Aito 2–3/2016 by Lukemisto

Seminaariextra s. 6

Päätoimittaja Anne Lahnajärvi: Verkostoista saa voimaa s. 16

Tulevaisuuden HSO suunnittelee ja kehittää s. 28

Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 2–3/2016 44. vuosikerta

Jari Hakanen:

Työn imussa riittää virtaa

s. 12

2–3/2016

Sosiaalinen media tehokäyttöön työnhaussa

3 Puheenjohtajalta: Mitä minä osaan? 4 Alkupalat 6 SEMINAARIEXTRA: Virity & Verkostoidu 3.11.2016. Tutustu ohjelmaan, puhujiin ja yhteistyökumppaneihin. 12 SEMINAARIEXRA: Työn imussa riittää virtaa, vakuuttaa tutkimusprofessori Jari Hakanen 16 SEMINAARIEXTRA: Päätoimittaja Anne Lahnajärvi: Verkostoista saa voimaa 18 Uratarina: Raija Mölsä: Kansainvälisyyttä ja puutarhanhoitoa 20 KEHITÄ JA KEHITY: Assistentti on tärkeä strateginen toimija 24 KEHITÄ JA KEHITY: Anna itsellesi lupa voida hyvin 26 Uratarina: Noora Leistiön arjen täyttävät opiskelu ja yrittäjyys 28 Opiskelijat: Hyöty irti jäseneduista jo opiskeluaikana

30 Opiskelijat: Pihla Steinberg on Aito HSOn palvelujen tehokäyttäjä 32 KEHITÄ JA KEHITY: Tulevaisuuden HSO suunnittelee ja kehittää 35 Sosiaalinen media tehokäyttöön työnhaussa 37 Tutkittua: Näin HSOt käyttävät sosiaalista mediaa

38 Yhteistyössä: Clarion Hotel Helsinki 39 Kielen kiemurat: Kymmenen käskyä kirjoittajalle rutiinien rikastamiseksi 40 Edunvavonta: Kiky on torjuntavoitto 42 Uutiset 43 Tervetuloa syyskokousmatkalle Hämeenlinnaan

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 44. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju 050 560 4230 marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi Toimituspäällikkö Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi Numero 2–3/2016 Kannen kuva Emma Grönqvist 2 AITO 2–3/2016

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Toimittajat 1/2016 Sini Ala-Kanto Pauliina Elgbacka Salla Huttunen Pia Kangasniemi Eija Kärnä Leena Paatelainen Anni Piipponen Sari Soinoja Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi Painosmäärä 3 000 kpl

Painopaikka Libris Oy, Helsinki

Aito HSO ry Aito HSO ry on HSOiden oma ammattijärjestö. Valvomme jäsentemme etuja työmark kinoilla ja edesautamme verkostoitumista. Vahvistamme HSO-identiteettiä ja edistämme HSO-tutkinnon tunnettuutta.

Taitto Nymandesign Oy

HSO-identiteettiä kuvaavat ominaisuudet: ainutlaatuinen / aktiivinen / avoin / kehittyvä / osaava / rohkea / yhteisöllinen

ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen

Jäsenmaksu vuonna 2016 1,1 % bruttopalkasta. Kannatusjäsenmaksu 65 €. Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

Puheenjohtajalta KUVA UZI VARON

Mitä minä osaan? ja mitä he osaavat? Kuluvan vuoden alussa tehtiin yhteistyössä Haaga-Helian kanssa HSOiden osaamiskysely. Kyselyn tulos ei yllättänyt minua, vaan ehkä pikemminkin vahvisti käsityksiäni: HSO-jäsenillä on monipuolista osaamista ja nykyiset taidot antavat hyvän pohjan myös tulevaisuutta ajatellen. Olemme Aito HSOssa tutustuneet kyselyn vastauksiin perin pohjin ja tarkoituksenamme on kaikin tavoin tukea teitä taitojenne vahvistamisessa. Olemmekin jo tänä vuonna järjestäneet koulutuksellisia tilaisuuksia ja teemailtoja ja tulemme jatkamaan tällä tiellä. MISTÄ ON HSOT TEHTY

OLETTE VARMAAN huomanneet, että tors-

taina 3.11.2016 on tarjolla edulliseen jäsenhintaan ajankohtainen ja todella korkeatasoinen työelämäseminaari. Virity & Verkostoidu -seminaarin sisältö on rakennettu huolella siten, että myös tulevaisuuden osaamistarpeet on huomioitu. Samalla tutustutte uuteen Clarion-hotelliin ja kartutatte omaa kollegaverkostoanne. Muistattehan ilmoittautua – yli sata HSOta on jo mukana.

ylläpitää omaa osaamistaan ja siten huolehtia omasta työmarkkina-arvostaan nykyisessä, ajoittain jopa kireässä kilpailutilanteessa. Kannattaa siis rohkeasti lähteä lisäopintoihin, olipa sitten kyseessä päivän koulutus, tutkinnon osa tai kokonainen lisätutkinto. Muistakaa myös täydentää aktiivisesti omaa CV:tänne ja merkitä sinne tärkeimmät uudet taidot. Tällä tavoin osoitatte aktiivisuuttanne ja parannatte varmasti mahdollisuuksianne, mikäli tulee tarve vaihtaa uusille urille. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta. Tarvitaan vain päättäväisyyttä ja tahtoa – loppu sujuu HSOlta leikiten. Hyödyntäkää myös emoliittomme Akavan Erityisalojen erilaisia työelämätaitoja tukevia koulutuksia. Ne yhdessä Aito HSO ry:n ja Haaga-Helian tarjonnan kanssa antavat hyvän lisän työnantajan tarjoamien koulutusten rinnalla. ON TÄRKEÄÄ

HSO osaa? HSO osaa paljon mutta on aina halukas oppimaan uutta. Muutaman vuoden takainen jäsenprofiilitutkimuskin sen osoitti. Sellaisia me olemme ja siitä meitä arvostetaan. Aktiivista syksyä kaikille! n MITÄ SIIS

»Virity & Verkostoidu -seminaarin sisältö on rakennettu huolella siten, että myös tulevaisuuden osaamistarpeet on huomioitu.»

#VirityJaVerkostoidu Marina Paulaharju Aito HSOn puheenjohtaja marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi 050 560 4230 AITO 2–3/2016 3

2-3/16

Vahvaa mielipidevaikuttamista! Marian mielestä liittoon kannattaa kuulua.

Alkupalat

Supersuosittelija: ”Omaan liittoon kannattaa kuulua!” AITO HSON opiskelijajäsen Maria Nousiainen on ensimmäisenä Akavan Erityisalojen jäsenenä palkittu vuonna 2016 kahdella 100 euron arvoisella lahjakortilla. Maria on varsinainen ”mielipidevaikuttaja”, sillä hänen suosittelujensa avulla Aito HSO on saanut jo yli 10 uutta jäsentä tämän syksyn aikana! Huikea suoritus. Tärkein vaikutin suositteluille Marialla on saada HSOt oman ammattijärjestönsä suojiin jo opiskeluaikana. Hänen mielestään on tärkeää kuulua oman alan järjestöön ja verkostoon heti opintojen alussa. Maria itse on aloittanut opinnot Haaga-Heliassa tammikuussa 2016. Palkintona samansa lahjakortit Maria aikoo käyttää urheiluharrastukseensa ja ostaa uusia treenivaatteita.

Kerro nyt jäsenyydestä kaverille, voit voittaa iPad Minin! Suosittele sinäkin Aito HSOn jäsenyyttä, voit voittaa iPad Minin, jonka arvo on 465 euroa. Kätevästi mukana kulkeva tabletti on ohut, kevyt ja kompakti, ja sopii kooltaan vaikka kämmenelle. Arvonnassa ovat mukana kaikki 1.9.–31.10.2016 liittyneiden jäsenten suosittelijat. Lisäksi saat aina jokaisesta tuomastasi jäsenestä upean palkinnon. Ja jos olet Maria Nousiaisen tapaan ”mielipidevaikuttaja” ja tuot useampia uusia jäseniä, saat viidestä jäsenestä lisäksi 100 euron Superlahjakortin. n Lisätietoja Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen verkkosivuilla.

ULOA TERVET STEN TTILAI ! AMMA ON JOUKKO

Hyvä siisjoeiteuns osaam ry Aito HSO

4.2.2016

0_041215.indd

210x21 aitohso_esite_

14.43

HSO-ammattiesite tilattavissa toimistolta OLETKO JO HUOMANNUT uuden sähköisen Hyvä sijoitus osaamiseen -ammattiesitteen? Esite tarjoaa monipuolista tietoa HSO-osaamisesta, sijoittumisesta työelämään ja palkkatasosta. Ammattiesitteen sähköinen versio löytyy verkkosivuiltamme www.aitohso.fi. Voit halutessasi myös tilata esitettä painettuna HSO-toimistolta sähköpostiosoitteesta jasenasiat@aitohso.fi. n

4 AITO 2–3/2016

Suosittele jäsenyyttä – voita iPad Mini!

Muistathan pitää jäsentietosi ajan tasalla! VAIHTUIKO TYÖPAIKKA? Muuttuiko osoitteesi? Muistitko

päivittää jäsentiedot? Pitämällä jäsentietosi ajan tasalla pysyt mukana verkostosi tapahtumissa ja saat kuulla Aito HSOn uutisista heti ensimmäisenä. Jäsentietosi voit päivittää helposti esimerkiksi Aito HSOn verkkosivuston linkkien kautta tai Akavan Erityisalojen Omissa tiedoissa. n

Laatulaina

jelle, istys on sitä, mitä jää jäl »Todellinen tasivise et. t tiedot ovat unohtune

Love us – we will love you back SEURAA AITO HSOn kuulumisia

Facebookissa, Instagramissa, Linked Inissä ja Twitterissä. Tykkääjät hoksaavat parhaiten peruutuspaikat jäsentilaisuuksiin, tuoreimmat työelämäkuulumiset ja työpaikkapörssin nopeat haut. n

kun ulkokoh vä sanapari: se kuvaa Sydämen sivistys on hy a, jossa muut otetaan asennetta ja mielentila ole kiinnostunut huomioon. Sivistynyt ei sta vain itsestään vaan kaiki inhimillisistä asioista.

Opettaja ja tietokirjailija Jarno Paalasmaa .2016 Helsingin Sanomissa 1.9

Appseja arjen avuksi No voihan maanantai! Yllätyssade kastelee, parkkirahat hukassa ja milloin se junakin menee… Lataa kännykkääsi sääsovellus, mobiili reittiopas tai pysäköinninhallintasovellus. Helpottaa taatusti arjen hallintaa. 1 QR Code Reader Tarkoitus: QR- ja viivakoodilukija | Kieli: englanti | Käyttöjärjestelmä: Android | Kuvaus: Lukee QR-koodin ja avaa sen takana olevan linkin. Sovellus tunnistaa myös yleisimmät viivakoodit. n • play.google.com/store/apps/details? id=me.scan.android.client&hl=fi 2 EasyPark Tarkoitus: Pysäköintipaikka löytyi, mutta parkkimittari ei hyväksy maksukorttia tai kolikoita ei ole mukana? Pysäköintiappsi auttaa ja säästyt parkkimaksuilta. | Kieli: suomi | Käyttöjärjestelmä: Android, iOS-versio 7.1 tai uudempi. | Kuvaus: Helppokäyttöinen pysäköinninhallintasovellus. Et maksa pysäköinnistä ylimääräistä ja jos tapaamisesi venyy, voit lisätä pysäköintiaikaa sovelluksen avulla. n

• play.google.com/store/apps/details?id= net.easypark.android&hl=fi • itunes.apple.com/fi/app/easypark/ id449594317?l=fi&mt=8 3 ReittiGPS (Reittiopas iPhonelle) Tarkoitus: Reitti hukassa ja kiire on? Etsi nopein reitti tämän appsin avulla. | Kieli: suomi | Käyttöjärjestelmä: iOS-versio 7.0 tai uudempi. | Kuvaus: Reittiopas taskussasi! ReittiGPS tuo pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupungin reittioppaat puhelimeesi. Ohjelma etsii nykyisen sijaintisi ja hakee reittiehdotukset valitsemaasi kohteeseen. n

4 IS Supersää Tarkoitus: Aurinkolasit vai sateenvarjo? Supersää kertoo paikkakuntasi tuoreen sääennusteen | Kieli: suomi | Käyttöjärjestelmä: Android | Kuvaus: Supersää näyttää yhdellä silmäyksellä kaksi kilpailevaa, tarkkaa sääennustetta tuhansille paikkakunnille Suomessa ja koko maailmassa. Saat paikannuksen avulla myös sijaintisi ennusteen. Toinen ennuste tulee Ilmatieteen laitokselta, toinen Forecalta. n • play.google.com/store/apps/details?id=fi. supersaa&hl=fi 5 Prisma Tarkoitus: Tuunaa kuvasi! | Kieli: englanti | Käyttöjärjestelmä: Android, iOS-versio 8.0 tai uudempi. | Kuvaus: Tämän applikaation avulla voit muokata omista kuvistasi todellisia taideteoksia ja yllättää kaverisi. n • itunes.apple.com/us/app/prisma-artphoto-editor-free/id1122649984?mt=8 • play.google.com/store/apps/ details?id=com.neuralprisma

Prisma: testattu ja toimii!

• itunes.apple.com/fi/app/reittigps-reittiopas-iphonelle/id290859824?l=fi&mt=8 AITO 2–3/2016 5

Seminaariextra TEKSTI: AITO HSO RY JA MAARIT RAPP KUVA: CLARION

Ilmoittaudu & virity AITO HSO ry:n uudenlainen Virity & Verkostoidu -työelämä seminaari tarjoaa 3.11.2016 monipuolisen työelämän tietopaketin some-viestinnästä, työhyvinvoinnista ja oman työn kehittämisestä. Ja mikä parasta – paikalla on mahtava joukko HSO-kollegoja eri aloilta. Idea Virity & Verkostoidu -seminaarin järjestämiseen lähti Aito HSOn järjestöpäällikkö Maarit Rappin mukaan jäsenten tarpeista: – Seminaarin teemat ovat sellaisia, jotka ovat toistuvasti nousseet jäsenkyselyissä esiin: meiltä odotetaan jämäkkiä, juuri HSOjäsenille suunnattuja työelämää tukevia koulutuksia ja infoja. Päätimme järjestää työelämäseminaarin, jonka ohjelma tarjoaa mahdollisimman monelle HSO-jäsenelle eväitä ja rakennusaineita omaan työhön. Aiheet kattavat niin viestinnän murroksen, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kun tapahtumien järjestämisenkin. Olemmekin mielestäni onnistuneet tässä erinomaisesti: teemat ovat todella ajankohtaisia ja puhujat parhaimmistoa.

mainitsee asianajaja Elina Koivumäen ja some-guru Piritta Seppälän, jotka taatusti tarjoavat sä-

SEMINAARIPUHUJISTA RAPP

häkän dialogin some-asiantuntijaroolin rakentamisesta. Myös professori Jari Hakasen puheenvuoro kiinnostaa, samoin sanattomaan viestintään eväitä tarjoava Nina Sainius. – Vaikea on kyllä nostaa näin hienosta puhujajoukosta ketään erityisesti esille. Kuten sanoin – kaikki ovat alansa huippuja, Rapp toteaa. SEMINAARIN OSALLISTUMISMAKSU on HSO-jäsenille erittäin edullinen ja tähän on syynsä: – Moni osallistuja saa seminaarin työnantajan tarjoamana, mikä on hienoa. Haluamme kuitenkin, että seminaarilipun hinta ei ole kynnyskysymys niillekään HSOille, jotka maksavat osallistumisen omasta pussistaan. Olemmekin hyvien yhteistyökumppanien ansiosta puristaneet seminaarin osallistumismaksun erittäin edulliseksi. Tarjolla on lisäksi erikoishinta opiskelijoille ja ei-työssäkäyville jäsenille, Rapp muistuttaa.

6 AITO 2–3/2016

”Onpa kiinnostavat aiheet – erityisesti työn tuunaaminen kiinnostaa!” ”Mahtava ohjelma ja kiva päästä tutustumaan Clarion-hotelliin käytännössä.” Tässä muutamia kommentteja seminaariin 3.11.2016 jo ilmoittautuneilta HSO-kollegoilta. Olethan sinäkin jo ilmoittautunut? järjestetään lokakuussa avautuvassa Clarion-hotellissa, joka nousee maamerkiksi Jätkäsaaren portille. Clarion Hotel Helsingin kaksi tornia ja kongressikeskus muodostavat Helsinkiin uuden ja inspiroivan kohtaamispaikan. – Itse seminaari on makasiinirakennuksessa, jota parhaillaan restauroidaan hotellitornien yhteyteen. Seminaarin jälkitunnelmointi cocktail-tilaisuuden merkeissä on sitten hotellitornin ylimmässä kerroksessa, Clarionin Sky barissa, josta on huikeat näkymät yli koko kaupungin, Rapp sanoo. VIRITY & VERKOSTOIDU

HSOn yhteistyökumppanit ovat hyvin esillä HSOKumppanikadulla, joka rakennetaan seminaarisalin välittömään läheisyyteen. Voit tutustua yhteistyökumpaneihin sivulla 10. Päivitetty yhteistyökumppanilista on Virity & Verkostoidu -seminaarin verkkosivuilla. n MYÖS AITO

Seminaarin osallistumismaksu HSO-jäsenille 125/65/30 euroa. Lue lisää: www.aitohso.fi

Ilmoittaudu mukaan – paikkoja rajoitetusti!

Clarion Hotel Helsinki 3.11.2016 | klo 9–17.30 Tervetuloa vuoden tärkeimpään työelämäseminaariin virittämään osaamisesi ajan tasalle ja verkostoitumaan kollegojen kanssa.

OHJELMA

#VirityJaVerkostoidu

Seminaarin moderaattorina toimii sanomalehti Uusimaan päätoimittaja ANNE LAHNAJÄRVI. 8.00

Ilmoittautuminen & aamiainen

9.00

Seminaarin avaussanat |

13.00 Moniosaajat tulevaisuuden työmarkkinoilla |

SUVI-ANNE SIIMES, TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY

9.20

Inspistä! Työn imua ja inspiraatiota omaa työtä tuunaamalla |

JARI HAKANEN, TYÖTERVEYSLAITOS

10.20 Tapahtuman tavoitteet ja WOW-elämys – miten ja miksi se tehdään? | HELENA VALLO, FAUSTUS OY

Parhaimmillaan yritystapahtuma on osallistujille merkityksellinen: se jättää muistijäljen ja herättää tunteita. Elämykset kannattaa kuitenkin aina sitoa tapahtuman tavoitteisiin. Mistä tapahtuman WOW-elämys syntyy ja miksi siihen kannattaa pyrkiä?

