Luonnonsuojelija 1/2023

Madagaskarilla luontokato vaarantaa jo ihmisten hyvinvoinnin. Onneksi suojelutyön ratkaisut hyödyttävät niin luontoa kuin siitä riippuvaista ihmistäkin.

Luonnonsuojeluliiton johtokaksikko Hanna Halmeenpää ja Tapani Veistola esittäytyy.

Puoli kuuta peipposesta – ota keväiset retkivinkit haltuun!

10

5 9 12 15 25

Vastuun tunteva vaikuttaja Outi Pyy haluaa aktivoida nuoret vaaliuurnille.

Hinnalla millä hyvänsä Saara Kankaanrinnalle luonnonsuojelu on jääkylmää realismia.

Korvia myöten luontoveloissa Miten löydämme ulospääsyn velkakierteestä?

Apurahoja luonnonsuojeluun Maaliskuu on hakemusten teon aikaa.

Kielua on Kolovesi pienoiskoossa Ari Aallon lempipaikka olisi täydellinen suojelukohde.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti

Nro 1/2023, maaliskuu

49. vuosikerta

ISSN 0788­8708

Aikakausmedia ry:n ja Kulttuuri­, mielipideja tiedelehtien liiton jäsen

Päätoimittaja, ad Liisa Hulkko

Toimitussihteeri Jenni Hamara

Toimittajat

Oona Lohilahti, Jukka­Pekka Ronkainen

Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi

Kirjoittajat 1/2023

Ari Aalto, Laura Blomberg, Miia Pietiläinen, Raija Savikko, Ami Värtö

Ilmestyy 2023 6.3. (aineistopäivä 31.1.), 29.5. (2.5.), 21.8. (25.7.), 20.11. (24.10.)

Tilaushinta 2023

Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 20 €/vuosi

Tilaukset

Arkisin klo 9–15, 09 228 08210 jasenasiat@sll.fi

Ilmoitushinnat 2023

1/1 sivu 2000 €, 1/2 sivu 1000 €, 1/4 500 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi

Painopaikka Botnia Print, Kokkola

Ympäristö

Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90­prosenttiselle kierrätyspaperille.

Rahankeräyslupa:

RA/2022/199, sll.fi/rahankerayslupa

Lue lehteä verkossa sll.fi/luonnonsuojelija

Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje

Liity jäseneksi sll.fi/liity

Anna lahja luonnolle: sll.fi/lahjoita

Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; Twitter: @luonnonsuojelu

Nostetaan luonto päärooliin

LUONNONSUOJELUN PITÄISI OLLA politiikan päälavalla. Siellä missä on suurin yleisö ja raikuvat suosionosoitukset.

Luonnonsuojelua on pidetty sivuasiana verrattuna politiikan ydinalueisiin, kuten talouteen. Luonto on puheissa pehmeää, talous kovaa. Pötyä. Talouspolitiikalla ei tee mitään, jos elämän elinehdot eivät ole kunnossa. Tällä hetkellä sahaamme oksaa, jolla horjumme. Joka yhdeksäs suomalainen laji on uhanalainen ja joka toinen luontotyyppi, eli lajien elinympäristö, on vaarassa kadota. Milloin olemme tuhonneet niin paljon luontoa, että ekosysteemit romahtavat? Kukaan ei tiedä.

Luonnonsuojelu on myös talouspolitiikkaa. Suomen luontovelka kasvaa vuosi vuodelta. Tarvitaan noin miljardi euroa vuodessa luontokadon pysäyttämiseen. Se voi kuulostaa suurelta summalta, mutta se on alle prosentti bruttokansantuotteesta. Mielestäni se on lohduttava tieto.

Ympäristölle haitallista toimintaa tuetaan vuosittain hulppeasti 4,3 miljardilla. Maa- ja metsätalousministeriön vuosibudjetti taas on 2,7 miljardia. Kolmen oikoratahankkeen hintalappukin on yli kymmenen miljardia. Kyse on siis arvoista. Mitä arvostamme, mitä pidämme tärkeänä? Tällä hetkellä luonnonsuojeluun käytetään 200 miljoonaa vuodessa. Se on enemmän kuin aiemmin, mutta ei riittävästi.

Tänä vuonna on puhuttu paljon metsistä. Suomi on metsien maa, Euroopan metsäisin. Onko se enää totta? Metsätalous on nakertanut alkuperäiset luonnonmet-

sämme vähiin. 93 prosenttia metsistämme on talouskäytössä. Viimeisiä suojelemattomia luonnonmetsiä hakataan yhä – ja peräti valtion toimesta. Suomessa on aina toisteltu, kuinka metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Sekään ei pidä paikkaansa.

Hiilinielut pienenivät toissa vuonna lähes 60 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Metsiä on hakattu liikaa ja liian nuorina. Maankäyttösektorista on tullut ensimmäistä kertaa hiilen lähde.

Se tulee meille kalliiksi. Puuttuvat hiilidioksiditonnit tarkoittavat ehkä jopa 4–6 miljardin euron laskua, jos käytetään keskimääräistä päästöoikeuden hintaa EU:n päästökaupassa. Eli kyllä, Suomi elää metsistä. Mutta niiden pitäisi olla pystyssä.

Lupasimme pysäyttää luontokadon vuoteen 2010 mennessä, sitten 2020. Nyt lähestyy jo uusi etappi 2030. Suomi on kirjannut lakiin, että maamme on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Lupaukset täytyy pitää, niin opetetaan jo lapsille. Koska hallitus ei ole tehnyt riittäviä päätöksiä hiilinieluromahduksen selvittyä, Luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace veivät hallituksen puuttuvat ilmastopäätökset oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus käsittelee parhaillaan asiaa.

Siitä, pidetäänkö lupauksista kiinni, päättää seuraava hallitus. Sillä on siis väliä, keitä äänestämme eduskuntaan ja mitkä puolueet pääsevät valtaan.

Muista äänestää! Pidetään ääntä luonnon puolesta kevään eduskuntavaaleissa ja nähdään Luontomarssilla 18.3. Niitä järjestetään eri puolilla Suomea.l

Miten paljon Suomella on luontovelkaa?

Lue juttu sivuilla 12–14. Kannen kuvitus Siru Tirronen.

Pääkirjoitus LIISA HULKKO liisa.hulkko@sll.fi

Valkoselkätikka palasi

Valkoselkätikkoja on nyt Suomessa 350–500 paria, kun niiden kanta oli painunut 1980-luvulla vain 20–40 pariin. Kanta on siis ainakin kymmenkertaistunut!

Pertti Koskimies kertoo Suomen Luonnon helmikuun numerossa tikasta, jonka paluu rohkaisee muidenkin lajien suojeluun. Valkoselkätikkaa auttoivat talviruokinta ja tikkametsien rauhoitus hakkuilta.

Valkoselkätikka on tikoistamme varhaisin pesijä. Se kovertaa joka vuosi uuden pesäkolon jo maalis–huhtikuussa, ja poikaset kuoriutuvat jo vapun tienoilla.

Suomen Luonnon helmikuun numero etsii myös nisäkkäiden ja lintujen persoonallisuuksia ja kertoo, miten valon lisääntyminen tahdistaa kevätluonnon heräämisen.

Lue jutut Suomen Luonnosta 2/2023

Auta luontoa ja ilmastoa

Ilmastokriisin hillintä kulkee käsi kädessä luontokadon torjumisen kanssa. Liittymällä kuukausilahjoittajaksi autat meitä vaatimaan vaikuttavampaa ilmastopolitiikkaa ja suojelet suomalaista luontoa.

sll.fi/lahjoita

Muistathan äänestää

Kevään eduskuntavaalit ovat ratkaisevat luontokadon pysäyttämisen kannalta. Ympäristöjärjestöt julkaisevat maaliskuun alussa kyselyn, joka valottaa eduskuntapuolueiden kantoja luonto- ja ilmastopolitiikkaan. Lue lisää ja tarkista, millaista puoluetta ja ehdokasta äänestät! sll.fi/vaalit

Virtojen vapauttaminen

jatkuu

Luonnonsuojeluliitto sai liki 30 000 euroa Partioaitan Ympäristöbonusta. Luonnonsuojeluliitto käyttää lahjoituksen virtavesityöhön. Laadimme tänä vuonna työkalupakin virtavesien ystäville, jotka haluavat tehdä aloitteita esimerkiksi turhien patojen avaamiseksi. Kiitos Partioaitta!

Kuuntele podia!

Luonnonsuojeluliiton Kova luonto -podcastissa puhutaan luontokadosta ja yhteiskuntamme tulevaisuudesta. Mikä on luontokadon hinta? Mikä on yritysten rooli luontokadon torjunnassa? Entä onko energiakriisiä mahdollista selättää ilman, että luontokato pahenee? Kuuntele: sll.fi/kovaluonto

yhteistyössä

Mökkiyö luonnon puolesta

Nolla on luontomatkailukonsepti, joka kutsuu yöpymään luonnon keskelle kauniisiin, minimalistisiin retkeilymajoihin. Jokaisesta yöpymisestä lahjoitetaan 5 euroa Luonnonsuojeluliiton työlle.

”Nollan tavoitteena on tuottaa positiivinen ympäristövaikutus samalla kun mahdollistamme retkeilijöille yöpymisen mielenkiintoisissa luontomatkailukohteissa. Toimintamme perustuu vuorovaikutukseen luonnon kanssa, jolloin luonnosta huolehtiminen on meille elinehto. Yhteistyöllä Luonnonsuojeluliiton kanssa voimme tukea suomalaisen luonnon suojelua ja auttaa torjumaan luontokatoa”, kertoo Joel Uussaari Nollasta.

Nollat toimivat uusiutuvalla energialla ja niissä on perusvarusteet retkeilyä varten. Nolla-kohteita on tarjolla Helsingin Isosaaressa, Espoon Tvijälpissä sekä kesän 2023 loppupuolella myös Hossan kansallispuiston kupeessa Öllörijärven rannalla.

Teksti RAIJA SAVIKKO

JÄSENETU

13 % alennus GreenStar Hotellin majoituksista

GreenStar Hotellit tarjoavat Luonnonsuojeluliiton jäsenille edullista ja ympäristöystävällistä majoitusta työ- ja vapaa-ajan matkustukseen 1–3 henkilön huoneissa. Hotelleja on Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Vaasassa ja Oulussa.

Alennus on 13 % edullisimmasta päivän huonehinnasta. Saat alennuksen varatessasi majoituksen osoitteesta greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista.

Hotellit ovat hyvin varusteltuja ja energiatehokkaita, etkä maksa turhasta – lisäpalvelut varaat tarpeidesi mukaan. GreenStar on Suomen ensimmäinen hiilineutraali hotelliketju. Kaikki hotellit ovat myös Joutsenmerkittyjä.

Eläkeläiset äänestävät joka tapauksessa kaikissa vaaleissa. Jos nuoret eivät itse äänestä, muut päättävät asioista heidän puolestaan.

Suuri yleisö tuo vastuun

Sosiaalisen median vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy

kokee velvollisuudekseen ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja muistuttaa äänestämisen tärkeydestä.

Outi Pyy on tehnyt vuosikausia töitä tekstiilialan vastuullisuuden asiantuntijana ja siinä sivussa jakanut vastuullisuustietoutta myös blogissaan ja Instagram-tilillään. Vastikään Pyy aloitti IVALO. COMin vastuullisuusjohtajana.

Vaikka Pyy on tekstiilialan ammattilainen, ei hän puhu sometilillään pelkästään vaatteista vaan ottaa kantaa niin ihmisoikeuskysymyksiin kuin ilmastokriisiinkin. Aina vaalien alla Pyy kokee velvollisuudekseen muistutella ihmisiä äänestämisen tärkeydestä. Pyy itse on oppinut äänestämisen mallin asiaankuuluvine vaalikahveineen jo lapsena.

Etenkin nuorten aktivointi vaaliuurnille on Pyyn mielestä tärkeää, sillä heidän äänensä ei muuten politiikanteossa kuulu ollenkaan.

”Eläkeläiset äänestävät joka tapauksessa kaikissa vaaleissa. Jos nuoret eivät itse äänestä, muut päättävät asioista heidän puolestaan”, muistuttaa Pyy.

Pyy kokee, että somevaikuttaminen on yksi parhaista tavoista ottaa kantaa vaikeisiinkin yhteiskunnallisiin asioihin.

”Koska minulla on iso yleisö, koen, että minulla on vastuu puhua vakavammistakin aiheista. Muu olisi itsekästä. Mitä suurempi yleisö, sitä suurempi vastuu. Painavista asioista puhuminen lisää myös vaikuttajan luotettavuutta”, sanoo Pyy.

Negatiivista kommentointia Pyy ei pelkää vaan pyrkii ottamaan sen positiivisesti. Kaikki kommentointi lisää näkyvyyttä niille tärkeille asioille, joista hän puhuu. Ja tahallisen loukkaavat kommentoijat voi aina blokata.

Luonnon puolesta äänestäminen on tärkeää Outi Pyyn mielestä näissä vaaleissa, koska ilmastonmuutos ja luontokato eivät ole menossa pois. Aiheet eivät häviä mihinkään niin kauan kuin niille ei tehdä mitään.

”Haluan itse myös näin vaalien alla päivittää tietoni metsiin ja luontokatoon liittyen, jotta voin sitten jakaa seuraajilleni luotettavaa tietoa aiheesta”, Pyy toteaa.

”Helpoin tapa vaikuttaa on jakaa muiden tuottamaa sisältöä, esimerkiksi luotettavien järjestöjen julkaisuja. Tämä on mahdollista kenelle tahansa somessa tilin koosta ja omasta tietotasosta ja jaksamisesta riippumatta”, rohkaisee Pyy. l

Outi Pyy Instagramissa: @outilespyy

Strategia luontokadon torjuntaan ei riitä

LUONTOKATOA TORJUTAAN MONELLA tavalla, ja yksi tapa on strategiat. Nyt päivitettävänä oleva kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategia on Suomen monimuotoisuuspolitiikan kivijalka. Strategian tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä, mihin Suomi on sitoutunut myös kansainvälisesti. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii keinoja, joita monimuotoisuusstrategian pitäisi tarjota.

Koska nykyinen elämäntapamme ja luonnonvarojen hyödyntäminen ovat luontokadon juurisyitä, luontokadon pysäyttäminen vaatii järjestelmätason muutoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että luontokadon torjunnan pitäisi olla sisäänraken-

Oikeus aloitti ilmastooikeudenkäynnin käsittelyn

SUOMEN ENSIMMÄISEN ILMASTO-OIKEUDENKÄYNNIN käsittely alkoi korkeimmassa hallinto-oikeudessa tammikuussa. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace haastoivat marraskuussa Sanna Marinin hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035, ja se on kirjattu myös ilmastolakiin. Laki velvoittaa siis myös tulevia hallituksia tekemään Suomesta hiilineutraalin.

”Ilmastolaki velvoittaa valtioneuvostoa ryhtymään riittäviin lisätoimiin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Päätöksiä varsinaisista toimista on kuitenkin siirretty jatkuvasti, viimeisimpänä yli eduskuntavaalien. Onkin tärkeää, että oikeuslaitos ottaa tilanteen vakavasti ja tutkii, onko valtioneu-

vosto noudattanut lakia”, Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho sanoo.

Järjestöt valittivat hallituksen päätösten puutteesta oikeuteen, koska ympäristöjärjestöt ovat käyttäneet kaikki mahdolliset muut keinot varmistaakseen, että Suomi noudattaisi omaan ilmastolakiinsa kirjattua tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035. Vaikka tieto hiilinielujen pitkäaikaisesta laskusta ja jopa romahduksesta on nyt varmistunut, hallitus ei ole linjannut riittävistä toimista. Suomen ilmastopolitiikka on nojannut vahvasti hiilinieluihin, joten ilmastopolitiikalta ja hiilinielutavoitteelta on nyt puhdonnut pohja.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua odotetaan kevään aikana. l

nettuna kaikkeen toimintaan.

”On kestämätöntä, että tuemme samaan aikaan sekä luonnon tuhoamista että sen suojelua ja ennallistamista”, sanoo Luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka.

