Luonnonsuojelija 1/2019 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 1/2019 hinta 5 euroa sis. alv

Huippuhiihtäjä lähti mukaan ilmastotyöhön

Tavoitteena hiilineutraali Suomi

TEHDÄÄN ILMASTOVAALIT #ilmastovaalit #ääniluonnolle #korvaamaton #nytonpakko

Vähennä lemmikin päästöjä

Luonnonsuojelija 1/2019

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity Tilaa uutiskirje: sll.fi/uutiskirje Fiilistele Instagramissa: instagram.com/luonnonsuojeluliitto

Lue lehteä verkossa: sll.fi/ luonnonsuojelija

Ville Lehvonen

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Vaali-ilmaston muutos Ilmasto on kevään eduskuntavaalien avainkysymyksiä. Se nousi Helsingin Sanomien helmikuun alussa julkaiseman tutkimuksen perusteella jo kolmanneksi tärkeimmäksi vaaliteemaksi suomalaisille. Edellä olivat vain terveydenhoito ja työ. Perässä tulivat esimerkiksi valtiontalous veroineen, maahanmuutto, syrjäytyminen ja turvallisuus. Ilmasto, energia ja ympäristö painottuivat eritoten naisten vastauksissa. Usein vaalikeskusteluissa jokin yksittäinen aihe kohoaa kärkiteemaksi, josta varsinkin vaalien loppuvaiheessa väännetään. Kärkipaikat saattavat vielä vaihtua. Vaaliteemaklassikoihin on lukeutunut työllisyys. Mutta nyt ilmasto on tässäkin mielessä lämmennyt. Tämä on historiallista. Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta totesi jo vuosi sitten presidentinvaalien alla, että ”il-

masto on noussut tällä vuosikymmenellä yleisellä poliittisella agendalla niin korkealle, että se tulee esiin kaiken tyylisissä vaaleissa”. Esimerkiksi vaalit voittaneella presidentti Sauli Niinistöllä ilmasto oli kärkiteemana. Vaalikeskustelut ja äänestäminen eivät ole kuitenkaan sama asia. Luonnonsuojeluliiton johtavana asiantuntijana vuosikymmenet työskennellyt Ilpo Kuronen lataa eläkkeeltä käsin: ”Tullaan käyttämään termiä ilmastovaalit, mutta ihmiset eivät tule tekemään vaaliratkaisuaan ilmaston pohjalta. IPCC:n raportti ei kiihdyttänyt oikeastaan muuta kuin keskustelua.” Kyyniseltä vaikuttava kanta perustuu ajatukseen, että ihmiset toimivat välillä epäloogisesti. Toivomme jotakin, mutta emme ole silti välttämättä valmiit hyväksymään sitä toteuttavia keinoja – esimerkiksi yk-

sityisautoilun tai hakkuiden rajoittamista. Osa poliitikoista käyttää ilmiötä railakkaasti hyväkseen etsiessään äänestäjäkuntaansa. Vaikka vaalit ovat tavallisen suomalaisen vallankäytön huippuhetkiä, ratkaisee lopulta oman käyttäytymisemme muutos. Teot todellakin puhuvat. Ja tämän puolueet ja poliitikot pistävät merkille. Puolueet eivät ole myöskään irrallaan kansasta. Ne ovat tahtomme, halumme ja toiveidemme ilmentymiä. On arvostettavaa, että ihmiset ovat valmiita asettumaan ehdolle ja alttiiksi toisten arvostelulle. Samalla on ymmärrettävä, että puolueet muotoilevat vastauksiaan kulloisenkin kuulijan mukaan. Mediavalmennetut ammattipoliitikot ovat mestareita kävelemään nuoralla vastakkaisten seinämien välillä. Tämä tuli ilmi myös tässä lehtemme numerossa julkaistavassa Suomen luonnonsuojeluliiton vaalikyselyssä eduskuntapuolueille. Esimerkiksi keskusta vastasi lähes kaikkiin kysymyksiin kyllä ja ei. Onneksi avoimet perustelut avasivat puolueen näkemyksiä. Vaaleihin on vielä matkaa. Kiivain taisto on vasta edessä. Huhtikuun puolivälissä tiedämme, säilyikö polttopiste ilmastossa vai harhauduimmeko ottamaan kantaa johonkin päivänpoliittiseen otteluun, jolla ei ole varsinaisesti merkitystä sivilisaatiomme säilymiselle. Ja toukokuussa saamme äänestää vielä toistamiseen, osana itseään etsivää Euroopan unionia.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 1/2019, marraskuu | 45. vuosikerta ISSN 0788-8708 – sll.fi/luonnonsuojelija – Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimituspäällikkö, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Oona Lohilahti, Jukka-Pekka Ronkainen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 1/2019: Laura Rantanen, Hannu Toivonen Kannen kuva: Felix Siivonen Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2019: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2019 (aineistopäivä suluissa): 25.2. (5.2.), 20.5. (30.4.), 19.8. (30.7.) ja 25.11. (5.11.) Ilmoitushinnat 2019: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton jäsen

Luonnonsuojelija 1/2019

”

Suomen kevättalvi on ihmisen aikaansaannoksia vaikuttavampi, itsestään meluamaton valotaideteos.

Dan Hamill

Jään kausi

Indrin vieraana

• Sisällys

5 Lumesta riippuvainen Hiihtäjä Martti Jylhä on pienentänyt päästöjään hyvillä valinnoilla.

Koirien määrä on kasvussa – ja samalla ympäristökuormitus

7 Indrin vieraana

Laura Blomberg kertoo lempipaikastaan Madagaskarilla.

8 Suovetoomuksen allekirjoitti yli 12 000

Kultasepän Lumesta omatunto riippuvainen

Pexels

Soidensuojelua on laajennettava, vaatii Luonnonsuojeluliitto

10 Kaivoshankkeita kumotaan lakivaikuttamisella Suomeen tulee jatkuvasti uusia kaivosvarauksia.

10 Jään kausi Kevätluonto muovaa jäästä komeita jääputouksia.

12 Luonto pyrkii eduskuntaan Luonnonsuojelija teki puolueille ympäristökyselyn

18 Tavoitteena hiilineutraali Suomi Meillä on keinot rajoittaa maapallon lämpötila 1,5 asteeseen.

22 Toivo syntyy yhdessä tekemällä

Suojeluasiantuntija Otto Bruun

Merja Paakkanen

Vuokatti Ski Team Kainuu / Heidi Lehikoinen

6 Lemmikkinä lihansyöjä

Vapaaehtoiset ovat lähteneet innolla mukaan ilmastotyöhön.

26 Jäsen, päivitä tietosi Luonnonsuojeluliiton jäsenten käytössä on uusi jäsenpalvelu.

26 Pienen maan syndrooma Liisa Hulkko pohtii kolumnissaan Suomen ilmastovälttelyä.

Luonnonsuojelija 1/2019

Juho Holmi (CC BY-ND 2.0)

• Vink vink

Arktis lämpenee

Tilaamalla lehden tuet luonnonsuojelua. Kestotilaus Luonnonsuojeluliiton jäsenille vain 61,50 € vuodessa. //suomenluonto.fi/tilaalehti//

Auta soita, suojelet ilmastoa Suot ovat Suomen suurin hiilivarasto. Suojelemalla ja ennallistamalla soita, saamme lisäaikaa ilmastotyöhön.

Luonnonsuojeluliitto järjestää Joensuussa ja Mikkelissä norppaturvallisten katiskojen rakennustalkoot. Opettajina ovat luontokuvaaja ja kalastaja Juha Taskinen sekä näyttelijä Kari Hietalahti. Vapaa-ajankalastaja voi lunastaa katiskan Vaihda verkot katiskaan -tapahtumissa allekirjoitettuaan lupauksen norpille vaarallisen verkkokalastuksen välttämisestä.

Luonnonsuojelija-lehti on luonnonsuojelijoiden oma lehti. Kehitetään siitä siis yhdessä entistä parempi ja innostavampi! Oletko tyytyväinen Luonnonsuojeluliiton jäsenetuun? Millaisia juttuja haluaisit lukea, miten usein lehti saisi ilmestyä? Vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Vastaa lukijakyselyyn verkossa tai lähetä perinteinen kortti: //sll.fi/lukijakysely//

#KORVAAMATON

Seuraa vaalityötä

Ilmastonmuutos uhkaa kaikkea, mitä rakastamme. Mikä on sinulle korvaamatonta? Tule mukaan ilmastokampanjaamme kertomaan poliitikoille huolesi! Korvaamaton-ilmastokampanjan tavoitteena on luoda kestävä tulevaisuus vaatimalla poliitikoilta ilmastoystävällisiä päätöksiä. Lue lisää: //korvaamaton.fi//

Luonnonsuojeluliiton eduskuntavaalityö on koottu verkkoon. Tutustu liiton vaalitavoitteisiin, seuraa asiantuntijoiden blogikirjoituksia ja lue esimerkiksi tämän lehden juttujen taustamateriaalit verkkosivuilta. Jaa viestiä eteenpäin somessa. //sll.fi/vaalit2019//

• Yhteistyössä

Teksti Pirjo Itkonen

Tuoteyhteistyöllä lisää tukea saimaannorpalle Raikastamon norppamehut saavat tänä keväänä kaveriksi kauppojen hyllyille kotimaisen Kultasuklaan valmistaman norppa-välipalapatukan. Tuote on kehitetty yhteistyössä Arctic Superfoodsin kanssa ja se sisältää puhdasta suomalaista kauraa, porkkanaa ja hunajaa. Norppapatukka maistuu mansikalta ja maitosuklaalta. Tuotteen maitosuklaa on utz-sertifioitua. Jokaisesta myydystä patukasta ohjataan kymmenen senttiä Luonnonsuojeluliiton saimaannorpan konkreettiseen suojelutyöhön kuten Vaihda verkot katiskaan -kampanjaan. Pillimehuilla on kerätty jo yli 40 000 euroa, joten odotukset ovat korkealla! Norppamehujen ja -patukan Norps Rescue -slogan yhdessä veikeän näköisen piirrosnorpan kanssa on mainostoimisto Adamsin hyväntekeväisyystyönä suunnittelema tuoteilme tukemaan Luonnonsuojeluliiton saimaannorpan suojelutyötä.

Jarkko Översti

Jorma Luhta

Lahjoita 10 € soille lähettämällä tekstiviesti 10E SUO numeroon 16588 tai tekemällä lahjoitus osoitteessa //www.sll.fi/lahjoita//

Vastaa lukijakyselyyn

Kuvat: Markku Tissarinen, Antti Halkka, Eemeli Kiviniemi, Päivi Häikiö

Vuoden toisessa numerossa Suomen Luonto suuntaa katseensa Arktikseen. Lämpenevä ilmasto koettelee jo pohjoista luontoa ja sen lajeja. Toimittajat Riikka Kaartinen ja Johanna Mehtola vierailevat Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Grönlannin vesillä liikutaan myös Outi Tervon jutussa sarvivalastutkimuksesta, jossa hän on ollut mukana. Jorma Luhta vaeltaa Suomi-neidon sormenpäiden korkeudella lumimyräkän keskellä ja kuulee tunturilakeuden keskellä viisi- tai kuuusitavuisen haukun. Se on naali! Naali ei ole pesinyt Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Noihin aikoihin kanta romahti muissakin Pohjoismaissa. Naali on kärsinyt ensin liikametsästyksestä ja sitten ilmastonlämpenemisen myötä ketun leviämisestä sen elinalueille. Naalin tutkimus- ja suojelutyötä on tehty Ruotsissa ja Norjassa. Nyt naali voi olla palaamassa Suomeen. Lisäksi lehdessä kerrotaan tunturipöllön ja tunturikasvien tilanteesta.

Turvallisia katiskoja

Luonnonsuojelija 1/2019

Lumesta riippuvainen Hiihtäjä Martti Jylhä on pienentänyt päästöjään hyvillä valinnoilla. Teksti Oona Lohilahti

Vuokatti Ski Team Kainuu / Heidi Lehikoinen

Talviurheilijoiden jos keiden pitäisi olla etunenässä tekemässä ilmastonmuutoksen vastaisia tekoja, sanoo maajoukkuehiihtäjä Martti Jylhä. Talvilajien ja ilmaston suhde on hänen mielestään ristiriitainen. ”Vaikka olemme riippuvaisia talvesta ja talviolosuhteista, huipputasolla tässä lajissa matkustetaan aika paljon.” Ilmastonmuutoksen vaikutus hiihtoon ja maapalloon on tullut selväksi korkean paikan leireillä. Ikijää karkaa aina vain kauemmas ja lumiolosuhteet muuttuvat epävarmemmiksi. Ilmastonmuutoksen takia koko lajin tulevaisuus on epävarma. ”Nuorille käy vaikeaksi harrastaa talviurheilua, kun siihen ei ole olosuhteita siellä, missä suurin osa väestöstä asuu.” Jylhä on yksi Protect Our Winters -kampanjan ilmastolähettiläistä. Helmikuun alussa hän ilmoitti sijoittavansa Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssiin, jossa ennallistetaan ojitettua suota. Jylhän mielestä tämä on selkeä ja vaikuttava ilmastoteko. Monet hiihtäjät käyttävät suota harjoittelupaikkana, joten suo yhdistää oman lajin ilmastonmuutostyöhön. Jylhä haastoi myös Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) ilmastotalkoisiin. Hänen mielestään hiihdossa ei kansainvälisellä tasolla ajatella ilmastonmuutosta tarpeeksi. Hyvä esimerkki tästä kuultiin helmikuussa, kun FIS:n puheenjohtaja Gian-Franco Kasper vähätteli ilmastonmuutosta toteamalla haastattelussa, että ”meillä on lunta, joskus jopa valtavan paljon”. ”On aika kuvaavaa, että siellä ei osata vielä erottaa toisistaan sellaisia asioita kuin ilmasto ja sää.” Vaikka Kasper myöhemmin pyysi lausuntoaan anteeksi, Jylhä huomauttaa, että FIS:n ympäristöstrategia on vuodelta 1994. Oman arjen hiilidioksidipäästöt Jylhä on onnistunut puolittamaan. Myös ammatista johtuvat päästöt ovat vähentyneet merkittävästi, koska Jylhä pyrkii matkustamaan kotimaassa maata pitkin. ”Vaikka tämä ei ole mikään vapaudu vankilasta -kortti, haluan silti kompensoida päästöjäni.” Lue Jylhän vinkit netistä: //sll.fi/luonnonsuojelija//

• Peukut

Maija Lielahti

Polycart CC BY 2.0

Koonnut Oona Lohilahti

Alennuksella Haltiaan

Dokumentti Saimaalta

Ei jätteille

Suomen luontokeskus Haltian Jälki-näyttelyssä tutkitaan ihmisen luontoon jättämää jälkeä pohjoismaisten valokuvaajien kuvien ja henkilökohtaisten tarinoiden kautta. Tukeakseen luonnonsuojelun kanssa vapaaehtoistyötä tekevien jaksamista, Haltia tarjoaa näyttelyn puoleen hintaan Luonnonsuojeluliiton jäsenille 12.5.2019 asti. Kerro jäsennumerosi sisälle tullessasi. //haltia.com/jalki//

Saimaan saareen, kauniin järviluonnon keskelle sijoittuva koko perheen dokumenttielokuva Vedenneito saa ensi-iltansa 5.4.2019. Petteri Saarion ohjaama dokumentti tutustuttaa katsojat Saimaan luontoon ja eläimiin neljänä vuodenaikana 13-vuotiaan Emikan ja hänen serkkunsa Antin seikkailujen kautta. Dokumentin tavoitteena on kannustaa lapsia ja heidän vanhempiaan viettämään enemmän aikaa luonnossa.

Zero Waste Finland -yhdistys edistää ja kehittää kestävää elämäntapaa ja jätteettömyysajattelua Suomessa. Lähes vuoden toimineen yhdistyksen mukaan jätteettömän elämäntavan takana on viiden K:n sääntö: kieltäydy, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi. Vuonna 2018 yhdistys keskittyi kertakäyttökulttuuriin. ZWF:n nettisivuilla on paljon jätteettömyyteen liittyviä tekstejä. //zwf.fi//

Luonnonsuojelija 1/2019

EKOVINKIT

Emma Ojasen Felix-kissa ulkoilee talutushihnassa, silloinkin pitää valvoa ettei se pääse säikyttelemään lintuja.

Lemmikki ekotyyliin Etsi rakentavia ratkaisuja ja myönteisiä näkökulmia. Älä lyttää toisia ihmisiä tai arvostele tietämättömyydestä tai kulutusvalinnoista. Keskity mieluummin porukalla miettimään, miten asiat voisi tehdä paremmin. Voiko rotujärjestö ottaa kantaa esimerkiksi järjestämällä tmistajan kanssa?

1. Kirjoita palautetta lemmikkisi valmisruuan

valmistajalle ja kysy mistä raaka-aineet ovat kotoisin ja miten ne tuotettu (luomu vai tavallinen). Tiedustele erityisesti palmuöljyn, soijan ja maissin alkuperää sademetsien säilymisen näkökulmasta.

2. Kokeile valmistaa koiran ruuat itse. Huomaa myös mahdollisuus käyttää hävikkiruokaa. Päiväysvanhat liha- ja kalatuotteet voivat olla käyttökelpoisia, kuten myös raejuusto, piimä ja viili.

3. Kierrätä tavaroita ja suosi käsityötä. Älä osta

• Ekoelämää

Lemmikkinä lihansyöjä Koirien ja kissojen pidon ekologisuudesta ei kauheasti puhuta. Totuus kuitenkin on, että lemmikit kuluttavat luonnonvaroja, ja vegaanikin joutuu ruokkimaan koiransa ja kissansa eläinkunnan tuotteilla. Tekstit Laura Rantanen, kuva KuvapalveluOK

Korpilahtelainen Emma Ojanen on Green Care -menetelmiä työssään käyttävä psykologi. Hän tekee asiakastyötä luonnossa ja eläinten kanssa. Ojasella on kotonaan kaksi koiraa, neljä kissaa ja neljä kanaa. Green Care -toiminnan periaatteisiin kuuluu ympäristöystävällisyys ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. ”Kestävä kehitys ja ilmastokysymykset on pystyttävä ottamaan huomioon kaikessa toiminnassa, eikä lemmikkieläinten pito voi olla poikkeus tästä”, Ojanen sanoo. Eikö olisi ekologisinta olla kokonaan ilman lemmikkieläimiä? ”On varmasti totta, että se olisi kaikkein ekologisinta. Kestävään kehitykseen kuuluu kuitenkin myös sosiaalinen kestävyys. Eläinten merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille tulee koko ajan lisää tietoa. Olemme maailmantilanteessa, jossa on ensiarvoisen tärkeää, että ihmisten mielenterveys pysyy kunnossa”, Ojanen sanoo. Lemmikit lisäävät rakkautta, ja hyvinvoiva ihminen jaksaa parantaa maailmaa.

viketuotannon sivuvirroista, olisi tärkeää että tuotanto kokonaisuudessaan olisi kestävällä pohjalla. Lähituotanto, luonnonmukaisuus ja monimuotoisuus ovat yleistä ruokaturvaa lisääviä asioita”, Ojanen sanoo. Hänestä lemmikkien omistajilla on isot vaikutusmahdollisuudet siihen, kuinka ruokaa tuotetaan. Moni lemmikinomistaja on kiinnostunut kestävämmistä valinnoista, mutta tiedonsaanti esimerkiksi lemmikkien valmisruokien raaka-aineista ei ole helppoa. Tuote on usein valmistettu yhdessä maassa mutta raaka-aineet ovat kotoisin useammasta paikasta. Kotimaisten raaka-aineiden suosiminen on Ojasen mielestä tärkeää. ”On hyvä, että kauppoihin on tullut kotimaista kuivaruokaa. Pientuottajien kananmunat, kala ja esimerkiksi lammas lemmikkien ruuan osana ovat myös mahdollisuus tukea kestävää tuotantoa Suomessa. Kaikkein suurinta tuhlausta on lemmikkien ruokahävikki.” Koirille ja kissoille löytyy myös paljon erilaisia luomuruokia valmiina, mutta ekologisinta on valmistaa lemmikkien ruoka itse. Koirasta voi teoriassa totuttaa kasvissyöjän pienin askelin, mutta ruokavalion koostaminen vaatii huolellista työtä, eivätkä kaikki asiantuntijat ole sen terveellisyydestä yksimielisiä. Moni koira on allerginen viljalle ja kasvispitoista ravintoa syövä koirakin tarvitsee luita. Kissasta sen sijaan ei saa vegaania. Sen ihanneravintoa on hiiri. Kissa tarvitsee ravinnostaan lihan aminohappoja, joiden puute voi tehdä siitä sokean. Yksilötasolla voi hyvin myös miettiä, onko lemmikin oltava juuri kissa tai koira. Jos ei halua lihaa syövää lemmikkiä, voisi harkita vaikka kania tai kanaa, jotka voivat olla lemmikkeinä osa kestävämpää elämäntapaa. Ojasen kanat syövät luomutäysrehua ja osallistuvat kesällä vieraslajien torjuntaan syömällä jättipalsamia. Ne myös tuottavat munia, joiden alkuperän varmasti tietää. Ojanen muistuttaa, että tärkeintä on nähdä asiat mittakaavassa: ”Usein lemmikkien pito vähentää kulutusta muissa asioissa, esimerkiksi matkustelu jää monelta lemmikin omistajalta vähemmälle.”

