Luonnonsuojelija 1/2015

Suomen luonnonsuojeluliiton j채senlehti 1/2015 hinta 5 euroa sis. alv

Kolme tapaa valokuvata luontoa

Vaaliehdokkaan viisi kovaa valttikorttia

Arvometsi채 uhkaavat liian monet hakkuut

NORPPA TASKINEN

Suomen tunnetuimman hylkeidensuojelijan tarina

2

Luonnonsuojelija 1/2015

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity.

Tilaa uutiskirje: sll.fi/asiakaspalvelu.

Fiilistele Facebookissa: facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Juuri nyt jännätään, kuinka käy aikakauslehtikilpailu Editissä. LuSun 3/2014 kansi kilpailee äänestäjien suosiosta.

•Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Luontoretki äänestyskoppiin Vaalit keikkuen tulevi. Kuinka käy luonnon?

Valtakunnan virallinen ennuste on, että keskusta voittaa vaalit. Nyt vain jännitetään, kuka tulee kakkoseksi. Luonnonsuojeluliitossa ollaan silti kiinnostuneita jokaisen ehdokkaan ympäristöajattelusta. Luonnon kannalta hyviä kansanedustajia voi tulla mistä tahansa puolueesta.

Leudon talven jälkeen sulavien teiden varsilla voi 19.3. alkaen havainnoida niin leskenlehtiä kuin vaalimainoksia. Bongattavissa on apiloita, ruiskukkia, leppäkerttuja ja sateenkaarikin. Puolueiden yhteys luontoon kuvastuu näinkin. SDP on jättänyt punaisen ruusunsa pois modernisoidusta logostaan, vaik-

ka toivoo voivansa tanssia vaalivalvojaisissa ruusu hampaissa – taustalla soi Ruusuja hopeamaljassa. Äänestyskopissa luonnonystävä saattaa olla vielä keskellä päänsisäistä sirkutusta. Kannattaakin perehtyä mieluummin etukäteen ehdokkaiden ympäristöajatteluun. Ympäristön vaalimiseen sitoutuneita ehdokkaita löytää Luonnonsuojeluliiton vaalisivuilta sll.fi/vaalit. Siellä ovat eduskuntavaaliehdokkaat, jotka ovat allekirjoittaneet SLL:n vaali­tavoitteet. Ne keskittyvät koskiensuojeluun, tur­peen­p olttoon, kaivostoimintaan ja ympäristöhallintoon.

Vaikka ehdokkaiden kirjo puolueiden sisällä on

suuri, kullakin puolueella on omat ympäristökantansa. Toisissa puolueissa ympäristöajattelu on arvossaan, toisissa jopa yllättäen päinvastoin.

Suomalaisten ympäristöjärjestöjen toteuttamassa vaalikyselyssä selvimpiä eroja puolueiden välille repesi suhtautumisessa turpeenpolttoon.

Puolueet uusiutuvat kuten energiapolitiikka. Vaalien ja tulevan hallituskauden mielenkiintoisimpia ilmiöitä on keskustan kehittyminen. Se on ollut monesti vastahankaan luonnonsuojelun kanssa. Nyt puolue kulkee Juha Sipilän johdolla kohti uusiutuvaa energiapolitiikkaa. Keskusta on jopa nostanut yhdeksi päätavoitteistaan biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijyyden.

Hallitukseen apupuolueeksi havittelevan perussuomalaistenkin olettaisi olevan valmis tähän. Päinvastoin. Eikö maahanmuuttokriittinen puolue voisi olla sitä myös energiaratkaisuissaan: suosia lähienergiaa ja kotimaista, hajau­tettua energian­tuo­tantoa?

Perimmältään vaaleissa pohditaan jälleen, miten me pärjäämme täällä Pohjan perukoilla. Puolueet polvistuvat työllisyyden edessä ja niin pitääkin.

Ympäristöjärjestöjen yhteinen tavoite, 100% uusiutuva Suomi, on myös työmahdollisuus.

Uusiutuva energia tekee nyt Suomessa läpimurtoa kuin kevät.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 1/2015, maaliskuu | 41. vuosikerta ISSN 0788-8708 sll.fi/luonnonsuojelija Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimitussihteeri: Heidi Moisio Taitto: Jaana Koskio Verkkotoimittaja: Maija Lielahti Tiedottaja: Laura Rantanen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 1/2015: Kaisa Piirilä Kannen kuva: Anna Autio Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille.

Tilaushinta 2015: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jäsenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa: 5.3., 21.5., 18.8., 1.12.

Ilmoitus­hinnat 2015: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton jäsen

3

Luonnonsuojelija 1/2015

”

Heidi Moisio

Hyvän eduskuntavaaliehdokkaan tunnistaa neljästä lupauksesta. s.10 s.8

•Sisällys

5 Ekologinen e-kauppa Weecos kokoaa luontoystävälliset yritykset samaan osoitteeseen.

7 Urbaani unelmametsä Helsingin Kivinokka säästyi lähiluonnoksi tuhansille asukkaille.

s.7

Heidi Moisio

Katriina Salminen

8 Luontokuvia kolmesta kulmasta Kuvaajan työkaluna voi olla kännykkä, järjestelmäkamera tai helikopteri.

10 Vaalien valttikortit Eduskuntavaalit vetävät norpan vakavaksi.

12 Sanallista palautetta Miten Suomi pärjäsi ympäristöpolitiikassa viime vaalikaudella?

16 Puolueet syttymässä uusiutuvaan energiaan Miten ehdokkaat vastaavat ympäristöjärjestöjen toiveisiin?

18 Norppa Taskinen Hylkeenpyytäjän jälkeläisestä tuli tunnettu hylkeidensuojelija.

Anna Autio

24 Lähimetsät haltuun!

Luonto-Liitto innostaa ihmisiä lähiluontoon.

s.18

30 Je suis Charlie Aino Sutisen sarjakuvassa etsitään moniäänisyyttä.

4

Luonnonsuojelija 1/2015

• Suomen Luonto

•Vink vink

Koonneet: Maija Lielahti & Heidi Moisio

Korpilaki Hanna Kaisa Hellsten ja Anne Hirvonen kirjoittivat Luonnonsuojelijassa 3/2014 salametsästäjiin kohdistuvista vainoista. Nyt he ovat jatkaneet salametsästysaiheen käsittelyä Suomen Luonto -lehdessä.

Pohjois-Karjalasta löytyneet nautojen ja lampaiden raadot ovat laittomia haaskoja, sillä märehtijöiden ruhojen käyttäminen haaskoina on eläintauti- ja sivutuotelainsäädännön mukaan kielletty. Pienpetojen houkuttelemiseen riittäisivät pikkukalat lehmän sijaan, ja suur­ petojen saalistaminen ravintohoukuttimen avulla on laitonta. Laittomuudesta huolimatta karhunpyynnissä ruokahoukuttimen käyttö on yleistä. Myös susi saattaa sattua apajalle.

Asuinalueiden liepeille jätetyt haaskat houkuttelevat pedot lähemmäs ihmisten pihapiirejä. Haaskojen käytön pelätään tekevän suur­ pedoista pelottomia, kirjoittajat kertovat.

Lue koko artikkeli Suomen Luonnosta 2/2015.

Merkkejä salametsästäjistä?

Kevät on urbaani

Ilvesten, susien ja muiden suurpetojen salametsästystä voidaan suitsia vain, jos siitä tiedetään. Luonno­nsuojeluliitto pyytää ilmoittamaan pienetkin havainnot, sillä ne saattavat johtaa rikollisten jäljille.

Keräämme havaintoja kansainvälisen WildLeaksverkkopalvelun kautta, jossa salametsästyksestä voi ilmoittaa anonyymisti. //sll.fi/wildleaks//

Leskenlehtiä puskee esiin mukulakivien välistä, ja kauppakeskuksen parkkipaikalla tassuttelee vastaan ketunpoika. Luonto-Liiton Kevätseurannan teemana on tällä kertaa urbaani kevät. Samalle seurantalomakkeelle mahtuvat kiltisti niin laulujoutsen kuin lakaisukone. Ensimmäistä kevätseurantaviikon­ loppua vietetään 14.–15.3. //kevatseuranta.fi //

Otso tuo arpaonnen

Perhe polkee luontoon

Tänä vuonna Luonnonsuojeluliitto keskittyy metsien ja soiden suojeluun – karhun valtakuntaan. Otso kuljettaa kotiisi myös Luontoarvat. Arpajaisten päävoittona on 12 000 euron arvoinen matkalahjakortti.

Lunastamalla arvat voitat yhden upeista palkinnosta ja tuet työtämme. Voit myös tilata lisä­arpoja osoitteesta //sll.fi/luontoarpajaiset//

Lapset väsähtävät luontoretkillä helposti, jos patikkamatkat venähtävät liian pitkiksi. Kevätluontoon voi lähteä myös polkupyörällä. Lapsi viihtyy turvaistuimessa, peräkärryssä ja laatikkopyörän kyydissä, ja omalla pyörällä pyöräilykin innostaa rauhallisella metsätiellä. Lue lisää vinkkejä lasten kanssa pyöräilyyn //sll.fi/perhepolkee­luontoon//

Heidi Moisio

Teksti ja kuva: Heidi Moisio

Pitsinen hedelmäpussi

Auta uhanalaista sll.fi/lahjoita Saimaannorppa on sukupuuton partaalla. Lahjoituksesi avulla teemme paljon: vaikutamme päättäjiin, tiedotamme kalastajia norpalle turvallisesta kalastamisesta, lahjoitamme turvallisia katiskoja ja katiskojen nielurajoittimia kalastajille sekä suojelemme norpan elinympäristöä.

Jos kotiin kantautuvien muovipussien määrä rietoo hedelmäosastolla, tuskaa voi lievittää monin tavoin.

Käsistään kätevä ompelee vanhasta pitsiverhosta kauniita pusseja, jotka kestävät aikaa ja katseita. Nyöri pussin suulla pitää ostokset pussissa.

Hintatarraa varten pussiin kannattaa ommella palanen velcroa tai muuta tarttumapinnaltaan hyvää kangasta. Tällainen ekotuote on myös loistava lahja­idea.

Monissa kaupoissa myydäänkin jo pitsipussin arkisia serkkuja, ohuesta keinokuitukankaasta valmistettuja kestopusseja.

Jos kestopussit eivät ole käden ulottuvilla ja ahdis­tus iskee vasta kaupassa, hedelmä- ja vihannestiskien tarjoomukset voi punnita ilman pussia ja pakata useampaa laatua samaan pussiin. Asettele hintalaput pussin kylkeen niin, että kassahen­ kilön on mahdollisimman helppoa näyttää ne viiva­ koodinlukijalle.

Myös käytetyt kertakäyttöiset hedelmäpussit voi käyttää uudelleen. Ne eivät vie edes paljon tilaa käsi­laukun tai kauppakassin pohjalla.

Kuvat: Eemeli Peltonen, Antti Salovaara, Teppo Moisio / tavarafillari.fi

•Avuksi arkeen

5

Luonnonsuojelija 1/2015

Ekologinen e-kauppa

Weecos kokoaa yli 50 vastuullista yrittäjää samalle kauppapaikalle.

Teksti Heidi Moisio Kuva Marjaana Malkamäki

Vuonna 2012 Anna Kurkela etsi netistä kauppapaikkaa Papu-lastenvaatteilleen. Kun sellaista ei löytynyt, syntyi ajatus nettikaupan perustamisesta.

Weecos kokoaa yhteen yli viidenkymmenen vastuulliset arvot allekirjoittavan yrityksen valikoimat samaan nettiosoitteeseen.

Yhdessä Hanna Lusilan kanssa perustettuun kauppapaikkaan ei huolita mitä tahansa tuotteita.

Yrityksen on oltava mahdollisimman tarkkaan selvillä tuotteidensa tuotannon vaiheista, ja sen toiminnan on oltava läpinäkyvää. Tuotteiden valmistuksessa pitää huolehtia ympäristön, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnista parhaalla mahdollisella tavalla – ja myös pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi materiaalivalinnoissa suositaan luonnonmukaisia, kierrä­ tettyjä ja ylijäämämateriaaleja.

Myyjäyritykset valitaan seitsemänsivuisen kyselyn perusteella.

"Kysely suunniteltiin alkujaan yhdessä yliopistotutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa", Lusila kertoo.

Tällä hetkellä suurin osa valikoimasta koostuu suomalaisten suunnittelijoiden vaatteista, koruista ja sisustustuotteista, mutta mahtuupa mukaan kosmetiikkaakin. Tuotteita leimaa käsityöläisyyden arvostus, ja monet myyntiartikkelit voi luokitella designiksi. Myös ravinnon, päivittäistavaroiden ja palvelujen myyminen olisi mahdollista.

Weecos ei ole jälleenmyyjä vaan kauppa-alusta. Se välittää tilaukset myyjäyrityksille, joista useimmat lähettävät tuotteet asiakkaalle ilman postikuluja.

Weecos ottaa tuotteiden myynnistä 20 prosentin komission, jolla se kattaa muunmuassa kauppapaikan pyörittämisestä koituvia kuluja.

Erityisesti Weecosin keulahahmoja ilahduttaa uusien mielenkiintoisten yritysten löytyminen: "Ne oivallukset, joita yrityksillä on!" Lusila hymyilee.

Hanna Lusilan ja Anna Kurkelan Weecos-nettikaupasta ekologisia vaatteita voi shoppailla myös kännykällä.

//weecos.com//

•Peukut

Koonneet: Maija Lielahti & Heidi Moisio

Heidi Moisio

Todellinen katastrofielokuva

Rauhoitu luonnossa

Tee vaatevallankumous

Talvivaara jättänee jokaiseen suomalaiseen jälkensä, eikä vähiten niihin, jotka ovat kaivoksessa työskennelleet. Markku Heikkisen vaikuttava dokumentti Talvivaaran miehet avaa näkymän kaivosyhtiön arkeen ja kriiseihin duunareiden näkökulmasta.

Kyynelten ja mustan huumorin seasta nousee kysymys: olisiko tätä kaivosta koskaan pitänyt tehdä? Talvivaaran miehet -dokumentti elokuvateattereissa nyt.

Ihmisen syke, hengitystiheys ja verenpaine laskevat metsässä. Sirpa Arvonen pohjaa menetelmänsä mielentaitojen hallintaan tieteellisille faktoille.

Ulkoasultaan kauniin kirjan ydinantia ovat yli 50 sisällä ja luonnossa tehtävää helppoa harjoitusta, mutta jopa kiinnostavampaa on Metsämielen taustatieto met­sien virkistysvaikutuksista. Sirpa Arvonen: Metsämieli. Metsäkustannus 2014.

Kuka meidän vaatteemme tekee? Tätä kysyy Vaatevallankumous, jota vietetään 24.4. Silloin puetaan jokin vaate nurinpäin ja kysytään vaatteen valmistajalta, kuka vaatteen on tehnyt. Vaatevallankumous näyttää, että kuluttajat haluavat vaatteita, jotka on tehty vastuullisissa oloissa. Päivän aikana järjestetään muun muassa vaatteidenvaihtotempauksia ympäri maata. //fashionrevolution.org/finland //

6

Luonnonsuojelija 1/2015

• Töissä täällä Toimistosivari Jos soitat Luonnonsuojeluliiton keskustoimistoon, puheluusi vastaa todennäköisesti Petri From. From suorittaa siviilipalvelustaan norppakonttorilla kesäkuun alkuun saakka.

Toimistoapulaisen ajasta suurimman lohkon vievät tällä haavaa Suomen luonto -lehden asiakaspalvelutehtävät kuten puheluihin ja sähköposteihin vastaaminen.

"Tehtäviin kuuluu kaikenlaisia toimiston normihommia postittamisesta kahvin keittämiseen", From summaa.

Jos jonkun pitää pukeutua Luonnonsuojeluliiton maskottiasuun, norppapukuun, tehtävä lankeaa useimmiten Fromille. Viimeksi From heilui konttorilla norppana radiotoimittajan pyynnöstä.

"Tämä oli luonteva paik­ ka sivaripaikaksi. Olen suunnitellut opiskelevani jotain ilmastonmuutokseen liittyvää, ja täällä koen tekeväni jotain itsel­leni merkityksellistä", From kertoo.

From kehuu sekä liiton ihmisten että ilmapiirin olevan inspiroivia.

• Termi Kohtuutalous Taloustermien joukkoon ilmaantui 2000luvun alussa uusi sana, englanninkielinen de­ growth. Mainio termi, joka ei vain sellaisenaan käänny kovin helposti suomen kieleen. Vai olisiko näppärää sanoa käänteiskasvu, talouslasku tai ei-kasvu?

Nyt kieleemme on rakentamassa pesäänsä kohtuutalous. Onhan kohtuus kaunis ja elämää nähnyt sana, joka sisältää tässä ajassa kaivattua viisauttakin.

Kohtuutalous on määritelty myös poliittiseksi, taloudelliseksi ja sosiaaliseksi liikkeeksi, joka kyseenalaistaa talouden kulttuurisen ylivallan ja tavoittelee järjestelmää, joka ei perustu talouskasvuun.

Kohtuutalouden sanotaan tähtäävän onnellisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen keinoilla, jotka eivät perustu kulutukseen. Taloustieteel­ lisenä terminä sen tavoitteeksi on mainittu uuden talousjärjestelmän mallintaminen ja rakentaminen.

Suomen luonnonsuojeluliitto on ottanut kohtuutalouden toimintaansa eräänlaiseksi kattoteemaksi. Hankkeen koordinaattorina toimii Anna Latva-Pukkila. //degrowth.fi// Matti Nieminen

Honkasaaren valtionmetsän rantapuut on leimikoitu hakattaviksi.

Metsäkiistat kytevät Keuruu, Kainuu, Lapinjärvi... Kuluneena talvena eri puolilta Suomea on kiistelty valtion metsien käytöstä.

Teksti Matti Nieminen Kuva Ylä-Kainuun luonto ry

Suomi on metsien maa. Eteläisessä Suomessa metsäluonnon monimuotoisuus kuitenkin heikkenee ja uhanalaisten lajien määrä kasvaa. Hienoja metsäalueita saa hakemalla hakea.

Yksi komea metsä löytyi Keuruulla Puolustusvoimien lakkauttaman varuskunnan alueelta. Suomen luonnonsuojeluliiton aktiivit ehtivät tutustua alueeseen paikan päällä ja todeta luonnonarvot. Kiire olikin, sillä Metsähallitus lähestyi Rautovuoren metsiä luontoselvitysten sijaan monitoimikonein. Kymmenet luonnonsuojelijat osoittivat tammikuussa mieltään paikan päällä. Hakkuut keskeytettiin.

Uudellamaalla Lapinjärvellä on muhinut puolestaan kiista tutkimusmetsien hakkuista.

Metsähallituksen alaisuudessa toimivan Luonnonvarakeskuksen iäkkäät kuusikot ovat tutkimusmetsänä ja geenireservinä. Kainuussa on menossa puolestaan luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Metsähallituksen kova tulostavoite pakottaa lisäämään hakkuita.