11.00 Poweria vaikuttamiseen: sanattoman viestinnän salaisuudet |

NIINA SAINIUS, ESIINTYMISVALMENNUS ILO OY

Anne Lahnajärvi

ELINA KOIVUMÄKI, EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY

Henkilöllä voi olla sosiaalisessa mediassa monia erilaisia rooleja. Miten rakennat omaa asiantuntijuuttasi somessa ja kuinka vältät juridisia ja muita sudenkuoppia? Käytännönläheisiä vinkkejä somen hyödyntämiseen ja ajankäyttöön.

14.20 Tauko 14.40 Kokonainen ihminen voi hyvin, myös työssä |

SANNA WIKSTRÖM, HIDASTA ELÄMÄÄ -SIVUSTO

Monet asiat vaikuttavat kokemukseemme (työ)hyvinvoinnista, hyvästä arjesta ja koko elämästä. Kuinka koet itsesi kokonaiseksi sekä työssä että ”omalla ajalla”?

15.45 Päätössanat 16.00 Cocktails

Jari Hakanen

Helena Vallo

Nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa työelämässä on tärkeää huolehtia omasta ammattitaidostaan ja työmarkkina-arvostaan. Minkälaista osaamista ja mitä ominaisuuksia tarvitset tulevaisuudessa? Kuinka pidät huolta omasta kilpailukyvystäsi?

15.30 Vuoden HSO 2016 -julkistus

Hyödyntämällä sanatonta viestintää tietoisesti voit tehostaa sanomaasi niin, että vastapuolen on helpompi ymmärtää sinua ja vaikuttua kuulemastaan. Kuinka siis lisäät vakuuttavuutta työelämän eri tilanteissa – jopa ennen kuin olet sanonut sanaakaan?

Elina Koivumäki

SANNA EULENBERGER, HR4 OY

13.30 Minustako organisaationi somelähettiläs? | PIRITTA SEPPÄLÄ, VIESTINTÄPIRITTA OY +

Työn imu on parasta työhyvinvointia. Millä tavoin voit omaa työtäsi tuunaamalla tehdä siitä enemmän itsesi näköistä ja samalla lisätä työn mielekkyyttä?

10.00 Tauko

11.45 Lounastauko & yhteistyökumppanien tietoiskuja

www.aitohso.fi

Piritta Seppälä

Niina Sainius

Sanna Wikström

Sanna Eulenberger

Suvi-Anne Siimes AITO 2–3/2016 7

Seminaariextra

Tutustu upeaan joukkoon Anne Lahnajärvi | päätoimittaja, Sanomalehti Uusimaa (seminaarin moderaattori)

eminaaria moderoi Uusimaa-lehden päätoimittaja Anne Lahnajärvi, joka uskoo kasvokkain kohtaamisten voimaan. Monien erilaisten ja uusien työtehtävien myötä hän on huomannut, että verkostot ovat edellytys onnistumiselle. Lahnajärvi on toiminut aiemmin muun muassa Tamperelaisen päätoimittajana ja on tapahtumalehti Eventon perustaja ja entinen päätoimittaja. Hän oli maaliskuussa 2016 julkaistussa Huippunaiset-kirjassa yhtenä haastatelluista. n Suvi-Anne Siimes | toimitusjohtaja, Työeläkevakuuttajat TELA ry

eminaarin avaa Suvi-Anne Siimes, joka työskentelee Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtajana. Aikaisemmin Siimes on toiminut Vasemmistoliiton puheenjohtajana, kansanedustajana, kulttuuriministerinä, toisena valtiovarainministerinä sekä Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana. n

www.aitohso.fi

8 AITO 2–3/2016

Jari Hakanen | tutkimusprofessori, Työterveyslaitos

ari Hakanen on sosiaalipsykologi ja tutkimusprofessori Työterveyslaitoksella. Hän tarkastelee erilaisia työelämäilmiöitä työhyvinvoinnin (työn imu, työn mielekkyys) ja työpahoinvoinnin (työuupumus, tylsistyminen, työholismi) näkökulmista. Hakanen on ollut tuomassa Suomeen positiivista työelämätutkimusta, jossa huomio on työntekijöiden ja työyhteisöjen voimavaroissa ja mahdollisuuksissa. Hän on ollut kehittämässä suomalaisilla työpaikoilla palvelevaa, henkilöstöä voimaannuttavaa johtamista sekä työn yksilöllistä ja yhteisöllistä tuunaamista. n Helena Vallo | tapahtumatohtori, kouluttaja ja tietokirjailija, Faustus Oy

tehtävissä, esimiehenä sekä toiminut johtoryhmissä. Vallo on kirjoittanut Tapahtuma on tilaisuus -kirjan ja toiminut tapahtuma-alan kilpailun Evento Awardsin tuomaristossa. n Niina Sainius | esiintymisvalmentaja, Esiintymisvalmennus ILO Oy

anattomaan viestintään ja kehonkieleen erikoistuneen esiintymisvalmentaja Niina Sainiuksen iloisessa otteessa vapaudut vaikuttamaan erilaisissa työelämän esiintymistilanteissa aitona omana itsenäsi. Lähes 15 vuoden aikana yli 25 000 suomalaista erilaisissa asiantuntija- ja myyntiorganisaatioissa valmentanut Sainius ravistelee luutuneita ajatuksia esiintymisestä. Valmennuksesta saat selkeät vaikuttavan esiintymisen askelmerkit ja käytännön vinkkejä asiantuntijuutesi vahvistamiseen sanattomasti. n

elena Vallo, tapahtumatohtori, on intohimoinen tapahtumien puolestapuhuja ja tapahtumaihminen. Hän on koulutukseltaan ekonomi, pedagogi sekä näyttötutkintomestari. Vallo on toiminut markkinoinnin-, markkinointiviestinnän-, henkilöstön kehittämisen ja viestinnän

aitohso.fi/virity_verkostoidu #VirityJaVerkostoidu

Ajankohtaisia ja hyödyllisiä ja puheenvuoroja – hyvät eväät ja päivitetyt vinkit työelämään.

Virity & Verkostoidu -puhujia Elina Koivumäki | asianajaja, osakas, Eversheds Asian ajotoimisto Oy

sianajaja Elina Koivumäki toimii osakkaana Eversheds Asianajotoimisto Oy:ssä. Hänen erikoistumisalueisiin sisältyvät markkinointi-, viestintä- ja tietosuojajuridiikka sekä digitaalisuuteen ja immateriaalioikeuksiin liittyvät kysymykset. Asianajajan työnsä ohessa Koivumäki toimii mm. verkkomarkkinoinnin etujärjestö IAB Finland ry:n hallituksessa sekä Tietosuojatyöryhmän puheenjohtajana ja ASML Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry:n Reilun Pelin ryhmässä. Elina on julkaissut käytännönläheisen teoksen Markkinointijuridiikka 2010, sekä sen vuosittaiset päivitetyt versiot 2011–2016. Hän myös bloggaa juridiikasta ja asiakaskokemuksista osoitteessa www.elinakoivumaki. com. Elina on suosittu kouluttaja, ja häntä kiitetään erityisesti käytännönläheisestä ja innostavasta koulutustavasta. n

Piritta Seppälä | sosiaalisen median asiantuntija ja kouluttaja, Viestintä-Piritta Oy

iritta Seppälä on viestinnän ja sosiaalisen median asiantuntija, joka yrityksensä Viestintä-Pirittan kautta on koulinut suomalaisia somen tehokkaaseen ja laadukkaaseen käyttöön vuodesta 2010 lähtien. Seppälän käytännönläheinen ja kokemukseen perustuva asiantuntemus tarjoaa seminaariosallistujille vinkkejä pursuavaa informaatiota ja ajatuksia herättäviä näkemyksiä somen käyttöön. n Sanna Wikström | Hidasta elämää -sivuston perustaja ja päätoimittaja, hyvinvointi- ja stressinhallintakouluttaja

anna Wikström on Hidasta elämää -hyvinvointisivuston perustaja, minkä lisäksi hän kouluttaa ja luennoi henkisestä hyvinvoinnista messuilla, seminaareissa ja yrityksissä. Kaikille avoimia verkkokursseja Sanna vetää noin kuusi kertaa vuodessa. Verkkokurssien aiheina ovat esim. oman elämän löytäminen, stressinhallinta, unelmien toteuttaminen. Sanna on taustaltaan printtilehtien päätoimittaja. n

Sanna Eulenberger | Senior Marketing Manager, HR4

anna Eulenberger on pitkän linjan liikkeenjohdon konsultti ja valmentaja, markkinointiviestinnän ammattilainen sekä digi- ja somepioneeri. Työssään henkilöstötyön ja johdon konsultointiyritys HR4:ssä Eulenberger on perehtynyt erityisesti tietotyön tulevaisuuteen ja muuttuviin osaamisodotuksiin työmarkkinoilla. Konsulttina hänen intohimonaan on ihmisten osaamisen kehittäminen, markkinoinnin ammattilaisena hän on elävä esimerkki elinikäisestä oppimisesta. n

Ilmoittaudu mukaan – paikkoja rajoitetusti!

AITO 2–3/2016 9

Seminaariextra

HSO-kumppanikatu Seminaarissa mukana ainakin seuraavat yhteistyökumppanit – päivitetty listaus seminaarisivuilla!

Kämp Collection Hotels

Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone

ämp Collection Hotels tarjoaa sinulle laadukkainta majoitusta Helsingissä. Olit sitten työmatkalla, tai lomalla perheesi kanssa, voit luottaa siihen että KCH takaa sinulle unohtumattoman Helsinki-kokemuksen. Kämp Collection Hotels koostuu useista ylellisistä lifestyle hotelleista, mukaan lukien Helsingin ensimmäinen viiden tähden Hotel Kämp sekä boutique hotellit Hotel Haven, Klaus K ja Lilla Roberts. KCH–ryhmään kuuluu myös lifestyle hotelliketju GLO Hotels, jolla on Helsingin lisäksi hotelleja Espoossa ja lentokentällä sekä Helsingin parhaaksi hotelliksi TripAdvisorissa arvioitu Hotel Fabian. Kämp Collection Hotels tarjoaa sinulle ja yrityksellesi myös hienoja kokous- ja juhlatiloja ikimuistoisiin tilaisuuksiin. n

uroopan parhaana kaupunkihotellina viime syksynä World Luxury Hotel Award -gaalassa palkittu Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone hurmaa vieraansa yksilöllisellä palvelulla, viimeistellyillä hotellihuoneilla ja erinomaisella ruoalla. Maineikas hotelli on kestinnyt vieraita jo 1890-luvulta lähtien; salissa on valssattu häävalssit ja siemailtu samppanjaa ja Seurahuoneen vällyjen väliin on käpertynyt arvovieraita aina marsalkka Mannerheimista kuninkaallisiin. Seurahuoneen ainutlaatuinen tunnelma ja puitteet saavat vieraat palaamaan Seurahuoneelle yhä uudelleen. Tervetuloa Seurahuoneelle viettämään unohtumaton viikonloppu tai työ- tai lomapäivä! n

kampcollectionhotels.com

Hotelli Korpilampi

udistettu Hotelli Korpilampi on nykyaikainen ja monipuolinen kokoushotelli Espoossa, vain puolen tunninpäässä pääkaupunkiseudun solmukohdista sekä Helsinki – Vantaan lentokentältä. Sijaintimme luonnonkauniin erämaajärven rannalla sekä toimivat kokoustilat ja tapahtumapalvelut takaavat teille onnistuneen tilaisuuden. Kesäisin ja viikonloppuisin Korpilampi on suosittu häiden ja merkkipäivien pitopaikka. n

www.korpilampi.fi

www.sokoshotels.fi

Vuoden inspiroivin työelämäseminaari on nyt täällä. Tervetuloa Virittymään ja Verkostoitumaan 3.11.2016! www.aitohso.fi

10 AITO 2–3/2016

Eckerö Line

Visit Espoo

ckerö Line tarjoaa matkailupalveluita Tallinnan päiväristeilyistä laadukkaisiin hotellimatkoihin sekä rahtipalveluita. Päivittäisiä lähtöjä Helsingistä Tallinnaan on kaksi ja myös paluumatkalle on tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Hiljattain uudistetussa Kokouskeskus & Loungessa on kokoustiloja monen kokoisille ryhmille: viisi erikokoista kokoustilaa muokkautuu tarpeen mukaan 8–110 henkilölle. Buffet Eckerö tarjoaa tuoreista raaka-aineista valmistettuja herkkuja eri sesonkien mukaan ja laivan viihderavintoloissa soi päivittäin elävä musiikki. M/s Finlandia on ainoa Suomen lipun alla Tallinnaan liikennöivä matkustajalaiva. Eckerö Line on myös reitin ainoa laivayhtiö, jolla on oikeus käyttää suomalaisen palvelun Avainlippu-tunnusta. n

isit Espoo tuottaa ja kehittää matkailuun, kulttuuriin sekä kokous- ja kongressitoimintaan liittyviä markkinointipalveluja. Yhtiö tekee tiivistä ja aktiivista yhteistyötä alueen matkailu- ja kongressialan toimijoiden kanssa. Visit Espoo on luonteva yhteistyökumppani, kun suunnitelmissa on kokouksen, tapahtuman tai kansainvälisen kongressin järjestäminen Espoossa. Tarjoamme maksuttomasti apua kokousten ja kongressien ennakkosuunnittelussa ja kutsumisessa. n

www.eckeroline.fi

www.visitespoo.fi

Paasitorni

aasitorni on monipuolisten mahdollisuuksien kohtaamispaikka, josta löydät lähes 30 omailmeistä ja muunneltavaa kokous-, juhla- ja tapahtumatilaa 8–800 hengelle. Kokonaisuuden täydentävät viisi persoonallista ravintolaa ja 170 tarinallista hotellihuonetta. Huolella entisöity ja uudisosilla täydentynyt arvorakennus tarjoaa inspiroivat ja mieliinpainuvat puitteet kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Tervetuloa elämysten Paasitorniin! n

www.paasitorni.fi

Hotelli Gustavelund

otelli Gustavelund on perheyritys, joka toivottaa lämpimästi tervetulleeksi kaikki vieraansa niin läheltä kuin kaukaakin kunniakkaan historian omaaviin Tuusulanjärven rantamaisemiin. Tarjoamme herkullista ruokaa, paljon tilaa erilaisille tapahtumille ja monipuolisia palveluita ryyditettynä suomalaisella taiteella, arkkitehtuurilla ja designilla. Sijaitsemme puolen tunnin matkan päässä Helsingistä ja 15 minuutin matkan päässä lentokentältä. n

Ilmoittaudu mukaan – paikkoja rajoitetusti!

www.gustavelund.fi

AITO 2–3/2016 11

Seminaariextra TEKSTI KAROLIINA VIITASALO KUVAT VEIKKO SOMERPURO JA THINKSTOCK

Työn imussa riittää virtaa Millainen arki sinulle koitti kesäloman jälkeen? Jos minä saisin valita, olisi hienoa kokea työn imua, sen verran innostavasti tutkimusprofessori Jari Hakanen sitä kuvailee.

– TYÖN IMU on energisyyttä, myönteistä vireystilaa ja vahvaa mielekkyyden kokemusta työssä. Vaikka töissä pitää ponnistella, saa kuitenkin asioita aikaan ja tiiviinkin projektin jälkeen on tunne, että olipa se kivaa, meillä oli hieno tiimi. Kukaan ei jaksa olla koko ajan innostunut kaikesta, vaan työn imu viittaa omistautumiseen ja tarmokkuuteen, voimaantumiseen. Työ inspiroi ja aina välillä voi tulla flow-tila, jossa ajantaju katoaa, Hakanen tiivistää. Monet organisaatiot mittaavat säännöllisesti henkilöstön työtyytyväisyyttä, mutta tyytyväinen työntekijä voi erota merkittävästi työn imua kokevasta. Tyytyväinen työntekijä ei aina ole aloitteellinen ja tarmokas, vaikka hänellä onkin kaikki jees. Tutkimus kertoo, että työn imu saa enemmän aikaan kuin tyytyväisyys, ja työn imua kokeva sitoutuu yleensä työhönsä enemmän. Usein toistetaan myös mantroja kuten ”työntekijän pitää kehittyä koko ajan”.

12 AITO 2–3/2016

Tämä kuulostaa vastakohdalta työn imulle. Hakasella onkin tähän selkeä näkemys. – Ulkoapäin tuleva vaatimuspuhe ei motivoi ihmistä sisäisesti, sillä ei saavuteta tavoitetta. Oppiminen ja kehittyminenhän ovat lähtökohtaisesti positiivisia asioita. Ne estävät rutinoitumista, mutta pakottamalla niistä tulee velvollisuuksia. Voisi sanoa, että työntekijällä on lupa ottaa vastuuta itsestään ja miettiä, miten työ-

»Voisi sanoa, että työntekijällä on lupa ottaa vastuuta itsestään ja miettiä, miten työtä voi kehittää.»

tä voi kehittää, Hakanen sanoo. Usein on mahdollista tuoda omaan työhön jotain inspiroivaa. On aivan eri asia oivaltaa itse, miten tehdä työstä mielekästä kuin että ulkopuolinen henkilö luettelee, mitä pitää tehdä. Yksioikoiset viestit tappavat motivaation ja tuovat riittämättömyyttä. Miten voi olla saavutuksiin tyytyväinen, jos koko ajan vaaditaan, Hakanen pohtii. – Organisaatiot eivät myöskään yksilöi riittävästi sitä, miten yksilön pitäisi kehittyä, mantrat ovat vain helppoja sloganeita, joilla asia kuitataan. Ihmisten pitäisi saada kokea kehittymisen halua. Heillä on eri syitä innostua kuten mahdollisuus oppia lisää siitä, missä on hyvä – aina ei tarvitse opetella vain sitä, mitä ei osaa. Samassa tiimissäkin työntekijät voisivat kukin kehittyä juuri omia vahvuuksiaan kohti ja niitä hyödyntäen. Ihannetapauksessa vastuu työn imun kokemisesta on kaikilla osapuolilla. Jos näin

AITO 2â&#x20AC;&#x201C;3/2016 13

Seminaariextra ei ole, asia nähdään helposti ”sen toisen” vastuuna. Hyvällä johtamisella, asenteella ja porukalla, luottamuksella sekä yhteisellä tavoitteella saavutetaan työn imua. Työntekijä voi miettiä, miten tämän työn voisi tehdä fiksummin, olenko nyt rutinoitunut. Esimiehen taas tulee osata kiittää ja tukea. Vastuu työn imun mahdollistamisesta saattaa kuitenkin olla koetuksella näinä yt-aikoina, kun jatkuvat muutokset ja epävarmuus vähentävät toimijuutta ja mahdollisuutta kehittää työtä pitkäjänteisesti. on liikaa toisella tai sitä ei ole kummallakaan, työn imu, se joka auttaa kestämään kuormitusta, voi kadota. Jos huomaa aiemmin nauttineensa työstä mutta tunne katoaa, on syytä pysähtyä, Hakanen huomauttaa. – Kun ilo työstä katoaa, merkityksen kokemus hiipuu. Tämä voi näkyä uniongelmina ennen muita stressioireita. Työpaikalla voi tulla kireyttä. Stressaantuneet ihmiset ovat putkiajattelijoita. Tutkimusten mukaan negatiiviset JOS VASTUUTA

tunteet ylipäätään supistavat ihmisen toimintakenttää Ihminen ei toimi pakosta optimaalisesti. Jos pelkää työn puolesta ja kaikki on lyhytjänteistä, työntekijä alkaa toimia säästöliekillä, pessimistisesti. Miksi vaivautua, jos organisaatio on ikävä ja irtisanoo. Tai jos tietää, että esimies vie ideat omiin nimiin, ei varmasti halua jakaa ideoitaan. Organisaatiot eivät näe, että työn imun puutteen kustannus on välillisesti hyvin suuri, nimellisistä säästöistä huolimatta. Hakanen korostaa, että aihetta tulee ajatella vaakakuppina; paljonko panostaa työhön ja mitä antaa sille versus mitä saa työltä – arvostusta, jatkuvuutta, palautetta, kehittymistä, toimeentulon. Jos nämä ovat tasapainossa, voi kestää vaativiakin työjaksoja uupumatta. Panosten ja vastineiden suhde on viime kädessä hyvin- ja pahoinvoinnin indikaattori. Jatkuva epätasapaino rasittaa hyvinvointia. Tästä on paljon tutkimusnäyttöä. Voimavarojen ja motivaation rakentuminen vaihtelee esimerkiksi elämäntilan-

Sinustako tai tuntemastasi HSO:sta Vuoden HSO 2016? Täyttyvätkö sinun tai tuntemasi HSOn osalta seuraavat ominaisuudet: Vuoden HSO on

alansa ammattilainen

aktiivinen omassa työyhteisössään

käyttää ja kartuttaa monipuolisesti omaa osaamistaan

ylpeä omasta koulutuksestaan

luova ratkaisija

rakentava ryhmän jäsen

Aito HSO

Jos vastaus useampaan kohtaan on kyllä, kyseessä voi olla etsimämme henkilö.