Vaikka strategiassa on hyviä asioita, kuten suojelualueiden lisääminen, luontokatoa strategialla ei vielä pysäytetä. Toopakka myös huomauttaa, että luontokadon torjunta ja strategian toimeenpaneminen vaativat rahaa.

”Erityisesti suojelu- ja ennallistamistoimien riittävä rahoitus on varmistettava. Luonnonsuojelun rahoitus pitää nostaa vähintään miljardiin euroon vuodessa.” l

Äänestä ympäristön puolesta huhtikuun eduskuntavaaleissa, jotta ympäristöä ja ilmastoa koskevia lakeja ja rahoitusta saadaan parannettua ilmasto-oikeudenkäyntejä nopeammin.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja, Twitter: @TapaniVeistola

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace jättivät ilmastovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen marraskuussa 2022. Kuvassa Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen ja suojeluasiantuntija Hanna Aho sekä Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen ja maajohtaja Touko Sipiläinen.

TAPANI VEISTOLA

On aika alkaa elvyttää luontoa suojelemalla ja ennallistamalla. Muutoin taloudeltammekin putoaa pohja.

Maaliskuussa marssitaan luonnon puolesta

YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJEN YHTEISELLÄ LUONTOMARSSILLA vaaditaan Suomen hallitukselta luontokadon pysäyttämistä.

Talouden luontovaikutuksia ja luonnon talousvaikutuksia arvioivassa Dasguptan raportissa* todetaan, että luonnon monimuotoisuus on viime vuosikymmeninä huvennut nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Taloutemme on perustunut oletukselle, että yhteiskunnat toimivat erillään luonnosta. Sillä on ollut vakavat seuraukset ihmisen terveydelle, toimeentulolle ja taloudelle.

Ympäristöjärjestöjen mukaan näin ei voi jatkua. Ne järjestävät 18. maaliskuuta eri puolilla Suomea luontomarsseja, joilla vaaditaan, että vaalikaudella 2023–2027 Suomen eduskunnan ja hallituksen on tehtävä päätökset, jotka varmistavat

riittävän tilan luonnolle ja takaavat riittävät päästövähennykset kaikilla sektoreilla.

”Kulutamme luonnon pääomaa niin paljon, että luonto ei enää pysty uusiutumaan riittävän nopeasti. Nyt on aika alkaa elvyttää luontoa suojelemalla ja ennallistamalla. Muutoin taloudeltammekin putoaa pohja”, Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen sanoo.

Luontomarssilla halutaan osoittaa, että fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta, jossa luonto elpyy, on mahdollinen. Jotta tähän päästään, on seuraavan hallituksen suojeltava viimeiset luonnon- ja vanhat metsät sekä 30 prosenttia Suomen maa- ja vesialueista. Riittävä luonnonsuojelu- ja ennallistamisrahoitus on turvattava sitomalla se yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. On säädettävä ilmastolakia vastaava

Marssi luonnon puolesta 18.3.

luontolaki ja uudistettava metsälaki ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiseksi.

Luontomarssilla vaaditaan myös, että seuraavan hallitus siirtyy ilmastotavoitteista ilmastotekoihin. Sen on laadittava hiilinielujen pelastuspaketti ja rajoitettava metsien hakkuita. Taloudelliset ohjauskeinot on korjattava saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisiksi.

Kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii ajattelutapaa, jossa luonto nähdään laajemmin kuin vain hyödyntämisen näkökulmasta. Tämä oli keskeinen sanoma hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin heinäkuussa 2022 julkaisemassa raportissa, todetaan Suomen luontopaneelin tiedotteessa.

”Pysäyttääksemme luontokadon tarvitsemme kaikkien eri yhteiskunnan osa-alueiden osallistumista sekä

Osallistu Luontomarssille 18.3. Luontomarsseja järjestetään Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja monella muulla paikkakunnalla.

Luontomarssin järjestävät Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Natur och Miljö, Ei polteta tulevaisuutta, Elokapina ja Climate Move.

Lisätietoja: luontomarssi.fi

yhteisesti jaetun ja tutkittuun tietoon pohjautuvan tilannekuvan luonnon tilasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä”, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho sanoo. l

*The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

Teksti JENNI HAMARA

PAIKALLISUUTISIA

Sivun paikallisuutiset kartalla. Suomen luonnonsuojeluliitossa on 15 piiriä ja 150 yhdistystä.

Tekstit JUKKA-PEKKA RONKAINEN

Aalistunturilla torjutaan väärää tietoa

METSÄHALLITUS KÄYNNISTI TAMMIKUUSSA hakkuut kansallispuistoksi esitetyllä Aalistunturin alueella Länsi-Lapissa. Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Muonion ja Kolarin Luonto ry ovat tehneet hakkuista toimenpidekieltohakemukset. Niiden käsittelyt ovat yhä kesken. Siitä huolimatta Metsähallitus ryhtyi hakkuisiin.

Aalistunturin tilanne on saanut runsaasti huomiota julkisuudessa, varsinkin kun Metsäliikkeen aktivistit keskeyttivät hakkuut protesteillaan.

Motokuskit tulevat Rovaniemeltä ja Metsähallituksen pääkonttori on Vantaalla. Eivät paikalliset hyödy siitä mitään, jos tehdään hakkuuaukkoja.

MARTTI ASIKAINEN Muonion ja Kolarin Luonto ry:n tiedottaja

Muonion ja Kolarin Luonto ry:n tiedottaja Martti Asikainen ihmettelee, mihin Metsähallitus on hukannut pelisilmänsä. Hakkuita on puskettu eteenpäin kiistan kärjistymisestä huolimatta.

Julkisuudessa on liikkunut Aalistunturista merkillisiä väittämiä. Niiden vastalääkkeeksi yhdistyksen nimissä on valmisteltu tietopaketti, joka on lähetetty jokaiselle kansanedustajalle ja kymmenille toimittajille ja muille vaikuttajille.

Esimerkiksi Metsähallituksen ilmoitus hakkuiden 400 hehtaarin laajuudesta on harhaanjohtava.

”Metsähallituksen mukaan nyt tehtävistä hakkuista päätettiin jo ennen kansallispuistoaloitetta. Aloitteen jättämisen jälkeen uusia metsänkäyttöilmoituksia on kuitenkin tehty 740 hehtaarille”, Asikainen sanoo.

Aalistunturin kansallispuistoa on myös kyseenalaistettu vetoamalla seudun toiseen kansallispuistohankkeeseen eli Miekojärveen, jota erityisesti Pellon kunnanjohto on pitänyt esillä. Virallista esitystä Miekojärven kansallispuistosta ei kuitenkaan ole tehty.

Asikaisen mielestä valtiolla olisi nyt hyvä tilaisuus edistää luontotavoitteitaan: ”Tästä saisi helposti yhtenäisen suojelualueen.”

Hän muistuttaa, että Aalistunturin kansallispuisto olisi voitto luonnolle, mutta myös taloudellinen piristysruiske ikääntyvälle ja työttömyydestä kärsivälle seudulle.

”Motokuskit tulevat Rovaniemeltä ja Metsähallituksen pääkonttori on Vantaalla. Eivät paikalliset hyödy siitä mitään, jos tehdään hakkuuaukkoja.” l

Espoo hakkasi rajusti suojelumetsää

ESPOON KAUPUNKI HAKKASI vuodenvaihteessa satoja kuusia neljän hehtaarin alueella Träskändan luonnonsuojelualueella. Espoon ympäristöyhdistys on tehnyt hakkuista poliisille tutkintapyynnön.

Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi huomasi hakkuut ulkoillessaan Träskändassa, joka on kuusivaltaisen luonnonmetsän ja historiallisen kartanopuiston muodostama kokonaisuus.

Träskändassa on kaadettu puita ennenkin. Uusimmat hakkuut kuitenkin tyrmistyttivät paitsi kokoluokkansa, myös luonnonmetsään kohdistumisen vuoksi.

Espoon kaupunki on perustellut hakkuita kirjanpainajan torjunnalla ja turvallisuudella: Kuoriaisen

tappamat puut on koettu vaaraksi etenkin metsässä ulkoileville koululaisille. Ely-keskus oli myöntänyt luvan hakkuille, joissa tarkoitus kuitenkin oli poistaa kymmenistä kuolleista puista koostuvia ryhmiä.

Lopulta satoja puita kaadettiin. Espoo joutuukin nyt selvittämään ely-keskukselle, miksi hakkuut paisuivat suunnitellusta.

Tähänastiset perustelut eivät tyydytä Sahia: Kirjanpainaja kuuluu kuusiaarnioon, eikä luonnonmetsän normaalia kiertokulkua pidä luonnonsuojelualueella estää.

”Nyt on aika katsoa oikeusteitse, mikä on luonnonsuojelulain ja rauhoitusmääräyksen merkitys, vai eikö sellaista ole.” l

1/2023

Identiteettinä elämänsuojelu

”HÄN ON

toiminnanjohtaja lausui lämminhenkisessä palkintotilaisuudessa. Sain Luonnonsuojeluliiton Kultainen sulka -palkinnon. Tuntui nöyrältä. Liitto ihmisineen on raskasta sarjaa. Itse en ole edelläkävijä vaan opin jatkuvasti paremmilta.

Juha Kauppinen tiivistää loistavassa kirjassaan Heräämisiä, miksi ei aina ole ollut helppoa sanoa itseään luonnonsuojelijaksi.

Luonnonsuojelija on edelleen ällistyttävän monien korvissa arjen realismia ymmärtämätön karikatyyri. Se latten ääreltä paasaava cityvihreä, joka on niin niuhon teoreettinen että päätä särkee. Tai lintutornista huuteleva eksentrikko, joka sopii paremmin pöllönpesään kuin yhteiskuntaan.

Terminä elämänsuojelu lienee vielä hörhömpi kuin luonnonsuojelu. Siksi pitää puhua taloudesta tai kilpailukyvystä. Hintalapuista.

Tulevissa vaaleissa täytyy paukuttaa, että luontokadon, ilmastonmuutoksen ja Suomen vesistöjen tilan keskinäiset kytkökset ymmärrettäisiin.

Euro on tehokas kieli. Ehkäisy on aina halvempaa kuin korjaaminen. Ja korjaaminen halvempaa kuin täystuho. Ja täystuho… no, siinä vaiheessa ne eurot menettävät merkityksensä.

Minulle luonnonsuojelu on jääkylmää realismia.

Kirjoitan kolumneja Ilta-Sanomiin, Suomen suurimpaan uutismediaan. Kirjoituksista vähiten leviävät netissä ne, joissa otan kantaa kirkasotsaiseen uskoon, että kaikki syvät kriisimme ratkeavat teknologialla.

Ja kuten kaikki marginaaliin tungetut tietävät, leimaamisen avulla voidaan sivuuttaa osallisuus ja sisältö. Ehkä se alitajuntaisesti hirvittää, jos luonnonsuojelijat puhuvatkin asiaa?

Minulle luonnonsuojelu on jääkylmää realismia. Tuntemillani suojelijoilla on kokonaisuus ja tilannekuva hallussa kuin kenraali Heinrichsillä talvisodassa.

Kun jylistään, että biodiversiteetistä on tullut ”identiteettipolitiikkaa”, en ymmärrä. Siis jos kantava ajatus on vastustaa luonnon monimuotoisuuden tuhoa, onko se väärin? Elonkirjon suojelu on koko elämän suojelua. Miljardien kanssalajien ja ihmisen elämän edellytysten turvaamista. Meillä on yhteinen ja erottamaton kohtalo.

Tämän ovat todenneet monet Reino Rinteestä lähtien. Mutta valtavirtaa se ei ole. Elämänsuojelun fakta pulpahtelee yhteiskunnassa irrallisena kuin pieni kaarnanpala joessa.

Kirjoitan kolumneihin vakuutteluja: en minä luddiitti ole, rakastan satelliitteja ja virtuaalisia ratkaisuja, kiihdytän innovaatioita. Ettei vaan joutuisi sinne päreenhämärään marginaaliin. Ettei nyt luultaisi että olen toivoton änkyrä. Etten tajua mitä mahdollisuuksia on.

Teemassa on vähän sama klangi kuin luonnonsuojelijan roolissa. Teknologian ja sen myötä jatkuvan kulutuskasvun kyseenalaistaja ei ole suosittu rooli. Vallitseva näkemys on, että ongelma ratkeaa sillä millä se luotiinkin. Tehostamisella ja ihmiskeksinnöillä.

Kyllä, näitäkin tarvitaan. Mutta pelkään, ettei tämä ratkaise vaan päinvastoin kasvattaa perusongelmaamme: otamme koko ajan askelia poispäin ekosysteemistä. Saatan olla väärässä.

Toivoa sopii, että teknologia auttaa ymmärtämään orgaanista elämää ja nöyrrymme vihdoin kunnioittamaan muuta luontoa. Että suojelemme elämää.

Hinnalla millä hyvänsä. l

TODELLINEN luonnonsuojelija”,

Kolumni SAARA KANKAANRINTA Luontovaikuttaja, BSAG:n perustaja

Tapani V eistola

n Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja, työskennellyt Luonnonsuojeluliitossa eri

tehtävissä vuodesta 1997

n Historijoitsija, entinen BirdLife Suomen toiminnanjohtaja

n Asuu Helsingissä Kumpulassa puutalossa

n Retkeilee vapaa-ajallaan erityisesti Helsingissä, Pälkäneellä ja Jurmossa

n Perheessä vaimo ja suuri määrä orkideoita, oopperaharrastaja

n Tekee lintu- ja kimalaisseurantoja

n Harvinaisin havainto Suomessa kiljukotkan vaalea värimuoto

Luonnon

luotsaajat

Luonnonsuojeluliiton tuore puheenjohtaja

Hanna Halmeenpää ja toiminnanjohtaja

Tapani Veistola kutsuvat suomalaiset mukaan

luonnonsuojelutyöhön. Edessä on vaalikevät, jonka aikana luonnon puolustajien ääni pitäisi saada kuuluviin.

Mitkä ovat vuoden 2023 keskeisimmät luonnonsuojelukysymykset?

Hanna Halmeenpää: Mikäpä ei olisi? On vaalivuosi. Avaat minkä median tai kanavan tahansa, ovat luonnonsuojeluasiat esillä puhuttiinpa sitten metsistä, hiilinieluista, kuluttamisesta tai energiasta.

Tapani Veistola: Vaalit ratkaisevat paljon ilmastokriisin ja luontokadon hillinnän suhteen. Luonnonsuojeluliitto panostaa myös kuntametsiin tänä vuonna. Jo vuoden alkupäivinä puututtiin vaikkapa Espoon Träskändan luonnonsuojelualueen hakkuisiin. EU-puolella yritämme saada isoja asioita läpi päätöksiin asti.

Hanna: Luonnonsuojelukysymykset ovat poikkeuksetta pitkiä jatkumoja. Monet ovat alkaneet vuosikymmeniä sitten ja tulevat jatkumaan vuosikymmeniä.

Tapani: Kyllä, luonnonsuojelu on maraton-laji!

Millaiset vaalit ovat tulossa luonnon kannalta?

Hanna: Vaalikeskusteluissa luonnonsuojeluteemat ovat taatusti esillä. Ne ovat ajankohtaisia. Kannanottojen ja mielipiteiden kirjoa tullaan kuitenkin näkemään paljon.

Tapani: Hallituksilla on kyllä väliä. Sipilän hallitus leikkasi aloittaessaan luonnonsuojelun rahoituksesta kaksi kolmasosaa, Rinne–Marinin hallitus nosti rahoitusta sadalla miljoonalla vuodessa. Vaaleissa ratkaistaan jopa, onko meillä jatkossa ympäristöministeriö. Nyt kannattaa siis olla hereillä ja pitää ääntä luonnon puolesta.

Kuvailkaa Luonnonsuojeluliittoa.

Hanna: Eloisa.

Tapani: Vankka.

Hanna: Luotettava.

Tapani: Asiantunteva.

Hanna: Aina ajankohtainen.

Tapani: Kansalaisjärjestö!

Miltä näyttäisi unelmien Suomen luonnonsuojeluliitto vuonna 2030?

Hanna: Luonnonsuojeluliitto on edelleen asiantunteva ja luotettavana pidetty, vaikuttava järjestö, joka kestää aikaa ja tilanteita. Se on yhteiskunnallisia tuulia ja poliittisia kokoonpanoja kestävä, vakaasti toimiva.

