Luonnon luotsaajat

Luonnonsuojeluliiton tuore puheenjohtaja

Hanna Halmeenpää ja toiminnanjohtaja

Tapani Veistola kutsuvat suomalaiset mukaan luonnonsuojelutyöhön. Edessä on vaalikevät, jonka aikana luonnon puolustajien ääni pitäisi saada kuuluviin.

Mitkä ovat vuoden 2023 keskeisimmät luonnonsuojelukysymykset?

Hanna Halmeenpää: Mikäpä ei olisi? On vaalivuosi. Avaat minkä median tai kanavan tahansa, ovat luonnonsuojeluasiat esillä puhuttiinpa sitten metsistä, hiilinieluista, kuluttamisesta tai energiasta.

Tapani Veistola: Vaalit ratkaisevat paljon ilmastokriisin ja luontokadon hillinnän suhteen. Luonnonsuojeluliitto panostaa myös kuntametsiin tänä vuonna. Jo vuoden alkupäivinä puututtiin vaikkapa Espoon Träskändan luonnonsuojelualueen hakkuisiin. EU-puolella yritämme saada isoja asioita läpi päätöksiin asti.

Hanna: Luonnonsuojelukysymykset ovat poikkeuksetta pitkiä jatkumoja. Monet ovat alkaneet vuosikymmeniä sitten ja tulevat jatkumaan vuosikymmeniä.

Tapani: Kyllä, luonnonsuojelu on maraton-laji!

Millaiset vaalit ovat tulossa luonnon kannalta?

Hanna: Vaalikeskusteluissa luonnonsuojeluteemat ovat taatusti esillä. Ne ovat ajankohtaisia. Kannanottojen ja mielipiteiden kirjoa tullaan kuitenkin näkemään paljon.

Tapani: Hallituksilla on kyllä väliä. Sipilän hallitus leikkasi aloittaessaan luonnonsuojelun rahoituksesta kaksi kolmasosaa, Rinne–Marinin hallitus nosti rahoitusta sadalla miljoonalla vuodessa. Vaaleissa ratkaistaan jopa, onko meillä jatkossa ympäristöministeriö. Nyt kannattaa siis olla hereillä ja pitää ääntä luonnon puolesta.

Kuvailkaa Luonnonsuojeluliittoa.

Hanna: Eloisa.

Tapani: Vankka.

Hanna: Luotettava.

Tapani: Asiantunteva.

Hanna: Aina ajankohtainen.

Tapani: Kansalaisjärjestö!

Miltä näyttäisi unelmien Suomen luonnonsuojeluliitto vuonna 2030?

Hanna: Luonnonsuojeluliitto on edelleen asiantunteva ja luotettavana pidetty, vaikuttava järjestö, joka kestää aikaa ja tilanteita. Se on yhteiskunnallisia tuulia ja poliittisia kokoonpanoja kestävä, vakaasti toimiva.

Tapani: Luonnonsuojeluliitto on koko maan kattava. Meillä on koko vaikuttamisen ketju kunnossa, minkä ansiosta voimme toimia EU:ssa ja koko maassa.

Hanna: Jäsenten ja lahjoittajien määrä on selkeästi kasvanut. Paikallisyhdistykset ja aktiivijäsenistö voimistuvat, kasvavat ja vahvistuvat. Jatkuvuus säilyy, ja Luonnonsuojeluliitto saa lisää vapaaehtoisia. Piiriorganisaatiot vahvistuvat, ja niillä on asiantuntija-apu lähellä. Siitä, missä mallissa tämä saavutetaan, en osaa vielä sanoa.

Tapani: Luonnonsuojeluliiton erikoisuus on pitkäjänteisyys. Aina tulee mukaan uusia sukupolvia. Unelmien Luonnonsuojeluliitto on isompi, vaikuttavampi ja näkyvämpi.

Hanna: Kyselytutkimukset antavat selvää dataa, että luonto ja sen suojelu on suomalaisille tosi tärkeää. Olisi Luonnonsuojeluliitolle olennaista saada kaikki mukaan siihen. Voimien yhdistäminen on monesti hyödyllistä, kun asiat ovat isoja ja pitkäjänteisiä. Pyrin olemaan puheenjohtaja, joka kutsuu kaikki suomalaiset suojelun tielle.

