Luonnonsuojelija 1/2018 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 1/2018 hinta 5 euroa sis. alv

Metsähallitus hankaloittaa yritystoimintaa

Lainavaatteet nousevat trendiksi

HELMIPÖLLÖ PULASSA

Aiemmin yleinen helmipöllö kärsii vanhojen metsien avohakkuista

Hallintouudistus vaarantaa luonnon

Luonnonsuojelija 1/2018

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity Tilaa uutiskirje: sll.fi/uutiskirje Fiilistele Facebookissa: facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Lue digilehteä: issuu.com/ luonnonsuojeluliitto

Ville Lehvonen

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Pyörintää navan ympärillä Kaksi alaluokkalaista tyttöä seisoo lumisateessa bussipysäkillä, sukset kainalossa. Kaunis näky. Melkein kuin näkisi harvinaisuuden luonnossa. Iltapäivälehden mainos on nostanut ykkösasiaksi, että osa ekaluokkalaisista ei ole koskaan hiihtänyt. Asun pääkaupunkiseudulla. Koko alkutalvi meni ilman sitä, ilman talvea. Parit nopeat lumet ja taas plussalle. Tämän surkean alkutalven jälkeen seurasi meteorologien ilmoitus: Pohjoisnavan yllä napapyörre on jakaantunut. Nyt ennakoidaan kylmää kevättalvea. Atlantilta ei möyri enää jatkuvalla syötöllä matalapaineita Suomeen. Sen sijaan saadaan kuivaa ja kylmää pakkasilmaa idästä. Viimeksi näin kävi neljä vuotta sitten, ja silloin maaliskuussa oli kunnon pakkaset Suomessa.

Napapyörre eli polaaripyörre on maapallon napaalueille talvisin syntyvä tuulijärjestelmä, joka muodostuu 10–80 kilometrin korkeuteen. Onko nyt kyse arktisesta arpapelistä vai ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, tästä tutkijat ja meteorologit puhuvat vielä kieli keskellä suuta. Sitä kuulee jo sanottavan, että ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen saattaa aiheuttaa meillä ajoittaisten kylmien säiden lisääntymistä. Omat tunnelmatkin polarisoituvat. Ei tiedä varmuudella iloitako vai surra, vaikka melkeinhän sen jo arvaa. Ja olipa tämä sitten onni suuronnettomuudessa tai ei: nyt pääsee hiihtämään! Kevättalven valo on kauneinta maailmassa. Valkoisena hohtava helmiäishanki ja sinitaivas, siinä lähtee laulu soimaan.

Otetaanpa talvinen testi. Millaista lunta tarkoittaa nattura tai utukka? Voidaan puhua myös höykkälumesta. Helpotetaan hieman, monelle on varmaan tutumpi sana viti? Kyseessä on vastasatanut, kevyt pakkaslumi. Se on sitä ihaninta lumen lajia. Hieman pakkaspäivän aurinkoa, tykkyä oksilla ja päivänkultaa mäntyjen rungoilla. Siihen vitilunta ohut kerros. Parempaa ei ole. Jos menetämme kunnon talvet, menee samalla muutakin kuin suomalaisten hiihtotaito. Menee luonnon oma suoja kasveille ja eläimille, ihmislasten talven riemut. Tilalle valuu pakokauhua, siirtymistä sisätiloihin ja osalla lentoa jonnekin kauas. Olen viime aikoina hiihdellyt paljon kotimme läheisellä metsäalueella, usein talvipäivän iltaan asti. Nautin suuresti. Kerran poikakin lähti mukaan, houkuttelu ei ollut kyllä helppoa. Suomen luonnonsuojeluliitto on edennyt nyt 80 vuotta luonnossa, enimmäkseen pertsalla. Välillä luisto on ollut hyvä, välillä vapaus on vain umpihangessa. Juhlavuonna 2018 pääteemana on metsät. p.s. Tiesittekö muuten, että uutta lunta kutsutaan myös sanalla vuotos. Lapissa se tarkoittaa myös vuosikymmeniä piinannutta tekoallashaavetta. Sitä ei tarvitse enää odottaa saati pelätä. Sen laskeutumiseen taivaalta ei usko edes Lapin Liiton puheenjohtaja.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 1/2018, helmikuu | 44. vuosikerta ISSN 0788-8708 sll.fi/luonnonsuojelija Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimituspäällikkö, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Jukka-Pekka Ronkainen, Felix Siivonen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 1/2018: Mikko Niskasaari, Juhis Ranta, Laura Rantanen, Felix Siivonen, Hannu Toivonen Kannen kuva: Arto Juvonen / lintukuva.fi Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2018: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2018 (aineistopäivä suluissa): 26.2. (6.2.), 21.5. (1.5.), 20.8. (31.7.) ja 26.11. (6.11.) Ilmoitushinnat 2018: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton jäsen

Luonnonsuojelija 1/2018

”

Ari-Pekka Auvinen

Paras fiilis tulee siitä, kun hiihtelee, katsoo puita ja miettii, että ne saavat elää.

Sanginjoki suojeltiin

• Sisällys 5 Biohakkeri ylistää luontoa Lääkäri Olli Sovijärvi kehottaa ihmisiä menemään metsään.

6 Lainamekossa Uudella Ekoelämää-palstalla tutustutaan vaatelainaamoon.

7 Lönnrotin ja Kekkosen jäljillä

Päivi Sainio-Rohner

Kultasepän Lääkärin omatunto luonto-opit

Tukkeja sellupinoissa

9 Soidensuojelu ennen ja nyt Uudella palstalla kerrotaan, millaista suojelu oli ennen ja nykyään.

10 Helmipöllö tarvitsee kolon ja kotimetsän Monen muun metsän asukin tapaan helmipöllönkin kohtalo on kytköksissä vanhoihin metsiin.

16 Metsähallitus vaikeuttaa elinkeinoja Avohakkuut vaikuttavat erityisesti luontomatkailuun.

20 Valtio joka ei valvo Maakuntauudistus vie ympäristöviranomaisilta valitusoikeuden.

22 Miten Sanginjoki suojeltiin Yli tuhannen hehtaarin suojelu vei yli vuosikymmenen.

24 Esteettömästi lintujen luo Varsinais-Suomessa puuhataan vapaaehtoisvoimin esteetöntä lintujentarkkailukohdetta.

Testissä vaatelainaamo

Vaatepuu

Merja Paakkanen

Pentti Kinnunen kertoo lempipaikastaan Vienan reitistä.

30 Ympäristöhallinnon peijaiset Tuleva maakuntahallinto sinetöi ympäristöhallinnon alasajon, kirjoittaa Ismo Tuormaa Varoitusmerkkejä-kolumnissaan.

Luonnonsuojelija 1/2018

Juho Holmi (CC BY-ND 2.0)

• Vink vink

Pilkahdus kevättä

Mari Pihlajaniemi

Lahjoita 10 € metsille

Bongaa norppa kaupassa

Kevään aikana Luonnonsuojeluliiton arvat tipahtavat postiluukkuihin. Muista tarkistaa postisi ja katso pääsetkö norpparetkelle vai voititko matkan Azoreille! Myös lukuisat muut palkinnot odottavat voittajaansa. Osallistumalla juhlavuoden arpajaisiin olet mukana tukemassa suomalaista luonnonsuojelua. Arpoja voi myös tilata osoitteesta: //sll.fi/arpajaiset//

Maalis- ja huhtikuussa piirakkaostoksilla voi bongata suloisen norppahahmon. Kyseessä on Luonnonsuojeluliiton ja Lantmännen Unibaken yhteiskampanja, jossa tuodaan esille norpansuojelua pesimäaikana ja kartutetaan norpansuojelukassaa. Kaupoissa ja Facebookissa on myös käynnissä kilpailuja. Nyt voit tehdä #hyväänorpalle kauppareissulla!

80 vuotta, eikä suotta!

Lahjoita norpalle tulevaisuus

Luonnonsuojeluliiton 80-vuotisjuhlavuoden aikana kutsutaan ihmisiä luonnon puolelle, osaksi luonnonsuojelijoiden ketjua. Juhlavuotta vietetään eri puolilla Suomea, elokuussa Suomen luonnon päivänä ja sosiaalisessa mediassa. Tule mukaan juhlimaan!

Suojele luontoa käteistä nostamalla! Maaliskuun puolesta välistä toukokuun loppuun voi Otto-automaatilla asioidessa tehdä samalla lahjoituksen suomalaiselle luonnolle. Ole tarkkana. Pian kuutit vilkuttavat sinulle Otto-automaateilla.

• Kumppanimme esittäytyvät

siensuojelutyöhön. Idean takana on Design Manager Satu Kurki.

Auta liito-oravaa ja muita metsälajeja. Lahjoituksella tuet Luonnonsuojeluliiton metsiensuojelutyötä. Lahjoita metsille lähettämällä tekstiviesti 10E numeroon 16588 tai tekemällä lahjoitus osoitteessa sll.fi/lahjoita/metsat Tero Turunen / ikkunasuomenluontoon.fi

Teksti Sini Tenkanen

Metsästä inspiraatio huiveihin Kotimainen vaatetusalan brändi Marja Kurki lähti Luonnonsuojeluliiton 80-vuotisen taipaleen kunniaksi juhlavaan yhteistyöhön. Yhteistyössä suunnitellun Metsämme-sarjan huivi, solmio ja taskuliina saivat inspiraationsa metsiemme lajeista kuten harvinaisesta neidonkengästä ja tutusta vanamosta. Osa sarjan tuotosta ohjataan Luonnonsuojeluliiton met-

Mistä ajatus yhteistyöstä lähti? Kun meillä menee hyvin, haluamme antaa takaisin ja tukea järjestöjä, jotka toimivat yhteisen hyvän parhaaksi. Uskomme, että jokaisella teolla on merkitystä. Suomen luonto on myös todella kaunis ja sitä kauneutta on ilo painattaa silkille. Mitä suomalainen metsä sinulle merkitsee? Mielenrauhaa, hiljaisuutta, marjoja, sieniä ja luontoelämyksiä. Miten ihana onkaan rauhassa kulkea metsässä ja kuunnella hiljaisuudessa luonnon ääniä. Mutta viime aikoina metsä on merkinnyt myös surua, kun tuntuu, että kaikki lähimetsät hakataan avohakkuulla mataliksi. Haluamme tukea Luonnonsuojeluliiton arvokasta työtä metsiemme pelastamiseksi. Metsämme-sarjan tuotteet löydät Marja Kurjen liikkeestä ja verkkokaupasta sekä kevään kuluessa rajoitetusti myös jälleenmyyjiltä ja Luontokaupasta.

Kuvat: Mika Kimmo, Hanna Linkola, Juha Taskinen

Se ilmestyy vaivihkaa. Lennähtää yllättäen puunrungolle ja heijastuu lumesta. Sisällä se paljastaa leijuvan pölyn ja sormenjäljet ikkunoissa. Varovasti se kutittelee uinuvaa käpylisäkettä ja kirkastaa silmät. Se on täällä taas. Valo. Maaliskuussa päivä pitenee nopeammin kuin koko muuna keväänä. Valon määrä lisääntyy kuun alussa Pohjois-Suomessa jopa tunnilla ja etelässäkin 40 minuutilla viikossa. Valo laittaa eläinmaailman hormonit hyrräämään, laulattaa lintuja ja saa monet nisäkkäät vaihtamaan talvitakin kesäturkkiin. Lopulta valo tunkeutuu jopa jäiden läpi, ja alkaa vaikuttaa alla elävään planktonyhteisöön. Kasviplankton ryhtyy yhteyttämään ja houkuttelee paikalle eläinplanktonin ja sitä syövät pikkukalat. Luonto alkaa katsoa kevääseen. Suomen Luonto -lehden numerossa 2/2018 kymmenen huippuluontokuvaajan näkemys kevättalven valosta ja tunnelmasta eri puolilta Suomea. Ota valo vastaan!

Arpaonnea luonnolle

Luonnonsuojelija 1/2018

Biohakkeri ylistää luontoa Lääkäri Olli Sovijärvi kehottaa ihmisiä menemään metsään. Teksti Hannu Toivonen Kuva Merja Paakkanen

Luonto tarjoaa Olli Sovijärven mukaan hyvän paikan hiljentyä ja rauhoittua, mutta metsän siimeksessä on antoisaa myös kuntoilla.

”Suomalaisille metsä on tutuin ympäristömme. Luonnolla on aivan kriittinen tekijä hyvinvoinnissamme” lääkäri ja tietokirjailija Olli Sovijärvi sanoo. Jo lyhytkin vierailu metsän siimeksessä tekee hyvää – vielä paremmat ja syvemmät terveyshyödyt saa, kun antautuu korven syleilemäksi pidemmäksi aikaa. Kymmenen minuutin samoilu metsässä laskee stressitasoa, 20 minuutissa mieliala alkaa kohentua, ja tunnin metsäretkellä on jo vaikutuksia tarkkaavaisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Parissa tunnissa alkaa immuunijärjestelmäkin toimia paremmin. Ja tässä ovat vain metsän välittömät vaikutukset. ”Tutkimusten mukaan rikkaan luonnon lähellä asuvat elävät todennäköisesti pitempään. Luonnolla on myös huomattavia tasapainottavia vaikutuksia verenpaineeseemme”, Sovijärvi jatkaa luonnon terveyshyödyistä. Hän on itsekin huomannut luonnon terveysvaikutukset muutettuaan kaupungin hälystä omakotitaloon luonnon rauhaan. Sovijärveä voi tituleerata lääkärin lisäksi myös biohakkeriksi, sillä hän on kirjoittanut yhdessä Teemu Arinan ja Jaakko Halmetojan kanssa kirjan biohakkeroinnista. Sillä tarkoitetaan suorituskyvyn, hyvinvoinnin ja terveyden optimointia hyödyntämällä tiedettä, teknologiaa ja syvällistä ymmärrystä ihmisen fysiologiasta ja ravitsemuksesta. Myös luonnolla on biohakkeroinnissa oleellinen osansa. ”Ihminen on osa luontoa, ja sitä ei voi sivuuttaa. Esimerkiksi se, mitä laitamme suuhumme vaikuttaa: onko ruoka luonnollista vai kemikaaleilla höystettyä. Myös tulella, avantouinnilla ja luonnonäänillä on terveyttä edistäviä ja stressitasoa laskevia vaikutuksia.” Erityisen tärkeänä Sovijärvi pitää luonnon monimuotoisuutta, biodiversiteettiä, ja sen vaikutuksia terveyteemme: ”Jo pelkkä maaperäkontakti voi hoitaa masennusta ja tietyt bakteerit, kuten mykobakteeri, vähentävät ahdistusta. Monet pieneliöt ja niiden kulkeutuminen elimistöömme rikastaa puolestaan meidän omaa bakteerikantaamme ja suolistoamme. Jos biodiversiteetti heikkenee, mekin heikkenemme.”

• Peukut Lauri Myllyvirta (CC BY-NC 2.0)

Visit Lakeland (CC BY-ND 2.0)

Janne Käpylehto

Koonnut Liisa Hulkko

Siili seurantaan keväällä

Kosmetiikkaa luonnosta

Tukea ekoautoiluun

Luonto-Liiton Kevätseuranta tulee taas! Tänä vuonna tarkkaillaan vakiolajien lisäksi niiden varjoon jääneitä lajeja. Siili, rantakäärme, mustikka, tervapääsky ja lepakot todella ansaitsevat huomiomme. Esimerkiksi siilikannan arvellaan laskeneen, mutta tarkka arviointi on hankalaa. Tietoa siilin liikkeistä siis tarvitaan. Ensimmäistä kevätseurantaviikonloppua vietetään jo 3.–4.3. //kevatseuranta.fi//

Kosmetiikan kautta niin luontoon kuin elimistöönkin pääsee kemikaaleja ja mikromuoveja. Ei ihme, että luonnonkosmetiikka kiinnostaa yhä useampaa. Pian tuoretta tietoa on saatavilla: maaliskuussa Huili-lehti julkaisee Pintaa syvemmälle -luonnonkosmetiikkaoppaan ja Pro Luonnonkosmetiikka ry järjestää Luonnonkaunis-messut 16.–17.3. Helsingissä. //huili.fi// //luonnonkosmetiikka.fi//

Nyt on hyvä hetki päivittää auto – jos sellaisen omistaa – vähäpäästöisemmäksi. Tavallisen bensiini- tai dieselkäyttöisen auton voi muuntaa uusiutuvilla liikkuvaksi bifuel- ja flexifuel-autoksi. Päästöt vähenevät huomattavasti. Vuoden alusta lähtien valtio on tukenut muuntotyötä 200–1 000 eurolla. Myös uuden sähköauton hankintaa tuetaan. Sähköauton hankintatuki on 2 000 euroa. //trafi.fi//

Luonnonsuojelija 1/2018

Vaatepuu

”

• Ekoelämää

Lainamekossa Kirjastot ovat kaikille tuttuja, mutta moni haluaa lainata tai jakaa myös asuntoja, autoja, työkaluja tai vaatteita. Vaatepuu-vaatelainaamo kasvattaa suosiotaan ja haluaa laajentua koko Suomeen. Tekstit Laura Rantanen

Sovituskopin takana on jo jonoa, vaikka lainaamon ovet ovat vasta auenneet turkulaisessa ostoskeskuksessa. Jonottajilla on sylissään pino Ivana Helsingin, Uhana Designin ja Vimman vaatteita. Sovitustilan verho raottuu ja epävarma ääni kysyy vaatelainaamon Kati Lyytiseltä vaatiiko Katri Niskasen suunnittelema ihana iltapuku pesulapesun. Vaatii se, mutta lainaamosta saa läheiseen pesulaan alennuskuponkeja. Turun Vaatepuu-vaatelainaamo on avoinna torstaisin neljästä seitsemään. Vaatteiden ja asusteiden laina-aika on pisimmillään kaksi viikkoa. Vaatteet palautetaan siinä kunnossa, että seuraava lainaaja voi lähteä ne päällään lainaamosta. Vaatteet tulevat Turkuun Järvenpäästä, jossa on Vaatepuun päätoimipiste. Myös Tampereella on liike, ja helmikuun viimeisenä keskiviikkona avautuu Helsinkiin uusi toimipiste. Eniten lainataan arkeen sopivia tunikoita, mekkoja ja bombereita, jotka käyvät eri muotoisille vartaloille. Lainaamon vaatteet ovat naistenvaatteita, ja

moni mies onkin jo kysellyt toiveikkaana, onko myös miehille tulossa oma vaatelainaamo. Vielä sellaisesta ei ole tietoa. Kaikki sai alkunsa vuonna 2013, kun Soile-Maria Linnemäki siivosi viimeisillään raskaana vaatehuonettaan ja kauhistui kaapissa olevien vain vähän käytettyjen vaatteiden määrää. Seuraavan vuoden tammikuussa hän perusti naisille yhteisöllisen vaatekaapin Järvenpäähän ja syksyllä 2016 seuraavan toimipisteen Turkuun yhteistyössä ekologisen lastenvaatekauppa Punaisen Norsun kanssa. Tällä hetkellä valikoimissa on monta tuhatta tuotetta ja asiakkaita on jo satoja. Vaatepuu haluaa tarjota tulevaisuudessa kaikille Suomessa asuville naisille mahdollisuuden lainata vaatteita asuinpaikasta riippumatta. Suomessa toimii tällä hetkellä Vaatepuun toimipisteiden lisäksi vaatelainaamo Vaaterekki Helsingin Kaisaniemessä sekä vaatelainaamo Noppa Kuopiossa. Suomen ensimmäisen vaatelainaamon nimi oli Vaatelainaamo, mutta se sulki ovensa jo muutama vuosi sitten. Kansainvälisistä vaatelainaamoista hollantilainen LENA the fashion library on vienyt lainaamotoiminnan uudelle tasolle digitalisoimalla palvelun. Monille ykkössyy lainata vaatteita on ekologisuus. Lisäksi monia houkuttelee saada käyttöönsä vaatteita brändeiltä, joilta ei olisi varaa hankkia omistukseensa kuin yksi paita, jos sitäkään. Vaatepuun missio on saada ihmiset tekemään harkittuja ostopäätöksiä ja panostamaan vaatteiden hankinnassa määrän sijasta laatuun.

Monille ykkössyy lainata vaatteita on ekologinen.

Luonnonsuojelija

testaa

Arkeeni kuuluu jonkin verran tilaisuuksia, joihin on asiallista pukeutua siistimmin kuin farkkuihin ja flanellipaitaan. En kuitenkaan halua ympäristösyistä ostaa uusia vaatteita. Syksyllä 2017 kuulin Turun vaatelainaamosta. Kirjaston rakastajana ajatus vaatteiden lainaamisesta ilahdutti monella tavalla. Miksi ostaa omaa, jos voi lainata? Vaatelainaamon kuuden kuukauden jäsenmaksua vastaavalla summalla eli 150 eurolla ei olisi myöskään mahdollista hankkia omaksi montaakaan lainaamon tuotteista, jotka ovat kaikki kotimaista designia. Aluksi hiukan hermostutti, saanko vaatteet varmasti pysymään siinä kunnossa kuin ne olivat lainatessa. Vioittuneet vaatteet ja asusteet on lunastettava omakseen hinnalla, joka on laskettu tuotteen käytön mukaan. Puolen vuoden jäsenyyteni aikana huoli on osoittautunut turhaksi. Lainaamoasiakkuus on tuonut piristystä vaatekaappiin, mutta minimoinut samalla vaateostokset, kuten toivoinkin. Lainaamosta on helppo saada päälleen edustavia ja kiinnostavia vaatteita. Kotimaisen designin käyttö on jo nopeassa ajassa opettanut arvostamaan laatua niin, että ketjumyymälöiden keinokuidut eivät kiinnosta enää sitäkään vähää mitä aikaisemmin. Aion jatkaa kiitollisena vaatelainaajana ensimmäisen kokeilukauden päätyttyä ja suosittelen vaatteiden lainaamista muillekin luonnonystäville! Laura Rantanen

NÄKÖKULMA:

Ostaminen ei enää kiinnosta Kannattaako asioita omistaa, jos niitä ei tarvitse ihan joka hetki? Kymmenen vuotta sitten perustettu Airbnb-yritys ja -nettisivusto tekivät asuntojen jakamisesta valtavirtaa, ja nykyään yhä useampi matkailija haluaa majoittautua paikallisissa kodeissa kasvottoman hotellin sijaan. Myös esimerkiksi taidelainaamoita on eri puolilla Suomea jo kolmisenkymmentä, ja seuraavaksi isoksi jutuksi ennustetaan autojen jakamista. Monet kIrjastotkin ovat jo laajentaneet kirjoista muihin esineisiin, kuten porakoneisiin, suksiin, sykemittareihin ja soittimiin. Kuluttajatutkimuskeskus näkee tavaroiden vuokraamisen voimakkaan kasvun liittyvän osaltaan siihen, että omistamisen merkitys on vähentynyt etenkin nuoremmilla sukupolvilla. Kulutus suuntautuu yhä vahvemmin tavaroista elämyksiin ja palveluihin. Luonto kiittää trendistä, sillä jakamiseen perustuva kuluttaminen vähentää luonnonvarojen kulutusta ja jätteen määrää. Jakamistalous ja lainaamisen suosio ovat läheisessä yhteydessä kiertotalouteen, jossa arvo syntyy materiaalin ja jätteiden sijaan asioiden huollosta ja uudelleenkäytöstä. Vaikka kiertotalous on perusteltavissa ympäristö- ja ilmastonäkökulmilla, se voi synnyttää myös uusia työpaikkoja ja työtä.