"Yhdistävä tekijänä näille kiistoille on näkemyserot siitä, miten valtion maita pitäisi käyttää metsäluonnon suojelussa", summaa metsäasiantuntija Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitosta.

ärsyttää, että mukaan on otettu jo kertaalleen suojeltuja alueita, esimerkiksi Natura-alueita, ja suojeluarvoiltaan vaatimattomia alueita. Samalla suojelun ulkopuolelle on jätetty arvokkaita kohteita kuten kiistellyt Keuruun ja Lapinjärven metsät.

Luonnonsuojelijoiden mielestä myös maa- ja metsätalousministeriön perustama Metsien suojelun tilastointi -työryhmä pyrkii kaunistelemaan virallisia metsätilastoja. Se laskee suojeltujen metsien tilastoihin esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi määräaikaisesti rauhoitetut alueet. Luontojärjestöjä ei kutsuttu mukaan työryhmään.

Kuntien ja yksityisten metsissäkin savuaa Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajamailla ovat vaarassa maan eteläiset Haarikon kuukkeli­metsät, joissa kuvattiin myös Metsän tarina -elokuvaa. Metsäyhtiö UPM on suunnitellut aiemmin myyvänsä alueel­ta mökkitontteja, nyt yhtiö suun­­nit­te­lee hakkuita.

Oriveden kaupungin keskustan tuntumassa kiistellään virkistys- ja opetusmetsien kohtalosta. Kaupunki haluaisi hakata jopa ELY-keskuksen rauhoittamat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Yhdellä kunnan lähivirkistysalueella hakattiin maisematyöluvalla liki hehtaarin avohakkuu. Paltanmäen museometsää kunnan keskustassa haluttaisiin harventaa metsäkoneella ja kaataa kolmannes puustosta. Paikallinen lukio ja joukko yhteiskoulun opettajia vastustaa opetusmetsänsä hakkuita.

Espoon kaupunki suunnittelee avohakkuita yli tuhannen hehtaarin virkistysmetsiin pääosin Nuuksion järviylängöllä.

"Suomen valtion biodiversiteettisitoumukset eivät näy kuntatasolla. Ohjelmia ei toteuteta käytännössä", sanoo SLL:n erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Toukokuun lopulla ilmestyvässä Luonnonsuojelijassa 2/2015 pureudutaan suomalaisten metsien nykytilaan.

Metsähallituksella on kova tulostavoite.

METSO-ohjelma takkuaa Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSOohjelmalla piti saada suojeltua vapaaehtoisin keinoin vuoteen 2016 mennessä yhteensä 96 000 hehtaaria metsää. Tavoitteen saavuttaminen on siirtynyt yhdeksällä vuodella, vuoteen 2025.

"METSO on onnistunut parantamaan suojeluilmapiiriä, mutta se ei ole tuonut riittävästi suojeluhehtaareja. Ohjelman toteutus on alkanut osoittautua tehottomaksi", Sahi kuvailee.

Metsänsuojelijat kaipaavatkin nopeampia ja tehokkaampia keinoja valtion osallistumiseen. Hallitusohjelmassa sovittiin, että valtion maita suojeltaisiin tällä hallituskaudella 13 000 hehtaaria. Metsähallituksen mukaan tavoite toteutuu. Luontoväkeä

www.sll.fi/lahjoita Suomen luonnonsuojeluliiton kuukausitukijana voit ohjata tukesi metsänsuojelulle.

7

• Lempipaikka Urbaani unelmametsä Palaan kerta toisensa jälkeen nauttimaan Helsingin Kivinokan tunnelmasta. Se on huikea yhdistelmä metsää, meren tuoksua, hilpeitä kesämajoja ja kaupungin huminaa: vasta­ rannalle piirtyy kaupungin siluetti energialaitoksineen, ja oranssi metro suhahtelee sillalla.

Kivinokkaa rajaa Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue, jonka kosteikosta lintuharrastajat tähystävät lintuja.

Helsinki harkitsi Kivinokan kaavoittamista asuinalueeksi, mutta päätyi viime vuonna vahvistamaan sen virkistyskäyttöä. Suhtauduin alueen kaavoittamiseen ristiriitaisesti, sillä uskon tiiviiseen kaupunkirakentamiseen. Toivon sydämestäni kaikkien halukkaiden kykenevän asumaan mahdollisimman lähellä työpaikkojaan julkisten kulkuyhteyksien ja polkupyörämat­kojen päässä. Oman kotinurkkani metsäalueen tuhoaminen olisi kuitenkin kutistanut lähimetsän keuhkoja ja vienyt lapsiltani vehreän uimarannan polkupyörämatkan päästä.

Kun näin komea paikka keskellä kaupunkia on säästetty, soisi sen virkistävän mahdollisimman monia. Tässä metsässä toivotan vastaantuli­jat tervetulleiksi.

Heidi Moisio Luonnonsuojelijalehden toimitussihteeri

”

Kivinokka on huikea yhdistelmä metsää, merentuoksua ja hilpeitä kesämajoja.

Kuva: Heidi Moisio

8

Luonnonsuojelija 1/2015

Vuorovaikutusta valokuvaukseen Jos kaipaat kuvausharrastuksellesi vertaistukea tai yleisöä, voit jakaa kuviasi netissä ja saada palautetta muilta palvelujen käyttäjiltä.

on suosittu ilmainen • Instagram älypuhelinsovellus, jossa voit käsitellä

kuviasi helposti ja julkaista niitä julkisesti tai valitsemillesi käyttäjille. Instagramissa käytetään hashtageja (#) asiasanojen merkitsemiseen.

n

Katriina S

Katriina Salmine

on Instagramin tapainen ilmainen • VSCO sovellus älypuhelimeen. Kuvankäsittelyyn

alminen

Luontokuvia kolmesta kulmasta

tarkoitettuja filttereitä voi ostaa lisää ohjelman mukana tulevien lisäksi. Monet jakavat VSCO-kuviaan VSCO-palvelun sijaan Instagramissa.

on ammattilaistenkin käyttämä • Flickr verkkopalvelu, joka tarjoaa yhden teratavun ilmaista säilytystilaa kuville ja videoille.

Palvelusta on saatavilla myös laajempi maksullinen versio. Flickr soveltuu hyvin myös suurten kuvatiedostojen jakamiseen.

on helppo kanava kuvapainot­ • Tumblr teisen blogin perustamiseen.

• Ikkunasuomenluontoon.fi on Suomen luonnonsuojeluliiton

Katriina Salmisen älypuhelimella otetut luontokuvat keräävät tykkääjiä Instagram-palvelussa. Ammattikuvaaja Antti Koli bongaa samoilta metsäreiteiltä aina uutta kuvattavaa. Jarmo Nieminen ottaa kuvia kopterikameralla nähdäkseen maailman toiselta kantilta.

ylläpitämä yhteisöpalvelu, jossa voit jakaa luontohavaintojasi kuvien muodossa. Sivustoa uudistetaan parhaillaan, ja uusi sivusto aukeaa kesällä 2015.

Teksti: Heidi Moisio Kuvat: John Lagerstedt, Loan Nguyen-Koli, Katriina Salminen

Pirjo Itkonen

Instagram-kuvaaja: Katriina Salminen julkaisee kännykällä ottamiaan kuvia verkossa.

Luonto on mielestäni hämmästyttävän kaunis, en vain voi olla kuvaamatta sitä. Kuvaan taltioidakseni muistoja. Lisäksi haluan kasvaa valokuvaajana – luonto on haastava kuvattava, ja välillä täytyy kävellä pitkiäkin matkoja löytääkseen sopivan kuvauskohteen. Kuvausmatkani ovat nykyisin hyvin hektisiä 1,5-vuotiaan tyttäreni ollessa mukana. Kun pääsen yksin liikkeelle, otan tietyn suunnan ja odotan, että silmiini osuu jotain mielenkiintoista.

Olen kuvannut jonkin verran myös järjestelmäkameralla, mutta kunnolla aloitin saatuani ensimmäisen älypuhelimeni. Se on aina mukana eikä paina paljon, joten sillä on helppo ottaa kuvia aina tarvittaessa. Nykyisin kuvaankin vain sillä.

Kuvaa ottaessa tärkeintä on pitää horisontti suorassa ja varmistaa, ettei kamera heilahda, jottei tulisi epätarkkoja kuvia. Vinkkini aloittelevalle luontokuvaajalle on lähteä vain rohkeasti kuvaamaan. Ota monta kuvaa samasta kohteesta, ensimmäinen ei välttämättä onnistu. Haluan korostaa erityisesti valon merkitystä. Kokeile erilaisia kuvakulmia ja haasta itsesi. Älä pelkää kokeilla uutta.

Ammattiluontokuvaaja: Antti Koli tunnetaan tarkkanäköisistä käärme- ja lintukuvistaan.

Arvostan sitä, että pystyn tekemään työni ulkona luonnossa ja kehittämään omaa luontosuhdettani.

Luonto mahdollistaa hyvien kuvien tekemisen ja hyvän kuvan ominaisuuksien pohtimisen. Erilaisten luontokohteitten kuvaaminen ja esittäminen on myös poliittinen kannanotto siihen, mikä on tärkeää.

Eniten käyttämäni runko on säänkestävä, nopea ja täsmällinen ammattilaisrunko. Vaihtelen monipuolista välineistöä tarpeiden mukaan.

Useimmiten menen samoille paikoille kuin ennenkin. Retket vievät 4–6 tuntia. Kuljen sisiliskopaikoilla, auringonnousun rannalla tai lumisessa metsässä.

Kävelen ja pyöräilen aika paljon, en odota kovin pitkään asioita tapahtuvaksi. Sen sijaan palaan uudestaan ja uudestaan samoille paikoille.

Luontoa kuvaavan pitää luottaa omiin havaintoihin ja omaan käsitykseen hyvästä kuvasta. Lukeminen, erilaisiin kuviin perehtyminen sekä omien kuvien kriittinen analysointi ovat työhön kuuluvaa ahkeruutta. Tunteellinen ja vapaa reagointi ovat kuvauksen perusta ja tie kestäviin sekä omaperäisiin kuviin.

Ilmakuvaaja: Jarmo Nieminen kuvaa luontoa lintuperspektiivistä.

Kamerakopterilla pääsee paikkoihin, joihin kameraa ei normaalisti saa: metsän yläpuolelle ja sisään, jyrkänteiden taakse, merelle, rannan ulkopuolelle.

Sillä saa uusia, jännittäviä kuvakulmia. Mieleenpainuvin kuvauskokemukseni oli helikopteria tuijottavan rusakon hämmennys pellolla.

Mukana ei tarvitse kuljettaa aiemmin vaadittuja suuria nostureita tai puomeja, vaan koko paketti kulkee käytännössä reppuun pakattuna. Kuvaan sekä videoita että valokuvia. Nykyisen Go Pro -kameran resoluutio on videolla erittäin hyvä, mutta valokuvien koko jää pieneksi esimerkiksi näyttelyitä ajatellen. Nyt suunnittelen isomman helikopterin hankintaa, että saisin järjestelmäkameran taivaalle.

Kopterikameran käyttö on suhteellisen helppoa, mutta kuvaamisen miettiminen samaan aikaan kun lentää on jo vaikeampaa. Täytyy ajatella sekä lentämisen turvallisuutta että kameran toimintaa. Myös ilmailullinen ymmärrys tuulista on tarpeen, jos ei tahdo kopterinsa vaurioituvan tuulenpuuskssa ja pyörteissä.

9

Luonnonsuojelija 1/2015

• Sujahda someen Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Twitter: @luonnonsuojelu

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

Sujahda Luonnonsuojeluliiton someen!

Tarjoamme vinkkejä, luontofiiliksiä sekä napakkaa ympäristöasiaa ja kerromme, mitä Luonnonsuojelu­liitto tekee juuri nyt.

Tule mukaan keskustelemaan, jakamaan ajankohtaista luontoasiaa sekä kokemuksia ja ideoita! pua kissa a a ce b o o F e m in Pyysim pakass n: norp a a lm u np kiperää enttin komm ja r u H . n ta a n värivali m u sta . valittiin ä t ö y m vyöryn

ä. tyksest m e ts ä s la a s ja nto me ilmia ksella Toivom a tunnu aiheest e m m a Twiitta mi. akssuo #wildle n! r tä m ä ä sana kie n a a t e Lait

uttavan ssa vaik a m o s t e ka tin Kävimm ku m e n het -do ie m n ra a Talviva at aikutelm e ensiv m im o ja ja missa.

Instagra

Myös saimaannorppa on Facebookissa!

Seuraa kevään norppauutisointia: facebook.com/saimaannorppa

Äänestä parasta juttua Äänestä Luonnonsuojelijan 1/2015 parasta juttua osoitteessa //sll.fi/parasjuttu// 20.5. mennessä vastanneiden kesken arvotaan Jussi Murtosaaren teos Luontokuvaajan Suomi (Docendo 2015, arvo n. 37 €). Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonnonsuojelija, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki. Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi.

t

Ilmoituksen maksaja: ehdokkaa

Puhtaiden vesien, en ja vanhojen metsien, soid n Puolesta je Po ta än äm el en Pi äm kestäv

Mika Flöjt

Yhteiskuntatieteiden maisteri Kuusamo Oulu www.mikaflojt.fi

Harri Hölttä

Historiantutkija Joensuu Savo-Karjala www.harriholtta.fi

Jussi Kytömäki

Matematiikan opettaja Eläkkeellä Naavaparta Pirkanmaalta www.jussikytomaki.fi

Laura Rantanen

Tiedottaja, toimittaja Turku Varsinais-Suomi www.rantanenlaura.fi

Leo Stranius

Toiminnanjohtaja kaupunginvaltuutettu Helsinki www.leostranius.fi

Heikki Susiluoma Maaseututkija (FT), yrittäjä, Jyväskylä Keski-Suomi www.susiluoma.fi

10

Luonnonsuojelija 1/2015

Vaalien valttikortit Eduskuntavaalit lähestyvät.

Luonnonsuojeluliitto tunnistaa hyvän ehdokkaan neljästä lupauksesta, ja jokerinorppa vaatii päättäjiltä paikallista notkeutta.

Teksti Heidi Moisio, Luonnonsuojeluliiton vaaliryhmä Kuvitus Seppo Leinonen

Valitse viisaasti

ntau k s u d E vaalit 15 19.4.20 vaalit.fi

11

Luonnonsuojelija 1/2015

Q

Loppu turpeen polttamiselle Ilmakehän hiiltä on sitoutunut maan uumeniin kivi­ hiileksi ja soihin turpeeksi. Suot ovat Suomen suurin, noin 5,5 miljardin tonnin suuruinen hiilivarasto, jota ei pidä vapauttaa ilmakehään. Turpeenpolton lopettaminen on tärkein ilmastopoliittinen teko.

Turpeenpolton alennettu vero ja turvetuotannon muut tuet ovat ympäristölle haitallisia tukia, jotka on lakkautettava. Julkista tukea on maksettava energiamuodoille, joista rakentuu Suomen uusi, ilmaston ja luonnon kannalta turvallinen tulevaisuus. Kun fossiilinen turve korvataan lämmityksessä asteittain kotimaisella puulla, myös työpaikat uusiutuvat. Kestävästi tuotetun, kotimaisen bioenergian käyttöä pitää edistää.

Turpeenlouhinnalla ei saa pilata enempää kala- ja uimavesiä. Viimeisten luonnonkauniiden soidemme retki-, marja- ja riistamaastot on turvattava soidensuojeluohjelmassa.

J

Q 10

K

10

H

uhtikuun 19. päivä valitaan 200 kansanedustajaa uuteen eduskuntaan.

Kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Suomen kansalaisilla on äänioikeus.

Oma ehdokas on löydettävä omasta vaalipiiristä, joita on yhteensä kaksitoista. Kaikkiaan parisen tuhatta ehdokasta kilpailee kansalaisten huomiosta.

Luonnonsuojeluliitto kannustaa äänestämään ehdokasta, joka on valmis suojelemaan vapaita virtoja, lopettamaan turpeen polton, viemään kaivostoiminnan kestävälle pohjalle ja tukemaan vahvaa ympäristöhallintoa ja hyvää lainsäädäntöä. Myös kyky nähdä ympäristönsuojelun paikalliset tarpeet voidaan laskea valtti­kortiksi. Äänestäjien ja uusien kansanedustajien tehtävä ei ole vaatimaton: on estettävä ympäristökäänne, joka uhkaa suomalaista luontoa ja terveellistä elinympäristöä. Vaalikoneisiin asti kaikki Luonnon­ suojeluliiton vaalitavoitteet eivät ole päässeet, joten valveutuneelta äänestäjältä vaaditaan nyt tarkkaa silmää ja keskustelua omien ehdokkaittensa kanssa.

Suomen luonnonsuojeluliitto kerää arvot allekirjoittavilta edustajilta sitoumuksia, jotka julkistetaan verkossa osoitteessa sll.fi/vaalit.

J

K Vapaita virtoja

Kaivostoiminta kestävälle pohjalle

Vapaiden virtojen suojelun on oltava pysyvää. Koskiensuojelulailla on suojeltu viimeisimpiä virtaavia vesiä rakentamiselta.

Joet tarjoavat virkistymis- ja kalastuspaikkoja sadoille tuhansille ihmisille. Suurin osa maamme vesivoimasta on jo rakennettu. Koskiensuojelulaki on Suomen vesiluonnon perusturvaa, eikä siihen tule kajota.

Kalojen vaellusyhteydet on palautettava jo rakennetuissa vesissä. Tämä tulee tehdä huomioiden ympäristövirtaama eli vesimäärä, jonka virtaamisen joen hyvinvointi vaatii. Voimayhtiöiden tulee rakentaa kalatiet ja kunnostaa kutualueet pääosin omalla kustannuksellaan.

Talvivaaran onnettomuus osoitti, että kannattavuutta tavoitellaan kaivosalalla välillä ympäristöinvestoinneista säästäen ja ympäristölupia rikkoen.

Talvivaara ei ole Suomen kaivoksista ainut ongelmallinen. Uusia vesistöille vaarallisia kaivoksia on suunnitteilla.

Valtion kaivospolitiikka kannustaa nopeaan louhosmäärän kasvattamiseen, vaikka tarve metallien kierrätykselle ja ympäristöperusteiselle kaivosverolle tai -maksulle on ilmeinen. Paikallisilla yhteisöillä pitäisi olla valtaa puuttua kaivosten perustamiseen.

Kaivokset eivät sovi suojelualueille, eikä uraania tule louhia. Happamia päästöjä aiheuttavat vanhat louhokset ja pilatut elinympäristöt on kunnostettava.

Toimiva ympäristöhallinto ja hyvä lainsäädäntö Julkisen vallan mahdollisuus turvata terveellinen ympäristö on vaarantumassa.

Ympäristölainsäädännön heikentäminen uhkaa nakertaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja laadukasta ympäristöä. Ympäristöhallinnon purkutalkoiden sijaan ympäristöministeriötä on vahvistettava.

Lupa- ja valvontaviranomaisten sekä tuomioistuinten resurssit on turvattava. Vain näin voidaan taata suomalaisille laadukas ja turvallinen elin­ ympäristö. Ympäristön ja ihmisoikeuksien välillä on yhteys, jota tulee vaalia. Ympäristöperusoikeuksia, tiedonsaantia, osallistumisoikeutta tai muutoksenhakua ei saa heikentää.