Tapani: Luonnonsuojeluliitto on koko maan kattava. Meillä on koko vaikuttamisen ketju kunnossa, minkä ansiosta voimme toimia EU:ssa ja koko maassa.

Hanna: Jäsenten ja lahjoittajien määrä on selkeästi kasvanut. Paikallisyhdistykset ja aktiivijäsenistö voimistuvat, kasvavat ja vahvistuvat. Jatkuvuus säilyy, ja Luonnonsuojeluliitto saa lisää vapaaehtoisia. Piiriorganisaatiot vahvistuvat, ja niillä on asiantuntija-apu lähellä. Siitä, missä mallissa tämä saavutetaan, en osaa vielä sanoa.

Tapani: Luonnonsuojeluliiton erikoisuus on pitkäjänteisyys. Aina tulee mukaan uusia sukupolvia. Unelmien Luonnonsuojeluliitto on isompi, vaikuttavampi ja näkyvämpi.

Hanna: Kyselytutkimukset antavat selvää dataa, että luonto ja sen suojelu on suomalaisille tosi tärkeää. Olisi Luonnonsuojeluliitolle olennaista saada kaikki mukaan siihen. Voimien yhdistäminen on monesti hyödyllistä,

Teksti JENNI HAMARA Kuvat OONA LOHILAHTI

kun asiat ovat isoja ja pitkäjänteisiä. Pyrin olemaan puheenjohtaja, joka kutsuu kaikki suomalaiset suojelun tielle.

Luonnonsuojeluliitolla on pitkä historia. Ei olla lähdetty yhtäkkiä liikkeelle. Luonnonsuojeluliitto on perinteikäs järjestö, joka on tehnyt merkittävää työtä. Jäljet näkyvät suomalaisten arjessa.

Tapani: Luonnonsuojeluliitto on koeteltu järjestö; talvisota alkoi pian liiton perustamisen jälkeen. Välillä oli poliittisesti parempia ja huonompia aikoja. Säänkestävyytemme on koeteltu.

Luonnonsuojeluliiton

Tapani: Hannan toimiessa Pro Hanhikivi -yhdistyksessä ja eduskunnassa kansanedustajana meillä oli kullanarvoista yhteistyötä. On hyvä saada uutta verta liikkeeseen, ihminen, joka nähnyt erilaisia toimintakenttiä maakunnassa, eduskunnassa ja kansanliikkeessä. Saimme uutta näkemystä.

Hanna: Minulla ei ole vanhan toimijan painolastia. Olen vapaa vanhoista rasitteista. On arvokasta, että valtakunnallisella järjestöllä on keskustoimisto Helsingissä, mutta puheenjohtaja keskellä Suomea länsirannikolla. Se lähettää jäsenillekin viestin, että liitto on aidosti koko maan järjestö. Luottamushenkilöorganisaatio ympäri Suomen on meille vahvuus.

Millainen oli ensikosketuksenne Luonnonsuojeluliittoon?

Hanna: Jäsen olen ollut 15–16-vuotiaasta. Kotiin tuli lapsena Suomen Luonto -lehti. Yläkouluikäisenä ryhdyin tiedostamaan ympäristöasioita. Saattoi syynä olla jopa Luontokauppa Oulussa. Jäsenet saivat pienen alennuksen ja asioin siellä usein. Se saattoi olla laukaiseva tekijä.

Miten kuvailisitte toisianne?

Tapani: Hanna on energinen. Ja aina ollut innostava ja hyvin asiantunteva. Hän on kokenut, monessa kamppailussa kovaksi keitetty. Hannasta saimme uuden piristysruiskeen.

Hanna: Tapanilla on pitkä kokemus luonnonsuojelusta ja liiton historiasta kaikilla tasoilla hyvin monessa eri roolissa. Hänellä on paljon tietoa ja myös sitä hiljaista tietoa, mitä liitossa tarvitaan. Hän on myöskin energinen. Tapani on äärimmäisen innostunut ja sitoutunut työhönsä.

Mitä hyötyä on siitä, että liittoa johtaa konkari sekä tuore tulokas?

Hanna: On hyvä, että talossa on Tapani, jolla on pitkä kokemus liitossa. Ei tarvitse huolehtia, vaikka tulen uutena. Olen ollut monessa mukana, mutta Luonnonsuojeluliitossa olen ollut rivijäsen.

Tapani: Liityin Luonnonsuojeluliittoon, kun 1970–80-luvun vaihteessa Pöytyälle perustettiin paikallisyhdistys. 1980-luvun olin sen sihteerinä ja vuodesta 1997 liiton työntekijänä, siitä toista vuosikymmentä tein töitä sekä Uudenmaan piirille että keskustoimistolle.

Miten kuka tahansa voi lähteä mukaan toimintaan?

Hanna: Kukin intressiensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Kaikkien ei tarvitse tehdä samalla panoksella. Ehdota omalle yhdistykselle toimintaa, jos siellä ei ole sitä toimintaa, mitä haluaisit. Kannustan aloitteellisuuteen! Kannattaa kutsua tapahtumiin myös ystäviä, jotka eivät ole vielä jäseniä.

Tapani: Jo se on tärkeää, että maksaa jäsenmaksun tai lahjoittaa. Yksittäisiä ideoitakin voi esittää viime kädessä vaikka minulle. Vien aloitteet eteenpäin oikealle luukulle. On monta tapaa vaikuttaa norppajengissä. l

H anna H almeenpää

n Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja

n Biologian ja maantiedon opettaja, entinen kansanedustaja, työskennellyt myös ympäristöhallinnossa ja konsulttina

n Asuu Kalajoella Rahjan kylässä

n Perheessä puoliso ja neljä 6–17-vuotiasta

lasta

n Vapaa-aikaan kuuluu lasten harrastustoimintaa ja eläinten hoitoa: kotona koira, kaksi kissaa, kanala sekä kolme ponia

n Intohimona pohjoinen luonto ja hillasoilla rämpiminen

säänkestävyys on koeteltu.

Suomen luontovelka erääntyy

Olemme eläneet velaksi. Tilit on pian tasattava tai taloudeltamme katoaa pohja. Luontovelka maksetaan talouspolitiikkaa korjaamalla. Askelmerkkejä ovat luonnonsuojelun riittävä rahoitus ja luonnolle haitallisista tuista luopuminen.

Teksti MIIA PIETILÄINEN Kuvitus SIRU TIRRONEN

Luonto ja sen hyvinvointi ovat talouden kovaa ydintä. Tätä tosiseikkaa luonnonsuojelutahot ovat nostaneet esiin jo pitkään, ja viime aikoina myös finanssimaailmassa on tapahtunut selkeä äänensävyn muutos. Puhutaan luontopääomasta, ekosysteemipalveluista, ilmastotiekartoista ja ekosysteemitilinpidosta. Luonnonsuojelua ei nähdä enää vastakkaisena voimana myönteiselle talouskehitykselle, vaan elämälle ja taloudelle välttämättömänä työnä.

Viivyttelyn vuoksi olemme korviamme myöten luontoveloissa.

”Vaikka lopettaisimme heti kaiken taloudellisen toiminnan Suomen rajojen sisäpuolella, uhanalaistumiskehitys jatkuisi siitä huolimatta”, toteaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen

Valtionvelasta rummutetaan mediassa harva se päivä, mutta luontovelka on monelle vielä uusi sana. Luontovelka, tai toiselta nimeltään ekologinen velka, tarkoittaa luontopääoman kutistumista ihmisen toiminnan vuoksi. Kun luontoa käytetään nopeammin kuin se ehtii uusiutua, ekosysteemien tuottavuus vähenee. Se näkyy ihmiselle pienempinä satoina, heikentyneenä ilmastonsäätelynä, puhtaan veden puutteena – ja sukupuuttoina.

Tällä hetkellä monet lajit sinnittelevät Suomessa pienissä, eristäytyneissä populaatioissa.

”Näiden piilevien sukupuuttojen vuoksi osa lajeista tulee katoamaan joka tapauksessa”, Hannonen sanoo.

Kultaakin kalliimpi

Kuinka paljon meillä sitten on luontovelkaa?

”Se on kiinnostava kysymys, koska luontopääomallahan ei ole markkina-arvoa. Puhutaan markkinattomista arvoista”, Hannonen kertoo.

Luonnosta saatavat palvelut, kuten puhdas vesi, ovat tietenkin mittaamattoman arvokkaita. Sen sijaan saastuneen veden kaltaisille haitoille on hieman helpompi laskea hinta. Ilmastokriisin aiheuttamalle laskulle löytyykin runsaasti arvioita, mutta luontokadon taloudellisten haittojen mittaamiselle ei vielä ole kunnolla vakiintuneita käytäntöjä.

Lukujen puute on ongelmallista yritysten kannalta, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.

”Luontovaikutusten huomioonottaminen osana liiketoimintaa on tällä hetkellä vaikeaa. Nyt se on enemmän haitallisten ulkoisvaikutusten pienentä-

mistä tai pohjautuu yritysten vapaaehtoisesti asettamiin tavoitteisiin.”

Ulosotto uhkaa ihmiskuntaa

Luonto karhuaa saataviaan parhaillaan.

”Esimerkiksi metsälinnustolle on tullut aivan hurjia muutoksia ihan viimeisen kymmenenkin vuoden aikana”, Hannonen kertoo.

Metsässä kulkijalle hömötiaisen hieman surumielinen säe oli vielä 1950-luvulla tavallisimpia ääniä, mutta metsätalouden tehostumisen myötä linnun kanta on pudonnut kolmasosaan. Kovin pudotus on tapahtunut 2000-luvulla.

”Monet vaikutukset ovat lisääntyneet hiipien. Esimerkiksi metsien myrskytuhot ovat seurausta paitsi ilmastokriisin myötä lisääntyneistä äärisääilmiöistä, myös siitä, että avohakatut metsät ovat reunoiltaan ja säästöpuuryhmissä alttiimpia kaatumisille”, Hannonen jatkaa,

heikentää aina luontoa vähän kerrallaan.

”Ei voi olla niin, että metsäteollisuus käärii voitot ja samalla hiilinielut romahtavat ja romahduksen kustannukset jäävät veronmaksajien maksettaviksi”, toteaa Hannonen.

Myös haitallisista tuista tulisi päästä viimein eroon. Valtion budjetista käytetään tällä hetkellä noin 4,3 miljardia euroa ympäristölle haitallisiin tukiin, niistä 3,2 miljardia on verotukia ja 1,1 suoria tukia. Esimerkiksi erittäin saastuttavan turpeen polttoa tuetaan edelleen valtion kassasta. Haitallisiin tukiin verrattuna luonnonsuojelun rahoitus on roposia: vuoden 2023 talousarviossa 200 miljoona euroa.

”Ei ole järkeä toisella kädellä antaa rahaa luonnon suojelemiseen ja toisella kädellä syytää rahaa luonnon tuhoamiseen.”

Tärkeä askel kohti luontovelan takaisinmaksua olisikin luonnonsuojelun riittävä rahoitus. Luonnonsuojeluliiton laskelmien mukaan se olisi nostettava noin miljardiin euroon. Samoilla linjoilla on Luontopaneeli omassa arviossaan.

”Voisi olla hyvä sitoa rahoitus bruttokansantuotteeseen, jolloin se ei heilahtelisi niin paljon hallitusohjelmien välillä. Olisiko se sitten prosentti vai puoli prosenttia BKT:sta, siitä olisi keskusteltava”, Hannonen pohtii.

Joidenkin arvioiden mukaan luontohaitat maksavat Euroopan laajuisesti noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Haittojen ehkäisy tulisi siis paljon halvemmaksi kuin niiden korjaaminen.

On vaikea ennustaa tarkasti, mitä tapahtuu, kun velat erääntyvät. Hannonen korostaa, että luonto on monimutkaisten verkostojen ja kokonaisuuksien summa.

”Yksittäinen pölyttäjälaji ei välttämättä ole se, joka katkaisee kamelin selän. Emme kuitenkaan tiedä, missä järjestelmän romahtamisen raja menee.”

Miljardi luonnolle

Hyviä uutisia: maksusuunnitelma luontovelalle on jo piirretty.

Valtionvelan tapaan myös luontovelkaa täytyy lyhentää rahalla. Luonnonsuojeluliitto ajaa aiheuttaja maksaa -periaatetta: aiheutetuille haitoille tulisi määritellä hinta ja luonnon resursseista hyötyjän täytyisi huolehtia siitä, että luonnon tila säilyisi neutraalina tai paranisi toiminnan ansiosta.

Ajattelutapamme pitäisi siis muuttua. Nyt lähinnä hyväksymme, että taloudellinen toiminta

Kunnollisella rahoituksella voitaisiin laajentaa Helmi- ja METSO-ohjelmia, eli päästäisiin käytännön toimiin luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseksi: elinympäristöjen ennallistamiseen ja niiden saamiseen suojelun piiriin.

Myös ympäristöministeriön rahoitus olisi saatava kuntoon. Kyseisen ministeriön määrärahat ovat perinteisesti olleet ministeriöistä kaikkein heikoimmat. Tänä vuonna sille on budjetoitu 400 miljoonaa euroa – verrattuna vaikka maa- ja metsätalousministeriön 2,7 miljardiin euroon.

Lainsuojaton luonto

Tehokas keino puuttua luontokatoon on tietenkin lainsäädäntö.

”Lainsäädäntö luo pohjan sille, millaista taloudellista toimintaa meillä ylipäänsä saa olla. Saako meillä tehdä avohakkuita turvemaille, saako uusia soita ojittaa?” heittää Hannonen.

Askeleita oikeaan suuntaan on otettu. EU:n uuden biodiversiteettistrategian myötä Suomi lupaa suojella 30 prosenttia maa- ja merialueistaan vuoteen 2030 mennessä. Tiukan suojelun piiriin tulisi 10 prosenttia ja löyhemmän suojelun piiriin 20

prosenttia alueista. EU:n vauhdittamana valmisteilla olevan Suomen uuden luonnon monimuotoisuusstrategian mukaan vähintään 10 prosenttia metsistämme pitäisi olla tiukasti suojeltua vuoteen 2035 mennessä. Muille luontotyypeille ei ole strategialuonnoksessa samanlaista määrällistä suojelutavoitetta.

Jäämme siis kauas kansainvälisistä tavoitteista. Luonnonsuojeluliiton arvion mukaan nyt luonnostellulla suunnitelmalla luontokato saadaan kyllä hidastumaan 2030-luvun alkupuoliskolla, mutta loppua sille ei tule. Puhumattakaan luonnon elpymisestä.

Pelkkä suojelu rajatuilla alueilla ei riitäkään, vaan toimintatapoja tulisi muuttaa kokonaisvaltaisesti. Talousmetsissä pitäisi esimerkiksi siirtyä luontoystävällisiin jatkuvan kasvatuksen menetelmiin avohakkuiden sijasta.

Sijoittajat hätiin

IUCN:n eli kansainvälisen luonnonsuojeluliiton pääekonomisti Juha Siikamäki arvioi toissa vuonna, että luontokadon pysäyttäminen vaatisi globaalisti 700 miljardin euron ylimääräisen budjetin vuosittain, seuraavan kymmenen vuoden ajan. Tällaisia varoja ei julkisella sektorilla ole. Niinpä kuvaan astuvat sijoittajat.

Yritykset ja niiden rahoittajat siis ovat avainasemassa luontovelan kuittaamisessa, ja tähän suomalaiset yritykset ovatkin Heinosen mukaan heräämässä.

”Kyselyssämme 83 prosenttia jäsenyritystemme päättäjistä uskoi, että luontokatoon tarttumisella on suuri merkitys liiketoiminnan menestyksen kannalta tulevaisuudessa.”

Verrattuna ilmastokriisin torjuntaan luontokadon huomioiminen liiketoiminnassa on vielä takamatkalla.

”Ilmastopäästöjen osalta näkymä on selkeä. Kaikilla toimialoilla on ilmastotiekartat ja suhteellisen selvät sävelet siinä, mihin suuntaan mennään”,

Heinonen kertoo. Luontokato on ongelmana kuitenkin vaikeammin hahmotettava ja yhtenäistä mittausjärjestelmää vasta kehitellään.

