Luonnonsuojelija 1/2014 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti # 1/2014 hinta 5 euroa sis. alv

Anni Kytömäki sanottaa lempipaikkansa

Haitallisiin tukiin tuhlataan rahapulan keskellä

SiIPIRIKKO PALASI TAIVAALLE Tarina vainotusta maakotkasta ja sen hoitajasta

Luonnon näytelmä avautuu keväisillä retkillä

Luonnonsuojelija #1/2014

Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Liity jäseneksi: sll.fi/liity Lisää napakkaa ympäristöasiaa saat suoraan sähköpostiisi uutiskirjeestä. Tilausohje: sll.fi/asiakaspalvelu. Facebookista vinkkejä ja luontofiiliksiä jokaiseen arkipäivään. facebook.com/luonnonsuojeluliitto

•Pääkirjoitus Luonnonsuojelijalla on merkitys. Ponnistelemme sen eteen, että maailma muuttuisi parempaan suuntaan. Että elämä voisi jatkua sukupolvesta toiseen. Tänä talvena surkeat kelit ovat saaneet mietteliääksi. Kävimme helmikuun vesisateessa 14-vuotiaan teinityttäreni kanssa tästä keskustelun. Hän kertoi pohtineensa kaverinsa kanssa uusia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Samalla hetkellä kuulimme radiossa Japanin lumimyrskyistä ja Pekingin ennätyssaasteista. Mutta onneksi heti perään USA:n ulkoministeri John Kerry, 70, puhui ratkaisujen puo-

Matti Nieminen paatoimittaja@sll.fi

Miltäs tuntuu? Pidät kädessäsi 40. vuosikerran ensimmäistä lehteä. Luonnonsuojelija on uudistunut. Jäsenlehti ilmestyy tänä vuonna neljä kertaa ja aiempaa laajempina numeroina. Lehden perimmäinen tarkoitus on ollut tarjota apua ja tietoa ympäristöstä huolehtimiseen. Ulkoasu on uudistunut, ja muutamasta tärkeänä pitämästämme aiheesta tehdyt jutut saavat aiempaa enempää palstatilaa. Tässä numerossa taivasta tavoittelee ammuttu maakotka. Retkeilemme myös valtavien haitallisten tukieurokasojen välisissä viidakoissa. Paperilehtien lisäksi on vuoden alusta lähtenyt jäsenille Luonnonsuojeluliiton sähköinen uutiskirje. Voimme toimittaa sen niille jäsenillemme, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa. Jo yli puolet on näin tehnyt! Vuoden toinen uutiskirje ilmestyy samaan aikaan lehden kanssa. Jos uutiskirjeet eivät vielä kolahda sähköpostiisi, tarkista, että yhteystietosi ovat ajan tasalla.

Lehti alkoi ilmestyä vuonna 1975, ensin nimellä Luonnonsuojeluväki. Lehti on luonut nahkansa useaan otteeseen. Nyt isommin kuin pitkään aikaan. Toimitussihteerimme Liisa Hulkko kertoi jutelleensa työteliään uudistuksen yhteydessä jo kylpyhuoneen peilinkin kanssa. Sisäinen puhe on hyvästä, mutta tärkeintä on lukijoiden palaute. Sitä voi antaa lehden sll.fi/luonnonsuojelija-sivuilla tai laittaa sähköpostia osoitteeseen luonnonsuojelija@sll.fi Luonnonsuojeluliitto on siirtynyt viime vuosina enemmän ja enemmän sähköiseen viestintään. Facebookissa liitolla on jo yli 20 000 tykkääjää. Twitterimme vinkkailee 5000 seuraajalle. Verkkosivuja on piirien ja yhdistysten verkkosivut mukaan lukien huikea määrä. Maailman muuttuessa saattaa olla edessä siirtyminen kokonaan digitaaliseen Luonnonsuojelijaan. Mutta ei vielä! Haluamme toimittaa lehden edelleen perille postiluukusta. Mutta tämän numeron voi lukea jo digilehtenä.

”

Ponnistelemme sen eteen, että maailma muuttuisi. lesta. Hän luonnehti ilmastonmuutosta maailman pelottavimmaksi joukkotuhoaseeksi ja sanoi, ettei suuryritysten pitäisi yrittää vääristää ilmastokeskustelua. Vertasipa vielä ilmastoskeptikkoja maapalloa litteänä pitäviin. Rohkaisevaa. Tuntui vähän paremmalta.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 1/2014, helmikuu | 40. vuosikerta ISSN 0788-8708 www.sll.fi/luonnonsuojelija Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimitussihteeri, taitto: Liisa Hulkko Verkkotoimittaja: Maija Lielahti Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Avustajat 1/2014: Kirsi Kunelius, Matias Manner, Hanna Savisaari, Ismo Tuormaa Kirjapaino: Botnia Print, Kouvola Tilaushinta 2014: ilmainen jäsenille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jäsenasiat@sll.fi | Ilmestyy neljä kertaa: 25.2., 27.5., 26.8., 25.11. Ilmoitushinnat 2014: 1/1 sivu 2500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 €

Luonnonsuojelija #1/2014

Metsäsukset ja oman tiensä kulkijat s. 9

Kaarina Davis jätti kiireen s. 20

•Sisällys 5 Pikku-Ahveniston sylissä Juuri kirjan julkaissut Anni Kytömäki maalailee lempipaikkaansa

7 Ei lämpöä harakoille Tarkista kotisi lämpövuodot yksinkertaisten neuvojen avulla

8 Suksi omia latujasi Kolme maastosuksilla hiihtäjää – kolme reittiä talviseen luontoon

10 Hiiliviidakon lait Raha vie maailmaa kohti pahenevaa ilmastonmuutosta

14 Kotkan huoltomies Mauno-kotka ei ole Juha Hartikaisen ainoa hoidokki

20 Toisinajattelija Kirjailija Kaarina Davis valitsi yksinkertaisemman elämän

24 Retkikevät keikkuen tulevi Tutkija Minna Santaoja kertoo, miksi retkeily kannattaa

26 Bjurs turvaan Hanna Savisaari

Sisäsaariston herkkupala kelpasi valtiolle

30 Roskisdyykkarin haastattelu Sarjakuvataiteilija Aino Sutinen pureutuu ruuan hävikkiin

Ilja Karsikas / Napa illustrations

Jouni Laaksonen

Fossiilisia tuetaan miljardeilla s. 10

Luonnonsuojelija #1/2014

• Numero

Tapani Veistola punnitsee suurimpia saastuttajia säätelevää ympäristönsuojelulakia. Se on mahtilaki: 240 pykälää ja 349 sivua.

10 000 000 m³ Ympäristöministeriön 10.2. julkaisemissa kaivosten stressitesteissä todettiin, että Talvivaaralla on liian vähän allastilavuutta poikkeustilanteita varten. Suomen luonnonsuojeluliitolle selvityksen tehneen asiantuntijaryhmän mukaan ongelmana eivät ole vain onnettomuudet ja poikkeustilanteet. Jo tämänhetkinen vesitilanne on kriittinen. ”Tilanne ei ole parantunut, vaikka Talvivaara sai viime toukokuussa luvan päästää paljon entistä enemmän jätevesiä luontoon”, kertoo asiantuntijaryhmän puolesta Pertti Sundqvist. Talvivaara on juoksuttanut tilastojen mukaan viiden vuoden ajan 1,3 Mm³ jätevettä vuosittain vesistöön. Viime vuoden keväällä se juoksutti pari miljoonaa kuutiota. Toukokuun jälkeen meni 3,5 Mm³. Juoksutettu vesimäärä on siis ollut yhteensä noin 10 000 000 m³. Yhtiö joutuu nyt parantamaan vesienhallintaa ja aloittamaan pilaantuneiden alueiden puhdistamisen. Se saattaa joutua myös korvaamaan ympäristövahinkoja. Yhtiön taloudellinen tilanne vaikeuttaa ongelmien hoitoa. ”Emme näe valoa tunnelin päässä. Arvioimme ongelmien jatkuvan ja ympäristöriskin pysyvän korkealla tasolla”, Sundqvist toteaa. Liisa Hulkko

• Termi painolastivesiyleissopimus EU:ssa valmistellaan parhaillaan vieraslajiasetusta, jolla halutaan estää haitallisten vieraslajien leviäminen. ”Jäsenmaat – Suomi mukaan lukien – ja parlamentti ovat ajaneet siihen poikkeuksia turkistarhauksen ja puutarhakasvien kaupan takia. Nyt on tehtävä töitä, että säädös ei vesity tehottomaksi!” Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo. Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Herkkiin Itämereen ja sisävesiin niitä voi levitä esimerkiksi laivojen painovesilastin mukana. Sitä säätelee kansainvälinen painolastivesiyleissopimus, jonka Suomi haluaisi pois vieraslajiasetuksesta. Suomen vieraslajistrategiassa luokiteltiin erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi kurtturuusu, rapurutto, jättiputket, espanjansiruetana ja minkki. Jättiputki- ja muista vieraslajitalkoista on tullut osa paikallisyhdistysten jokavuotista toimintaa. Pohjanmaalla taas istutetaan jokirapuja rapuruttovapaille alueille. Vieraslajit pitää erottaa luonnollisesti levittäytyneistä tulokaslajeista. Niillä tarkoitetaan maahamme äskettäin itse levittäytyneitä eliölajeja, kuten merimetsoa ja isokultasiipeä. Liisa Hulkko

Tärkein ympäristölaki etenee Pitkään valmisteltu ympäristön oma laki matkaa nyt eduskuntaan. Mutta kuinka hyvä ehdotus se oikein on? Teksti: Matti Nieminen Kuva: Kirsi Kunelius

Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola tuntee hyvin ympäristönsuojelulain uudistuksen. ”Se on ollut meille isoin lakiprojekti pitkään aikaan. Ehdottomasti tärkein tämän hallituksen ympäristöä koskeva lakiuudistus.” Hänen lisäkseen lakivalmistelu työllisti pariakymmentä muuta Luonnonsuojeluliiton työntekijää ja vapaaehtoista. Järjestö oli mukana viidessä kuudesta työryhmässä.

Kuten? ”Parhaan saatavilla olevan tekniikan (BAT) sitovuuden parantaminen. Äänimaiseman laajempi käsitteleminen. Ja vaikkei soiden Luonnonarvopykälä meitä vielä tyydytä, on se strategisella tasolla iso läpimurto. Luonto tunkee ympäristölupiin.” Mitä se tarkoittaa käytännössä? ”Puhtaampaa ilmaa, vettä ja hiljaisempaa äänimaisemaa. Parhaat luonnonsuot pelastuvat turpeenotolta. Miten ennakoit eduskunnan vastaanottavan uuden lain? ”Ottelu jatkuu. Eri osapuolet tulevat toistamaan aiempia kantojaan. Eriäviä mielipiteistä jättivät aikoinaan EK, MTK, MMM ja TEM. Nyt hallituksen yksimielinen esitys on annettu, ja enemmistöhallituksen päätöksillä on taipumus mennä läpi. Me toki toivomme, että eduskunta parantaa vielä luonnonsuojelupykälää. Suhtaudun kuitenkin valiokuntakäsittelyyn levollisesti. Tulessa paperi palaa, teräs karaistuu – ja Kollaa kestää! ”

”Uudistus avaa ovia monille edistysaskelille”

Onko ehdotus hyvä – kyllä vai ei? ”Kyllä. Se on niin iso kokonaisuus ja asia, että pienet puutteet eivät saa hämmentää kokonaiskuvaamme. Isoimmat hankkeet tässä maassa toteutuvat ympäristölupien kautta, joita tämä laki ohjaa. Uudistus avaa ovia monille edistysaskeleille. Ympäristö voittaa!”

Norppa kaipaa pesimärauhaa Lauhan alkutalven jälkeen on saimaannorppien pesimärauha nyt erityisen tärkeä. Teksti: Kirsi Kunelius

”Kuutit syntyvät helmi-maaliskuussa. Nestorinpäivää 26.2. on pidetty perinteisesti norpan syntymäpäivänä,” vinkkaa Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen. Pesimärauha julistettiin 13.2. Joensuussa. Mökkiläisten ja vakituisesti alueella asuvien tulisi välttää luotojen ja saarien rantamilla moottorikelkkailua, hiihtämistä ja jopa jalan liikkumista. ”Riistakameroista on nähty ihmisten liikkuvan pesien läheisyydessä. Norppien pesimärauha pitäisi muistaa!” Tiainen painottaa.

Jäällä liikkumisen äänet voivat saada norppaemon sukeltamaan pakoon. Emon paetessa kuutti voi paleltua. Lumikinosten puuttuminen vaaransi tänä vuonna norppien pesänrakennuspuuhat. Tilannetta helpotettiin kolaamalla lumikinoksia pesäalueille. Myös Tiainen osallistui vapaaehtoisvoimin järjestettyihin lumitalkoisiin. Vasta kevään pesälaskennat kertovat, miten pesintä todella onnistui. Keväällä Saimaalla tulee välttää norpalle vaarallisten kalastusvälineiden kuten verkkojen käyttöä. Katiskoihin tulisi asentaa nielurajoitin. Ilmaisia nielurajoittimia Saimaan alueen joistakin osuuskaupoista sekä Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiireistä. Lisäksi Luonnonsuojeluliitto järjestää Savonlinnassa 26.4.”Vaihda verkot katiskaan” -tempauksen, jossa jaetaan WEKE-katiskoja verkkonsa luovuttaville kalastajille.

Luonnonsuojelija #1/2014

• Lempipaikka PikkuAhveniston sylissä ”Harjun kupeessa loikoileva Pikku-Ahvenisto on pitkään ollut mielipaikkojani. Ylöjärvellä asuessani se oli metsätaivallusteni vakiokohde ja myöhemmin eräänlainen portti, jonka kautta kuljin kauemmas, pitäjien väliseen ”isoon metsään”. Henkilöhistoriaani liittyy myös taisteluita alueen metsien säilymisen puolesta. Järvi on erikoinen. Vaikka siihen virtaa jatkuvasti vettä toisesta metsäjärvestä, sillä ei ole laskupuroa. Vesi suodattuu järven pohjan kautta harjuun pohjavedeksi. Pikku-Ahvenisto sijaitsee melko lähellä asutusta. 1900-luvulla paikallinen maanomistaja rakennutti rannoille hätäaputöinä polun ja pienimuotoisia nähtävyyksiä, jotka saivat innoituksensa antiikista ja kansallisromantiikasta – kuten pienoisamfiteatterin ja tervahaudan. Vaikka Pikku-Ahvenisto on suositulla ulkoilualueella, siellä saa usein olla itsekseen, ainakin jos maastoutuu rantakivelle tai puunlatvaan.”

”

Pikku-Ahvenistosta tuli eräänlainen portti, jonka kautta kuljin kauemmas ”Isoon metsään”.

Anni Kytömäki Nokialainen luonnonsuojelija, muusikko ja kirjailija, jonka esikoisromaani Kultarinta julkaistiin helmikuussa 2014 (Gummerus) Kuva: Anni Kytömäki

Luonnonsuojelija #1/2014

•Vink vink

Vitonen saimaannorpalle Soita 0600 17 110 (5,05€)

Kuuntele kevään ääniä

Voita Luontoarpajaisissa

Luonto-Liiton Kevätseurannassa höristetään tänä vuonna korvat kohti kevään ääniä. Tämän kevään teemalinnut sirittäjä, tiltaltti ja pajulintu ovat varsin samannäköisiä, mutta niiden laulua ei voi sotkea toisiinsa. Sammakko ja viitasammakko taas näyttävät lähes identtisiltä, mutta kurnutus tai pulputus auttaa tunnistamaan lajin. //kevatseuranta.fi//

Saukko polskauttaa ilosanoman: sen jälkijonoja ja liukujälkiä lumessa voi nähdä lähes koko Suomessa, sillä se on palannut entisille elinalueilleen. Lunastamalla kotiisi lähetetyt luontoarvat voitat yhden upeista 100 000 palkinnoista ja autat Luonnonsuojeluliiton vesiensuojelutyötä. Voit myös tilata lisäarpoja osoitteesta //sll.fi/luontoarpajaiset//

Näin vältät pönttömokat

Mikä on oikea ekoauto?

Nyt kannattaa pitää kiirettä. Vielä ehdit ripustaa linnunpöntön pihapiiriisi ennen kuin linnut valitsevat pesänsä. Vanhat linnunpöntöt kannattaa myös puhdistaa pakkaskeleillä. Ole kuitenkin tarkkana pöntön rakentamisessa, ripustamisessa ja puhdistamisessa! Lue viisi pahinta linnunpönttömokaa: //sll.fi/ponttomokat//

Sähkö, biokaasu vai etanoli? Ekotekniikan maailma vertaili ekoautovaihtoehtoja. Hiilidioksidipäästöt putoavat sekä ekosähkö- että biokaasuautolla ajaessa jopa yli 95 % verrattuna bensiinillä ajamiseen. Entä tiesitkö, että vanhan bensa-auton voi muuntaa ekoautoksi tekemällä siitä myös kaasua käyttävän bifuel-auton? Lue lisää: //sll.fi/ekoautovertailu//

Kumppareita Madagaskariin! sll.fi/lahjoita Madagaskarin tuhoutuneita sademetsiä ennallistetaan paikallisten voimin. Työtä tehdään rankoissa olosuhteissa, joissa kunnolliset varusteet ovat tarpeen. Auta metsitystiimiä osallistumalla kumisaapaskeräykseemme! Osallistu Luonnonsuojeluliiton kumisaapaskeräykseen, jonka tavoitteena on hankkia 50 paria Nokian Finjagd -kumisaappaita Madagaskarin metsitystiimille.

Kuva: Anna-Liisa Pirhonen

Ikiaikainen kuukkeli

Mikä? Kuukkelia on pidetty pyhänä sielun lintuna. Vaikka pieni varislintu kestää Siperian 50 asteen pakkaset, ilman vanhoja metsiä se ei tule toimeen. Utelias ja rohkea kuukkeli on retkeilijän paras kaveri. Miten suojellaan? Kuukkeli on aiemmin elänyt runsaana aina eteläisessä Suomessa asti. Suomen luonnonsuojeluliitto tekee töitä, että kuukkelin kotimetsät saadaan suojeltua.

•Wanted

Koonnut: Kirsi Ahonen

Tule ilmastotelttailemaan Maailma kylässä -festareille!

Koordinoi Down by the JOKI -vesiensuojelutempaus!

Luonnonsuojeluliitto hakee vapaaehtoisia suunnittelemaan ja toteuttamaan aktiviteetteja ympäristöjärjestöjen yhteiseen ilmastotelttaan Maailma kylässä -festivaaleille Helsinkiin 24.–25.5. Vapaaehtoisena pääset ideoimaan hauskaa osallistavaa yleisötilaa, jossa ilmasto, luonnonsuojelu ja viihde kohtaavat. Sinulta odotetaan iloista mieltä ja aktiivista otetta yleisön mukaan saamiseksi. Suunnittelutapaamiset pidetään Helsingissä ja homma jatkuu koko kevään tapahtumaan asti. Luvassa on kokemusta tapahtuman toteuttamisesta, todistus tehdystä työstä sekä tietenkin hyvä porukka ja hauskaa tekemistä! Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: vapaaehtoistyön koordinaattori Kirsi Ahonen | kirsi.ahonen@sll.fi, p. 040 600 8109

Luonnonsuojeluliiton Turun yhdistys hakee vapaaehtoista toteuttamaan vesiensuojelu- ja roskienkeräystempauksen DBTL-festarien yhteydessä heinäkuussa pidettävän Turun jokirannassa. Tempauksessa kerätään roskia kanootein melomalla ja jutellaan vesiensuojelusta festarikansan kanssa iloisessa hengessä. Vapaaehtoinen päivittää ja kehittää edellisen vuoden materiaaleja ja sopii tempauksen toteuttamisesta festivaalin järjestäjien kanssa. Tehtävä alkaa sovitusti kevään aikana. Vapaaehtoiselta edellytetään innostusta, koordinointikykyä ja viestintätaitoja. Hän saa työstään todistuksen ja mahdollisesti festarilipun. Lisäksi tehtävä voidaan sisällyttää esimerkiksi harjoitteluun. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Turun yhdistyksen pj Riikka Armanto | riikka.armanto@gmail.com, p. 050 526 5399

Kuvat: Korall / Wikimedia Commons, Erkki Lehtimaa, Janne Käpylehto / Suomen Bioauto

Kohtalon hetki koittaa saimaannorpalle. Vähäluminen talvi on vaikeuttanut maailman uhanalaisimman hylkeen pesimistä. On tärkeää, että yksikään talvesta selvinneistä kuuteista ei kuolisi kalanpyydyksiin. Lahjoitusvaroilla hankimme katiskoihin nielurajoittimia ja jaamme kotimaisia WEKE-katiskoja verkkonsa vapaaehtoisesti luovuttaville kalastajille.