Haasta ehdokas näyttämään korttinsa luonnon puolesta Eduskuntavaaleissa voimme vaikuttaa siihen, ketkä päättävät Suomen luonnon tulevaisuudesta. Siksi haastamme ehdokkaat sitoutumaan Luonnonsuojelu­ liiton vaalitavoitteisiin ja puolustamaan tavoitteita tulevalla vaalikaudella.

Haasta oma ehdokkaasi mukaan lähestymällä

häntä vaalitapahtumissa, sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. Autat myös jakamalla Luonnonsuojeluliiton vaali­­sisältöjä sosiaalisessa mediassa.

Ehdokkaat voivat allekirjoittaa vaalitavoitteemme verkossa tai vaalitapahtumissa eri puolilla Suomea. Verkko­sivuiltamme voi myös seurata, ketkä ehdokkaat ovat jo mukana.

//sll.fi/vaalit// Oletko kiinnostunut vaikuttamaan vaaleissa omalla paikkakunnallasi?

Ota yhteyttä vapaaehtoistyön koordinaattoriin: kirsi.ahonen@sll.fi, p. 046 600 8109.

12

Sanallista palautetta Miten Suomi on pärjännyt ympäristöpolitiikassa?

Luonnonsuojelija kutsui Lasipalatsin ikkunapöytään kolme tietäjää.

Teksti Matti Nieminen, Kaisa Piirilä Kuvat Raisa Kyllikki Ranta

13

Luonnonsuojelija 1/2015

H

elsingin Lasipalatsi on kaupungin ytimessä, Kampin ja Rautatieaseman välissä, parin sadan metrin päässä Eduskuntatalolta. Funkkisravintolan valkeat seinät ovatkin kuunnelleet monta poliittista keskustelua. Tänään paikalle on kutsuttu kolme nimekästä asiantuntijaa, joiden on määrä arvioida hallituksen pärjäämistä loppu­ valla kaudella.

Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantun­ tija Ilpo Kuronen odottaa jo pöydässä. Hän lehteilee tulostamaansa hallitusohjelmaa, josta hän on korostanut eri väreillä hyviä ja huonoja suunnitelmia. Kuronen on seurannut suomalaista ympäristöpolitiikkaa vuosikymmenten ajan.

Ja nyt takkia ja kirkkaanpunaista kaulahuivia riisuu naulakolla Eeva Furman. Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksen johtajan erikoisalaa on muun muassa tutkimuksen ja politiikan vuorovaikutus.

Pienen odottelun jälkeen portaita kipuaa Markku Ollikainen. Helsingin yliopiston ympäristöeko­ nomian professori on tullut keskikaupungille Viikin kampukselta. Kansallisen Ilmastopaneelin uusi puheenjohtaja on hyvin jyvällä maataloudesta ja elinkeinoelämän logiikoista.

Ja kas, kahden metrin päässä viereisessä pöydässä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä keskustelee hillityllä äänellä. Täällä ei kannata kailottaa.

Arkaa ilmastopolitiikkaa Istuudutaan pöytään.

Olisi houkuttelevaa antaa eduskunnan ympäristö­ toimille yksi numero, päästötodistuksen tapaan.

Olisiko mahdollista?

Furmanin mielestä arvosanan antaminen on vaikeaa, sillä eduskunnan tekemä ympäristöpolitiikka on muuttunut paljon kauden aikana. Eri asioita käsiteltäessä arvosana olisi erilainen.

"Ainakaan ilmastopolitiikalle ei ole syytä antaa huonoa arvosanaa!" Ollikainen tokaisee. Hän muistuttaa, että hallituskauden aikana on perustettu kansallinen ilmastopaneeli ja hallitusohjelmaan on kirjattu, että ilmastolaki hyväksytään. Ilmastolailla on pitkällä aikavälillä tärkeä merkitys. Suunta on Ollikaisen mielestä oikea.

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Suomi ei ole kuitenkaan saanut kiitosta, ainakaan muihin Pohjoismaihin verrattuna. Miten tähän tulisi suhtautua?

Ollikainen jatkaa. Kyse on siitä, mitä Suomi uskaltaa tehdä. "Suomi pitää huolen siitä, että EU:n ilmastotavoitteet vuodelle 2020 toteutuvat." Uusia avauksia ei kuitenkaan ole nähty Ruotsin ja Tanskan tapaan.

"Meillä hallitus miettii 'raskasta teollisuutta', jonka etujen mukaista ilmastopolitiikka ei ole, ja toisaalta 'puhdasta teollisuutta', jonka etujen mukaista ilmastopolitiikka on, ja joka toivoo, että uusia ilmastoavauksia tulisi. Tämä ristiriita lamauttaa hallitusta yleisen uskalluksen puutteen lisäksi."

Tarjoilija saapuu ottamaan tilauksia. Pientä varovaisuutta on ilmassa, juomatilauksia myöten.

Vesilinjalla mennään.

Ollikaisen mukaan voidaan puhua kansallisesta uskalluksen puutteesta. Uudet avaukset tai kokeilut puuttuvat.

"Niitä esimerkiksi Tanska tekee. He hyväksyvät sen, että jotkut kokeilut voivat epäonnistua, mutta joukosta voi löytyä myös onnistumisia", Ollikainen selittää.

Furman on samoilla linjoilla: Suomelta puuttuu elkeitä edelläkävijyyteen.

"Kuten Markku sanoi, voimme ehkä ylpeillä

Ilpo Kuronen plaraa hallitusohjelmaa.

ilmastolailla, mutta edelläkävijyys olisi se, mitä tarvitsemme. Sitran Kiertotalous-seminaarissa suomalaiset toimijat toinen toisensa perään nostivat esille, että yhteiskunnassamme puuttuu rohkeutta lähteä uudenlaisille business-alueille ja toimintamuotoihin, kuten kiertota­ louteen. Intoa ja ideaa on, mutta jostain syystä ei uskalleta ryhtyä toimeen. Rohkeutta uusiutumiseen tarvitaan kuitenkin myös politiikassa, jossa tulisi rohkaista ja tukea uudenlaista toimintaa muun muassa perkaamalla kiertotalouden esteitä."

Mistä tämä ilmastopolitiikan varovaisuus johtuu? Onko kyseessä poliit­tinen arkuus vai suomalainen perusluonne?

Tähän saakka vaitonaisena pysytellyt Kuronen laukaisee nopeasti: "Arkuutta ei ollut kyllä paljon aistittavissa silloin, kun energiaturpeen verotusta laskettiin."

"Tässä on kaksi asiaa, ensinnäkin yritysten liikeriskiin liittyvä arkuus ja toiseksi poliittinen arkuus", Furman jaottelee. "Oli hyvin kiinnostavaa, että kun presidentti Niinistö otti itsenäisyyspäivän puheessaan esiin ilmastonmuutoksen, media kommentoi sitä hyvin laimeasti. Mikä median rooli on tässä asiassa?"

"Ilmastonmuutosta pidetään jopa puolihömppänä suomalaisessa keskustelussa", Ollikainen summaa.

Hänen nähdäkseen yritysmaailmassa ei osata ajatella, että ilmastonmuutokseen sopeutumisessa olisi piileviä mahdollisuuksia. Toisekseen maabrändillä on "järkyttävän suuri merkitys", jos halutaan houkutella puhtaita investointeja maahan.

tori lähti vahvasti mukaan Itämeren suojeluun.

"Arktiset alueet on uusi tärkeä aihe", Ollikainen lisää.

Furman myöntää: "Kyllä, ja monessakin suhteessa. Ensin puhuttiin arktisten alueiden mahdollisuuksista ja sitten keskusteluun nousi näiden alueiden suojelu, mikä oli osittain Sini Saarelan ansiota."

Ollikainen muistuttaa, että kaivokset ovat myös olleet erityisesti esillä.

Kuronen tankkaa papereitaan: "Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kaivostoiminta olisi kestävää kehitystä kestävältä pohjalta. Siinä on tavattomasti ristiriitaa nykyiseen tilanteeseen."

Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota myös asioihin, jotka eivät vielä näy niin selvästi. Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijaa huolestuttaa ympäristö­hallinnon rapautuminen, kuten ympäristörikosten puutteellinen hoito.

"Tähän liittyvät sekä aluehallinto että ministeriöiden voimavarat. Erityisesti minua huolettaa, mitä on tapahtumassa meidän oikeushallinnollemme. Tuomareiden määrä vähenee, ja se ketju, jossa asioitamme hoidetaan, heikkenee. Esimerkiksi ympäristörikoksissa näkee, mikä vaikutus on, kun poliiseja ja syyttäjiä on vähennetty."

Sovittujen asioiden purkaminen hämmentää.

Maabrändillä on suuri merkitys.

Huolena hallinnon rapautuminen Alkupalojen sijasta käyty energiakeskustelu keskeytyy, kun tarjoilija tuo blinit. Pääruuan myötä siirrytään etsimään niitä ympäristöpolitiikan teemoja, jotka ovat viime vuosina olleet kiinnostavia ja esillä.

"Metropolipolitiikka, joka mielestäni on ympä­ ristöpolitiikkaa", sanoo Furman.

"Metsät ja kaikki biotalouteen liittyvä. Itämeren suojelu on kestoaihe, joka on aina pinnalla", Ollikainen listaa.

Furmanista oli kiinnostavaa, että yksityinen sek-

Vaihtuneiden ministerien sekasoppa Ollikainen listaa kolme kohtaa, joissa hallituksen suhtautuminen ympäristöasioihin on muuttunut kauden aikana. Uusi hallitus toi mukanaan kiistan soiden suojelusta. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus otettiin uudestaan tarkasteltavaksi.

"Jossain määrin myös arktisten alueiden suhteen on alettu ottaa hiukan erilaista linjaa kuin alun­perin hallitusohjelmassa ajateltiin", hän lopettaa listansa.

"Ympäristölupien määräaikaisuudesta ollaan luopumassa. Tämä on ongelmallista, kun ottaa huomioon ympäristöhallinnon vähentyneet valvontaresurssit", Kuronen sanoo.

"Ministereiden vaihdokset vaikuttavat ympäristökantoihin ja ministeriöiden toimintaan, joten en niinkään tässä ajattelisi vain hallitusta, vaan yksittäisiä vaihtuneita ministereitä", Furman toteaa.

"Maa- ja metsätalousministeriössä toiminta on koko hallituskautena kehittynyt enemmän tutkimuk­seen perustuvaksi, mutta on tullut näkyväksi vasta

14

Luonnonsuojelija 1/2015

Eeva Furman ihmettelee susipolitiikan vaiteliaisuutta.

Markku Ollikaista harmittavat Saaristomereen valuvat päästöt.

”

Suomen laaja metsäpinta-ala tuudittaa meidät ajattelemaan, että biodiversiteetillä on kaikki hyvin. ministerivaihdoksen myötä. Nihkeys ympäristö­ asioissa MMM:ssä hallituskauden alkuvaiheessa voi juontaa silloisten MMM ja YM -ministereiden keskinäisistä jännitteistä. Ympäristöministeriössä taas on ministerin vaihdoksen myötä jo kertaalleen sovittujen asioiden purkaminen ollut hämmentävää, varmaankin myös ministeriön omien virkamiesten keskuudessa."

Millaisia eroja Suomen ympäristö­ politiikassa on verrattuna muihin Euroopan maihin?

"On tehty tutkimus siitä, kuinka tärkeänä biodiversiteetin suojelemista pidetään eri maissa, ja Suomi oli tutkimuksessa hännillä. Luulen, että tämä saattaa johtua Suomen laajasta metsäpinta-alasta, joka helposti tuudittaa meidät ajattelemaan, että biodi­versi­ teetillä on kaikki hyvin Suomessa", Kuronen sanoo.

Luonnon monimuotoisuus ansaitsisi kaikkien keskustelijoiden mielestä enemmän huomiota.

Furman toteaa suomalaisten ympäristöhallinnon pykälien olevan kyllä kunnossa. "Mutta meillä ei ole rohkeutta niiden toimeenpanoon."

"Vesiensuojelu on Suomelle tärkeää, ja siinä olemme aktiivisempia kuin muut maat. Maataloudessa taas pidetään hyvää huolta vesien suojelusta, mutta kulttuurimaisemat ovat retuperällä. Tuntuu, että nuoret maanviljelijät ovat saaneet tarpeekseen hankalasta maataloustuki­viidakosta ja ovat irtautumassa ympäristö­tukijärjes­telmästä", Ollikainen pohtii.

"Tässä näkyy vapaaehtoisuuden korostaminen.

Hallituskauden aikana vapaaehtoisuudesta on tullut trendi ja iskusana", Kuronen napauttaa.

Ollikainen muistaa myös, että kalakysymykset ovat olleet esillä, ja hallituksella on ollut rohkaisevia kirjauksia tähän liittyen. Hänen mukaansa Suomessa on tapahtunut lievää edistystä kalateiden suhteen, mutta tässä asiassa meitä ei voi verratakaan Norjaan tai Islantiin.

Keskustelu ryöpsähtää välillä liikennepolitiikkaan, jossa kiitosta saavat varsinkin alkukauden verouudistukset. Ollikainen kertoo saaneensa

eurooppalaisilta kollegoiltakin kehuja Suomen linjakkaasta liikennepolitiikasta. Kestävän kehityksen mittarien paluu noteerataan myös myönteisenä.

Jätepolitiikan arvioidaan menneen loivasti alaspäin.

Kuronen kertoo, että myös Suomen luonnonsuojeluliitto kiinnitti aiemmin enemmän huomiota jätepolitiikkaan.

"Biodiversiteetin suojeluun liittyen ei ole tullut uusia aloitteita, eikä suojelutyön laatukaan ole kasvanut.

Varoja ei oikein ole tilanteen parantamiseksi", Ollikainen suree.

"Metso tappoi aidon vapaaehtoisen metsiensuojelun", Kuronen paukauttaa. "Myöskin kohteiden laatu on heikentynyt. Vain puolet suojelutavoitteista on saavutettu."

Furmanin mukaan lähiluonnon suhteen on tapahtunut paljon positiivista. Sitä on nostettu esille ja sen terveysvaikutuksia on korostettu.

"Susipolitiikka taas on jäänyt liian vähälle huomiolle. Onkohan tässä susi­aiheessa jotain niin primitiivistä tai psykologista, ettei tätä asiaa voida ottaa keskusteluun ja kehitettäväksi? Suomen petopolitiikka eroaa selvästi muista Euroopan maista", Furman pohdiskelee.

Vapaaehtoisuudesta on tullut trendi.

Itämeri kuuluu kaikille

Kuronen haastaa asiantuntijoita: "Ovatko Itämeri ja ilmasto kuitenkin niitä aiheita, jotka eivät kosketa tavallista ihmistä? Esimerkiksi Itämerestä on helppo ajatella, että 'ei me sille mitään voida, kunhan nyt vaan ne venäläiset ei sitä pilaisi'."

"Itämeri on kyllä sellainen aihe, että sen suojelun takana kaikki seisovat", Furman sanoo.

Ollikainen on samoilla linjoilla. Hän viittaa tutkimukseen, jossa on tutkittu eri puolilla Suomea asuvien ihmisten suhtautumista Itämeren suojeluun.

Huoli on suurin rannikolla, mutta sisämaassakin aihe koskettaa.

"Monesti kuitenkin ihmiset eivät ymmärrä kaikkia niitä seikkoja, jotka Itämeren saastumiseen vaikuttavat. Itämeren suojelu lähtee jo maalta, eikä ole pelkästään sitä, mitä tapahtuu vedessä. Ajatellaan, että suojellaan vettä, mutta yhteys esimerkiksi ravinteisiin unohtuu", Furman kertoo.

Naps. Ollikainen napsauttaa kuuluvasti sormiaan. "Olisi helppoa pelastaa Saaristomeri päästöiltä, jos olisi tahtoa." Hän napsauttaa sormiaan uudestaan, niin helppoa. Tuntuu, että häntä samanaikaisesti innostaa ja harmittaa tilanne. Kipsin lisääminen kohdennetuille pelloille pudottaisi ravinnepäästöjä 30%. Hänellä on tälle hinta­lappukin, 55 miljoonaa euroa viidessä vuodessa.

Siirrymme jälkiruuan puolelle.

Kahvia? Kyllä kiitos. Furman ja Kuronen valitsevat karpaloita ja Ollikainen maistelee jo creme bruleetaan.

Reilu tunti on vierähtänyt. Valokuvaaja saapuu tyhjennetyn pöydän ääreen. Josko mentäisiin ulos, muutama kuva vielä.

Tarjoilija laskuttaa.

Helsingin sää on talvisen harmaa ja niukasti pakkasella. Keskustelijat asettuvat nopeasti yhteispotrettiin Pikkuparlamentin puistossa. Taustalla on kaikille tuttu rakennus, pressuja ja työkoneita massiivisten kiviportaiden juurella. Eduskuntatalolla on remontti meneillään.

Itämeren suojelun takana seisotaan.

Nyt kun hallituksen ja eduskunnan ympäristöasenteet ja niissä tapahtuneet muutokset on ruodittu, olisi kiinnostavaa vielä kuulla, miten kansalaisten ympäristöasenteet ovat kehittyneet viime vuosina. Ovatko suomalaiset huolissaan ympäristön ja luonnon suojelusta?

"Ympäristöasenteet ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Etenkin muutos ihmisten Itämeri-tietoisuudessa ja asenteissa Itämerta kohtaan on ollut huikea viimeisen kahdeksan vuoden aikana!" Ollikainen sanoo. "Samoin ilmastotietoisuus ja huoli ilmastosta on noussut. Etenkin nuorten keskuudessa huoli on voimakasta."

15

Luonnonsuojelija 1/2015

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa vaaleissa Kysyimme eduskuntatutkimuksen erikoistutkijalta Erkka Railolta Turun yliopistosta, onko luonto­arvoilla sijaa eduskuntavaaleissa 2015. Ilmaston­suojelu mahtuu mukaan kuvioon, mutta muut teemat uhkaavat viedä ympäristö­kysymyksiltä huomiota.

Teksti Heidi Moisio

Mitkä teemat ovat näissä vaaleissa parhaiten esillä?

Tärkein teema on taloustilanne: millä saadaan Suomen talous kasvuun uudelleen. Puolueiden mieli­ piteitä jakaa tällä hetkellä eniten keskustapuolueen suunnittelema kasvurahasto. Ajatuksena on myydä valtion omai­suutta ja perustaa tuloilla rahasto, josta voidaan antaa edullista lainaa suomalaisille yrityksille. Kokoomus on suhtautunut ajatukseen nuivasti. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat olleet myönteisempiä.

kaksi tai kolme suurta. Pienten aiheiden merkitys on tilastojen mukaan todella vähäinen.

Mikä puolue voittaa vaalit?

Nyt näyttää selkeältä, että keskusta tulee saamaan vaalivoiton ja Juha Sipilästä tulee pääministeri. Kyse on enää siitä, kuinka suurella marginaalilla siitä tulee pääministeripuolue. Lisäksi on vielä auki, kykeneekö jokin keskisuurista puolueista saavuttamaan sellaisen aseman ja vaalivoiton, että sitä ei voida hallitusneuvotteluissa ohittaa. Niin tuskin tulee kui­tenkaan käymään.

