Luonnonsuojelija 1/2020 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 1/2020 hinta 5 euroa sis. alv

5 vinkkiä: Näin tallennat kevään valon

Aktiivi käänsi ahdistuksen toimintaan

Kevätsiivous onnistuu ilman kemikaalejakin

POHJOLAN

HUPENEVAT JÄÄT Norpat Saimaalla ja Itämerellä tarvitsevat jäätä ja lunta

Luonnonsuojelija 1/2020

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity Tilaa uutiskirje: sll.fi/uutiskirje Fiilistele Instagramissa: instagram.com/luonnonsuojeluliitto

Lue lehteä verkossa: sll.fi/ luonnonsuojelija

Ville Lehvonen

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Talvi jota ei tullut Suomeen syntyi tänä vuonna uusi jakolinja: lumeton Etelä-Suomi ja runsasluminen Pohjois-Suomi. Kyseessä ei ole hetkellinen vaan koko talven kestänyt tilanne. Uudelle vuodenajalle voi alkaa keksiä nimeä. Viime vuosina Salpausselkä on ollut usein selvänä lumirajana, kuin Hämeen lumien salpalinjana. Nyt Lahdessa järjestettävä Finlandia-hiihto peruttiin ensimmäistä kertaa. Hiihtäminen on ollut hankalaa Kuopiossa asti. Puijon huipulla on ollut sentään ohut lumilakki. Lohtua tuo tieto, että Pohjoisnavan jäälakeuden yllä on kylmää. Lumettomuus ja jäättömyys muuttavat Suomea. Matalamielisyys kolkuttaa oville. Ikkunasta kajastaa viihde-elektroniikan valonkajoa. Miksi lähteä ulos? Ongelmaksi muodostuneista kaamosoireista kärsii jopa neljännes aikuisista. Kun jäämme vaille lumen tuomaa valoa vaihtelua,

kaamosoireet pitkittyvät ja voimistuvat. Elintavat ovat tällöin vaarassa repsahtaa, opastaa Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen. Hän suosittaa liikuntaa. Luontoretkeily sopinee hyvin. Ilmastokriisin ratkaisua etsitään kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Suomessa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma on edistyksellinen ja pyrkii vastaamaan haasteeseen. Hallituksen sisällä on ollut railoa erityisesti Vihreiden ja Keskustan välillä, kun on pyritty sopimaan toimenpiteistä. Tuloksia odotetaan. Suomi nousi maabrändejä vertailevassa FutureBrand Country Index 2019 -tutkimuksessa maailman viidenneksi parhaaksi maaksi. Ympäristöystävällisyys ja luonnon kauneus todettiin koulutuksen ohella Suomen valteiksi. Jos tällainen maa ei tällaisena tal-

vena ota opikseen, niin mitä voimme odottaa muilta? Toivoa tuo se, että yritysmaailmassa otetaan ilmastonmuutoksen torjunta aiempaa vakavammin. Tässä on momentumin tuntua. Tunnettuja ympäristöaktivistejakin on siirtynyt yritysmaailman konsulteiksi. IPCC:n ilmastoraportteja on luettu ja fiksut yritykset tajuavat, että Suomi pyrkii vuoteen 2035 mennessä hiilineutraaliksi. Ison rahan liikkeiden osalta kannattaa seurata Suomen suursijoittajia. Kolmella suurimmalla työeläkeyhtiöllä Ilmarisella, Varmalla ja Kevalla on kullakin noin 50 miljardin sijoitusomaisuus. Ilmarinen painottaa ilmastoriskejä ja seuraa sijoitustensa hiilijalanjälkeä. Varma haluaa sijoitussalkustaan hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä. Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan sijoituksissa ilmasto ei korostu, vaikka ympäristöasioita huomioidaankin. Amazonin pääomistaja, maailman rikkain mies Jeff Bezos lahjoitti helmikuussa 10 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Hän luonnehti sitä suurimmaksi uhkaksi maapallolle. Amazonia on kritisoitu yrityksen ympäristövaikutuksista ja pomoa kitsaaksi hyväntekeväisyydelle. Mittatikuksi ja harkintaankin: saman verran rahaa Suomi varautuu latomaan pöytään seuraavien torjuntahävittäjien hankkimiseksi valtiohistorian kalleimmassa kaupassa. Paljonko olisimme valmiit maksamaan talvesta, osana maan puolustusta?

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 1/2020, maaaliskuu | 46. vuosikerta ISSN 0788-8708 – sll.fi/luonnonsuojelija – Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimituspäällikkö, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Oona Lohilahti, Jukka-Pekka Ronkainen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 1/2020: Jenni Hamara, Miia Pietiläinen Kannen kuva: Lasse Kurkela Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Ympäristö: Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2020: ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2020 (aineistopäivä suluissa): 2.3. (11.2.), 18.5. (28.4.), 24.8. (4.8.) ja 23.11. (3.11.) Ilmoitushinnat 2020: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton jäsen Rahankeräyslupa RA/2016/780, sll.fi/rahankerayslupa

Luonnonsuojelija 1/2020

”

Valokuvaaminen on sananmukaisesti valon kuvaamista. Tallenna kevään valo kuviiisi

Pexels

• Sisällys 5 Ahdistuksesta toimintaan Solja Kvarnström on oivaltanut yhteistyön voiman suojelutyössä.

6 Kemikaaliton kevätsiivous Kokosimme vinkkejä luonnonmukaisilla puhdistusaineilla siivoamiseen.

7 Mystinen Ärjä vie matkalle

Elsa Lankisen lempipaikka on Oulujärven Ärjänsaari.

Kemikaaliton kevätsiivous

Suomen hallituksen ilmastokokouksen tulokset jäivät vähäisiksi. Pexels

Lasse Kurkelan kuvat auttavat

8 Laimea startti ilmastotoimille

9 Suojelutyö on kestävyyslaji Oulujärven saarten hakkuut pysäytettiin yhteistyöllä.

10 Ratkaisu on olemassa Haitallisiin tukiin menevät eurot voidaan suunnata ilmastotoimiin.

12 Heikoilla jäillä Seurasimme, miten ennätyslämmin talvi näkyy luonnossa.

26 Kuvat suojelevat Luontokuvaajat lahjoittavat kuviaan suojelutyöhön.

22 Suojele metsiä etsimällä liito-oravia Benjam Pöntinen

Paras aika liito-oravien etsimiseen on kevät.

Liito-oravaa etsimässä

26 Lähiluonnon suojelun ABC

Pirkanmaan piiri julkaisi Luonnonsuojelijan vaikuttamisoppaan.

30 Metsiä hakkaamalla ei lisätä hiilinieluja Varoitusmerkkejä-kolumnin kirjoitti suojeluasiantuntija.

Luonnonsuojelija 1/2020

Juho Holmi (CC BY-ND 2.0)

• Vink vink

kevään näytelmät

Suomen luonnon kevät

Suomen Luonto nyt myös diginä! Lukuoikeus maksulliseen sisältöön alkaen 2,50 €/kk. //suomenluonto.fi/digi//

Jäsenyys on suojeluteko

Uusia jäsenetuja

Saitko jäsenmaksulaskun vuoden alussa? Jäsenyys on merkittävä kannanotto luonnon puolesta – olemme sitä vahvempia ja vaikuttavampia, mitä enemmän meitä on. Kiitos kun olet mukana! Voit varmistaa jäsentietosi osoitteessa: //sll.fi/jasenpalvelu// Uudet jäsenet, tervetuloa norppajengiin! //sll.fi/liity//

Luonnonsuojeluliitto tarjoaa uusia, raikkaita jäsenetuja tunnettuun Ruohonjuuri-liikkeeseen sekä vastuulliseen edelläkäyvään design-tuotteiden Weecos-markkinapaikkaan. Kaikki jäsenedut, kuten Luonnonsuojelija-lehti, alennukset Luontokauppaan ja hostelleihin, on listattu osoitteessa: //sll.fi/jasenelle//

Lue ja tue luonnonsuojelua!

Ota aikainen kevät vastaan

Tarvitsetko lomalukemista? Ääni- ja e-kirjapalvelu Nextory tarjoaa Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 30 päivää ilmaiseksi äänikirjojen parissa. Nextory lahjoittaa Luonnonsuojeluliitolle jokaisesta uudesta rekisteröityneestä tilaajasta 7,50 euroa. Rekisteröidy linkin kautta: //sll.fi/nextory//.

Talvi on ollut poikkeuksellinen, mutta millainen on alkava kevät? Luonto-Liiton kevätseurannassa tutkitaan kevään edistymistä keväisten lajien avulla. Kevään 2020 teemana ovat perhoset. Seurantaan voi osallistua nettilomakkeella – havainnot ovat arvokkaita ja kevätretkeily on hauskaa! //kevatseuranta.fi//

• Yhteistyössä

Auta ilmastoa, suojelet luontoa

Teksti ja kuva Pirjo Itkonen

Hiilipörssi ja Lumene yhteistyöhön soiden auttamiseksi

Torjumme ilmastokriisiä kansainvälisesti ja kotimaassa. Tarvitaan sekä pieniä että isoja ilmastotekoja. Lahjoita 10 € ilmastotyölle lähettämällä tekstiviesti 10E ILMASTO numeroon 16588 tai lahjoittamalla osoitteessa: //sll.fi/lahjoita// RA/2016/780

Oona Lohilahti

Lumene viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. ”Ilmastonmuutos tulee iholle. Meidän keinomme hillitä sitä on vahvistaa kiertotalouden kasvua Suomessa”, yrityksestä kerrotaan. Luonnon monimuotoisuuden turvaamista Lumene tukee ennallistamalla kymmeniä hehtaareja suoluontoa yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssin kanssa. Luonnonsuojeluliitto ja Lumene ovat jo aiemmin tehneet menestyksellistä yhteistyötä vuosien 2007– 2013 aikana. Silloin ennallistettiin pienvesiympäristöjä Pohjanmaan ja Satakunnan alueella sekä suoluontoa Pohjois-Pohjanmaan alueella. Nyt käynnistyvä yhteistyö Hiilipörssin kanssa on luonteva jatkumo aiemmalle. Lisää ennallistamisesta kerrotaan kevään aikana. Tutustu: //sll.fi/yritysyhteistyo//

Kuvat: Raisa Kyllikki Ranta, Weecos, Nextory, Antti Salovaara / Luonto-Liitto

Uudistuneessa Suomen Luonnossa 3/2020 tunnelmoidaan keväisiä luonnonnäytelmiä: muuttolintujen saapumista ja soidinmenoja sekä kasvien, hyönteisten ja matelijoiden heräämistä. Yhä aikaisemmin saapuvien muuttajien tuloon liittyy sääriski: takatalvi yllättää usein varhaisimmat tulijat. Kasvitkin kukkivat viikkoja aiemmin kuin ennen vanhaan: tuhansien valkovuokkojen kukinta häikäisee, vaikka sen olisi kokenut jo viisikymmentä kertaa. Valon lisääntyessä metsä herää eloon: värejä, ääniä, tuoksuja ja liikettä on yhtäkkiä kaikkialla. Kevättalven sateet aiheuttivat tulvia, jotka tarjoavat ruokaa muuttolinnuille, mutta kiusaavat koloissaan horrostavia matelijoita. Osa käärmeistä, sammakoista ja sisiliskoista joutuu vaihtamaan paikkaa kesken horroskauden. Kevään lämpö verryttää ne lopulta pysyvästi liikekannalle, ja Etelä-Suomessa voi huhtikuussa kohdata kyitä ja rantakäärmeitä kosioturnajaisissaan.

Koonnut Juho Multanen

Luonnonsuojelija 1/2020

Ahdistuksesta toimintaan Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden vapaaehtoiseksi valittu Solja Kvarnström on oivaltanut yhteistyön voiman luonnonsuojelussa. Teksti Jenni Hamara Kuva Matti Melanen

Solja Kvarnströmin luonnonsuojelu alkoi lintuharrastuksesta.

• Peukut

Maatalouslomittajana työskentelevä raaseporilainen Solja Kvarnström istuu paljon autossa. Hän ajelee työnsä vuoksi samoja reittejä päivittäin. Vähintään kerran kuussa näkyy uusia hakkuita. ”Joka kerta on yhtä iso järkytys, kun tuttu paikka on kadonnut. Metsät ovat asia, jotka ovat niin ihmismielen ymmärtämättömissä. Kerran tuhottua ei voi palauttaa samanlaiseksi.” Ympäristön tuhoutumisen aiheuttama ahdistus on Raaseporin yhdistyksen puheenjohtajana toimivalle Kvarnströmille polttoainetta toimintaa varten. Pitkäaikaisen lintuharrastuksen myötä luonnon hätätila on tullut lähelle. Raaseporin seudulla hakkuutahti tuntuu kiristyneen vimmatusti viime vuosina. ”Aiemmin en osallistunut yhdistystoimintaan, vaan tein lintulaskentoja ja rengastuksia. Oleilin luonnossa. Nyt luonnosta nauttiminen on mennyt vaikeaksi, kun hakkuuaukkoja on siellä täällä eikä ihmisen jäljen näkemistä voi välttää”, Kvarnström tuskailee. Kanava ahdistuksen purkamiseen löytyi muiden samanmielisten kanssa yhdessä toimimisesta. Yhdistystoiminta antaa tunteen, että on mahdollista vaikuttaa asioihin. On olemassa keinoja, joilla oikeasti voi puuttua luontoa uhkaaviin suunnitelmiin. ”Tekemisemme otetaan vakavasti. Eri tahot haluavat keskustella kanssamme. Yhdistyksen kautta on paljon hedelmällisempää vaikuttaa asioihin kuin yksityishenkilönä”, Kvarnström sanoo. Niin ikään valinta vuoden vapaaehtoiseksi ilahdutti Kvarnströmiä. ”Ajattelen, että se ei ole vain minulle vaan koko Raaseporin yhdistykselle. Puheenjohtajana olen huomannut, että oma innostus tarttuu muihin. Tarvitsemme kaikenlaisia ihmisiä luonnonsuojelutyöhön. Niitä, joilla on talousosaamista, it-ymmärrystä ja viestintätaitoja. Muitakin kuin luonnontuntijoita. Kaikille riittää tehtävää!”

Koonnut Juho Multanen

Maija Lielahti

Suojelijan elämäntarina

Matka veden maailmaan

Luonto soi Tampereella

Luonnon puolesta – Ympäristönsuojelun oppi-isän testamentti on Luonnonsuojeluliitossa pitkän elämäntyön tehneen Teuvo Suomisen elämäntarina. Suomisella on ollut keskeinen rooli luontokuvauksessa ja äänitorvena luonnon monimuotoisuuden vaalimisen puolesta. Monitaituri Suominen on muokannut asenteita myönteiseksi – korostaen, että jokaisella lajilla on luonnossa oma paikkansa ja tehtävänsä.

Veden valtakunta-dokumenttisarja on kuusiosainen Yle Areenasta katsottava kiehtova matka Suomen vesiluontoon. Siinä Petteri Saario ja hänen poikansa Antti Saario kulkevat historiallisilla vesireiteillä, kurkistavat veden elävään maailmaan, pohtivat veden merkitystä, perehtyvät veden myytteihin ja elpyvät veden parantavasta voimasta. Isä ja poika kulkevat sarjassa karaistuneiden kalastajien matkassa.

Modernin taidemusiikin festivaali Tampere Biennale järjestetään 18. kerran 1.–5.4. huhtikuuta ja tulevan festivaalin teemana on ”Kuuntele luontoa” – aihe, joka on kautta aikain kiinnostanut taiteentekijöitä. Festivaalilla esitellään luonnosta inspiraation saaneita ja ilmastonmuutosta kommentoivia teoksia niin konserttiohjelmassa kuin äänitaidenäyttelyissäkin. Sunnuntai 5.4. on festivaalin perhepäivä.

Luonnonsuojelija 1/2020

PESUAINEET PUNTARIIN VÄLTÄ näitä aineita sisältäviä pesuaineita • Kloori • Fosfaatit ja fosfonaatit • Liuottimet • Valkaisuaineet • Voimakkaat emäkset (pH 10–14) • Voimakkaat hapot (pH 4,9–0) • Optiset kirkasteet • Tensidit • Hajusteet • Antibakteeriset aineet. Ne tekevät mikrobikannasta vain entistä kestävämmän.

• Ekoelämää

Kemikaaliton kevätsiivous

Kun pölyhiukkaset leijailevat kevätauringon valossa ja ikkunoista erottuvat sormenjäljet, on kevätsiivouksen aika. Kokosimme vinkkejä luonnonmukaisilla puhdistusaineilla siivoamiseen. Teksti Miia Pietiläinen

Monet pesuaineet sisältävät ympäristölle haitallisia aineita, joille altistuminen ei tee hyvää ihmisenkään terveydelle. Puhdasta jälkeä saa onneksi aikaan täysin luonnonmukaisin konstein! Pelkällä vedellä pääsee yllättävän pitkälle. Useimpien pintojen puhdistukseen riittää hyvin hankaus kostealla liinalla. Sitkeämpiä tahroja kannattaa liuottaa vedessä puolikin tuntia. Ainoastaan pinttyneeseen likaan kannattaa käyttää järeämpiä aseita. Hyviä, luonnonmukaisia yleispuhdistusaineita ovat ruokasooda ja väkiviinaetikka. Emäksinen sooda on todellinen ihmeaine, jolla lähtevät niin rasvajäljet kuin epämiellyttävät hajut. Hapan etikka sopii erityisesti kiillotukseen ja kalkkikertymien poistoon.

Ikkunat kiiltäviksi etikalla ja sanomalehdellä

Hyvä ikkunanpesuveden sekoitussuhde on pari litraa kylmää vettä ja kolme ruokalusikallista etikkaa. Rasvajälkiä varten veteen voi lisätä ripauksen soodaa tai raastaa hieman palasaippuaa. Ikkunan voi kuivata ja kiillottaa sanomalehden avulla. Rytistä sanomalehti ja hankaa ikkunaa voi-

•

makkaasti. Varo, ettei painomuste värjää ikkunanpuitteita.

Keittiö puhtaaksi suolalla ja sokerilla

Pohjaanpalaneiden kattiloiden ja valurautaisten liesien puhdistukseen kannattaa kokeilla kostutettua sokeripalaa. Hiero sokeripalaa tahraan ja pyyhi pois. Uunin pesuun voit valmistaa tahnan ruokasoodasta (2 rkl), suolasta (2 rkl) ja kuumasta vedestä (2 rkl). Anna rauhassa vaikuttaa rasvatahroihin. Uunin ja mikroaaltouunin sisukset voi myös pestä näppärästi höyryllä. Laita matalaan astiaan hieman vettä ja ripaus ruokasoodaa ja kuumenna uuni. Kattilat, aterimet ja muut keittiön teräsesineet saat kiiltäviksi etikkakylvyllä. Keitä kattilassa liuos, jossa on puolet vettä ja puolet etikkaa. Samalla sekoitussuhteella saat puhdistettua kahvin- ja vedenkeittimen kalkkikertymät.

Emäksinen ruokasooda on todellinen ihmeaine.