14 AITO 2–3/2016

Ilmoittaudu tai ilmoita suosikkisi!

Vuoden HSO valitaan tänä vuonna kymmenettä kertaa jäsenten ehdotusten perusteella ja julkistetaan Virity & Verkostoidu -seminaarissa 3.11.2016. Täytä sähköinen Vuoden HSO 2016 -hakemus Aito HSO ry:n verkkosivuilla.

teen ja persoonan mukaan. – Nuoret työntekijät ovat työuransa alussa ja he tyypillisesti arvostavat mahdollisuutta oppia ja kehittyä, Hakanen miettii. – Jotakuta muuta taas motivoi työn itsenäisyys, tämä voi korostua iän myötä. Myös joustavuus työajoissa voi olla merkityksellistä, olipa sitten omaishoitaja tai sinkku. Mahdolliset joustot on sallittava eri ryhmille kunkin elämäntilanteen mukaan mutta tasapuolisesti, muuten tilanne voi tulehtua, Hakanen muistuttaa. – Työn imun kokemus on ikään kuin ylimääräinen voimavara itsessään. Ihminen, jolla on tämä kokemus, on innovatiivisempi, proaktiivisempi, energisempi. Hyvät fibat työhön antavat voimaa ja silloin jaksaa. Kukoistus lähtee vitaalisuudesta, elämän voimasta ja oppimisen halusta. – Ihmisellä, jolla ei ole energiaa, ei ole voimaa eikä halua oppia. Sisäistä oppimisen halua pitää ruokkia työyhteisössä. Ei pitäisi keskittyä vain siihen yhteen osaamisalueeseen, jota nyt tarvitaan, vaan tu-

aitohso.fi

VIIME VUONNA Vuoden HSOksi valittiin 33-vuotias tradenomi, HSO Minh Van, joka toimii talouspäällikkönä Fidelix Oy:ssä. Minh vastaa 130 henkeä työllistävän yrityksen taloushallinnosta yhdessä kolmihenkisen tiiminsä kanssa. Minh toimii myös Fidelix Oy:n hallituksessa ja kuuluu yrityksen johtoryhmään. Hänen ammatillinen osaamisensa sekä positiivinen ja avulias asenteensa saa tunnustusta esimiehiltä ja työtovereilta. – OLEN syntynyt Vietnamissa ja muutta-

nut Suomeen todella nuorena. Koulu ja uratie ovat olleet minulle suotuisia, vaikka ehkä olenkin välillä joutunut todistamaan osaamistani vähän enemmän kuin muut. Vieläkin nykyäänkin saatan kohdata ennakkoluuloja nimeni perusteella, sanoi Minh Van jäsenlehti Aidon haastattelussa viime syksynä. n

kea vaikka intoa kielten opiskeluun. Tällainen ruokkii entisestään oppimisen halua. SUOMALAISILLA TYÖPAIKOILLA on vielä

paljon tekemistä työn imun edistämiseksi. Vieläkin vain kysellään tutkimusnäyttöä taloushyödyistä, vaikka sitä on paljon. Edelläkävijäorganisaatioissa työ on mielekästä ja niissä saadaan paljon aikaan. Järkikin sanoo, että sitoutuneet ja innostuneet ihmiset toimivat paremmin kuin ”tyytyväiset” ja rutinoituneet. – Ehkä sellaista käytännön osaamista puuttuu, miten osattaisiin kuunnella paremmin ja rohkaistaisiin esimiehiä vuoropuheluun. Suunta on onneksi vähempään autorisuuteen. Hakanen korostaa, että myös kansainväliset vivahteet on huomioitava, sillä eri kulttuureissa työn imu voi rakentua hyvin eri asioille. On joitain perusasioita, jotka ovat kaikilla yhteisiä, mutta esimerkiksi Pohjoismaissa työ nähdään hyvin omakohtaisena asiana kun taas japanilaisille yrityksen yhteinen menestys on tärkeää. jos työn imu puuttuu? Hakasen mukaan aluksi on mietittävä, mitkä asiat motivoivat ja mitä asioita työssä voisi muuttaa. Mitkä asiat ennen motivoivat ja ovatko ne kadonneet, kuinka arvokkaaksi kokee oman työnsä? Tarjoaako työpaikka vaikka työnkiertoa? Rutiini on petollista, se sallii mukavuuden, mutta tappaa aktiivisuuden, vireen ja oppimisen. Pienet muutokset voivat riittää tai ne voivat aktivoida uudet tavoitteet. Jos tämäkään ei riitä, on syytä harkita uutta työtä, mutta ei sekään aina onnistu. Ehkä tällöin kannattaa yrittää rakentaa muu elämä mahdollisimman mielekkääksi. Mutta ensin kannattaa miettiä omaa osuutta ja sitä, että ajatusmalleja on vaikea muuttaa ja työelämän muutokset ovat vieneet ihmisiltä aloitekykyä ja luovuutta. Oman tekemisen merkityksellisyys on silti tärkeä kokemus, josta pitäisi pitää kiinni. – Oleellista on keskittyä tähän hetkeen, että tässä hetkessä voi hyvin ja kokee työn imua. Kyllä tähän tietysti luontevasti osuu myös pitkän jänteen urasuunnittelu. Mitä haluaa tai ei ainakaan halua. On hyvä huomata myös pienet tavoitteet ja kehitys niissä, eli pysähtyä miettimään, olenko sinut nykytilanteen kanssa, Hakanen vielä summaa. n

Työn imuun – mutta miten? MITEN SAADA työn imusta kiinni vaikkapa kesän jälkeen? – Ole armelias

itsellesi. Lomatauot ovat tarpeen, kyllä se työmoodi sieltä löytyy – ja seuraava loma. Esimerkiksi kesäloman jälkeen voi pitää kiinni hyvistä asioista – kesä jatkuu yhä. Töihin voi mennä pyörällä kaunista reittiä ja käydä vaikka uimassa. Ei haittaa, vaikka loma tuntuu unohtuvan pian; sen tarkoitushan on luopua edellisistä rasituksista. Arjessa olisi hyvä olla huokoisuutta, pieniä omia hetkiä ja kivoja asioita, joita työn imu täydentää. n

MITÄ VOI SITTEN TEHDÄ,

– Panosten ja vastineiden suhde on viime kädessä hyvin- ja pahoinvoinnin indikaattori, Jari Hakanen sanoo.

AITO 2–3/2016 15

Seminaariextra TEKSTI SINI ALAKANTO KUVA EERO KOKKO

Virikettä mielelle

Verkostoista saa voimaa

Aito HSO ry:n marraskuisen Virity & Verkostoidu -seminaarin mode raattorina toimii Anne Lahnajärvi, intohimoinen toimittaja ja suvereeni verkostoituja, jolle pesti sopii kuin nenä päähän. Anne on toden näköisesti syntynyt verkottumaan. viestintäalan ammattilainen, joka työskentelee Sanomalehti Uusimaan vastaavana päätoimittajana ollen roolissaan ensimmäinen nainen lehden historian aikana. Nykyistä työtä edelsi päätoimittajan työ Kaupunkilehti Tamperelaisessa ja tapahtuma-alan aikakauslehti Eventossa, jota hän oli myös perustamassa. Tätä ennen Anne on toiminut muun muassa tuottajana 22 eri sanoma- ja kaupunkilehdelle ja johtanut Länsiväylän, Helsingin Uutisten ja Vantaan Sanomien yhteistä kulttuuri- ja urheilutoimitusta. Anne on myös yksi Huippunaiset-kirjaan haastatelluista. Maaretta Tukiaisen ja Jaana Villasen alkuvuodesta julkaistu kirja pohtii naisjohtajuutta ja antaa haastateltujen elämään pohjautuen vinkkejä menestymiseen ja urakehitykseen. Annen oman nousujohteisen uran taustalla on hänen mukaansa se, että hän ajattelee kaiken yhteisön kautta. – Menestys syntyy siitä, että kaikki mukana olevat menestyvät. Pyrin havainnoimaan hiljaisia signaaleja ja hyödyntämään niitä. Ihmiset ovat se, mikä minua työssä eniten inspiroi. Oman tiimini menestymiANNE ON

16 AITO 2–3/2016

nen on parasta kiitosta ja kaikkein motivoivinta, Anne sanoo. Vaihtuvien työtehtävien ja työnkuviensa myötä Anne on huomannut, että verkostot ovat edellytys onnistumiselle. Verkostoitumista eli kontaktien luomista ja suhteiden rakentamista pidetäänkin nykyään lähes itseisarvona. Tietyille työnkuville hyvät verkostot ovat edellytys ja työsuhteita myös solmitaan verkostojen kautta. ANNE USKOO, että verkostoitumista kan-

nattaa harrastaa, vaikka se tuntuisi työläältä. Moni asia etenee sutjakkaammin, kun on kontakteja eri aloilla ja tietää kenen puoleen kääntyä tai mistä saa vinkkejä ja asiantuntemusta kulloinkin työn alla olevaan asiaan. – Uusiin työnkuviin hypätessä tärkeimmäksi olen kokenut nopean alaan tai alueeseen tutustumisen ja syventymisen. Minä teen sen mieluiten ihmisten kautta – vaikka toki asiatkin pitää hallita. Annelle verkostoitumisen salat ovat auenneet jo nuorena, ja hän kiittää isäänsä hyvänä roolimallina olemisesta. – Isäni korosti usein sitä, että ihmisiä

pitää auttaa. Hän tunsi kaikki ja oli kaikkien kaveri. Äitini mukaan kutsuin meille kylään satunnaisia vastaantulijoita kadulla rattaissa istuessani. Ehkä se on minulla luonteessa.

»Suosittelen käyttämään niitä some-kanavia, jotka itselle ovat luontevia. Siten niistä ei tule taakkaa.» Verkostoituminen on Annelle ollut aina vaivatonta. Hän tutustuu helposti uusiin ihmisiin ja viihtyy erilaisten persoonien parissa. Myös hänen työnkuvansa helpottaa kontaktien solmimista: toimittajana on luontevaa olla yhteydessä ihmisiin ja saa kysyä tyhmiäkin.

Anne Lahnajärvi Virity & Verkostoidu -seminaarin moderaattori

• Ammatti: Sanomalehti Uusimaan vastaava päätoimittaja • Ikä: 52 v. • CV: Aiemmin mm. Evento-lehden päätoimittaja, Länsiväylän, Vantaan Sanomien ja Helsingin Uutisten urheilu- ja kulttuuritoimituksen esimies ja Suomen Lehtiyhtymän kaupunki- ja sanomalehtien teematuottaja sekä freelancer-toimittaja

• Koulutus: alun perin mielisairaanhoitaja (-85), sittemmin tehnyt viestinnän opintoja. Suorittaa parhaillaan Executive MBA -johtajatutkintoa Tampereen yliopistossa. • Merkittävää: Haastateltu kirjaan Huippunaiset (Tukiainen & Villanen, 2016. Kauppakamari) • Perhe: mies ja kaksi aikuista lasta (tytär 23 v. ja poika 20 v.) • Twitter: 481 seuraajaa • Instagram: 322 seuraajaa • LinkedIn: 500+ kontaktia n

– Hauskinta on, kun voin yhdistää ihmisiä toisiinsa ja edistää jommankumman tai molempien tavoitteita sillä tavoin. Viimeksi esimerkiksi yhytin amerikkalaisen valokuvaajan ja suomalaisen festarijohtajan toisiinsa, ja nyt he tekevät yhteistyötä. Kaikille verkostoituminen ei ole kuitenkaan yhtä luontaista. Mistä lähteä liikkeelle ja mitä on hyvä muistaa? – Verkostoitumisessa tärkeintä on olla oma itsensä. Hommaa helpottaa suuresti, jos jaksaa olla kiinnostunut muista ihmisistä. Ei maksa mitään, jos kysyy mitä kuuluu ja miten loma meni. Hymy, ystävällisyys ja läsnäolo ovat arvokkaita asioita ihmisten välisessä kanssakäymisessä. kasvokkain kohtaamisten voimaan mutta kiittelee toisaalta sosiaalisen median tuomaa apua kontaktiverkkojen hankkimisessa ja ylläpidossa. Hän päivittää aktiivisesti tilejään Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Hän kertoo kuulumisiaan, jakaa ajankohtaisia aiheita, ottaa kantaa ja keskustelee. Anne luo itsestään kuvan avoimena ja helposti lähestyttävänä ihmisenä. – Sosiaalisen median kanavat helpottavat ja madaltavat merkittävästi verkostoitumista. Suosittelen käyttämään niitä kanavia, jotka itselle ovat luontevia. Siten niistä ei tule taakkaa. Työn ulkopuolella Annen elämään tuottavat iloa muun muassa harrastukset, liikunta sekä kaksi isovillakoiraa. Lomalla hän purjehtii puolisonsa kanssa pitkin Viron ja Ruotsin saaristoa. – Se on parasta akkujen lataamista. n ANNE USKOO

AITO 2–3/2016 17

Uratarina TEKSTI ANNI PIIPPONEN KUVAT RAIJA JA PEKKA MÖLSÄ

Kansainvälisyyttä ja puutarhanhoitoa Jo nuorena Raija Mölsä tiesi, mikä haluaa olla isona eikä mieli ole muuttunut vuosien aikana. Nyt hän on toiveammatissaan Suomen Punaisessa Ristissä. – EN EDES hakenut muualle, tiesin, minne

haluan, vastaa johdon sihteerinä työskentelevä Raija Mölsä, kun häneltä kysytään, miten hän päätyi aikoinaan opiskelemaan Helsingin Sihteeriopistoon. Ammatinvalinta oli Raijalle alusta saakka itsestään selvä, eikä mielipide ole muuttunut matkan varrella: – Olen niin henkilösihteeri. Tämä on niin mun juttu, hän toteaa. Kokkolasta kotoisin olevan Raijan ura henkilösihteerinä alkoi työharjoittelusta, jonka Raija suoritti Pöyry Oy:ssä muun muassa Jaakko Pöyryn sihteerin sihteerinä. Ensimmäisen varsinaisen työpaikkansa hän sai, kun Mainosyhtymän Jukka Salomaa soitti koulun rehtorille ja pyysi lähettämään HSO-opiskelijoita haastatteluun. Salomaalla oli ollut aiemmin HSO-sihteeri, joten hän tiesi, mitä halusi. Raija sai paikan. Työsuhde kesti useita vuosia, kunnes monien yt-neuvottelujen jälkeen viimeisimmissä Raijakin irtisanottiin. Seuraava työpaikka löytyi Silmäasemat Marketingista markkinointisihteerinä. Työnkuvaan kuuluivat muun muassa osallistuminen ostoihin, sopimusneuvotteluihin, mainontaan ja markkinointiin. Työ kesti muutaman vuoden, jonka jälkeen Raijalla oli pari lyhyempää työsuhdetta: kaksi vuotta kului mainostoimisto TOP-mainoksessa ja puoli vuotta markkinointitoimisto Zeroniksessa. VUONNA 1999 Raija pääsi töihin Suomen

Punaiseen Ristiin ja on siitä lähtien siellä

18 AITO 2–3/2016

viihtynyt. Rakkaus mainosmaailmaan on silti säilynyt. – Luen vieläkin aiheeseen liittyviä lehtiä, joita tulee viestinnästä vastaavalle. Lisäksi ystäviä ja muita kontakteja on säilynyt niiltä ajoilta, hän kertoo. SPR:ssä Raija toimii henkilösihteerinä pääsihteerille, vaikka tehtävänimike onkin johdon sihteeri. Pääsihteerillä on lisäksi erityisavustaja, jonka vastuulla on substanssiosaaminen. Raija huolehtii yksinkertaistettuna siitä, että pääsihteeri on oikean paperin kanssa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hän on paljon ihmisten kanssa tekemisissä ja tietää vähän joka asiasta. – Jos en tiedä, otan selvää, hän sanoo palveluasenteestaan. Työnkuvaan kuuluu myös tilaisuuksien järjestämistä. Yli puolet työajasta kuluu kuitenkin pääsihteerin kalenterinhallintaan. Nykyiselle pääsihteeri Kristiina Kumpulalle hän on toiminut sihteerinä tämän aloittaessa tehtävässään vuonna 2004. – Henkilökemiat kohtaavat todella hyvin. Voin kulmakarvojen asennosta päätellä, missä mennään, hän naurahtaa. – On ihan mieletöntä, kuinka hyvä työpari olemme. Raijan mielestä valmiudet monenlaiseen työhön. Yksi hyödyllisimmistä oppiaineista olivat kielet. Kielitaitoa kertyi jo ennen HSO-koulutusta, kun hän lukion jälkeen vietti toisen välivuotensa Ranskassa au pairina. HSO-KOULUTUS ANTOI

– Nuorempana ei ollut varaa lähteä kielikurssille, mutta au pairina se onnistui. HSO-tutkinnon lisäksi Raija on opiskellut Markkinointi-instituutissa mainoshoitajan tutkintoa, joka tosin jäi kesken kun hän sai lapset. – Nykyinen työnantaja kannustaa kouluttautumaan ja muutama vuosi takaperin Raija suoritti Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen järjestämän Executive Assistant Program -koulutuksen. Opiskelujen ohessa syntyi kollegaverkostoja, joiden kanssa pystyy jakamaan kokemuksiaan. Raijasta johdon sihteerin ammatissa voi työpaikalla olla ongelmien kanssa vähän yksin, mutta kollegaverkostot auttavat, sillä kaikilla on samanlaiset haasteet työssään. Raijan työuran aikana teknologia on mullistanut koko maailman. Hän näkee vaikutukset työssään lähinnä niin, että apuvälineet ovat muuttuneet, mutta työtehtävät sinänsä ovat pysyneet samoina. TYÖSSÄ VIIHTYMISTÄ edistää kansainväli-

syys, jota Raija pitää työpaikassaan erittäin hyvänä puolena. Punaisia Ristejä on lähes kaksi sataa maailmanlaajuisesti. – Minulla on tosi kivoja kollegoja ympäri maailmaa, vaikken olekaan koskaan heitä nähnytkään. Kieliä hän saa käyttää työssään niin paljon kuin haluaa. Eniten tulee käytettyä englantia ja ruotsia. Ranskan kielen taitoaankin Raija pystyy jonkin verran hyö-

Raija Mölsä dyntämään, vaikkei liikekielitasoisesti sitä käytäkään. Lisäksi työssä viihtymiseen vaikuttaa spontaanisuus – tilanteet voivat muuttua nopeasti. – Kyllä viime syksyn tilanne näkyi myös minun pöydälläni, Raija huomauttaa viitaten viime syksyn pakolaiskriisiin. Johdon sihteerin työ on oikeastaan aika samanlaista, oli paikka mikä vain. Tärkeää Raijalle kuitenkin on, että oma työorganisaatio tekee tärkeää työtä avustusjärjestönä.