Aikaisempien vaalien tulokset ja kamppailut antavat olettaa, että puolueet eivät kykene nostamaan omaa kannatustaan vaalien alla. Vaaleihin tullaan menemään suurin piirtein samoilla prosenttiluvuilla, joissa nyt ollaan – ainakin kokoomuksen ja SDP:n osalta.

Luontoarvot ovat toisarvoisella sijalla.

Ovatko nämä luontovaalit?

Ei ole perusteetonta toivoa, että nämä ovat myös luontovaalit. Ilmastonmuutos on aihe, joka on noussut aika ajoin esille, ja minusta on merkille­pantavaa, että presidenttikin on ottanut sen esille uuden­vuoden puheessaan. Luonnonystävän näkökulmasta on mukavaa, kun kovan linjan talousmiehenä ja vanhana kokoomuslaisena tunnettu ihminen ottaa ilmaston­ muutokseen ja luontoarvoihin kantaa.

Menneet Perun ja tulevat Pariisin ilmastoneu­ vottelut takaavat, että ilmastoteema tulee näkymään myös vaaleissa. En kuitenkaan usko, että muut luonnonsuojeluaiheet nousevat tärkeiksi aiheiksi. Kun vaalien jälkeen on kysytty ihmisiltä, että mitkä aiheet ovat vaikuttaneet äänestyspäätökseen, aiheita on

Miten puolueiden ympäristönäkemykset ovat muovautuneet aikojen saatossa?

Näppituntumalta tiedetään, että ympäristöasiat tulivat puolueiden ohjelmiin jo 70-luvulla ympäristö­ heräämisen kautta. Alettiin puhua muun muassa ympä­ ristön saastumisesta ja raaka-aineiden loppumisesta.

Kaikki puolueet sanovat nykyään olevansa ympäristönsuojelun puolella, mutta se, mitä tämä kulla-

Suomi tarvitsee energiaremontin.

Ota selvää mikä puolue sen tekee.

Kuka puhuu?

Valtiotieteiden tohtori, dosentti Erkka Railo toimii erikoistutkijana Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen laitoksella Eduskuntatutkimuksen keskuksessa. Hän on tutkinut muun muassa poliittista viestintää, vaaleja ja puolueiden kannatusta.

kin puolueella tarkoittaa, on toinen asia.

Kokoomuksella tärkeimpiä arvoja ovat säätelyn purkaminen ja vapaaehtoisuus, mikä näkyy hyvin tämän syksyn tilanteesta, kun ympäristöministeri vaihtui vihreistä kokoomukseen. Keskustapuolue ylpeilee sillä, että ympäristöarvot tulivat heidän ohjelmaansa ensimmäisenä. Keskustalaiset kokevat historiallisen maaseutuyhteytensä ansiosta olevansa oikeita luonnonsuojelijoita, jotka ovat olleet aidosti luonnon kanssa yhteisymmärryksessä jo pitkään.

SDP:n työläisperinteessä työpaikkoihin ja teollisuuden tukemiseen liittyvät arvot ovat olleet tärkeämpiä kuin luontoarvot. Monia puolueita voidaan siis kritisoida luonto­arvojen asettamisesta toisarvoiselle sijalle, vaikka jokainen puolue varmasti tänä päivänä periaatteellisella tasolla kannattaa luonnon­ suojelua.

!

Tervetuloa

SUURI ENERGIAVÄITTELY Bio Rex Hki // 11.3.2015 klo 17 TENTISSÄ MM.:

HAASTAJINA MM.:

KIMMO TIILIKAINEN PAAVO ARHINMÄKI VILLE NIINISTÖ PERTTI SALOLAINEN

LI ANDERSSON OZAN YANAR DANIEL LAHTI MIKKEL NÄKKÄLJÄRVI

16

Luonnonsuojelija 1/2015

Puolueet syttymässä uusiutuvaan energiaan Suurimmat puolueet – yhtä lukuunottamatta – kannattavat siirtymistä nykyistä hajautetumpaan energiajärjestelmään sekä panostamista uusiutuvaan energiaan.

Teksti Matti Nieminen Kuvitus Kirmo Kivelä

S

uomen luonnonsuojeluliitto toteutti yhdessä kuuden muun ympäristöjärjestön kanssa kyselyn, jossa kartoitettiin puolueiden ympäristökantoja.

Luonnonsuojeluliiton lisäksi puoluekyselyä olivat toteuttamassa BirdLife Suomi, Greenpeace, LuontoLiitto, Maan ystävät, Natur och Miljö ja WWF. Erityisesti kysyttiin energia­ politiikasta.

Puolueiden yleinen linja kävi selväksi: ilmasto- ja energiapolitiikan on tuettava merkittävästi uusiutuvan energian osuuden kasvua. Poikkeuksen muodostaa perussuomalaiset, joka ei usko uusiutuvien mahdollisuuksiin.

Ympäristöjärjestöjen tiukka tavoite on siirtyä sataprosenttisesti uusituvaan energiaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä tavoite aiheutti puolueissa hajontaa. Vahvimmin sitä kannattivat vihreät ja vasemmisto, joista jälkimmäinen haluaisi siirtyä uusiutu-

vaan energiaan nopeammalla aikataululla. RKP piti tavoitetta varteenotettavana, jos samalla vaikutetaan myönteisesti työllisyyteen ja talouden kasvuun.

Keskustan mielestä 2050-luvulle tultaessa uusiutuvan energian osuuden tulee nousta 85–90 prosenttiin. Myös KD arvelee, että tuolloin olisi jonkin verran ydinvoimaa vielä käytössä. SDP ja kokoomus tähtäisivät uusiutuvan energian sijaan päästöttömään energiantuotantoon.

Puolueista löytyy vahvaa kannatusta myös energiatehokkuuden ja -säästön edistämiselle.

Keinona kivihiilen alasajoon kaikki paitsi perussuomalaiset mainitsevat uusiutuvan energian.

Keskusta ehdottaa lisäksi kivihiilen veron kiristämistä, vihreät ja RKP päästökaupan korjaamista ja vasemmistoliitto kivihiilen käyttökieltoa. Kokoomus väläyttää vastauksessaan muun muassa hiilen talteenottoa, vaikka sen kaupallinen toteutuvuus on näyttänyt vielä epätodennäköiseltä.

Turpeenkaivuulle löytyy puolustajia Suo, kaivinkone ja puolue on useimmiten synkkä yhdistelmä – ainakin seuraavalla vaalikaudella suoluonnolle ja ilmastolle. Puolueet ajattelevat epäilemättä työllisyyttä, kun ne heiluttavat ruskeaa lippua aapojen yllä.

Turpeenpoltolle löytyy puolueista vielä puolus­ tajia, vaikka kyseessä on kivihiilen veroinen päästölähde. Vasemmistoliittoa ja vihreitä lukuun ottamatta puolueet haluavat jatkaa turpeen käyttöä ener­ gian­tuotannossa senkin jälkeen, kun kivihiilestä on luovuttu. Kokoomus, SDP ja perussuomalaiset haluaisivat jopa lisätä turpeen kilpailukykyä suhteessa muihin fossiilisiin polttoaineisiin. RKP kannattaa nykyisen hallituksen linjaamaa tavoitetta turpeenpolton vähentämisestä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

100 % uusiutuva Suomi Ympäristöjärjestöt vaativat, että tule­vassa hallitusohjelmassa Suomen energiapolitiikan suunnaksi on asetettava moderni ja kestävä energiajärjestelmä, joka toimii täysin uusiutuvalla energialla. sitovat vähimmäistavoitteet • Asetetaan vuosille 2025 ja 2030 tuulivoimalle, aurinkoenergialle, lämpöpumpuille ja biokaasulle.

biomassan kestävän käyttö ja • Turvataan sen lisääminen. lähienergian hallinnolliset ja • Poistetaan taloudelliset esteet. omistus-, sopimus- ja • Vauhditetaan verotuskäytäntöjä, jotka lisäävät tuulivoiman paikallista omistajuutta ja hyväksyntää.

älykästä energiankäyttöä ja • Edistetään kysyntäjoustoa. energiatehokkuuden • Vauhditetaan parannuksia. ja turpeen poltosta luovutaan • Kivihiilen vuoteen 2025 mennessä. polttoaineiden tukeminen • Fossiilisten julkisin varoin lopetetaan.

• Lupia uusille ydinvoimaloille ei myönnetä. edistetään erityisesti • Liikennesektorilla sähköisen liikenteen yleistymistä. toteutetaan käänne kohti • Maataloudessa päästöjen vähentämistä. talokohtaisessa lämmitykses• Rakennusten sä luovutaan fossiilisista polttoaineista.

Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö – eläinten ja luonnon puolesta

Puolueiden tärkeimmät ympäristötavoitteet Keskusta Ilmastonmuutoksen torjunta ja hidastaminen.

Luonnon monimuotoisuuden ja puhtauden turvaaminen tuleville sukupolville sekä luonnonvarojen nykyistä kestävämpi käyttö parempaa tekniikkaa, parempia toimintatapoja ja kierrätystä hyödyntäen.

Kokoomus Hiilineutraali yhteiskunta, Suomesta ympäristöteknologian ykkösmaa ja ympäristötietoisin kansa.

Cleantechin ja kiertotalouden vauhdittaminen, kunnianhimoinen ilmastosopimus, ekologisen verouudistuksen jatkaminen, Etelä-Suomeen lisää suojelualueita, positiivisten luontokokemusten mahdollistaminen erityisesti lapsille ja nuorille.

Kristillisdemokraatit Globaaleihin ympäristöongelmiin vastaaminen.

Vakavan ilmastonmuutoksen, lajien sukupuuttoon kuolemisen ja muun ympäristön laajamittaisen tuhoamisen estäminen, luonnonarvojen suojelu metsissä, suoalueilla ja kosteikoissa.

Perussuomalaiset Ympäristöpolitiikassa on tehtävä täyskäännös.

Kaikissa ympäristöpoliittisissa päätöksissä on otettava taloudellisen toimilinjaisuuden ja työllisyyden turvaaminen sekä teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen kärkeen.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue Hiilidioksidineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä.

Fossiilisista energiamuodoista tulisi asteittain päästä eroon, kuitenkin niin, että hiilen ja öljyn käytöstä luovutaan ensin.

Lisää uusiutuvia energiamuotoja ja energiatehokkuutta.

Suomen sosialidemokraattinen puolue Ilmastohaasteen ratkaiseminen siten, että työpaikkoja syntyy enemmän kuin häviää.

Kustannustehokkaat keinot päästöjen laskemiseksi.

Eroon kulttuurista, jossa keskustellaan tuotantomuodot edellä. Päästötön energiantuotanto vuoteen 2050 mennessä, poistetaan sen hallinnollisia ja lakiteknisiä esteitä ja nopeutetaan lupamenettelyitä.

Vasemmisto Hiilineutraali, energian suhteen omavarainen Suomi, jossa kaikkia ekosysteemipalveluja hyödynnetään vastuullisesti ja luonnon kantoja sietokyvyn rajoissa.

Vihreät Talouden kehitys luonnon kantokyvyn rajoihin.

Energiamurros hajautettuun kotimaiseen energiaan, energiatehokkuuteen ja älykkäisiin sähköverkkoihin.

Suojeluohjelmien nopeuttaminen, kansallispuistoverkon laajennus, vesiensuojelun tehostaminenja koskiensuojelulain puolustaminen.

18

Luonnonsuojelija 1/2015

Norppa Taskinen Hylkeenpyyt채j채n lapsenlapsesta tuli Suomen tunnetuin norpansuojelija.

Miten maajussi Haukiniemest채 hurahti hylkeisiin?

Teksti Laura Rantanen Kuvat Anna Autio

Luonnonsuojelija 1/2015

19

20

Luonnonsuojelija 1/2015

Taskisen isoisä paljastui hylkeenpyytäjäksi.

Oman kylän väki on jo tottunut Taskisen työhön.

”

Juusolla oli sijaisperhe, mutta hän palasi yhä uudestaan Taskisen pihaan.

L

uodon vieressä kivellä oli hylje. Juha Taskinen hiipi luodon yli katsomaan sitä lähempää. Hänellä oli kamera mukana tätä hetkeä varten, mutta kuvaa hän ei ehtinyt ottamaan ennen kuin norppa sukelsi järveen. Norpan näkeminen nostatti Juhan sisällä myrskyn. Hän tiesi alkavansa kulkea hylkeiden perässä jatkossakin.

Parikymppinen Juha oli tuntia aikaisemmin kiiruhtanut kaverinsa kanssa veneelle. Hän oli saanut kuulla, että Joutenvedellä oli nähty saimaannorppa. Ikänsä norppavesillä uinut Taskinen ei ollut koskaan aikaisemmin kohdannut hyljettä.

Saima-niminen norppa odotteli saman saaren rantamilla, missä kaveri oli nähnyt sen aiemminkin.

17.6.1979 muutti Taskisen loppuelämän suunnan. Maanviljelijä-metsurista tuli luontokuvaaja.

"Yhdestä päivästä ja yhdestä norpasta se alkoi, norppien kanssa eläminen. Saima herätti kovan vimman nähdä norppa uudelleen", Taskinen muistelee kotonaan, Louhelan tuvan pöydän ääressä.

Hänen edessään on pino norpista kertovia valokuvakirjoja. Unelma Saimaasta. Laatokan seitsemän merta. Paluu Saimaalle. Teosten painokset on myyty varastoista loppuun. Vielä yhden kirjan voisi tehdä, sen viimeisen. Aineistoa on paljon, sillä Taskinen kerää sitä kirjoihinsa kymmenen vuotta. Viimeisimpään sitäkin pidempään.

"Vuosien varrelle mahtuu monenlaista tarinaa Saimaalta ja norpista. Olen tuntenut joitain norppia kymmeniä vuosia. Ne saattavat elää parhaimmillaan yli 30-vuotiaiksi. Nämä ovat perhetarinoita, joissa jokaisella yksilöllä on omat luonteensa ja kohtalonsa", Taskinen sanoo.

"Tuttujen norppien hukkuminen verkkoihin on

erityisen rankkaa, eikä auta vaikka kuinka sydämensä kovettaisi. Norpan tukehtumiskuolema on hirvittävä, hidas ja tuskallinen."

Metsästyksen loppu Norppia ei ollut valokuvattu paljon, kun Taskinen kohtasi Saiman. Luonnonsuojelijat huomasivat hänen kuvansa nopeasti. Pian WWF:n Saimaan hyljetyöryhmä pyysi Taskisen mukaan toimintaansa, ja hän tutustui Joensuun yliopiston tutkijoihin.

Saimaannorppatutkimus aloitettiin Itä-Suomen yliopistossa 70luvun lopulla, samoihin aikoihin, kun Taskinen kiinnostui norppien elämästä. Saimaan hyljetyöryhmä kartoitti norppatilannetta ja aloitti suojelusuunnitelmien tekemisen.

"Oltuani jo 20 vuotta hyljehommissa sain tietää, että äitini isä Viktor Kärkkäinen oli ollut innokas hylkeenpyytäjä", Taskinen sanoo ja näyttää mustavalkoista kuvaa, jossa mies poseeraa rantakalliolla kahden kuolleen hylkeen vieressä.

Taskisen oma kiinnostus metsästystä kohtaan loppui kaksi vuotta ensimmäisen norpan kohtaamisen jälkeen.

Norppakokemukset vahvistivat suojeluheräämistä, eikä Taskisen tehnyt enää mieli tappaa eläimiä huvikseen.

Taskisen maatilalla oli lypsykarjaa vuoteen 1991 asti. Maanviljelijän ja metsurin työt alkoivat hiljalleen jäädä pois, kun Taskinen keskittyi kirjojen ja elokuvien tekoon. Hän on tehnyt tähän päivään mennessä 36 dokumenttielokuvaa ja ollut mukana tekemässä kymmentä kirjaa, joista kuusi on kertonut norpista. Lisäksi hän on

Olen tuntenut joitain norppia kymmeniä vuosia.

kiertänyt ympäri maata puhumassa hylkeistä erilaisissa tilaisuuksissa.

"Elämäntyöni lähti norpista. Jos niitä ei olisi, niin olisin todennäköisesti kirvesmies", Taskinen sanoo.

Nyt hänen vanha navettansa palvelee työ- ja näyttelytilana, joissa pursuilee valokuva- ja elokuva­ materiaalia useammankin teoksen tarpeiksi.

Orpopoika tuli taloon Taskisen tuvan seinällä seinäkellon vieressä on kiinnostava kokoelma valokuvia. Tunnistan Matti Viialaisen, Etelä-Karjalan maakuntajohtajan, joka toimi aiemmin Etelä-Savossa samassa virassa.

Hänet tunnetaan saimaannorppien suojelun vastaisten joukkojen vetäjänä. Yhteen kuvaan on lapsen käsialalla kirjoitettu ”äiti, Viena, iskä.” Toisessa vakavakatseinen nuori mies seisoo lumisella tiellä miekka kädessä.

"Siinä on Juuso, epävirallinen ottopoikani. Hän kirjoitti minulle kirjeitä norpista ja ilmestyi eräänä päivänä kaverinsa kanssa pyörällä pihaani. Paljastui, että Juuso oli jäänyt orvoksi. Hän oli 13-vuotias", Taskinen muistelee.

Juusolla oli sijaisperhe, mutta hän palasi yhä uudestaan Taskisen pihaan.

Eräänä päivänä Taskinen huomasi, että poika on muuttanut heille asumaan. Hänen Eemeli- ja Lauripoikansa olivat muutaman vuoden Juusoa nuorempia. Viena-tyttö täyttää elokuussa 18 vuotta.

Taskinen jatkaa Viialaisen kuvan innoittamana politiikasta.

"Kun vaalit lähestyvät, niin alkaa se huuto, miten saimaannorpan suojelu tekee pahaa koko seutukunnalle. Olen ollut aika hiljaa. Se menee niin yli."

"Täällä Savonlinnan seudulla kipupisteitä ovat

Eläkeläiset kalastavat mielellään verkoilla.

21

Luonnonsuojelija 1/2015

tuulivoimalat, norppien lähettimet, EU ja pakolaiset", Taskinen hymähtää ja nousee lisäämään puita tuvan uuniin. Hänen mielestään Saimaan rannoilla käytetään ihan hirveästi energiaa saimaannorppien suojelun vastustukseen.

"Ne eivät voi mitenkään ymmärtää, että verkot ovat vaarallisia norpille. Jos jonkun yksittäisen ihmisen verkkoon ei ole koskaan jäänyt norppa kiinni, niin hän ajattelee, ettei verkoista ole haittaa. Siinä ei auta, vaikka kertoo, että yhden perheen verkkoihin on kuollut viisi norppaa."

Verkkokalastusrajoitukset ovat turvanneet kuuttien elämän tietyillä alueilla kesäkuun loppuun asti, mutta aina rajoitusajan päätyttyä heinäkuun alussa tuhannet verkot lasketaan vesille ja kuutteja kuolee.