SUOSI

Kylpyhuone raikkaaksi sitruunahapolla

Poista kalkki pyykinpesukoneesta sitruunahapolla. Happoa annostellaan pesuainelokeroon 100 grammaa ja koneen annetaan käydä tyhjänä 90 asteen pesuohjelmalla. Myös kylpyhuoneen laattojen ja peilin kalkinpoisto hoituu sitruunahapolla. Voit käyttää myös vähemmän syövyttävää etikkaa, mutta sitruunahaposta jää miellyttävämpi tuoksu. Muista huuhdella happo pois! Lavuaarin ja pytyn saa pestyä veteen liuotetulla soodalla. Viemäreihin tehoaa parhaiten soodan ja etikan yhdistelmä. Hyvä sekoitussuhde on 1 dl soodaa, 2 dl etikkaa. Anna seoksen vaikuttaa vartti ja huuhtele kuumalla vedellä.

• • •

Ympäristömerkittyjä pesuaineita, esimerkiksi Joutsenmerkkiä ja EU-ympäristömerkkiä. Huomaa, että ympäristömerkistä huolimatta tuotteet saattavat sisältää allergisoivia aineita. Lue pakkausseloste. Pulvereita nestemäisten aineiden sijaan. Nesteet sisältävät tarpeettomia säilöntäaineita. Luonnonmukaisia puhdistusaineita, kuten ruokasoodaa ja väkiviinaetikkaa. Huom! Mäntysuopa sopii muuhunkin kuin matonpesuun. Kokeile uunin, kaakeleiden ja lattioiden pesuun tai yleispuhdistusaineena.

Lattiat ja seinät hohtaviksi veden voimalla

Loraus etikkaa lattianpesuveteen lisää pesutehoa. Etikka raikastaa tunkkaista hajua ja pehmentää pesuvettä, jolloin lattia ei jää niin helposti raidalliseksi kuivuessaan. Etikka-vesiliuos ei kuitenkaan sovi marmori- ja kivipinnoille. Seinien puhdistukseen riittää kostea rätti. Pahimpiin tahroihin voi käyttää hieman soodaa tai palasaippuaa.

Talvivaatteiden ja patjan puhdistus allergiaystävällisesti

Pyykinpesu pesupähkinöillä on hyväksi paitsi ympäristölle, myös allergikoille. Itsepäisimpiä tahroja kannattaa hinkata sappisaippualla ennen pesua. Patjan saa puhdistettua helposti ruokasoodalla. Ripottele soodaa patjan päälle ja anna vaikuttaa tunnin tai parin ajan. Imuroi jauhe lopuksi pois.

• Lempipaikka Mystinen Ärjä vie matkalle Minulle veneettömänä metsien rakastajana Ärjänsaari oli pitkään lähes saavuttamaton mystisten tarinoiden paikka jossain kaukana Oulujärvellä. Vasta hakkuu-uhkan myötä Ärjä tuli mukaan arkipäiviini. Pitkään jatkuneen metsäkiistan jälkeen ympäristöministeriö osti Ärjänsaaren valtion luonnonsuojelualueeksi vuonna 2017. Kun Ärjään kerran saapuu, on saareen vaikea olla rakastumatta. Niin kävi myös minulle. Ärjässä on kuin maailmojen rajalla. Yhtä aikaa läsnä on mennyt ja tuleva, luonnonvoimat, ihminen ja ei-inhimillinen. Oulujärven aallot jättävät jälkensä rantojen hiekkatörmiin. Tuulet nostattavat hiekkaa ja dyynimuodostelmia männikköön. Rannan aihkit, vuosisatojen ja luonnonvoimien muovaamat puuvanhukset, tervehtivät sisäsaaren metsätaloudelta elpyvää mäntykangasta. Sähkötön ja vedetön saari haastaa retkeilijän hidastamaan ja kunnioittamaan luontoa. Ärjästä on tullut merkittävä osa maisemaani. Saari oli esikoiseni ensimmäinen telttaretkikohde alle vuoden ikäisenä. Olen mukana tekemässä Vaara-kollektiivin Ärjän taidefestivaalia, joka kokoaa esittävää taidetta ja ekologisia teemoja heinäkuiseen Ärjään. Suunnitteilla on myös lastenleiri tulevalle kesälle. Uskon, että saari ja sen historian kerrokset avaavat meille mahdollisuuksia kohtaamiseen ja kestävän tulevaisuuden näkyihin. Maaliskuussa saari on hiljainen. Oulujärven ulappa tervehtii hiihtäjää vuoroin hohtavalla auringolla, vuoroin sokaisevalla lumipyryllä. Puut seisovat vakaina rantatörmillä. Ärjä on.

Jenni Tiukka

Elsa Lankinen Luonnonsuojeluliiton Kajaanin yhdistys, ympäristökasvattaja ja teatterintekijä

”

Ärjässä on kuin maailmojen rajalla. Yhtä aikaa läsnä on mennyt ja tuleva, luonnonvoimat ja ihminen. Kuva Jukka Eskelinen

Luonnonsuojelija 1/2020

Kainuun piiri valittaa Terrafamen uraaniluvasta

Laimea startti ilmastotoimille Suomen hallituksen ilmastokokoukseen oli ladattu paljon toiveita. Luonnonsuojeluliitto oli paikan päällä kirittämässä hallitusta hyviin ilmastopäätöksiin. Tulokset jäivät kuitenkin vähäisiksi. Uutistekstit ja kuva Oona Lohilahti

Sanna Marinin hallitus kokoontui 3. helmikuuta ilmastokokoukseen Helsingin Vuosaareen. Luonnonsuojeluliittoja muut järjestöt vaativat erityisesti fossiilisten polttoaineiden ja turpeen tuista luopumista. Kokouksesta odotettiin toimia, joilla ilmastotavoitteiden ja -toimien välistä syvää kuilua kurottaisiin umpeen. Kokouksen tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi. Vaikka hallituksen sopimus uudesta ilmastorahastosta ja päästövähennysten mittaluokasta ovat edistystä, hiilinieluille asetettu tavoite on täysin riittämätön. Kaiken lisäksi fossiilisten polttoaineiden tukiin ei koskettu. Päätökset lykkääntyivät siis huhtikuun kehysriiheen ja elokuun budjettiriiheen. Luonnonsuojelulii-

ton puheenjohtaja Harri Hölttä totesi kokouksen jälkeen, ettei vitkutteluun ole enää aikaa. ”Jo nyt olisi tarvittu selkeitä uusia toimia, kuten päätös turpeen verotuen poistosta. On haihattelua tavoitella turpeelle uusia käyttömuotoja, sillä turpeen paras käyttötarkoitus ilmaston ja ympäristön näkökulmasta on olla suossa osana toimivaa ekosysteemiä.” Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho puolestaan muistutti siitä, että Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii nyt linjattua suurempia hiilinielutavoitteita ja toimia, joilla metsien hakkuut pysyvät kurissa. ”Kasvavat hakkuut uhkaavat sekä hiilinieluja että metsäluonnon säilymistä”, Aho sanoi.

Uraanikaivosta ja ydinvoimaa vastaan osoitettiin mieltä kymmenen vuotta sitten.

Janne Käpylehto

Oona Lohilahti

Tuula Haatainen (sdp) ja Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä kokouksen ulkopuolella.

Talvivaaran kaivoksen omistava Terrafame haki helmikuun 2020 alussa valtioneuvostolta lupaa uraanin tuotannolle. Valtioneuvosto hyväksyi luvan. Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin mukaan lupaa ei voitu myöntää laillisilla perusteilla, sillä Terrafamen koko tuotantoketjulle ei ole tehty ympäristövaikutusten arviointia. Ydinenergialaki vaatii, että luvat ovat kunnossa kaikelle toiminnalle. Kaivos ei myöskään toimi kaikissa suhteissa edes tämänhetkisen ympäristöluvan mukaisesti. ”Emme näe muuta vaihtoehtoa kuin valittaa valtioneuvoston päätöksestä”, piirin puheenjohtaja Antti Lankinen sanoo. Kaivoksen kaivannaisjäte sisältää uraania. Jos uraanipitoiselta jätealueelta tapahtuisi vuoto, se vaarantaisi sekä ympäristön että ihmisten terveyden. Kainuun piirin mukaan kaivoksen jäteratkaisu ei olekaan pitkäaikaisesti ympäristölle turvallinen eikä pitkäkestoisia vaikutuksia ole myöskään arvioitu ja luvitettu. Tämäkin on ydinenergialain vastaista. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun samalle kaivokselle on haettu ja saatu lupa uraanin tuotantoon. Joulukuussa 2013 korkein hallinto-oikeus kumosi annetun luvan ja palautti sen valtioneuvoston käsiteltäväksi. Luvasta olivat valittaneet Luonnonsuojeluliitto ja seitsemän yksityishenkilöä. Vuonna 2013 kaivosta operoi Terrafamen sijaan Talvivaara, joka oli ajautunut talousvaikeuksiin.

• Norppajohdon top 3 Ajankohtaisia poimintoja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta

Jussi Ronkainen

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall

Etsimme ratkaisuja, pysythän mukana!

Uusi vuosi on käynnistynyt täydellä tohinalla. Tärkeitä ratkaisuja tehdään monella areenalla, ja Luonnonsuojeluliitolla on työssä tärkeä rooli.

Hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä

Ratkaisuja ilmastokriisiin

Ikkunasta ulos katsoessani minua huolettaa ilmastokriisi, jonka merkit ovat poikkeuksellisen selkeästi näkyvillä. Tänä talvena EteläSuomessa ei ole ollut lainkaan termistä talvea. Helmikuussa kukkivat pähkinäpensas, tervaleppä ja osa pajuista. Pohjoisessa sen sijaan lunta on todella paljon, ja sen vesipitoisuus on suuri.

Onneksi ilmastotyö on aktiivisessa vaiheessa. Ympäristöministeriössa laaditaan vuoteen 2030 ulottuvaa ilmastopolitiikan suunnitelmaa, joka sisältää toimenpideohjelman. Liiton ilmastoasioista vastaava asiantuntija on työssä aktiivisesti mukana. Suosittelen tutustumaan liiton ilmastopoliittiseen työhön verkkosivuilla: //sll.fi/ilmasto//

Luonnonsuojelulaki keskiössä

Luonnonsuojelun kannalta erittäin merkittävää on luonnonsuojelulain uudistuksen alkaminen. Luonnonsuojeluliitto osallistuu työhön sekä ohjausryhmässä että kaikissa sen alaryhmissä. Helmikuussa työstettiin liiton vastauksia

ympäristöministeriön teettämään laajaan kansalaisja sidosryhmäkyselyyn uudistuksen tavoitteista. Itse näen tarpeellisena, että erilaisten ekosysteemien toiminnallisuutta korostettaisiin ja saataisiin tilkittyä aukkoja eri ympäristölakeihin liittyvissä rajapinnoissa. Tietoa lain uudistuksesta löytyy ympäristöministeriön sivuilta.

Kiitos piirityöntekijöille

Alkuvuosi on järjestön työntekijöille yksi vuoden kiireellisimmistä ajoista. Työtä tehdään ympäri Suomen. Se on Luonnonsuojeluliiton vahvuus. Piireissämme on tapahtunut muutoksia. Piiriemme piirityöntekijät Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla ovat siirtyneet nauttimaan eläkepäivistä. Kiitän lämpimästi heitä kaikkia pitkäaikaisesta työstä luonnonsuojelun puolesta. Samalla toivotan tervetulleeksi uudet piirityöntekijät, joita on myös Lapissa ja Pirkanmaalla. Vuodet 2020–2021 ovat liiton vesivuosia – ilmastotyötä unohtamatta. Vesityö solahtaa toden teolla käyntiin lähempänä kevättä. Kannattaa seurata Luonnonsuojeluliiton somekanavia Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa! Päivi Lundvall Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja

Luonnonsuojelija 1/2020

Toimitus Oona Lohilahti

• Suojelijan matkassa Suojelutyö on kestävyyslaji Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija kertoo, miten Oulujärven saarten hakkuut saatiin pysäytettyä.

”

Oulujärvi tuli tutuksi vuonna 2015, kun UPM aloitti hakkuut Oulujärven Ärjänsaaressa. Hakkuut saatiin silloin pysäytettyä, mutta emme yllättyneet, kun vuonna 2017 Oulujärven Kaarresaloon ja Kuostoon suunniteltiin hakkuita. Saaret kuuluvat Naturaohjelmaan boreaalisten havumetsien takia, eikä kunnollista arviointia hakkuiden vaikutuksista ollut tehty. Hakkuu-uhka oli poikkeuksellinen, koska saarten suojeluarvot olivat selvät. Metsähallitus väitti, että arvokkaat alueet on jätetty hakkuiden ulkopuolelle. Se ei kuitenkaan ollut kestävä perustelu hakkuille. Luonnonsuojeluliitto halusikin kyseenalaistaa, millaisilla perusteilla Natura-alueella ja valtion virallisella retkeilyalueella voi hakata metsää. Teimme vireillepanon, eli niin sanotun toimenpidekieltoehdotuksen ely-keskukselle, valitimme elyn päätöksestä hallintooikeuteen ja siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Palkkasimme ihmisen kartoittamaan alueet, viestimme ja yritimme saada Kaarresaloa mukaan Metsähallituksen Luontolahjani Suomelle -kampanjaan. Metsähallitus ei siihen suostunut. Nyt tammikuussa korkein hallinto-oikeus (KHO) otti kantaa. KHO vaati ely-kes-

Jukka Eskelinen

”

Pitkä prosessi oli hieno näyte siitä, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan.

kusta kieltämään hakkuut ja tekemään alueelle kunnollisen Natura-vaikutusten arvioinnin. Oikeuden päätöksen mukaan hakkuut eivät vaikuta ainoastaan itse hakattavaan alueeseen, vaan voivat vaikuttaa hakkuualueen ulkopuolellakin esimerkiksi alueen mikroilmastoon. Yli kahden vuoden suojelutyön jälkeen oikeuden päätös tuntui epätodelliselta ja todella hyvältä. Luonnonsuojeluvoitot vaativat usein kestävyyttä. Onnistuimme estämään hakkuut, koska yhteistyö paikallistason ja työntekijöiden sekä eri järjestöjen välillä oli hyvää ja tiivistä. Pitkä prosessi oli hieno näyte siitä, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan. Mukana saaria puolustamassa oli monia Luonnonsuojeluliiton paikallistoimijoita Paltamon luonto -yhdistyksestä sekä keskustoimiston työntekijöitä. Toivon, että vuosikirjapäätös vaikuttaa siihen, millaisilla tiedoilla merkittäviä kohteita voidaan hakata. Tapaus osoittaa hyvin sen, että Metsähallituksella on metsien hoitajana vielä paljon parannettavaa siinä, millaisilla tiedoilla metsiä hakataan, ja onko toiminta vastuullista ympäristön kannalta. Oulujärven saarten hakkuukiista korostaa myös kansalaisjärjestöjen roolia osana toimivaa yhteiskuntaa. Ilman luonnonsuojelijoita olisimme menettäneet paljon ainutlaatuista luontoa Oulujärven saarissa.”

”

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Paloma Hannonen Suojeluasiantuntija, @PalomaHannonen

Koonnut Liisa Hulkko

Twitter: @luonnonsuojelu

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Instagram Stories

o Raport

Twitter @AhoHannaMH

imme S

aimaan

imme ja kerro teesta n a il it lum ksista. oskolau apukin

liiton nsuojelu Aho Hanna tuntija n ia s a a suojelu emareit sta ja d u it ll a h kirittää töksiin, piin pää m a e k h ro iseen. luopum a t s e e urp kuten t

Luonno

Seuraa Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvallia Twitterissä: @paivilundvall1

Ratkaisu on olemassa Valtio tukee miljardeilla euroilla ilmastolle ja ympäristölle haitallista toimintaa. Tämä on iso ongelma. Samaan aikaan haitalliset tuet osoittavat myös ratkaisun: nämä tukieurot voidaan suunnata ilmastotoimiin. Teksti Oona Lohilahti Kuvitus Tuuli Pursiainen

Sanna Marinin hallitus on sitoutunut edistämään tavoitetta hiilineutraalista Suomesta. Tavoitevuosi 2035 tulee kuitenkin nopeasti. Sanojen on pian muututtava teoiksi. Ja mikä osoittaisi tekoja paremmin kuin raha: jokainen tukieuro on lopulta valinta. Noita euroja riittää, sillä Suomi käyttää joka vuosi 3,6 miljardia euroa ympäristölle ja ilmastolle haitallisten toimien tukemiseen. Tukimiljoonia saavat esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttö, turvetuotanto, lento- ja autoliikenne sekä paljon sähköä käyttävä teollisuus. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho toteaa, että haitallisten tukien leikkaamisella on kova kiire. ”Jos tänä vuonna ei saada päätöksiä aikaan, tällä hallituksella on jäljellä enää 2,5 vuotta peliaikaa. Sinä aikana pitäisi tehdä sekä päätökset että toimeenpanna ne. Se on lyhyt aika. Nykyinen tukijärjestelmä kannustaa ympäristön tuhoamiseen, mutta sen voisi kääntää tukemaan ilmastotavoitteita.” Hallituksen ilmastokokous Helsingin Vuosaaressa 3. helmikuuta ei tuonut haitallisiin tukiin muutosta. Vihreitä investointeja lisätään ilmastorahaston kautta, mutta menopuoleen, edes saastuttavan turpeen veroetuun, ei koskettu. ”Se oli suuri pettymys”, Aho sanoo. Kaikesta ilmastopuheesta ja lisääntyneestä tietoisuudesta huolimatta Suomen päästöt ovat viime vuosina kasvaneet ja hiilinielut pienentyneet. Suomen ilmastopaneelin mukaan kuilu hiilineutraalisuustavoitteen ja jo päätettyjen toimien välillä on lähes 20 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Määrä on sama kuin koko kotimaan liikenteen ja turpeen polton yhteenlasketut päästöt.

Suomen haitalliset tuet 3600 milj. € / vuonna 2020

Suomen ilmastotoimia seurataan maailmalla tarkasti juuri hiilineutraalisuustavoitteen takia, joka viestii edelläkävijyyttä. ”Suomen on pakko tehdä jotain, että päästöt saadaan laskuun. Suomi ei voi mennä marraskuun ilmastokokoukseen Skotlantiin ja sanoa, että maailman kunnianhimoisimmasta ilmastotavoitteesta huolimatta emme ajatelleet tehdä näille päästöille mitään. Se olisi törkeää”, Aho sanoo. Suomelle ennustetaan matalan talouskasvun vuosia. Tiukassa tilanteessa ympäristöongelmia lisäävien tukien leikkaaminen toisi kaivattua liikkumavaraa valtion budjettiin. Lisääntyvillä verotuloilla olisi varmasti ottajia. ”Tukia pitää suunnata uudelleen. Esimerkiksi tutkimuksen ja kehityksen tuet ovat Suomessa laskeneet, eivätkä ne ole kansainvälisesti verrokkimaiden tasolla. Olisi järkevää lopettaa saastuttamisen tukeminen ja sen sijaan edistää ilmastoratkaisuja, kuten uuden teknologian käyttöönottoa. Lisätään luonnonsuojelun rahoitusta ja kansainvälistä ilmastorahoitusta maailman köyhimmille.”

