Suuri yleisö tuo vastuun

Sosiaalisen median vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy

kokee velvollisuudekseen ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja muistuttaa äänestämisen tärkeydestä.

Outi Pyy on tehnyt vuosikausia töitä tekstiilialan vastuullisuuden asiantuntijana ja siinä sivussa jakanut vastuullisuustietoutta myös blogissaan ja Instagram-tilillään. Vastikään Pyy aloitti IVALO. COMin vastuullisuusjohtajana.

Vaikka Pyy on tekstiilialan ammattilainen, ei hän puhu sometilillään pelkästään vaatteista vaan ottaa kantaa niin ihmisoikeuskysymyksiin kuin ilmastokriisiinkin. Aina vaalien alla Pyy kokee velvollisuudekseen muistutella ihmisiä äänestämisen tärkeydestä. Pyy itse on oppinut äänestämisen mallin asiaankuuluvine vaalikahveineen jo lapsena.

Etenkin nuorten aktivointi vaaliuurnille on Pyyn mielestä tärkeää, sillä heidän äänensä ei muuten politiikanteossa kuulu ollenkaan.

”Eläkeläiset äänestävät joka tapauksessa kaikissa vaaleissa. Jos nuoret eivät itse äänestä, muut päättävät asioista heidän puolestaan”, muistuttaa Pyy.

Pyy kokee, että somevaikuttaminen on yksi parhaista tavoista ottaa kantaa vaikeisiinkin yhteiskunnallisiin asioihin.

”Koska minulla on iso yleisö, koen, että minulla on vastuu puhua vakavammistakin aiheista. Muu olisi itsekästä. Mitä suurempi yleisö, sitä suurempi vastuu. Painavista asioista puhuminen lisää myös vaikuttajan luotettavuutta”, sanoo Pyy.

Negatiivista kommentointia Pyy ei pelkää vaan pyrkii ottamaan sen positiivisesti. Kaikki kommentointi lisää näkyvyyttä niille tärkeille asioille, joista hän puhuu. Ja tahallisen loukkaavat kommentoijat voi aina blokata.

Luonnon puolesta äänestäminen on tärkeää Outi Pyyn mielestä näissä vaaleissa, koska ilmastonmuutos ja luontokato eivät ole menossa pois. Aiheet eivät häviä mihinkään niin kauan kuin niille ei tehdä mitään.

”Haluan itse myös näin vaalien alla päivittää tietoni metsiin ja luontokatoon liittyen, jotta voin sitten jakaa seuraajilleni luotettavaa tietoa aiheesta”, Pyy toteaa.

”Helpoin tapa vaikuttaa on jakaa muiden tuottamaa sisältöä, esimerkiksi luotettavien järjestöjen julkaisuja. Tämä on mahdollista kenelle tahansa somessa tilin koosta ja omasta tietotasosta ja jaksamisesta riippumatta”, rohkaisee Pyy. l

Outi Pyy Instagramissa: @outilespyy

Strategia luontokadon torjuntaan ei riitä

LUONTOKATOA TORJUTAAN MONELLA tavalla, ja yksi tapa on strategiat. Nyt päivitettävänä oleva kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategia on Suomen monimuotoisuuspolitiikan kivijalka. Strategian tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä, mihin Suomi on sitoutunut myös kansainvälisesti. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii keinoja, joita monimuotoisuusstrategian pitäisi tarjota.

Koska nykyinen elämäntapamme ja luonnonvarojen hyödyntäminen ovat luontokadon juurisyitä, luontokadon pysäyttäminen vaatii järjestelmätason muutoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että luontokadon torjunnan pitäisi olla sisäänraken-

Oikeus aloitti ilmastooikeudenkäynnin käsittelyn

SUOMEN ENSIMMÄISEN ILMASTO-OIKEUDENKÄYNNIN käsittely alkoi korkeimmassa hallinto-oikeudessa tammikuussa. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace haastoivat marraskuussa Sanna Marinin hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035, ja se on kirjattu myös ilmastolakiin. Laki velvoittaa siis myös tulevia hallituksia tekemään Suomesta hiilineutraalin.

”Ilmastolaki velvoittaa valtioneuvostoa ryhtymään riittäviin lisätoimiin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Päätöksiä varsinaisista toimista on kuitenkin siirretty jatkuvasti, viimeisimpänä yli eduskuntavaalien. Onkin tärkeää, että oikeuslaitos ottaa tilanteen vakavasti ja tutkii, onko valtioneu- vosto noudattanut lakia”, Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho sanoo.

Järjestöt valittivat hallituksen päätösten puutteesta oikeuteen, koska ympäristöjärjestöt ovat käyttäneet kaikki mahdolliset muut keinot varmistaakseen, että Suomi noudattaisi omaan ilmastolakiinsa kirjattua tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035. Vaikka tieto hiilinielujen pitkäaikaisesta laskusta ja jopa romahduksesta on nyt varmistunut, hallitus ei ole linjannut riittävistä toimista. Suomen ilmastopolitiikka on nojannut vahvasti hiilinieluihin, joten ilmastopolitiikalta ja hiilinielutavoitteelta on nyt puhdonnut pohja.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua odotetaan kevään aikana. l nettuna kaikkeen toimintaan.

”On kestämätöntä, että tuemme samaan aikaan sekä luonnon tuhoamista että sen suojelua ja ennallistamista”, sanoo Luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka.

Vaikka strategiassa on hyviä asioita, kuten suojelualueiden lisääminen, luontokatoa strategialla ei vielä pysäytetä. Toopakka myös huomauttaa, että luontokadon torjunta ja strategian toimeenpaneminen vaativat rahaa.

”Erityisesti suojelu- ja ennallistamistoimien riittävä rahoitus on varmistettava. Luonnonsuojelun rahoitus pitää nostaa vähintään miljardiin euroon vuodessa.” l

Äänestä ympäristön puolesta huhtikuun eduskuntavaaleissa, jotta ympäristöä ja ilmastoa koskevia lakeja ja rahoitusta saadaan parannettua ilmasto-oikeudenkäyntejä nopeammin.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja, Twitter: @TapaniVeistola

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace jättivät ilmastovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen marraskuussa 2022. Kuvassa Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen ja suojeluasiantuntija Hanna Aho sekä Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen ja maajohtaja Touko Sipiläinen.

On aika alkaa elvyttää luontoa suojelemalla ja ennallistamalla. Muutoin taloudeltammekin putoaa pohja.