Norppien lukumäärä ei ole kasvanut vuosiin. Verkkokalastuskieltoon olisi saatava kuukausi jatkoaikaa. Juuri heinäkuu on Saimaan rannoilla vilkkainta mökkeilyaikaa. Eläkeläiset kalastavat mielellään verkoilla.

"Minut tekee erityisen surulliseksi ihmisten ryntäys sinne rannoille. Kiihkeimmillään vapaa-ajan asuntoja on rakennettu norppa-alueelle tuhat vuodessa. Saimaan luonnontila on muuttunut sen myötä rajusti", Taskinen sanoo.

Taskinen on seurannut norppien elämää yli 35 vuotta.

Vapaaehtoisuus ei toimi Saimaan vesialueet ovat yksityishenkilöiden omistuksessa. Vesioikeuksien omistajissa on harrastajakalastajia, jotka eivät halua luopua verkkokalastuksesta. Saimaalla on satoja pieniä osakaskuntia, joista jokaisen kanssa suojelusopimukset neuvotellaan erikseen. Vuosittain valtio maksaa suojelurahoina osakaskunnille 330 000 euroa.

Osakaskunnat määräävät alueellaan kalastusoikeudet ja -rajoitukset. Lisäksi ne päättävät kalastuslupiensa maksuista.

"Ammattikalastajat kärsivät siitä, kun muikun troolaus- ja nuotta-alueet ovat niin pieniä. Osakaskunnat lypsävät ammattikalastajilta rahaa kalastusoikeuksista, ja jatkuvasti selvitellään jossain raastuvassa näitä riitoja", Taskinen kertoo. Hänen mielestään osakaskunnat eivät edistä ammattikalastusta, vaan vaikeuttavat tarpeellisia uudistuksia.

Mies toivoo, että vesialueet saataisiin yhteisomistukseen, jonka myötä kalastusluvista vastaisi keskitetysti yksi taho. Se rauhoittaisi hänen mukaansa norppien tilannetta, auttaisi uhanalaisten Saimaan lohikantojen pelastamisessa sekä edistäisi ammattija virkistyskalastusta. Nykyään käytössä oleva maanomistusoikeuden yhdistäminen kalavesien yksityisomistukseen on hänestä aikansa elänyt ja haittaa niin norppia kuin ammattikalastajiakin.

"Osakaskuntien kokouksissa käyvät vain tietyt aktiiviset vesialueiden omistajat, jotka kalastavat verkoilla, ja valta keskittyy sitten tietenkin heille. Äänekkäimmät verkkokalastuksen puolustajat näyttäytyvät ulospäin koko alueen äänenä, vaikka he edustavat oikeasti vain pientä joukkoa", Taskinen harmittelee.

Hänen mielestään vapaaehtoisuuteen pohjaavat kokeilut on nyt nähty.

"Niissä tuhlataan vain aikaa. Pitäisi vaikuttaa niihin ihmisiin, jotka lakeja laativat, ja lainsäädäntöön.

Vesioikeudet ovat norpansuojelussa tärkeä asia.

Lisäksi minua huolestuttaa Rantasalmen Osikon­ mäen alueelle tuleva kanadalainen kultakaivos, jonka valumavedet laskisivat tulevaisuudessa Hauki­ veteen ja Linnansaaren kansallispuistoon."

Vanha navetta pursuilee diakuvia.

Nahka parkkiintuu Taskista harmittaa, miten jotkut paikalliset hyökkäävät tutkimusta vastaan. Väitetään esimerkiksi, että radiolähetinten antennit piiskaavat norppaa niin, että ne uivat sen takia verkkoihin. ”Musta tuntuu” eli mutu voittaa tieteellisen tutkimuksen.

Itä-Savo-lehdessä julkaistiin juuri kolumni, jossa

Norppa kulkee mukana kaikessa.

22

Taskinen piirsi hankeen norpan.

”

Milloin näytetään keskisormea, milloin toivotetaan hyvää matkaa helvettiin. kirjoittaja toivoo satelliittikuuttien hukkuvan verkkoon. Se todistaisi, että kuutit eivät hukkuisi verkkoihin, jos ne eivät jäisi lähettimistä kiinni. Verkkokommentointi on aktiivista: ”Hyvin kirjoitettu. Tuollaisia enemmän tai vähemmän nahkapäätöksiä syntyy, kun kaikissa hylkeeseemme liittyvissä kysymyksissä asiantuntijoina kuullaan yksinomaan tutkimus- ja luonnonsuojeluväkeä. ” ”Kunpa tämä suojelijoiden tutkinnallinen ja yksisilmäinen intohimo sekä ahneus kohdentuisivat tulevaisuudessa kokonaisvaltaiseen Saimaan kehittämiseen, silloin me saimaalaiset asukkaat norpat mukaan lukien voisimme varmasti paremmin.” Ja niin edelleen.

"Ainoa keino saada tietoa norppien elämästä on kuitenkin niiden seuranta", Taskinen toteaa. Hän kertoo, että tutkijat joutuvat tekemään työtään turvattomissa olosuhteissa. Vaikka joku tulisi viereen huutamaan, niin tutkijat pyytelevät nöyrinä anteeksi, etteivät vain ärsyttäisi enempää, vaikka heillä on luvat ja oikeus tehdä työtään.

Taskinen on saanut osansa negatiivisesta palautteesta. Milloin näytetään keskisormea, milloin toivotetaan hyvää matkaa helvettiin.

"Pitää olla kova nahka, ettei provosoidu, kun ihmiset tulevat raivoamaan. Omalla kylällä saan olla rauhassa, kun ihmiset ovat tottuneet työhöni. Naapurikylässä uhataan antaa turpaan."

Taskisella on ollut hyviä tilaisuuksia kovettaa nahkaansa. Kun hän meni kuvaamaan "Suojellaan saimaannorppa sopimalla" -yleisötilaisuutta, hänet heitettiin ulos. Paikalla oli muita median edustajia, joiden ei tarvinnut lähteä.

Taskinen teki kantelun oikeusasiamiehelle, joka totesi, että maakuntajohtaja Matti Viialainen oli rajoittanut hänen sananvapauttaan. Seuraavalla kerralla vastaavassa tilaisuudessa järjestäjät luimistelivat, mutta eivät voineet ajaa Taskista ulos.

Tuttu naama vesillä

Taskinen iloitsee siitä, että valtaosa kaikista suomalaisista ja Saimaan rannoilla elävistä ihmisistä, kesämökkiläisistä, ammattikalastajista ja vapaaajankalastajista kannattaa saimaannorpan tehokkaampaa suojelua.

Seuraavaksi olisi ehdottoman tärkeää saada pidennettyä verkkokalastuksen rajoitusaikaa jatkumaan ainakin heinäkuun loppuun ja laajentaa rajoitusaluetta. Nykyään kuutit hukku­vat heinäkuussa, jolloin Saimaalla on eniten ihmisiä. Tietoon tulleet verkkokuolemat ovat jäävuoren huippu.

"Verkkoihin kuolleita kuutteja upotetaan tai haudataan. Viime kevään radiolähetinseurannassa olleista viidestä kuutista kolme kuoli verkkoihin. Kiusallinen tieto halutaan hävittää kieltämällä yliopistollinen tutkimus."

Taskisella on valmistumassa elokuva makean veden hylkeistä ja kirja Vienan Karjalasta ja Saimaalta. Veri vetää yhä myös jäälle. Hylkeiden kanssa oleminen on Taskiselle nykyään sielunhoitoa.

"Kun aurinko alkaa paistaa ja hylkeet kurkistavat jäälle, niin minä olen siellä joka tapauksessa. Huomaan yhä joka vuosi uusia asioita. Jokainen yksilö on erilainen ja tunnen useimmat naamasta, kun ne uivat vastaan."

Mutu voittaa tieteellisen tutkimuksen.

Norppia pitäisi olla neljäsataa yksilöä vuoteen 2025 mennessä. Se on vain alaraja sille, ettei "hyle" eli saimaannorppa olisi enää välittömässä uhassa kuolla sukupuuttoon.

"Se ei kuitenkaan ole raja sille, että sen jälkeen norpansuojelu olisi lopetettava, eikä kannan tarvitsisi enää kasvaa. Joillekin päättäjille on tullut sellainen käsitys, että sen jälkeen voisi sitten alkaa tehdä mitä vain. Neljäsataa yksilöä on välitavoite."

Kukaan ei osaa tarkalleen sanoa, paljonko saimaannorppia on ollut Saimaalla aikoinaan. Taskisen mukaan järvi pystyisi ravinnon puolesta elättämään tuhansia hylkeitä. Kannan tulisi olla sellainen, ettei sitä heilauttaisi mikään ihan helposti.

23

Luonnonsuojelija 1/2015

KOSKA TUHOTTUA LUONTOA EI SAA TAKAISIN

Ehdolla eduskuntaan Kaakkois-Suomen vaalipiiri Tomi Tapio K / Flickr CC

Anniina Kontiokorpi Lintu- ja luontoharrastaja rengastaja www.kontiokorpi.blogspot.fi

Löydä oma maailmantalouden tekijäsi!

vaalikone2015.fi maailmantaloudentekijat.fi

Ikimetsät ja suot on suojeltava, Itämeri pelastettava ja ilmastonmuutos torjuttava.

Outi

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän pj.

E VAALIKONE ÄÄNESTÄJILL ALISKUUTA MA .

AVAUTUU 17

facebook.com/maailmantaloudentekijat

Ilmari Räsäsen säätiö jakaa apurahoja Ilmari Räsäsen säätiön tarkoituksena on luonnonsuojelun ja luonnonmukaisen viljelyn edistäminen ja perinnemaisemien vaaliminen. Säätiö jakaa vuonna 2015 useampia pienehköjä enintään 1 000 euron suuruisia apurahoja säätiön tarkoitusta edistäviin hankkeisiin. Rahoitettavissa hankkeissa ovat tänä vuonna etusijalla erilaiset käytännön toimet: talkoot, tapahtumat, kartoitukset tai luonnonhoito- ja kunnostushankkeet, jotka edistävät luonnonsuojelua ja perinnemaisemien hoitoa.

Hakuaika päättyy 31.3.2015. Vapaamuotoiset hakemukset, joista tulee ilmetä haettavan rahoituksen käyttö­tarkoitus, on lähetettävä sähköpostilla PDF-muodossa osoitteeseen pekka.kassila@sll.fi.

Hakemuksissa tulee mainita hankkeen vastuuhenkilön yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti) sekä pankkitilin numero.

Ajoissa saapuneet hakemukset arvioidaan säätiön hallituksessa. Apurahan saajille ilmoitetaan ja päätökset julkistetaan huhtikuun 2015 loppuun mennessä.

Apurahan saaneiden tulee ilman erillistä pyyntöä raportoida apurahan käyttö ja sillä toteutetut toimet vuoden 2015 loppuun mennessä.

Lisätietoja: Pekka Kassila (pekka.kassila@sll.fi) ja Risto Sulkava (risto.sulkava@sll.fi).

vahvat luonnon puolustajat eduskuntaan vihreiden vpj fm (biologia) savo-karjala

krista mikkonen

nyt jos koskaan

Tiina elo

kaupunginhallituksen 1.vpj mmm (ympäristönsuojelu) uusimaa Ilmoituksen maksajat: Tiina Elo ja Krista Mikkonen

24

Luonnonsuojelija 1/2015

Lähde lähimetsään

Eväät reppuun ja metsäretkelle.

Lähimetsät haltuun! -kampanjalla edistetään kuntien ja kaupunkien omistamien metsien suojelua. Keinoihin kuuluu niin päättäjiin vaikuttaminen kuin jalkautuminen luontoon.

Teksti Hanna Savisaari Kuva Virpi Sahi

Rakentaminen ja hakkuut uhkaavat suurta osaa kaupunkien ja kuntien omistamista metsistä. Luonto-Liitto on käynnistänyt koko maan laajuisen Lähimetsät haltuun! -kampanjan, jonka tavoitteina on edistää kuntien ja kaupunkien omistamien metsien suojelua ja nostaa esiin lähimetsien merkitystä luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Lisäksi ihmisiä kannustetaan viettämään enemmän aikaa metsässä.

Tampereella työsarkaa Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin Juho Kytö­ mäki kertoo Tampereen uhatuista lähimetsistä, joiden puolesta luonnonsuojelu­ piiri ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys tällä hetkellä taistelevat. ”Tampereen Kauppi-Niihaman ulkoilumetsä, Tampereen ja Kangasalan rajan molemmin puolin sijaitseva Ojalan-Lamminrahkan alue sekä Tampereen etelä­ osassa, Peltolammin luonnonsuojelualueen ja Pirkkalan rajan välissä sijaitseva Pärrinmaan alue.”

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. (09) 228 08 224, toimisto@sll.fi, muiden työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Seuraa: sll.fi, Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median kanavat: sll.fi/some Jäsenpalvelu: sll.fi/asiakaspalvelu Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

Etelä-häme

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Kevätkokous 28.03. klo 12–15 Janakkalassa Rastilan-Kilpiälän kyläyhdistyksen Kylätuvassa (Lemolantie 20). Sanni Manninen-Johansen esittelee Vanajavesikeskuksen toimintaa. Esitelmän jälkeen pidettävässä kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Yhteyshenkilö Karri Jutila, 050 576 8953.

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Vuosikokous 8.3. klo 14–16 Hämeenlinnan Kumppanuustalossa (Kirjastokatu 1,

Hämeenlinna). Esteetön sisäänkäynti on Kirjastokadun puolelta. Ohjelma alkaa Petri Hirvan kuvaesityksellä linnuista klo 14.

Janakkalan Luonto ja Ympäristö: Sääntömääräinen kevätkokous 15.3. klo 12 Janakkalan Maataloustuottajien Pirtillä Kuotolanjärven rannalla (Pirtintie 40).

Käsitellään yhdistyksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2014. Kokouksen jälkeen on Petri Hirvan luontokuvaesitys ja katsellaan myös jäsenistön ottamia retki- ym. kuvia viime vuosilta. Kuvien katselun jälkeen sauna ja grillausta. Yhdistys tarjoaa kahvit ja pikku purtavaa. Kaikki ovat tervetulleita yhdistyksen jäsenyydestä riippumatta.

Lintupainotteinen luontoretki Hankoniemelle 25.–26.4. Kuljetukset Lehdon Liikenteen bussilla. Retki järjestetään yhteisretkenä Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Lauantaina kierrellään Hankoniemen parhaita lintupaikkoja ja sunnuntaina mm. retki Hankoniemen kärkeen uutta avattua luontopolkua pitkin. Kävelymatka kärkeen n. 3,5 km. Yöpyminen hotelli Bulevard (Bulevardi 8) pääosin 2 hengen huoneissa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut maaliskuun loppuun mennessä Ari Lehtiselle, puh. 0400 599 623.

Tornien taisto 9.5. klo. 05–13 Janakkalan Toivanjoen lintutornilla. Tule harjoittelemaan lintujen tunnistusta ja tukemaan yhdistyksemme joukkuetta kisassa, jossa tarkoituksena havaita kilpailuaikana mahdollisimman

•

•

•

monta eri lintulajia. Makkaranuotio tornin vieressä. Ota omaat eväät ja lämmintä vaatetta. Ei ennakkoilmoittautumista. Joukkueen vetäjänä Matti Aaltonen, puh. 0400 537 852.

Salpausselän luonnonystävät: sll.fi/etela-hame/salpausselka, facebook. com/SalpausselanLuonnonystavat

• •

Hallituksen kokous 5.3. klo 17 YliMarolan kotieläinpiha (Neljänkaivonkatu 47).

Pöllöretki viikolla 11 (9.–15.3.). Tarkka retkikohde ja ajankohta selviävät myöhemmin lintuhavaintojen ja säätietojen tarkentuessa. Retkelle lähtijät ilmoittautuvat Matti Laurilalle sähköpostilla tai tekstiviestillä, matti.a.laurila@gmail.com / 040-5953147.

Retken toteutumisesta ilmoitetaan osallistu­ jille henkilökohtaisesti sekä verkkosivuillamme.

Perinteinen Earth Hour -retki Selkäsaareen 28.3. Kokoontuminen Karjusaaren P-paikalla klo 19.30. Retkellä jäävaraus. Mahdollinen peruuntuminen ilmoitetaan edellisessä Uusi Lahti -lehdessä sekä verkkosivuillamme.

Kevätkokous 16.4. klo 18. Lahden Kansanopistolla, Harjukatu 46, "alaluokka" 2. krs.

Käynti opiston pihan puolelta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa.

Linturetki Hollolan Kutajärvelle 3.5. klo 09.30. Kimppakyydit lähtevät Hollolan yläkoulullta & Lahden linja-autoasemalta klo 09.00.

• • •

Etelä-karjala

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Vs. aluepäällikkö Laura Blomqvist, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

Etelä-Savo

Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

Kainuu

Kainuun luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Janne Kumpulainen, p. 050 4484 710, kainuu@sll.fi Kaivosasiat: varapuheenjohtaja Antti Lankinen, p. 040 594 5622, antti.lankinen@sotkamo.net Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Seuraa: sll.fi/kainuu, twitter.com/SLL_Kainuu

25

Luonnonsuojelija 1/2015

Ojala-Lamminrahkaan yritetään rakentaa jopa 13 000 asukkaan uusi metsälähiö. Kauppi-Niihamaan odotellaan myös uutta metsäsuunnitelmaa itäosan rakentamispaineiden lisäksi. Alueesta päätyi Tampereen luonnonsuojeluohjelmaan vain muutama pieni laikku, eikä niistäkään aiota perustaa varsinaisia suojelualueita. ”Pääosa Kauppi-Niihamasta on kuitenkin onneksi pääsemässä osaksi Tampereen kansallista kaupunkipuistoa, jos hanke toteutuu”, iloitsee Kytömäki. Kansallisen kaupunkipuiston rajaus on Kytömäen mukaan kuitenkin riittämätön: alueen pitäisi hänen mukaansa olla suunniteltua suurempi.

Työkaluja lähimetsien suojeluun lähiseutusi metsissä. Jos jo tiedät tai • Retkeile löydät hienon metsän, selvitä sen omistaja ja

Haaveissa hallitut luonnontilat Kytömäki pitää kansallisia kaupunkipuistoja hyvinä ja kannatettavina, mutta toteaa, että niissä saisi olla enemmän kokonaan suojeltuja alueita tai vaikkapa virkistysmetsiä, joissa noudatettaisiin niin sanotun hallitun luonnontilan periaatetta.

Vaikka taistelu metsien puolesta on usein uuvuttavaa, voittojakin on saavutettu järjestöjen ja paikallisten asukkaiden toiminnalla. ”Esimerkiksi Tampereella Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus, osa Lukonmäen Pitkäahteen-Selkämäen metsästä, osa Hervannan metsistä ja Ylöjärvellä Ahvenistonharjun luonnonsuojelualueen metsät on saatu turvaan.” ”Kaikkein makeimmalta tuntuu nyt ajankohtainen Tampereen Teiskon eteläosassa sijaitseva Kintu­ lammin yli 600 hehtaarin retkeilyalue, josta pitäisi tulla virallinen luonnonsuojelualue tänä vuonna.”