Koonnut: Liisa Hulkko

Luonnonsuojelija #1/2014

Ei lämpöä harakoille

Negawatti-hankkeen Risto Saarikivi kertoo parhaat niksit kodin pikaenergiaremonttiin. Teksti & kuva Kirsi Kunelius

”

Ilman lämpökameraa viiman tuntee helpoiten kämmensyrjällä.

Tip. Tip. Vesi tippuu katosta roikkuvista jääpuikoista. Kevään merkki? Ei, vaan aika tarkistaa kodin lämpövuodot. ”Jääpuikot kielivät kosteudesta. Niitä ei pitäisi olla talossa, jossa lämpöilma pääsee oikeaa kautta ulos”, kertoo Luonnonsuojeluliiton energiatehokkuusasiantuntija Risto Saarikivi. Helsingin Kulosaaressa sijaitsevan paritalon asukas ilmoittautui pari vuotta sitten mukaan Luonnonsuojeluliiton Negawatti-hankkeeseen. Asukkaan kodissa tutustuttiin talon lämpöjärjestelmään ja tarkistettiin lämpökameralla mahdolliset lämpövuodot. Saarikivi kertoo, että yleisimmät lämpövuotopaikat ovat ikkunat, ovet ja lattianrajat. ”Viiman tuntee helpoiten kämmensyrjällä, ja rakenteita pitkin tulevan lämpövuodon voi tarkistaa kokeilemalla, onko alue kylmä.” Kulosaarelaisen paritalon merkittävin lämpövuoto havaittiin kylpyhuoneen ikkunassa. Lämpövuodon poistamiseksi riitti, että asukas huolsi itse ikkunan. ”Lämpövuodot voi helposti tukkia vaihtamalla ikkunoiden tiivisteet, lisäämällä lattianrajaan lattialistan alle pellavaeristettä ja laittaa teipin sen päälle. Talon yläkatto voidaan eristää rautakaupasta saatavalla ekovillalla”, Saarikivi luettelee. Paritalon sähkönkulutusta oli nostanut myös viallinen lämminvesivaraaja. Tilalle on nyt tilattu uusi. Lisäksi kohteeseen hankittiin kolme ilmalämpöpmppua kimppatilauksena naapureiden kanssa, jolloin säästettiin asennuskustannuksissa. ”Energiaa talossa säästetään myös, kun huonelämpötilat asetetaan käyttötarkoituksen mukaisesti”, hän kertoo. Arkikäytössä olevien huoneiden lämpötila on nyt 19–21 astetta ja vähän käytettyjen 15 astetta. ”Monia juttuja voi tehdä ihan itse ja Suomesta löytyy 'tehdään yhdessä'-henkeä!” Saarikivi innostaa. Negawatti-hanketta tukee LähiTapiola. Lue lisää Negawatti-vinkkejä: //sll.fi/negawatti//

•Peukut

Koonnut: Liisa Hulkko

Bill Tarpenning / Wikimedia Commons

Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Vietä ekopaastoa

Tilaa lähellä tuotettua luomua

Tee kevätsiivous

Tätä paastoa voi ateistikin viettää. Ekopaastolla voi vähentää kuluttamista, lisätä etätyöpäiviä, välttää ruokien heittämistä roskiin tai vähentää lihan ja juuston syöntiä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen Ympäristökeskuksen Ekopaaston ideana on haastaa suomalaiset pohtimaan, millaisessa yltäkylläisyyden maailmassa elämämme ja miten voisimme kohtuullistaa elämäntapojamme. Osallistu: //ekopaasto.fi//

Nyt voi ostaa lähi- ja luomuruokaa suoraan tuottajalta ilman välikäsiä. Tuoretori.fi-sivustolla on myynnissä maanviljelijöiden, sienestäjien, kalastajien ja metsästäjien tarjoamaa ruokaa. Tilaus tapahtuu Verkkopuodissa. Pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla tilaukset voi noutaa Helsingin Teurastamosta. Muualla Suomessa asuva hyötyy sivuston lähiruokatuottajien hakemistosta. //tuoretori.fi//

Laura Honkasalon tuore kirja Nuukaillen eli kuinka pelastin kukkaroni ja maailman haastaa lukijan pohtimaan, voisiko elää vähemmällä. Suomalaisilla on keskimäärin jopa yli 10 000 tavaraa. Honkasalo lupaa, että kun päästää irti tavaramaailmasta, tarjoaa nuukailu jotain muuta: yllätyksiä ja vapautta sekä itsetekemisen ja antamisen iloa. Laura Honkasalo, Nuukaillen. Kirjapaja 2014.

Luonnonsuojelija #1/2014

Konkari Laaksosen vinkit

• Metsäsuksien kokosääntö: mitä pitempi, sen parempi, jos hiihtoreissut edes toisinaan suuntautuvat pohjoiseen Suomeen.

• Koko: miehille 270–310 cm, naisille ja nuorille 230–250 cm.

• Tarvitset leveäsompaiset sauvat ja

lämpimät jalkineet. Perinteisesti on hiihdetty huopavuorikumisaappaissa tai nahkasaappaissa, uudehkoon sidemalliin sopivat muutkin kengät.

• Heti ei kannata ostaa omia metsäsuksia, vaan kokeilla lainasuksilla.

Lisätietoa

• Metsäsuksi- ja sauvamerkkejä: Mm.

Vilminko, Karhu, PolarSki, Peltonen, Järvinen, Finn-Partio, Karski, Fiiber, Ozoom

Suksi omia latujasi

• Hinnat: metsäsuksien hinta: 79–475 €,

sauvat: 15–79 €, siteet: 24,90–145,00 €

• Halvimmat sukset: www.savenmaa.fi, kalleimmat: www.vilminkosukset.fi

• Halvimmat eräsauvat: www.eranetti.fi, kalleimmat: www.bearwater.fi

• Halvimmat eräsiteet: www.lumimies. omaverkkokauppa.fi, kalleimmat: www.makenpyydys.fi

Perinteisiä latusuksia pidemmät ja leveämmät metsäsukset kantavat pehmeillä ja syvillä hangilla. Ne vievät hiihtäjän ulos valmiilta reiteiltä talvisen luonnon keskelle.

• Lainaus: www.kuinoma.fi • Vuokraus: mm. paikalliset latuyhdistykset, hinnat alkaen 5 €/pv, 10 €/pv ja 20 €/pv

Teksti: Kirsi Kunelius Kuva: Jouni Laaksonen

Matti Liimatainen

Aloittelija: Matti Nieminen, 53, Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö ”Aloitin metsäsuksihiihdon toissa talvena, koska halusin päästä liikkumaan kotimme viereisessä hienossa metsässä talvellakin. Hiihtämällä arvelin näkeväni enemmän kuin kävelemällä lumikengillä. Olen jättänyt jälkeni muutamille kallionyppylöille – ja ne minuun. On tullut seurattua saukon jälkiä. Aiemmin en tiennytkään sen elävän seudulla. Pyykin on lehahtanut vierestä hangen alta lentoon. Alussa pitopohjasukset olivat todella tahmeat, ja suksien pohjiin kertyi helposti hillittömiä lumipaakkuja. Hyötynä on kuitenkin koheneva kunto ja se, että on tullut lähdettyä hiihtämään, vaikka höttölunta olisi paksustikin. Vinkkinä toisille metsäsuksihiihdon aloittajille sanoisin, että kannattaa hankkia hyvät sauvat, rehellisen kokoisine sompineen.”

Työssä hiihtäjä: Sini Harkki, 33, Greenpeace Suomen ohjelmajohtaja ”Aloitin metsäsuksilla hiihdon ollessani Luonto-Liiton 19-vuotias metsäaktivisti. Käytin metsäsuksia työssäni eniten Kainuun, Koillismaan ja Lapin metsissä ja soilla, koska niillä hiihtäminen on kätevin tapa kartoittaa metsiä talvella. Yksi upeimpia muistoja on se, kun hiihdin keskellä tähtikirkasta yötä purevassa pakkasessa suon yli katsomaan, oliko seurannassamme olleessa aarniometsässä aloitettu hakkuut. Eräällä hiihtokerralla hangen jäljistä paljastui, että reitillä edellä ollut ahma oli mennyt piiloon metsäsaarekkeeseen ja palannut samalle reitille, kun hiihtäjät olivat menneet ohi. Haasteellisinta metsäsuksissa on niiden kuljettaminen. Perinteisiin metsäsuksisiteisiin sopivat saappaat vievät myös tilaa. Vinkkinä metsäsuksien hankkijalle, että siteisiin sopivat saappaat voi löytää jopa halpahallista.”

Konkari: Jouni Laaksonen, 43, retkeilyyn erikoistunut tietokirjailija ja vapaa toimittaja. Luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin hallituksessa. ”Ostin ensimmäiset metsäsukseni 20 vuotta sitten. Vaelluksellani haluan hiihtää suunnittelemaani reittiä jonkun muun kulkeman reitin sijaan. Olen hiihtänyt kaikkien Suomen erämaa-alueiden ja laajimpien kansallispuistojen halki. Niistä löytyy rauhaa, mahtavia maisemia ja voimakkaita elämyksiä. Metsäsukset ovat vieneet minut kaksi kertaa jouluaatoksi autiotuvalle syvälle erämaahan. Mieleenjäävin hiihtoreissuni oli reilut kaksi kuukautta kestänyt kaamoshiihto Nellimistä Kilpisjärvelle. Määrällisesti eniten hiihtoretkiä tulee tehtyä kotiseudulla Kainuussa ja kilometreissä mitattuna Lapissa, jonne on päästävä pitemmälle vaellukselle ainakin kerran tai pari talvena. Lisäksi en osaa jättää väliin Umpihankihiihdon MM-kilpailua Syötteen mahtavissa tykkylumimaisemissa.”

Kiitos tuesta! Yhä useammassa yrityksessä päätöksiä ohjaa vastuu luonnosta ja elinympäristöstä. Kymmenet yritykset ovat jo liittyneet Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusyrityksiksi. Lämmin kiitos antamastanne tuesta! Kannatusyritys saa muun muassa: – 40 % alennuksen yrityksen ilmoituksista Suomen Luonnossa ja Luonnonsuojelijassa – kannatusyritysten yhteisen ilmoituksen Suomen Luontoon ja Luonnonsuojelijaan kerran vuodessa – yrityksen esittelyn Luonnonsuojeluliiton verkkosivuille – uutuutena kannatusyritys saa käyttöönsä sähköistä markkinointimateriaalia Lisätietoja: yritysyhteistyövastaava Pirjo Itkonen, p. 050 407 8266 tai pirjo.itkonen@sll.fi ja sll.fi/yrityksille

kuva: pent ti sormunen / vastavalo

Lisätietoa yritysyhteistyöstä: sll.fi/yrityksille

Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusyritykset: Aalto Oy Arkkitehtiyhtymä A6 Oy Cloud9 Oy Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy D-mat Oy Ekointernet Oy EuroNet Trading Galleria Karaija

Genencor International Oy Hangon tehdas Hansaprint Oy Hiskinmäen Eläinsairaala Oy Hagson – Provitek Oy InDomo Oy Ltd JN-Solar Jyväskylän messut Oy Kauneushoitola Karpalo Kesko Oyj

Kon-Tiki Tours Oy Kotka Maretarium Oy Kuralan Kartanotila Oy Kuusakoski Oy Lassila & Tikanoja Oyj LähiTapiola Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Macpine Oy Metsäpalvelu Päivinen Mikebon Oy

NorppaArt Nummiharjun Luomu- ja suoramyynti Oy Gardenia-Helsinki Ab Perniön Taimisto Piipanoja Oy Pohjanmaan Kaluste Oy Prunus Asianajotoimisto Oy Raisio Yhtymä Riihimäen Messut Oy

SOK Synthes Oy Suomen Bioteekki Oy Suomen Kirjailijaliitto r.y. Suomen Palautuspakkaus Oy Tampereen Kalastusväline Oy Teo-Pal Oy Ab Turotim Oy Uulatuote Oy YAP Oy

Luonnonsuojelija #1/2014

”

Samaan aikaan toisella kädellä siivotaan ja toisella sotketaan.

Luonnonsuojelija #1/2014

Hiiliviidakon lait Suomessa tuhlataan vuosittain yli neljä miljardia euroa ympäristölle haitallisiin tukiin. Samaan aikaan puhutaan talouden kestävyysvajeesta ja kestävästä kehityksestä. Istuvalle hallitukselle tulee mahdollisuus muutokseen jo maaliskuun kehysriihessä. Teksti: Matias Manner Kuvitus: Ilja Karsikas

uuan valtiotieteen kandidaatiksi tituleerattu eläkeläinen onnistui saamaan tammikuussa kolumninsa läpi suuressa sanomalehdessä. Siinä kirjoittaja varoitteli tulevien sukupolvien leimaavan meidät nykyihmiset ”piittaamattomiksi ja saamattomiksi”, vaikka tiedossamme on vakava uhka: ilmaston lämpeneminen voi riistäytyä käsistä ”katastrofaalisine seurauksineen”. Nyt seuraa jokaiselle ympäristöongelmista huolestuneelle ilouutinen: lainaus ei suinkaan ollut ympäristöaktivistin tai -asiantuntijan kynästä. Ehei. Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla (14.1.2014) julkaistun kolumnin kirjoitti kansakunnan rahakirstun päällä lähes kaksi vuosikymmentä istunut entinen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas. Julkisen talouden kestävyysvajeen poliittisen keskustelun keskiöön nostanut Sailas puhuukin nyt kestävän kehityksen vajeesta. Entäpä tämä lainaus? ”Päämääränä on kehittää Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen, puhtaan teknologian ja kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä.” Se on sitaatti Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmasta, siis kokonaisen hallituskauden politiikkaa ohjaavista tavoitteista. Ja vielä paranee, teksti jatkuu nimittäin: ”Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.” Hyvältä vaikuttaa.

Fossiiliset vs. ilmasto 50–1 Samaan aikaan Suomen luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Titta Lassila on kuitenkin tehnyt edelliseen retoriikkaan nähden kriittisiä huomioita. Lassilan johdolla on koottu olemassa olevan tutkimuksen kokoava raportti Suomen ympäristölle haitallisista tuista. Kyseessä on laajin läpileikkaus suomalaisrahoitteisista ympäristöhaitoista, jotka ulottuvat kotimaan kamaralta kaukomaille. Suomen luonnonsuojeluliiton raportti ”Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteinä” julkaistiin seminaarissa 24.2.2014. Selvitys kattaa haitalliset tuet energiasta liikenteeseen, maataloudesta kalastukseen, metsätalouteen, veteen, kaivoksiin ja muihin luonnonresursseihin. Taloudellinen tuki on paitsi riihikuivaa rahaa, käytännössä myös kirjava joukko lakeja, säädöksiä, sopimuksia, lainoja ja veroja. Tuki on siis oikeastaan mikä tahansa vaikutin, jolla hyödytetään taloudellisesti yhtä enemmän kuin toista. Haitallisten tukien loputtoman tuntuiseen maailmaan sukeltanut Lassila ei näe, että tietämys ympäristöhaittojen rahoittamisesta olisi ainakaan vielä johtamassa muutoksiin. ”Käsittämättömintä on se, miten samaan aikaan toisella kädellä siivotaan ja toisella sotketaan. Se on jakomielistä, järjetöntä rahan tuhlaamista”, Lassila tiivistää tukipolitiikkaa. Luvut ovat rankkoja. Selvityksessä muistutetaan valtiovarain- ja ympäristöministeriöiden viime ke-

sänä erikseen tekemistä ja julkaisemista laskelmista, joissa Suomen ympäristörasitusta lisäävien tukien loppulaskuksi saatiin peräti 4–4,5 miljardia euroa vuodessa. Haitallisia tukia voi selvityksen avulla myös vertailla kestäviin tukiin. Esimerkiksi tämän vuoden talousarviossa on ”energia- ja materiaalitehokkuuden sekä uusiutuvan energian lisäämiseen” tähtääviä tukia 228 miljoonan euron edestä. Onhan se iso summa, mutta samaan aikaan budjetissa myönnetään haitallisia tukia 3,5 kertaa enemmän. Jopa 829 miljoonaa euroa. Ja kun kestävän kehityksen juhlapuheiden hiilellä tahrimisessa on päästy alkuun, niin antaa mennä. Esimerkiksi vuonna 2011 Suomi tuki fossiilista energiantuotantoa 1,8 miljardilla eurolla, mikä oli yli 50 kertaa enemmän kuin maamme ilmastorahoitus. Tällainen suhde oli vertailtujen teollisuusmaiden maailmanennätys. Esimerkiksi Ruotsin vastaava suhdeluku oli kahdeksan. ”Suomi on todella kova tuhlaamaan rahaa fossiilisiin energianlähteisiin”, Lassila korostaa. ”Ilmastorahoituksen lisäksi haitallisia tukia voi verrata vaikkapa luonnon- ja ympäristönsuojelun tukiin, jotka ovat noihin mustiin tukiin nähden minimaaliset.” Tämän vuoden budjetissa ympäristöhallinnon toimintamenoihin ja ympäristön- ja luonnonsuojeluun on varattu vajaat 90 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: se on kaksi prosenttia haitallisista tuista ja esimerkiksi 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin millä turvetuotantoa tuetaan sen alhaisen verokohtelun kautta.

Vuonna 2011 Suomi tuki fossiilisia 1,8 mrd eurolla.

Graafit: Liisa Hulkko

Fossiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden tuet globaalisti Suorat tuet globaalisti

Energiatalouden investoinnit

404 mrd €

Suomen ympäristölle haitalliset tuet 2014 (ympyrän koko kuvaa tuen / määrärahojen määrää)

Suomen ympäristön- ja luonnonsuojelun määrärahat

14 bilj. € Haitalliset tuet 4500 milj. € / v

Huom! IMF:n arvion mukaan suorat ja epäsuorat fossiiliset tuet yhteensä jopa 1,4 biljoonaa €!

Vertailulukuja v. 2014

93 milj. € 400 milj. € 3,6 bilj. €

68 mrd €

Uus Foss it i polt iuvien polt ilisten toai toai neid neid en t en t uet uet

Puh Foss t siirt aaseen i ene ilienerg ymi rgia se energ iaan lisäi ta v. 20 nves en vaa iatalou p ti teen 20 a louden ohjaut toin u inve nit v mat sti stoi van . 20 nnit 20 a sti

Realismia leikkauslistalla Haitallisten tukien aiheuttamien ongelmien ratkaisuun tarjoutuu mahdollisuus kuin tilauksesta, nimittäin maaliskuun kehysriihessä. Valtiovarainministeriön verkkosivuilta löytyy kehysriihtä kohti matkaava mielenkiintoinen paperi: hallituksen rakennepoliittisen ohjelman jatkovalmisteluluonnos ympäristölle haitallisista tuista. Paperi osoittaa, että hallitusohjelman kirjaus ympäristölle haitallisista tuista on yhä olemassa. Kaikkia haitallisia tukia ei olla sentään lopettamassa kerralla, mutta optimisti voi nähdä siinä orastavaa toivoa. Luonnos sisältää sellaisia toimenpide-ehdotuksia – muun muassa teollisuuden energiaveroista, dieselverosta, työmatkavähennyksestä ja taksien autoverohuojennuksesta – joiden vaikutus olisi esityksen onnistumisesta riippuen 391–566 miljoonaa euroa vähennystä haitallisiin tukiin. Se olisi siis parhaimmillaan

Leikkauslistalla 2014 Valtiovarainministeriön esitys kehysriihessä maaliskuussa leikattavista haitallisista tuista.

yli kymmenenneksen 4,5 miljardin mustista tuista. Kun ottaa huomioon, että valtion- ja ympäristöministeriö kartoittivat ympäristölle haitallisia tukia ensi kertaa vasta viime vuonna, puolikin miljardia voisi olla hyvä alku. Mutta onko se realismia? ”Valtiovarainministeriö on tässä esityksessä hyvin realistinen. Meidän näkökulmastamme haitallisten tukien karsinnassa olisi voitu mennä vielä huomattavasti pidemmällekin, mutta tämä esitys on sellainen, kuinka pitkälle nyt on realistisesti mahdollista mennä”, sanoo VM:n finanssineuvos Outi Honkatukia. Honkatukian mukaan haitallisten tukien kokonaismäärä itse asiassa laski vuosina 2011–12, mutta sen jälkeen ne ovat taas nousseet. ”Eivätkä ne ole volyymisyistä nousseet vaan hallituksen ratkaisujen seurauksena. Realismia onkin se, että yritämme pysäyttää haitallisten tukien kasvun ja

Ilmastorahoituksen määrärahat

140 milj. €

palauttaa ennalleen ne tuet, jotka ovat viime vuosina kasvaneet räjähdysmäisesti”, Honkatukia toteaa.