Titteli: johdon sihteeri Työhistoria: Mainosyhtymä 1986–1994, Silmäasemat Marketing 1994–1997, TOP-mainos 1997–1998, Zeronis 1999, Suomen Punainen Risti 1999– Koulutus: HSO-sihteeri 12/1985, liikelinja; Executive Assistant Program -koulutus 2005–2006 Ikä: 53 vuotta Harrastukset: puutarhanhoito, paritanssi n

ja jaksaa, pitää Raijan mielestä kaikkien elämän osa-alueiden olla tasapainossa. Perhe on luonnollisesti tärkeä, mutta tärkeä henkireikä löytyy myös omalta pihalta – puutarhanhoito. Toukokuusta syyskuuhun Raijan löytää todennäköisimmin kukkapenkin äärestä talonsa pihalta, siellä kun on aina hommia. – Intoa on tosin enemmän kuin taitoa, hän hymähtää. Tekemistä riittää myös kahden mökin kanssa. Lisäksi pari vuotta sitten hän alkoi miehensä kanssa harrastaa paritansseja. Raijan lapset ovat muuttaneet jo pois kotoa, joten nyt hän nauttii kiireettömästä elämänvaiheesta miehensä kanssa. – Meillä on kamalan hauskaa yhdessä, hän iloitsee. – Voi spontaanisti mennä teatteriin tai konserttiin, enää ei tarvitse kuskata ketään futisharkkoihin tai -matseihin kauhealla kiireellä. JOTTA VOI HYVIN

haaveilee matkustelevansa enemmän ja viettävänsä ulkomailla pidemmänkin pätkän kuin pari viikkoa. – En mielelläni matkusta samaan matkakohteeseen uudestaan. Haluan aina nähdä uutta ja saada elämyksiä, olen sillä tavalla utelias. Raijalla on aina seuraava matkakohde tiedossa. – Sen avulla jaksaa taas eteenpäin. Mielessä on käynyt myös delegaattikoulutuksen suorittaminen, jolloin olisi mahdollista saada työkeikka ulkomaille. Nykyään tarvetta on sairaanhoitajien ja muun hoitohenkilökunnan lisäksi esimerkiksi hallinnon ammattilaisille. Keikka voi kestää kahdesta viikosta kahteen vuoteen. Aika näyttää, suuntaako Raija vielä joskus ulkomaille töihin vai säästyvätkö pitemmät ulkomaan matkat eläkepäiviin. n TULEVAISUUDESSA RAIJA

AITO 2–3/2016 19

Assistentti on tärkeä strateginen toimija Assistentin osaaminen on juuri sitä, mitä strategiatyössä eniten tarvitaan: viestintää, organisointia, koordinointia, projektien hallintaa, aikatauluttamista ja tilaisuuksien järjestämistä.

EIJA KÄRNÄN väitöskirja ‘Strategy:

from managers' toy to practitioners' tool to successful implementation’ on julkaistu sarjassa ‘Jyväskylä Studies in Business and Economics’ ja on ladattavissa maksutta Jyväskylän yliopiston sivuilta. Painettua versiota voi tilata joko Jyväskylän yliopistolta tai suoraan Eijalta. Väitöskirja ja tiedote siitä löytyvät Jyväskylän yliopiston sivuilta kohdasta www.jyu.fi/ajankohtaista n

20 AITO 2–3/2016

Kehitä ja kehity TEKSTI EIJA KÄRNÄ KUVAT KATRI LALLUKKA

JOHDON ASSISTENTTI istuu yleensä jokaisessa johtoryhmän kokouksessa tekemässä muistiinpanoja, joten hänellä on tietoa strategiasta ennen kuin muulla henkilöstöllä. Assistentti tuntee myös koko organisaation paremmin kuin esimerkiksi keskijohto, jonka toiminta-alue rajoittuu yksikön tai linjan sisään. Strategian toteuttaminen on strategiatyön suurin haaste. Yhdeksän kymmenestä strategiasta ei toteudu suunnitellusti. Johtamisessa ja viestinnässä epäonnistutaan. Organisaatioympäristöt muuttuvat nopeasti ja yhteinen ymmärrys strategiasta globaalisti ja lokaalisti on entistä tärkeämpää. Assistentit ovat strategisen tärkeitä viestintälinkkejä johdon ja muun henkilöstön välimaastossa organisaatioissa. He kääntävät strategiaa organisaation eri kielille ja sidosryhmille sekä tulkkaavat strategiaa selkokielelle. Erityisesti kansainvälisissä konserneissa he viestivät strategiaa emo- ja tytäryhtiöiden välillä. Viestinnän asiantuntijat rakentavat strategian yhteistä ymmärrystä viestimällä strategiaa ja jakamalla yhteisön tarinoita onnistuneesta strategian toteuttamisesta. ASSISTENTTIEN JA tukitehtävissä toimivi-

en asiantuntijoiden strateginen rooli nousi esiin väitöstutkimuksessani, joka hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa 14.6.2016. Oli hienoa tehdä näkyväksi tukitehtävissä toimivien assistenttien ja viestintäosaajien arvokas, usein piiloon jäävä työ. Assistentit vähättelevät usein turhaan osaamistaan ja rooliaan strategiatyössä, sillä merkittävin strategiaviestintä tapahtuu usein organisaation sosiaalisissa verkostoissa johtajaroolien ja virallisen linjaorganisaation takana. Johdon assistentin ja viestintäosaajan onkin aika ottaa paikkansa strategisena toimijana ja hyödyntää osaamisensa organisaationsa strategiatyön

»Tärkeintä on oman potentiaalin tiedostaminen ja kopin ottaminen strategian toteuttamisessa.» kehittämiseksi. Strategian toteuttaminen on organisaation tärkein työ ja assistentin rooli voi olla merkittävä strategian viestinnässä ja koko organisaation tukena strategian toteuttamisessa. Tärkeintä on oman potentiaalin tiedostaminen ja kopin ottaminen strategian toteuttamisessa. STRATEGIAN AVULLA voi hallita ’sälää’ ja ’tuunata’ omaa työtä. Strategian tunteminen mahdollistaa asioiden ennakoinnin ja vähentää ’tulipalojen sammuttelua’. Itsensä ja työnsä kehittäminen myös lisäävät työn merkityksellisyyden kokemusta ja työtyytyväisyyttä. Huippuassistentti organisoi strategian avulla oman työnsä lisäksi johtoryhmän työskentelyä ja koko organisaation strategiaprosessia. Assistentin strateginen identiteetti ke-

hittyy kokemuksen ja oppimisen myötä. Nuoret assistenttiopiskelijat kokevat strategian usein vieraaksi ja kaukaiseksi. Kokeneemmat ammattilaiset ovat työssään yleensä jatkuvasti strategian kanssa tekemisissä, silti oma strateginen rooli voi jäädä tiedostamatta. Haaga-Helian täydentäjäopiskelijat ovat löytäneet paljon keinoja kehittää omaa strategista rooliaan työpaikallaan. Monet toimivat viestinnällisissä tehtävissä, joissa voi tehdä paljon strategioiden toteutumisen kehittämiseksi yrityksissä. Sekä tutkimukseni innoittamana että kokemukseni pohjalta liiketoiminnan ja strategiatyön opettajana haluan kannustaa Aito HSOn jäseniä kehittämään osaamistaan, strategista identiteettiään ja rooliaan organisaationsa strategiatyössä. n

HSOt toimivat usein keskeisessä tehtävässä yrityksen strategian toteuttamisessa, sanoo strategiatyötä Haaga-Heliassa opettava Eija Kärnä.

AITO 2–3/2016 21

Kehitä ja kehity TEKSTI EIJA KÄRNÄ KUVAT KATRI LALLUKKA

HSO-täydennysopiskelijat:

Strategian avaamista ja jalkauttamista tarvitaan Haaga-Helian avoimen ammattikorkeakoulun kautta voi täydentää osaamistaan helposti ja edullisesti. Kursseja järjestetään myös iltaisin, jotta osallistuminen töiden jälkeen olisi mahdollista. Opintoja voi jatkaa ylemmissä amk -ohjelmissa. Myös maisteriopinnot onnistuvat kokemuksen mukaan hyvin tradenomiopintojen jatkona. Toimiva strategiatyö -kurssin täydennysopiskelijat kertovat kokemuksistaan:

Päivi Starast Toimitusjohtajan assistentti, YTHS

len toiminut johdon assistenttina 28 vuotta. Toimenkuvani on kasvanut vuosien aikana ja työkokemuksen karttuessa. Oma ’strateginen heräämiseni’ tapahtui vasta, kun siirryin vuonna 2008 aatteellisesta järjestöstä työskentelemään bisnestä tekevään monitoimialayritykseen ja sen strategiayksikköön, jossa olin joka päivä mukana käytännön tasolla toteuttamassa strategiaa, mm. kokoamalla erilaisia strategisia analyyseja. Silloinen esimieheni, strategiajohtaja muistutti meitä säännöl-

lisesti siitä, että strategia on jatkuvasti eteenpäin rullaava ja kehittyvä prosessi. Olen omassa työssäni viime vuodet ollut osaltani aktiivisena strategian toteuttajana ja kaikenlaiset strategiatyön käsitteet ovat tulleet tutuiksi, mutta täydennysopiskelijana oli mielenkiintoista opiskella erilaisia strategisia teorioita ja työkaluja. n

Päivi Reis Viestintätehtäviä eri organisaatioissa

trategia on viestinnän tekijän lempilapsi! Esimerkiksi viestintäsuunnitelman tekeminen on hyvä aloittaa pienellä strategiakertauksella: mikä kaipaa vielä avaamista tai korostamista, mitä tavoittelen nyt ja loppupeleissä, millä teemalla ja millä viesteillä mennään. Viestintäähän tehdään siksi, että se tukisi strategian toteutumista. Viestinnän punainen lanka rakentuu luontevasti strategian ympärille, samoin sitä tukevat teemat ja visuaalinen ilme. Uuden liiketoimintakonseptin vies-

HSOiden käytännönläheiselle strategiaosaamiselle on käyttöä eri organisaatioissa, vakuuttavat Kati Lähdeaho (vas.), Ulla Grönberg ja Päivi Starast.

22 AITO 2–3/2016

tintäsuunnitelmaa laatiessani huomasin, että konkreettisen viestintäsuunnitelman tekeminen toimii talon sisällä ikään kuin kertausläksynä: strategian avaamista ja jalkauttamista tarvitaan. Viestintä on siinä tärkeässä roolissa. n

Ulla Grönberg Toimistopäällikkö, Oy Tuokko Ltd

ssistenttina haen, hallitsen, käsittelen ja jaan tietoa. Roolini on merkittävä onnistuneen viestinnän ja aikatauluttamisen kannalta. Koen, että työssäni minulla on myös keskeinen rooli aktiivisena ja sparraavana toimijana On tärkeää ylläpitää omaa ammattitaitoa ja osaamista. Onneksi työnantajani ymmärtää tämän ja tukee henkilöstön koulutusta. Tänä päivänä on runsaasti tarjolla laadukasta opetusta. Useita Haaga-Helian avoimen ammattikorkeakoulun kursseja sekä

työyhteisöviestinnän erikoistumisopinnot suorittaneena ja yhäkin opiskelijana voin lämpimästi suositella aikuisopiskelua ihan jokaiselle. Ammattitaitoni ja verkostoni ovat kasvaneet aikuisopintojen myötä ja rohkeuteni tarttua uusiin haasteisiin on kasvanut. Strategiatyön kurssin aikana koin monta ahaa-elämystä ja kurssi kirkasti ymmärrystä omasta roolistani strategiatyössä. Strategiakurssin jälkeen olen saanut olla mukana kehittämässä organisaation käytännön strategiatyötä. Tätä kirjoittaessani on toimenkuvani yhä ennallaan, mutta muuttumassa, kun mukaan on tulossa HR ja esimiestyö, joka synnyttää jälleen uusia osaamistarpeita. n

Kati Lähdeaho Asiantuntija, mediatoimisto

inulla on noin 25 vuoden työkokemus eri yrityksistä. Harvoin

kuitenkin kiireisen työpäivän aikana pysähtyy miettimään strategiaan liittyviä asioita. Itse arvostan yrityksen toiminnassa avoimuutta ja tiedon jakamista ja sitä, että jokaista työntekijää organisaatiossa pidetään tärkeänä. Myös yrityksen vision on hyvä olla kirkas jokaiselle työntekijälle. Strategiatyön kurssilla sain lisää itsevarmuutta työelämäänkin koulutustason päivittyessä nykyajan vaatimusten tasolle. Opiskelusta jäi innostus jatkaa itsensä kehittämistä. Nuoret opiskelijat, joiden kanssa istuin usein samoilla kursseilla, olivat tosi fiksuja ja innostuneita, oikein välillä hämmästyin, miten kypsästi he pystyivät analysoimaan asioita, vaikka työkokemusta ei aina ollut takana. Täydennysopinnoissa oli hienoa tutustua eri strategiasuuntauksiin ja mielenkiintoista kuulla muiden opiskelijoiden yritysten käytännöistä ja huomata miten monella eri tavalla prosesseja yrityksissä hoidetaan. n

AITO 2–3/2016 23

Kehitä ja kehity TEKSTI PAULIINA ELGBACKA KUVA PAULA OJANSUU / STUDIO KRAFT

Työhyvinvointivalmentajan vinkki:

Anna itsellesi lupa voida hyvin Monella työpaikalla on menossa yt-neuvottelut tai organisaatiomuutos. Vaikkei työpaikalla olisikaan myllerrystä, voi tuskin kukaan meistä välttyä stressiltä. Kysyin työhyvinvointivalmentaja Riikka Pajuselta vinkkejä oman hyvinvoinnin edistämiseen ja muutosten keskellä selviytymiseen. Hänellä on vankka kokemus valmennustyöstä ja ihmisten vahvuuksien esiin kaivamisesta esimerkiksi työnhakutilanteita varten. luonnollinen osa elämää niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Ihminen tarvitsee itsensä tarpeelliseksi kokemisen tunnetta ja yleensä työ tuo sitä. Jokainen voi olla oman organisaationsa positiivinen muutosagentti. Kannattaa miettiä, mikä olisi sinulle itsellesi ja työkavereille hyväksi. Yritä olla kannustava ja positiivinen. Se herättää uudenlaisia näkökulmia muutosten keskellä: voisiko tämä tuoda mukanaan jotakin hyvääkin, vaikka nyt tuntuukin vaikealta. Kriisien keskellä pitää toki olla realisti ja muutosvastarinta on myös tärkeää, koska silloin tulevat esiin eri näkökulmat. Muutostilanteissa viestintä voi olla huonoa. Pyri olemaan aktiivisesti mukana muutoksessa. Kysy esimiehiltä tilannetietoja ja pyydä pitämään ajan tasalla, vaikkei mitään varsinaista kerrottavaa vielä olisikaan. Vaikka meneillään olisi yt-neuvottelut, et voi tietää oletko itse irtisanomisuhan alla, ja jos olet, niin et tiedä irtisanotaanko juuri sinut. Riikka vertaa muutoksen vietävänä olemista koskeen joutumiseen. Jos ajelehdit holtittomasti virran vietävänä, törmäilet kiviin. On parempi uida rauhallisin liikkein kohti rantaa. Mieti mikä on juuri MUUTOS ON

