmiö on peräisin julkisessa

hallinnossa ja hallintotieteissäkin valitettavan vahvoilla olevas-

tajiensa tahtoa noudattaessaan malta myös vanhusten ja vamelämääkin miettivät.

Kaikki ei saa eikä voi olla myy-

ta Uusi julkisjohtaminen -suun-

tävänä. Lapsena taiteltu rauta-

nan tehostamisena sekä ihmis-

roskaa, korkeintaan kierrätysar-

tauksesta. Se näyttäytyy toiminten ja yritysten välisen kilpailun suosimisena ja kannustamisena.

Julkinen hallinto kilpailuttaa

monenlaisia asioita. Palvelut, tuotteet ja vaikkapa kokonaisen

ihmisryhmän hyvinvointi kirjoi-

tetaan ylös kriteerein ja kilpailut-

tamislautakunnat alkavat laulaa

lanka on kapitalistin silmissä voinen romuläjä, toisen silmissä taas muistoja ja tunteita. Arjen

tukipalveluiden varassa elävän

mielenterveyskuntoutujan koke-

mus läheisyydestä ja toisen ihmisen huomiosta ei voi maksaa

15 euroa tunti. Kyse on eettises-

taan palveluiden järjestämisen

vaatimusten sekä kilpailuttamissella. Usein toimija tulee Suo-

meen tekemään tappiota, jolloin

paikalliset toimijat eivät voi kil-

pailla heidän kanssaan. Suuren yrityksen etu on konsernimuotoisuus, jolloin eri maissa koti-

paikkaansa pitävät tytäryhtiöt ja emoyhtiö voivat sisäisellä veron-

kiertojärjestelyllä välttyä maksamasta pitkän veropennin.

Kun vaaditaan julkista palve-

luntuotantoa, täytyy myös vaa-

seireenien lauluaan. Seurauksena valtavia kokonaisuuksia, tietysti Suomen ja EU:n hankinta-

lainsäädäntöjen ja direktiivien mukaisesti, asetetaan markkinoiden armoille. Kriteereistä tär-

kein on kokonaisedullisuus. Laadulliset vaatimukset, kuten ruo-

kapalveluiden tuotannossa ruoan

»suuryritystä kiinnostaa, kuinka säästetään vaihtamalla vanhuksen vaippa 0,4 desiä vähemmän imevään.»

laatu tai terveyspalveluissa asiak-

kaan kokonaisvaltainen huomiointi, jäävät usein toissijaisiksi.

tä pohjasta kestävälle yhteiselol-

tia tehokkuutta. Julkisella puolel-

oman alueensa yrityksiä, vaikka

ja marginaalissa elävän ihmisen

man ison rahapotin keräämistä,

Kunnilla ei ole oikeutta suosia

kuntalaiset hyötyisivät siitä, että raha kiertäisi paikallisesti ei-

kä veroparatiisien kautta. Jos EU, supertehokkuutta vaativa OECD

le, hyvinvoinnin kasvattamiselle

heikkojen osallistumismahdollisuuksien vahvistamiselle.

Kansainvälistä suuryritystä ei

kiinnosta, onko Suomessa rati-

ja Kokoomus saisivat päättää,

fioitu Vammaisten ihmisoikeus-

mahdollisuudet tuottaa palvelut

sitä kiinnostaa, kuinka paljon

kunnilta vietäisiin viimeisetkin julkisesti. Oikeiston sanahelinä

hyvinvointivaltion supistamises-

ta ja siirtymisestä hyvinvointiyhteiskuntaan sisältää rivien välissä

edellä mainittua. Ajatellaan, et-

sopimus lainsäädäntöön, vaan voidaan säästää vaihtamalla laitosmaisessa olosuhteessa elävän

vanhuksen vaippa (punnitusten jälkeen tietysti) 0,4 desiä vähem-

män imevään. Yritykset vetävät

la tehokkuus ei ole mahdollisimvaan yhteisen rahan käyttöön

liittyviä haasteita. Tehokkuuden tavoitteita ovat hyvinvointi, toi-

mivampi ja mahdollistavampi ympäristö niin liikenteessä, kou-

luissa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Julkista palveluntuotan-

toa haukutaan byrokraattiseksi – muun muassa siksi, että byro-

kraattinen hallinta on oikeudellis-hallinnollinen ihmisoikeuksien turvaamisen väline.

jari-pekka kanniainen

46 LIBERO

aino sutinen

haluatko tavoittaa 7 000 nuorta? – ilmoita liberossa

JÄSENEKSI

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

Jäsenhankkijan nimi: ........................................................................

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön.

Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms.

Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 16 euron lasku.

En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa.

Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi....................................................................................................................................................................................

Vastaanottaja maksaa postimaksun

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Lähiosoite.........................................................................................................................................................................

Postinumero ja -toimipaikka.........................................................................................................................................

Puhelinnumero................................................................................................................................................................

Sähköposti........................................................................................................................................................................

Syntymäaika .....................................

Päiväys............................... Allekirjoitus.........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 3 | 2012

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

kyllä, olen kiinnostunut

Ilmoitushinnat alkaen 200 € www.liberolehti.fi

seuraava libero ilmestyy joulun alla.