Luonnonsuojeluliitolla on pitkä historia. Ei olla lähdetty yhtäkkiä liikkeelle. Luonnonsuojeluliitto on perinteikäs järjestö, joka on tehnyt merkittävää työtä. Jäljet näkyvät suomalaisten arjessa.

Tapani: Luonnonsuojeluliitto on koeteltu järjestö; talvisota alkoi pian liiton perustamisen jälkeen. Välillä oli poliittisesti parempia ja huonompia aikoja. Säänkestävyytemme on koeteltu.

Luonnonsuojeluliiton

Tapani: Hannan toimiessa Pro Hanhikivi -yhdistyksessä ja eduskunnassa kansanedustajana meillä oli kullanarvoista yhteistyötä. On hyvä saada uutta verta liikkeeseen, ihminen, joka nähnyt erilaisia toimintakenttiä maakunnassa, eduskunnassa ja kansanliikkeessä. Saimme uutta näkemystä.

Hanna: Minulla ei ole vanhan toimijan painolastia. Olen vapaa vanhoista rasitteista. On arvokasta, että valtakunnallisella järjestöllä on keskustoimisto Helsingissä, mutta puheenjohtaja keskellä Suomea länsirannikolla. Se lähettää jäsenillekin viestin, että liitto on aidosti koko maan järjestö. Luottamushenkilöorganisaatio ympäri Suomen on meille vahvuus.

Millainen oli ensikosketuksenne Luonnonsuojeluliittoon?

Hanna: Jäsen olen ollut 15–16-vuotiaasta. Kotiin tuli lapsena Suomen Luonto -lehti. Yläkouluikäisenä ryhdyin tiedostamaan ympäristöasioita. Saattoi syynä olla jopa Luontokauppa Oulussa. Jäsenet saivat pienen alennuksen ja asioin siellä usein. Se saattoi olla laukaiseva tekijä.

Miten kuvailisitte toisianne?

Tapani: Hanna on energinen. Ja aina ollut innostava ja hyvin asiantunteva. Hän on kokenut, monessa kamppailussa kovaksi keitetty. Hannasta saimme uuden piristysruiskeen.

Hanna: Tapanilla on pitkä kokemus luonnonsuojelusta ja liiton historiasta kaikilla tasoilla hyvin monessa eri roolissa. Hänellä on paljon tietoa ja myös sitä hiljaista tietoa, mitä liitossa tarvitaan. Hän on myöskin energinen. Tapani on äärimmäisen innostunut ja sitoutunut työhönsä.

Mitä hyötyä on siitä, että liittoa johtaa konkari sekä tuore tulokas?

Hanna: On hyvä, että talossa on Tapani, jolla on pitkä kokemus liitossa. Ei tarvitse huolehtia, vaikka tulen uutena. Olen ollut monessa mukana, mutta Luonnonsuojeluliitossa olen ollut rivijäsen.

Tapani: Liityin Luonnonsuojeluliittoon, kun 1970–80-luvun vaihteessa Pöytyälle perustettiin paikallisyhdistys. 1980-luvun olin sen sihteerinä ja vuodesta 1997 liiton työntekijänä, siitä toista vuosikymmentä tein töitä sekä Uudenmaan piirille että keskustoimistolle.

Miten kuka tahansa voi lähteä mukaan toimintaan?

Hanna: Kukin intressiensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Kaikkien ei tarvitse tehdä samalla panoksella. Ehdota omalle yhdistykselle toimintaa, jos siellä ei ole sitä toimintaa, mitä haluaisit. Kannustan aloitteellisuuteen! Kannattaa kutsua tapahtumiin myös ystäviä, jotka eivät ole vielä jäseniä.

Tapani: Jo se on tärkeää, että maksaa jäsenmaksun tai lahjoittaa. Yksittäisiä ideoitakin voi esittää viime kädessä vaikka minulle. Vien aloitteet eteenpäin oikealle luukulle. On monta tapaa vaikuttaa norppajengissä. l

H anna H almeenpää

n Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja n Biologian ja maantiedon opettaja, entinen kansanedustaja, työskennellyt myös ympäristöhallinnossa ja konsulttina n Asuu Kalajoella Rahjan kylässä n Perheessä puoliso ja neljä 6–17-vuotiasta lasta n Vapaa-aikaan kuuluu lasten harrastustoimintaa ja eläinten hoitoa: kotona koira, kaksi kissaa, kanala sekä kolme ponia n Intohimona pohjoinen luonto ja hillasoilla rämpiminen