”Luonnon monimuotoisuuden huomioonottaminen tulee osin riskinäkökulmasta: liiketoimintariskinä arvoketjussa, toimitusvarmuudessa ja raaka-aineiden saatavuudessa.”

Täysin toimettomia ei olla oltu. Heinonen kertoo, että rahoitusalalla on nykyisin paljon luontokatoon liittyvää säätelyä ja vapaaehtoisia aloitteita.

”Vastuullisuusraportit yrityksillä ja sijoittajille ovat kovasti lisääntymässä.”

Lisäksi osa toimialoista on jo tehnyt monimuotoisuustiekarttoja luontokadon hillitsemiseksi.

”Parhaillaan kerätään tietoja siitä, millaisia monimuotoisuusvaikutuksia arvoketjuissa on ja miten niihin voidaan vaikuttaa”, Heinonen selittää.

Ratkaisuja etsimässä

Yleisemmällä tasolla EK toivoo, että luonnonsuojeluun kehitettäisiin markkinaehtoinen mekanismi

ohjaamaan yrityksiä luonnon kannalta paremmille urille, ja samalla kehittämään niiden omaa liiketoimintaa. Vaan miten ajatukset loputtomasta talouskasvusta ja luonnon elvyttämisestä saadaan sopimaan yhteen?

”Yritykset luovat ratkaisuja vihreään siirtymään, minkä toteutuminen vaatii mittavia investointeja, mikä luo kasvua”, kertoo Heinonen. Rohkaisevana esimerkkinä hän nostaa esiin sen, että Suomen talous on noussut samalla, kun kasvihuonekaasupäästöjen suunta on ollut laskeva. ”Kiertotalous ja immateriaalinen arvonluonti ovat merkittävässä roolissa kestävään talouteen pääsemiseksi.”

Heinonen myöntää, että matkalla kestävään talouteen ja luonnon elpymiseen on vielä paljon avoimia kysymyksiä.

”Meidän täytyy yhdessä löytää ratkaisut ja se, miten niihin päästään.” l

Artikkelin lähteenä käytettiin Sitran Megatrendit­ julkaisua (sitra.fi/julkaisut/megatrendit­2023)

Kuuntele Kova luonto -podcastia

Tämän artikkelin teemoja jatketaan Luonnonsuojeluliiton uudessa podcastissa. Kova luonto -podcastissa puhutaan kiinnostavien vieraiden kanssa luontokadosta ja yhteiskuntamme tulevaisuudesta. Mikä on luontokadon hinta?

Miten luonnolle haitallisista tuista päästään eroon? Entä onko energiakriisiä mahdollista selättää ilman, että luontokato pahenee?

Kuuntele: sll.fi/kovaluonto

Apurahaperusteena luonnonsuojelu

SUOMEN LUONNONSUOJELUN

SÄÄTIÖN apurahoilla on tuettu 60 vuoden aikana lähes kuuttasataa luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvää hanketta tutkimuksen, valistuksen ja taiteen aloilla. Lisäksi lahjoitusvaroin on perustettu muutamia luonnonsuojelualueita. Koko historiansa aikana säätiö on jakanut yhteensä

1,13 miljoonaa euroa.

Hallituksen puheenjohtaja

Heikki Simola muistelee 60-vuotiaan säätiön historiaa:

”Testamentilla saatu 42 neliömetrin töölöläiskaksio levisi sata-

tuhatkertaiseksi suojelualueeksi Pohjois-Pohjanmaan soille. Testamenttirahoilla Säätiö osti ja suojeli runsaat 200 hehtaaria Muhoksen Kivisuosta.”

Säätiö on ollut osarahoittajana lukuisissa merkittävissä tutkimus- ja selvityshankkeissa. Jakosummaa on kyetty huomattavasti kasvattamaan parin viime vuosikymmenen aikana. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö toivoo hakemuksia, joissa on selkeästi luonnonsuojelua edistävä tavoite. l

Lue lisää netistä: sll.fi/saatio

Ilmari Räsäsen säätiö jakaa apurahoja

Ilmari Räsäsen säätiön tarkoituksena on luonnonsuojelun ja luonnonmukaisen viljelyn edistäminen sekä perinnemaisemien vaaliminen.

Vuonna 2023 jaetaan noin 10 000 € pääosin käytännön toimintaan, joka tukee luonnonsuojelua ja perinnemaisemien säilymistä. Säätiö jakaa pienehköjä apurahoja tarkoitustaan edistäviin hankkeisiin ja vuonna 2023 yksi apuraha voidaan myöntää myös useampivuotiseen hankkeeseen.

Hakuaika päättyy 31.3.2023 ja vapaamuotoiset hakemukset, josta tulee ilmetä haettavan rahoituksen käyttötarkoitus (käyttösuunnitelma ja kustannusarvio), tulee lähettää sähköpostilla PDF-muodossa osoitteeseen ristosulkava3@gmail.com.

Hakemuksissa tulee mainita hankkeen vastuuhenkilön yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti) sekä pankkitilin numero, jonne mahdollisesti myönnettävä apuraha maksetaan.

Ajoissa saapuneet hakemukset arvioidaan säätiön hallituksessa. Päätökset julkistetaan ja apurahan saajille ilmoitetaan viimeistään toukokuussa 2023.

Apurahaa saaneiden tulee ilman erillistä pyyntöä raportoida apurahan käyttö ja sillä toteutetut toimet vuoden 2023 loppuun mennessä.

Lisätietoja: Risto Sulkava, ristosulkava3@gmail.com ja Hanna Halmeenpää, hanna.halmeenpaa@sll.fi sekä ilmarirasasensaatio.fi

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa

APURAHOJA

luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen tutkimukseen, koulutukseen, taiteeseen, kirjallisuuteen ja kansalaisjärjestöjen käytännön suojelutyöhön. Apurahoja jaetaan kolmen erityisrahaston kautta ja Säätiön yleisistä käyttövaroista.

Hakuaika on 16.1.–31.3.2023.

Luonnonsuojelurahastosta jaetaan apurahoja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun liittyvään tutkimukseen ja suojelua edistäviin hankkeisiin (Osuuskunta Tradekan nimikkoapurahat).

Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan apurahoja Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Jaossa on yksi tai kaksi puolen vuoden työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön sekä pienempiä kohdeapurahoja. Lisäksi jaetaan useita apurahoja soiden tai metsien suojelututkimukseen tai suojelua edistäviin hankkeisiin (emeritusprofessori Rauno Ruuhijärven muistoapurahat).

Itämerirahastosta jaetaan apurahoja Itämeren valuma­alueen ekosysteemien suojeluun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen Itämeri­yhteistyöhön. Jaossa on yksi tai kaksi puolen vuoden työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön (Wärtsilä Oyj Abp:n nimikkoapurahat) sekä pienempiä kohdeapurahoja.

Säätiön käyttövaroista jaetaan apurahoja luonnon ­ ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Lisäksi jaetaan yksi tai kaksi apurahaa soiden tai metsien suojelututkimukseen tai suojelua edistäviin hankkeisiin (emeritusprofessori Rauno Ruuhijärven muistoapurahat).

Hakumenettely: Hakeminen tapahtuu sähköisellä hakulomakkeella, johon tulee liittää mm. tutkimus­ tai työsuunnitelma, ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta sekä selvitys muista haettavista apurahoista. Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön www­sivuilta hakuajan alkaessa. Sähköiset hakemukset liitteineen toimitetaan Suomen Luonnonsuojelun Säätiön sähköiseen apurahajärjestelmään viimeistään perjantaina 31.3.2023.

Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, p. 040 527 5212, tarja.ketola@sll.fi ja www.luonnonsuojelunsaatio.fi

Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallitus

Luontokato tuntuu arjessa

Suomen luonnonsuojeluliitto puuttuu luontokatoon myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Madagaskarilla suojelutyön ratkaisut hyödyttävät niin luontoa kuin ihmistäkin.

Miksi Madagaskar?

Madagaskar on ainutlaatuisen luontonsa vuoksi yksi maailman luonnon monimuotoisuuden tärkeimmistä keskittymistä. Jatkuvat, laajat metsähakkuut ja niihin liittyvä maaperän köyhtyminen yhdessä ilmaston kuumenemisen kanssa uhkaavat kuitenkin saaren luontoa. Samalla vaarantuu sen miljoonien asukkaiden elinkeino, maanviljely sekä päivittäinen mahdollisuus saada ravitsevaa ruokaa.

Madagaskarilla sijaitseva Torotorofotsy kuuluu kansainvälisen Ramsar-sopimuksen alaisiin suojeltaviin, merkittäviin kosteikkoalueisiin. Vajaan 10 000 hehtaarin laajuinen Torotorofotsy toimii elinympäristönä lukuisille uhanalaisille eliölajeille, kuten äärimmäisen uhanalaiselle kultaman-

tellalle, leveäkuonokombalille ja varille. Alue on monipuolinen kokonaisuus kosteikkokasvuston peittämiä laajoja aukeita sekä kukkuloita peittäviä luonnonmetsiä ja eukalyptusplantaaseja. Äärimmäisen köyhä, muutaman tuhannen ihmisen maanviljelijöistä koostuva paikallisväestö asuu alueen eri kylissä.

Kuinka luonnon ja ihmisten hyvinvointia uhkaaviin kehityskulkuihin on mahdollista vaikuttaa? Luonnonsuojeluliiton Tontolo maitso -hankkeessa vaikutetaan ongelmien juurisyihin yhteistyössä paikallisen väestön kanssa.

Vuoden 2022 saavutuksia

l Jaoimme yli 30 000 hedelmäpuiden ja nopeasti kasvavien paikallisten puulajien tainta paikallisille ihmisille ruokaturvan parantamiseksi, rakennusmateriaalien ja polttopuun tuottamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen vaikutusten vähentämiseksi

l Jaoimme 128 polttopuuta säästävää hellaa luonnonsuojelualueella asuvalle paikallisväestölle metsien suojelemiseksi

l Mailmanlaajuisesti uhanalainen sifaka (maki) on palannut tuellamme ennallistettuun metsään.

Makien elinoloja seurataan

Alueen makien määrä ja elinalueet selvitetään, jotta niiden populaatioiden kehitystä voidaan arvioida. Saatua tietoa voidaan käyttää jatkossa esimerkiksi niiden elinalueiden suojelun suunnittelussa. Seurantatiimi myös tuhoaa löytämänsä pyydykset. Makiseurantaa toteutetaan neljä kertaa vuodessa.

Teksti LAURA BLOMBERG, JENNI HAMARA Kuvat ANNIKA SORJONEN / KORKEASAARI

Ekohellat vähentävät puuntarvetta

Vähintään 95 prosenttia Madagaskarin kotitalouksista valmistaa ruokansa polttamalla puuta tai puuhiiltä. Vähemmän puuta kuluttavia helloja käyttöön ottamalla vähentyy paine hakata jäljellä olevia metsiä.

Torotorofotsyn alueelle jaetaan seuraavien vuosien aikana yli 500 vähemmän polttopuuta kuluttavaa hellaa ja paikallisia opastetaan niiden käytössä. Suositut hellat vähentävät perheiden tarvetta puupohjaiselle energialle vähintään puolella.

Taimitarhoista käyttöpuuta

Taimikasvattamosta jaetaan nopeasti kasvavia paikallislajeja ja hedelmäpuita paikallisille ruokaturvaa parantamaan ja polttopuuksi.

Puuston lisäämisellä maatalousmaille on monia suotuisia vaikutuksia: Ne suojelevat maaperää ja parantavat sen laatua, luovat kaikelle kasvulle otollisempaa mikroilmastoa, parantavat muiden viljelykasvien ravinnon ja veden saantia sekä toimivat elinympäristöinä ja ekologisina käytävinä useille eliölajeille.

Puut myös sitovat hiiltä ilmakehästä, helpottavat paikallisten sopeutumista yleistyviin sään ääri-ilmiöihin ja toimivat suojavyöhykkeenä luonnontilaiselle metsälle.

Viljelijäyhdistysten avulla markkinoille

Torotorofotsysta on pitkä matka markkinoille, mikä vaikeuttaa yksittäisten viljelijöiden mahdollisuuksia myydä satoaan.

Kestävää ruoantuotantoa tukemaan perustetaan viljelijäyhdistyksiä, joiden avulla yksittäiset myyjät saavat tuotteitaan markkinoille helpommin. Viljelijät ovat yhdessä keräämillään varoilla ostaneet esimerkiksi viljelykasvien siemeniä.

Ympäristökasvatusta radiosta

Käytännön työtä tehtäessä on havaittu, että alueella on tarvetta myös aikuisväestön ympäristökasvatukselle. Koulutusten aiheet nousevat asukkaiden tarpeista ja liittyvät luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Koulutusten ohella ihmisiä tavoitetaan esimerkiksi radion ja erilaisten tapahtumien kautta.

Yhdistysten jäsenet myös jakavat keskenään tietoja toimivista viljelytekniikoista. Heille tarjotaan koulutusta heidän itse toivomistaan aiheista, kuten mehiläistarhauksesta ja chilien kasvattamisesta, ja tuetaan alkuun taloudellisesti. l

Suomen ulkoministeriö tukee Suomen luonnonsuojeluliiton työtä Madagaskarilla.

Kuvat

1. Äärimmäisen uhanalainen vari on yksi Torotorofotsyssa esiintyvistä makilajeista.

2. Paikallinen työntekijä Tianasoa Ratolojanahary ottaa talteen GPS-laitteella lajihavaintojen sijainnin.

3. Energiatehokkaat hellat helpottavat naisten arkea.

4. Päivittäistä kastelua tarvitsevat taimet istutetaan sadekauden alkaessa.

5. Torotorofotsyn väestö on altis sään ääri-ilmiöille, jotka tuhoavat vuosittain asumuksia ja satoa.

Korkeasaari tukee työtä Madagaskarilla

Korkeasaaren eläintarha on mahdollistanut rahallisella tuellaan Luonnonsuojeluliiton Tontolo Maitso -hankkeen. Korkeasaari tunnetaan vierailukohteena, mutta se on myös luonnonsuojelutoimija. Uhanalaisten lajien kasvattaminen tarhaoloissa on tärkeää, sillä elinympäristöt tuhoutuvat tällä hetkellä nopeasti. Jos luonnonsuojelutoimet onnistuvat, on eläinten palauttaminen alkuperäisille elinalueilleen mahdollista. Korkeasaari on osallistunut useiden lajien luontoonpalautuksiin.

Madagaskarilaisten mustamakien toivotaan lisääntyvän Korkeasaaressa. Laji on vaarantunut sademetsien hakkuun vuoksi ja kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan. Korkeasaaressa elää myös muita Madagaskarin eläimiä, kuten äärimmäisen uhanalainen kultamantella, jota tavataan luonnossa vain Torotorofotsyn kosteikkoalueella.

Tapahtumat

sll.fi/tapahtumat

KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton

keskustoimisto

Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15.

Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, 050 361 9547, toimisto@sll.fi

Työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot

Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, 09 228 08 210, jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu

Lahjoita: sll.fi/lahjoita, tilinumero: OP Helsinki FI28 5000 0120 4430 71, OKOYFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI

Aluesihteeri Ina Rosberg, 050 576 8953, etela-hame@sll.fi

Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna

Seuraa: sll.fi/etela-hame

n Luonnon ennallistaminen –webinaarisarja. Ma 13.3. metsien ja paahdeympäristöjen ennallistaminen. Ti 28.3. perinnemaisemat ja ihmisen rakentamat uuselinympäristöt. Webinaarit pidetään klo 18–20.15. Ilmoittaud: https://q.surveypal.com/ennallistaminen_webinaarisarja.

Lisätietoja: Ina Rosberg, p. 050 576 8953, ina.rosberg@sll.fi sll.fi/tapahtuma/57820.

Asikkalan luonnonystävät n Vuosikokous 13.3. klo 17.30 Asikkalan kirjaston lukuhuoneessa. Kokouksen jälkeen klo 18.30 lintuharrastaja Tuomas Meriläinen ja Vääksyn talvilinnut-esitelmä. Tervetuloa! Lisätietoja: Mari Meriläinen, p. 044 300 6466, asikkalanluonto@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/58244.

n Pöntötysretket. Paikka: Asikkala, Tehtaantie, Vääksy. Järjestämme kaksi linnunpönttöjen ripustus- ja huoltoretkeä Vääksyssä huhtikuun aikana. Seuraa yhdistyspostia ja ota yhdistyksen Facebook-sivu seurantaan. Lisätietoja: Mari Meriläinen, p. 044 300 6466, sll.fi/tapahtuma/58910.