• Lempipaikka Lönnrotin ja Kekkosen jäljillä

”

Nyt olis valtiovallalla tuhannen taalan paikka lunastaa tämä arvokas kohde.

Vienan reitti on yksi Suomen sadasta luontohelmestä. 100luontohelmea.fi/helmi/vienan-reitti sll.fi/kainuu/Vienan reitti

Rajan tuntumassa kiemurtelevalla Vienan reitillä on historiallista kerrostumaa monelta vuosisadalta. Kirjoitettua tietoa reitistä on 500 vuoden takaa. Täällä on kulkenut niin Elias Lönnrot runonkeruumatkoillaan kuin I.K. Inhakin. Itse muistan, miten Kekkonenkin hiihti nuoruudessaan usein näillä main. Sellainen notkea kaljupää. Täällä koettiin sotiakin kuten Kustaan sota 1780-luvulla ja traagiset partisaanihyökkäykset toisen maailmansodan aikaan. Vanhin nykymuotoinen talo on Hyryn talo 1600-luvulta, joka sijaitsee Aittojärven rannalla. Siellä ovat omatkin juureni. Järveen laskee kolme jokea. Keväällä joensuu sulaa aikaisin, siinä on hyvä kalastaa. Aittojärven vedet virtaavat kohti särkän mutkaa, jossa sijaitsee Suomen vanhin merkkipuu vuodelta 1682. Täällä on upeat maisemat, Kainuun laajin luonnonniitty ja hienoja paikkoja, kuten vanha entisöity Rautiaisen mylly, jossa pidetään lauluiltoja ja muita tapahtumia. Metsähallituksen hakkuut uhkaavat vähän väliä. Joitakin on saatu estettyä. Viime talvena Metsähallitus merkitsi myllyn tien varteen uuden leimikon. Paljaaksi menisi heti uuden opastintaulun takaa. Se on suosittu matkailukohde ja ainoa vanhan metsän läntti tällä kohtaa. Ja senkin ne vielä haluavat hakata. Jaksaako tätä ymmärtää mitenkään? Nämä puhututtaa eniten luontomatkailun kautta. Luonto- ja erämatkailu tuottaa eniten, mutta päätehakkuista tänne jää hyvin vähän. Yksityiset ovat aluetta suojelemassa, ja viime vuonna saatiin Vienan reitille valtakunnallinen tunnustus, Vuoden maisemateko -palkinto. Nyt olisi valtiovallalla tuhannen taalan paikka lunastaa tämä mittaamattoman arvokas historiallinen alue. Pentti Kinnunen Kuvat Jukka Eskelinen

Luonnonsuojelija 1/2018

Ahmaa jahdataan kansallispuistossa

Tapio Kujala

Kaarina Tiainen kolaa norpalle apukinoksia tammikuun lopussa Saimaalla.

Norppa tarvitsee yhä apua Missä viipyy saimaannorpan suojelun tärkein työryhmä, jonka pitäisi valmistella uudet kalastusasetukset? Tekstit Matti Nieminen

Vallalle on noussut käsitys, että norpalla menee hyvin. Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen ei haluaisi olla pahanilmanlintu, mutta ei sulata ennenaikaista riemuitsemista. ”Ärsyttää, että julistetaan jo 400 norpan välitavoitteen saavuttamista ja ajatellaan, että eiköhän tämä jo riitä, aletaanpa purkamaan kalastusrajoituksia.” Norppakanta on kasvanut hieman viime vuosina, mutta norppaa ei ole suinkaan vielä pelastettu. Verkkokalastus ja ilmastonmuutos ovat edelleen uhkana. ”Kalanpyydyksiin kuoleminen ei ole vähentynyt. Viime vuonna kuoli seitsemän norppaa kalaverkkoihin. Suojelutoimia pitää tehostaa erityisesti uusilla alueilla, minne norppa yrittää asettua pesimään.” Kuka valmistelee kalastusasetukset? ”Siinäpä hyvä kysymys”, Tiainen sanoo. Maa- ja metsätalousministeriön perustama Saimaannorppa ja kalastus -työryhmä on ainoa elin, joka

voisi esittää toimenpiteitä. Ryhmä on kuitenkin päättänyt työnsä eikä uutta ole perustettu. Työryhmä itse ehdotti loppuraportissaan jatkoa toiminnalleen. Kaksi keskustaministeriä, molemmat Saimaan rannalta, ovat kuitenkin antaneet ajan lipua. Ensin Kimmo Tiilikainen ja viime keväästä alkaen Jari Leppä ovat käyttäneet pohdintaan yli kaksi vuotta. Tiainen toivoo ryhmän nopeaa perustamista: ”Nyt osapuolten väliltä puuttuu yhdysside, joka toisi avoimuutta ja ymmärrystä.” Työryhmä oli tärkeä kohtaamispaikka, jossa vastakkaisetkin tahot saattoivat keskustella norpan suojelusta ja kalastuksen yhteensovittamisesta. Keskustelu lainehti, mutta yhteisiin ehdotuksiin päästiin. Työryhmä antoi reilussa vuodessa 23 toimenpide-esitystä saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamiseksi.

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Hossan uudessa kansallispuistossa metsästetään erittäin uhanalaista ahmaa. Tappoluvan on antanut Suomen riistakeskus ja Metsähallitus on siunannut sen omalla poikkeus- ja liikkumisluvalla. Kaiken takana on maa- ja metsätalousministeriö, joka antoi tälle metsästyskaudelle mahdollisuuden kahdeksan ahman ampumiseen. Tammi-helmikuussa ahmaa yritettiin saada hengiltä Suomussalmella Hossan ja Irnin alueella. Jahti ei onnistunut, tai näin ainakin ilmoitettiin. Riistakeskus antoi silmää räpäyttämättä uuden tappoluvan. Hossan kansallispuisto avattiin viime kesänä Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Kun sitä perustettiin eduskunnassa, saivat metsästäjät lakiin kohdan, että siellä voidaan metsästää suurpetoja. Yhtenä tavoitteena oli jopa saada harjoitusalue eteläsuomalaisten sudenmetsästyskoirien kouluttamiseksi. Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistolalla on pitkäaikainen kokemus metsästyksen säätelystä Suomessa. Hän pitää Hossan tapausta pohjanoteerauksena. ”Ihan pimeää hommaa tämä on”, hän puuskahtaa. Taustalla on ministeriön halu säästää petovahinkojen korvausrahaa. Suomussalmi on Suomen eteläistä poronhoitoaluetta, jossa poroista saa erityiskorkean korvauksen. Luonnonsuojeluliitossa on pohdittu, olisiko poronhoitoalueen rajaa tarpeen siirtää pohjoisemmaksi. Tällä olisi vaikutuksia korvauksiinkin. Myös oikeuden puoleen on käännytty. ”Viime vuonna valitimme hallinto-oikeuteen toisesta ahman tappoluvasta Natura-alueella. Sen käsittely on vielä kesken ja odotamme linjaratkaisua koko asiaan”, Veistola sanoo toiveikkaasti. Nyt ladattujen aseiden kanssa moottorikelkkailevat jahtimiehet saavat toimia rauhassa Hossassa. Valvonta on vähäistä. Paikalliset luonnonsuojelijat epäilevät, että virallisen pyyntiluvan turvin ammutaan useita eläinyksilöitä. ”Nykyinen lupakäytäntö on katastrofi suurpetojen kannalta. Tämä pitäisi Riistakeskuksessa ja Metsähallituksessakin tajuta”, vahvistaa Ylä-Kainuun Luonto ry:n puheenjohtaja Johan Heino.

Koonnut Jukka-Pekka Ronkainen

Twitter: @luonnonsuojelu

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

Facebook.com

me töjuristim Ympäris at orat san sa n o i s u . uksesta tauudist maakun

Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje tävästä Hävitet osta Kaitasu n kuvattii ivideo musiikk

Instagram

Kaipail

imme ja

toja e havain ä. niksest metsäjä

saimm

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Luonnonsuojelija 1/2018 Toimitus Hannu Toivonen

Vimmaisen ojituksen aikaa

V U O T TA

Soidensuojelu

Kulkiessani soilla 1950-luvulla ojiin ei juurikaan törmännyt. Pian niitä alkoi ilmestyä joka paikkaan. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla ojitus meni täysin överiksi: pahimpana vuotena ojitettiin 290 000 hehtaaria suota. Kun valtion tukema uudisojitus 1990-luvulla lopetettiin, oli noin viisi miljoonaa hehtaaria eli yli puolet suoalasta ojitettu. Se on suurin muutos, mitä ihminen on Suomen luonnossa aiheuttanut. Osa metsäojitetuista soista tuottaa epäilemättä hyvin puuta, mutta homma karkasi käsistä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan yli 800 000 hehtaaria on metsänkasvatukselle liian karua tai liian pohjoisessa, jossa kasvukausi on lyhyt. Monet epäilevät, että puunkorjuun vaikeudet huomioon ottaen todellinen virheojitusten määrä on lähes kaksinkertainen. 1950-luvulla ajateltiin, että suot säilyvät suojelemattakin. Toisin kuitenkin kävi. Ensin soita ojitettiin pelloiksi, sitten metsiksi. Myöhemmin soita hukkui tekoaltaiden alle ja 1970-luvun energiakriisin puhjettua soista alettiin nostaa turvetta. Ja edelleen soita raivataan pelloiksi. Ja edelleen turveteollisuus tahtoo lisää. Hurja soiden ojitus tuntui minusta mahdottomalta ja pelottavalta. Jotain oli

tehtävä. 1960-luvulla herättiin Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksessä (nykyisin Luonnonsuojeluliitto) puolustamaan soita. Järjestön ja Suoseuran yhteinen soidensuojelutoimikunta aloitti 1965. Samalla käynnistyivät inventoinnit luonnonharrastajien ja tutkijoiden toimesta. Ensimmäiset suojeluohjelmat valtionmaille valmistuivatkin jo 1960-luvulla. Ministeriöissäkin ymmärrettin soidensuojelun tärkeys. Soidensuojelun perusohjelma valmistui 1980-luvun vaihteessa. Soita oli perusohjelmassa noin 600 000 hehtaaria. Osa suojelusta toteutettiin kansallispuistoina. 1980-luku oli muutenkin suomalaisen luonnonsuojelun kultaaikaa. Silloin soita suojeltiin myös vanhojen metsien suojeluohjelmissa, erämaaalueiden perustamisessa ja EU:n Natura 2000 -ohjelmassa. Lopulta saimme turvaan 1,2 miljoonaa hehtaaria suota. Kului aikaa ja hallitusohjelmaan pääsi soidensuojelun täydennysohjelma. Yksityismaiden osalta suojelu pysähtyi kuitenkin vuonna 2015 edellisen ympäristöministerin käsiin. Luonnonsuojeluväki odottaakin nyt seuraavaa hallitusohjelmaa. Rauno Ruuhijärvi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 1978–1990

Harri Nurminen

ennen ja nyt

Ihmiset ovat alkaneet ymmärtää Porkkalanniemellä on Suomen eteläransoiden tärkeyden. Ennen soita pidettiin nikon luonto pienoiskoossa. Kärkeen kulaivan joutomaana, mutta nykyään on jetaan lehtonotkojen läpi, ikivanhojen noussut esiin jotka vastammien ohi,kansanliikkeitä, tumman mustikkametsän tustavat esimerkiksi turpeennoston aihalki. Männyt ovat venkuraisia sateenvarheuttamia vesistöpäästöjä. joja, pienillä kallionpäällissoilla kasvaa vaOli harmi, ettäSuon soidensuojelun täydenriksenmarjaa. tuoksuun sekoittuu nysohjelma peruuntui. Sehorisontti pitäisi saada meri, ja yhtäkkiä sininen näkyy ehdottomasti läpi takana. ensi hallituskaudella. männynlatvojen Menneisyydessä on tehtyrantaan, karmeita Laskeudutaan loiskuvaan aalvirheitä, joita nytpieniksi korjaillaan. Suurin oli lot paiskautuvat uima-altaiksi kalvaltava ojitus metsätalouden lionkoloihin ja meri imaisee tarpeisiin. ne takaisin. Eteläisessä jopa yli 80% soisJääkaudenSuomessa loppurytinöissä sileytyneillä takallioilla on ojitettu. on loputtomasti istuimia ja käärOnneksi soita pystytään mekuvioita. Toisella puolellaennallistaon lempeää maan. Ja oikein toteutetut ennallistamimaastoa, kallioseinämien suojaamia keset näyttävät onnistuneen hyvin. toja ja metsämansikoita. Kallion takana Olen järjestänyt yli kymmenet pystysuorat jyrkänteet laskevat ennalmereen. listamistalkoot, ja kiinnostus ennallistaOllaan mantereella ja ulkosaaristossa. mistalkoita onkin kasvussa. KäLapsenakohtaan halusin metsänvartijaksi Porksipelillä on useinkalliolta tehokalaan.ojien Isä patoaminen opetti sukeltamaan kasta ja jälki siistiä, vaikka kaivinkoneella veteen ja uimaan aallokossa. Kierrettiin ojaa saakin vauhdilla niemenkärki uimalla,tukkoon. levättiin välillä lämNäin suot saadaan takaisinruohosipulia. hiilinieluikpimillä kallioilla ja syötiin si,Näin vesistöpäästöt vähenevät ja ihmisetja kirkkaassa vedessä meduusoja pääsevät soille virkistäytymään. tutkin levässä mönkiviä katkoja. Olen käyEnnallistaminen on kuitenkin rahasta nyt Porkkalassa kaiken ikäisenä. Teininä kiinni – ja vain osin myös halusta.kuuta. Jotkut metjoskus katsomassa Kerran sätalouden piirissäkanssa ajattelevat vielä,nouseettä näimme lapseni sukeltajan kyllä puu siellä vähän vedestä kasvaa. Kyllä vansepintaan tyynestä – silläseoli itämerennorpan profiili. Öljytankkeri törmäsi jäihin 1979 ja maalasi vesirajaan mustan raidan moniksi vuo-

vähän lannoittaa, muttavaluse siksi. kasvaa, Matalaa jos mertamme rasittavat taas aiheuttaa vesistöpäästöjä. mat, ruoppaukset, risteilijät, roskat ja lämJos hiilensidontapuoli saataisiin maa-on peneminen, mutta sen suojelemiseksi ilmanlaajuisesti yhteinen tahto. mukaan päästökauppaan,Toivottavasti soiden ennallistaminen tulisi kanmeri vielä joskus jäätyy nattavaksi niin yrityksille kuintalvella. myös Aallot valniin että niemen voi kiertää tiollekin. voitaisiin jopakiisseliltä. miljoona hyytyvätSilloin rantaan, näyttävät hehtaaria ojitettua ennallistaa.PorkLapsena halusinsuota metsänvartijaksi Toinen taistelu käydään turvemafiaa kalaan. Isä opetti sukeltamaan kalliolta vastaan. ja valiveteen Ahkeralla ja uimaanmuistutusten aallokossa. Kierrettiin tusten teolla turpeenkaivuulupien pintaniemenkärki uimalla, levättiin välillä lämalaa on saatu pienennettyä ja parhaissa pimillä kallioilla ja syötiin ruohosipulia. tapauksissa lupia vedessä on saatumeduusoja kokonaanja Näin kirkkaassa kaadettua. Nykyinen hallitus on byrokratutkin levässä mönkiviä katkoja. Olen käytian nimissä kuitenkin nytpurkutalkoiden Porkkalassa kaiken ikäisenä. Teininä vaikeuttanut tekoa. joskus vainvalitusten katsomassa kuuta. Kerran Turpeenlapseni polttokanssa on sinnikkään vastusnäimme sukeltajan nousetuksen myötätyynestä vähenemään päin, eikäoli van pintaan vedestä – sillä näytä mahdottomalta, että se saataisiin itämerennorpan profiili. kokonaan loppumaan. Öljytankkeri törmäsi jäihin 1979 ja maaTykkään itsemustan liikkuaraidan soilla.moniksi Niillä on lasi vesirajaan vuoenemmän täysin luonnontilaisia paikkosiksi. Matalaa mertamme rasittavat valuja mat, kuin ruoppaukset, muissa elinympäristöissä, risteilijät, roskatjajalinlämtuharrastajana minuasen kiinnostaa soidenon peneminen, mutta suojelemiseksi oma lintulajisto. yhteinen tahto. Luotan, että suoasiat menevät parempaan Toivottavasti meri suuntaan: vielä joskussoita jäätyy suojellaan ja ennallistetaan lisää. Aallot niin että niemen voi kiertää talvella. hyytyvät rantaan, näyttävät kiisseliltä. Matti Aalto Keurusseudun Luonnonystävien aktiivi Emilia Horttanainen Raaseporin Luonto ry

Ari Aalto

Suot takaisin ennallistamalla 1950-luvulta

Allekirjoita soidensuojeluvetoomus: //soidenpuolesta.fi// Tutustu Matti ja Ari Aallon tekemään Opas soiden ennallistamiseen käsityönä -tietopakettiin: //sll.fi/ennallistamisopas//

Luonnonsuojelija 1/2018

Tomi Muukkonen / Lintukuva

sll.fi/ sistoopas

Helmipöllö tarvitsee kolon ja metsän Monen muun metsän asukin tapaan helmipöllönkin kohtalo on kytköksissä vanhoihin metsiin. Teksti Juhis Ranta, Heikki Vasamies Maastokuvat Juhis Ranta

/ve-

Luonnonsuojelija 1/2018

Jari Tolin etsii merkkejä helmipöllöstä Tomteskogin metsässä.

omteskog, Tonttumetsä. Viiden hehtaarin kokoinen alue sijaitsee pienessä Tyysterin kylässä Porvoossa. Se on Luonnonperintösäätiön omistama suojeltu alue, joka rajautuu etelässä Storkärrin peltoon ja muissa ilmansuunnissa metsiin, hakkuuaukeaan ja puroon. Se on Itä-Uudenmaan harvoja suojelualueita. Kuninkaantien bussipysäkiltä on pari kilometriä matkaa metsälle. Taivas on vaaleanharmaiden pilvien peitossa ja lämpötila nipin napin plussan puolella. Puolessa välissä matkaa vastaan saapuu Jari Tolin. Hän on Luonnonsuojeluliiton Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistyksen (IULY) ja Kotimetsä Helmipöllölle -kampanjan aktiivi. Kotimetsä Helmipöllölle on IULY:n ja Luonnonperintösäätiön yhteinen kampanja. Tolinin mukaan kyseessä on ensisijaisesti metsiensuojelukampanja, jonka symbolina on helmipöllö. Tarkoitus on kohdentaa Itä-Uudellemaalle suojelualueita, joilla helmipöllökin voisi elää. ”Kyllähän siitä hyötyvät kaikki muutkin lajit kun yhden elinympäristöä suojellaan.”

loetäisyydellä olevia naaraita. Jos jyrsijöitä ja pikkulintuja riittää hengenpitimiksi, koiras pysyttelee valtaamansa pesäkolon tuntumassa vuoden ympäri. Keväällä puputuksen houkuttelema, reviirille pesimään asettuva naaras on vain aniharvoin koiraan edellisvuotinen morsio. Nuoret linnut ja naaraat vaeltavat syksyllä ja talvella pitkiäkin matkoja ravinnon perässä. Viime syksynä, 20.10.2017, Valko-Venäjän pohjoisosissa kontrolloitiin helmipöllö, joka oli rengastettu Suomessa Hangon lintuasemalla 7.11.2014. Etäisyyttä rengastuspaikkaan on peräti 533 kilometriä. Kotimetsänsä hyvin tunteva koiras ruokkii pesinnän aikana puolisoaan. Naaraan tuottama munaluku ja jopa poikasten sukupuolijakauma vaihtelevat koiraan kantaman ravinnon määrän mukaan.

Kutsu pesimään

Luonnonperintösäätiön omistamien alueiden on tarkoitus olla eräänlaisia luonnon pyhättöjä, missä ihmisen kädenjälki ei näy, ei edes pöntöt. Tolin on kuitenkin saanut sovittua, että tämän suojelualueen rajalle ripustetaan pönttö. ”Linkolakin tämän varmaan hyväksyisi. Tämä on muuten hyvää helmipöllömetsää, mutta luonnonkoloja täälläkin on aika vähän”, kertoo Tolin. Tomteskog on enimmäkseen lehtomaista kangasta ja osittain tiheää kuusikkoa, ja suojaa tarjoavien tiheikköjen takia pöllöllekin mieluinen. Tolin asettaa tikkaat valittua kuusenrunkoa vasten ja kipuaa ylös. Hän asettelee pöntön suoraan ja kiinnittää sen

Savonlinna, Savonranta helmikuu 2017: Pöllöretkellä kireässä pakkaskelissä. Metsässä on hiirenhiljaista, vain muutama paukahdus kuuluu puiden halkeillessa pakkasen hyytävässä otteessa. Yhtäkkiä Palaneenmäellä, korkealla männikköisellä harjanteella, aivan lähietäisyydellä, huutaa yön ainoa lintu: helmipöllö puputtaa. Se on kevättalvisen yön lumoavin ääni. Helmipöllö ja helmikuu kuuluvat yhteen. Silloin saloilla alkaa kaikua helmipöllön soidin. Ääntelijä on pöllökoiras, joka puputuksellaan yrittää lumota kuu-

tukevasti. Toivotaan, että helmari hyväksyy sen kodikseen. Oli aika, jolloin helmipöllö oli Suomen yleisin pöllö. Nykyään se lienee menettänyt kärkisijan viljelysmaisemien tuntumassa viihtyvälle sarvipöllölle, jonka vuosittaiset kannanvaihtelut tosin ovat helmariakin isommat. Vuonna 1955 lintutieteilijä Einari Merikallio arvioi Suomen lintujen lukumäärä ja levinneisyys -kirjassaan helmipöllön parimääräksi 15 000. Ensimmäisessä Suomen lintuatlaksessa 1983 lajin todettiin taantuneen selvästi 1950-luvulta lähtien muun muassa Pirkanmaalla ja Hämeessä. Biologi Martti Lagerström arvioi tuolloin, että hyvinä myyrävuosina ylletään yli 10 000 pesivään helmipöllöpariin . Sittemmin alamäki on jatkunut. Nykykannaksi arvioitiin viimeisimmässä Lintuatlaksessa 3000–8000 paria myyräkannoista riippuen. Alennustilan myötä helmipöllö on jo 2010 lähtien luokiteltu uhanalaisuusarvioinneissa silmälläpidettäväksi lajiksi.