Pikasäästöt ensin, kestävät sitten Valtionvarainministeriön esitysluonnosta käsittelee ennen kehysriihtä elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) johtama ministerityöryhmä. Sitä, millaisen esityksen tämä sekstettihallituksen edustajien muodostama ryhmä lopulta tuottaa, voi toistaiseksi vain arvailla. Vapaavuori kieltäytyi Luonnonsuojelijan haastattelusta tätä juttua varten. ”Vaikeuksia voi tulla, kun ministeriöt pääsevät paperin kimppuun. Siitäkin huolimatta, että se on vain esitys, johon on höylätty niitä kaikkein helpoimpia uudistuksia”, veikkaa Lassila. Luonnokseen onkin jo kirjattu eri ministeriöiden ”varaumia”. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö

Graafin lähteet: Tuet globaalisti: international Energy Agency (IEA) 2013: Tracking Clean Energy Progress 2013. IEA Input to the Clean Energy Ministerial. International Monetary Fund (IMF) 2013: Energy Subsidy Reform – Lessons and Implications. Suomen haitalliset tuet ja määrärahat: Valtiovarainministeriön selvitys 2013. Hallituksen talousarvio 2014.

toteaa energiaintensiivisen teollisuuden tukikokonaisuudesta, että sitä ”voidaan pohtia”, mutta ”perusteollisuudelle ei saa aiheuttaa kiristystä tai lisäkustannuksia”. Myös uudet veronkorotukset turpeelle on torpattu jo valmisteluvaiheessa kivihiilikorttia heilauttamalla: halpa kivihiili esitetään paperissa ainoana energiamuotona, jolla turve voitaisiin korvata. Tämä tosin myönnetään, lyhyellä aikavälillä, raportissakin. Hallitusneuvos Anja Liukko TEM:n energiaosastolta ei oikein hyväksy ajatusta, että ympäristölle haitallisille tuille annetaan hintalappu, jonka jälkeen otetaan punakynä käteen. ”Oikeastaan pidän näin yksioikoisia tutkimuksia huonoina. Ympäristö ei ole ainoa asia, vaikka se erittäin tärkeä asia onkin”, Liukko sanoo. Liukon mukaan Suomen perusongelmat ovat korkeat verot ja kilpailukyky ja ne tulisi ottaa vakavasti. ”Meidän teollisuutemme toimii globaalissa kilpailutilanteessa, ja kilpailukyvyllä on ihan oikeasti iso merkitys. Jos meillä on sellainen toimintaympäristö, jossa jokin yritys ei voi kilpailla, se siirtyy halvempaan paikkaan. En minä ole lainkaan varma, että se olisi sen enempää ympäristön kuin työntekijöidenkään kannalta parempi”, Liukko toteaa. Myös liikenne- ja viestintäministeriöllä sekä maaja metsätalousministeriöllä on sanansa sanottavana haitallisten tukien karsimiseen riihessä. On takuuvarmaa, että sana kilpailukyky soi kehysriihikeskustelussa kaiun tavoin. Tehdäänkö riihessä siis valintaa talousvaikeuksissa kärvistelevän Suomen akuutin kilpailukyvyn ja tulevia polvia koskevan kestävän kilpailukyvyn välillä? Outi Honkatukian mukaan ei. ”Tämä harjoitus on lähtökohdiltaan kestävyysvajeen paikkaamista ja kustannussäästöjen hakemista lyhyellä aikavälillä. Jos lähtökohtana olisi matalahiilisen yhteiskunnan ja tulevaisuuden edellytyksien arviointi, niin meidän tulisi arvioida jokainen vero ja tuki vaikutuksineen aivan uudesta näkökulmasta”, Honkatukia sanoo.

Haittoihin ei olisi varaa Suomen luonnonsuojeluliiton selvityksessä katse on kehysriihen säästötalkoita kauempana, mutta yhteistäkin löytyy: rahan tuhlaaminen tuomitaan kummassakin. Selvityksen mukaan Suomella ei ole varaa tukea kahdella miljardilla eurolla vuodessa yksityisautoilua ja muita kyseenalaisia liikenteen muotoja, koska suuntaus on kaikkine vaikutuksineen väärä. Ilmastonmuutos ja vaikkapa väärin rakennettu infra aiheuttavat ennen pitkää vielä isomman laskun. Varaa ei ole myöskään rakenteeltaan ja holtittomilta tuotantotavoiltaan nykyisenkaltaiseen maatalouteen, jos kerran 1,5 miljardin vuosittaisella tuella saamme kotimaisen tehotuotannon sivutuotteena yli puolet vesistöjemme typpi- (55%) ja fosforikuormasta (65%) sekä seitsemän prosenttia maamme kasvihuonepäästöistä. Taloustilanteessa, jossa ”modernin kapitalismin kaikkivoipaisuuden kupla on puhjennut eikä” tuhlailua tulisi enää katsoa läpi sormien, on julkisen varallisuuden jaossa pyrittävä johdonmukaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja tasa-arvoon, raportissa todetaan. Johdonmukaisuus voi tarkoittaa yhdelle hyvässä suunnitelmassa, vaikkapa nyt hallitusohjelmassa, päättäväistä pitäytymistä. Toiselle se voi tarkoittaa sitä, ettei toimi kuin hölmö, tunnettujen faktojen ja tutkimustiedon vastaisesti. Kolmannelle johdonmukaisuus on eläkevaarin vanha bilevinkki: Pidä kullakin planeetalla vain sellaiset juhlat, jotka ehdit siivoamaan ennen lastenlapsien heräämistä. Lue raportti: //haitallisettuet.fi//

Tuet sekoittavat kehitysmaiden elämää ”Väärin sammutettu” on fraasi, joka silloin tällöin istuu myös suomalaiseen tukipolitiikkaan. Väärin suunniteltuna tai huolimattomasti kohdennettuna tukien hyvät aikeet voivat kääntyä tarkoitustaan vastaan, muistutetaan Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteinä -selvityksessä. Luonnonsuojeluliiton raportti auttaakin välttämään monisyisissä tukiprosesseissa piileviä sudenkuoppia niin kotimaassa kuin vaikkapa yhteiskunnallisilta olosuhteiltaan vaihtelevissa kehitysmaissa. Esimerkiksi EU:n vuonna 2001 aloittamassa Everything but Arms -ohjelmassa kaikkein vähiten kehittyneille maille myönnettiin oikeus tuoda tuotteitaan Eurooppaan verovapaasti ja ilman tuontikiintiöitä. Tarkoitus on jalo ja ohjelmalla on ollut onnistumisia, mutta Kambodžassa tarkoitus kääntyi karmaisevasti päälaelleen, kertoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tove Selin selvityksessä. Kambodžan hallitus luovutti maan länsiosissa 20 000 hehtaaria maata kahdelle sokerintuotantoyhtiölle, jotka ovat sittemmin tuoneet sokeria verovapaasti Eurooppaan. Luovutetut maat sattuivat vain laillisesti kuulumaan noin 3 000 viljelijälle, joiden vastustukseen hallitus reagoi väkivaltaisesti. ”Heidän peltonsa on hävitetty, poltettu ja myrkytetty tehtaan päästöillä ja heidän karjaansa on varastettu ja tapettu”, Selin kirjoittaa.

Ympäristö ja ihminen törmäilevät muutenkin tukiviidakossa tiuhaan. Esimerkiksi metsähankkeiden tukeminen Kiinassa on tuottanut paitsi uutta viljelymetsää, myös lukuisia raportteja maa-, työ- ja ihmisoikeusloukkauksia. Eivätkä raportissa esitetyt tukipolitiikkamme globaalit ongelmat tähän jää. Osa EU:n kalastustuista pilaa toisaalla paikallisia elinkeinoja ja toisaalla itse kalakantoja. Tiettyjen kasvien viljelyn tukeminen on johtanut järjettömään metsänraivaukseen tai maaperän pilaamiseen liikakastelulla. Ja niin edelleen. ”EU:ssa hyväksytyn johdonmukaisuusperiaatteen mukaan kehitysmaihin kohdistuvan toiminnan pitäisi olla yhteneväistä kehityspoliittisten tavoitteidemme kanssa. Käytännössä ympäristön elinvoimaisuuden ja ihmisoikeuksien kaltaiset pehmeät arvot ovat usein jääneet muiden intressien varjoon”, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje sanoo. Hän kertoo, miten on sitouduttu rajoittamaan ilmaston lämpenemistä ja edistämään köyhien ruokaturvaa. Samaan aikaan on rahoitettu kehitysavulla saastuttavaa energiantuotantoa ja vientiin tähtäävää energiaintensiivistä yksilajiviljelyä. ”Sittemmin Suomi on sitoutunut irti hiilivoimahankkeista, mutta vaarana on, että vaikkapa suuria vesivoimahankkeita tuettaessa ei huomioida riittävästi paikallisia olosuhteita ja alueen paikallisväestön tarpeita.”

Kambodžassa hyvä tarkoitus kääntyi päälaelleen.

Keskustelu avoimeksi Luonnonsuojeluliiton Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteenä -selvityksen laatinut Titta Lassila harmittelee, että haitallisista tuista saavat puhua vain talouden ja elinkeinoelämän asiantuntijat. Se pitää useimmat ympäristöstä ja oikeudenmukaisesta kehityksestä kiinnostuneet ihmiset keskustelun ulkopuolella. ”Kaikilla on oikeus ymmärtää julkisten tukien motiiveista, mekanismeista ja vaikutuksista sen verran, että rakentavaa julkista keskustelua voidaan käydä”, hän toteaa. Haitalliset tuet näkyvät jokaisen arjessa: yksityisautoilun tuet tekevät autolla ajamisesta kannattavaa, suomalaisen ruuan tuet pitävät ruuan

hinnan kohtuullisena ja sähkön hintaan vaikuttavat energiatuet. Kuluttajavalinnoilla on kuitenkin vaikea vaikuttaa tukipolitiikkaan. Haitallisissa tuissa niitä tärkeämmäksi nouseekin vaikuttaminen tuista tehtävään päätöksentekoon – siis poliitikkoihin. Tämä kannattaa huomioida muun muassa EU-vaaliehdokkaita vertaillessaan ja jututtaessaan. Ei ole kovin iso työ myöskään ottaa yhteyttä omaan kansanedustajaan tai kuntapäättäjään. Kuluttajana voi vaatia yrityksiltä johdonmukaisempaa, läpinäkyvämpää ja paremmin suunniteltuja ratkaisuja.

Haitalliset tuet näkyvät jokaisen arjessa.

”

Kaikilla on oikeus ymmärtää julkisista tuista sen verran, että keskustelua voidaan käydä.

Kuva: Karjalaisen kuva-arkisto / Kimmo Kirves

Luonnonsuojelija #1/2014

Kotkan huoltomies T채m채 on tarina Juha Hartikaisesta, Mauno-kotkasta ja sovituksesta. Teksti Ismo Tuormaa

Luonnonsuojelija #1/2014

Maunon-kotkan siipi lastoitettiin. Oikealla Joen Eläinlääkäriaseman eläinlääkäri Jussi Hyvönen.

Röntgen-kuva paljastaa, miten kotkaan osunut hauli lävisti siiven ja rikkoi luita.

”

Tuvan nurkkaan on rakennettu suuri häkki, josta Mauno-kotka tarkkailee tulijoita epäluuloisesti.

llei Juha Hartikainen olisi pikkupoikana ampunut ilmakiväärillä kuoliaaksi urospeippoa – ja katunut sitä koko ikänsä – olisivat sadat linnut ja muut eläimet jääneet ehkä myöhemmin vaille hoitoa ja uutta mahdollisuutta elämään. Auto kaartaa Joensuu–Kuopio-tieltä sivuun Viinijärven kohdalla. Pieni, mutkainen maalaistie johtaa Hartikaisen pihapiiriin, jossa seisoo uusi, komea omakotitalo ja pienempi rintamamiestalo. Marras–joulukuussa tuo rintamiestalo oli Sotkamosta haavoitettuna löydetyn Mauno-kotkan koti pari kuukautta. Hauli oli lävistynyt sen toisen siiven ja rikkonut luita. Ammuttu lintu, ties kuinka mones, tuotiin silloin Juha Hartikaiselle hoitoon.

Kaiken tämän Juha Hartikainen on tehnyt ilmaiseksi. Onneksi hänen toimintansa tunnetaan nykyisin sen verran hyvin, että eläinlääkäri- ja muonitusapua on löytynyt tarpeen vaatiessa. Rahoituksesta puhuttaessa huutaa naapurihuoneessa istuva vaimo Mervi Leminen väliin, että ”emäntä sponsoroi”. Mervin tytär Nea Hämäläinen säestää. Parivuotias pojan nassikka Lenni Hartikainen keskittyy leikkimään muovieläinarmadallaan. ”Poika tuntee kaikki eläimet. Ja kun meillä on ollut hoidossa siilejä, on pojan pitänyt päästä aina sanomaan niille hyvää yötä”, Hartikainen sanoo ja vilkaisee lämpimästi poikaansa.

Juha Hartikainen avaa oven vanhaan rintamamiestaloon, joka on hänen vanhempiensa entinen kotitalo. Eläinhoitolaksi muuttuneen talon tuvan nurkkaan on rakennettu suuri häkki, josta Mauno-kotka tarkkailee tulijoita epäluuloisesti. Hartikainen pitää kontaktit hoidettaviin eläimiin mahdollisimman vähäisinä, jotta eläimet eivät kesyyntyisi. Maunon tapaus osoittaa, ettei ihmisiin kannata liikaa luottaa. Pimeässä tilassa Maunosta on vaikea saada kunnon kuvia. Hartikainen päättää, ettei kotkaa kannata häiritä enempää, sillä se vapautetaan muutaman päivän päässä.

Satakertainen sovitus

Maunon pitkä matka

Miksi juuri 43-vuotiaasta huoltomiehestä on tullut Mauno-kotkan keinoisä? Kyse on alun perin ollut sovituksesta. ”Kun olin ehkä 6–7-vuotias pikkupoika, minulla oli ilmakivääri, jolla sen ajan tapaan ammuttiin sitä sun tätä. Erään kerran tähtäsin pikkulintuun.” Kun poika pääsi paikalle, näki hän ampuneensa kauniin urospeipon. ”Hautasin linnun, mutta olen katunut tuota tapausta koko ikäni ja yrittänyt ikään kuin korvata tekoni. Jos määriä lasketaan, niin olen nyt ehkä korvannut sen sata- tai tuhatkertaisesti”, Hartikainen naurahtaa. Aivan toiselle alalle kouluttautuneesta miehestä on vuosien varrella tullut taitava ja asialleen omistautunut eläintenhoitaja. Hänen pihamökissään ovat Mauno-kotkan lisäksi saaneet hoitoa kymmenet muut pöllöt, haukat, oravat ja siilit, kaikki kohdalle osuneet telotun luomakunnan edustajat.

Parivuotiaan Mauno-kotkan toi Hartikaiselle ystävällinen metsästäjä, joka oli löytänyt haavoittuneen ja lentokyvyttömän linnun suolta. Kävi ilmi, että se oli aikoinaan rengastettu Inarissa ja siitä oli myöhemmin tehty rengashavainto länsirannikolla. Ammutuksi kotka joutui kuitenkin Sotkamossa. Haulin pirstoma luu lastoitettiin ja se on parantunut eläinlääkärin ja röntgenkuvien mukaan hyvin. Itse hauli jouduttiin jättämään luun sisään koteloitumaan. Hoitotyössään Hartikainen on saanut ilmaista apua Joen Eläinlääkäriasemalta Joensuusta, Lääkärikeskus Iteltä, ortopedi Eero Hirvensalolta ja Pohjois-Karjalan lintutieteelliseltä yhdistykseltä. Kotkan selkään voitiin asentaa satelliittilähetin Suomen luonnonsuojeluliiton, sanomalehti Karjalaisen, Biofarm Oy:n sekä Fitness ja Aerobic Club Joensuun tuen avulla.

Hartikaiselle alkoi kertyä kokemusta jo 1990-luvulla, kun hän oli muutaman päivän Liperin Roukalahdella Petri Palviaisen lintuhoitolan tuuraajana. ”Sain siitä kipinän jatkaa”, hän kertoo. Se kipinä vei hänet sittemmin töihin Ähtärin eläinpuistoon ja sieltä Heinolan lintutarhalle. Niistä työpaikoista kertyi kosolti oppia tähän myöhempään liki kaiken vapaa-ajan vievään harrastukseen. Eräänä rakkaimpana hoitotyönään Hartikainen muistaa noin kymmenen vuoden takaisen tapahtuman, jolloin hän hoiti toivottomaksi tapaukseksi tuomitun viirupöllön takaisin luontoon. ”Viirupöllö oli törmännyt autoon tai ikkunaan ja sen jalat ja pyrstö olivat täysin halvaantuneita. Kaikki sanoivat, että lopeta lintu, mutta minä aloin kuntouttamaan sitä. Jumppautin linnun lihaksia kuukauden ajan 3–4 kertaa päivässä.” Erään kerran, kun Hartikainen tuli hoitohuoneeseen, viirupöllö istui hänen ällistyksekseen keittiötuolin selkänojalla. ”Siitä pöllö sitten kuntoutui ja päästin sen takaisin vapauteen. Se on jäänyt mieleen hienona muistona.”

”Kaikki sanoivat, että lopeta lintu.”

”Erään kerran tähtäsin pikkulintuun.”

Kipinä lintuhoitolasta

Luonnonsuojelija #1/2014

Mauno-kotka kuljetettiin vapauttamispaikalle pahvilaatikossa.

Näkösuojat rauhoittavat lintua.

Vapauttamishetken jälkeen Mauno lehautti läheiselle tielle ihmettelemään ulkomaailmaa.

Mauno ei ole Hartikaisen ensimmäinen kotkapotilas. Hän hoiti aikoinaan osuman saanutta maakotkaa Heinolan lintutarhassa vuoden kunnes se päästettiin vapauteen. Vuotta myöhemmin se löytyi uudelleen. Kuoliaaksi ammuttuna.

Lappi täyttyy, muu Suomi ei

Jokainen ampumistapaus on liikaa Etelä- ja Keski-Suomeen, josta maakotka hävitettiin sukupuuttoon 1900-luvun alussa, maakotkan paluu on ollut hidasta. Ollilan mukaan tähän on montakin syytä: ”Kotka tarvitsee avoimia metsästysmaita, joita ei ole riittä-

Maunon liiikkeitä voidaan seurata kiinnitetyn satelliittilähettimen ansiosta.

Kuvat: Kimmo Kirves /Karjalaisen kuva-arkisto, Mervi Lemine n, Olli-Pekka Karlin

Mutta kuinka suuresta ilmiöstä kotkien ampumisessa on lopulta kyse? Soitto Lappiin: Metsähallituksen ylitarkastaja ja ”kotkaguru” Tuomo Ollila osaa antaa Mauno-kotkan ampumiselle ja muille kotkavainoille hieman taustaa. ”Maakotkien tilanne on viime vuosikymmeninä parantunut aiemmasta, sillä tietoon tulleiden kotkareviirien määrä on hiljalleen kasvanut”, hän kertoo. Ollilan mukaan Suomessa on nyt tiedossa 490 reviiriä, joissa kotka on pesinyt 1970-luvun alun jälkeen. Niistä 434 on ollut ainakin kerran kotkan asuttamia viimeisen viiden vuoden aikana. Poikasia syntyi kuitenkin viime vuonna vain sadassa pesässä koko maassa. Suomen maakotkien parimäärä on tällä hetkellä noin 400. Kun mukaan lasketaan nuoret, pesimättömät yksilöt, lienee maakotkia Ollilan mukaan noin tuhat yksilöä tai hieman enemmän. Hänen tilastojensa mukaan Suomi on maakotkien määrässä yhä hyvin kaksijakoinen. Kotkia on joko ”paljon” tai ei liki lainkaan. ”Vanhan Lapin läänin alueella on kotkareviireistä noin 80 prosenttia ja poronhoitoalueella jopa 90 prosenttia.”