Janakkalan Luonto ja Ympäristö n Kevätkokous 25.3. klo 15 Leppäkosken Voimantalolla, Leppäkoskentie 368. Käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, mutta samalla on tilaisuus tutustua toimintaamme! Lopuksi katsomme kuvia retkiltämme tai meillä on mukana vierailija. Ole kuulolla. Lisätietoja: Raisa Tanner, p. 050 516 8901 sll.fi/tapahtuma/58429.

n Hakolan marjatilan kevättapahtuma 1.4. klo 10, Piilokivi 26. Yhdistys ohjaa tapahtumassa linnunpönttöjen rakentamista. Samalla saat tietoa yhdistyksestä. Hakolan marjatila vastaa muusta tapahtuman sisällöstä. Kahvio on avoinna. Lisätietoja: Johanna Sahila ja Ari Lehtinen, p. 040 5533 743, sll.fi/tapahtuma/58435.

n Linturetki Riihimäen Sammaliston suolle 15.4. klo 6.30. Ei haittaa, vaikka olisit vasta aloittelija lintujen tuntemisessa. Ota mukaan eväät, kiikarit ja jos on, niin myös kaukoputki. Jos tarvitset kyytiä, niin kerro siitäkin. Ilmoittautumiset 8.4. mennessä! Lisätietoja: Martti Heikinheimo, p. 0500 174 436, martti.heikinheimo@ kolumbus.fi ja sll.fi/tapahtuma/58439.

n Tornien taisto 6.5. klo 5. Osallistumme kisaan Toivajoen tornissa (Vähikkäläntie). Joukkueeseen mahtuu 8 havannoijaa, mutta tornille voi tulla mukaan useampikin. Pukeudu lämpimästi ja ota

eväät mukaan. Lisätietoja: Ari Lehtinen, p. 0400 599 623 ja sll.fi/tapahtuma/58443. Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys n Kuukausikokous Luontomuseolla 5.4. ja 3.5. klo 18. Tule ideoimaan toimintaa ja kuulemaan ajankohtaisia asioita. Osa tapaamisista voidaan järjestää myös ulkona, joten seuraa tiedotusta. Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Paikka: Forssan luontomuseo, Wahreninkatu 4, A-rappu. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/49171.

Salpausselän luonnonystävät n Kevätkokous 11.5. klo 17, Kaupunkikylä, Hollolankatu 1, Lahti. n Retki monimuotoisille metsämaille la 27.5. Suuntaamme Nastolan Rauhanniemen luonnonsuojelualueelle ja Hevosniemen virkistysalueelle. Lähtö retkelle klo 10 Hevosniemen uimarannan pysäköintipaikalta, Hevosniementie, Nastola.

ETELÄ-KARJALAN PIIRI

Aluepäällikkö Jari Kiljunen, 040 484 2341, jari.kiljunen@sll.fi, Saimaannorppakoordinaattori

Kaarina Tiainen, 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi.

Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys

n Hannu Siitonen: Kuukkelin vuosi 9.3. klo 18. Paikka: Virastokatu 1, Imatra. Metsän tarinasta -elokuvasta ja luon-

to-ohjelmista tuttu Hannu Siitonen on pienestä pitäen seurannut kuukkeleiden elämään Haarikon alueella. Kuukkeli on yksi taantuneimmista metsälinnuistamme. Eteläisimmät kuukkelit elävät Haarikon alueella. Maksuton esitys alkaa Kalevasalissa to 9.3. klo 18. Esityksen jälkeen noin 19.30 on yhdistyksen kevätkokous. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 3643 693, juha.jantunen@allergia.fi ja sll. fi/tapahtuma/58866.

n Vuoksen lintukävely 12.3. klo 9. Paikka: Kotipolku 2, Imatra. Seurataan kevään etenemistä Varpasaaressa ja lähdetään siitä katsomaan Imatran muita lintupaikkoja. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 3643 693, juha.jantunen@allergia. fi ja sll.fi/tapahtuma/47362.

n Vuoksen toinen lintukävely 16.4. klo 9. Paikka: Kotipolku 2, Imatra. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/58394.

Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys n Kevätvuosikokous ja kuvailta: Natura-metsät 7.3. klo 17.30. Paikka: Lappeenranta, Saimaan luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6. Kevätkokous alkaa klo 17.30. Klo 18 alkaen Kaakkois-Suomen ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Kimmo Saarinen kertoo viime kesänä inventointikierroksen havainnoista. Mitä kuuluu alueen luonnonmetsille, lehdoille ja puustoisille soille? Esityksessä käydään muun muassa Ruokolahden Haukkavuorella, Taipalsaaren Kyläniemessä ja Pyhtään Koukkusaaressa. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo.saarinen@ sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/57879.

n Muinaisia ja tulevia mullistuksia:

elämän joukkotuhot ja ihmisen aika -luento 18.4. klo 18. Paikka: Etelä-Karjalan Martat, Valtakatu 45. Helsingin yliopiston dosentti Sakari J. Salonen tiivistää esitystään näin: ”Maapallon elokehää on kohdannut viimeisen miljardin vuoden aikana useita massasukupuuttoja. Miten ihmisen kasvava vaikutus maapallon ympäristöön ja ilmastoon vertautuu muinaisiin mullistuksiin?” Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/57889. n Luontoretki Joutsenon Ukonhaudoille 18.5. klo 10. Tarjolla on jylhää maisemaa, hyvät kengät tarvitaan! Kokoontuminen Joutsenon kirkon kupeessa, josta siirrytään kimppakyydein retkipaikalle.

Kesto noin 2 h. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 040 721 4108, kimmo.saarinen@ sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/45764.

ETELÄ-SAVON PIIRI

Toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, 044 208 0770, etela-savo@sll.fi

Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna

Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

n Kevätkokous 21.3. klo 17.30 Järjestötalo Kolomosessa Savonlinnassa. Voi osallistua myös etäyhteydellä. Ilmoittaudu

sähköpostitse! Lisätietoja: Timo Luostarinen / Tiina Pulkkinen, , isly@sll.fi ja sll. fi/tapahtuma/58482.

KAINUUN PIIRI

Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi

Postiosoite: PL 125 87101, Kajaani

Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

KESKI-SUOMEN PIIRI

Toiminnanjohtaja Taina Peltonen, 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi

Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä

Seuraa: sll.fi/keski-suomi

n Piirin kevätkokous ja yleisötilaisuus 30.3. Jyväskylän pääkirjaston monitoimitilassa (3. krs) sekä etäyhteydellä klo 17. Kokouksen jälkeen klo 17.30 alkaen yleisötilaisuus metsäteemasta – puhuja varmistuu myöhemmin ja ilmoitetaan mm. piirin nettisivuilla. Etäyhteyslinkkiä voit pyytää osoitteesta keski-suomi@sll.fi

Jyväskylän seudun yhdistys n Pöllöretki 10.3. klo 20. Kesto 4–5 h. Ota mukaan lämmintä vaatetta. Retki tehdään omilla autoilla. Ilmoitathan, voitko tarjota kyytiä tai tarvitsetko kyydin (huom. max 3–4 autoa). Kokoontuminen ja lähtö klo 20 Savelan S-Marketin parkkipaikalta. Huonon sään osuessa kohdalle varailta lauantaina 11.3. Ilmoittautumiset 9.3 mennessä Hannu Laakkoselle: p. 045 236 4834 (iltaisin), hane.laakkonen@gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/58673. n Keväinen linturetki 6.5. klo 9. Linturetken kohteina ovat Jyväskylän Tervajärvi, Kuukasojanaukea ja sen lähiympäristö sekä Laukaan Vuontee. Mukaan omat eväät ja sään mukainen vaatetus. Paluu Jyväskylään klo 16 mennessä. Retki tehdään omilla autoilla. Ilmoitathan, voitko tarjota kyydin tai tarvitsetko kyydin. Kokoontuminen ja lähtö klo 9 Savelan S-Mar-

ketin parkkipaikalta. Huonon sään osuessa kohdalle varapäivä sunnuntai 7.5. Ilmoittautumiset Hannu Laakkoselle 5.5 mennessä: p. 045 236 4834 (iltaisin), hane. laakkonen@gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/58677.

Jämsän seutu

n Kevätkokous 20.3. klo 17.30, SPR-tila, Koivutie 3, Jämsänkoski

n Lintutorni-ilta 3.5 klo 17 alkaen Vilunen, Juokslahti

n Lintutorni-ilta 9.5 klo 17 alkaen Alhojärven lintutorni

n Retki Konneveden kansallispuistoon 18.5.

Petäjäveden Luonto

n Vuosikokous 19.3. klo 14. Paikka: Petäjävesi, Suoramyynti Heinähattu (sijaitsee Kyläsepän takana). Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumiset etukäteen puheenjohtaja Marja-Leena Ruuskalle: p. 050 546 4134, mai.ruuska@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/58946.

KYMENLAAKSON PIIRI

Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi

Toimisto: Savonkatu 23, 45100 Kouvola. Lisätietoja: kymenlaakso@sll.fi, 045 1049 388. Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

n Piirin kevätkokous ti 14.3. klo 18 Kouvolassa/etänä. Esiintyjänä hyönteistutkija, FT, Susu Rytteri.

n Piirihallituksen kokous, ti 18.4. klo 18 Kotkassa/Kouvolassa/etänä sekä ti 16.5. klo 18 Kouvolassa/etänä.

n Tulossa touko-kesäkuussa suolapunkatalkoita Haminassa. Lisätietoja toimistolta.

Pohjois-Kymen Luonto

n Vuosikokous 6.3. Porukkatalolla, Savonkatu 23, 2. kerros. Klo 18 Kouvolan Kameraseura esittää luontokuvia. Klo 19 alkaa vuosikokous. Lisätietoja: pohjoiskymenluonto@gmail.com, sll.fi/pohjoiskymi.

LAPIN PIIRI

Toiminnanjohtaja Mika Flöjt, 040 823 2443, lappi@sll.fi

Toimisto: Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 11–16 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll. lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

n Lapin piirin kevätkokous Hostel Cafe Kodin sohvanurkassa 18.3. klo 11. Rovaniemen kirjaston kokoustilassa. Kokouksen jälkeen järjestetään vaalipaneeli. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/59106.

n Vaalipaneeli 18.3. klo 13.30. Paikka: Rovaniemi, Lapponica-sali. Teemana luonnonvarojen käyttö ja luonnonsuojelu Lapissa. Lisätietoja: Saara Laivamaa, p. 046 810 7744, saara.laivamaa@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/59103.

Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys: n Luonto- ja kirjallisuusilta Kemissä su 23.4. klo 16.30 Kemin kulttuurikeskuksessa. Kanssamme keskustelevat Finlandia-palkitut kirjailijat Anni Kytömäki (mm. Kultarinta, Margarita) ja Jenni Räinä (mm. Metsä meidän jälkeemme, Suo muistaa). Järjestetään yhdessä Kemin tai-

18.3.

LUONTOMARSSI KUTSUU

Eduskuntavaalien alla 18.3.2023 marssitaan luonnon puolesta Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja monella muulla paikkakunnalla.

Ympäristöjärjestöjen yhteinen Luontomarssi muistuttaa tulevia kansanedustajia siitä, että suomalainen luonto ei voi hyvin ja tulevan hallituksen tehtävä on kääntää luontokato luonnon elpymiseksi.

Osallistu marssille ja anna ääni luonnolle, sillä vain yhdessä voimme tehdä näistä vaaleista luontovaalit!

Luontomarssin järjestävät Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Natur och Miljö, Ei polteta tulevaisuutta, Elokapina ja Climate Move.

luontomarssi.fi

deyhdistyksen kanssa. Maksuton tilaisuus on kaikille avoin. Selvitämme mahdollisuutta jakaa tilaisuus nettiin.

PIRKANMAAN PIIRI

Järjestösihteeri Sari Hämäläinen 040 930 4118, pirkanmaa@sll.fi

Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

n Seuraa kevään retkien ja tilaisuuksien tietoja Facebookissa ja verkkosivuilla: facebook.com/sllpirkanmaa ja sll.fi/pirkanmaa/tapahtumat.

Kyrön Luonto

n Pohjoisia maisemia -valokuva- ja runoilta ti 14.3. klo 19 Hämeenkyrön kirjastossa, Kyrönsarventie 16. Tilaisuudessa nähdään Jussi Viitalan ja Pyry Majasen valokuvia pohjoisen luonnosta. Vapaa pääsy. Järjestetään Hämeenkyrön Kirjaston Ystävät ry:n kanssa. n Yhdistyksen kevätkokous 29.3. klo 18 Hämeenkyrön kirjastossa, Kyrönsarventie 16. Lisätietoja: Anne Rantala, sihteeri, p. 041 503 6981.

Nokian yhdistys

n Talviretki 12.3. klo 11. Ketaranvuoren kumpuilevalle kallionlaelle ja mutkittelevalle polulle metsän siimekseen. Tapaamme Siuron koulun p-paikalla Kuljuntie 34. Varusteena lämmin vaatetus, talvijalkineet ja eväät. Retki sopii kaiken ikäisille. Oppaana on Kaija Helle. Lisätietoja: Kaija Helle, p. 044 017 7180, hellekaija@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/56759. n Kevätkokous 14.3. Tarkempi aika ja

paikka tarkentuvat myöhemmin, seuraa ilmoitteluamme. Lisätietoja: Keijo Rantanen, nokianluonto@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/59165/ n Kanalinturetki 25.3. klo 9. Maaliskuun lintukävely lumikenkäillen, patikoiden tai hiihtäen Kauniaisiin, Peltokankaanvuorelle. Oppaina Tarja Riihitupa ja Anne Viitalaakso. Ilmoittautumiset ja kyselyt tarkemmasta lähtöpaikasta Annelta p. 045 888 3720. Nokian Lintukoulun 20-vuotisjuhlan kunniaksi on joka kuukausi yhtenä lauantaina lintukävely tai -tapahtuma. Tapahtumamme ovat kaikenikäisille suunnattua, kaikille avointa ja maksutonta. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja: Nokian Lintukoulu, Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll. fi/tapahtuma/56585.

n Tikkakävely 2.4. klo 8–10 tikkakävely Siurossa. Knuutilan P-paikalla kokoontuminen. Oppaana Jarmo Koivisto, p. 040 083 8457. Lähtöpaikka ja -aika tarkentuvat lähempänä. Seuraa ilmoitteluamme! Lisätietoja: Jarmo Koivisto, p. 040 083 8457, nokianlintukoulu@gmail.com, sll.fi/tapahtuma/56591.

n Alasenlahden muutontarkkailua Taivalkunnassa ja kävely Vehkoperään 22.4. klo 10. Kokoontuminen klo 10 punaisen ladon lähellä (Lukkilantie 65). Huomioi parkkeeraus Taivalkunnantie 712. Tarkkailemme muuttavia ja paikallisia lintuja. Oppaana Jarmo Koivisto (p. 040 0838457) ym. PiLyn lintuharrastajat. Lisätietoja: Nokian Lintukoulu, Jarmo Koivisto, p. 040 083 8457 ja sll.fi/tapahtuma/57975.

n Roskatalkoot Nokianvirran rannalla

4.5. klo 18. Tehdään yhdessä kevätsiivous Nokianvirran rannalle Edeniltä kohti Sahanrantaa. Kokoontuminen Nokian sa-

tamassa (Paratiisikatu 2, Scandic Edenin ranta-alue), josta on saatavilla jätesäkkejä ja pienempiä muovipusseja. Erittäin suositeltavaa on ottaa omat hanskat ja mahdollinen roskanpoimija mukaan. Tervetuloa! Lisätiedot: Tanja Malmberg, nokianluonto@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/58809.

n Lintutarkkailua Pitkäniemen tornilla ja ja kävelyretki 6.5. klo 11-13. Oppaana

Anne Viitalaakso ym. PiLyn lintuharrastajat. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/56597.