Oli aika, jolloin helmipöllö oli Suomessa yleisin pöllö.

Luonnon pyhättö

Avomaiden kaihtaja Kirkkonummi, Rönnskär lokakuu 1979: Helmipöllö istuu ulkosaaressa pienessä kuusen näreessä, hädin tuskin näkösuojassa. Se on luultavasti kaukana synnyinpaikastaan, ja nyt se on joutunut umpikujaan – meren ylitykseen sen voimat eivät riitä. Pöllö näyttää laihalta ja uupuneelta, ei jaksa edes vilkaista ohikulkijaa. Seuraavana aamuna pöllö löytyy kuolleena puun alta.

”

Tekisi mieli jäädä poimimaan sieniä ja silittämään sammalta.

”

Ainoa keino mikä auttaa on metsien suojelu ja laajojen avohakkuiden vähentäminen. ta nyt myös ilmastonmuutos on alkanut vaikuttaa myyräsykleihin vaihtelevien säiden kautta. Kosteitten kelien ja pakkasjaksojen vaihtelu on myyrille myrkkyä. Puhelu Henttoselle valaisee asiaa. ”2008 oli kaikkien aikojen myyrähuippu Etelä-Suomessa. Sen jälkeen 2011 oli jonkinlaista myyrähuippua, ja myös 2013 syksyllä myyräkannat nousivat Etelä- ja Keski-Suomessa. 2013-14 vuodenvaihteessa alkutalvi oli luminen ja märkä, mutta tammikuussa tuli kovat pakkaset, ja orastava nousu hiipui siihen. 2014 myyrähuippua ei sitten tullutkaan”, hän kertoo. Myyräsyklien epäsäännöllisyys tällä vuosikymmenellä ja pitkiksi venyvät heikot myyräkaudet ovat saattaneet heikentää helmipöllöjen pesimätulosta varsinkin Etelä-Suomessa. Ne eivät pääse lisääntymään riittävän usein eivätkä riittävän laajoilla alueilla, kun myös myyräsyklien alueellinen samanaikaisuus on tuona ajanjaksona heikentynyt.

Ikänahikas / ikkunasuomenluontoon.fi

Pöllöjen liikekannalla olo ei voi olla hyvä asia. Ravinnon loppuminen kotiseuduilla ajaa nuoret helmipöllöt pitkälle toivottomalle nälkämarssille. Mikä helmipöllöä vaivaa? Tai oikeammin: mikä koko suomalaista metsäekosysteemiä vaivaa? Se, että juuri sarvipöllö on ohittanut helmipöllön runsaudessa, antaa jo viitteitä elinympäristöissä tapahtuneista muutoksista. Siinä missä sarvipöllölle kelpaa pesimäpaikaksi viljelysten ja avoimaiden keskellä oleva metsäsaareke, helmipöllö tarvitsee kodikseen kunnon metsän. Se tarvitsee oksiston tarjoamaa näkösuojaa välttääkseen isompia petoja. Avomailla saalistaminen on sille iso riski. Helmari pysyttelee mieluiten vanhassa kuusimetsässä lähellä kotikoloaan, jossa se oksalta käsin väijyy metsämyyriä. Pesimäaikaan se saalistaa myös metsänreunojen peltomyyriä. Myyrätutkija, LUKE:n metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen esitti jo 1980-luvun lopulla teorian, jonka kollegat nimesivät Henttosen hypoteesiksi. Hypoteesin mukaan laajojen avohakkuiden seurauksena syntyneet raiskiot ovat heinittyneet. Sama muutos koskee pakettipeltoja, taimikoita ja ojitettuja soita. Ympäristön muuttuessa peltomyyrä valtaa alunperin metsämyyrien asuttamat paikat. Toisin kuin metsämyyrällä, peltomyyrän lisääntyvät naaraat elävät hyvin pienillä, jopa päällekkäisillä elinpiireillä, ja se johtaa suotuisissa olosuhteissa nopeaan kannan kasvuun. Tiheä myyräkanta kasvattaa hetkellisesti niitä syövien pikkupetojen kuten ketun, näädän, lumikon ja kärpän kantoja. Seuraa peltomyyräkannan romahdus, jonka jälkeen kasvanut petopopulaatio vaeltelee lähialueilla verottaen myös metsäalueiden metsämyyriä. Pikkupedot siis vaikuttavat myyräkantoihin, mut-

Hoitometsät ovat liian harvoja Helsinki Lauttasaari tammikuu 2000: Iltamyöhällä tumma hahmo lehahtaa lentoon Myllykallion kiertävältä valaistulta kävelytieltä, ja katoaa metsän siimekseen. Pian kuuluu helmipöllön varoitusääni, lyhyt ja voimakas, vähän oravamainen ”tsiak”. Pöllö on tullut kaupunkiin talvehtimaan koti- ja metsähiirten sekä metsä- ja idänkenttämyyrien houkuttelemana. Myyräkato ei riitä helmipöllön ahdingon koko selitykseksi. Helmipöllön väheneminen alkoi VarsinaisSuomessa ja Uudellamaalla huomattavasti aikaisemmin kuin sisämaan myyräsyklit alkoivat vaihdella ja kadota. Helmipöllöä yli 50 vuotta tutkineen professori Erkki Korpimäen tutkimusten mukaan suurin syy hel-

Kotimetsä helmipöllölle

•

Itä-Uudenmaan luonnonsuojeluyhdistys ja Luonnonperintösäätiö keräävät varoja helmipöllölle sopivan metsän suojeluun.

•

Lahjoittaessa muista viitenumero, joka ohjaa rahat juuri tähän kampanjaan. Tili FI78 5494 0950 0224 93, Viite 201647, rahankeräyslupa POL-2015-4516

•

Lisätietoa: //sll.fi/uusimaa/ita-uusimaa/ Kotimetsa-helmipollolle//

Luonnonsuojelija 1/2018

mipöllön taantumiseen on sen elinympäristön häviäminen. Vanhoja kuusivaltaisia metsiä on liian vähän jäljellä etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. ”Tutkimuksemme osoittavat, että helmipöllöjen eloonjäävyys ja elinaikainen jälkeläistuotto ovat sitä suuremmat, mitä enemmän elinpiirillä on vanhaa ja keski-ikäistä metsää”, Korpimäki sanoo puhelimessa. Harvennetut hoitometsät, joissa tehdään taimikoissa ensiharvennus, ovat liian harvoja helmipöllölle. Ne eivät löydä niistä suojaa isompia saalistajia kuten viiru- ja lehtopöllöä sekä kanahaukkaa vastaan. ”Ainoa keino mikä auttaa on metsien suojelu ja laajojen avohakkuiden vähentäminen. Hoitometsissä pitäisi mennä tähän eri-ikäiskasvatukseen. Eli poimitaan valikoituja puita, ei tehdä avohakkuita. Ja jätetään tiheämpiä kohtia sinne metsään.” Jos haluaa suojella lajia, pitää suojella myös sen elinympäristö. Korpimäen mielestä luonnonsuojelulaissamme on se heikkous, että uhanalaiset lajit on

kyllä suojeltu, mutta niiden elinympäristöt eivät ole suojelun piirissä. ”Esimerkiksi tutkimusalueellani Etelä-Pohjanmaalla suojeltujen metsien osuus on noin kaksi prosenttia. Se on kaikkein pienin koko maassa muistaakseni Etelä-Karjalan ohella.”

Palokärjen ääni on hyvä merkki – pesäkolon kovertaja on paikalla.

Suojelualueita uhkaa saarettuminen

Tomteskogin suojelualueella pöllönpönttö odottaa nyt asukkaita. Tolin kulkee alueella tottuneesti. Välillä hän pysähtyy kuuntelemaan lintujen ääniä. ”Nyt kuuluu palokärki”, Tolin huomauttaa. Se on hyvä merkki – helmipöllön pesäkolon kovertajakin on siis paikalla. Tolin on asunut Tyysterissä yli 20 vuotta. Hän on nähnyt, miten metsä ja sen lajisto ovat muuttuneet. Villisikojen jälkiin törmää yhä useammin, kun taas metsot, punatulkut, hömötiaiset ja töyhtötiaiset ovat hävinneet.

Pönttö helmipöllölle Luonnossa helmipöllö tekee usein pesänsä vanhaan palokärjen koloon. Professori Erkki Korpimäki pitää viime vuoden Miljoona linnunpönttöä -kampanjaa hyvänä. Hänen mukaansa pönttöhuumassa on kuitenkin jäänyt liian pienelle huomiolle se, mihin pöntöt sijoitetaan. Useat kolo- ja pönttöpesijät, kuten helmipöllö, ovat vanhojen metsien lajeja. Pöntön ympärillä pitää olla metsää, mieluiten tiheää metsää. ”Helmipöllöhän tarvitsee ensisijaisesti metsiä elinympäristökseen, mutta nykymetsissä on niin vähän luonnonkoloja, että pöntötkin tulevat tarpeeseen. Pöntön ympärillä pitäisi olla mieluiten useita hehtaareja vanhaa tai keski-ikäistä metsää”, Korpimäki kertoo. Materiaalit: Hiomaton lauta. Erityisesti sisäpinnan tulee olla karhea, jotta pöllönpoikaset pääsevät kiipeämään sitä pitkin. Kattoon ja pohjaan voi käyttää vettä hyvin kestävää filmivaneria. Helmipöllö ei sisusta pesäänsä, ja siksi on tärkeää levittää pöntön pohjalle vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tai vastaavaa. Pöntön mitat: Pöntön leveys sisäpuolelta: 18–20 cm Seinälaudan korkeus: 50 cm Lentoaukon halkaisija: 8,5 cm Lentoaukon keskipisteen etäisyys yläreunasta: 10 cm Huomioitavaa: - Vesi ei saa päästä pönttöön – poraa siksi lentoaukko ja kiinnitysreiät ulkoapäin vähän yläviistoon. - Pöntön tulee kuivua helposti. - Kun kiinnität pöntön rautalangalla tai uv-suojatulla narulla, jätä se tarpeeksi väljäksi, ettei puu kuristu. - Sijoita pönttö oikein: helmipöllö viihtyy keski-ikäisissä tai vanhoissa havumetsissä. Riittävän iso metsä takaa pöllölle suojaa ja ravintoa! Tarkemmat valmistusohjeet löydät osoitteesta: //www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunpontot/materiaalit-ja-rakentaminen//

Jari Tolin ripustaa helmipöllön pöntön Tomteskogin suojellun metsän reunalle.

Tolinia surettavat ympärillä tapahtuvat metsätyöt, erityisesti viereisellä metsäpalstalla äskettäin suoritettu avohakkuu. ”Tämä oli aikaisemmin metsän hienoin kohta. Sellainen korpinotko. Nyt se heinittyy, kun ilta-aurinko pääsee porottamaan siihen”, hän kertoo. Ennen metsän keskellä olleet vanhat puut olivatkin yhtäkkiä metsän reunassa, eivätkä ne olleet tottuneet kovaan tuuleen. Hakkuiden jälkeen ensimmäinen myrsky kaatoi ison osan suojelualueen reunasta. Nyt tuulenkaadoille on muuttanut peukaloinen, joka viihtyy pystyyn nousseissa juurakoissa. Ympäröiviä alueita hallitsevat yksityiset metsänomistajat. Tolin pyrkii neuvottelemaan heidän kanssaan joko suojelualueen laajentamisesta tai siitä, että alueen välittömässä läheisyydessä olevia alueita hoidettaisiin ja hakattaisiin kevyemmin. ”Täytyy vain luottaa, että he pitävät sanansa.” Lyhellä päivävierailulla Tomteskogiin helmipöllö ei anna merkkejä itsestään. Tolinkaan ei ole onnistunut näkemään vanhan metsän piilottelevaa pöllöasukasta. Yö sen sijaan on pöllöjen aikaa, ja pimeällä täällä onkin jo kaikunut toiveita herättävä puputus. Jutun lainaukset ovat Heikki Vasamiehen havaintokirjasta.

Vuokon luonnonsuojelusäätiön APURAHAT 2018 Vuokon Luonnonsuojelusäätiön apurahat 2018 ovat haettavissa. Tuettavien hankkeiden tulee liittyä elinympäristöjen tai huonosti tunnettujen tai uhanalaisten lajien suojeluun. Tarkemmat tiedot hakemuksen laatimiseksi saa säätiön nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä säätiön asiamieheen. Hakemusten on oltava perillä 31.3.2018 mennessä. Asiamies Vesa Lepistö, info@vuokonluonnonsuojelusaatio.fi, p. 0400 967 104 www.vuokonluonnonsuojelusaatio.fi

Ilmari Räsäsen säätiö jakaa apurahoja Ilmari Räsäsen säätiön tarkoituksena on luonnonsuojelun ja luonnonmukaisen viljelyn edistäminen ja perinnemaisemien vaaliminen. Säätiö jakaa vuosittain useampia pienehköjä apurahoja säätiön tarkoitusta edistäviin hankkeisiin. Vuoden 2018 aikana painotetaan metsiin liittyviä hankkeita. Hakuaika päättyy 31.3.2018 ja vapaamuotoiset hakemukset, joista tulee ilmetä haettavan rahoituksen määrä ja käyttötarkoitus tulee lähettää sähköpostilla PDF-muodossa osoitteeseen ristosulkava3@gmail.com. Hakemuksissa tulee mainita hankkeen vastuuhenkilön yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti) sekä pankkitilin numero. Ajoissa saapuneet hakemukset arvioidaan säätiön hallituksessa. Apurahan saajille ilmoitetaan ja päätökset julkistetaan huhtikuun 2018 loppuun mennessä. Apurahan saaneiden tulee ilman erillistä pyyntöä raportoida apurahan käyttö ja sillä toteutetut toimet vuoden 2018 loppuun mennessä.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA

Lisätietoja: Risto Sulkava (ristosulkava3@gmail.com) ja Harri Hölttä (harri.holtta@sll.fi).

luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Hakuaika on 15.1.–16.3.2018. Säätiön käyttövaroista jaetaan apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan apurahoja Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen.

Tiedätkö mitä ravintolisäsi sisältää?

Itämerirahastosta jaetaan yksi puolen vuoden työskentelyapuraha väitöskirjatyöhön (Wärtsilä Oyj:n nimikkoapuraha) sekä pienempiä apurahoja Itämeren valuma-alueen ekosysteemien suojeluun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen Itämeri-yhteistyöhön. Hakumenettely: Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, johon tulee liittää tutkimus- tai työsuunnitelma, ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta sekä selvitys muista haettavista apurahoista. Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön verkkosivuilta hakuajan alkaessa. Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset toimitetaan Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki, viimeistään perjantaina 16.3.2018 klo 16.15 (postileiman päiväys riittää). Hakemuksia ei voi lähettää faxilla tai sähköpostilla. Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, p. 040 527 5212, tarja.ketola@sll.fi ja www.luonnonsuojelunsaatio.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallitus

Suomen puhtaimmat ravintolisät. Puhdas+ ravintolisät ovat Suomen puhtaimmat koska ne on riisuttu kaikesta turhasta. Puhdas+ tuotteista saat vain sen mitä tarvitset. Tuotteet on valmistettu Suomessa. Ei keinotekoisia makeutusaineita | Ei magnesiumstearaattia | Ei pintakäsittelyaineita Ei säilöntäaineita | Ei sidosaineita | Ei makuaineita | Ei väriaineita | Ei gluteenia.

www.puhdasplus.fi

Fe li x S

ii vo n e

Luonnonsuojelija 1/2018

Metsähallitus vaikeuttaa paikallisia elinkeinoja

Metsähallituksen tekemät avohakkuut hankaloittavat elämää Suomen syrjäseuduilla, kuten Kainuussa. Ne vahingoittavat metsiä käyttäviä paikallisia elinkeinoja, erityisesti luontomatkailua. Teksti Mikko Niskasaari

Luonnonsuojelija 1/2018

Hannu Huttu

Metsähallitus suunnitteli etualalla olevaan Suomussalmen Syväjärven kangasmetsään aukkohakkuita. Alue on paikkakuntalaisten ja luontomatkailijoiden suosittu virkistyskohde.

etsähallitus ei omista aariakaan maata, mutta se hallinnoi valtion – siis meidän kaikkien – omistamia yhdeksää miljoonaa hehtaaria metsätalouden maita. Se tarkoittaa yli kolmannesta Suomen metsistä. Metsähallituksen liikelaitoksen Metsätalous Oy:n tekemät avohakkuut ja niiden vastustaminen ovat nousseet mediaan kerta toisensa jälkeen viimeisten vuosien aikana: Paljakka, Vienan reitti, Leipimäki, Lammassaari, Oulujärven saaret... Metsäkonfliktit ovat jatkuneet valtion mailla jo yli 30 vuotta. Hakkuut metsiin vahingoittavat paikallisten ihmisten elinkeinoja, kuten luontomatkailua ja jopa hirsiveistämöjä. Nämä ovat tärkeitä elinkeinoja Kainuun ja Lapin tapaisilla Suomen syrjäseuduilla. Samoilla alueilla valtio omistaa suuren osan alueen metsistä.

Monet ovat esimerkiksi Suomussalmella kritisoineet Metsähallituksen toimia, mutta kaikki eivät uskaltaudu tekemään sitä omalla nimellään lehdessä. Näillä selkosilla sellaisesta voi olla ikäviä seurauksia. ”Tuli käsky mennä Metsähallituksen konttorille puhuteltavaksi, kun julkisesti totesin, ettei täkäläisten virkistysmetsien hakkuissa ole mitään järkeä eikä kohtuutta. Oli se vähän outoa, kun en ole edes heillä töissä”, kertoo eräs epämieluisaa palautetta saanut.

Puunsaanti loppui Kainuun Hyrynsalmen Hakokylässä toimivan Alppisalvos Oy:n toimintaan Metsähallitus vaikuttaa kahdellakin tapaa. Yhtiön päätuote ovat käsinveistetyt hirsitalot. Sivutoimena on pyöritetty luontomatkailua.

”Omalla lähialueella luontomatkailun edellytykset ovat loppuneet hakkuiden edetessä. Emme me voi viedä matkailijoita hakkuuaukoille. Olemme ohjanneet heitä naapurin puolelle Syväjärvelle”, sanoo Päivi Sainio-Rohner, toinen Alppisalvoksen yrittäjistä. Syväjärvellä Sainio-Rohner tarkoittaa Suomussalmen noin 1 100 hehtaarin Säynäjäsuon-Matalasuon soidensuojelualuetta ja sen sisällä olevia Syväjärven kangasmetsiä. Alue on paikkakuntalaisten virkistysalue, koulujen päiväretkien paikka ja opetuskohde. Se on tärkeä kohde myös luontomatkailuyrittäjille. Alueella on valmis retkeilypolku, sen varrella Metsähallituksen Luontopalveluiden ylläpitämät rakenteet, kuten pitkospuut ja suurille ryhmille mitoitettu taukopaikka. Kävijöitä on paljon ja suosio nousussa. Näitä metsiä ovat uhanneet jo pitkään Metsähallituksen hakkuut.

Mari Lehmonen / Korkeasaari

Luonnonsuojelija 1/2018

Metsähallituksen sellupuukasassa on järeitä tukkeja vain muutama kilometri Alppisalvoksen hirsiverstaalta. Kuva on otettu kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Metsähallitus ilmoitti Alppisalvokselle, ettei entistä kauppatapaa jatketa. Kuvan on ottanut Alppisalvos.

Näin suuria tukkeja eivät tavalliset sahat ota vastaan. Hirsiveistämölle ne olisivat sopivia.

”

Käytetäänkö syrjäseutujen valtion metsiä alueiden hyväksi vai valtiontalouden yleiseen rahoittamiseen? Siksi yrittäjät ovat puolustaneet Syväjärven metsiä, myös julkisesti. Alppisalvoksen hirsitalot ovat nimensä mukaisia. Hirret ovat asuintaloissa 8–9-tuumaisia, mitä vaatii jo nykyisten energiavaatimusten täyttäminen. Harvassa enää humisevat Kainuussa sellaiset puut, joista tuollaisia hirsiä saadaan, mutta tähän asti yhtiön 14 toimintavuoden aikana ne ovat löytyneet hyvällä yhteistoiminnalla. Puuta tarvitaan vuosittain muutamia satoja kuutioita. ”Meillä on aiemmin ollut erinomainen yhteistyö Metsähallituksen paikallisten edustajien kanssa”, Sainio-Rohner kiittelee. ”Olemme saaneet valita eri leimikoista meille sopivat puut. Ne me olemme sitten itse kaataneet ja kuljettaneet verstaalle. Olemme tehneet kaiken kannosta lähtien, ja maksaneet puusta Metsähallitukselle hyvän hinnan.” Syksyllä 2016 ja talvella 2017 Syväjärvi oli kuuma aihe Kainuussa, ja se nousi valtakunnankin julkisuuteen. Alppisalvoksen yrittäjät olivat keskustelussa mukana. Vuosi sitten Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolonen yllättäen ilmoitti, ettei Alppisalvos enää saa puuta entisellä tavalla. Tukit pannaan yleiseen huutokauppaan. Miksi te näin teitte? ”Haluamme kohdella kaikkia asiakkaita samalla tavalla”, Tolonen vastaa. Kuka muu noilla selkosilla haluaa ostaa noita kaikkein järeimpiä puita? ”Joitakin on.” Montako? ”No satunnaisia. Ehkä 1–2 mökkirakentajaa vuodessa”, Tolonen myöntää. Yrittäjien itsensä lisäksi Alppisalvos on työllistänyt 2–4 ihmistä. Vielä tärkeämpää on, että hirsitaloksi veis-

tettynä puun tuotto kansantaloudelle liikkuu aivan eri sfääreissä kuin myytäessä se maailmalle paperina tai lankkuina. Paperi ja laudat ovat bulkkitavaraa, vain raaka-aineita. Kunnon tuottoa saadaan todella vasta, kun niistä tehdään tuotteita. Kuten hirsitaloja. Metsähallituksen toimet vaikuttavat siltä, että se katkaisee yrityksen puunsaannin, koska yrittäjien suojelunäkemykset eivät miellytä. Samaan aikaan veistämön naapurista löytyy järeää tukkipuuta, hyviä hirsiaihioita – Metsähallituksen sellupuupinoista.