Luonnonsuojelija #1/2014

Tue maakotkien suojeluhanketta

Markus Varesvuo/ lintukuva.fi

Nuoren maakotkan paras tuntomerkki on valkoiset siipilaikut.

”

Mauno osaa lentää! Nyt olisi paikka kyynelehtiä. Vihdoinkin ilosta. västi etelän tiheissä taimikoissa ja ojitetuilla soilla. Lisäksi kotka on hidas lisääntymään.” Maakotka lisääntyy vasta 4–5-vuotiaana. Sen poikaset jäävät pääosin noin sadan kilometrin säteelle syntymäpaikastaan. ”Vain osa eksyy kauemmaksi ja jos niistä yksikin ammutaan, menetys on todella suuri. Kotkien tapot Etelä- ja Länsi-Suomessa ovat tosi huolestuttavia.” Vain harvoin maakotkan ampuja selviää. Eräs tällainen selvinnyt tapaus sattui Satakunnassa, jossa ampuja väitti tähdänneensä supikoiraa, mutta kuinka ollakaan, osui maakotkaan. ”Kyllä maakotkien tappamisen lopettaminen lähtee metsästysjärjestöistä ja metsästäjistä itsestään. Järjestöjen on tehtävä kerta kaikkiaan selväksi, ettei tällaista toimintaa sallita.” Lapissa kotkien tappamisen ovat lopettaneet – tai ainakin selvästi vähentäneet – maakotkien pesistä maksettavat palkkiot. Lapin metsäalueilla maakotkan pesästä ilman poikasia saa 700 euroa vuodessa ja poikaspesästä 2100 euroa vuodessa. Tunturialueilla korvaukset ovat vielä suuremmat: 1400 euroa koristellusta pesästä ja peräti 3500 euroa poikaspesästä. Tuoreilla männynoksilla koristelu kertoo siitä, että pesää käytetään. Korvausjärjestelmän myötä poromiesten asenteet kotkaa kohtaan ovat muuttuneet suopeiksi. Lintujen avulla poromiehet myös löytävät maastoon muista syistä kuolleita poroja, sillä maakotkat käyttävät mielellään haaskoja ruokailupaikkoinaan.

Ollilan mielestä maakotkilla olisi nyt hyvät mahdollisuudet levitä Lapin melko täysiltä reviireiltä etelään Suomenselän ja Etelä-Pohjanmaan alueille sekä tietysti myös Kainuuseen, Satakuntaan, Keski-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan. Aina ei pesäpaikaksi tarvittaisi edes erämaata. ”Ruotsissa maakotkat pesivät Gotlannissa ja Skånessa, jotka ovat aika asuttuja paikkoja.”

Korvaukset ovat tehneet poromiehistä suopeampia.

Paluu siiville

Vapautuspäivänä kaikki Maunoprojektissa mukana olleet henkilöt ovat jännittyneitä. Lintu viedään tarkasti salattuun paikkaan pohjoiskarjalaiselle metsätielle ja päästetään laatikostaan. Hetken hölmisteltyään Mauno letkauttaa muutaman kymmenen metriä pidemmälle ja laskeutuu samaiselle tielle takaisin. Sitten toinen lennähdys ja lento yli pienen kosteikon, tosin yhä huolestuttavan matalalla. Lopulta Mauno kuitenkin nähdään puun latvassa. Se oli lentänyt suoraan lähelle asetetulta haaskalta korkealle istumaoksalle. Mauno osaa siis lentää! Nyt olisi paikka kyynelehtiä. Vihdoinkin ilosta. Hartikaisen tummien silmien pilke kertoo, että hänelle paras palkinto on aina autettu eläin. Sovitus vuosikymmeniä sitten kuolleesta peiposta on täytetty tuhansia kertoja. Parin päivän päästä tulee iloinen lisätieto. Mauno on nähty haaskalla ruokailemassa. Se näyttää siis päässeen uuden elämänsä alkuun.

Maakotka (Aquila chrysaetos):

• Koko: Pituus 80–93 cm, siipien kärkiväli

190–225 cm, paino 3–4 kg, naaras jopa 6 kg.

• Elinikä: Noin 15–20 vuotta, joskus jopa kymmeniä vuosia.

• Puku: Muuttuu iän myötä. Aluksi miltei

musta valkein siipilaikuin, vähitellen puku vaalenee ja vaaleat laikut katoavat.

• Ääni: Ääntelee harvoin. Kilahtava ”kjak” ja lokkien kaklatusta muistuttava ääni.

• Ravinto: Pääasiassa keskikokoisia

nisäkkäitä ja lintuja sekä haaskoja, joskus myös suurempia nisäkkäitä kuten peuroja. Voi nostaa ilmaan 4–5 kilon saaliin.

• Pesä: Usein jättiläiskokoinen, jopa 2 m

leveä ja 3 m korkea risulinna jykevän petäjän latvan lähellä. Useita varapesiä.

• Lisääntyminen: Aloittaa pesimisen 4–5

vuoden ikäisenä. Munii maaliskuussa 1–2 munaa. Poikaset kuoriutuvat toukokuussa, lentokykyisiä 68–77 vrk:ssa. Usein vain toinen selviää. Parisuhde elinikäinen.

• Uhanalaisuus: Vaarantunut. Myös

maakotkan pesäpuu on rauhoitettu.

Luonnonsuojelija #1/2014

Kun puheenjohtaja puuhun kiipesi Suomen luonnonsuojeluliitto auttaa maakotkia. Puheenjohtaja Risto Sulkavan mukaan kotkaprojektin tavoitteena on maakotkan paluuta Suomenselkä–Maanselkä-alueelle. Teksti Ismo Tuormaa Kuvat Jouni Lamminmäki

1 Maakotkalle sopiva pesäpuu on jykevä petäjä, jossa on paksut oksat. Lähellä on hyvä olla harvapuustoisia rämeitä ja avosoita saalistuspaikoiksi. Syksyllä pesiä rakennettiin Kuhmoon, Keski-Suomen länsiosiin ja Pirkanmaan pohjoisosiin.

2 Pitkistä jaloista on hyötyä, kun Risto Sulkava kiipeää korkeaan petäjään. 3 Korkeanpaikan kammoisen ei kannata ryhtyä pesänrakennukseen. Maakotkan pesästä avautuu huikeat näkymät. 4 Kotka tekee mieluusti pesänsä lähelle petäjän latvaa vahvojen oksien varaan. Sulkava testaa pesän kestävyyden.

uomen luonnonsuojeluliiton kotkaprjojekti käynnistyi syksyllä. ”Rakennamme tekopesiä sopiville paikoille, suojelemme kotkien saalistusalueiksi sopivia soita ja pesimismetsiä”, kertoo Risto Sulkava. Hän on itsekin kivunnut korkeisiin puihin tekopesiä rakentamaan. Luonnonsuojeluliitossa tehdään töitä, jotta pesintä- ja saalistusalueiden kartoittaminen ja suojeleminen otetaan huomioon esimerkiksi soidensuojelun täydennysohjelmassa, kaavoituksessa ja erilaisissa muissa prosesseissa. Hyvin tärkeä osa kotkaprojektia on Sulkavan mukaan myös ”toiminta salametsästystä ja kaikenlaista pöhlöä räiskintää” vastaan. Sulkavan mitta tuli syksyllä täyteen. Hän luettelee nopeasti 6–7 hänen tietoonsa tullutta maakotkan

ampumistapausta parin viime vuoden ajalta sekä Itä- että Länsi-Suomesta. Esille tulleet tapaukset ovat lisäksi vain jäävuoren huippu. Ampumisten lisäksi epäillään eräissä tapauksissa käytetyn jopa jalkarautoja. ”Käsittämätöntä, että käyttäydytään tällä tavalla”, Sulkava puuskahtaa. Hän arvelee, että kotkien vaino on eräänlainen sivuilmiö yleisen petovihan lietsomisessa. ”Susihysteria on maakunnissa oma lukunsa, mutta on erityisen outoa, että tämä vaino kohdistuu myös maakotkiin, jotka ovat kaikkien mielestä upeita lintuja.” Kummallisinta on, että suurin vaino maakotkia

kohtaan näyttää ilmenevän poronhoitoalueen ulkopuolella. Etelä- ja Keski-Suomessa kotkat syövät lähinnä jäniksiä, oravia, pienpetoja ja kanalintuja haaskojen ohella. Ne eivät uhkaa metsästäjien saaliita, vaan pikemminkin pitävät riistaa syöviä pienpetoja kurissa. Sulkava arvelee, että ainakin pienillä paikkakunnilla yleensä tiedetään, kenestä salametsästäjästä on kyse. Kokonaan toinen asia on, kuka on niin rohkea, että kääntyy asiassa poliisin puoleen. ”Paras pyssymiehet kattava tapa olisi saada metsästysseurat itse hoitamaan valvonta ja ilmiantamaan rikolliset.”

Kotkien vaino on yleisen petovihan sivuilmiö.

Luonnonsuojelija #1/2014

Toisinnäkijä Kaarina Davis päätti pysäyttää ison pyörän ja muuttaa elämänsä. Ei ”sitten joskus”, vaan tänään. Siitä on nyt kymmenisen vuotta. Teksti & kuvat Hanna Savisaari

etsäkohdissa hämärtää jo puolilta päivin pilvisenä pakkaspäivänä. Siellä, missä on peltoa, näkee kauas. Tuolla alhaalla avautuu järvi, Enonselkä. Tiellä on hiljaista. Ylämäen mutkassa huomaan, että syvemmällä vanhassa kuusikossa joku kiikaroi latvusten suuntaan. Jarrutan. ”Piti poiketa tervehtimään tiaisia”, Kaarina Davis nauraa ja nousee kyytiin Meidänmetsän kohdalta, niin kuin Davisin isoäiti metsää nimitti. Tuossa kohoaa Mustikkavuori ja sen takana Alhonvuori, Davisin maisemaa. Hän on suojellut neljä hehtaaria metsäänsä; yhden hehtaarin hän jätti polttopuutarpeiksi. Siellä hän eilenkin on tehnyt päivän työn pätkimällä rankoja pokasahalla. Jatkamme etelään ja istumme Koskibaarin lämpimään. Viereisessä pöydässä lounastava asiakas ei muista syödä vaan jää kuuntelemaan.

Irti epäilyistä Elämänmuutokseen tarvittiin paljon aikaa ja valtava määrä ajattelua. Omaa tietä on raskas raivata, jos ei ole esimerkkejä. Suurin kynnys tuntui liittyvän toisiin ihmisiin: ”Minun piti lakata epäilemästä itseäni ja kuuntelemasta muita.” Davisista tuntuu hassulta joutua selittämään elämäntapaansa. Hän tuntee puhuvansa itsestäänselvyyksiä. ”Tällä tavalla Suomessa asuttiin yleisesti vielä muutama vuosikymmen sitten. Eikö ole paljon oudompaa, että ihmiset vetävät vessansa juomakelpoisella vedellä ja ostavat ruokansa supermarketista uhraamatta ajatusta sille, mistä se on peräisin?”

Työtä omaan tahtiin

muutoksesta ja konkreettisista teoista, joilla Davis rakensi elämänsä uudelleen. Viimeisin, Toisinnäkijän päiväkirja, julkaistiin viime vuonna. Siinä Davis kertoo elämästään Alhonlahdessa sekä paikkaan liittyvistä ihmis-, eläin- ja metsäkohtaloista. Nykyään Davis elättää itsensä kirjamyynnillä ja kirjoituspalkkioilla. Työ ei enää merkitse hänelle ainoastaan sitä aikaa, joka kuluu suoraan rahan ansaitsemiseen. Siihen liittyy paljon muutakin: hän tekee itse polttopuunsa, kerää marjoja ja sieniä. Kahden ihmisen talouden kasviksista suuri osa tulee omalta kasvimaalta. Hän myös lukee paljon, jotta saisi lisää tietoa ja keinoja yhä yksinkertaisempaan ja vähemmän tuhoa aiheuttavaan elämään. Rahaa hän tarvitsee murto-osan siitä, mitä entisessä elämässään kaupungissa kulutti.

Kaupunkilainenkin voi valita Kaikki eivät kuitenkaan voi eivätkä edes halua muuttaa maalle. ”Ei tarvitsekaan. Myös kaupungissa on mahdollista elää toisin.” On helppo aloittaa vaikkapa viljelemällä yrttejä ikkunalaudalla tai perunoita parvekelaatikossa. Se vaatii vähän, mutta voi Davisin mielestä mullistaa tapamme ajatella. ”Pienetkin teot voivat tuoda meitä lähemmäs luontoa. Tärkeintä on ymmärtää yhteys omien jokapäiväisten valintojensa ja ympäristön tilan välillä.” Lähdemme Koskibaarista takaisin kohti Davisin metsää. Jätämme auton tienvarteen ja kuljemme uraa, jota pitkin alhonlahtelaiset kuljettavat polttopuunsa. Hän viheltää. Ensin vastaa korppi, sitten saapuvat tiaiset.

”Ei näistä asioista kerrota missään.”

Vaihtoehtoja haetaan Davis ei olisi ikinä uskonut joutuvansa tilanteeseen, jossa haastattelupyyntöjä satelee. Oravanpyörä vaivaa yhä useampaa aikamme ihmistä, ja siitä irrottautuminen selvästi kiinnostaa. ”Tuntuu hyvältä kuulla lukijoilta, että kirjani ovat avanneet uusia näkymiä ja rohkaisseet miettimään, millainen elämä olisi oikeasti hyvää.” Hän olisi itsekin omaa elämäänsä kyseenalaistaessaan toivonut, että joku olisi kertonut, että vaihtoehtoja kyllä löytyy ja että joku olisi kannustanut muutokseen. Davis kertoo, kuinka hän eli pitkään uskoen, että luonnosta – metsästä, eläimistä, vesistöistä – pitää joku huolta sillä välin, kun hän toteuttaa tehtäväänsä sairaanhoitajana. ”Olin jo kouluikäisenä tuudittautunut siihen uskoon, että ihmiskunta on tehnyt paljon korjatakseen epäkohtia. Että kaikki on nyt kunnossa, ja esimerkiksi Suomen suurpetojen ahdinko on takanapäin.”

”Minun piti lakata epäilemästä itseäni.”

Davis on kirjoittanut kolme kirjaa. Esikoiskirja Rankka kutsumus kertoo sairaanhoitajan arjesta, joka sairastutti ja uuvutti kirjoittajan. Teos valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi. Toinen kirja Irti oravanpyörästä on kertomus pysähtymisestä, elämän-

”Mutta ei se niin ole!” Se kävi selväksi, kun hän ryhtyi vapaa-aikanaan ottamaan asioista selvää. Ryhtyi toimimaan. Sitä kautta tuli myös Luonnonsuojeluliitto tutuksi. ”Ei näistä asioista kerrota missään. On ollut järkyttävää havahtua siihen, miten väärin meitä opetetaan. Minä opettelin kaiken alusta asti.”

Kirjoja Rankka kutsumus – sairaanhoitajan päiväkirja, 2007, Nemo-kustannus. 163 s. Irti oravanpyörästä, 2010, Nemo-kustannus, 208 s. Toisinnäkijän päiväkirja, 2013, omakustanne, 215 s.

Kaarina Davis on päässyt sinne, minne halusi: maalle yksinkertaisemman elämän piiriin perusasioiden äärelle. Lähemmäksi luontoa.

”

Pienetkin teot voivat tuoda meitä lähemmäs luontoa. Tärkeintä on ymmärtää yhteys omien jokapäiväisten valintojensa ja ympäristön tilan välillä.

Luonnonsuojelija #1/2014

Retkikevät keikkuen tulevi

”Luontoharrastajan havaintoja luonnosta voitaisiin käyttää hyödyksi luonnonsuojelussa”, ehdottaa tamperelainen yhdistysaktiivi ja väitöskirjansa luontoharrastuksen merkityksestä tehnyt Minna Santaoja. Teksti Kirsi Kunelius Kuva Teemu Launis

Kevätauringon lämpö sulattaa hanget soliseviksi puroiksi ja luonto herää tarmokkaasti horroksesta. Suomen luonnonsuojeluliiton yhdistyksissä eletään kiireistä aikaa. Kolmen kuukauden aikana järjestetään yli 200 retkeä ympäri Suomen. ”Kevätretket saavat yhdistyksemme heräämään kuin karhun talviuniltaan”, Ala-Satakunnan ympäristöseuran puheenjohtaja Seppo Varjonen kertoo.

Luontoharrastusta tutkinut Minna Santaoja nauttii retkeilystä.

Tutkitusti kannattava harrastus Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen toiminnassa toistakymmentä vuotta mukana ollut Minna Santaoja on ollut järjestämässä retkiä ja kertoo, että net ovat valtavan suosittuja ja yhdistyksiltä eniten toivottu toimintamuoto. ”Asiantuntevan oppaan johdolla retkillä oppii paljon. Yhdessä retkeillessä voi tuntea yhteenkuuluvuutta muiden luonnonrakastajien porukkaan.” Väitöskirjassaan Rakkaudesta Luontoon Santaoja tutki luontoharrastusta yhteiskunnallisesta ja luonnonsuojelullisesta näkökulmasta. ”Näen työni yhtenä ansiona luonnonharrastajien merkityksen nostamisen luontoa koskevan tiedon tuottajina.”

•Tapahtumat Etelä-häme

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Piirin kevätkokous 30.3. klo 13–16 Hämeenlinnassa Stone Gallery Lunnikivessä (Idänpääntie 6). Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen puhuu aiheella ”Kohti resurssitehokkaampaa Eurooppaa”. Tervetuloa! Lisätietoja: Karri Jutila, p. 050 5768 953. Hämeenlinnan luonnonsuojeluyhdistys: Vuosikokous Stonegallery Lunnikivessä, Hämeenlinnan Idänpäässä su 9.3. klo 16 alkaen.

•

Janakkalan Luonto ja Ympäristö: Kevätkokous la 15.3. klo 12 Tarinmaan Rantalahden leirikeskuksessa (rakennus Torppa). Kahvitarjoilu. Kaikki tervetulleita! Kevätretki Haltian luontokeskukseen ja Nuuksion kansallispuistoon la 12.4. Lehdon liikenteen linja-auto lähtee Turengista srk-talon parkkipaikalta klo 8.30. Takaisin alkuillasta. Haltiassa opastettu taloon tutustuminen ja omakustanteinen lounas. Iltapäivällä retkeilyä kansallispuiston poluilla. Hinta jäseniltä 30 €, muilta 40 € ja lapsilta 15 € (sis. linja-autokyydin, sisäänpääsyn ja opastuksen). Ilmoittautumiset: raisatanner@gmail.com tai hurrit@aina. net (tai iltaisin p. 050 516 8901 / Raisa). Linturetki kimppakyydein Hangon parhaille lintupaikoille la–su 26.–27.4. Yöpyminen Hangossa. Pikaiset ilmoittautumiset ja tiedustelut: Jarmo Kuitunen, p. 040 8397 171. Tornien Taisto Tervakosken Toivanjoen lintutornilla la 3.5. klo 05–13. Kaukoputkia ja

• •

kiikareita tarjolla lintujen tarkkailuun. Omat eväät ja lämmintä vaatetta päälle. Tervetuloa! Keski-hämeen ympäristöyhdistys: Kevätkokous ke 5.3. klo 18 Evon riistan- ja kalantutkimusasemalla (Rahtijärventie 291). Kokouksen jälkeen (klo 19–22) pöllöretki Evolla. Lämmintä vaatetta ja evästä mukaan.

•

Padasjoen Luonnonystävät: Retki Kullasvuoren näkötörnille 4.5. Tutustumme alueen geologiaan. Kokoontuminen Laivarannassa klo 13. Lisätietoja: Paula Mertsalmi, p. 040 541 5723.

