Maaliskuussa marssitaan luonnon puolesta

YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJEN YHTEISELLÄ LUONTOMARSSILLA vaaditaan Suomen hallitukselta luontokadon pysäyttämistä.

Talouden luontovaikutuksia ja luonnon talousvaikutuksia arvioivassa Dasguptan raportissa* todetaan, että luonnon monimuotoisuus on viime vuosikymmeninä huvennut nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Taloutemme on perustunut oletukselle, että yhteiskunnat toimivat erillään luonnosta. Sillä on ollut vakavat seuraukset ihmisen terveydelle, toimeentulolle ja taloudelle.

Ympäristöjärjestöjen mukaan näin ei voi jatkua. Ne järjestävät 18. maaliskuuta eri puolilla Suomea luontomarsseja, joilla vaaditaan, että vaalikaudella 2023–2027 Suomen eduskunnan ja hallituksen on tehtävä päätökset, jotka varmistavat riittävän tilan luonnolle ja takaavat riittävät päästövähennykset kaikilla sektoreilla.

”Kulutamme luonnon pääomaa niin paljon, että luonto ei enää pysty uusiutumaan riittävän nopeasti. Nyt on aika alkaa elvyttää luontoa suojelemalla ja ennallistamalla. Muutoin taloudeltammekin putoaa pohja”, Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen sanoo.

Luontomarssilla halutaan osoittaa, että fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta, jossa luonto elpyy, on mahdollinen. Jotta tähän päästään, on seuraavan hallituksen suojeltava viimeiset luonnon- ja vanhat metsät sekä 30 prosenttia Suomen maa- ja vesialueista. Riittävä luonnonsuojelu- ja ennallistamisrahoitus on turvattava sitomalla se yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. On säädettävä ilmastolakia vastaava

Marssi luonnon puolesta 18.3.

luontolaki ja uudistettava metsälaki ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiseksi.

Luontomarssilla vaaditaan myös, että seuraavan hallitus siirtyy ilmastotavoitteista ilmastotekoihin. Sen on laadittava hiilinielujen pelastuspaketti ja rajoitettava metsien hakkuita. Taloudelliset ohjauskeinot on korjattava saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisiksi.

Kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen vaatii ajattelutapaa, jossa luonto nähdään laajemmin kuin vain hyödyntämisen näkökulmasta. Tämä oli keskeinen sanoma hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin heinäkuussa 2022 julkaisemassa raportissa, todetaan Suomen luontopaneelin tiedotteessa.

”Pysäyttääksemme luontokadon tarvitsemme kaikkien eri yhteiskunnan osa-alueiden osallistumista sekä

Osallistu Luontomarssille 18.3. Luontomarsseja järjestetään Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja monella muulla paikkakunnalla.

Luontomarssin järjestävät Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Natur och Miljö, Ei polteta tulevaisuutta, Elokapina ja Climate Move.

Lisätietoja: luontomarssi.fi yhteisesti jaetun ja tutkittuun tietoon pohjautuvan tilannekuvan luonnon tilasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä”, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho sanoo. l

*The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

PAIKALLISUUTISIA

Sivun paikallisuutiset kartalla. Suomen luonnonsuojeluliitossa on 15 piiriä ja 150 yhdistystä.

Tekstit JUKKA-PEKKA RONKAINEN

Aalistunturilla torjutaan väärää tietoa

METSÄHALLITUS KÄYNNISTI TAMMIKUUSSA hakkuut kansallispuistoksi esitetyllä Aalistunturin alueella Länsi-Lapissa. Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Muonion ja Kolarin Luonto ry ovat tehneet hakkuista toimenpidekieltohakemukset. Niiden käsittelyt ovat yhä kesken. Siitä huolimatta Metsähallitus ryhtyi hakkuisiin.

Aalistunturin tilanne on saanut runsaasti huomiota julkisuudessa, varsinkin kun Metsäliikkeen aktivistit keskeyttivät hakkuut protesteillaan.