Maanvaihto pakon edessä Syväjärven metsiin liittyy toinenkin kummallisuus. Suomussalmen kunta on päätymässä poikkeukselliseen ratkaisuun pelastaakseen kuntalaisten virkistysmetsän: se on tarjoutunut vaihtamaan ne omiin talousmetsiinsä. Metsien suojelemista on vaadittu pitkään, ja hakkuiden välittömästi uhatessa lähes 300 kuntalaista jätti vuonna 2016 kunnallisaloitteen Syväjärvensärkän 215 hehtaarin ja Jumalissärkän 345 hehtaarin metsien rauhoittamiseksi pysyvästi hakkuilta. Aloitteen on sittemmin allekirjoittanut kaikkiaan 3 300 kansalaista. Heistä lähes tuhat on Suomussalmelta. Se tarkoittaa joka kahdeksatta kuntalaista. Aloite nostaa näkyville syvän ristiriidan: Käytetäänkö syrjäseutujen valtion metsiä noiden alueiden hyväksi vai valtiontalouden yleiseen rahoittamiseen? Aloitteen laskelman mukaan Syväjärven 215 hehtaaria tuottavat tehometsätalouden käytössä vuodessa 10 000 – 15 000 euroa, jotka katoaisivat valtion kassaan. Matkailukäytössä alueen taloudellinen tuotto on suurempi, ja tulot jäävät paikkakunnalle. ”Jos luontomatkailuyrittäjät käyttävät alueella 200

Metsähallitusta tutkijoiden kanta ei hetkauta.

henkilöä vuodessa, jo pelkästään yrittäjien laskutus on arviolta 16 000 euroa. Tämän lisäksi matkailijat käyttävät myös muita paikkakunnan palveluja, käyvät kylpylässä ja ostoksilla. Yksi matkailueuro tuo 56 senttiä muille toimialoille”, aloitteessa lasketaan, tutkimuksiin nojaten. Tämän päälle, kuin bonuksena tulee metsien merkitys kuntalaisten virkistykselle. Metsähallitus ei aloitteelle silti lämmennyt. Metsähallitus tulouttaa tuottonsa valtion kassaan, ja valtion rahan tarpeella suuria hakkuita usein perustellaankin. Tuloutusvaatimus on kuitenkin tosiasiassa hieman laskenut. Metsähallituksen antamien tietojen mukaan vuonna 2015 se tuloutti valtion kassaan 106,6 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna suunnitelma on 100,7 miljoonaa. Se on 0,2 prosenttia valtion budjetista. Tämän hyödyn hankkiakseen Metsähallitus vahingoittaa paikallisten ihmisten elinkeinoja Suomen syrjäseuduilla, jossa työstä on muutenkin pulaa. Nyt Suomussalmen kunnanhallitus on esittänyt akuutimmin uhatun, leimikoksi merkityn 90 hehtaarin metsän vaihtamista kunnan maihin. Vaikka Syväjärven suojelun eteneminen on hieno asia, suojelun tapa epäilyttää. ”On kestämätöntä, että joudumme lunastamaan suojeluun valtion, siis meidän itsemme omistamia maita, luovuttamalla pois kunnan maita – vaihtamalla omia maita omiin maihin. On vaara, että Metsätalous Oy saa tästä aseen suojelua vastaan”, pahoittelee metsätalousinsinööri Matti Vainio, yksi aloitteen tekijöistä. ”Valtion maita pitäisi kaikkiaan käyttää niin, että ne tuovat parhaan kokonaishyödyn.” Onko kohtuullista, että kunta joutuu lunastamaan omilla maillaan valtion metsiä virkistys- ja matkailun tarpeet turvatakseen? ”Se on kunnan aloite”, vastaa aluejohtaja Arto Tolonen.

Luonnonsuojelija 1/2018

Jyri Mikkola

Korkein hallinto-oikeus esti joulukuussa 2017 toistaiseksi Metsähallituksen hakkuut Oulujärven Kaarresalossa.

On jätetty myös aloitteita alueiden rauhoittamisesta hakkuilta paikkakunnan elinkeinojen hyväksi, mutta Metsähallitus ei ole suostunut. ”Niihin minun ei tarvitse ottaa kantaa”, Tolonen sanoo.

Matkailun mahdollisuudet pilataan Paikallisten elinkeinojen tarpeet törmäsivät Metsähallituksen hakkuuintoon viime vuonna myös Oulujärven retkeilyalueen saarilla, jotka laitos välttämättä halusi hakata. Hakkuulistalla oli alun perin kolme saarta, mutta yhden niistä suojeli saaressa pesivä merikotka. Hakattavaksi jäivät Kuosto ja Kaarresalo, pinta-alaltaan yhteensä yli 300 hehtaaria. Niihin kohdistuva hakkuuvimma oli hyvin outo monessakin suhteessa. Saariin ei ole tieyhteyttä, Kaarresalo on aika kaukana mantereesta. Niinpä Metsähallitus aikoi tuoda Oulujärvelle ponttoonikaluston, jolla olisi ensin uitettu hakkuukoneet saarille ja sitten puut niiltä pois. Se ei ole halpaa. Metsähallitus kieltäytyi kertomasta järjestelyjen aiheuttamista lisäkustannuksista ja hakkuiden taloudellisesta kannattavuudesta. ”Emme lähde ollenkaan keskustelemaan kustannuksista”, vastasi suunnittelujohtaja Hannu Tolonen viime syyskuussa. Metsähallitus ei suostunut kertomaan edes kaadettavan puuston määrää, se oli kuulemma liikesalaisuus. Asia ei siis kuulu meille, noiden metsien omistajille. Oulujärven retkeilyalue perustettiin vuonna 1993 valtioneuvoston päätöksellä. Se perustettiin ulkoilulain nojalla, mutta alueen suojelumerkitystä korostivat saarien ottaminen rantojensuojeluohjelmaan sekä Natura 2000 -verkostoon. Jälkimmäinen kieltää boreaalisten luonnonmetsien hakkaamisen. Retkeilyalueen keskuspaikka on suuri Manamansalon saari, jonne vie tie. Siellä on leirintäalue, kaup-

pa ja ravintola. Vaativimmille kulkijoille tärkeimmät kohteet ovat kuitenkin juuri Kuosto ja Kaarresalo. Retkeilyalue on Oulujärven luontomatkailun selkäranka, ja nuo saaret sen kaikkein tärkeimmät kohteet tulipaikkoineen, laavuineen ja kotineen. Mutta juuri niiden huoltamisen Metsähallitus lopetti jo vuonna 2014. Seuraavana vuonna se aloitti alueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistamisen ja hakkuut suunnattiin arvokkaisiin kohteisiin. Kaarresalo oli aikaisemmin määritelty pääosin boreaaliseksi luonnonmetsäksi, ja siksi Metsähallitus vuonna 2001 suojeli sen omalla päätöksellään. Vanhan metsän luontoarvot eivät vähene, kun se saa olla rauhassa, mutta Metsähallitus päätti väittää saaren boreaalisten luonnonmetsien osuuden marginaaliseksi ja peruutti Kaarresalon suojelun kaikessa hiljaisuudessa. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Paltamon luonto ja Kainuun lintutieteellinen yhdistys valittivat viime vuonna 2017 hakkuuaikeista. Korkein hallintooikeus määräsi saaret toimenpidekieltoon, kunnes hakkuiden lainmukaisuus on tutkittu. Jyväskylän yliopiston dosentti Panu Halmeen vetämä ryhmä tutki saaria marraskuun alussa. Se piti erityisesti Kaarresalon metsiä arvokkaina, ja niiden hakkuita luonnonsuojelukysymyksenä. Kaikkiaan ryhmä kaipasi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua retkeily- ja Natura-alueiden hakkuiden sopivaisuudesta. Metsähallitusta tutkijoiden kanta ei paljoa heilauta. ”Kun on vastikään tehty uusi hoito- ja käyttösuunnitelma, niin ei sitä heti ruveta muuttamaan”, Hannu Tolonen kommentoi. ”Saaret ovat nyt toimenpidekiellossa. Katsotaan ensin tuomioistuinten päätökset. Mennee vuosikausia. Siinäpähän outellaan”, hän kuittaa.

Vanhoja metsiä hävitetään jatkuvasti talouskäytössä

5,2 %

Pysyvästi suojellun metsämaan osuus Kainuussa. Vanhoja metsiä on suojelualueiden ulkopuolella jäljellä hyvin vähän. Lähes kaikki niistä sijaitsevat Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa, ja suurimman osan näistä metsistä omistaa valtio.

41,5 %

Kaikista metsätalouden käytössä olevista yli 160-vuotiaista metsistä on menetetty viimeisen 15 vuoden aikana yli 40 %. 100–160-vuotiaista metsistä on menetetty samassa ajassa 15 %.

35 %

Metsähallituksen hallinnoimien metsämaiden osuus Suomen metsistä. Lähteet: Luken Tilastotietokanta, tutkijoiden julkilausuma 2017

Luonnonsuojelija 1/2018

Valtio joka ei valvo Käynnissä oleva maakuntauudistus muuttaa maamme ympäristonsuojelua merkittävällä tavalla. Hallitus pyrkii karsimaan rankalla kädellä valtion viranomaisille kuuluvia tehtäviä ja sälyttää niitä ympäristöjärjestöjen eli kansalaisten harteille. Valtion käsienpesu voi johtaa ympäristön kannalta vakaviin seurauksiin. Teksti Felix Siivonen Kuvitus Anne Stolt

Valtio ohjaa tällä hetkellä Suomen luonnon käyttöä erityisesti kahden valtion viranomaisen avulla. Aluehallintovirastot eli Avit toimivat lupaviranomaisina, jotka käsittelevät ja myöntävät esimerkiksi ympäristö- ja vesiluvat hankkeille, joilla on vaikutuksia maamme ympäristöön. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli Ely-keskukset valvovat puolestaan yhteiskunnan – ja sen mukaisesti myös luonnon ja kansalaisten – etua. Ely-keskukset neuvovat Aluehallintovirastoa ja voivat valittaa sen myöntämistä luvista, mikäli päätöksissä ei ole Ely-asiantuntijoiden mielestä huomioitu riittävästi lakeja ja yleistä etua. Nyt tämä kaikki muuttuu merkittävästi. Käynnissä olevassa maakuntauudistuksessa Avit ja Elyt yhdistyvät ja valitusoikeus poistuu, vaikka eri intressien väliset ristiriidat eivät katoa. Käytännössä lakiesitys siirtäisi vastuuta yleisen edun valvonnasta ympäristöjärjestöille eli kansalaisille. Eli kansalainen, oletko valmis ottamaan valtion tehtäviä hoidettavaksesi?

”Tämä tarkoittaa työn ja vastuun sysäämistä ilmaiseksi kansalaisjärjestöille, sillä lisää resursseja työhön ei ole järjestöille tulossa”, sanoo toiminnanjohtaja Päivi Lundvall Suomen luonnonsuojeluliitosta. Yleisen edun viranomaislähtöinen valvonta on ympäristöasioissa välttämätöntä, sillä paine luonnon taloudelliseen hyödyntämiseen kasvaa jatkuvasti. Valvontaa tarvitaan, jotta Suomen ja EU:n ympäristötavoitteet saavutetaan. Näistä tärkeimpiä ovat luonnon köyhtymisen pysäyttäminen, vesistöjen tilan parantaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta joutuu ison asian vartijaksi, kun yleisen edun valvontaan aiottujen muutosten perustuslaillisuus tulee valiokunnan arvioitavaksi. Jos valitusoikeus poistuu, kyse on perustavanlaatuisesta ja pelottavasta muutoksesta ympäristöhallinnossa.

Miksi valitusoikeus on tärkeä luonnolle?

Merja Paakkanen

”Valitusoikeus on demokraattisen yhteiskunnan päätöksenteon perusjuttu”, tiivistää Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Pasi Kallio. ”Sillä pyritään varmistamaan, että lakia on noudatettu.” Valitusoikeus on yksi kolmesta keskeisestä ympäristöllisestä oikeudesta, joihin kuuluvat oikeus saada tietoa, osallistua päätöksentekoon ja hakea muutosta päätöksiin tuomioistuimesta. Nämä oikeudet sisältyvät Suomessa jo perustuslakiin. ”Valitusoikeus pitää myös päätöksentekijän tarkkana ja huolellisena, sillä se ehkäisee lainvastaisia päätöksiä jo ennalta”, Kallio kertoo. Valitusoikeus on myös laadunvalvontaa. Oikeuskäsittely on eräänlainen tulikoe, jossa mitataan hankkeen laillisuus. Kokeen läpäissyt hanke voi toimia varmemmalla pohjalla. Suomessa päätöksistä voi valittaa vain laillisuusperusteilla: lupapäätöksen pitää siis olla lainvastainen. Valituksella selvitetään päätöksen lainmukaisuus.

”Tarkoituksenmukaisuus eli se, että päätös on vain jonkun mielestä huono tai tyhmä, ei riitä nytkään perusteluksi”, Kallio muistuttaa. Valitusoikeus on erityisen tärkeä monimutkaisissa tapauksissa, joihin liittyy ristiriitaisia intressejä. Yksi esimerkki on vesivoimaloiden vesitalousluvat. Vesilaissa ratkaisee yleisten ja yksityisten hyötyjen ja haittojen vertailu. Lisäksi erityisen haitallisille hankkeille ei saa antaa lupaa. Tähän kaatui esimerkiksi Vuotoksen tekoaltaan suunnitelma vuonna 2002. Ympäristöasioissa laillisuusvalvonnan merkitystä korostavat myös EU-vastuut. Monet ympäristösäädöksemme perustuvat yhteisöoikeuteen ja niistä pitää raportoida EU:lle. Tämä voi viedä direktiivejä rikkoneita maita oikeuteen. Yhteisöoikeutta rikkoville jäsenmaille voi rikkomuksen jatkuessa tulla satojen tuhansien eurojen päiväsakkoja siihen asti, että asia on korjattu. Viranomaisten valitusoikeus on tärkeä yleisen edun valvonnan varmistin. ”Jo käytännön kokemus osoittaa, että luvituksessa tulee virheitä. Siksi Ely-keskuksella on tällä hetkellä muutoksenhakuoikeus Aluehallintoviraston ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksiin. Nämä tilanteet ovat melko harvinaisia, mutta valitukset ovat menestyneet hyvin. Tämäkin osoittaa valitusoikeuden välttämättömyyden.” Nyt Ely-keskusten ja aluehallintoviranomaisten lupa- ja valvontavirkamiehet pistetään samaan Luova-virastoon ilman valitusoikeutta. ”Vielä lakiluonnoksessa uuden viraston sisäisenä laillisuuden tarkastusosastona oli yleisen edun valvontayksikkö ja se oli perusteltu hyvin. Se olisi voinut valittaa lainvastaisista päätöksistä. Nyt reformiministeriryhmä on kuitenkin poistanut sen poliittisista syistä, vaikka vastaavia järjestelyjä on esimerkiksi verohallinnossa, tullissa ja liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa”, Kallio toteaa.

Esimerkiksi erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun elinpiiriin suunnitellun kaivoshankkeen lupakäsittelyssä Avi pyytää lausunnon Ely-keskuksen asiantuntijalta. Ely-asiantuntija tuntee paitsi raakun erityistarpeet myös ympäristön yleisen edun ja luonnonsuojelulain. Elyasiantuntija antaa lausunnon, jonka perusteella Avi tekee lupapäätöksen.

Avi käsittelee luvan ja myöntää sen kaivoshankkeelle tietyillä ehdoilla, jotka perustuvat sen saamiin lausuntoihin. Lupaan sisältyvät muun muassa vesistövaikutuksiin ja siten raakun tulevaisuuteen vaikuttavia päästörajoja, joita kaivoksen on noudatettava.

Ely-asiantuntija huomaa, että hänen lausuntoaan ei ole ymmärretty tai huomioitu riittävästi. Tämä uhkaa johtaa vesistön tilan huonontumiseen ja raakun elinmahdollisuuksien romahtamiseen. Samalla lupa johtaa valtion asettamien luonnonsuojelutavoitteiden tai jopa luonnonsuojelulain ja ympäristön yleisen edun puutteelliseen toteutumiseen. Siispä Elyasiantuntija käyttää oikeuttaan valittaa myönnetystä luvasta. Tämä valitusoikeus on olennainen luonnon viimeinen varmistin. Valituksen myötä lupa voidaan peruuttaa kokonaan tai palauttaa uuteen käsittelyyn tiukemmin ehdoin. Näin maamme yleinen etu huomioidaan riittävästi yksittäisten etujen rinnalla.

Jos lupa on kunnossa, siinä on otettu riittävästi ja lainmukaisesti huomioon raakun elinmahdollisuudet sekä maamme ympäristön yleisen edun toteutuminen. Valitusoikeutta ei tarvitse käyttää. Kaivos saa toimia luvan velvoittamissa rajoissa eikä ympäristön tila huononnu merkittävästi. Elyn tehtäviin kuuluu myös kaivoksen toiminnan valvonta ja puuttuminen mahdollisiin ongelmiin ja puutteisiin, mikäli sellaisia ilmenee. Parhaimmassa tapauksessa kaikki kestävyyden periaatteet huomioidaan.

Maailmanlaajuisesti erittäin uhanalaisen raakun selviytyminen on tärkeää koko joen ekosysteemille. Se esimerkiksi ylläpitää hyvää veden laatua suodattaen jopa 50 litraa vettä päivässä. Raakku on ekosysteemissä avainlaji.

Luonnonsuojelija 1/2018

Nykytila

Nyt valtio ohjaa maamme ympäristön käyttöä Aluehallintovirastojen eli Avien sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- eli Ely-keskusten kautta. Avi käsittelee ja myöntää erilaisia lupia. Ely-keskusten asiantuntijat pitävät huolta esimerkiksi ympäristönsuojelun valvonnasta, alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksen sekä vesivarojen käytön ja hoidon lainmukaisuudesta ja toteutumisesta. Ely-keskusten tärkeä tehtävä on valvoa yleisen edun toteutumista yksittäisten intressien rinnalla.

Muutos

Maata johtavan hallituksen vetämä maakuntauudistus muuttaa merkittävästi valtion ohjausta ympäristöhallinnossa. Ely-keskukset lakkautetaan ja osa niiden asiantuntijoista siirtyy maakuntiin. Jäljelle jääneet Ely-asiantuntijat sekä aluehallintovirasto yhdistyvät uudeksi valtion Lupa- ja valvontavirasto Luovaksi. Luova perii molempien virastojen tehtäviä: Se käsittelee ja myöntää jatkossa erilaiset luvat, myös ympäristöön vaikuttavien hankkeiden osalta. Se myös lausuu hankkeiden lupahakemuksiin ja valvoo lupia.

Esimerkiksi raakkujen elinpiiriin suunnitellun kaivoshankkeen ympäristöluvat syntyvät jatkossa Luovassa, joka aloittaa toimintansa virallisesti 1.1.2020. Toiminnan keskittämistä hallitus on kutsunut myös sujuvoittamiseksi. Luova liittyy hallituksen kärkihankkeen, yhden luukun periaatteen, käytännön toteuttamiseen. Yhden luukun mallissa lupa-asiakas asioisi eri viranomaisten kanssa yhdeltä asiointipisteeltä eli ”luukulta”, josta voisi hoitaa lähes kaikki tiettyyn hankkeeseen tarvittavat luvat kerralla.

Vakavin ympäristöllinen uhka on ympäristön yleisen edun valvonnan poistuminen. Ennen muutosta Ely-keskusten asiantuntijoilla on ollut oikeus tehdä valitus myönnetystä luvasta jos lopullisessa luvassa on puutteita. Nyt valitusoikeus poistuu kokonaan. Valtio ei siis enää toteuta Luovassa itsevalvontaa, joka varmistaisi paitsi raakun myös yleisen, kaikkien suomalaisten edun toteutumisen yksittäisten intressien rinnalla. Jo hallituksen ehdotuksen muistiossa todetaan, että vastuuta siirretään kansalaisjärjestöille eli kansalaisille.

Valitusoikeus oli vielä ensimmäisissä lakiehdotuksissa mukana. Se olisi myönnetty erilliselle yksikölle, niin sanotulle yleisen edun valvonnan yksikölle, joka olisi muodostettu osaksi Luovaa. Tämä yksikkö olisi siis voinut vielä toimia luonnon viimeisenä turvana ja saanut valitusoikeuden esimerkiksi raakun elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Tuoreimmassa ehdotuksessa yleisen edun valvonnan yksikkö on poistettu. Juuri tämä on yksi kiistan ydin: ympäristöjärjestöjen lisäksi mm. korkein hallinto-oikeus kritisoi yksikön poistamista ja piti sitä välttämättömänä. Valtio uhkaa rikkoa jopa perustuslakia, jonka 20 §:n mukaan ”julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”

Vaarana on, että kaivostoiminta voi alkaa vaikka sen lupa on puutteellinen ja se pilaisi raakun elinmahdollisuudet. Valitusoikeus olisi kaivokselle myös tulikoe: Jos lupa menee valituksetta läpi, voi kaivos toimia rauhassa ilman riskejä ympäristön pilaamisesta.

Raakku on herkkä erityisesti veden happamuuden muutoksille, joita kaivostoiminta saattaa aiheuttaa. Juuri tällaisia muutoksia varten luonto tarvitsee varmistuksen.