? ä n y s k y s ä n ä t i n a i t n i o v in Miten ylläpidän omaa hyv ––– – – – – – – – – – – – – – – – – – – 1.––––––––––––––––– ––– – – – – – – – – – – – – – – – – – – 2.––––––––––––––––– –––– – – – – – – – – – – – – – – – – – – 3.–––––––––––––––– –––– – – – – – – – – – – – – – – – – – – 4.–––––––––––––––– ––––– – – – – – – – – – – – – – – – – – – 5.––––––––––––––– LUO oma viiden kohdan hyvinvointisuunnitelmasi ja kiinnitä se vaikka jääkaapin oveen. 24 AITO 2–3/2016

sinulle sopiva suunta, sillä työpaikalla tapahtuvat muutokset voivat avata mahdollisuuksia esimerkiksi työpaikan vaihtoon aivan toiselle alalle. Puhu rohkeasti työkavereille, työterveyshuollolle tai esimiehelle, mieti erilaisia vaihtoehtoja, hanki urasuunnitteluapua, erityisesti jos työpaikka uhkaa mennä alta. Muista tarkkailla itseäsi ja reagoi jo stressin ensioireisiin. Useimmille stressi vaikuttaa uneen ja palautumiseen. reilua purkaa omaa kiukkuaan tai väsymystään työkavereihin varsinkaan silloin, kun koko organisaatio on myllerryksessä. Jos tuntuu siltä, että työkuorma on liian suuri, mieti mikä on juuri tänään tärkeintä. Valitse päivän kolme tärkeintä työtehtävää. Ihmiselle on tärkeää saada kokea aikaansaamisen tunne, kun itselle asetetut tavoitteet on täytetty. Kiireen keskellä kannattaa miettiä, voisiko jossain kohtaa päästää itsensä hiukan helpommalla. Asiakas tai työnantaja ei välttämättä huomaa, onko raporttia hiottu kaksi vai neljä tuntia. Joskus on jäätävä ylitöihin, mutta silloin on tärkeää muistaa tehdä lyhyempi työpäivä seuraavana päivänä. Eikä koskaan pitäisi tinkiä kahdeksan tunnin yöunista töiden takia. – Muista antaa itsellesi positiivista palautetta joka päivä! Kaikkein tärkeintä on, että keskityt niihin asioihin, joihin itse voit vaikuttaa, Riikka korostaa. – Vaikka et voisikaan vaikuttaa työpaikalla tapahtuvaan muutokseen, on sinulla valta omaan elämääsi ja harrastuksiisi, hän muistuttaa. Työnantaja ei ole yksin vastuussa työntekijöiden hyvinvoinnista eikä kaikkea voi sälyttää työpaikan syyksi. – Oma hyvinvointisi on aina omissa käsissäsi, vaikka työpaikalla tapahtuisi mitä. – Muista, että voit viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa ja tehdä asioita, joista olet innostunut riippumatta työnantajasta, Riikka kannustaa ja kehottaa jokaista tekemään oman hyvinvoinnin suunnitelman. – Miten pidät itsesi hyvässä kunnossa? Mitkä harrastukset ovat sinulle tärkeimpiä ja miten pidät niistä kiinni? Olisiko mahdollista järjestää vaikka viikonloppureissu jonnekin tai retki metsään? Kirjoita tai leikkaa lehdistä haluamiasi kuvia kuvaamaan hyvinvoivaa syksyäsi. EI OLE

Lukuvinkkejä Mia Jokiniva • Stressin luomuhoito – täsmätekniikat hengähdyshetkiin • Hengähdyshetkiä – Opas stressittömään elämään www.hengähdyshetkiä.com

––––––––––––––––––––––– Camilla Tuominen • Tunnekuvakirja – Tunnesekamelskasta tunteiden ymmärtämiseen

–––––––––––––––––––––––

Sanna Wikström • Hidasta elämää -sivusto hidastaelamaa.fi

––––––––––––––––––––––– Maaret Kallio • Lujasti Lempeä maaretkallio.com

Riikka Pajunen Työhyvinvointivalmentaja, KM riikka.pajunen@montevista.fi

• www.montevista.fi • facebook.com/ montevistavalmennus

Mieti mitkä ovat sinun omat hyvät rutiinisi, joilla saat mielesi rauhoitettua. Kiitollisuusharjoitus on tutkitusti yksi vahvimpia harjoituksia, mitä voi tehdä oman mielen johtamisessa, se vaikuttaa jopa hormonitoimintaan. Mieti iltaisin ennen nukkumaanmenoa, mistä olet kiitollinen tänään. – Vastoinkäymisten keskelläkin tulee tunne, että on sittenkin aika onnekas, Riikka lupaa.

»Keskity joka päivä asioihin, joihin voit itse vaikuttaa.» aiheuttaa ensimmäiseksi univaikeuksia. Illalla rauhoittuminen auttaa saamaan unenpäästä kiinni. Jos kiitospäiväkirja tuntuu alkuun liian vaikealta, kokeile huolipäiväkirjaa. Tyhjennä mielesi iltaisin huolista kirjoittamalla ne paperille ja ohjaa ne sitä kautta pois pään sisältä pyörimästä. Aamulla voi sitten taas jatkaa murehtimista, jos siltä vielä tuntuu. Mieti miten pidät itsestäsi huolta tänä syksynä tai muutoksen keskellä. Riikka toivoo, että jokainen saisi tehtyä viiden askeleen hyvinvointisuunnitelman itselleen. Sen voi laittaa vaikka jääkaapin oveen muistuttamaan asioista, joista oikeasti nauttii. Ota itsellesi vaikka vain viisi minuuttia omaa aikaa joka päivä. Elämästä voi nauttia, vaikka aina ei ole helppoa löytää positiivisia ajatuksia. – Anna itsellesi lupa voida hyvin, vaikka muilla olisi stressiä, sillä sinulla on oikeus vetää omat rajasi, Riikka rohkaisee. – Jos sinulla on vankkumaton usko, että jotain hyvää tulee tapahtumaan vastoinkäymisistä huolimatta, kiinnität silloin huomion asioihin eri tavalla ja saat omilla tiedostamattomilla toimillasi hyvää tapahtumaan. Riikan mukaan ratkaiseva asia hyvinvointiin on oman mielen johtaminen. Lisää hyviä vinkkejä voit kuulla 8.11.2016 Akavan Erityisalojen järjestämässä Tunnista osaamisesi, hyödynnä vahvuutesi -webinaarissa, joissa Riikka on kouluttajana. n MONILLA STRESSI

AITO 2–3/2016 25

Uratarina TEKSTI SARI SOINOJA KUVA TONI TARVAINEN

Noora Leistiön arjen täyttävät opiskelu ja yrittäjyys

HSO-polku voi johtaa myös yrittäjäksi Muutama vuosi sitten Haaga-Heliasta valmistunut tradenomi, HSO Noora Leistiö pyörittää innovatiivista Muotihuuto.fi -yritystään ja opiskelee Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteiden maisteriohjelmassa. Idea muodin vertaiskaupasta syntyi Nooran omista kokemuksista ja nuorella yrittäjällä on jo seuraavakin yritysidea hahmottumassa. muullakin, päätyminen Haaga-Heliaan kävi Nooralla monen mutkan kautta. Valmistautuessaan lukion ja muutaman välivuoden jälkeen yliopiston pääsykokeisiin, Noora päätyi erääseen jyväskyläläiseen yhdistykseen töihin. Työ koostui yleisistä toimistotöistä, yhdistyksen kirjanpidossa avustamisesta sekä tiedottamisesta, jotka olivat mukavan monipuolisia tehtäviä. Noora alkoikin etsiä tietoa, missä voisi opiskella tehtävien kaltaisiin töihin ja löysi Haaga-Helian tradenomi, HSO -koulutuksen, josta hän ei ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan. Haku päättyi opiskelupaikan saamiseen ja syksyllä 2010 edessä oli muutto Helsinkiin ja opiskelut Haaga-Heliassa. Opintojensa aikana Noora kävi vaihdossa Englannissa Durhamissa ja pääsi työharjoitteluun Metsä Groupille. – Vaihdon loppupuolella etsin työharjoittelupaikkoja ja sain kutsun haastatteluun Metsä Groupin Basildonin toimistoon lähelle Lontoota. Vaihto-opiskeluvuoteni saattoi olla yksi syy, jonka vuoksi sain harjoittelupaikan, sillä sen myötä minulla oli kokemusta ulkomailla olemista ja kansainvälisestä ympäristöstä. KUTEN MONELLA

26 AITO 2–3/2016

Työharjoittelussa Noora osallistui isoon kansainväliseen IT-hankkeeseen, jossa syntyi kiinnostus ICT-alaan. Noora jatkoi yrityksessä projektin loppuun saakka ja suoritti samalla opintonsa valmiiksi. Projektin loppuvaiheen ja opinnäytetyön hän teki Jyväskylästä käsin ja tradenomin paperit Noora sai käteensä Haaga-Heliasta syksyllä 2014. Jo silloin Nooralle oli selvää, että hän jatkaa vielä opintoja ja tammikuussa 2015 alkoivatkin opinnot Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteiden maisteriohjelmassa. on ollut hyötyä niin työssä kuin yliopisto-opinnoissakin. – Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma on todella monipuolinen opintokokonaisuus eikä siinä ollut oikeastaan yhtään kurssia, josta ei olisi ollut minulle hyötyä. Eniten hyötyä on ollut tietenkin tietotekniikan opinnoista sekä esimerkiksi MS Office-kursseista. Niiden monipuolinen käyttö opintojen aikana on ollut hyödyksi töissä. Myös englannin kielen opintokokonaisuudet olivat todella laadukkaita, esimerkiksi liikeviestintä. On olHAAGA-HELIAN OPINNOISTA

lut tärkeää osata tuottaa laadukasta tekstiä ja tietää erilaiset nyanssit, kun on kyseessä liikeviestintä. Maisteriohjelmaan Noora pääsi trade nomi, HSOn papereilla, eikä hänen tarvinnut suorittaa kauppatieteiden sivuopintoja, vaan hän sai ne suoraan hyväksiluettua. Yliopisto-opintojen ohella Noora toimii yrittäjänä muotialalla. Hänellä on oma yritys Muotihuuto.fi, jossa voi myydä käytettyjä tai uusia muotivaatteita. Liikeidea yritykseen lähti omasta käyttäjäkokemuksesta. – Idea muodin vertaiskaupasta alkoi kyteä päässä viime vuoden keväällä. Olen aikaisemmin myynyt paljon vaatteita ja tavaraa netissä ja kokenut sen melko vaivalloiseksi. Aloin pohtia, miten kaupanteon vaiheita voisi olla vähemmän ja kokonaisuutta saisi virtaviivaistettua. Aloin kehitellä liikeideaa ja ilmoittauduin Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteiselle yrityshautomokurssille, jossa liikeideaa vielä viilailtiin eteenpäin. – Kesäkuussa 2015 laitoin osakeyhtiön pystyyn ja palkkasin koodarin, jonka kanssa lähdimme kehittämään ostamaani sovellusta eteenpäin. Mukaan lähti myö-

Muotihuuto.fi on verkkokauppa, jossa voi ostaa ja myydä hyväkuntoisia ja nykymuodin mukaisia naisten, miesten ja lasten vaatteita joko huutokaupalla tai osta heti -periaattella. Muotihuuto tarjoaa myös yrityksille edullisen tavan myydä tuotteitaan ja vaihtoehdon oman verkkokaupan perustamiselle. Perustaja ja omistaja Noora Leistiö, tradenomi, HSO. www.muotihuuto.fi

hemmin yhtiökumppani, joka hoitaa teknisen puolen ja itse hoidan hallinnolliset asiat ja suunnittelen palvelun kehitystä. Keväällä 2016 julkaisimme Muotihuuto. fi-palvelumme. ja HaagaHelian yritysopinnot ovat madaltaneet kynnystä lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä. Hän kokee myös yleisen ilmapiirin olevan myönteinen yrittäjyyttä kohtaan nykyään. – Yrittäjyys on asia, jota yhä useammat haluavat tavoitella ja siihen annetaan tukea yhteiskunnalta. Opiskelijana voi myös helposti kokeilla osa-aikaista yrittäjyyttä. Jos homma ei toimi, ei kuitenkaan aivan tyhNOORAN YRITTÄJÄPUOLISO

jän päälle tipahda. Toki yrittäjyys vie opinnoilta tilaa, mutta molemmat on mahdollista hoitaa hyvin, kun antaa niille aikaa. myös toinen liikeidea hautumassa Jyväskylän Yritystehtaan yrityshautomossa. Jos sekin idea lähtee etenemään, yritysten ja kauppatieteiden maisteriksi valmistumisen kanssa riittää puuhaa. Tuleva sarjayrittäjä kannustaa kokeilemaan yrittäjyyttä, vaikka vain sivutoimisesti alussa. – Kannattaa ehdottomasti lähteä esittelemään omaa liikeideaa esimerkiksi yrityshautomokursseille, jossa saa mentorointia ja sparrausta. Suoran palautteen avulla NOORALLA ON

Tärkeintä on, että uskaltaa yrittää!

pystyy kehittämään omaa liikeideaa ja liiketoimintamallia. Alussa kannattaa testata liikeidean toimivuus ja tuottaako se asiakkaalle lisäarvoa. Vasta sen jälkeen kannattaa kehittää ideaa edelleen. Näin säästää omaa aikaa ja rahaa, Noora neuvoo. – Myös järjestelmällisyys on tärkeää: tietty aika päivästä kannattaa käyttää yrittäjyyteen ja loppu aika yrittää keskittyä muuhun. On hyvä vähän erotella tekemisiä toisistaan, ettei päädy hoitamaan yrityksen asioita kellon ympäri. Toisaalta, eihän se aina ole helppoa, kun ne asiat kuitenkin koko ajan mielessä pyörii, Noora myöntää. myös verkostoitumisen tärkeyden yrittäjyyden kannalta. Omia kokemuksia on hyvä päästä jakamaan ja kuuntelemaan muiden oppeja. Erilaisissa verkostoitumistilaisuuksissa kannattaa käydä ja vertaistuki toisilta pienyrittäjiltä on myös tärkeää. Tulevaisuus on Nooralla vielä avoinna, mutta suunnitelmia oman yrityksen ja uuden liikeidean suhteen riittää. – Odotan, että Muotihuuto lähtisi kunnolla lentoon ja sivusto saisi enemmän kävijämääriä ja tunnettuutta. Muoti menee koko ajan enemmän verkkoon ja verkkokaupat tulevat tarjoamaan räätälöidympiä palveluita asiakkaille, jotta asiakkaat löytävät itselle mieluisia ja oman tyylisiä vaatteita. – Muotimaailmassa minua kiinnostaa liiketoiminnallinen näkökulma enemmän kuin varsinaiset vaatetrendit. Olisi hienoa, jos jossain vaiheessa saisi sitä kautta elantoakin hankittua. NOORA MAINITSEE

NOORAN VINKKI kaikille yrittäjyyttä poh-

JOHDON assistenttityön ja kielten koulutusohjelma on todella monipuolinen opintokokonaisuus eikä siinä ollut oikeastaan yhtään kurssia, josta ei olisi ollut minulle hyötyä, Noora Leistiö muistelee.

tiville on, ettei kannata pelätä epäonnistumista. – Liikeidean ei tarvitse olla mikään suuri innovaatio, jonka eteen lähtee tekemään töitä, vaan se voi olla vaikka jokin uusi tapa toimia. Kunhan se tuottaa arvoa asiakkaille, silloin liikeidea on arvokas itsessään. Miksei vaikka kokeilisi perustaa Haaga-Heliassa opiskelujen aikana tehtävän yritysprojektin ideaa käytännössä ja työstäisi sitä eteenpäin Haaga-Helian StartUp Schoolissa. Tärkeintä on, että uskaltaa yrittää. n

AITO 2–3/2016 27

Opiskelijat TEKSTI AMALIA OJANEN JA AITO HSO KUVAT UZI VARON JA THINKSTOCK

Asiantuntijan vinkit

Hyöty irti jäseneduista jo opiskeluaikana Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen kaikki jäsenedut ovat myös opiskelijoiden käytössä. Akavan Erityisalojen opiskelija-asiamies Amalia Ojanen kertoo, millä tavoin jäseneduista saa parhaimman hyödyn irti jo opiskeluaikana. – OMASTA LIITOSTA – Aito HSOsta ja Akavan Erityisaloista – saavat myös opiskelijat ja vastavalmistuneet jäsenet henkilökohtaista apua ja tukea työelämän arkeen, taitekohtiin ja riitatilanteisiin. Neuvottelemme työehdoistasi osana akavalaista edunvalvontaa. Lisäksi vaikutamme suomalaisen työelämän ja koulutusjärjestelmän kehitykseen, Amalia kertoo. Käytännössä apu voi olla vaikkapa lakimiehen tarjoamat neuvot, kun olet solmimassa ensimmäistä työsopimusta valmistumisen jälkeen: – Akavan Erityisalojen lakimiehet ovat totta kai myös opiskelijoiden käytössä, Amalia sanoo. – He auttavat esimerkiksi työsopimusasioissa tai työsuhteeseen liittyvissä ongelmissa. Lakimiehet tavoittaa parhaiten yhteydenottolomakkeen kautta, puhelimitse tai sähköpostitse. Jos haluat esimerkiksi tarkistuttaa työsopimuksesi, voit lähettää sen sähköpostitse liitetiedostona, Amalia vinkkaa. – Pidämme huolen siitä, että työsopimus on juuri sellainen kuin pitäisi olla! Lakimiehiltä voi kysyä neuvoa myös perhe- ja perintöoikeudellisissa asioissa, kuten esimerkiksi avioehtosopimuksissa ja perinnönjaossa. Jäsenetu pitää sisällään myös asiakirjojen teon, kuten avioehtosopimuksen laatimisen. Ensimmäisiä työpaikkoja hakiessa tai palkankorotusneuvotteluihin valmistautuessa saattaa palkkaneuvonnasta olla hyötyä. Kannattaa myös muistaa Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen vämimmäispalkkasuositukset, ne löytyvät esimerkiksi Aito HSOn Jäsensivuilta. Vaikka Haaga-Heliasta valmistuneet assit ja mubbat työllistyvätkin yleisesti ottaen erittäin hyvin, ei nykypäivän työelämässä ole tavatonta, että töitä ei saa heti välittömästi 28 AITO 2–3/2016

Webinaari työnhaun tueksi nuorille TUNNISTA OSAAMISESI, hyödynnä vahvuutesi- webinaari on tarkoitettu opiskelijoiden ja nuorten jäsenten työnhaun tueksi. Onko sinulla osaamis- ja vahvuuskarttaa taidoistasi? Haluatko oppia tunnistamaan osaamisesi? Haluatko menestyä työssä tai työnhaussa vahvuuksiasi hyödyntämällä? Webinaarin tavoitteena on kirkastaa osallistujien kuva omista vahvuuksistaan ja niiden merkityksestä hyvinvoinnille ja onnistumiselle työssä, tai mielekkään työn haussa – ja koko elämässä! Mieti sinäkin omat kysymyksesi jo etukäteen, niin saat webinaarista vielä enemmän irti! Teemat • Mitä vahvuudet ovat? • Mitä hyötyä on vahvuuksien tunnistamisesta? • Miten voin tunnistaa omia vahvuuksiani? • Mistä kaikesta oma osaamiseni koostuu? • Vahvuuksien hyödyntäminen työssä ja työnhakutilanteissa • Miten muovaan työstäni/ elämästäni vahvuuksieni mukaisen?