Lemmikit lisäävät rakkautta ja hyvinvointia.

Ekoruokaa lemmikeille Ojanen näkee psykologina, että kaiken kieltämistä parempi tapa on etsiä keinoja tehdä asiat ympäristöystävällisemmin. Lemmikkien pidossa se tarkoittaa esimerkiksi tiedostavuutta eläinten ruuan ja tarvikkeiden suhteen. Hän ei itse ole kasvissyöjä, mutta miettii, missä ruoka on tuotettu. ”Koska lemmikkien ruuat tuotetaan muun elintar-

krääsää. Kirpparilta eurolla ostettu vanha peitto voi olla koiralle yhtä hyvä peti kuin viidenkympin Kiinan tuonti. Jos ostat uutta, satsaa käsityöhön.

4. Moni eläintenomistaja omistaa auton lem-

mikkien takia. Totuta lemmikit busseihin ja juniin ja käy lähimetsässä lenkillä. Mieti myös, voisiko vaikka koiraseuran yhteisiin tapahtumiin järjestää kuljetuksen biokaasubussilla?

5. Jos sinulla on oma kompostori, koirankakat

voit kompostoida siellä. Jos ei, korjaa kakat polttokelpoisen jätteen astiaan. Koirankakka ei sovellu biojäteastiaan. Esimerkiksi Helsingin koirapuistojen kakat päätyvät Ämmässuolle HSY:n biomädätyslaitokseen.

NÄKÖKULMA:

Koirien määrä kasvaa Erityisesti koirien määrä kasvaa koko ajan, joten myös niiden ympäristökuormitus kasvaa. Lemmikkien pidon ympäristö- ja ilmastovaikutuksista löytyy vähän tutkittua tietoa, vaikka ilmastonmuutoksesta on keskusteltu kymmeniä vuosia. Suomessa on 700 000 koiraa ja 600 000 kissaa. Noin 35 prosentilla kotitalouksista on joku lemmikkieläin. Neljällä prosentilla kotitalouksista on sekä koira että kissa. KOIRIEN MÄÄRÄ 700 000 600 000

630 000

2009 2012 2016 Lähde: Tilastokeskus

Koirien määrä kasvoi 11 % neljässä vuodessa, ja kasvu näyttää jatkuvan.

”

Jo ennen indrin kohtaamista olin kuunnellut sen aavemaista huutoa sumuisen metsän keskeltä.

• Lempipaikka Indrin vieraana Mitsinjo Park on äärimmäisen uhanalaisen puoliapinan Indri indrin kotimetsä itäisellä Madagaskarilla. Vierailin siellä viime syksynä, kun kävin Luonnonsuojeluliiton Madagaskar-hankkeen kautta saarella. Jo ennen indrin kohtaamista olin kuunnellut sen aavemaista huutoa sumuisen metsän keskeltä. Se on kuin sekoitus palosireeniä ja koiran ulvontaa mutta täynnä kaipuuta. Ääni sai joka kerta kylmät väreet kulkemaan selässäni. Paras aika indrin näkemiseen on aikaisin aamulla, jolloin on vielä yllättävän viileää. Luonnontilaisessa sademetsässä on hämärää. Maanpintaan nousseet juuret peittävät polkuja, ja kasvisto valtaa nopeasti tyhjiä aukkoja. Indrin näkeminen oli taianomaista. Tuo eläin ei ole tästä maailmasta: se on sekoitus nallekarhua, koiraa, apinaa ja sillä on hämmentäviä ihmismäisiä piirteitä sen liikkuessa ja syödessä. Nähtyäni indrin en yhtään ihmettele, miksi se on paikallisille pyhä eläin. He uskovat, että metsässä asui kaksi veljestä, joista toinen lähti viljelemään maata. Tästä tuli ensimmäinen ihminen ja metsään jääneestä veljestä ensimmäinen indri. Aamuisella itkuhuudollaan indri itkee pois lähteneen veljensä perään. Monien muiden Madagaskarin endeemisten lajien tapaan indri elää vain Madagaskarilla. Se ei selviydy edes vuotta hengissä vankeudessa, joten ainoa mahdollisuus sen suojeluun on ylläpitää riittävän laajaa sademetsien verkostoa, mikä tuntuu välillä toivottomalta valtavan nopean metsäkadon myötä. Tämän vuoksi Luonnonsuojeluliitto on perustanut Madagaskarille metsiensuojeluhankkeen, jossa ennallistetaan metsiä sekä koulutetaan ja tuetaan paikallisia metsiensuojelussa. Laura Blomberg Hankekoordinaattori

Toimitus Liisa Hulkko Kuva Laura Blomberg

Tutustu Luonnonsuojeluliiton Madagaskarhankkeeseen: //sll.fi/madagaskar//

Luonnonsuojelija 1/2019

Vesivoimalle uudet ympäristövaatimukset

Jorma Lunta

Suomen suoluonto on poikkeuksellisen monimuotoista.

Suovetoomuksen allekirjoitti yli 12 000 kansalaista Soidensuojelua on laajennettava, vaatii Suomen luonnonsuojeluliitto uusissa suotavoitteissaan. Tekstit Oona Lohilahti

Soiden tilanne on huolestuttava. Suoluontytyypeistä yli puolet on uhanalaisia, eteläisessä Suomessa jopa yli 80 %. Miljoona hehtaaria Suomen soita on ojitettu turhaan. Soidensuojelun täydennysohjelmaa ei ole viety loppuun sen jälkeen, kun ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) keskeytti sen valmistelun vuonna 2014. Tämän takia Luonnonsuojeluliitto asetti suotavoitteet, joiden avulla Suomen suot saataisiin pelastettua. Ainoa keino tähän on se, että soita suojellaan lisää. Liitto vaatii muun muassa sitä, että soiden raivaaminen pelloiksi lopetetaan ja verotuki turpeen energiakäytölle poistetaan vuoteen 2020 mennessä.

Soidenpuolesta.fi-verkkosivustolla käynnissä olleen suovetoomuksen allekirjoitti noin 12 000 ihmistä. Vetoomuksen allekirjoitukset luovutettiin 25. helmikuuta ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk). Samalla Tiilikaiselta kysyttiin, miten soidensuojelu on edennyt hänen ministerikaudellaan. Vetoomus soidensuojelun puolesta käynnistettiin joulukuussa 2017. Tuolloin liitto vieraili Tiilikaisen luona edellisen kerran ja vei ministerille laatikollisen luontoarvoiltaan arvokasta Kaitasuota, joka jäi ilman lain suojaa, kun soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu keskeytettiin.

• Norppajohdon top 3 Ajankohtaisia poimintoja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta

Jussi Ronkainen

Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall

Hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä

Yhdessä olemme enemmän Suomen luonnonsuojeluliitto on yhteiskunta-avaruudessa liikkuva tähtiverkosto. Sinä luonnonsuojelijana olet yksi tähdistä! Läheiset tähdet hehkuvat kirkkaimmin.

Iso on vaikuttava

Yhteiskunnallinen kiinnostus ympäristöasioihin on herännyt! Joka päivä uutisvirtaan nousee ainakin yksi ympäristöä koskeva uutinen. Sosiaalinen media jopa tursuaa ihmisten huolta yksittäisistä ympäristöasioista ja laajempaa ympäristöahdistusta. Kun saamme ilmastonmuutoksesta huolestuneet ja luonnon hyvinvointivaikutuk-

sista innostuneet ihmiset mukaan, niin joukkomme vaikutusvalta kasvaa. Luonnonsuojeluliittoa on aina kuunneltu hyvin jopa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Olemme saaneet äänemme kuuluviin, koska meitä on paljon ja olemme asiantuntevia. Jäsenmäärämme hiipuu kuitenkin hiljalleen, ja samalla liiton vaikuttavuus laskee.

Uusiutuvan energian ympäristömerkki EKOenergia uusi vesivoimalaitoksia koskevat ympäristövaatimuksensa. Seuraavaksi EKOenergia etsii alan edelläkävijöitä kokeilemaan, kuinka ympäristövaatimukset toimivat käytännössä. Uudet ympäristövaatimukset ovat merkittävästi erilaiset kuin aiemmat, ja ne koskevat kalankulkua, veden virtaamaa ja jokien elinympäristöjä. EKOenergian ympäristöpäällikkö Virpi Sahi muistuttaa, että ympäristömerkki perustuu vapaaehtoisuuteen. ”Toivomme, että normien ja poliittisen ohjauksen rinnalla se vie meitä kohti Euroopan unionin vesipuitedirektiivin toteutumista ja vesistöjen hyvää tilaa.”

Metsähallituksen tulostavoitetta nostettiin Kymmenen vuotta sitten Metsähallituksen tulostavoite oli vain kolmasosa nykyisestä. Tämän vuoden alussa tulostavoitetta kuitenkin nostettiin jälleen – 150 miljoonaan euroon. Maa- ja metsätalousministeriö perustelee tulostavoitetta puun korkealla hinnalla. Ministeriön mukaan korkea tavoite ei siis johda aiottua suurempiin hakkuisiin. Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen arvostelee tulostavoitteita blogitekstissään sll.fi-sivulla. ”Logiikka on takaperoinen. Hakkuumäärän ei pitäisi olla vakio, jota tavoitellaan riippumatta siitä, kuinka paljon tulosta tehdään. Jos asetettu tulostavoite saavutetaan pienemmillä hakkuumäärillä, olisi oikea päätös vähentää hakkuutavoitetta.” Hannonen muistuttaa, että joulukuussa julkaistu luontotyyppien uhanalaisselvitys oli surullista luettavaa metsäluonnon osalta. Metsätyyppien ja -lajien tilanteen parantaminen on myös valtion ja Metsähallituksen vastuulla.

Kysytään mukaan

Jäsenhankinta on yksi vuoden 2019 tärkeimmistä asioista. Se on tunnistettu kärkitavoitteeksi vaikuttavuutemme parantamiseksi. Meidän jokaisen tehtävä on saada uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Meidän on muistettava kysyä ihmisiltä rohkeasti, haluaisivatko he liittyä luonnonsuojelujärjestöön. Saadaksemme heidät mukaan olemme avoimia, innostavia ja tasa-arvoisia. Kannustamme uusia tulijoita retkiä järjestämään, sosiaaliseen mediaan, jäsenhankintaan, lausuntojen kirjoittamiseen tai hallitustyöhön, kutakin omien vahvuuksiensa mukaan.

”Kaveria ei jätetä”

Yhtä tärkeää kuin uusien jäsenten saaminen, on vahvistaa nykyisten jäsenten, yhdistysten, piirien ja keskusjärjestön välistä yhteistyötä. On tärkeää, että yhteydenpito keskenämme on luontevaa ja säännöllistä. Yhdistysten aktiivit ja piirien toiminnanjohtajat eivät saa jäädä yksin. Uusi jäsenrekisteri Kilta on nimensä mukaisesti meidän joukkuepelimme mahdollistava työkalu. Päivi Lundvall Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja

Luonnonsuojelija 1/2019 V U O T TA

Toimitus Hannu Toivonen Kuva Merja Paakkanen

• Suojelijan matkassa Kaivoshankkeita kumotaan lakivaikuttamisella Suomeen tulee jatkuvasti uusia kaivosvarauksia. Ympäristöjuristilla on keinoja hankkeiden pysäyttämiseen.

”

Hannukainen mining -yhtiö havittelee rautamalmikaivosta Kolariin Muoniojoen lähelle. Hanke on vakava uhka alueen luonnolle. Kaivoksen jätevedet ja kemikaalit voisivat tuhota osan jokialueen uhanalaisista kalakannoista, ja se aiheuttaisi merkittävää haittaa seudun Natura-alueille. Jo pelkästään kaivoksen rakennustyöt tuhoavat valtavasti arvokasta luontoa. Tapaus turhauttaa minua, koska kaivosyhtiön hakemuksessa on paljon puutteita, eikä se ole reagoinut niihin kunnolla – ja silti hanke etenee. Asia on tällä hetkellä aluehallintoviraston harkinnassa. Olen laatinut hanketta vastustavia valituksia, muistutuksia ja kaavalausuntoja. Niiden avulla ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pyrimme estämään kaivoshankkeen toteuttamisen. Tapaus on erittäin ajankohtainen. Suomeen tulee jatkuvasti uusia kaivosvarauksia ja -hankkeita, koska maaperässämme on aika paljon akku- ja sähköteknologiassa tarvittavia metalleja. Niitä kaivosyhtiöt hamuavat. Kaivoslaki vaatii kunnon korjauksen –

pienet paikkaukset eivät riitä. Nykyinen kaivoslaki on kohtuullisen uusi, vuodelta 2011, mutta siinä monia puutteita. Ensinnäkin se on jo lähtökohtaisesti kaivosmyönteinen. Sen mukaan jokaisella on oikeus etsiä malmia. Kaivosyhtiöt saavat etsiä malmia jopa luonnonsuojelualueilta. Se pitäisi kieltää. Olemme osallistuneet uuden kaivoslain ajamiseen olemalla mukana lainsäädäntöhankkeissa, osallistumalla vahvasti aiheesta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja uudistamalla kaivoslakitavoitteitamme. Kaivosten lisääntyminen huolestuttaa, koska kaivosyhtiöiden vastuullisuus vaihtelee paljon. Tietenkin parhaimmillaan kaivokset hyödyttävät nykyteknologiaa ja akkujen kehittymistä, mutta tällä hetkellä kaivosteollisuuden intressit ajavat ympäristön ja kaikkien muidenkin yli. Uuteen lakiin pitää ehdottomasti saada myös jonkinlainen vakuusjärjestelmä. Meillä on jo esimerkkejä siitä, kuinka kaivosyhtiön mennessä konkurssiin, ympäristötuhojen korjaus jää valtion ja veronmaksajien kontolle. Lainsäädäntö on yksi tehokkaimmista välineistä vaikuttaa ympäristön tilaan ja kohteluun. Siksi me osallistumme tiiviisti lakien valmisteluun ja kehittämiseen.”

”

Kaivoslaki vaatii kunnon korjauksen – pienet paikkaukset eivät riitä. Pasi Kallio, ympäristöjuristi

Pasi Kallio Ympäristöjuristi, Luonnonsuojeluliitto

Koonnut Liisa Hulkko

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Vanhoja

poikia

ppale äitä -ka viiksekk ion. en vers sai uud sa! utubes ideo Yo Katso v

Twitter: @luonnonsuojelu

Pysy kärryillä ja tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirje sll.fi/uutiskirje

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

asia Suojelu

ntuntij

kimpaa

M e ts ä h

ntui

allituks

n n os voittee tulosta

tosta.

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Twitter

Luonnonsuojelija 1/2019

Kevättalven luonto on täynnä ihmeellisyyksiä. Luonto muovaa suojasään ja pakkaskelien vaihteluilla jäästä monia muotoja kuten komeita jääputouksia. Teksti Antti Halkka, LIisa Hulkko

un valo palaa Suomen talveen, sillä on monta tehtävää. Se paljastaa tuulen kasaaman lumen monet muodot ja heijastuu hangen pinnan lukemattomien jääkiteitten kristalleista. Se luo valon ja varjon leikin, joka kutsui Suomen kultakauden taitelijat niin monesti äärelleen. Se tuo näyttämölle lin-

Suomen ehkä komeimmat jääputoukset näkee Posion Korouomalla. Kuvassa Ruskeavirta.

Jään kausi

tujen ja nisäkkäiden jäljet usein sulamisen ja jäätymisen uudella tavalla tulkitsemina. Erityisesti valo leikittelee, kun se saa pujotella kirkkaassa jäässä. Jääputousten Sibelius-monumentin mieleen tuovat muodot saavat valolta erikoiskäsittelyn. Kauniisti kimmeltää myös räystään jääpuikko, vaikka se joskus ehkä kavaltaa rakennuksen lämpövuodon. Jokainen luonnonystävä tietää, että Suomen kevättalvi on verrattomasti ihmisen aikaansaannoksia vaikuttavampi, itsestään meluamaton valotaideteos.

Jääputoukset nähtävyyksiä Pieniä jääputouksia syntyy kaikkialle, missä on vettä ja tarpeeksi suuret korkeusvaihtelut. Pakkanen saa purot ja sulavan lumen jähmettymään. Suurimmat jääputoukset Lapissa ja etelämpänäkin ovat suosittuja retkikohteita. Posion Korouoman

putouksilla on nimiäkin, kuten Jokunen, Mammuttiputous ja Ruskeavirta. Korouoman putoukset valittiin 2015 peräti vuoden retkipaikaksi. Etelämpänä kuuluisa on esimerkiksi Laukaan Hitonhauta. Kilpisjärveltä monet tuntevat Mallan Kitsin, jonka muussa maailmassa tavoittamaton sinisyys jää jokaiselle putouksen sopivassa valossa ja tilassa nähneelle mieleen. Jääputouksen sininen on sukua meren sinelle, sillä se syntyy, kun valo pääsee kulkemaan jäässä kylliksi, jolloin punaisia sävyjä absorboituu matkalla. Näin sininen jää näkyviin. Jään kuplaisuus auttaa valoa sen matkalla jääputouksen sisuksiin. Jään kauneus näyttää keveältä, mutta jää on raskasta. Kohteille etenemisessä ja putouksilla on oltava tarkkana, jottei liukastu jyrkänteellä tai saa mahdollisesti putoilevia jääholviston kappaleita päälleen. Jääkiipeily sitten onkin jo vaativan harrastajan hommaa.

Kuvat: Timo Viitanen / Vastavalo, Kari Leo, U.S. Geological Survey (CC0 1.0), Pexels cc0, Auvo Korpi (CC BY 2.0), Ville .fi (CC BY-ND 2.0)

Luonnonsuojelija 1/2019

Kevättalven luonto on ihmeellinen. Laukaan Hitonhaudan ympäristössä on kauniita jäämuodostelmia.

Ihmetystä herättää hiusjää, jota muodostuu lahopuun pinnalle.

Jokisuvantojen pyörteisiin syntyy joskus pannukakkujäätä.

Pienemmissäkin puroissa ja joissa on jääputouksia ja muita muodostelmia. Paannejääksi kutsutaan puro- tai pohjavedestä jään tai maan pinnalle kerroksittain kertyvää, usein kyhmyistä jäämuodostumaa. Pelkkä sana jää ei tunnu kuvaavan sen moninaisia muotoja. Jää on kauneimmillaan kuin kauneinta, ohutta kristallia. Toisena ääripäänä on tiivis teräsjää, järkähtämätön betoni. Kohvajää taas on osittain lumen kanssa jäätynyttä heikkoa höttöjäätä. Jäällä on monia nimiä. Riite on ohutta jäätä, roukko rannalle kerääntynyt jääröykkiö. Merellä muodostuvat jäälautat ovat ajojäätä ja niistä kertyvät vallit ahtojäätä. Komojää on saanut nimensä ehkä kumisevasta äänestä. Se on jääpeite järven päällä, jonka alta vesi on laskenut.