•

Salpausselän luonnonystävät: Selkäsaaren laavuretki la 29.3. Lähtö Lahden linja-autoasemalta klo 18.30, josta autoilla Karjusaaren parkkipaikalle. Saareen voi tulla myös omatoimisesti, kimpassa tulijat ovat siellä noin klo 19. Saareen pääsee kävellen ja suksilla. Paistamme makkaraa, juomme lämmintä ja katsomme kaupungin toivottavaa pimentymistä Earth Hourin aikaan. Tervetuloa! Kevätkokous pe 11.4. klo 18. Lahden ympäristöneuvonta, Vesijärvenkatu 27. Sääntömääräiset asiat ja vahvistetaan yhdistykselle uudet säännöt. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita!

• •

Etelä-karjala

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

”Pörröinen turkki ja hassut tassut” - näyttely 15.3. asti Lappeenrannan pääkirjastossa (Valtakatu 47). Lappeenrannan ja Lemin luontokerhoissa on askarrelluissa, piirretyissä ja maalatuissa töissä näkyvät niin metsien eläimet, marjat kuin retkelle lähtijän tarvikkeetkin. Metsäryhmän kokous to 27.2. klo 17. Luonnonsuojelukeskuksella. Lisätietoja: p. 050 911 7162. Suoryhmän kokous ke 19.3. klo 16 alkaen Luonnonsuojelukeskuksella. Lisätietoja: anitta.miikkulainen@gmail.com, p. 044 0505 765. Piirin kevätvuosikokous la 12.4. klo 13–16 Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutissa Tiuruniemessä (Rauha, Lääkäritie 15). Tervetuloa! Lisätietoja: Anna Vuori, saimaa@ sll.fi, p. 050 911 7162. Verkkokalastusrajoitukset ja katiskan nielurajoittimien jako alkavat 15.4. Ilmaisen nielurajoittimen saa Saimaan alueen eräistä osuuskaupoista ja Etelä-Karjalan sekä EteläSavon piirien toimistosta. Jakelupaikat: sll. fi/saimaannorppa/nielurajoittimien-jakelupaikat. Lisätietoja: kaarina.tiainen@sll.fi, p. 050 530 3270. ”This is Lake Saimaa Calling” -näyttely 1.4.–30.9. Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa. Mediataiteilija Kai Kuntolan matkapuhelimella kuvattuja valokuvia ja videoinstallaatioita. Saimaannorppaosuuden on koonnut Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri. Avoimet avajaiset on 30.3. Näyttelyyn liittyvä seminaari ”Lake Saimaa” 24.5. klo 10–15 Etelä-Karjalan museon pienoisteatterissa. Aiheet: Saimaan vesistöhistoria (Matti Hakulinen), Saimaa sanoin ja kuvin (Kai Kuntola) ja Saimaannorpan pelastusoperaatio (Kaarina Tiainen). Ilmoittautumiset: kesyli.net, leena.salonen@kesyli.net, p. 010 322 9461.

• • • • • •

Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kevätvuosikokous 6.3. klo 16.30–16.55 Lappeenrannan linnoituksessa, ortodoksisen kirkon srk-salissa (Kristiinankatu 7). Säännöissä määritellyt asiat napakasti ennen mielenkiintoista matelijailtaa! Esitelmä Suomen matelijoista 6.3. klo 17–19.30. Lunta on vielä maassa kun ensimmäiset käärmeet ja liskot heräävät. Ilmojen lämmettyä kyykoiraat painivat, kuka pääsee sulhoksi. Muutoin rauhalliset sisiliskot näyttävät hurjan luontonsa keväisissä reviiritappeluissa ja vaskitsan parittelu on vauhdikasta seurattavaa. Suomen käärmeet ja liskot -kirjan julkaisseet Lisse Tarnanen ja Jarmo Latva esittelevät Suomen kaikki käärmeet ja liskot näyttävien kuvien kera! Linnoituksen lintukävely II 9.3. klo 10–12. Paikka: Lappeenrannan linnoitus, Pusupuiston esiintymislava. Mitä uusia lajeja helmimaaliskuun vaihde on tuonut tullessaan? Oppaina Markku Paakkinen ja Jarno Walle EKLY:stä. Retki kestää pari tuntia. Järj. yhdessä Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Lisätietoja: ekly.org/ajankohtaista/tapahtumakalenteri. Linnoituksen lintukävely III 13.4. klo 8–10. Nyt on jo ääntä ilmassa! Huhtikuussa lintukevät on jo täydessä vauhdissa. Linnoituksen lintukävely IV 27.4. klo 8–10. Retken alussa esitellään myös linnunpönttöjä (pöntöntekijä paikalla). Niitynhoitotalkoot 17.5. klo 10–15. Niemisensaaren pihapiirin hoito jatkuu pusikon raivauksella. Ajo-ohje: Kaukaan tehtaiden ohi sillan yli Hyötiönsaareen, josta Vehkataipaleentietä n. 7 km. Tiestä erkanee vasemmalle Riihilahdentie (pieni kyltti). Hiekkatietä n. 5 km melkein tien päähän asti. Eväitä, sahoja, vesureita ym. tarvikkeita voi ottaa mukaan.

• •

•

• • •

Luonnonsuojelija #1/2014

Esimerkiksi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirissä tehtiin yleisökysely saukon esiintymisestä maakunnassa. Siitä valmistui juuri raportti. ”Tulokset kertovat, että saukko on ilahduttavasti runsastunut ja palannut saaristoon”, iloitsee Varsinais-Suomen piirin aluepäällikkö Hannu Klemola. Santaoja kertoo, että Tampereen seudulla alueellisen ja paikallisen ympäristöhallinnon yhteistyö on tiivistä. Harrastajat muun muassa seuraavat ELYkeskuksen tilauksesta uhanalaisten lajien kantoja ja esiintymisalueita. ”Monet esiintymät jäisivät löytymättä ilman aktiivisesti maastossa liikkuvia harrastajia”, hän sanoo. Sotkamon Luonto ry:n puheenjohtaja Leena Korhonen kertoo, että heidän yhdistyksensä on mukana Sotkamon kunnan Pysy reitillä -hankkeessa. ”Yhdistyksemme jäsenet ovat hankeryhmässä asiantuntijaroolissa.” Santaojan mielestä luontoharrastamista voisi motivoida se, että harrastajan omia havaintoja voitaisiin enemmänkin käyttää hyödyksi luonnonsuojelussa.

taa siksi, että ne ovat tärkeitä ja rakkaita, vaikkei sinne suurharvinaisuuksia osuisikaan.”

Esimerkin voimaa Santajoen mukaan vanhemmilla, päiväkodeilla ja kouluilla on iso vastuu vastuu lasten luontoharrastamisessa ja hän kehottaakin viemään lapset ulos luonnon ihmeitä tutkimaan. ”Meidän vanhempien on myös syytä tarkastella asenteitamme: minkälaista suhtautumista välitämme esimerkiksi käärmeisiin, ötököihin ja petoihin.” Etelä-Karjalassa aloitettiin syksyllä lasten luontokerhot. ”Parhaimmillaan riemua, mielikuvitusta ja oivalluksia täynnä olevassa kerhossa lapset saavat rakentaa oman suhteensa lähimetsiin”, Etelä-Karjalan aluepäällikkö Anna Vuori kertoo. Syksyn ja talven aikana askarrelluista, piirretyistä ja maalatuista töistä on koottu näyttely Lappeenrannan pääkirjastoon. Maaliskuun puolivälissä päivänpituus on Suomen eteläisimmässä kunnassa Hangossa 11 tuntia 47 minuuttia ja Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella 11 tuntia 38 minuuttia, joten valoisaa aikaa riittää koko Suomeen. Yhdistysten järjestämistä kevään tapahtumista jokainen voi löytää itselleen hauskaa ja hyödyllistä tekemistä yhdessä muiden kanssa. ”Toivon, että jäsenemme löytävät omanlaistaan toimintaa yhdistyksestämme ja ehtivät omilta kevätkiireiltään mukaan toimintaan,” muotoilee Seppo Varjonen kevätterveisensä.

”Rakkaita paikkoja on voitava puolustaa.”

Tunne yhtä tärkeää kuin tieto Luonnonsuojelun ja -harrastuksen tieteistyminen huolestuttaa Santaojaa. ”Se, että pitäisi olla muka joku supertietäjä, ennen kuin omalla luontotiedolla on arvoa. Tieteistyminen Santaojan mukaan saattaa karkottaa luontoharrastajia, koska monilla on kuitenkin luontoharrastuksen taustalla rakkaus luontoon. ”Tärkeitä ja rakkaita paikkoja on voitava puolus-

Lähde mukaan toimintaan!

• Suomen luonnonsuojeluliitto koostuu

jäsenistään. Jokainen jäsen kuuluu johonkin noin 180 paikallisyhdistyksestä, jotka vielä kuuluvat 15 piiriin.

• Olet automaattisesti liittynyt oman

asuinpaikkasi yhdistykseen ryhtyessäsi Luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Voit myös valita jonkun muun yhdistyksen.

• Hyvä tapa lähteä mukaan oman paikallis-

yhdistyksen toimintaan on osallistua retkille ja tutustua siellä paikallisaktiiveihin. Myös kevätkokouksiin kannattaa mennä. Ne ovat avoimia kaikille jäsenille!

• Paikallisyhdistyksissä on monenlaista

tehtävää: voit järjestää retkiä ja tapahtumia, tehdä luonnonsuojelutyötä esimerkiksi kaavoitukseen vaikuttamalla tai vaikkapa hoitaa yhdistyksen verkkosivuja.

• Jos yhdistyksessä ei ole sinulle sopivaa

toimintaa, voit ryhtyä järjestämään sitä ystäväsi kanssa tai osallistua valtakunnalliseen toimintaan. Luonnonsuojeluliitto on vapaaehtoistensa näköinen!

Lisätietoa: vapaaehtoiskoordinaattori Kirsi Ahonen, p. 046 600 8109 ja kirsi.ahonen@sll.fi

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Savitaipaleen seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kevätkokous 20.3. klo 17–18. Savitaipaleen kirjastossa. Kahvitarjoilu! Kokouksen jälkeen klo 18–19.30 yleisöluento aiheesta: Miksi olemme allergisia? Luennoitsijana EteläKarjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa! Lisätietoja: mervi.helenius@hotmail.fi, p. 050 400 5082.

•

Etelä-Savo

Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

• •

”Taru saimaannorpasta” -näyttely 17.2.– 27.4. Linnansaaren luontokeskus Oskarissa Rantasalmella. ”Vaihda verkot katiskaan” -yleisötapahtuma 26.4. Savonlinnan torilla. Jaossa Weke-katiskoja ja nielurajoittimia, arvontaa, ohjelmaa, lapsille toimintaa sekä kahvitarjoilu. Lisätietoja: timo.luostarinen@sll.fi , p. 044 208 0770 tai kaarina.tiainen@sll.fi, p. 050 530 3270. Verkkokalastusrajoitukset ja katiskan nielurajoittimien jako alkavat 15.4. Ilmaisen nielurajoittimen saa Saimaan alueen eräistä osuuskaupoista sekä Etelä-Savon ja EteläKarjalan piiritoimistoista. Jakelupaikat: sll. fi/saimaannorppa/nielurajoittimien-jakelupaikat. Lisätietoja: timo.luostarinen@sll.fi , p. 044 208 0770.

•

Kainuu

Kainuun luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Janne Kumpulainen, p. 050 4484 710, kainuu@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Seuraa: sll.fi/kainuu, twitter.com/SLL_Kainuu Sotkamon Luonto: Retkillä voi ostaa Sotkamon Luonto ry:n T-paitoja! Äitienpäivän retki su 11.5. retki Hiidensuolle ja hiidenlammelle. Teemana suolinnusto. Lasten kevätluontokerho ”Ötökkä” Leivolassa. Huhtikuussa luontonäyttely Salmelan koulun vitriineissä. Teemana jätteet ja jätökset.

• • • •

Keski-suomi

Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi

•

Piirin kevätkokous jäsenille 20.3. klo 17.30–18.10. Jyväskylän kaupunginkirjaston pienemmässä luentosalissa to 20.3. klo 17.30. Tervetuloa! Kokouksen jälkeen yleisötilaisuus riekosta. Lisätietoja: Juhani Paavola, keskisuomi@sll.fi, p. 040 354 0063. ”Riekon nauru häviämässä?” -yleisötilaisuus 20.3. klo 18.15–19.45 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienemmässä luentosalissa. Keski-Suomenkin soilla voimakkaasti taantunut riekko on luonnonsuojelupiirin vuoden laji

•

2014. Riekosta kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannanarviointipäällikkö Pekka Helle (RKTL). Kuvia näyttää piirin pj Matti Aalto. Järj. Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen tuella. Lisätietoja: Juhani Paavola, keski-suomi@sll.fi, p. 040 354 0063. Jyväskylän luonnonsuojeluyhdistys: Pöllöretki 14.3. Huonon sään sattuessa varaillat la 15.3., pe 21.3. tai la 22.3. Retki tehdään mieluiten tyynellä säällä. Kokoontuminen klo 20 K-supermarket Länsiväylän parkkialueella (Kaivokatu 1). Ilmoita, oletko kyytiä vailla vai onko sinulla tarjota sitä. Omat eväät ja kuumaa juomaa mukaan. Ilmoittautuminen; hane.laakkonen@hotmail.com tai p. 045 236 4834. Kohde tarkentuu lähempänä. Kesto n. 4 h. Kevätkokous to 27.3. klo 17 luontomuseolla (Ihantolantie 5, Vesilinna). Sääntömääräiset asiat. Katselemme myös kuvapareja keskisuomalaisen maiseman muuttumisesta. Lähetä omat kuvaparisi: anne.m.pennanen@ gmail.com. Arvomme lähettäneiden kesken yllätyspalkinnon. Tee- ja kahvitarjoilu. Käynti kokoustilaan rakennuksen takaovelta (tarvittaessa soita, p. 040 550 4944). Retki Touruvuorelle ke 7.5. Lähtö klo 17 Palokassa Raivaajantien päässä olevalta parkkipaikalta. Kesto n. 2 h, 2 km luontopolku. Nousua n. 75 m. Oppaana Pasi Huotari. Lisätietoa: jyvaskyla.fi/ymparisto/polut#Touruv. Villiyrttikurssi to 29.5. klo 10–16. Opetellaan tunnistamaan lajeja ja laitetaan niistä ruokaa. Maksu jäseniltä 10 € ja ei-jäseniltä 20 €. Lisäksi 2 € ruokamaksu. Kokoontuminen Wilhelm Schildtin kadun päässä olevalla p-paikalla. Ilmoittautuminen 22.5. mennessä Kaisa Tervoselle, kaisa.i.tervonen@gmail.com, p. 050 594 2478. Kerro mahd. ruoka-aineallergioista. Retki Etelä-Konnevedelle la 7.6. Kimppakyydein klo 10 Yliopistonkadulla Harjun

•

• • •

kupeessa olevalta parkkipaikalta. Mm. moottoriveneajelu, joka maksaa 40 €/ hlö. Ohjelma tarkentuu. Omat eväät mukaan. Ilmoittautuminen 31.5. mennessä: heikki.susiluoma@ ekoportti.fi, p. 040 550 4944. Mukaan mahtuu 12 ensimmäistä! Kerro, voitko tarjota kyytiä vai tarvitsetko sitä. Jämsänseudun luonnonystävät: Opastettu lumikenkäkävely la 15.3. osoitteessa Paajoentie 145, Vaheri. Lumen puuttuessa teemme maastoretken. Suosittelemme kimppakyytejä, lähtö Jämsänkosken Nesteeltä klo 10.15, Jämsän S-Market klo 10.30. Kesto n. 4 h. Omat eväät ja muki mukaan. Partiolaiset tarjoavat nokipannukahvit/kuumaa mehua. Lumikenkien vuokra 5 €. Ilmoittautumiset Reijo Aholalle 10.3.14 mennessä: reijo.ahola4@ pp.inet.fi tai tekstiviestitse, p. 040 510 6354. Ilmoitathan, jos tarvitset vuokralle lumikengät. Tulossa pöllöretki maaliskuussa Jirka Lahtisen opastuksella. Retkelle kutsumme sähköpostilla, joten ilmoita sähköpostiosoitteesi Minna Harjulle minna.harju@pp.inet.fi tai seuraa Facebook-sivuja. Kevätkokous ma 17.3.14 klo 18 Kulttuuriklubi Pokurassa (Lukkoilantie 13, Jämsä). Kokouksen jälkeen emeritusprofessori Seppo Eurola kertoo kuvin Etelä-Grönlannista. Lisätietoja: Minna Harju, p. 045 674 7722. Kuvausretki su 6.4. klo 9 Ilveslinnan ympäristössä (Jämsäntie 4, Jämsänkoski). Opastusta antaa Jorma Tuomijärvi. Omat valokuvausvälineet, ohjekirja ja kamerajalusta (jos on) mukaan. Lisätietoja: Minna Harju, p. 045 674 7722. Kalliot ja jyrkänteet -retki ma 26.5. klo 17. Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon erityisasiantuntija Seija Tiitinen-Salmelan johdolla lähdemme tutustumaan, millaisia metsälain tarkoittamat jyrkänteet ja kalliot

•

• •

• • • •

Luonnonsuojelija #1/2014

•Pelastuspartio

Bjursin turvaan

Bjursin saaren vanhat kangas- ja kalliometsät ovat saaneet kehittyä vuosikymmenten ajan luonnontilaisina. Lahopuuta on runsaasti.

Uudenmaan luonnonsuojelijat olivat hereillä, kun arvokas Bjursin saari oli menossa myyntiin. Suojeluasiantuntija Keijo Savola kertoo, miten saaren rakentamattomat rannat, lehdot ja vanhat kalliometsät saatiin suojeltua. Teksti Liisa Hulkko Kuva Kimmo Jääskeläinen

Millainen Bjursin alueen historia on? ”Inkoossa sijaitseva Bjursin sisäsaariston alue on ollut Vantaan kaupungin omistuksessa. Stä on käytetty retkeilyyn, mutta metsänhoidosta on väännetty kättä Vantaan kaupungin ja luonnonsuojelijoiden kesken jo 1990-luvulla. Pääosa alueesta on saanut kehittyä ilman metsänhoitoa useita vuosikymmeniä.” Mikä tekee Bjursin alueesta suojelun arvoisen? ”Se on melko uniikki sisäsaariston alue, jossa on pienempiä saaria sekä 300 hehtaarin yhtenäinen saaren osa. Bjursissa on luonnontilaisia kangas- ja kalliometsiä sekä hieman korpia ja lehtoja. Pelkästään rakentamatonta merenrantaa on yli 10 kilometriä.”

jelu ei silti edennyt. Pian rahapulainen kaupunki oli jo myymässä sitä vapaille markkinoille. Huomasimme onneksi tilanteen ja olimme heti yhteydessä Vantaan kunnallispoliitikkoihin. Selvitimme valtion halun ostaa alue KuntaMETSO-rahoilla suojelualueeksi – ja kiinnostihan se, kun oli valtakunnallinen herkkupala tarjolla!”

”Bjurs on oikea valtakunnallinen herkkupala.”

Minkälaisen työn takana saaren suojelu oli? ”Alueen luontoarvot tunnustettiin virallisesti vasta pari vuotta sitten luontokartoituksen jälkeen. Suo-

Mitä Bjursille olisi tapahtunut, jos sitä ei oltaisi tässä yhteydessä saatu suojeltua? ”Oletan, että se olisi päätynyt joko metsätalousmaaksi jollekin uusrikkaalle tai todennäköisimmin jollekin sellaiselle omistajalle, joka olisi ryhtynyt hiljalleen edistämään alueen rantojen rakentamista.”

Mitä tästä voidaan oppia? ”Kuntien omistamat arvokkaat luontoalueet on syytä saada lakisääteiseen suojeluun, koska niille voi taloustilanteen muuttuessa tapahtua ihan mitä vain.”

