Luonnonsuojelija 2/2016 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 2/2016 hinta 5 euroa sis. alv

Presidentti kutsuu kukkaretkelle

Simpukkajoki avaa oven menneisyyteen

JYRÄÄKÖ TALOUS LUONNON?

Hallituksen normienpurku purkaa luonnolta lain suojaa

Liitto sai uuden johtajan

Luonnonsuojelija 2/2016

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity. Tilaa uutiskirje: sll.fi/asiakaspalvelu. Fiilistele Facebookissa: facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Lue lehteä sähköisenä: issuu.com/ luonnonsuojeluliitto

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Kesä luonnossa Luonto on monelle suomalaiselle läheinen. Tämä on tärkeimpiä kansallisia voimavarojamme. Luontosuhde voi jäädä kunnolla kehittymättä jo lapsuudessa. Jähmettyminen älypuhelimen ympärille voi edetä vaivihkaa turhan pitkälle. Lopulta vain peukalo liikkuu. Osalle luontomme on syntyperästä johtuen vieras, ja monille jää vanhemmiten seinien ja esteiden taakse. Apua on näissä tapauksissa mahdollista antaa, ja se on tervetullutta. Mutta pääosalla aikuisväestöä on aivan omissa käsissä, miten oma luontosuhde voi ja kehittyy. Osalle

luonto on jäämässä loitommalle. Kasvoimme vähitellen erilleen, saa sitten selitellä suhteen jäähtymistä. Kesä on suhteen hoitoon hyvää aikaa. Kesä on suomalaiselle ihana sana. Hämärän keskeltä kohoaville katseille näytetään valossa kylpevä maa. Suloinen suvi koittaa. Se kutsuu elohon. Houkuttaa ottamaan nurmikolla kengät jalasta. Laulaa tuttuja ja tuntemattomia laulujaan pihapuissa. Kuiskuttaa sinisinä ja punaisina jopa kultaisina marjoina mättäiltä. Vedet ovat pian uimalämpöisiä.

Ja ihme tapahtuu. Yksi jo työntelee dementoitunutta vanhempaansa palvelutalon pihamaalle ja asettaa huopaa paremmin harteille. Käteen annettu kukka tuo hetken vielä muistoja. Toinen nikkaroi pönttöä viimeisille saapuville kirjosiepoille hyräillen Markku Aron nuoruustuotantoa: Katso luontoa ja huomaa... Tuntuisi kivalta kuulla urbaanin kaverini hommanneen hyvän kameran ja suuntaavan pariksi yötä petokojuun. Kuulla Juhan, Timon ja Elexin chattailleen keskenään aamu-usvasta. Annelle soisin leppoisan junamatkan pienelle paikkakunnalle, vähäksi aikaa sivuun kaikesta kiireestä. Leijonien lähtevän vapoineen vesille ja omien lasten ehdottavan eväsretkeä ilman puhelimia. Tutkimukset todentavat aavisteluja: luonnossa olo lisää keskittymiskykyä, tuo elämäniloa. Se vähentää ärtyneisyyttä ja auttaa elpymään. Havaintoja on tehty luonnon monimuotoisuuden vaikutuksesta ihmisterveyteen. Se ylläpitää vastustuskykyä sairauksille ilmeisesti enemmän kuin vielä kokonaan tiedämme. Luontoa ei pidä purkaa tästä maasta pois. Pysykäämme luontokansana. Ja nautitaan nyt tästä.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 2/2016, toukokuu | 42. vuosikerta ISSN 0788-8708 sll.fi/luonnonsuojelija Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimitussihteeri, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Marianne Rekola, Felix Siivonen Verkkotoimittaja: Maija Lielahti Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 2/2016: Seppo Parkkinen, Jarmo Pasanen, Hilkka Peltola Kannen kuva: Klaus Welp Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2016: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jäsenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa: 25.2., 26.5., 25.8., 1.12. Ilmoitushinnat 2016: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton jäsen

Luonnonsuojelija 2/2016

”

Seppo Parkkinen

Lähde luonnonkukkaretkelle koiranputkista kukkiville kunnaille s. 22 • Sisällys

5 Kolopesijöiden puolesta Kari Pirhonen on tehtaillut satoja linnunpönttöjä.

6 Uusi johtaja tulee Lapista Päivi Lundvall valittiin Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajaksi.

7 Sydämen matka metsään

s. 38

s. 8

Tapio Kujala

Ville Lehvonen

Lue, missä on suojeluasiantuntija Paloma Hannosen lempipaikka.

8 Perhosten pauloissa Hyönteisharrastaja kertoo, miten perhosia voi löytää.

10 Purkutyöt käynnissä Normienpurkua ajetaan talouden sujuvoittamisen nimissä.

16 Erään joen tarina Matka hienon simpukkajoen kulttuurimaisemaan.

22 Kasviretkiä kautta maan Luonnonkukkien päivänä retkeillään ympäri Suomen.

26 Katse koiranputkeen Tunnistatko varmasti koiranputken myrkkyputkista?

28 Kuopiossa on puolustettu luontoa jo 120 vuotta Anu Suonpää

Kuopiossa on Luonnonsuojeluliiton vanhin yhdistys.