Luonnonsuojelija 1/2018

Miten Sanginjoki suojeltiin? Yli 1000 hehtaarin luontohelmen suojelu vei yli vuosikymmennen. Luonnonsuojelija-lehti selvitti, mikä oli onnistumisen salaisuus. Teksti Jenni Hamara Kuva Ari-Pekka Auvinen

Yli vuosikymmenen kestänyt kamppailu Oulun kaupungin mailla sijaitsevan Sanginjoen ulkometsän suojelemiseksi päättyi tammikuun lopussa luonnon kannalta onnellisesti: 1127 hehtaaria suojeltiin. Myös suojelun ulkopuolelle jääneen noin 1440 hehtaarin alueen hoidon lähtökohtana pidetään jatkossa virkistyskäyttöä ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä. Miten tähän päästiin? Oulun kaupunginvaltuutettu ja Suomen luonnonsuojeluliiton aktiivi Esa Aalto kertoo, että viime kuntavaalit olivat keskeiset Sanginjoen suojelun etenemisessä: ”Suojelumyönteinen porukka voitti ja saatiin oikeat henkilöt oikeille paikoille. Sisältä päin vaikuttaminen on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi. Kannustan norppajengiä kuntapolitiikkaan!” Sanginjoen suojeluun tähtäävää työtä on tehty pitkäjänteisesti monella rintamalla. Suojelua vaativassa porukassa lähes alusta asti mukana ollut Pohjois-

Esa Aallon mukaan Sanginjoen metsässä on enemmän uhanalaisia lajeja kuin monilla suojelualueilla.

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. (09) 228 08 224, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Seuraa: sll.fi, Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median kanavat: sll.fi/some Jäsenpalvelu: sll.fi/asiakaspalvelu Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Metsäseminaari 10.3. klo 11–14. Paikka: Hämeenlinna, Lukiokatu 6-8. Lisätietoja: Esa Kilpi, esa.kilpi@pp1.inet.fi. Kevätkokous 10.3. klo 14–15. Paikka: Lyseon koulun Janne-sali, Lukiokatu 6–8, Hämeenlinna. Lisätietoja: Karri Jutila, karri.jutila@sll. fi, p. 050 5768 953.

•

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kasvikerho Pulsatillan kerhoilta 12.3. klo 18–20. Paikka: Kumppanuustalo (Kirjastokatu 1, Hämeenlinna). Lisätietoja: Heli Jutila, heli.m.jutila@gmail.com. Hyönteiskerho Cupidon kerhoilta 15.3. klo 18–20. Paikka: Lunnikivi (Idänpääntie 6,

• •

Hämeenlinna). Lisätietoja: Timo Leponiemi, timo.leponiemi@yle.fi. Cupidon kerhoilta 12.4. klo 18–20. Paikka: Lunnikivi (Idänpääntie 6). Lisätietoja: Timo Leponiemi, timo.leponiemi@yle.fi. Aulanko herää 21.4. klo 11–15. Yhdistys osallistuu Lasten Liikunnan Tuki ry:n järjestämään tapahtumaan ja antaa yrttiopastusta polkureitin varrella. Paikka: Linnanen 77. Lisätietoja: Esa Kilpi, esa.kilpi@pp1.inet.fi. Janakkalan Luonto ja Ympäristö: Kevätkokous su 18.3. klo 12 alkaen. Paikka: uudistunut Janakkalan Ladun maja, os. Hausjärventie 1162. Kokouksen jälkeen nokipannukahvit laavulla ja sauna. Lumikenkiä käytössä halukkaille lähiretkeilyyn. Tervetuloa! Pääsiäistapahtuma Tanttalassa 24.3. klo 10–15. Mahdollisuus rakentaa linnunpönttöjä valmiiksi sahatuista aihioista. Pöntöistä ei veloiteta maksua. Voi tutustua tipuihin ja lampaisiin ja kahvila on auki. Tervetuloa! Paikka: Hakolan marjatila, Piilokivi 26, Janakkala. Lisätietoja: Ari Lehtinen, ari.lehtinen12@gmail. com, p. 0400 599 623. Pääsiäistapahtuma la 31.3. Tarinmaan Laurinmäellä klo 10–15. Yhteistyössä Tarinmaan seudun kyläyhdistyksen kanssa rakennetaan linnunpönttöjä valmiiksi sahatuista aihioista. Pöntöistä ei veloiteta maksua. Keltaisen talon uudistunut kahvila avoinna. Erityisesti toivotaan vanhempia lapsineen rakentamaan pönttöjä kotipihaan, mökille tai metsiin. Lampien kierros Mallinkaisilla la 14.4. Päiväretki omin eväin. Tutustutaan Paha-Valkeen-

• • • •

•

Vehkalammen maastoon. Kokoontuminen klo 10 Mallinkaistentien ja Korvenlahdentien tienhaarassa. Tiedustelut: Jarmo Kuitunen, jarmo.kuitunen@konecranes.com; p. 040 839 7171. Valtakunnallinen Tornien Taisto la 5.5. klo 05–13 Janakkalan Tervakosken Toivanjoen lintutornilla. JLY tuo paikalle kiikareita ja kaukoputkia kaikkien käyttöön. Tänä vuonna kisataan myös Suruton ry:n kanssa uudella Alasjärven Luulionlahden lintutornilla. Retki Tammelan Liesjärven kansallispuistoon Korteniemen perinnetilalle la 19.5. Lähtö Turengin seurakuntatalon P-paikalta Lehdon liikenteen bussilla klo 9 ja paluu n. 19. Hinta 18–20 € riippuen ilmoittautujien määrästä. Perinnetilalla leivotaan ruisleipiä omaviljellystä Aunus-rukiista. Voi ostaa keittoruokaa ja kahvia. Savusauna lämpiää. Omavalintaista retkeilyä. Kyytöt, lampaat ja maatiaiskanat varmaankin jo paikalla. Ilmoittautumiset 18.5. mennessä Ari Lehtiselle: ari.lehtinen12@gmail. com, p. 0400 599 623.

• •

Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys: Eläinpäivä 3.3. Lemmikkieläimet valtaavat Forssan luontomuseon klo 10–14. Vapaa pääsy. Huonekasvipäivä 22.4. klo 12–16 Forssan luontomuseolla. Pistokkaiden ja siementen vaihtopäivä. Vapaa pääsy. Museoiden yö 18.5. klo 17–20 Forssan luontomuseolla. Kallot ja luut kertovat -työpaja, elävää musiikkia ja piirustuspaja. Vapaa pääsy. Salpausselän luonnonystävät: Earth Hour -retki Selkäsaareen 24.3. klo 19–22. Kävellään jään poikki Selkäsaaren laa-

• • • •

vulle lämmittämään omia eväitä ja katselemaan kaupungin pimenemistä. Retkellä jäävaraus, seuraa netti- ja Facebook-sivuja. Lähtö Karjusaarenkadun päästä. Kumppani: Luontoliiton Hämeen piiri. Lisätietoja: Lotta Palomäki, p. 050 348 4046.

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Saimaan alueen piiripäivät 16.–18.3. Etelä-Savossa, Punkaharjun Mannilassa pe 17.30 – su klo 13. Teemana Saimaa. Kuullaan ja keskustellaan rantametsistä, Saimaan uhanalaisista kaloista ja saimaannorpasta sekä Luonnonsuojeluliiton metsäteemavuodesta ja norpansuojelutyöstä. Käydään läpi kuulumisia ja ajankohtaisia aiheita. Rakennetaan norppaturvallisia Saimaa-katiskoita. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumistiedot: sll.fi/etelasavo. Lisätiedot: Markku Nironen, markku. nironen@gmail.com, p. 050 66180 ja Kaarina Tiainen, kaarina.tiainen@sll.fi, p. 050 530 3270. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa 4.3. klo 9–11. Tarkkailemme talvilintuja ja kevään ensimmäisiä muuttolintuja. Lähtö klo 9 Saimaan luonnonsuojelukeskuksen

•

Luonnonsuojelija 1/2018

Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojelutoimikunnan puheenjohtaja Ari-Pekka Auvinen kertoo, että 14 vuoden rupeama on vaatinut sitkeyttä. ”Oli monta epätoivoista ja absurdia vaihetta, mutta kun joku hyytyi, niin seuraava jaksoi. Jos jostain välittää tarpeeksi, ei voi lopettaa kesken.”

Posiitivisin keinoin Jossain vaiheessa kamppailu Sanginjoesta lukkiutui Auvisen mukaan negatiivisen kierteeseen. Silloin päätettiin panostaa myönteiseen vaikuttamiseen. Luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys piti Sanginjoen metsänvartijan tuvalla luontokahvilaa, jonka yhteydessä vietettiin muuan muassa luonnonkukkien päivää ja järjestettiin lasten luontotapahtumia. Viime kesänä luontokahvilassa kävi pari tuhatta vierailijaa. Sanginjoki sai myönteistä julkisuutta ja tuli ihmisille tutuksi. Luonnonperintösäätiö puolestaan osti nyt suojeltuun alueeseen rajoittuvan Kuovisuon yksityispalstan. Kuovisuolla järjestettiin ennallistamistalkoot ja

näytettiin samalla mallia Oulun kaupungille. Luonnonsuojelijat lähettivät joulun 2016 alla kaupunginvaltuutetuille Luonnonperintösäätiön metsälahjakortteja, joissa kerrottiin kunkin päättäjän saaneen lahjaksi 100 neliömetriä Kuovisuota. Sanginjokikamppailun aikana luonnonsuojelijoita kritisoitiin ainaisesta valittamisesta ja vaatimisesta. Miksette itse osta ja maksa, kysyttiin. Auvisen mukaan Kuovisuon ostaminen oli vastaus tähän kritiikkiin ja sitä käytettiin vipuvartena neuvotteluissa. Luonnonperintösäätiön palsta mukaan laskettuna suojeltu pinta-ala kattaa nyt 1169 hehtaaria.

”Jos jostain välittää, ei voi lopettaa kesken.”

edestä (Katariinantori 6). Tervetuloa! Kumppani: Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys. Lisätietoja: Jari Kiljunen, p. 040 579 8990. Luentotilaisuus Keski-Skandinavian vaellusreiteistä 4.4. klo 18–20. Tietokirjailija ja luontokuvaaja Harri Ahonen kertoo KeskiNorjan ja Ruotsin luonnosta, vaellusreiteistä, tupakäynneistä, eläimistöstä ja suojelualueista. Näyttäviä kuvia ja kertomuksia, joihin liittyy draamaa ja komiikkaa. Tervetuloa! Paikka: Lappeenrannan pääkirjasto. Lisätietoja: Harri Ahonen, harri.ahonen@yahoo.com. Linturetki Lappeenrannan lintupaikoille 8.4. klo 8–11. Katsellaan kevään muuttolintuja. Lähtö kimppakyydein klo 8 Saimaan luonnonsuojelukeskuksen edestä (Katariinantori 6). Lisätietoja: Jari Kiljunen, p. 040 579 8990. Linnunpönttötalkoot 11.4. klo 17–20. Jokainen pöntön rakentaja saa rakentamansa pöntön itselleen ja lisäksi pönttöjä voi rakentaa järjestön tarpeisiin. Tarjolla materiaalit ja ohjeistusta. Tervetuloa! Paikka: Kesämäen koulun teknisen työn tilat, Lavolankatu 16. Kumppani: Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys. Lisätietoja: Anna Vuori, p. 040 670 1771.

•

• •

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Pöllöretki pe 2.3. klo 18–22 (varalla pe 9.3.). Lähtö klo 18 Imatran uimahallin parkkipaikalta, josta kimppakyydein kohti Imatran ja Joutsenon pöllömaita. Retken päätteeksi paistetaan makkaraa Ollinmajalla. Tervetuloa! Kumppani: Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys. Lisätietoja: Juha Jantunen, juha.jantunen@ allergia.fi, p. 050 364 3693.

•

Meteliä luonnon puolesta

Viime aikoina luonnonsuojelijat ovat pitäneet tietoisesti matalaa profiilia välttäen ärsyttämästä suojelun vastustajia. Aina eivät luonnonsuojelijat kuitenkaan tyytyneet hienovaraiseen toimintaan. Talvella 2012 aloitettujen hakkuiden aikaan Oulun kaupungintalolla osoitettiin äänekkäästi mieltä ja metsätyökoneiden etenemistä vastustettiin myös metsässä. ”Sen jälkeen kaupunki ei enää seuraavana vuonna jatkanut hakkuita vaan ryhtyi uudelleen valmis-

•

Luentotilaisuus Keski-Skandinavian vaellusreiteistä 13.3. klo 17.30–19.30 Imatran pääkirjastossa. Ks. Etelä-Karjala. Vuoksen lintukävely 18.3. klo 9–12. Kevään etenemistä seurataan Vuoksella. Lähtö 18.3. klo 9 Imatran uimahallin parkkipaikalta. Tervetuloa! Kumppani: Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys. Lisätietoja: Juha Jantunen, juha. jantunen@allergia.fi, p. 050 3643 693. Vuoksen toinen lintukävely 22.4. klo 9–12. Mitkä linnut ovat saapuneet, mitä odotetaan seuraavaksi? Lähtö Imatran uimahallin parkkipaikalta klo 9. Tervetuloa! Kumppani: EteläKarjalan lintutieteellinen yhdistys. Lisätietoja: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi, p. 050 3643 693. Tiurun lintukävely 29.4. klo 8–11 Tiuruniemen metsiin. Lähtö klo 8 Tiurun entisen sairaalan parkkipaikalta (Tiuruniementie 249). Tervetuloa! Kumppani: Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys. Lisätietoja: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi, p. 050 364 3693. Luontoretki Hosseilahden metsään 10.5. 10–12. Tervetuloa perehtymään metsäluontoon ja keskustelemaan taajamametsistä. Tällä "kaupunkilaisen luontoretkellä" ei ole tyhmiä kysymyksiä. Lähtö klo 10 Hosseinlahden rannan parkkipaikalla (Hosseinlahdentie 139). Tervetuloa! Lisätietoja: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi, p. 050 3643 693.

• • • •

Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kevätvuosikokous 6.3. klo 17–18 Linnoi-

•

telemaan suojelua. Imagotappiot olisivat olleet kaupungille liian suuret”, Esa Aalto kertoo.

Ennallistamista tiedossa Luonnonsuojelijoilla on edelleen Sanginjoen suhteen kunnianhimoisia tavoitteita. Aivan aluksi on vahdittava, että hoito- ja käyttösuunnitelmasta tulee luonnon monimuotoisuutta ennallistava. Alueella on parinkymmenen vuoden takaisten avohakkuiden jäljiltä taimikkoja ja tiheitä kasvatusmetsiä. Niiden rakenteen luonnontilaistumista on mahdollista nopeuttaa keveillä ennallistamishakkuilla, jotka tukevat samalla virkistyskäyttöä. Lisäksi ojitettuja suoalueita voidaan ennallistaa. ”Pitkän tähtäimen tavoitteena on Sanginjoen ulkometsän saaminen kansallispuistoksi. Näen alueen tulevaisuudessa Pohjolan Nuuksiona”, Aalto visioi. Sitä ennen on syytä juhlia luonnon voittoa. AriPekka Auviselle luontevin paikka siihen on metsä. ”Kunhan päivä pitenee, niin otan kavereita mukaan, pakkaan skumppapullon reppuun ja hiihdämme yhdessä laavulle. Paras fiilis tulee kuitenkin siitä, kun hiihtelee, katsoo puita ja miettii, että ne saavat elää. Se on luonnonystävän paras juhla.” Tutustu: 100luontohelmea.fi/helmi/sanginjoki

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat tuksen luonnonsuojelukeskuksessa (Katariinantori 6). Käsiteltävinä mm. toimintakertomus ja tilinpäätös. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, ksaarin@hotmail.com, p. 041 4631 737. Arboretumin puuretki 21.5. klo 18–20. Lähtö Valtakadun vesitornin juurelta. Reitti on helppokulkuinen. Oppaana Arto Pulkkinen. Tervetuloa! Lisätietoja: Kimmo Saarinen, ksaarin@hotmail.com, p. 041 4631 737.

•

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

•

Saimaan alueen piiripäivät 16.–18.3. Punkaharjun Mannilassa. Ks. Etelä-Karjala.

klo 3–14. Lähtö Mikkelistä tilausajobussilla klo 3 kirjaston pysäkiltä (Porrassalmenkatu), ajo Puumalan kautta, paluu samaa reittiä. Takaisin Mikkelissä n. klo 14. Bussiin mahtuu 34 henkilöä. Retken hinta 20 € jäsenille ja 30 € ei-jäsenille, lapset alle 12-v 10 €/15 €. Katso ilmoittautumistiedot: sll.fi/sslsy. Arktika-linturetki 20.5. klo 6–18. Lähtö Mikkelistä tilausajobussilla klo 6, ajo Kotkaan ja sieltä 100 hlön katetulla aluksella Loviisan Aspskärin luonnonsuojelualueelle. Merilintujen ja muuttavan arktikan tarkkailua, ei maihinnousua saarille. Paluu Mikkeliin n. klo 18. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä. Retken hinta 50 € jäsenille ja 60 € ei-jäsenille, lapset alle 12 v. 20 €/25 €. Sitovat ilmoittautumiset ja retkimaksu yhdistyksen tilille 5.4. mennessä. Katso ilmoittautumistiedot: sll.fi/sslsy

•

KAINUUN PIIRI

•

Toiminnanjohtaja Tuula Heikkinen, p. 045 644 4733, kainuu@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani, Toimisto on suljettu toistaiseksi. Ota yhteyttä sähköpostilla kainuu@sll.fi. Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

•

Sotkamon luonto: Umpihankihiihto ja vuosikokous la 17.3. Lähtö klo 10 Lamminpään pihasta (Ontojoki, Kuhmontie 239) tai kimppakyydein kirjastolta klo 9.30. Noin 2 h mehtäsuksihiihtelyä eläinten lumijälkiä opetellen. Klo 12.30 kahvit ja vuosikokous Lamminpään pirtissä. Tervetuloa!

Heinäveden luonnonystävät: Pedot ja ihmiset lumijäljillä retkiviikonloput 2.–4.3. sekä 9.–11.3. Vihtarissa. Opimme tunnistamaan kaikki lumella liikkujat ja seurailemme suurpetojen liikkeitä – jos talviolosuhteet sen sallivat. Maksullinen kurssi. Katso lisää: pirteapassi.fi. Lisätietoja: Risto Sulkava, ristosulkava3@gmail.com, p. 040 5456 472. Lintukurssi aloittelijoille ja vähän pidemmälle oppineille 26.5.–27.5. Ilmoittaudu 11.4. mennessä: p. 040 5456 472. Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Linturetki Parikkalan Siikalahdelle 10.5.

•

Luonnonsuojelija 1/2018

Esteettömästi lintujen luo Terhi LInjos

Varsinais-Suomessa puuhataan vapaaehtoisvoimin isoa hanketta. Mietoistenlahdelle rakennetaan esteetön lintujentarkkailukohde. Teksti Marja Haatanen

Talvi pitää Mietoistenlahtea vielä otteessaan, mutta säpinää riittää. Muuttavien lintujen sijaan nyt liikkeellä on luonnonsuojelijoita. Mietoistenlahden luonnonsuojelualueen saavutettavuutta ja esteettömyyttä parannetaan kevään aikana vapaaehtoisten voimin. Suojelualueelle rakennetaan esimerkiksi esteetön lintulava, jonne pääsee pyörätuolilla. Mukana on Luonnonsuojeluliiton Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistyksen lisäksi Kynnys ry, Turun lintutieteellinen yhdistys ja Mynämäen kyläyhdistys. ”Esteetöntä lintutornia on toivottu jo pitkään. Nyt alueesta tehdään vihdoin paikka, jonne kaikki ulkona liikkuvat ovat tervetulleita. Esteettömiä kohteita on todella vähän. Haluamme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että luonnosta voisi nauttia monipuolisemmin myös he, joilla siihen ei muuten olisi mahdollisuutta”, kertoo Petri Varjonen Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistyksestä.

Tänne syntyy uusi, esteetön lintulava. Kuvassa lavan suunnitellut Osmo Kivivuori luonnonsuojeluyhdistyksestä, kaivinkoneen kuljettaja Markus Soini ja yhdistyksen puheenjohtaja Vesa Raivo.

”Esteetöntä lintutornia on toivottu pitkään.”

Perhetornista hyvät näkymät

Mietoistenlahti on Varsinais-Suomen parhaita lintuvesiä ja varsinkin muuttoaikaan myös valtakunnallista kärkeä lintumäärissä. Lahti ympäristöineen luokitellaan myös valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Mietoistenlahden lintutornit ja sinne tänne risteilevät polut tarjoavat hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn. Kävijämäärä tulee kasvamaan ja vakiintumaan jopa yli 15 000 kävijään vuodessa, kun kahden seuraavan vuoden aikana alueen palveluista kunnostetaan eheä ja hyvin opastettu kokonaisuus

ulkoilijoille ja lintuharrastajille. Nykyiset pitkospuut, penkit ja pienempi torni ovat päässeet vuosien varrella rapistumaan suurten kävijämäärien vuoksi. Isommalla lintutornilla on käynyt runsaasti perheitä ja ulkoilijoita, mihin se ei ole oikein soveltunut. Samaan aikaan pienemmän tornin käyttö on ollut vähäistä. Kevään kuluessa pienempi muutetaan Perhetorniksi, joka sopii myös aloitteleville harrastajille. Isompi jää erityisesti aktiivilintuharrastajille. Tornien läheisyydessä olevan Silakkarin viereen rakennetaan puolestaan kokonaan uusi esteetön lintulava, jonne pääsee pyörätuolilla. Samalla myös näköalakalliolle vievä polku kunnostetaan.