•Tapahtumat •

ovat ja saamme kuulla niiden merkityksestä luonnon monimuotoisuuteen. Lähtö klo 17 Jämsän Shelliltä, osoite Kauhkialantie 116, Jämsä. Kimppakyytimahdollisuus. Lisätietoja: Minna Harju, p. 045 674 7722. Keurusseudun luonnonystävät: Lisätietoa kaikista retkistä: jouko.pihlainen@suomi24.fi, p. 040 843 1709. Pöllöretki 8.3. klo 18.30–21. Lähtö kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta. Joutsenretki 6.4. klo 9–12. Lähtö kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta. Koskiretki Liesjärven Myllykoskelle 11.4. klo 18–20. Suurien puiden retki Suomen suurimmille haavoille Letonmäkeen 18.4. klo 18–20. Lintujen kevätmuuton havainnointia 19.4. klo 5–13. Riihon Lehdontien lintutornilla ja Manniskylän pelloilla. Paikalle voi tulla milloin vain. Ilmoittaudu, jos tarvitset kyytiä. Lintutorniretki Heinävalkeiselle 25.4. klo 18–20. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Turvesuoretki Keuruun Heposuolle 2.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Tornien taisto -lintutorniretki 3.5. klo 5–13. Osallistutaan useissa torneissa, ainakin Riihon Lehdontiellä. Ilmoittaudu, jos tarvitset kyytiä. Susivaellus Limpsingin rotkossa 4.5 klo 8–16. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Valkeisretki Valkeajärven Valkeislammille 9.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linjaautoasemalta. Vanhan metsän retki Riihon Väärisjokisuun suojelumetsään 16.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta.

• • • • • • • • • • •

•

Kevätretki Soinin Matosuolle 17.5. klo 8–17. Hieno lintusuo pitkospuupolkuineen. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta klo 8 ja Haapamäen Suojalta 7.40. Ilmoittaudu viikkoa ennen! Taivaanrantojen tiirailua Simsiön Kalikkamäellä 23.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta.

•

Kymenlaakso

Kymenlaakson luonnonsuojeluPIIRI: Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola, auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

•

Piirihallituksen kokoukset Kouvolassa Vaahteratalossa to 20.2. klo 18 kevätkokouksen yhteydessä Haminassa to 27.3. klo 17, Kouvolassa Vaahteratalossa to 17.4. klo 18 sekä Repovedellä Saarijärven kämpällä su 18.5. klo 11. Piirin kevätkokous Haminassa to 27.3. klo 18. Piirin virkistyspäivä Repovedellä piirihallituksen ja yhdistysten hallitusten kesken su 18.5. klo 13 alkaen.

• •

Meri-Kymen luonto: Kevätkokous 26.2. klo 18 Monikulttuurisessa toimintakeskus Myllyssä (Gutzeitintie 14, Kotka). Lisätietoja: Ritva Huusko-Helminen, p. 050 4670 497. Nuukuusvikko 21.– 27.4. Lisätietoja: Tarja

• •

•

Kemppainen, ruiskaunokit@gmail.com. Petteri Saarion kuvaesitys 29.4. klo 18. Kotkan kirjaston auditoriossa. Jäsenet 0 €, muut 5 €. Lisätietoja: Tarja Kemppainen, ruiskaunokit@gmail.com. Arktika-retki Ulko-Tammioon 24.5. klo 8–17. Arktisten lintujen muuton seurantaa. Lisätietoja: Ritva Huusko-Helminen, p. 050 4670 497.

•

Pohjois-Kymen luonto: Lisätietoja: pohjoiskymenluonto@gmail. com, p. 040 463 8941, sll.fi/pohjoiskymenluonto. Hallituksen kokous 4.3. klo 18–19. entisessä rautatieläiskotimuseossa eli Nygrenin talossa Kaunisnurmen museokorttelissa (Veturimiehenraitti 5). Lumikenkä- ja hiihtoretki Hangassuolle 8.3. Kokoontuminen klo 10 Keltakankaan ABC:llä (VT 15 / Hallitie 2). 5 km retki Hangassuolle joko lumikengillä/suksilla Mahdollisuus vuokrata lumikengät. Jos tarvitset vuokrata lumisukset, ilmoittaudu 28.2. mennessä. Kesto 4 h. Lisätietoja Matilta p. 050 438 1488. Kevätkokous 11.3. klo 18 Ravintola Aseman Vintin kabinetissa (Hallituskatu 3). Kahvitarjoilu ja luontokuvaesitys. Lisätietoja: Päivi Tiihonen, 040 463 8941. Pöllöretki ja kuutamohiihto 14.3. klo 18–22. Kokoontuminen klo 18 Polven Juustolassa (Polventie 59 A, Savero, polvenjuustola. fi/sijainti.php). N. 10 km rauhallista vauhtia. Varusteet: sukset, lämmin retkivaatetus, otsalamppu. Lisätietoja Mikolta, p. 040 589 6955. Jäsenilta 1.4. klo 18–19. Pyöräretki Alakylään 13.4. klo 11–13.

•

• •

• • •

Lähtö klo 11 Vaahteratalon pihasta (Varuskuntakatu 8, Kouvola (Kaunisnurmen museokortteli). Pyöräillään Alakylään ja katsellaan kevään edistymistä. Pyörävuokraamon pyörät ovat käytettävissä ilmaiseksi. Sopii koko perheelle. Lisätietoja Matilta p. 050 438 1488. Museokorttelin Käsityö- ja taitopäivä 27.4. klo 11 alkaen. Toimintaa, työnäytöksiä ym. puodeissa ja pihoissa. Vaahteratalon pihassa polkupyörän pikahuoltoa, perennanvaihtoa ym. ohjelmaa, puoti on auki. Tarkempia tietoja myöhemmin www.sll.fi/ pohjoiskymenluonto. Pyöräretki Ruotsulan reduttiin 4.5 klo 12 alkaen. Lähtö klo 12 Vaahteratalon pihasta (Varuskuntak. 8). Pyörävuokraamon pyörät ovat käytettävissä. Lisätietoja Matilta, p. 050 438 1488. Jäsenilta 6.5. klo 18 alkaen. Lumoudu luonnosta -retki Myllypuron puronvarsilehtoon 18.5. klo 12–14. Lähtö klo 12 Kiehuvan päiväkodin (ent. Kiehuvan koulun) pihasta (Ojamaantie 6). Lisätietoja: p. 040 463 8941.

• • • •

Lappi

Lapin luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Tarja Pasma, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

Luonnonsuojelija #1/2014

Kevätkokouksiin tutustumaan

Kevään tapahtumakalenteri on täynnä yhdistysten kevätkokouksia. Mutta mitä niissä oikein tapahtuu?

Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille. Yhdistyksen hallitus valmistelee kokouksen ja kutsuu sen koolle. Kokouksesa käsitellään yhdistyslaista tulevat sääntömääräiset asiat: hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, myönnetään vastuuvapaus tilivelvollisille sekä valitaan piirikokousedustajat ja muiden tarpeellisiksi katsottujen järjestöjen kokousten edustajat. Tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo ja kevään toiminnan suunnittelu! Lisätietoa kokousten järjestämisestä: //intra.sll.fi/yhdistysnetti//

Talkootyötä Saaristomerellä Saaristomeren kansallispuiston perinnemaisemien hoitotalkooleirit: 1.–4.5., 8.–11.5. ja 12.–18.7. 2014 Leirit järjestetään Houtskärin Jungfruskärissä, vetäjinä Metsähallitukselta Maija Mussaari ja Trygve Löfroth. Keväällä ohjelmassa siivousta ja keleistä riippuen myös raivausta. Kesällä niittoa ja haravointia. Kokkina Maija Ekblom. Ilmoittaudu: varsinais-suomi@sll.fi tai p. (02) 2355 255. Varaus tulee voimaan kun leirikohtainen varausmaksu 20 € on maksettu Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin tilille FI24 4309 0010 1280 56. Varausmaksu palautetaan leirin jälkeen paikkansa käyttäneille.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Pirkanmaa

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa

•

Kevätkokous to 27.3. klo 17 Tampereen Vanhan kirjastotalon luentosalissa. Kokouksen jälkeen n. klo 18 professori Heikki Toivonen kertoo uhanalaisten lajien arvioinneista ja arvioi lajistoa uhkaavia tekijöitä. Vietä loma saaressa! Jäsenet voivat vuokrata piirin Vuohisaarta vaatimattomine mökkeineen juhannuksesta syyskuun loppuun asti. Hinnat: 30 €/vrk arkisin, 35 €/vrk viikonloppuisin ja pyhäpäivinä, 170 €/vko (7 vrk) tai 450 €/kk. Lisätietoja: sll. fi/pirkanmaa/vuohisaari, varaukset p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi

•

• • •

•

Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys Kevätkokous sekä linnunpönttötalkoot la 5.4. Vehkalahden koululla. Talkoot alkavat klo 11 ja kokous pidetään klo 13 pönttöjen rakentamisen tauolla. Osoite Joenmutka 1 (Eräjärventie 102), Oriveden asemanseutu. Lisätietoja: pj. Jyrki Heimonen, p. 050 5500 369. Kevätretki Onnistaipaleelle Hörtsänän arboretumiin la 10.5. klo 10–13. Aluksi kodassa kaikille avoin hallituksen kokous,

Kevätretki ja piikkilangan keruutalkoot lauantaina 3.5.2014 Heinäveden Vihtarissa, Mattilan tilalla. Perinneympäristöjen lajiston säilyttämisessä avoimuuden ylläpito laiduntamalla on tärkeää. Ilmari Räsäsen Luonnonsuojeluliitolle testamenttaaman Mattilan tilan pelloilla, niityillä ja metsälaitumilla on paljon vanhoja piikkilanka-aitoja. Talkoissa poistetaan piikkilangat, jotta laiduntaminen voi alkaa. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava opastaa halukkaat talkoiden jälkeen kevätillan retkelle Mattilan tilan oman suojelualueen majavalammelle. Majavan hännänläiskytys voidaan lähes taata! Ilmoittautumiset talkoisiin viimeistään 20.4. Hanna Suomiselle: hanna.suominen@ely-keskus.fi. Mukaan omia työvälineitä ja lisäeväitä. Tärkeimpiä välineitä ovat piikkilangan katkaisuun pystyvät pihdit, tongit tai leikkurit sekä vasara tai sorkkarauta. Etelä-Savon MaMa-hanke tukee talkoita ja tarjoaa kahvit, jotka Maa- ja kotitalousnaiset keittävät. Luonnonsuojeluliitto tarjoaa vakuutukset, grillimakkarat ja mehua. Lisätietoja: risto.sulkava@sll.fi, p. 050 560 2113.

• •

Kuva: Liisa Hulkko

Mäntän seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja: sirkku.polvinen@ manttavilppula.fi, p. 050373 1283. Kevätkokous 27.3. klo 18–20 MänttäVilppulan kaupunginkirjastossa. Opastusta geokätköilyyn 8.5. klo 17–19. Geokätköily on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita GPS-paikantamilla. Paikka: Mäntän lukio ja sen lähimaasto (Koskelantie 3). Linturetki Lempäälään Ahtialanjärvelle ja Kangasalan Laipanmaahan 24.5. klo 9–14.

Nokian Luonto: Retki Intianlahden muinaisuomalle 22.3. klo 10–14. Kokoontuminen Knuutilan kartanon parkkipaikalla Lukkisalmentiellä Siurossa. Varusteina sään mukainen vaatetus ja eväät. Oppaina Anne Viitalaakso ja Kaija Helle, jolle tiedustelut. p. 044 0177 180. ”Kaakkurin huudosta pähkinälehtoon – luonnon rikkautta Nokialla” -kurssi 3.4. alkaen. Järj. yhdessä Pirkan opiston kanssa. Tutustutaan Nokian arvokkaisiin luontokohteisiin luennoilla ja maastossa. Vetäjä Kaija Helle, p. 044 0177 180. Ilmoittaudu: pirkanopisto.fi/ilmoittautuminen. Kurssin tunnus on 4102019NK ja osallistumismaksu 30 €. Luennot klo 19–20.15 3.4. (mm. lehtojen rehevyyttä ja järviluontoa), 10.4. (kalliometsiä, harjuja ja perinnemaisemia) ja 24.4. (lintukohteita). Maastoretket: 10.5. (Nokian arvokkaita lintualueita), 17.5. ja 24.5. (luontokohteita ja perinnemaisemat). Tervetuloa! Lisätietoa: sll.fi/pirkanmaa/nokian-luonto.

•

Keväiset talkoot Heinävedellä

Luonnonsuojelija #1/2014

•Tapahtumat jonka jälkeen retkeillään. Lisätietoja: siht. Timo Peltoniemi, p. 0400 966 653. Suunnitteilla biokaasu- ja sähköautopäivä maalis–huhtikuussa. Lisätietoja: Seppo Leinonen, seppoposti@seppo.net.

•

Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys: Kevätkokous pe 28.3. klo 18 Mikkolan navetan viereisessä Pytingissä (Keskitie 5, Luopioinen). Anu Murron power point -esitys ”Nuolihaukka Kukkialla ja maailmalla”. Notkuva noutopöytä. Pilkkiretki Tykölänlahdelle 22.3. Aluksi kokoonnumme Klemolan pihaan (Äimäläntie 715) klo 9.

• •

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys: Ajankohtaisin tieto tapahtumista ja tulevat retket: tysy.fi ja facebook. com/pages/Tysy/172457349536069 Liity tiedotuslistallemme lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen tysy-subscribe@yahoogroups.com Kaikille avoimet hallituksen kokoukset 18.3., 15.4. klo 17 alkaen piirin toimistolla (Kuninkaankatu 39). Kevätkokous 23.4. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa ilmoitteluamme!

• •

Virtain luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja: larissa.heinamaki@iki.fi, p. 040 776 2797. Kevätkokous 20.3. klo 18. Paikka Grilli 66 (Virtaintie 29). Linnunpönttötalkoot 10.4. klo 19–20 Heinosella, Lakarintie 29. Mukaan voi ottaa oman vasaran ja työhanskat käsien suojaksi. Lintubongaustapahtuma 3.5. klo 5–14 1. kertaa Nuorisokeskus Marttisen uudella lintutornilla. Koko perheen luontotapahtuma alkaa klo 10. Ohjelmassa on lintujen tunnistamisen lisäksi mm. boulderointia, sisätemppurata, opastettuja luontopolkukierroksia ja linnunpönttöjen rakennusta. Lintuornille pystytetään puolijoukkueteltta, josta voi ostaa kupposen kahvia tai teetä sekä pikkupurtavaa. Marttisen ruokalassa myös ruokailumahdollisuus. Taimienvaihtotori 18.5. klo 12–13. Tuo tullessas, vie mennessäs! Vaihda ylimääräiset perennat uusiin kasveihin. Laita nimilaput tunnistamisen helpottamiseksi. Ole ajoissa paikalla! Paikka: Kaupungintalo, Virrat.

• • •

•

Ylöjärven luonto: Lisätietoja: Eero Jurvelin, p. 050 542 1265 Kuutamopöllöhiihto 14.3. klo 21–23. Sijainti tulee verkkoon: sll.fi/pirkanmaa/ylojarvenluonto. Linnunpönttötalkoot 5.4. klo 10–12 Vuorentaustan koululla. Linturetki 5.5. klo 9.30–13 Takamaalle ja vierailu Liimolanvuorella. Lähtö klo 9.30 Leijakirjaston pihasta ja klo 10 Hirvijärvellä.

• • •

Pohjanmaa

Pohjanmaan piiri: Piirisihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa

Kauhavan luontoyhdistys Valokki: Pasi Ylihärsilän luontokuvanäyttely Kauhavan pääkirjastossa helmikuun ajan. Kevätkokous to 27.2. klo 18 Kauhavan yrittäjäopistolla luokassa 110 (Kauppatie 109, 62200 Kauhava). Tervetuloa! Luonnonkuvailta to 27.2. klo 19 Kauhavan yrittäjäopistolla luokassa 110. Tervetuloa! Lintujen kevätmuuton tarkkailuaamu

• • • •

la 12.4. klo 6–12 Kauhavan Alajoen Annalan lintuhavaintoasemalla. Ilmoittautuminen 10.4. mennessä Ossi Hemmingille. Tarkemmat tiedot: sll.fi/pohjanmaa/valokki Metsä- ja suoretki Kauhavan itäosiin la 24.5. klo 8–12. Tervetuloa koko perhe! Lähtö Kauhavan kirkon parkkipaikalta klo 8. Ilmoittautuminen 22.5. mennessä Mikko Hänniselle tai Erkki Korpimäelle. Tarkemmat tiedot: sll.fi/ pohjanmaa/valokki Suomenselän Luonnonystävät: Vuosikokous Alavuden kulttuurikeskuksessa ma 24.3. klo 18. Kokouksen jälkeen klo 19 SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava pitää esitelmän turpeenkaivun vesistöhaitoista.

•

Pohjois-karjala

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Piirisihteeri Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Toimisto: Kauppakatu 44, 80100 Joensuu Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi Joensuun seudun luonnonystävät: Tapahtumista tarkempaa tietoa helmi-maaliskuun vaihteessa ilmestyvästä Lehtivihreä-jäsenlehdestä ja kotivisivuilta sll.fi/joensuu Hiihto- ja lumikenkäretki Kolvananuurolle la 2.3. yhdessä Enon luonnonystävien kanssa. Omat sukset, kengät ja eväät. Ilmoittautudu mm. kyytejä varten: ursula.strandberg@gmail.com. Vuosikokous maaliskuun puolivälissä. Viime vuonna alkanutta lintukurssia jatketaan keväällä.

• • •

Pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa

Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys: Vuosikokous 27.2. klo 18.30 alkaen Kempeleen asukastuvalla, Honkasentie 11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvia ja pullaa luvassa! Katso: kolsy.net.

•

Lakeuden Luonto: Kevätkokous ja yleisöluento ”Ultsin luontokuvia Afrikasta” 26.2. klo 18 Liminganlahden luontokeskuksessa (Rantakurvi 6). Kuvat, kahvit ja lopuksi sääntömääräiset asiat. Hiihtoretki Lumijoen Varjakassa sään mukaan joko Hentilän laavulle tai Rokonkarille 16.3. klo 12. Pilkkiretki joko 29.3. tai 5.4. klo 10–13 Nuoluanjärvelle. Ks. päivitetyt tiedot sites. google.com/site/lakeudenluonto Pönttötalkoot Kalaojilla 25.4. klo 18, Seikkulankuja 3, Liminka. Lintukuvafestivaalille osallistuminen pe 25.4. ja la 26.4., Liminganlahden luontokeskus. Tornien taisto 3.5. Hirvinevalla klo 5–13, vetäjä Teppo Mutanen, Tornin täristys – koko perheen linturetki klo 12. Maastoretki keväiseen suoluontoon Kyllikki Maarannon johdolla la 24.5. Kokoontuminen klo 9 Limingan S-marketin parkkipaikalla Tupoksentie 9, josta retkelle kimppakyydein. Yölaulajaretki pe 6.6. klo 22, Virkkulan ranta, kokoontuminen Liminganlahden luontokeskuksella, vetäjänä Tellervo Kalaoja.

• • • • • • • •

Oulun luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja: olsy.fi, olsy@olsy.fi, p. 045 639 5311. Ajankohtaiset tapahtumat ja retket myös Info-pisteissä: K-supermarketit, Citymarket Kaakkuri, Citymarket Rusko, yliopiston keskusaula. Retkikerho – The Excursion Club: Soita p. 045 639 5311 tai olsy.fi/retkikerho liityjaseneksi.html. Retkiohjelma: olsy.fi/ retkikerho, retkikerho@retkikerho.fi tai 045 639 5311. Vuosikokous – Annual meeting to 27.3. klo 18 Kangaspuiston päiväkodissa, Valtatie 35 Kampanjat ja muu toiminta – Campaigns and other activities: Kahvilakeskustelut kerran kuukaudessa Cafe Roosterissa, olsy. fi/kahvila, Pyöräilykampanja, Ovenpieliluonto: Luonto alkaa ulko-ovelta, Kansallinen kaupunkipuisto Ouluun, kaupunkipuisto.net, Oulun viheraluesuunnittelun ja asukkaiden osallisuuden uusi toimintamalli, Sanginjoen kansallispuistohanke, Luontopisteet, olsy.fi/luontopiste, METSOtoiminnan metsien inventointiretkiä Harrastepiirit – Hobby circles: Rakennusja luontohistoria, Puutyöpiiri, Pyöräpaja.