n Retki Sarkolan Otajärvelle su 7.5. klo 12. Otajärvi sijaitsee Nokian ja Sastamalan rajalla, lähellä Kutalantietä. Alueella on kaksi luonnonsuojelualuetta ja lähellä Lapinvuoren Natura 2000 -alue Otajärvellä pesii useita uhanalaisia ja taantuvia lintulajeja. Nokian yhdistys on tehnyt yhdessä muiden tahojen kanssa Nokian kaupungille muistutuksen Tampereen Autokuljetus Oy:n lupahakemukseen kalliokiviaineksen louhimiseksi ja murskaamiseksi Otajärvenkalliolla. Suunnitelmat tarkoittaisivat maiseman peruuttamatonta vaurioitumista, pöly- ja meluhaittoja sekä ympärivuotista raskasta liikennettä Kutalantielle. Lisäksi on korkea riski maaperässä luontaisesti olevan arseenin liukenemisestä hulevesiin. Ota mukaan eväät ja sään mukainen vaatetus. Retki sopii kaiken ikäisille, mutta maastossa ei välttämättä ole helppoja kulkureittejä. Kävelemme Otajärven ympäri. Koska pysäköintiin on rajallisesti tilaa, pyydämme tulemaan kimppakyydeillä tai pyörällä. Lähempänä ajankohtaa varmistuu tarkka kokoontumispaikka. Seuraa ilmoitteluamme. Retki on maksuton. Lisätietoja: Emma Karimaa ja Kaija Helle, nokianluonto@gmail.com

ja sll.fi/tapahtuma/58902.

n Vuokkoretki Ruutanan luonnonsuojelualueelle 10.5. klo 18. Katsomme sini-, valko- ja keltavuokkojen sekä pähkinäpensaan ja muiden varhaisten kasvilajien kukintaa ja kuuntelemme kevätillan lintuja. Tapaamme Siurossa Haukankadun P-paikalla. Tiedustelut oppaana toimivalta Kaija Helteeltä, p. 044 017 7180 tai hellekaija@gmail.com. Lisätietoja: sll. fi/tapahtuma/56763.

n Kevätretki Isojärven kansallispuistoon 27.5. klo 9–18. Kansallispuiston luonto on monipuolista vaihdellen jyrkkärinteisistä kallioista niitä rytmittäviin vanhoihin metsiin ja majavien muokkaamiin vesistöihin. Varusteena sään mukaiset varusteet ja kosteuden kestävät jalkineet sekä lounaseväät nuotiolla. Kuljemme bussilla, josta veloitamme 20 euroa käteisellä bussissa. Lähtö Nokian Pirkkalaistien turistipysäkiltä 8.50. Mukaan voi tulla myös Tampereen Keskustorilta klo 9.20. Oppaina ovat Anne Hirvonen ja Kaija Helle, jolle tiedustelut ja ilmoittautumiset hellekaija@gmail.com tai 044 0177180. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/56767.

Tampereen yhdistys

n Kevätkokous 5.4. klo 18 Pääkirjasto Metson Pihlaja-salissa ( Pirkankatu 2, 33101 Tampere). Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarkemmin käsiteltäviin asioihin voi tutustua nettisivuillamme sll.fi/tampere. Kokoustilaisuuden aluksi mahdollinen yleisöesitelmä. Lisätietoja: sll.tampere@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/58816.

Virtain-Ruoveden yhdistys

OPI LÖYTÄMÄÄN LIITO-ORAVA

Tervetuloa tutustumaan liito-oravan kartoitukseen maastossa. Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää kahdeksan koulutustilaisuutta kevään 2023 aikana.

Maastokohdepaikkakunnat ja ajat (kesto 3 tuntia):

n Turku/Kaarina tiistai 28.3. klo 9–12 ja 16–19

n Lahti torstai 13.4. klo 9–12 ja 16–19

n Joensuu ti 18.4. klo 9–12 ja 16–19

n Kajaani ti 25.4. klo 9–12 ja 16–19

Tilaisuudet ovat osa Liito-orava-LIFE-hanketta. Tilaisuuksissa tutustutaan liito-oravan elinympäristöön ja opetellaan tunnistamaan elinympäristöpiirteitä, harjoitellaan papanoihin perustuvaa kartoitusta sekä käydään läpi keskeisiä seikkoja, joita tulee huomioida liito-oravan elinolosuhteiden turvaamisessa.

Kouluttajana toimii FT biologi Ari Jäntti (SLL). Jokaiseen tilaisuuteen mahtuu mukaan korkeintaan 30 ensimmäistä. Varaa mukaan maastovarusteet, säänmukainen pukeutuminen, saappaat, sadevarusteet ja mahdolliset muistiinpanovälineet ja omat eväät. Perumiset on syytä ilmoittaa mahdollisimman pian järjestäjälle.

Ilmoittaudu: https://q.surveypal.com/Liito-oravaLIFE-kartoituskoulutukset-kevat-2023

Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Lisätietoja Liito-orava-LIFE-hankkeesta löytyy sivulta metsa.fi/projekti/liito-orava-life ja sll.fi/liito-orava

Lisätiedot: Luonnonsuojeluliitto, Liito-orava-LIFE, hankekoordinaattori Ari Jäntti, ari.jantti@sll.fi, p. 040 774 1983

1/2023

POHJANMAAN PIIRI

Piirisihteeri Marjo Lehtisalo, 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi

Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki

Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

POHJOIS-KARJALAN PIIRI

Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi

Postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi

Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI

Toiminnanjohtaja Kirsi Eskelinen, 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi

Toimisto: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu

Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto

Pohjois-Pohjanmaa

Lakeuden luonto

n Tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Toimialue: Liminka, Lumijoki, Tyrnävä. Lisätietoja Facebookista ja Instagramista.

n Yleisöluento 15.3. klo 18 Liminganlahden luontokeskuksella, Rantakurvi 6. Luennoitsijana Sami Timonen, aiheena mustapyrstökuirit. Lopuksi kevätkokous. Kahvitarjoilu.

n Pöllöretki spontaanisti, seuraa Lakeuden luonto ry:n Facebook- ja Instagram-ilmoittelua.

n Hiihtoretki Hentilän laavulle tai Rokkoon 18.3. klo 12. Kokoontuminen Lumijoen Varjakan kalasatamassa.

n Yleisöluento 25.3. klo 13 Liminganlahden luontokeskuksella. Esiintyjänä Mikko

Virta, aiheena Viron upeat luontokohteet. Yhteistyössä Oulun Tuglas-seuran kanssa.

n Linnunpönttötalkoot 31.3. klo 18 Limingan seurakuntatalon parkkipaikalla ja Ilkan laavulla Pappilantie 6. Tule tekemään oma pönttö pihallesi. Paikan päällä kaikki tarvikkeet, jos mahdollista, niin ota oma vasara ja työhanskat mukaan.

n Linturetki seudun hyville lintukohteille vapun tienoilla, ks. tarkemmat tiedot lähempänä.

n Tornien taisto 6.5. klo 5 alkaen Temmesjoen lintutornilla. Tervetuloa!

POHJOIS-SAVON PIIRI

Aluesihteeri 040 848 2869, pohjois-savo@sll.fi

Toimisto: Luontotupa, Puijonkatu 15, 70100 Kuopio. Avoinna ma–to klo 13–17

Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi, Instagram: Pohjois-Savon LS-piiri

Kuopion luonnon ystäväin yhdistys

n Kuopion metsät – luontoilta 7.3. klo 18 Luontotuvalla, Puijonkatu 15. Vieraanamme on kaupunginmetsänhoitaja Heikki Soininen. Keskustellaan, miten kaupungin metsien monimuotoisuutta voidaan edistää. Tarjoilua. Etäosallistumislinkki osoitteesta: tapahtumat@klyy. fi. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, 044 289

2220, tapahtumat@klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/58942.

n Kevätvuosikokous 13.3. klo 18 Kuopion museolla, Museokatu 1. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, p. 044 289 2220, tapahtumat@klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/58938.

n Mikrobien tunnistaminen ja mikrobikasvuston toteaminen asumisterveystutkimuksissa – luontoilta 14.3. klo 18 Luontotuvalla, Puijonkatu 15. Mikrobeista meille kertoo Maija Kirsi. Kahvi- ja teetarjoilua. Etäosallistumislinkki osoitteesta: tapahtumat@klyy.fi. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/58343.

n Lintukerhon kevätkokous 20.3. klo 18 Luontotuvalla, Puijonkatu 15. Tilaisuuden lopuksi Eelis Rissanen esittelee valokuvia Varanginvuonon lintukuvausretkeltään. Kahvi-/teetarjoilu. Tervetuloa! Lisätietoja: lintukerho@klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/58612.

n Patojen purkaminen ja virtavesien ennallistaminen – luontoilta 21.3. klo

18 Luontotuvalla (Puijonkatu 15). Aiheesta kertoo Petri Nieminen. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan sekä nauttimaan kahvia tai teetä lisukkeineen. Voit myös osallistua etänä. Etäosallistumislinkki osoitteesta: tapahtumat@klyy.fi.

Lisätietoja: Pekka Tenhunen, p. 044 289 2220, tapahtumat@klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/58451.

n Linnunpönttöpäivä 25.3. klo 10–13 Luontotuvalla, Puijonkatu 15. Tule nikkaroimaan pikkulinnunpönttö, autat asuntopulassa olevia kolopesijöitä! Saat pöntön ja ripustus- sekä hoito-ohjeet veloituksetta mukaasi! Lisätietoja: lintukerho@klyy.fi. Lisätietoja: Mervi Hyvönen, tapahtumat@klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/58618.

n Talventörröttäjät-luontoilta 28.3. klo 18 Luontotuvalla, Puijonkatu 15. Lumen päällä näkyviä kasveja ja heiniä esittelee Kaisa-Maria Remes. Kahvi- ja teetarjoilua. Etäosallistumislinkki osoitteesta: tapahtumat@klyy.fi. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, tapahtumat@klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/58646.

n Perheluontoilta museolla 4.4. klo 18 museon monitoimitilassa ja lasten puuhahuoneessa (Museokatu 1). Mukavaa puuhaa lapsille. Suunnitellaan lasten ja nuorten toimintaa vanhempien kanssa. Lisätietoja: Petri Tabell, p. 045 7835 0596, petri.tabell@klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/58655.

n Nojatuolisafari Keniaan -luontoilta 11.4. klo 18. Luontotuvalla. Kenian maisemia ja eläimiä esittelevät Roseanna ja Noora Avento. Tarjoilua. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, tapahtumat@klyy.fi, sll.fi/ tapahtuma/58650.

n Sääksisäätiön näyttelyn avajaiset ja luontoilta kalasääskien elämää ti 14.3. klo 18–19.30 Luontotuvalla, Puijonkatu 15. Tapio Osala kertoo kuvin ja sanoin kalasääskistä ja niiden tutkimuksesta. Tarjoilua.Etäosallistumislinkki osoitteesta: tapahtumat@klyy.fi. Lisätietoja: Mervi Hyvönen, lintukerho@klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/58632.

n Tornien taisto 6.5. klo 5–13. Lintukerholaiset ovat tervetulleita vierailemaan kisatorneissa, esim. Patalahden tornilla. Lisätietoja: lintukerho@klyy.fi sekä Mervi Hyvönen, lintukerho@klyy.fi ja sll.fi/ tapahtuma/58695.

n Perheluontoretki Korkeakoskelle ja Patalahden lintutornille 6.5. klo 10. Kokopäiväretki linja-autolla. Retki on tarkoi-

MIKÄ OLI LEHDEN

PARAS JUTTU?

Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa sll.fi/parasjuttu

>

Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen: Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki.

1. 2.

Tule mukaan!

Kevät on retkien aikaa, Luonto yllättää uudella tavalla, kun asiantuntevat oppaat kertovat kevääseen heräävästä luonnosta ja lajeista. Samalla voit tavata muita luonnonystäviä ja kysellä yhdistyksen toiminnasta.

Tapahtumakalenterissa on lukuisia yhdistysten kevätkokouksia. Mitä kummaa niissä oikein tapahtuu ja miten ne koskettavat lehden lukijaa? Kevätkokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille. Niissä käsitellään sääntömääräisiä asioita, mutta tärkeintä on vuoden toiminnan suunnittelu! Rohkeasti siis mukaan.

3.

n Kevätkokous ma 20.3. klo 18. Kohtaamispaikka Aleksiina (Urheilutie 1, Ruovesi). Tervetuloa! Lisätietoja: sihteeri Niina Mannila, niina.mannila@outlook.com.

tettu koko perheelle. Lähtö aamulla klo 10 Kuopiosta Maljalahdenkadun bussipysäkiltä (kaupungintalon takaa), paluu klo 18 mennessä. Tarkempia lisätietoja täydentyy verkkosivuillle. Ilmoittautumiset: Petri Tabell, petri.tabell@klyy.fi, p. 045 783 505 96. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/58640.

n Lintukävely Silmäsuolla 28.5. klo 8–10. Kuunnellaan ja katsellaan alkukesän lintuja. Osoite: Mustamäentie 61, Kuopio (Paikalla toimii myös lennokkikerho ja RC-crossirata ”ScrapHill”). Lisätietoa saat osoitteesta lintukerho@klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/58622.

SATAKUNNAN PIIRI

Aluesihteeri Karri Jutila, 044 0211 838, satakunta@sll.fi

Postiosoite: Otavankatu 5, 28100 Pori

Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

Jokilaakson Ympäristöyhdistys

n Talvirieha 11.3. klo 13–15 Oksasella

Sääksjärvellä Madekalliontie 183, Kokemäki. Yhdistys tarjoaa kuumaa mehua ja tikkupullaa. Makkaranpaistomahdollisuus, Raikuli-majavan metsäbingo.

n Keväinen linturetki 7.5. Puurijärvelle ja ympäröiville pelloille. Tarkemmat tiedot lähtöajoista ja kuljetuksesta yhdistysten omilla kanavilla. Järjestetään yhdessä Porin Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa.