•Tapahtumat KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jämsänseudun Luonnonystävät: Kevätkokous su 4.3. klo 16–16.45 SPR:n tiloissa osoitteessa Koivutie 3, 42300 Jämsänkoski. Tule jutustelemaan ja kuulemaan tulevista tapahtumista. Tarjolla kahvi ja leivonnainen (2 €). Lisätietoja: Jorma Tuomijärvi, luonnonystavat.jamsa@gmail.com, p. 040 757 5538. Torni-ilta ke 25.4. ja 2.5. klo 17–19 Olkkolanlahden lintutornilla sekä 9.5. klo 17–19 Alhojärven tornilla. Ajat on pyritty kohdistamaan Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen torni-illoille, joten muutoksia voi tulla. Seuraa ilmoittelua verkkosivuilla sekä fb:ssä. Ilmoittaudu Sari Jussilalle, p. 0400 769 461 kimppakyytiä varten viim. 23.4. (4 €/hlö). Päiväretki Helvetinjärven kansallispuistoon la 19.5. klo 9–18. Tutustuminen Helvetistä itään -luontopolulla, 4 km. Maasto on paikoin haastavaa eli jalkaan tukevat kengät ja mukaan vesipullo ja omat eväät. Lähtö- ja paluuaika tarkentuvat myöhemmin. Ilmoittaudu osoitteeseen luonnonystavat.jamsa@gmail. com tai tekstiviestillä Jorma Tuomijärvelle, p. 040 757 5538. Maksullinen retki. Seuraa

• •

•

ilmoittelua Vekkarissa, kotisivuilla ja fb:ssa, joissa julkaistaan myöhemmin tarkemmat tiedot retkestä. Keurusseudun luonnonystävät: Retket: Lähtö Keuruun linja-autoasemalta, jollei toisin mainita. Lisätietoja: Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24.fi, p. 040 8431 709.

• • • • •

Pöllöretki 4.3. klo 18.30–21. Lähtö kimppakyydein. Joutsenretki 1.4. klo 9–12. Lähtö kimppakyydein. Koskiretki 6.4. klo 18–20.30 Riihon Vääriskoskelle. Kiviretki 13.4. klo 18–20 Petäjäveden tafoniin. Muutontarkkailu 14.4. klo 5–13. Muutontarkkailijat ovat aamusta alkaen Riihon Lehdontien lintutornilla ja Manniskylän pelloilla. Paikalle voi tulla milloin vain. Ilmoittaudu, jos tarvitset kyytiä. Turvesuoretki 20.4. klo 18–20.30 Keuruun Huttulan Lehtosuolle. Kevätkukkaretki 27.4. 18–20.30. Jouhtimäen sinivuokot ja näsiät. Huttulan Saarijärvi ja Hinkkasuo -retki 4.5. klo 18–20.30. Tornien taisto -lintutorniretki 5.5. klo 5–13. Osallistutaan yhdessä tai useammassa tornissa. Todennäköisesti Riihossa. Ilmoittaudu, jos tarvitset kyytiä.

• • • •

•

Susivaellus Limpsingin rotkosta Huhkojärvelle 6.5. klo 8–16. Osin polutonta kävelymatkaa noin 7 km. Vanhan metsän retki 11.5. klo 18–20.30 Väätäiskylän kuukkelimetsään. Taivaanrantojen tiirailua 18.5. klo 18–20 Liesjärven Etelämäeltä. Kevätretki Laukaan Hitonhaudalle 20.5. klo 8–16. Bussiretkellä tutustutaan Keurusselän parhaisiin luontokohteisiin asiantunvan opastuksen kera. Ilmoittaudu viikkoa ennen!

• • •

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalolla luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• •

Piirin kevätkokous Kouvolassa to 22.3. klo 18. Piirihallituksen kokous Kotkassa to 19.4. klo 18. Meri-Kymen Luonto: Arktika- lintubongausretki la 19.5. klo 8–17 Ulko-Tammioon. Oppaana Urpo Koponen. Ilmoittautumiset: merikymenluonto1@ gmail.com.

•

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Kansankatu 8, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

Rovaniemen Luonto: Huhtikuun alkupuolella: Kaavoitusasiat tutuiksi -perehdytysilta – perustetaan toimintaryhmä. Huhtikuun lopulla: Kevätseuranta-retki koko perheelle. Rovaniemen Oma Luontoilta Neuvokkaassa ti 15.5. klo 18.

• • •

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•

Vietä lomaa saaressa! Luonnonsuojeluliiton jäsenet voivat vuokrata piirin Vuohisaarta Mänttä-Vilppulassa ja sen vaatimatonta mutta viihtyisää mökkiä syyskuun loppuun asti. Hinnat: 35 €/vrk arkisin, 40 €/ vrk viikonloppuisin ja pyhäpäivinä, 200 €/ vko (7 vrk). Lisätietoja, mm. varaustilanne:

Martha de Jong-Lantink (CC BY-NC-ND 2.0)

Luonnonsuojelija 1/2018

Mietoistenlahdella voi nähdä esimerkiksi ristisorsan.

”Mielestäni Mietoistenlahden kunnostus on todella hieno näyttö siitä, mitä konkreettista paikallisyhdistys voi tehdä ihmisten luontoyhteyden parantamiseksi ja luonnonsuojelun edistämiseksi. Paikallisyhdistyksissä tehdään paljon huikeita juttuja, tässä on yksi hyvä esimerkki tärkeästä työstä”, kertoo Maarit Koistinen Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiristä ja toivoo Mietoistenlahden kunnostustöihin paljon vapaaehtoisia mukaan.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat sll.fi/pirkanmaa/vuohisaari, varaukset: p. 040 515 4557 tai pirkanmaa@sll.fi Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla Kolu-hanke: Järjestämme vapaa-ajantoimintaa turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille. Toiminta on arvokkaiden luontokohteiden hoitamista yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. Tervetuloa mukaan! Talkoot Haaviston luonnonsuojelualueella, Nokialla ke 20.6. klo 16–19 (mukaan voi liittyä myöhemminkin.) Kitketään haitallista jättipalsamia ja vietetään mukavaa aikaa. Tarjotaan piknik-eväät. Ilmoittautumiset 18.6 mennessä: sari.hamalainen@sll.fi / p. 040 930 4118. Kumppanit: SLL Nokian ja Nokian monikulttuurinen yhdistys. Tulossa useita luonnonhoitotapahtumia Pirkanmaalla huhti-syyskuussa. Tapahtumatiedot päivittyvät Kolun Facebook-sivuille: facebook.com/KoluPirkanmaa

•

Nokia yhdistys: Luonto lainassa -teemaviikot Nokian pääkirjastolla ja Linnavuoren kirjastossa 28.2. asti. Luontoaiheista kirjallisuutta lainattavaksi ja yhdistyksen toiminnan esittelyä. Lisätietoja: nokianluonto@gmail.com. Talvilintulaskenta 3.3. klo 9–13. Teemme Helsingin Eläinmuseon linnustonseurantaan liittyen talvilintulaskennan ns. Kauniaisten reitillä. Mukaan pääsee 5 laskijaa. Yhteys-

• •

henkilö: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com. Järjestäjä: Nokian Lintukoulu. Kaakkurin huudosta pähkinälehtoon – Nokian arvokkaat luontokohteet 21.3.–26.5. Nokian arvokkaisiin luontokohteisiin perehdyttävä kurssi koostuu neljästä luentoillasta (ke-illat) 21.3., 28.3., 4.4. ja 11.4. klo 18–20.30 Nokian lukion luokassa 113, Kylmänojankatu 3 sekä kolmesta maastokurssipäivästä 21.4., 19.5. ja 26.5. klo 9–15. Tutustutaan Siuron palosirkkaketoon, Sarkolan Lapinvuoreen ja Luodon saareen. Kumppani: Pirkan opisto. Maksu on 40 € ja kurssin tunnus 4102017NK. Ilmoittautumiset 11.3. mennessä: opistopalvelut.fi/pirkanopisto/course.php?l=fi&t=59464 tai pirkannopisto.fi. Lisätietoa: hellekaija@ gmail.com, p. 044 017 7180. Kevätkokous 22.3. 17–19. Tervetuloa! Ei henkilövalintoja. Paikka: Antin kamari, Souranderintie 13. Lisätietoja: Kaija Helle, nokianluonto@gmail.com, o. 044 017 7180 Kevätlintujen muutontarkkailua 14.4. klo 12–14 Alasenlahdella Nokian Lintukoulun ja Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen yhteistyönä. Tapaamme vanhan ladon kohdalla (Lukkilantie 65). Oppaina Jukka T. Helin sekä Anne Viitalaakso ja Jarmo Koivisto Lisätietoja: Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com. Lasten lintupäivän tehtävärastitapahtuma 20.5. klo 10–12. Puropuistossa Nokian

•

Pedot ja ihmiset lumijäljillä -retkiviikonloppu 2.–4.3. sekä 9.–11.3.

Sukelletaan suurpetojen ja muiden lumella liikkujien maailmaan asiantuntijan opastuksella. Kysy viime hetken paikkoja!

Lintukurssi aloittelijoille ja vähän pidemmälle oppineille 26.5.–27.5. Tunnistatko yleisimmät laulajat, pönttölinnut ja järvenlahden uiskentelijat? Ilmoittaudu 11.4. mennessä. Varaa paikkasi ja ilmoittaudu: p. 040 5456 472. Nettisivuilla ja Facebookissa kevään kuluessa lisää kesän tapahtumia: www.pirteapassi.fi www.facebook.com/pirteapassi

Ahman jäljet Vihtarissa.

Inarijärvi kansallispuistoksi Inarin luonnonystävät ry on perustanut Inarijärvi kansallispuistoksi -adressin osoitteeseen www.adressit.com/allekirjoitukset/inarijarvi_kansallispuistoksi. Adressi luovutetaan Inarin kunnan päättäjille tarkoituksena saada heidät valmistelemaan asiaa eteenpäin. Kansallispuistoista päättää Suomessa Valtioneuvosto. Laki Inarijärven kansallispuistosta turvaisi parhaiten järven erämaisuuden tempoilevalta maankäytöpolitiikalta. Uusien mökkien rakentaminen nakertaa erämaisuutta. Lisäksi Metsähallitus on tasesiirron kautta saanut mahdollisuuden kajota laajoihin rantametsiin, jotka se suojeli jo vuonna 1929 omalla päätöksellään. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tarvitsemme tällaisia hiilivarastoja. Luonnonsuojeluliitto valitsi viime vuonna Inarijärven yhdeksi sadasta luontohelmesta. Inarijärven rannoilta löytyvät maapallon pohjoisimmat yhtenäiset mäntymetsät. Sen vesi on vielä juomakelpoista, rannat pääosin rakentamattomia ja metsät hakkaamattomia. Inarijärvi on aarre paikkakuntalaisten lisäksi kaikille suomalaisille ja kansainvälisestikin. Sen rannoilta löytyy vielä ympäristö, jossa on hiljaisuutta, jossa tähtitaivas näkyy ja jossa ihminen voi tuntea oman pienuutensa. Kansallispuisto nostaa tutkitusti alueen statusta. Viime vuonna kansallispuistokäyntejä oli yli kolme miljoonaa, kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Kansallispuisto pitäisi toteuttaa siten, että järven nykyiset käyttömuodot eivät oleellisesti muuttuisi. Puiston perustamisasiakirjassa voitaisiin taata paikkakuntalaisille ja retkeilijöille nykyiset nautintaoikeudet kulkea, harrastaa ja tehdä työtä, kuten on käynyt Hossan kansallispuistossakin. Matkailu, tärkein elinkeino Inarissa, tarvitsee mahdollisimman alkuperäistä luontoa. Uudet, luontoystävälliset innovaatiot ovat tervetulleita järvelle. Esimerkiksi melontakohteena Inari on vielä löytämättä. Nykyiset mökkiläiset mahtuvat silti järvelle. Kukapa ei haluaisi viettää aikaa kansallispuiston kainalossa. Ilkka Roininen, pj, Inarin Luonnonystävät ry.

•

Esa Aalto

Esteettömältä lintulavalta ja torneista on hyvät näkymät Mietoistenlahden rikkaaseen lintumaailmaan. Keväällä lahdella on tuhansittain vesilintuja ja monet maamme harvalukuiset vesilintulajit, kuten ristisorsa, harmaasorsa, lapasotka ja uivelo, levähtävät lahdella säännöllisesti. Syksyllä lahti täyttyy tuhatpäisistä hanhiparvista. Lintulahden mieleenpainuvia lajeja ovat petolinnut, kuten merikotka ja muuttohaukka. Alueen erikoisuuksia ovat eteläsuonsirri ja sitruunavästäräkki.

Opi luonnosta Pirteässä Pässissä

•

”Jättäkää jälkipolville aitoa luontoa. He varmasti osaavat arvostaa sitä.” Kommentti adressin allekirjoittajalta

Luonnonsuojelija 1/2018

•Tapahtumat Lintukoulun kanssa. Aloituspaikkana Kerholan P-paikka Puropuiston vieressä. Paikka: Souranderintie 13. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com. Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys: Talvinen puiden tunnistusretki la 10.3. klo 11–13. Lähtö kävellen Oriveden kirkon ppaikalta. Lisätietoja: Esa Kallio, p. 050 495 9969. Kirjailijavieraana Anni Kytömäki to 22.3. klo 18.30–20 Oriveden kirjastossa, Keskustie 23. Hän kertoo romaaneistaan Kultarinta ja Kivitasku: millaiset luontokokemukset tarinoiden juonenkulkuun ovat vaikuttaneet. Esityksen jälkeen klo 19.30 vuosikokous. Lisätietoja: Auli Kilpeläinen, auli@seppo.net, p. 050 550 2545. Pönttötalkoot la 7.4. klo 11–15 Vehkalahden koululla, Joenmutka 1, Orivesi. Tule tekemään linnunpönttöjä, saat muutaman mukaan omaan käyttöösi. Ota mukaan omat työkalut ja nuotioeväät. Lisätietoja Jyrki Heimonen, p. 050 5500 369. Kuntalaisfoorumi Luonto Oriveden vetovoimatekijänä la 14.4. klo 12–14.30 Orivesitalon Käräjäsalissa, Keskustie 26. Lisätietoja pekka.j.heikura@gmail.com, p. 040 126 4720.

• • • •

Pälkäneen seutu: Vuosikokous la 17. 3. klo 15 Mikkolan navetalla. Kahvikekkeripöytä notkuu kuten ennenkin. Aääntömääräisten asioiden lisäksi esitellään Luonnonsuojeluliiton teemavuoden metsätoimintaa ja keskustellaan siitä. Vuotuinen pilkkiretki Pälkäneveden Rihanselälle la 17. 3. Kokoonnumme klo 10 Rajalantien päähän. Retki päättyy noin klo 14 vuosikokouksen takia. Tietokirjailija ja luontokuvaaja Harri Ahonen luennoi Pohjois-Skandinavian vaellusreiteistä Pälkäneen pääkirjastossa Arkissa ke 21. 3. klo 19. Kevätretki Holjaan Luonnonperintösäätiön uudelle suojelualueelle la 26. 5. Kokoonnumme aluksi Sappeen jätepisteelle klo 10. Tampereen yhdistys: Tutustumiskäynti Kaupin tähtitornille 26.2. klo 19.30–21. Pilvisellä säällä esitys auditoriossa. Kerrotaan tähtiharrastuksesta, havaitsemisesta ja havaintovälineistä. Ursan edustaja vastaa kysymyksiin. Tilaisuus on ilmainen. HUOM! Kiinnostuneita on tullut melkoisen paljon, tarkista mahdutko mukaan: retkiryhma@gmail.com. Kevätkokous ja yleisöesitelmä 20.3. klo 18–20 Tampereen pääkirjasto Metson Kanervasalissa. Aluksi Juho Kytömäen esitelmä Kintulammin luonnonsuojelualueesta. Käsitellään sääntömääräiset asiat, ks. sll.fi/tampere. Tilaisuudessa on kahvi- ja teetarjoilu, tervetuloa!

• • • • •

•

Virtain-Ruoveden yhdistys: Kevätkokous 27.3. klo 17.30–19, aiheena tilinpäätös ja toimintakertomus. Paikka: Pub 66, Virtaintie 29. Kahvi- ja teetarjoilu pikkupurtavan kera. Lisätietoja: Larissa Heinämäki, larissa.heinamaki@iki.fi, p. 040 776 2797. Pönttötalkoot 21.4. klo 10–13. Rakennetaan linnunpönttöjä Heinosella. Mukaan voi ottaa ruuvinvääntimen jos löytyy. Rakennustarvikkeet löytyvät paikan päältä. Lisätietoja: Eero Heinonen, eero.heinonen@phpoint.fi, p. 0500 132 151. Paikka: Lakarintie 29. Tornien taisto 5.5. klo 5–13 Sieralammen lintutornilla Vaskivedellä (Niementie 51). Ter-

• • •

vetuloa! Lisätietoja: Eero Heinonen, eero.heinonen@phpoint.fi, p. 0500 132 151. Ympäristötori 16.5. klo 16–20. Lisätietoja: Harri Helin, p. 040 801 6786. Järjestäjät: Ekokumppanit Oy, Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Paikka: Virtain tori. Torilla Repe ja Romu klo 16–17 sekä Rane (rakentamisen energianeuvonta). Jaetaan puutarhamultaa omiin astioihin niin kauan kuin sitä riittää! Yhdistys mukana esittelemässä toimintaansa ja myymässä linnunpönttöjä. Mukana myös Virtain ympäristötoimi, Nuorisokeskus Marttinen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen jätevesineuvonta.

•

POHJANMAAN PIIRI

Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaanpiiri ry Vaasan ympäristöseura: Hiihtovaellus Pilvilammelle 10.–11.3. Osallistuminen ei vaadi aikaisempaa kokemusta talviretkeilystä, mutta joitakin retkeilyvarusteita on tarpeen olla tai lainata. Yöpyminen kaminallisessa puolijoukkueteltassa. Ennen vaellusta yhteinen suunnitteluilta. Kustannukset muodostuvay teltan vuokrasta ja polttopuista (n. 10€/hlö). Teltassa rajallisesti paikkoja. Merkkaa itsesi kiinnostuneeksi, niin saat lisätietoja. Ilmoittautuminen nettilomakkeella: sll.fi/pohjanmaa/vaasa/tapahtumat/hiihtovaellus2018. Paikkoja on rajoitetusti. FB: www.facebook. com/events/1508295195891361. Kumppani: Luonto-Liitto Pohjanmaa.

•

POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Saimaan alueen piiripäivät 16.–18.3. Punkaharjun Mannilassa. Ks. Etelä-Karjala. Ylä-Karjalan luonnonystävät: Valokuvanäyttely suomalaisesta metsästä Valtimon kirjastolla helmikuussa ja myöhemmin Nurmeksessa. Lisätietoja: Hanna Harju, ylakarjalanluonnonystavat@gmail.com, p. 050 522 1074.

•

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa Lakeuden Luonto: Toimialue Liminka, Lumijoki, Tyrnävä.

•

Pöllöretki helmikuussa, vetäjänä Minna Takalo. Tarkemmat tiedot: facebook.com/LakeudenLuonto Hiihtoretki jäitä pitkin Rokonkarille 17.3. Kokoontuminen Lumijoen Varjakan kalasatamassa klo 10, vetäjänä Ulla-Maija Lumme. Pönttötalkoot Kalaojilla 20.4. klo 18, Seikkulankuja 3, Liminka.

• •

•

Lintukuvafestivaaleille osallistuminen 21.4. klo 10–15. Liminganlahden luontokeskuksella pönttönikkarointia ja yhdistystoiminnan esittelyä. Kyyt ja linnut –retki, tarkemmat tiedot Facebookissa. Tornien taisto Hirvinevan lintutornilla & ”Tornin täristys” – koko perheen linturetki 5.5. klo 10 alkaen. Unelmien liikuntapäivään osallistuminen Liminganlahden luontokeskuksella 10.5., mm. Fatbike-retki, Tuomo Tuomala vetää, kepparikisat (Minna ja Tirpat). Temmeksen kevätmarkkinat (pönttömyyntiä) ja Kesänportti Tyrnävä (taimienvaihto), ks. Facebook. Virtavesien ötökkäretki lapsille Liminganjoella, Minna ja Heli järjestää, tarkempi aika selviää myöhemmin.

• • • • •

Oulun yhdistys: Save Pond Hockey -pipolätkäturnaus ilmastonmuutosta vastaan 17.3 legendaarisella Raksilan tekojäällä! Turnauksen järjestää Save Pond Hockey yhteistyössä Suksiqc:n ja Lähirähinän kanssa. Turnauksen ja oheismyynnin tuotto lahjoitetaan Oulun yhdistyksen ilmastolähettiläshankkeeseen. Kaksi sarjaa aktiivisuus- ja taitotason mukaan. Koko perheen tapahtumassa ohjattuja pipolätkäkouluja perheen pienemmille sekä Expo on Ice -tapahtuma, jossa yhteistyökumppanit ja sidosryhmät järjestävät ohjelmaa. Jatkot Ravintola Voimalassa, jossa ilmastoystävällinen burgerbuffet ja musiikkikattaus huippuartisteilta. Facebook-tapahtuma: facebook. com/events/331914037304035. Joukkueilmoittautumiset ja lisätiedot: savepondhockey.org. Rekisteröidy täällä: https://holvi.com/shop/ pondhockey/section/2018-oulu-tournament/ Kevätkokous 21.3. klo 18–20. Tervetuloa! Ennen kokousta metsäteemainen tilaisuus. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Paikka: Kestävän kehityksen keskuksen kokoustila, Sorvarintie 18, Oulu. Kokouksen paikka päivittyy sivuille: sll.fi/pohjois-pohjanmaa/ oulu/tapahtumat/kevatkokous.

•

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

• •

Saimaan alueen piiripäivät 16.–18.3. Punkaharjun Mannilassa. Ks. Etelä-Karjala. Bussiretki Heinäveden Vihtariin Mattilan tilalle 12.5. klo 9–20. Ks. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys. Piirin kevätvuosikokous 3.3. klo 13–16. Käsitellään sääntöjenmääräämät asiat kuten vuosikertomus ja tilit. Kutsu yhdistysten puheenjohtajille helmikuussa. Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen ja kampanjakoordinaattori Laura Ahopelto kertovat liiton metsäteemasta. Tervetuloa! Tarjoilua. Paikka: Kuopion museon kokoushuone, Kauppakatu 23 (käynti pihan puolelta). Lisätietoja: Marja Tenhunen, pohjois-savo@sll. fi, p. 040 723 6213.