• •

•

Pohjois-savo

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 (ei kesä,- heinä- ja elokuussa) Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

•

Piirin kevätvuosikokous 22.3. klo 12–15. Kuopion Puijon seurakunnan tiloissa (Puijon kirkolla). Ennen kokousta klo 12 alkaen keskustelemme kirkon ja seurakunnan ympäristövastuukysymyksistä, joihin meitä johdattelee Puijon seurakunnan kirkkoherra Jaana Marjanen. Kokous alkaa n. klo 13.30. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: Kevätvuosikokous ma 17.3. klo 18 Kuopion museon kokoushuoneessa (Kauppak. 23, käynti pihan puolelta). Kokouksen jälkeen ”Voihan kanit ja karhunvatukat” -yleisöesitelmä. Geologi Peter Sorjonen-Ward kertoo Australian vieraslajeista. Kahvitarjoilu. Lisätietoja: Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811.

•

Varkauden luonnonystävät: Liisan lintukävely 2.3. klo 10–12. Varkauden Tyyskässä. Kokoontuminen Varkauden kaupungintalon parkkipaikalla klo 10. Oppaana Liisa Tolvanen, p. 040 5860 790. Maaliskuussa pöllöjen kuunteluretki sopivan sään sattuessa. Yhteydenotot: pöllöopas Timo Immonen, p. 0400 371 736. Lintutorniopastusta Joroisten Pasalan lintutornilla 17.4. klo 17–19. Oppaana Eino Repo, p. 040 8454 983. Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla 20.4. klo 9–12. Lintujen tarkkailun ohella voit nauttia nuotiokahvit. Oppaina lunnonystävien lintuharrastajat. Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla 27.4. klo 9–12. Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla 3.5. klo 9–12. Yhdistyksen joukkue osallistuu Tornien Taistoon klo 5–13. Tule kannustamaan !

• • • • • •

Satakunta

Satakunnan piiri: Aluesihteeri Risto Vilén, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi

Toimisto: Antinkatu 2, 28100 Pori, Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

Ala-Satakunnan ympäristöseura: Lisätietoa retkistä, talkoista ja tapahtumista: sll.fi/alasatakunta ja Facebookista ”Luonto ja ympäristö ASYS” tai Alasatakunta-lehden yhdistyspalstalta. Liity Retki- ja talkookerhoomme: p. 0500 125215 / Erkki tai erkki.jaakohuhta@ dnainternet.net. Ehdota haluamaasi retkeä!

• • • •

Maaliskuussa linnunpönttöjen ripustustalkoot Kiukaisissa. Yhteyshenkilöt: Janne, p. 050 3223 563 ja Seppo, p. 050 560 7357. Maalis–huhtikuussa pöllöretki. Yhteyshenkilöt: Seppo, p. 050 560 7357 ja Erkki, p. 0500 125215. Toukokuussa kevätretki. Yhteyshenkilöt: Seppo, p. 050 560 7357 ja Erkki, p. 0500 125 215. Touko-kesäkuussa Wanhan Apteekin puutarhan niittotalkoot Kiukaisissa. Yhteyshenkilöt Päivi, p. 050 516 8350, Erkki, p. 0500 125 215 ja Seppo, p. 050 560 7357. Porin ympäristöseura: Vuosikokous 26.2. klo 18 Luontotalo Arkissa, esitelmä n. klo 18.30 Esko Railo; Porista pohjoiseen. Retki Ähtärin eläinpuistoon la 29.3. klo 9–n. 18. Bussimatka ilmainen, sisäänpääsyn osallistujat maksavat itse. Ilmoittaudu: porinseudunymparistoseura@gmail.com.

• •

Uusimaa

Uudenmaan piiri: Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@ sll.fi, puheenjohtaja Sirkku Manninen, p. 040 563 1546 Toimisto: Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri)

•

Nuuksion kansallispuiston 20-v. juhlat 1.3. Suomen luontokeskus Haltian lähellä Päivättärenpolun tulipaikalla klo 13. Tervetuloa! Ilmoittaudu 21.2. mennessä: hilkka.laitinen@ gmail.com tai p. 044 0500 354. Lisätietoja: sll.fi/uusimaa/nuuksion-kansallispuisto-20vuotta Riukuaitatalkoot 17.5. klo 10–17 Porvoon lähellä Bosgårdin kartanon tilalla: bosgard. com/#. Mennään kimppakyydeillä tai järjestetään kuljetus Porvoon linja-autoasemalta. Omat eväät talkoiluun, talkoiden jälkeen maatila tarjoaa lämpimän aterian. Ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta aidan rakentamisesta: hyvä talkoomieli riittää! Lisätietoja lähetetään ilmoittautuneille ennen tapahtumaa. Ilmoittaudu 1.5. mennessä: aharlio@ yahoo.com .

•

Espoon ympäristöyhdistys: Hallituksen kokous 5.3. klo 18, Pappilantie 5 (Villa Apteekki), Espoon keskus. Toiminnan suunnittelua, kaavoitus- ja metsäasioita ym. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kevätkokous 25.3. klo 18, Pappilantie 5, Espoo. Kahvi + pientä purtavaa. Tervetuloa!

• •

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Pöllö- ja tähtiretki Vuosaaresta Talosaaren Torpalle pe 28.2. klo 21–24. Lähtö Vuosaa-

•

Luonnonsuojelija #1/2014

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

resta bussin 96 päätepysäkiltä. Tarkemmat tiedot retkestä, varustuksesta, reittiohjeista: helsy.fi ja Mirja Reinonen, p. 050 1420. Kävelyä noin 5,5 km. Torpalla voi myös yöpyä. Oppaat: Paul Segersvärd (pöllöt) ja Tuukka Perhoniemi (tähdet). Laskiaissunnuntain avoimet ovet Talosaaren Torpalla su 2.3. klo 12–16 Lintujen talviruokinnan tarkkailua Talosaaren Torpalla, avoimet ovet la 15.3. Matkapuhelin ja tabletti-laite luontoretkeilijän apuna -opastus ke 26.3. Elisa Studiossa (Mannerheimintie 22–24). Ilmoittautuminen 19.3. mennessä. Kevätkokous to 10.4. klo 18–19.30 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6). Tule kuulemaan ja tutustumaan! Alustus Helsingin ajankohtaisista suunnitelmista tarjoilujen kera. Kevätmuuton seurantaa Talosaaressa la 12.4. klo 9.15–12. Lähtö bussin 93 Talosaarentien pysäkiltä (5007). Kävellään 3,5 km Talosaarentietä tulvapeltojen linnustoa tarkkaillen. Torpalla on avoimet ovet. Lintupiiloretki perheille su 13.4. klo 10–13. Tapaaminen Vanhankaupungin lahden puistossa, Hämeentie 161. Pienet retkeläisetkin oppivat lintujen tunnistuksen alkeita, kun selvitämme lajien piirteitä ja käyttäytymistä. Kiertelemme luontopolulla osallistujille sopivan matkan. Retkeä värittävät hauskat aistileikit ja luontotutkimukset. Vetäjänä Kiertävän luontokoulun luonto-ohjaaja Milla Tuormaa. Ilmoittautumiset: info@kiertavaluontokoulu.fi, 040 7660 376. Mukaan omat eväät, retki on ilmainen. Järjestetään Luonto-Liiton Uudenmaan piirin kanssa. Reitti 2000 -vaelluksen jatko-osa Louhelasta Solvallaan la 26.4. Vaihtoehtoiset lähtöpaikat: 9 Louhelan rautatieasema, 10 Pärispruunpuiston bussipysäkki tai 13.30 Luukki, bussipysäkki. Retki päättyy klo 18:n ja 22:n välillä Solvallaan, josta bussiyhteys Espoon rautatieasemalle. Retken voi aloittaa ja lopettaa haluamassaan vaiheessa. Omat eväät. Koko reitin pituus on 35,68 km. Tornien taisto la 3.5. klo 5–13. Lintutorni ilmoitetaan myöhemmin: helsy.fi. Pyöräretki Talosaaren Torpalle la 10.5. Vaihtoehtoiset lähtö- ja paluupaikat ja lähtöajat verkossahelsy.fi. Retki edellyttää kohtalaista pyöräilykuntoa (n. 12 km/h) ja koko retken pituus on 30 km. Kevätretki Laajasalon Stansvikin kartanoluontoon ja rantametsiin ma 12.5. Vaihtoehtoiset lähtöpaikat: klo 17.30 bussin 84 päätepysäkiltä, Gunillantieltä tai klo 18 Stansvikin ravintolasta. Arki-iltapäivän linturetki Viikkiin to 15.5. Lähtöpaikka: Gardenian piha, Koetilantie 1. Iltayön vaellus Talosaaren Torpalle yölaulajia ja lepakoita tarkkaillen pe 23.5. klo 21 alkaen. Lähtö bussin 96 päätepysäkiltä Porslahdentien päästä. Takaisin kimppataksilla. Torpalla voi yöpyä sopimalla asiasta Anneli Mikkosen kanssa, p. 050 599 2408 tai annelimaria.mikkonen@ luukku.com.

• • • • • •

•

• • • • •

Inkoon-Siunion ympäristöyhdistys: Lisätietoa saa yhdistyksen nettisivulta sll.fi/uusimaa/ inkoo-siuntio ja paikallislehdistä. Vuosikokous 23.3., jonka yhteydessä tiedotustilaisuus petonisäkkäistä. Maalis-, huhtikuussa pöllöretki. Luontoretki 23.4. Siuntionjoen suistoon ja tutustuminen Slussenin alueen mahdolliseen rakennushankkeeseen. Toukokuussa perinteinen linturetki. Retki Pohjois-Siuntioon Henriksforsin koskelle ja historialliselle maatilalle 17.5.

• • • • •

Järvenpään ympäristöyhdistys: Hallituksen kokoukset 31.3. klo 18–21 ja 28.4. klo 18–21 Järvenpää-talolla. Kokoukset ovat jäsenillemme avoimia. Lisätietoja: Erika Weckström, info@jympy.fi. Aamulaulajaretki 4.5. klo 8–10. Kokoontuminen Postikadun ja Vanhankyläntien risteyksessä. Liikutaan kävellen, halukkaat voivat jatkaa pyörillä Vanhankylänniemeen. Lisätietoja: Kaija Niitepõld, info@jympy.fi. Järvenpää-päivä 10.5. kävelykadulla Tietoa yhdistyksestä, SLL:stä ja paikallisista luontokohteista. Tervetuloa! Kevätillan lintukävely 22.5. klo 18–20. Helppoa maastoa Joukon polun ja Kaakkolan tornin ympäristössä. Lähtö Taidetalon pihasta, Harjuvaarankuja 2. Lisätietoja: Kaija Kaija Niitepõld, info@jympy.fi.

• • • •

Karkkilan luonnonsuojeluyhdistys: Luonnon lumo -näyttely 28.2. asti Kirjastogalleriassa Karkkilan kirjastossa (Valtatie 26). Nyhkälän koulun 8. luokan valinnaisen kuvataideryhmän töitä. Ohjaajana kuvataideopettaja Sanna Suonpää. Järj. yhdessä kirjaston ja Nyhkälän koulun kanssa. Lisätietoa: sll.fi/luontolainassa.

•

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Lohjan luontokuvailta pe 28.2. klo 18 Lohjan Harjulassa (Kullervonkatu 7). Pekka Tuuri: Vedenalainen Suomi, Tuomas Heinonen: Suomenojan luonto sekä kuvia lohjalaisilta valokuvaajilta. Kesto n. 2 h. Liput: aikuiset 10 € ja koululaiset 5 €. Tiedustelut: lars.eriksson@koti.fimnet.fi. Järj. yhdessä Proluontokuvan ja Lohjan Maailmankaupan kanssa. Retki Karkalin luonnonpuistoon ke 7.5. klo 18. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä (Sibeliuksenk.) 18 tai kokoontuminen luonnonpuiston p-paikalla klo 18.30. Oppaina Reijo Pokkinen, p. 040 740 2427 ja Mirja Ojala, p. 050 434 9945.

•

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Kevätkokous ti 25.2. klo 18 Sovun kerhohuoneella, Veteraanitie 7. Klo 19 tutkija Janne Heliölä kertoo Maatalousympäristön päiväperhosseurannasta. Earth Hour -ilmastotempaukseen osallistutaan la 29.3. sammuttamalla valot klo 20.30–21.30 ja kokoontumalla Kotojärven laavulle kokemaan hämäryyttä. Kevään mittaan myös erilaisia talkoita. Seuraa ilmoittelua paikallislehden seurapalstalla ja osoitteessa: mantsalan-lsy.fi

Laatokan laineilla Koe ainutlaatuinen luontoretki Laatokan saaristossa kesällä 2014! Laatokan luonto tarjoaa maisemiltaan ainutlaatuisen ympäristön suomalaisvenäläisille soutu- ja purjehdusretkille. Retkillä liikutaan venäläisillä soutujaaloilla sekä aavalla ulapalla että saaristoreiteillä, suotuisilla tuulilla purjehditaan. Mukana kulkee moottoroitu huoltoalus. Majoitus on omissa teltoissa. Kullekin retkelle mahtuu 12 suomalaista. Soutu- ja purjehdusretket kesällä 2014: 4.7.–14.7.2014 Käkisalmi – Pohjoissaaristo – Sortavala, 11 pv, hinta 620 € 14.7.–22.7.2014 Sortavala – Valamo – Sortavala, 9 pv, hinta 550 € Hinnat sisältävät viisumin, venäläisen retkimuonituksen ja ohjelman, suomalaisen vetäjän opastuksen ja matkat (lähtö&tulo: Lappeenranta). Opiskelija-alennus 20 %. Sitovat ennakkoilmoittautumiset 25.4. mennessä. Ennakkomaksuna laskutetaan 70 €. Ilmoittautumiset: laatokansoudut@gmail.com tai Silja Mäki, p. 044 5111 438. Järjestäjinä Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ja Pietarin meritekninen yliopisto. Lisätietoja: sll.fi/etela-karjala/toiminta/tyoryhmat/laatokka.

• • •

Vantaan ympäristöyhdistyksen Vantaan Luontokoulu: Ilmoittautumiset luonto-opetuskeskus Vantaan Luontokoulun kursseille: p. (09) 875 30 57 tai toimisto@ vantaanluontokoulu.fi. Toimistoaika ma klo 10–15, muulloin jätä viesti vastaajaan ja kerro nimesi, osoitteesi, p.numerosi ja erityisruokavaliot. Kurssit ovat Luontokoululla Sotungissa Itä-Vantaalla (Sotungintie 25) ellei toisin ilmoiteta. Lisätietoja: vantaanluontokoulu.fi. Opintokeskus Visio tukee kursseja.

•

Kevätseuranta ti 2.4. klo 15–18, kohderyhmänä opettajat, varhaiskasvattajat, kerho-ohjaajat. Tehdään kevään havaitsemiseen ja tutkimiseen harjoituksia ja tutustutaan mm. Luonto-Liiton Kevätseurantamateriaaliin. Tavoitteena tarjota opettajille uusia ideoita keväisen luonnon tutkimiseen.

Vuokon luonnonsuojelusäätiön APURAHAT 2014 Vuokon Luonnonsuojelusäätiön apurahat 2014 ovat haettavissa. Tuettavien hankkeiden tulee liittyä elinympäristöjen tai huonosti tunnettujen tai uhanalaisten lajien suojeluun. Tarkemmat tiedot hakemuksen laatimiseksi saa säätiön nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä säätiön asiamieheen. Hakemusten on oltava perillä 31.3.2014 mennessä. Asiamies Vesa Lepistö, vesa.lepisto@vuokonluonnonsuojelusaatio.fi, p. 0400 967 104 www.vuokonluonnonsuojelusaatio.fi

Luonnonsuojelija #1/2014

•Tapahtumat Järjestetään yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Maksuton, kahvitarjoilu. Luontotaidetta kaikin aistein ti 13.5. klo 16–19. Kohderyhmä: luontotaiteesta kiinnostuneet, soveltuu myös opettajille ja varhaiskasvattajille. Paljon käytännön tekemistä, vähän teoriaa. Kurssin menetelmät ovat sovellettavissa myös lasten kanssa toteutettaviksi. Päälle mukavat ulkoiluvarusteet. Opettaja on kuvataiteilija ja luokanopettaja Tea Warinowski-Kallio. Kurssi on maksuton, kahvitarjoilu.

•

Varsinais-suomi

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi

Kemiönsaaren luonto: Pöllöretki 19.3. klo 20 Taalintehtaalla. Tapaaminen Taalintehtaan torilla, josta jatketaan kimppakyydeillä. Kesto n. 2 h. Oppaina Markku Harmanen ja Kaj Genberg, opastus sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisätietoja: Kaj Genberg, p. 0400 663 740. Kevätkokous 24.3. klo 18. Taalintehtaalla Bio Ponyssa. Aloitamme tilaisuuden kaikille avoimella vieraslajikeskustelulla. Tervetuloa! Lisätietoja: info@kimitoonsnatur.fi Vårmöte i Bio Pony i Dalsbruk den 24.3. kl 18. Vi börjar med att diskutera främmande arter i miljön. Välkomna alla! Info: info@ kimitoonsnatur.fi Kevätseurantaretki Dragsfjärdin Stormossenille 27.4. klo 12–14. Jäsenille ja jäsenten perheille ilmainen, muille yli 12-vuotiaille 5 €. Oppaana Ville Laitinen. Ilmoittautuminen. Lisätietoja tulossa lähempnä: kimitoonsnatur.fi.

• • • •

Nousiaisten ja Maskun luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja: sll.fi/varsinais-suomi/ hirvijokilaakso tai p. 0400 986 064, Anniina Lindqvist. Maaliskuussa alkaa lasten luontokerho Maskussa torstaisin klo 17.30–19. Kerho alkaa 13.3. ja kestää 10 kertaa. Huhtikuussa linturetki Oukkulanlahdelle. Kevätkokous 12.4. klo 11 alkaen Nousiaisten kotiseutumuseolla. Toukokuussa luomuruokaretki Mikolan vihannestilalle Rymättylään.

• • • •

Paraisten luonnonsuojeluyhdistys: Seuraa tiedotuksia uusilla nettisivuilla sll.fi/parainen ja Facebookissa. Tähtien katselua Henrik Wreden opastuksella ma 3.3. klo 20 alkaen Sattmarkin kentällä sään salliessa. Lumijälkiretki Stortervossa, Sildalan maastossa la 15.3. Lähtö Sattmarkin parkkipaikalta klo 10. Oppaana riistasuunnittelija Jörgen Hermansson. Paikallinen kevätseuranta 1.3.–31.5. Osallistumalla voit voittaa luontokirjapalkintoja. Lisätietoa kirjastoissa ja nettisivuilla.

• • •

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys: Pöllöretki ti 4.3 klo 17.30 alkaen. Lähtö kimppakyydeillä Raision kaupungintalon edestä. Kohde valitaan pöllötilanteen mukaan. Kesto n. 3h. Mukaan lämpimiä vaatteita.

•

Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys: Ajankohtaiset retki- ja tapahtumatiedot: sll.fi/varsinais-suomi/salo ”Maalta merelle – Märkiä tulokaslajeja Salon seudulla” -esitelmä 26.2. klo

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

18 alkaen Salon pääkirjaston Hilkan salissa. Esitelmöitsijänä Ari Karhilahti. Maksuton ja kaikille avoin. Esitelmän jälkeen vuosikokous noin klo 19. Linnun- ja lepakonpönttöjen myyntiä lauantaisin, maalis–huhtikuussa. Kevään retkinä mm. pöllöretki tai pöllöilta sisätiloissa, kevätlinturetki Halikonlahdella, yölaulajaretki Veitakkalassa jne. Ks. nettisivut.