•

suojelutilanne.

Kuntien omistamat metsät saattavat selvitä kunnan metsäohjelmasta, joka löytyy kunnan nettisivuilta, tai sitä voi kysyä kunnan teknisestä virastosta.

Toinen tapa on kysyä omistajaa kuntasi teknisestä virastosta tai Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä maksua vastaan. Tätä varten tarvitset kiinteistörajat ja -tunnukset. Ne saat selville esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ylläpitämän Kansalaisen karttapaikan kautta, jossa karttoihin saa lisättyä kiinteistörajat valikossa ”asetukset”. Kun zoomaat tarpeeksi lähelle, näkyy kiinteistö­rajojen lisäksi numerosarja, joka on kiinteistö­rekisteritunnus.

Jos arvokasta metsää ei ole vielä suojeltu ja sen omistaa kunta, seurakunta tai metsäyhtiö, siitä kannattaa tehdä suojeluesitys, jos luontojärjestö ei ole vielä tehnyt sellaista.

kuntasi suunnitelmiin. Lähimetsien • Tutustu kohtalo sanellaan viime kädessä kunnanvaltuus­

tojen päätöksissä. Esimerkiksi kaavasuunnitelmat ja metsäohjelmat ovat julkisia asiakirjoja, joista on mahdollista jättää muistutuksia, mielipiteitä ja lausuntoja. Suunnitelmat julkaistaan kunnan teknisen viraston nettisivuilla, ja niihin pääsee tutustumaan myös virastossa. Osalliset, joita ovat

naapurit, tietyt yhdistykset (kuten monesti Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja luonnonsuojelupiirit), saavat suunnitelmat postitse lausuntopyynnön kera.

sanaa ja kuvia lähimetsästäsi • Levitä sosiaalisessa mediassa. Kirjoita paikallis- ja maakuntalehtiin. Ota yhteyttä tuttuihin toimittajiin ja vie heitä retkelle.

haltuun! -kampanjan sivuille • Lähimetsät kootaan kuvagalleriaa ja tietoja uhatuista ja jo suojelluista lähimetsistä ympäri maan. Kerro sanoin ja kuvin, millainen oma lähimetsäsi on ja mikä on sen tilanne.

lähimetsä haltuun! Järjestä metsätapah• Ota tumia, kuten retkiä, konsertteja, joogaa, tarinatuokioita nuotiolla, mielenosoituksia. Kutsu myös kuntapäättäjät mukaan. Vie siis ihmisiä lähimetsiin, jotta yhä useammat ymmärtävät niiden arvon.

luonnonsuojeluliiton Uudenmaan • Suomen ympäristönsuojelupiirin julkaisema Kunta­

metsäopas kertoo, kuinka kuntien omistamien lähimetsien suojelua voi edistää. Opas kannattaa lähettää kunnan päättäjillekin.

//sll.fi/uusimaa/toiminta/kuntametsat/opas// //lahimetsat.fi// //#lahimetsat//

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Sotkamon Luonto: Yhdistyksen blogin osoite on muuttunut.

Uusi osoite sotkamonluontory.blogspot. fi, sp-osoite sotkamonluonto@gmail.com, Facebook-ryhmä Sotkamon luonto.

metsäsi paikalleen. Täytä lomake vaikka heti – maksuton asiantuntija paikalla. Vapaa pääsy.

Yhteyshenkilö: Juhani Paavola, 040 354 0063, juhani.paavola@sll.fi.

Ylä-Kainuun Luonto: Liito-oravakurssi Hyrynsalmella maaliskuun puolivälissä. Ilmoittautumisten perusteella valitaan aika ja paikka: Juha Kinnunen, jkinnu26@welho.com. sll.fi/ kainuu/yla-kainuu/liito-oravakurssi.

Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys: Koskiretki Konneveden ja Laukaan koskille 7.3. klo 10–15. Retkellä katsellaan mm. koskikaroja. Kokoontuminen klo 10 K-­kauppa Länsiväylän P-­alueella Savelassa (Kaivokatu 1). Mukaan omat eväät ja sään mukainen varustus. Kuusaan laavulla on mahdollisuus paistaa makkaraa. Retki tehdään kimppakyydein, joten kerro ilmoittautuessasi, voitko tarjota kyytiä vai tarvitsetko sitä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen pe 6.3. mennessä: Hannu Laakkonen, hane.laakkonen@hotmail.com tai iltaisin p. 045 236 4834.

Pöllöretki 20.3. klo 20–23. Retki tehdään kimppakyydein. Kokoontuminen klo 20 K-kauppa Länsiväylän P-­alueella Savelassa (Kaivokatu 1). Mukaan lämpimät vaatteet ja omat eväät. Huonon sään sattuessa vara­ ilta la 21.3. Lisätiedot ja ilmoittautuminen to 19.3. mennessä: Hannu Laakkonen, hane. laakkonen@hotmail.com tai iltaisin p.

045 236 4834. Ilmoittautuessasi kerro, voitko tarjota kyytiä vai tarvitsetko sitä.

Sääntömääräinen kevätkokous 26.3. klo 16.30–17.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa.

Yleisötilaisuus Mitä hyötyä kaupun­­ki–

•

Keski-suomi

Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi

•

Kevätkokous jäsenille 26.3. klo 17.30–18.10 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Kokouksessa aiheena ovat sääntömääräiset asiat sekä piirin sääntöjen uudistus.

Kokouksen jälkeen klo 18.15 alkaa yleisötilaisuus Suojele metsäsi (ks. alla). Yhteyshenkilö: Juhani Paavola, 040 354 0063, juhani.paavola@sll.fi.

Suojele metsäsi -kuvailta 26.3. klo 18.15– 19.45 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Mitä kuuluu maakunnan metsien suojelulle? SLL Keski-Suomen metsä­ asiantuntija Ari Aalto kertoo kuvin. Häviääkö metsäsi sellukattilaan? METSO-suojele

•

•

•

• •

­viljelystä 20.4. klo 18–­20 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa.

Kankaan puutarhan viljelyvastaava Marianne Tiitinen kertoo, mitä kaupunki­viljely on ja miksi sitä harrastetaan.

Jämsänseudun luonnonystävät: Yhdistyksen kevätkokous Kukkawalo 12.3. klo 18–21.05. Paikka vielä avoin, seuraa nettisivuja sll.fi/keski-suomi/jamsa. Liity postituslistalle osoitteeseen minna.harju@ pp.inet.fi tai 045 6747722.

Lumikenkäkävely Maailman metsäpäivänä 21.3. klo 11.45–15 Synninlukolle, jos lunta riittää. Synninlukolla tutkitaan jäämuodostumia ja rotkon muotoja. Synninlukolle voi tulla suoraan klo 12 mennessä. Kimppakyytien lähdöt: S-Market Jämsä klo 11.30 ja Neste Jämsänkoski klo 11.45.

Lumikenkiä mahdollisuus vuokrata. Ilm. viim. 16.3. Reijo Ahola, tekstiviesti tai soitto puh. 0405106354. Ilmoita samalla, tarvitsetko lumikenkiä. Omat eväät ja sään mukainen varustus.

Lintu- ja luontoretki Seitsemisen kansallispuistoon 25.4. klo 9–17. Käymme luontokeskuksessa. Omat eväät mukaan.

Linja-autokuljetus. Sitovat ilmoittautumiset Lasse Oksaselle, puh. 040 724 8857, lasseo51@ hot­mail.com. Maksathan retken hinnan 15 € etukäteen 15.4.2015 mennessä Jämsänseudun Luonnon-ystävät ry:n tilille Fi06 1219 3006 1010 25, käytä maksaessasi viitettä 9001.

• •

•

Keurusseudun luonnonystävät: Retkien yhteyshenkilö: Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24.fi, 040 8431 709, ellei toisin mainita.

• •

Pöllöretki 7.3. klo 18.30–21. Lähtö kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta.

Joutsenretki 5.4. klo 9–12 Keuruulla. Lähtö Keuruun linja-asemalta kimppakyydein.

Yhteyshenkilö Jouko Pihlainen, 040 843 1709, jouko.pihlainen@suomi24.fi.

Koskiretki 10.4. klo 18–20.30 Liesjärven Myllykoskelle. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Haapamäen Suojalta voi tulla kyytiin.

Luolaretki Ampilan piiloluolalle 17.4. klo 18–20.

Lintujen kevätmuuton havainnointia Riihossa ja Manniskylällä 18.4. klo 5–13. Muutontarkkailijat ovat aamusta alkaen Riihon Lehdontien lintutornilla ja Manniskylän pelloilla. Ilmoittaudu, jos tarvitset kyytiä.

Turvesuoretki 24.4. klo 18–21. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta.

Kevätkukkaretki 1.5. klo 18–20.30 Pihlajaveden Kolehmanmäkeen. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Haapamäen Suojalta voi tulla kyytiin.

Valkeisretki Valkeenimen Valkeajärvelle 3.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta.

Tornien taisto -lintutorniretki 9.5. klo 5–13. Osallistutaan useissa torneissa, ainakin Riihon Lehdontiellä ja Himmaanmäessä.

Ilmoittaudu, jos tarvitset kyytiä.

• • • • • • •

26

Luonnonsuojelija 1/2015

•Tapahtumat •

Susivaellus Limpsingin rotkosta Huhkojärvelle 10.5. klo 8–16. Osin polutonta kävelymatkaa noin 7 km. Lähtö autoilla Keuruun linja-autoasemalta. Yhteyshenkilö Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24. fi, 0408431 709.

Synninlukon keväinen metsäretki 13.5. klo 17.45–19.45. Kimppakyyti lähtee Jämsänkosken Nesteeltä klo 17.45 ja arvioitu paluu n. 19.45. Omat eväät. Muista sään mukainen varustus. Yhteyshenkilö Sari Pylsy, 0400 769 461, sari.pylsy@gmail.com.

Vanhan metsän retki Mänttään Perämäen suojelualueelle 15.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Yhteyshenkilö Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24. fi, 0408431 709.

Taivaanrantojen tiirailua Isolla Virkamäellä 22.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linjaautoasemalta. Yhteyshenkilö Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24.fi, 0408431 709.

Kevätretki Pyhähäkin kansallispuistoon 23.5. klo 8–17. Etelä-Suomen komein metsä. Yhdistyksen 40-vuotisjuhlaretki.

Lähtö Keuruun linja-autoasemalta klo 8 ja Haapamäen suojalta 7.40. Ilmoittaudu viikkoa aikaisemmin. Yhteyshenkilö Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24.fi, 0408431 709.

• • • •

Kymenlaakso

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola, auki ma–ke 10–15.

Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan!

Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• • • • •

Eduskuntavaalipaneeli Kouvolan pää­ kirjastossa 17.3. klo 18.

Eduskuntavaalipaneeli Kotkan pää­ kirjastossa 24.3. klo 18.

Luonnonsuojelupiirin kevätkokous Kouvolassa 26.3. klo 18.

Piirihallituksen kokous Kotkassa 16.4. klo 18.

Piiripäivät tulossa toukokuussa!

Meri-Kymen Luonto: Luontovalokuvakilpailu 14.2.–15.4. Sarjat: alle 12-vuotiaat, 12–17-vuotiaat ja 18 vuotta täyttäneet. Jokainen voi osallistua vain yhdellä aikaisemmin julkaisemattomalla kuvalla.

Ajalla 14.2.–15.4. otettu käsittelemättömän valokuva, kuvan ottajan nimi ja osoite sekä kuvan nimi on lähetettävä 20.4. mennessä os. merikymenluonto1@gmail.com.

Kevätkokous 1.4.2015 klo 18 kahvila Limessä (Karhulantie 46, Kotka). Lisätietoa: meri­kymenluonto1@gmail.com.

Nuukuusviikko 13.–19.4., lisätietoa: ruiskaunokit@gmail.com.

Arktika Ulko-Tammioon 16.5 klo 8–17, lisätietoa; merikymenluonto1@gmail.com.

Langinkosken siivoustalkoot metsähallituksen avustuksella 19.5. Tavataan klo 17 Langinkosken parkkipaikalla, lisätietoa: ruiskaunokit@gmail.com.

Luonnonkukkien päivän kasviretki 14.6., lisätietoa; p. 040 8322 121.

•

• • • • •

Pohjois-Kymen Luonto: Yhdistyksen kevätkokous 10.3. klo 18–19 Vaahteratalolla (Varuskuntakatu 8, Kouvola).

•

Sääntömääräiset asiat. Käsitellään vuoden 2014 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä valitaan edustajat Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin kevätkokoukseen. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa! Yhteystiedot: pohjoiskymen­ luonto@gmail.com, 040 463 8941.

Linturetki keväiseen luontoon 18.4. klo 8–12. Patikoidaan Alajalansuon reunassa sijaitsevalle Nirkkisenvuorelle. Tarkkaillaan kevättä suolla, kuunnellaan linnunlaulua ja nautitaan upeasta suomaisemasta. Omat eväät mukaan. Ennakkoilmoittautuminen 17.4. mennessä Mikko Hannoselle: 040 589 6955.

Vuorelle mennään metsäreittiä pitkin Tyrrin suunnasta. Tarvittaessa kokoonnutaan Utin ABC:llä. Kysy kimppakyytiä. Retken kesto noin neljä tuntia.

Kaunisnurmen museokorttelin Käsityöja taitopäivässä 26.4. klo 11–16 Vaahteratalon pihassa (Varuskuntakatu 8, Kouvola) toimintaa koko perheelle. Luontopuoti on auki.

Yhteys: pohjoiskymenluonto@gmail.com, 040 463 8941.

•

•

Lappi

Lapin luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Tarja Pasma, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

Pirkanmaa

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•

Kevätkokous 31.3. klo 17–19.30 piirin toimistolla (Kuninkaankatu 39, Tampere).

Kahvi- ja teetarjoilu. Yhteyshenkilö Juho Kytömäki, 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi.

Nokian luonto: Talviretki Intianlahden muinaisuomaan 14.3. klo 10–14. Tapaaminen Knuutilan kartanon P-paikalla Lukkisalmentiellä.

Varusteina sään mukainen vaatetus, talvi­ jalkineet ja eväät. Siuro-Seuran kanssa järjestettävän retken vetävät Anne Viitalaakso ja Kaija Helle, jolle tiedustelut ja ilmoittautumiset 044 017 7180 tai kaija.helle@sll.fi.

Kevätkokous 25.3. klo 18 Kerholan Lehteriluokassa (Souraderintie 13, Nokia). Aloitamme kahvilla klo 17.30, ja kokouksen jälkeen klo 18.30 Kaija Helle esittelee Siuron arvokkaiden metsien suojelualoitteen kohteiden luontoa sanoin ja kuvin. Tilaisuus on kaikille avoin.

Tervetuloa! Yhteyshenkilö: Kaija Helle, 044 017 7180, kaija.helle@sll.fi.

Kaakkurin huudosta pähkinälehtoon -kurssi II, Nokian luontoa pintaa syvemmältä 26.3.–6.6.2015. Nokian arvokasta luontoa avaava kurssi Pirkan opiston kevään ohjelmassa yhteistyössä Nokian luonto ry:n kanssa.

Kurssin sisältö noudattaa osin kevään 2014 toteutusta ja sopii täydennykseksi ja kertaukseksi aiemmin osallistuneille. Kurssi koostuu

•

•

•

neljästä luentoillasta ja kahdesta maastoretkipäivästä. Luennot pidetään Nokian lukion luokassa 128, Kylmänojankatu 3. Retkipäivinä tutustutaan Nokian arvokkaisiin linnustokohteisiin, Siuron Linnavuoreen ja palosirkka­alueeseen sekä Luodon saareen. Kurssin vetää Kaija Helle, jolta lisätiedot p. 044 017 7180.

Ilmoittautuminen osoitteessa: opistopalvelut. fi/pirkanopisto. Kurssin tunnus on 4102019NK ja osallistumismaksu 36 €. Ilmoittautuminen päättyy 17.3. klo 16.

Roskienkeruutalkoot 22.5. klo 17–19 Kyyrinojalla, TB-huoltamon vieressä Nokialla.

Varusteena työvaatteet ja käsineet. Talkoot vetää Anne Viitalaakso, jolle tiedustelut ja ilmoittautumiset puh. 045 888 3720 tai nokianlintukoulu@gmail.com.

•

Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry: Sääntömääräinen vuosikokous 13.3. klo 17 Mikkolan navetassa.

•

Virtain luonnonsuojeluyhdistys: Yhteyshenkilö: Larissa Heinämäki, 040 776 27 97, larissa.heinamaki@iki.fi.

•

Kevätkokous 19.3. klo 17–18.30 Grilli 66:lla, Virtaintie 29. Kokous on tilinpäätöskokous.

Kahvitarjoilu, tervetuloa!

Varttamiskurssi 28.3. klo 10–13. Vartetaan omenapuita Heinosen Eerolla, Lakarintie 29.

Mukaan terävä veitsi, mattopuukko on hyvä.

Mahdollisuus myös ostaa varrennusveitsiä, hinta 12 €. Kurssin vetää hortonomi Tapio Ykspetäjä. Mukaan mahtuu 10 osallistujaa. Ilmoittautumiset Larissa Heinämäelle 22.3. mennessä: 040 776 27 97, larissa.heinamaki@iki.fi.

I.K. Inhan maisemakuvaus ja luontosuhde -luento 14.4. klo 18–20. Luento pidetään Virtain kaupungintalon valtuustosalissa.

Luennoitsijana Veikko Neuvonen. Tilaisuus liittyy I.K. Inhan 150 -juhlavuoden tapahtumiin. Tilaisuus on maksuton. Inhan infopaketti Virtain Jäähdyspohjan kyläyhdistyksen sivuilla.

Pönttötalkoot 7.5. 18–20. Rakennetaan linnuille pönttöjä Eero Heinosen luona, Lakarintie 29.

Tornien taisto 9.5. klo 5–14 Nuorisokeskus Marttisen lintutornissa. Marttisessa samaan aikaan koko perheen luontotapahtuma. Lintu­ bongaus alkaa jo klo 5, muut tapahtumat alkavat klo 10 kestäen klo 14 saakka.

Taimienvaihtotori 15.7. klo 12–13 kau­pun­gintalolla Galleria Virinän edessä. Tuo tullessas, vie mennessäs! Muista nimetä taimet!

•

•

• • •

Pohjanmaa

Pohjanmaan piiri: Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p.(06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, www.facebook. com/suomenluonnonsuojeluliitonpohjanmaanpiiriry Kauhavan luontoyhdistys Valokki: Lintujen kevätmuuton tarkkailuaamu 18.4. Yhteyshenkilö Mikko Haapoja, mikko. haapoja@hotmail.com.

Metsä- ja suoretki 20.5. Retki järjes­ tetään toukokuun lopulla, tarkempi päivä varmistuu myöhemmin. Yhteyshenkilö: Erkki Korpimäki, ekorpi@utu.fi.

• •

Pohjois-karjala

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Toimisto: Kauppakatu 44, 80100 Joensuu Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi Joensuun seudun luonnonystävät Vuosikokous 25.3. Botanialla klo 18–20, kokousasioiden jälkeen Marko Kettusen esitelmä suurpetotilanteesta.

