Lentäjät ympäristön asialla

Valtiot ja yritykset julkistavat tiuhaan tahtiin toisiaan kunnianhimoisempia ympäristö- ja vastuullisuustavoitteita. Myös lentäjät ovat mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

Valtteri Murto

Viisi vuotta sitten ei moni osannut aavistaa kuinka suuri megatrendi vastuullisuudesta 2020-luvulla tulee. Muutos on ollut valtavan nopeaa ja kunnianhimoiset julistukset seuraavat toisiaan. Näiden julistusten taakse kätkeytyy kuitenkin useita käytännön haasteita ja jopa suoranaisia ristiriitaisuuksia, joihin useilla etujärjestöillä on sanottavansa.

Vuoden 2020 aikana myös suuret kansainväliset lentäjäliitot ECA ja IFALPA käynnistivät omat työryhmänsä tuomaan lentäjien näkemyksen yhteistä planeettaamme koskevaan keskusteluun.

ECA ENVI TF (Environmental Taskforce) kokoontui ensimmäistä kertaa keväällä 2020 ja edustajia on kaikista suurimmista lentäjäliitoista. Puheenjohtajana toimii norjalainen Yngve Carlsen.

IFALPA CWG (Climate Working Group) vastaavasti järjestäytyi muutaman kuukauden ENVI:n jälkeen ja toimikunnan vetäjäksi valittiin KLM:n kapteeni Robert Brons. Edustajia on varsin kattavasti kaikilta maailman mantereilta.

Suuri osa molempien toimikuntien työstä on poliittisella tasolla (ICAO ja EU) tapahtuvaan päätöksentekoon vaikuttamista sekä lentäjien etujen valvomista lentäjien ammattitaitoa hyödyntäen.

Hyvä esimerkki edunvalvontatyön tarpeesta on Maastrichtin lennonjohtoalueella toteutettu Contrail avoidance -projekti, joka tuli lentäjäyhteisölle täysin yllättäen NOTAMin muodossa ilman että yhtäkään lentäjäjärjestöä oli konsultoitu asiasta etukäteen.

Vastuullisuus on muutakin kuin hiilidioksidia

CO2-päästöt sekä hiilineutraalius dominoivat julkista keskustelua, mutta ympäristötyö ja vastuullisuus on paljon muutakin. Suorat CO2-päästöt ja hiilineutraalius ovat monelle tuttuja käsitteitä, mutta lentämisen ympäristökuormassa huomioitavia tekijöitä ovat myös paikallinen ilmanlaatu, lentomelu sekä muut kuin CO2-päästöt (ns. Non-CO2 contributors), joista hyvänä esimerkkinä edellämainitut jättövanat.

EU valmistelee ReFuelEU-ohjelmassa lento-operaattoreille sekä polttoainetoimittajille mandaattia, jonka mukaan käytettävän polttoaineen tulee sisältää kasvava määrä uusiutuvaa (SAF, Sustainable Aviation Fuel) ja myöhemmin synteettistä (e-fuel) polttoainetta. Koska useat muutkin kuljetusmuodot ovat samojen haasteiden edessä, saattaa raaka-aineiden saatavuus tuottaa ongelmia tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällöin on riskinä, että uusiutuvat polttoaineet eivät ole vastuullisia. Tästä hyvänä esimerkkinä on muun muassa palmuöljyn käyttö.

Vastuullisuus sisältää myös sosiaaliset ja yhteiskunnalliset osa-alueet. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeintä on planeetan kokonaiskuorma, joten lyhytnäköiset toimenpiteet ja pahimmillaan viherpesu ei saa aiheuttaa sosiaalista tai ekologista katastrofia toisaalla maapallolla, vaan toimien nettovaikutus on oltava ilmastolle suotuisa.

Muutos on nopeaa

Ilmastonmuutoksen vastainen toiminta on meidän kaikkien yhteinen asia, mutta aiheen ympärillä liikkuu valitettavan paljon polarisoitunutta, jopa agitoitunutta keskustelua sekä puolin ja toisin virheellistä tietoa. Aihetta käsitellessä tunteet saavat helposti vallan faktojen kustannuksella.

Yksi konkreettisista ensitoimista CWG:llä on luoda lentäjille kansantajuinen infopaketti, joka kertoo faktoihin perustuen ilmailun ympäristökuormituksesta sekä vastuullisuudesta niin ympäristö-, kuin yhteiskuntatasolla. Infopaketin käyttökohteita ovat esimerkiksi keskustelut, joissa lentäjä tahtomattaan tai tarkoituksella päätyy osaksi ilmailun ympäristövaikutuksia.

Koska kyseessä on varsin laaja aihe, kyseinen dokumentti ei synny hetkessä, mutta niin infopaketista kuin muista ajankohtaisista ympäristökuulumisista voit lukea jatkossakin lehtemme sivuilta.