Luonnonsuojelija 2/2014 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti # 2/2014 hinta 5 euroa sis. alv

Pääseekö Suomi mukaan uusiutuvan energian rattaille?

Sadat kesäiset talkoot ja retket odottavat osallistujiaan

Luontopiha – pörriäisten koti, tikkojen puuhamaa

metsäpeuran jalanjäljillä Suomen luonnonsuojeluliitto suojelee metsäpeuran maita

Luonnonsuojelija #2/2014

Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Liity jäseneksi: sll.fi/liity Lisää napakkaa ympäristöasiaa saat suoraan sähköpostiisi uutiskirjeestä. Tilausohje: sll.fi/asiakaspalvelu. Facebookista vinkkejä ja luontofiiliksiä jokaiseen arkipäivään: facebook.com/luonnonsuojeluliitto

•Pääkirjoitus Onneksi kesällä voi myös pulahtaa uimaan. Useimmat irrottavat silloin otteensa kapulasta. Ainakin hetkeksi. Uusia luonto-apseja odotellessamme suositus älypuhelinten hyllytykseen koskee myös vanhempien omia laitteita. Aion itsekin kokeilla.

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Lapsi ja apsi ”Hei oikeesti. Ne yrittää taas tehdä musta jotain eräjormaa.” Kesä on Suomen parasta aikaa olla luonnossa. Kesäretkellä ja mökilläkin on mukana – näkökulmasta riippuen – ilo tai mörkö. Se kaivetaan esiin, kun tilanne on vähänkin seisova tai hämillinen. Se on olemassaolomme uusi muoto – ja kiinnostavampi kuin luonto, ovathan kaikki kaverit siellä. Koko ajan. Se aiheuttaa riippuvuutta päihteiden tapaan. Älypuhelin. Vanhemmille voi suositella, että he jarisinkkosmaisesti johdattelevat jälkikasvuaan puhelimien hyllyttämiseen kesäluonnossa ja mökillä. Jo muutaman ruututunnin jälkeen lapsi alkaa nimittäin väsyä ja hiljalleen ärtyä. Luonto auttaisi häntäkin, mutta ei välttämättä kiinnosta. Ihan sama.

Lasten luontosuhteen vaalimisessa varhaislapsuus on aulista aikaa. Kolmevuotiaana kaivellaan matoja eikä mietitä omia seuraajia Instagramissa. Silti monet lapset tuntevat jo varhain kymmeniä pelihahmoja, tutkitusti enemmän kuin oikeita eliölajeja. Viimeistään teini-iän koittaessa luontosuhteen vaaliminen käy vielä pari leveliä vaikeammaksi. Helsingin Sanomien tekemän verkkokyselyn mukaan suomalaisvanhemmat suovat lapselleen älypuhelimen, kun tämä on keskimäärin 11-vuotias. Toistaiseksi ei ole tarjolla juurikaan luontoaiheisia kännykkäsovelluksia, applikaatioita eli apseja. Luonto olisi hyvä saada sinne, missä ihmisetkin ovat. Älypuhelinmaailmaan. Geokätköilyn älypuhelimella mahdollistava applikaatio on tästä hyvä esimerkki.

”

Luonto auttaisi lastakin, mutta ei ehkä kiinnosta. Ihan sama.

PS. Kiitos kannustavas ta lukijapalautteesta! Leh tiuudistus sai asteikolla yhdestä viiteen arvosanak si 4,5, ja ensimmäinen nume ro kouluarvosanaksi 8,8 . Kiitoksia keräsivät uusi ulk oasu, pienempi koko sek ä lehden sisällön ja juttujen kehittyminen. Vastanneiden kesken arv otut Norps Rescue -t-p aidat voittivat Tuija Mä ntylä Raisiosta ja Jari Toivola Tampereelta. Jatkamme lehden kehittämistä luk ijapalautteen perusteella.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 2/2014, toukokuu | 40. vuosikerta ISSN 0788-8708 www.sll.fi/luonnonsuojelija Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimitussihteeri, taitto: Liisa Hulkko Verkkotoimittaja: Maija Lielahti Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Avustajat 1/2014: Matias Manner, Jarmo Pasanen, Laura Rantanen, Erika Weckström Kannen kuva: metsäpeura / Markus Sirkka, sirkkaimage.com Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Tilaushinta 2014: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jäsenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa: 25.2., 27.5., 26.8., 25.11. Ilmoitushinnat 2014: 1/1 sivu 2500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi

Luonnonsuojelija #2/2014

Miten Suomen energiapolitiikka kehittyy? s.16

•Sisällys 5 Sielukkaan puron äärellä Paikallisaktiivi Markku Suominen kuvailee lempipaikkaansa

7 Koti auringon alla Vanhaan kerrostaloonkin voi asentaa aurinkopaneeleja

8 Erilaiset luontopihat Kolme luontopihaa – kolme elinympäristöä

10 Metsäpeuran mailla Luonnonsuojeluliitto alkaa suojella metsäpeuran maita

14 Uusiutuvan talouden tikapuilla Tuleeko Suomesta uusiutuvan energian mallimaa?

20 EKOenergian lähettiläs Riku Eskelinen vie Eurooppaan EKOenergian ilosanomaa

24 Luonnonkukat läheisiksi

Kim Uytterhaegen

EKOenergiavastaavan matkassa s. 20

Lähde Luonnonkukkien päivän retkille!

26 Työ tekijäänsä kiittää Kesä tulee mukanaan kymmenet talkoot ja sadat retket

30 Maanläheistä safkaa Sarjakuvataiteilija Aino Sutinen tarkastelee hyönteisravintoa

Tommi Taipale

Hanna Ruusulampi

Luontokesä on täynnä talkoita! s. 28

Luonnonsuojelija #2/2014

• Numero 44 450 Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakoi apurahoja yhteensä 44 450 euroa 19:lle luonnonsuojelua edistävälle hankkeelle. Suurimman yksittäisen apurahan, 6250 euroa kumpikin, saivat FM Jussi Lampinen ja FM Camilla Ekblad Rafael Kuusakosken muistorahastosta. Lampinen tutkii kaupunkiniittyjä niittykasvillisuuden uusympäristönä ja niiden merkitystä luonnonsuojelussa, ja Ekblad merikotkan saalistusekologiaa. Itämeren ja sen valuma-alueen suojeluun satsataan edellisten vuosien tapaan. Tukea saivat esimerkiksi Porkkalan kansallispuisto -hanke, Itämeren pohjasedimenttien fosforinpidätyskykyä selvittävä tutkimus ja LuontoLiitto Itämeri-aiheisen koulukiertueen järjestämiseen. Lisäksi tukea annettiin Länsi-Uudenmaan saukkokannan kartoitukseen, Nuuksion järviylängön suojelemattomien metsäalueiden liito-oravakannan selvitykseen sekä erittäin uhanalaisen luhtaorvokin suojeluohjelman laatimiseen. Vuonna 1962 Suomen luonnonsuojeluliitontoimesta perustettu säätiö tukee sääntöjensä mukaisesti luonnon- ja ympäristönsuojelua Suomessa ja edistää alan tutkimustyötä. Lisätietoja: luonnonsuojelunsaatio.fi. Liisa Hulkko

• Termi kesähakkuut Lintumaailmassa eletään nyt pesänrakentamisen, lisääntymisen ja poikasten hoitamisen vilkkainta aikaa. Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettujen lintujen pesintää ei saa häiritä eikä pesiä hävittää. Metsätaloutta tämä häiritsemis- ja hävityskielto ei kuitenkaan koske. Metsänhoidon suosituksissa avohakkuita on suositeltavaa välttää lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-kesäkuussa lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavammilla kankailla sekä korvissa ja rantametsissä. Se on kuitenkin vain harras toivomus, jonka rikkomisesta ei rankaista. Niinpä metsäkoneet tuhoavat vuosittain suuren määrän lintujen pesiä, munia ja poikasia. ”Pesinnälle on saatava rauha. Metsätaloudelle on luotava selkeät rajoitukset pesimäajan hakkuille ja maanmuokkaukselle. Nykyinen luonnonsuojelulaki, metsälaki tai edes metsänhoidon suositukset eivät turvaa lintujen pesimisen onnistumista”, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen sll.fi/blogi-sivulla. Kesähakkuiden rajoittamisessa on etuja myös metsänomistajille. Juurikääpä leviää kesähakkuissa tehokkaasti ja toisaalta kesähakkuut vahingoittavat esimerkiksi teitä talvihakkuita enemmän. Laura Rantanen

Risto Sulkava opasti Ruoveden Siikanevalla 28.5.2013. Suo on suojeltu.

Turvetaisto jatkuu Soita poltetaan Suomessa taivaan tuuliin. Onko muutosta ilmassa? Teksti & Kuva Matti Nieminen

Tasan vuosi sitten Suomen luonnonsuojeluliiton juhlaretkellä Siikanevalla seurattiin oppaana toiminutta Risto Sulkavaa. Pitkospuilta sivuun astunut puheenjohtaja ei vajonnut Pirkanmaan komeimpaan suohon, mutta turvekeskustelussa hän on vyötäisiään myöten. Miten keskustelu etenee? Jankkaamme turveteollisuuden kanssa. Pientä etenemistä on virallisilla reiteillä. Korkeimman hallinto-oikeuden linjaukset ovat korostaneet todellisten päästöselvitysten tarvetta. Viimeisen vuoden aikana viromaisilta on tullut uusia tarkkailuohjeita.

Miten lainsäädäntö kehittyy? Saadaanko parhaat luonnonsuot turvaan? Ympäristönsuojelulain uudistus ei tuonut apua ojittamattomille soille. Soiden suojelun täydennysohjelma etenee sinänsä hyvin. Kriittinen kysymys on, saadaanko sille rahoitus. Haitalliset turvetuet maksavat 129 miljoonaa euroa vuodessa. Onko valtiovalta tajunnut asian? Ei. Budjettiriihessä piti tehdä kiristys, mutta sitä ei tullut. Poliitikot torppasivat asian.

”Turvetuet maksavat 129 milj. euroa vuodessa.”

Kuka on pahin syyllinen turpeen vesistöpäästöjen huijauksessa? Pääkonnia ovat ne, jotka saivat ominaispäästölaskennan viralliseksi laskentatavaksi. Sen pohjalta turpeenkaivuun luvitusta hoidetaan.

Miten turveyrittäjät voisivat ansaita turpeen sijaan? Siirtymällä metsäenergiaan. Samat koneet ja rekat käyvät. Sisämaan lämpövoimalat voisivat käyttää puuta. Rannikon jättilaitokset ovat hankalampia. Puusta tulee kilpailua, mutta kohtalaisen hyvin sitä pitäisi riittää. MTV3:n SuomiAreenalla keskustelu turvesoista 18.7. klo 10.30 (Eetunaukion lava, Pori).

Verkot edelleen uhka kuuteille Vaikean pesimätalven jälkeen on tärkeää, että yksikään kuutti ei kuole verkkoihin, Luonnonsuojeluliitto linjaa. Teksti Liisa Hulkko

Vapaaehtoisten kolaamat apukinokset pelastivat saimaannorpan pesinnän. Sukelluksilla täydennetyt pesälaskennat kertoivat lopulta, että ainakin 58 kuuttia syntyi maailmaan. Niistä 50 oli apukinoskuutteja. Yhdeksän löytyi kuolleena. ”Tämä osoittaa, että me ihmiset voimme todella auttaa saimaannorppaa. Maailman uhanalaisimman hylkeen kohtalo on meidän suomalaisten käsissä”, Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen sanoo. Norpalle vaaralliset kalanpyydykset, kuten verkot ja löysänieluiset katiskat on kielletty keskeisim-

millä saimaannorpan lisääntymisalueilla 15.4.–30.6. ”Viime vuonna heti heinäkuun alussa tuli kaksi ilmoitusta verkkoon kuolleista kuuteista. Kalastusrajoitusaika on liian lyhyt. Sitä pitäisi jatkaa vähintään elokuun loppuun”, Tiainen toteaa. Lisäksi kalastusrajoitusalueen reunamilla elävät norpat ovat vaarassa. Kesäkuussa kuutit tekevät pitkiä uimaretkiä eivätkä ne lue karttaa. ”Niin suloisia kuin norpat ovatkin, ei lepokivillä loikoilevia norppia saa häiritä eikä norppien tarkkoja pesä- ja lepopaikkoja pidä toitotella julkisuudessa”, Tiainen lisää. Luonnonsuojeluliiton Kalasta oikein katiskalla -kampanja jatkuu läpi kesän. Lisäksi kesänorppalähettiläät kiertävät Saimaan alueella, ja heinäkuussa järjestetään ensimmäinen lasten norppaleiri. Lue lisää: //sll.fi/saimaannorppa//

• Lempipaikka Sielukkaan puron äärellä ”Purojen pienilmasto ja eliöstö on aivan omanlaisensa. Kaikki purot ovat hieman erilaisia. Valon ja varjon leikki puronvarressa tekee maisemasta ja värien syvyyksistä vaihtelevan. Äänimaisema on rauhoittava. Purojen pienilmasto on siitä mielenkiintoinen, että se on ympäristöään kesäisin viileämpi ja talvisin lämpimämpi. Lintuharrastus johdatti minut alun perin pienvesien maailmaan. Kun talvisin etsin puroista koskikaroja, aloin tarkkailla puroluontoa itseäänkin. Innostusta lisäsi, kun havaitsi jotain erikoista. Kun puron reunapuusta lähtee talvella harmaahaikara lentoon. Kun puron penkasta tulee peukaloinen ”rähisemään”, että mitä tulet häritsemään rauhaani. Kun tunnistaa uuden harvinaisen kasvin. Mitään yhtä mielipuroa minulla ei ole. Erityisen hienoa on tutkia uutta purokohdetta, löytää sen erikoisuudet ja sen "sielu". Pienvesien ennallistaminen palkitsee. On rauhoittavaa ja kuntoa kohottavaa vierittää kiviä puroon ja asetella niitä paikoilleen. Kunnostuksen jälkeen saa seurata, miten kohde kehittyy monipuolisemmaksi, kasvillisuus ja hyönteiset lisääntyvät. Silloin into lisääntyy ja uuden kunnostuskohteen hakeminen alkaa.”

”

On hienoa tutkia uutta purokohdetta, löytää sen erikoisuudet ja sen "sielu".

Markku Suominen Luonnonsuojeluliiton valtuuston jäsen, SLL:n Satakunnan piirin varapuheenjohtaja, Kankaanpään seudun luonnonystävien puheenjohtaja Kuva: Teemu Tuovinen

Luonnonsuojelija #2/2014

•Vink vink

Auta vainottua maakotkaa sll.fi/lahjoita/kotka Ilmojen kuninkaan elinympäristöt ovat vähentyneet jatkuvasti. Suurin uhka on kuitenkin häirintä. Viime vuosina esiin tulleet ampumatapaukset osoittavat, että petolintuja vainotaan edelleen. Sinun tuellasi voimme hoitaa haavoittuneita maakotkia ja palauttaa niitä luontoon sekä suojella kotkan elinympäristöjä: ikimetsiä ja luonnontilaisia soita.

Koonnut: Liisa Hulkko

Pysäytä puutarhakarkurit

Lähetä norppakortti

Puutarhoista pääsee haitallisia vieraslajeja karkaamaan luontoon. Komealupiini, jättipalsami, jättiputki ja kurtturuusu ovat liian vahvoja kilpailijoita luonnonkasveille. Aloita opettelemalla tunnistamaan vieraslajit! Pysäytä oman pihasi karkulaisten matka alkuunsa ja lähde mukaan Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkoisiin. //sll.fi/tunnistavieraslajit//

”Räpylöissäni tässä lahja sulle on, paras lahja mulle ois vesi verkoton!” Lähetä Emmi Jormalaisen kuvittama norppakortti ystävällesi. Kuvitus on monelle tuttu norppateemaisista kirjanmerkeistä, joita on jaettu kirjastoissa. Niitä myydään Luontokaupassa ja hyvinvarustelluissa kirjakaupoissa ympäri maan. //sll.fi/luontokauppa//

Tukivaellus Madagaskarille

Osallistu kuvakisaan

Suomalaiset Cecilia ja Antti lähtevät Norjan mittaiselle vaellukselle. Matka-aika on neljä kuukautta ja reitin pituus 2600 kilometriä. Mukana on myös mäyräkoira Bilbo. Tempauksellaan he haastavat sinut mukaan Madagaskarin sademetsien suojeluun! Vaelluksella kerätyillä varoilla istutetaan puita Madagaskarilla. Lahjoita: //sll.fi/vaellushaaste//

Suomen Luonto ja Luonnonsuojeluliitto järjestävät valokuvakilpailun Suomenselän ja Maanselän alueen erämaisesta luonnosta. Etsimme sekä maisema- että lajikuvia. Luvassa hienoja palkintoja voittajalle ja muille ostallistujille! Kipailukuvia voi lähettää 6.6. alkaen, ja kisa päättyy syksyllä 2014. Lisätietoa tulossa osoitteeseen: //suomenluonto.fi/suomaa//

Kerää merkkipäivän lahjoituksia sll.fi/lahjoita/merkkipaiva

Kuva: Wikimedia Commons

Hiljainen kaunotar

Mikä? Soiden vaatimattomat perhoset eivät pidä ääntä itsestään. Jos niiden eliympäristöjä ei suojella, katoavat ne hiljaalleen soiden tuhoutuessa. Miten suojellaan? Luonnonsuojeluliitto tekee töitä suoperhosten eliympäristöjen turvaamiseksi. Osana SuoMaa-hanketta on aloitettu yhteistyö Suomen perhostutkijain seuran ja perhosharrastajien kanssa tiedon keräämiseksi.

•Wanted

Koonnut: Kirsi Ahonen

Siivoa Lapin piirin verkkosivut

Auta Kainuun aktiiveja verkkoviestinnässä

Luonnonsuojeluliitto hakee vapaaehtoista suunnittelemaan Lapin piirin sll.fi/lappi-verkkosivujen rakennetta ja sisältöä uusiksi. Tehtävä voidaan liittää myös osaksi soveltuvia opintoja. Vapaaehtoinen suunnittelee sivukartan sekä sopii nykyisiltä sivuilta poistettavista osista yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Lisäksi hän luo valmiin pohjan puitteissa sivuille uutta ilmettä ja rakennetta. Tehtävä alkaa mahdollisimman pian ja siitä voidaan sopia vapaaehtoisen osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Vapaaehtoinen saa työstä todistuksen ja 200 euron palkkion. Mahdolliset kulut korvataan sopimuksen mukaan.

Luonnonsuojeluliitto hakee vapaaehtoista opastamaan Kainuun piirin yhdistyksiä nettisivujen päivittämiseen ja kuvittamiseen. Tehtävä voidaan liittää myös osaksi soveltuvia opintoja. Vapaaehtoiselta toivotaan nettisivujen päivitysosaamista. Hän opastaa muutaman kuukauden ajan etänä, sovittuna viikonpäivänä yhdistystoimijoita sivupäivityksen perusasioihin. Vapaaehtoinen voi itsekin tuottaa sisältöä sivuille kuvaamalla ja tekemällä tapahtumajuttuja esimerkiksi retkestä tai talkoista. Tehtävään liittyvät puhelinkulut korvataan ja siitä saa todistuksen.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Lapin piirin toiminnanjohtaja Tarja Pasma | 040 823 2443 | lappi@sll.fi

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Kainuun piirin toiminnanjohtaja Janne Kumpulainen | 050 448 4710 | kainuu@sll.fi.

Kuvat: Markus Seppälä, Emmi Jormalainen, Risto Sulkava

Etkö halua enää lisää tavaraa? Pyydä juhlavieraita muistamaan sinua tavaroiden sijaan antamalla lahjan luonnolle. Ehkä metsille, saimaannorpalle tai ilmastotyön edistämiseksi? Merkkipäivälahjoituksen tekeminen on helppoa: ilmoitat vain meille aikovasi kerätä lahjoituksia ja valitsemasi lahjoituskohteen sekä kerrot juhlavieraillesi lahjoitusohjeet. Lisätietoja: Pirjo Itkonen, pirjo. itkonen@sll.fi, p. 050 929 7192.

Luonnonsuojelija #2/2014

Koti auringon alla Aurinkosähkökirjan tekijä näytti esimerkkiä sähköistämällä oman kerrostaloasuntonsa paneeleilla. Teksti Liisa Hulkko Kuva Janne Käpylehto

”

Vuositasolla kotimme on sähköomavarainen.

Helsingin Herttoniemessä sijaitsevan kerrostalon ullakolla on hämärää. Avaamme puisen luukun katolle, ja aurinko valaisee tilan. Aurinkopaneelit on kiinnitetty suoraan tiilikaton päälle, molemmin puolin katonharjaa. Ullakolta kulkee johto kolmannen kerroksen asuntoon, Janne Käpylehdon ja hänen vaimonsa kotiin. Ulko-oven vieressä oleva näyttö kertoo, mitä paneelit tuottavat. ”Paneeleista tulee 2000–3000 kilowattituntia vuodessa eli suunnilleen kotimme kulutuksen verran. Voi siis sanoa, että kotimme on vuositasolla sähköomavarainen!” Käpylehto myhäilee. Mutta eihän aina paista. ”Aurinkopaneelit tuottavat pilviselläkin säällä. Ja aurinkoisena kesäpäivänä katolta voi tulla 20 kertaa enemmän mitä huoneisto kuluttaa. Silloin myyn sen sähköyhtiölle – tai oikeastaan se menee 'pankkiin' ja käytän tuotantoa seuraavien kuukausien aikana.” Kun sähkön käyttää itse, säästävät Käpylehdot vuodessa noin 350 euroa. Järjestelmä maksaa siis itsensä takaisin alle 15 vuodessa. Miltä se tuntuu, kun koti pyörii omien paneelien kautta tuotetulla aurinkosähköllä? ”Mainiolta! Oma tuotanto saa myös miettimään energiatehokkuutta. Pesukone tulee laitettua päälle mieluiten silloin, kun paistaa. Härvelifriikki kun olen, niin systeemissä on monipuoliset mittaroinnit ja voin seurata tuotantoa ja kulutusta.” Uusiutuvan energian asiantuntija Käpylehto on kirjoittanut kirjan, joka neuvoo aurinko- ja tuulisähkön käytössä kesämökeillä. Hänelle asia on siis tuttua, ja asunto-osakeyhtiöltä heltisi lupa helposti. Mutta jos aihe on uusi, niin mistä saa apua? ”Kannattaa tutustua esimerkiksi sivuihin: aurinkosahkoakotiin.fi, aurinkovirta.fi, Motivan sivuilta – tai hankkia kirjani”, Käpylehto hymyilee aurinkoisesti ja povaa aurinkobuumin jatkuvan Suomessa. Janne Käpylehto: Mökille sähköt auringosta ja tuulesta. Into 2014.

•Peukut

Koonnut: Maija Lielahti

Jukka-Pekka Litja / ilosaarirock.fi

Flickr Creative Commons

Poimi villivihanneksia

Osta ympäristölippu

Vie muksut luontoon!

Karista mielestäsi ajatus rikkaruohoista ja uskaltaudu kokeilemaan lähiluonnon syötäviä kasviksia! Ketunleipä eli käenkaali käy tuorejuuston kaveriksi, nokkonen on rautainen herkkukasvi ja siankärsämö sopii mausteeksi. Kerää villikasviksia, jotka tunnistat varmasti ja katso, että kasvuympäristö on puhdas. Satokausi on usein lyhyt, poimi herkut ajoissa talteen! Vinkkejä villikasviksista, käsittelystä ja resepteistä: // hortoilu.fi //

Kesän kulttuuririentoihin suuntaava voi yhä useammin valita ympäristölipun. Lipputuotoilla saadaan paljon hyvää aikaan. Ilosaarirockin ympäristölipuilla kerätään Luonnonsuojeluliitolle varoja uhanalaisen järvilohen kutupaikkojen kunnostamiseen. Festareilla 11.–13.7.2014 esiintyvät mm. Ellie Goulding ja Portishead. Perille pääset ekologisimmin junalla, reippaimmat vaikka pyöräillen! //ilosaarirock.fi//

Mitä pakata reppuun päiväretkelle, entä telttailijan rinkkaan? Kuinka suojautua hyönteisten puremilta? Mitä aloittelevan luontokuvaajan on syytä tietää? Luontoasiantuntijoiden kirjoittama Suomen lasten retkeilyopas vastaa niin pienten kuin isojenkin retkeilijöiden pulmiin. Iiris Kalliola ja Lasse J. Laine: Suomen lasten retkeilyopas. Otava 2014.

Luonnonsuojelija #2/2014

Pihavinkit verkossa

• Perusta perhosbaari tai kimalaisjuottola,

helpota luonnon asuntopulaa ja houkuttele niittykasveilla perhosia pihaasi: // sll.fi/omapiha //

• Anna kolopesijöille koti ja ravintoa, etsi •

tietoa hyödyntämisestä pihoissa ja lahopuutarhan perustamisesta: // sll.fi/lahopuutarha //

Älä päästä vieraslajeja karkaamaan: // sll.fi/tunnista-vieraslajit //

• Perusta luontopiha, hae Luontopiha-kunniakirjaa ja tilaa kyltti kertomaan siitä muillekin: // luontopiha.fi //

• Tietoa kaupunki- ja

muusta hyötyviljelystä: // kaupunkiviljely.fi // // martat.fi/puutarha //

Erilaiset luontopihat

Kirjoja luontopihoista

• Riku Cajander: Luontopiha – Ympäristöystävällinen piha ja puutarha. Minerva kustannus 2010.

Luontopiha voi olla tarkasti hoidettu puutarha, johon kasvit on valittu huolella tai luonnonmukainen piha, jota luonto saa viedä omaan suuntaansa. Tärkeintä on antaa luonnolle tilaa – ja itselle iloa pihan elämän seuraamisesta. Teksti: Liisa Hulkko Kuva: Tuula Roos / Vastavalo

perhoskasvit. Maahenki 2011.

• Riku Lumiaro, Juha Laaksonen, Mikko Lagerström: Luonnon kaunis pihapiiri – Miten saan puutarhani kukoistamaan. Paasilinna 2014.

Pirjo Itkonen

Eero Heinonen

Kolopesijöiden luontopiha: Eero Heinonen, eläkkeellä oleva maanviljelijä, luontokuvaaja ”Olen säästänyt lahopuuta pihapiirissäni jo vuosikymmenien ajan. Pitäähän tikoille ja tiaisille antaa mahdollisuus! Pihallamme onkin pesinyt pikkutikka, käpytikka ja palokärki sekä niiden tekemissä koloissa muita kolopesijöitä. Lisäksi on havaintoja pohjantikasta, harmaapäätikasta ja valkoselkätikasta. Jo tilan nimi, Koivulehto, kertoo, että lahopuu on lähinnä koivua, mutta leppäpökkelöitäkin löytyy. Pari vuosikymmentä sitten meillä oli hevosia, jotka tekivät tarhoissaan lahopuuta, kun ne kuorivat suojausyrityksistä huolimatta monia koivuja. Osa on maassa pitkällään, osa pökkelöinä pystyssä. Jotkut ihmettelevät, miten uskallan antaa laholatvaisen koivun olla niin lähellä asuinrakennusta. Olen oppinut, että jos koivu alkaa lahoamaan latvasta, se pysyy kauan pystyssä. Jos taas koivu lahottaa oksia alhaaltapäin, kannattaa se katkaista parin metrin korkuiseksi pökkelöksi. Siitä on vielä iloa linnulle.”

• Riku Cajander: Puutarhan parhaat

Ötökkäparatiisi rivitalon pihalla: Pirjo Itkonen, Luonnonsuojeluliiton yritysyhteistyövastaava ”Rivitaloasuntomme etuja takapihalla riittää tarkkailtavaa! Istuessani tänään aamukahvilla terassilla neljä rusakkoa juoksi toistensa perässä pihallemme ja teki U-käännöksen minut nähtyään. Ei mennyt kauaa, kun kolme oravaa vilisti kattoja pitkin yhden kurkkiessa minua markiisin reunalta. Pihapiirin kruunaa kaksimetrinen korallikanukkapensasaita, joka tarjoaa suojaa ja ravintoa linnuille ja hyönteisille. Muokkaamme pihapiiriä poistamalla nurmikkoa ja istuttamalla tilalle hyönteisystävällisiä maanpeitekasveja. Maksaruohot ovat suosikkejani. Ruukkuihin istutetut yrttikasvit tarjoavat ravintoa perhosille, ja nauhuspenkki on kimalaisten suosiossa loppukesästä. Meillä on myös linnunpönttöjä, hyönteishotelleja ja perhosja kimalaisbaari. Olen myös aktiivinen taloyhtiössämme. Työstin ehdotuksen, jota noudattamalla tuomme pihapiiriin lisää visuaalisuutta ja luonnon monimuotoisuutta.”