Kouluttaja Riikka Pajunen, KM / Montevista Ilmoittautuminen Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset Aito HSOn verkkosivuilla (Akavan Erityisalojen jäsentilaisuudet). www.aitohso.fi

AITO 2–3/2016 29

Opiskelijat

valmistumisen jälkeen. On tyypillistä, että erityisesti työuran alussa työsuhteet voivat olla määräaikaisia, jolloin välissä voi olla lyhyitä työttömyysjaksoja. Kun liityt ammattiliiton ja työttömyyskassan jäseneksi, voit olla oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jota maksetaan työttömyyden ajalta. Amalialla onkin antaa konkreettinen esimerkki, miten liiton jäsenyys vaikuttaa työttömyystuvaan, jos työssäolo ehto täyttyy: – Ansiosidonnaisen työttömyysturvan suuruuden määrittää nimensä mukaisesti palkka, jota olet töistä saanut. Esimerkiksi 2 000 euron kuukausipalkalla saat ansiosidonnaista päivärahaa noin 1 245 euroa kuukaudessa – aika paljon enemmän, kuin Kelan maksama 705 euron työttömyysturva, hän sanoo. jo opiskeluaikana turvata tulevaisuus ja kerryttää kesätöistä sekä osa-aikatöistä työssäoloehtoa ansiosidonnaista työttömyysturvaa varten! Työssäoloehtoa kerryttää jokainen viikko, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia. – Työstä tulee maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on vuonna 2016 oltava vähintään 1 173 euroa. Työssäoloehto on 26 kalenteriviikkoa eli noin puoli vuotta – esimerkiksi kahden kesän kesätöillä voit saada työssäoloehdon täyteen. Amalia myös muistuttaa, että työttömyyskassan jäsenyys ei tuo lisäkustannuksia, vaan kassan jäsenyys sisältyy Aito HSOn 1,1% jäsenmaksuun. – Kannattaa myös muistaa, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. KANNATTAAKIN SIIS

muistuttaa myös monista, erityisesti opiskelijoille suunnatuista palveluista, joista saa tukea tukea oman uran alkuun pääsemiseen. – Järjestämme opiskelijoille CV-klinikoita ja työhaastattelusimulaatioita. Pidämme lisäksi erilaisia työnhakuluentoja. Näiden lisäksi voit hyödyntää urapalveluamme, jonka kautta saat henkilökohtaista tukea esimerkiksi oman osaamisen tunnistamisessa sekä AMALIA HALUAA

30 AITO 2–3/2016

sen markkinoinnissa työnhaussa, Amalia kertoo. Myös kaikki ajankohtaiset Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen tarjoamat laadukkaat, usein maksuttomat koulutukset ovat aina tarjolla myös opiskelijoille. Voi sanoa, että ammattiliittoon kuuluminen on oman osaamisen vakuuttamista. Lisäksi pääset koulutuksissa ja tapahtumissa luomaan verkostoja, jotka ovat työurasi kannalta tärkeitä. Saat tulevilta kollegoilta tukea ja vinkkejä omaan työuraasi ja sen kehittämiseen. kuuluvat myös kolme vakuutusta: matkustajavakuutus, vapaa-ajan tapaturmavakuutus sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutus sekä Jäsenedut.fi-palvelu. Palvelu tarjoaa alennuksia ja etuja mm. matkustamiseen ja lomailuun, liikuntaan ja vapaa-aikaan, kauneudenhoitopalveluihin, lääkäripalveluihin, optikkopalveluihin sekä esimerkiksi verkkokauppoihin, kuten Zalandoon. LAAJAAN JÄSENETUPAKETTIIN

»Ammattiliittoon kuuluminen on oman osaamisen vakuuttamista.» On hienoa, jos ei koskaan tarvitse ammattiliiton kautta esimerkiksi työttömyysturvaa tai lakimiespalveluja. Jäsenmaksua ei kuitenkaan voi koskaan maksaa turhaan. Ammattiliiton jäsen on aina osa ammattijärjestöjen edunvalvontaa, joihin kuuluu mm. vaikuttaminen työlainsäädäntöön, palkkaukseen ja sosiaalisiin etuihin. Työelämää koskevat lait eivät ole itsestäänselvyys – suurin osa niistä on olemassa siksi, että työntekijät ovat järjestäytyneet ammattiliittoihin, joissa toimitaan parempien työolojen- ja ehtojen puolesta. Tiesitkö esimerkiksi, että kahdeksan tunnin työaika on ammattiliittojen työn tulos? Ammattiliittoon kuuluminen tuo vakautta elämääsi. n

opintonsa keväällä 2013 ja valmistuminen häämöttää vuoden 2017 keväällä. Pihla arvostaa HSO-opintojen monipuolisuutta ja ennen kaikkea hyvää työllisyystilannetta. Aktiivisena nuorena naisena hän on myös ottanut kaiken irti Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen tarjoamista opiskelijapalveluista. – Koen, että aktiivina pääsen mukaan tekemään arvokasta työtä erityisesti assija mubba-opiskelijoiden eteen. Aktiivina voin kehittyä, verkostoitua ja oppia uutta myös luentojen ulkopuolella. Verkostoituminen on mielestäni avainasemassa tulevaisuuden työuraa ajatellessa, Pihla pohtii. Pihlan ensimmäinen kosketus Aito HSOn opiskelijatoimintaan oli kummin uratarina orientaatiopäivillä. Samaisessa tilaisuudessa tuoreet fuksit saivat myös Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen esitteen, jonka luettuaan Pihlan päätös liittyä jäseneksi varmistui. Pihla liittyikin jäseneksi jo heti seuraavassa opiskelijatilaisuudessa, jossa Aito HSOn järjestöassistentti oli paikalla. IHLA ALOITTI

jäsenyydelle oli myös omaan ammattiryhmään kuuluminen jo opiskeluaikana. Tätä kautta verkostojen luominen tuntui helpolta ja luontevalta. Pihla sanookin, että kuuluminen omaan ammatti- ja alumnijärjestöön tukee ja kasvattaa ammattiylpeyttä ja HSO-kollegahenkeä. Akavan Erityisalat -ammattiliitto tuo tähän lisäarvoa palveluilla ja edunvalvonnalla. Akavan Erityisalojen kautta tulevat vakuutukset ja esimerkiksi lakipalvelut ovat erinomainen lisä Aito HSOn eduille ja verkostolle. Lakipalvelujen käyttöön Pihlalla ei onnekseen ole vielä ollut tarvetta, mutta esimerkiksi työsopimuksen luetuttaminen lakimiehillä voi olla palvelu, jota hän tulee vielä hyödyntämään. Turvaa opiskelijalle tuo myös tietous siitä, ettei kaikesta tarvitse selvitä yksin, vaan ammattiliiton tuki myös oikeudellisissa kysymyksissä auttaa selviämään työelämän viidakossa. Apua on saatavilla tarvittaessa. ISO MOTIVAATTORI

TEKSTI JA KUVA PIA KANGASNIEMI

Pihla Steinberg on Aito HSOn palvelujen tehokäyttäjä Pihla Steinberg on 25-vuotias assi-opiskelija ja ainejärjestö HSOY ry:n puheenjohtaja. Pihla toimii myös Aito HSO ry:n hallituksen opiskelijaedustaja.

Yksi liiton jäseneduista on kattava matka- ja matkustajavakuutus. Näiden käyttö opiskeluaikana on Pihlalla jäänyt vähäiseksi, mutta opintojen loppusuoralla tai valmistumisen jälkeen, kun palkkapussikin on hieman suurempi, tulevat nämäkin edut tarpeeseen. – Vakuutusten sisältyminen jäsenmaksuun on kätevää, silloin tietää aina vakuutuksen olevan voimassa eikä jokaiselle matkalle tarvitse ottaa erikseen vakuutusta, Pihla toteaa. Liiton jäsenillä on myös oikeus käyttää urapalveluita, joihin sisältyy mm. CV-klinikka. Klinikkaa järjestetään myös esimerkiksi Haaga-Heliassa opiskelijoille eri yhteyksissä. Pihla aikoo käyttää palveluita CV:n päivittämiseen vielä ennen valmistumista. Hän sanoo myös, että opiskelijoille suunnatut oppaat antavat hyviä vinkkejä työharjoitteluun ja työuran alkuun opiskelun jälkeen.

»Verkostoituminen on mielestäni avainasemassa tulevaisuuden työuraa ajatellessa.» AKAVAN ERITYISALOJEN Yhteenveto-leh-

destä saa Pihlan mukaan hyvän käsityksen mitä liitossa ja ay-kentällä sekä työelämässä yleisemmin on uutta ja puhuttaa, mutta erityisesti jäsenlehti Aidon Pihla kokee omakseen. Joka lehdestä Pihla saa uusia ajatuksia ja ideoita siitä, mitä taitoja itsekin olisi hyvä hallita tulevaisuudessa sekä uusia, erilaisia näkökulmia työelämään kuin mitä koulusta saa – ajatuksia herättäviä, ajankohtaisia juttuja ja lisää oman ammatti-identiteetin rakennuspalikoita. Hän lukeekin usein lehden kannesta kanteen. Aitoa asiaa -uutiskirje Aito HSOn jäsenille saa myös Pihlalta kiitosta. Uusimmat tilaisuudet, koulutukset ja muut ajankohtaiset aiheet ovat siinä kaikki tiiviissä paketissa. n

AITO 2–3/2016 31

Kehitä ja kehity TEKSTI SALLA HUTTUNEN KUVA THINKSTOCK

AITO HSO ja Haaga-Helia toteuttivat tammi–

helmikuussa 2016 osaamiskartoituskyselyn, jossa tutkittiin HSOiden työtehtäviä, osaamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Kyselyyn vastasi 623 henkeä. n

32 AITO 2–3/2016

Tulevaisuuden HSO suunnittelee ja kehittää Tulevaisuuden osaajalta vaaditaan kykyä suunnitella ja kehittää palveluja ja toimintoja – olipa osaaja työssään viestinnän, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, ICT:n tai tapahtuma/kokousjärjestelyiden alalla. Myös toimiston yleishallinto kaipaa kehittäjiä. Näin vastasivat HaagaHelian johdon assistenttikoulutuksista ja sen edeltäjistä valmistuneet tradenomit ja HSO-sihteerit Aito HSO:n ja Haaga-Helian yhdessä toteuttamassa osaamiskartoituskyselyssä. kartoituksessa paikoillaan, joskin tarve olemassa olevien taitojen syvempään ja asiantuntevampaan hallintaan tunnistettiin lähes kaikilla kysytyillä alueilla (viestintä, henkilöstöhallinto, taloushallinto, ICT, markkinointi/tapahtumat, kokous- ja matkahallinto, toimiston yleishallinto). Osaamisalueiden alla olleiden taitojen osalta vastaajia pyydettiin kertomaan, tarvitsevatko taitoa nykyisessä työssään, ja sen lisäksi arvioimaan, tarvitsevatko he mainittua taitoa tulevaisuudessa. Näin saatiin näkymä siihen, minkä taitojen kehittämiseen tulisi koulutuksessa panostaa ja millaista täydennyskoulutusta mahdollisesti tarvittaisiin. Kehittämisosaamisen vahva esiinnousu osaamiskartoituksessa heijastelee hyvin työelämän viimeaikaista kehitystä. Olemmehan parhaillaan työelämän seuraavan vallankumouksen kynnyksellä ja kartoitukseen vastanneet varmasti näkevät ja kokevat uudet tuulet omassa työssään. World Economic Forumin Klaus Schwab on todennut, että tuo vallankumous tulee – samoin kuin edeltäjänsä – PERUSOSAAMISTARPEET PYSYIVÄT

muuttamaan lähestulkoon kaiken ei ainoastaan työssä vaan ylipäätään elämässä ja suhteissa toisiimme. teollinen vallankumous, jolloin höyrykoneet korvasivat lihasvoimin tehtävän työn ja siirsivät ihmiset pelloilta tehtaisiin; toista vallankumousta leimasi sähkön yleistyminen ja massatuotannon kehittyminen; kolmas vallankumous puolestaan automatisoi tuotannon elektroniikan ja tietotekniikan avulla. Tämän kehityksen myötä työväki siirtyi tehtaan tuotantolinjalta toimistoon, jossa ihmiset käyttivät ennen muuta henkistä kapasiteettia ja kykyään ajatella ja analysoida. Puhuttiin tietoyhteiskunnasta. Viimeisin vallankumous alkoi rakentua digitaalisena edellisen päälle jo viime vuosituhannen puolella. Uudelle ajalle on tyypillistä, että fyysinen ja digitaalinen, todellinen ja virtuaalinen sekoittuvat uusilla tavoilla. Työpaikoilla muutos on näkynyt paitsi digitalisoituvina prosesseina myös viestinnän muuttuneissa tavoissa; samaten esimerkiksi läsnäolo on saanut uusia virtuaalisia ulottuvuuksia. Työelämän liikkeet ENSIMMÄISENÄ TULI

ovat tietenkin vielä maltillisia, jos niitä vertaa vaikkapa peliviihteen alueen suureen (ja nopeaan) globaaliin läpimurtoon kuluneena kesänä: Pokémon GO -pelin suosioon maailmanlaajuisesti. huomioon ottaen ei ole yllättävää, että kartoitukseen vastanneiden mielestä osaa taidoista ei tarvita yhtä paljon tulevaisuudessa. Esimerkeistä käyvät arkistointi ja dokumentaatio, sisäinen asiakaspalvelu ja toimiston hankinnat. Automaatio/digitalisaatio vaikuttanee myös osto- ja myyntireskontran hallinnan vähenevään tarpeeseen. Sisäisen viestinnän taitojen tarve nähtiin myös vähäisemmäksi, mutta syynä saattaa olla viestinnän välineiden nopea kehitys ja sisäisten, vuorovaikutuksen mahdollistavien kanavien ulottuminen kaikille – yhdensuuntaista tiedottamista ei enää niinkään kaivata tulevaisuudessa. Sen sijaan kartoitukseen vastanneiden näkemys eräiden metataitojen, erityisesti vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä verkostoitumistaitojen tarpeen vähenemisestä yllättää.

TEKNOLOGIAN KEHITTYMISEN

AITO 2–3/2016 33

VERKOSTOITUMISTAIDOT TUNTUVAT

olevan suorastaan kansallinen heikkous. Sitran teettämässä Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -kyselytutkimuksessa (toteutus joulukuussa 2015, vastaajina 5 000 suomalaista) vain kuusi prosenttia vastaajista koki verkostoitumistaidot vahvuudekseen. Ja kuitenkin: tulevaisuuden työtä tehdään yhä enemmän erilaisissa verkostoissa ja tulevaisuuden työpaikat löytyvät yhä useammin verkostojen avulla. Siksi myös sosiaalinen älykkyys, tunneäly ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen. Tulevaisuuden yhteisöt rakentuvat digitaalisten areenoiden varaan ja niissä tehdään tiimityötä. Sitran työelämätutkimuksessa todetaan, että tämä vaatii sosiaalista osaamista, jossa yhteisön jäsenten on kyettävä oppimaan muilta, jakamaan tietoa ja työstämään ideoita yhdessä. Näin myös lopputulos on usein enemmän kuin yksittäisten ihmisten tuotosten summa. • Viestintä Viestinnän kasvava merkitys näkyy myös kartoituksessa: kriisiviestintä, viestinnän seuranta ja analyysi sekä kehittäminen ovat tulevaisuuden taitojen kärkikolmikossa. Kriisiviestinnän nousu ykköseksi on kiinnostavaa, sillä se kertoo jotain yritysten ja muiden organisaatioiden arjesta tänään. Samalla se myös vaatisi syvempää tutkimusta: onko kyse siitä, että kasvanut avoimuus ja läpinäkyvyys (tai pikemminkin niiden puute) kylvävät potentiaalisten kriisien siemeniä vai ollaanko yrityksissä vain yleisemmin kriisitunnelmissa? Ilman tarkempaa tutkimusta voimme vain spekuloida.

tulevaisuuden taitona nähdään rekrytointiosaaminen. Taito on merkittävä tulevaisuudessa, sillä joissakin ennusteissa (esim. amerikkalainen Dov Seidman) olemme siirtymässä tietoon pohjautuvasta taloudesta (knowledge economy) inhimilliseen pääomaan tukeutuvaan talouteen (human economy). • Taloushallinto Yrityksen talouden ymmärtäminen on keskeistä kokonaisuuden kehittämisen kannalta. Kun monet taloushallinnon tehtävät siirtyvät ohjelmistopohjaisiksi, taloushallinnon suunnittelun ja kehittämisen osaaminen on ymmärrettävä ykkönen. Vastaajat näkevät myös tilinpäätökseen liittyvät taidot tärkeiksi tulevaisuuden taidoiksi. • ICT Kartoituksen ICT rajautuu enimmäkseen laitteiden ja ohjelmistojen hallintaan, mutta heijastelee digitaalisen toimintaympäristön valtavia kehitysaskeleita. ICT-toiminnan suunnittelu ja kehittäminen on ylivoimaisena ykkösenä perässään pilvipalvelut – kolmantena on kiinnostavasti kuvankäsittelytaidot. Jälkimmäinen liittynee

34 AITO 2–3/2016

• Tapahtumanjärjestelyt Tapahtumanjärjestely on monen vankkaa osaamisaluetta jo nyt. Tapahtumiin liittyvä markkinoinnin suunnittelu ja kehittäminen on tulevaisuuden osaamisista eniten kasvava. Itse markkinointiviestintä on kakkosena, mutta itse järjestelyihin liittyviä taitoja tarvittaisiin tulevaisuudessa kartoitukseen vastanneiden mielestä hieman nykyistä vähemmän. • Kokousjärjestelyt Kartoitukseen vastanneista valtaosa (73 %) hoitaa työssään kokousjärjestelyjä ja kokousten fasilitointia. Matkajärjestelyjen parissa työskentelee 68 % vastanneista. Vastaajat kuitenkin näkevät, että näiden taitojen tarve pienenee tulevaisuudessa, vaikka kokous- ja matkahallinnon kehittäminen onkin kasvava taito. Tämä on osaamisalueista ehkä vahvimmin digitalisoituva: tulevaisuudessa on ehkä mahdollista, että matkustavien työntekijöiden alati mukana kulkeva kännykkä tai muu mobiili laite taltioi matkan liikkeet, tallentaa matka-asiakirjat, skannaa kuitit ja lähettää ne napin painalluksella järjestelmään prosessoitavaksi. • Toimiston yleishallinto Yleishallinto on yhä arkea monille, mutta merkityksessä vähenevä. Tulevaisuuden tarpeet liittyvät paitsi yleishallinnon kehittämiseen myös turvallisuuteen ja sopimushallintaan. • Kielitaito/monikulttuurisuus

• Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinto on myös murroksessa. Siksi HR-toiminnan suunnittelun ja kehittämisen merkitys korostuu. Palkanlaskenta ja raportointi nousee kakkoseksi huolimatta siitä, että jo tälläkin hetkellä monien yritysten palkkahallinnossa työskentelee öinen robottiarmeija tarkistamassa ja korjaamassa esimerkiksi tuntitietoja. Ihmistyön osuus jää vaativampiin, kehittämisosaamista vaativiin tehtäviin. Kolmantena

kasvavaan visuaalisen viestinnän merkitykseen, joka näkyy monen assistenttikoulutuksen saaneen työssä jo nyt.

Salla Huttunen toimii Haaga-Helian Digitalouden koulutusyksikön johtajana.