Räystäistä roikkuvat jääpuikot saattavat kertoa myös talon lämpövuodosta.

kannattaa kuitenkin ihailla rannasta käsin. Viileä ja hiljainen jäämaailma ääntelee yllättävin tavoin. Jää laulaa, soi ja kumisee kuin orkesteri. Kovimmat äänet syntyvät, jos jään päällä ei ole ääniä vaimentavaa lumikerrosta. Sointi kertoo myös jään paksuudesta: mitä korkeampi ääni, sen ohuempi jää. Kovalla pakkasella jää napsahtelee ja paukahtelee kumeasti, kun syntyy halkeamia ja rakoja. Joskus jää halkeaa kerralla pitkiksi railoiksi. Silloin voi syntyä räjähtävän kova, kumea paukahdus, joka kaikuu läpi hiljaisen jääerämaan. Sään lämmetessä jää laajenee ja silloin jää vonkuu, paukkuu ja poksahtelee. Hienoimman konsertin jää soittaa usein keväällä. Kun jää alkaa murtua, kuuluu kovia paukahduksia. Jään alla liikkuva vesi saa jään mouruamaan ja murisemaan. Kun jäävallit puskevat rantaa kohti, kuuluu narinaa, kilinää, helinää ja vonkumista. Kevät puskee talven peitteen päältään vastustamattomalla voimalla.

Valo leikittelee kevättalven kirkkaassa jäässä.

Jää laulaa ja soi Jäätyneet järvet ja meret tuovat retkeilijöille uuden ulottuvuuden. Kaupungin äänetkin hiljenevät nopeasti, kun etenee jäiseen avaruuteen. Keväällä jäätä

Merellä jäälautat muodostavat rannoille komeita valleja, ahtojäätä.

Luonnonsuojelija 1/2019

Luonto pyrkii eduskunt Saadaanko luonnosta ja ilmastosta vihdoin eduskuntavaalien kärkiteema? Luonnonsuojelija kysyi puolueilta, millaista ympäristöpolitiikkaa ne ajavat. Teksti Liisa Hulkko, Oona Lohilahti, Matti Nieminen, Kuvitus Tuuli Pursiainen

elmikuun alussa Luonnonsuojeluliitto kysyi eduskuntapuolueiden kantoja tärkeimpiin ympäristökysymyksiin. Kaikki vastasivat ja perustelivat linjauksiaan. Luonnonsuojeluliitto tavoittelee Suomea, jossa luonnon monimuotoisuuden hupeneminen sekä ilmastonmuutoksen torjunta otetaan tosissaan. Sen on oltava Suomen kansallisen politiikan ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiä, kun tavoitellaan turvallisempaa maailmaa. Yleisesti ottaen ympäristöön suhtaudutaan kaikkialla yhä vakavammin. Useat puolueet ovat laatineet myös omia ohjelmiaan energiasta, ilmastosta ja ympäristöstä. Erityisesti ilmasto tihentää vaalikeskustelua. Suomen luonnonsuojeluliiton kyselyssäkin painoa asetettiin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Puolueet kannattavat hiilineutraaliin Suomeen siirtymistä, mutta aikatauluissa ja keinoissa on selviä eroja.

”Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Samalla hiilinieluja kasvatetaan siten että nielut ovat suuremmat kuin päästöt jo vuonna 2030.” Vain kolme puoluetta yhdeksästä allekirjoittaa Luonnonsuojeluliiton tavoitteen 60 prosentin päästövähennyksistä vuoteen 2030 mennessä. Liiton kanssa samaa mieltä olevien vihreiden, vasemmistoliiton ja ehkä yllättäen sinisten jälkeen tiukinta linjaa vetää Sdp, jonka mielestä Suomen pitää olla hiilineutraali vuonna 2035. Perinteiset oikeistopuolueet kokoomus, keskusta ja Rkp tukevat EU:n päästövähennystavoitteiden korottamista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Puolueet eivät kuitenkaan mainitse, että sama tavoite koskisi Suomea. Kokoomuksen tavoitteena on, että Suomen on oltava ”lähes päästöneutraali” 2030-luvulla. Rkp:n ja kristillisdemokraattien mielestä tavoite ei ole realistinen,

Ilmasto tihentää vaalikeskustelua.

Luonnonsuojelija 1/2019

taan NÄIN KYSELY TEHTIIN:

vaikka nekin pyrkivät vähennyksiin. Perussuomalaiset ovat tavoitteesta eri mieltä, mutta eivät perustele näkökulmaansa. ”Kivihiilen ja turpeen energiakäyttö kielletään vuoteen 2025 mennessä.” Vain vihreät ovat valmiit ripeään aikatauluun. Toisessa ääripäässä on perussuomalaiset: kivihiiltä olisi pidettävä vähintäänkin varmuusvarastoissa ja turpeenpolttoa ei tulisi kieltää. Useimmat puolueet olisivat kieltämässä kivihiilen käyttöä hieman myöhemmin ja suurimmat puolueet ovat valmiita luopumaan myös turpeen energiakäytöstä, keskustakin fossiilisten tuontipolttoaineiden jälkeen. ”Ympäristölle haitallisia tukia maksetaan Suomessa yli 4 miljardia euroa, josta noin puolet suuntautuu fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ympäristölle haitalliset tuet lopetetaan vuoteen 2025 mennessä.” Kuten Mauri Pekkarisen (kesk) vetämän yritystukityöryhmän epäonnistumisesta nähtiin viime keväänä, kysymys on puolueille vaikea.

Vihreät De Gröna

Puolueille lähetettiin helmikuun alussa lomake, jossa kysyttiin, mitkä Luonnonsuojeluliiton tavoitteista kuvaavat puolueen ympäristöpolitiikkaa seuraavalla hallituskaudella. Puolueet saivat vastata ”samaa mieltä” tai ”eri mieltä” ja perustella vastauksensa. Kyselyn lisäksi tarkasteltiin puolueiden poliittisia ohjelmia, linjapapereita, periaateohjelmia ja vaaliohjelmia.

oa Vihreää kunnianhim ja uskottavuutta

puolue. Vihreät on edelleen vihrein näkyvät läpi Tieto ja perehtyneisyys n ohjelmien. iste iitt vastausten ja pol moa. Puolue nhi nia kun on Tavoitteissa si turpeen on ainoa, jolla on esimerkik lle selkeä ise pum energiakäytöstä luo . ulu tavoiteaikata

Uusi ympäristöpuolue on syntynyt Vasemmistoliitosta on tull ut uusi toinen ympäristöpuolue. llmast o ja ympäristö kulkevat läpi heidän ohj elmiensa. Ympäristölinjassakin näk yy sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aat e. Puolue on isoin muuttuja ja kehitty jä verrattuna viime eduskuntavaaleih in.

i st a aa Varovaistöpolitiikk tiukat y m pä r alaisen

koht sta a a se tta a ja puolu Puolue e t it o et v erta. a t m o ä t s ilma iotoa ja It in ll a h ö opposit t s t y vä n ympäris e n e m sissa t silti Mittauk astaukset ova v n ullen on e t e n puolu i paika s o t ja dp ia oisiko S varovais , prioris a o n a s . vaikea isuuden vai teoll luonnon

Nykyinen m etsänhoito jatkuu

Talous ensin mutta keppiä kaivoksille Kokoomus asettaa ilmastotavoitteita, pitää Itämeren puolta ja vaatii, että kaivosten on kannettava vastuu. Puolue on kuitenkin heti varovainen, kun on kyse rahasta. Yritysten toimintaa ei haluta hankaloittaa oli kyse sitten haitallisista tuista tai uusien vesivoimaloiden rajoittamisesta.

Keskusta py örittelee vast auksiaan eikä noudata ohje ita vastata sa maa mieltä eri mieltä. Ilm tai astotavoitte et saavutetaa puolueen m n ielestä hiilini eluja kasvat malla metsä tanhoidon ja m aatalouden keinoin. Puol ueen mielest ä jatkuva kasvatus on järkevä vaihto ehto ojitetui soilla. lla

Luonnonsuojelija 1/2019

Kunnianhimoakin on: esimerkiksi keskusta ja kokoomus haluavat laajentaa METSO-ohjelman koskemaan myös muita luontotyyppejä kuin vain metsiä. Sdp haluaa METSOn lisäksi viedä myös soidensuojeluohjelman loppuun. ”Metsähallituksen tulostavoitetta lasketaan merkittävästi, jotta valtion mailla voidaan vähentää avohakkuisiin perustuvaa tehometsätaloutta ja helpottaa metsien monikäyttöä.” Sipilän hallitus nosti juuri Metsähallituksen tulostavoitteen 150 miljoonaan euroon. Summa on kolminkertainen verrattuna 10 vuoden takaiseen. Vihreät, vasemmistoliitto ja yksittäisenä oikeistopuolueena siniset ovat valmiita laskemaan ja Sdp kohtuullistamaan Metsähallituksen tulostavoitteita. Hakkuueurot kimmeltävät silmissä hallituspuolueilla (sinisiä lukuunottamatta) ja kristillisdemokraateilla.

Myös Luonnonsuojeluliiton kyselyyn on vastattu kieli keskellä suuta. Erityisesti oikeistopuolueet mainitsevat vastauksissaan teollisuuden, yritykset ja kansainvälisen kilpailukyvyn, mutta Rkp on tässä raikas poikkeus. Puolueen mielestä yritystukien ilmastovaikutuksia pitäisi arvioida. Kunnianhimoisin tavoite on vihreillä, joiden mukaan ympäristölle haitalliset tuet on ajettava alas 10 vuoden kuluessa.

seen luontoon ja varsinkin vesistöihin kohdistuvasta haitasta.” Vain keskusta ja siniset ovat selkeästi eri mieltä liiton tavoitteen kanssa. Keskusta muistuttaa, kaivostoimintaa koskevat jo nyt luonnonsuojelualueilla jo nyt tiukemmat määräykset. Siniset toteaa, että Suomessa on paljon laajoja korvaavia suojelualueita.

Kysymys ympäristötuista on puolueille vaikea.

”Kaivostoiminta ja malminetsintä rajataan pois luonnonsuojelualueilta.” Vastausten perusteella kaivoslaki saattaa tiukentua seuraavalla hallituskaudella. Tavoitetta kannattavat vihreät, vasemmistoliitto, kokoomus, kristillisdemokraatit ja Rkp. Myös yritysmyönteisimmät puolueet kannattavat kaivosyhtiöiden suurempaa vastuuta ympäristöhaitoista ja -ongelmista. ”Kaivosalan on kannettava vastuunsa”, kirjoittaa kokoomus. Vihreät asettaa tavoitteen vielä korkeammalle kuin Luonnonsuojeluliitto. Myös perussuomalaiset sanovat, että kaivosyhtiöt on saatava ”selvemmin vastuu-

utta Varovainen mikkuriin valmis tukile

et ovat varsin Rkp:n vastauks ja varovaisen itä re ympäripyö aailmutta yritysm niukkasanaisia, a kk tiu e le maa kohtaan tu n itallisten tukie kannanotto ha kieltämisessä.

”Luonnon monimuotoisuuden suojeluun varataan 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi metsiensuojelun METSO-ohjelmaan ja soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamiseen, kosteikkojen kunnostukseen, ennallistamiseen sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun.” Vaikka vain vihreät, vasemmistoliitto ja siniset sitoutuvat Luonnonsuojeluliiton 100 miljoonan euron määrärahatavoitteeseen, moni puolue kannattaa vapaaehtoisuuteen perustuvan METSOn turvaamista ja määrärahojen jonkin suuruista korotusta.

”Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti.” Yleinen kuva vastauksista on se, että vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteet halutaan ulottaa myös pieniin, jo rakennettuihin voimaloihin. Kokoomus ja keskusta sallisivat uusien vesivoimaloiden rakentamisen. Pienempien voimaloiden purkamista keskusta suostuu harkitsemaan. Perussuomalaisille kysymys on tärkeä, ja puolue on samaa mieltä Luonnonsuojeluliiton tavoitteiden kanssa: ”Viimeiset vapaat joet tulee säilyttää rakentamattomina vaelluskalakantojen sekä muiden luontoarvojen ja virkistyskäytön vuoksi”. Siniset ei näe vesivoimassa ongelmia. ”Itämeren ja sisävesien suojelemiseksi maa- ja metsätalouden hajakuormitukseen puututaan kohdistamalla lisätoimenpiteitä pelloille, joilta vesistökuormitusta tulee eniten sekä luopumalla avohakkuista ojitetuilla soilla.” Vesistöille saattaa koittaa kirkkaampi tulevaisuus. Oikeisto ja Sdp tarjoavat vesiensuojeluun yhdeksi ratkaisuksi kipsin ja kalkin levitystä pelloille, mutta kokoomus muistuttaa että ”Nämä toimet ovat kuitenkin vain hetkellistä laastarointia, ellei samaan aikaan huolehdita, että maaperään ei jatkuvasti tule enemmän ravinteita kuin viljelykasvit tarvitsevat.” Ojitettujen soiden avohakkuista moni puolue olisi valmis keskustelemaan. Perussuomalaisten vesistömyönteisyys jatkuu ja vihreät sekä varsinkin vasemmistoliitto luettelevat lisätoimia vesiensuojeluun.

Suomalais kalojen pu ten olesta

Perinnepuolue ympäristöasioissakin Keskitien kulkija vastailee varovasti, mutta ei halua kaivoksia luonnonsuojelualueille. Kristillisdemokraatit kaipaa omaa rahaa ilmastotyölle, mutta korostaa yhtä aikaa teollisuuden kilpailukykyä.

Perussuomal aisilta heltiä ä ympäristöas ioissa sympa tiaa lähinnä vesist öille ja kaloill e. Puolue pitää nykyis tä metsätalo utta kestävänä, va stustaa turv ekieltoa, pitää kivihiilt ä hyvänä vara energian lähteenä ja su htautuu kaiv ostoimintaan myö nteisesti.

Yllättäväs ilmaston a ti sialla

Puolue kann attaa suurta päästövähennystavoitett a mutta ei es itä keinoja se aikaansaam n iseksi. Sinise t kannattaa luonnonsuo jelun määrära hojenkin nost mutta eivät oa, sulkisi kaivos toimintaa luonnonsuo jelualueilta. Perusteluita siniset ei juur i esitä.

”Kehitysyhteistyön rahoitusta nostetaan merkittävästi ilmastonmuutoksen ja sukupuuttojen torjumiseksi.” Lähes kaikki puolueet tavoittelevat kehitysyhteistyörahoituksen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Perussuomalaiset ja siniset vastustavat periaatteidensa mukaisesti koko asiaa. Vain vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit mainitsevat, että ilmastorahoitusta on kasvatettava, ja sen on oltava lisäystä kehitysrahoitukseen. Eduskuntavaalien vanavedessä käydään myös toiset vaalit, joissa ympäris-

töasioiden pitäisi nousta esiin. Euroopan unionin parlamentin vaalit ovat toukokuun 26. päivä. On paljon mahdollista, että tuo vaalikamppailu jää pienimuotoiseksi, vaikka parlamentin valtaa ei käy väheksyminen. Valittavien 13 mepin poliittista painoarvoa on verrattu jopa kotimaisiin ministereihin.

Suojele sitä mitä rakastat EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS

SAIJA PORRAMO Lue puoluekohtaiset vastaukset kokonaisuudessaan perusteluineen Suomen luonnonsuojeluliiton vaalisivuilta: //sll.fi/vaalit2019// Auta nostamaan luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos vaaliteemaksi. Jaa tietoa somessa ja ihmisten parissa sekä keskustele ehdokkaiden kanssa! #ääniluonnolle Liity Luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja Avohakkuut historiaan -kampanjaryhmiin: varpu. sairinen@sll.fi (ilmasto), maija. suomela@sll.fi (Avohakkuut historiaan).

Naantalin Vihreät - puheenjohtaja SLL Varsinais-Suomen piiri ry - puheenjohtaja

KUNNIOITUSTA ELÄIMILLE

• Animalian puheenjohtaja • Luonto-Liiton järjestöpäällikkö • Eurogroup for Animals, hallituksen jäsen

ARVOSTUSTA IHMISILLE

www.samisaynevirta.fi Ilmoituksen maksoi Sami Säynevirran tukiryhmä

Maksaja: Ehdokas

Kaikkien puolueiden vastaukset, puoluekohtaiset vastaukset verkossa Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Samalla hiilinieluja kasvatetaan siten että nielut ovat suuremmat kuin päästöt jo vuonna 2030. 2 Kivihiilen ja turpeen energiakäyttö kielletään vuoteen 2025 mennessä. 3 Ympäristölle haitallisia tukia maksetaan Suomessa yli 4 miljardia euroa, josta noin puolet suuntautuu fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ympäristölle haitalliset tuet lopetetaan vuoteen 2025 mennessä. 4 Kaivostoiminta ja malminetsintä rajataan pois luonnonsuojelualueilta. 5 Luonnon monimuotoisuuden suojeluun varataan 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi metsiensuojelun METSO-ohjelmaan ja soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamiseen, kosteikkojen kunnostukseen, ennallistamiseen sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun. 6 Metsähallituksen tulostavoitetta lasketaan merkittävästi, jotta valtion mailla voidaan vähentää avohakkuisiin perustuvaa tehometsätaloutta ja helpottaa metsien monikäyttöä. 7 Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti. 8 Itämeren ja sisävesien suojelemiseksi maa- ja metsätalouden hajakuormitukseen puututaan kohdistamalla lisätoimenpiteitä pelloille, joilta vesistökuormitusta tulee eniten sekä luopumalla avohakkuista ojitetuilla soilla. 9 Ympäristöhallinnon resursseja vahvistetaan, yleisen edun ja kaavoituksen valvonta varmistetaan ja ympäristöviranomaisten valitusoikeus säilytetään. 10 Kehitysyhteistyön rahoitusta nostetaan merkittävästi ilmastonmuutoksen ja sukupuuttojen torjumiseksi.

uusimaa

TEKOJA LUONNOLLE

MITKÄ TOIMISTA KUVAAVAT PUOLUEENNE YMPÄRISTÖPOLITIIKKAA SEURAAVALLA HALLITUSKAUDELLA? 1

www.saijaporramo.fi

MAKSAJA: ehdokas itse.

”Ympäristöhallinnon resursseja vahvistetaan, yleisen edun ja kaavoituksen valvonta varmistetaan ja ympäristöviranomaisten valitusoikeus säilytetään.” Kysymys on nykyiselle hallituskolmikolle vaikea, sillä päätös Luova-viraston perustamisesta ja ympäristöviranomaisten valitusoikeuden rajaamisesta on Sipilän hallituksen tekoja. Silti vain siniset pitäytyy hallitusvastuussa selkein sanoin. Keskusta kiertelee ja kaartelee vastauksessaan riittävien resurssien takaamisesta. Kokoomuksessa ollaan huolissaan resurssien riittävyydestä, mutta puolustetaan Luovaa ottamatta kantaa valitusoikeuden säilyttämiseen. Selvästi Luonnonsuojeluliiton tavoitteen takana ovat kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja Rkp. Sdp kirjoittaa olevansa erittäin huolissaan Luovaa koskevista suunnitelmista.

33 %

11 % 22 %

56 % 44 %

38 %

Satakuntalainen eduskuntavaaliehdokas

Satakunta, Pori Luontokartoittaja, eläintenhoitaja

Susanne Ekroth vihree muija Porist, mut asunu jo pitkää Raumal. Luonnonsuojelija ja susilähettiläs. Itämeri, Eurajoki ja Pinkjärvi. Aina luonnon puolella, ja pienen ihmisen. Kotisivu: ehdokkaat.vihreat.fi/ susanne.ekroth/ Fb: VihreaSusEkroth Näytä luontosi ja ÄÄNESTÄ!