•

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: Pohjois-Savon Sieniseuran vuosikokous 20.3. klo 18–20. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Muu ohjelma tarkentuu myöhemmin. Lisätietoja: Eeva Heikkinen, p. 0400 565 981. Metsänäyttely ja -seminaari Kuopion kaupunginkirjastolla 4.–14.4. Tervetuloa! Vapaa pääsy. Bussiretki Heinäveden Vihtariin Mattilan tilalle 12.5. klo 9–20. Luonnonsuojeluliitto täyttää 80 vuotta ja oma piirimme 40 vuotta. Heinäveden Vihtarissa Suomen luonnonsuojeluliiton perintötilaa isännöivät Risto ja Jaana Sulkava yritysnimellä "Pirteä pässi". Katso lisää pirteapassi.fi. Lähtö aamulla Kuopiosta (Maljalahdenkadulta, kaupungintalon takaa) klo 9, ajetaan Leppävirran ja tarvittaessa Varkauden kautta. Perillä keittolounas, tutustuminen tilan pihapiiriin ja lampaisiin sekä retki luonnonsuojelualueelle. Kahvitauko. Tutustutaan metsään, jota hoidetaan jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Sitten kotimatka. Perillä Kuopiossa n. klo 20. Hinta SLL:n ja paikallisyhdistysten jäsenille 20 € ja muille 30 €, alle 18-v. puoleen hintaan (sisältää matkat, opastukset ja keittolounaan sekä kahvit). Maksu kerätään käteisellä bussissa menomatkalla. Ilmoittaudu toukokuun alkuun mennessä: Marja Tenhunen, pohjois-savo@sll. fi tai p. 040 7236 213. Muista jättää yhteystietosi, nimi, puhelinnumero ja mistä tulet kyytiin. Ilmoita myös mahdolliset ruoka-ainerajoitteesi. Tarkemmat tiedot, kuten ajoreitti, tarkentuvat ja tulevat verkkosivuille. Lisätietoja: Marja Tenhunen, pohjois-savo@sll.fi, p. 040 7236 213.

• • •

Siilinjärven yhdistys: Vuosikokous ke 21.3.2018, klo 18–20. Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen esittelee Siilinjärven luontokohteita ja luontopolkuja. Kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan! Kahvila Fontis, Kuiluntie 2, Siilinjärvi.

•

Varkauden luonnonystävät: Lintutorniopastusta Joroisten Pasalassa 19.4. klo 17–19. Oppaana Eino Repo, p. 040 8454 983. Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärvellä 22.4. klo 9–12 ja 29.4. klo 9–12. Lintujen tarkkailun ohella voit nauttia nuotiokahvit. Oppaana luonnonystävien lintuharrastajat. Tule kokemaan lintujen kevätmuuton kiihkeys! Lisätietoja: Hannu Räsänen, p. 0400 386 708. Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärvellä 5.5. klo 9–12. Varkauden luonnonystävien joukkue osallistuu samalla myös valtakunnalliseen Tornien taistoon klo 05–13. Tule kannustamaan joukkue Pohjois-Savon ykköseksi! Lisätietoja: Hannu Räsänen, p. 0400 386 708.

• • •

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11. Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

•

Piirin kevätkokous ti 20.3. klo 18 alkaen Ulvilan Silokalliolla. Tarkempi ohjelma varmistuu myöhemmin. Seuraa ilmoittelua: sll. fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry.

Luonnonsuojelija 1/2018

•Aktiivi Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Ala-Satakunnan Ympäristöseura: Kevätkokous 26.2. klo 18. Paikka: Köyliöntie 9. ELY-keskuksen pohjavesiasiantuntija Maria Mäkisen luento, vuoden 2017 ympäristöteko- ja luonnonharrastuspalkinnon jako. Villiinny Koskeljärvestä-tapahtumassa 19.5. Asys mukana Latosaaressa perheiden luontopolulla ja opastamassa lintutornissa.

• •

Porin Seudun Ympäristöseura: Vuosikokous 8.3. klo 18–21 Luontotalo Arkissa. Kokouksessa Hannu Rantala pitää esitelmän ilveksistä. Kahvitarjoilu. Lisätietoja: Hannes Tiira, pikkutiira@elisanet.fi. Koskikararetki Alhaisten Lampinkoskelle 10.3. klo 9–14. Ilmoittaudu viimeistään 8.3. seuran Facebook-sivulla tai web-lomakkeella. Oppaana Janne Lampolahti, jolta lisätiedot: janne.lampolahti@winnova.fi. Lähtö klo 9 Luontotalo Arkin edestä. Bussikuljetus.

• •

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Laura Räsänen, p. 050 4389 795. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Luontohelmet ja tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/luontohelmet

• •

Uudenmaan piirin kevätkokous la 24.3. Tarkemmat tiedot ja metsävuoden tapahtumat verkossa: sll.fi/uusimaa Espoon ympäristöyhdistys: Hallituksen kokoukset 1.3. ja 28.3. ja 25.4. klo 18–20. Terveiset hallituksen kokoukseen lähetettävä sähköpostitse viimeistään edellisenä keskiviikkona puheenjohtajalle Virpi Sahille, virpi.sahi@sll.fi, p. 050 308 2457. Paikka: Villa Apteekki, Pappilantie 5, 02770 Espoo. Kevätkokous 21.3. klo 17.30–20 Villa Apteekissa (Pappilantie 5). Espoon ympäristöyhdistyksen jäsen, tervetuloa! Kahvitarjoilu ja jutustelu alkaa jo klo 17.30. Varmista iltapalasi, ilmoittaudu 20.3. klo 16 mennessä: sll.fi/uusimaa/espoo/tapahtumat/espyyn-kevatkokous-2018. Lisätietoja: Virpi Sahi, virpi.sahi@sll. fi, p. 050 308 2457. Espyy mukana Suomenojan lintuharrastuspäivässä 6.5. klo 10–16. Paikka: Eteläinen lintutornin ympäristö Fortumin voimalaitoksen edessä. Suomenojan luonto ry. Tommi Heinonen, pj, p. 0400 709 402 tommi@ kuvameri.fi, suomenoja.fi. Lisätietoja: Sini Karhu, sini@karhut.eu, p. 045 279 5660.

• •

•

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Retket ovat avoimia kaikille asuinkunnasta riippumatta. Jos ilmoittautumista pyydetään, käytä tapahtuman verkkolomaketta osoitteessa helsy.fi tai sähköpostia helsy@ sll.fi tai tekstiviestiä p. 050 301 1633. Tee peruutus sähköpostitse tai tekstiviestitse. Osa retkistä on maksullisia. Maksun saaja: Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys, tili: DANSKE BANK FI9580001171007207 ja viestiksi retken ja osallistujien nimet. Torppa on Helsyn vuokraama huvila Östersundomin Talosaaressa. Sinne ei ole julkista liikennettä. Itäkeskuksesta lähtevillä busseilla 93 ja 841 pääset Talosaarentien risteykseen, josta on noin 2,8 km

kävelyä Husön ratsastuskeskukselle ja sieltä noin 700 m Torpalle. Reittioppaassa käy osoitteeksi Talosaarentie 280. Torpan retkien yhteydessä myös muut kuin Helsyn jäsenet voivat yöpyä huvilalla. Sovi asiasta järjestösihteerin kanssa, p. 050 301 1633 tai helsy@sll.fi. Muutokset mahdollisia, joten tarkistathan ennen retkeä viimeisimmät tiedot tapahtumasivuiltamme. Lisätietoja antaa Mirja Reijonen p. 050 1420, mirja.reijonen@kolumbus.fi.

•

HUOM! Järjestämme pyynnöstä POP UP -retkiä. Seuraa Helsyn verkkosivuja ja Facebookia sekä tilaa Helsyviesti sähköpostiisi. Lepakkokerhon retkistä ilmoitetaan myöhemmin. Liity lepakkokerhon postituslistalle helsy.fi Kuutamokävely pe 2.3. klo 19–22 Talosaaren Torpalle vain jos 23.2. retki peruuntui. Säävaraus. Lähtöpaikka: Talosaarentien ja Uuden Porvoontien risteys, bussien 93 ja 841 Talosaarentien pysäkki 5007. Tarkkailemme illan pimenemistä, kuun valoa ja tähtitaivasta. Torpalla lämmittelemme ja syömme eväämme. Oppaana Tuukka Perhoniemi Ursasta. Lämpimät vaatteet ja jalkineet ovat tarpeen. Varaudu myös tien liukkauteen. Taskulamppu. Kävelymatka yhteen suuntaan n. 3,5 km. Takaisin joko kimppakyydeillä tai kävellen bussipysäkille. Varmista Mirja Reijoselta, p. 050 1420. Talviretki Vanhankaupunginlahdelle la 3.3. klo 11–14. Uusi retkiaika! Lähtöpaikka: Vanhankaupunginkoski, Meri-info, Kuninkaansaari, Viikintie 1. Luonto- ja kulttuuri retkellä Kuusiluotoon tarkkailemme kevätmuuttajia. Sään salliessa näemme, miten talviverkot koetaan. Oppaana Eero Haapanen. Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi VKEK ry esittelee meille Kuusiluodon vanhan puuhuvilan. Retki päättyy n. klo 14. Ilmoittaudu viimeistään ti 28.2. Helsingin saaristo viikingeistä nykypäivään ti 6.3. klo 18–20. Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki. Jarmo Nieminen kertoo kuvin ja sanoin mm. Vallisaaren, Kuninkaansaaren, Isosaaren ja Kuivasaaren historiasta, linnoitteista ja luonnosta. Pöllöretki Tringan kanssa bussilla pe 9.3. klo 20–01. Lähtö: Kiasman matkailuliikenteen pysäkki, Mannerheiminaukio 2. Täynnä. Metsäkävely Uutelassa ti 20.3. klo 17–18.30. Lähtö- ja paluupaikka: Kahvila Kampela, Uutelantie 1, Vuosaari. Rentoudumme metsän ääniä kuunnellen ja metsän tunnelmasta nauttien. Linturetki Skatanniemeen Vuosaareen su 22.4. klo 9–12. Lähtö- ja paluupaikka: Kahvila Kampela, Uutelantie 1, Vuosaari. Oppaana Paul Segersvärd. Skatanniemen kärkeen on n. 2 km. Paluureitti merenrannan kallioisia polkuja pitkin Niemenapajan ja Nuottaniemen kautta, joten koko matka on n. 5,5 km. Retken voit lopettaa Skatanniemen jälkeen ja kävellä suoraa tietä takaisin lähtöpisteeseen. Pukeudu sään mukaan ja lämpimästi, sillä linturetkellä seisoskellaan paljon. Kevätkokous ja esitelmä ti 24.4. klo 18–20. Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki. Terveysmetsä-kirjan kirjoittajat Marko Leppänen ja Adela Pajunen kertovat kuvin ja sanoin, miten terveysmetsän tunnistaa. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat (12 §). Vapaa pääsy. Historia- ja luontoretki Hankoon bussilla la 28.4. klo 9–19. Lähtö- ja paluupaikka: Kiasman matkailuliikenteen pysäkki, Man-

Vuoden vapari näkee valoa tulevaisuudessa "Ei kukaan tarkoituksella halua olla luonnon tuhoaja."

• •

•

• • • •

• • •

Luonnonsuojeluliiton vuoden vapaaehtoisena palkittu Julia Helminen on monialainen ajattelija, joka puhuu universaaliudesta ja jokapäiväisen elämän taidosta. Hän kerää uusia jäseniä ja tekee konkreettisia suojelutekoja Turun luonnonsuojeluyhdistyksessä. Miten lähdit mukaan? Luonto on kiinnostanut pienestä pitäen. Teininä oli rajatut vaikutusmahdollisuudet, mutta kun pääsin opiskelemaan ja muuttamaan omilleni, aukesivat paremmat mahdollisuudet vaikuttaa. Opiskelen uskontotiedettä ja lisäksi tulevaisuuden tutkimusta, kestävää kehitystä ja ympäristötiedettä. Olet tuonut uusia tuulia paikallistoimintaan. Siihen on auttanut monitieteellisyys ja yleinen kiinnostus – tykkään tutkia ja tehdä kaikenlaista. Olen mukana muun muassa Turun yliopiston ympäristösiivessä ja Turun akateemisessa eläinseurassa. Saan inspiraatiota erilaisista idearikkaista ryhmistä. Miten olet saanut hankittua lisää jäseniä yhdistykseenne? Nuorilla ei edes ole tietoa, että Turussa on luonnonsuojeluyhdistys tai mitä se tekee. Messuilla esittelimme toimintaamme ja saimme paljon nimiä sähköpostilistallemme. Meillä on monia toimintaryhmiä kuten Kaava-, Roska- ja Retkiryhmä. Oman ryhmän voi myös perustaa kiinnostuksensa mukaan.

Vedät roskaryhmää. Mikä siinä innostaa? Kun näkee työn tuloksen, monta säkillistä roskaa, tietää että se kaikki on luonnosta pois. Vapaaehtoistyö antaa ylipäätään merkitystä elämään, ja samalla pystyy kehittämään itseään ihmisenä. Miten luonnonsuojelutyötä pitäisi kehittää? Toiminnan pitää tavoittaa kaikki – pienilläkin paikkakunnilla on luonnonsuojelusta kiinnostuneita. Ekologiset valinnat pitää saada helpoiksi. Ei saa syyllistää. Ei kukaan tarkoituksella halua olla luonnontuhoaja. Miksi ihmiset eivät käsittele ilmastonmuutosta vakavana ongelmana? Koska se on politisoitu. Ympäristöasioista pitää riisua poliittisuus ja saada ne yhteiseksi, luonnolliseksi osaksi arkea. Nyt esimerkiksi ekologinen tuotesuunnittelu on feminiinistä, jolloin puolet väestöstä jää ulkopuolelle. Uskot luonnon selviytymiseen. Ihmiset ovat heränneet, ovat enemmän tietoisia ympäristöongelmista ja yrittävät tehdä muutoksia. Yhteiskuntamme ja hyvinvointimme ovat riippuvaisia nykyisestä ekosysteemistä. Tasapainoinen vuorovaikutus yhteiskunnan ja luonnon välillä on mahdollinen, kun saadaan taitavia mieliä kehittämän ratkaisuja. Emilia Horttanainen

Aktiivin muistilista

X Luonnonsuojeluliiton metsävuosi ja 80-vuotisjuhlavuosi ovat käynnissä.

Ota valmiit vinjetit ja Facebook-kuvat juhlavuoden ilmeellä käyttöön paikallistoiminnassa. Löydät ne yhdistysnetistä kohdasta Teemat ja kampanjat. (intra.sll.fi/yhdistysnetti > kirjautuminen: kuutti@sll.fi | kuutti)

X Lahjoita norpalle tulevaisuus! Otto-automaateista rahaa nostaessa voi

lahjoittaa samalla suomalaisen luonnon suojeluun maaliskuun puolesta välistä toukokuun loppuun asti. Vinkkaa myös kavereille.

X Hyödynnä valmiit, helposti itse muokattavat esitepohjat ja jäsenhankintamateriaalit yhdistysnetin materiaalipankissa: intra.sll.fi/yhdistysnetti/ materiaalipankki

Luonnonsuojelija 1/2018

•Tapahtumat nerheiminaukio 2, Hki. Voit nousta bussiin myös matkan varrelta. Tutustumme sotien ja miehitysten jälkiin arkeologi John Lagerstedtin johdolla. Kohteita mm. Porkkala ja Hankoniemellä Harparskog, Koverhar, Skogby ja Hangon kaupunki. Retki on maksullinen. Hinta selviää myöhemmin. Ilmoittaudu viim. to 12.4. Retki toteutuu, jos osallistujia on vähintään 25. Maksa vasta, kun olet saanut vahvistuksen. Luontoretki Jollaksen Tonttuvuorelle ja Itäniitynniemelle to 3.5. klo 17.30–20.30. Lähtö Puuskaniementiellä Kellaripellonpolun pysäkiltä (4141), jossa Herttoniemen metroasemalta lähtevä bussi 85 pysähtyy. Olli Mannisen opastuksella tutustumme metsäluontoon ja jylhiin itäisen saariston maisemiin. Retken vaativuus keskitasoa: maasto on vaihtelevaa ja korkeuserot kohtalaisia. Tornien taisto la 5.5. klo 5–13. Lähtö myöhemmin ilmoitettavasta paikasta. Klo 10 lyhyt yleinen linturetki tornin läheisyydessä. Helsy osallistuu Krista Ravealan johdolla. Voit piipahtaa tornille missä tahansa kisan vaiheessa. Luontoretki Lauttasaareen ti 8.5. klo 17.30–20.30. Lähtö- ja paluupaikka: Koivusaaren metroasema. Havainnoimme Pohjois-Lauttasaaren keväistä luontoa. Oppaana Christina Lindén. Varusteet: Säänmukainen vaatetus; pienet eväät tai ainakin vesipullo; kiikari, jos on. Retken vaativuus keskitasoa. Lintu- ja luontoretki to 10.5. klo 9–18 Kirkkonummelle Medvastön alueelle. Lähtö klo 9 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä, Mannerheiminaukio 2, Helsinki. Voit nousta bussiin matkan varrelta Espoosta ja Kirkkonummelta. Kohteina ovat mm. Morsfjärdenin lintutorni ja Dåvitsin suojelualue. Matkoilla pysähdymme Långvikin kyläkaupan kahvilassa. Oppaana Paul Segersvärd. Hinnat: Luonnonsuojeluliiton tai Natur och miljön jäsenet 30 €, ei-jäsenet 40 € ja alle 16-vuotiaat 15 €. Ilmoittaudu viim. ti 24.4. Retki toteutuu, jos osallistujia on vähintään 25. Maksa vasta, kun olet saanut vahvistuksen. Kasviretki Vartiokylänlahden tulvavallille ke 23.5. klo 17.30–20.30. Lahtipolkukävelyn lähtö- ja paluupaikka: Itäväylän ja Linnavuorentien risteys, Linnavuorentie 30 (huoltamon kahvila). Kävely Vartiokylän linnavuoren kautta tutustumaanVarjakanpuiston ja Broändanpuron luontoon. Reitin varrelle osuvat niin 1. maailmansodan aikaiset juoksuhaudat kuin tervaleppälehto, purolaakson rinnelehto sekä niityt. Vaativuus keskitasoa: Linnavuori vaatii kiipeämistä, muuten helppoja ulkoiluteitä. Kävelyretki Pikku Huopalahden ympäristössä to 31.5. klo 17.30–20. Lähtöpaikka Alepan lipan alla, Korppaanmäentie 1 tai voit tulla suoraan Asukastaloon, Tilkantori 12. Tutustumme entiseen asemarakennukseen ja kuulemme historiasta. Kahvia ja pullaa voi ostaa. Sitten kävelyä n. 2 km Haaganpuron silloille ja Tilkanniityn veistospuistoon. Voit kiertää koko Pikku Huopalahden, jolloin kävelyä on runsaat 4 km. Pukeudu sään mukaan ja ota vesipullo mukaan. Ilmoittaudu viimeistään to 24.5., jotta asukastalo osaa varautua tarjoiluun. Yhteistyökumppani: Helsingin reumayhdistys ry.

•

• • •

•

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys Joutsenretki Ridasjärven lintutornille su 8.4. (Ridasjärven kylätie 125). Opas kaukoputken kanssa klo 9–11. Perille pyöräteitä pitkin.

•

Järvenpään yhdistys: Aktivisti-elokuva Järvenpäässä keväällä. Yhdistyksen uusi jäsen Riikka Karppinen on

•

pääosassa Aktivisti-elokuvassa, joka on rohkaiseva kertomus taistelusta kansainvälistä kaivosjättiä vastaan. Kuvaus Lapin arvokkaimman suon kohtalosta. Elokuvan jälkeen vapaata keskustelua. Mukana Riikka Karppinen. Esitys on Studio 123 Järvenpäässä. Esitysaika tarkentuu myöhemmin. Maksullinen. Vaelluskalailta 10.4. klo 18–19.30 Järvenpään kirjastolla Tyyni Tuulio -salissa. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan vaelluskaloista lähivesistöissämme. Järvenpäässä voimme välittömästi vaikuttaa Vantaanjoen ja Keravanjoen (sivupuroineen) oloihin sekä Tuusulanjärveen ojineen. Asiantuntemusta löytyy tapahtuman puhujilta, ks. ohjelma: sll.fi/uusimaa/jympy/tapahtumakalenteri/ vaelluskalailta-jarvenpaassa. Kumppani: Järvenpään Vihreät. Lisätietoja: Heta RintaPollari, info@jympy.fi, p. 040 705 7278. Linturetki Järvenpään Rantamoon 22.4. klo 10–12 yhdessä Tuusulan yhdistyksen kanssa linturetken Rantamon kosteikolle. Oppaana Järvenpään yhdistyksen biologi Noora Andersson. Säänmukainen varustus. Omat kiikarit. Helatorstain retki Sipoonkorpeen 10.5. klo 10–16 yhteiskuljetuksella. Lähtö klo 10 Scandic Järvenpään parkkipaikalta. Paluu n. klo 16. Retki on maksullinen, alennusta saa Luonnonsuojeluliiton vuoden 2018 jäsenkortilla. Retken hinnat tarkentuvat myöhemmin, seuraa tiedotusta nettisivuiltamme, Facebookista (Jympy) ja Viikkouutisten tapahtumapalstalta. Alle 13-v. lapset vain aikuisen seurassa. Retkeilyyn sopivat varusteet ja omat eväät mukaan. Sipoonkorvessa kierrämme rappusia ja nousuja sisältävän Kalkkiruukin luontopolun 4,5 km. Pysähdymme laavulla, näköalapaikalla ja kalkkikivilouhoksella. Siirrymme Kuusijärven ulkoilualueelle ja kierrämme polkua pitkin 1,4 km, jonka varrella on nuotiopaikka. Kuusijärvellä voi saunoa ja uida omakustanteisesti. Cafe Kuusijärvellä voi kahvittelumahdollisuus ja wc:t, ja sieltä voi ostaa Sipoonkorven alueen karttoja: cafekuusijarvi.fi. Ilmoittautumiset 25.4. mennessä Heta Rinta-Pollarille, hetarp@ live.com tai p. 040 7057 278 klo 16–21.

•

• •

Keravan ympäristöyhdistys: Kevätkokous 21.3. klo 18–20 Vapaaehtoisen hyvinvointityön keskuksessa (Aleksis Kiven tie 19, Kerava). Tervetuloa!