Motokuskit tulevat Rovaniemeltä ja Metsähallituksen pääkonttori on Vantaalla. Eivät paikalliset hyödy siitä mitään, jos tehdään hakkuuaukkoja.

MARTTI ASIKAINEN Muonion ja Kolarin Luonto ry:n tiedottaja

Muonion ja Kolarin Luonto ry:n tiedottaja Martti Asikainen ihmettelee, mihin Metsähallitus on hukannut pelisilmänsä. Hakkuita on puskettu eteenpäin kiistan kärjistymisestä huolimatta.

Julkisuudessa on liikkunut Aalistunturista merkillisiä väittämiä. Niiden vastalääkkeeksi yhdistyksen nimissä on valmisteltu tietopaketti, joka on lähetetty jokaiselle kansanedustajalle ja kymmenille toimittajille ja muille vaikuttajille.

Esimerkiksi Metsähallituksen ilmoitus hakkuiden 400 hehtaarin laajuudesta on harhaanjohtava.

”Metsähallituksen mukaan nyt tehtävistä hakkuista päätettiin jo ennen kansallispuistoaloitetta. Aloitteen jättämisen jälkeen uusia metsänkäyttöilmoituksia on kuitenkin tehty 740 hehtaarille”, Asikainen sanoo.

Aalistunturin kansallispuistoa on myös kyseenalaistettu vetoamalla seudun toiseen kansallispuistohankkeeseen eli Miekojärveen, jota erityisesti Pellon kunnanjohto on pitänyt esillä. Virallista esitystä Miekojärven kansallispuistosta ei kuitenkaan ole tehty.

Asikaisen mielestä valtiolla olisi nyt hyvä tilaisuus edistää luontotavoitteitaan: ”Tästä saisi helposti yhtenäisen suojelualueen.”

Hän muistuttaa, että Aalistunturin kansallispuisto olisi voitto luonnolle, mutta myös taloudellinen piristysruiske ikääntyvälle ja työttömyydestä kärsivälle seudulle.

”Motokuskit tulevat Rovaniemeltä ja Metsähallituksen pääkonttori on Vantaalla. Eivät paikalliset hyödy siitä mitään, jos tehdään hakkuuaukkoja.” l

Espoo hakkasi rajusti suojelumetsää

ESPOON KAUPUNKI HAKKASI vuodenvaihteessa satoja kuusia neljän hehtaarin alueella Träskändan luonnonsuojelualueella. Espoon ympäristöyhdistys on tehnyt hakkuista poliisille tutkintapyynnön.

Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi huomasi hakkuut ulkoillessaan Träskändassa, joka on kuusivaltaisen luonnonmetsän ja historiallisen kartanopuiston muodostama kokonaisuus.

Träskändassa on kaadettu puita ennenkin. Uusimmat hakkuut kuitenkin tyrmistyttivät paitsi kokoluokkansa, myös luonnonmetsään kohdistumisen vuoksi.

Espoon kaupunki on perustellut hakkuita kirjanpainajan torjunnalla ja turvallisuudella: Kuoriaisen tappamat puut on koettu vaaraksi etenkin metsässä ulkoileville koululaisille. Ely-keskus oli myöntänyt luvan hakkuille, joissa tarkoitus kuitenkin oli poistaa kymmenistä kuolleista puista koostuvia ryhmiä.

Lopulta satoja puita kaadettiin. Espoo joutuukin nyt selvittämään ely-keskukselle, miksi hakkuut paisuivat suunnitellusta.

Tähänastiset perustelut eivät tyydytä Sahia: Kirjanpainaja kuuluu kuusiaarnioon, eikä luonnonmetsän normaalia kiertokulkua pidä luonnonsuojelualueella estää.

”Nyt on aika katsoa oikeusteitse, mikä on luonnonsuojelulain ja rauhoitusmääräyksen merkitys, vai eikö sellaista ole.” l

1/2023