Sini Solala eduskuntaan Valitse luonnonläheinen ehdokas. Teemoja: luonnonsuojelu, kohtuutalous, ilmastonmuutos, uusiutuva energia, eläinsuojelu, tuloerojen tasaaminen, perustulo. Ympäristö asettaa reunaehdot joihin kaikkien on mukauduttava. FB: Vihreä - Sini Solala

44 % 67 %

78 % 78 %

ILMOITA ILMOITALUONNONSUOJELIJASSA LUONNONSUOJELIJASSA Tuet suomalaisen luonnon suojelua ja tavoitat ekologisesti valveutuneita suomalaisia. //sll.fi/luonnonsuojelija/mediatiedot//

40 % alennus kannatusyrityksille!

Ilmastonmuutos. Nyt NANNA TUOVINEN

Punavihreällä sydämellä Ihmisen, luonnon ja oikeanmukaisuuden puolesta

TEIJA VIRTAMO-TIISKA

NANNA TUOVINEN Vasemmistoliitto www.nannatuovinen.ﬁ

Biologi/tutkija, luontokartoittajaopiskelija Kirkkonummi, Uusimaa facebook.com/TeijaVT

Maksaja: ehdokas itse

Metsien, vesien ja ympäristön puolesta Jenni Kiiskinen

eduskuntavaaliehdokas, Pirkanmaan vaalipiiri

@maikivela maikivela.fi

SARI SANNELI LAPIN LUONNON VOIMA Sari Sanneli Alakulppi 2xMuM, johtava kanttori, erä- ja luonto-opas

Vihreät De Gröna

kansanedustaja

Silvia Modig Helsinki

OIKEUDENMUKAINEN SUOMI. KAIKILLE. EI HARVOILLE.

AT TE Tieteen puolella ilmastonmuutosta ja lajikatoa vastaan Atte Harjanne DI, ilmastonmuutostutkija, kaupunginvaltuutettu Ehdolla eduskuntaan Helsingissä

Silvian tukiryhmä

Kuva: Miia Kettunen

#ilmasto #feminismi #perustulo

Pe�eri Räty Työn verotuksesta ympäristöhai�ojen verotukseen — pidetään kaikki mukana perustulolla! #ilmastovaalit #perustulovaalit #�edevaalit

pe�eriraty.fi EDUSKUNTAAN

@pe�eriraty Uusimaa

LUONNON JA TULEVAISUUDEN PUOLESTA EDUSKUNTAAN

ELÄINSUOJELULAKI UUSIKSI: Eläimille itseisarvo ja oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen! Turkistarhaukselle täyskielto!

VTT Sami Laaksonen

Vihreät De Gröna

ehdolla eduskuntaan Varsinais-Suomesta

ANTTI SAARELAINEN Savo-Karjala

WALTTERI NUMMELIN Uusimaa

VIRPI JUNTTILA

EMMA LINDQVIST Varsinais-Suomi

Kaakkois-Suomi Mainoksen maksaja: ehdokkaat

KATJA KOTALAMPI Pirkanmaa

ANTTI SAARELAINEN TÄNÄ KEVÄÄNÄ ON AIKA RATKAISTA ILMASTONMUUTOS, REILUMPAA SUOMEA RAKENTAEN

KIMMO KLEMOLA

AMRO EL-KHATIB Varsinais-Suomi

AJAK MAJOK Helsinki

NOORA TAPIO Pirkanmaa

SONJA KARPPINEN Keski-Suomi

MATLEENA KÄPPI Keski-Suomi

TUOMAS SUIHKONEN Uusimaa

MARI IKONEN Lappi

CHAU NGUYEN Uusimaa

SULDAAN SAID AHMED Helsinki

LAURI LINNA Helsinki

SINI AL-MUSAWI Kaakkois-Suomi

OIKEUS LUOTTAA TULEVAISUUTEEN - ÄÄNESTÄ NUORTA PUNAVIHREÄÄ!

Mainoksen maksavat ehdokkaat tukiryhmineen tukenaan Vasemmistonuoret r

Luonnonsuojelija 1/2019 Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruun puhuu tuhansille ihmisille Ilmastomarssilla Helsingin Senaatintorilla 20.10.2018.

Tavoitteena hiilineutraali Suomi Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on kiire. Maapallon lämpeneminen pitää pystyä rajoittamaan 1,5 asteeseen. Hyvä uutinen on se, että meillä on keinot tavoitteeseen pääsemiseksi – hiilinieluja pitää kasvattaa ja päästöjä vähentää. Nyt on viimeinen hetki tarttua toimeen. Teksti Hannu Toivonen, Kuvitus Anne Stolt

lipa kerran planeetta 149,6 miljoonan kilometrin päässä valovalovoimaisesta tähdestä. Etäisyys oli juuri sopiva: planeetta ei ollut polttavan kuuma eikä jäätävän kylmä. Se oli otollinen

elämälle. Satojen miljoonien vuosien kuluessa tälle pienelle planeetalle kehittyi elämää. Ensin hyvin yksinkertaista, sitten monimutkaisempaa. Samaan aikaan eloperäisestä aineksesta muodostui maankuoren sisälle hiiltä sen eri muodoissa: öljynä, maakaasuna ja kivihiilenä. Lopulta yksi lajeista, ihminen, oppi pumppaamaan ja kaivamaan hiiltä ulos maan sisältä ja hyödyntämään sitä. Ihminen poltti parissa sadassa vuodessa satojen miljoonien vuosien aikana varastoituneesta hiilestä valtavia määriä energiaksi ja rakensi sen varaan urbaanin elämänmuotonsa. Nyt ihminen joutuu uuden muutoksen eteen, kun ilmakehään päätynyt hiilidioksidi jo muuttaa ilmastoa ja mahdollisuuksia nykyisen kaltaiselle elämälle planeetallamme.

”Toiminta luo toivoa” Maapallon pohjoisella pallonpuoliskolla Helsingin Lauttasaaressa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun laskee pinkan papereita, läppärin ja teekupin pöydälle ja istahtaa neuvotteluhuoneen tuolille. Takana on jälleen yksi kokous ilmastonmuutoksesta. Ratkaisut ovat vaikeita, koska

nyt on tulenpalava kiire ja tavoitteet ovat todella kunnianhimoiset. Viime syksynä hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) julkaisi raporttinsa. Sen mukaan merkittäviä päästövähennyksiä on tehtävä nopeasti ja maapallon lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen. Muuten seuraukset ovat vakavat ja kalliit. Bruun pohtii, miten yhtälö on ratkaistavissa. Teoriassa se on melko yksinkertaista: hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää ja luonnon hiilinieluja kasvattaa, jotta hiiltä saadaan sidottua ilmakehästä takaisin metsiin ja maaperään. Mutta miten nopeasti ja millä keinoin Suomi pystyy tekemään osuutensa? Suomen pitäisi vähentää päästöjään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta, jotta se tekisi oman osansa 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi. Vuonna 2017 päästöt olivat 22 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Työtä on siis edessä. Tämä tarkoittaa, että Suomen olisi luovuttava fossiilisista polttoaineista vuoteen 2035 mennessä ja turpeen sekä kivihiilen poltto pitäisi lopettaa vuoteen 2025 mennessä. Suomen hiilidioksidipäästöt pitäisi saada negatiivisiksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että hiilinielujen pitää olla silloin suuremmat kuin päästöt. Tavoitteet ovat kovia, mutta niihin voidaan päästä.

”16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg on sanonut hyvin: toivoa ei ole, vaan toiminta luo toivoa. Se kiteyttää sen, missä olemme nyt. Kaikki edellytykset ja ratkaisut tärkeiden asioiden puolustamiseksi ovat olemassa”, Bruun kertoo. Suomesta voisi tulla jopa Euroopan ensimmäinen hiilineutraali maa. ”Mikäli hakkuita ei olisi kasvatettu ja suot jätettäisiin rauhaan, Suomen päästöt ja nielut vastaisivat toisiaan jo lähivuosina.” Suomen nykyinen hallitus on sanonut ottavansa ilmastonmuutoksen torjunnan vakavasti. Teot eivät kuitenkaan puhu sen puolesta. Hallitus on esittänyt, että Suomen pitäisi olla hiilineutraali vasta vuonna 2045. Hallituksen tavoite linjautuu EU:n tämän hetken ilmastotavoitteisiin, jotka eivät riitä likimainkaan 1,5 asteeseen – eivät edes kahteen asteeseen. EU:n nykyinen ilmastopolitiikka vie maailmaa kohti kolmen asteen lämpenemistä, mikä tarkoittaisi Suomessa noin kuuden asteen lämpenemistä. Hyvä uutinen on se, että EU on tarkístamassa ilmastotavoitteitaan, samoin Suomi. ”EU:n nykyiset tavoitteet ovat täysin riittämättömät – suorastaan todellisuuspakoiset. Tätä polkua seuraamalla Suomen ilmastopolitiikka tuomitsee osaltaan maapallon ekosysteemit kriisiin”, Bruun sanoo. Mitä Suomessa siis pitäisi tehdä?

”Kaikki ratkaisut ovat olemassa.”

Luonnonsuojelija 1/2019

”

Mikäli hakkuita ei olisi kasvatettu ja suot jätettäisiin rauhaan, niin Suomen päästöt ja nielut vastaisivat toisiaan jo lähivuosina. Suomesta voisi tulla Euroopan ensimmäinen hiilineutraali maa. Turpeessa 5 000 miljoonaa tonnia hiiltä Suomen maaperään ei ole kerääntynyt fossiilisia polttoaineita, hiiltä ja öljyä. Suomella on silti valtavat hiilivarastot: metsämme ja suomme. Etenkin suot ovat massiivisia hiilivarastoja – ne ovat ikään kuin Suomen öljyvarannot. ”Soiden turpeeseen on varastoitunut 5 000 miljoona tonnia hiiltä. Se vastaa yli 300 vuotta Suomen nykypäästöjä.” Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurin kysymys onkin se, mitä tapahtuu hiilimäärälle, joka on maankuoressa fossiilisina ja toisaalta esimerkiksi meillä Suomessa soiden turpeena sekä metsissä ja maaperässä. ”Siellä on niin paljon hiiltä, että jos se poltetaan, elinkelpoiset olosuhteet tuhotaan maan päältä.” Hiili ei ole ainoastaan varastoitunut maankuoreen, vaan se kiertää. Sitä vapautuu jatkuvasti ilmaan muun muassa eloperäisen aineksen mädäntyessä ja lahotessa. Ilmasta hiilidioksidia sitoutuu metsiin. Trooppisten metsien rooli maapallon keuhkoina on hyvin tunnettu. Myös pohjoisen metsät tekevät korvaamatonta työtä. Arvioiden mukaan metsät sitovat yli 40 prosenttia Suomen vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. ”Metsien roolia pitää arvostaa. Metsät hillitsevät ilmastonmuutosta. Ne antavat meille lisäaikaa viedä läpi muutoksia yhteiskunnassa ja parantaa tilannetta.” Sipilän hallitus ei ole ymmärtänyt tätä metsien arvoa. Se on lisännyt vuotuisia hakkuita lähes 25 prosentilla. ”Hakkuiden lisääminen on lyhytnäköistä, erittäin lyhytnäköistä toimintaa.”

Turhia tukia ilmastonmuutokselle Hiilen ja hapen kemiallinen reaktio, jossa vapautuu energiaa ja hiilidioksidia, on luikerrellut tiensä tehtaiden polttouunien kautta myös talouselämän ja politiikan keskiöön. Siellä se ohjailee päätöksiä ja rahavirtoja. Esimerkiksi turvetuotanto saa tämän vuoden budjetista 189 miljoonaa euroa. Myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä Suomen hallitus tukee vuosittain yli miljardilla eurolla. ”Nämä ovat kaikkein hölmöimpiä tukia. Rahavirrat pitäisi ohjata kestävään kehitykseen, eikä kannustaa veroratkaisuin fossiilisten polttoaineiden käyttöön”, Bruun selventää. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä fossiilisia polttoaineita on alettu korvata uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten tuulivoimalla, aurinkoenergialla ja maalämmöllä. Mikään energia ei ole kuitenkaan täysin päästötöntä, muistuttaa suojeluasiantuntija.

”Energian säästäminen on ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkein yksittäinen keino.” Bruun haluaa myös muistuttaa yhdestä ilmastokeskustelun suuresta paradoksista. Siitä, että samalla, kun päästöjä on on saatu vähenemään yhteiskunnan eri osa-alueilla, kulutus on jatkanut kasvuaan. ”Tämä näkyy esimerkiksi liikenteessä: autot ovat tehostuneet, mutta vastaavasti jokainen autoilija ajaa keskimäärin joka vuosi hieman enemmän. Samalla kun tuodaan hyviä vaihtoehtoja vanhojen tilalle, pitäisi pystyä luopumaan joistain hyödykkeistä tai siitä energiankäytöstä, joka on ongelman taustalla.” Sama kuvio toistuu lihansyönnissä. Kauppojen hyllyille on tullut uusia kasviproteiiniin perustuvia vaihtoehtoja, mutta silti lihan kokonaiskulutus jatkaa kasvuaan.

Kaikki on pidettävä mukana Hiili on raivannut tiensä päättäjien kabinetteihin ja istuntosaleihin. Ja sinne se on myös jäänyt. Se voidaan kuitenkin karistaa sieltä ulos – muualtakin kuin piipun kautta polttamalla. Tässä ulosheittäjän roolissa päättäjillä on suuri vastuu. Suomessa käydään eduskuntavaalit 14. huhtikuuta, ja seuraavalla hallituksella on vastuullinen tehtävä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. ”Nyt tarvitaan poliitikoilta päättäväisiä ja nopeita toimia, joilla Suomesta rakennetaan kestävä yhteiskunta. Meidän on voitava osoittaa, että fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta on toteutettavissa.” Muutos kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ei ole kuitenkaan helppo ja yksinkertainen. Se on nähty jo maailmallakin, jossa ihmiset ovat haastaneet ilmastopolitiikkaa. Ranskassa vastustettiin dieselveroa ja Yhdysvalloissa ilmastonmuutoksesta kiistellään. Poliitikoilta vaaditaankin nyt Bruunin mukaan toimia, jotta kaikki pysyvät käänteessä mukana. ”Niille, joille muutos tuottaa kohtuuttomia kustannuksia, pitää tarjota keino, jolla hekin voivat olla mukana rakentamassa vähäpäästöistä Suomea.” Bruun kertoo, että Suomessa erityistä tukea saattavat tarvita esimerkiksi turvetuotantoalueet, kun turpeen poltosta luovutaan.

EU:n pitää kääntää kurssinsa Myös EU voi olla merkittävä toimija ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tähän mennessä se ei ole täyttänyt sille varattuja suuria saappaita. Ennemminkin se on talsinut tähän asti melko huolettoman oloisesti kesäisissä lipposissa. EU:n pitää kiristää selvästi tavoitteitaan. Pelkät tavoitteet eivät kuitenkaan riitä: tarvitaan konkreettisia toimia. Vaikka EU luopuisi kivihiilen poltosta, sillä on pitkä matka todelliseen hiilineutraaliuteen. Hiiltä on ni-

mittäin piilossa. Sitä ei ehkä tulevaisuudessa tuprua puolalaisesta tai saksalaisesta tehtaanpiipusta, mutta jos unioniin tuodaan tuotteita, joiden valmistus perustuu kivihiilellä tuotettuun energiaan, EU:n hiilineutraalius on vain silmänlumetta. ”Meidän pitää löytää tapa, jolla sanotaan, että jos haluat käydä kauppaa EU:n kanssa, sinun täytyy suuntautua kohti vähähiilistä yhteiskuntaa”, Bruun sanoo. Kansalaisilla onkin jälleen erinomainen tilaisuus vaikuttaa EU:n linjaan äänestämällä europarlamenttivaaleissa 26. toukokuuta. Sadut alkavat yleensä olipa kerran. Tämä ei ole kuitenkaan satu. Tämä tositarina voisi loppua tässä vaiheessa: Olipa kerran pieni planeetta ja siellä pieni maa nimeltään Suomi. Se osoittautuu ilmastotyössä paljon fyysistä kokoaan suuremmaksi toimijaksi ja näyttää esimerkkiä, kuinka 1,5 asteen tavoitteeseen päästään. Tähän Suomella tulee oivallinen tilaisuus 1. heinäkuuta 2019 alkaen, kun Suomi aloittaa puolivuotiskautensa EU:n puheenjohtajamaana.

Tehdään eduskuntavaaleista ilmastovaalit 1. Jaa kuva sinulle korvaamattomasta asiasta

sosiaalisessa mediassa. Merkitse kuvasi hashtageilla #korvaamaton, #ilmastovaalit ja #nytonpakko. Näyttämällä yhdessä konkreettisia, meille korvaamattomia asioita, muistutamme päättäjiä tekemään ilmastolle parempia päätöksiä. 2. Kirjoita medialle mielipidekirjoitus. Kertomalla yhdessä huolemme ilmastonmuutoksesta näytämme päättäjille yhteisen kantamme. 3. Vieraile vaalikojuilla ja välitä viestiä suoraan ehdokkaille. Keskustelemalla kasvokkain luomme yhteistä painetta ilmastoystävälliseen päätöksentekoon. 4. Tule mukaan järjestämään entistä jykevämpää Ilmastomarssia! Marssitaan yhdessä 6.4. meille korvaamattomien asioiden puolesta ja näytetään päättäjille huolemme ilmaston puolesta. 5. Liity oman paikkakuntasi ilmastotoimintaryhmään ja ole osa paikallisten vapaaehtoisten joukkoa. Lue lisää 28.2. alkaen: //korvaamaton.fi//

ILMASTOA VIILENTÄVÄN SUOMEN RESEPTI: PÄÄSTÖT ALAS JA NIELUT YLÖS

Luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiastrategian kaavailemilla toimilla Suomen nielut voisivat sitoa enemmän hiiltä kuin päästöt aiheuttavat vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystoimet ja luonnon ilmastoratkaisut odottavat nyt toteuttamista.

1,0

7,6

Mt/v CO2

Suot – ojittamatta paras

Mt/v CO2

Soita on raivattu pelloiksi Suomessa viime vuosina lähes 3 000 hehtaaria vuodessa – eli noin 13 jalkapallokentän laajuinen ala joka päivä. Suopeltojen merkitys ruoantuotannon kannalta on vähäinen, mutta päästöjen kannalta suuri. Soita raivataan eniten Pohjanmaalla, jossa myös suurimmat eläintilat sijaitsevat ja jossa peltoja tarvitaan lannanlevitykseen.

Turpeenkaivuu historiaan Luonnontilainen suo sitoo hiiltä ilmakehästä Suomen suurimpaan hiilivarastoon. Turpeen kaivuu ojitetuilta soilta aiheuttaa suuret vesistö- ja ilmastohaitat, jonka lisäksi turpeen poltto aiheuttaa kivihiiltä suuremmat päästöt. Turpeenpoltosta aiheutuukin lähes 15 prosenttia Suomen ilmastokuormituksesta.

Tekstit Otto Bruun, kuvitus Anne Stolt, graafit Liisa Hulkko

MUUTOS miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa

tkaisut mastora il n a m Aukea n ka paljo at , kuin ä kuvaav ä h e n tä aisiin v it o v jä päästö ttaa ja kasva ja nielu s sä . menne n 2030 e e t o u v

Fossiilisista vapaaksi

Hiilivarastot

2018

Tuulivoima on jo halvin sähköntuotantomuoto Pohjoismaissa. Lämpövarastot ja lämpöpumpputeknologiat kehittyvät vauhdilla. Suomessa on siis kaikki edellytykset irtautua fossiilisista polttoaineista lämmön ja sähkön tuotannossa. Kivihiilen osalta päätös on tehty. Pohjoismaiset esimerkit osoittavat, että öljylämmitys voidaan ajaa alas tarvittaessa nopeastikin.