Luontopiha puistossa: Kari Vepsäläinen ja ohjaaja Heidi Huotari, Muksuborg ”Hoidamme luontopihamme, Sipoon kunnan käyttöömme luovuttamaa puistorinnettä, jo viidettä vuotta. Tavoitteemme on muuttaa aiemmin puistonurmena pidetty, 15 aarin kokoinen 'viherautio' luonnonmukaiseksi kukkaniityksi hyönteisineen. Niitämme rinteen vuosittain ja viemme kuivuneen heinän pois; näin köyhdytämme maaperää. Olemme poistaneet pintamaata laikuittain ja kylväneet laikkuihin kotimaisten niittykukkien siemeniä. Yritämme lisäksi kasvattaa niittykasvilajien määrää siirtämällä rinteeseen valikoituja kasveja lähinnä lähialueelta. Niitty on alkanut palautua luonnontilaan hämmästyttävän nopeasti. Jo toisella kasvukaudella kartoitimme niityltä toistasataa putkilokasvilajia, 25 päiväperhoslajia ja 10 kimalaislajia. Tänä kesänä on korkea aika kartoittaa niityn nykytila! Niitystä on ollut iloa myös lapsille. Sitä ovat hyödyntäneet Muksuborg-kerho ja Jokipuiston koulu.”

AUTA saimaannorppaa

KALASTUSRAJOITUKSIA ON LAAJENNETTAVA

Huono uutinen: Saimaannorpan kuuttien verkkokuolemat ovat siirtyneet loppukesään. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa jatkaa kalastusrajoituksia ainakin elokuun loppuun asti. Auta: Soita 0600 17 110 (5,05€)

Markus Sirkka / sirkkaimage.com, hukkunut kuutti: Juha Taskinen

Hyvä uutinen: Keväiset kalastusrajoitukset toimivat.

Metsäpeuran mailla Suomenselän vedenjakaja ulottuu Satakunnasta Maanselän kautta itärajalle. Siellä elää jo esi-isillemme tuttu metsäpeura. Nyt ikiaikainen yhteys halutaan palauttaa. Teksti Jarmo Pasanen Kuvat Markus Sirkka

Luonnonsuojelija #2/2014

Metsot tarvitsevat laajoja elinympäristöjä.

Ahma käyttää hyväksen paljon haaskoja, joten sen tulevaisuus riippuu myös susista ja muista pedoista.

”

Alue on karua. Männikkökankaita ja soita on runsaasti. Mutta lajisto on omanlaisensa.

iinä se höristelee korviaan ja pälyilee suurilla silmillään. Mitään uhkaa ei taida olla lähettyvillä. Tupasvilla maistuu. Sirosäärinen sarvipää suon laidassa on sykähdyttävä näky. Metsäpeurassa tuntuu olevan jotakin enemmän kuin hirvessä tai porossa. Metsäpeuran ja suomalaisten historia kietoutuu yhteen. On arvioitu, että asutus jopa levisi Suomeen peurojen perässä. Se oli tärkeä pyyntieläin. Metsäpeuraa kutsutaankin suomenpeuraksi, ja sen latinankielinen nimi Rangifer tarandus fennicus viittaa Suomeen. Metsäpeura on keskisuomalaisen Kinnulan kunnan nimikkoeläin. Se ei ole ihan harvinainen otus muuallakaan Suomenselän alueella. Sitä on kuitenkin tavattu siellä vasta kolmen vuosikymmenen ajan. Suomenselän metsäpeurat ovat siinneet muutamasta yksilöstä, jotka siirrettiin Kainuusta Kivijärvelle, Salamajärven kansallispuistoon 1970–80-lukujen taitteessa. Viime vuonna Suomenselän metsäpeuroja havaittiin lentolaskennassa 1065 yksilöä. Kanta kasvoi nopeasti eritoten 1990-luvulla, ja viimeiset 10 vuotta määrä on pysytellyt melko vakaana. Samaan aikaan Kainuun metsäpeurien määrä on laskenut 1600 yksilöstä noin 800:aan. Metsäpeura ei ole kestävällä pohjalla sen enempää Suomenselällä kuin Kainuussakaan. Uhanalaisluokituksessa laji on määritelty silmällä pidettäväksi. Geenivaihto tekisi hyvää. Tarvittaisiin ekologisia käytäviä eli luonnonoloiltaan yhtenäisiä alueita, joita myöten lajiston liikkuminen turvattaisiin. Suomenselän vedenjakaja ja sen itäinen jatke Maanselkä muodostavat Pohjois-Satakunnasta Venäjän puolelle ulottuvan metsävaltaisen vyöhykkeen, joka on elintärkeä paitsi metsäpeuralle, myös lukuisille muille eliölajeille. Sitä pitkin ovat metsäpeurat ja monet muut lajit liikkuneet tuhansien vuosien ajan.

Valmista verkostoa Idea Suomenselän mittaisesta luonnonsuojelualueiden verkostosta ei ole uusi, vaan siitä on puhuttu jo 1990-luvun alusta lähtien. Luonnonsuojeluliiton emerituspuheenjohtaja, paleoekologian tutkija Heikki Simola pitää seutua sopivana. ”Suomenselkä on otollinen monessa mielessä. Se sijaitsee keski- ja eteläboreaalisen havumetsävyöhykkeen rajalla. Alue on karua. Männikkökankaita ja soita on runsaasti. Mutta lajisto on omanlaisensa. Sen säilymistä on helpottanut myös kulttuuri; kaskialueet ovat jääneet pääosin sen eteläpuolelle, tervanpolttoalueet taas pohjoispuolelle.” Suomenselällä sijaitsevat tai sitä hipovat Seitsemisen, Lauhanvuoren, Kauhanevan-Pohjankankaan, Pyhä-Häkin, Salamajärven, Tiilikkajärven ja Hiidenportin kansallispuistot sekä Talaskankaan luonnonsuojelualue. Siellä on myös lukuisia Naturaan ja valtakunnallisiin vanhojen metsien ja soidensuojeluohjelmiin kuuluvia alueita, jotka tarjoaisivat ekologiselle käytävälle jo valmiita tukikohtia. Suuret vesistöt puuttuvat, mikä helpottaa lajien liikkumista. Simolan mukaan myös yhteiskunnalliset perusteet puoltaisivat Suomenselän erityissuojelua. ”Asutusta Suomenselän seuduilla on verraten vähän. Siksi yhtenäisen suojelualueverkoston muodostaminen olisi helpompaa kuin Etelä-Suomessa, jossa asuminen, liikenne ja muut ihmistoiminnot ovat paljolti pirstoneet luontotyypit erillisiksi saarekkeiksi.”

”Jos katsoo vanhoista satelliittikuvista itärajaa, on ero jyrkkä. Venäjän puolella on metsäkatto, eli lumi ei pilkota talvisaikaankaan puiden lomasta. Vaikka viime vuosina hakkuita on lisätty, vanhaa metsää on silti runsaasti. Se heijastuu myös muun eliölajiston rikkauteen”, sanoo Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkimusprofessori Harto Lindén. ”Lähes länsirannikolle ulottuva kohtalaisen yhtenäinen Suomenselän metsävyöhyke turvaisi hyvin kotimaisia populaatioitamme. Suurpedot, kuten karhu ja susi, liikkuvat pitkiä matkoja rajan kummallakin puolen, mutta olennaista ei ole satunnaiset yksilöt vaan jatkuva yhteys populaatioiden välillä.” Lindénin mukaan parhaassa tilanteessa jonkinlaisen metsäsillan voisi suunnata Venäjältä Perämeren pohjoispuolitse Ruotsiin asti. Myös Ruotsin sudet kaipaisivat kipeästi vahvistusta.

”Venäjän puolella on metsäkatto.”

”Asutusta Suomenselällä on verraten vähän.”

Yhteys Venäjälle Yksi avaintekijä ekologisen käytävän luomisessa on Venäjä. Itärajan toisella puolella metsät ovat säilyneet pitkään lähes täysin luonnontilaisina.

Metsot ja kovakuoriaiset Jos lajille kelvolliset ympäristöt ovat eristyneet liiaksi, paikallisten sukupuuttojen riski kasvaa. Lindén ottaa esimerkiksi metson. ”Se on vanhojen metsien laji, mutta Suomessa se on sopeutunut yllättävän hyvin metsätalouden muutoksiin. Metso ei vieläkään suosi nuoria metsiä, mutta pystyy elämään niissä.” Lindénin mukaan metsokukko on eliniäksi sitoutunut soidinpaikkaansa. ”Tärkeää on kuitenkin se, mitä on soidinalueen ulkopuolella. Tarvitaan laajoja metsäalueita, joissa ei ole peltoja eikä järviä. Nuoret metsokukot kaipaavat omia reviirejä. Ja naarasmetso, koppelo, voi liikkua 10–15 kilometriä uutta elinympäristöä etsiessään.” Luonnon monimuotoisuuden ja elinvoiman kannalta ratkaisevimpia eivät ole aina juoksevat ja lentävät eläimet. Monet vanhan metsän kasvit, jäkälät ja lahottajasienet ovat lähes hävinneet Suomesta.

Metsäpeurojen polkuja Salamajärven kansallispuistossa Keski-Suomessa.

Myös selkärangattomien tilanne on kehno. Esiintymisalueiden pirstoutuminen koituu usein niiden tuhoksi. ”Tiettyjä kovakuoriaislajeja on säilynyt Itä-Suomessa selvästi enemmän kuin Länsi-Suomessa, mutta Venäjällä niitä on vielä moninkertaisesti Itä-Suomeenkin verrattuna. Siksi käytävä olisi pitkällä aikavälillä niille korvaamaton”, Simola sanoo.

Kestävää metsätaloutta Suomenselkä on vahvaa metsätalousaluetta. Lindén arvioi metsätalouden ja luonnonsuojelun mahtuvan samaan ekologiseen käytävään. ”Metsätalouden on pakko sopeutua suomalaiseen luonnonhoitoon.” Simola pelkää tehometsätalouden heikentävän luontoarvoja. ”Vaikka suojelualueita perustettaisiin lisää, metsätalous tulee epäilemättä jatkumaan. Mutta voitaisiin käyttää kevyempiä menetelmiä. Jatkuva kasvatus ja hakkuut pieniaukkoisemmilla aloilla voisivat tulla kyseeseen, jolloin myös maaperän muokkaukselta vältyttäisiin.” Samalla Suomenselän ojitettuja soita olisi ennallistettava. ”Vanhan metsän kasvattaminen kestää 200 vuotta, suoekosysteemien palautuminen jopa 500 vuotta. Visio voitaisiin silti asettaa 200 vuoden päähän. Hidas ennallistaminen olisi kuitenkin luonnonsuojelullisesti edullista.”

Vapolle on myönnetty sinne turpeennostolupa. ”Sillä olisi pahat vesistövaikutukset muun muassa lähistöllä olevalle Naturassa suojellulle lintujärvelle”, arvioi Luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin toiminnanjohtaja Janne Kumpulainen. ”Lisäksi Pajusuo on todennäköinen metsäpeuran vasomissuo. Pyhännän 50–100 yksilöä luetaan Suomenselän kantaan, mutta ne ovat tavallaan Suomenselän ja Kainuun kantojen välissä oleva oma erillinen populaationsa”, Kumpulainen sanoo. Metsähallitus kaavailee puolestaan Isolle Pajusuolle jättiläismäistä tuulivoimahanketta, jonka mukaan noin 35 kilometrin matkalle voisi tulla jopa 120 tuulivoimalaa. ”Tuulipuistoille olisi varmasti parempiakin paikkoja. Ilmeisesti jotkut ajattelevat, että syrjäisillä seuduilla, keskellä luontoa, tuulivoimaloista ei koituisi haittaa kenellekään. Mutta iso tuulipuisto vaatii runsaasti huoltoteitä, jotka rikkovat aluetta”, Kumpulainen sanoo.

”Metsätalouden on pakko sopeutua.”

Energiaa väärässä paikassa Raskaan metsätalouden lisäksi Suomenselän luontoa uhkaavat pistemäiset kuormittajat. Turpeennosto on niistä haitallisimpia. Erityisen huolestuttavia suunnitelmia on Kajaanin ja Pyhännän kuntien alueella sijaitsevalla luonnontilaisella Isolla Pajusuolla.

Kaivoskiista piilossa Kaivosteollisuudesta on melko lyhyessä ajassa sukeutunut luontoväen kestoriesa. Luonnonsuojelijat eivät kuitenkaan vastusta kaikkia kaivoksia, kuten yleisesti kuvitellaan. ”Emme voi ulkoistaa kaikkia kulutuksemme ympäristövaikutuksia muille, vaan meidän on kannettava osavastuu myös tuotannosta. Mutta minne tahansa ja millä tahansa ehdoilla kaivoksia ei voi sijoittaa”, Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Keijo Savola sanoo. Suomenselän vireillä olevista kaivoshankkeista merkittävin on Alasen talkkikaivos Sotkamon kunnan alueella. Erikoista on se, että sen ympäristövaikutusten arviointi on tehty jo vuonna 1999, mutta toimintaa ei ole vieläkään saatu käyntiin. Toisaalta yva:akaan ei ole peruttu.

Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus):

• Ulkonäkö: Muistuttaa poroa, mutta on

kookkaampi ja pitempijalkaisempi. Pitkät raajat sopivat syvään ja pehmeään lumeen. Kummallakin sukupuolella on sarvet, jotka ovat poron sarvia kapeammat.

• Koko: hirvaat 70–150 kg, vaatimet 40–100 kg. Ruumiin pituus 180–220 cm, säkäkorkeus 90–120 cm

• Elinympäristö: Kesäisin reheväkasvuiset suot ja talvisin jäkäläkankaat.

• Ravinto: Talvella maajäkälät sekä puilla

olevat naavat ja lupot, keväällä ja kesällä ruohovartiset kasvit. Syksyllä sienet.

• Lisääntyminen: Kiima- eli rykimä-aika

syys–lokakuussa, jolloin hirvaat kokoavat 10–30 eläimen kiimatokkia. Vaatimen kantoaika on noin 7 kuukautta, vasat syntyvät touko–kesäkuun vaihteessa. Vasoja on yleensä yksi, harvoin kaksi.

• Elintavat: Hiljainen, arka eläin. Kesäisin

muutaman yksilön laumoja, sillä pieninä ryhminä ne eivät ole yhtä näkyviä pedoille. Talvisin metsäpeurat kokoontuvat isoina laumoina parhaille ruokapaikoille, ja ne pakenevat järvien jäälle petoja pakoon.

• Levinneisyys: Suomessa Kuhmon

Elimyssalossa noin 800, Suomenselällä noin tuhat yksilöä sekä pieniä kantoja mm. Ähtärissä ja Lieksassa. Venäjällä Karjalassa, Arkangelissa ja Komissa.

Luonnonsuojelija #2/2014

Metsäpeura ja suurpedot ovat aina eläneet samoilla alueilla.

Tue maakotkien suojeluhanketta

Vasa yrittää piiloutua aluskasvillisuuden sekaan.

Kai Skyttä

Pekka Helo

Metsätalous tuhoaa metsäpeuran laidunalueita.

”

Metsäpeuraa on käytetty lyömäaseena petokeskustelussa. ”Kyllä kaiken järjen mukaan yva olisi 15 vuodessa vanhentunut, kun olosuhteista ja toiminnan laadusta on uutta tietoa. Mutta tuon arvioinnin varassa edelleen ollaan”, Kumpulainen ihmettelee. Yvan mukaan kaivoksen tieltä jouduttaisiin kuivaamaan Alasen lampi, ja vesistöpäästöt tuntuisivat myös Laakajärvessä, joka on jo kärsinyt Talvivaaran ongelmista.

Kuka ottaa vastuun? Ikiaikaisen yhteyden lisäksi Suomenselän-Maanselän alue on tärkeä myös tulevaisuuden kannalta: näin voidaan edes yrittää sopeutua ilmastonmuutokseen. Mutta kenen pitäisi ottaa vastuu suojelusta? ”Kansainvälisesti merkittävän ekologisen yhteysalueen kehittämisen pitäisi kuulua sekä Ympäristöministeriön että EU-tason ohjelmiin. Mutta tällä hetkellä vain Suomen luonnonsuojeluliitto uskaltaa tuoda tämän kaltaisia aloitteita keskusteluun”, toteaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. ”Metsäsilta-ajattelussa oikea toimija voisi olla Luonnonvarakeskus, jonka nimiin vuoden 2015 alussa yhdistyvät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL", Lindén pohtii.

Kuhmon Elimyssalolle, jonne ne asettuivat. Metsäpeuroja on metsästetty rajoitetusti pyyntilupien perusteella vuodesta 1996 lähtien. Vähäinenkin pyynti on tuottanut ongelmia, sillä se on kohdistunut suurisarvisiin ja siitoskykyisiin valtahirvaisiin. Metsäpeuraa on käytetty lyömäaseena myös petokeskustelussa: sutta väitetään syypääksi sen vähenemiseen. Väitteelle ei löydy kuitenkaan vahvistusta. Metsäpeuran ja suurpetojen välinen peto-saalissuhde on yksi vanhimpia lajien välisiä suhteita Suomen viimeisen jääkauden jälkeisessä luonnossa. Yhtenä syynä sekä susi- että metsäpeurakantojen hupenemiseen on pidetty salametsästystä. Toisena voi olla muu ihmistoiminta: tiet ja suo-ojat aiheuttavat metsäpeuralle riskejä. Metsä- ja suotalous kaventaa elinpiiriä ja hävittää laidunalueita. ”Metsätalous on suosinut hirven elinoloja metsäpeuran kustannuksella. Tämä on myös helpottanut petojen saalistusta”, Sulkava kertoo. Simolan mukaan susi ja metsäpeura mahtuvat hyvin samalle alueelle. Porukkaan sopisivat vielä hirvi ja ahma. Ravinnon puolesta ne täydentäisivät toisiaan. ”Susi tappaa hirviä ja ehkäisee siten taimikkotuhoja. Se hoitaa hirven ja peuran kantoja, koska saalistaa niistä heikkoja yksiöitä. Ahma taas tarvitsee haaskoja, ja pikemminkin kuin poronhoitoalueelle, se kuuluisi seuduille, missä on susia ja hirviä. Suomenselkä olisi luonteva kotipaikka kaikille.” Metsäpeuravaadin piilottaa vasansa aluskasvillisuuden joukkoon. Siellä se odottaa hiljaa emoaan, joka käy ruokailemassa soilla, kunnes on valmis pinkomaan petoja pakoon emonsa lailla. Vauhtia ja kestävyyttä metsäpeuralla riittää. Toivottavasti se pääsee vielä vaeltamaan ikivanhaa reittiään Venäjän taigalle asti.

Susi ja metsäpeura mahtuisivat hyvin samalle alueelle.

Kaikki voittavat Metsäpeura oli 1600-luvulla yleinen laji vielä koko Suomessa. Kun pyyntivälineet kehittyivät, se metsästettiin 1800-luvun lopulla lähes sukupuuttoon. Osasyynä häviämiseen oli mahdollisesti myös peurarutto. Metsäpeura rauhoitettiin kokonaan vuonna 1913. Sen jälkeen vähäinen kanta vaihteli, kunnes Venäjän Karjalasta vaelsi 1950-luvulla metsäpeuroja

Luonnonsuojeluliiton SuoMaa-hanke: //sll.fi/suomaa//

Tuoretta tietoa: Karjalassa 2400 metsäpeuraa Pitkään arvailujen varassa ollut Venäjän Karjalan metsäpeurakannan koko on tarkentunut. Maalishuhtikuussa suoritettujen helikopterilaskentojen perusteella Karjalan kannan kooksi arvioidaan nyt enintään 2400 metsäpeuraa. ”Metsäpeurat ovat levittäytyneet tasavallan pohjoisosaan hajanaisesti, talvilaumojen keskikoko oli 14 eläintä. Eteläisessä osassa peuroja on hyvin harvakseltaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jenni Miettunen Riista- ja kalantutkimuslaitoksesta. Laskenta suoritettiin suomalais-venäläisessä RKTL:n, Metsähallituksen ja Karjalan tutkimuskeskuksen yhteishankkeessa, jossa kannan koon lisäksi selvitetään metsäpeurojen liikkumistraditiota kesä- ja talvilaitumien välillä, levinneisyysaluetta sekä alueellisia tiheyksiä. Lentolaskenta suoritettiin nyt ensimmäistä kertaa kattavasti koko Karjalan metsäpeurojen esiintymisalueella. Lisäksi kanta-arviossa hyödynnettiin jälki-indeksejä. Saatuja tietoja käytetään esimerkiksi maiden yhteisen metsäpeurakannan turvaamiseen tähtäävän toimintasuunnitelman laatimisessa. Karjalassa metsäpeurakantaa uhkaavat tällä hetkellä ensisijaisesti salametsästys ja kaikkialla vapaa moottorikelkkailu. Toisin kuin Suomessa, Karjalassa metsäpeuraa ei metsästetä. Suomessa laskentaa ei tänä vuonna ohuen lumipeitteen vuoksi tehty lainkaan, mutta vuonna 2013 Suomenselällä havaittiin vähintään 1065 ja Kainuussa 793 metsäpeuraa. Hankkeen metsäpeuranettisivut avautuvat kesän aikana osoitteeseen //suomenpeura.fi // Markus Sirkka

Luonnonsuojelija #2/2014

Tue soidensuojelua

Yhteys taigaan halutaan palauttaa Suomen luonnonsuojeluliitto käynnisti SuoMaa-hankkeen, jossa suojellaan Suomenselän ja Maanselän vedenjakajien ekologista yhteyttä. Teksti Paloma Hannonen Kuvitus Anna Mattsson

uomenselän ja Maanselän vedenjakajien alue muodostaa elinympäristöjen käytävän, jota pitkin lajit ovat vaeltaneet tuhansia vuosia idästä länteen ja päinvastoin. Metsätalous, turvetuotanto ja muu luonnonvarojen käyttö ovat muuttaneet Suomen metsiä, soita ja vesistöjä dramaattisesti. Lajien on vaikeaa selviytyä liian pienissä elinympäristöissä. Venäjän Karjalan vielä säilyneet ikimetsät ovatkin aarre luonnon monimuotoisuudelle.

Vedenjakajien tärkeys monimuotoisuudelle tiedetään, ja alueelle on perustettu luonnonsuojelualueita. Monet monimuotoisuuden kannalta merkittävät metsät ja suot ovat kuitenkin vaarassa kadota. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa suojella tämän kansainvälisesti merkittävän yhteyden ja pelastaa monimuotoisuuden kannalta elintärkeän ekologisen käytävän Suomen sisällä sekä Suomen, Venäjän ja muiden lähialueiden välillä. SuoMaa-hanke parantaa alueen suojelutasoa,

kytkeytyneisyyttä ja lajiston tilaa. Lisäksi tähdätään salametsästyksen ehkäisyyn. SuoMaa-hanke koostuu useasta eri osasta. Mukana on maakotkia, taimenia, perhosia ja riekkoja, soita, metsiä ja puroja. Tarkoituksena on edistää soiden, metsien ja pienvesien suojelua ja saada käyttöön parempia menetelmiä metsänhoidossa ja lopettaa suoluontoa heikentävät toimet. Luonnonsuojeluliiton SuoMaa-hanke: //sll.fi/suomaa//

Suoperhoset

Wikimedia Commons Maakotka

Markus Varesvuo / lintukuva.fi Purotaimen

Suomenselän ja Maanselän ekologisen yhteyden suojelu

Johannes Sipponen

Luonnonsuojelija #2/2014

Uusiutuvan

talouden tikapuilla

Suomi on uusiutuvan energian käytön mallimaita, mutta samaan aikaan jäljessä puhtaiden energiateknologioiden hyödyntämisessä. Taantuman, Nokian ja paperitehtaiden jälkeen Suomi askeltaa kohti uutta energiataloutta. Kuinka korkealle se aikoo nousta? Teksti Matias Manner Maaesimerkkien koonti Liisa Hulkko Kuvitus Hanna Ruusulampi

utta kun eihän täällä tuule. Eikä varsinkaan paista. Tällaisiin näkemyksiin tyrehtyivät keskustelu ja kunnianhimo uudenlaisen energiapolitiikan suunnasta 2000-luvun alun Suomessa. Nyt uudet tuulet ovat alkaneet puhaltaa Pohjolan perälläkin. Uutisvirrasta pulpahtelee esimerkkejä, kuinka yhä useampi suomalainen on ryhtynyt asentamaan katolleen aurinkopaneeleja. Ensimmäiset ovat alkaneet ladata itse tuottamaansa aurinkovoimaa autoihinsakin. Biokaasuautoilijat ovat iloinneet rahansäästöstä ympäristöteollaan. Maatilojen pihoihin on noussut muutamia omia tuulivoimaloita. Uuden energiatalouden ja energian ”tuottaja–kuluttajuuden” esimerkit ovat meillä paljon uudempi ilmiö kuin vaikkapa Itämeren rannoilla, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. ”Suomessa ollaan tulossa oppimisvaiheeseen”, tiivistää Suomen tilannetta ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio Aalto-yliopistosta. ”Meillä on tällä hetkellä ehkä kymmeniä yksityishenkilöitä tai pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka harjoittelevat tällaisia uusimpia tekniikoita. Veikkaan, että viiden vuoden päästä heitä on tuhansia, ja silloin puhutaan usein myös isommista ratkaisuista”, Lovio jatkaa. ”Heikommat signaalit muutoksesta alkoivat näkyä Euroopassa ja Yhdysvalloissa viitisentoista vuotta sitten”, muistaa useiden ympäristöohjelmien johtajana Sitrassa toiminut, sittemmin rahaston vanhemmaksi neuvonantajaksi siirtynyt Jukka Noponen. Energiakäänne on hänen mukaansa Suomessakin ”väistämätön”, vaikka meillä pyrähdetäänkin vasta alkumetreillä. ”Selvät merkit ovat olemassa. Se alkoi lämpöpumppubuumista ja siirtyy aurinkoon ja tuuleen, joka onkin jo päässyt liikkeelle. Seuraava haaste on saada pientuotanto kukkimaan, eli energiajärjestelmä tulee meilläkin jossakin määrin hajautumaan. Enkä näe siinä mitään pelkoja, vaan mahdollisuuden. ” Euroopasta kunnianhimoisia uuden energiatalou-

den suunnitelmia ja teknologioita ei tarvitse kauaa – eikä kaukaa – etsiä. Niiden käyttöönotossa ovat mukana niin kansalaiset ja yritykset kuin kunnat ja valtiotkin.

Kasvu. Työllisyys Suomalaisesta uusiutuvasta energiasta voi kertoa kahdenlaista tarinaa: kertomuksen dynaamisesta edelläkävijämaasta tai hidastempoisen jutun jahkailevista pessimisteistä. Jahkailijat ensin. Suomi nimittäin jäi jokseenkin telineisiin, kun lähtölaukaus puhtaiden energiateknologioiden markkinoilla kajahti. Mutta miksi? Yksi esitetty vastaus on, että maassa, jonka lähihistoriassa erilaiset talouden rakennemuutokset ovat olleet jokseenkin pysyvä olotila, ei oikein osattu kuvitella, että maahan voisi iskeä rakennemuutos. Samaan aikaan, kun Keski-Euroopassa kehiteltiin miinusenergiataloja, yhteisövetoisia aurinko- tai tuulivoimahankkeita tai biokaasuun nojaavia liikennejärjestelmiä, Suomessa sama yritteliäisyys manattiin myöhemmäksi vetoamalla pohjoisiin olosuhteisiin ja energiaintensiiviseen teollisuuteen. Kun energiamurros nähtiin maailmalla päivänselvänä suuntauksena, Suomessa vahvistettiin yhteen isoon ratkaisuun, ennen kaikkea ydinvoimaan, nojaavaa keskitettyä energiajärjestelmää. Pitkittyvä taantuma näyttää havahduttaneen Suomen päättäjät siihen, etteivät vanhan maailman kalliit ja saastuttavat energiaraaka-aineet halpene pysyvästi enää koskaan. Suomalaisia on alkanut kismittää, kun tuontienergialaskusta löytyy ikävä, mutta niin kovin tuttu luku. Vuonna 2012 Suomi käytti 8,5 miljardia euroa ulkomailta tuotuihin energiatuotteisiin. Se on melko tarkalleen saman verran kuin Suomen julkisen talouden kestävyysvaje. Tästä miljardivirtojen suhteesta muistutti helmikuussa ilmestyneessä raportissaan myös suomalai-

nen professorityöryhmä, johon kuului Raimo Lovion lisäksi kymmenen professoria ja eturivin tutkijaa ympäristö-, kauppa- ja luonnontieteistä. ”Vanha energiapolitiikka on tulossa tiensä päähän”, ryhmä kirjoitti ja kysyi: ”Miksi olemme toimineet eri tavoin kuin esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Saksa ja Itävalta, vaikka kansantaloutemme näkymät ovat näitä maita synkemmät?” Ryhmän mukaan uusi energiatalous loisi Suomeen työpaikkoja. Se toisi mahdollisuuksia yrityksille paitsi kotimaisilla, niin myös kasvavilla, puhtaaseen energiaan perustuvien tuotteiden, palvelujen ja yritysten, eli cleantechin, vientimarkkinoilla. Energian tuonti vähenisi, vaihtotase paranisi, ja samalla hoidettaisiin ilmastoa ja päästövähennysvelvoitteitakin.