Ylivoimainen valtaosa (95 %) vastanneista työskentelee yrityksissä tai organisaatioissa, joiden virallinen kieli on suomi tai englanti. Näitä kieliä myös tarvitaan töissä eniten. Kolmanneksi eniten – joskin suomea ja englantia huomattavasti vähemmän – tarvitaan ruotsin taitoa. Saksan taitoa tarvitaan vastaajien mielestä tulevaisuudessa jonkin verran nykyistä enemmän. n

TEKSTI SARI SOINOJA KUVA UNSPLASH

Sosiaalinen media tehokäyttöön työnhaussa LINKEDIN JA TWITTER ovat nousseet mer-

kittävään asemaan työnhaun ja verkostoitumisen välineinä muutaman viime vuoden aikana. Vaikka LinkedIn on sosiaalisen median kanava, se on silti sataprosenttisesti keskittynyt asiapitoiseen sisältöön, joka liittyy työelämään, suurimmalta osin rekrytoinnin näkökulmasta. Twitterissä taas sisältö jakautuu sekä työ- että viihde twiitteihin, mutta työnhaussa olevat käyttäjät voivat painottaa Twitter-tilissään erityisesti ammatillista näkökulmaa. LinkedInissä oli vuonna 2015 noin 788 000 suomalaista käyttäjää, Ruotsis-

1 2

sa ja Tanskassa vastaava luku on yli 2 miljoonaa ja Norjassakin yli miljoona. Käyttäjiä tulee lisää koko ajan. Suomalaisista organisaatiosta jo yli 10 000 on LinkedInissä. Suuri osa avoimien työpaikkojen ilmoituksista julkaistaan myös LinkedInissä ja osa ainoastaan siellä. Avoimia paikkoja on suomalaisten yritysten sivuilla parhaimmillaan päivittäin yli 2 000 kappaletta ja määrä kasvaa koko ajan. LinkedIn ei ole kuitenkaan pelkästään rekrytointikanava. Se on myös verkostoitumistyökalu ja oiva työkalu ammatillisen kehittymiseen. LinkedInissä jaetaan päivit-

Viisi vinkkiä onnistuneeseen LinkedIn-profiiliin

Kieli. Pienen kielialueen kansalaisina paras vaihtoehto on tehdä koko profiili alusta alkaen englanniksi. Kuva. Asiallinen kuva tai vaihtoehtoisesti sellainen, joka kertoo sinusta ja harrastuksestasi. Kuvasta pitää kuitenkin pystyä tunnistamaan kasvosi. Muista myös kansikuva! Ja unohda ne duckfacet.

täin tuhansia urakehityksen kannalta lukemisen arvoisia artikkeleja, joihin ei välttämättä muualla törmää. LinkedIn-profiili kannattaa pitää ajan tasalla silloinkin, kun ei ole aktiivisesti etsimässä työpaikkaa, sillä rekrytoijat ja headhunterit selaavat jatkuvasti tarjontaa eivätkä välttämättä etsi aktiivisinta työnhakijaa, vaan parasta osaajaa. Muista myös, että LinkedIn päivittyy jatkuvasti, joten vaikket etsisikään työtä, kannattaa silti kirjautua säännöllisesti ja tarkastaa oman profiilin ajantasaisuus.

Kuvaus. LinkedInin mukaan yli 40 sanan kuvaus saa profiilisi näkymään todennäköisemmin tulevan työnantajasi haussa. Yhtä tärkeä osuus, kuin työhakemuksen osuus, jossa kerrot itsestäsi. Hyödynnä myös liitteiden (kuvat, linkit, videot, presentaatiot) mahdollisuuksia. Työ- ja vapaaehtoistyökokemusten lisääminen. Lähes yhtä tärkeää kuin työpaikkojen ja -kuvausten listaaminen on myös muiden kokemusten, kuten vapaaehtoistyön, projektien ja julkaisujen listaaminen.

4 5

Seuraaminen. Seuraa yrityksiä ja ihmisiä, jotka kiinnostavat sinua ammatillisessa mielessä.

AITO 2–3/2016 35

Jos päätät käyttää Twitter-tiliäsi ammatillisena profiilinasi, luo profiilisi samoja pääohjeita (1,2,3 ja 5) noudattaen kuin LinkedInissä. Twitterissä merkkirajoitus aiheuttaa välillä ongelmaa, joten opettele tiivistämään sanomasi ja käyttämään linkkien lyhennyssovelluksia, kuten esimerkiksi bit.ly:ä www.bit.ly. Twitterissä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ellei ole erikseen valinnut

toisin, kaikki sisältö Twitterissä on julkista ja koko maailman luettavissa. Ajattelematta kirjoitettu twiitti voi joskus aiheuttaa suurenkin kohun. Twitterissä voit alkaa seurata esimerkiksi avoimiin työpaikkoihin liittyvä hashtageja (#) kuten #työpaikat #työ #rekry #rekrytointi #työnhaku #somerekry #avoimettyöpaikat #ura #career, jolloin saat suoraan syötteeseesi tiedon avoimista työpaikoista.

Sekä LinkedInissä että Twitterissä olennaista on myös alkaa seurata itseään kiinnostavia ihmisiä, organisaatioita ja palveluita. Lisättyäsi henkilöitä ja organisaatioita seurattavien listalle molemmat palvelut alkavat ehdottaa sinulle saman tyyppisiä tahoja ja saatat löytää uusia mielenkiintoisia kontakteja. n

Mistä lisätietoa • linkedin.com • twitter.com

Tom Laine on Suomen kokenein kouluttaja sosiaalisen median käytöstä rekrytoinnissa. • somehow.fi • pinterest.com/tomlaine • slideshare.net/fullscreen/tomlaine/ linkedin-tynhaussa-pikaopas

Koe B2B-ostajien ja -myyjien kohtaamispaikka 25.10. klo 8.30–12.00 Ostamassa kokous-, tapahtuma-, markkinointi- tai viestintäpalveluja? Tai HR- ja rekrytointipalveluja? Tapaa yli 60 palveluntarjoajaa tehokkaasti Needseekerissä 25. lokakuuta.

AT!

UUDET TIL

Koe uudet atilat -tapahtum Needseeker en Ruoholahd essa! ks ku es kauppak

Ilmoittaudu nyt ja katso kaikki tulevat tapahtumat needseeker.com/tapahtumat Uusi tapahtumapaikka Needseeker-tapahtumatila sijaitsee Ruoholahden kauppakeskuksessa Helsingissä. 900 m2 avointa tilaa loistavien yhteyksien äärellä. Runsaasti pysäköintipaikkoja. Voit myös vuokrata tilaa yrityksesi omaan käyttöön. Lisätietoja mirka.saarinen@managementevents.com

.com B2B-ostajien ja -myyjien kohtaamispaikka

TEKSTI LEENA PAATELAINEN KUVA THINKSTOCK

23 %

20 %

KOKI OLEVANSA MAINELÄHETTILÄS

RAKENTAA AKTIIVISESTI HENKILÖBRÄNDIÄ

teita (80 %), luetaan uutisosisia (74 %), haetaan tietoa aalisen median käyttöä ja työtehtäviin liittyen (51 tutkin ammatilliseen aktii%) sekä seurataan oman visuuteen vaikuttavia tekijöialan toimintaympäristöä tä. Ammatillisella aktiivisuu(31 %). Harva (6 %) kirjoitdella sosiaalisessa mediassa taa blogia tai bloggaa työntarkoitetaan tietoista asianantajan edustajana (11 %). tuntijamaineen rakentamista Sosiaalisen median kautta Ammatillinen aktiivisuus ja oman organisaation verkossa. Ammatillisesti akhalutaan löytää uusia konmainelähettiläänä toimiminen sosiaalisessa tiivinen henkilö on selkeästi takteja (29 %), keskusteljotakin mieltä ja jakaa omaa la asioista ja vaikuttaa niimediassa tarjoavat mahdollisuuden luoda ja asiantuntemustaan verkossa hin (26 %). kasvattaa myös omaa digitaalista jalanjälkeään muille. Tavoitteena on, että Tutkimuksessa kysysekä rakentaa omaa brändiään. Kuinka moni viittaukset henkilön nimeen tyistä sosiaalisen median meistä on tarttunut tähän mahdollisuuteen ja lisääntyvät ja nimi nousee hapalveluista Skype on suosirakentanut itselleen strategian, miten toimia ja kutilanteissa paremmin esille. tuin samoin kuin Googlenäkyä sosiaalisen median eri palveluissa? Mainelähettiläs on henkisivustot ja Wikipedia. Yhlö, joka jakaa, välittää ja komteisöpalveluista Facebook mentoi oman organisaationsa ja Youtube ovat seuraavakviestejä sosiaalisessa mediassa sekä mahsi suosituimmat ja sen jälkeen WhatsApp dollisesti myös bloggaa organisaationsa ja LinkedIn. Instagram on suositumpi toimialaan liittyen omana itsenään omalkuin Twitter. Tämä vahvistaa sitä kuvaa, la nimellään. Samalla kun hän tuo esille että pääpaino on yksityiskäytössä ja että oman organisaationsa brändiä, hän rakenammatillinen käyttö on hyödyntämätön taa myös omaa mainettaan verkossa. OrgaPOHDI, MIKSI ja miten haluat nämahdollisuus vielä monelle. nisaatioille on tärkeää, että työntekijät hakyä sosiaalisessa mediassa ja minluavat jakaa organisaationsa viestejä omissa kälaiseen ajalliseen panostukseen VAJAAN KOLMANNEKSEN (29 %) työnolet valmis. Mieti, mistä haluat sosiaalisen median kanavissaan. Viestien antaja kannustaa tuomaan asiantuntijuutkirjoittaa ja kuinka usein. Alkuun leviämisen lisäksi se vahvistaa myös orgata esille sosiaalisessa mediassa ja viidenvoit joutua tietoisesti miettimään nisaation työnantajamielikuvaa. nes (20 %) vastaajista rakentaa aktiivisesti ja muistamaan, että julkaiset henkilöbrändiään sosiaalisessa mediassa. jotain sosiaalisessa mediassa TUTKIMUSKYSELYYN VASTANNEISTA Suurin osa (89 %) vastaajista oli sitä mielsäännöllisesti. Ajan myötä siitä 52 % käytti sosiaalista mediaa päivittäin tä, että jokaisella organisaatiolla tulee oltulee toimintatapa. Sosiaalisessa enimmäkseen yksityishenkilönä (91 %), la sosiaalisen median ammatillisen käytön mediassa kannattaa olla oma mutta myös työtehtävässä (46 %) ja oman ohjeistus ja että sosiaalisen median käyttö itsensä ja puhua omalla äänellä alansa asiantuntijana (20 %). 15 % vastaatyötehtävässä ja yksityishenkilönä (83 %) myös silloin, kun jakaa oman orgajista ei käyttänyt sosiaalista mediaa ollenon hyvä pitää erillään. kaan. Lähes neljännes (23 %) vastaajista konisaation viestejä. Positiivinen ja 69 % koki, että henkilösuoja on heikko aito lähestyminen asioihin on hyvä ki olevansa mainelähettiläs. Tutkimuksen sosiaalisen median palveluissa, mutta kuohjenuora, jonka lisäksi kannattaa perusteella sosiaalisessa mediassa halutaan kaan ei kokenut tulleensa väärin ymmärpitää mielessä, mitä viestillään jakaa (66 %), julkaista (63 %) ja suositella retyksi sosiaalisessa mediassa. n tavoittelee. n (63 %). Siellä ylläpidetään ystävyyssuhKARTOITIN OPINNÄYTETUTKIMUKSESSANI

Näin HSOt käyttävät sosiaalista mediaa

Leenan digivinkit

AITO 2–3/2016 37

Yhteistyössä

LISÄTIETOJA: WWW.NORDICCHOICEHOTELS.FI

TEKSTI ELINA LEHMUSTO, MILTTON KUVAT CLARION

Clarion Hotel Helsinki – uusi olohuone Helsingin ytimessä tuulee. Rakennusmiehet ripustavat juuri Clarion Hotel -logoa Jätkäsaareen rakennetun 16-kerroksisen Clarion Hotel Helsinki -tornihotellin kylkeen. Tämä ja Vantaan Aviapolikseen rakennettu Clarion Hotel Helsinki Airport avautuvat asiakkaille muutaman viikon kuluttua. Luvassa on näköalabaarin, kattouima-altaan, huippuravintoloiden ja ainutlaatuisen taidemuseoyhteistyön lisäksi yhteensä 683 huippumukavaa hotellihuonetta ja 27 uudenlaista kokoustilaa. – Aiomme luoda Jätkäsaareen ja Aviapolikseen kaikille avoimet, viihtyisät olohuoneet. Haluamme myös nostaa käsityksen hotellien ravintoloista, hotellibaareista ja kokouspalveluista seuraavalle tasolle. Tavoitteemme on luoda ainutlaatuisia kohtaamispaikkoja niin arkeen kuin juhlaan, kertoo Clarion Hotels Finlandin Area General Manager Inari Lehtinen.

MARCUS SAMUELSONIN KUVA: KRISTIAN SJÖSTEDT

HUIPULLA TOSIAAN

JÄTKÄSAARESSA 16. kerroksen Sky Room

-baarin pöytiä kannetaan juuri sisään. Näkymät kaupungin ja meren ylle huikaisevat. Baari tulee olemaan avoinna kaikille,

ja tänne voi poiketa pian vaikka kahville. Rannalle kohonnut hotelli koostuu kahdesta korkeasta tornirakennuksesta ja Lars Sonckin 1930-luvulla suunnittelemasta makasiinista, josta on kuoriutunut huippumoderni tapahtumakeskus. Rakennuksessa on 13 muunneltavaa tilaa, ja lisäksi tornihotellin huipulta löytyy kaksi tilaa lisää. – Olemme panostaneet kokousvieraiden palveluihin täysillä. Tiedämme mainiosti, että huone, tuolit, videotykki ja termoskannu eivät pelkästään riitä. Haluamme toimia alustana erilaisille tapahtumille, kohtaamisille ja ideoille, Lehtinen valottaa. MAKASIINIRAKENNUSTA CLARIONIN

tornien kupeessa ei tahtonut ennen huomatakaan. Nyt se on saanut uuden elämän. Pian täällä herkutellaan upeissa, valoisissa tiloissa. Huippukokki Marcus Samuelssonin Kitchen & Table -ravintolassa tarjotaan fine diningin sijaan fun diningia, jossa Manhattanin kansainväliset maut yhdistyvät paikallisiin raaka-aineisiin kekseliäästi ja leikkisästi. Samuelsson on tullut MARCUS SAMUELSON

38 AITO 2–3/2016

tunnetuksi Top Chef Masters -kilpailun voittajana sekä Taste-kokkiohjelman tuomarina. Rento ja yhteisöllinen tunnelma sekä vertaansa vailla oleva ruoka ovat nostaneet Clarionin Kitchen & Table -ravintolat suureen suosioon Ruotsissa ja Norjassa. – Ravintoloissa ja muissa tiloissamme voi järjestää tapahtumia pienistä kemuista konferensseihin. Lupaan, että jokainen kahvihetki, yöpyminen, illallinen, kokous tai tapahtuma toteutetaan sydämellä ja intohimolla. Haluamme luoda asiakkaillemme unohtumattomia hetkiä ja suurenmoisia kokemuksia, toteaa Inari Lehtinen. n

OLETKO TULOSSA Virity & Ver-

kostoidu -seminaariin Clarion Hotel Helsinkiin marraskuun alussa? Aito HSOn jäsenenä saat edullisen majoitustarjouksen, johon sisältyy aamiainen ja tietysti kattouima-altaan ja kuntosalin käyttö. Yhden hengen huone maksaa seminaarivieraille 129 €/yö ja kahden hengen huone 149 €/yö. Varaukset osoitteesta cl.helsinki@choice.fi. Mainitsethan varatessasi, että olet tulossa mukaan seminaariin. n

Kielen kiemurat LEENA JAAKKOLA

Kymmenen käskyä kirjoittajalle rutiinien rikastamiseksi kirjoittamalla ja tekstitaidot tekemällä. Aina kokemus ei kuitenkaan ole paras opettaja; se voi myös pitää paikoillaan ja estää uudistumasta. Kun ajatus tai teksti ei kulje, on aika rikkoa rutiineja. Pienikin muutos voi riittää. Tässä muutama vinkki kokeiltavaksi. KIRJOITTAMINEN KEHITTYY

1 Päivitä osaamistasi

Kielikään ei ole muodista vapaata aluetta. Kannattaa siis seurata kielessä tapahtuvia muutoksia – osa niistä jää elämään ja siirtyy uusiksi suosituksiksi. Kotuksen sivuilla on uutena palveluna yleiskielen seurantatalkoot, joihin sinäkin voit osallistua. Kesään mennessä Kielitoimistolle oli tullut jo yli 600 havaintoa uusista kielen ja tyylin piirteistä. Ainoita muuttumattomia kieliä ovat kuolleet kielet.

2 Lue paljon, muutakin kuin

media- ja some-tekstejä

Some ja mobiiliviestintä ovat opettaneet tiivistämisen taitoa mutta samalla muuttaneet lukemista hätäisemmäksi ja pinnallisemmaksi. Silmäilevän lukemisen rinnalla ”vanhanaikaisesta” syventyvästä lukemisesta on paitsi huvia myös hyötyä: kieli rikastuu, hyvät tekstit ruokkivat luovuutta ja keskittymiskyky kohenee. Olof Lager crantzin sanoin kirjaa lukiessa ”meistä tuntuu, että äkkiä muistamme jotain tärkeätä, jonka olemme tienneet mutta unohtaneet”.

3 Rauhoita kirjoittaminen keskeytyksiltä Paitsi että keskeytykset ovat pahimpia aikasyöppöjä, ne katkaisevat tehokkaasti ajatuksenjuoksun. Keskeytykset ja monen asian yhtäaikainen tekeminen ovatkin myrkkyä kirjoittamiselle. Sulje sähköposti, suojele työmuistiasi ja unohda multitasking.

4 Pyydä ja anna palautetta

Keskustelkaa teksteistänne: Millaista

kirjoitusotetta kannattaa käyttää missäkin tilanteessa? Puhuvatko organisaatiomme tekstit kirjoittajasta riippumatta samaa kieltä? Ovatko tekstipohjat ajan tasalla? Kirjoittamisen käytänteitä voi muuttaa, jopa isoissa organisaatioissa. Kela on tästä hyvä esimerkki. Entäpä jos pitäisitte joskus omat tekstitalkoot tai kokeilisitte tiimikirjoittamista?

5 Jos editoit toisen tekstiä, opettele tuntemaan kirjoittaja Assistentti, jolla on hyvät tekstitaidot, on organisaatiossaan kullan arvoinen. Muutaman vuoden takaisessa EVAn raportissa Suora yhteys – näin sosiaalinen media muuttaa yritykset (2011) todettiin: ”Tulevaisuudessa sekä tavallinen työntekijä että johtaja, joka osaa kirjoittaa hyvin ja ytimekkäästi, tulee olemaan kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.” Palautteen antaminen – niin kuin sen vastaanottaminenkin – on taitolaji. Kun editoit, mieti, miten muutosehdotukset kannattaa tarjoilla.