UUDENMAAN PIIRI

Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 258 0598, ursula.immonen@sll.fi

Erityisasiantuntija Lauri Kajander, 045 1140 088, uusimaa@sll.fi

Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki

Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton

Uudenmaan piiri). Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat

n Piirin kevätkokous 20.4.

n Seuraa Uudenmaan tapahtumia: sll.fi/ uusimaa/tapahtumat

Espoon ympäristöyhdistys

n Lepakkoretki huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa. Luomuviljelyyn tutustuminen PienenKylän maatilalle Takkulaan, Perheretki touko-kesäkuussa, yhteisretki Helsyn kanssa. Muitakin tapahtumia on suunnitteilla, mm. jättipalsamin kitkentätalkoita. Tarkkaile sivujamme sll.fi/espoo

n Espyyn kevätkokous ja esitelmä: Villiyrttien keruu ja hyödyntäminen 24.3. klo 18 Sello-salin Akseli-salissa. Anna Nyman pitää esitelmän Villiyrttien keruu ja hyödyntäminen. Ilmoittaudu mukaan. Lisätietoja: Anni Simola, p. 040 5122 338, espoo@sll.fi. Ja sll.fi/tapahtuma/59122.

n Espyy esittäytyy – Suomenojan lintupäivänä 6.5. klo 10–16. Pidätkö linnuista, merestä ja luonnosta? Tule tutustumaan yhdistykseemme. Olemme mukana Suomenojan luonnon järjestämässä tapahtumassa. Allas on ainutlaatuinen paikka nähdä harvinaisia vesilintujamme. Tornien taistossa lintutarkkailijat kilpailevat kuinka paljon löytyy eri lintulajeja. Lisätietoja: Anni Simola, p. 040 5122 338, espoo@ sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/59131.

n Kukan päivän perheretki Träskän-

Luonnonsuojelija 1/2023

dan puistoon 13.5. klo 11. Kartanon alueella voi ihailla kevätkukkia! Retki sopii kaikenikäisille! Ota halutessasi mukaan eväät. Tervetuloa! Lisätietoja: Paula Mertsalmi, p. 040 5415 723, paula.mertsalmi@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/59134.

n Taimien vaihto ja myynti Villa Apteekin pihalla 16.5. klo 16, os. Pappilantie 5. Tule vaihtamaan tai myymään omia taimiasi! Mukana myös puutarhuri neuvomassa. Lisätietoja: Leena Kauppila, p. 044 599 5757, espoo@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/59142.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys:

n Kevätkokous ja esitelmä ma 3.4. Tieteiden talolla salissa 104 (os. Kirkkokatu 6). Esitelmä klo 17.30, kevätkokous klo 18.15. Tervetuloa! Lisätietoa: www.sll.fi/ helsinki/tapahtumat

n Näiden lisäksi keväälle on suunnitteilla ainakin pönttötalkoot, Torpan pääsiäistulet, kasvikurssi sekä retki Pentalaan. Toteutamme retkiä ja muita tapahtumia myös lyhyellä varoitusajalla eli kannattaa seurata tapahtumakalenteria: www.sll.fi/helsinki/tapahtumat

n Puiden ja puuvartisten kasvien talvitunnistusta Malmin hautausmaalla 18.3. klo 13. Paikka: Sisäänkäynti Pihlajamäentiellä, bussipysäkki H3248. Kesto n. 2–2,5 h. Pukeudu sään mukaan. Retki on helppokulkuinen. Retkelle mahtuu 20 osallistujaa. Ilmoittaudu viimeistään 15.3. verkkosivujen kautta! Lisätietoja: Heidi Rantalainen, Leena Mikola, p. 050 383 9318, heidi.rantalainen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/58357.

n Luonto- ja liikuntaretki Malminkartanon kuntoportaille ja huipun lähiluontoon 15.4. klo 13. Lähdemme klo 13 portaiden alkupäästä mäen itäpuolelta. Mäen toiselta puolelta johtaa loivempi hiekkatie huipulle. Jos haluat helpommalle osuudelle, ilmoittaudu: reijonenmirja@

gmail.com. Kuulemme Malminkartanon tilanteesta ja tutustumme täyttömäen luontoon. Varusteet: Säänmukainen vaatetus ja ylimääräistä lämmintä mukaan. Mukaan kannattaa ottaa kiikari ja vähintään vesipullo. Säävaraus. Vaativuus: Uudistetuissa portaissa on 347 askelmaa. Lisätietoja: Mirja Reijonen ja Juha Karsikas, 0501420, reijonenmirja@gmail.com, sll.fi/tapahtuma/58419.

n Luonto- ja liikuntaretki Lauttasaaren kuntoportaille ja lähiluontoon 3.5. klo 17.30. Paikka: Lauttasaaren liikuntapuisto, Lahnalahdentie 4. Tervetuloa testaamaan Pyrkän portaat ja tutustumaan Pohjois-Lauttasaaren kevätluontoon! Lähtö klo 17.30 Katajaharjuntien Koivusaarentien pysäkiltä H1039. Voit myös tulla suoraan kuntoportaiden alapäähän. Tarkkailemme kevään heräämistä ja kuulemme Lauttasaaren rakentamistilanteesta. Säävaraus. Varusteet: Säänmukainen vaatetus ja ylimääräistä lämmintä mukaan. Mukaan kannattaa ottaa kiikari ja vähintään vesipullo. Vaativuus: Keskivaativa. 75 metriä pitkät portaat ovat helpot; vain 148 askelmaa. Puistokävelyosuus on tasamaata. Lisätietoja: Mirja Reijonen ja Juha Karsikas, 050 1420, reijonenmirja@gmail. com, sll.fi/tapahtuma/58457.

n Geologiaretki Sipoonkorven hiidenkirnuille 13.5. klo 11. Vaellus Sipoonkorven poikki lännestä itään. Reitin varren nähtävyydet: Vantaan puolen hiidenkirnu, Brännbergetin kaksoiskirnut, Nuotiokallio, Grytbergetin eteläpuolen tasakalliokirnu, Helgträskin pohjoisosan kohdalla Knutersintielle. Tietä pitkin ravintola Tilan luo (Hagen). Geologiaoppaana Antti Salla. Retki on maksullinen. Noin 7 km retki on vaativa eikä sovellu liikuntarajoitteisille. Säävaraus! Varapäivä 10.6. Ilmoittautumislomake avataan maaliskuussa. Ajat, paikat ja muut tiedot varmistetaan myöhemmin. Lisätietoja: Mirja Reijonen

ja Harri Nygren, 0501420, reijonenmirja@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/58964. n Luonto- ja liikuntaretki Savelanpuiston kuntoportaille ja lähiluontoon 23.5. klo 17.30. Lähdemme Pihlajistosta Pyynikintien päästä klo 17.30 ja laskeudumme portaat Savelanpuistoon. Tarkkailemme kevään merkkejä kävelemällä Longinojalle asti ja kävelemme takaisin. Säävaraus. Varusteet: Säänmukainen vaatetus ja kaiken varalta ylimääräistä lämmintä mukaan; lisäksi kiikari ja vähintään vesipullo. Vaativuus: Keskivaativa. Portaissa on 179 askelmaa. Lisätietoja: Mirja Reijonen ja Juha Karsikas, 050 1420, reijonenmirja@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/58860.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys n Yhdistyksen kevätkokous ma 20.3. Keravan lukiolla, luokka 1.15. Pääsemme kuulemaan kirjailija Tiina Raevaaran puheenvuoron klo 17.30 alkaen ja klo 18 alkaa kokous. n Rörstrand-Högmo-retki su 28.5. Retkestä enemmän lähempänä. Lisätietoja: pj Marju Kortemäki, p. 040 536 2567.

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys n Lohjan Luontokuvailta 2023 10.3. klo 18 Laurentius-salissa, Kirkkokatu 6. Illan aikana nähdään kuvaesitykset Juha Syvärannalta aiheenaan meritunturit sekä Jessica Haapkylältä, joka kertoo valtameristä ja ilmastonmuutoksesta. Lippujen hinnat: aikuiset 10 €, lapset 5 €. Lippuja voi ostaa ennakkoon Putiikki Oiva Elosta (Karstuntie 2) tai Fimakasta (Laurinkatu 43). Lisätietoja: ry, Pro Luontokuva ry, Hannele Ilomäki-Piirilä, ja sll.fi/tapahtuma/58353. n Kevätkokous to 23.3. klo 18–20 Lohjan pääkirjaston Järnefeltinsalissa. Kokouksen yhteydessä esitelmä, tarkemmat tiedot lähempänä kokousta. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/58990.

n Maaseuturetki Kilpiän tilalle Lohjan

Pusulaan 15.4. klo 10–12. Lähtö Lohjan kirkkokentältä (Sibeliuksenkatu) kimppakyydein klo 9.15. Kiertelemme luomuviljatilan mailla, tutustumme peltometsäviljelyyn, istutamme ehkä uusia puita. Ota omat eväät ja kumisaappaat mukaan. Kilpiän tilalta voi halutessa jatkaa läheiselle Töllin myllylle ostoksille. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/58994.

n Lempoonkorven lintu- ja luontokävely 21.5 klo 8. Retkelle voi lähteä polkupyörillä Moision päiväkodin luota, os. Kurjenkatu 12-14. klo 8. Kokoontuminen klo 8.15 Lempolantien ja Saukkolantien risteyksessä, josta jatketaan kävellen. Autot voi jättää Lempolan pallokentän reunaan (os. Lempolantie). Kesto n. 3 h. Mukaan kumisaappaat tai vedenpitävät jalkineet sekä omat eväät. Oppaana biologi, lintuharrastaja Aki Mettinen Hakista. Lisätietoja Hannele Ilomäki-Piirilä, p. 050 592 4950 ja sll.fi/tapahtuma/59000.

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys

n Maaliskuussa mahdollisesti linnunpönttöjen tekoa, seuraa kalenteria.

n Roskatalkoot ja opastusta lajitteluun la 22.4. klo 12–15 Mäntsälän keskustassa. Lisätiedot Mirkalta, p. 040 7238 223. n Retki Sahajärven metsiin to 25.5. klo 18.30 Mäntsälässä. Mahdollisuus lintujen tarkkailuun, omat eväät. Ilmoittautuminen edelliseen iltaan mennessä Satsalle, p. 044 0621 940.

Vantaan yhdistys

n Origameja vasta-alkajille 19.3. klo 12 Vantaan luontokoululla, Sotungintie 25 A. Oletko koskaan taitellut origamikukkia?

Aloitamme aivan alkeista ja pitäydymme helpoissa malleissa. Tarvikkeet löytyvät paikan päältä. Ilmoittaudu viim. ma 13.3. Lisätietoja: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/59083. n Pönttötalkoot! 23.4. klo 10 Vantaan luontokoululla, Sotungintie 25 A. Tule helpottamaan lintujen asuntopulaa. Rakennusmateriaalit ja välineet löytyvät paikan päältä ja rakentamasi pöntön saat mukaasi. Lisäksi on tarjolla omatoiminen luontopolku. Luontopolun aiheena ovat aistit. Makkaraakin kannattaa varata mukaan. Tapahtuman ajan on auki myös luontokahvila! Lisätietoja: Jouni Lamminmäki, Veera Piironen, jouni.lamminmaki@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/59079.

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI

Aluepäällikkö Hannu Klemola, 040 3725 301, 02 2355 255, varsinais-suomi@sll.fi

Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku

Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, Facebook: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys n Linturetki 28.5. Linturetkioppaana Arto Kalliola. Ohjelma tarkentuu lähempänä. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/57791.

Paimion seudun ympäristöyhdistys n Lintukävely Askalankoskella la 27.5. Luontoretkeilu pitää kehon ja mielen terveenä. Linnut heräävät aikaisin, joten lähdemme liikkeelle klo 7 Askalan vesivoimalan p-paikalta. Takaisin tullaan noin klo 9. Vetäjänä Rauno Tuomikoski. jolle ilmoittautumiset, p. 040 592 3908.

n Ketoleiri ti 11.7.–su 16.7. Askalankoskella. Alkaa klo 10. Leirillä hoidetaan Pai-

mionjokilaakson arvokasta perinnemaisemaa. Niittoa, haravointia ja riukuaidan tekoa.Kyse on todellisesta helmestä, jota sinäkin pääset nyt ihastelemaan ja hoitamaan! Leirille voi osallistua koko viikoksi (ti-su), päiväksi tai tulla vain hetkeksi tutustumaan. Töistä vastaa leirinjohtaja Rauno Tuomikoski ja ruoasta leirikokki. Majoitus omissa teltoissa tai Ketotalon yläkerrassa (lattiamajoitus). Saunaan ja uimaan pääsee joka päivä läheiselle Ankkalammelle! Ota mukaan yöpymisvarustus sekä työtä kestävä ja säihin sopiva vaatetus. Ruokailuvälineet löytyvät Ketotalolta. Askalankosken Ketotalo toimii leirin tukikohtana, os. Voimalantie 116, Paimio. Pysäköinti Paimion itäpuolella. Bussilla pääsee Turusta ja Helsingistä Paimion Nesteelle. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, kuinka pitkään aiot olla leirillä, tarvitsetko kuljetusta bussipysäkiltä ja mahdollinen erityisruokavalio. Jos et pääsekään, peruutathan ilmoittautumisesi. Ilmoittautumiset: otso.helenius@gmail.fim, p. 044 0889 566. Lisätietoja ja tarkemmat tiedot yhdistyksen sivuilta ja Facebookista.

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys

n Kevätkokous 29.3. klo 18 Raision kaupungintalon Csongrad-salissa. Aluksi Perinnemaisemayhdistyksen toiminnan esittely ja kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lisätietoja: Marja Hietala, lsy@raisionjoki.fi, sll.fi/tapahtuma/59045.

n Pönttötalkoot 4.4. klo 17–20. Tervetuloa Friisilän verstaiden pihapiiriin (Hulvelankatu 35, 21200 Raisio) rakentamaan linnuille koteja! Samalla voit tutustua luontonäyttely Pajupilliin. Yhdistys tarjoaa opastuksen sekä rakennusmateriaalit ja -välineet. Voit kuitenkin ottaa mukaan myös omia työkaluja. Lisätietoja: Kari Loikas, kari.loikas@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/59049.

n Tiirailuillat Raisionlahden lintutornilla keskiviikkoisin 12.4., 19.4. ja 26.4. klo 18–20. Paikalla on lintuharrastajia kaukoputkineen ja kiikareineen, joten voit tulla mukaan, vaikkei omia välineitä olisikaan. He vastaavat kysymyksiin, näyttävät lintuja ja kertovat havainnoista. Lisätietoja: Kauko Häkkilä, kauko.hakkila@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/59059.

n Keväinen iltaretki 7.5. klo 18 Petäsmäen metsään ja Somersojan purolle. Katsellaan, kuunnellaan ja haistellaan kevättä. Omat eväät voi ottaa mukaan. Tarkempaa tietoa myöhemmin! Lisätietoja: Marja Hietala, lsy@raisionjoki.fi ja sll.fi/tapahtuma/59065.

n Kevätretki Salon ja Someron suunnalle 27.5. klo 9. Lähdemme museo Harkon (Nallinkatu 2) edestä klo 9. Vierailemme ensin Ilolan arboretumissa, minkä jälkeen suuntaamme Someron luontokohteisiin, mm. Iso-Valkee-järvelle. Paluu klo 18 mennessä. Ohjelma tarkentuu, seuraa ilmoittelua verkkosivuilla, Facebookissa ja Instagramissa! Lisätietoja: lsy@raisionjoki.fi ja sll.fi/tapahtuma/59069.

Uudenkaupungin seudun ympäristoyhdistys

n Yhdistyksen vuosikokous ja luontoesitelmä ke 8.3 klo 18 Kräkin talossa Uudessakaupungissa. Esitelmä yhteistyössä Vakkaopiston kanssa.

n Opastettu talvilintukävely la 11.3.

Lähtö Uudenkaupungin Pakkahuoneen (os. Pakkahuoneentori 1) pysäköintialueel-

ta klo 9. Kesto noin kaksi tuntia. n Linnunpönttötapahtuma la 15.4. klo 10 Uudessakapungissa.

n Iltaretki Taivassalon Hakkenpäässä la 6.5. Lähtö Hakkenpään sataman pysäköintialueelta klo 17. Kesto n. kolme tuntia.

LUONTO-LIITTO

Toimisto: Mannerheimintie 109, 00280 Helsinki, p. 09 648 4420 Seuraa: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä @luontoliitto

n Liittovaltuuston kevätkokous 15.4. Turussa. Paikkaa ei ole vielä vahvistettu. Ilmoittautumiset: sami.saynevirta@luontoliitto.fi

n Liittokokous 6.5. Turussa. Kokouksen paikkaa ei ole vielä vahvistettu. Ilmoittautumiset: sami.saynevirta@luontoliitto.fi n Ympäristötoimintaleiri 14.–18.6. Kesäleirillä yhdistyvät luonnon ennallistamistyöt, ympäristökriiseihin ja ihmisoikeuksiin liittyvät workshopit, paneelit ja fasilitoidut keskustelut sekä taidelähtöisiä menetelmiä. Lisätiedot: elo.vanhanen@luontoliitto.fi

Uudenmaan piiri

n Leirinohjaajakoulutus Helsingissä 10.–12.3. Östersundomin leirikeskuksella pätevöidyt ohjaamaan leirejämme. Kurssi on ilmainen kesäksi leirinohjaajaksi hakeville. Ilmoittaudu luppi.fi:n tapahtumakalenterin kautta.

n Vegaanikokkikurssi 18.3. Helsingissä Pasilan veturitalleilla. Opit kokkaamaan isommallekin porukalle. Kurssi on erityisen tarpeellinen, jos haluat kokiksi leireille. Kurssin vetää kokenut leirikokki ja kouluttaja Aino Haavisto. Tarkemmat ajat päivitetään sivuillemme myöhemmin.

n Leirinjohtajakurssi 18.3. Veturitalleilla pidettävällä kurssilla opit kaiken olennaisen leiriemme johtamisesta. Kurssin kouluttajana on Lotta O. ja ruoista vastaa vegekokkikurssilaiset. Ilmoittaudu luppi.fi:n tapahtumakalenterin kautta.

n Lupin, Enyn ja Valun kevätkokoukset 30.3. klo 18 Pasilan veturitalleilla. Myös etäosallistuminen on mahdollinen, kts. Kokouslinkki luppi.fi:stä.

n Kotaretki Repovedelle 24.–26.3. Majoitumme meille varatuissa kodissa. Lauantaina vaellamme n. 6 km kodalta toiselle ja tutustumme luonnonnähtävyyksiin. Retki sopii jo hieman retkeilleille. Ilmoittaudu: retkiryhma.pkseutu@luontoliitto.fi.

n Retki äänestyskopille ja nuotiokahveille 28.3. Tapaamme Vuosaaren metroasemalla, josta siirrymme lähimmälle ennakkoäänestyspaikalle, jossa voi äänestää.