Irti turpeesta Yksi räikeimmistä haitallisista tuista on turpeen verotuki, joka on kasvanut merkittävästi vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2020 turvetta tuetaan jo 196 miljoonalla eurolla. Turve tuottaa noin viisi prosenttia energiasta mutta peräti 15 prosenttia Suomen päästöistä. Kivihiiltäkin saastuttavammasta turpeesta irtautuminen olisi kustannustehokas ilmastotoimi. Saastuttamisen lisäksi turvetuotanto tuhoaa ainutlaatuista suoluontoamme ja pilaa vesistöjämme. Turpeeseen tiivistyy se, miten vaikeaa haitallisten tukien leikkaaminen poliittisesti on. Vaikka tahto haitallisten tukien karsimiseen yhdistää lähes koko puoluekenttää, eri puolueille eri tuet ovat tärkeitä. Niistä pidetään kiinni kynsin ja hampain. Turve on keskustalle kynnyskysymys. Keskusta yrittää pitää kiinni maaseudun muutamasta tuhannesta työpaikasta aloittamalla pohdinnan turpeen vaihtoehtoisista käyttötavoista. ”Turve kuuluu suohon. Sen pitäisi olla selvää kaikille. Maaseudun työpaikkoja ja alueellista yhdenvertaisuutta voidaan tukea muullakin tavoin”, Aho sanoo. Mutta muillakin puolueilla on lempilapsia. Sdp:lle ja kokoomukselle teollisuudelle maksettavan päästökauppakompensaation leikkaaminen on vaikea pala. Kyseinen tuki on kasvamassa 75 miljoonaan euroon vuonna 2020. Päästökauppakompensaatio tarkoittaa sitä, että paljon sähköä käyttävä teollisuus saa valtiolta hyvityksen päästökaupan aiheuttamista lisäkustannuksista. ”Päästökauppakompensaatio on järjenvastainen tuki kaikkein saastuttavimmalle teollisuudelle. Se romuttaa päästökaupan tavoitetta asettaa päästöille hinta, vähentää päästöjä ja tehdä siirtymä puhtaaseen teknologiaan itsestään selväksi vaihtoehdoksi”, Aho toteaa. Tähän mennessä on käynyt selväksi, että tukien leikkaaminen ei onnistu, mikäli pöydän ääressä istuvat myös tuensaajat. Leikkauslistojen sijaan pöydällä ovat tuolloin säilytyslistat.

Mauri Pekkarisen yritystukityöryhmän pannukakkutulos keväällä 2018 osoitti tämän.

Kysymyksiä poliitikoille Kun katsotaan, mitä kaikkea Suomi tukee rahallisesti pyrkiessään maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi valtioksi, ristiriita on suuri. Se herättää kysymyksiä. Miksi kivihiiltäkin saastuttavampaa turvetta verotetaan vain kymmenesosa verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin? Miksi ilmailuliikenteen lentopolttoaine on verotonta, vaikka lentäminen on saastuttavin liikkumismuoto? Ja miksi päästökauppakompensaation määrä on kasvamassa, kun kompensaatio ylipäänsä heikentää päästökaupan vaikuttavuutta? ”Nämä ovat kysymyksiä, joihin poliitikkojen on pystyttävä vastaamaan, mikäli he eivät kykene puuttumaan haitallisiin tukiin huhtikuun kehysriihessä tai ensi vuoden valtion talousarviota laadittaessa”, Aho toteaa. Ilmastokriisi tulee aina kalliimmaksi kuin investoinnit, joilla hillitään ilmastokriisiä. Erityisesti päättäjien onkin hyvä kysyä, kumpi tulee taloudellisesti ja inhimillisesti kalliimmaksi: kuumenemisen vaikutukset luonnon lisäksi kaikkeen rakennuskannasta ihmisten terveyteen ja ruoantuotantoon, vai se, että yritykset maksavat saastuttamisesta ja niitä tuetaan samalla puhtaan teknologian kehittämisessä? Edessämme on täysin uusi tilanne. Ilmastokriisi etenee pelottavalla nopeudella. Viime aikojen metsäpalot ympäri maailmaa ovat tästä selvä osoitus. Vaikutukset ovat nähtävissä myös Suomen luonnossa, jossa lumen ja jään puute vaarantaa saimaannorpan pesinnän. Uusi tilanne vaatii uusia keinoja. Suomi on ennenkin selvinnyt suurista talouden haasteista. Olemme esimerkiksi maksaneet sotakorvaukset Neuvostoliitolle, rakentaneet hyvinvointivaltion ja valtio on tullut apuun pelastamaan paikkakuntia, joilta merkittävä työllistävä yritys on vetäytynyt. ”Ilmastokriisin edessä on asennoiduttava samalla tavalla: fossiilivapaa Suomi on projekti, joka on pakko hoitaa yhdessä kunnialla maaliin”, Aho sanoo. Suomella on kaikki mahdollisuudet onnistua tehtävässä, mutta se vaatii kaikkien keinojen käyttämistä. Haitallisista tuista leikkaaminen ja tukien suuntaaminen uudelleen on keino helpoimmasta ja vaikuttavimmasta päästä. Ratkaisu ilmastotoimien rahoittamiseen on olemassa.

Turve kuuluu suohon. Sen pitäisi olla selvää kaikille.

Turpeen verotuki on 196 miljoonaa euroa vuonna 2020.

* Toteuma 2018. **Uusiutuvan energian tuet vuonna 2020 pitävät sisällään

seuraavat tuet: energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen 3,42 milj. €, energiatuki 60,75 milj. €, sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen 8 milj. € sekä uusiutuvan energian tuotantotuki 232,55 milj. € Lähde: Valtion talousarvioesitys 2020, ulkoministeriö

Kansainvälinen ilmastorahoitus 46,6 milj. euroa € / v*

180

194

154 134

103 74

-14 -15 -16 -17 -18 -19 -20

Ympäristönsuojelun rahoitus 285,5 milj. € / v

Uusiutuvan energian tuet 357,7 milj. € / v**

masteluun on helppo yhtyä. Jään miettimään, mikä on jäiden merkitys luonnolle. Ja miten jäätilanteemme on muuttunut?

Heikoilla jäillä

Saimaan selkävedet ovat sulana, vain rannassa jää kantaa. Lumikolalla koetetaan kasata saimaannorpalle vähäisestä lumesta pesäpaikkoja. Kuinka Suomen mittaushistorian ehkä lämpimin talvi etenee? Teksti Matti Nieminen, kuvat Hanne Kosonen

5.2. Kirkkonummi, Gesterby Koulu ei ole aamulla vielä alkanut. Alakoulun pihan liepeillä ryhmä poikia seisoo ringissä. Heidän keskellään heinikon painanteessa on pieni jäätynyt lammikko. Yhdellä on keppi kädessä. Jäässä näkyy naarmuja ja jonkinlaisia koloja, testien jälkiä. Joo, kovaa on. Jäätynyt lammikko on tapaus, helmikuussa. Koko eteläinen Suomi on lumeton, ja jäitä on ollut vain hetkittäin. Helmikuu on yleensä talvisin kuukausi, mutta nyt sekin on käynnistynyt lämpimänä. Lasten kummasteluun on helppo yhtyä. Mikä on jäiden merkitys luonnolle. Ja miten Suomen jäätilanne on muuttunut?

7.2. Helsinki, Lauttasaari ”Suomi on hyvin erikoinen maa, varsinkin EU:ssa. Sanotaan, että koko Suomen rannikko ja järvet jäätyvät, mutta pitääköhän se enää paikkaansa”, pohtii ääneen hieman kokeneempi jäiden tuntija, Antti Halkka. Hän on perehtynyt Itämeren hylkeitä ja ilmastonmuutosta käsittelevässä väitöskirjatyössään jäihin. Suomen Luonnon pitkäaikaisena toimituspäällikkönä työskentelevän Halkan tietokoneen suurikokoisella näytöllä on auki talvinen Perämeri. Ja se on muutenkin auki, turhan auki. Näytöllä tummansininen ja valkoinen mosaiikki kuvastavat meren ja jään sirpaleista kuvaa. Kuva on otettu korkealta eurooppalaisella Sentinelsateliitilla. ”Kylläpäs nämä ovat poikkeuksellisen kauniita.” Euroopan lumi- ja jääkartat ovat näyttäneet vuosikausia, että keskimääräisenä talvena Venäjän, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa on lunta ja jäätä. Niin on tällaisenakin talvena, vaikka eteläinen Suomi kärsii lumettomuudesta. Pohjoisessa Suomessa lunta on jopa tavallista enemmän. Lumesta puhutaan jo peruskoulussa. Se suojaa ja lämpöeristää. Myyrät vipeltävät hangen suojissa, ja pihan kukatkin selviävät paremmin talvesta. Entä jäät, onko niillä vastaavaa tehtävää? Miten ne suojelevat elämää? Halkka pohtii jäiden merkitystä vesiluonnolle: ”Niin, jääthän ovat kuin kansi. Etteivät vaikkapa allit ja telkät syö kaikkia pohjaeläimiä. Jäät estävät talvehtimisen joiltakin lajeiltamme.”

Perämerellä Kemin edustalla on normaalisti yli puolet vuodesta jäätä. Vuonna 2015, ehkä ensimmäistä kertaa, Perämeri ei jäätynyt kokonaan. Ja nyt näyttää taas heikolta. Itämerennorpalla on pesintöjen alkamisen aika. Halkka kurtistaa kulmiaan. ”Ei näytä kovin hyvältä. Kiintojään ja ajojään lomaan ei synny sopivia paikkoja pesimiseen. Ei oikein tiedetä, missä ne poikivat tänä talvena.”

11.2. Helsinki, Töölönlahti Jäättömyys tuntuu maan tunnetuimmalla merenlahdella. Kierrän iltapäivällä Töölönlahden, ja näen kahdeksan tukkasotkan parven ja saman verran isokoskeloita sukeltelemassa. Kyhmyjoutsenia ui sinisorsien seassa Oopperan rannassa kuin Tukholmassa. Tämä kaikki on uutta. Vedenpinta on noussut lähes ulkoilutielle. Vettä on tullut paljon ja pitkään. Finlandiatalon lähellä ruokailee räkättirastaita tulvivan ruovikon reunassa. Töölönlahdella ei todellakaan luistella. Eikä Suomenlinnaan kävellä Kaivopuistosta. Aiemmin rannikkokaupungit ovat saaneet talvisin lisää ulkoilualueita, ensin sisälahdista ja talven tiukentuessa saariston jäälakeuksista. Talviset jäät tuovat Suomeen kymmeniä tuhansia neliökilometrejä liikkumapintaalaa. Tänä vuonna suunnaksi on pitänyt ottaa kuivan maan ulkoilualueet. Jäälle ei ole asiaa, sitä on korkeintaan rannoilla. Aina joku kokeilee: mies pelastettiin Aurajoesta hypotermiassa, uutiset kertovat.

”Perämerikin on auki, turhan auki.”

14.2. Helsinki, Vanhankaupunginlahti ”Tilanne on merikotkalle edullinen”, Eero Haapanen tiivistää Vanhankaupunginlahdelta jäättömyydestä. Alue on Haapaselle perin juurin tuttu, onhan hän toiminut Viikin luontovalvojana. Helsingin kaupunki tiedotti 6.2. yllätyksellisestä pesinnästä: tarunhohtoisella Viikillä pesii ensimmäistä kertaa merikotka. Pari rakentaa historiallista pesää saareen, jota merimetsot ja harmaahaikarat asuttavat kesäisin. Haapanen arvioi, että jäättömyys auttaa pitämään ulkoilijat loitolla ja rauhoittamaan pesimäsaaren. Me-

Luonnonsuojelulliton Etelä-Karjalan piirin aluepäällikkö Anna Vuori kolaa norpalle apukinosta Saimaalla. Lunta on vähän ja jäät heikot. Taustalla näkyy avoin vesi.

Luonnonsuojelija 1/2020

Kaarina Tiainen ja Anna Vuori kolaavat Saimaalla apukinoksia saimaannorpalle.

Satelliittikuva Perämeren jäätilanteesta 3.2.2020. Ei tiedetä, mihin itämerennorppa tänä vuonna pesii. Se pesii yleensä yhteenliittyneissä avojäissä.

Copernicus Sentinel, SYKE

JÄÄTYVÄ MAA Suomessa on 187 888 järveä ja 647 jokea. Suurimman jääalan maallemme tuo silti Itämeri. Sisävesien suhteen Suomi on pitkä maa ja vaihtelu on suurta, kuten merialueillakin. Lapin pienillä järvillä tyypillinen jääpeiteaika on 6–7 kuukautta. Etelä-Suomen suurten järvien selillä jää on viime talvina ollut kestävää vain 1-2 kuukautta. Vuonna 2020 jääpeite on ohutta valtaosassa eteläistä Suomea.

JÄRVIEN JÄIDEN PAKSUUS 24.2.2020 > 50 cm 40–50 cm 30–40 cm 20–30 cm 10–20 cm 1–10 cm <1 cm © Copyright Valtion ympäristöhallinto

ELÄMÄÄ JÄÄN SISÄLLÄ Keväällä meren rannalla pääsee välillä näkemään, kuinka jään alapinta voi olla ruskeanaan leväkasvustoa. Mutta elämää on yllättäen myös merijään sisällä. Järvien ja jokien jäät ovat sen sijaan elottomia. Suolaisuuden ansiosta meriveden jää on huokoista, ja juuri pienissä vesionkaloissa suolapitoisuus voi kohota – ja vesielämä olla vastaavaa kuin valtamerissä! Tätä kymmenien eliölajien yhteisöä on alettu ymmärtää vasta viime vuosikymmeninä. Lisääntyvän ymmärryksen avulla saatetaan kyetä tuottamaan jatkossa raaka-ainetta biohajoaviin muoveihin. Ratkaisua merten muoviongelmiin etsitään siis myös jäästä. Tyyni tai heikkotuulinen pakkaskeli on paras jään syntymiseen. Silloin syntyy teräsjäätä.

rikotkan vaikutusta alueen pesimälajistoon pohditaan jo lintuharrastajien verkkokeskustelussa. Vesilintujakin on Viikissä tavallista enemmän. ”Telkät, isokoskelot ja molemmat joutsenlajit”, Haapanen luettelee. Lehdessä uutisoidaan, että hanhien etujoukot ovat saapuneet Suomeen. Puhelimen sääpalvelu kertoo lämpöjakson vain jatkuvan.

sin suurella vaivalla leudon talven takia, mutta silti verkkoja saa edelleen laskea niiden elinalueille vähintäänkin heinäkuusta lähtien”, Tiainen pohtii. Saimaa on saatava verkoista vapaaksi, jotta Suomen ainoa alkuperäinen nisäkäs voi selvitä. Sen lisäksi avuksi tulevat lumettomien talvien varalle kehitetyt keinopesät. Tulokset aiemmilta vuosilta ovat olleet lupaavia – norppa on jo synnyttänyt keinopesään.

15.2. Saimaa, Taipalsaari

17.2. Helsinki, Lauttasaari

On helmikuun puoliväli, ja Saimaan selkävedet lainehtivat. Rantavedet ovat sentään jäätyneet. Ammattikalastajat eivät ole päässeet jäälle talvikalaan, eivät myöskään veneillään. Eräs kolmikko on kuitenkin liikkeellä. Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin Kaarina Tiainen, Anna Vuori ja Hanne Kosonen ovat vetäneet kuivapuvut ylleen. Kolat raapivat ohuen ohutta lumikerrosta kasaan. Saimaannorpille koetetaan saada aikaan kinosta sopiville pesäpaikoille. Hengitysreikä löytyy rannan tuntumasta. Norppaemo on paikalla. Jään alla on elämää. Kinokseen ei saada suositusmittoja kasaan, mutta toivottavasti siitä on apua norpalle. Syntyessään kuuteilta puuttuu kylmää eristävä rasva- eli traanikerros, joten ne ovat avuttomia aavalla jäällä. Saimaannorppa-asiantuntija Tiainen uskoo, että jotkut kuutit selviävät vaikeista oloista ja aloittavat keväällä itsenäisen elämän. Siinä vaiheessa niitä uhkaavat kuitenkin kalanpyydykset, erityisesti verkot. ”On käsittämätöntä, että kuutteja pelastetaan en-

Antti Halkan tietokoneen näytöllä hehkuvat taas jääkartat. Tilanne on muuttunut. Perämerellä valkoinen on lisääntynyt. Jäätä on tullut, mutta sinistä avovettä pilkottaa edelleen paljon. Luvassa on lisäksi myrskyä. Perämeren itämerennorpat ovat suureksi osaksi kovien tuulten mukana liikkuvilla ajojäillä, joilla ei ole tavanomaiseen tapaan suojaisia pesäpaikkoja. Saaristomeren, Riianlahden ja Suomenlahden norpille pesimäjäitä ei tänä vuonna syntynyt. Pietarin merinisäkäshoitolaan on tuotu jo kuutti. Halkan työhuoneessa on oranssinpunainen meripoiju. Hän on löytänyt sen meren tuomana Lauttasaaren rannalta, lapsuuden kotisaareltaan ja nostanut työhuoneensa nurkkaan. Jäällä on vaikutuksia merenrantoihinkin, erityisesti rantaniittyihin. Jäät ovat kuin terä, joka liikkuu meren tahtiin pitäen ruovikkoa ja kasvillisuutta kurissa. Nyt jäähöylä tylsistyy. Suurimmassa osassa Suomea pensaikkoituminen lisääntyy. Jäät ovat tärkeitä myös äärimmäisen uhanalaiselle meriharjukselle. Ahtojäiden ”kölin” osuessa meren pohjaan se toimii kuin jättimäinen aura ja kyntää me-

”Talvi alkaa ja lopahtaa, alkaa uudestaan ja lopahtaa.”

Luonnonsuojelija 1/2020

Kuutti kannustaa norppajoukkuetta. Pipolätkäturnaus käytiin tekojäällä.

Kuutti syntyy helmi-maaliskuussa. Ilman lumipesää se on avuton.

Ossi Kokki

”

Lämpöennätykset ovat menneet uusiksi parilla asteella. ”Sama kuin joku vetäisi juoksussa satasen seitsemän pilkku jotakin”, jääasiantuntija vertaa.

ren pohjaa. Näin kivikoiden keskelle paljastuu soraikkoalueita, joihin meriharjus kutee. ”Saimaallakin lohikalat tyypillisesti tykkäävät viileistä vesistöistä. Siika, taimen ja nieriä tarvitsevat kylmää vettä”, Halkka muistuttaa.

