Luontokato tuntuu arjessa

Suomen luonnonsuojeluliitto puuttuu luontokatoon myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Madagaskarilla suojelutyön ratkaisut hyödyttävät niin luontoa kuin ihmistäkin.

Miksi Madagaskar?

Madagaskar on ainutlaatuisen luontonsa vuoksi yksi maailman luonnon monimuotoisuuden tärkeimmistä keskittymistä. Jatkuvat, laajat metsähakkuut ja niihin liittyvä maaperän köyhtyminen yhdessä ilmaston kuumenemisen kanssa uhkaavat kuitenkin saaren luontoa. Samalla vaarantuu sen miljoonien asukkaiden elinkeino, maanviljely sekä päivittäinen mahdollisuus saada ravitsevaa ruokaa.

Madagaskarilla sijaitseva Torotorofotsy kuuluu kansainvälisen Ramsar-sopimuksen alaisiin suojeltaviin, merkittäviin kosteikkoalueisiin. Vajaan 10 000 hehtaarin laajuinen Torotorofotsy toimii elinympäristönä lukuisille uhanalaisille eliölajeille, kuten äärimmäisen uhanalaiselle kultaman- tellalle, leveäkuonokombalille ja varille. Alue on monipuolinen kokonaisuus kosteikkokasvuston peittämiä laajoja aukeita sekä kukkuloita peittäviä luonnonmetsiä ja eukalyptusplantaaseja. Äärimmäisen köyhä, muutaman tuhannen ihmisen maanviljelijöistä koostuva paikallisväestö asuu alueen eri kylissä.

Kuinka luonnon ja ihmisten hyvinvointia uhkaaviin kehityskulkuihin on mahdollista vaikuttaa? Luonnonsuojeluliiton Tontolo maitso -hankkeessa vaikutetaan ongelmien juurisyihin yhteistyössä paikallisen väestön kanssa.

Vuoden 2022 saavutuksia

l Jaoimme yli 30 000 hedelmäpuiden ja nopeasti kasvavien paikallisten puulajien tainta paikallisille ihmisille ruokaturvan parantamiseksi, rakennusmateriaalien ja polttopuun tuottamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen vaikutusten vähentämiseksi l Jaoimme 128 polttopuuta säästävää hellaa luonnonsuojelualueella asuvalle paikallisväestölle metsien suojelemiseksi l Mailmanlaajuisesti uhanalainen sifaka (maki) on palannut tuellamme ennallistettuun metsään.

Makien elinoloja seurataan

Alueen makien määrä ja elinalueet selvitetään, jotta niiden populaatioiden kehitystä voidaan arvioida. Saatua tietoa voidaan käyttää jatkossa esimerkiksi niiden elinalueiden suojelun suunnittelussa. Seurantatiimi myös tuhoaa löytämänsä pyydykset. Makiseurantaa toteutetaan neljä kertaa vuodessa.

Ekohellat vähentävät puuntarvetta

Vähintään 95 prosenttia Madagaskarin kotitalouksista valmistaa ruokansa polttamalla puuta tai puuhiiltä. Vähemmän puuta kuluttavia helloja käyttöön ottamalla vähentyy paine hakata jäljellä olevia metsiä.

Torotorofotsyn alueelle jaetaan seuraavien vuosien aikana yli 500 vähemmän polttopuuta kuluttavaa hellaa ja paikallisia opastetaan niiden käytössä. Suositut hellat vähentävät perheiden tarvetta puupohjaiselle energialle vähintään puolella.

Taimitarhoista käyttöpuuta

Taimikasvattamosta jaetaan nopeasti kasvavia paikallislajeja ja hedelmäpuita paikallisille ruokaturvaa parantamaan ja polttopuuksi.

Puuston lisäämisellä maatalousmaille on monia suotuisia vaikutuksia: Ne suojelevat maaperää ja parantavat sen laatua, luovat kaikelle kasvulle otollisempaa mikroilmastoa, parantavat muiden viljelykasvien ravinnon ja veden saantia sekä toimivat elinympäristöinä ja ekologisina käytävinä useille eliölajeille.

Puut myös sitovat hiiltä ilmakehästä, helpottavat paikallisten sopeutumista yleistyviin sään ääri-ilmiöihin ja toimivat suojavyöhykkeenä luonnontilaiselle metsälle.

Viljelijäyhdistysten avulla markkinoille

Torotorofotsysta on pitkä matka markkinoille, mikä vaikeuttaa yksittäisten viljelijöiden mahdollisuuksia myydä satoaan.

Kestävää ruoantuotantoa tukemaan perustetaan viljelijäyhdistyksiä, joiden avulla yksittäiset myyjät saavat tuotteitaan markkinoille helpommin. Viljelijät ovat yhdessä keräämillään varoilla ostaneet esimerkiksi viljelykasvien siemeniä.

Ympäristökasvatusta radiosta

Käytännön työtä tehtäessä on havaittu, että alueella on tarvetta myös aikuisväestön ympäristökasvatukselle. Koulutusten aiheet nousevat asukkaiden tarpeista ja liittyvät luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Koulutusten ohella ihmisiä tavoitetaan esimerkiksi radion ja erilaisten tapahtumien kautta.

Yhdistysten jäsenet myös jakavat keskenään tietoja toimivista viljelytekniikoista. Heille tarjotaan koulutusta heidän itse toivomistaan aiheista, kuten mehiläistarhauksesta ja chilien kasvattamisesta, ja tuetaan alkuun taloudellisesti. l

Suomen ulkoministeriö tukee Suomen luonnonsuojeluliiton työtä Madagaskarilla.

Kuvat

1. Äärimmäisen uhanalainen vari on yksi Torotorofotsyssa esiintyvistä makilajeista.

2. Paikallinen työntekijä Tianasoa Ratolojanahary ottaa talteen GPS-laitteella lajihavaintojen sijainnin.

3. Energiatehokkaat hellat helpottavat naisten arkea.

4. Päivittäistä kastelua tarvitsevat taimet istutetaan sadekauden alkaessa.

5. Torotorofotsyn väestö on altis sään ääri-ilmiöille, jotka tuhoavat vuosittain asumuksia ja satoa.

Korkeasaari tukee työtä Madagaskarilla

Korkeasaaren eläintarha on mahdollistanut rahallisella tuellaan Luonnonsuojeluliiton Tontolo Maitso -hankkeen. Korkeasaari tunnetaan vierailukohteena, mutta se on myös luonnonsuojelutoimija. Uhanalaisten lajien kasvattaminen tarhaoloissa on tärkeää, sillä elinympäristöt tuhoutuvat tällä hetkellä nopeasti. Jos luonnonsuojelutoimet onnistuvat, on eläinten palauttaminen alkuperäisille elinalueilleen mahdollista. Korkeasaari on osallistunut useiden lajien luontoonpalautuksiin.

Madagaskarilaisten mustamakien toivotaan lisääntyvän Korkeasaaressa. Laji on vaarantunut sademetsien hakkuun vuoksi ja kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan. Korkeasaaressa elää myös muita Madagaskarin eläimiä, kuten äärimmäisen uhanalainen kultamantella, jota tavataan luonnossa vain Torotorofotsyn kosteikkoalueella.