•

Pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa Lakeuden luonto : Kevätkokous ja yleisöluento (Heikki Tahkola: "Suvaitsevaisuus – tärkeä osa moni­ muotoista kalavesien hoitoa") 18.2. klo 18.30 Liminganlahden luontokeskuksella, Rantakurvi 6, Liminka.

Pilkki- ja hiihtoretki 22.3., kokoontu­mi­ nen Lumijoen Varjakassa klo 12, vetäjänä UllaMaija Lumme.

Hanhiretki Tauvoon 18.4., kokoontuminen klo 8 Limingan S-marketin pihalla, josta kimppakyydein retkelle.

Linnunpönttötalkoot 23.4. klo 18 Kala­ ojilla, Seikkulantie 3, Liminka.

Lintukuvafestivaaleille osallistuminen 24.–26.4. Liminganlahden luontokeskuksella.

Osallistuminen Tornien taistoon 9.5. klo 5 alkaen Hirvinevan lintutornilla, koko perheen linturetki klo 12 "tornin täristys", vetäjänä Teppo Mutanen.

Yölaulajat-retki 5.6. klo 22 Virkkulan rannassa, Liminganlahden luontokeskus, vetäjänä Tellervo Kalaoja.

Luonnonkukkien päivän retki 14.6., lisää tietoa lähempänä: sites.google.com/site/lakeu­ denluonto

• • • • • • • •

Oulun luonnonsuojeluyhdistys: Hiihtoretki majakkasaari Tankariin 15.–16.3. Su 15.3. klo 14.30 autolla Öjaan, josta hiihto/kävely Tankarin majakalle (5 km).

Yöpymismahdollisuus luotsitalossa. Ma 16.3.

Klo 12 paluu Öjaan. Yhteyshenkilö Leena, 045 639 5311, olsy@olsy.fi Vuosikokous 26.3. klo 18, Kangaspuiston päiväkodissa, Valtatie 35.

• •

Pohjois-savo

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 (ei kesä,- heinä- ja elokuussa) Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi Kiuruveden luonnonystävät: Paikallisyhdistyksemme jäsenille: mikäli haluat liittyä yhdistyksen sähköiselle postituslistalle (retki-ilmoitukset, tal­koo­ kutsut, toimintakertomus yms.) lähetä postia osoitteella liisaaraisanen@gmail.com

27

Luonnonsuojelija 1/2015

Päiväretki Hiidenportin kansallispuistoon 29.8. Retken aikana kierretään 5 kilometrin luontopolku. Reitti sopii vaativuudeltaan myös lapsille, mutta ei liikuntarajoitteisille. Tarkempia tietoja seuraavassa Luonnonsuojelijassa. Tarkkaile myös paikallislehteä tai yhdistyksen kaikille avoimia Facebook-sivuja.

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: Vuosikokous 9.3. klo 18–19 ja yleisötilaisuus klo 19–20.30. Petri Jauhiainen kertoo kirjastaan Elämää pihapiirin kätköissä, Kirsi Pehkonen haastattelee.

Tervetuloa, kahvitarjoilu, vapaa pääsy!

Yhteyshenkilö: Paula Hyvönen, 040 7307 7606, paula.hyvonen@fimnet.fi.

•

Varkauden luonnonystävät: Kevätkokous 7.4. klo 18 Varkaudessa Päiviönsaaressa Op:n kerhohuoneella.

Tervetuloa. Kahvitarjoilu.

Lintutorniopastusta 16.4. klo 17–19 Joroisten Pasalassa Einon lintutornilla.

Pasalassa voi nähdä suuria lepäileviä joutsenparvia. Oppaana "Pasalan paroni" Eino Repo, 040 8454 983, eikka.repo@pp.inet.fi.

Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla 19.4. klo 9–12. Lintujen tarkkailun ohella voit nauttia nuotiokahvit.

Oppaana luonnonystävien lintuharrastajia. Yhteyshenkilö: Hannu Räisänen, 0400 3867 08.

LuonnonTAITEELLINEN ilta 20.4. klo 18 Kuopion museon kokoushuoneessa (Kauppakatu 23). Erilainen luontoilta.

Tule katsomaan kauniita luontokuvia ja kuuntelemaan musiikkia ja runoja jäse­nis­tömme esittämä­nä. Vapaa pääsy, tarjoilua, vapaaehtoinen kahviraha! Yhteys­ henkilö: Pekka Tenhunen, 044 2892 220, klyy.tenhunen@mbnet.fi.

Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla 26.4. klo 9–12. Nuotiokahvit ja makkaranpaistomahdollisuus.

Oppaana luonnonystävien lintuharrastajia. Yhteyshenkilö: Liisa Tolvanen, 040 5860 790.

Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärven lintutornilla 2.5. klo 9–12. Var­ kauden luonnonystävien joukkue osallistuu samalla valtakunnalliseen Tornien Taistoon klo 5–13. Tule kannustamaan joukkue Pohjois-Savon ykköseksi! Luonnonystävät tarjoaa nuotiokahvit ja makkarat kävijöille.

• • • •

• •

Satakunta

Uudenmaan piiri: Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Sirkku Manninen, p. 040 563 1546 Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri)

•

Kevätkokous 18.4. klo 12–16 Järven­ päässä. Tarkemmat tiedot myöhemmin, kun paikka varmistuu. Teemana: Miten aktivoit ihmisiä mukaan toimintaan? Katso tapahtumat ja muut asiat tarkemmin piirin nettisivulta: sll.fi/uusimaa. Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot Ursula Immonen, 044 258 0598.

Luonto- ja kulttuurimatka Viroon Lahemaalle 15.5.–17.5. kevätaspektin ja arktisten hanhien muuton aikaan. Matka on piirin jäsenmatka. Se on suunnattu KeskiUudenmaan yhdistyksille mutta on avoin muillekin uusimaalaisille jäsenille. Sanotaan, että ”Jos et ole käynyt Lahemaalla, et ole käynyt Virossa”. Matkalla tutustutaan monipuolisesti Lahemaan kansallispuiston luontoon ja kulttuurikohteisiin kolmen päivän ajan. Matkanjohtajana on biologian ja maantieteen lehtori emeritus Yrjö AlaPaavola Hyvinkäältä. Virossa meitä opastaa Lahemaan paras asiantuntijaopas Anne Kurepalu. Linnut määritämme itse. Pikainen ennakkoilmoittautuminen matkanjohtajalle Yrjö Ala-Paavolalle yrjo.alapaavola@pp.inet.fi (tiedustelut puh. 040 8474 552). Luontomatkan alustava hintaarvio on noin 330 €. Siihen kuuluvat laiva­ matkat ja menomatkan meriaamiainen, Virossa kaikki kuljetukset, majoitus, ruokailut ja kahvit, opastus, pääsyliput yms.

Lisätietoja tapahtumakalenterista: sll.fi/ uusimaa/tapahtumat/luontoretki-viroon Kumminiityn talkoot 25.4. Porvoon Stensbölessä, yöpymismahdollisuus partiolaisten majalla niityn lähistöllä. Bosgårdin riukuaitatalkoot 26.4. Voit siis tulla koko viikonlopuksi tai vain toiseksi päiväksi.

Bosgårdin talkoot ovat kuuluisia hyvästä ruokatarjoilusta! Järjestäjänä Uudenmaan piirin perinnemaisemaryhmä. Yhteyshenkilö: Tero Malinen, temaline@gmail.com.

•

•

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja ja viime hetken muutokset: helsy.fi, Mirja Reijonen p. 050 1420 ja Krista Raveala p. 050 3795 117.

•

Kevätkokous 20.4. klo 18 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6), sali 312. Tule kuulemaan ja tutustumaan.

Pöllö- ja tähtiretki Talosaaren tor­palle 6.3. klo 21–00. Lähtö Vuosaaresta bussin 96 päätepysäkiltä Porslahdentien päästä. Retken voi päättää jo Kantar­nä­­­s­issa ja kävellä Talosaarentietä Itäväylälle bussin 93 pysäkille tai jatkaa Talo­saaren Torpalle, josta tullaan takaisin kimppataksilla. Sopimuksesta Torpalla voi myös yöpyä. Varusteet: Lämpimät vaatteet ja jalkineet, omat eväät ja lämmintä juotavaa.

Mukaan myös taskulamppu ja tähtikart-

•

Laatokan laineilla Koe ainutlaatuinen luontoretki Laatokan erämaisessa saaristossa!

Laatokan luonto tarjoaa maisemiltaan ainutlaatuisen ympäristön suomalaisvenäläisille soutu- ja purjehdusretkille. Retkillä liikutaan venäläisillä soutu­ jaaloilla sekä aavalla ulapalla että saaristoreiteillä, suotuisilla tuulilla purjehditaan. Mukana kulkee moottoroitu huoltoalus. Majoitus on omissa teltoissa. Kullekin retkelle mahtuu 12 suomalaista.

Retkien osana pidetään 9.–10.7.2015 soutujen 25-vuotisjuhlat Lahdenpohjan kaupungissa.

Soutu- ja purjehdusretket kesällä 2015 4.7.–10.7. Käkisalmi–Lahdenpohja, hinta 450 €, opisk. 400 € 9.7.–19.7. Lahdenpohja–Pohjoissaaristo-Sortavala, hinta 590 €, opisk. 520 € Hinnat sisältävät viisumin, venäläisen retkimuonituksen ja ohjelman, suomalaisen vetäjän opastuksen ja matkat (lähtö & tulo: Lappeenranta).

Sitovat ennakkoilmoittautumiset 30.4. mennessä.

Ennakkomaksuna laskutetaan 70 €.

Järjestäjinä Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ja Pietarin meritekninen yliopisto.

Lisätietoja: sll.fi/etela-karjala/toiminta/tyoryhmat/laatokka/ Ilmoittautumiset: laatokansoudut@gmail.com, Silja Mäki 044 5111 438

Vuokon luonnonsuojelusäätiön APURAHAT 2015 Vuokon Luonnonsuojelusäätiön apurahat 2015 ovat haettavissa. Tuettavien hankkeiden tulee liittyä elinympäristöjen tai huonosti tunnettujen tai uhanalaisten lajien suojeluun.

Tarkemmat tiedot hakemuksen laatimiseksi saa säätiön nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä säätiön asiamieheen. Hakemusten on oltava perillä 31.3.2015 mennessä.

Asiamies Vesa Lepistö, vesa.lepisto@vuokonluonnonsuojelusaatio.fi, p. 0400 967 104 www.vuokonluonnonsuojelusaatio.fi

NNONSUO O U

USÄÄTIÖ JEL

Satakunnan piiri: Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Antinkatu 2, 28100 Pori, avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

Uusimaa

VUOKON L

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

28

Luonnonsuojelija 1/2015

•Tapahtumat ta, jos on. Vaativuus keskitasoa: kävellään lumisia ulkoiluteitä 5,5 km. Säävaraus: pilvisellä säällä tähtiopastus jää pois. Varmista: Mirja Reijonen, 050 1420.

Linturetki Talosaaren torpalle 11.4. klo 9.30–12. Kokoontuminen klo 9.30 Uuden Porvoontien ja Talosaarentien risteyksessä, josta kävellään lintujen kevätmuuttoa tarkkaillen torpalle. Retki päättyy klo 12 ja takaisin tullaan omatoimisesti joko kävellen tai kimppataksilla. Omat eväät. Vaativuus keskitasoa: kävelyä 4 km. Säävaraus. Torpalla avoimet ovet ja sopimuksesta yöpymismahdollisuus. Varmista: Mirja Reijonen, puhelin 050 1420.

Maunulan luontopolku ja sammakko­ lammikot 21.4. klo 17.30–20. Lähtö- ja paluupaikka Maunulan maja, Metsäläntie 9. Rauhallisesti kävellen havainnoimme luonnon monimuotoisuuden ilmentymiä ja kevään heräämistä. Vaativuus helppo: kävelyä noin 4 km. Varusteet: säänmukainen vaatetus.

Kulkuyhteydet: Reittioppaaseen kohteeksi "Maunulan maja".

Koillinen vihersormivaellus Sipoonkorpeen – Hertsikasta skutsin kautta landelle (30,29 km) 25.4. klo 9–20.30. Lähdöt: 9.00 Herttoniemen metroasema, K-Supermarket Hertan puoleinen sisäänkäynti, 11.00 Viikki, bussien 57 ja 68 päätepysäkki Von Daehnin kadulla, 11.40 Kivikko, bussin 78 pysäkki 4447 Kivikonkaari 39:ssä, 13.00 Jakomäki, Louhikkotien pysäkki 3511 ja 15.25 Sotungin koulun pysäkki V9402. Retki päättyy Landbohon klo 18 ja 21 välillä. Vaelluksella on yhteensä 24 mahdollista osavaellusta, joista lyhin on 1,82 km (Jako­ mäki–Fazerintie) ja pisin 30,29 km (Herttoniemi–Landbo). Katso tarkemmat tiedot: helsy.fi ja sieltä "Tapahtumat".

Luontoretki Kasaberbetin kalliometsiin 5.5. klo 17.30–20.30. Lähtö bussin 93 Talosaarentien pysäkiltä 5007 Uuden Porvoontien varrelta. Retki päättyy bussin 93 Vikkullantien pysäkille Itäväylän varteen.

Retkellä tutustutaan metsäalueeseen, josta osa on tarkoitus ottaa asuntorakentamiseen ja jonne on kaavoitettu Salmenkallion metroasema. Retken aikana tutustutaan arvometsien kriteereihin, nautitaan metsän rauhasta, kiivetään suojellulle Kasabergetille ihailemaan maisemaa ja pronssikautista hautaröykkiötä.

Paluu Itäväylälle. Varusteet: säänmukainen vaatetus; kävelysauvat voi ottaa mukaan. Vaativuus: keskitaso.

Tornien taisto 9.5. klo 5–13, paikka selviää myöhemmin. Helsy osallistuu leikkimieliseen lintujentarkkailu-kisaan. Tornille voi piipahtaa missä tahansa kisan vaiheessa. Kello 10 on lyhyt linturetki tornin läheisyydessä.

Iltakävely Lauttasaaressa 12.5. klo 17.30– 20. Helsyn ja Lauttasaari-Seuran yhteisretki.

Lähtö Katajaharjusta bussi 20:n pääte­ pysäkiltä. Retkellä kävellään Laukkaniemestä Lauttasaaren sillalle pohjoisrannan kävelyväylää seuraten merellisestä maisemasta ja luonnosta nauttien. Matkan varrella pysähdellään katsomaan kasveja ja lintuja. Retki päättyy Lauttasaaren sillan kupeeseen.

Retki Vuosaareen sataman melumuurille 19.5. klo 17.30–20.30. Lähtö- ja paluu: Hansaterminaali, bussin 78 päätepysäkki. Helsingin uusimmalla ulkoilualueella, Auringonnousunrannalla, havainnoidaan lintuja, tutustutaan kevätkasveihin ja noustaan 13 m korkealle Horisontti-näköalatasan-

•

•

•

•

• •

•

teelle ihailemaan merimaisemaa. Varusteet: Säänmukainen vaatetus (paikka voi olla hyvin tuulinen), kiikari ja omat eväät. Vaativuus: Helppo–keskitaso, kävelymatka noin 4,5 km.

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Perinteinen joutsenretki Ridasjärvelle 12.4. Lintutornilla on yhdistyksen edustaja oppaana klo 9–11. Perille pääsee pyöräteitä myöten, joten suositaan pyöräilyä.

Suomenlahti-näyttely pääkirjastossa 13.4.–2.5.

Toukokuussa käynnistämme yhdessä naapurikuntien ympäristöyhdistysten kanssa siili­kyselyn. Keräämme kesän aikana paikallisia havaintoja siileistä siilikannan kartoittamista varten. Aiheeseen liittyen 5.5. klo 18 on Terhi Korpelan vetämä siili-ilta lapsille kirjaston kokoustilassa.

Yhdistyksen teltalla kansalaisjärjestöjen Mahdollisuuksien torilla helatorstaina 14.5. on esittelyjä ja yleisökysely.

Osallistumme Hyvinkään kierrätyskeskuksen Kierrätä Riihimäenkadulla -tapahtumaan 19.5. Päivällä on kouluille, päivä­ kodeille ja yrityksille suunnattua ohjelmaa ja illalla klo 17–20 kirpputori.

•

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys: Sääntömääräinen kevätkokous 26.3. klo 18 kirjaston Kerava-parvella (käynti lastenosaston kautta hissillä, ei portaiden kautta).

Tapani Veistola Uudenmaan piiristä tulee vieraaksemme kertomaan ajankohtaisista asioista.

•

• •

Lopen luonnonystävät: Piikkilankatalkoot Lopella 25.4. Aika ja paikka tarkentuvat myöhemmin. Tiedustelut: pj. Marika Tudeer 044 5522 555.

Kevätseurantaretki Purinsuolle Lopen ja Tammelan rajamaille sunnuntaina 17.5. Lähtö lintujen aamulaulun aikaan klo 8. Retken johtaja Timo Mikkola. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Marika Tudeer 044 5522 555.

•

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Earth Hour – hämärä hetki 28.3. klo 20.30–21.30, kokoonnutaan Kotojärven laavulla. Seuraile paikallislehden seurapalstaa! mantsalan-lsy.fi

•

Järvenpään ympäristöyhdistys: Linnunpönttötalkoot 21.3. klo 9–13 Järvenpään seurakunnan puutyökerhon tiloissa Kansakoulunkatu 13 (Kirkonkulma).

Lisä­tietoa ja ilmoittautuminen p. 050 413 9601 (Niitepõld). Paikalla ohjausta ja rakennus­ aineita. Voit tehdä pöntön omaan käyttöösi tai lahjoittaa sen yhdistykselle ripustettavaksi.

Järvenpää-päivä 9.5. klo 10–14. Yhdistys esittelee toimintaansa kävelykatu Jannella.

Tule mukaan kertomaan yhdistyksestä tai käy vain juttusilla.

Aamulinturetki 10.5. Tuusulanjärven pohjoispäähän. Kokoontuminen klo 8. Postikadun ja Vanhankyläntien risteyksessä.

Katselemme ja kuuntelemme lintuja Rantapuistossa ja Kaakkolan lintutornin maastossa, halukkaat voivat jatkaa pyörillä Vanhan­ kylänniemeen.

Helatorstain bussiretki 14.5. klo 9–18.

Kohde selviää myöhemmin. Tietoa verkko­ sivuilla sll.fi/jympy ja paikallislehdissä.

Kevätillan lintukävely 27.5. Kaakkolan lintutornin maastossa. Kokoontuminen klo 18 Taidetalon pihassa, Harjuvaarankuja 2.

Joukhainen, alakouluikäisten lasten luontokerho, retkeilee lauantaiaamupäivisin noin kahdesti kuussa. Kerho on kaikille avoin ja maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kerhon vetäjä Tarja Alapassi, p. 050 386 1468.

Uusi lasten luontokerho Kerkät on tarkoitettu 1–6-vuotiaille lapsille vanhempineen.