20.2. Helsinki, Kumpula Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio vastaa puhelimeen Kumpulanmäeltä, Vanhankaupunginlahden tuntumasta. Fyysikko kertoo, että jäättömyys vaikuttaa auringon säteilyn imeytymiseen. Lumipeitteinen jää heijastaa 90 prosenttia tulevasta säteilystä takaisin avaruuteen, avovesi vain 10–30 prosenttia. Suomessa suurin vesipinta on meri. Kun merivesi lämpenee, sinne kertyy lämpövarastoa. Meri jäätyy jatkossa hitaammin, ja ilman jääpeitettä vesi lämpenee nopeammin. Ainakin pitkällä aikavälillä. Yhden talven tilanteella ei ole tutkijan mukaan välttämättä vaikutusta. Kyse ei kuitenkaan ole vain yhdestä poikkeuksellisesta vuodesta. ”Kun aloitin jääpalvelussa 1980-luvulla, koko talvi oli kuin yksi mäki, jossa oli ensin nousu ja sitten lasku”, Vainio kuvaa jäiden paksuuden graafista seurantaa. ”Viime vuosina on ollut kyttyrää ja kuoppaa. Talvi alkaa ja lopahtaa, alkaa sitten uudestaan ja lopahtaa.” Selkämerellä merijäätä on ollut harvoin 2000-luvulla. Tänä vuonna jäätä ei ole Vaasasta etelään. Kaikkiaan Suomen jäätalvet ovat lyhentyneet molemmista päistä 1–2 viikkoa 1960–70-luvulta nykypäivään. Siis lähes kuukauden. Loviisassa jään paksuus on vähentynyt sadassa vuodessa 30 senttiä. Mutta Kemin Ajoksessa jäätä taas on tullut muutama sentti lisää.

Perämerellä jäälle kertyy paksuutta tyypillisesti 70– 80 senttimetriä. Vainio näkee mahdollisena selityksenä sen, että lumisateet tulevat yhä useammin vetenä. Se sulattaa lumieristettä, ja pakkanen pääsee vaikuttamaan enemmän. Ilmatieteen laitoksella ei olla varpaisillaan jäättömyydestä, mutta asiasta keskustellaan. Jäätä on epätavallisen vähän. Saman talon meteorologit seuraavat lämpötilojen kuukausiennusteita. Seuraavaksi kuukaudeksi on luvassa keskimääräistä leudompaa. Jääasiantuntija muistuttaa kuitenkin lähes sadan vuoden takaisesta: vuonna 1925 tuli kunnon kylmät ja jäät vasta maaliskuussa. Niin voi käydä vielä nytkin. Pari talvea sitten huhtikuukin oli poikkeuksellisen kylmä. Suomen jääennätyskin on huhtikuulta: Torniossa mitattiin 21.4.1985 merijäälle paksuutta 122 senttiä. Meteorologiassa ennätykset parantuvat yleensä pikkuisen kerrallaan, kymmenyksiä. Nyt lämpötiloissa ennätykset ovat menneet uusiksi jopa parilla asteella. Tämä on ilmatieteilijälle hämmästyksen aihe. ”Sama kuin joku vetäisi juoksussa satasen seitsemän pilkku jotakin”, Vainio vertaa. ”Aaltoennätykset ovat menneet uusiksi, lunta tuli viime vuonna Merikarvialle 75 senttiä vuorokaudessa. Tänäänkin on annettu tulvavaroituksia. Tämä kertoo, millaista tulee olemaan.”

25.2. Lappeenranta, Linnoitus Kaarina Tiainen on takaisin Lappeenrannan Linnakkeella, piirin tunnelmallisessa puutalossa. Jäätilanne on vaihdellut. Välillä pientä pakkasta, välillä jäät sulivat Suur-Saimaankin selältä. Keskisellä ja pohjoisella Saimaalla on parempi jäätilanne, sinne on saatu apukinoksia tehtyä. Jääolot ovat sielläkin epävakaat.

Tiainen kertoo, että nyt toivotaan joko lunta tai lauhaa ilmaa, jotta jäälle syntyvät kuutit selviäisivät. Ja kaikkea kokeillaan. Tänä vuonna on vahvistettu havuilla joitakin apukinoksia. Apuna on myös parikymmentä keinopesää keskisellä Saimaalla. ”Pesärauha saattaa olla parempi, kun ihmisiä ja varsinkaan moottorikelkkoja ei liiku ohuilla jäillä”, asiantuntija sanoo etsien tilanteesta jotain myönteistä. Norpat pelasivat viikonloppuna myös pipolätkäturnauksessa Lappeenrannassa. Save Pond Hockey -järjestön turnauksessa kampanjoitiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaatosateessa ja myrskytuulessa, märällä jäällä. ”Mukana oli 12 joukkuetta, ja norppajengi ilmeisesti tuli viimeiseksi. Meillä oli sen verran nuoria poikia ja kuutti jäällä”, Tiainen nauraa. Tilastonikkareille tarkennuksena: 3 ottelua ja 5 tehtyä maalia. Tiainen itse veti kuuttipuvussa ja kaunoluistimilla. Turnauksen tuottoa ohjataan Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin työhön. ”Norpan eteen tehdään kaikki mitä pystytään.”

JÄÄN ETYMOLOGIAA Kun Suomenlahden rannoilla vesi kiteytyy, Virossakin lausutaan sama sana kuin meillä: jää. Se on vanha sana, joka pohjautuu kantauralin sanaan jäŋe. Sanojemme vanhinta kerrostumaa. Unkarissakin ollaan aika lähellä, jää on jég. Pohjoissaamessakin aloitetaan jiillä: jiekŋa.

Luonnonsuojelija 1/2020

Kuvat suojelevat Luontokuvaus on suosittu harrastus. Kuvilla voi myĂśs suojella luontoa. Luonnonsuojeluliitto saa valokuvia useilta vapaaehtoisilta valokuvaajilta. Nyt he kertovat vinkkejĂ¤ muille luontokuvaajille. Tekstit Liisa Hulkko, aukeaman kuvat Lasse Kurkela

Saimaannorppa (2014)

Luonnonsuojelija 1/2020

Kalasääski (2013)

Susi (2012)

Ahma (2015)

Teeret (2013)

Isän ja pojan yhteinen harrastus Isä Heikki ja poika Lasse Kurkela kuvaavat yhdessä. He halusivat tehdä kuvillaan hyvää ja lahjoittivat tuhansia kuvia Suomen luonnonsuojeluliitolle. Lasse ja Heikki Kurkela ovat kuvanneet yhdessä melkein kymmenen vuoden ajan. ”Me olemme käyneet perheen kanssa aina paljon luonnossa, ja isä on harrastanut kuvausta pidempäänkin”, 16-vuotias Lasse Kurkela kertoo. ”Lasse oli ehkä 7–8-vuotias, kun opetin pitkällä automatkalla kohti Kainuuta ajaessa kuvaamisen tekniikkaa. Kerroin, mitä on aukko, suljinaika ja ISO-arvo”, Heikki Kurkela muistelee. ”Tekniikan taltuunotto tapahtui yllättävän nopeasti. Lasse ei ole koskaan käyttänyt automaattiasetuksia.” Hän kertoo, että yksi tärkeä kohta oli se, kun hän ymmärsi, että uusi ja parempi kamera kannattaa antaa lapselle. ”Sitten alkoikin tulla aika kovaa jälkeä”, Heikki kertoo. Lasse on voittanut vuosien varrella lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä luontokuvapalkintoja. Viimeisimpänä tuli susikuvalla voitto Nuorten sarjassa Vuoden luontokuva 2019 -kilpailussa.

”Lassella on joku ihmeellinen kyky. Hän saa parempia kuvia samasta tilanteesta kuin minä”, Heikki sanoo. Aluksi Lassen unelmana oli kuvata saimaannorppaa ja sitä he ovat kuvanneetkin lukuisia kertoja. Aina etäältä, jotta norppa ei häiriinny. Nyt lempikohde on vaihtunut. ”Mieleenpainuvimpia hetkiä kuvaamisessa ovat olleet susien kohtaaminen”, Lasse sanoo. ”Susi on vihattu eläin Suomessa. Kun olen itse nähnyt susia ja kuvannut niitä, en voi ymmärtää, mitä järkeä siinä vihaamisessa on.” Susien kuvaamisessa kiehtoo myös sen haastavuus. Ne ovat arkoja ja epäluuloisia, joten niiden näkeminenkin on harvinaista. Saati sitten hyvän kuvan ottaminen. ”Kun se susi sitten lopulta siinä on, niin hetki sähköistyy”, Heikki kertoo. Hänen mielestään hienoimmat hetket koittavat silloin, kun he ovat osanneet valmistautua kuvaustilanteeseen. Pitää osata tekniikka, ymmärtää olosuhteet ja tuntea lajin käytöstä. Kurkelat seuraavat usein kuvattavaa lajia pitkään ennen varsinaista kuvaamista, jotta ymmärtävät miten se liikkuu. ”Sitten kun nämä vaiheet osaa, voi tulla oma tulkinta. Ja sitten se vasta onkin vaikeaa”, Heikki nau-

Kuvassa 10-vuotias Lasse Kurkela ja hänen isänsä Heikki Kurkela.

raa. ”On edetty pikku hiljaa sitä kohti. Nyt voi jo sanoa, että 'tuo näyttää ihan Lassen kuvalta'.” Aloittelevalle kuvaajalle Kurkelat antavat vinkiksi olla kärsivällinen ja liikkua paljon luonnossa. ”Helpointa on mennä ensin ihan kännykkäkameralla kuvaamaan. Menee vaikka lähimetsään ja kuvaa mieleisiään kasveja. Suolla esimerkiksi kihokit ovat todella hienoja. Siitä se sitten lähtee”, Lasse kertoo. Hänen mielestään kuvaamista voi hyvin opetella itsekseen: ”Youtubesta ja netistä löytää paljon vinkkejä, miten kameraa voi käyttää.” ”Lasse onkin diginatiivi”, Heikki nauraa. ”Itse lähtisin ensin mieluummin kurssille. Ne antavat paljon ja on kivaa verkostoitua samalla.” Kurkeloiden kuvia: facebook.com/KurkelaWildlifePhotography, lassekurkela.kuvat.fi

Luonnonsuojelija 1/2020

Karhun katse.

Juho Salo tallensi karhun kohtaamisen Millainen luontokuvaaja olet? Olen kuvannut aktiivisesti yli kymmenen vuotta. Luonto on minulle kaikki kaikessa ja kuvaamisesta on tullut hyvä keino ilmaista itseäni sekä koetella omaa luovuutta. Mikä luontokuvauksessa viehättää? On kiva yrittää saada kuvaan jotain, mitä ihmissilmän on vaikea huomata tai saada kuvaan jokin tunteita ja keskustelua herättävä tekijä. Kuten karhun katse. Kerro mieleenpainuvin kuvaushetkesi. Oli ensimmäinen kerta, kun pääsin syksyllä 2017 kuvaamaan karhuja piilokojusta Kuusamon Kuntivaarassa. Kuvan karhu käveli kuuden metrin päähän

kojusta ja vilkaisi kohti minua. Lyhyen katsekontaktin jälkeen se hiippaili metsään kojun ohi. Oli hieno kokemus nähdä ensi kertaa karhu läheltä. Kerro vinkkisi aloittelevalle luontokuvaajalle. Kannattaa tutustua lähiympäristöön ja omaan kalustoon sekä opetella heti alkuun kameran manuaaliset säädöt. Luontoa löytyy aina läheltä enemmän tai vähemmän, joten rohkeasti vain kokeilemaan omaa luovuutta kameran kanssa. Vain mielikuvitus on rajana. Juho Salon kuvia: www.juhosalo.com, Instagram: @jsalophotography

LAHJOITA KUVIA LUONNONSUOJELUUN Harrastatko luontokuvausta? Haluatko auttaa luonnonsuojelussa ja ilmastotyössä? Lahjoita kuvia ja videoita Luonnonsuojeluliitolle. Voit lahjoittaa kuvia ja videoita omista arkistoistasi tai tarjota kuvausapua tapahtumiin ja tempauksiin. Ota yhteyttä oman alueesi paikallisyhdistykseen tai piiriin (sll.fi/paikallistoiminta) tai Luonnonsuojelijan toimitukseen (luonnonsuojelija@sll.fi).

Ville Kangas kuvaa kunnioituksesta luontoon Millainen luontokuvaaja olet? Kuvaamani maisemat sijaitsevat usein pyöräilymatkan päässä kotoani, ja osa harrastustani onkin uusien kuvauspaikkojen etsintä juoksulenkkien yhteydessä.

lammen tai järven rannalla, kun aurinko on vasta ollut nousemassa. Vedessä on saattanut uiskennella muutama joutsen aamu-usvan seassa. Ilmassa on ollut lintujen laulua ja keväisen aamun energiaa.

Mikä luontokuvauksessa viehättää? Luonto on kaunis. Lisäksi luonnon kuvaaminen on myös kunnianosoitus elämälle. Luonto voi viedä meidät takaisin omille juurillemme, elämän perusasioiden äärelle, joista usein olemme kovin vieraantuneet. Luontoa tutkimalla ja tarkkailemalla voimme oppia paljon elämästä ja itsestämme.

Vinkkisi aloittelevalle kuvaajalle. Lähiluonnosta voi löytää monenlaista kuvattavaa. Ole kärsivällinen ja kuvaa ajatuksen kanssa. Vaatimattomallakin kalustolla voi saada loistavia kuvia.

Kerro mieleenpainuvin kuvaushetkesi. Parhaita hetkiä ovat olleet kevätaamut

Ville Kankaan kuvia: www.villenkangastuksia.com Metsän valo.

Paul Stevens tuntee kohteensa Millainen luontokuvaaja olet? Tykkään kuvata kaikenlaista luontoa: eläimiä, kasveja, maisemia ja tähtitaivasta. Mikä luontokuvauksessa viehättää? Vaikka harmaana päivänä ajattelisin, että tänään ei tulisi mitään kuvattavaa, aina löydän jotain. Myös se viehättää, että pääsen tallentamaan eläinten käyttäytymistä ja luonnetta. Kerro mieleenpainuvin kuvaushetkesi. Esimerkiksi se hetki, jolloin kuvasin liito-oravaa ensimmäistä kertaa kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Vinkkisi aloittelevalle kuvaajalle. Katso valoa ja huomaa, mistä se tulee ja kuinka voimakas se on ja miten valo tuo värit ja muodot esille.

Liito-orava.

Jukka Eskelinen suojelee kuvillaan Millainen luontokuvaaja olet? Luontokuvaajana tuon esiin luonnon hiljaista kansaa. Tuon kuvillani esille sitä maailmaa, jota tavallinen tallaaja ei tunne. Mikä luontokuvauksessa viehättää? Minulle luontokuvaus on luonnonsuojelua. Teen vapaaehtoistyötä Kainuun erämaaluonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi Kainuun piirissä. Kerro mieleenpainuvin kuvaushetkesi. Viime kesästä jäi mieleen soilla ötököiden perässä konttaaminen. Vinkkisi aloittelevalle kuvaajalle. Valokuvaaja kuvaa valolla. Valo tuo kuviin varjot, se antaa muodon. Kuvaa lähikuvauksessa kohdetta sen omalta tasolta. Käytä jalustaa! Kokeile kuvata maisemia pienellä aukolla ja pitkillä suljinajoilla kunnon syvyysterävyyden aikaansaamiseksi.

Losonvaara, Kainuu.

Luonnonsuojelija 1/2020

5 VINKKIÄ Näin tallennat

kevään valon kuviisi Teksti Liisa Hulkko, kuva Lasse Kurkela

Valokuvaaminen on nimensä mukaisesti valon kuvaamista. Keväällä valo lisääntyy, ja kuvattavaa riittää luonnon herätessä. Lue vinkit, nappaa kamera mukaasi ja lähde luontoon!

samaa maisemaa erilaisissa valo-olosuhteissa. Viisto, sivulta tuleva valo näyttää pinnan muodot ja saa yksityiskohdat elämään. Vastavalon avulla kuviin saa dramatiikkaa, mutta se luo myös haasteita kuvaamiseen. Myötävalo saa maiseman värit hehkumaan, mutta tekee siitä helposti kaksiulotteisen.

1. Seuraa kevätluonnon valoa

3. Harjoittele sommittelua

Kevään valo valaisee talven jälkeen heräävän luonnon. Kamera kannattaa pitää mukana, kun sulamisvedet saavat purot välkkymään valossa, ja jääpuikoista heijastuu auringonsäteitä. Yön ja päivän lämpötilojen ero sekä sulavan lumen kosteus saavat usein kauniin aamu-usvan viipyilemään kuvattavan maiseman yllä. Kylmän meriveden ylle kehittyy säännöllisesti dramaattista merisumua, kun lämmin ilma pyrkii merelle. Sumun tai aamu-usvan läpi paistava aamuaurinko saa maiseman hehkumaan. Kevät on hyvää aikaa kimalaisten, kevätperhosten ja horroksesta heräävien käärmeiden ja sammakoiden kuvaamiseen. Viileässä aamusäässä ne eivät ole liian vikkeliä kuvattavaksi. Lintukuvaajilla riittää aiheita, kun vesilinnut saavat soidinpukunsa ja muuttolinnut kokoontuvat suliin vesiin. Jos talven jäljiltä on vielä lunta, muodostaa lumipeite jättimäisen peilin, joka valaisee taivaalla liitelevien petolintujenkin siivet alta – aivan kuin kuvaajaa varten.

Miksi jääpeitteestä vapautuva upea järvimaisema latistuu kuvattaessa pannukakuksi? Syynä voi olla tasainen myötävalo, mutta kuvaa voi parantaa myös sommittelulla. Kokeile eri kuvakulmia: laskeudu makuulle ja kuvaa järvimaisemaa matalalta. Etsi kuvan etualalle joku yksityiskohta: rantakasvi tai kivi, niin saat kuvaan kolmiulotteisuutta. Oksista voit saada maisemalle luonnolliset kehykset. On olemassa erilaisia ohjeellisia sääntöjä, kuten kultainen leikkaus ja kolmanneksen sääntö, joista voi saada ideoita siihen, miten kuvan saa toimimaan. Mihin kohtaan kuvaa horisontti asettuu? Onko keskellä järveä saari tai luoto, joilla kuvaan saisi kiinnekohtia katseelle? Ja mikä tärkeintä: mistä suunnasta valo pyyhkii maisemaa? Kokeile erilaisia vaihtoehtoja!