Sen jälkeen suuntaamme Uutelaan, jossa teemme nautimme pientä syötävää nuotiotulen ääressä. Ilmoittaudu luppi.fi:n tapahtumakalenterista.

n Linturetki Viikkiin 27.4. Tavataan heti aamuvarhaisella, klo 05 Viikon koetilalla,

josta kävelemme yhdessä Hakalan torniin. Ilmoittaudu mukaan; lup@luontoliitto.fi.

n Nuorten vappuretki Savonlinnaan 28.4.–1.5. Ilmoittaudu mukaan: retkiryhma.pkseutu@luontoliitto.fi.

n Vesiötökkäretki Lohjan Porlaan 18.5. Tutustutaan viisipiikin ja tassiluteen kotilampareisiin ja muihin pikkueläimiin haavien ja seulojen avulla. Retki soveltuu kaiken ikäisille. Kumpparit jalkaan! Tapaaminen klo 11 Liessaarenkadun päässä. Ilmoittaudu: lup@luontoliitto.fi.

n Ratsastusretki Viroon, Muhun saarelle 16.–20.6. Matkaamme Tihusen tilalle lautalla ja bussilla. Hinta 200e, sis. matkat, majoituksen, oppaan palvelut ja aamiaiset paikan päällä. Ratsastusretket, muut palvelut ja ruokailut päätät ja maksat erikseen. Oma matkavakuutus on pakollinen. Vain Luonto-Liiton jäsenille. Retken vetää Ina R. Ilmoittaudu: lup@luontoliitto. fi ja tapahtumakalenterin kautta. n Kesän nuortenleirit Hangon Bengtsårissa. Kauniilla saarella koet luontoelämyksiä turvallisessa porukassa ja tutustut uusiin ystäviin. Retkeillään, tehdään ympäristötaidetta ja hengaillaan. Talkooleirillä niitämme leiripaikkamme viereistä perinneniittyä, kunnostamme leiripaikkaamme ja pakkaamme kesän leiripaikan talvikuntoon. Ja taas chillailemme nuotiolla. Katso lilmoittautumisohjeet: luppi.fi/leirit.

Luontoleirit 2009–2011 syntyneille: 5.–11.6. Niemennokka, 1.–7.7. Sofianlehto, 13.–19.7. Lahdenpohja

Luontoleirit 2006–2009 syntyneille: 7.–14.7. Sofianlehto, 19.–26.7. Sofianlehto Talkooleiri n. 15–28-vuotiaille: 7.–12.8. Sofianlehto

Laita kalenteriin myös Benkun syysloman leiri 16.–19.10.!

n Töitä tarjolla kesäleireillä: Vielä ehdit hakea kesäleireillemme töihin. Etsimme päivä- ja yöleireillemme johtajia, ohjaajia, kokkeja, apukokkeja ja apuohjaajia. Virallisen hakuajan jälkeenkin paikkoja on vielä tarjolla esimerkiksi peruutuksien vuoksi. Tsekkaa siis luppi.fi/leirille-toihin.

n Töitä tarjolla luontokerhoissa: Yhteen kerhoon mahtuu n. 10 lasta. Kerhot kokoontuvat pääasiassa koulun tiloissa kerran viikossa, lukuvuoden ajan. Ohjaajan korvaus on n. 160e/kk. Lisätietoja: lup-lapset@luontoliitto.fi.

n Töitä tarjolla perheretkillä: Ideana on tarjota perheille ns. matalan kynnyksen opastettuja luontoretkiä ja -hetkiä, jotka sisältävät monenlaista hauskaa tekemistä! Etsimme myös ohjaajia Helsingin työväenopiston kanssa yhdessä tehtäville perheretkille ensi lukukaudeksi. Jos kiinnostuit niiden ohjaamisesta, on sinulla mahdollisuus päästä toukokuun retkelle 27.5. tutustumaan apuohjaajan ominaisuudessa. Opisto tekee kanssasi sopimuksen ja hoitaa palkanmaksun. Laita viestiä; lup-lapset@luontoliitto.fi

7 kevätretkivinkkiä

KEVÄT ON RETKEILYN kulta-aikaa. Helsingissä asuva Mirja Reijonen, 79, on retkien järjestämisen konkari. Nyt Reijonen kertoo, miten hän itse saa eniten irti kevätretkeilystä. Ota vinkit haltuun ja suuntaa kevätluontoon!

Reijonen järjestää Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksessä 18 retkeä vuodessa. Aktiivinen ja oma-aloitteinen vapaaehtoinen valittiinkin Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden vapaaehtoiseksi 2022.

Kasvien herkät vaiheet

Maaliskuussa Reijonen etsii ensimmäiset sentin mittaiset kevätkynsimöt ja nuppineulanpään kokoiset pähkinäpensaan emikukat.

”Niitä en olisi ikinä keksinyt ilman opastettuja luontoretkiä.”

Kasvien talvehtimisruusukkeet ilahduttavat häntä joka vuosi.

”Kuvaan niitä joka kevät ja yritän seurata, mikä niistä sikiää. Kevätkynsimön minimaalinen, mutta täydellisen kaunis tyviruusuke saa minut haltioituneeksi. Hämmästyttävän kaunis ruusuke on lutukalla, jota pidetään rumana rikkakasvina.”

Koska Reijonen käy samoilla kuvauspaikoilla pitkin kesää, hän tietää, mitä kasveista tulee.

2

Tervetuloa linnut!

Keväällä otetaan vastaan etelästä saapuvat linnut. Reijonen iloitsee suuresti, jos liejukana tulee Vuosaaren golfkentän lammelle tai laulujoutsen Porvarinlahdelle. Aina

on odotettavaa ja seurattavaa eikä yksikään kevät ole toisensa kaltainen.

yhden! Tesmayrttiä en ole enää kuuteen vuoteen löytänyt. Luontokatoa pahimmillaan, mutta miksi? Siihen etsin vielä vastausta”, hän pohtii.

7

Pukeudu lämpimästi keväälläkin

Reijonen retkeilee kaikkina vuodenaikoina.

Vieraile vieraskasvipaikoilla Haitalliset vieraskasvilajit vievät elintilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta.

”Jo huhtikuussa jättipalsamin isot sirkkalehdet alkavat näkyä. Iloitsen, jos edellisten vuosien kitkennän vaikutus näkyy niiden määrässä.”

Rauha käärmeiden kanssa

Käärmeet kuuluvat kevääseen, mutta moni pelkää niitä. Reijosen naapurissa asuva luontokuvaaja opetti hänet katsomaan kyitä uusin silmin: ei inhoten vaan ihaillen.

”Talvipesistään juuri ulos tulleet kyyt viettävät pitkiä aikoja kerällä auringossa, ja niitä on silloin helppo kuvata. Nautin niiden kauniista yksilöllisistä kuvioista.”

3 4

Tarkkaile muutoksia

Reijonen käy huhti-toukokuussa tarkastamassa Helsingin Mustavuoren lehdon tilanteen. 1970-luvulla siellä kasvoi runsaasti keltavuokkoa. Kun hän alkoi kuvata vuonna 2008 digikameralla lempipaikkojaan, keltavuokkoa oli vielä isoinakin laikkuina.

”Viime vuonna en löytänyt kuin

Parhaillaan Reijonen odottaa jännittyneenä, miten hyvin etelänruttojuuren viime kesän hävittämistalkoot ovat onnistuneet.

”Kun aikoinaan aloitin Mustavuoren Itäväylän parkkipaikan lähellä olevan ruttojuuren kuvaamisen, paikalla oli vain muutama yksilö. Vuosien saatossa se on levittäytynyt pelloksi.”

5 6

Kuuntele kevätpurojen solinaa

Keväällä myös luonnon äänimaailma uudistuu.

”Lapsuudestani on peräisin tapa lähteä kuuntelemaan kevään ääniä. Mustavuoressa, keskellä vanhaa kuusimetsää, on kevätpuro, joka ensin kohisee, sitten solisee ja kesällä vain lirisee, jos sitäkään”, Reijonen kertoo.

Vähintään kerran keväällä hän käy myös Vanhankaupunginkoskella kuuntelemassa kosken jylinää.

”Keväällä pitää olla sopivat jalkineet niin lumessa kahlaamiseen kuin käärmebongaukseen. Kävelin kerran maaliskuussa hangella, jonka luulin kantavan. Plumpsahdin polvia myöten ojaan, joten hankin säärystimet.”

Lisäksi Reijosella on naskalit, jos hän liikkuu jäällä. Pakkassäällä hän laittaa jalkineisiin kertakäyttöiset jalanlämmittimet ja käsineiden sisään kädenlämmittimet. Kuvaajan kevätseuranta on seisoskelua ja kuvaamista paljain käsin. l

Mirjan lempipaikat Helsingissä

u Vesalan Aarrepuisto. Laji: huntuvaahtera ja muut erikoiset puulajit

u Fallpakan Kurkimoisionpuisto, laji: kevätkynsimö

u Vuosaaren Mustavuori, lajit: lähes kaikki kauniit lehtokasvit u Vuosaaren Porvarinlahti, lajit: kyyt, rupikonnat u Vuosaaren sataman melumuuri, Auringonnousunranta ja Horisonttinäköalatasanne, lajit: laulujoutsen ja erilaiset vesilinnut

Teksti LIISA HULKKO

” Kevätkynsimön täydellisen kaunis tyviruusuke saa minut haltioituneeksi.

Kevätkynsimön äärelle kannattaa kyykistyä: kasvin kaunis tyviruusuke mahtuisi kolikolle ja hentoinen herkkä kukinto nousee vain muutaman sentin korkeuteen. Se kukkii heti lumien sulamisen jälkeen.

Lempipaikka

Rantametsän sylissä

Järvisuomalaisena en pääse irti rakkaudestani rantoihin ja rantametsiin. Rannoilla törmäävät monet suomalaisen luonnon elementit. Parhaiten sen aistii lähes vedenpinnan tasosta, kajakilla ääneti pitkin polveilevaa rantaviivaa lipuen. Yhdessä hetkessä olen rehevän rantaluhdan sylissä ja seuraavalla melanvedolla jo tuijottelemassa kalliorannan kilpikaarnaisia mäntyjä. Yksi hienoimmista järvikohteista on Savonrannalla sijaitseva Kielua. Koloveden itäisen jatkeen erottaa kansallispuistosta vain kapea maakannas. Sokkeloinen järvi on kuin Kolovesi pienoiskoossa: rannoilla on tervaleppäluhtia, ikivanhoja aihkimäntyjä, hämyisiä korpia ja karuja rämeitä. On matalia suorantoja ja korkeita kallioita. Yhtään mökkiä tässä erämaaparatiisissa ei ole, ei vielä. Lähes kokonaan valtion omistamia rantoja hallinnoi Metsähallitus, jolla on menossa kaavoitusprosessi alueen erämaajärville. Kieluallekin on haviteltu matkailurakentamista.

Kieluan metsiä on 2000 ­ luvulla kansallispuiston laajennuspyrkimyksistä huolimatta, tai niistä johtuen, varsin säälimättä hakattu. Järven ympäristössä on silti yhä hengästyttävän upeita valtion luonnonmetsiä. Ne ovat edelleen suojelematta. Myös se tervaleppää kasvava rehevä kuusikkokorpi, josta löysimme luontokartoittajan unelmalajin: mystisen metsänemän.

Erämaisuuden lisäksi Kielualla on toinenkin erityispiirre. Se liittyy luontokadon pysäyttämiseen. Seudun vanhat metsät yhdistävät kaksi Etelä ­Savon tärkeintä suojelumetsää, Koloveden ja Kakonsalon. Tiedetään, että Etelä ­Suomen metsät pirstoutuvat ja tarvitaan laajoja suojelualueita –tässä olisi tuhannen taalan paikka tehdä se valtion mailla, kansallispuiston rajalla ja upealla retkeilyseudulla.

Surullista on, että suojelun sijaan Metsähallitus suunnittelee hakkaavansa tämän ekoyhteyden metsiä tänäkin vuonna. Valtion soisi pitävän huolen, että erämaista Kieluaa pääsevät ihailemaan vielä sukupolvet meidän jälkeemmekin.

Luonnonmetsä ­ työryhmän hankekoordinaattori

Ari Aalto

Luonnonmetsä-työryhmä sai Suomen luonnonsuojeluliiton Ympäristöavaus-palkinnon 2022.

Sanoja luonnosta

Surusukellus Teräsjää

Ja avannosta päänsä nostaa norppa, tyttö, katsoo rantaa lumetonta

Surusukellus

Keho kääntyy virran mukaan Vielä toivoo, että löytyy lumipesä, kinoskehto talvenjatko, elämänehto Epätoivo valtaa, avannolta avannolle jääkään tuskin kantaa

ELINA VIIMA

Luontorunoja Instagramissa: @kurkikaula

Ja vähät lumet alkavat jo sulaa pois.

Hudit ja osumat

Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu.

Antti Haataja Twitterissä 10.2.2023

Enää ei ole niin, että valitaan taloudellinen kasvu tai kestävyys. Nyt on pikemmin niin, että on valittava kestävyys saadakseen taloudellista kasvua.

Johan Rockström, ympäristökriisien tutkija Helsingin Sanomissa 4.2.2023

Kun mä olin nuori aikuinen, Suomesta puhuttiin rauhanneuvottelemisen suurvaltana.

Ajatelkaapa jos Suomi ois joku päivä sukupuuttoaallon pysäyttämisen suurvalta. Oisko kiva?

Panu Halme Twitterissä 12.2.2023

”Metsä- ja maatalous ovat päävastuullisia luontokadosta maassamme.” Ihmiskunnalla on jo kakka housussa. Nyt pitää miettiä, miten hoidetaan jälkipyykki.

Leena Putkonen Twitterissä 10.2.2023

Jää on väritöntä, valoton järvenpohja tekee siitä mustan, tiesi poika.

Poika kaipasi jääerämaata halkovia pitkiä linjoja, luistelua omassa tahdissa

”Joskus järvi jäätyy myöhään, joskus sopivaa jäätä ei ole, ja joskus sopivat olot kestävät vain hetken”, niin arvaamaton oli talven tulo.

Poika halusi tarttua hetkeen, nousta luistimille

Järvenselkien railot, pienistä halkeamista avovesialtaisiin, toivat kulkuun jännitystä

Ja teräsjää syntyi vain kovilla pakkasilla.

Runot ovat Kurkikaularunokirjasta, joka on julkaistu Instagramissa @kurkikaulatilillä.

LUONNONVOIMAMERINOVILLAPIPO 44,90

Muista 10 % jäsenalennus!

Asiakkaillemme merkityksellistä on, että Luontokaupan tuotot käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton hyväksi. Kyselyyn vastasi 800 luonnonystävää. Lue asiakaskyselyn tuloksista: luontokauppa.fi/tarinat

Luonnonsuojeliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa niin omalla paikkakunnallasi kuin koko Suomessa. Jäsenmaksu on 38 euroa vuodessa.

Jäsenetuna saat mm. Luonnonsuojelija­lehden, 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto ­lehden jäsenhintaan.

Liity jäseksi: sll.fi/liity p. 09 2280 8210

Tutustu tuoreisiin jäsenetuihin: sll.fi/jasenelle

LUONNONVOIMAHUPPARI 64,90

luonnolle!

MUISTA ÄÄNESTÄÄ.

Tarkista mitä ehdokkaasi on mieltä seuraavista tavoitteista:

1. Suomen tulee suojella kaikki jäljellä olevat luonnonmetsät.

Suomen pitää laatia hiilinielujen pelastuspaketti.

TUTUSTU PUOLUEKYSELYYN: SLL.FI/VAALIT ▶ ▶

2.

3. Luonnonsuojelun rahoitus tulee moninkertaistaa.

4. Suomeen tarvitaan luontolaki.