Panostukset poikivat Meininki meikäläisen kaltaisissa maissa on alkanut ihmetyttää suomalaisia. Saksa, kovan luokan teollisuusmaa, yrittää luopua ydinvoimasta. Ja miten nuo tanskalaiset maajussit saattavat pyöritellä tiloillaan osuuskuntiensa tuulivoimaloita, kun meillä energiakeskustelun pääaihe on tänäkin keväänä uusi ydinvoimala? ”Suomen tilanne on aika traaginen. Avaintoimijana on lobbauskoneisto, joka nämä asiat päättäjille on uskotellut. Päättäjien asenne omien etujensa ajajien asiantuntijuuteen on muodostunut harhaiseksi, kun aitoa ymmärrystä ei ole ollut”, lataa ympäristötieteen dosentti Heikki Simola Itä-Suomen yliopistosta. Hän viittaa myönnettyihin ydinvoimalupiin, joiden kautta vakavasti ja pitkälti venäläisestä tuontienergiasta riippuvaisesta Suomesta tulisi pahimmillaan ydinenergian viejä. Ja siihen, miten tuuli- ja aurinkoenergian mahdollisuuksia vähäteltiin ja kiellettiin meillä pitkään. ”Nyt nähdään aurinkoenergiassa se, mitä tapahtuu kaikkien teknologioiden hinnoille silloin, kun ne tulevat sarjatuotantoon: ne halpenevat dramaattisesti.

Uusi energiatalous loisi Suomeen työpaikkoja.

Paitsi tietenkin ydinvoimateknologia, jossa tätä ei ole tapahtunut 50 vuoteen, koska valmistajia ja kilpailua on vähän ja turvateknisiä lisätarpeita on paljon”, Simola muistuttaa. Euroopassa aloitettu energiapolitiikka on alkanut hiljalleen poikia. Tanskassa, joka aikoo tuottaa vuonna 2020 puolet sähköstään tuulivoimalla, pelkästään tuulivoimateollisuuteen on syntynyt 30 000 työpaikkaa. Saksan tavoitteena on luoda 800 000 uusiutuvan energian työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Ruotsi puolestaan on kohonnut liikenteen biopolttoaineiden ja biokaasun mallimaaksi koko maailmassa. Ruotsalaisia tavoitteita ovat fossiilisista polttoaineista vapaa liikenne Tukholmassa vuonna 2030 ja koko maassa vuonna 2050. Suomen kokoisessa Itävallassa aurinkolämpöpaneeleja on jo yli neljä miljoonaa neliömetriä. Aurinkopaneelien tuotanto ja siihen liittyvät teollisuus ja innovaatiot ovat nosteessa. Pelkästään kivuton voitonmarssi Euroopan ja maailman energiakäänne ei ole. Yksi keskeinen päänvaiva on yhä, miten uusiutuvaa energiaa voi joko varastoida tai kuka sitä voi käyttää silloin, kun sitä on lii-

kaa suhteessa kulutukseen. Muun muassa Saksa investoikin varastointiin voimakkaasti. ”Varastoinnista tehdään erittäin paljon tutkimusta, se kun on ollut toistaiseksi varsin kallista. Kun siihen saadaan uusia ratkaisuja, aukeaa todella monia polkuja”, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen. ”Energiajärjestelmän joustoihin liittyy useita isoja insinöörikysymyksiä, joita ei ratkaista ilman panostamista niihin. Mutta Saksassa kaikki tietävät nämä tavoitteet, ja ne ohjaavat koko energiasektoria”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

”Nokian nousu maailman johtavaksi matkapuhelinvalmistajaksi 1990-luvulla perustui pitkälti siihen, että pohjoismaiset matkapuhelinmarkkinat oli viranomaisten ja yritysten yhteispelillä muokattu 1980-luvulla aikansa edistyneimmiksi”, Lovio kirjoitti taannoin Talous & Yhteiskunta -lehdessä (4/2013). Sama vaatimus kuului professoriryhmän raportissa: uusi energiapoliittinen keskustelu on aloitettava ja kotimaan pelikenttä on avattava puhtaiden teknologioiden sisäänajoon ja referensseille. ”Cleantechille ei ehkä riittänyt huomiota ennen kuin kaksi päätukijalkaa, Nokia ja paperiteollisuus, notkahtivat. Oli vahva kauppatase ja halpaa öljyä. Nythän tilanne on muuttunut, ja itse asiassa monet lahjakkaista insinööreistämme ovat vaihtaneet alaa IT:stä cleantechiin”, sanoo Lovio. ”Maissa, kuten USA, Etelä-Korea, Ruotsi ja Tanska, alettiin puhua cleantechista heti kansainvälisen finanssikriisin alkaessa. Ei Suomi siitä ollut välttä-

Pelkästään kivuton energiakäänne ei ole.

Keskitetystä hajautettuun Suunnitelmallisia panostuksia löytyy toki Suomenkin taloushistoriasta. Lovio on korostanut cleantechin analyysissään, kuinka kotimarkkinoiden edellytyksien tukeminen ja kotimaiset referenssit ovat olleet suomalaistuotteille tärkein ponnahduslauta maailmanmarkkinoille.

Ruotsi – biokaasua liikenteeseen

Tanska – tuulivoimaa ja tavoitteita

• Euroopan johtava maa liikennebiokaasun kulutuksessa (806 GWh),

• Tanskassa tuotetaan eniten tuulivoimaa henkeä kohden Euroopassa.

• Numerotietoa: 53 biokaasun jalostamoa ja 195 tankkauspaikkaa,

• Tavoitteita: Tavoitteena vuonna 2020: tuulivoiman osuus sähköntuo-

lisäksi bioetanolia ja biodieseliä.

•

biokaasua käyttäviä autoja 44 000 vuoden 2012 lopussa – vrt. Suomi: viisi jalostamoa, tuotanto 4 Gwh (vuonna 2012), 20 tankkauspaikkaa, 1400 kaasuautoa.

Keinot: Miljöbil-luokka, johon kuuluvista ekoautoista saa isoja veroetuja. Bioetanolin tuesta on luovuttu sen ympäristöhaasteiden takia. Hiilivero ohjannut uusiutuvien polttoaineiden ja uusiutuvan energian käyttöön vuodesta 1991 lähtien. Arvioitu, että päästöt olisivat ilman veroa 20 % korkeammat.

• Tavoitteita: Tavoitteena fossiilisista

polttoaineista vapaa liikenne Tukholmassa v. 2030 ja koko maassa 2050.

Ruotsi: 44 000 kpl

• Muuta: Ruotsi nojaa vahvasti ydinvoimaan, vaikka oli päättänyt luopua siitä.

tannosta 50 %, päästöt 40 % laskuun. Tavoitteena vuonna 2050: 100 % energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä.

• Numerotietoa: Tuulivoiman osuus Tanskan sähköstä 25 %

– vrt. Suomi: 0,9 % sähkönkulutuksesta. Tuulivoimateollisuudessa 240 yritystä, 29 000 työpaikkaa

• Keinot: Tuulivoimaa tuetaan voimakkaasti, mutta myös pienempiä

voimaloita kuin Suomessa. Fossiilienergiasta pyritään eroon kielloin ja kannustimin: Esimerkiksi talojen öljylämmitys on täysin kiellettyä – vrt. Suomi 200 000 pientaloa lämpenee öljyllä, kulutus 460 miljoonaa litraa.

• Yleiset luvut: Kaikesta Tanskan

• Yleiset luvut: Kaikesta Ruotsin kuluttamasta energiasta 51 prosenttia oli uusiutuvaa vuonna 2012. Ruotsin CO2-päästöt 5,6 asukasta kohden (Suomessa 11,53)

Tavoitteena hiilineutraali maa vuonna 2050

Suomi: 1400 kpl (suhteessa väkilukuun 2461) Biokaasua käyttävien autojen määrä

Tanska: 25 %

kuluttamasta energiasta 23,1 % uusiutuvia, Tanskan CO2-päästöt 8,39 asukasta kohden (Suomessa 11,53).

• Muuta: Tanskalla on vähän omia

luonnonvara, ja se on edelleen paljon tuontikivihiilen ja -maakaasun varassa.

Suomi: 0,9 % Tuulivoiman osuus sähkön tuotannosta

Luonnonsuojelija #2/2014

mättä kuin pari vuotta myöhässä, mutta noista maista ehti kehittyä globaalisti tunnettuja edelläkävijöitä.” Mitä kotimarkkinoiden ”avaaminen” kansalaisten ja yrityksen kokeilukentäksi vaatisi? Ainakin nykyisen keskitetyn energiajärjestelmämme hajauttamisen, monet asiantuntijat sanovat. Se tarkoittaa, että sähköyhtiöiden lisäksi yhä useampi taho, koosta riippumatta, kokisi energiantuotannon kannattavammaksi. ”Myös Suomessa joudutaan tunnustamaan hajautetun järjestelmän edut. Tekniikka alkaa olla jo niin halpaa, ettei kustannus ole enää aurinkovoimankaan suhteen este sen hyödyntämiselle”, Bruun sanoo. Bruunin mukaan suomalaisen energiajärjestelmän päälinjojen tulee olla jatkossa hajauttaminen ja joustavuus. Sen voi tehdä Saksan esimerkkiä seuraillen, jossa uusiutuvalla energialla on muihin energiamuotoihin nähden etuoikeus myydä sähköä verkkoon. ”Hajautettu pientuotanto pitää tehdä helpommaksi. Se vaatii syöttötariffeja ja sen, että nykyistä pienemmällä tuotannolla on kannattavaa lähteä mukaan. Tuottajilla tulee myös olla nettolaskutus, eli jos kesällä tuottaa enemmän kuin käyttää, saman säästää kilowateissa talvella.” ”Kun esteet poistetaan ja järjestelmästä saadaan joustava, nähdään, mitä nerokkaiden suomalaisten osaamisella saadaan aikaan.” Vaikka suomalainen järjestelmä on varsin keskitetty, ei syyllisinä voi nähdä vain tätä pelikenttää hallitsevia sähköyhtiöitä. VTT:n Airaksisen mielestä on positiivista kehitystä, että sähköyhtiöt ovat ryhtyneet aktiivisesti tarjoamaan valmiita paketteja, joista kuluttajat voivat valita aurinkolämpöä ja -sähköä, ja joista yhtiö ostaa ylijääneen lämmön tai sähkön takaisin. ”On menty askel eteenpäin, kun isoimmat toimijat ovat lähteneet suunnittelemaan näitä pienimpiäkin ratkaisuja.”

Vihreä kulta, pumput ja pihtaus Uusiutuvan energian edelläkävijämaan Suomesta tekee ennen kaikkea metsä. Jos pelkkiä lukuja katsoo, Suomi pärjää mainiosti uusiutuvan energian käyttöpyrkimyksissään. Uusiutuvien osuus energian kokonaiskulutuksesta oli meillä vuonna 2011 peräti 32 prosenttia, mikä oli Itävallan tasolla, ja Tanskan ja Saksan (25%) edellä. Suomessa avainasemassa ovat olleet metsäteollisuuden jäteliemien ja muiden sivutuotteiden energiakäyttö. Ne sitten muodostavatkin 80 prosenttia kaikesta uusiutuvien käytöstämme. ”Lankusta ja paperista menee käytännössä kaikki sivutuote energiaan, ja se on ollut puunjalostusteollisuudelta kerrassaan upea modernisaatio! Tämän perinteen olettaisi antavan hyvät lähtökohdat muuhunkin ajatteluun, mutta täällä on tyydytty siihen, mikä toteutettiin aikanaan vesiensuojelun ja energiakriisin lähtökohdista”, Simola sanoo. Toinen lippulaivamme ovat lämpöpumput, jollaisia on Suomessa käytössä jo 600 000. Jo 60 prosenttia uusien omakotitalojen rakentajista ottaa käyttöön maalämpöpumpun. Ja paitsi lämmön eristämisessä, Suomessa ollaan varsin kehittyneitä energiatehokkuudessa, jonka parantamisen Airaksinen nostaa yhdeksi ensisijaisista toimenpiteistämme. ”Energia, jota ei koskaan kuluteta, on kaikkein päästöttömintä energiaa”, hän sanoo. Airaksisen mukaan vielä hyödyntämättömässä energiatehokkuudessa avainasemassa ovat älykkäät säätöjärjestelmät talotekniikassa ja vielä laajemmin yhdyskuntasuunnittelussa. ”Älykkyys kuulostaa tässä yhteydessä turhan juhlalliselta, kun sillä tarkoitetaan vain tarpeen mukaan

”

säädettävää energiankäyttöä. Ilmanvaihtoa säädetään pienemmälle asuinrakennuksissa tai vaikkapa kouluissa silloin, kun siellä ei ole ihmisiä. Ja sama lämmityksen, jäähdytyksen ja valaistuksen kanssa. Näihin liittyy tosi iso potentiaali.” Pelkästään ”oikein säädetty” rakennus käyttää Airaksisen mukaan 5–15 prosenttia vähemmän energiaa kuin säätämätön. Vanhan rakennuksen energiaremonteilla päästään hänen mukaansa usein 30, joskus jopa 40 prosentin energiansäästöön. Sitran Noponen kaipailisi lisää mittareita, joilla kuluttajat – tai tulevat kuluttaja-tuottajat – voisivat tarkkailla energiavirtojaan. ”Meillä on huoneistokohtainen sähkön mittaus, mutta jatkossa meillä tulee olla samanlainen veden ja myös lämmön käytön mittaus, joista tieto on reaaliaikaisesti käytössä. Tutkimusten mukaan lämmönkin käyttö vähenee 20 prosentilla heti, kun ihmisellä on tämä tieto ja huoneistokohtainen lasku.” Yksi osoitus suomalaisesta toimeliaisuudesta uusiutuvan talouden kentillä on myös Suomen luonnonsuojeluliiton lanseeraama ja sittemmin ensimmäiseksi yleiseurooppalaiseksi sähkön ympäristömerkiksi hyväksytty EKOenergia-merkki. Merkki auttaa kuluttajia valitsemaan ympäristölle ystävällisen sähkön koko Euroopan monimutkaisilta sähkömarkkinoilta. Vanhoissa vitseissä suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen ovat kilpailleet mitä erikoisimmissa olosuhteissa. Lopulta suomalainen on yleensä voittanut, kekseliäisyyttään tai vahingossa. Uusiutuvan energian ja puhtaiden teknologioiden markkinat ovat kilpailua, mutta vitsien maailmassa pöhköjen länsinaapurien lisäksi pelissä ovat kaikki muutkin maat, jotka eivät näe tulevaisuuttaan öljyssä tai ydinvoimassa. Hitaasti kuin hämäläinen tajusi suomalainenkin, että tässä onkin kisa, jossa ei pärjätä vahingossa.

Kun esteet poistetaan, nähdään mitä nerokkaiden suomalaisten osaamisella saadaan aikaan. Saksa – varastoinnin edelläkävijä

• Systemaattista uusiutuvan energian edistämistä ja varastoinnin ongelmien ratkaisemista.

• Tavoitteita: Tavoitteena puolittaa energiankulutus v. 2050 mennessä ja

tuottaa uusiutuvilla yli 80 % sähköstä. Vuoteen 2030 mennessä yhteensä 800 000 uusiutuvan energian työpaikkaa ja BKT 20 miljardia suurempi ja julkinen velka 180 miljardia pienempi kuin ilman tehtyjä toimia.

• Numerotietoa: Uusiutuva energiantuotanto noussut 7 prosentista vuonna 2000 noin 25 prosenttiin.

• Keinoja varastointiin: Saksassa ei ole vesivoiman säätökapasiteettia

kuten Suomessa. Sen sijaan pumppuvoimaloilla, akuilla ja kaasuverkoissa voidaan varastoida enemmän energiaa kuin sähköverkossa. Siirtokaapeleilla siirretään aurinko- ja tuulivoimalla tuotettua sähköä asutuskeskuksiin. Suunnitteilla Saksan ja Pohjoismaiden energiaverkkojen yhdistäminen korkeajännitekaapelein. Älykkäillä sähköverkoilla ja Suomi: 25 % kotien energiamittareilla ohjataan käyttämään sähköä, kun on ylituotantoa ja välttämään, kun on pulaa.

• Yleiset luvut: Kaikesta Saksan kuluttamasta

energiasta 25 % uusiutuvia, CO2-päästöt 9,06 asukasta kohden (Suomessa 11,53).

Saksa: 4 %

Varastona käytetyn vesivoiman osuus sähköntuotannosta

Itavalta – auringosta lämpöä

• Itävalta on jo pitkään pyrkinyt kohti hajautettua energiajärjestelmää.

Itävallassa onkin esimerkiksi eniten aurinkolämpöä käytössä henkeä kohti Euroopassa ja Euroopan suurin aurinkopaneelituotanto.

• Tavoitteita: 20 % lisäys energiatehokkuuteen, rakennuksissa 10 % ja liikenteessä 5 % säästö 2020 mennessä. Luodaan/turvataan 80 000 työpaikkaa kiinteistöjen ja energiajärjestelmän sekä 31 000 uutta työpaikkaa julkisen liikenteen kehittämisessä.

• Numerotietoa: Käytössä 4 milj. neliömetriä aurinkolämpöpaneeleja, kun Suomessa on käytössä noin 20 000 m2. Aurinkoenergia tuottaa n. 15 % maan energiasta (v. 2012). 200 000 uusiutuvan energian työpaikkaa.

• Keinot: Hajautettu energiapolitiikka, jossa asukkaat voivat vaikuttaa ja raha kiertää paikallisesti. Aurinkolämmön lisäksi hakevoimaloita, tuulivoimaa, pellettejä, biokaasua ja -biodieseliä.

• Yleiset luvut: Itävallan kuluttamasta energiasta 30,1 % uusiutuvia, Itävallan CO2-päästöt 7,97 asukasta kohden (Suomessa 11,53).

• Muuta: Ydinvoiman tuottaminen on kielletty lailla, joka säädettiin vuoden 1978 kansanäänestyksen tuloksena. 30 vuotta sitten valmistunutta ydinvoimalaa ei koskaan otettu käyttöön.

Itävalta: 4 milj. m2

Suomi: 20 000 m2 (suhteessa väkilukuun 30 000 m2) Aurinkopaneelien määrä neliömetreinä

Luonnonsuojelija #2/2014

EKOenergian lähettiläs Riku Eskelinen, 35, kiertää Eurooppaa, nukkuu vieraiden ihmisten sohvilla ja haluaa uudistaa sähkökaupan. Teksti Laura Rantanen Kuvat Kim Uytterhaegen

ammikuun lopussa EKOenergia-vastaava Riku Eskelisen odotukset olivat korkealla. Hän oli lähdössä työmatkalle Brysseliin, jossa hän yöpyisi vallatussa talossa Anderlechtin kaupunginosassa. Riku oli majaillut talossa useasti ennenkin, joten hän odotti innoissaan tapaavansa talon asukkaat. Hän tutustui talon isäntään Jan Jansseniin sohvasurffauksen eli couchsurfingin kautta. Siinä toisilleen entuudestaan vieraat ihmiset sopivat majoitusjärjestelyistä internetin kautta, ja vieras asuu isäntäväen luona kuin olisi vanhoilla ystävillään kylässä. Vierailulla ei vain nukuta, vaan ideana on viettää isäntien kanssa myös aikaa. Riku yöpyy työmatkoillaan hotellien sijaan lähes poikkeuksetta Couchsurfing-sivuston kautta löytämiensä ihmisten luona. Usein Rikun majoittajia yhdistävät samanlaiset elämänarvot, kuten kiinnostus ympäristöasioita kohtaan. Jankin työskentelee suuryrityksille päästövähennyspalveluita tarjoavassa yrityksessä. Jan on vallannut Brysselissä hylätyn kerrostalon, jonka kolmannessa kerroksessa hän asuu naisystävänsä Isabelin kanssa. Talon neljänteen kerrokseen hän on rakentanut suihkun. Samassa kerroksessa asuu armenialainen perhe, jonka Jan ja Isabel ovat pelastaneet kadulta. Armenialaisperheeseen kuuluvat isä Gevorg, äiti Hasmik, teini-iän kynnyksellä oleva tytär Melanya ja hänen isoveljensa Samvel sekä perheen nuorimmainen 2-vuotias Geram. Kakkoskerroksessa on yhteinen olohuonekeittiö, ja alimmassa kerroksessa asuu Janin ja Isabelin pelastama lastenkodista yliikäisyyden takia muuttamaan joutunut orpo marokkolaispoika. Kaikki talon asukkaat ovat nykyään Rikulle läheisiä, onhan hän viettänyt heidän kanssaan moneen otteeseen aikaa. Riku aloitti töissä Luonnonsuojeluliiton EKOenergia-hankkeessa vuonna 2009. Jo samana vuonna hän teki ensimmäiset työmatkansa Eurooppaan.

28.1. Bryssel, myöhäisilta

Vaihdoimme kuulumisia, ja sain oman huoneen yläkerrasta. Huone oli tyhjä, ja lämmöt olivat olleet poissa päältä. Lämpötila oli nukkumaan mennessä arviolta 12 astetta, mutta laitoin patterin päälle. Kietouduin makuupussiini ja nukahdin.

Kun Riku lähtee majapaikoistaan tekemään töitä, hänen ei arvaisi viettäneen yötä makuupussissa vallatun talon lattialla. Yritystapaamisiin astelee huoliteltu mies. Samoin tekee hänen isäntänsä Jan, joka käy päivisin päästökauppaneuvotteluissa kravatti kaulassaan. Kerran Riku yöpyi kööpenhaminalaisessa hippikämpässä. Hänet majoitti mukava nuoripari. ”Aamulla vedin puvun päälle ja laitoin kravatin kaulaan. Asunnon omistaja otti minut istumaan pyöränsä edessä olevaan tavarankuljetuslaatikkoon ja kuljetti tapaamaan ison energiayhtiön toimitusjohtajaa. Istuin puku päällä pyöränkorissa ja menin keskustelemaan kiiltäviin toimitiloihin.” Miten tähän tilanteeseen on tultu? Miten Suomen luonnonsuojeluliiton alla toimivassa hankkeessa työskentelevä henkilö kulkee ympäri Eurooppaa julistamassa ekoenergian ilosanomaa? Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuusto päätti käynnistää oman sähköhankkeen 18 vuotta sitten. Seuraavana vuonna suomalaiset sähkömarkkinat avautuivat myös kuluttajille. Sähkönkuluttajille tuli mahdolliseksi valita sähköntoimittajansa. Vapailla markkinoilla sähköntuottaja syöttää tuottamansa sähkön verkkoon, ja heillä on oikeus myydä vastaava määrä sähköä edelleen loppukuluttajalle tai jälleenmyyjälle mihin päin Eurooppaa tahansa. Luonnonsuojeluliitto alkoi selvittää energiayhtiöiden kiinnostusta sähkön ja lämmön ympäristömerkintään. Vuonna 1998 se lanseerasi Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkin. Pian norppaenergiaa käytti yli tuhat taloutta. Viisi vuotta myöhemmin norppaenergiaa käyttäviä kotitalouksia oli 100 000. Sen jälkeen merkille on julkistettu uudet vaatimukset kalatiekriteereineen ja rahastointivelvoitteineen ja 2013 kansainvälinen EKOenergia-merkki korvasi vanhan merkin. Kansainvälisen merkin kehittely oli Rikun ensimmäisiä työtehtäviä Luonnonsuojeluliitossa.

”Koko talon väki oli odottamassa minua.”

Tulin myöhään Bryssel Midin juna-asemalle, mutten muistanut missä suunnassa asunto on. Jan tuli hakemaan. Koko talon väki oli odottamassa minua. Jopa 2-vuotias Geram oli hereillä.

29.1. Bryssel, aamu Nukuin pitkään, sillä päivän ensimmäinen tapaaminen oli vasta klo 11. Tapasin WWF:n aloitteesta syntyneen Windmaden edustajia. Windmade on merkki, joka kertoo tietyn tuotteen olevan valmistettu uusiutuvalla energialla. Lego-yhtiö on osallistunut merkin kehitystyöhön. Windmaden johtajat Henrik Kuffner ja Mieke Langie kertoivat merkin olevan vaikeuksissa. Sovimme yhteistyön tiivistämisestä. Illalla pelasin lasten kanssa majapaikassa lahjaksi tuomaani Bang-peliä. Ranskan kieleni sai hyvää harjoitusta.

Kun Riku aloitti Luonnonsuojeluliitolla, oli liitto EKOenergia-merkin ainoa jäsenjärjestö. Riku halusi toiminnasta kansainvälisempää ja alkoi kartoittaa sellaisia ympäristöjärjestöjä, jotka tahtoisivat alkaa tuoda tunnetuksi merkkiä omassa maassaan. Hän lähetti sähköposteja ympäri Eurooppaa ja koitti yhdistää seminaarimatkoihinsa järjestötapaamisia. Niitä järjestyikin, ja Riku suunnitteli ulkomaanmatkansa niin, että pystyi käymään mahdollisimman monessa järjestössä samalla, kun matkusti ulkomaille. Ensimmäisillä matkoillaan hän kävi kertomassa, että järjestöjen olisi hyvä olla mukana luomassa ekosähkömarkkinoita sellaisiksi, että niistä olisi aidosti hyötyä ympäristölle.

”Istuin puku päällä pyöränkorissa.”

Mikä sohvasurffaus? Sohvasurffaus eli coachsurfing on netissä toimiva vieraanvaraisuusjärjestö. Ajatuksena tarjota matkailijoille mahdollisuus ilmaiseen majoitukseen ympäri maailmaa. Yhteisöön liittyminen on maksutonta. Rekisteröityneet käyttäjät voivat katsella toistensa profiileita, keskustella ja kertoa omia kokemuksiaan sekä kommentoida tapaamiaan jäseniä. Toiminnan ytimessä on sopivan isännän tai emännän löytyminen. Ideana on uusien ihmisten tapaaminen ja ajanvietto heidän kanssaan. Tutustu: //couchsurfing.org //

Kaarina Davis on päässyt sinne, minne halusi: maalle yksinkertaisemman elämän piiriin perusasioiden äärelle. Lähemmäksi luontoa.

Riku heräilee hyvin nukutun yön jälkeen Brysselissä.

Hampaiden pesulla.

Sohvasurffaaja pääsee tutustumaan ihmisten koteihin.

Aamupalahetki Isabelin kanssa.

ja Riku Melanya a Samvel, si tuotu ik is a li t tu pelaava . ä rttipeli Bang-ko

Luonnonsuojelija #2/2014

Henrik Kettunen

Riku todistamassa Riiassa, kuinka Selina Vancane allekirjoittaa Latvian Green Movementin liittymissopimusta EKOenergia-verkostoon.

Rikun työssään – puhumassa, kuinka sähkömarkkinat ja suojelutyö saadaan lyömään kättä.

”

Visiomme on, että saamme kaikkiin Euroopan maihin markkinoille ympäristömerkittyä sähköä. Hän kertoi erimaalaisille järjestöihmisille vihreän sähkön markkinoiden toiminnasta, ja jäsenjärjestöjen määrä kasvoi nopeasti. Tällä hetkellä niitä on jo 34, ja toiminta kehittyy koko ajan. Useampi järjestö on palkannut EKOenergia-vastaavan omasta maastaan. ”Yllättävimpiä ovat olleet Iranista tulleet yhteydenotot. Meillä on yli tuhannen maailmalla toimivan ympäristöjärjestön yhteystiedot, ja jäsenjärjestöjä on jopa Kosovossa, Georgiassa ja Albaniassa.” Nykyään Riku matkustaa tapaamaan energiayhtiöiden markkinointipäälliköitä, toimitusjohtajia ja ympäristöpäälliköitä, jotka päättävät, millaista sähköä heidän yrityksensä myyvät. EKOenergiassa työskentelee ihmisiä neljässä eri maassa, joiden lisäksi toiminnassa on mukana vapaaehtoisia eri puolilta maailmaa.

30.1. Bryssel, aamu Kun herään, ovat Jan ja Isabel jo lähteneet töihin ja lapset kouluun. Huone on patterin ansiosta liiankin kuuma. Suihku on huoneeni vieressä. Kun palaan suihkusta pelkkä pyyhe päälläni huomaan, että huoneeni ovi ei aukea. Rappukäytävässä on kylmä ja lähden etsimään työkaluja pelkkä pyyhe päälläni. Yllätyksekseni Gevorg onkin paikalla ja hän vääntää oven takaisin paikalleen niin, että pääsen huoneeseen. Tulen myöhässä seminaariin, jossa suuri ympäristöjärjestöaktiivien joukko on kokoontunut yhteen Euroopassa pohtimaan bioenergian haasteita ja mahdollisuuksia. Paikalla on osanottajia EU-maiden lisäksi myös Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Australiasta ja Venäjältä. Paikalla on EKOenergia-verkoston jäseniä, kuten Latvian työntekijämme Ojars Balcers. Tapaan myös portugalilaisen jäsenjärjestömme Querquksen edustajan Mafalda Sousan ensimmäistä kertaa.