2. Tutustu valoon Valokuvaamisella tarkoitetaan teknisesti sitä, miten kuva syntyy, kun valoa kohdistetaan valoherkälle pinnalle. Valon kuvaaminen ei kuitenkaan ole pelkkää tekniikkaa, vaan myös tulkintaa. Valon näkemistä. Valo ei ole koskaan samanlainen. Tarkastele valon suuntaa, väriä ja voimakkuutta. Jo alkukeväästä kirkas päivänpaiste voi olla haastava kuvaamiseen: kontrastit ovat suuret, varjot voimakkaita ja vaaleat kohdat, kuten lumiläikät, palavat helposti puhki. Aamut ja illat ovatkin yleensä parasta kuvausaikaa. Tutki valon vaikutuksia maisemaan kuvaamalla

4. Opettele valotuksen perusteet Jotta kuvaamisessa pääsee seuraavalle tasolle, kannattaa opiskella valotuksen perusteet ja tutustua kameran manuaalisiin säätöihin. Käy läpi kameran ohjekirja ja hanki perustiedot kuvaamisesta kirjoista, kursseilta, tutuilta tai verkkosivuilta. Kuvaajan on hyvä ymmärtää ainakin periaatetasolla valotuksen pyhä kolminaisuus: suljinaika, aukko ja ISO-arvo. Suljinaika tarkoittaa, kuinka kauan kameran kennolle pääsee valoa. Aukko säätelee sitä, kuinka paljon valoa pääsee objektiivin läpi kameran kennolle. ISO-arvo kertoo kameran kennon herkkyyden. Koska aluksi kaikkien kolmen valotusarvon säätäminen voi tuntua vaikealta hallita, voit käyttää kame-

ran puoliautomatiikkaa, jolloin voit hallita yhtä valotukseen vaikuttavaa ominaisuutta kerrallaan. Esimerkiksi aukon esivalinnassa A tai Av voit itse valita aukon, ja kamera valitsee sopivan suljinajan. Aukko vaikuttaa kuvan syväterävyyteen, jonka säätely on yksi hyödyllisimmistä tekniikoista. Lyhyellä syväterävyydellä jääpuikko kuvan etualalla tarkentuu ja tausta sumenee kauniisti. Nopealla suljinajalla voit ikuistaa pysäytyskuvana vaikkapa pisaran irtoamisen jääpuikosta. Pitkällä suljinajalla taas saat tallennettua kuvaasi puron virtaavan veden liikkeen utuisaksi aaltoiluksi. Käytä pitkällä suljinajalla jalustaa tai tue kamera johonkin, sillä kuva tärähtää helposti. Tässäkin voit kokeilla puoliautomatiikkaa: suljinajan esivalinnalla S tai Tv valitset itse suljinajan ja kamera päättää aukon. Kun hallitset yhden esivalinnan kerrallaan, voit harjoitella myös täysin manuaalisia asetuksia (M).

5. Apukeinoja valon hallintaan Yksi apukeino valotuksen säätämiseen on histogrammi. Se on kaavio, joka esittää valon jakautumisen kuvassa. Voit tarkistaa kaaviosta toimivan valotuksen jo ennen kuvan ottamista kameran näytöltä. Histogrammi tulee vastaan myös kuvia käsiteltäessä, jolloin voit vielä jälkikäteen säätää kuvan valotusta. Parhaiten kuvan valotusta pystyy säätämään, jos kamerassa on käytössä raakakuva (RAW). Siinä on talletettuna kaikki se data, jonka kamera pystyy tallentamaan. Esimerkiksi yli- tai alivalottuneiden kuvien korjaaminen onnistuu yleensä suhteellisen helposti. Raw-kuvien käsittelyn opettelu vie jonkin verran aikaa. Pakatuilla jpg-kuvillakin pääsee hyvin alkuun. Kuvien valotuksen käsittely ei ole huijaamista. Kuvassa on harvoin sävyt ja valot täydellisesti oikein, joten kontrastia, valon määrää ja sävyjä kannattaa säätää jälkikäteenkin. Näin saatat vielä saada kevään valon hehkun kuviisi. Lähteet: Jutun kirjoittamiseen on käytetty luontokuvaajien antamia vinkkejä (s. 12–15).

YOU CAN CHANGE THINGS

SWAP IT – Vaihda parempaan!

Kun harkitset uuden kamerakaluston hankintaa muista, että nykyiset laitteesi ovat rahanarvoisia. Rajala Pro Shop tarjoaa hyväkuntoisista, käytetyistä digijärjestelmäkameroista, objektiiveista ja salamalaitteista vaihtohyvitystä, jolla voit kattaa osan uuden laitteesi hankintakuluista. Vaihtohyvityksen suuruus määritetään laitteen merkin, mallin ja kunnon mukaan. www.rajalacamera.fi

Luonnonsuojelija 1/2020

Suojele metsiä etsimällä liito-oravia Liito-oravan metsä on monimuotoinen elinympäristö. Suojelemalla uhanalaista liitäjää auttaa siis lukuisia muitakin lajeja. Paras aika liito-oravien etsimiseen on kevät eli juuri nyt! Teksti Oona Lohilahti Kuvat Benjam Pöntinen, Jukka Eskelinen

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. 050 361 9547, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot. Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, p. 09 228 082 10, sähköinen jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu. Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15. Lahjoita: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Piirin kevätkokous 14.3. klo 11 kahvila Helmi & Hugon kabinetissa (Heinolan tori, Savontie 4). Klo 12.30 tj Kati Komulaisen esitys Salpausselkä Geopark -hankkeesta. Lisätietoja: Karri Jutila, p. 050 5768 953, karri.jutila@ sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/25456. Janakkalan Luonto ja Ympäristö: Kevätvuosikokous 15.3. klo 12 Tarinmaan VPK:n talossa. Kahvitarjoilu. Erja Lukkarin esitys matkasta Etelämantereelle pingviinien

•

maahan. Tervetuloa! Lisätietoja: Johanna Sahila, p. 040 553 3743, johanna.sahila79@gmail. com ja www.sll.fi/tapahtuma/25800. Linturetki Röyhynsuolle ja Kernaalanjärvelle 19.4. Kimppakuljetukset autottomille Tervakosken ja Turengin linja-autoasemilta klo 8.30. Omin kyydein tuleville lähtö Röyhynsuon turvetuotantoalueen puomilta klo 9. Kesto n. 4 h. Omat eväät mukaan. Ilmoittaudu 16.4. ja kerro kyytitarpeestasi Ari Lehtiselle, p. 0400 599 623, ari.lehtinen12@gmail.com. Lisätietoa: www.sll.fi/tapahtuma/25252.

•

Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys: Kuukausitapaaminen villiyrtit -teemalla 4.3. klo 17. Forssan luontomuseossa. Sisältö ja aika tarkentuu vielä, ks. www.sll.fi/ tapahtuma/25290.

•

Salpausselän luonnonystävät: Musiikin täyteinen luontoretki Salpausselälle la 14.3. klo 14–16. Lähtö Lahden urheilukeskukselta Siiri Rantasen patsaan edestä. Nautitaan tarjolla olevia eväitä satumaisen metsäsupan pohjalla. Otathan omat kestoastiat mukaan. Muusikko Eetu Floor musisoi. Lisätietoja: Riikka-Liisa Aalto, p. 044 261 0117. Earth Hour 28.3. klo 19 Selkäsaaressa Wellamon laavulla. Lähtö klo 19 Karjusaaren kärjestä. Retki järjestetään, jos jäätä pitkin pääsee.

• •

•

Kevätkokous ma 11.5. klo 17 kauppakeskus Triossa, Palvelutorilla. Maisema-arkkitehti Maria Silvast kertoo Lahden virkistysalueverkostosta.

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Aluepäällikkö Anna Vuori, p. 040 670 1771, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

VieKas-opintopiiri: haitalliset vieraskasvit 5.3. klo 18. Osoite: Pohjolankatu 14, Lappeenranta. Haitallisia vieraslajeja esittelee VieKas-hankkeen Anna Vuori. Kumppani: Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi. Lisätietoja: Anna Vuori, p. 040 670 1771, anna. vuori@sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/25675 ja hankkeesta: sll.fi/viekas-life. 3 x Auta norppaa! -katiskatalkoot 9.3. klo 17, 6.4. klo 17 sekä 11.5. klo 17. Paikka: Luonto- ja tiedekeskus Saimaarium, Satamatie 8, Lappeenranta. Talkoissa rakennetaan norppaturvallisia Saimaa-katiskoja. Rakentaminen ei ole vaikeaa. Ohjaajat opastavat kädestä pitäen tarpeen mukaan. Tarvikkeet ovat paikan pääl-

•

lä. Lue Saimaa-katiskasta: sll.fi/saimaannorppa/saimaa-katiska. Lisätietoja: Jari Kiljunen, p. 040 579 8990, jari.kiljunen@saimaarium.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/24537. VieKas-ilta: haitalliset vieraskasvit 15.4. klo 17 Lemin Vanhassa Pappilassa. Mitä haitallisia vieraskasveja tavataan Lemillä ja kuinka niitä voi torjua? Aiheesta kertoo VieKas-hankkeen Anna Vuori. Kumppani: Lemin kunnan tekninen toimi. Lisätietoja: Anna Vuori, 040 670 1771, anna.vuori@sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/25678. Viekkaat vieraslajit riesanamme 16.4. klo 18 Lappeenrannan pääkirjastossa, Heili-salissa, Valtakatu 37. Kumppani: EteläKarjalan Kansalaisopisto. VieKas-hankkeen Anna Vuori kertoo haitallisten vieraskasvien tunnistamisesta ja torjunnasta. Lisätietoja: Anna Vuori, 040 670 1771, anna.vuori@sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/25681. Itäisten luonnonsuojelupiirien piiripäivät Marjolassa 13.–15.3. Osoite: Mikonsaarentie 15, www.marjola.fi. Lisätietoja: Anna Vuori, p. 040 670 1771, anna.vuori@sll.fi. Imatran metsäryhmä 24.3. klo 17.30 EteläKarjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutissa, Vuoksenniskantie 64, Imatra. Käsittelyssä ajankohtaisia metsäasioita Imatran seudulla. Tervetuloa! Lisätietoja: Liisa Laitinen, p. 040 8436 280, www.sll.fi/tapahtuma/25670.

•

• •

Luonnonsuojelija 1/2020

Liito-oravan nähdäkseen ei välttämättä tarvitse lähteä kauas. Sitä mukaan kun maakuntien liito-oravametsiä avohakataan, liito- orava löytää uusia monimuotoisia, jopa epätyypillisiä reviirejä kaupungeista. Rakentaminen ja muu ihmisen toiminta kuitenkin uhkaa liito-oravan ja muiden uhanalaisten lajien elinympäristöjä kaupungeissa. Uudet asuinalueet ja liikenneyhteydet tarkoittavat usein myös virkistys- ja viheralueiden kutistumista. Tämän takia tarvitaan liito-oravakartoitusta, ja etsintään voi ryhtyä kuka vain. Paras aika aloittaa etsiminen on juuri nyt keväällä!

Kuinka etsintä ja kartoitus aloitetaan? Liito-oravien kartoitus tehdään keväällä niiden kiima- ja lisääntymisaikaan. Tällöin hämärässä viihtyvän liiturin voi nähdä myös päivällä. Toinen syy ajankohdalle on se, että yleensä maaliskuussa on lunta, jolloin kellertävät papanat erottuvat hangelta paremmin kuin vihreän kasvillisuuden peittäessä maan myöhemmin kesällä. Kun lähdet metsään, ota mukaan muistiinpano- ja kuvausvälineet. Etsi sellainen metsä, jossa liito-oravat tyypillisesti viihtyvät. Etsintä kannattaa aloittaa metsän reunasta suurten puiden, lähinnä kuusten ja haapojen tyviltä. Katso erityisen tarkasti, onko lähistöllä koloja risupesäpuita ja kirjaa ne ylös. Kellertävät, riisijyvänkokoiset papanat kookkaiden puiden juurilla ovat selkein merkki liito-oravan asuttamasta paikasta. Papanat puun juurella eivät silti välttämättä tarkoita, että kyseessä on liito-oravan pesäpuu. Tuolloin alue kuitenkin kuulunee liito-oravan reviiriin. Havainnot kannattaa kirjata karttaan, mutta on

TIETOA LIITOORAVASTA Liito-orava (Pteromys volans) on EU:ssa tiukasti suojeltu laji. Tämän takia se on huomioitava maankäyttöä suunniteltaessa. Lajin uhanalaisuusluokka on vaarantunut.

Liito-orava tunnetaan papanoistaan. Ne ovat keväisin kellertäviä ja siksi helpoin huomata, varsinkin jos on lunta.

parasta, jos havaintopisteet kirjaa suoraan gps-laitteelle. Kirjaa ylös myös papanojen arvioitu määrä, puulaji, jonka juurelta papanat löytyivät, ympäristössä olevat mahdolliset pesäpaikat sekä tärkeiksi katsotut ruokailupuut. Ilmoita havainnot paikalliselle ely-keskukselle. ”Liito-oravan ympärillä pyörii lukuisia käsitteitä kuten lisääntymis- ja levähdyspaikka, ruokailualue, ydinalue ja elinpiiri. Näiden määritteleminen tulee jättää asiantuntijan tai viranomaisen tehtäväksi”, sanoo liito-oravahankekoordinaattori Ari Jäntti ja jatkaa: ”Mutta kenen tahansa luonnosta innostuneen tekemät havainnot ovat yhtä tärkeitä kuin asiantuntijankin, joten rohkeasti tutustumaan lähiluontoon!”

”Kenen tahansa tekemät havainnot ovat yhtä tärkeitä kuin asiantuntijan.”

•

Metsäretki ja iltakonsertti Haarikossa 16.5. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Lisätietoja: Anna Vuori, 040 670 1771, anna.vuori@sll. fi sekä www.sll.fi/tapahtuma/25562 Metsäretki jatkuvan kasvatuksen metsään 21.5. klo 10. Tutustumme Tyynelän tilan ja Yhteismetsä Tuohen jatkuvan kasvatuksen metsiin Joutsenossa. Kokoontuminen klo 10 Tyynelän tilalla, Etu-Aholantie 78. Mukaan säänmukainen varustus ja nuotioeväät. Mukana maanviljelijä, tutkija Juuso Joona ja jatkuvan kasvatuksen asiantuntija Jussi Saarinen Metsätietopalvelu Silmusta. Jos tarvitset kimppakyytiä Lappeenrannasta tai Imatralta, ole yhteydessä: Anna Vuori, 040 670 1771, anna.vuori@sll.fi. Lisätietoja: www. sll.fi/tapahtuma/25558.

•

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys Kevätvuosikokous 3.3. klo 17 Kulttuuritalo Virran Kalevasalissa, Virastokatu 1. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 364 3693, juha. jantunen@allergia.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/25442. Suomen kansallispuistot -esitys klo 18. Ammattiluontokuvaaja ja toimittaja Tea Karvinen on retkeillyt kaikissa Suomen 40 kansallispuistossa eri vuodenaikoina yhteensä yli 700 päivänä vuodesta 2010 lähtien. Kirjailijalta voi ostaa signeeratun kirjan 35 € hintaan. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050

•

Liito-oravan kanta on runsain Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa. Levinneisyys ulottuu länsirannikolla Raahen korkeudelle ja idempänä sisämaassa Kuusamon keskiosiin asti. Liito-orava viihtyy parhaiten varttuneessa kuusivaltaisessa sekametsässä, jossa on haapoja, leppiä ja koivuja. Metsän ei tarvitse olla luonnontilaista, mutta sen verran vanhaa, että puissa on koloja. Liito-orava liikkuu lähinnä öisin. Se tekee pesän puun koloon, pönttöön tai toisen eläimen tekemään risupesään, jopa rakennukseen. Naaraan reviiri on keskimäärin hieman yli kahdeksan hehtaaria ja liikkuvamman uroksen noin 60.

Liito-orava LIFE, Flying Squirrel LIFE, LIFE17 NAT/FI/000469

Lisätietoa Luonnonsuojeluliiton liito-oravahankkeesta: //sll.fi/liito-orava//

3643 693, juha.jantunen@allergia.fi ja www. sll.fi/tapahtuma/25434. Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kevätkokous ja Saimaa-trilogia 18.3. klo 17 Lappeenrannan pääkirjastossa, Valtakatu 47. Klo 18 pääosaan nousevat Juha Norppa Taskisen Saimaa-trilogian kolme kirjaa norpasta. Taskinen kertoo kuvin ja sanoin kirjojen tarinat. Kumppani: kirjasto. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737, kimmo.saarinen@ sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/24082. Monimuotoisuus-luento 2.4. klo 18 Luonto- ja tiedekeskus Saimaariumissa, Satamatie 8. Juha Kauppisen luento on visuaalinen kertomus luonnon monimuotoisuuden syntymisestä ja katoamisesta. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737, kimmo.saarinen@ sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/24078. Metsäretki jatkuvan kasvatuksen metsään 21.5. klo 10. Ks. Etelä-Karjalan piiri.

•

• •

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

•

Katiskatalkoot 21.3. klo 10 ja Luontokino 21.3. klo 14. Ks. Itä-Savon ls.yhdistys. Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Kevätkokous 17.3. klo 18 Järjestötalo Kolomosessa, Pappilankatu 3. Kokous, vapaata keskustelua ja ideointia. Tervetuloa! Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25539. Katiskatalkoot 21.3. klo 10 Kulttuurikellarissa, Olavinkatu 34. Rakennetaan saimaannorpalle turvallisia katiskoita. Varaa paikkasi talkoista osoitteesta isly@sll.fi. Tarvittavat materiaalit ja työvälineet saat paikan päältä. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/24777. Luontokino 21.3. klo 14 Kulttuurikellarissa. Esitetään dokumentti Kettu ja haudankaivaja, joka kertoo ITE-taitelijan ja haudankaivajan Marko Ruuskasen työstä, sydäntaiteesta, ja eläinystävistä Talvisalon hautausmaalla.Näytösten välissä huutokauppa näyttelijä Tommi Korpelan kuvaamista ja signeeraamista norppakuvavedoksista. Kumppani: Luontoelokuvafestivaali SINFF. Muutokset mahdollisia, seuraa ilmoittelua: www.sll.fi/tapahtuma/23968.

• • •

Suur-Savon yhdistys: Ilmastonmuutosilta ja vuosikokous 25.3. klo 18 Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa, Lönnrotinkatu 5. Alustajana ilmastokoordinaattori Harri Hakala. Tule keskustelemaan!

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Lisätietoja: Miia Kuisma, p. 040 663 2606, suursavo@sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/25709. Linturetki Siikalahdelle, Parikkalan hienolle lintuvedelle 3.5. klo 3. Tilauslinja-auton reitti: Mikkeli–Puumala–Siikalahti. Lähtöpaikka Mikkelissä Porrassalmenkadun varresta pääkirjaston kohdalta. Ilmoittaudu viimeistään 28.4.: suur-savo@sll.fi tai p. 044 036 1306. Hinta: 20 € jäseniltä, 30 € muilta. Maksu käteisellä (varaa tasaraha) linja-autossa. Varusteet: Säänmukainen vaatetus, omat eväät, kiikari tai kaukoputki. Lisätietoja: Aune Niiranen, p. 044 036 1306, suur-savo@sll.fi ja www. sll.fi/tapahtuma/25736.

•

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, p. 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Toimisto avoin tarvittaessa. Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry Paltamon Luonto: Kevätmuuton seurantaretki omakustanteisesti kimppakyydeillä Muhoksen ja Tyrnävän pelloille sekä Limingan luontokeskukseen, la 18.4. klo 5.30–18.30. Lähtö Paltamon Nesteen parkkipaikalta klo 5.30. Ilmoittautumiset: jukka.ridasti88@gmail.com.