•

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Seuraa yhdistyksen nettisivuja (sll.fi/turku), liity sähköpostilistalle (pyynnöt turkulsy@gmail.com), ota käyttöön yhdistyksen sähköinen kalenteri (tlsy-kalenteri) tai tykkää yhdistyksestä Facebookissa. Opastettu kierros ”Valonian Vaate ei tule Kaupasta” -näyttelyssä ma 24.2. klo. 17. Päämääränä on mm. selvittää, miten vaatejätteen määrää vähennetään muuttamalla kulutustottumuksia. Paikka: Valonia, Vanha Suurtori 7. Laskiaissunnuntain retki 2.3. Retkiryhmä korkkaa lähiöretkisarjansa suuntaamalla Pääskyvuoreen, jossa on 2 km luontopolkureitti pulkkamäkineen. Lähtö klo 13 Itäharjun Prisman parkkipaikalta, jonne pääsee busseilla 12, 32 ja 42. Mukaan mäenlaskuväline ja lämmintä juotavaa! Kevätkokous 15.4. klo 18 Luonnonsuojelukeskuksessa (Martinkatu 5, Turku). Kokouksen jälkeen Kari Kauniston esitelmä sudenkorentojen elämästä. Kasvien lajintunnistuksen alkeiskurssi. Neljällä luennolla perehdytään menetelmiin (keräys, valokuvaus) ja opitaan n. 30 Turulle tyypillistä kaupunkikasvia. Lyhyt retki touko–kesäkuun vaihteessa. Luennot arki-iltaisin klo 18 Luonnonsuojelukeskuksessa (Martinkatu 5), alustavat päivämäärät ovat 31.3., 7.4., 14.4. ja 22.4. Retken ajankohta sovitaan kurssilla. Ilmoittautuminen sviimeistään 17.3. Jussi Lampiselle, jilamp@utu. fi. Mahtuu n. 10 osallistujaa. Toimintaryhmät uudistuvat: uusi ryhmä pohtii keinoja vaatejätteen vähentämiseksi ja aikuisten luontokerho jatkaa toimintaansa retkitoimintaryhmänä. Myös vesiryhmä jatkaa paikallisen vesiensuojelun parissa. Ryhmiä koordinoidaan sähköpostilistojen kautta, lähetä liittymispyyntö: turkulsy@gmail.com. Hae työharjoitteluun kesäksi! Arvostamme oma-aloitteisuutta ja kiinnostusta luonnonsuojelutyöhön. Saat itse vaikuttaa työsi sisältöön ja työaikoihisi ja keräät kokemusta yhdistystoiminnasta. Harjoittelujaksot ovat palkattomia. Ota yhteyttä: pj .Riikka Armanto, p. 050 5265 399.

• • • •

• •

Luonto-liitto Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420 Seuraa: luontoliitto.fi, päivittyvä tapahtumalista: luontoliitto.fi/ tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Kouluttajakoulutus 8.– 9.3. Tampereella. Valmiudet vetää Luonto-Liiton ympäristökasvatuksen kursseja. Erityisesti LL:n ja SLL:n jäsenistölle. Hinta: 40/60 €. Ilmoittaudu 2.3. mennessä: malva.green@luontoliitto.fi Talvipäivät 15.–16.3. Meriharjun luontotalolla Helsingissä Uutelan ulkoilu- ja luonnonsuojelualueella. Ohjelmapäivä on la 15.3., mahdollisuus yöpymiseen ja vapaamuotoiseen retkeilyyn su. Pitkänmatkalaiset voivat tulla jo pe 14.3. Järj. L:L:n Uudenmaan piiri, Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat jaVantaan Luonnonystävät. Ilmoittaudu: luontoliitto.fi/ talvipaivat2014. Liittovaltuuston kevätkokous 26.–27.4. Lisätietoja: sami.saynevirta@luontoliitto.fi. Piiri- ja vapaaehtoistoimijoiden tapaa-

•

• •

minen Helsingissä 17.5. klo 12–18 keskustoimistolla. Kuulumisia ja koulutusta. Lisätietoja: sami.saynevirta@luontoliitto.fi Maailma kylässä -festivaalit 24.–25.5. Helsingissä. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi festivaaleille: sami.saynevirta@luontoliitto. fi ja anna.swanljung@luontoliitto.fi

•

Susiryhmä: Valtakunnallinen tapaaminen 5.4. klo 10–18 Helsingissä Harjun nuorisotalolla susiryhmän 20 v. syntymäpäivien kunniaksi. Maksuton tilaisuus, kasvisruokailusta vapaaehtoinen ruokamaksu. Mahdollisuus hankkia susiryhmän tukituotteita. Ilmoittaudu: susiryhma@luontoliitto.fi Wolfpack -tanssiesitys 14.4. Helsingin Itäkeskuksen Stoan musiikkisalissa. Järj. yhteistyössä Taideosuuskunta Apinatarhan kanssa. Osa lippujen tuotoista susiryhmän sudensuojelutoiminnan tukemiseen. Lisätiedot: susiryhma@luontoliitto.fi ja apinatarha.fi

•

Hämeen piiri (HLP): Kesällä 2014 järjestetään Tampereella päivä- ja telttaleirejä, joille etsimme ohjaajia ja johtajia. Päiväleirit 2.–6.6., 9.–13.6. ja 16.–19.6. Tampereen keskustassa. Telttaleiri yläkouluikäisille 25.–27.7. ja alakouluikäisille 28.7.– 1.8. Kortejärven majalla Teiskossa. Lähetä hakemus 28.2. mennessä,hlp@luontoliitto.fi. Lisätiedot: luontoliitto.fi/hlp, hlp@luontoliitto.fi, 044 566 5899. Leiriohjaaja- ja johtajakurssi 22.–23.2. la klo 9–15, su klo 10–16 Tampereella Ympäristötietokeskus Moreeniassa. Kurssimaksu 40/20 € (jäsenet) sis. ruuat ja materiaalit. Ilmoittautumiset 17.2. mennessä: hlp@luontoliitto.fi (nimi, puhelinnumero, ruokavalio/allergiat).

•

Varsinais-Suomen piiri (Vasp): Mynämäellä alkaa lasten luontokerho, lisätiedotusta tulossa: luontoliitto.fi/vasp Kevätseuranta- ja Kevättuuli-retkiä on jälleen luvassa. Seuraa tiedotusta! Kevätkokous luonnonsuojelukeskuksella 25.2. klo 17–19. Tervetuloa! Kansallispuistopäivä la 24.5. Vasp on jälleen mukana Kurjenrahkan tapahtumassa. Järjestämme koko päivän mittaisen patikkaretken nuorille.

• • • •

Savo-Karjalan luontopiiri (SaKa): Hiihtoretki Karhonsaareen 1.–2.3. Lähtö Kuopion keskustasta. Majoittuminen Sakan kesähuvilassa. Myöhemmin ilmoitettava hinta kattaa ruokailun. Lisätietoja: saka@ luontoliitto.fi

•

Luonto-liitto pääkaupunkiseudulla Uudenmaan piiri (LUP), Espoon Nuoret Ympäristönsuoijelijat (ENY), Vantaan Luonnonystävät (VaLu): luppi.fi/ tapahtumat Hae töihin LUPin, ENYn ja VaLun kesän leireille! Haemme leirinjohtajia, -ohjaajia, kokkeja, apukokkeja ja apuohjaajia. Johtajahaku 2.3. mennessä, muut 16.3. mennessä. Lisätiedot: luppi.fi/leirilletoihin tai lup@ luontoliitto.fi / p. 040 165 1907 Huom! Leiriohjaajakoulutukseen ehtii vielä ilmoittautua! Vaikuttamo 2014 valtaa Espoon kulttuurikeskuksen 3.3. Tapiolassa! ENYn ständillä ietoa nuorten vaikutusmahdollisuuksista Luonto-Liiton kautta. espoo.fi/vaikuttamo Tähti- ja pöllöretki Sipooseen 7.3. Lähtö bussilla klo 18 Tikkurilasta ja paluu samaan paikkaan n. klo 23.30. Lämmintä vaatetta! Asiantuntijoina Tapio Solonen (pöllöt) ja Matti Salo (taivaankappaleet). Hinta: 5 € LL ja SLL jäseniltä / 10 € muilta. Ilmoittautumiset: anna.swanljung@luontoliitto.fi / p. 050 407 2969. Järj. VaLu Luontoleirin ohjaajan peruskurssi 14.–16.3. Meriharjun luontotalolla Helsingin Vuosaaren Uutelassa (Uutelantie 32). Kurssin käytyä voi hakea leireille ohjaajaksi. Hinta

• • • •

40/70 € sisältää koulutuksen, materiaalit, yöpymiset, ruokailut ja iltaohjelman. Ilmoittautumiset 9.3. mennessä: anna.swanljung@ luontoliitto.fi / p. 050 407 2969. Earth Hour -kynttiläillallinen 29.3. klo 16–21 Pauligin huvilalla. Järj. Lupin kulutuskriittinen ryhmä. Seuraa nettisivujen tapahtumakalenteria tai Facebook-sivua: facebook. com/kulutuskriittiset Kevätaamun linturetki 12.4. Helsingin Lammassaareen. Tapaaminen Verkatehtaanpolun päässä sillan kupeessa klo 6.30. Omat eväät mukaan. Kiikareita ja lintukirjoja lainattavana, jos sinulla ei ole omia. Kerro välineistötarpeista etukäteen: anna.swanljung@ luontoliitto.fi. Retki päättyy n. klo 12. Järj. Vantaan Luonnonystävät. Nuorten Harrastemessut Hämeenkylän koululla Vantaalla 14.4. klo 11–15. Tervetuloa VaLun pisteelle tutustumaan! Messuille on vapaa pääsy. Lisätietoa: harrastemessut.fi Keväinen pyöräretki Tanskaan 29.4.–4.5. Kumpuilevat niityt, lumoavat rantamaisemat ja ikiaikaiset tammimetsät kutsuvat retkeilemään Tanskaan. Vapun tienoilla lehtojen lintukonsertti saavuttaa hurmaavimmat mittasuhteensa ja luonto esiintyy heleän vihreässä kevätasussa. Mikä olisikaan parempi vuodenaika lähteä polkemaan pyöräilyn luvattuun maahan? Kohteenamme on Kööpenhaminan pohjoispuolella sijaitseva Nordsjælland. Pyöräilemme rauhalliseen tahtiin lyhyehköjä päivämatkoja ja jalkaudumme välillä kiinnostaviin luontokohteisiin. Yövymme teltoissa. Vuokraamme pyörät Kööpenhaminasta, jonne on mahdollista saapua haluamallaan tavalla. Retki on suunnattu noin 15-29-vuotiaille. Huippukuntoa tai aiempaa kokemusta pyöräretkeilystä ei tarvita, ja monia varusteita saa lainaksi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: teemu.saloriutta@gmail.com tai martikainen. sonja@gmail.com Kotitekoista kosmetiikkaa -työpaja 14.5 Tonttulan nuorisotalolla klo 17–21 (Ratatie 2, Tikkurila, Vantaa). Kenties kevään viimeinen nuortenilta Tonttulassa! Työpajassa kosmetiikan lisäksi teetä, sympatiaa ja kevään ihastelua pihalla, mikäli sää sallii. Kosmetiikasta kiinnostumattomatkin ovat toki tervetulleita! Taidetalo Pikku-Auroran puutarhapäivät 17.5. klo 11–14 Espoossa (Järvenperäntie 1–3). Kevät ja kesä ovat jännittäviä ajankohtia seurata, miten siemenet, sipulit ja perunat kasvavat. Istuta ja suunnittele oma ruukkusi. Pääset myös maistelemaan erilaisia yrttejä ja saat vinkkejä siitä, miten voit koristella jälkiruokia tai tehdä oman taikajuoman. Puutarhatyöpajaa pitää hortonomi Norah Thibault. ENY paistelee vohveleita ja järjestää luontoretkeilyä sekä kasvomaalausta. Lisäksi kesäkukkien myyntiä (Träskändan kauppapuutarha) ja huovutustyöpaja. Vapaa pääsy. pikkuaurora.fi Luontokerhotoimintaa pääkaupunkiseudun alueella! Lisätiedot: lastentoiminnan suunnittelija Saara Leinikka, lup-lapset@ luontoliitto.fi / p. 040 165 1908 LUPin, ENYn ja VaLun kesän luontoleirit lapsille, nuorille ja perheille. Lisätiedot ja ilmoittautumislomake: luppi.fi/kesaleirit2014 ja lup@luontoliitto.fi / p. 040 165 1907. Lastenleirit: Hangon Bengtsårissa (LUP): 2.–7.6., 9.–14.6., 14.–19.6., 23.–28.6., 28.7.–2.8., 4.–9.8. Kattilajärvellä Nuuksiossa, Espoossa (ENY ja VaLu): 9.–14.6., 28.7.–2.8.Nuortenleirit Hangon Bengtsårissa (LUP): 28.6.–5.7. (12–14-v.), 5.–12.7. 15–17v -leiri, Palajärvellä Vihdissä (VaLu ja ENY): 4.–9.8. Perheleirit Hangon Bengtsårissa (LUP): 6.–21.7., 21.–25.7., Kattilajärvellä Nuuksiossa, Espoossa (ENY ja VaLu): 20.–23.7., 24.–27.7. Päiväleirit Pauligin huvilalla Helsingissä (LUP): 2.–6.6., 4.–8.8., Helsingissä, paikka tarkentuu myöhemmin (LUP): 28.7.–1.8., Olarin nuorisotilalla Espoossa (ENY): 2.–6.6., 16.–19.6., Villa Elfvikissä Espoossa (ENY): 28.7.–1.8. Retkipäiväleiri Vantaalla (VaLu): 4.–8.8. (lähtö päivittäin Tikkurilasta).

• • • •

• •

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA

Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko

Luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Hakuaika on 20.1.–21.3.2014.

Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan apurahoja Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Itämerirahastosta jaetaan apurahoja Itämeren valuma-alueen ekosysteemien suojeluun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen Itämeri-yhteistyöhön. Saukkorahastosta (perustettu vuonna 2010 yhdessä Susamuru Oy:n kanssa) jaetaan yksi apuraha saukon suojelututkimukseen ja suojelun edistämiseen. Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan yksi puolen vuoden työskentelyapuraha väitöskirjatyöhön. Lisäksi kaikista rahastoista ja säätiön käyttövaroista jaetaan pienempiä apurahoja. Hakumenettely: Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, johon tulee liittää tutkimus- tai työsuunnitelma, ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta sekä selvitys muista haettavista apurahoista. Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön verkkosivuilta hakuajan alkaessa. Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset toimitetaan Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, viimeistään perjantaina 21.3.2014 klo 16.00 (postileiman päiväys riittää). Hakemuksia ei voi lähettää faksilla tai sähköpostilla.

Ympäristöministeri 1991–95

OTA YHTEYTTÄ KUN YMPÄRISTÖ ÖSTÄ ON KYSYMYS

Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, gsm 040 527 5212, tarja.ketola@sll.fi ja www. luonnonsuojelunsaatio.fi.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus

Tilaa uutiskirje! Sirpa Pietikäinen www.sirpapietikainen.eu puh. 050 466 6222 MEPsirpapietikainen @spietikainen sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Olethan kuullut, että Luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat Suomen Luonnon edulliseen jäsenhintaan. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä palkittu laatulehti on täynnä ajankohtaista luontoasiaa ja taustoja päivän ympäristökysymyksiin.

10 VUODENAIKAA SUOMEN LUONNOSSA

TILA A NY T HELP WWW OSTI! .SUO MENLU O N TO.FI / LEHT ITILA US

TILAA OMA LEHTESI JÄSENHINTAAN: kestotilaus 57 € (norm. 64,50 €), määräaikaistilaus (10 numeroa) 64,50 € (norm. 73 €) Voit tilata myös puhelimitse: puh. (09) 2280 8210 (ark. klo 9–15)

KUVA: LASSI KUJALA

Pssst!

Maksaja: Sirpa Pietikäinen

Luonnonsuojelija #1/2014

•Hudit &osumat

”

”Myyrät ja ahmat kiusaavat pienpetojen pyytäjiä” Karjalainen 3.1.2014

”

”Ymmärsin [Leo] Straniuksen tarkoittavan metsällä ryteikköä, jonne ei aurinko paista eikä kuu kumota: soistuvalle pohjalle on kaatunut puita ristiin rastiin, ja maannousemasieni jyllää. Havaintojeni mukaan ihmiset karttavat moista kuoleman esikartanoa.” Fil.tri Erkki Sinkko, Kirkko&Kaupunki 22.1.2014

”

” Yhteisillä rahoilla on kolaukset norpille kolattu. [...]Me luomuluonnon edustajat eli kotitarvekalastajat luokittelemme tällaisen toiminnan luonnon häirinnäksi, ahneudeksi helpolle rahalle, vallanhaluksi sekä julkisuuden kipeydeksi. Esko K. Tynkkynen, Itä-Savo 22.1.2014

”

”Uusiopolttoaine ei aseta kuljetuksille erityisvaatimuksia”, vakuutti Fennovoiman ydintekniikkaasiantuntija Minttu Hietamäki. yle.fi 30.1.2014

”

Lausunto kalastuslakiin pöyristyttää: ”Eläimet lisääntyvät luonnossa, muotiilmiö!” yle.fi 24.1.2014

”

”Siellä ituhipit, Jasper Pääkköset ja kumppanit, itkevät. Heille näyttää olevan kova pala, että tiedemiehet ilmoittavat, ettei Tornionjoen lohi ole uhanalainen.” Markku Myllylä, maaseuduntulevaisuus.fi 3.2.2014

Vihreä taivas – No niin, pitkästä aikaa. – Ei nyt niin pitkästä. Teillä siis taas vuotaa. Nestemäistä ja haihtuvaa? – Joo. Toimari jäi tukkimaan aukkoa. Hiekkasäkkiä ja muuta. – Mitäs me tällä kertaa keksitään? – Mä oon ajatellu sellaista ku matkailu. Eiks elämysmatkailu ole kuuminta hottia? Jengi ramppaa jossain Tshernobylissä ja kehitysmaissa kattomassa niinku todellista elämää… – Hei tossa vois olla jotain! Me haetaan nyt just maisemia. Jotain vaikuttavaa, jotain, mitä muut ei oo nähny. Niitä Everest-kuvia nyt on joka toisella. – Tänne ei päästetä kuin harvat ja valitut, ja on muuten vaikuttavat maisemat! Niin paljon kiveä ei löydy koko Nepalista! – Entäs sitten sellainen rauhoittava vesielementti..? – Välillä on sellaiset niagarat ettei paremmasta väliä! – Mut entäs se… se rikkihässäkkä? Haiseeko siellä? – No haiseehan siellä Intiassakin. Voitais järkkää

siihen jotain joogakurssia ja henkistä retriittiä. Kylmiä kylpyjä ja kirnupiimää. Tällainen lähivaihtoehto. –Entäs mites noi valkoiset peurat, sudet, alkuasukkaat, kansallispuvut ja semmoiset? – Sudet on ammuttu. Mut naapurin Kari olis kyllä ihan ehta peräpohjalainen. – Mutta eihän tää oo mitään Perä-Pohjolaa. – Mistäs ne turistit sitä tietää! Voitais hoitaa yhteiskuntavastuuta. Ydintoiminnan suhteen tää työllistäminen meni perseelleen, mutta nyt olis hyvä sauma korjata homma. – Jos te pystytte oikeesti työllistämään, me voitais hakee EU-rahaa! – Joo, ja jos Kari pysyis keikkojen aikana selvin päin niin tää olis myös kuntouttavaa toiminta. Siis mehän ollaan maakunnan dynamo, alkoholiparantola, työllisyyskeskus ja vedenpuhdistamo, ei siitä pääse mihinkään! – Me tehään Q&A huomiseks ja sitä sitten vaan jauhatte toimittajille. Nyt ollaan aidosti oikealla asialla. Nimim. Maj Avanne Sarjakuva: Aino Sutinen

sll.fi/luontokauppa

Monikäyttöinen ja tilava unisex-kassi

41 € (sis. alv. 24 %)

Uusi Norps Rescue -paita

29,90 € (sis. alv. 24 %) Puuvillainen ekopaita on tehty kierrätyslangasta. Värit: valkoinen ja harmaa. Kaksi mallia: miehille ja naisille.

Penaali vetoketjulla

25 € (sis. alv. 24 %)

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 32 €/vuosi. Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet.

Tilaan Suomen Luonto -lehden. Määräaikaistilauksen hinta on jäsenille 64,50 €/v (muille 73 €/v)

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Yhteystietoni Etunimi

Sukunimi

Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin

Sähköposti

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta n ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: sll.fi/liity ja tilata Suomen Luonto -lehden osoitteessa suomenluonto.fi/lehtitilaus

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

LUONTO VOITTAA JOKA ARVALLA LUONTOARPA TUKEE WWF:N JA SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TÄRKEÄÄ TYÖTÄ. LUONTOARPOJA VOIT PELATA MYÖS OSOITTEESSA VEIKKAUS.FI