Mielipiteet bioenergiasta jakautuvat eri Euroopan maissa. Belgiassa kansalaisjärjestöt kampanjoivat bioenergiaa vastaan ja Latviassa rajusti sen puolesta. Erot selittyvät bioenergian erilaisilla käyttötarkoituksilla ja alkuperillä eri maissa. Belgiassa ei ole samanlaista lämmöntarvetta kuin pohjoisessa ja

useimmiten siellä käytetty bioenergia on tuontitavaraa. Suomessa bioenergiaan suhtaudutaan melko positiivisesti moneen muuhun maahan verrattuna. Lämmöntuotannon puolella on aika vähän lähellä tuotettuja uusiutuvia vaihtoehtoja. Meillä keskustelu painottuu kotimaisen bioenergian kestävyyteen. Viime vuonna EKOenergia avasi ilmastorahaston. Aina, kun sähköä myydään EKOenergiana, myyjä maksaa jokaista megawattituntia kohti 10 senttiä Ilmastorahastoon. Rahasto investoi uuteen uusiutuvan energian tuotantoon ja päästövähennyksiin. Kun ilmastorahasto avattiin, hakemuksia tuli heti 70 eri maasta. Eksoottisimmat olivat kolme Pohjois-Koreasta saapunutta hakemusta. Huhtikuun loppuun mennessä Riku oli ollut tänä vuonna työmatkoilla yhteensä neljä viikkoa. Hän arvioi, että tulee matkustamaan vuoden aikana yhteensä ainakin neljä kuukautta. Siinä ehtii sohvasurffata. Ja vaikuttaa ekosähköbisnekseen. Tällä hetkellä pääpaino on isoissa yrityksissä. Helpoin vaikuttamisen kohde ovat traderit. He ovat välikäsiä sähköntuottajien ja myyjien välillä. Kaupantekijöitä. ”Monet heistä haluavat myydä muutakin kuin perusvesisähköä. He haluavat lisätä markkinoiden vaikuttavuutta ilmastoon ja ympäristönsuojeluun.” Tradereita on Euroopassa vain noin sata. Yritykset ovat pieniä, ja niissä työskentelee yleensä vain pari henkilöä. Samat henkilöt käyvät myös kauppaa päästöoikeuksilla. ”Heillä on paljon asiantuntemusta. Lainsäädäntö on muuttunut, ja muut kuin traderit eivät oikein tunne alkuperätakuumarkkinoita. Kaupankäynnistä on tullut elektronista.” Runsaalla matkustamisella on kääntöpuolensakin. Vaikka sohvasurffatessa ei koskaan ole yksinäistä, tuntuu viikon ero Ulla-vaimosta ja 2-vuotiaasta Ossian-pojasta Rikusta ajoittain raskailta.

Jo pari viikkoa Brysselin matkan jälkeen Riku matkusti Italiaan ja Sloveniaan. Ne ovat maita, joissa EKOenergian lanseeraaminen edistyy nopeammin kuin suurimmassa osassa Eurooppaa.

30.1. Bryssel, ilta Pelaamme taas illalla Bangia ja hieman Playstationia. Yhtäkkiä paikalle ilmestyy pariskunta kahden lapsensa kanssa. He auttavat Brysselin kodittomia ja tuovat lähikaupoista kerättyä ruokaa armenialaisperheelle. Armenialaisilla ei ole EU:ssa oleskelulupaa, mutta he eivät voi palata kotimaahansa oman turvallisuutensa takia. Heidän on mahdotonta saada Belgiasta töitä ja toimeentuloa.

Riku näkee EKOenergian tulevaisuuden valoisana. Uusimpana tekonaan merkin ilmastorahastosta rahoitettiin tansanialaiseen kouluun aurinkopaneelisähköt. Kohde valittiin sillä perusteella, että käytettävissä olevilla rahoilla saatiin suurin ympäristövaikutus. EKOenergia käynnisti juuri myös yhteistyökumppaninsa kanssa kalatiesähköhankkeen, jonka tarkoituksena on saada Mustionjoen neljään vesivoimalaan kalatiet. Kampanjaan osallistuvat lupaavat vaihtaa sähkösopimuksensa voimalaitoksen omistajille ja maksaa pienen kalatiemaksun, jos energiayhtiö suostuu kalateiden rakentamiseen. ”Visiomme on, että saamme kaikkiin Euroopan maihin markkinoille ympäristömerkittyä sähköä. Sellaista sähköä, jonka ostamisella on oikeasti positiivisia ympäristövaikutuksia.”

”Kun palaan suihkusta pyyhe päälläni, ovi ei aukea.”

1.2. Takaisin Suomeen Paluu Suomeen. Ostan tuliaisiksi belgialaista suklaata. Se on pakollinen Brysselin tuliainen.

Vaihda EKOenergiaan: // ekoenergia.fi//

Mitä energiantuotantoa SINÄ RAHOITAT? Koko energiajärjestelmämme saa rahoituksensa energiankäyttäjien lompakoista. Ostamalla ympäristömerkittyä sähköä muutat energiantuotantoamme paremmaksi. Rahasi eivät päädy kivihiilipohatoille. Fossiilisia polttoaineita ja ydinvoimaa markkinoidaan sinulle sekasähkönä. Jätä ostamatta. Näet tällä sivulla Suomen ainoan ympäristömerkin energialle. Osta vain sähköä, jolla on tämä merkki.

Mikään energiantuotantomuoto ei ole haitaton. Siksi myös uusiutuvilla tuotetulle energialle on EKOenergia-merkissä tiukat laatuvaatimukset niin tuuli- kuin vesivoimallekin. EKOenergia-merkittyä sähköä voit ostaa yli kymmeneltä eri yritykseltä Suomessa. Lue lisää osoitteesta ekoenergia.fi.

Luonnonkukat läheisiksi Pohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään 15.6. ympäri Suomen ja tarjolla on 83 kasviretkeä! Lähde mukaan oman paikkakuntasi retkelle – mitä luonnonkukkia sinä löydät?

Retkien koonti ja tekstit Marja Haatanen Kuvitus Hanna Välitalo

•Kukkaretket ETELÄ-HÄME Asikkala Retkikohde: Salonsaari. Lähtö: Päijännetalo, Meijeritie 1, Vääksy. Aika: klo 10–14. Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Anja Terho, Ilkka Kamppila. Lisätiedot: Juha Kamppila, p. 050 020 5565.

•

Hollola Retkikohde: Hollolan hautausmaa. Lähtö: Esinemuseon edessä sankarihauta-alueen lähellä. Aika: klo 18–20. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Hollolan kotiseutuyhdistys. Oppaat: Helena Raikas, Tuula Puttonen. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816.

•

Hämeenlinna Retkikohde: Hattelmalanjärvi. Lähtö: Hattelmalanjärven eteläpuolella sijaitseva lintutornin p-alue. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kasvikerho, Pulsatilla. Yhteistyötahot: Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja Hämeenlinnan kaupunki. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Heli Jutila, Teppo Häyhä, Karri Jutila. Lisätiedot: Heli Jutila, p. 050 544 2005, heli.jutila@windowslive.com.

•

Lahti Retkikohde: Niemen kallio. Lähtö: Hollolan yläkoulun p-paikka, Terveystie 10. (Klo 11.30 kimppakyyti ja Sibeliustalo edusta klo 12. Aika: klo 11.30–15. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys. Yhteistyötahot: Salpausselän Luonnonystävät. Mukaan: eväät. Oppaat: Antti Hovi, Matti Laurila. Lisätiedot: Matti Laurila, p. 040 595 3147, matti.a.laurila@gmail.com.

•

ETELÄ-KARJALA Imatra Retkikohde: Tainionkoskenkoulu. Lähtö: Tainiotalon piha, Juskunmäenkatu 24, Imatra. Aika: klo 10–12. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti. Oppaat ja lisätiedot: Juha Jantunen, p. 050 364 3693, juha.jantunen@allergia.fi.

•

Lappeenranta Retkikohde: Tykki, vanhan radan varsi. Lähtö: Vanhan kentän vastapäätä entisen Kontin p-paikka, Lentäjäntie 19. Aika: klo 10–12. Järjestäjä: Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Oppaat ja lisätiedot: Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737, kimmo.saarinen@allergia.fi

•

Savitaipale Retkikohde: Järvitaipaleen linnoitus. Lähtö: Järvitaipaleen linnoitus Tuohikotintien (tie 377) varrella. Aika: klo 15–17. Järjestäjä: Savitaipaleen seudun luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat: Seppo Vuokko. Lisätiedot: Mervi Helenius, p. 050 400 5082, mervi.helenius@hotmail.fi.

•

ETELÄ-SAVO Mikkeli Retkikohde: Suontauksen tila Haukivuorella. Lähtö: Suontauksen tila, Juonistontie 100, Kalvitsa. Aika: klo 10.30–14. Järjestäjä: SuurSavon luonnonsuojeluyhdistys, Laadukasta liiketoimintaa luonnosta-hanke, Ruralia-Instituutti. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Anne Piirainen, Pirjo Kallio. Lisätiedot: Anne Piirainen, p. 040 962 2527, p. 044 345 6327 (työ), anne.piirainen@ helsinki.fi. Retkikohde: Urpolan jokilaakso. Lähtö: Urpolan luontokeskuksen piha, Selännenkatu 30. Aika: klo 13–15. Järjestäjä: Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Aune Niiranen, p. 044 036 1306, aune.niira@gmail.com.

•

Seura ry. Yhteistyötahot: Luontokeskus Petola, Metsähallitus. Mukaan: kynä. Oppaat: Outi Isokääntä, Mari Heikura. Lisätiedot: Outi Isokääntä, p. 050 529 4144, oisokaanta@ gmail.com. Sotkamo Retkikohde: Hiukan maasto. Lähtö: Hautausmaan yläparkkipaikka. Aika: klo 16–18. Järjestäjä: Sotkamon Luonto ry. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Alpo Komulainen, p. 044 356 6203.

•

KESKI-SUOMI

•

Jyväskylä Retkikohde: Haukanniemi. Lähtö: Wilhelm Schildtin kadun päässä oleva p-paikka. Aika: klo 14–16. Järjestäjä: Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: kynä. Oppaat: Johanna Hallman, Kaisa Tervonen. Lisätiedot: Kaisa Tervonen, p. 050 594 2478, kaisa.i.tervonen@gmail.com.

Pieksämäki Retkikohde: Valkolehdokkikasvusto Jäppilän maantien varrella. Lähtö: Kaupungintalon p-paikka, Pertinkuja 1. Aika: klo 11–13. Järjestäjä: Pieksämäen Luonnon Ystävät ry. Mukaan: saappaat, kasvio, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Yrjö Snellman, p. 050 303 5611, yrjo. snellman@pp.inet.fi

Jämsä Retkikohde: Jämsänkosken Linnasenvuori. Lähtö: Jämsänkosken Köpiksen p-paikka, Kauppakuja 3, Jämsänkoski. Aika: klo 12–15. Järjestäjä: Jämsän Seudun Luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Jämsänkosken Kotiseutuyhdistys ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Hannu Ahlstedt, Pentti Könkkölä, Arja Paakkanen. Lisätiedot: Arja Paakkanen, p. 040 538 7091, arja.paakkanen@saunalahti.fi. Huom! Jämsä: kimppakyyti S-marketin pihasta klo 11.45.

•

Punkaharju ks. Savonlinna Savonlinna Retkikohde: Punkaharjun luonnonsuojelualue. Lähtö: Metsämuseo Luston p-paikka, Lustontie 1, Punkaharju. Aika: klo 13–16. Järjestäjä: Metsähallitus/Etelä-Suomen luontopalvelut. Yhteistyötahot: Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat: Elina Enho, Timo Luostarinen, Tarja Halme. Lisätiedot: Tarja Halme, p. 040 738 8312, tarja.halme@metsa.fi.

•

KAINUU Kajaani Retkikohde: Karolineburg. Lähtö: Lussitupa. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kajaanin Seudun Luonto ry. Oppaat ja lisätiedot: Kimmo Kumpulainen, kimmo.kumpulainen@edu. kajaani.fi

•

Kuhmo Retkikohde: Yksityinen pihapiiri. Lähtö: Pohjoispuolentie 3001, Kuhmo (Ala-Vieksin kylä). Aika: klo 14–15.30. Järjestäjä: Lentua-

•

Keuruu Retkikohde: Haapamäen niityt. Lähtö: Keuruun linja-autoasema. Aika: klo 8–13. Järjestäjä: Keurusseudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat: Pertti Sulkava, Jouko Pihlainen. Lisätiedot: Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709, jouko-pihlainen@ suomi24.fi.

•

Pihtipudas Retkikohde: Hassilan uimaranta. Lähtö: Hassilan uimaranta, Peninki. Käänny Elämäjärventieltä uimaranta-kyltin osoittamaan suuntaan. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Pihtipudas-Seura ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Juhani Krook, p. 040 069 1003.

•

Äänekoski Retkikohde: Aatulan kedot. Lähtö: Aatulan talo, Aatulantie 160, Suolahti. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Hannu Kumpulainen, Osmo Mikkonen. Lisätiedot: Hannu

•

Kumpulainen, p. 050 539 5243, hannukump@ gmail.com.

KYMENLAAKSO Kotka Retkikohde: Lehmäsaari. Lähtö: Sapokan tuurimoottorilaituri. Aika: klo 10–14.30. Järjestäjä: Meri-Kymen Luonto ry. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Risto Hamari, p. 040 832 2121, risto.hamari@kymp.net. Huom! Tuurimoottorimatkat ovat maksullisia.

•

Kouvola Retkikohde: SaksanahoKasakkakallio. Lähtö: Sääksniementien puomin edessä. Aika: klo 9–12. Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Jukka Airola, p. (02) 950 25177 (työ), p. (05) 374 7216 (kesäkuussa).

•

LAPPI Kemi Retkikohde: Ajos. Lähtö: Kemin kaupungintalon p-paikka, josta linja-autokuljetus. Aika: klo 11–14. Järjestäjä: Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Seija Oikarainen, Seija Kairento. Lisätiedot: Pentti Myllyneva, p. 040 029 7071, pentti.myllyneva@pp.inet.fi.

•

Kemijärvi ks. Pelkosenniemi Kittilä Retkikohde: Ruoppaköngäs. Lähtö: Ruoppakönkään ppaikka. Aika: klo 10–13. Järjestäjä: Metsähallitus, Luontopalvelut Lappi, luonnonsuojeluprosessi. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suu-

•

rennuslasi. Oppaat: Päivi Paalamo. Lisätiedot: Yllästunturin Luontokeskus Kellokas, p. 040 026 7868. Huom! Kimppakyydityksen järjestämiseksi ennakkoilmoittautuminen. Luontokeskus Kellokkaaseen, p. 040 026 7868, kellokas@metsa.fi. Retkikohde: Totovaara. Lähtö: Totovaaran p-paikka. Aika: klo 15–17. Järjestäjä: Metsähallitus, Luontopalvelut Lappi, luonnonsuojeluprosessi. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Päivi Paalamo. Lisätiedot: Yllästunturin Luontokeskus Kellokas, p. 040 026 7868. Huom! Kimppakyydityksen järjestämiseksi ennakkoilmoittautumiset Luontokeskus Kellokkaaseen, p. 040 026 7868, kellokas@metsa.fi.

•

Pelkosenniemi Retkikohde: Isokuru-Tunturiaapa, Pyhätunturin kansallispuisto. Lähtö: Pyhä-Luoston luonto- ja kulttuurikeskus Naavan p-paikka, Luontotie 1, Pyhätunturi. Aika: klo 10–14. Järjestäjä: Metsähallitus, Lapin luontopalvelut. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Pauliina Kulmala, p. 040 029 9199, pauliina. kulmala@metsa.fi

•

töyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Kaija Helle. Lisätiedot: Liisa Lilvanen, p. 040 089 8455, liisa.lilvanen@gmail.com. Hämeenkyrö Retkikohde: Särkijärvi, Matti Järvenpään Rautapuisto. Lähtö: Kyröskosken matkahuolto. Aika: klo 11.30–14. Järjestäjä: Kyrön Luonto ry. Oppaat: Anita Lähdekorpi, Jussi Viitala. Lisätiedot: Anita Lähdekorpi, p. 040 067 0523.

•

Kangasala Retkikohde: Pohtiolammen – Sarsan alue. Lähtö: Pohtiolammen Sääksikeskus, Pohtiolammentie 64, Huhtijärvi. Aika: klo 12–15. Järjestäjä: Kangasalan luonto ry. Yhteistyötahot: Pohtiolammen Sääksikeskus. Mukaan: kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Heikki Toivonen, p. 040 749 3901, toivonenhe@gmail.com. Retkikohde: Sahalahti, Haapasaari. Lähtö: Aittakahvila Anna, Haapasaarentie 662. Aika: klo 13–15. Järjestäjä: Sahalahti-Seura. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Elina ja Eero Peltonen, p. 040 093 0317.

•

Savukoski Retkikohde: Kivitunturin lähimaasto. Lähtö: Kivitunturin maja. Aika: klo 10–12. Järjestäjä: Metsähallitus. Mukaan: saappaat, kasvio, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Tuomo Ahola, p. 040 506 7798, tuomo.ahola@metsa.fi.

Lempäälä Retkikohde: Hakkarin ulkoilumaasto. Lähtö: Hakkarin liikuntahallin kahvion edusta. Aika: klo 15–17. Järjestäjä: Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Mari Larikka, Tapani Länsirinne, Jaana Kalliokoski. Lisätiedot: Mari Larikka, p. 040 095 1595, mari.larikka@vesilahti.fi.

Sodankylä Retkikohde: Tankavaara, Urho Kekkosen kansallispuisto. Lähtö: Koilliskairan luontokeskus, Tankavaarantie 11B, Tankavaara. Aika: klo 10–13. Järjestäjä: Metsähallituksen luontopalvelut. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Saara Tynys, Siiri Tolonen. Lisätiedot: Siiri Tolonen, p. 040 480 4424, siiri.tolonen@metsa.fi.

Mänttä-Vilppula Retkikohde: Kälvi. Lähtö: Iso-Kälvi, Kälvintien päässä. Aika: klo 12–15. Järjestäjä: Mäntän seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Pirkko ja Hannu Mutikainen. Lisätiedot: Hilkka Granroth, p. 040 564 8154.

• •

PIRKANMAA Akaa Retkikohde: Toijalan pururadan ja luontopolun ympäristö. Lähtö: Toijalan ABC:tä vastapäätä olevan pururadan p-paikka (Ajo-ohje: ABC:n kohdalta ajetaan kohti Toijalan keskustaa noin 100m ja käännytään vasemmalle tielle, jossa on viitta pururata). Aika: klo 13–16. Järjestäjä: Akaan ympäris-

•

Nokia Retkikohde: Puropuisto, Kylmänoja. Lähtö: Puropuiston kävelytien alussa, Kerholan vieressä, Souranderintien p-paikka. Aika: klo 13–15. Järjestäjä: Nokian Luonto ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Lasse Kosonen, Anne

•

Viitalaakso. Lisätiedot: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720. Punkalaidun Retkikohde: Porttikallio. Lähtö: Porttikallion p-alue. Aika: klo 16–18. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Terttu Routsi, p. 050 383 1608.

•

Pälkäne Retkikohde: Padankoski. Lähtö: Padankosken kylän keskustan ilmoitustaulun luota, Auttoistentien risteys. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Padankosken kyläyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Tuomo Kuitunen, p. 040 701 7412.

•

POHJANMAA Jalasjärvi Retkikohde: Lamminjärvi. Lähtö: Lamminjärven uimaranta. Aika: klo 12–14.Järjestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Harri Maunumaa, Lauri Korpi. Lisätiedot: Harri Maunumaa, p. 040 097 8774.

•

Kauhava Retkikohde: Mäenpään hiihtomaja. Lähtö: Hiihtomajan p-alue, Lammintie 25, Kauhava. Aika: klo 12–15. Järjestäjä: Kauhavan Luontoyhdistys Valokki ry. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Hanna Välimaa, p. 040 715 4481, hanna.e.valimaa@gmail.com.

•

Kuortane Retkikohde: Sarvikkaankosket. Lähtö: Sarvikkaankosken ylittävän vanhan kivisillan

•

luona p-paikalla (Vanhatie). Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Lapuan ympäristöyhdistys ry, Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Terttu Rajala, Taina Ranta-Maunus. Lisätiedot: Terttu Rajala, p. 044 561 2356, terttu.rajala@edu.kuortane.fi Kristinestad Utfärdsmålet: Kristinestad centrum. Samlingsplats: Invid den nya hängbron över Tjöck å på Tegelbruksbacken. Utfärdtid: kl. 15–16. Arrangören: Sydbottens Natur och Miljö r.f. Guider: Carl-Anders Lundberg. Kontaktuppgifter: Sonja Grönholm, tel. 040 052 2102, (06) 221 2895 (kvällstid). Guidningen på båda språken.

•

Mustasaari Retkikohde: Svedjehamn. Lähtö: Svedjehamnin kalasatama. Aika: klo 9–14.15. Järjestäjä: Metsähallitus. Yhteistyötahot: Marthaförbundet. Oppaat: Tuija Warén, Nina Överholm, Jaakko Hautamäki, Sonja Korhonen, Ari Lähteenpää. Lisätiedot: Metsähallituksen asiakaspalvelu, p. 040 595 5114. Opastus molemmilla kielillä. Huom! Ennakkoilmoittautuminen bussi- ja venekuljetuksia varten. Bussimatka Vaasa–Svedjehamn–Vaasa 10 € ja lapset 2 €. Veneretki ilmainen.

•

POHJOIS-KARJALA Joensuu Retkikohde: Botanian ympäristö. Lähtö: Botanian pääovien edusta, Heinäpurontie 70, Joensuu. Aika: klo 13–15. Järjestäjä: Botanian ystävät ry, Joensuun kasvitieteellisen puutarhan ja trooppisen perhospuutarhan, Botanian tukiyhdistys. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Juhani Räsänen, Leena Pulkkinen, Vilma Lehtovaara. Lisätiedot: Vilma Lehtovaara, p. 050 562 9482, toimisto@botania.fi.

•

•Kukkaretket Kitee Retkikohde: Vanha Puhos. Lähtö: Puhoksen koulun p-paikka, Kartanontie 5. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto. Yhteistyötahot: Metsän vaatteet -ympäristötaidenäyttely. Oppaat: Pirjo Rinne, Tupu Vuorinen. Lisätiedot: Tupu Vuorinen, p. 050 344 5441, tupu.vuorinen@gmail.com. Retkikohde: Hummovaaran Juhanantupa. Lähtö: Juhanantuvan p-paikka. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Oppaat: Hans Colliander, Kari Antikainen. Lisätiedot: Kimmo Martiskainen, p. 040 832 1951, kimmartis@gmail.com.

•

Lieksa Retkikohde: Patvinsuo. Lähtö: Patvinsuon kansallispuisto, Kurkilahden p-alue (rannassa Suomujärven eteläpuolella). Aika: klo 11–14. Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut. Yhteistyötahot: Tmi Villiemäntä. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Heidi Kilpeläinen. Lisätiedot: Kolin luontokeskus Ukko, p. 020 564 5654. Retkikohde: Brahea-Kevätlahti. Lähtö: Kirkon luona, Braheanpolun lähtöpaikka. Aika: klo 13–16. Järjestäjä: Lieksan luonnonystävät ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Esko Lappi, Kaija Kiiskinen. Lisätiedot: Esko Lappi, p. 040 831 3934. Retkikohde: Kolin kansallispuisto. Lähtö: Kolin luontokeskus Ukko, Ylä-Kolintie 39. Aika: klo 13–16. Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut. Oppaat: Kolin luontokeskus Ukon oppaat. Lisätiedot: Kolin luontokeskus Ukko, p. 020 564 5654.

•

• •

Liperi Retkikohde: Päivilä. Lähtö: Päivilän päärakennuksen edessä, Päivilä-Leskelä 28. Aika: klo 11–14. Järjestäjä: Päivilän sanktuarin säätiö. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Janna Satri, p. 050 356 6012.

•

Nurmes Retkikohde: Ikolan museo. Lähtö: Ikolan museo, Kotiniementie 2. Aika: klo 10–13. Järjestäjä: Ylä-Karjalan luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Ikolan Museo. Mukaan: eväät. Oppaat: Keijo Luoto, Jorma Pihlainen ja Hanna Harju (lastenretki). Lisätiedot: Hanna Harju, p. 050 522 1074, harjunhanna@gmail.com. Huom! Järjestämme yli 5v lapsille oman retken.

•

POHJOIS-POHJANMAA

SATAKUNTA

Liminka Retkikohde: Virkkulan ranta, Liminganlahden luontokeskus. Lähtö: Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6, Liminka. Aika: klo 14–16. Järjestäjä: Lakeuden Luonto ry. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Minna Tuomala, J.P. Palohuhta. Lisätiedot: Riitta Kärki, p. 040 552 3139, riitta.karki@liminka.fi.

Eura Retkikohde: Harolan lehto. Lähtö: Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, Pori. Aika: klo 8–13. Järjestäjä: Satakunnan luonnonsuojelupiiri. Yhteistyötahot: Porin ympäristövirasto. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Inkeri Hurme, Tuomo Hurme, Risto Vilén. Lisätiedot: Risto Vilen, p. 040 524 8391, satakunta@sll.fi. Huom! Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan (ilmainen bussikuljetus Porista Euraan).

•

Oulainen Retkikohde: Irva. Lähtö: Oulaisten kaupunginkirjasto. Aika: klo 12–15. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Riku Rantala, p. 040 539 3287, riku.rantala@kotinet. com. Huom! Polkupyöräretki.

•

Oulu Retkikohde: Ylikiiminki, Yli-Vuotto, Vuoton Joutsen. Lähtö: Kiimingissä ent. kunnantalon piha klo 10, Ylikiimingissä Vuoton Joutsenessa klo 11. Aika: klo 10–15. Järjestäjä: Kiiminkien Luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Vuoton Joutsen. Mukaan: saappaat. Oppaat: Anja Henttunen, Esteri Ohenoja, Juha Viramo. Lisätiedot: Esteri Ohenoja, p. 040 542 4464, esteri. ohenoja@oulu.fi. Huom! Jos tarvitsee kyytiä, ilmoittautudu Esteri Ohenojalle (p. 040 542 4464) pe 13.6. mennessä. Kyyti on ilmainen. Retkikohde: Korkeasaari. Lähtö: OSAO:n Pikisaaren yksikön piha, Pikisaarentie 13. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Oulun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Kalle Hellström, Esko Saari, Merja Ylönen. Lisätiedot: Kalle Hellström, p. 045 237 1125, kalle. hellstrom@iki.fi.

•

Raahe Retkikohde: Hummastinjärvien alue. Lähtö: Lähtö Raahen linja-autoasemalta kimppakyydeillä klo 10, josta ajetaan 8-tietä varsinaiselle kokoontumispaikalle Mäntykankaan (Olkijoen) levähdysalueelle. Aika: klo 10.30–14. Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Jari Särkkä, Vuokko Moisala. Lisätiedot: Kauno Siltala, kauno.siltala@gmail.com.

•

POHJOIS-SAVO Kaavi Retkikohde: Telkkämäki. Lähtö: Telkkämäen kaskiperinnetila, Kaiturintie 419, Kaavi. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Metsähallitus, luontopalvelut. Oppaat: Anna-Riikka Ihantola, Arja Räsänen. Lisätiedot: Anna-Riikka Ihantola, p. 040 748 7664, anna-riikka.ihantola@metsa.fi.

•

Kuopio Retkikohde: Kolmisopen-Pilpan alue. Lähtö: Pilpantien päässä olevalta p-alue. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys r.y. Mukaan: eväät. Lisätiedot: KLYY, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi

•

Sonkajärvi Retkikohde: Kotaharju. Lähtö: Iisalmen luontomuseon edusta, Iisalmen kulttuurikeskuksen pohjoispuolisella ovella, Kirkkopuistonkatu 9. Aika: klo 12–16. Järjestäjä: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys/Kasvijaos. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Matti Tallgren, Eini Tallgren. Lisätiedot: Matti Tallgren, p. (017) 822 808, matti.tallgren@meili.fi

•

Huittinen Retkikohde: Isosuo, Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto. Lähtö: Isosuon p-paikka Mutilahdessa. Aika: klo 12–15. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Terttu Routsi, p. 050 383 1608.

•

Rauma Retkikohde: Vanha-Rauma. Lähtö: VanhaRauma, Kalatorin kirkkopuisto, vanhan kirkonraunion edusta. Aika: klo 10–12. Järjestäjä: Rauman seudun luonnonystävät ry. Oppaat ja lisätiedot: Ossi Siivonen, p. 040 050 1116, ossi. siivonen@eurajokinetti.fi.

•

UUSIMAA Espoo Retkikohde: Hanikan luontopolku. Lähtö: Alakartanontien urheilukenttä. Aika: klo 13–16. Järjestäjä: Soukka-seura ry – Sökö-sällskapet rf. Mukaan: eväät, kasvio. Oppaat: Mattias Tolvanen, Jukka Kivi. Lisätiedot: Jukka Kivi, jukka.kivi@tietotori.fi.

•

Helsinki Retkikohde: Tapanila. Lähtö: Tapanilan tori. Aika: klo 11–12.30. Järjestäjä: Tapanila-Seura. Lisätiedot: Sinikka Partanen, p. 040 553 2628 Retkikohde: Talin alue. Lähtö: bussin 18 Muusantorin pysäkki (1433). Aika: 13–16. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Lisätiedot: Helsy, p. 050 301 1633, helsy@sll.fi.

• •

Hyvinkää Retkikohde: Nummenkärjen niitty. Lähtö: Nummenkärjen niitty, Helletorpankatu 10 (Ppaikka Tiilirinteenkujan kohdalla). Aika: klo 10–12.30. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: kynä. Oppaat: Arto Rantanen, Yrjö Ala-Paavola. Lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola, p. 040 847 4552, yap@fidisk.fi.