Lentoliikenteen kasvavat päästöt laskuun* Kotimaan ja ulkomaan lentoliikenne aiheuttaa noin 5 % kaikista suomalaisten ilmastovaikutuksista – ja päästöt kasvavat 5 % joka vuosi. Lentoliikenteestä voisi aiheutua jopa neljännes Suomen fossiiliperäisistä päästöistä. Lentoliikenteen päästöt tulee saada laskuun ja ensi askel on tähän ympäristöohjaava lentovero ja Etelä-Suomen sisäisten lentojen korvaaminen junaliikenteellä.

Mt/v CO2

Kulutuksen päästöt näkyviksi ja laskuun

6,5 Mt/v CO2

Päästöt Päästöt yhteensä 56,1 MtCO2

9,2 Kun suomalaisten kulutuksen jalanjälkeen lisätään tuontitavaroiden ja poistetaan vientituotteiden kuormitus, ovat päästöt arviolta 34 % suuremmat. Suomalaiset kuluttavat tuotteita, joita tuotetaan kivihiileen nojautuen tai jotka aiheuttavat metsäkatoa tropiikissa. Ylikulutuksen vähentäminen ja kohtuutalous vähentäisivät nopeasti myös tuonnin päästöjä. Päästöjen vähentämiseen vaikkapa kolmanneksella auttaisivat esimerkiksi hiilitullit ja kauppasopimusten solmiminen ilmaston ehdoilla.

Luonnon nielut yhteensä -27 MtCO2

Liikenne kestävämmäksi Kevyttä ja julkista liikennettä, erityisesti raideliikennettä, tulee parantaa koko maassa. Esimerkiksi kuntien kävelyn ja pyöräilyn ohjelmien rahoitus tulee varmistaa. Kaupunkialueilla yksityisautoilun määrää voidaan vähentää merkittävästi. Kun yksityisautoilu vähenee liikennemurroksen myötä, sähkö- ja biokaasuautojen läpimurto auttaa jättämään fossiiliset polttoaineet historiaan. Biopolttoaineilla voi olla rajattu rooli esimerkiksi raskaassa liikenteessä.

8,8 Mt/v CO2

5,5 Mt/v CO2

* Lentoliikenteen päästövähennyksiä on suhteutettu arvioituun päästömäärään 2030, koska lentoliikenteen päästöt yhä kasvavat nopeasti. Lentoliikenteen osalta on arvioitu sekä suoria että epäsuoria ilmastovaikutuksia.

17,5

0,9

Mt/v CO2

1,5 Mt/v CO2

Soiden suojelu ja ennallistaminen Soidensuojelu ja ennallistaminen auttavat turvaamaan Suomen suurinta hiilivarastoa. Suomessa on ainakin 25 000 hehtaaria heikkotuottoisia suopeltoja ja 180 000 hehtaaria metsäojitettuja soita, jotka ainakin olisi perusteltua ennallistaa ilmastosyistä. Suojelemalla uhattuja soita laajalla soidensuojeluohjelmalla saadaan lisäksi vähennettyä turpeen hajoamisen päästöjä.

Lyhytikäisistä puutuotteista pitkäikäisiin Suomessa rakennetaan paljon, mutta puurakentamisen osuus on yhä alle 10 %. Jos metsien puuston annettaisiin kasvaa nykyistä vanhemmaksi, metsien hiilivarasto kasvaisi ja samalla saataisiin enemmän rakentamiseen soveltuvaa tukkipuuta. Mikäli puurakentamisen osuutta kasvatettaisiin 20 % nykytasosta suuntaamalla puunkäyttöä lyhytaikäisestä tuotteista pitkäikäisiin, se kasvattaisi rakennusten hiilivarastoa vuodessa 0,5 Mt CO2 ja korvaisi betonirakentamisen päästöjä.

1,5

Mt/v CO2

Hiilen sitominen peltomaahan

Hiilivarastot Luonnon nielut yhteensä vähintään –40 MtCO2

Päästöt

Malttia hakkuisiin Suomessa hakkuut ovat kasvaneet ennätystasolle. Hakkuiden vähentäminen vuosittain vaikkapa 10 miljoonalla kuutiolla lisäisi hiilinielua yli kotimaan liikennesektorin päästöjen verran. Se myös suojelisi monimuotoisuutta ja lisäisi maanomistajille arvokkaan tukkipuun osuutta. Tutkijoiden mukaan maanomistajia pitäisi kannustaa kasvattamaan metsiä ilmastosyistä nykyistä vanhemmiksi. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen on metsäojitetuilla soilla perusteltua, koska näin voidaan välttää kunnostusojitukset ja maanmuokkaus, joista aiheutuu suuret päästöt.

2030

Voiko viljelijä torjua ilmastonmuutosta? Suomessa kokeillaan jälleen viljelykierron ja kasvipeitteisyyden kaltaisia keinoja, jotka suojelisivat ja kasvattaisivat viljelysmaan maaperän hiilivarastoja. Jos keinot saataisiin toimimaan vaikkapa puolella viljelyalasta, voittajiin kuuluisivat ilmaston lisäksi vesistöt ja maaperän eliöstö.

KAKSI TÄRKEINTÄ KEINOA

Päästöt yhteensä enintään 27 MtCO2

Haitalliset tuet Kestävä ruokavalio ja ruoantuotanto Suomalaisen maatalouden päästöt ovat korkeat (lähes 15 Mt/vuosi) naudanlihan tuotannon ja ojitettujen suopeltojen turpeen hajoamisen vuoksi. Suomalainen lihankulutus onkin ennätystasolla. Siksi lihankulutusta tulee vähentää ja lihantuotannon määrää pienentää. Laadun on korvattava määrä. YK:n terveysjärjestön suositusten mukaan lihankulutusta voisi vähentää neljännekseen nykyisestä. Lihankulutusta pienennetään muuttamalla julkisia hankintoja, haittaveroilla sekä maataloustukia muuttamalla.

7,0 Mt/v CO2

Muut päästöt Suomen ilmastopolitiikkaa pitkään jarruttanut teollisuus on ilmoittanut valmiutensa 1,5 asteen mukaiseen politiikkaan. Teollisuuden päästöjen pienentämisen potentiaali on suuri ja kansainvälisesti suunnannäyttäjiä tarvitaan. Merkittäviä päästöjä aiheutuu myös työkoneista ja jätteiden käsittelystä, joiden vähentäminen voi edistyä muun muassa kiertotaloutta edistämällä.

6,5 Mt/v CO2

LÄHTEET: Ilmastopaneeli, VTT, Tilastokeskus, SYKE. Päästöarviot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan Suomen kasvihuonepäästöinventaarioon ja tutkijoiden arvioihin keinojen ilmastovaikutuksista.

Ympäristölle haitallisia fossiilitukia maksetaan Suomessa yli 1,5 miljardin edestä vuodessa muun muassa turpeenpolttajille, maataloudelle ja teollisuudelle. Pariisin ilmastosopimuksessa Suomi sitoutuu suuntaamaan rahavirrat vähähiiliseen kehitykseen. Poistamalla haitalliset tuet energia- ja liikennesektorilta päästövähennystoimenpiteet ja kestävät investoinnit tulevat kannattaviksi. Uuden hallituksen tulee lakkauttaa turpeen verotuki, fossiiliset energiapalautukset ja työsuhdeautojen veroedut ja julkiset hankinnat tulee rajata sähkö- ja biokaasuautoihin.

Energiansäästö Energiansäästö on IEA:n mukaan lähivuosien tärkein energiamuoto. Primäärienergiasta hukataan maailmassa yli puolet. Esimerkiksi kiinteistöjen energiansäästöä edistämällä voidaan vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden tai biomassojen polttotarvetta. Biomassaa ei riitä tuhlattavaksi liikenteessä tai energiantuotannossa, joten energiansäästöstä kiittää myös metsäluonto.

Luonnonsuojelija 1/2019

”Tuli tarve tehdä jotain”. Kolme aktiivia kertoo, miten he lähtivät mukaan ilmastotyöhön.

Oulussa osoitetaan mieltä ilmaston puolesta joka perjantai klo 11. Elina Rönkä kuvassa oikealla edessä.

Teksti Liisa Hulkko

On pikkupakkanen ja lumihiutaleet leijuvat Oulun kaupungintalon portailla istuvien mielenosoittajien päälle. Kylteissä lukee: ”Ei muuteta ilmastoa, vaan politiikka” ja ”Toivo syntyy teoista”. Yksi heistä on Luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistyksen aktiivi Elina Rönkä. Hän on osallistunut mielenilmaukseen lukuisina perjantaiaamupäivinä marraskuun lopusta lähtien. Silloin järjestettiin Koko Suomi istuu Gretan kanssa -tapahtuma, josta lähtien oululaiset luonnonsuojelijat ovat sitkeästi jatkaneet mielenilmaustaan säässä kuin säässä. Gretalla tarkoitetaan ruotsalaista 16-vuotiasta Greta Thunbergiä, joka istuu Ruotsin parlamenttitalon edessä perjantaisin, kunnes maa noudattaa Pariisin sopimuksen mukaista ilmastopolitiikkaa. ”Greta on osoittanut, että me todella pystymme vaikuttamaan, että yksikin ihminen voi vaikuttaa”, Rönkä kertoo. Nuoren ruotsalaisen mielenilmauksesta on tullut kansainvälinen ilmiö. 500 kilometriä etelämpänä raumalainen yhdistysaktiivi Jerry Hurvi osallistui Suomi istuu Gretan kanssa -mielenilmaukseen. ”Ilmastonmuutosta ei torjuta lupauksilla vaan päätöksillä”, luki hänen kyltissään.

alla.

ltään Raum i osoitti mie rv u H y rr Je

Anna Bagge

koordinoi va

paaehtois te

n työtä Rov aniemellä.

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: 050 361 9547, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat @sll.fi, p. 09 228 082 10, sähköinen jäsenpalvelu: rekisteri.sll.fi/jasentiedot/ Toimisto ja asiakaspalvelu arkisin klo 9–15. Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Piirin kevätkokous 30.3. klo 12–15 Luonnonhistoriallisessa museossa (Wahreninkatu 4, Brander-sali, kirjastotalon 2. kerros, A-rappu). Mielenkiintoinen luontoesitys ja sääntömääräiset kevätkokousasiat. Lisätietoja: karri.jutila@sll.fi. Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Pulsatillan kerhoilta 18.3. klo 18–20 Kumppanuustalon auditoriossa, Kirjastokatu 1. Teijo

•

Heinänen esitelmöi aiheella "Luonto ammattina ja harrastuksena: esimerkkinä kasvit ja käävät". Lisätietoja: karri.jutila@sll.fi. Cupidon 30-vuotisjuhla 23.3. klo 13–16. Hämeenlinnassa, Stone Gallery Lunnikivessä (Idänpääntie 6). Juhlakokouksessa esitelmöi Jari Kaitila. Lisätietoja: timo.leponiemi@yle.fi 50-vuotiskahvitus 11.5. klo 10–13. Yhdistys tarjoaa nokipannukahvit Ahveniston kodalla ja opastetun kävelyretken aarnialueelle. Tervetuloa mukaan. Lisätietoja: Esa Kilpi, esa. kilpi@pp.inet.fi. Kylmänkukkaretki 28.4. klo 10–14. Pulsatillan kimppakyytiretki Janakkalan Tunturivuorelle ja Linnamäelle Heli Jutilan johdolla. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Lisätietoja: Karri Jutila, p. 050 5768 953. Mahdollisuuksien tori 18.5. klo 10–14 Hämeenlinnan kauppatorilla. Yhdistys ja piiri osallistuvat järjestöjen toritapahtumaan omalla teltalla ja ohjelmanumerolla. Tervetuloa juttelemaan tai jututtamaan (ilmoittaudu mukaan Karri Jutilalle, p. 050 5768 953).

• • • •

Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry: Sääntömääräinen kevätkokous su 10.3. klo 12 alkaen Jokimaan VPK:n talolla, os. Jokimaantie 533. Kahvitarjoilu. Janakkala Seura esittelee toimintaansa ja vanhan arkistomateriaalin keräysprojektiaan. Pääsiäistapahtuma la 13.4. klo 10–15 Janakkalan Tanttalassa Hakolan marjatilalla, os. Piilokivi 26. JLY mukana linnunpönttöjen

• •

rakentamisrastilla. Tule tekemään itsellesi hyvä maksuton linnunpönttö asiantuntevan ohjeistuksen mukaan. Yleisöretki la 27.4. klo 12 Mallinkaistenjärven itäpuolella sijaitsevalle Saparon uudelle laavulle. Lisätiedustelut Jarmo Kuitunen, p. 040 839 7171. Yhdistys tarjoaa nokipannukahvit ja makkaraa nuotion loisteessa. JLY mukana valtakunnallisessa Tornien taistossa la 4.5. klo 05–13. Paikkana perinteinen Tervakosken Toivanjoen lintutorni. Tule opettelemaan lintujen määritystä asiantuntijoiden johdolla. Yleisöretki Hämeenlinnan Hattelmalanjärven lintutornille la 25.5. Lähtö retkelle kimppakyydein omilla autoilla Turengin seurakuntakeskuksen P-paikalta klo 9. Oppaana Ari Lehtinen, jolta myös lisätietoja, p. 0400 599 623. Omat eväät mukaan, retken kesto 3–4 tuntia.

• • •

Salpausselän luonnonystävät: Earth Hour–retki la 30.3. klo 19–22. Lähtö Karjusaarenkadun päästä. Kävellään yhdessä jään poikki Selkäsaaren laavulle lämmittämään omia eväitä ja katselemaan kaupungin pimenemistä. Retkellä jäävaraus, seuraa yhdistyksen Facebook-sivuja ja verkkoa: web.sll. fi/etela-hame/salpausselka. Lisätietoa: Lotta Palomäki p. 050 34 84 046. Retken järjestää Salpausselän luonnonystävät ry ja LuontoLiito Lahti.

•

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Etelä-Karjalan metsäryhmä 28.2. klo 17. Paikka: Linnoitus, Katariinantori 6, Lappeenranta. Tervetuloa! Lisätietoja:Anna Vuori, p. 040 670 1771, anna.vuori@sll.fi, sll.fi/tapahtuma/12179. Kuutin synttärit lasten lauantaina 2.3. klo 11. Paikka: Lappeenranta, Kehruuhuone. Juhlistamme syntyneitä kuutteja askartelemalla heille kortteja, leikkimällä norppa-ja kala-aiheisia leikkejä ja ehkä jopa tapaamme kuutin! Lisätietoja: Anna Vuori, p. 040 670 1771, anna.vuori@sll.fi, sll.fi/tapahtuma/12417. Saimaa-katiskan rakennustalkoot 8.3. klo 15–19. Paikka: Linnoitus, Katariinantori 6. Tule auttamaan norppaa ja rakentamaan norpalle turvallinen Saimaa-katiska! Mukaan voi tulla milloin vain. Tarvikkeet ja työkalut ovat valmiina. Talkoissa valmistuvat katiskat jaetaan vapaa-ajankalastajille ensi kesän Vaihda verkot katiskaan -tapahtumassa Puumalassa. Voit lunastaa katiskan myös itsellesi tarvikemaksulla (25 €). Tervetuloa! Lisätietoja: Anna Vuori, p. 040 670 1771, anna.vuori@sll.fi, sll.

• •

Sirkka-Liisa Väänänen, Jussi Hietikko, Aurora Bagge

Toivo syntyy yhdessä tekemällä

Luonnonsuojelija 1/2019

Rovaniemellä taas järjestettiin ilmastomarssi. Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Anna Bagge kertoo, että marssi syntyi nopeasti. Perjantaina eräs opiskelija laittoi ilmoituksen Facebookiin. Lauantaina marssille lähti ensin 50 ihmistä ja mukaan liittyi vielä 50 lisää matkan varrelta. ”Se on paljon näin pienessä kaupungissa, näin lyhyessä ajassa”, Bagge sanoo.

Tehdään ilmastovaalit! Rönkää, Hurvia ja Baggea yhdistää ilmastovaalikampanja, johon he kaikki ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi. Luonnonsuojeluliiton ja kahdeksan muun järjestön kampanjassa ilmastonmuutoksesta aiotaan tehdä eduskuntavaalien suurin kysymys. Intoa ja oppia ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan vapaaehtoiset kävivät hakemassa Klaukkalasta, jossa järjestettiin ilmastovaalikampanjan koulutustilaisuus. ”Viikonloppu oli todella innostava, koska kaikki olivat niin motivoituneita. Tuli entistä enemmän sellainen olo, että täytyy tehdä jotain! Vain tekemällä tapahtuu”, Rönkä kertoo. ”Yksi syy lähteä koulutukseen oli täydentää tietämystä. Olikin aivan loistavaa tiedonsaantia”, Hurvi sanoo. Vapaaehtoisten motivaatio nousee yhteisestä huolesta ja turhautumisesta nykyisiin päättäjiin. ”Olen itse jo 80–90-luvulla lukenut biologian opinnoissa ilmastonmuutoksesta. Mutta oikein mitään ei tapahdu. Pohjoisessa luonnossa ilmastonmuutos näkyy jo. Muutos tapahtuu nopeasti”, hän sanoo.

Vapaaehtoisia harmittaa, että ilmastonmuutos jää talouden jalkoihin. Siihen halutaan muutos. ”Toivon eduskuntavaaleista vahvoja ilmastovaaleja. Ilmaston pitäisi olla numero 1. Mikään ei onnistu, jos ilmasto kusee”, Hurvi painottaa. Bagge toivoo, että ihmiset heräisivät pohtimaan, ketä kannattaa äänestää. Kuka pystyy ja haluaa vaikuttaa eduskunnassa siihen, että ilmastonmuutosta pitäisi hillitä. Hän rohkaisee äänestäjiä kohtaamaan ehdokkaita ja kysymään, miten he aikovat edistää ilmastonmuutoksen hillintää.

Turnaus on osa Pelastetaan pipolätkä -liikettä. ”On tosi tärkeää, että saimme Kärpät mukaan. Se vetoaa moniin oululaisiin ja helpottaa lähestymistä.” Rönkä arvelee, että ilmastonmuutos hämmentää ihmisiä ja aihetta on vaikea käsitellä: ”Toivottomuuden tunne aiheuttaa puolustusreaktion, ei haluta tehdä mitään. Sanotaan vain, että mitä me voidaan tehdä, kun meitä on niin vähän.” Pystytäänkö vapaaehtoisten ilmastotyöllä tekemään muutosta esimerkiksi Suomen kevään eduskuntavaaleihin ja sitä kautta politiikkaan? ”Kyllä pystytään”, Rönkä vastaa varmasti. ”Mitä useampi on mukana ja vaatii, että lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen nyt kun se on vielä mahdollista, sitä varmemmin saadaan aikaan muutos.” Perjantaisin 29.3. asti Elina Rönkä ja muut vapaaehtoiset istuvat kello 11–12 Oulun kaupungintalon portailla. Ei tiedä, kuka seuraavaksi pysähtyy. ”Pari viikkoa sitten EU-liput liehuivat ja diplomaattiautot saapuivat paikalle. Tutun näköinen mies nousi autosta ja tuli hetkeksi istumaan kanssamme. Se oli Jyrki Katainen”, Rönkä kertoo. Ehkä seuraava olet sinä.

”Mikään ei onnistu, jos ilmasto kusee.”

Räppiä ja lätkää Hurvi aikoo puhua ilmastonmuutoksesta ja tehdä mielipidekirjoituksia. Hänen tapansa levittää sanomaa on kirjoittaa räppilyriikoita. Vaikkapa näin:

Jotkut vielä väittää, ettei meil oo muka mikää kiire/ Ilmastonmuutos on tulos, mut viel voidaa vaikuttaa siihe/ Ettei se aiheuttaisi koko ihmiskunnan tuhoa/ Vaikka mitkään meidän toimet ei sen tapahtumista voi kumota/ Ei anneta elämän viel loppuu, luodaan kehityksestä kestävää/ Et tulevat sukupolvet tän kaiken ehkä näkevät tääl.