6 Katso lukijan silmin

Lukija on tärkein; ilman häntä ei tekstiäsi tarvittaisikaan. Vastaako se, mitä haluat kertoa, lukijan tiedontarpeeseen? Organisaatiokeskeisesti kirjoittamalla syntyy helposti puhuttelematonta tekstiä, vastauksia kysymyksiin, jotka eivät ketään kiinnosta. Lukijakeskeisesti kirjoittaminen näkyy kaikissa valinnoissa: sisällössä, näkökulmassa, asioiden esittämisjärjestyksessä, sanastossa, tyylissä. Lukija-ajattelu lähtee arvostavasta tasavertaisuudesta, ei oman asiantuntemuksen osoittamisesta.

7 Uskalla tiivistää ja yksinkertaistaa Tämä kohta liittyy edelliseen. Lukijan ajasta kilpailee tekstisi lisäksi moni muukin teksti ja asia. Vai muistatko lukijana useinkin harmitelleesi tekstejä, jotka olisivat liian lyhyitä ja selkeitä? Kuntaliitto on laatinut

selkeästä kielestä kymmenen iskevää julistetta, jotka voi ladata netistä vaikkapa ilmoitustaululle. Yhdessä sanotaan: ”Selkeästä tekstistä ei tule lisäkuluja – epäselvästä usein tulee.”

8 Hylkää kerralla valmiiksi -ajattelu Hyödynnä tärkeissä teksteissä prosessikirjoittamista: ideoi, luonnostele, hauduttele, muokkaa ja tarkista. Paras teksti syntyy harvoin kerralla. Alitajunta toimii parhaiten, kun se saa aikaa. Parhaat ratkaisut eivät useinkaan juolahda mieleen ensimmäisenä, joten jos on aikaa, teksti kannattaa jättää hetkeksi rauhaan.

9 Jaa kirjoitustyöt viimeistelyä vaativiin ja alta pois -teksteihin Kanava ja julkisuuden aste vaikuttavat viimeistelyn tarpeeseen. Harva teksti kaatuu pilkkuvirheisiin – hukassa olevaan tavoitteeseen sitäkin useampi. Kun hyväksyt sen, ettei jokaisen tekstisi tarvitse olla priimaa, jää aikaa tärkeimmälle.

10 Tee sitä, mikä toimii

Jos et ehdi tehdä työteksteihisi isoja perusparannuksia, tee pientä pintaremonttia. Liikkeelle voi lähteä vaikkapa nimilappumaisten otsikoiden muuttamisesta kertovammiksi. ”Osallistu virkistyspäivään” on parempi kuin pelkkä ”Virkistyspäivä”. Sovella pienten askelten muutoksia myös työtapoihisi: Jos alkuunpääsy on hankalaa, kirjoita ensin tekstin helpoin osa. Jos ajatus ei lähde lentoon työpöydän ääressä, vaihda paikkaa. Ja jos nämä säännöt eivät toimi, unohda ne ja kokeile jotain ihan muuta. n

LEENA JAAKKOLA toimii suomen kielen ja viestinnän lehtorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja kouluttaa tulevia johdon assistentteja. AITO 2–3/2016 39

Edunvalvonta TEKSTI MARJO VALJAKKA KUVA UZI VARON

Saara Aikio, Akavan Erityisalat:

Kiky on torjuntavoitto Kaikki varmasti muistavat viime kevään keskustelun kikystä eli Suomen kilpailukykysopimuksesta, joka saatiin lopulta kesäkuun alussa nuijittua päätökseen kuukausia kestäneiden neuvotteluiden jälkeen. jäivät alkuperäisiä uhkakuvia pienimmäksi, tulevat ne näkymään ja tuntumaan suurelle osalle työ- ja virkaehtosopimusten piirissä olevista suomalaisista, joillekin enemmän, toisille vähemmän. Tapasin Akavan Erityisalojen asiantuntija Saara Aikion kysyäkseni, mistä kaikesta kikyssä on kyse ja mitä se tuo mukanaan HSOille. VAIKKA VAIKUTUKSET

aluksi Aikio muistuttaa, että työsuhteen pohjana on aina työsopimus. Vaikka kiky tuo muutoksia työehtoihin, katsotaan ensin mitä voimassa olevassa työsopimuksessa lukee ja sen jälkeen, mitä työehtosopimuksessa sanotaan. Jos työsopimuksessa on selkeästi sovittu esimerkiksi työaika, sitä ei tarvitse muuttaa kilpailukykysopimuksen myöHETI KESKUSTELUMME

tä. Muussa tapauksessa 24 tunnin työajan pidennys toteutetaan työmarkkinajärjestöjen sopimalla tavalla vuoden 2017 alusta lähtien. Joissakin järjestöissä on sovittu työpäivien pidentämisestä 6 minuutilla, toisissa kolmen ylimääräisen työpäivän tekemisestä. Kuntien ja valtioiden työntekijöiden osalta on puolestaan päätetty, että viikkotyöaikaa pidennetään 30 minuutilla.

»Yksi suurimmista uhista on yleissitovuuden poistuminen.»

40 AITO 2–3/2016

On myös voitu sopia, että työajan pidennys sovitaan työpaikalla, ja työpaikalla on toisaalta voitu myös sopia, että työajan pidennyksiä ei oteta lainkaan käyttöön. JOS ORGANISAATIOSSA ei noudateta mi-

tään työehtosopimusta, mitkään kikyn sopimuskohdat eivät tule koskemaan työntekijöitä. Esimerkiksi YTN:n kaupan alalla ei ole ylemmillä toimihenkilöillä voimassa työehtosopimusta, joten kiky ei koske heitä. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtojen heikennykset eivät kosketa millään tavalla ylempiä toimihenkilöitä, eikä siis työaika pitene 24 tuntia. Myös järjestöalalla on paljon työpaikkoja, joissa ei noudateta mitään työehtosopimusta. Näiden työpaikkojen työntekijöille kikyllä ei ole vaikutusta. Järjestöissä työskentelevillä voi kuitenkin olla käytössä muiden sopijaosapuolien työehtosopimuksia, joihin on neuvoteltu kiky-sopimuksen mukaisia työehtoja tai muita työehtosopimuksia. On myös järjestöjä, joissa noudatetaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Näitä järjestöjä eivät lomarahaleikkaukset koske, sillä ne on rajoitettu vain kunnallisen alan julkisiin organisaatioihin. tiettyjä etuuksia siis heikennetään työllistymisen edistämiseksi. Jos työpaikan henkilöstöasiat ovat kunnossa, voi työntekijänä luottaa siihen, että asiat hoituvat parhain päin. Jos jokin asia tuntuu kuitenkin epäselvälle, on hyvä lukea läpi oma työsopimus ja työehtosopimus ja ottaa tarvittaessa yhteyttä oman työpaikan luottamusmieheen. Aikio myös korostaa, että on erittäin tärkeää tiedostaa, että työnantaja ei voi vaatia työsopimuksen muuttamista ja allekirjoittamista uudelleen kiky-sopimuksen myötä. Aikio myös kannustaa kysymään neuvoa liiton edunvalvonnan asiamiehiltä, jos jokin asia silti vielä askarruttaa tai jos esimerkiksi toimii työorganisaatiossaan ainoana Akavan Erityisalojen jäsenenä. – Sitä vartenhan maksat jäsenmaksua, hän hymyilee. KIKYN MYÖTÄ

herättäneet pakkolait olisivat määritelleet työehtosopiPALJON KESKUSTELUA

mukselle rajat työnantajien eduksi ja heikentäneet työntekijöiden sunnuntai- ja ylityökorvauksia, vuosilomia sekä sairauslomapäivien palkallisuutta. Aikio on hyvillään siitä, että pakkolait ja veronkiristykset saatiin pois ja että kiky-sopimuksella on edellytykset lisätä työpaikkoja ja ostovoimaa. Taustalla on kuitenkin pelko siitä, mitä on luvassa seuraavaksi. Kaikista lupauksista huolimatta kiky-sopimuksella ei saavutettu lupausta siitä, että jatkossa ei tulisi muita heikennyksiä. – Yksi suurimmista uhista on yleissitovuuden poistuminen, ja sitä kautta lisääntynyt ilmapiiri siitä, että sopiminen ei ole enää yhteistä vaan yksipuolista sanelua, Aikio pohtii. Saara Aikio toivoo, että työmarkkinajärjestöjen vastakkainasettelusta päästäisiin pois, luottamusta kaikkien osapuolten välillä pystyttäisiin lisäämään ja että tämä kaikki toisi mukanaan vakautta työmarkkinoille. Hän myös odottaa, että työnantajamaksujen siirroista säästetyt rahat käytettäisiin uusiin työpaikkoihin. – Yrittäjäriskit pitää olla yrittäjällä eikä hän voi kaataa niitä työntekijälle esimerkiksi nollatyösopimusten muodossa, hän muistuttaa. Aikio myös kertoo, että suomalaiset ottavat varsin kiltisti muutokset vastaan ja ovat valmiita luopumaan eduistaan, jos vain saavat pitää työpaikkansa, kun taas esimerkiksi Ranskan työlainsäädännön heikennykset johtivat valtaviin lakkoihin ja mielenilmauksiin. – Onko esimerkiksi lomarahoista luopuminen kuitenkaan lupaus siitä, että työpaikka säilyy tulevaisuudessa. Ensi vuonna tilanne voi olla jo toinen, hän huomauttaa. Viime aikoina liittojen aika on kulunut torjuntavoittoihin eikä pitkäjänteistä kehittämistä ole päästy juuri tekemään. Yksi kohde voisi kuitenkin olla Aikion mukaan työaikaan perustuvan sopimisen kehittäminen. – Asiantuntijatyössä ei lasketa samalla tavalla työaikaa kuin selkeissä työaikaan perustuvissa töissä, joten asiantuntijatyöhön tuskin tulee uusia työpaikkoja kikyn myötä, hän toteaa. Moni työ ei ole enää samalla sidoksissa aikaan ja paikkaan kuin ennen. Uuden työaikalain valmistelus-

KIKY – kilpailukykysopimus • Tavoitteena vähentää työttömyyttä, parantaa Suomen kilpailukykyä ja laajentaa paikallista sopimusta • Työaika pitenee 24 tunnilla ilman vaikutusta palkkaan • Palkat eivät nouse vuoteen voimassaolevan työehtosopimuksen päättymisestä • Julkisella sektorilla lomarahoja leikataan 30 % vuosina 2017–2019 • Sosiaalivakuusmaksuja siirretään työnantajilta työntekijöille • Veronkevennyksillä kompensoidaan maksusiirtojen jälkeen käteen jäävien tulojen laskevaa vaikutusta. n

sa tähän kuitenkin toivottavasti kiinnitetään huomiota. muistuttaa, että työelämä lähtee luottamuksesta – molempiin suuntiin. – Työnantajan on luotettava työntekijöihinsä ja työntekijöiden työnantajaansa. Työnantajan on osoitettava kiinnostusta henkilöstön mielipiteisiin, yhdessä tekeminen ja henkilöstön edustajan kanssa sopiminen lisäävät molemminpuolista luottamusta, hän summaa. Ammattiliiton toiminta voi tuntua normijäsenelle etäiseltä. Työtä tehdään jossain taustalla eikä se näy välttämättä ulospäin muuten kuin lehtien palstoilla. Näin voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuutta, kun ei tiedä mikä asia vaikuttaa mihinkin. Kaikkea ei toki tarvitsekaan tietää, mutta on tärkeää tiedostaa, että esimerkiksi tiettyjen asioiden vastustamisella pyritään työntekijöiden oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. – Kikynkin taustalla on toiminut fiksuja asiantuntijoita, jotka ovat pyrkineet saamaan tässä tilanteessa parhaan mahdollisen tuloksen aikaan, Aikio toteaa. Ristiriitaisista tunnelmista huolimatta on siis hyvä toimia yhdessä ja luottaa siihen, että yhdessä asioista sopimalla saamme myös aikaiseksi aina jotain vähän parempaa. n SAARA AIKIO

AITO 2–3/2016 41

Uutiset

KOONNUT MAARIT RAPP

Kalenteri ajan tasalle! Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen jäsentilaisuudet tarjoavat tietoa, taitoja ja verkostoitumista. Valitse sinua kiinnostavat ja ilmoittaudu mukaan! Tässä pieni otanta syksyn tarjonnasta, tuorein tieto Aito HSOn verkkosivuilla ja some-kanavissa. 10.10. • Akavan Erityisalat: Johda itseäsi työpaikan muutostuulissa. Koulutus on mainio kaikille, joiden työpaikalla on meneillään tai ollut muutostilanne. 11.10. • Aito HSO: Asiantuntijana somessa - Twitter- ja Instagram-koulutus. Kouluttajana Elina Sorsa, ViestintäPiritta Oy. 12.10. • Aito HSO: Tutustumismatka Porvoon kokouskohteisiin. 25.10. • Aito HSO: Korujen kiehtova maailma Kalevala Korun tehtaalla Helsingin Pitäjänmäellä. 8.11. • Akavan Erityisalat: Tunnista osaamisesi, hyödynnä vahvuutesi -webinaari. 10.11. • Akavan Erityisalat: Vaikuttava läsnäolo sosiaalisessa mediassa -webinaari. 16.11. • Aito HSO: Syyskokousmatka Hämeenlinnaan. 29.11. • Aito HSO: HSOt strategiatyön tukena. Eija Kärnä Haaga-Heliasta kertoo, kuinka assistenteilla on keskeinen osa strategiatyössä.

www.aitohso.fi 42 AITO 2–3/2016

Allas Sea Pool – kaupunkilaisten uusi kohtauspaikka AITO HSON jäsenet pääsivät kurkistamaan

upouuden Allas Sea Poolin tiloihin elokuun lopulla. Noin 60 HSOa tutustui Altaan syntytarinaan ja tiloihin ja pääsi nauttimaan Soupsterin tarjoamista smoothieista ja cocktailpaloista. NÄKYMÄT ALTAAN puiselta kattoterassilta Kauppatorin ja satama-altaan ihmisvilinään ja laiva- ja veneliikenteeseen olivat huikeat. Itse allasalue on todellinen helmi; kolme erilaista uima-allasta joista kaikista on näkymä muun muassa presidentinlinnaan sekä satamaan päin. Jos nämä maisemat eivät vielä riitä, alueen reunalla sijaitseva Finnair SkyWheel nostaa sinut noin 40 metrin korkeuteen.

ALLAS SEA POOL soveltuu erinomaisesti sekä virkistyskäyttöön että yritystilaisuuksiin. Altaalta löytyy kaksi tarkoitukseltaan erilaista kokous- ja monitoimitilaa. Cleantech Showroomissa järjestät seminaarin tai kokouksen noin 80 hengelle, muunneltavassa monitoimitilassa voit toteuttaa erilaisia tilaisuuksia avaimet käteen -periaatteella. Naisten ja miesten saunojen lisäksi tarjolla on myös tilaussauna, jonka voi varata enintään 30 henkilölle. n www.helsinkiallas.fi

Fuksi-ilta Haaga-Heliassa UUSI VUOSIKURSSI assistenttiopiskelijoita aloitti opintonsa Haaga-Heliassa elo-

kuussa. Orientaatiopäivien yhteydessä elokuun puolivälissä viettiin fuksi-iltaa ainejärjestö HSOYn tiloissa. Myös Aito HSO oli mukana tutustumassa opiskelijoihin ja toivottamassa onnea opintoihin. Fuksi-illassa lähes sata assistenttiopiskelijaa kohotti maljan yhteisen opintiensä kunniaksi. Tunnelma tilaisuudessa oli lämmin ja välitön, kukaan ei olisi voinut arvata, etteivät nämä nuoret olleet tavanneet toisiaan vielä päivää aiemmin. Onnea ja menestystä kaikille uusille assija mubbaopiskelijoille! n

Tervetuloa syyskokousmatkalle Hämeelinnaan! Tervetuloa Aito HSO ry:n syyskokousmatkalle Hämeenlinnaan keskiviikkona 16.11.2016 klo 14 – 22.30. Sääntömääräisen syyskokouksen lisäksi ohjelmassa on muun muassa tutustumien uudistettuun Hämeenlinnan Original Sokos Hotel Vaakunaan sekä Kalenteritytöt-näytelmä Hämeenlinnan teatterissa.

Alustava ohjelma 14.10 14.20 n. 15.30 19.00 21.30–22.30

Kokoontuminen Kiasman turistiautopysäkillä Lähtö Hämeenlinnaan Saapuminen Original Sokos Hotel Vaakunaan • sääntömääräinen syyskokous • illallinen Hämeenlinnan teatteri: Kalenteritytöt Paluukuljetus Helsinkiin

Kokousmatkaamme isännöivät Hämeenlinnan Original Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinnan teatteri sekä Matka Vekka. Voit ilmoittautua mukaan syyskokousmatkalle Jäsenen extranetissä 4.11.2016 mennessä.

AITO 2–3/2016 43

Clarion Hotel Helsinki 3.11.2016 | klo 9–17.30 Aito HSOn Virity & verkostoidu -seminaarissa voit virittää osaamisesi ajan tasalle, tavata tuttuja ja uusia HSO-kollegoja sekä tutustua Aito HSO -kumppaneihin. Inspiroivat puitteet seminaarille luo lokakuussa avattava Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaaressa. VIRITY&VERKOSTOIDU tarjoaa ajankohtaisia, hyödyllisiä ja virkistäviä puheenvuoroja mm. • hyvinvoinnista • oman työn kehittämisestä • tulevaisuuden viestintätaidoista • itsensä johtamisesta. Puhujat ja esiintyjät edustavat alansa kärkijoukkoa. Saat tapahtumasta runsaasti eväitä sekä työelämän haasteisiin että vapaa-aikaan. Mukana mm. • Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos • Helena Vallo, tapahtumatohtori®, Faustus Oy • Anne Lahnajärvi, päätoimittaja, Uusimaa • Sanna Wikström, hyvinvointikouluttaja, Hidasta elämää -sivuston perustaja • Niina Sainius, esiintymisvalmentaja, Esiintymisvalmennus ILO Oy • Elina Koivumäki, asianajaja, Eversheds Asianajotoimisto Oy • Piritta Seppälä, some-asiantuntija, kouluttaja, Viestintä-Piritta Oy • Sanna Eulenberger, Senior Marketing Manager, HR4 Seminaarilipun hinta Aito HSOn jäsenille 125 euroa sis. koko päivän ohjelman ja tarjoilut.

www.aitohso.fi 44 AITO 2–3/2016

Ilmoittaudu mukaan – paikkoja rajoitetusti!

#VirityJaVerkostoidu