•

Järvenpää Retkikohde: Vanhankylänniemi. Lähtö: Vanhankylänniemen kartanon päärakennuksen edessä.Aika: klo 14–16. Järjestäjä: Järvenpään ympäristöyhdistys. Oppaat: Sirkka Savonmäki, Asta Kuosmanen. Lisätiedot: Sirkka Savonmäki p. 050 575 5492.

•

Kerava Retkikohde: Heikkilänmäki. Lähtö: kotiseutumuseon portti. Aika: klo 13.30–15.30. Järjestäjä: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Keravan kaupunki. Mukaan: kynä. Oppaat: Leena ja Heikki Luoto. Lisätiedot: Tuula Miekkavaara, p. (09) 242 0833, tuulamiek@hotmail.com.

•

Kirkkonummi Retkikohde: Ragvaldsin museoalue – Ragvalds museiområde. Lisäksi klo 13–15 Luonnonkukkien päivän perhostapahtuma, asiantuntijana Janne Rainio. Lähtö: Ragvald-

•

sin museoalueen Renkitupa, Överbyntie 140, Kirkkonummi. Huom! P-alue on Överbyntien pohjoispuolella navetan takana. Aika: klo 12–15. Järjestäjä: Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, Ragvaldsin museo, Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Maaret Eloranta, p. 040 001 2872, maaret.eloranta@ kirkkonummi.fi. Opastus molemmilla kielillä, perhostapahtuma vain suomeksi.

•

Lohja Retkikohde: Ilmoitetaan myöhemmin. Lähtö: Lohjan kirkkokenttä, Sibeliuksenkatu, Lohja. Aika: klo 10–13. Järjestäjä: Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Teuvo Järvenpää, p. 044 036 1135.

•

Mäntsälä Retkikohde: Ohkolanjokilaakso. Lähtö: Eteläinen pikatie 657, Mäntsälä. Aika: klo 11–13. Järjestäjä: Mäntsälän lsy. Mukaan: eväät. Oppaat: Elina ja Matti Vuori. Lisätiedot: Elina Vuori, p. 040 040 0714, elina.vuori@pp1.inet.fi.

•

Porvoo Retkikohde: Muinaistulokkaita ja arvokkaita ketokasveja. Lähtö: Maarin kävelysilta vanhan Porvoon kupeessa. Aika: klo 11–13. Järjestäjä: Itä- Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät. Oppaat: Sanna Tarmi, Marika Kuokkanen. Lisätiedot: Mirja Suhonen, p. 040 536 4336, sll.iuly@gmail. com.

•

Raasepori/Raseborg Utfärdsmålet: Snappertuna. Samlingsplats: Vid parkeringen invid vita bron. Utfärdtid: kl. 13–15. Arrangören: Ekenäs naturum/Forststyrelsen. Kontaktuppgifter: Peik Grönholm, tel. 040 072 6208. Guidningen på båda språken. Retkikohde: Fiskari. Lähtö: Lukaalin edessä, Fiskarsintie 10. Aika: klo 10–12. Järjestäjä: Raaseporin Luonto ja Ympäristö ry. Oppaat ja lisätiedot: Esko Vuorinen, p. 050 538 0386, esko.vuorinen@gmail.com. Opastus molemmilla kielillä.

• •

Vantaa Retkikohde: Kylmäoja. Lähtö: Kallioruohontien pää, Vantaa. Aika: klo 18–20.Järjestäjä: Vantaan kaupunki / Ympäristökeskus. Yhteistyötahot: Kuukunen t:mi. Oppaat ja lisätiedot: Susanne Blomqvist / Kuukunen t:mi, p. 040 552 5155, susanne.blomqvist@kolumbus.fi.

•

Vihti Retkikohde: Nuuksion kansallispuisto, Kattilan niitty. Lähtö: Kattilan niityn p-alue, Kattilantie 426. Aika: klo 13–15. Järjestäjä: Metsähallitus/Suomen luontokeskus Haltia. Oppaat: Katja Raatikainen. Lisätiedot: Suomen luontokeskus Haltia, p. 040 163 6200. Retkikohde: Nummelanportin kosteikko. Lähtö: Ridalintie, Nummela, p-paikka. Aika: klo 11–14. Järjestäjä: Vihdin Luonto ry. Yhteistyötahot: Enäjärven suojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Katrin Aia, Nippe Nikander. Lisätiedot: Katrin Aia, p. 041 451 6583.

• •

VARSINAIS-SUOMI Kaarina Retkikohde: Koriston lähiluonto. Lähtö: Koriston Tallin piha, Ritarikatu 2, Kaarina. Aika: klo 10–12. Järjestäjä: Achilleus, Kaarina-Seura, Kaarinan Kaupunki. Oppaat ja lisätiedot: Raija

•

Salminen, p. 040 770 1865, raija.salminen@ hotmail.com. Kemiönsaari Retkikohde: Dragsfjärd Stormossen. Lähtö: Kivarnäsintie 130, Dragsfjärd, vanha kaatopaikka. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kemiönsaaren luonto ry./Kimitoöns Natur rf. Oppaat: Petra Nyqvist. Lisätiedot: Petra Nyqvist, p. 040 591 8981, Teija Puranen, p. 050 339 1883. Opastus molemmilla kielillä.

•

Lieto Retkikohde: Nautelankosken luonnonsuojelualue. Lähtö: Nautelankosken museon piha, Nautelankoskentie 40. Aika: klo 13–15. Järjestäjä: Nautelankosken museo. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Lea Kuusisto, Irmeli Teppo. Lisätiedot: Leena Viskari, p. 050 593 1692, leena.viskari@nautelankoski.net.

•

Paimio Retkikohde: Askalankosken ympäristö. Lähtö: Askalankosken leiritalon piha. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Paimion seudun ympäristöyhdistys. Oppaat: Miia Aaltonen. Lisätiedot: Roosa Simolin, p. 040 067 5067, rjsimo@utu.fi

•

Pöytyä Retkikohde: Kurjenrahkan kansallispuisto. Lähtö: Pukkipalon p-paikka, Mynäjärventien varrella. Aika: klo 10–13. Järjestäjä: Pöytyä-Oripää 4H-yhdistys/ Luontokapinetti. Yhteistyötahot: Yritystä Metsästämässä- hanke. Mukaan: eväät. Oppaat: Mika Lehto. Lisätiedot: Luontokapinetti, luontokapinetti@poytya.fi.

•

• •

•

Turku Retkikohde: Lauste. Lähtö: Hiihtomajan p-paikka, Mäyränpolku 13. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Turun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Jussi Lampinen, p. 044 971 2701, jilamp@utu.fi

•

Uusikaupunki Retkikohde: Lemmiluodon-Kairamaan-

•

Kesällä 2014 järjestettävät muut luonnonkukkaretket

ETELÄ-SAVO Heinävesi Retkikohde: Valamon luostari. Lähtö: Valamon luostarin vastaanottokeskuksen edessä oleva aukio, agora. Aika: su 29.6. klo 14–17. Järjestäjä: Valamon luostari ja Valamon opisto. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Jorma Aho, Leena Pulkkinen, Erkki Vesterinen.Lisätiedot: Erkki Vesterinen, p. 040 547 3898

•

Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja kaikille avoimia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ellei toisin mainita. Mukaan säänmukainen retkivarustus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mukaan kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Suomen ympäristökeskus, Biologian ja maantieteen opettajien liitto, Kasvityöryhmä ja Luonto-Liitto. Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä: // sll.fi/luonnonkukat //

KESKI-SUOMI Hankasalmi Retkikohde: Niininiemi. Lähtö: Niininiementie 293. Aika: la 14.6. klo 10–13. Järjestäjä: Hankasalmen Pohjola-Norden. Yhteistyötahot: Kotiseutuyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Marjo Pihlaja, Tapani Valtonen. Lisätiedot: Ulla Kolehmainen, p. 040 576 4250.

•

PIRKANMAA Valkeakoski Retkikohde: Vanhan Tietolan koulun lähialue. Lähtö: Niementien alku, Vanhan Tietolan koulun piha. Aika: la 14.6. klo 13–14.30. Järjestäjä: Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Valkeakoski-seura. Oppaat: Heikki Heino, Matti Närvä. Lisätiedot: Heikki Heino, p. 040 779 8416.

•

Ylöjärvi Retkikohde: Soljasten suoluontopolku. Lähtö: Saari-Soljasen keittokatos. Aika: la 14.6. klo 13–15. Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut. Lisätiedot: Seitsemisen luontokeskus, p. 020 564 5270, seitseminen@metsa.fi.

•

UUSIMAA Orimattila Retkikohde: Orimattilan hautausmaa. Lähtö: Orimattilan hautausmaan laidassa kellotapulin luona. Aika: ma 16.6. klo 18–20. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Orimattilan seurakunta. Oppaat: Helena Raikas, Tuula Puttonen. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816.

•

Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä: // sll.fi/luonnonkukat //

Keijo Luoto

Somero Retkikohde: Häntälän notkot. Lähtö: Häntälän kyläkeskus, Häntäläntie 322. Aika: klo 13–16. Järjestäjä: Metsähallitus. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Henna Seppälä, Anne Huhta. Lisätiedot: Hämeen luontokeskus, p. 020 564 4630, hame@ metsa.fi, Anne Huhta, p. 040 054 9644. Retkikohde: Pajulan Valolan ympäristö. Lähtö: Valolan piha, Somero Pajula, Hämeen Härkätie 648. Aika: klo 10–12. Järjestäjä: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Kansalaisten kasvilenkkiyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Antero Suoranta, Antti Aaltonen. Lisätiedot: Antero Suoranta, p. 040 076 9425, flhm@ surffi.net, Antti Aaltonen, plantwalker@ hotmail.fi. Retkikohde: Häntälän notkot. Lähtö: Lähtö Loimaan torilta osuuspankin edestä klo 12. Perillä Häntälässä n. klo 13. Kyytiin pääsee myös Koskelta Salen pihalta. Aika: klo 12–16. Järjestäjä: Loimaan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Mikko Kilpi, p. 040 719 1018. Huom! Koskelta tulijoita pyydetään ilmoittautumaan etukäteen Mikolle.

Peteisen jalopuumetsäalue. Lähtö: Lokalahden kirkon edustan aukio, mistä 5,5 km ajomatka kohteeseen (Muntilantien ja Niittyluodontien risteys). Aika: klo 11.30–15. Järjestäjä: Uudenkaupungin ympäristöyhdistys r.y. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Sakari Hinneri, p. 040 756 6800, sakari.hinneri@uusikaupunki.fi. Huom! Bussilla Lokalahden kirkolle saapuville järjestetään retkikohteeseen kyyti omalla autolla matkaavien kyydissä.

Lähde opastetulle kasviretkelle

Juhannuksen luonnonkukka

Luonnonkukkien päivän teemalaji on tänä vuonna hohtavan valkoinen, tuoksuva valkolehdokki (Platanthera bifolia). Valkolehdokki kukkii juhannuksen tienoilta aina heinäkuun puolelle saakka. Hämärässä valkoiset kukat melkein hohtavat, sillä kehälehdet heijastavat valoa peilin lailla. Valkolehdokit tuoksuvat voimakkaasti etenkin iltaisin ja öisin, ja sen pölyttäjiä ovatkin useat yöllä lentävät perhoset, kuten syreeni- ja mäntykiitäjä sekä monet yökköset, joilla on pitkä imukärsä. Valkolehdokkia kasvaa lähes koko Suomessa Metsä- ja Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Se ei ole valtakunnallisesti uhanalainen, mutta alueellisesti uhanalainen Koillismaalla ja monin paikoin harvinaistunut. Valkolehdokkia kerättiin 1900-luvun alussa runsaasti myyntiin, minkä johdosta sen kaupustelu ja keruu kiellettiin vuonna 1956. Valkolehdokki on rauhoitettu Manner-Suomessa, ja sitä uhkaa edelleen poiminta ja elinympäristöjen umpeenkasvu. Valkolehdokkiin liittyy monenlaisia kansanuskomuksia. Keskiajalla uskottiin, että jos perheen isä syö lehdokin mukuloita, seuraavasta lapsesta tulee poika. Valkolehdokkia pidetään myös pyhänä kukkana, sillä tarina kertoo, että se valvoi ainoana kasvina Jeesuksen rukoillessa Getsemanen puutarhassa ennen ristiinnaulitsemista. Tuolloin enkelit laskeutuivat kukkiin ja sen takia valkolehdokin kukat ovat enkelin muotoisia, hohtavan valkoisia ja tuoksuvat kuin enkelit. Valkolehdokilla on monia nimiä kansankielessä, kuten aataminkämmen, jeesuksenkämmen ja Maarian sormen juuri.

Luonnonsuojelija #2/2014

Työ tekijäänsä kiittää RIsto Sulkava iloitsi talkoomenestyksestä.

Hans Alfreds esittelee luonnosta kerättyjä piikkilankakieppejä.

Vihtarin VPK-naiset kattoivat pöydän koreaksi.

•Tapahtumat Etelä-häme

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Vihavuoden luontoilta 12.7. klo 18–21 Koskikahvilassa. Järj. yhteistyössä Vihavuosi-yhdistyksen kanssa järjestettävässä tilaisuudessa asiantuntijat Heli Jutila, Ari Lehtinen ja Martti Raekunnas vastaavat yleisökysymyksiin. Lisätietoja: Karri Jutila, p. 050 5768 953. Rautavuoren niittytapahtuma 22.7. klo 10–13. Renkoviikkoon liittyvässä tapahtumassa ovat teemana noidanlukot ja sinisiivet. Mukana perinteinen kukkamissikisa ja sään salliessa nuotiopuffetti. Asiantuntijoina Heli Jutila (kasvit), Karri Jutila (eläimet) ja Pekka Honkala (lätyt). Järjestetään yhdessä Hämeenlinnan luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Valon ja lepakoiden juhla 16.8. klo 17–23. Vihavuosi-yhdistyksen kylätapahtumassa luonnonsuojelupiiri järjestää alkuillasta esitelmän ja illan pimetessä Etelä-Hämeen lyhimmän luontoretken: sadan metrin kävelyllä bongataan ainakin kaksi lajia lepakoita. Vetäjänä Karri Jutila, p. 050 5768 953.

• •

Hämeenlinnan luonnonsuojeluyhdistys: Kutalan yö 1.6 klo 22.45–1.25. Yöeläinkävelyllä kuunnellaan lepakoita ja yölaulajalintuja. Vaatetus sään ja hyttysten mukaan – lenkkitossuilla pärjää. Lähtö: Idänpään uimarannan paikoitusalue. Oppaina Säde Andsten & Karri Jutila, p. 050 5768 953. Eteläistenjärven luonto 14.6. klo 18–21. Osana Eteläisten kyläyhdistyksen "Avoimet kylät" -tapahtumaa järjestetään opastusta rehevän Eteläistenjärven kasvillisuuteen ja

• •

lintuihin. Lähtö: Eteläistenjärven laavuranta. Oppaina Heli & Karri Jutila, p. 050 5768 953. Hollolan ympäristöyhdistys ja Salpausselän luonnonystävät: Luontoretki Teivaanmäen ympäristöön maailman ympäristöpäivänä 5.6. klo 17–19. Lähtö Häränsilmältä klo 17. Luontomaisemien lisäksi tutustutaan jääkauden merkkeihin Salpausselällä. Oppaina Seija Nerg, p. 040 5950 226 ja Matti Laurila. p. 040 5953 147. Valon ja lepakoiden juhla 16.8. klo 17–23. Ks. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri. Luontoretki Nastolan Kuninkaanharjulle Suomen luonnon päivänä 31.8. klo 14–18. Lähtö klo 14 Hollolan yläkoululta (Terveystie 10) ja klo 14.30 Lahden linja-autoasemalta kimppakyydein. Lähtö n. klo 15 Uudenkylän henkilöasemalta, Piiankalliontie 2. Juna Helsingistä Riihimäen–Lahden kautta pysähtyy Lahdessa klo 14.55 ja Uudenkylän asemalla klo 15.08. Retken vetäjänä Markku Meriluoto. Yhteyshenkilö: Seija Nerg p. 040 5950 226. Retki Hollolan Soltinjärvelle Lahden seudun ympäristöviikolla 1.9 – 7.9. Tarkemmat tiedot myöhemmin viikon ohjelmassa.

• • •

•

Nastola luonnonsuojelu ry: Yölaulajaretki Sammalsillansuolle 7.6. klo 23–1.30. Yölaulajaretki Sammalsillansuolle, retken järj. Manna ry, oppaana Markku Sakari Meriluoto. Lähtö Uudenkylän uimarannalta klo 23 (Kuoppalantie Sylvöjärvi), ohjelmassa kahvittelua, makkaranpaistoa ja keskustelua nuotiolla, ja yölaulajaretki Sammalsilllansuolle, päälle säänmukainen varustus. Ilmoittaudu 31.5. mennessä: manna.fi/lomake.html?id=6 Retki Nastolan Kuninkaanharjulle 31.8. klo 15–19 Suomen luonnon päivän kunniaksi. Kokoontuminen klo 15 Uudenkylän henkilöasemalla Piiankalliontie 2, josta retki suuntautuu Uudenkylän Kuninkaanharjulle. Retken

•

vetäjänä Markku Meriluoto, yhteyshenkilönä Seija Nerg, p. 040 595 0226.

Etelä-karjala

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

"This is Lake Saimaa Calling" -näyttely 30.9. asti Etelä-Karjalan museossa (Kristiinankatu 15, Linnoitus, Lappeenranta). Pääosa näyttelystä koostuu mediataiteilija Kai Kuntolan matkapuhelimella kuvatuista valokuvista ja videoinstallaatioista. Saimaannorppaosuuden on Etelä-Karjan luonnonsuojelupiiri (Kaarina Tiainen). Verkkokalastuskielto Saimaalla 30.6. asti. Samaan aikaan jaetaan ilmaisia katiskoiden nielurajoittimia. Niitä saa Saimaan alueen eräistä osuuskaupoista sekä piirin toimistostasta. Jakelupaikat: sll.fi/mita-me-teemme/ lajit/saimaannorppa/nielurajoittimien-jakelupaikat. Lisätietoja Etelä-Karjalassa kaarina. tiainen@sll.fi, puh. 050 530 3270. Laatokan soutu- ja purjehdusretki 4.–14.7. sekä 14.–22.7. Kysy, onko vapaita paikkoja: laatokansoudut@gmail.com, Silja Mäki, p. 044 5111 438. Retki Valkmusan kansallispuistoon 4.7. klo 14 – 6.7. klo 17. Valkmusa sijaitsee Kotkan ja Pyhtään alueella. Luvassa retkiä eteläisen Suomen merkittävimpään suokansallispuistoon, linturetkiä valkoselkätikkametsässä, kaulus-

• • •

ja harmaahaikaroita, yöperhosia. Lisäksi saunomista ja uimista Kymijoen ja Pernoonkosken partailla sekä kesäiltoja nuotiolla. Majoitus Kymijoen ja Pernoonkosken rannoilla 8 hlö:n hyvätasoisessa mökissä. Hinta 78 €/hlö/3 pv. Kts. koskihuvilat.fi. Kyydeistä ja tarkemmista kellonajoista sovitaan erikseen. Ilmoittautumiset: Anna Vuori, saimaa@sll.fi, p. 050 911 7162. Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Linnoituksen kasviretki 1.7. klo 18–19.30. linnoituksen valleille Kimmo Saarisen johdolla. Löytyykö hullukaali ja hiirenhäntä? Kokoontuminen Saimaan luonnonsuojelukeskuksen eteen (Katariinantori 6) klo 18. Lisätietoja: Kimmo Saarinen.

•

Etelä-Savo

Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

•

Verkkokalastuskielto Saimaalla 30.6. asti. Samaan aikaan aletaan jaetaan katiskoiden nielurajoittimia. Niitä saa Saimaan alueen eräistä osuuskaupoista sekä Etelä-Savon luonnonsuojelupiiriin toimistosta. Jakelupaikat: sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/ nielurajoittimien-jakelupaikat. Lisätietoja Savossa: toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Pieksämäen luonnon ystävät: Perinteinen kesäretki Helsinkiin 14.– 16.7. Tutustumme esimerkiksi Suomenlinnaan,

•

Luonnonsuojelija #2/2014

Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava häkeltyi, kun yli 50 talkoolaista ilmoittautui Mattilan tilan piikkilankatalkoisiin. Talkoot sujuivat muutenkin yli odotusten. Teksti Erika Weckström Kuvat Risto Sulkava

Mattilan tilan pihatien tunnistaa risteyksessä seisovasta punaisesta maitolaiturista. Maalaisromantikan tuntu ei vähene ylämäkeen nousevaa pihatietä kulkiessa: päärakennus, ladot ja aitat eivät ehkä ole yhtä hyvässä maalissa kuin maitolaituri, mutta henkivät samaa mennyttä aikaa. Toukokuun alussa pihaa ympäröivät vielä kuolleen heinän peittämät niityt ja pellot ja niiden takana rinteiset metsät ja ranta. Kaikki tämä kuuluu yhteensä 206 hehtaarin suojelualueeseen, joka siirtyi Suomen luonnonsuojeluliiton perustamalle säätiölle vuonna 2013 Ilmari Räsäsen testamenttilahjoituksena.

kanssa järjestää talkoot piikkilankojen poiskeräämiseksi.

Talkoolaistulva Kun kutsu talkoisiin julkaistiin, arveli Sulkava paikalle saapuvaksi ehkä kymmenisen henkeä. Yllätys olikin melkoinen, kun ilmoittautumisia alkoi tulvia: lopulta paikalle ilmestyi 54 talkoolaista. Eri puolilta Suomea tulleet talkoolaiset jakaantuivat iskuryhmiin ja hajaantuivat maastoon. Osa keräsi piikkilankaa, toiset ryhtyivät rakentamaan uusia aitoja pihapiirin niityille naapuritilan väen avustuksella. Tahti oli huima, kun yksi löi kangella reiän maahan, toinen iski siihen tolpan ja kolmas väänsi eristeet kiinni. Maastoon lähteneet repivät, leikkasivat ja kerivät piikkilankaa ajoittain ryteikköisessäkin maastossa. Se ei menoa haitannut, vaan tunnelma oli hyväntuulinen koko päivän. Suuri roskalava tuli muutamassa tunnissa lähes täyteen ruosteisia piikkilankakieppejä. Talkooruokien jjälkeen Sulkava veti pienen maastoretken majavalammelle. Reitti lammelle kulki majavien upottaman metsäalueen viertä. Nämä alueet ovat ekologisesti tärkeitä biotooppeja, joista Sulkava käyttää osuvaa termiä ”veden hellimä metsä” yleisen ”veden vaivaaman metsän” sijasta. Majavien elonmerkkien lisäksi retkellä nähtiin harvinainen mesipillikääpä ja liito-oravan papanoita. Näiden luontoelämysten rinnalla hohtimien käytön kipeyttämät kädet eivät tuntuneet miltään. Lehden ilmestymisen aikoihin pääsevät naapuritilan lehmät karauttamaan uusituille laitumilleen.

”Tahti oli huima ja tunnelma hyväntuulinen koko päivän.”

Piikkilankaa liito-oravametsässä Tilan niityillä elää perinnemaisemien uhanalaisia lajeja. Niityt täytyy kuitenkin pitää avoimina. Ennen kuin naapuritilan lehmät voi päästää sinne laiduntamaan, oli kerättävä pois kaatuilleet piikkilankaaidat. Aitaa oli myös metsälaitumilla, joilla nykyisin liikkuu liito-oravia ja mäyriä. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava päätti yhdessä Maa- ja kotitalousnaisten sekä ELY-keskuksen Mahdollisuutena maisema -hankkeen

Mitä talkoissa tehdään?

• Perinnemaisematalkoot: ylläpidetään

uhanalaistuvia perinnemaisemia ja niiden lajeja niittämällä, kitkemällä ja raivaamalla niittyjä ja ketoja, joita uhkaa rehevöityminen ja umpeenkasvaminen karjan laiduntamisen loputtua. Joskus tehdään myös muita perinnetöitä, kuten rakennetaan riukuaitaa.

• Vieraslajitalkoot: raivataan pois

•

luonnosta haitallisia vieraslajeja, kuten komealupiinia, jättiputkea, jättipalsamia ja kurtturuusua, jonne ne ovat päässeet puutarhoista leviämään, jotta ne eivät valtaa tilaa luonnokasveilta.

Soiden ennallistustalkoot: Tukitaan ojitettujen soiden ojia, jotta vesi alkaa taas kerääntyä soille, suolajit palaavat soille ja ne alkavat taas tuottaa turvetta, sitoa hiiltä ja hillitä tulvia.

• Pienvesitalkoot: ennallistetaan puroja

palauttamalla niille luontainen mutkittelu ja viemällä jokiin kiviä ja soraa esimerkiksi taimenen kutusoraikoksi. Myös lähteitä, koskia ja jokia ennallistetaan.

• Muut talkoot: Lisäksi järjestetään esimerkiksi linnunpönttötalkoita ja monenlaisia luonnonhoitotalkoita.

Ks. oheiset tapahtumat ja sll.fi/tapahtumat.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Luonnontieteelliseen museoon, Kaisaniemen Kasvitieteelliseen puutarhaan, Ateneumiin ja Luontokeskus Haltiaan Nuuksiossa. Lisätietoja: sisko_kojo@hotmail.com, p. 040 756 2403. Suoretki Paltasuolle 17.8. klo 11 alkaen. Lähtö yhteiskyydeillä klo 11 kaupungintalon parkkipaikalta (Pertinkuja 1). Kokoontuminen klo 11.30 Paltasen kioskilla. Varustus: Kumisaappaat jalkaan! Yhdistys tarjoaa kahvit retken päätteeksi Paltasen kioskilla. Vetäjä: Taisto Hänninen, p. 0400 425 603.

•

Kainuu

Kainuun luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Janne Kumpulainen, p. 050 4484 710, kainuu@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Seuraa: sll.fi/kainuu, twitter.com/SLL_Kainuu

•

Pohjoisten piirien tapaaminen Puolangan Askassa 6.–7.9. on vuoden päätapahtuma Laita jo kalenteriin! Teemana kohtuusliike. Ohjelmassa kävelyä, seminaaria, sieniretki ja saunomista. Matkakuluja korvataan. Majoitusten ja ruokailun vuoksi ilmoittautuminen: kainuu@sll.fi Piirin metsäkartoitukset jatkuvat läpi vuoden. Valokuvaa ja kirjoita huonoista metsänhoitotapauksista. Voit osallistua myös liito-oravakartoituksiin. Ilmoittaudu: Janne Kumpulainen, jku@sll.fi tai p. 050 448 4710. Tule mukaan järjestämään kesäretkiä, ota yhteyttä: facebook.com/sll.kainuu.

• •

Kajaanin Seudun Luonto: Ärjänsaaren retki koko perheelle la 16.8. Ilmoittaudu: Markku Nykänen, p. 044 930 5813.

•

Lentua-Seura, Kuhmo: Retki marja- ja sienimetsiin järjestetään elokuussa, katso sll.fi/kainuu/lentua-seura/ tapahtumat.

•

Sotkamon Luonto: Toiminnasta ilmoitetaan facebookryhmässä ja verkkosivuilla: sotkamonluonto.blogspot.fi. Kevätretki Sotkamon Hiidensuolle ja Hiidenlammelle la 10.5. Teemana suolinnusto. Lähtö Sotkamon virastotalon parkkipaikalta kimppakyydein klo 9. Ajomatka n. 20 km. Kesto n. 3 h. Omat eväät, kumisaappaat. Opas: Alpo Komulainen. Naapurinvaaran luontoretki la 2.8. yhteistyössä Vuokatin Ladun kanssa. Elokuussa kotiseuturetki Hiisijärvelle yhdessä Sotkamon eläkeläiset ry:n kanssa.

• • •

Ylä-Kainuun Luonto: Syksyllä retki Jumalissärkälle. Ilmoittaudu yhdistyksen toimintaan tai osallistu nettisivujen tekoon lähettämällä kuvia: kainuu@sll.fi.

•

Keski-suomi

Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jyväskylän luonnonsuojeluyhdistys: Villiyrttikurssi 29.5. klo 10–16. Kurssilla opitaan tuntemaan syötäväksi kelpaavia luonnon kasveja maastossa ja laitetaan niistä ruokaa asiantuntijan opastuksella. Osallistumismaksu jäseniltä 10 € ja ei-jäseniltä 20 €.