•

Luonnonsuojelija 1/2020

•Tapahtumat KESKI-SUOMEN PIIRI

LAPIN PIIRI

Toiminnanjohtaja Titta Makkonen, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi

Toiminnanjohtaja Mika Flöjt, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 11–16 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

Jyväskylän seudun yhdistys Pöllönkuunteluretki 13.3. klo 20 Leivonmäen kansallispuistoon. Ilmoita, tarvitsetko kyydin tai voitko tarjota sitä. Varaillat ovat 14.3, 20.3. ja 21.3. Lähtö klo 20 Savelan S-Marketin parkkipaikalta. Mukaan pientä evästä ja juotavaa, lämpimät vaatteet, heijastin tai heijastinliivi ja otsa- tai taskulamppu. Ilmoittautudu 12.3. mennessä Hannu Laakkoselle: hane.laakkonen@gmail.com tai p. 045 236 4834 (iltaisin). Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25600. Linturetki Sulusalmelle ja Muuramenjoelle 28.3. klo 10. Kokoontuminen Verkkoniemessä Peltolantien ja Penttilänraitin risteyksen bussipysäkillä. Jyväskylän keskustasta lähtö klo 9.40 bussilla nro 14. Paluu iltapäivällä. Mukaan eväät. Halutessaan kahvia/teetä voi nauttia läheisellä huoltoasemalla. Varapäivä 29.3. (sama aika ja paikka). Lisätietoja: Hannu Laakkonen, p. 045 236 4834, hane.laakkonen@ gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/25604. Lintu- ja luontoretki 16.5. klo 9 Petäjäveden Piesalankylään sekä Jyväskylän Moksin Särkijärvelle. Lähtö klo 9 Savelan S-Marketin parkkipaikalta. Ilmoita, tarvitsetko kyydin tai voitko tarjota sitä. Mukaan säänmukaiset vaatteet ja omat (nuotio)eväät. Paluu Jyväskylään n. klo 16 mennessä. Ilmoittaudu 15.5 mennessä Hannu Laakkoselle: hane.laakkonen@gmail. com tai p. 0452364834. Lisätietoja: www.sll.fi/ tapahtuma/25608.

•

Jämsän seudun yhdistys: Kevätkokous ma 23.3. klo 17.30 SPR:n tiloissa, Koivutie 3, Jämsänkoski Lintutorni-iltoja, paikalla lintuopas klo 17–19, seuraa ilmoittelua fb-sivuilla/Vekkarissa. Kevätseurantaretki huhti-toukokuussa Lampien lumosta metsien mahtiin -kirjan kohteelle, seuraa ilmoittelua.

• • •

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalolla luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke 10–15 . Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

•

Piirin kevätkokous ke 18.3. klo 18. Esiintyjänä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hydrobiologi Taina Ihaksi. Paikkana Porukkatalo, Savonkatu 23, kokoushuone Toivo, 3. krs. Piirihallituksen kokous Haminassa ke 22.4. klo 18.

•

Kaakkois-Kymen yhdistys: Retki Lupinlahden lintutornille 25.4. klo 9.30. Kokoontuminen tornilla, lopuksi kävelyretki maastoon. Asiantuntijana Seppo Grönlund. Evästauko omin eväin. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25693. Roskat pois rannoilta -talkoot 9.5. yhdessä Meri-Kymen kanssa. Lisätietoja: www.sll.fi/ kaakkois-kymi ja p. 0500 913 944, kaakkoiskymi@sll.fi

• •

Rovaniemen yhdistys: Sieriniemen siunaus -soututapahtuma 17.7.–18.7. Laita jo kalenteriin, lisätietoja: www. sll.fi/tapahtuma/23631.

•

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Anne Hirvonen, p. 045 233 6356, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla (Kolu) -hanke: Järjestämme luonnonhoitoretkiä, joilla hoidamme uhanalaisten lajien elinympäristöjä, perinnebiotooppeja ja vieraslajikohteita. Tarjoamme ilmainen bussikuljetuksen, työvälineen ja retkilounaan. Retkeilemme 4.4., 8.4., 15.4. ja 21.4. Seuraa tiedotusta: facebook.com/KoluPirkanmaa/ ja sll.fi/pirkanmaa/tapahtumat. Ilmoittautumiset: ritva.pietarinen@sll.fi.

•

Kangasalan luonto: Yhdistys esittelee toimintaansa 18.4. klo 10–14 Kangasalan kulttuuri- ja hyvinvointitorilla.

•

Kyrön Luonto: Rakkaudesta luontoon -konsertti 17.5. klo 15 Kyröskosken Koskilinnassa. Hinta: 10 €. Tervetuloa! Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25548.

•

Mäntän seudun yhdistys: Kevätkokous 19.3. klo 18 Mäntän lukion kirjastossa, Koskelankatu 3. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25474.

•

Nokian yhdistys: Saukkoretki Siuronkoskelle 8.3. klo 10– 13. Retki toteutuu, jos on lunta. Tapaamme Siurossa, Kuljuntie 4. Jos ei ole lunta, teemme talviretken Kivikeskun luonnonsuojelualueelle klo 10–14. Tapaamme Kerholan P-paikalla, Souranderintie 13. Kimppakyytien vuoksi ilmoittaudu oppaalle: Kaija Helle, p. 044 0177 180, hellekaija@gmail.com. Lisätietoja: www. sll.fi/tapahtuma/25047 Lintumuuton seurantaa Nokian Alasenlahdella 18.4. klo 10. Tapaamispaikkana on Lukkilantiellä oleva iso punainen lato (Lukkilantie 62). Oppaina Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä Jukka T. Helin ja Nokian Lintukoulusta Jarmo Koivisto. Tapahtuma sopii lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville sekä perheille! Lisätietoja: Anne Viitalaakso, p. 045 8888 3720, nokianlintukoulu@gmail. com. Vapaa pääsy. www.sll.fi/tapahtuma/24391 Retki muinaiselle Linnavuorelle 17.5. klo 10. Tutustumme vuoren historiaan, geologiaan ja vanhaan metsään. Varusteena säänmukainen vaatetus, taukotakki (huipulla tuulee!), tukevat jalkineet ja eväät. Oppaana Kaija Helle, jolle välttämättömät ilmoittautumiset: helle-

•

kaija@gmail.com tai p. 044 0177 180. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25055. Luontoiltaretki Ruutanalle 12.5. klo 18. Tutustumme rehevään pähkinälehtoon ja jyhkeisiin kallioihin. Varusteena nuotioeväät, kamerat ja kiikarit. Tapaamme P-paikalla Haukankadun päässä. Lisätietoja: retken opas Kaija Helle, p. 044 0177 180, hellekaija@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/25051.

•

Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys: Esitys ja kokous 19.3. Eläintieteilijä Jussi Viitalan esitys eläinten ja ihmisten älykkyydestä klo 18 Oriveden kirjastossa, Keskustie 23. Yhdistyksen vuosikokous kirjaston lukusalissa klo 19.30. Linnunpönttötalkoot 4.4. klo 11–15 Vehkalahdessa, Joenmutka 1, Orivesi. Tehdään erimallisia linnunpönttöjä, myös hyönteishotelleja. Materiaalit tarjotaan, omia työkaluja voi tuoda. 1–3 tekemäänsä pönttöä saa itselleen. Lisätiedot: Jyrki Heimonen, p. 050 5500 369 ja www.orivedenluonto.fi/tapahtumat.

• •

Pälkäneen seutu: Vuosikokous la 14.3. klo 15 Mikkolan navetalla. Tarjoilu pelaa. Lopuksi katsomme jännän elokuvan. Perinteinen pilkkiretki la 4. 4. Tykölänlahdelle. Kokoonnutaan Tykölänlahden laavulle klo 9. Eväät mukaan.

• •

Sastamalan ympäristöyhdistys: Vuosikokous 15.3. klo 15.30 Sastamalan opistossa. Lisätietoja: Elena Sattilainen, p. 044 240 5648, Sastamalan.yy@gmail.com ja www. sll.fi/tapahtuma/25344. Yrttiluento ja vuosikokous 15.3. klo 15. Paikka: Onkiniemenkatu 1. Ympäristökasvattaja Pauliina Salminen kertoo vastustuskykyä ylläpitävistä yrteistä. Lisätietoja: Sastamalan. yy@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/25335.

• •

Tampereen yhdistys: Retki Kaupin Wanhoihin metsiin 15.3. klo 13. Pituus noin 4–5km. Säänmukainen varustus. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25774. Kevätkokous ja yleisöesitelmä 26.3. klo 18 pääkirjasto Metsossa, Pihlaja-salissa. Yleisöesitelmä klo 18, kokous klo 19 alkaen. Esitelmän aihe ilmoitetaan verkkosivuillamme: www.sll. fi/tapahtuma/25796. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Roskatalkoot 9.5. klo 10. Osallistumme Koko kaupungin siisteystalkoot -teemapäivään siivoamalla Kalevankankaan puistometsiä Kalevantien molemmin puolin. Kokoonnumme Järvensivuntiellä bussilinjan 15 päätepysäkillä. Kokoontumispaikalla on iso lippu yhdistyksemme nimellä varustettuna. Työhanskoja jaetaan osallistujille, mutta omatkin käsineet voi ottaa mukaan. Yhdistys tarjoaa osallistujille eväät. (Oma muki mukaan, jottei maailmaan tule turhaa roskaa.). Tervetuloa! Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25764.

• • •

POHJANMAAN PIIRI

Piirisihteeri Teemu Tuovinen, p. 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

•

Jäsenkysely. Pohjanmaan piirin yhdistysten jäsenille suunnattu kysely on osoitteessa

www.sll.fi/pohjanmaa (etusivulla linkki). Vastaamalla voit vaikuttaa toimintaamme! Jurvan Ympäristö- ja luontoseura: Retki Sutikankankaalle 16.5. Lähtö Jurvasta klo 9.30 kimppakyydeillä. Retken pituus 4–5 km. Omat eväät. Lisätiedot: Saara Susiluoma, p. 041 462 0184 ja www.sll.fi/tapahtuma/25871. Lasten luontosatuhetket 12.3., to 16.4. ja to 14.5. klo 18–18.30 Jurvan kirjastossa. Satuhetken jälkeen on mahdollisuus keskustella yhdistyksen toiminnasta. Lisätietoja: Saara Susiluoma, 041 4620184, saara.susiluoma@ gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/25367.

• •

Kyrön Seudun Luonnonsuojelijayhdistys: Yhdistyksen 30-vuotistilaisuus 14.3. klo 13 Laihian kunnantalon Olohuoneessa, Laihiantie 50. Ohjelma: Jukka Liljan valokuvaesitys kehrääjistä. Muisteluksia. Tervetuloa!

•

POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi Keski-Karjalan Luonto: Tornien taisto 9.5. klo 05. Joukkueita usealla tornilla: Kesälahdella Totkunniemen Hovimäen, Tohmajärvellä Värtsilän Hopeakallion, Tohmajärvellä Peijonniemenlahden ja Rääkkylässä Oravilahden lintutornissa. Tervemenoa! Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25193.

•

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heli Kinnunen, p. 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa Lakeuden luonto: Tiedot tarkentuvat Lakeuden luonto Facebookiin ja Instagramiin.

• • • • • •

Hiihtoretki Lumijoen Varjakkaan 21.3. Pöllöretki, seuraa ilmoittelua Facebookista Avaruusperunat, esitelmä Tyrnävällä Pönttötalkoot 3.4. klo 18–20 Kotikololla, Liminka Lintukuvafestivaalit 25.4., ulkotiloissa yhdistysesittelyä ja linnunpönttöjen nikkarointia Tornien taisto Hirvinevan tornilla 9.5., linturetki koko perheelle Oulun yhdistys: Loppulan latukahvila auki hiihtoloman 8.3. asti klo 12–17 (Sanginjoentie 1101). Tarkista tarkemman tiedot ohjelmasta paikallisyhdistyksen nettisivulta sll.fi/oulu tai Facebookista. Kevätkokous 25.3. klo 18 Oulun Kasvitieteellisessä puutarhassa. Alustus Agenda2030 kestävyystavoitteiden toteutumisesta Suomesssa. Kahvitarjoilu. Lisätietoja: Paula Ratava, p. 040 5576 272, paula.ratava@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/24838. Toimijatapaaminen 16.4. ja 28.5. klo 18 piirin toimistossa. Suunnitellaan yhdistyksen toimintaa. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Paula Ratava, p. 040 5576 272, paula.ratava@ gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/25516/ Hanhiretki 18.4. Linturetki bussilla Limin-

• • • •

Luonnonsuojelija 1/2020

gan ja Tyrnävän pelloille havainnoimaan muutolta saapuvia hanhia. Vierailemme Limingan luontokeskuksessa. Mukaan kiikarit, lintukirja ja evästä. Lähtö n. klo 8, paluu klo 15. Tarkista tarkempi aikataulu lähempänä. Hinta jäsenet ja alle 12v-lapset 5€, ei-jäsenet 8€. Lisätietoja: Kalle Hellström, slloulunyhdistys@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/25788.

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. 040 723 6213, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Puijonkatu 15, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys: Kevätkokous/Hiilipörssi 15.3. klo 14 SPR:n tuvassa, Matintie 21. Kokouksen alussa Hiilipörssin hankekoordinaattori, syntyään nilsiäläinen Olli Turunen kertoo Hiilipörssin toiminnasta (ks. hiiliporssi.fi). Selvitetään, millaiset suot sopivat ennallistettaviksi soiksi ja miten edetään, kun joku päättää omistamansa suon ennallistamisesta. Kahvitarjoilu. Lisätietoja: Mauri Tiainen, p. 050 464 5458, mauri64.tiainen@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/24856.

•

Siilinjärven yhdistys: Vuosikokous 16.3. klo 17.30–19 Siilinjärven perheentalolla, Toritie 12. Jaana Hiltunen kertoo Siilinjärven perheentalon toiminnasta ja Pekka Tenhunen esittelee teostaan Ensi askeleet Suomen luontoon, luonto-opas Suomen ystäville ja maahanmuuttajille. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

•

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11. Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys: Elements of Euga-Water 29.3. klo 17 Koulu-ja kulttuurikampus Kaarnassa Parkanossa. Puhtaitten vesien puolesta -konsertti on taianomainen veden ympärille rakennettu konsertti, jossa mieskuoron laulu yhdistyy valo-ja äänitaiteen kanssa. Konsertin jälkeen mahdollisuus vierailla pop up -infopisteillä. Yhteistyössä: Parkanon kaupunki ja vesienhoitoyhdistykset. Linnunpönttönäyttely 16.3.–6.4. Parkanon kirjastossa. Linnunpönttömyyntipisteet 7.4–25.4. Kihniön kirjastossa. Kihniö 100v-linnunpönttötalkoot Kihniöllä 25.4. klo 11 alkaen, arpajaiset.

•

• • •

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Uudenmaan piirin kevätkokous 4.4. klo 12. Alustus Uudenmaan vesien tilasta – tervetuloa! Tarkemmat tiedot: www.sll.fi/uusimaa/ tapahtuma/6622. Espoon ympäristöyhdistys: Kevätkokous ja esitelmä 25.3. klo 17.30. Kokouksen jälkeen Aki Janatuisen Vedet ja Pienvedet -esitelmä. Paikka: Villa Apteekki, Pappilantie 5. Ilmoittaudu nettisivuilla: www. sll.fi/tapahtuma/25810. Lisätietoja: Anni Simola, p. 040 5122 338, annisimol@gmail.com. Matalajärven luontoretki 18.4. Tutustumaan ainutlaatuisen vesistön ympäristöön, eläimiin ja kasveihin. Retki sopii kaikille vauvasta vaariin. Kokoontuminen Pehtorinkujan parkkipaikalla. Seuraa nettisivujamme. Lisätietoja: Kristiina Mod, kitimod@gmail.com ja www.sll. fi/tapahtuma/25813. Keski- ja Pohjois-Espoon yleiskaavan keskustelu- ja infotilaisuus 21.4. asukasjärjestöille ja muille kiinnostuneille. Aika ja paikka tarkentuvat myöhemmin. Espyy esittäytyy Suomenojan lintuyhdistyksen Suomenojan lintupäivillä 3.5. klo 10. Tule tutustumaan Suomenojan lintualtaaseen ja tapaamaan aktiivejamme läntisen lintutornin vieressä. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25820. Jäsenilta ja Kauriit luonnossa -esitelmä 6.5. Tapiolan Kirjastossa. Aika tarkentuu. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25824.

• • • •

Suomen Luonto tekee hyvää Jo lyhyt oleskelu luonnossa tekee hyvää terveydelle ja keventää mieltä. Tiesitkö, että Suomen Luonnon tilaajana sinä teet hyvää luonnolle? Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton suojelutyöhön.

•

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Muutokset mahdollisia, joten varmista retkeä edeltävänä päivänä lähtöajat ja -paikat Helsyn tapahtumasivuilta www.helsy.fi tai Facebookista. Tilaa sähköpostiisi Helsyviesti ellei se jo tule sinulle. Retkitiedustelut: Mirja Reijonen, reijonenmirja@gmail.com tai p. 050 1420. HUOM! Järjestämme pyynnöstä myös pop up -retkiä.

i a le h te s T il a a o m ! taan jä s e n h in / 12 k k € 2 6 n e Alka 0 €) ,9 0 (n o rm . 7

Nyt voit tilata Suomen Luonnon myös digitaalisena alkaen 2,50€ / kk

•

Helsyn 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmatarjonta on monipuolinen. Järjestämme erityisesti vesiteemaisia retkiä ja muita tapahtumia. Haemme toimintaryhmiimme uusia vapaaehtoisia. Haluaisitko valokuvata, kuvittaa, taittaa, kirjoittaa blogijuttuja, järjestää tapahtumia tai auttaa tapahtumiemme taustatiimissä? Lähetä tehtävätoiveesi ja yhteystietosi järjestösihteerille helsy@sll.fi. Uusille järjestämme tutustumis- ja perehdyttämistilaisuuksia. Helsyn 50-vuotisjuhlaseminaari Oodissa pe 13.3. Ks. erillinen ilmoitus s.27. Pääsiäistulet Östersundomissa Talosaaren Torpalla la 11.4. klo 12–16. Avoimet ovet. Torpalla voi myös yöpyä ja saunoa. Lemminkäisen temppeli ja Sibbesborgin muinaislinna la 18.4. klo 10–18. Geologia- ja historiaretkellä Sipoossa tutustumme Antti Sallan johdolla Gumbostrandin mahtaviin kallioihin ja Sibbesborgin entiseen linnasaareen. Maksullinen bussiretki. Kevätkokous & Markus Varesvuon kuvaesitys 24.4. klo 17.30–20 Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6. Ennen kokousta luvassa palkitun luontokuvaaja Markus Varesvuon kuvaesitys. Tervetuloa! Reitti 2020 -vaellus Kuusijärveltä Kulosaareen 25.4. Useita lähtöpaikkoja: 10.00 Helsingistä tulevan junan laituri Koivukylän rautatieasemalla, 11.10 Kuusijärven bussipysäkki, 13.00 Sotungin koulun bussipysäkki. Saapuminen Kulosaaren metroasemalle noin klo 19. Luontoviikonloppu Uutelan kämpällä Vuosaaressa 25.–26.4.