Bagge toimii koordinoijana ja kokoaa ilmastonmuutoksesta huolestuneita yhteen Rovaniemellä. He aikovat järjestää ainakin uuden Ilmastomarssin 6.4. Myös Oulun yhdistyksessä on monia suunnitelmia kevään ilmastovaalikampanjoinnin varalta. Yksi on pipolätkäturnaus, joka järjestetään 16.3. yhteistyössä jääkiekkojoukkueen Kärppien kanssa.

LISÄTIETOA: Tule mukaan järjestämään ilmastomielenilmauksia! Helsingissä ja Rovaniemellä marssitaan 6.4. ja muualla maassa 30.3. Liity mukaan kampanjaryhmään: varpu.sairinen@sll.fi.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat fi/tapahtuma/12019. Luontoyhteys Saimaalta Laatokalle -seminaari Hiitolanjoen vesistöalueen, metsien, virtavesien ja järvien luontohelmien suojelemiseksi. 9.3. klo 11. Paikka: Imatra, Virastokatu 1, Imatra. Omakustanteinen kahvi- ja ruokatauko. Ohjelma verkossa: sll.fi/tapahtuma/12112. Lisätietoa: Anitta Miikkulainen, anitta.miikkulainen@gmail.com. Järjestöjen vaalipaneeli ehdokkaille 31.3. Ks. Lappeenrannan seudun lsy.

•

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Pöllöretki 1.3. klo 18. Paikka: Imatra, lähtö kimppakyydein Imatran uimahallin parkkipaikalta. Kumppani: EKLY. Pukeudu lämpimästi. Jos on tuulista ja sateista, varapäivä 8.3. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 3643 693, juha.jantunen@allergia.fi, sll.fi/tapahtuma/10545. Imatran metsäryhmä 14.3. klo 17.30. Paikka: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti, Vuoksenniskantie 64. Tervetuloa! Järjestäjä: Etelä-Karjalan piiri, Lisätietoja: Anitta Miikkulainen, p. 044 050 5765, sll.fi/tapahtuma/12629. Vuoksen lintukävelyt 17.3. ja 14.4. klo 9. Paikka: lähtö Imatran uimahallin parkkipaikalta. Tutustutaan ensin Varpasaaren lintuihin ja käydään kimppakyydein muillakin Vuoksen lintupaikoilla. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 3643 693, juha.jantunen@ allergia.fi, sll.fi/tapahtuma/10556 ja /10563.

• • •

•

Pönttötalkoot 27.4. klo 12. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kumppanit: EKLY ja Raution kyläyhdistys. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 3643 693, juha.jantunen@allergia.fi, sll. fi/tapahtuma/10567. Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Puoli vuosisataa luonnonsuojelua 6.3. klo 18. Paikka: Linnoitus, Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6. Sääntömääräinen kevätkokous klo 17, jonka jälkeen klo 18 aikamatka kuvien kera maakunnalliseen luonnonsuojeluliikkeeseen. Lisätietoja: ry, Kimmo Saarinen, 041 4631 1737, kimmo.saarinen@sll. fi, sll.fi/tapahtuma/9008. Järjestöjen vaalipaneeli ehdokkaille 31.3. Paikka: Lappeenranta, Kulttuuritila Nuijamies, Valtakatu 39. Lisätietoja tulee myöhemmin: Anna Vuori, p. 040 670 1771, anna. vuori@sll.fi, sll.fi/tapahtuma/12791. Kasviretki Rakuunamäelle 20.5. klo 18. Toukokuinen retki johdattelee historiallisen Rakuunamäen maisemiin. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737, kimmo.saarinen@ sll.fi, sll.fi/tapahtuma/9435.

•

• •

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

Suur-Savon yhdistys: Haluaisin hoitaa metsääni ilman avohakkuuta – onko se mahdollista ja miten? Luontoilta 25.2. klo 18. Paikka: Mikkelin pääkirjasto, Mikkeli-sali. Erikoistutkija Sauli Valkonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo metsien jatkuvan kasvatuksen menetelmästä. Metsänomistajan näkökulmaa asiaan tuo Raili Kautiainen. Tervetuloa! Lisätietoja: Jarmo Kivinen, p. 0400 253 674, suur-savo@sll.fi, sll.fi/ tapahtuma/12773. Uhanalaiset lajit ja luontotyypit – säilyykö luonnon monimuotoisuus Etelä-Savossa? Luontoilta 12.3. klo 18. Paikka: Estery-talo, Otto Mannisenkatu 4, Mikkeli. Luonnonsuojeluasiantuntija Arto Ustinov ELY-keskuksesta. Kahvi- ja teetarjoilu, tervetuloa! Lisätietoja: Outi Airaksinen, p. 044 5660 228, airaksineno@ gmail.com, sll.fi/tapahtuma/12890. 50-vuotisjuhlavuosikokous ja kuvaesitys 5.3. Paikka: Mikkelin Yliopistokeskus, auditorio, Lönnrotinkatu 5. Ohjelmassa Ilpo Aallon kuvaesitys. Aikataulu tarkentuu myöhemmin, katso: sll.fi/tapahtuma/12966! Lisätietoja: Miia Kuisma, p. 040 663 2606, suur-savo@sll.fi.

•

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, p. 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Toimisto avoin tarvittaessa. Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

Sotkamon Luonto: Esitys metsäpeuran nykytilasta Kainuussa to 7.3. klo 18 Sotkamon virastotalon valtuustosalissa. Esitelmöitsijänä tutkija Antti Paasivaara (LuKe). Yhdistyksen vuosikokous klo 17 sama paikka, sääntömääräiset asiat. Helmikuun loppuun Sotkamon kirjastossa Luonto lainassa -näyttely.

• •

KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jyväskylän seudun yhdistys: Pöllöretki 1 8.3. Lähtö klo 20 Savelan Smarketin parkkialueelta. Retki tehdään kimppakyydein, joten ilmoita tarvitsetko kyydin tai voitko tarjota kyydin. Kesto 4–5 tuntia, mahdollinen kohde Uuraisten suunnalla. Omat eväät ja lämmintä päälle. Varailta 9.3. Ilmoittautumiset 7.3. mennessä Hannu Laakkoselle, p. 045 2364834 tai hane.laakkonen(at)gmail. com. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12706. Yhdistyksen kevätkokous 12.3. klo 18. Paikka: Ruusupuisto, Juho-kokoustila (1. krs). (Ennen sitä hallituksen kokous klo 16.30 alkaen samassa tilassa.) Sääntömääräiset asiat, joiden jälkeen n. klo 19 Luonnonsuojeluliiton valtuuston puheenjohtaja FM Vesa Luhta pitää esitelmän Yrjö Kokon matkasta luonnon-

•

Luonnonsuojelija 1/2019

•Tapahtumat suojelun vaikuttajaksi. Tervetuloa yhdistyksen jäsenet! Lisätietoja: Heikki Susiluoma, p. 040 550 4944, heikki.susiluoma@ekoportti. fi ja sll.fi/tapahtuma/12712. Pöllöretki 2 15.3. klo 19. Lähtö klo 19 Savelan S-marketin parkkialueelta. Retki tehdään kimppakyydein, joten ilmoita, tarvitsetko kyydin tai voitko tarjota kyydin. Retken kesto 5-6 tuntia, mahdollinen kohde Viitasaari-Saarijärvi. Omat eväät ja lämmintä päälle. Varailta 16.3. Ilmoittautumiset 7.3. mennessä Hannu Laakkoselle, p. 045 2364834 tai hane.laakkonen@ gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12719. Matka Liminganlahden lintuparatiisiin hanhien parhaaseen muuttoaikaan 27.4.–28.4. Matka tehdään kimppakyydein. Ilmoita tarvitsetko kyydin vai tarjoatko kyydin. Maksimihenkilömäärä 20. Lähtö Savelan S-marketin parkkipaikalta la 27.4. klo 7. Yöpyminen Kempeleellä hotelli Pohjankievarissa (2 hh n. 80 € ja 1 hh. n. 60 €). Hotellivarausten takia ilmoittautumiset 7.3. mennessä Hannu Laakkoselle, p. 045 236 4834 tai hane.laakkonen(at)gmail.com. Tervetuloa! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12723.

•

Jämsän seudun yhdistys: Kevätkokous to 7.3. klo 17.30 SPR:n tila, Koivutie 3, Jämsänkoski. Lumikenkäretki su 17.3. klo 10 Morva Juokslahti, omat kengät/vuokrakengät. Seuraa ilmoitteluamme Vekkarissa. Opastetut torni-illat klo 17-19 ke 24.4. Lokalahti, ke 8.5. Juokslahti, ke 15.5. Alhojärvi, ilmoittautuminen testiviestillä Sari Jussilalle, p. 0400 769 461. Retki Oriveden Siikanevalle la 15.5. Maksullinen retki, seuraa ilmoittelua Vekkarissa tai verkkosivuillamme..

• • • •

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalolla luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• •

Piirihallituksen kokous Haminassa 21.2. klo 18 Kahvila Jaspiksessa. Piirin kevätkokous Kouvolassa 21.3. klo 18 Lounaskahvila Kulmassa, Kanervistontie 1. Esiintyjänä WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen. Eduskuntavaalipaneeli Kotkassa 3.4. kaupunginkirjaston auditoriossa klo 18. Eduskuntavaalipaneeli Kouvolassa 4.4. kaupunginkirjaston auditoriossa klo 18. Piirihallituksen kokous Kotkassa 18.4. klo 18.

• • •

• •

Kyrön Luonnon toritapahtuma 27.4. klo 10–12 Kyröskosken torilla. Rakkaudesta luontoon -kevätkonsertti 5.5. klo 15 Kyröskoski-talolla. Meri-Kymen Luonto: Arktika Ulko-Tammioon 11.5. klo 8–17. Mukana lintuasiantuntija Urpo Koponen. Lähtö M/s Vikla -aluksella klo 8 Sapokasta Tulikukon luota, paluu klo 17. Hinta: 40 €. Ilmoittautumiset 3.5. mennessä: merikymenluonto1@gmail.com, p. 050 4670 497 (klo 16 jälkeen). Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12095.

•

Pohjois-Kymen Luonto: Talvikasviretki su 10.3. klo 10–12. Tutustumme koristeellisiin talventörröttäjiin. Oppaana Kuusankosken putkilokasvit -kirjan kirjoittaja Jukka Airola. Lähtö Kuusaan Tokmannin p-paikalta klo 10, mistä lähdetään Lecan soratehtaan takaisille penkoille. Kesto pari tuntia. Varustus umpihangessa kahlaamista silmällä pitäen. Lisätietoa: web.sll.fi/kymenlaakso/pohjois-kymen-luonto/talvikasviretki Jäsenilta ti 9.4. klo 17–20 Vaahteratalolla, Varuskuntakatu 8, Kouvola. Yhdistyksen perustamisesta on 40 vuotta, ja paikalle ovat tervetulleita erityisesti kaikki, jotka ovat olleet mukana toiminnassa vuosien varrella. Lisätietoa: web.sll.fi/kymenlaakso/pohjois-kymenluonto/jasenilta-45 Retki Myllypuron lehtoon su 19.5. klo 12–14. Kävelyretki Myllypuron lehdon luontopolulla. Lähtöpaikka Ojamaantie 6, Kouvola. Lähtö Kiehuvan ent. koulun pihasta klo 12. Oppaana Jukka Pehkonen. Lisätietoa: web. sll.fi/kymenlaakso/pohjois-kymen-luonto/ retki-myllypuron-lehtoon-1

•

• •

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Kansankatu 8, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•

Mäntän seudun yhdistys: Linnunpönttöjen puhdistus 9.3. klo 10. Paikka: Mänttä, Taavetinsaari ja Joenniemenpuistoalue. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12369. Kevätkokous 26.3. klo 18. Paikka: Mäntän lukion kirjasto, Koskelankatu 3. Sääntömääräiset asiat ja vieraana Notskilla-blogin pitäjä valokuvaaja Markku Hakaniemi. Kahvitarjoilu. Tervetuloa jäsenet! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/13011.

Kyrön Luonto: Lintujen havainnointia 20.4. klo 11–14 Sarkkilanjärven lintutorneilla. Oppaana Hannu Järvinen. Lähtö kimppakyydeillä klo 10.30 Kyröskosken Matkahuollolta. Kiikarit mukaan!

Nokian yhdistys: Talvilintulaskenta Kauniaisten reitillä 3.3. Paikka: Nokia. Mukaan pääsee vain 4 henkilöä. Ilmoittautuminen: Nokian lintukoulu, Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12511.

Kaakkois-Kymen yhdistys: Suksiretki liito-oravametsään su 10.3. klo 10–11.30. Lähtö klo 9.40 Pitkienhiekkojen parkkipaikalta. Omat eväät. Lisätietoja: Kirsi Niskanen, p. 050 410 1420.

•

• •

•

Talviretki Intianlahden muinaisuomalle 31.3. klo 10–14. Tutustumme uoman tulivuoriperäiseen kanjoniin ja vanhan metsän ihmeisiin. Tapaaminen klo 10 Knuutilan kartanon P-paikalla Lukkisalmentie 49. Varusteena sään mukainen lämmin vaatetus, maastojalkineet ja eväät. Kumppani: Siuro-Seura. Vetäjänä: Kaija Helle, jolle tiedustelut: hellekaija@gmail.com tai p. 044 0177 180. Tervetuloa mukaan! Lintujen muutontarkkailua Alasenlahdella 13.4. klo 10. Tapaamispaikka: Lukkilantie, Nokia. Kumppanit: Nokian Lintukoulu ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys. Paikalla Pily:stä Jukka T. Helin sekä Nokian Lintukoulusta Jarmo Koivisto. Tapahtuma sopii lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville sekä perheille. Tervetuloa! Lisätietoja: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720, sll.fi/tapahtuma/10236/ Siuron luontoaarteet 25.4. klo 18 Knuutilan kartanon väentuvan pirtissä, Lukkisalmentie 49. Tule kuulemaan tienoon luonnon erityispiirteistä siurolaisen luontokartoittaja Kaija Helteen esittelemänä. Kumppani: Siuro-Seura. Tiedustelut: Tuula Arponen, p. 040 829 1914 siuro-seura@knuutila.fi. Tervetuloa! Aurinkokalliolta korven kätköihin 18.5.– 19.5. Tapaaminen 18.5. klo 8.45 Nokian Kerholan P-paikalla Souranderintie 13. Maastokurssilla tutustumme Pirkkalan ja Nokian metsien, lehtojen ja soiden luontotyyppeihin, niiden erityispiirteisiin ja lajistoon. Varustus: sään mukainen vaatetus, maastojalkineet, lounaseväät ja muistiinpanovälineet. Opetuskohteille kuljetaan kimppakyydeillä. Maksu: 20 €. Kurssin ilmoittautumiset 5.5. mennessä Pirkan opistoon. Kurssin tunnus on 4102035NK. Lisätietoja: Pirkan opisto ja SLL Nokia, Kaija Helle, p. 044 0177 180, hellekaija@gmail.com, sll.fi/ tapahtuma/12226. Retki muinaiselle Linnavuorelle 26.5. klo 9.45–14. Tutustumme vuoren historiaan, geologiaan ja vanhaan metsään. Varusteena sään mukainen vaatetus, taukotakki (huipulla tuulee!), tukevat jalkineet ja eväät. Oppaana Kaija Helle, jolle välttämättömät ilmoittautumiset hellekaija@gmail.com tai p. 044 0177 180.

•

• •

•

Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja tapahtumista: www.orivedenluonto.fi > Tapahtumat

•

Pörriäisilta to 28.3. klo 18 Oriveden kirjastolla. Suomen kimalaiset -kirjan tekijä Seppo Parkkinen kertoo ja näyttää kuvia pölyttäjistä. Esityksen jälkeen yhdistyksen vuosikokous. Pönttötalkoot la 13.4. klo 11–15 Vehkalahden vanhalla koululla, Joenmutka 1. Nikkaroidaan Orivesi 150 v. -pönttöjä. Lisätiedot: Jyrki Heimonen, p. 050 5500 369. Nuukuusviikko 22.–27.4. Oriveden kirjastossa. Nuukasti aineistoja esillä ja jaossa. Kevätretki la 11.5. Kintulammen upealle retkeily- ja luonnonsuojelualueelle Tampereella. Lähtö klo 10 Oriveden Jäähallilta kimppakyydeillä, paluu klo 15 mennessä. Lisätiedot: Seppo Leinonen, p. 050 518 7770.

• • •

Pälkäneen seutu: Vuosikokous 23.3. klo 15 Mikkolan navetalla. Tarjoilu pelaa!

•

Tampereen yhdistys: Luonnonsuojeluliitto Tampere x Zero Waste 26.2. klo 18. Paikka: Tampere, Kuninkaankatu 39. ZWF:n vapaaehtoiset kertovat

•

nollahukka-ajattelustaja saat vinkkejä jätteettömämpään elämään. Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12373, zwf.fi. Yhdistyksen kevätkokous ja yleisöesitelmä 27.3. klo 18. Paikka: Tampere, Ympäristötietokeskus Moreenia (Valssipadonraitti 3, Patosilta). Biologi, vapaa toimittaja Elina Pallas pitää esitelmän ilmastonmuutoksesta. Kokouksessa sääntömääräiset asiat. Lisätietoja: Antti Putaja, sll.tampere@gmail.com, sll.fi/tapahtuma/12391.

•

Virtain-Ruoveden yhdistys: Kevätkokous 20.3. klo 18–20 Honkalakodissa Ruovedellä (Honkalantie 7). Tarjolla kaffetta, teetä ja pikkupurtavaa. Käsitellään viime vuoden tilinpäätös sekä toimintakertomus. Yhteyshenkilö Larissa Heinämäki, larissa.heinamaki@iki.fi, p. 040 776 27 97. Linnunpönttötalkoot 27.4. klo 10–13 Eero Heinosen luona, Lakarintie 29. Lisätietoja: eero. heinonen48@gmail.com, p. 0500 132 151. Tornien taisto 4.5. klo 05–13 Sieralammen lintutornilla Vaskivedellä (Niementie 51). Tervetuloa! Lisätietoja: Eero Heinonen, eero.heinonen48@gmail.com, p. 0500 132 151. Taimienvaihtotorit 18.5. klo 12–13 Ruovedellä satamassa ja 19.5. klo 12–13 Virroilla Galleria Virinän edessä Tuo tullessas, vie mennessäs! Muista nimetä kasvit. Lisätietoja: Larissa Heinämäki, larissa.heinamaki@iki.fi, p. 040 776 27 97.

• • • •

POHJANMAAN PIIRI

Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaanpiiri ry

•

Piirin kevätkokous 14.3. Seinäjoella, Joupin Vanhalla tuvalla klo 18 alkaen. Kokouksen alussa palkitun luontokuvaaja Taru Rantalan kuvaesitys. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12782. Luontoilta 8.5. klo 17.30 Seinäjoen kaupunginkirjastolla. Ks. Etelä-Pohjanmaan lsy.

•

Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys: Luontoilta kirjastolla 8.5. klo 17.30. Paikka: Seinäjoen pääkirjasto, Jaaksi-sali. Paneelissa on hyvä edustus luontotuntijoita. Kumppanit: Seinäjoen kaupunginkirjasto, Pohjanmaan piiri sekä Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Voit lähettää kysymyksiäsi etukäteen: sll@pohjanmaa.fi tai postikortilla Sll Pohjanmaa, Valtionkatu 1 C, 60100 Seinäjoki. Lähetäthän kysymyksesi 1.5. mennessä. Lisätietoja: Pasi Kataja, p. 050 330 5315, pasiantero.kataja@gmail.com, sll.fi/tapahtuma/12658.

•

POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi Ylä-Karjalan luonnonystävät: Porinapirtti 14.3. klo 18. Paikka: Nurmes, Ystävänpysäkki, Porokylänkatu 5, Nurmes. Uusi tapahtumasarja joka kuun toinen torstai!