•

Lisäksi parin euron ruokamaksu. Lähtö Haukanniemessä Wilhelm Schildtin kadun päässä olevalta p-paikalta. Ilmoittautuminen 22.5. mennessä Kaisa Tervoselle, kaisa.i.tervonen@ gmail.com, p. 050 594 2478. Kerro ilmoittautuessasi mahdollisista ruoka-aineallergioista. Retki Etelä-Konnevedelle 7.6. klo 10–19. Lähdemme koko päivän retkelle kimppakyydein klo 10 Yliopistonkadulla Harjun kupeessa olevalta p-paikalta. Tutustumme tulevaan kansallispuistoon mm. moottoriveneajelulla, joka maksaa 40 € hengeltä. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Omat eväät mukaan. Ilmoittautuminen 31.5. mennessä Heikki Susiluomalle, heikki.susiluoma@ekoportti.fi, p. 040 550 4944. Mukaan mahtuu 12 ensiksi ilmoittautunutta! Kerro ilmoittautuessasi, voitko tarjota kyytiä vai tarvitsetko sitä. Suomen luonnon päivän retki 30.8. klo 10–12 Soidinsuolle (ent. Sintinsuo) suunnitellun Valkeamäen asuntoalueen maastoon. Soidinsuo on aikoinaan ojitettu laaja rämesuoalue, jonka ojat ovat umpeutumassa ja jonne on laadittu ennallistamissuunnitelma. Suolta on tavattu mm. rämekylmänperhonen, joka on Suomen erityisvastuulaji. Tavataan Hanhiperäntiellä (eroaa Pori–Keuruu-tieltä Vesangantien päästä) noin kohdassa 150. Paikalle pääsee lähimmäs bussilla 27 Mustalammelle ja siitä metsätietä pitkin Hanhiperäntielle. Yhteyshenkilö: Silja Parri, p. 040 761 7171.

•

Jämsän seudun luonnonystävät: Niittotalkoot Kinulassa Jämsänkoskella klo 16–19.30. Hoitokohteellamme Kinulassa Tiilikantien ja Isännöitsijänsillan kävelytien risteysalueella niitetään erityisesti lupiinia ja kerätään niittojätettä. Näin annamme tilaa harvinaisille niittykasveille kasvaa. Tule ja ota omat suojakäsineet mukaan. Samalla mahdollisuus tutustua kasveihin! Yhdistyk-

•

sen puolelta on tarjolla työvälineitä: haravat, viikate ym. sekä pientä evästä. Lisätietoja: Sari Pylsy, sari.pylsy@gmail.com, p. 0400 769 461. Heinä–elokuussa LY-keskuksen järjestämiä niittotalkoita, joista ilmoitamme spostilistalla. Ilmoittaudu listalle yhdistyksen sihteerille minna.harju@pp.inet.fi, niin saat tarkemmat tiedot lähempänä tapahtumien ajankohtia. Retki Luutsaareen Isojärven kansallispuistoon 10.8. klo 9.30–14.30. Kimppakyydit lähtevät Jämsänkosken Nesteeltä klo 9.30 ja Jämsän S-Marketilta klo 9.45. Kelin mukainen varustus ja omat eväät mukaan. Retken kesto noin 4–5 h. Luutsaari on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi, jota hoidetaan niitoin ja laidunnuksin. Hoitotoimet turvaavat niityille ominaisen kasvillisuuden ja siitä riippuvaisen lajiston elinolosuhteet. Lisätietoja: Sari Pylsy, sari.pylsy@gmail.com, p. 0400 769 461. Perheretki Rasuanniemeen Suomen luonnon päivänä la 30.8. Jämsänkosken Rasuanniemi on maisemallisesti arvokas sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Tiedot tarkentuvat myöhemmin. Ilmoittaudu spostilistalle, minna.harju@pp.inet.fi, niin saat tarkentuneet tiedot retkistä. Tapahtumamme ovat kaikille avoimia! Lisätietoja: Sari Pylsy, sari.pylsy@gmail.com, p. 0400 769 461.

• •

•

Keurusseudun luonnonystävät: Lähiluontoretki Otavan metsään 30.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Lisätietoja: Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24.fi, p. 040 843 1709. Nuorten retkileiri 6.6.–8.6. Kolmen päivän soutu-/melontaretki Keurusselällä. Lisätietoja: Matti Aalto, aallonmatti@hotmail.com, p. 040 574 3645. Yölaulajalinturetki 6.6. klo 23–1.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Lisätietoja: jouko. pihlainen@suomi24.fi, p. 040 843 1709.

• • •

Luonnonsuojelija #2/2014

•Tapahtumat •

Kesäyönretki Liukon Ilovuoreen 30.6. klo 21–01. Uinti ja makkaranpaisto Nenistönniemessä. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Lisätietoja: jouko.pihlainen@suomi24.fi, p. 040 843 1709. Lasten luontoleiri 4.7.–7.7. alakouluikäisille (s. 2001–2006) Riihon leirikeskuksessa. Lisätietoja: Matti Aalto, aallonmatti@hotmail. com, p.040 574 3645. Retki Kokkolan Tankarin saarelle 5.7. klo 7–18. Linja-autolla omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: jouko.pihlainen@ suomi24.fi, p. 040 843 1709. Perhosretki Haapamäellä 13.7. klo 12– 15.30. Perhosretki Haapamäen perinteiselle perhoslaskentareitille. Kyyti Keuruun linjaautoasemalta klo 12. Lisätietoja: jouko.pihlainen@suomi24.fi, p. 040 843 1709. Luontoilta kotiseutumuseolla 22.7. klo 8–20.30. Paikalliset asiantuntijat vastaavat paikallisiin luontokysymyksiin. Lisätietoja: jouko.pihlainen@suomi24.fi, p. 040 843 1709. Lepakkoretki Asunnan Välijoelle 29.8. klo 22–24. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta klo 22. Lepakkoretkellä etsimme ja todennäköisesti myös näemme vesisiippoja saalistelemassa joella. Havainnoimme lepakoiden kaikuluotausääniä detektoreiden avulla. Lisätietoja: jouko.pihlainen@suomi24.fi, p. 040 843 1709. Suon ennallistamistalkoot 30.–31.8. todennäköisesti Pihlajaveden Isonevalla yhteistyössä UPM:n kanssa. Lisätietoja: Matti Aalto, aallonmatti@hotmail.com, p. 040 574 3645.

• • • • • •

Kymenlaakso

Kymenlaakson luonnonsuojeluPIIRI: Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola, auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja, tule tutustumaan! HUOM! Toimisto ja puoti on kiinni heinäkuun ajan. Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• •

Piirihallituksen kokous Kotkassa to 12.6. klo 18. Mustaviirin talkoot la–su 2.–3.8. HUOM! Ilmoittautuminen luontotoimistolle to 26.6. mennessä! Piirihallituksen kokous Kouvolassa to 14.8. klo 18. Taiteiden yön tapahtuma Vaahteratalolla pe 15.8. klo 18 alkaen.

• •

Kaakkois-Kymen Luonto: Haminan pääkirjastossa Luonto Lainassa -viikon rastiradan voittaja ja ”Kamala Luonto”albumin saaja on Inga Ehrnrooth-Lammila! Onnittelut!

•

Meri-Kymen Luonto: Hinkabölen ketotalkoot 7.6. klo 10 Munapirtin saaren kyläyhdistyksen kanssa. Lisätietoja: Kaarina Öst, p. 040 7146104 ja Ragnar Öst, p. 040 573 0373. Itämeri-kylä, Kotkan Meripäivät 25.–26.7. klo 10–18. Lisätietoja: Ritva Huusko-Helminen p. 050 4670497. Kymijokipäivänä 9.8. ötökkäretki ja vallivaellus Kyminlinnassa. Lähtö parkkipaikalta. Lisätietoja: Tarja Kemppainen, ruiskaunokit@ gmail.com, Risto Hamari.

• • •

• •

Hinkabölen ketotalkoot 16.8. klo 10. Lisätietoja: Kaarina ja Ragnar Öst. Lepakkojen yö -retki 29.8 tai la 30.8. Kyminlinnassa. Lisätietoja: Tarja Kemppainen, ruiskaunokit@gmail.com. Pohjois-Kymen Luonto: Lisätietoja: sll.fi/pohjoiskymenluonto ja Facebookissa facebook.com/Pohjoiskymenluonto, pohjoiskymenluonto@gmail. com, p. 040 463 8941

• • • •

Jäsenilta 3.6. klo 18–19. Maailman ympäristöpäivä 5.6. Hietaneilikkaretki Mielakkaan 29.6. klo 12–14. Lähtö klo 12 Riihitien päästä. Ketotalkoot Iitin Kaaliojalla 26.7. klo 9–12. Kedonhoitotalkoot Iitin Kaaliojalla. Kokoontuminen klo 9 Kausalan torilla. Lisätietoja Matilta, p. 050 438 1488. Jäsenilta 5.8. klo 18–19. Taiteiden yö 15.8. Kouvolan Taiteiden yössä ohjelmaa Kaunisnurmen museokorttelissa. Tervetuloa Vaahteratalon pihaan ja puotiin! Kesän aikana tulossa mm. lepakkoretki ja retki Repovedelle. Tarkempia tietoja myöhemmin netissä tai kysy lisää, p. 040 463 8941.

• • •

Lappi

Lapin luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Tarja Pasma, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

•

Keskiyön vaellus la 14.6. Viiankiaavan luontopolulla Sodankylässä elokuvajuhlien aikaan. Linja-autokyyditys, lähtö Sodankylän linja-autoasemalta klo 20.30 ja paluu Viiankiaavan p-paikalta su 15.6. klo 1. Soidensuojelualue sijaitsee 21 km Sodankylästä pohjoiseen. Kierrettävänä lyhyt (4,3 km) ja pitkä reitti (7,1 km). Reiteillä on pitkospuut, joten kuivin jaloin selviää ilman kumisaappaitakin. Tarjolla nokipannukahvit ja makkaranpaistomahdollisuus. Hinta: ilmainen eikä ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: Kaisa Kulmala, p. 050 370 7327, sp: kaisa_kulmala@hotmail.com. Kesän perinteiset perinnemaisematalkoot: Talkoolaisille tarjotaan ruoka sekä Särestöniemen museon talkoissa majoitus. Keminsaarten talkoissa voi yöpyä omassa teltassa Kuusisaaressa. Päivittäin on myös venekuljetus rannasta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sari Hänninen, p. 040 873 7986. –Keminsaarten talkoot pe–su 25.–27.7. Pelkosenniemi. –Särestöniemen talkoot pe–la 8.–9.8. Kittilä. Lisätietoa taiteilija Reidar Särestöniemen museosta: sarestoniemenmuseo.fi. –Keminmaan kirkkojen talkoot la 23.8., Keminmaa. Lisätietoa kirkkojen historiasta: keminmaanseurakunta.fi/?sid=58.

•

Rovaniemen Luonto: Melontaretki Ounasjoen suistoon 24.6. klo 17. Mahdollisuuksien tori Jutajaisissa 15.6. klo 12–19. Niittoretki Pelkosenniemelle 26.7. Ilmoittaudu: Sari Hänninen, p. 040 873 7986.

• • • •

Pirkanmaa

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•

Luontokohteiden hoitotalkoita: piiri yhteistyökumppaneineen järjestää kesällä useita talkoita, joissa hoidetaan arvokkaita luontokohteita. Talkoot ovat kaikille avoimia ja niihin kuljetaan kimppakyydein. Tarjoamme eväät, joten kerro mahdolliset ruoka-aineallergiat. Kerro myös mahdollinen kyydin tarve tai voisitko tarjota kyytiä muille. Ilmoittautuessasi saat tarkemman kokoontumispaikan. Tervetuloa sekä ensikertalaiset että konkarit! –Seitsemisen talkooleiri pe–su 8.–20.7. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelujen perinteinen talkooleiri Seitsemisen kansallispuistossa. Ohjelmassa on ainakin perinnemaisemien hoitoa, mm. niittoa. Koveron tilalla ja Seitsemisjoen ennallistamista. Leirin vetäjänä Kaija Helle. Ilmoittaudu 10.6. mennessä. Kerro mahdollisesta erikoisruokavaliostasi ja siitä, miten saavut paikalle (tarvitsetko kyydin tai voitko tarjota sellaisen). Majoitus Kortesalon kämpällä ja ruokailut (3 krt / pv) ovat ilmaisia. Piiri kerää osallistujilta etukäteen varausmaksun (20 €), joka palautetaan leirillä. Osallistujille lähetetään tarkempia ohjeita sisältävä leirikirje kesäkuun puolivälissä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: pirkanmaa@sll.fi, p. 040 515 4557. –Niittotalkoot Ylöjärven Viljakkalan Pyynperän niityillä la 26.7. klo 10–14. Hoidetaan uhanalaisten ahokirkiruohon ja ahosilmäruohon esiintymiä valtakunnallisesti arvokkaalla perinnebiotoopilla. Ilmoittautumiset 23.7. mennessä: kaija.helle@sll.fi, p. 0440 177 180. Järjestetään yhteistyössä Ylöjärven Luonto ry:n kanssa. Lisätietoja: Kaija Helle, kaija.helle@sll.fi, p. 0440 177 180 –Niittotalkoot Vuohenojan kedolla la 2.8. klo 10–14. Talkoissa hoidetaan uhanalaisten hyönteisten ja arvokkaiden kasvien esiintymiä. Talkoot järjestetään jo seitsemättä kertaa yhdessä Tampereen hyönteistutkijainseuran kanssa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 30.7. mennessä: kaija.helle@sll.fi, p. 0440 177 180. –Niittotalkoot Oriveden Siitamassa su 3.8. klo 10–14. Hoidetaan harvinaistuneiden noidanlukkojen esiintymiä. Järjestetään yhteistyössä Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Ilmoittautumiset 31.7. mennessä: larissa.heinamaki@iki.fi, p. 040 776 2797. –Nokian Sarkolassa talkoot 17.8. klo 10–14 maakunnallisesti arvokaalla perinnebiotoopilla Ala-Mikkolan haassa. Talkoot järjestetään yhdessä Nokian Luonnon kanssa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 14.8. mennessä: kaija.helle@sll.fi –Niittotalkoot Rämsöössä Niinimäen haassa la 23.8. klo 10–14. Niitetään ja haravoidaan arvokasta perinnemaisemaa. Talkoot järjestetään jo seitsemättä kesää Vesilahden luonto ja latu ry:n kanssa. Ilmoittautumiset 20.8. mennessä: maarit.k.marttila@jyu.fi. –Ketotalkoot Suutarinpellolla 23.8. klo 10– 13. Kokoontuminen klo 10 Sammonkadun päässä. Suutarinpelto sijaitsee Pikku-Palomäessä ulkoilureitin varrella. Kahvi- ja evästarjoilu.

Työvälineitä ja hanskoja on, mutta omiakin voi ottaa mukaan. Talkoissa niitetään ja haravoidaan. Lisätietoja Matilta, p. 050 438 1488. Mäntän seudun luonnonsuojeluyhdistys: Syysretki Helvetinkolulle Ruovedelle 30.8. sirkku.polvinen@manttavilppula.fi, p. 050 373 1283.

•

Nokian Luonto: Nokian Lintukoulun yölaulajaretki Siuron suunnalla. 7.6. klo 23–01. Kokoontuminen Kuljussa Kesäniementiellä Kuloveden rannalla. Oppaina Kaija Helle ja Anne Viitalaakso. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, p. 045 8883 720 tai nokianlintukoulu@gmail.com. Lepakkoretki Siuronkoskella 8.8. ja sadesään varauksella 9.8. klo 21.30. Retken aluksi oppaana toimiva Olli Haukkovaara kertoo maamme lepakkolajeista, niiden elintavoista ja elinympäristöistä. Lisätietoja: Kaija Helle, p. 044 0177 180 tai nokianluonto@gmail.com. Palosirkkakedon niittotalkoot Siurossa 16.8. klo 10–15. Niittotalkoot uhanalaisen palosirkan esiintymällä Siuron Pyymäessä. Tapaamme Siuron koululla klo 10. Varusteina työvaatteet ja rukkaset. Niitämme ja haravoimme palosirkkaketoa ja tarjoamme talkooeväät. Lisätietoja: Timo Lepistö, nokianluonto@gmail. com, p. 044 505 5999. Niittotalkoot Sarkolassa Ala-Mikkolan haassa su 17.8. klo 10–14. ks. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri.

• • •

•

Oriveden luonnonsuojeluyhdistys: Pihakirppis Vehkalahdessa la 7.6. klo 10 alkaen Vehkalahden vanhalla koululla (os. Joenmutka 1). Yhdistyksellä oma pöytä. Voit varata myyntipaikan itsellesikin. Lisätiedot: mimmi.tolvanen@kolumbus.fi, p. 050 563 4530. Aurinkoenergiainfo la 5.7. klo 10–15 aurinkoenergiainfon ja yhdistyksen tiedotuspöytä Längelmäveden kesäpäivillä Rönnin huvikeskuksessa. Kännykän latausta ja ehkä kahvinkeittoakin aurinkosähköllä. Myynnissä uunituore aurinko- ja tuulisähkön itserakennusopas ja paikalla oppaan kirjoittaja Janne Käpylehto. Niittotalkoot Oriveden Siitamassa su 3.8. klo 10–14. Ks. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri. Aurinkoenergiakurssi la 13.9. Miten rakentaa aurinkosähköjärjestelmä esimerkiksi kesämökille? Retki Siikanevalle ja Susimäen aarnialueelle su 5.10. bussikyydillä Orivedeltä. Hinta 10 € aikuisilta ja 5 € lapsilta, työttömiltä ja vähävaraisilta. Omat eväät mukaan. Syksyn muista tapahtumista tiedotetaan myöhemmin tarkemmin yhdistyksen sähköpostilistalla, Facebook-sivulla sekä Luonnonsuojelija-lehdessä.

• • • • • •

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys: Ympäristötori Tammelantorilla. Kansainvälistä Vihreää viikkoa vietetään Tampereella 2.–7.6. Luvassa monenlaisia tapahtumia. Tarkemmat tiedot: tampere.fi/kestavakehitys/ vihreaviikko.html. Tysy on menossa mukana Tammelantorin ympäristötorilla ma 2.6. klo 16–20. Tule treffaamaan ja juttelemaan! Lisätietoja: Johanna Vehkanen, p. 040 535 5731 Ketotalkoot Teiskossa 2.8. klo 9–16. Hoidamme Teiskon Koivulan niityn ja Jylhänperän Iso-Murron haan uhanalaisia niittylajeja. Lähtö

•

Luonnonsuojelija #2/2014

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

kimppakyydein Keskustorin Vanhan kirkon edestä klo 9. Tervetuloa ensikertalaiset ja konkarit! Tysy tarjoaa talkooeväät ja työvälineet. Ilmoittautumiset 31.7. mennessä: tysy-ketotalkoot@googlegroups.com, p. 044 257 2881. Kerro kyydin tarve tai tarjoamismahdollisuus. Varaa talkoisiin koko päivä, mukaan säänmukainen vaatetusa ja uimavarusteet. Talkoopäivän jälkeen on mukava pulahtaa uimaan! Lisätietoja: tysy-ketotalkoot@googlegroups.com, p. 044 257 2881. Lepakkobongaus 9.8. Tysy järjestää Tampereen tapahtumien yössä suositun lepakkobongauksen Aleksanterin kirkkopuistossa. Tapaamme suihkukaivolla klo 22.30. Etsimme detektorien avulla yön siivekkäitä. Tapahtumalla on säävaraus: kovalla sateella ja tuulella lepakot eivät ole liikkeellä. Tervetuloa kaikki lepakkotytöt ja -pojat! Lisätietoja: Johanna Vehkanen, p. 040 535 5731 Purokunnostustalkoot Suomen Luonnon päivänä 30.8. Järj. yhdessä Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Kohde varmistuu myöhemmin. Kuljetus kimpakyydein. Seuraa tiedotusta Tysyn sähköpostilistalla, netti- ja FB-sivuilla. Liity listalle: lähetä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen tysy-tiedotus+subscribe@googlegroups.com (Saat sähköpostin, josta voit valita "Liity tähän ryhmään"). Voit myös lähettää postia suoraan tiedostuslistalle: tysy-tiedotus@ googlegroups.com.

•

Ylöjärven luonto: Niittotalkoot Ylöjärven Viljakkalan Pyynperän niityillä la 26.7. klo 10–14. Ks. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri. Niittotalkoot Pikku-Ahvenistossa 14.8. klo 17–19. Lisätietoja: Eero Jurvelin, p. 050 542 1265.

• •

Pohjanmaa

Pohjanmaan piiri: Piirisihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa

• •

• • • • •

Lapuan ympäristöyhdistys: Perinnebiotoopin hoitotalkoot Hellanmaassa heinäkuussa. Lepakkoilta/-retki elokuussa. Seuraa tarkempaa tiedotusta nettisivulla, facebookissa tai paikallislehdessä.

• • •

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto muuttaa juhannusviikolla Helsingin Lauttasaareen. Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto muuttaa juhannusviikolla nykyisestä Kotkankadulla sijaistevista tiloistaan Lauttasaaren Vattuniemeen. Osoite on tästä lähtien Itälahdenkatu 22, 00210 Helsinki. Puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet ja verkko-osoitteet eivät muutu. Samoihin tiloihin muuttaa myös Uudenmaan piiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Luonnonsuojelun tuen Luontokauppa sekä Suomen Luonto -lehden toimitus. Varsinainen avoimien ovien päivä järjestetään syksymmällä. Jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita vierailemana toimistolla. Sinne on myös varattu muutama työpiste vapaaehtoisille ja harjoittelijoille. Tervetuloa norppalaan! Muuttuneet osoitetiedot: //sll.fi/yhteystiedot//

Ensimmäinen norppaleiri lähestyy Norppaleirillä on vielä muutama paikka vapaana!

Pohjois-karjala

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Piirisihteeri Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Toimisto: Kauppakatu 44, 80100 Joensuu, Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi Joensuun luonnonystävät: Perinteinen ketotapahtuma ke 6.8. klo 14–18 Noljakankaaren päässä. Ohjelmassa on ainakin Koivuvaaran kedon niittotalkoot, vinkkejä niityn hoitoon ja perustamiseen sekä asukasyhdistyksen järjestämä buffet. Apurahoja haettavana Joensuun, Liperin ja Juuan kuntien alueille kohdistuvaan toimintaan. Ks. ilmoitus s. 35.

• •

Keski-Karjalan Luonto: Ajantasaiset tiedot netistä: sll.fi/pohjoiskarjala/keski-karjala

•

Kukkaretki ja sananjalkojen kepitys 24.6. klo 18–20. Hoidetaan Tohmajärven Jalajanvaaran valtakunnallisesti arvokasta perinnebiotooppia. Tutustumme niityn kukkakasveihin ja perhosiin. Sopii myös lapsille! Loppukesällä niitty niitetään. Lisätietoa: Kari Antikainen, p. 050 370 0024. Jalajanvaaran niityn niitto 12.8. klo 16–19. Hoidetaan Tohmajärven Jalajanvaaran valtakunnallisesti arvokasta perinnebiotooppia. Niitämme ja jätämme kasvit kuivamaan. Niitty haravoidaan 19.8. klo 16–19. Lisätietoa: Kari Antikainen, p. 050 370 0024. Lepakkoilta Tohmajärvellä elokuussa, Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Tutustumme ensin sisätiloissa lepakoihin ja niiden tarkkailuun. Illan pimetessä seurataan lepakoiden elämää ulkona. Järjestetään OK-opintokeskuksen kanssa. Lisätietoa: Kari Antikainen, p. 050 370 0024. Sienikurssi 22.8. klo 9–15 Muljulassa Erä- ja riistapolun maastossa. Kokoontuminen Erä- ja riistapolun lähtöpaikalla. Opetellaan tunnistamaan sieniä ja valmistellaan

Luonto-Liiton Savo-Karjalan piiri ja Suomen luonnonsuojeluliitto järjestävät lasten norppaleirejä osana Saimaannorppa-LIFE-hanketta. Ensimmäinen leiri on 20.–25.7. Koloveden maisemissa. Leiri on tarkoitettu 8–12-vuotiaille. Luvassa on retkeilyä ja seikkailua norpan kotimaisemissa, norppatietoutta, uimista ja muuta mukavaa puuhaa! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: sakanleirit@luontoliitto.fi, p. 050 414 7492

Luontokokemuksia perheen pienille Luonto-Liitto järjestää taas leirejä 7–14-vuotiaille lapsille eri puolilla Suomea. Tutustu: luontoliitto.fi/toiminta/leirit

• • •

Kuva: Venla Wallinmaa

Purokunnostuksia kesän aikana Teuvan ja Kristiinankaupungin alueella perinteiseen tapaan. Seuraa piirin sivuja sll.fi/pohjanmaa. Lisätietoja Teemulta, p. 040 934 6320. Metso-kilpailu menossa syksyyn saakka. Ilmoita metsohavainnoista ja osallistu luontotuotteiden arvontaan. Tarkemmat kisaohjeet piirin sivuilta sll.fi/pohjanmaa tai ilmoita suoraan sllup.fi/metso.php.

•

Kuva: Juha Taskinen

Virtain luonnonsuojeluyhdistys: Soininmäen niittotalkoot 27.7. klo 10– 14 ja 10.8. klo 10–14. Mukaan työvälineitä, jos on (harava, viikate) sekä hanskat ja kumisaappaat. Yhdistys tarjoaa eväät, mutta ota lisäjuotavaa mukaan, jos on lämmin sää. Säävaraus (pieni tihkusade ei haittaa). Lisätietoja: Larissa Heinämäki, larissa.heinamaki@iki.fi, p. 040 776 27 97. Syystaimitori 31.8. klo 12. Syksy on hyvää istutusaikaa! Kasvit on hyvä nimetä tunnistamisen helpottamiseksi. Tuo tullessas, vie mennessäs! Lisätietoja: Larissa Heinämäki, larissa.heinamaki@iki.fi, p. 040 776 27 97.

Lakeuden Luonto: Suoluonto- ja linturetki la 24.5. Kyllikki Maarannon johdolla, kohteena Venenevan suunta. Kokoontuminen klo 9 Limingan S-marketin p-paikalla, Tupoksentie 9. Kimppakyydein, retki kestää useita tunteja, säänmukainen varustus ja omat eväät mukaan. Yölaulajaretki pe 6.6. Lähtö: klo 22, Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6, Liminka. Retkenvetäjänä Tellervo Kalaoja. Luonnonkasvit kulttuuriympäristössä -kävely musiikkileiriläisille su 29.6. klo 14–16. Vetäjänä Riitta Kärki. Lepakkoretki pe 15.8. klo 22 vanhassa Limingassa, vetäjänä Teppo Mutanen. Lamunkarin pajunraivaus, Ilmoittaudu talkoisiin: Ritva Imppola, p. 040 563 5158. Tulossa myös pärekattotalkoot Temmeksellä, luontohetkiä Taiteilua-tapahtumassa, Suomen luonnon päivä. Lisätietoa: https:// sites.google.com/site/lakeudenluonto.

Norppala muuttaa Lauttasaareen

Luonnonsuojelija #2/2014

•Pelastuspartio

Raakut säästyivät Nokian Luonto ja Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri saivat yhdessä muiden toimijoiden kanssa estettyä louhinnan alueella, jossa elää erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukka eli raakku ja purotaimen. Nokian Luonnon aktiivi Kaija Helle kertoo, miten tämä onnistui.

Jokihelmisimpukka eli raakku on puroekosysteemin avainlaji. Se esimerkiksi ylläpitää hyvää veden laatua. Raakku ei selviä ilman purotaimenta, jonka kiduksissa sen toukka elää.

Teksti Liisa Hulkko

Millaista aluetta louhinta uhkasi? ”Suunniteltu louhinta-alue sijaitsi Pori-Tamperetien pohjoispuolella Naturaan kuuluvan ainutlaatuisen Pinsiö-Matalusjoen valuma-alueella. Toinen louhintapaikka olisi kohdistunut joen lisäksi Kaakkurijärvien Natura-alueeseen. Alueella on myös historiallinen puolensa: taiteilija ja luomuviljelijä Osmo Rauhala taisteli joen puolesta jo vuosina 75–76 eli jo ennen Koijärveä. Hän sai estettyä vesiosakaskunnan aikomuksen ruopata joen yläjuoksu. Siitä lähtien joen varrella asuva Rauhala on puolustanut jokea.”

Miten louhinta olisi vaikuttanut lajien elinympäristöön? ”Louhinnan hulevedet olisivat laskeneet jokeen kalliota ympäröiviä metsäojia pitkin. Alueella on muun muassa arseenia, jota olisi vapautunut ja kulkeutunut jokeen louhinnan seurauksena.” Miten toimitte? ”Nokian Luonto jätti yhdessä Pirkanmaan piirin kanssa muistutuksen molemmista lupa-anomuksista. Myös Helsingin yliopisto, Osmo Rauhala, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ja muut paikalliset yhdistykset vastustivat louhintaa. Se sai kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan edellyttämään yhtiöiltä Natura-arviointia. Sen valmistuttua ELY-keskus vaati lisäselvityksiä. Ennen lausuntoajan päättymistä Lemminkäinen Infra Oyj ilmoitti peruvansa hakemuksensa, mikä on poikkeuksellista! Toivottavasti perusteet lupa-anomuksen perumiseen ovat julkisuuskuvan ohella myös luonnonsuojelulliset.”

”Arseenia olisi kulkeutunut jokeen.”

Mitä lajeja alueella esiintyy? ”Pinsiö-Matalusjoessa elävät erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukka eli raakku ja purotaimen. Raakkupopulaatio on Suomen eteläisin ja toinen lajin kahdesta esiintymästä Pirkanmaalla. Se on riippuvainen väli-isännästään purotaimenesta, jonka kiduksissa se elää toukkavaiheessa. Viime kesänä joen raakut tekivät toukkia ensimmäisen kerran 30 vuoteen.”