• • • • • •

suomenluonto.fi/lehtitilaus

Luonnonsuojelija 1/2020

Lähiluonnon suojelun ABC Voinko pelastaa retkimetsäni ja lakkasuoni? Kansalaiset miettivät, miten päätöksentekoon voi vaikuttaa. Pirkanmaan piirissä koottiin avuksi Luonnonsuojelijan vaikuttamisopas. Teksti Liisa Hulkko, kuva Raisa Kyllikki Ranta

Vaikuttaminen ei ole aina helppoa, mutta se kannattaa – mikä olisi parempaa kuin nauttia luontokohteesta, jota on itse ollut mukana suojelemassa? Mukaan on helpointa lähteä oman paikallisyhdistyksen kautta. Yhdistyksissä ja piireissä on osaamista ja kokemusta päätöksentekoon vaikuttamisesta. Jorma Mäntylä kokosi Pirkanmaan piirin julkaisemaan Luonnonsuojelijan vaikuttamisoppaaseen kaikki päätöksenteon vaiheet. Opas kertoo, miten päätöksiin voi vaikuttaa päätöksenteon eri vaiheissa. Opas kannustaa aloitteellisuuteen. ”Jos kunnassa on luonnonarvoiltaan arvokas alue, joka pitäisi suojella, ei ole järkevää jäädä odottamaan, että joku tekee jotain. Parasta on tehdä aloite suojelusta ja hankkia sille mahdollisimman laaja kannatus.” Harva suojelualoite etenee saman tien maaliin, ja tie suojeluun voi olla vuosia pitkä. Toisaalta ilman suojelualoitteita Suomessa olisi tuskin yhtään kansallispuistoa! Aloitteelliseen työhön on nykyisin olemassa myös työkaluja: kuntalais- ja kansalaisaloite. Kuntalaisaloitetta voi käyttää suojeluun tai vaikkapa kunnan ilmastotavoitteen kirittämiseen. Kansalaisaloitteesta

Moni suojelualoite syntyy retkeilyn lomassa. Kuvassa Kaija Helle vetämässä Nokian Luonnon retkeä.

”Ei ole järkevää jäädä odottamaan, että joku tekee jotain.”

esimerkkinä on Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite, joka on eduskunnan käsittelyssä. Ylivoimaisesti suurin osa ympäristöön liittyvästä päätöksenteosta tapahtuu kunnissa kaavoituksen yhteydessä. Kaavoitukseen vaikuttamisessa piilee järjestöjen suurin vaikutusmahdollisuus. Kaavoitukseen kannattaa vaikuttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toinen klassinen vaikuttamiskeino ovat valitukset. Valituksilla reagoidaan aina johonkin jo päätet-

tyyn eikä aloitetta tehdä itse. Ne ovat tarpeen, jos päätöksentekoprosessissa ei ole noudatettu lakia. Vaikka päätös olisi jo laitettu täytäntöön, eli kaivos perustettu tai tien linjaus päätetty, ei kannata vielä sulkea silmiään. Seuranta voi paljastaa, onko ympäristöpäätöksissä asetettuja lupa- ja muita ehtoja noudatettu. Lataa Luonnonsuojelijan vaikuttamisopas ilmaiseksi verkosta: //sll.fi/vaikuttamisopas// Tutustu vapaaehtoistyöhön: //sll.fi/vapaaehtoiseksi//

•Tapahtumat •

Linturetki Talosaareen su 3.5. klo 9.40– 14.30. Lähtöpaikka Talosaarentien bussipysäkki (5007)Tornien taisto la 9.5. klo 05–13. Jokipolku-vaellus Mätäjoen syntysijoilta merelle la 9.5. Kumppani: Vantaan yhdistys. Kasviretki Broändan purolaaksoon ke 13.5. klo 17.30–20.30. Lahtipolku-retki I Vartiokylänlahden ympäristössä. Mellunkylän puro päästä päähän -vaellus la 16.5. klo 10–14. Lähtöpaikka Rastilan metroasema. Kasviretki Rastilasta Ramsinniemeen ti 19.5. klo 17.30–20.30. Lahtipolku-retki II Vartiokylänlahden ympäristössä. Karkalin luonnonpuisto ja Torholan luola Lohjalla helatorstaina, Helsyn syntymäpäivänä 21.5. Oppaana Paul Segersvärd. Maksullinen bussiretki. Kävelyretki Vartiokylänlahden ympäri to 4.6. klo 17.30–20.30. Lahtipolku-retki III.

• • • • • • •

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa paikkakunnan lehdissä, netissä www.sll.fi/yhdistykset/ hyvinkaa ja Facebookissa: www.facebook. com/hyysy. Kansallispuistoilta to 5.3. klo 18 kirjaston ryhmätilassa. Luontokuvaaja Tea Karvinen esittelee aineistoa Suomen kansallispuistoista.

•

Hän on julkaissut aiheesta luontokuva- ja tietokirjan Kansallispuistot – maamme luonnon helmet. Sitä on saatavilla tuossa tilaisuudessa. Ilta järjestetään Hyvinkään Ladun tuella. Perinteinen joutsenretki Ridasjärvelle 5.4. Lintutornilla (Ridasjärven kylätie 125) on yhdistyksen edustaja oppaana klo 9–11. Perille pääsee pyöräteitä myöten. Mahdollisuuksien tori helatorstaina 21.5. Yhdistyksen huomassa toimiva kasvikerho Rentukka järjestää kasviretkiä lähiympäristöön keväällä ja kesällä. Retkistä tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla, Facebook-seinällä ja paikallislehtien yhdistyspalstoilla. Vieraskasvien torjunta jatkuu. Kaupungin tuella järjestetään jättipalsamin poistotalkoita eri puolilla kaupunkia. Yhdistys on Vaskivuoren luontopolun kummi: seuraamme polun ja opasteiden kuntoa ja raportoimme ympäristöfoorumille. Kevätsiivouskampanja eri puolilla kaupunkia tänäkin keväänä, tarkemmat ohjeet kaupungin puistoyksiköltä myöhemmin.

• • • • • •

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys: Kevätkokous 9.3. klo 18 Keravan kirjaston Satusiivessä. Tule tutustumaan! Ohjelmassa vuoden 2019 vapaaehtoisten palkitseminen. Lisätietoja: Marju Kortemäki, kerava@sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/24757.

•

Vesiseminaari 25.4. klo 10 Keravan lukion auditoriossa. Seminaari kokoaa yhteen viranomaisia, yhdistyksiä, eri vesialan tutkijoita sekä kolmannen sektorin toimijoita. Kumppani: Vantaan yhdistys. Lisätietoa tulossa: www. sll.fi/tapahtuma/25145/ Jänisvuoren retki koko perheelle 21.5. klo 9. Oppaana Pekka Hellström. Mukaan retkeilyyn sopivat varusteet ja omat eväät! Lähtöpaikka: Kaskelantie 170, parkkipaikka. Ajoohjeet verkossa. Lisätietoja: Marju Kortemäki, kerava@sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/25158.

•

Kirkkonummen ympäristöyhdistys: Torju haitalliset vieraslajit -tilaisuus 10.3. klo 18–20.30 Kirkkonummen kunnantalossa, Kirkkonummi-salissa. Terhi Ryttärin Sykestä ja luonnohoitaja-yrittäjä Tero Malisen esitykset. 19.45 Lisäksi suunnitellaan talkoita Kirkkonummella. Tervetuloa! Lisätietoja: Laura Räsänen, laura.rasanen@sll.fi ja www.sll.fi/ tapahtuma/24712 ja hankkeesta: sll.fi/viekas. Porkkalan lintuviikko 11.5.–17.5. Lintuluentoja Kirkkonummen keskustan tuntumassa. 16.–17.5. lintuoppaat päivystävät koko päivän Porkkalanniemen kärjessä. Tapahtuma sopii mainiosti lapsille ja perheille. Kumppanit: Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistys Triga ja Kirkkonummen kunta. Lisätietoja ohjelmasta keväämmällä: www.sll.fi/tapahtuma/23474.

•

Lohjan seudun ympäristöyhdistys: Lohjan Luontokuvailta 2020 13.3. klo 18 Laurentius-salissa. Esiintyjinä Janne Kommonen ja Markku Könkkölä. Liput: 10 € (aikuiset) / 5 € (lapset), vain käteisellä. Lippuja voi ostaa ovelta tai ennakkoon Kuvakauppa Fimakasta tai Putiikki Oiva Elosta. Kumppani: Pro Luontokuva. Lisätietoja: www.sll.fi/ tapahtuma/24910. Kevätkokous 25.3. klo 18 Lohjan pääkirjaston 2. kerroksen ryhmätyötilassa (2. krs). Tarkemmat tiedot: www.sll.fi/tapahtuma/25299. Lempoon korvet ja lammet -pyöräretki 13.5. klo 17.30. Lähtö Moision päiväkodin luota (Kurjenkatu 12-14). Kokoontuminen n. 17.45 Saukkolantien ja Lempolantien risteyksessä. Lempolaan voi tulla myös autolla. Omat eväät mukaan. Oppaana biologi Aki Mettinen. Lisätietoja: Hannele Ilomäki-Piirilä, p. 050 592 4950 ja www.sll.fi/tapahtuma/25293.

•

• •

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Tuoreimmat tiedot: www.facebook.com/ mantsalanlsy. Talkoopuuhia järjestyy aina, soita Olli Elolle, p. 040 5045 446.

•

Vuosikokous ke 18.3. klo 19 Kulttuurimeijerissä, Osuustie 2. Tule mukaan toimimaan Mäntsälän luonnon puolesta! Lisätiedot: pj. Olli Elo, p. 040 5045 446. www.sll.fi/tapahtuma/25360.

Luonnonsuojelija 1/2020

PÄÄTÖKSENTEON VAIHEET KUNNASSA 1. Vireilletulo

2. Valmistelu

3. Päätöksenteko

4. Tiedoksianto

5. Täytäntöönpano

6. Seuranta

Ole aloitteellinen! Tee yhdistyksessäsi omia suojeluesityksiä ja kuntalaisaloitteita. Vaikka esimerkiksi suojelualuetta ei heti syntyisikään, on suojeluprosessi näin polkaistu käyntiin!

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari perjantaina 13.3.2020 kello 16-20.30 keskuskirjasto Oodissa, Helsingissä

Ole eri hankkeiden valmisteluvaiheissa yhteyksissä suoraan kunnan viranomaisiin ja päättäjiin ja välitä heille tietoa. Tee hyvin perusteltuja muistutuksia ja yritä saada työlle näkyvyyttä mediassa.

Ohjelma

Kun päätöksenteko on edennyt kunnanvaltuustoon, voi olla vaikea saada muutoksia aikaan. Ei kannata kuitenkaan luovuttaa. Yritä saada valtuutettuja jättämään eriäviä mielipiteitä. Entä olisiko aika järjestää mielenosoitus? Päätöksen jälkeen alkaa 30 päivän valitusaika. Kun päätös on jo tehty, valituksen saa tehdä vain, jos päätös on lainvastainen. Valituksen tekoon tarvitaan ympäristölainsäädännön osaamista.

•

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys: Vuosikokous 25.3. klo 18 Riihimäen Voimalalla, Paloheimonkatu 2. Valitaan tulevan toimintavuoden hallitus. Aluksi vapaamuotoinen osuus, jossa mm. kuvia kansallispuistoista. Lisätietoja: Anne Laine, 044 558 6127, laineanne@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/25760. Jokamiehenoikeuksien ja kartankäsittelyn iltamat 8.4. klo 18 Riihimäen Voimalalla. Lisätietoja: Anne Laine, 044 558 6127, laineanne@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/25770. Tutustumiskäynti Paalijoen kanjonin suojelualueelle 23.4. klo 17.30. Kokoontuminen Riihimäen Voimalalla klo 17.30, josta lähtö klo 17.45 kimppakyydein kohteeseen. Lisätietoja: Anne Laine, p. 044 558 6127, laineanne@ gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/25780. Villiyrttiretki Suonummelle 7.5. klo 18. Kokoontuminen klo 18 Suonummen majalla, Erkyläntie 399. Retken vetää keruutuoteneu-

• •

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin, tervetuloa! Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumista: helsy.fi

Lisätietoja

www.sll.fi/tapahtuma/23872

Suomessa seuranta ei kuulu virallisesti päätöksentekoprosessiin, mutta luonnonsuojelija on hereillä päätöksen jälkeenkin ja seuraa luontovaikutuksia ja lupaehtojen noudattamista.

Nurmijärven Luonto: Kevätkokous ja luontoilta 18.3. klo 17.30 Pääkirjaston käsikirjastohuoneessa, Punamullantie 1. Luontoillan aihe ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: Jouko Vuoristo, p. 040 547 3794, info@nurmijarvenluonto.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/25307.

•

Juha Kauppinen: monimuotoisuus Kirsi Kostamo: Helsingin meriluonto Susanna Lehvävirta: kasvikatot ja vehreät julkisivut

Täytäntöönpanossa kannattaa seurata, että päätöstä tulkitaan oikein. Täytäntöönpano voi viivästyä, jos päätöksestä on valitettu.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

•

KASVUA, MILLÄ HINNALLA?

voja Mikko Kalliokoski. Lisätietoja: www.sll. fi/tapahtuma/25784. Kevätlinturetki Sammaliston lintulavalle 14.5. klo 18. Kokoontuminen 54-tieltä kääntyvän Multasuoran päässä sijaitsevalla lintulavalla. Tarjolla kahvia, teetä ja pikkuleipää. Mukaan kiikarit tai kaukoputki, jos on. Sijainti on tuulensuojaton. Retkellä on säävaraus. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/25792.

•

Vantaan yhdistys: Opastus linturuokinnalla 8.3. klo 9.30. Tietoa yleisimmistä ruokinnalla käyvistä talvisista lintulajeista sekä ruokintapaikan hoidosta. Tervetuloa! Lisätietoja: Kaarina Aro, p. 040 555 2428, kaarina.aro@iki.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/24968. Esitelmä: Millainen on sinun metsäsuhteesi? 30.3. klo 18 Tikkurilan kirjastossa, Lummetie 4. Mitä metsät merkitsevät kaupunkilaiselle, maalla-asuvalle, nuorelle tai enemmän elämää nähneelle? Entä sinulle? Tule keskustelemaan! Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä kertoo suomalaisten metsäsuhteita kartoittaneesta selvityksestä. Lisätietoja: Kaarina Aro, kaarina.aro@iki.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/25645. Esitelmä: Vieraslajit Vantaan kasvimaailmassa 27.4. klo 18 Tikkurilan kirjastos-

Kevätkokouksiin tutustumaan Kevään tapahtumakalenteri on täynnä yhdistysten kevätkokouksia. Mutta mitä niissä oikein tapahtuu? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille. Yhdistyksen hallitus valmistelee kokouksen ja kutsuu sen koolle. Kokouksessa käsitellään yhdistyslaista tulevat sääntömääräiset asiat: hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, myönnetään vastuuvapaus tilivelvollisille sekä valitaan piirikokousedustajat ja muiden tarpeellisiksi katsottujen järjestöjen kokousten edustajat. Tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo ja kevään toiminnan suunnittelu! Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan tutustumaan. Lisätietoa kokousten järjestämisestä: //intra.sll.fi/yhdistysnetti//

• •

•

Aktiivin muistilista

X Uusi rahankeräyslaki sujuvoittaa Luonnonsuojeluliiton paikallistoimijoiden

rahankeräyksiä. Luvat myönnetään toistaiseksi voimassa olevina. Uusi laki mahdollistaa ilmoituksenvaraisesti järjestettävät pienimuotoiset kansalaiskeräykset. Lue lisää: //intermin.fi/rahankeraysuudistus/ukk//

X Missä tahansa järjestöasioihin liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä jarjestoasiat@sll.fi-osoitteeseen. Materiaalitilaukset suunnataan osoitteeseen tilaajapalvelu@sll.fi. Ks. myös: //sll.fi/materiaalit//

X Muista Luontokauppa jäsen- ja varainhankinnassa. Piirit ja yhdistykset saavat tuotteista 25 % alennuksen. //www.luontokauppa.fi //

Luonnonsuojelija 1/2020

•Tapahtumat sa, Lummetie 4. Vesa Järvinen kertoo Vantaan viesraslajeista ja keinoista niiden torjumiseksi. Lisätietoja: vesa.a.jarvinen@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/24929.

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

•

Saaristomeren kansallispuiston hoitotalkooleirit Paraisten Houtskärin Jungfruskärin upealla saarella 30.4.–3.5. (vetäjänä Olli Borg ja Jean-Erik Mattsson) ja 18.7.–24.7 (vetäjänä Jouko Högmander ja Jean-Erik Mattsson). Toinen kesäleiri järjestetään 27.–31.7. Nauvon Boskärissä ja Berghaminissa (vetäjänä Päivi Leikas). Kevätleirillä uurastetaan niittyjen ja hakamaiden kevätsiivouksen parissa ja kesäleireillä huhkitaan heinäkorjuutöissä katoamisuhan alaisilla lehdesniityillä. Luvassa myös retkiä, saunomista ja mukavaa yhdessäoloa. Jungfruskärin leireille otetaan 27 talkoolaista ja Boskäriin 11 osallistujaa. Leireillä on sisämajoitusmahdollisuus. Metsähallitus vastaa venekyydeistä ja työnohjauksesta. Piirin puolesta leireillä on kokki. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: varsinais-suomi@sll.fi tai p. 040 372 5301. Hirvijokilaakson yhdistys: Kevätkokous 21.3. Mynämäen Asmandian laavulla 21.3. klo 11. Kulje Aseman koulun ohitse vievää kevyen liikenteen tietä kohti rantaa. Lähin karttaan merkitty osoite on Opintie 35. Kokouksen jälkeen kierretään yhdessä luontopolku. Tervetuloa! Lisätietoja: Maria Timonen, p. 040 769 9095, maria.i.timonen@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/25588. Keväinen lehto- ja luolaretki Lohjalle Torholan luolaan ja Karkalin luonnonpuistoon 16.5. klo 8. Mukaan mahtuu 30 retkeläistä. Hintaa retkelle muodostuu 30 €/hlö. Hinta sisältää aamukahvin Desing Hillissä, päivällisen Haukanpesässä ja matkan. Lounaana omat eväät luonnonhelmassa. Lähtö klo 8 Lemun portilta, (pysähdykset Nouste ja Masku ja tarvittaessa muualla). Ilmoittaudu viimeistään 10.5. Anniina Lindqvistille: anniina@wakkanet.fi, p. 0400 986064 (iltaisin). Lisätietoja: www.sll. fi/tapahtuma/25592.