•

Luonnonsuojelija 1/2019

Aiheet: maaliskuussa yhdistyksen toiminta, huhtikuussa tekstiilit ja ympäristö, toukokuussa mahdollisesti villiyrtit. Seuraa nettisivujamme ja Facebook-sivuamme. Lisätietoja: Ylä-Karjalan luonnonystävät, Hanna Harju, p. 050 522 1074, ylakarjalanluonnonystavat@ gmail.com, sll.fi/tapahtuma/12926. Vuosikokous 24.3. klo 18. Paikka: Ikolan museo, Kotiniementie 2, Nurmes. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Lisätietoja: Hanna Harju, p. 050 522 1074, ylakarjalanluonnonystavat@gmail.com, sll.fi/tapahtuma/12865. Lipinlahden pönttötalkoot 5.5. klo 11. Paikka: Lipinlahden vanha koulu, Koulukujantie, Nurmes. Yhdistys järjestää materiaalit ja työkalut, mutta omiakin voi tuoda. Otamme mielellämme vastaan pönttötarpeita ennakkoon, jos on esimerkiksi jäänyt rakennustöistä materiaalia yli. Lisätietoja: Hanna Harju, p. 050 522 1074 ja Ismo Tuormaa, p. 0400 705 525, ylakarjalanluonnonystavat@gmail.com. Lisätietoja myöhemmin: sll.fi/tapahtuma/12937.

• •

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa Oulun yhdistys: Loppulan hiihtoloma 2.3.–10.3. Paikka: Loppulan vanha metsänvartijantalo, Sanginjoentie 1101. Latukahvila auki päivittäin (säävarauksella) hiihtolomaviikon auki. Talolta lähtee tunnelmallisia metsälatuja Sanginjoen ulkometsän maastoon. Sisällä talossa ja pihalla tekemistä myös lapsille. Lisätietoja: sll. fi/tapahtuma/13037. Oulu istuu Gretan kanssa perjantai-aamupäivisin pe 29.3. asti klo 11–12. Paikka: Oulu, Oulun kaupungintalon rappuset. Vaadimme kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ruotsalainen 15-vuotiaan Greta Thunbergin tapaan. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/11405. Global Climate Strike Oulu 15.3. Osallistumme kansainväliseen Global Climate Strike mielenilmaukseen nykyistä ilmastopolitiikkaa vastaan! Tarkemmat tiedot lähempänä: sll.fi/ tapahtuma/13031. Pipolätkäturnaus 16.3. Paikka: Raksilan tekojää. ”Pelastetaan pipolätkä!” on kaikkien jääkiekosta nauttivien yhteinen hätähuuto. Turnausten ja tuotot lahjoitetaan paikalliseen ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Yhdistyksemme on järjestelyissä mukana ja pelaamassa omalla joukkueella. Lisätietoja: Paula Ratava, p. 040 5576 272, paula.ratava@ gmail.com, sll.fi/tapahtuma/12842. Kevätkokous 27.3. klo 18. Paikka: Oulun Kestävän kehityksen keskus. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja kuullaan Hiilipörssistä eli miten voi kompensoida päästöjään sijoittamalla luonnontilaiseen suohon. Kahvitarjoilu. Lisätietoja: Paula Ratava, p. 040 5576 272, paula. ratava@gmail.com, sll.fi/tapahtuma/12833/ Hanhiretki la 27.4. Lakeuden pelloille ja rannoille. Bussiretkellä vieraillaan myös Limingan luontokeskuksessa ja lintukuvafestivaalilla. Lähtö klo 8. Paluu n. klo 15. Katso tarkemmat pysäkit ja aikataulut lähempänä:

•

• • •

• •

sll.fi/oulu/tapahtumat. Ilmoittaudu: slloulunyhdistys@gmail.com. Hinta: jäsenet 5 €, muut 10 €, lapset 5–12 v. 6 €. Pohjois-Suomenselän luonnonsuojeluyhdistys: Seuraa Facebookissa: @pohjoissuomenselanlsy ja Instagramissa: @pss_yhdistys. Sähköpostilistalle voi liittyä lähettämällä sähköpostiosoitteensa puheenjohtajalle: anni.matinki@hotmail.com. Kevätkokous ja kevätseurantaretki 16.3. klo 12 Haapajärvellä Siiponkosken Jokikeskuksella (Siiponkoskentie 220). Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Toimintakysely auki osoitteessa https:// goo.gl/forms/6yhdpqUqxt3UBHpv1. Toivomme paljon vastauksia! Tornien taisto 4.5. Ilmoita kiinnostuksestasi anni.matinki@hotmail.com. Keväällä tulossa mm. Vaatteidenvaihtoilta. Pysy kuulolla! Yhdistyksen valokuvauskisa jatkuu Facebookissa osoitteessa facebook.com/groups/ Kuvakisa. Jaossa on rahakkaita palkintoja!

• • • • •

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11. Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Laura Räsänen, p. 050 4389 795. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat

•

Piirin kevätkokous 30.3. Paikka ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin: sll.fi/uusimaa/ tapahtuma/2881. Maailma kylässä –festivaalit 25.–26.5. Luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan piiri ja Helsy mukana esittelemässä toimintaa. Tule moikkaamaan!

•

Espoon ympäristöyhdistys: Tutustumisretki ajankohtaiseen POKE-kohteeseen Espoossa maalis-huhtikuussa. Kohde ja retken tarkka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/12999. Kevätkokous 20.3. klo 17.30. Paikka: Villa Apteekissa, Pappilantie 5. Klo 19 Zero Waste Finland ry esittelee toimintaansa. Ilmoittautuminen avautuu myöhemmin. Lisätietoja:

• •

Maastossa opastamiseen on käytetty erilaisia keinoja. Kuvassa hankekoordinaattori Sari Hämäläinen.

Kuva: Kolu-hanke

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Niittäen ja raivaten

– luonnonhoito kotoutumisen tukena Luonnonhoito tekee hyvää!Tammikuussa julkaistiin opas luonnonhoidon mahdollisuuksista kotoutumisessa. Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla (Kolu) -hankkeen julkaisu on monipuolinen työkalu luontokotoutusta järjestäville toimijoille. Sisältö on koottu hankkeen kokemuksista, osallistujien palautteista sekä muusta luontokotoutusta tukevasta tiedosta. Luonnonhoitotapahtumat jatkuvat keväällä, sillä Kolu-hanke sai jatkorahoituksen vuosille 2019–2020. Toiminnassa jatketaan arvokkaiden luontokohteiden hoitamista ja haitallisten vieraskasvien torjuntaa. Tapahtumiin on osallistunut erilaisissa tilanteissa olevia maahanmuuttajia yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. Yhdistykset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan hankkeeseen. ”Hankkeemme on herättänyt kiinnostusta. Meiltä on kysytty, voisiko ideaa monistaa. Opas tarjoaa siihen työkaluja. Olisimme itsekin kaivanneet tämän tyyppistä tietopakettia avuksi hanketta käynnistettäessä”, hankekoordinaattori Sari Hämäläinen selvittää oppaan taustoja. Kolu-hanketta toteuttaa Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry. Hanketta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto). Lisäksi hyödynnetään Pirkanmaan ELY-keskuksen asiantuntemusta. Lisätiedot sekä opas suomen- ja englanninkielisenä Kolu-hankkeen verkkosivulla: /sll.fi/ pirkanmaa/toiminta/hankkeet/kolu//

Kevätkokouksiin tutustumaan Kevään tapahtumakalenteri on täynnä yhdistysten kevätkokouksia. Mutta mitä niissä oikein tapahtuu? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille. Kokouksissa käsitellään yhdistyslaista tulevat sääntömääräiset asiat, mutta tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo ja kevään toiminnan suunnittelu! Lähde siis rohkeasti mukaan. Mitä ne sääntömääräiset asiat sitten ovat? Kokouksessa hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, myönnetään vastuuvapaus tilivelvollisille sekä valitaan piirikokousedustajat ja muiden tarpeellisiksi katsottujen järjestöjen kokousten edustajat.

Aktiivin muistilista

X Vaikuta vaaleissa luonnon puolesta! Liity Luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja

Avohakkuut historiaan -kampanjaryhmiin: varpu.sairinen@sll.fi (ilmasto), maija.suomela@sll.fi (Avohakkuut historiaan).

X Tilaa uutta suoesitettä ja päivitettyä metsäesitettä: sll.fi/materiaalit X Hyödynnä uutta, reaaliaikaista Kilta-rekisterijärjestelmää yhdistyksesi jäsenhuollossa. Tarvitsetteko koulutusta aiheesta? Lähetä viesti osoitteeseen jasenasiat@sll.fi

X Pysy kärryillä luonnonsuojelijoiden asioista liittymällä yhdistys-sähköpostilistalle (yhds-lista) ja tilaamalla järjestökirje osoitteessa sll.fi/aktiiveille.

Luonnonsuojelija 1/2019

Jäsen, päivitä tietosi – saat uutiskirjeen ja tietoa Luonnonsuojeluliiton jäsenten käytössä on uusi sähköinen jäsenpalvelu. Päivitä palveluun sähköpostiosoitteesi, niin et jää ilman tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ja retkistä!

Tapio Kortelainen / Luontokuvakauppa

Teksti Eija Lindqvist

Tiesitkö, että sinulla on Luonnonsuojeluliiton jäsenenä käytössä sähköinen jäsenpalvelu? Siellä pääset itse muuttamaan yhteystietosi ja hallitsemaan markkinointilupia. Sähköinen jäsenpalvelu toimii verkossa osoitteessa rekisteri.sll.fi/jasentiedot.

Käyttäjätunnuksen tilaaminen Kirjautumista varten tarvitset sen sähköpostiosoitteen, jonka olet ilmoittanut aiemmin jäsenpalveluumme. Jos salasanan tilaaminen tai kirjautuminen ei onnistu, kertoo se siitä, ettei jäsenpalvelussa ole sinulle toimivaa sähköpostiosoitetta. Ilmoita nykyinen sähköpostiosoite jäsenpalveluun jasenasiat@sll.fi ja kokeile uudelleen, kun olet saanut kuittauksen viestiisi.

Tärkeät tiedot Yhteystiedot on hyvä tarkistaa, jotta saat esimerkiksi jäsenkirjeen perille ja siinä muodossa, jossa haluat. Saitko tammikuussa Luonnonsuojeluliiton jäsenkirjeen? Jos et, se vihjaa vahvasti, että yhteystiedot eivät ehkä ole kunnossa! Lähetimme sähköisen jä-

senkirjeen kaikille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa. Muille on tammikuussa lähetetty paperikirje. Myös paikallisyhdistykset tarvitsevat jäsentensä tiedon, jotta voivat lähettää heille tietoa tapahtumista ja toiminnasta.

•Tapahtumat Virpi Sahi, virpi.sahi@sll.fi, sll.fi/tapahtuma/12477. Lepakkoretki touko- tai syyskuussa. Tapahtumasta tulee lisäinfoa myöhemmin. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12995.

•

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Muutokset mahdollisia, joten tarkistathan ennen retkeä viimeisimmät tiedot tapahtumasivuiltamme: www.sll.fi/helsinki.

•

Yhdistyksen kevätkokous 2019 ja Uutela ennen Uutelaa -esitelmä 25.4. klo 18–20 Tieteiden talolle, Kirkkokatu 6. FM Matti Lipponen kertoo Uutelan alueen maisemien ja ihmisten vaiheista. Esityksen jälkeen Helsyn kevätkokous, jossa sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Lisätietoa: sll.fi/helsinki/tapahtuma/1007. Pöllö- ja tähtiretki Vuosaaresta Talosaaren Torpalle, 15.3. klo 20–00.30. Lähtöpaikka: Vuosaari, bussin 96 päätepysäkki Porslahdentien päässä, Porslahdentien ja Niinisaarentien risteys. Retki ei vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa: sll.fi/tapahtuma/11795. Talviretki Santahaminaan II 23.3. Retki on täynnä. Taide- ja luontoretki Järvenpäähän 9.3. klo 11 alkaen. Vierailu mm. Järvenpään museon näyttelyssä Sadejuovia ja pilvisäteitä – taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin. Ei vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa: sll.fi/helsinki/ tapahtuma/974. Vaellus Niittykummusta Leppävaaran

• • • •

kautta Luukkiin (31,7 km) 27.4. Lähtöpaikka: kts. Lisätietoja. Retki ei vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa sll.fi/helsinki/tapahtuma/685. Tornien taisto 4.5. klo 5–13. Ilmoittaudu Helsyn joukkueeseen: helsy@sll.fi tai p. 050 3011 633. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoa: sll.fi/helsinki/tapahtuma/1020. Mustavuoren lähteet 9.5. klo 17.30–20.30. Helsyn 1. vesiteemaan liittyvä retki. Lähtöpaikka: Mustavuoren ulkoilualueen alku Itäväylällä. Retki ei vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa: sll.fi/helsinki/tapahtuma/781. Jokipolkukävely Mätäjoen maisemissa 22.5. klo 17.30–20. Retki järjestetään Helsingin reumayhdistyksen kanssa. Lähtöpaikka: Sitratori, Kannelmäki. Retki ei vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa: sll.fi/helsinki/tapahtuma/993. Lintu- ja luontoretki Kopparnäsiin ja Störsvikiin helatorstaina 30.5. klo 9–19. Maksullinen bussiretki. Lähtöpaikka: Kiasman matkailuliikenteen pysäkki, Mannerheiminaukio 2. Voit nousta bussiin myös Espoosta ja Kirkkonummelta. Sovi asiasta Helsyn järjestösihteerin kanssa: helsy@sll.fi tai p. 050 3011 633. Retki toteutuu, jos osallistujia on vähintään 25. Ilmoittaudu ja maksa 13.5. mennessä: sll.fi/helsinki/tapahtuma/980. Tee peruutus sähköpostitse helsy@sll.fi tai tekstiviestitse p. 050 3011633 viim. 13.5. mennessä. Hinnat: Luonnonsuojeluliiton tai Natur och miljön jäsenet 35 €, ei-jäsenet 45 € ja alle 16-vuotiaat 15 €. Maksu suoritetaan: Maksun saaja Helsingin

• • • •

Luonnonsuojeluyhdistys, tili: DANSKE BANK FI9580001171007207; viestiksi retken ja osallistujien nimet. Maksua ei palauteta ilmoitetun päivämäärän jälkeen tehdyistä peruutuksista, vaan summa jää Helsyn retkitoiminnan tukemiseen. Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys: Linturetki Kopparnäsin lintutornille 27.4. klo 6.30. Lisätietoja myöhemmin: Anu Piltz, p. 050 3633 383, sll.fi/tapahtuma/12444.

•

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys: Koko perheen talviluonnon päivä la 2.3. klo 11–13 Kisa-Veikkojen majalla, Pihkaniityntie 122. Ohjelmassa lumikenkäkokeilua lainavälineillä, metsäisiä tehtävärasteja sekä hiihtoa ja mäenlaskua omin välinein. Tarjolla makkaranpaistoa, kahvia/teetä, mehua & hernekeittoa pikkurahalla. Tapahtuma on kaikille avoin. Kevätkokous ja maakotkaluento ke 6.3. klo 18–20 Keravan kirjasto, Satusiipi, Paasikivenkatu 12. Petolintuharrastaja Pekka Hellström luennoi aiheesta Maakotkaa suojelemassa klo 18–19. Kevätkokous klo 19–20. Tilaisuus on kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa! Lisätiedot: Kristiina Savonsaari, krisse869@gmail. com, p. 040 749 2686. Ympäristöfoorumin Ekoteko-luento ma 25.3. klo 18 Vapaaehtoisen hyvinvointityön keskus, Aleksis Kiven tie 19. Kiertokapulan ympäristökouluttaja kertoo jätehuoltoon ja

• •

•

lajitteluun liittyvistä asioista. Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Metsäjooga la 4.5. klo 10 Kisa-Veikkojen maja (kokoontuminen), Pihkaniityntie 122. Sopii myös vasta-alkajille. Mukaan oma matto, vesipullo ja säähän sopivat vaatteet. Ohjaaja osteopaatti AMK, RYT200-sertifioitu aikuisten ja lasten joogaohjaaja Sanna Höhnle. Vapaa pääsy. Ei ilmoittautumista. Lisätiedot: Kristiina Savonsaari, krisse869@gmail.com, p. 040 749 2686. Kevätretki Haukkavuoren luonnonsuojelualueelle ke 16.5. klo 17.30 Kaskelantie 170. Retkeilyvarusteet ja omat eväät mukaan. Oppaana luonto- ja petolintuharrastaja Pekka Hellström. Vapaa pääsy. Ei ilmoittautumista. Tervetuloa! Lisätiedot: Kristiina Savonsaari, krisse869@gmail.com, p. 040 749 2686.

•

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Lohjan luontokuvailta 8.3. klo 18. Paikka: Laurentius-sali, Kirkkokatu 6. Esitykset kuvaajilta Pekka Vainio, Elina Nuortie, Harri Lyytikäinen ja Mika Honkalinna. Pääsyliput 10 € (aikuiset), 5 € (lapset), vain käteismaksulla ovelta tai ennakkomyynnistä Putiikki Oiva Elo (Karstuntie 2) ja FIMAKA (Laurinkatu 43). Tervetuloa! Kumppanit: Pro Luontokuva ry, Marja-Leena Nikander. Lisätietoa: sll.fi/ tapahtuma/11647. Kevätkokous 12.3. klo 18. Paikka: Lohjan pääkirjasto, 2. krs:n ryhmätyötila, Karstun-

•

Luonnonsuojelija 1/2019

MUISTOKIRJOITUS

toiminnasta Tarkista omat tietosi näin 1. Mene osoitteeseen //rekisteri.sll.fi/jasentiedot// 2. Tilaa salasana.

3. jos et saa salasanaa tilattua, ilmoita sähköpostiosoitteesi jäsenpalveluun: jasenasiat@sll.fi.

4. Katso väliaikainen salasana sähköpostistasi ja kirjaudu sähköiseen jäsenpalveluun.

5. Vaihda salasana ja muokkaa yhteystiedot ajan tasalle.

Kunniajäsen Kalevi Keynäs on poissa Hankolainen Kalevi Keynäs (1934– 2018) teki vuosikymmeniä ansiokasta luonnonsuojelutyötä monissa järjestöissä ja Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman amanuenssina. Jäätyään eläkkeelle 1997 Keynäs jatkoi monin tavoin luonnonsuojelun parissa. Hankoniemen luonnon tuntija asuikin vaimonsa Lailan kanssa keskellä luontoa Tvärminnen kylällä. Keynäksen kiinnostuksen kohteita olivat erityisesti uhanalaisten kasvien ja Itämeren suojelu. Hän oli mukana muun muassa Itämeren suojeluun liittyvässä HELCOM-yhteistyössä, Suomen uhanalaisarvioinneissa sekä vuosikymmeniä paikallisyhdistystemme – Raaseporin Luonto ja Ympäristö sekä Hangon ympäristöyhdistys – eri tehtävissä. ”Kale” oli kantava voima monien Hankoniemen ja Tammisaaren seudun luonnonsuojelualueiden perustamisessa. Hän auttoi yhdistyksiä asiantuntijana kaavoitushankkeissa. Kovimpia kiistoja näistä käytiin Hankoniemelle kaavaillun Nesteen jalostamon sijoituksesta vuonna 1973 ja varsinkin vuonna 1990 Hangon Tulliniemen huonosti suunnitellusta laiturihankkeesta. Kalen panos Suomen eteläisimmän niemenkärjen luonnon varjeltumiselle oli muutoinkin merkittävä. Hänen te-

kemiään kasvihavaintoja käytettiin usein suojelurajausten tekemiseen. Esimerkiksi Laji.fi -portaalissa on tallennettuna 24 000 hänen tekemäänsä kasvihavaintoa. Viime vuosinakin Kale antoi neuvojaan yhdistysaktiiveille, viime vaiheessa lähinnä puhelimitse. Keynäs sai osakseen lukuisia tunnustuksia. Suomen luonnonsuojeluliitto palkitsi hänet Ympäristöpalkinnolla vuonna 1991, kultaisella ansiomerkillä 2009 ja kunniajäsenyydellä vuonna 2010. Hän oli liiton viimeinen elossa oleva kunniajäsen. Kalevi Keynäs osoitti lukuisat kerrat, kuinka luonnonsuojelijan on mahdollista ansaita ymmärrystä ja kunnioitusta eri suunnilta sivistyneellä, asiantuntevalla ja ystävällisellä käytöksellä. Luonnontuntijaan itseensäkin sopi yhdessä Henry Wäreen kanssa julkaistun Hangon kasvisto -kirjan alaotsikko: Etelän aarre.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat tie 3. Tervetuloa! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12758. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Laskiaissunnuntaina 3.3. hiihtoretki Kivilamminsuon alueelle. Kokoontuminen klo 11 Keravanjärvenranta 151 olevalle P-paikalle. Vuosikokous ke 13.3. klo 18.30 Treffin Sointu -kokoustilassa Keskuskatu 11 B, alakerta, KELAn vierestä sisään, hissillä alas. Kokouksen jälkeen, klo 19, esitys Mäntsälään perustettavista 10 luonnonsuojelualueesta. Lisätietoja: facebook.com/mantsalanlsy. Olli Elo, p. 040 5045 446.