•Tapahtumat sieninäyttely. Opettajana Kalervo Rinne. Järjestetään OK-opintokeskuksen kanssa. Ilmoittautumiset Tupu Vuoriselle 15.8. mennessä: tupu. vuorinen@gmail. com, p. 050 344 5411. Sieninäyttely Koivikon Elomarkkinoilla 23.8. klo 10–12. Näyttely valmistettu sienikurssilla. Voit tuoda sieniä tunnistettavaksi. Lisätietoja: kari.antikainen@telemail.fi, p. 050 370 0024.

•

Pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa

•

Luonnonhoitotalkoot Rajaniemen merenrantaniityillä la 12.7. klo 10–19. Luonnonsuojelupiirin, Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistyksen ja Raahen seudun luonnonystävien yhteisiä talkoita on pidetty vuodesta 2003. Aluetta on uhannut umpeenkasvu, metsittyminen ja ruovikoituminen. Viime kesänä karja palasi niitylle. Näin monimuotoisen ja laajan niityn hoito tehostuu. Rajaniemen niityllä niitetään ja raivataan rannan kasvillisuutta. Työvälineinä työnnettävä niittokone, raivaussaha, moottorisaha, viikate ja harava. Työvälineet ja talkooeväät järjestäjän puoles-

ta. Jos Veteraanimajaa ei ole varattu muuhun käyttöön, töiden päätteeksi nautitaan lämmin ateria ja saunotaan. Välipalana nuotiokahvit ja makkaraa. Kerro, jos voit tarjota kimppakyytiä / tarvitset sitä. Lähtö Oulusta klo 8 Toivoniementie 4: n pihasta (voimalaitoksen naapurissa). Kulkuohje omin päin tulijoille: Veteraanimajan kyltti on 8-tien varressa pohjoisesta päin oikealla puolella Pyhäjoen keskustaajaman eteläpuolella. Ota kumisaappaat mukaan. Dyynin takainen niitty on märkä. Muutoin riittää sään mukainen, likaista työtä sietävä vaatetus. Työkinttaita on järjestäjien puolesta, mutta tuo toki omasikin. Tervetuloa! Ilmoittaudu viim. 10.7: merja. ylonen@sll.fi tai p. 044 929 0550. Sarviselänkankaan perinnebiotoopilla niittoa 26.7. klo 8–(27.7. klo 17). Soiden ympäröimällä kankaalla sijaitseva niitty on uusi hoitokohde. Monimuotoinen, pieni niitty on osa Räkäsuon Natura-aluetta ja mukana Luonnonhoito Life -hankkeessa. Hoidosta on sopimus Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluiden kanssa. Tavoitteena on lisätä niittyalueen lajirikkautta ja hoitaa maisemaa. Ruohoiset ja heinäiset niityn osat niitetään. Näin maaperän ravinteisuus heikkenee. Matalakasvuinen niittylajisto hyötyy varjostavan kasvillisuuden poistosta ja valtaa vähitellen lisää elintilaa. Niityillä elävät päivä- ja pikkuperhoset, mesipistiäiset ja kovakuoriaiset runsastuvat vähitellen.

•

Niitty sijaitsee Muhoksen ja Utajärven rajamailla Oulujoen pohjoispuolella soiden ympäröimänä. Autolla ei pääse niityn viereen. Lähdetään Oulusta klo 8 kimppakyydein. Yksityiskohdat tarkentuvat lähempänä talkoiden ajankohtaa. Jos niityllä ollaan koko viikonloppu, yö nukutaan teltoissa (oma teltta tarpeen). Yhdeksikin päiväksi voi tulla mukaan. Työkaluista ja eväistä huolehtii järjestäjä. Kumisaappaat ovat järkevimmät jalkineet. Työ ei ole likaista, mutta puutarhahommien vaatteet ovat sopivimmat. Työkäsineitä on järjestäjällä, jos omia ei ole. Ilmoittaudu viimeistään ti 22.7. Kerro myös, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Tervetuloa! Lisätietoja: Merja ylönen, p. 044 929 0550. Hirvisuon ennallistustalkoot klo 10–18. Hirvisuon soidensuojelualueen lounaisnurkassa sijaitsevan Ahvenjärven länsipuolen allikkoisen keidassuo-osan tilaa heikentävät vanhat navero-ojat. Rakennamme patoja suon vesitalouden ennallistamiseksi. Se on lapiotyötä, sillä koneilla ei ole suolle asiaa. Kahtena viime vuonna olemme urakoineet 25 patoa. Nyt tehdään loput, jolloin Ahvenjärven eteläpuolen keidassuolla pitäisi olla 40 patoa. Rakentaminen aloitetaan klo 10 aamulla, satoi tai paistoi! Padot koostuvat kahdesta ojan poikki pystytetystä puupölkkyseinämästä, joiden väli vuorataan suodatinkankaalla ja täytetään turpeella ja maisemoidaan lopuksi. Maisemointi estää eroosiota ja nopeuttaa kasvittumista.

•

Varusteista: Sään ja likaisen työn sietävä vaatetus ja kumisaappaat. Työkinttaita on jaossa. Tarjolla on perinteistä retkievästä, nuotiokahvia, makkaraa, leipää jne. Järjestäjät huolehtivat työkaluista ja työnohjauksesta. Talkoot toteutetaan Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluiden kanssa. Hirvisuon ennallistaminen on jatkoa Luonnonsuojeluliiton, luonnonsuojelupiirin ja Lumenen yhteistyölle kosteikkoluonnon suojelemiseksi. Kimppakyytejä pyritään järjestämään. Sitä varten tarvitaan myös kyydin tarjoajia! Järjestäjän porukka lähtee Oulusta klo 8.30. Kokoontumispaikka on Toivoniementie 4:n pihamaa (Merikosken voimalaitoksen puoli). Suoraankin voi mennä, jos autollinen väkeä on kasassa. Suo sijaitsee Kuusamontien varressa Oulun (Ylikiimingin) ja Pudasjärven rajalla. Osoitteessa luontoon.fi/hirvisuo on kuvaus kohteesta ja retkikartta. Kulkuohje: Kuusamontieltä käännytään joko Somerovaarantielle tai Löytökyläntielle. Jälkimmäistä ajetaan 6,8 km. Suon kohdalla tien laidassa oikealla puolella on levike, johon jätetään autot. Löytökyläntien kohdalla luki aiemmin Somerovaara. Jos nyt kääntyy Somerovaarantielle, täytyy ajaa Löytökyläntien risteykseen ja kääntyä sille. Levike on heti risteyksen jälkeen vasemmalla puolella. Ole paikalla viim. klo 10, niin on helpointa ohjata kaikki aloituspaikalle! Myöhästyjät saavat suunnistaa äänen perusteella. Tule mukaan

Luonnonsuojelija #2/2014

6 Kuva: Hangon kaupunki / maankäyttöosasto

Tietoa geologiasta Valtakunnallinen geologia-seminaari Rokuan Geoparkissa Pohjanmaalla Suomen luonnon päivänä 30.8. klo 9–16. Wikimedia Commons Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Tervetuloa koulutuspäivään Suomen ainoaan ja maailman pohjoisimpaan UNESCO:n suojeluksessa olevaan Geopark-verkoston kohteeseen. Luvassa on mielenkiintoisia asiantuntija-alustuksia Rokuan Geoparkin ympäristön geologisesta historiasta: jääkauden jäljet ovat havainnollisesti nähtävissä. Alueelle on tyypillistä tuulikerrostumat ja muinaisten rantavallien luomat suo-metsämosaiikit. Seminaarin jälkeen retki Rokua Geoparkin kohteisiin. Toimi nopeasti, paikkoja on rajoitettu määrä! Tapahtuma on kaikille avoin. Seminaari tarjoiluineen ja retki ovat osallistujille ilmaisia. Yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto, Geologian tutkimuskeskus, Metsähallitus, Suomen Kansallinen Geologian Komitea, Rokua Geopark ja ympäristöministeriö. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: //sll.fi/geo//

ja houkuttele kaverikin – kolmella viiden hengen porukalla saadaan työ valmiiksi! Ilmoittaudu ke 6.8. mennessä: Merja Ylönen, p. 044 929 0550 tai merja.ylonen@sll.fi. Niittotalkoot Haaranniityllä ti 12.8. jo 22. kerran. Ensimmäisen kerran viikatteet viuhuivat jo v. 1993, kun laidunnus alueella päättyi. Siksi niitty on säilynyt avoimena ja monilajisena. Haaran- tai myös Haaraojanniityllä kasvaa poikkeuksellisen edustavaa ketoja niittykasvillisuutta. Niitty on osa Haaran Natura-suojelualuetta ja sen hoidosta on tehty sopimus Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluiden kanssa. Haaraojan reunustama niittykumpare sijaitsee Reposeläntien varressa, joka on muutaman kilometrin päässä Kiimingin taajaman koillispuolella. Kuusamontieltä käännytään oikealle ja ajetaan vähän matkaa. Niitty aukeaa tielle asutun alueen jälkeen. Niityllä ollaan paikalla jo klo 15 alkaen, mutta myöhemminkin ehtii tulla. Lopettelemme työt noin klo 20. Kimppakyyti järjestyy. Työkaluista ja eväistä huolehtii järjestäjä. Viikatteen käyttöön saa neuvoja. Työtä on kaikille myös haravan varressa. Jos sää on kostea, kumisaappaat ovat kätevät, mutta muutoin lenkkitossuilla pärjää. Työ ei ole likaista, puutarhahommien vaatteet ovat sopivimmat. Työkäsineitä on järjestäjällä, jos omia ei ole. Ilmoittaudu niittotalkoisiin viimeistään ma-aamuna 11.8. (p.

•

044 929 0550 tai merja.ylonen@sll.fi). Kerro myös, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Tervetuloa! Lisätietoja: Merja ylönen, p. 044 929 0550. Oulun luonnonsuojeluyhdistys: Tervetuloa luontoretkille ja harrastuspiireihin! Tervetuloa Retkikerhon jäseneksi. Jäsenyys on ilmainen. Soita 045 639 5311 tai täytä lomake: olsy.fi/retkikerho/liityjaseneksi.html Ajankohtainen retkiohjelma Retkikerhon kotisivuillaolsy.fi/retkikerho ja Infopisteissä, retkikerho@retkikerho.fi tai p. 045 639 5311.

•

Kampanjat ja muu toiminta – Campaigns and other activities: Arkipyöräilyä joka päivä, Pyöräilykampanjassa, Kansallinen kaupunkipuisto Ouluun, kaupunkipuisto. net, Oulun viheraluesuunnittelun ja asukkaiden osallisuuden uusi toimintamalli – uudet kohteet Luontopisteet: oululaisten oma lähiluonnon seuranta- ja oppimisympäristö, olsy.fi/luontopiste METSO-toiminnan metsien inventointiretkiä Oulun kauneimmat luontopaikat bussiretkellä ti 17.6. klo 17–21. (liput 9.6. alk. Oulu 10:stä) Harrastepiirit – Hobby circles: Rakennus- ja luontohistoria, Pyöräpaja.

• • • •

Suomen luonnon päivä tulee taas! Suomen luonnon päivää vietetään jälleen lauantaina 30.8. Tervetuloa mukaan juhlistamaan suomalaista luontoa! Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa viemään luontoon myös hänet, joka ei sinne helposti pääse. Pappa pitkospuille tai mummo mustikkaan! Vai kutsuisitko naapurustoa pihamaalle kahvittelemaan kauniin luontomme kunniaksi? Vastaleivottu piirakka luontomme antimista maistuu varmasti kaikille. Ja jos siltä tuntuu, samalla voi pyytää halukkaita liittymään Luonnonsuojeluliittoon! Suomen luonnon päivän päätapahtumaa vietetään Nuuksiossa, Suomen luontokeskus Haltiassa. YLE Radio Suomi välittää tapahtumia aamu- ja iltapäivän ajan. Suomen luonnonsuojeluliitto jakaa vuotuiset ympäristöpalkintonsa tapahtumassa. Vuoden 2014 Ympäristopalkinnon saajiksi ovat ehdolla Tari Haahtela (luonnon monimuotoisuuden ja terveyden yhteys), Erkki Kalmari (biokaasutalous), Kohtuus vaarassa -liike (kestävä elämäntapa), Madventures-tiimi (Lihaton lokakuu, Överi kuvakilpailu) ja Raija Tuuliainen (luonnonsuojelun tukeminen). Lisäksi jaetaan Ympäristöavaus ja lehdistöpalkinto Kultainen sulka. Lue lisää: //suomenluonnonpaiva.fi //

Luonnonsuojelija #2/2014

•Tapahtumat Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys: IIJOKISOUTU – Rakkaudesta Iijokeen! Vapaiden vesin ja vaelluskalojen puolesta – jo vuodesta 1983. Iijoella soudetaan ja melotaan 30.6–5.7. Katso ilmoitus sivulla 35 ja ilmoittaudu: iijokisoutu.net

•

Pohjois-savo

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 (ei kesä,- heinä- ja elokuussa) Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

•

Vesistöpäivä Kaavin Luikonlahtiliikkeen kanssa su 8.6. Iltapäivällä ilmoittautuneita opastetaan vesinäytteen ottoon. Klo 17 yleisötilaisuus Raukun koululla Kaavin Rauvantaipaleella. Ilmoittaudu: Janne Kumpulainen, jku@sll.fi, p. 050 4484 710. Iisalmen Luonnonystäväin yhdistys: Valokuvausretki la 28.6. klo 18 alkaen. Liikumme Vieremän Nissilän Hällämönharjun Natura-alueen harjumaastoissa valokuvaamassa liiton SuoMaa-hanketta varten. Useita oppaita, myös luontokartoittaja. Tule tutustumaan Kainuun piirin kanssa toimivaan Suoryhmään. Ilmoittaudu: Janne Kumpulainen, jku@sll.fi, p. 050 4484 710. Kesän tapahtumia: iisalmenluontomuseo. net/luontomuseo/index.php/ajankohtaista.

•

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: Seuraa kotisivua sll.fi/pohjois-savo/klyy, KLYY on myös Facebookissa.

•

Miten luonnosta saa terveyttä ja hyvinvointia -tilaisuus maailman ympäristöpäivänä 5.6. kaupunginkirjaston luentosalissa klo 17.30–19. Veneellä tai kanootilla Karhonsaaren lähivesille 28.6. KLYYllä on muutama vene. Myös omat soutuveneet ja kanootit ovat tervetulleita. Vetäjinä Jaakko Hakola ja Olavi Raatikainen. Retken jälkeen lämpiää Karhonsaaren rantasauna. Lähtö Ranta-Toivalan tien päästä n. klo 12. Ilmoittautumiset, olavi.raatikainen@ uef.fi. Jättipalsamit kuriin! -kitkentätalkoita viikoilla 28 ja 29 yhteistyössä kaupungin ympäristöpalvelujen, asukasyhdistysten ja Metsähallituksen Etelä-Suomen Luontopalveluiden Luonnonhoito-Life –hankkeen kanssa. Talkoolaisille on luvassa talkookahvit ja työhanskat. – ti 8.7. Päiväranta, jossa kohteina ovat erityisesti Puijon luonnonsuojelualueen läheisyydessä olevat esiintymät. Talkoot aloitetaan Päivärannan koulun parkkipaikalta klo 16.30. – ke 9.7. Neulamäen urheilukentän ympäristö ja Pölkkypuron notko. Talkoot aloitetaan Neulamäen urheilukentän parkkipaikalta klo 16.30. – ti 15.7. Länsi-Puijon ja Rypysuon alueet. Talkoot aloitetaan Länsi-Puijon asukastuvan ja Salen parkkipaikalta klo 16.30. Puijo Liikuttaa! Puijo liikuttaa kaikenikäisiä su 31.8. klo 10–15. Eri puolilla Puijoa on tarjolla luontoliikuntaa sekä tietoa luonnosta ja siellä liikkumisesta. Lisätietoja: Kati Vähäsarja, p. 040 752 9920. KLYY on mukana tapahtumassa Suomen Luonnon päivän hengessä. KLYY:n retket suuntautuvat aarnialueelle, jossa tutus-

•

tutaan mm. lahopuihin, kääpiin ja ötököihin. Kuikan kanssa kootaan linnunpönttöjä Konttilassa ja tarkkaillaan siivekkäitä. Sieniseura tutustuttaa sienien ihmeelliseen ja monimuotoiseen maailmaan. Kiuruveden luonnonystävät: Päiväretki Linnansaaren kansallispuistoon la 26.7. Tutustu Suomen ensimmäiseen järvikansallispuistoon Haukivedellä lähellä Rantasalmea! Pääsaarelle mennään laivalla. Laivamatka/sivu kestää n. tunnin. Laivamatkan aikana on erinomainen tilaisuus nähdä kalasääski – ja onnella saimaannorppa. Saaressa on kaksi pääkohdetta: metsänvartijan torppa (laiturista 0,7 km) perinneympäristöineen sekä Linnavuoren näköalapaikka (polkua pitkin n. 4 km). Linnavuorelle on kuljetus myös laivalla. Matka sopii kaiken ikäisille eikä vaadi erityistä kuntoa. Lähtö linja-autoasemalta klo 7, paluu n. klo 20. Ajoreitti Iisalmen ohitustietä pitkin. Omat eväät ja jalkaan maastokelpoiset kengät. Saarella on mm. kioski, tulipaikkoja sekä uimaranta. Mukaan mahtuu 40 hlöä. Jäsenet 55 €, ei-jäsen 70 €, lapset alle 16-v. 25 €, perhelippu (2+2) 130 €. Kysy vapaita paikkoja p. 050 305 2893. Ilmoittautuminen on sitova maksun suorittamisen jälkeen (6.6. mennessä). Retki järjestetään Kiuruveden Latu ry:n kanssa.

•

Varkauden luonnonystävät: Linturetki Joroisten Ahvenisen saloille 8.6. klo 18–12. Lähtö Varkauden Käpykankaan Severiltä klo 8 kimppakyydein. Ilmoittaudu Hannulle p. 0400 386 708, jolta saat myös lisätietoja. Kevätkokous 12.6. klo 18 Varkauden Op:n kerhohuoneella Päiviönsaaressa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Lisätietoja: Hannu Räsänen, p. 0400 386 708, hannu.rasanen@pp1.inet.fi.

• •

Pohjois-Savon sieniseura: Sieniravintolapäivä 17.8. klo 10–16 . Pohjois-Savon sieniseura järjestää osana ravintolapäivää sieniruokaravintolan Kuopion Museolla: facebook.com/ravintolapaiva.

•

Satakunta

Satakunnan piiri: Aluesihteeri Risto Vilén, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Antinkatu 2, 28100 Pori, Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

•

Metsätalousäseminaari 4.6 klo 10 alkaen Porissa FSC-sertifioinnista, vaihtoehtoisista metsänkasvatusmenetelmistä ja talousmetsien luonnonhoidosta kiinnostuneille metsänomistajille ja julkisyhteisöjen metsäasioista vastaaville. Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20. Seminaari on ilmainen ja avoin kaikille. Tervetuloa! Alasatakunnan ympäristöseura: Wanhan apteekin niittotalkoiden ajankohta määräytyy kasvukauden etenemisen mukaan. Yhteyshenkilöt: Seppo Varjonen, p. 050 5607357, Päivi Sandelin, p. 050 168350 ja Erkki Jaakohuhta, p. 0500 125215. Eurajokimelonta 6.6. klo 18.30. Yhteyshenkilöt: Seppo Varjonen, p. 050 5607357 ja

• •

Jarmo Väkiparta, p. 044 5450519, joille ennakkoilmoitukset. SuomiAreenan lastentapahtuma 14.7. Ruukinpuistossa, Eurassa. Yhteyshenkilöt: Päivi Sandelin, p. 050 516 8350, Seppo Varjonen, p. 050 560 7357 ja Marika Vahekoski, p. 0400 693 013. Kiukaisten kylätapahtuman luontopolku 16.8. Yhteyshenkilöt: Marika Vahekoski, p. 0400 693013, Päivi, p. 050 5168350 ja Seppo, p. 050 560 7357. Wanhan apteekin niittotalkoot 23.8., Kiukainen. Yhteyshenkilöt: Päivi, p. 050 5168350, Erkki, p. 0500 125215 tai Seppo, p. 050 5607357

sen kanta säilyisi elinvoimaisena. Aikaisempaa kokemusta ei tarvitse olla. Työpäivien ajaksi tarvitset säänmukaisen varustuksen, tukevat kengät sekä eväät. Lämmin ruoka tarjoillaan Partiolaisten talossa. Tarkemmat tiedot tapahtumasta tulevat UUPEn nettisivuille. Ilmoittautuneille lähetetään talkookirje. Ilmoittautuminen: aharlio@yahoo.com. Piirin 40-vuotisjuhlat pidetään syyskuussa Helsingissä. Hiljan päivän seminaari ja Hiljainen haavanlehti -palkinnon jako 8.10. klo 9–12 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) Helsingissä. Lisätietoja tulossa: sll.fi/uusimaa

Salon Seudun Luonnonsuojeluyhdistys: 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi luvassa on monenlaista ohjelmaa! Yölaulajaretki 5.6. Lähtö Salon torilta klo 22.30 Lepakkoharrastusviikonloppu ja äänityöpaja 8.–10.8. Salon Teijossa 40-vuotisjuhla Vuohensaaressa 23.8. Syksymmälle suunnitteilla on retki Punassuolle, luontokuvailta, sieniretki ja luentosarja seudun luonnosta. Tapahtumien tiedot tarkentuvat myöhemmin ja niistä tiedotetaan mm. yhdistyksen verkossa sll.fi/varsinaissuomi/salo sekä Facebook-ryhmässä "Jäljillä – Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys".

Espoon ympäristöyhdistys: Espoon ympäristöyhdistys ry – Esbo miljöförening rf, sll.fi/espoo ja facebook. com/espoonymparistoyhdistys, espyy.ry@ kolumbus.fi, Stephen Venn, stephen.venn@ helsinki.fi, p. 050 379 4428. Yhdistyksen verkkosivut on uudistettu – uusi osoite: sll.fi/espoo Luontovalokuvakilpailu 31.8. asti. Kuvien pitää olla espoolaisten ottamia tai espoolaisista kohteista otettuja. Kilpailun raadissa yhdistyksen puheenjohtaja Stephen Venn ja luontokuvaajat Sami Karjalainen ja Jukka Ranta. Lähetä kuvat paperikuvina (Villa Apteekki, Pappilantie 5, 02770 Espoo) tai sähköisesti osoitteeseen espyy.ry@kolumbus.fi viimeistään la 18.10. Tulokset julkistetaan marraskuussa 2014. Hallituksen kokous 27.5. klo 18–20 Villa Apteekissa (Pappilantie 5, Espoo). Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Tervetuloa! Asialistalla mm. kaavoitus- ja maankäyttöasioita. Hallituksen kokous 18.6. klo 18. Villa Apteekissa (Pappilantie 5, Espoo). Suunnitellaan kesän ja syksyn toimintaa – kokous on avoin kaikille ympäristöasioista kiinnostuneille. Tervetuloa! Kahvitarjoilu.

•

• • • • • • •

Uusimaa

Uudenmaan piiri: Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@ sll.fi, puheenjohtaja Sirkku Manninen, p. 040 563 1546 Toimisto: Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri)

•

Vierailu luomulaiduntilalle Porvooseen 5.6. klo 11–15. Maailman ympäristöpäivänä on Bosgårdin luomulaiduntilalla kaksi ilmaistapahtumaa. Ilmainen bussi tilalle lähtee Porvoon kirjastolta aikataulun mukaisesti: Klo 11 Ensimmäinen bussi Porvoon kirjastolta – perillä Bosgårissa 11.20, jolloin Lasten (ja vanhempien) retki navetalle / laitumelle. Samalla kuunnellaan ja tunnistetaan kesän peruslintuja. Bussi palaa Porvooseen 13.30. Klo 12.30 Toinen bussi kirjastolta lähtee – perillä 12.50, jolloin retki teemana "Bosgårdin ekotehot – Laidunnusta, luomua, hake-energiaa sekä metsien jatkuvaa kasvatusta". Bussi palaa Porvoon keskustaan klo 15. Matkat ja retket ovat ilmaisia. Bosgårdissa kahvila ja grilliterassi auki, kahvila- ja ravintola-annoksia Bosgårdin Charolais-luomulihasta. Myös kasvis- ja kalaruokia. Tervetuloa! Lisätietoja: Marcus Walsh, marcus.walsh@iki.fi, p. 0400 513410, bosgard. com/fi/maatila.html Perinnemaisematalkoot 23.8.–24.8. Uudenmaan perinnemaisemaryhmä järjestää talkoot kumminiityllään Porvoon lähellä Stensbölessä. Talkoot kestävät koko viikonlopun, mutta niihin voi osallistua myös vain yhtenä päivänä. Majoitusmahdollisuus on järjestetty talkoopaikan lähellä sijaitsevassa Partiolaisten talossa. Työ on raivaustyötä, jossa avataan umpeenkasvanutta niittyä. Kunnostustöitä tehdään, jotta niityllä elävän uhanalaisen pikkuapolloperho-

•

• •

Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys: Retki Henriksforsin historialliselle torpalle ja koskiluontoon Pohjois-Siuntiossa 24.5. Lähtö Siuntion Aktia-pankin edestä klo 10. Autot jätetään Palokosken tien varrelle, mistä kävely torpalle 20–30 min. Perillä isäntä esittelee päreiden valmistusta. Linturetki Inkoon Kopparnäsiin 29.5. Tapaaminen Kopparnäsin Kievarin parkkipaikalla aamulla klo 6. Kohteina lintutorni ja niemen eteläkärki merimaisemineen. Retkien kestot noin 3 tuntia. Mukaan maastoon sopiva varustus ja evästä. Retket maksuttomia, eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumista.

• • •

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Tarkistathan tapahtumien tiedot viime hetken muutoksien varalta: helsy.fi!

•

Koe moni-ilmeinen Vartiosaari pe 30.5. klo 18–21. Lähtöpaikka: Laajasalo, Reposalmen laivalaituri, Reposalmentie 1. Vene lähtee klo 17.40. Bussi 88 Herttoniemen metroasemalta; poistu Kiiltomadonpolun pysäkillä (4121) ja kävele 600 m metsätien päähän. Suomen saaristokuljetus veloittaa salmen ylityksestä 3 € tai 7 €, jos nouset veneeseen jo Hakaniemestä klo 17. Retken jälkeen Vartiosaari-seura tuo takaisin Laajasaloon pienveneillään. Retken vaativuus: keskitaso; noin 3 km käveltävää ja nousu näköalakalliolle. Saaren luonto on kauneimmillaan, ks. kaupunginosat.net/vartiosaari/luontopolku.shtml

Luonnonsuojelija #2/2014

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

•

• •

•

Suuresta osasta aluetta jättipalsami on saatu hävitettyä, mutta yksittäisiä esiintymiä löytyy sieltä täältä. Eräässä kohdassa korkeammalla kallionreunustalla kitkeminen aloitettiin vasta viime vuonna. Tämän kesän talkoot aloitetaan kahtena peräkkäisenä päivänä, koska ranta-alueen, joka on osin luonnonsuojelualuetta, tarkistamiseen kuluu ensimmäinen kerta. Mukaan saappaat ja pitkät housut ja peittävä vaatetus puutiaisten varalta. Kumisaappaat ovat tarpeen, koska talkoissa kävellään merenrantaluhdassa. Työkäsineet on syytä olla mukana. Avoimet ovet torpalla la 19.7. Perhosja hyönteisretki Talosaaren Torpalla klo 13–16. Torpalle tullaan omin avuin, sillä Talosaareen ei ole bussiyhteyttä. Husön ratsastuskeskuksesta, Talosaarentien päästä, on kävelymatka Torpalle noin 700 metriä, bussin 93 Talosaarentien pysäkiltä noin 4 km ja Pohjois-Vuosaaresta Porvarinlahden kautta noin 5,5 km. Sopimuksesta voi yöpyä. Retken vaativuus: helppo–keskitaso kävelymatka huomioiden. Luontopolkuretki Kannelmäessä to 31.7. klo 17.30–20. Lähtöpaikka: Kannelmäen juna-asema, bussiterminaali. Retken vaativuus: helppo. Lauttasaaren rantakasvit – strandväxter på Drumsö ke 6.8. klo 17.30–20. Lähtöpaikka: Purjeentekijänkujan eteläpää, bussi 21V, jää pois Nahkahousuntien pysäkillä (1048). Retken vaativuus: keskitaso–helppo. Suomen luonnon päivänä 30.8. kaksi retkeä Vallisaareen klo 9–12 ja 13–16, joilla tutustutaan puolustusvoimien käytössä olevan saaren kulttuurihistoriaan ja luonnon erityispiirteisiin oppaanamme tietokirjailija ja saaristo-opas Jarmo Nieminen. Osallistujilla tulee olla Suomen kansalaisuus ja mukana henkilöllisyystodistus. Varusteet: säänmukainen, peittävä vaatetus, maastojalkineet, taskulamppu, kävelysauvat eduksi; omat eväät. Maksullinen veneretki. Ilmoittautumiset osoitteeseen helsy@ sll.fi viimeistään 23.8. Viestistä tulee näkyä osallistujan nimi ja syntymäaika. Helsyn ja Metsähallituksen luontopalvelujen yhteisretki. Tarkemmat tiedot: helsy.fi tai Mirja Reijonen, p. 040 1420. Retken vaativuus: keskitaso–vaativa. Kävelyä noin 5–7 km ja jonkin verran valleille kiipeilyä.