•

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Lohjan Luontokuvailta 2.3. klo 18–20.40 Laurentius-salissa (Kirkkokatu 6). Ohjelmassa: Antti Haataja: Pohjoinen – seikkailu tuntureilla ja jäämerellä, Kimmo Ohtonen: Metsäkansa, Heikki Willamo: Haukkametsästä myyttiselle matkalle. Liput 10 €, vain käteismaksulla ovelta tai ennakkomyynnistä Putiikki Oiva Elo ja Filmax. Kumppanit: Lohjan Maailmankauppayhdistys ja Proluontokuva. Kevätkokous 15.3. klo 18–20 pääkirjaston 2. kerroksen ryhmätyötilassa (Karstuntie 3). Metsä- ja kulttuurimaisemaretki Karjalohjan Mustlahteen la 19.5. klo 10. Paikka: Suomusjärventie 482. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä klo 10 ja kokoontuminen Mustlahdessa n. klo 10.30. Tutustutaan Enäjärven rantamaisemiin. Omat eväät mukaan. Nuotiomahdollisuus. Kesto n. 3 h. Oppaana on Rolf Oinonen. Lisätietoja: Susanna Komulainen, p. 040 573 4210.

•

• •

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Talkoopuuhia luonnossa tai "pönttöpajal-

•

la" järjestyy halukkaille aina, soita Ollille, p. 040 5045 446. Paikallislehden Seurapalstalla tietoja tekemisistä. mantsalan-lsy.fi Vuosikokous ja diailta 7.3. klo 18.30–21 Treffin Sointu-kokoustilassa. Paikka: Keskuskatu 11 B, alakerta. Sisäänkäynti KELAN vierestä, hissillä alas, treffi-kokoustilat.fi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen noin klo 19 retrohenkinen diailta Keskuspuistosta Kotojärven ja Takatunturien kautta Meksikoon. Tervetuloa! Lisätietoja: Olli Elo, p. 040 5045 446.

•

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kevätkokous 26.3. Tarkempi aika ja paikka tarkentuvat lähitulevaisuudessa. Kansainväliset Erämessut 7.–10.6. Lämpimästi tervetuloa osastollemme! Perinteisten Torstaikävelyjen ja muiden tapahtumien tiedot lähempänä ajankohtaa Facebookissa ja nettisivuilla rsly.net.

• • •

Tuusulan yhdistys: Perheretket 4.3. klo 10–13. Talviulkoilupäivä Tuomalan rannassa. Nuotio. Perheretki 8.4. klo 10–13 Hyrylän lintutornille. Kokoontuminen parkkipaikalla (Kirkkotien alussa). Kiikarit mukaan! Perheretki 6.5. klo 10–13. Pyöräretki Sarvikalliolle. Lähtö Hyrylän torilta (Hyryläntie 13, Tuusula). Pyöräilykypärä myös aikuisille! Luontoperheretket ovat tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen, myös koulussa olevat sisarukset ovat tervetulleita mukaan. Retkiä opastaa lh Terhi Vikström. Säänmukainen varustus ja omat eväät mukaan. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Perheretket ovat maksuttomia. Luento metsien suojelu- ja maisemaarvoista 21.3. klo 18–19 Jokela-talon Dojokokoushuoneessa (Keskustie 20, Tuusula). Metsätalousinsinööri Heikki Kiuru puhuu puiden ja metsien suojelu- ja maisema-arvoista. Vuosikokous 21.3. klo 19–20 Jokela-talon Dojo-kokoushuoneessa (Keskustie 20). Linturetki 22.4. klo 10–13 Rantamon kosteikolle. Tapaaminen Rantamon pysäköintipaikalla. Oppaana Noora Andersson. Järjestetään yhteistyössä Järvenpään yhdistyksen kanssa.

•

• • •

Vantaan yhdistys: Koko perheen luontokoulusunnuntai 4.3. klo 10–13. Teema: talvenviettotapoja. Tutustumme eläinten erilaisiin tapoihin selvitä talven ylitse. Olosuhteiden salliessa etsimme hereillä olevien eläimien jälkiä lumesta. Tervetuloa Vantaan luontokoululle (Sotungintie 25 A)! Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@gmail.com, p. 040 732 6054. Koko perheen luontokoulusunnuntai + linnunpönttötalkoot 22.4. klo 10–14. Teemana Itämeri. Tule tutustumaan Itämeren erikoislaatuiseen luontoon ja keinoihin, joilla voimme vielä pelastaa meren, jonka sylissä Suomi on! Rakenna samalla linnunpönttö, jonka saat ottaa mukaasi ja asettaa kodiksi linnuille minne tahdot! Tervetuloa Vantaan luontokoululle! Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@ gmail.com, p. 040 732 6054.

•

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

•

Kevättalkoot Paraisilla Jungfruskärin saaressa 28.4.–1.5. Perinteiset Saaristomeren kansallispuiston hoitotalkooleirit pidetään Metsähallituksen kanssa Jungfruskärin kauniilla saarella: niittyjen ja hakamaiden kevätsiivous 28.4.–1.5. ja kesän niittyjen haravointi ja lehdestysleirit 16.–22.7. sisältäen yhden retkipäivän. Kolmas leiri pidetään Berghamnin ja Boskärin saarilla 23.–27.7. Leirit sopivat kaikille luonnonhoidosta kiinnostuneille ja peruskunto riittää hyvin. Jungfruskäriin mahtuu 27 ja Berghamniin 11 leiriläistä. Leireillä on sisämajoitusmahdollisuus ja muonituksesta vastaa piirin leirikokki. Metsähallitus vastaa venekyydeistä ja työnohjauksesta. Ilmoittautumiset: varsinais-suomi@sll.fi, p. 040 372 5301. Kerrothan erikoisruokavaliostasi. Ilmoittautuneet saavat leirikirjeen, josta selviää lisätietoja. Leirit ovat suosittuja. Ilmoittaudu sitovasti. Hirvijokilaakson yhdistys: Puistokävely ja vuosikokous 24.3. klo 11–13. Aloitetaan retkellä Louhisaaren puistoon (Louhisaarentie 229) klo 11 alkaen ja sen jälkeen vuosikokous ja kahvitarjoilu Pakan pirtissä (Askaisten kirjaston takana rivitalon päädyssä oleva kokous/kerhotila). Tutustutaan asiantuntijoiden johdolla Louhisaaren kartanon puiston ja puukujanteen vanhoihin puihin, vanhojen puiden hoitoon ja lahopuun merkitykseen luonnolle. Kokoonnutaan Louhisaaren linnan parkkipaikalla. Lisätietoja: Anniina Lindqvist, anniina@wakkanet.fi, p. 0400 986 064.

•

Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys: Huuhkaja Salon seudulla -luento 28.2. klo 18–20. Paikka: Hilkansali, Vilhonkatu 2. Professori, lintujen rengastaja ja Ssly:n puheenjohtajanakin toiminut Juhani Karhumäki kertoo Euroopan suurimmasta pöllöstä huuhkajasta ja sen elämästä Salon seudulla. Tervetuloa! Esityksen jälkeen Ssly:n vuosikokous, johon kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita. Lisätietoja: Seppo Sällylä, seppo.sallyla@gmail. com, 0400 523 301.

•

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Tapahtumista ja retkistä tiedotetaan nettisivuillamme (sll.fi/turku), josta voi myös tilata sähköisen uutiskirjeen. Tiedotamme myös Facebookissa ja Instagramissa.

•

Kevätkokous 10.4. klo. 18 Luonnonsuojelukeskuksella (Martinkatu 5). Sääntömääräiset asiat. Sen jälkeen metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähteen esitelmä: ”Jatkuvaa kasvatusta – ei avohakkuuta”. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kevään avoimet jäsenillat 22.3. ja 8.5. klo 17.30 Luonnonsuojelukeskuksella (Martinkatu 5). Tule mukaan toimintaan: roskaryhmä, talkooryhmä ja retkiryhmä kaipaavat lisää toimijoita. Ota yhteyttä turkulsy@gmail.com. Kevätkokous 10.4. klo 18–20 Luonnonsuojelukeskuksella (Martinkatu 5, Turku). Käsitellään sääntömääräiset asiat. N. klo. 18.30 kuullaan metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähteen esitelmä: ”Jatkuvaa kasvatusta – ei avohakkuuta”. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja se on avoin kaikille. Tervetuloa!

• •

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420. Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

•

Kevätpäivät 13.–15.4. Laitikkalan koululla Pälkäneellä! Ohjelmassa rentoa ajanvietettä, inspiroivaa asiaa, kiinnostavia työpajoja ja herkullista vegaaniruokaa. Tervetuloa! Tietoa ohjelmasta, ilmoittautumisesta, kuljetuksista ja osallistumismaksuista Facebookissa nimellä Kevätpäivät 2018. Yhteyshenkilö Hämeen piirissä: emma.pohja@luontoliitto.fi Liittovaltuuston kevätkokous 21.4. Annankadun keskustoimistolla Helsingissä. Lisätiedot: sami.saynevirta@luontoliitto.fi Maailma kylässä –festivaalit 26.–27.5. Luonto-Liitto on mukana festivaalien mahdollisuuksien tori teltalla esittelemässä toimintaa. Ilmoittaudu esittelemään Luonto-Liiton toimintaa! Lisätiedot: sami.saynevirta@luontoliitto.fi.

• •

Metsäryhmä: Metsäkartoituskurssi Nuuksiossa 18.–20.5. Opetellaan havainnoimaan metsän rakennepiirteitä ja suojeluarvoja ja etsimään ja tunnistamaan uhanalaisia sekä vanhaa metsää indikoivia eliölajeja. Majoitus mökissä tai omassa teltassa. Aiempaa kokemusta ei tarvita, innokkuus riittää. Kurssi on kaikille ilmainen. Ilmoittautumiset: Lauri Kajander: lauri.kajander@luontoliitto.fi, p. 045 1179 610.

•

16–20 Oulun yliopiston kasvitieteellisessä museossa. Perehdytään ympäristökasvatukseen, lasten kanssa toimimiseen ja luontoleirien ohjelman suunnitteluun. Myöhemmin Possun leireille valituille leirinohjaajille järjestetään syventävä koulutus ennen leirikesää! Koulutus on ilmainen. Kevät tuuli soimaan! -tapahtuma 14.3 klo 16–20. Koko perheen luontoretki Oulun Letonniemen luonnonsuojelualueelle. Yhteinen lähtö Rajahaudan venesatamasta klo 10. Ohjelma ja aikataulu tarkentuu. Kevään aikana on tulossa muita tapahtumia! Suunnitelmissa aktiivien leffailtoja, nuorten vegaaniruokailta, keskustelutilaisuuksia sekä retkiä lähiluontoon Oulun seudulla. Tarkemmat tiedot tapahtumista piirin nettisivuille sekä piirin jäsenille ja sähköpostilistalaisille. Jos haluat liittyä sähköpostilistalle, laita yhteystietosi osoitteeseen essi.wallen@ luontoliitto.fi. Muutokset saattavat olla mahdollisia, joten seuraa tapahtumien tietoja Possun Facebook-sivuilta ja nettisivuilta.

• •

Pohjanmaan piiri: Nuorten luontoleiri 12–15-vuotiaille 18.–21.6. Raippaluodon Sommarössä. Luvassa seikkailua ja elämyksiä luonnossa, tuttua rentoa meininkiä sekä uimista, saunomista ja leirinuotio. Hinta: Luonto-Liiton (tai SLL) jäsenille 95€ ja muille 125€ sisaralennus 10€. Vähävaraisille voidaan myöntää alennus. Ilmoittaudu sitovasti 31.3. mennessä lomakkeella: polp.fi/leirit. Lisätiedot: leirit@polp.fi tai p. 044 2970 282. Nuorten vaellusleiri 15–19-vuotiaille 29.6.–1.7. Merenkurkun ihmeellisellä ja ainutlaatuisella maailmanperintöalueella Raippaluodossa, Björköby-Panike-reitillä ja yövytään kaksi yötä teltoissa. Leiri sopii myös vasta-alkajille. Voit lainata järjestäjältä joitain varusteita. Hinta: Luonto-Liiton (tai SLL) jäsenille 70€ ja muille 100€, sisaralennus 10€. Vähävaraisille voidaan myöntää alennus. Ilmoittaudu sitovasti 31.3. saakka lomakkeella: polp.fi/leirit. Lisätietoja: leirit@polp.fi tai p. 044 2970 282.

Uudenmaan piiri: Kevätkokous 20.3. Tervetuloa LuontoLiiton Uudenmaan piirin, Vantaan Luonnonystävien ja Espoon Nuorten Ympäristönsuojelijoiden kevätkokouksiin, joka järjestetään osoitteessa Mechelininkatu 36, Helsinki. Asialista ja kutsu löytyvät nettisivuiltamme pari viikkoa ennen kokouksia. Leirinohjaajakurssi 6.–8.4. Östersundomin nuorisotalossa. Koulutamme tulevan kesän leiriohjaajat. Kurssi antaa varmuutta ja vinkkejä ohjaajana toimimiseen. Ilmoittaudu mukaan lup@luontoliitto.fi Vaikuttamo 9.4. Tule moikkaamaan meitä Tapiolan kultturikeskukseen klo 9–15. Vai haluaisitko kertoa Luonto-Liiton toiminnasta tapahtumassa? Olet tervetullut myös ideoimaan ja järjestämään ohjelmaa Vaikuttamoon! Kiinnostuitko? Lähetä viestiä: lup@luontoliitto.fi. Nuorten ryhmän retki Granöhön 13.– 15.4. Luvassa retkeilyä ja nuotiolla fiilistelyä. Lisätietoja Facebookissa Pauligin Nuorten ryhmän sivulla, missä voit ideoida ja kertoa toiveesi. Ensiapu 1-koulutus 21.–22.4. Pauligin huvilallaa Helsingissä. Lisätietoja: luppi.fi. Kevätseuranta tulee taas! Kiinnostaisiko sinua tehdä Kevätseurantatunteja nelosluokkalaisille? Voit tehdä vierailuita yhden tai useamman. Hyvä mahdollisuus tehdä myös esimerkiksi opintoihin liittyvä harjoittelu. Lähetä viestiä lup-lapset@luontoliitto.fi. Kesäleirit. Järjestämme kesällä monia leirejä lapsille, nuorille ja perheille: luppi.fi Leirityöntekijäksi: leirityöntekijöiden haku on virallisesti päättynyt, mutta kannattaa katsoa sivuiltamme josko vielä olisi vapaana paikkoja johtajaksi, ohjaajaksi, kokiksi tai apuohjaajaksi. Luppi.fi.

Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri: Koko perheen talvitapahtuma 4.3 Sanginjoella Loppulan tilalla. Kumppani: Luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys. Ohjelmaa on tarjolla kaikenikäisille! Tapahtuma on maksuton, mutta pientä käteistä voi varata kahvilan ostoksia varten. Katso lisätietoja nettisivuiltamme! Possun kevätkokous 12.3 klo 14 Oulun yliopiston Telluksen kokoushuoneessa. Leiri- ja kerhonohjaajakoulutus 14.3 klo

Varsinais-Suomen piiri: Lasten luontokerho keskiviikkoisin klo 17–19 Raisiossa. Kerho kokoontuu kevätkaudella yhteensä 14 kertaa. Lukukausimaksu 30 €. Tiedustele vapaita paikkoja kerho-ohjaajalta: katripurtsi@hotmail.com Kevätkokous 13.4. Tervetuloa! Esityslistalla on sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntömuutos piirin yleiskokouskutsujen verkon kautta lähettämisen mahdollistamiseksi. Kokouksen jälkeen luvassa oheisohjelmaa.

Luonto-Liiton Hämeen piiri: Kevättuuli soi! -tapahtuma 17.3. Haiharan kartanolla (Haiharankatu 30, Tre). Tarjolla kevätpörinää koko perheelle. Luvassa leikkejä, monipuolista ohjelmaa ja pientä purtavaa. Vapaa pääsy. Kumppani: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Kevätkokous 27.3. piirin toimistolla (Kuninkaankatu 39, Tre). Suunnittelemme tulevaa toimintaa. Tule mukaan!

• • •

•

• • •

Ville Lehvonen

Luonnonsuojelija 1/2018

•

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa // sll.fi/parasjuttu // Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan norppakassi (arvo 12,90 €). Kiitos palautteesta!

• • • • • • • • •

Talkooleirejä Saaristomerellä Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin perinteiset Saaristomeren kansallispuiston hoitotalkooleirit vuonna 2018 Paraisilla Jungfruskärin kauniilla saarella niittyjen ja hakamaiden kevätsiivous 28.4.–1.5. Kesän niittyjen haravointi ja lehdestysleirit Jungfruskärissä 16.–22.7 sisältäen yhden retkipäivän. Kolmas leiri Berghamnin ja Boskärin saarilla 23.–27.7. Jungfruskäriin mahtuu 27 ja Berghamniin 11 leiriläistä. Leireillä on sisämajoitusmahdollisuus ja muonituksesta vastaa piirin leirikokki. Leirit järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen kanssa Metsähallitus vastaa venekyydeistä ja työnohjauksesta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset (ja mahdollinen erikoisruokavalio): varsinais-suomi@sll.fi tai p. 040 372 5301.

WANTED!

Ryhdy vapaaehtoiseksi valokuvaajaksi

Kuvissa on voimaa! Niillä voi vaikuttaa, herättää tunteita ja saada toimimaan luonnon puolesta. Kuvaaminen on siis luonnonsuojelutyötä parhaimmillaan. Luonnonsuojeluliitto ja sen paikalliset piirit ja yhdistykset etsivät vapaaehtoisia valokuvaajia tallentamaan kevään ja kesän tapahtumien, retkien ja talkoiden tunnelmaa. Otamme kiitollisuudella vastaan myös luontokuvia. Kuvia käytetään luonnonsuojelutyöhön ja voit itse määritellä, millaiset oikeudet kuvillesi annat. Vapaaehtoistyöstä saat arvokasta kokemusta, tapaat mielenkiintoisia ihmisiä ja pääset kiinnostaviin luontokohteisiin. Samalla olet mukana suojelemassa suomalaista luontoa. Ilmoittaudu verkkolomakkeella: //sll.fi/vaparikuvaajaksi//

Luonnonsuojelija 1/2018

Lauri Salminen

Varoitusmerkkejä Ismo Tuormaa

Ympäristöhallinnon peijaiset Meillä on tapana kauhistella Yhdysvaltain Donald Trumpin tai Venäjän Vladimir Putinin toimia näiden maiden luonnonsuojelulainsäädännön ja -hallinnon alasajamisessa. Täsmälleen sama asia on kuitenkin tehty myös Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eikä pohjaa ole vielä edes nähty. Kun tavallinen suomalainen kuulee sanan hallinto tai lainsäädäntö, hän yleensä vaihtaa seuraavaan uu-

•Hudit &osumat

”

Niitä [avohakkuita] kannattaa käydä katsomassa 10 vuoden kuluttua ja huomata se uusi metsä, joka kasvaa sillä samalla paikalla. Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha yle.fi 25.1.

”

Suomalainen metsäpolitiikka on kunnianhimotonta ja vakavasti törmäyskurssilla tieteen kanssa. Metsäekonomian professori Olli Tahvonen, hs.fi, 16.2..

”

Voihan luontokohteelle siirtyä moottoritietäkin pitkin, miksei sitten #avohakkuu'alueen reunaa. @MetsayhdistysRy, Twitter, 19.1.

”

Niin se maailma muuttuu. Ennen #muovi oli kätevä ihmeaine, nyt se on saastetta. @Okahkonen, Twitter, 9.2.

”

Lentäminen on tehnyt matkustamisen maan ääriin liian helpoksi. Jari Hanska, ilmastonmuuttajat.fi 8.2.

tiseen, koska aihe ei tunnu kiinnostavalta. Kuitenkin kiitokset valtaosasta Suomen hyvistä ja luontoa suojelleista ratkaisuista kuuluvat juuri ympäristöhallinnolle, sitä tukeneelle lainsäädännölle ja niille aiemmin annetuille riittäville voimavaroille. Toki päätöksiin ovat vaikuttaneet myös kansalaisjärjestöt, mutta ilman hallinnon ja lainsäädännön tukea niiden vaikutusmahdollisuudet olisivat olleet heikommat. Mitä sitten on tapahtunut. Tässä lyhyt historia. 1980-luvulla perustettiin ympäristöministeriö ja läänien ympäristöhallinto, tehtiin koskiensuojelulaki, monia kansallispuisto- ja soidensuojelupäätöksiä ja suojeluohjelmia ja palkattiin ympäristövirkamiehiä myös kuntiin. 1990-luvulla alkoi alamäki. Silloin puhuttiin jopa aiempien luonnonsuojeluohjelmien mitätöinnistä, ja kuntien ympäristöhallinnon vaikutusmahdollisuuksia vedettiin alas etenkin maaseutukunnissa. Kurimusta helpotti Euroopan unioni Natura-suojeluverkko ja EU-lainsäädäntö. 2000-luvulla luonnonsuojelun alasajo on ollut vauhdikasta. Ensin lakkautettiin itsenäiset ympäristökeskukset ja toiminta liitettiin myös elinkeinoja

liikenneratkaisuista vastaaviin Elyihin. Tämä ei olisi ollut katastrofi, sillä itsenäisyys ja puhevalta yleisen ympäristöedun valvojana säilyi. Suurempi takaisku oli, että valtion säästötalkoissa luonnonsuojelusta ja ympäristövalvonnasta vastaavia virkamiehiä vähennettiin suhteessa paljon enemmän kuin muita virkamiehiä. Eikä tämä ollut tietenkään vahinko. Nyt 2010-luvulla Elyt lopetetaan ja tehtävät siirretään maakuntiin ja osin LUOVA-virastoon, jossa luonnonsuojelun pelätään olevan alisteisessa asemassa luonnonvarojen taloudelliseen hyödyntämiseen verrattuna. Samalla lopetetaan kätevästi ympäristöviranomaisten oikeus valittaa toisten virkamiesten tekemistä päätöksistä eri oikeusasteisiin. Yleisen edun eli etenkin luonnon oikeuksien valvonta siirtyy tavallisille kansalaisille, joiden näkemyksiä ei ole tavattu ottaa oikeusasteissa yhtä todesta kuin viranomaisten. Aiottu hallintomuutos on suoraan MTK:n ja EK:n toivelistalta. Väitteet siitä, että yleinen etu otetaan jatkossa huomioon viranomaisten yhteisen valmistelun myötä ovat täyttä puppua. Tuleva maakuntahallinto sinetöi ympäristöhallinnon lopullisen vetämisen alas vessanpöntöstä.

Liity jäseneksi

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Lasten norppapaita

27,90 € (sis. alv. 24 %)

Unisex norppacollege

57,90 €

Ville Lehvonen

(sis. alv. 24 %)

sll.fi/luontokauppa