• •

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys: Tunteet ry:n "Ilmastonmuutos ja tunteet" -esitys 27.3. ke klo 18 Riihimäellä Vihreällä Talolla (Pohjoinen Asemakatu 1). Sääntömääräinen vuosikokous esityksen jälkeen. Tilaisuudessa kahvi- ja teetarjoilu. Seuraa kevään retkien (esim. villiyrtti- ja linturetkien) ajankohtia ja sijainteja paikallislehti Aamupostin yhdistyspalstalla, internetin tapahtumakalentereissa ja sosiaalisessa mediassa: www.rsly.net.

• •

Vantaan yhdistys: Tarkemmat tapahtumatiedot: web.sll.fi/ uusimaa/vantaa

•

Pönttötalkoot! su 28.4. klo 10–14 Vantaan

luontokoululla (Sotungintie 25 A). Tule rakentamaan koteja linnuille. Rakentamasi pöntöt saat mukaasi! Lepakkoseminaari la 4.5. klo 11–14 Vernissassa (Tabula Rasa -kokoustila, 2. krs, Tikkurilantie 36). Asiantuntijan esitys lepakoista sekä neuvoja lepakoiden havainnoimiseen. Sopii kaikille lepakoista kiinnostuneille. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittaudu ma 29.4. mennessä osoitteeseen kaarina.aro@iki.fi.

•

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys: Perinteinen pöllöretki 5.3. klo 17.20. Kokoontuminen klo 17.20 Raision kaupungintalon edessä, Nallinkatu 2. Lähtö kimppakyydein klo 17.30. Kumppani: Raision Rinkka. Retken kohde määräytyy pöllötilanteen ja osallistujamäärän mukaan. Tervetuloa! Lisätietoja: retken vetäjä Kauko Häkkilä, p. 040 756 0842, kauko.hakkila@gmail.com, sll.fi/ tapahtuma/11730.

•

VASTAA LUKIJAKYSELYYN Auta meitä kehittämään Luonnonsuojelijasta entistä parempi lehti! Vastaa lukijakyselyyn osoitteessa //sll.fi/lukijakysely//

Voit lähettää palautetta lehdestä myös postikortilla osoitteeseen Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Kiitos palautteesta!

Luonnonsuojelija 1/2019

•Tapahtumat Turun luonnonsuojeluyhdistys Jäsenillat 11.3. ja 9.4. ja 15.5. klo 17.30. Paikka: Luonnonsuojelukeskus, Martinkatu 5. Kaikille avoimissa jäsenilloissa keskustellaan kaikesta yhdistyksen toimintaan liittyvästä. Ehdota aihetta: turkulsy@gmail.com. Tilaisuuksissa on tarjolla teetä, kahvia ja pientä purtavaa. Lisätietoa: sll.fi/tapahtuma/12083. Luontovaalipaneeli 30.3. klo 13–16. Paikka: Turun pääkirjaston Studio. Lisätietoa tulossa: sll.fi/tapahtuma/12730. Kevätkokous ja kutsuesitelmä 25.4. klo 18. Paikka: Luonnonsuojelukeskus, Martinkatu 5, Turku. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12091. Retki Mälikkälä-Kuninkojan ikimetsään 5.5. klo 10. Käymme tutustumassa viitasammakoiden ja liito-oravien suosimiin paikkoihin, pähkinäpensaslehtoihin ja luonnonlähteisiin. Kävelyä 3–5 km. Omat eväät ja vaatetus sään mukaan. Lisätietoja: Camilla Grönqvist, turkulsy@gmail.com, sll.fi/tapahtuma/12860.

• • • •

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420. Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Luonto-Liiton Kevätpäivät 5.–7.4. Helsingin Meriharjussa Vuosaaressa. Lisätietoja: www.luppi.fi Liittovaltuuston kevätkokous 27.4. Turun Kirjakahvilassa. Maailma kylässä –festivaalit 25.–26.5. Luonto-Liitto on mukana festivaalien mahdollisuuksien tori -teltassa esittelemässä toimintaa. Ilmoittaudu mukaan vapaaehtoiseksi: sami.saynevirta@luontoliitto.fi Liittokokous 26.5. Helsingissä LuontoLiiton toimistolla (Annankatu 26 A, 5. krs). Valitaan uudet liitovaltuustoedustajat ja pidetään strategiatyöpaja.

• • •

Luonto-Liiton Hämeen piiri: Laulu menetetylle suolle 7.4. Opimme bioenergian tuotannosta ja laulamme jäähyväiset menetetylle turvesuolle. Bussikuljetus lähtee Tampereen Keskustorilta klo 12, josta lähdemme Urjalaan. Ilmoittautumiset: emmi_liinalaakso@hotmail.com.

•

Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri: Jyväskylän ilmapiiri kokoontuu joka toinen tiistai Kansalaistoimintakeskus Matarassa. Ilmapiiri on avoin keskustelupiiri ilmastonmuutoksesta erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille. Lisätiedot: soininen.jyry@ gmail.com.

•

Metsäryhmä: Nuuksion metsäkartoituskurssi 17.–19.5. Tiesitkö, että Suomen metsien suojeluarvojen kartoittamista tehdään pääasiassa vapaaehtoisvoimin? Se on tärkeää suojelutyötä. Ilmoittaudu pian, sillä paikat ovat rajalliset! Toiveena on, että osallistujat jatkavat metsäryhmän toiminnassa. Ilmoittautumiset: lauri.kajander@ luontoliitto.fi

•

Susiryhmä: Susiryhmän vapaaehtoispäivä 2.3. klo 12–16 (tai pidempään) Luonto-Liiton toimistolla, Annankatu 26 A, 5. krs.. Kiinnostaako susiensuojelu Luonto-Liiton susiryhmän kanssa? Jos vastaat kyllä, niin ei ole väliä

•

Suomen luonnonsuojeluliitto jakaa rahoitusta luonnonsuojelupiirien ja -yhdistysten toimintaan oletko kokenut ja asiaa hyvin tunteva uuden sukupolven "susi-pulliainen" tai vasta susista kiinnostunut henkilö. Päivän aikana kehitetään tapoja toimia susien puolesta. Susiryhmä tarjoaa vegelounaan. Ilmoittautumiset: susiryhma@luontoliitto.fi tai p. 044 516 6227. European Alliance for Wolf Conservation (EAWC) 7.–8.6. Luonto-Liiton susiryhmä järjestää kansainvälisen EAWC:n kokoontumisen Helsingissä. Lisätiedot: susiryhma@ luontoliitto.fi.

•

Vuonna 2019 jaettava summa eri tarkoituksiin on yhteensä 47 500 euroa. Kuukausilahjoitustuotoista rahoitusta jaetaan kahdesti vuodessa, minkä lisäksi ennakoimattomiin menoihin varattuja varoja voi hakea pitkin vuotta. Rahoitusta myönnetään tänä vuonna mm. piirien ja yhdistysten varainhankintaan, perhetoimintaan sekä yhdistysten laitteisto- ja ohjelmistotarpeisiin.

•

Tarkemmat ohjeet rahoituksen hakemiseen löytyvät yhdistysnetistä ja ne julkaistaan myös seuraavassa järjestökirjeessä 5.3.

•

Hakemukset tehdään nettilomakkeella.

Pohjanmaan piiri: Talvinen hiihtovaellus Vaasassa maaliskuussa. Kumppani: Vaasan ympäristöseura. Hinta noin 15 €. Ruuat omakustanteisia. Joitain varusteita voi löytyä lainattavaksi. Nuorten vaellusleiri kesällä. Vaelluksen hinta 20 euroa. Seuraa tiedotusta lähempänä kevään aikana: polp.fi ja POLP:n Facebooksivuilla. Uudenmaan piiri: Kevätkokoukset 26.3. klo 18–20 Pauligin huvilalla (Mechelininkat 36). Luonto-Liiton Uudenmaan piiri, Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat ja Vantaan Luonnonystävät järjestävät yhteiset kevätkokoukset. Tervetuloa! Kevätpäivät 5.–7.4. Meriharjun kurssikeskuksessa. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Vaikuta-teemalla. Luvassa on puheita, työpajoja, retkiä, musaa ja tietysti yleistä kivaa! Rakenteluviikonloppu Bengtsårissa 24.– 26.5. Benkun kesäleirien työntekijät kokoavat teltat leirejä ja rentoutuvat yhdessä. Leirikesä 2019. Kesällä on taas luvassa monta huippua nuortenleiriä! Lue lisää luppi.fi:stä ja ilmoittaudu. Leirit Bengtsårissa: 8.–15.6. luontoleiri 2004–2006 syntyneille, 29.6.–6.7., luontoleiri 2004–2006 syntyneille, 6.–13.7. luontoleiri 2002–2005 syntyneille, 15.–20.7. Itämerileiri 15–28-vuotiaille sekä 7.–10.8. talkooleiri. Leirille töihin? Tule lasten, nuorten tai perheiden kesäleireille töihin. Tietoa toimenkuvista ja hakuohjeet: luppi.fi/leirilletoihin. Tule mukana Lupin metsäryhmään! Pääkaupunkiseudun metsäryhmä on noin 15–29-vuotiaille nuorille tarkoitettu toimintaryhmä. Ryhmää vetää Ida Korhonen, ota yhteyttä: metsaryhmä.pkseutu@luontoliitto.fi

• • • •

• •

Varsinais-Suomen piiri: Lisätiedot kaikista tapahtumista: luontoliitto.fi/vasp/tapahtumat.

•

Vaspin kevätkokous maalis-huhtikuussa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi luvassa oheisohjelmaa kuten ehkä pöllöretki. Katso tiedot nettisivuiltamme. Earth Hour -illanvietto 30.3. Vietämme iltaa kynttilänvalossa pelien ja vegeherkkujen merkeissä. Aika ja paikka varmistuvat tuonnempana. Illanvietto on suunnattu nuorille ja se on ilmainen ja avoin kaikille toiminnastamme kiinnostuneille. Nuorten viikonloppuretki ulkosaaristoon huhti-toukokuussa. Lisätiedot lähempänä. Hinta asettuu noin 10-20 euron tietämille. Kevätkaudella luvassa myös perheretki Kullavuorelle (Raisio), nuorten talvipatikkaretki Marttilan korpeen, Itämeri-lähettiläskoulutus Turussa sekä hengailuiltoja ja ilmastovaaliteemaista toimintaa. Suunnittelemme kesälle nuorten luonnonharrastusleiriä, jonka kohde saattaa pitkästä aikaa olla legendaarinen Nukkumajoen leirikämppä Inarissa. Seuraa tiedotusta!

• • •

Hiilipörssin ensimmäinen rahoitushaku on nyt auki!

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa apurahoja

luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Painoalueena on edellisten vuosien tapaan Itämeren ja sen valuma-alueen ekosysteemien suojelua edistävät tutkimukset ja hankkeet. Hakuaika on 14.1.– 15.3.2019. Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan apurahoja Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Itämerirahastosta jaetaan yksi tai kaksi puolen vuoden työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön (Wärtsilä Oyj:n nimikkoapuraha) ja pienempiä apurahoja Itämeren valuma-alueen ekosysteemien suojeluun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen Itämeriyhteistyöhön. Säätiön käyttövaroista jaetaan apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.

Etsimme rohkeutta ja yllättävyyttä, joka edistää soiden asiaa. Toimintamuotona voi olla ympäristötaide tai suojelutyö. Rahaa jaetaan yhteensä 27 400 €.

Hakumenettely: Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, johon tulee liittää tutkimus- tai työsuunnitelma, ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta sekä selvitys muista haettavista apurahoista. Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön verkkosivuilta hakuajan alkaessa. Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset toimitetaan Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki, viimeistään perjantaina 15.3.2019 klo 16.15 (postileiman päiväys riittää). Hakemuksia ei voi lähettää faxilla tai sähköpostilla. Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, p. 040 527 5212, tarja.ketola@sll.fi ja www.luonnonsuojelunsaatio.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallitus

Hiilipörssi-kohteet

Ilmari Räsäsen säätiö jakaa apurahoja

1. JOUTENNEVA-TUMMUNEVA, LESTIJÄRVI Taide 7500 € | Suojelu 7500 €

2. PEKKASUO, KUIVANIEMI Taide 4200 € | Suojelu 4 200 €

3. HEINÄVEDEN KOHTEET Ilmari Räsäsen säätiön tarkoituksena on luonnonsuojelun ja luonnonmukaisen viljelyn edistäminen sekä perinnemaisemien vaaliminen. Säätiö jakaa useampia pienehköjä apurahoja tarkoitustaan edistäviin hankkeisiin. Vuonna 2019 on haettavana myös SLL Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan yhteistyössä keräämä noin 2000 € kuukkelin suojelua edistävään hankkeeseen. Summa myönnetään ensisijaisesti Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueelle. Hakuaika päättyy 31.3.2019 ja vapaamuotoiset hakemukset, josta tulee ilmetä haettavan rahoituksen käyttötarkoitus (käyttösuunnitelma ja kustannusarvio), tulee lähettää sähköpostilla PDFmuodossa osoitteeseen ristosulkava3@gmail.com. Hakemuksissa tulee mainita hankkeen vastuuhenkilön yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti) sekä pankkitilin numero, jonne apuraha maksetaan. Ajoissa saapuneet hakemukset arvioidaan säätiön hallituksessa. Päätökset julkistetaan ja apurahan saajille ilmoitetaan huhtikuun 2019 loppuun mennessä. Apurahaa saaneiden tulee ilman erillistä pyyntöä raportoida apurahan käyttö ja sillä toteutetut toimet vuoden 2019 loppuun mennessä. Lisätietoja: Risto Sulkava (ristosulkava3@gmail.com) ja Harri Hölttä (harri.holtta@sll.fi).

Taide 2000 € | Suojelu 2000 €

Lisätietoja kohteista ja hakuprosessista: hiiliporssi.fi Suojelutyöehdotukset: heikki.susiluoma@sll.fi Ympäristötaide-ehdotukset: ilkka.kuukka@sll.fi Hakuaika päättyy 20.3.2019.

Luonnonsuojelija 1/2019

Varoitusmerkkejä Liisa Hulkko

Pienen maan syndrooma Suututtaa, ahdistaa ja masentaa. Ilmastonmuutos, mikäpä muu. Näistä valitsen mieluiten suuttumuksen, koska sen varaan voi rakentaa toimintaa. Masennus lamaannuttaa. Ahdistusta väistelee. Eniten suututtaa se, että ne joilla on langat käsissään, ne jotka voisivat tehdä ilmastonmuutokselle jotain, väistelevät velvollisuuttaan. Lisätään metsähakkuita ja tuetaan fossiilisia sadoilla miljoonilla ja kirkkain silmin väitetään seuraavassa hetkessä, että ilmastonmuutos otetaan vakavasti.

Näin toimitaan aikana, jolloin lapset ja nuoret pelkäävät tulevaisuutensa puolesta. He aidosti pelkäävät, että heille ei ole jäljellä elinkelpoista planeettaa edellisten sukupolvien kulutusöykkäröinnin jäljiltä. Läpi kansan tuntuu kulkevan väite, että ihan sama mitä me teemme, kun ne siellä Kiinassa kuitenkin saastuttavat. Että se on ihan sama, vähennetäänkö me Suomessa päästöjä. ”Me olemme tehteet jo niin paljon ja meillä on NIIN pieni maa. Ja miksi yksin meidän pitäisi kantaa vastuu”, kaikuu valitus. Mutta eihän se ole meitä estänyt ennenkään. Oletko kuullut jonkun sanovan, että emme me voi voittaa jääkiekon maailmanmestaruutta, kun Suomi on niin pieni maa? Tai euroviisuja tai Nobelin palkintoa? Ja ainakin itsenäisyyspäivän kieppeillä vaikuttaa siltä, että olemme luoneet kansallisen identiteettimme siitä sisusta, että pieni Suomi pisti kampoihin eräälle isolle vihollismaalle. Emme me silloinkaan nostaneet käsiä pystyyn ja sanoneet että mitäpä tässä mitään kannattaa tehdä, kun Suomi on niin pieni maa. Eikä Suomi ole niin pieni maa. Ei ainakaan mitä tulee kulutukseen ja päästöihin. Suomalainen kuluttaa viisi kertaa enemmän kuin keskivertointialainen. Tai

20 kertaa enemmän kuin bangladeshilainen. Intian, Kiinan ja monen muun Aasian maan päästöihin kuuluvat lisäksi mukaan ne kulutustavarat, vaatteet ja elektroniikka, joita kulutamme. Meillä on siis oikeasti varaa vähentää päästöjä. Sitran julkaiseman selvityksen mukaan Suomen päästöjä voidaan vähentää miltei puolella sellaisin toimin, joista ei koidu elinkaarensa aikana lisäkustannuksia tai jotka jopa tuovat säästöjä. Säästöjä! Suomella on vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi EU:ssa käydyt metsälobbaukset ovat osoittaneet, että päättäjämme osaavat pitää ääntä ja että meitä myös kuunnellaan. Siinä kohtaa täytyy sanoa ikävä kyllä, koska päättäjämme lobbaavat laajempien metsähakkuiden puolesta. Osana EU:ta Suomi voi vaikuttaa ilmastopolitiikkaan – jos haluaa. Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajamaana ensi heinäkuussa, joten jospa silloin loppuisi valitus pienen maan mahdollisuuksista vaikuttaa. Toivottavasti seuraava Suomen hallitus nostaa päänsä pensaasta ja tekee jotain. Tavallinen ihminen voi lamaantua, mutta meillä ei ole oikein varaa siihen, että päättäjämme tekevät niin.

•Hudit &osumat

”

Me ei ”lintsata” koska halutaan pois koulusta, me lakkoillaan koska me halutaan elää! #ilmastolakko Atte Ahokas, @A_Ahokas, Twitter 18.2.

”

Aikuiset, ennen kaikkea nykyiset päättäjät saisivat olla paljon ahdistuneempia, ja niin päättäväisiä ja ratkaisukeskeisiä, että lasten ei tarvise ahdistua. @SeijaKurunmaki, Twitter 17.2.

”

Ilmastohysteria, joka on vallannut kaikki muut puolueet, iskee juuri yrityksiin, työllisyyteen ja hyvinvointiin. Jussi Halla-Aho, oikeamedia.com 7.2.

Francis McCarron, verkkouutiset.fi 31.1.

MIia Pietiläinen

”

Meidän ei kannata ampua itseämme jalkaan haittaamalla teollisuuttamme tai rajoittamalla ihan tavallista elämää absurdeilla vaatimuksilla lihansyönnin lopettamisesta tai lentomatkustamisen lopettamisesta.

Liity jäseneksi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Pehmoeläimet

17,90 € (sis. alv. 24 %)

Norppatyyny

25,90 €

Oona Lohilahti

(sis. alv. 24 %)

luontokauppa.fi