•

• • •

Hyvinkään ympäristöyhdistys: Suomen luonnon päivänä la 30.8 retki myöhemmin ilmoitettavaan luontokohteeseen. Tarkemmat tiedot tulevat Aamupostin Yhdistykset-palstalle ja verkkosivuille: sll. fi/hyvinkaa.

Kuva: Antti Halkka

Maailman ympäristöpäivän kävely Mellunmäessä klo 18–20. Havainnoidaan luonnon tilaa kävelemällä metsäisiä ulkoiluteitä Mellunmäen ja Vantaan rajalla. Lähtöpaikka: Mellunmäki, metroaseman läntinen bussipysäkkien puoleinen pää (Jänkäpolku). Retki päättyy Yllästunturintien pysäkillä (bussit 97 ja 78). Helsyn ja Mellunmäki-seuran yhteisretki. Retken vaativuus: helppo. Jättipalsamin kitkentätalkoita Lauttasaaressa ke 11.6. klo 17.30–20.30 sekä 30.7. klo 17.30–20.30. Lähtö Merikylpylänpuiston (Kasinorannan) kahvilan edestä. Lauttasaaressa on kitketty jättipalsamia jo vuodesta 2005. Talkoiden myönteiset tulokset näkyvät selvästi maisemassa. Haasteita kuitenkin riittää Lauttasaaren rantametsissä vieraskasvilajin valtavan leviämiskyvyn vuoksi. Ison alueen peittymiseen muutamassa vuodessa riittävät jo yhden kukkivan kasvin jälkeläiset. Talkoissa etsitään paikoin yksittäisiä esiintymiä, paikoin taas kitketään runsaampia esiintymiä. Paikalle pääsee busseilla 65A ja 66A (toinen pysäkki Särkiniementiellä) tai 20 (ensimmäinen pysäkki Isokaarella). Työkäsineet mukaan! Vaatetukseksi suositellaan saappaita tai vastaavia hyviä jalkineita ja pitkiä housuja. Tervetuloa! Kävelyretki Haagan alppiruusupuistossa to 12.6. klo 17.30–18.30. Esteetön retki! Lähtöpaikka: Aino Acten tien, Orapihlajatien ja Paatsamatien risteys, puiston puolella. Katso lisätietoa Helsingin kaupungin sivuilta: hel.fi ja vihreatsylit.fi. Jättipalsamin kitkentätalkoita Vuosaaren Uutelassa ti 24.6. klo 17.30–20.30, ke 25.6. klo 17.30–20.30, ti 8.7. klo 17.30–20.30, ke 9.7. klo 17.40–20.30, 27.7. klo 10–14 sekä 19.8. klo 17.30–20.30. Lähtö kahvila Kampelan vierestä (Uutelantie 1). Tule mukaan kitkemään haitallista vieraslajia, jättipalsamia Vuosaaren Uutelaan. Jättipalsamia kitketään Uutelassa viljelypalstojen läheisyydessä, jossa on melko laaja esiintymä. Mukaan tarvitaan hyvät työkäsineet. Saappaita, pitkiä housuja ja peittävää vaatetusta suositellaan puutiaisten varalle. Talkoot järjestetään Uutelassa nyt kolmantena kesänä. Kallion ja linnoitteiden kasveja kauniilla Mustikkamäellä ti 1.7. klo 17.30–20. Mustikkamäen laakealla kalliolla kasvaa tuttujen kalliokasvien lisäksi nurmilaukkaa, kelta- ja musta-apilaa. Kosteassa kalliopainanteessa kasvaa saroja ja kämmeköitä. Lähtöpaikka: Kontulan metroasema, itäpään sisäänkäynti ostoskeskuksen puolella. Kävelymatka etelään päin Mustikkamäelle on noin 1 km. Paluu joko samaan paikkaan tai bussin 95 Linnanherrantien pysäkille (4380), jolloin kävelymatka on 500 m. Retken vaativuus: keskitaso. Kiivettävä lyhyt mutta jyrkkä mäki, kallioalue helppokulkuinen. Jättipalsamin kitkentätalkoita Herttoniemen Saunalahdella ke 2.7. klo 17.30–20.30, to 3.7. klo 17.30–20.30 ja 4.8. ko 17.30–20.30. Lähtö Herttoniemen metroasemalta K-Supermarket Hertan puoleiselta sisäänkäynniltä. Talkoiden tavoitteena on estää vieraslajin leviäminen estämällä sen siementäminen. Herttoniemen Saunalahdella talkoot järjestetään nyt viidentenä kesänä.

IIjokisoutu – Rakkaudesta Iijokeen Iijoella on soudettu vapaiden vesien ja vaelluskalojen puolesta jo vuodesta 1983. Osallistu 30.6.–5.7. ! Iijoella soudetaan ja melotaan 30.6–5.7. Taivalkosken Jokijärveltä Pudasjärven Kipinään. Viiden päivän 160 km:n jokiretkellä pääset kokemaan pohjoisen suurjoen virranjuoksun koskineen ja suvantoineen. Täällä on koskiensuojelulain juuret ja täällä sitä myös puolustetaan! Soutu sopii kaikenikäisille, voit varata paikat jokiveneestä tai tulla omalla veneellä, kanootilla tai kajakilla. Venepaikka koko souduksi 90 €, omalla kulkupelillä 60 €. Alle 15-v 30 € ja 15 €. Voit osallistua vain päiväksikin, vaikka Kollajan alueella ja kokea Kipinänkoski! Omakustannushintaiset ruokailut, majoitukset, kuljetukset auton hakuun ja tietysti saunomiset ja tanssit on järjestetty kuten myös lastenhoito. Monien mielestä paras tapa aloittaa loma, irrota itsesi ja tule Iijoelle! Katso tarkemmin ja ilmoittaudu: //iijokisoutu.net //

Kuuma turveväittely SuomiAreenassa Luonnonsuojeluliiton koollekutsuma "Ovatko turvesuot pelastus vai rikos?" -keskustelu Porin SuomiAreenassa Paikka: Eetunaukion lava pe 18.7.klo 10.30–11.45. Puheenjohtaja: Jussi Eronen, toimituspäällikkö, MTV3 Uutiset Keskustelijat: Ville Niinistö, ympäristöministeri; Markus Nissinen, ympäristöpäällikkö, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi; Risto Sulkava, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto; Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, Vapo Oy

•

Järvenpään ympäristönsuojeluyhdistys: Helatorstain retki 29.5. klo 9–18. Kohteena Korteniemen perinnetila Tammelassa. Retken aikataulu, hinta ja ilmoittautumistiedot kerrotaan pian! Yölaulajaretki pyörillä Tuusulanjärven ympäri 7.6. klo 23–01. Kokoontuminen Postikadun ja Vanhankyläntien risteyksessä klo 23. Mukaan omat eväät, lämpimiä vaatteita ja pyöräilykypärä. Retkelle voi tulla myös osaksi matkaa. Lisätietoja: Kaija Niitepõld, kaija.niitepold@gmail.com.

• •

Joensuun luonnonystävät jakaa apurahoja Apurahoja haettavana! Joensuun seudun luonnonystävät ry jakaa enintään 1500 euroa apurahoina luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämiseen. Hakemuksista tulee ilmetä haettu rahasumma, sen käyttötarkoitus ja toimintasuunnitelma, hakijatahon yhteystiedot sekä maksatustiedot. Apurahaa voivat hakea niin yksityishenkilöt, työryhmät kuin järjestötkin. Apurahaa voidaan myöntää Joensuun, Liperin ja Juuan kuntien alueille kohdistuvaan toimintaan. Hakemukset tulee toimittaa 15.6. mennessä osoitteeseen luonnonystavat@gmail.com. Lisätietoja: puheenjohtaja Harri Hölttä, holtta@sll.fi tai p. 040 722 9224.

Luonnonsuojelija #2/2014

•Tapahtumat •

Tähdenlento- ja lepakkoyö 15.8. klo 22– 23.55. Jo perinteeksi muodostunut elokuinen tähdenlentojen ja lepakkojen yö tulee taas! Kokoonnutaan Vanhankylänniemen kioskilla klo 22 ihastelemaan yhdessä loppukesän tähtitaivasta ja pimeässä vilahtavia lepakoita. Tähtiopastuksesta vastaa Altair, lepakoitten maailmaan opastaa myöhemmin ilmoitettava opas. Pukeudu lämpimästi ja ota halutessasi mukaan makuualusta, jotta voit rennosti ihailla taivasta selälläsi maaten. Tapahtuma on savuton ja alkoholiton. Lisätietoja: Kaija Niitepõld, p. 050 413 9601 Vieraslajitalkoita järjestetään pitkin kesää. Talkoista saa tiedon talkoosähköpostilistan kautta. Ilmoittaudu mukaan, se ei velvoita sinua mihinkään: info@jympy.fi.

•

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys: Bussiretki Keravan virkistysalueelle Porvoon Nikuvikeniin su 24.8. Tarkemmat tiedot elokuussa paikallislehdissä.

•

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Porlan järviluontoseikkailu koko perheelle la 14.6. klo 10–14 Liessaarenkadun päässä Lohjalla. Lisätietoja Hannele IlomäkiPiirilä, p. 050 592 4950 tai Susanna Komulainen, p. 040 573 4210. Maksjoen niityn talkoot ke 9.7. klo 18–20. Niitylle pääsee Maksjoelta Braskintietä pitkin, josta käännytään Yli-Paila-tielle, jota pitkin n. yksi km. Niitty sijaitsee tien vasemmalla puolella. Tarjolla talkooevästä. Lisätietoja: MarjaLeena Nikander, p. 044 284 6550. Kokkilan kedon kunnostustalkoot ke 16.7. klo 18–n. 20. Kokoontuminen Virkkalan pururadan parkkipaikalla Hankoniementien varrella n. 1 km Virkkalan Ristiltä Hyvinkäälle päin. Tarjolla talkooevästä. Lisätietoja: MarjaLeena Nikander, p. 044 284 6550. Lepakkoretki to 7.8. klo 20.30. Kari Salovaara kertoo lepakoista ja johdattelee retkelle sopivaan paikkaan. Kokoontuminen Lohjan Kirkkokentällä Sibeliuksenkadulla. Huom. sadevaraus. Lisätietoja Hannele Ilomäki-Piirilä, p. 050 592 4950. Saturetki su 10.8 klo 11 Lahokallion luontopolulle lapsille ja perheille. Satutäti Tuija Latvakangas-Koivisto kertoo luontoaiheisia satuja ja laulattaa. Kokoontuminen Ojamon alakoululla, Kartanonkuja 4, Lohja. Mukaan istuinalusta ja evästä. Lisätietoja p. 041 442 6882. Sieniretki metsään su 17.8. klo 10–12. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä , Sibeliuksenkadulta. Vetäjä ja yhteyshenkilö sienibiologi Hanna Tuovila, p. 050 336 4734.

• • • •

• •

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Perinteiset heinätalkoot Sandberginpellolla la 5.7. tienoilla – sään mukaan; kysy Matilta, p. 040 412 3365. Naturistiheinätalkoot la 26.7. Ennakkoilmoittautuminen välttämätön, p. 040 557 5461. Suomen luonnon päivänä la 30.8. geologinen kimppakyytiretki Palin Granitin Mäntsälän tarvekivilouhimolle ja Askolan hiidenkirnuille. Lähtö Mäntsälän linja-autoasemalta klo 9. Seuraa paikallislehden menopalstaa ja nettisivuja: mantsalan-lsy.fi.

• • •

Riihimäen luonnonsuojeluyhdistys: Torstaikävely: Yölaulajaretki 5.6. klo 22–00. Retkellä tutustutaan Herajoen Parman

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

peltojen yölaulajiin. Vetäjänä Ari Lehtinen. Lähtö Herajoen vedenottamolta. Lisätietoja: martti.rajamaki@gmail.com, p. 044 0199 128. Torstaikävely: Lepakkoretki Käräjäkoskelle 23.8. klo 18. Vetäjänä Olli Haukkovaara. Lähtö Käräjäkosken parkkipaikalta. Lisätietoja: martti.rajamaki@gmail.com, p. 044 0199 128.

•

Suomen luonnonsuojeluliitto Vantaa: Ketotalkoot Tuupakanmäellä 17. 8 klo 10 alkaen. Sijainti Hommaksentiellä Hommaksenkujan itäpään kohdalla, missä esittelytaulu. Ota omat hanskat ja eväät, työvälineet järjestää yhdistys. Tervetuloa säästä välittämättä!

•

Varsinais-suomi

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

•

Piirillä on nyt Facebook-sivut, käy tutustumassa ja tykkäämässä! Sivuilla on tietoa ajankohtaista luontohavainnoista, tapahtumista, koulutuksista, retkistä, esitelmistä ja uutisista. Sieltä löytyy myös luontokuvia. Sivuilla voit mainostaa esimerkiksi oman paikallisyhdistyksen retkiä tai muita tapahtumia. Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys: Luontoretki Teijoon 7.6. klo 10–20. Luontoretki Teijon retkeilyalueelle lauantaina 7.6. lähtö klo 10, paluu viimeistään klo 20. Lähtö Lautakunnankadulta kaupungintalon edestä. Bussikuljetus. Oppaana Jouni Pusa. Kävelyä n. 10 km. Omat eväät mukaan. Hinta jäsenille 10 €, ei-jäsenille 15 €. Ilmoittautuminen viimeistään 3.6. Liisa Särkälle liisasarkka@gmail.com tai p. 040 546 1490.

•

Paimion seudun ympäristöyhdistys: Vähäjoki-kävelyretki helatorstaina 29.5. Lähtö klo 13 Kyysilän päiväkodin p-paikalta (Kalevantie 170, Paimio). Ota oma termospullo tai eväät mukaan ja saappaat jalkaan. Tutustu Paimionjokeen lähietäisyydeltä! Askalassa tapahtuu! – Askalankosken kesän ja näyttelyn avajaiset su 8.6 klo 12 Askalankosken ketotalolla (Voimalantie 116, Paimio). Kesän ensimmäisenä näyttelynä ”Variksia ja muita omituisuuksia –keraamisia veistoksia lukiosta ja yläkoulusta”. Näyttely on Arto Vastamäen oppilaiden toteuttama. Avajaisissa ohjelmaa lapsille ja myös lampaat ovat saapuneet kesälaitumille! Näyttely ja ketokahvila auki sunnuntaisin klo 12–15 (ei juhannuksena). –Ketoleiri ti–su 8.–13.7. Luvassa niittoa ja muuta hikistä heinäkuun hommaa Paimion Askalankosken kedoilla. Olet lämpimästi tervetullut talkoisiin perinnemaisemiin läheltä tai kaukaa! Ilmoittautumiset: rjsimo@utu.fi/0400 675067. –Kati Mikolan ”Kesälaitumilla” –näyttelyn avajaiset pe 11.7 klo 13 klo 13 Askalankosken leiritalolla. Mikolan näyttely ja ketokahvila auki sunnuntaisin klo 12–15, viimeinen näyttelypäivä su 17.8. – Marjatta Järvisen runoilta ”Pellon laidassa, lehmän kyljessä –arjen onnea maaseudulla” su 24.8 klo 19 Askalankosken leiritalolla.

• •

Paraisten luonnonsuojeluyhdistys: Talkoot Sandvikenin luonnonsuojelualueella 21.7., 4.8. ja 1.9. klo 17–20. Poistetaan alueelta voimakkaasti leviävää haitallista vieraslajia, lupiinia. Kohde sijaitsee n. 8 km päässä Paraisten keskustasta, Ålön saaren eteläosassa. Ruovikon niittotalkoot Lenholmin luonnonsuojelualueella 1.–3.7. klo. 17–20. Talkoopäivinä kokoonnumme klo 16. Paraisten linja-autoasemlla, josta lähdemme kimppakyydeillä talkoopaikalle. Talkoissa on mukana opastamassa Metsähallituksen suunnittelija Kaj-Ove Pettersson. Ota mukaan pitkävartiset saappaat ja käsineet sekä juotavaa ja eväitä tarpeen mukaan. Lenholman niittotalkoisiin järjestetään paikalle viikatteita, mutta voit ottaa myös oman mukaan. Tekemistä riittää, joten kaikki auttavat käsiparit ovat tarpeen! Lisätietoja talkoista ja tarkempia ajo-ohjeita voit kysyä osoitteesta jussi.laaksonlaita@gmail. com tai p. 040 8450 696. Ilmoita myös mahdollisesta kyydintarpeestasi.

• •

•

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Jättipalsamitalkoot la 5.7. Turun Kuninkojan luonnonsuojelualueella, joka on pahoin palsamin valtaama, ja nyt on tärkeää aloittaa torjunta ojan yläjuoksulta. Kokoonnumme klo 12 Kuninkojantien ja Kaivolankadun risteyksessä, josta siirrymme tien toiselle puolen talkooalueelle. Varustuksena mieluiten kumisaappaat ja säänmukainen vaatetus, työhanskoja saa paikan päältä. Tarjolla käytännön suojelutyötä ja syötävää ja juotavaa! Patikkaretki Helvetinjärven kansallispuistoon 2.–3.8. Retkelle lähdetään kimppakyydeillä, joten ilmoittele kyydin tarpeesta tai mahdollisuudesta tarjota kyytejä ilmoittautumisen yhteydessä. Retki lähtee kansallispuistosta Haukkajoen pysäköintipaikalta la 2.8. klo 12. Kahden päivän aikana patikoidaan n. 20 km vaihtelevassa maastossa. Lisätiedot reitistöstä luontoon.fi-sivustolta. Yöpyminen omissa teltoissa ja mukaan omat eväät ja säänmukaiset varusteet. Kysele tarvittaessa lainavälineitä. Ilmoittautuminen 15.7. mennessä turkulsy@ gmail.com, p. 040 588 7832. Raivaus- ja hoitotalkoot Juhannuskukkulalla la 23.8. Kokoonnumme kukkulan juurella klo 11 osoitteessa Köydenpunojankatu 12, 20100 Turku (vastapäätä Logomoa). Tarjolla on perehdytys kohteen arvoon ja nykytilaan, sitten rehkimistä puiden ja pensaiden raivauksen kanssa ja lopuksi nautimme virvokkeita ja pientä purtavaa. Myöhemminkin päivällä saa tulla mukaan, sillä työt jatkuvat n. klo 16 asti. Työhanskoja ja -välineitä saa paikan päältä, muutoin varustuksena sään- ja fyysisen työn kestävät vaatteet ja tukevat kengät. Liity kaava-, retki- tai vaatejäteryhmän sähköpostilistalle lähettämällä pyyntö osoitteeseen turkulsy@gmail.com.

•

Luonto-liitto Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420 Seuraa: luontoliitto.fi, päivittyvä tapahtumalista: luontoliitto.fi/ tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Suomen luonnon päivä 30.8. Luonto-Liiton piirit, alueyhdistykset ja toimintaryhmät järjestävät Suomen luonnon päivä retkiä lapsille, nuorille ja perheille.

•

Syyspäivät 13.–14.9. Luonto-Liiton ja Luonnonsuojeluliiton yhteiset syyspäivät Nuorisokeskus Anjalassa vapaaehtoisille ja työntekijöille. Ylimääräinen valtuuston kokous 13.9. Nuorisokeskus Anjalassa.

•

Hämeen piiri: Vainupäivä 5.6. Koko perheen luontoseikkailu, jossa tutustutaan veden maailmaan, järjestetään Vuoreksen keskuspuistossa Tampereella klo 18–20. Tapahtuma on osa Vuoreksen keskuspuiston avajaisohjelmaa, ilmainen bussikuljetus keskustasta. Lisätiedot: hlp@ luontoliitto.fi ja luontoliitto.fi/hlp

•

Uudenmaan piiri: Luonto-Liiton Uudenmaan alueen paikallistoimintaa: luppi.fi/tapahtumat. Olemme myös facebookista!

•

Uudenmaan, Espoon ja Vantaan paikallisyhdistysten kesän lasten, nuorten ja koko perheen luonto- ja päiväleirit löydät helposti osoitteesta: luppi.fi/kesaleirit2014. Vielä on paikkoja jäljellä! Vaelluskurssi Helvetinjärven kansallispuistossa 7.–12.7. Haluaisitko kokeilla vaeltamista, mutta olet vailla retkiseuraa? Kaipaatko luontoon, mutta tarpeellinen kokemus ja varustus puuttuu? Jos olet noin 15–29-vuotias, haluat oppia retkeilyn perustaidot ja kokea ikimuistoisia hetkiä hyvässä seurassa, tämä Luonto-Liiton kurssi on juuri sinua varten! Hinta 50/80 €. Ilmoittautuminen: martikainen. sonja@gmail.com tai sini.malminiemi@jyu.fi, luppi.fi/tapahtuma/vaelluskurssi2014. Hengailu- ja talkooviikonloppu Bengtsårin leirisaaressa 12.–13.7. Hinta 20 €. Hintaan sisältyy ruoan, telttamajoituksen ja talkoovakuutuksen. Kuljetus omakustanteinen. Ilmoittautuminen anna.swanljung@luontoliitto.fi. Luontovalokuvauskurssi pääkaupunkiseudulla ja Bengtsårin leirisaarella. Kurssiin kuuluu kaksi tapaamista pääkaupunkiseudulla heinäkuussa sekä maastoviikonloppu Bengtsårin leirisaarella Hangossa 25.–27.7. Kurssi on suunnattu noin 13–29-vuotiaille nuorille. Hinta 50 / 70 €. Hinta sisältää opetuksen, edestakaiset junamatkat Helsingistä, venekuljetukset saareen, ruokailut sekä telttamajoituksen. Voit tulla mukaan myös muilta paikkakunnilta, hinta sovitaan tällöin erikseen. Kurssi järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Ilmoittautuminen: anna.swanljung@ luontoliitto.fi

•

• •

Varsinais-Suomen piiri: Kaikista tapahtumista lisätietoja osoitteesta: www.luontoliitto.fi/vasp

• • •

Maailman ympäristöpäivän tapahtuma to 5.6. Pyöräretki Kuusiston linnanraunioille 15.6. Melonta- & korentoretki 5.7. Korennot viihtyvät veden äärellä, joten mikä olisikaan parempi tapa havainnoida niitä kuin melontaretki! Lähtö Halistenkoskelta. Seuraa tiedottelua nettisivuilla ja ilmoittaudu 28.6. mennessä. Mystinen luontoretki 17.7. Tervetuloa tutkimaan mystistä luontosuhdetta kesäillan kauneudessa ja avoimessa ilmapiirissä. Puhutaan mystisistä kokemuksista ja tutustutaan vahvemman minuuden etsintään luontoyhteyttä apuna käyttäen. Kokoontuminen Halistenkoskella klo 17. Retki on suunnattu yli 18-vuotiaille. Lisätiedot: iiro.nauk@gmail.com.

•

4 1 0 2 . 6 . 1 1 – . 5 . 28 Creamyt jäätelö

99 KPL

850 ml (4,69/L)

t ä v y h a t Huh kunakalk leike filee

00 PKT

120 g (8,33/kg)

-asiakkaalle

säästö jopa

32 %

Ilman PINS-korttia 1,49/pkt (12,42/kg)

On pieniä... vielä pienempiä... ja ihan törkeän pieniä hintoja!

Tarjoukset voimassa 28. 5. – 4. 6. Kalkkunaﬁleeleike 11. 6. asti. PINS-tarjous myös YkkösBonus-kortilla.

n e n i a l u l Ou umies Reiss

79 KPL

4 kpl/235 g (3,36/kg)

Luonnonsuojelija #2/2014

•Hudit &osumat

”

”Vaikka ilmasto ei ole lämmennyt sitten vuoden 1997, niin ennustan tällä tietokoneen mallinuksella, että ilmasto lämpenee sata astetta, kuu sulaa ja meren pinta nousee 600 kilometriä – ensi viikkoon mennessä!!” Perussuomalaisten Kansalaisen direktiiviopas Eurovaalien alla

”

”Laskenta on väärä ja kaikki suot pitää mitata erikseen.” Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny SLL:n tiedotustilaisuudessa 4.5.2014

”

”Tämä on tällaista tulkintaa.” Vapon Keski-Suomen aluejohtaja Mika turvevesipäästöistä Säynäjäkangas, Iltalehti 23.4.2014

”

”Onko [ydinvoiman kannattajien] uskossaan mitään rajoja? Antaako tukensa venäläiselle ydinreaktorille suomalaisten uusiutuvien energiamuotojen edistämisen sijaan? ” Ympäristöministeri Ville Niinistö, uusisuomi.fi 20.4.2014

”

”Ydinvoimalan rakentaminen on kuin kahviautomaattibisnestä” Ydinvoimayhtiö Rosatomin suomalainen johtaja Jukka Laaksonen, yle.fi 2.4.2014

”

”Talvivaaralla uusi 107 milj. €:n rahareikä – 'Valtio valmis tekemään kaikkensa'” Otsikko, Uusi Suomi 30.4.2014, sitaatti: Jan Vapaavuori

”

”Onnellisuus näyttää olevan kanojen etuoikeus, koska ihminen ei saa olla onnellinen :( ” Eurovaaliehdokas Marika Siltanen (Ipu), uusisuomi.fi 15.5.2014

Vihreä taivas – Moro moro. Sori kun olen vähän myöhässä, meni auto rantatontin mukana. Hauskaa olla välillä tällaisessa varttuneemmassa seurassa. –Onko tuo nyt kohteliaasti sanottu kolmekymppisestä? – No kun olen ollut tekemässä tuota nuorisotyötä. Tiesithän, että tehtaallemme on palkattu nuorta työvoimaa? Noin niin kuin nuorisotakuun hengessä? Niin, siis sinne… MALESIAAN? – Joo! Me kannetaan siellä yhteiskuntavastuuta, muuten ne raasut joutuisivat jo viisivuotiaina prostituoiduiksi. Me annetaan niille töitä ja mahdollisuus kehittyä vastuulliseen aikuisuuteen! – Nooh, jotkut järjestöt ovat siitäkin vähän kitisseet. Mutta mihin te nyt tarvitsette meitä?

– Me haluaisimme lanseerata tällaisen ohjelman, vähän samaan tapaan kun täällä tuotetaan yhteistyökumppaneiden kanssa tuota Puuvisaa. –Ja? –Niin, että muksut voisivat ensin osallistua koulussa tällaiseen kilpailuun, ja palkinnoksi pääsisi alalle töihin. – Mutta eihän ne käy koulussa kun ne on teillä töissä jo. – No joo, mutta tää on nyt muotoseikka. Hoituuko? – Joo, hoituu hoituu. Me tehdään Q&A huomiseksi, jauhatte sitten vaan niitä. Nyt ollaan aidolla asialla. Nimim. Maj Avanne

Sarjakuva: Aino Sutinen

sll.fi/luontokauppa

Saimaannorppa, liito-orava ja muut ihastuttavat eläinhahmot seikkailevat uusissa korteissa!

1 ,30€ / kpl (sis. alv. 24 %)

Norppapyyhe

29,90 € (sis. alv. 24 %) Suosittu Norppa-kylpypyyhe. Materiaali 100 % luomupuuvillaa. Reilu koko: 70 x 150 cm. Valitse sininen tai vihreä väri!

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 32 €/vuosi. Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet.

Tilaan Suomen Luonto -lehden. Määräaikaistilauksen hinta on jäsenille 64,50 €/v (muille 73 €/v)

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Yhteystietoni Etunimi

Sukunimi

Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin

Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta n ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: sll.fi/liity ja tilata Suomen Luonto -lehden osoitteessa suomenluonto.fi/lehtitilaus

Kuva: Anna Mattsson

Janne Huttunen / Vastavalo

TIESITKÖ, ETTÄ LEPPÄKERTUT LENTÄVÄT JOPA 1,1 KILOMETRIN KORKEUDESSA? KESKIKESÄN LÄMPIMIEN PÄIVIEN JOUKKOVAELLUKSIEN AIKANA NE VOIVAT PURJEHTIA PARISSA TUNNISSA PERÄTI 120 KILOMETRIÄ. YLEISIN LEPPÄKERTTUMME ON SEITSENPISTEPIRKKO. SE ON TÄRKEÄ OTUS SYÖDESSÄÄN KIRVOJA. SUOMESSA ON NOIN 60 LEPPÄKERTTULAJIA.

SU U R I K E SÄ N U MERO 5 / 14 i l m e s ty y 6.6. Lehtipis te i s t ä va in

4,90 € (norm. 8 ,50 €) Tu t u s t u ny t !

Suomen Luonto on asiantunteva opas ja innostava kumppani tutkimusmatkalle luontoon ja ympäristöön. Laadustaan palkittu* luontotiedon aarreaitta kuvitetaan maan parhain luontokuvin. *Vuoden 2013 yleisölehti, Vuoden journalistinen teko 2012, Vuoden paras aikakauslehden kansi 2012, Vuoden taittaja 2011, Vuoden kirjoittava toimittaja 2011, Vuoden laatulehti 2011

Luonnonsuojeluliiton jäsenenä tilaat lehden edullisesti: kestotilaus 57 € (norm. 64,50 €) määräaikaistilaus (10 numeroa) 64,50 € (norm. 73 €) Tilaa oma lehtesi jäsenhintaan: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus puh. (09) 2280 8210 (ark. klo 9-15)