Perheet saavat siellä vinkkejä retkeilyyn ja ajan viettämiseen luonnossa. Kerho kokoontuu kerran kuussa sunnuntaiaamupäivisin luonnossa. Mukaan omat eväät ja säänmukaiset varusteet. Kerho on maksuton ja kaikille avoin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: saaralehtineva@gmail.com.

Kesän vieraslajitalkoot alkavat toukokuun lopussa. Saat tietoa talkoista sähköpostiisi, kun ilmoitat osoitteesi yhdistyksen s-postiin info@jympy.fi. Tietoa myös verkkosivuilla ja paikallislehdissä.

•

• • •

•

• •

•

•

• •

Vantaan ympäristöyhdistys: Koko perheen luontokoulusunnuntai 8.3. klo 10–13 Vantaan luontokoululla (Sotungintie 25 A). Tule kurkistamaan myy­ rien ja muiden pikkunisäkkäiden maailmaan!

Yhteyshenkilö: Minerva Schultz, 044 3310327, minerva.schultz@gmail.com.

Koko perheen luontokoulusunnuntai 10.5. klo 10–13 Vantaan luontokoululla (Sotungintie 25 A). Tule kurkistamaan eläinmaailman lastenkamareihin ja ottamaan selvää sangen kummallisista tavoista hoitaa lapsia! Yhteyshenkilö: Minerva Schultz, 044 3310 327, minerva.schultz@gmail.com.

• •

Varsinais-suomi

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

•

Perinteiset Saaristomeren kansallispuiston hoitotalkooleirit Jungfruskärin saarella järjestetään 30.4.–3.5., 14.–17.5. sekä 18.–24.7. Talkooleireillä kunnostetaan uhanalaisia perinnemaisemia. Leirikohtainen varausmaksu on 20 euroa/henkilö. Sitova leirille ilmoittautuminen vahvistuu, kun summa on maksettu luonnonsuojelupiirin tilille: 430900-1128056. Summa palautetaan leiriläiselle leirin jälkeen. Summaa ei palauteta varauksensa peruuttaneille tai käyttämättä jättäneille. Leirikokkina toimii Maija Kaunismaa. Vappuleirillä ohjelmassa on kevätsiivousta ja kesäleirillä niittojätteen siivousta.

Leirien ohjaajina toimivat Maija Mussaari ja Trygve Löfroth Metsähallituksesta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: varsinais-suomi@ sll.fi, 02-2355 255 tai 040 372 5301 / Klemola.

Paraisten luonnonsuojeluyhdistys: Keväällä tulossa retkiä ja toimintaa – seuraa tiedotuksia nettisivuillamme (sll.fi/parainen) ja Facebookissa, jotta saat tiedot kaikista tapahtumistamme!

•

Kevätkokous ja kutsuesitelmä 10.3. klo 17.30 Kalakoululla (Kalakouluntie 72, Parainen). Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen sääntöjen päivittäminen. Museomestari Anssi Teräs pitää esitelmän perhosista perhosharrastuksesta.

Maaliskuun talkoot 31.3. klo 16–19 Sandvikenin luonnonsuojelualueella (Seivistentie 390). Alueella kunnostetaan umpeen kasvanutta perinnemaisemaa ja pähkinälehtoa, joka auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla suotuisan elinympäristön monille uhanalaisille lajeille. Tehtävä työ on valmiiksi kaadettujen puitten kaatojätteen keräämistä, kasaamista ja polttoa. Talkoo­ laisille tarjotaan syötävää ja juotavaa. Tarvittaessa voidaan järjestää kyyditys Paraisten keskustasta. Tekemistä riittää, joten kaikki auttavat käsiparit ovat tarpeen! Lisätiedot ja ei-sitovat ilmoittautumiset jussi.laaksonlaita@ gmail.com/040-8450696. Muistathan ilmoittaa, jos tarvitset kyydin!

•

Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys: Perinteinen pönttömyynti alkaa taas huhtikuussa. Myyntipäivät lauantaisin klo 10–14: 4.4., 11.4., 18.4. ja 25.4. Halikon Prisman pihalla. Yhteyshenkilö: Anna Laakkonen, 044 2636 417, anna.yhteys@gmail.com. sll.fi/ varsinais-suomi/paikallisyhdistykset/salo/ ponttomyynti

•

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Lintukurssi aloittelijoille: 7.4. klo 18–19 kurssiluento Luonnonsuojelukeskuksella (Martinkatu 5, Turku) ja 12.4. klo 8–11 linturetki lähiseudulle kimppakyydeillä (kohde tarkentuu lintutilanteen mukaan). Kurssin asiantuntijana toimii TLY:n Arto Kalliala.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset turkulsy@ gmail.com.

Kevätkokous 15.4. klo 18. Luonnonsuojelukeskuksella (Martinkatu 5, Turku). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen sääntöjen päivitys. Tilaisuudessa kuullaan luontoaiheinen kutsuesitelmä. Kahvitarjoilu.

Muut kevään jäsentapaamiset 3.2., 2.3., 25.3., 29.4. ja 18.5. aina klo 18.30. Tapaamisten alussa kuullaan lyhyt alustus jostakin ajankohtaisesta aiheesta, jonka jälkeen rupatellaan yhdistyksen toiminnasta.

Keväinen sammalretki 18.4. klo 10.30– 12.30. Perehdymme sammalten elämään ja monimuotoisuuteen Katariinanlaakson luon­nonsuojelualueella. Oppaan retkellä toimii biologi ja sammaltuntija Kati Pihlaja. Ta­paa­mme klo 10.30 Turun lähiliikenteen bussilinjan 13 päätepysäkillä, Rykmentintien ja Sigridinpolun kulmauksessa. Varustuksena säänmukainen vaatetus. Halutessaan mukaan voi ottaa luppeja tai suurennuslaseja sam­malten tarkasteluun sekä eväitä.

•

•

• •

Luonto-liitto Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420 Seuraa: luontoliitto.fi, päivittyvä tapahtumalista: luontoliitto.fi/ tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Talvipäivät Saaristomerellä 20.–22.3.

Ohjelmassa työpajoja, retkeilyä, aktivismia, yhdessäoloa sekä sankaritarinoita suoma-

29

Luonnonsuojelija 1/2015

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

laisista metsistä. Tervetuloa! Lisätietoja: luontoliitto.fi/talvipaivat tai ville.laitinen@ luontoliitto.fi Pihka-luonnonharrastusmerkkikoulutuksia opettajille ja opettajaopiskelijoille ja muille nuorten parissa toimiville: 24.3. klo 15–18 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen toimitila Pesä, Kuopio. 31.3. klo 15–18 Vantaan Luontokoulu, Vantaa.

9.4. klo 15–18 Pauligin huvila, Helsinki.

Pihka-koulutukset tulossa myös Tampereelle ja Jyväskylään. luontoliitto.fi/pihka Luontokerho-ohjaajan peruskurssi Tampereella 28.–29.3. Tietoa ja käytännön vinkkejä luontokerhon perustamisesta, ohjelman suunnittelusta sekä ohjaajana toimimisesta. Kurssi on suunnattu aloitteleville kerhonohjaajille.

Liittovaltuuston kevätkokous 25.4.

Lisätietoja osoitteesta: sami.saynevirta@ luontoliitto.fi Hyvinvointia luonnosta -kurssit, kohde­ryhmänä erityisesti alakoulun opet­ tajat, varhaiskasvattajat, iltapäivätoiminnan ja luontokerhojen ohjaajat: 25.4. klo 10–16 Tampereella (paikka varmistuu myöhemmin). 12.5. klo 15–18 Vantaan Luontokoululla.

Maailma kylässä -festivaalit 23.–24.5.

Helsingissä. Luonto-Liitto on mukana festi­ vaaleilla.

Liittokokous 30.5. Helsingissä.

•

• • • • •

Hämeen piiri : Lisätietoja HLP:n tapahtumista löytyy osoitteesta luontoliitto.fi/hlp, muista seurata meitä myös Facebookissa!

•

Kuukausittaiset kokoukset joka kuun toinen torstai kello 17–19 toimistollamme osoitteessa Kuninkaankatu 39, Tampere.

Tervetuloa mukaan kuulemaan mitä tapahtuu ja suunnittelemaan lisää!

Kevätkokous ja lautapeli-ilta 26.3. klo 18 osoitteessa Hälläpyöränkatu 2 as 2.

Haaveiletko oman luontokerhon ohjaamisesta tai haluaisitko viettää leiriviikon kesäisen luonnon helmassa? Kevään aikana Tampereella järjestetään leirinohjaaja-, kerhonohjaaja- ja hyvinvointia luonnosta- kurssit. HLP jäjestää Tampereella kevätseurantaretkiä maalis–toukokuussa.

Viikonloppuretki luontoon ja omaan luontosuhteeseen 15.–17.5. Isojärven kansallispuistossa. Perinteisen retkeilyn ja kevätluonnon ihmettelyn lisäksi rauhoitumme kuuntelemaan luontoa ja itseämme, etsimme mielipaikkoja, ympäristötaiteilemme ja keskustelemme nykyihmisen luontosuhteesta. Lähde kanssamme voimaantumaan luontoo: olemaan metsässä rennosti oman fiiliksen mukaan!

Vaelluskurssi ja yöttömän yön vaellus kesä–heinäkuussa.

• • •

•

Savo-Karjalan luontopiiri: Leiriohjaajakoulutus 14.–15.3. Kiinnostaako ympäristökasvatus ja kesäinen leirielämä? Kouluttaudu leiriohjaajaksi Joensuussa! Kurssin käytyäsi voit hakea töihin kaikille Luonto-Liiton järjestämille leireille. Kurssimaksu 30 euroa LuontoLiiton jäsenille, 40 euroa muille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 7.3. mennessä osoitteeseen: saka@luontoliitto.fi tai p. 045 670 6361.

•

Susiryhmä: Valtakunnallinen sudensuojelutapaaminen 11.4. Helsingissä, Harjun nuorisotalolla. Tapaaminen on tarkoitettu kaikille Luonto-Liiton susiryhmän toimijoille tai toiminnasta kiinnostuneille.

Tapaamisessa järjestetään työpajoja ja suunnitellaan susiryhmän toimintaa. Lisä­tietoja osoitteesta: susiryhma@luonto­liitto.fi tai 044 516 6227.

•

Uudenmaan piiri: Perhe- ja lastentoiminnan yhteyshenkilö: Saara Leinikka 040 1651 908, lup-lapset@luontoliitto.fi

•

Tule kevättuulilähettilääksi! LuontoLiiton Kevätseuranta starttaa taas maaliskuussa. Kevättuuli on lasten oma Kevätseuranta. Tule ohjaamaan lähikouluissasi Kevättuulitunteja! Voit tehdä niitä oman jaksamisesi ja aikataulusi mukaan. Anna arvokas panoksesi lasten ympäristökasvatuksen hyväksi ja kartuta työkokemustasi!

Lisä­tietoja osoitteesta lup-lapset@luonto­ liitto.fi.

Kaikille avoin, maksuton perhekerho 6.3., 3.4. (joka kuukauden ensimmäinen perjantai) Vantaalla, Vihertien asukaspuistossa kello 10.

Kaikille avoin, maksuton perhekerho kokoontuu 9.3. (maanantaisin kello 10) Kivi­kon asukastalolla. Perhekerhoissa ulkoillaan ja havainnoidaan luontoa yhdessä.

Tähtipöllöretki Sipooseen 6.3., lisätiedot Petro Pynnönen, lup@luontoliitto.fi Linturyhmä aloittaa Lupin kerhohuoneella 17.3. klo 18, Pauligin huvila, Mechelininkatu 36, Hki. Luontokerhon ohjaajakurssi 21.–22.3.

Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36.

Talvipäivät 20.–23.3. Kemiönsaaressa.

Linturyhmä 24.3. klo 18. Lupin kerhohuoneella.

Leirinohjaajakurssi 27.–29.3. Kattilajärvellä Nuuksiossa.

Vaatteidenvaihtoilta 28.4. Pauligin huvilalla.

Muutaman vuorokauden mittainen Viron retki vappuna 1.5. Seuraa ilmoittelua nettisivuilla ja Facebookissa.

Järjestämme useita kesäleirejä lapsille, nuorille ja perheille 1.6.­–30.8. Uutuutena kesäkuun alussa lasten kahden vuorokauden mittainen ensileiri. Se on hyvä mahdollisuus heille, joita mietityttää vielä, uskaltaako osallistua kesän telttaleireille ilman vanhempia.

Keille ympäristöpalkinnot?

On aika ehdottaa ympäristöpalkinnon saajia. Ympäristöpalkinto myönnetään merkittävästä luonnonsuojelutyöstä. Ympäristöavauspalkinto myönnetään yksittäisestä, merkittävästä ympäristöteosta tai -ideasta. Kultainen sulka -palkinto on tarkoitettu toimittajille, jotka pitävät ansiokkaasti ympäristöasioitten puolta.

Lähetä perustellut ehdotuksesi maaliskuun loppuun mennessä osoitteeseen jarjestovastaava@sll.fi Aiempina vuosina palkittuihin voit tutustua osoitteessa sll.fi/jarjesto/ymparistopalkinto.

• • • • • • • • • • •

Varsinais-Suomen piiri: Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri eli Vasp järjestää jälleen monenlaista aktiviteettia luonnonharrastuksesta ja ympäristönsuojelusta kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Turussa kokoontuu lasten luontokerho, ja kevät on täynnä nuorten retkiä lähellä ja kaukana sijaitseviin mielenkiintoisiin luontokohteisiin. Vaspin ympäristöpoliittisen toiminnassa tehdään entistä näyttävämpiä tempauksia yhteistyössä muiden paikallisten luonto- ja ympäristöjärjestöjen kanssa.

Tutustu tuleviin tapahtumiin osoitteessa luontoliitto.fi/vasp ja lähde mukaan!

•

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.

Hakuaika on 19.1.–20.3.2015.

Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan apurahoja Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen.

Itämerirahastosta jaetaan apurahoja Itämeren valuma-alueen ekosysteemien suojeluun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen Itämeri-yhteistyöhön.

Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan kaksi tai kolme puolen vuoden työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön. Lisäksi Säätiön käyttövaroista ja kaikista rahastoista jaetaan pienempiä apurahoja.

Hakumenettely: Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, johon tulee liittää seuraavat liitteet: tutkimus/työsuunnitelma, ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta sekä selvitys muista haettavista apurahoista.

Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön verkkosivuilta hakuajan alkaessa.

Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset toimitetaan Suomen Luonnon­ suojelun Säätiön asiamiehelle, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki, viimeistään perjantaina 20.3.2015 klo 16.15 (postileiman päiväys riittää). Hakemuksia ei voi lähettää faxilla tai sähköpostilla.

Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, 040 527 5212, tarja.ketola@sll.fi ja www.luonnonsuojelunsaatio.fi.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus

30

Luonnonsuojelija 1/2015

Varoitusmerkkejä

Markus Wasara

Ympäristötuho ei ole työ Suurimpia valheita ja älyttömyyksiä yhteiskunnassamme on ympäristötuhoa aiheuttavien hankkeiden perusteleminen syntyvillä työpaikoilla. Usein kuvitteellisilla.

Ilmastonmuutos, kuudes sukupuuttoaalto ja maapallon kantokyvyn loppuminen uhkaavat jatkuvasti

•Hudit &osumat

”

”Maailmaa on yhä vaikeampi ohjata politiikalla.”

Talvivaara-dokumentin ohjaaja Markku Heikkinen, Helsingin Sanomat 18.2.

”

”Vastustajista tulee ääntä enemmän kuin voimalasta.”

Oman tuulivoimalan pystyttänyt Jarkko Hautala, Iltalehti 31.1.

”

”Susi ei kuulu Suomen luontoon.”

Eero Ahola pääkirjoituksessa, Ase ja erä 1/2015

”

”Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa suden ei tiedetä tappaneen tai vahingoittaneen ihmistä vuoden 1882 jälkeen.

'Iso, paha susi' söi ehkä Punahilkan, mutta se ei syö Sinua.”

Jenni Haukio, seura.fi 26.2.

”

"Saarien hakkuilla väljennetään maisemaa.

Tiheä metsä on usein näkemäeste."

Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä Pesiöjärven saarien hakkuista, hs.fi 20.2.

edellytyksiämme elää ja toimia ainoalla planeetallamme. Suurelta osin vapaa maailma onkin heräämässä tähän. Kun internet tekee toiminnasta läpinäkyvää, kuluttajamarkkinat palkitsevat vastuullisia yrityksiä ja rankaisevat vastuuttomia. Vihreydestä on tullut paras bisnesidea.

Poliitikoilla, suurteollisuudella ja etujärjestöillä on kuitenkin vaikeuksia muuttua maailman mukana.

Meille tolkutetaan yhä, että ympäristösäädöksistä joustaminen, tukiaiset tuhoavalle toiminnalle ja löyhät lupakäytännöt ovat edellytyksiä taloudelliselle menestykselle.

Soklin kaivoksen tapauksessa valtio haluaa investoida 200 miljoonaa ja perustelee tätä työpaikoilla.

Paras arvio syntyvästä työstä tuotantoaikana on 200 työpaikkaa. Verorahoilla tehtävä panostus olisi siis miljoona per työpaikka. Saman verran valtio sai myydessään Kemiran kokoisen firman.

Myönteinen kanta on muodostettu ilman arviota hankkeen riskeistä: uraanin määrästä ja vaarallisuudesta, hintakehityksestä, haitasta muille elinkeinoille, terveys- ja imagohaitoista kalastusmatkailussa ja

porotaloudessa. Päätökset perustuvat omistajan ilmoituksiin – eivät puolueettoman, tieteellisen tahon selvityksiin. Puolueeton arvio toteaisi, että uraanimäärät ylittävät sallitun moninkertaisesti ja kokonais­vaikutukset kansantalouteen ovat kielteiset. Vihreys kun on paremmassa kurssissa kuin tuhoa aiheuttava alkutuotanto.

Minulla on hallitukselle neuvo. Synnyttäkää mieluummin samalla rahalla työpaikkoja, joissa tehtävänä on pitää lähimmäistä kädestä. Halata. Kertoa tarinoita luonnosta, jota ilman meillä ei ole työtä eikä liiketoimintaa. Näin syntyisi enemmän työpaikkoja ja verotuloja, suuri sosiaalinen hyöty ja säästöä terveydenhuollon kuluihin ilman, että kiihdytetään ekosysteemin romahdusta.

Aivan kuten vallitsee tieteellinen yksimielisyys siitä, että meidän tulee jättää suurin osa fossiilisista polttoaineista maahan ilmastokatastrofin välttääksemme, meidän on päästävä yhteisymmärrykseen siitä, etteivät ympäristölle haitalliset hankkeet ansaitse veronmaksajien tukea. Luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville on paljon kannattavampi työpaikka.

Sarjakuva: Aino Sutinen

sll.fi/luontokauppa Norppamuki

Perhosetmuistipeli

25,50 € (sis. alv. 24 %)

16,90 € (sis. alv. 24 %)

Suomen luonnonsuojeluliiton persoonallinen norppa hymyilee Arabian tyylikkäissä posliinimukeissa.

Liity jäseneksi n

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi.

Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta n ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Kuva: Heidi Moisio