•

Paraisten luonnonsuojeluyhdistys: Avoin esitelmä ja kevätkokous 9.3. klo 18 Ammattiopisto Liviassa (Kalakouluntie 72, Kirjala). Virallisen osuuden jälkeen, n. klo. 19. kuullaan Perinnemaisemayhdistyksen puheenjohtajana toimivan maatilaneuvoja Eriika Lundströmin luento "Perinnebiotooppeja ja puutarhanhoitoa". Ennen esitelmää on kahvitarjoilu. Pargas naturskyddsförenings stadgeenliga vårmöte hålls på Yrkesinstitutet Livia (Fiskeriskolevägen 72, Kirjala) måndagen den 9.3 kl. 18. Efter mötets officiella del, ca kl. 19, får vi höra lantbruksrådgivare Eriika Lundström som är ordförande för kulturlandskapsföreningen (Perinnemaisemayhdistys ry) tala om ”Kulturlandskap och trädgårdsskötsel”. Före föredraget bjuds det på kaffe. Lisätietoja: www. sll.fi/tapahtuma/25378. Luonnonhoitotalkoita Sandvikenin ja Lenholmenin luonnonsuojelualueilla.

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Sandviken (Seivistentie/Seivisvägen 379): 23.4. klo 17– (vieraslajien poistoa), 7.7. klo. 17– (slåtter/niitto), 11.7. klo 17– (slåtter/niitto, räfsning/haravointi). Lenholmen (Lenholmenin luonnonsuojelualue/ Lenholmens naturskyddsområde,Saaristotie/Skärgårdsvägen): 14.7. klo 17– (slåtter/rantaniityn niitto), 16.7. klo 17– (slåtter/rantaniityn niitto). Kaikki käsiparit ovat tervetulleita mukaan auttamaan! Yhdistys tarjoaa opastuksen, välineet ja pientä evästä talkoilijoille. Tarvittaessa talkookohteisiin järjestyy kyyti Paraisten keskustasta (ota yhteyttä: parainen@sll.fi). Arbete finns för alla. Vi bjuder på vägkost. Meddela parainen@sll. fi ifall Du önskar skjuts. Lisätietoja: www.sll. fi/tapahtuma/25633. Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys: Perinteinen pöllöretki 3.3. klo 17.20. Kokoontuminen Raision kaupungintalon edessä. Lähdemme kimppakyydein klo 17.30. Retken kohde määräytyy pöllötilanteen ja osallistujamäärän mukaan. Retken vetäjänä toimii biologi Kauko Häkkilä, kauko.hakkila@gmail.com, p. 040 756 0842. Kumppani: Raision Rinkka. Tervetuloa! Lisätietoja: Kauko Häkkilä, p. 040 756 0842 ja www.sll.fi/tapahtuma/24671. Elämää Pöntöissä -esitys 12.3. klo 18 Salon kansalaisopistossa, Ylhäistentie 2. Radion luonto-ohjelmista tuttu toimittaja, tietokirjailija ja miljoona linnunpönttöä -idean isä Juha Laaksonen kertoo pihojemme linnuista ja linnunpöntöistä. Esityksen jälkeen klo 19 alkaa vuosikokous, johon kaikki ovat tervetulleita. Lisätietoja: Juri Suvitie, p. 045 880 5076, juri.suvitie@gmail.com ja www.sll.fi/ tapahtuma/25650.

•

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Jäsenillat. Kuukausittaisissa jäsenilloissa keskustellaan kaikesta yhdistyksen toimintaan liittyvästä. Kevään tapaamisten päivät ovat 10.3. (teemana talkootoiminnan suunnittelua), 16.4. ja 12.5. Tapaamiset aina klo. 17.30-19.30 Luonnonsuojelukeskuksella (Martinkatu 5). Tilaisuuksissa on tarjolla teetä ja pientä purtavaa. Tervetuloa! Lisätietoja: Julia Helminen ja www.sll.fi/tapahtuma/24628. Kevätkokous & yleisöesitelmä 25.3. klo 18 Luonnonsuojelukeskuksella (Martinkatu 5, Turku). Virallisen kokousosuuden jälkeen, n. klo 18.30. kuullaan Livonsaaren Osuuspuutarhan toiminnasta Jyrki Heinon kertomana. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja se on avoin kaikille. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/24636.

•

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420. Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

nen: ilmonet.fi tai p. 09 310 88610. Hinta 10 €. Huom. vain aikuinen ilmoittautuu ja maksaa kurssimaksun. Ensiapukurssi (EA1) Laajasalon nuorisotilassa 25.–26.4. klo 10–17. Kurssilta saa EA1-kurssitodistuksen. Paikkoja on 15. Kurssi on leiri- ja kerhotyöntekijöillemme ilmainen (Luonto-Liiton jäsenet), muille 50€ ja siellä nautitaan omat eväät. Perumisesta 10.4. jälkeen veloitetaan kurssimaksu 50 euroa. Ilmoittautumiset luppi.fi:ssä tai petro.pynnonen@luontoliitto.fi tai p. 040 1651 907 31.3. mennessä. Retkiryhmän tapaaminen 8.–10.5. Tavataan Uutelassa, retkeillään ja suunnitellaan tulevaa. Lisätietoa kevään aikana netissä. Töihin kesäleireille. Haemme jälleen kymmeniä leirityöntekijöitä kesän leireillemme. Hae siis johtajaksi, ohjaajaksi, kokiksi, apuohjaajaksi- tai apukokiksi. Tarkemmat tiedot luppi.fi:stä. Kannattaa ilmoittautua myös leirinohjaaja- tai johtajakurssille. LUPin kesäleirit Hangon Bengtsårissa 8.–15.6. leiri 2005–2007 syntyneille, 27.6.–4.7. leiri 2005–2007 syntyneille, 4.–11.7. leiri 2003– 2006 syntyneille, 24.–28.7.luonnonharrastusleiri nuorille ja 9.–12.8. talkooleiri nuorille. Ilmoittaudu luppi.fi:ssä. Samasta osoitteesta löydät myös leirien hinnat ja muut leirimme, joita ovat lasten päivä- ja yöleirit, ensileirit sekä perheleirit.

•

• •

Uudenmaan piirin metsäryhmä: Liito-oravaretki osa 1 Helsingissä 3.3. Tapaamme Pihlajanmäen ala-asteen luona klo 17. Retki on suunnattu noin 15–29-vuotialle. llmoittaudu: metsaryhmä.pkseutu@luontoliitto.fi. Liito-oravaretki osa 2 Helsingissä 18.3. Tapaamme Laakson ratsastuskentän luona klo 17. llmoittaudu: metsaryhmä.pkseutu@ luontoliitto.fi. Kevätretki ja kokous 21.4. Tervetuloa piknikille Viikin arboretumiin. Tapaamme Viikin Gardenian edessä klo 17 (Koetilantie 1, Helsinki). Ilmoittaudu: metsaryhma.pkseutu@ luontoliitto.fi.

• • •

Varsinais-Suomen piiri: Lisätiedot tapahtumista: luontoliitto.fi/ vasp/tapahtumat.

•

Piirin kevätkokous 13.3. klo 17 Turussa. Katso tarkemmat tiedot verkkosivuilta. Kokouksen jälkeen mahdollisesti pöllöretkeilyä Ruissalossa. Luontokerho joka maanantai klo 17-18.30. Voit tiedustella vapaita paikkoja: mykramilla@ gmail.com. Lukukausimaksu 30 €/lapsi. Kevätseuranta-retkiä. Seuraa: www.luontoliitto.fi/vasp ja www.facebook.com/vspiiri.

• •

Turun ilmastoryhmä: Suunnitelmissa uusi Uhanalaisajot-tempaus Poriin heinäkuun puolivälissä Suomi Areenan yhteydessä. Ota yhteyttä: henna_kurki97@hotmail.com.

•

Pohjois-Suomen piiri: Ilmastolakko Oulussa 13.3. Leiri- ja kerho-ohjaajakoulutus 28.3. Oulun kasvitieteellisellä puutarhalla. Kesän luontoleirit Oulussa. Mahdollisesti myös Kajaanin leiri tiedossa tänä kesänä.

• • •

Hämeen piiri: Ajankohtaiset tapahtumat: luontoliitto.fi/ lhp tai Facebook-sivulta: Luonto-Liiton Hämeen piiri. Voit myös liittyä Hämeen piirin sähköpostilistalle. Lähetä viesti osoitteeseen sp-listat@luontoliitto.fi. Kevätkokous 25.3. klo 18. toimistolla, Kuninkaankatu 39, Tampere. Tervetuloa!

•

Hämeen piirin ilmastoryhmä: Tule mukaan tutustumaan! Tulevat tapahtumat: www.luontoliitto.fi/lhp/tapahtumat ja Facebookista: Luonto-Liiton Hämeen piiri. Toiminnan suunnitteluryhmä Facebookissa: Ilmastotoivo (Luonto-Liitto Tampere). Lisätietoja: ilmastoryhma.tampere@ luontoliitto.fi. Susiryhmä, Tampereen paikallisryhmä: Susiryhmä jakaa tietoa sudesta sekä siten hälventää pelkoa ja vihaa sutta kohtaan. Tervetuloa! Tulevat tapahtumat: www. luontoliitto.fi/lhp/tapahtumat ja Facebookista sivulta: Luonto-Liiton Hämeen piiri tai Luonto-Liiton susiryhmä. Yhteystiedot: susiryhmatre@luontoliitto.fi. Keski-Suomen piiri: Leirinohjaajakoulutus 27.–29.3. Jyväskylässä. Koulutuksen jälkeen voi työskennellä Luonto-Liiton leireillä. Lisätietoja: www. luontoliitto.fi/kessu ja facebook.com/KessuLuontoliitto.

•

Ilmastoryhmä: Koulutusviikonloppu Espoossa 8.–10.5. Tarkempaa tietoa tulee lähemmin Facebookiin: www.facebook.com/LLilmastoryhma. Lisätietoja myös: emma.2.sairanen@aalto.fi.

•

Pohjanmaan piiri: Seuraa tiedotusta www.polp.fi, POLP:n Facebook ja IG.

• •

Itämeri-kouluvierailukoulutus Vaasassa 7.3. Ehkä myös etäosallistuminen mahdollista. Leirinohjaajaksi! Kesätyö luonnon helmassa. Lasten leireille haetaan väh. 16-vuotiaita ohjaajia.

•

Kevätpäivät 17.–19.4. Taivassalossa Saaristomeren rannalla. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.luontoliitto.fi/kevatpaivat2020. Liittovaltuuston kevätkokous 25.4. Jyväskylässä.

•

Uudenmaan piiri: Koko perheen kevätseurantaretket 25.4. klo 10–13.15 Viikkiin, 9.5. klo 10–13.15 Pitkäkoskelle, 23.5. klo 10–13.15 Meilahteen sekä 6.6. klo 11–14.15 Tarinallinen viikinkiseikkailu Vartiosaareen. Ota mukaan eväät. Ilmoittautumi-

•

Tapahtumakalenteri verkkosivuilla Lisää tapahtumia löydät Luonnonsuojeluliiton tapahtumakalenterista: sll.fi/tapahtumat.

Luonnonsuojelija 1/2020

Tapio Kujala

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Painoalueena on edellisten vuosien tapaan Itämeren ja sen valuma-alueen ekosysteemien suojelua edistävät tutkimukset ja hankkeet. Hakuaika on 3.2.–31.3.2020. Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan apurahoja Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Itämerirahastosta jaetaan yksi tai kaksi puolen vuoden työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön (Wärtsilä Oyj:n nimikkoapuraha) ja pienempiä apurahoja Itämeren valuma-alueen ekosysteemien suojeluun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen Itämeri-yhteistyöhön. Luonnonsuojelurahastosta jaetaan apurahoja Suomelle omaleimaisten lajien ja ekosysteemien suojelututkimukseen ja suojelun edistämiseen. Säätiön käyttövaroista jaetaan apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa //sll.fi/parasjuttu//

Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan Pinnan alla -pipo (arvo 29,90€). Kiitos palautteesta!

Hakumenettely: Hakeminen tapahtuu sähköisellä hakulomakkeella, johon tulee liittää mm. tutkimus- tai työsuunnitelma, ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta sekä selvitys muista haettavista apurahoista. Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön www-sivuilta hakuajan alkaessa. Sähköiset hakemukset liitteineen toimitetaan Suomen Luonnonsuojelun Säätiön sähköiseen apurahajärjestelmään viimeistään tiistaina 31.3.2020.

onnonsuoje Lu

äätiö lus

HAE APURAHAA

Vuoko n

Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, p. 040 527 5212, tarja.ketola@sll.fi www.luonnonsuojelunsaatio.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallitus

luonnonsuojelun edistämiseen

HAKUAIKA

1.2.-31.3.2020

Ilmari Räsäsen säätiö jakaa apurahoja Ilmari Räsäsen säätiön tarkoituksena on luonnonsuojelun ja luonnonmukaisen viljelyn edistäminen sekä perinnemaisemien vaaliminen. Säätiö jakaa useampia pienehköjä apurahoja tarkoitustaan edistäviin hankkeisiin. Vuonna 2020 on haettavana myös SLL Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan yhteistyössä keräämä noin 1250 € kuukkelin suojelua edistävään hankkeeseen. Summa myönnetään ensisijaisesti Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueelle. Hakuaika päättyy 31.3.2020 ja vapaamuotoiset hakemukset, joista tulee ilmetä haettavan rahoituksen käyttötarkoitus (käyttösuunnitelma ja kustannusarvio), tulee lähettää sähköpostilla PDF-muodossa osoitteeseen ristosulkava3@gmail.com. Hakemuksissa tulee mainita hankkeen vastuuhenkilön yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti) sekä pankkitilin numero, jonne apuraha maksetaan. Käsittely: Ajoissa saapuneet hakemukset arvioidaan säätiön hallituksessa. Päätökset julkistetaan ja apurahan saajille ilmoitetaan viimeistään toukokuussa. Raportointi: Apurahaa saaneiden tulee ilman erillistä pyyntöä raportoida apurahan käyttö ja sillä toteutetut toimet vuoden 2020 loppuun mennessä.

www.vuokonluonnonsuojelusaatio.fi

Lisätietoja: Risto Sulkava (ristosulkava3@gmail.com) ja Harri Hölttä (harri. holtta@sll.fi).

Luonnonsuojelija 1/2020

Hanna Aho Suojeluasiantuntija

Metsiä hakkaamalla ei lisätä hiilinieluja Metsien hakkuumäärä on tärkein Suomen hiilinielujen kokoon vaikuttava tekijä. Ennakkotiedot vuoden 2019 hakkuista ovat valmistuneet, minkä seurauksena keskustelu hiilinieluista ja luonnon ilmastoratkaisuista käy jälleen kuumana. Yksimielisyyttä taitaa olla lähinnä siitä, että hiilinieluilla on väliä, muusta kiistellään.

Vuosien 2017 ja 2018 välillä hiilinielut romahtivat 43 prosentilla metsien ennätyksellisen suurten hakkuiden vuoksi. Vuonna 2019 hakkuut olivat ”vain” historian toiseksi suurimmat, joten nielu näyttää kasvavan edeltävästä vuodesta. Onko kaikki siis hyvin? Kun tilastoihin sukeltaa syvemmälle, käy selväksi, että hakkuut ovat yhä liian suuret, jotta hiilinielut vauhdittaisivat Suomen ilmastotoimia. Lisäksi on alueellista vaihtelua. Hiilinielut ovat vahvimmat Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta osassa Etelä-Suomea metsät ovat päästölähde. Metsien innokas parturointi jättää jälkensä paitsi ilmastoon, myös maisemaan ja luontoon. Mikäli Kemiin rakennettaisiin uusi sellutehdas, se pienentäisi Suomen hiilinielua henkilöautoliikenteen päästöjen verran tai enemmän ja Pohjois-Suomen hiilinieluille kävisi huonosti. Kysymys kuuluu, onko Sanna Marinin hallitus tehtävän tasalla ja esittämässä vahvoja keinoja hiilinielujen kasvattamiseksi? Hallituksen helmikuisen ilmastokokouksen anti jäi kevyeksi. Metsien ja soiden osalta hallitus sopi

vaatimattomasta tavoitteesta hiilinielujen vahvistamiseksi. Keinoiksi valittiin tuhkalannoituksen ja metsittämisen lisääminen. Jatkoa seurannee maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmassa, jota valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä. Jos hiilinieluja yritetään kasvattaa metsittämällä mutta samalla jatketaan ennätyssuuria hakkuita, on se kuin hölmöläisten peiton jatkamista: leikataan kaistale yhdestä päästä ja ommellaan toiseen. Hiilinieluja kasvatetaan helpoiten hakkuita pienentämällä. Toinen hyvä keino olisi jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen valtion mailla ja turvemailla. Ilmastokokouksen jälkeen pääministeri Marin totesi, että hiilinieluihin liittyy epävarmuuksia, joten päästövähennykset ovat ensisijaisia. Riittävä ilmastopolitiikka on kuitenkin mahdollista vain, jos fossiilisista polttoaineista ja turpeesta luovutaan samalla kun hiilinieluja kasvatetaan. Tämä ei ole joko tai -peliä, vaan sekä että. Nielujen kasvattamisella ei voida korvata fossiilisista polttoaineista luopumista. Silti nielujen kasvattaminen, ja reippaasti, on välttämätöntä.

•Hudit &osumat

”

Haluaisin esittää ”maailman kunnianhimoisimmalle ilmastohallituksellemme” erään tarpeellisen kysymyksen: mitä helevettiä te oikein hommaatte siellä? koomikko Iikka Kivi, Facebook, 21.2.2020

”

Haihattelua. Ei ne uudet turvetuotteet paljoa auta, jos sieltä tulee sama hiilipäästö. Ja se suo menee pilalle. Harri Hölttä, Twitter @HarriHoltta, 4.2.2020

”

Hoskosen mielestä turpeesta luopuminen jättää kymmenillä miljardeilla rakennetun kaukolämpöverkon tarpeettomaksi. ”Koko Suomen kansantalous romahtaa”, Hoskonen sanoi. Aimo Vainio, Maaseudun tulevaisuus, 21.1.2020

”

Jos tämä ei saa koko kansaa yhdistymään ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun, niin sitten ei saa mikään. | Finlandiahiihto jouduttiin perumaan ensimmäistä kertaa historiassa. @OlliKarkkainen, Twitter, 20.2.2020

MIia Pietiläinen

Raisa Kyllikki Ranta

Varoitusmerkkejä

Liity jäseneksi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 38 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista, Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan ja muita alennuksia. Ks. sll.fi/jasenelle.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity// Sähköinen jäsenpalvelu: //sll.fi/jasenpalvelu//

Kierrätysmateriaalista tehty

Pinnan alla -kestomuki

17,90 € (sis. alv. 24 %)

AA BONG ET JA UD UUTUOUKSET TARJ ESTA SOM

luontokauppa.fi

Tapio Kujala

@luontokauppa # norppatuote

Kuva: Juha Taskinen

ANNA NORPALLE TULEVAISUUS KUUTILLA EI OLE KOTIA LUMETTOMALLA SAIMAALLA. AUTA SAIMAANNORPPAA. TUE ILMASTOTYÖTÄMME. RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI. www.sll.fi/lahjoita

Lahjoita norpalle MobilePaylla 95181.

RA/2016/780