s. 16

32 Vaasasta hiilineutraali kaupunki Kaupunki muutti suuntaa Vaasan ympäristöseuran aloitteesta.

Luonnonsuojelija 2/2016

• Suomen Luonto

• Vink vink

Koonnut Marianne Rekola

Pirkkokoulu alkaa! Seitsenpistepirkko sopii kesään niin kuin mansikka suuhun. Yhtä lailla kesään kuuluvat myös kaksipistepirkko, viisipistepirkko, ahopirkko, isopirkko, halmepirkko, lehtopirkko, ruutupirkko... Leppäpirkkolajeja on koko maapallolla noin 5000 ja Suomessakin yli 60. Leppäpirkko ei kuitenkaan aina ole se, miltä se näyttää. Lajien sisällä saattaa olla varsin paljon muuntelua: kaksipistepirkolla voi olla pilkkuja nolla ja ruutupirkon selkää koristavat shakkiruudut joko keltaisia mustalla pohjalla tai mustia keltaisella pohjalla. 75-vuotiaan Suomen Luonto -lehden juhlanumerossa raotetaan lisää verhoa pirkkojen ihmeelliseen maailmaan. Pirkkokoulussa opit perusasiat leppäpirkon elämästä ja saat tunnistusapua ainakin tusinan pirkon tunnistamiseen. Lennä, lennä leppäpirkko -jutussa tehdään myös ravisuttava paljastus: leppäpirkon selän täplistä ei voikaan laskea otuksen ikää. Listan kaikista Suomen leppäpirkkolajeista löydät osoitteesta // suomenluonto.fi //

Osallistu pönttötalkoisiin

Biotalous puhuttaa

Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla yritetään saada Suomen puustoon miljoona toimivaa pönttöä. Kampanjaa luotsaa Yle. Pönttöjä pitää lisätä, sillä luonnonmetsien mukana myös lintujen pesäkolot katoavat. Nikkaroi siis linnulle kotipesä vaikka yhdistyksen talkoissa ja rekisteröi sekä uudet että vanhat pöntöt: // yle.fi/miljoonalinnunponttoa //

Porissa pidetään tänäkin kesänä SuomiAreena-keskustelutapahtuma. Tapahtuman teemana on suomalainen työ ja kansalaisjärjestötoiminta. Luonnonsuojeluliitto keskustelee tiistaina 12.7. klo 13.30–14.45 energia- ja ilmastostrategiasta sekä biotaloudesta. Tule paikan päälle, katso televisiosta ja lue lisää: // suomiareena.fi//

Ryhtyisitkö suojelijaksi?

Retkelle SuoMaan luontoon

Huomaisitko, jos tililtäsi katoaisi kahdeksan euroa kuukaudessa? Jos vastasit kieltävästi, mikset ryhtyisi Luonnonsuojeluliiton kuukausitukijaksi? Kuukausitukijana valitset, millä summalla suojelet luontoa kuussa (minimi 8 €) ja käytetäänkö raha norpan, metsien, vesien vai koko luonnon suojeluun. // sll.fi/lahjoita/kuukausitukijat //

Luonnonsuojeluliitto vauhdittaa parhaillaan Suomenselän ja Maanselän metsien- ja soidensuojelua. Alueen 274 arvokasta luontokohdetta, joita liitto ehdottaa suojeltavaksi tai ennallistettavaksi, sijaitsevat 10 maakunnan alueella. Monet SuoMaa-kohteet ovat myös mainioita retkipaikkoja. Lue hienot kohdekuvaukset: // sll.fi/suomaa //

Ahopirkolla on pilkkuja kerrakseen.

• Wanted

• Vinkki arkeen

Teksti Johanna Mehtola, kuva Tommi Anttonen

Villejä makuja lautaselle

Pelasta pohjanmaalaista metsää!

nekset-sovelluksen resepteistä, jotka ovat keittiömestari Sami Tallbergin käsialaa:

Luonnonsuojeluliitto hakee vapaaehtoista markkinoimaan maanomistajille metsien suojelua METSO-ohjelman kautta. Vapaaehtoinen etsii tiedot valmiiksi valittujen kohteiden maanomistajista ja kontaktoi heidät. Tehtävään saa ohjeistuksen, ja sen voi hoitaa etänä oman aikataulun puitteissa. Tehtävästä saa todistuksen. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä koordinoijaan: mikko.sorjanen@sll.fi | 040 938 9733.

Katajankerkillä maustettu tomaatti–juustosalaatti 500 g kirsikkatomaatteja suolaa ja pippuria 40 katajankerkkää 200 g juustoa (esimerkiksi kotimainen Appenzeller) 4 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä pieni kourallinen ketunleipää Leikkaa tomaatit puoliksi ja mausta suolalla ja pippurilla. Höylää tai murenna juusto. Pirskottele sekaan oliiviöljy ja ripottele tomaattien päälle juustolastut, katajankerkät ja ketunleivät. (Resepti: Sami Tallberg / Villiyrttikeittokirja)

Luonnonkasvien satokautta ei onneksi tarvitse odottaa syksyyn, vaan luonnon mauista pääsee nauttimaan jo näin kesän korvalla. Jokamiehenoikeudet takaavat monipuolisen kasvikirjon, mutta esimerkiksi puiden lehtien, neulasten ja kerkkien keräämiseen pitää kysyä maanomistajan lupa. Tässä maistiainen Suomen Luonto -lehden Villivihan-

Lataa villivihannekset-sovellus puhelimeesi: //suomenluonto.fi/villivihannekset//

Suokuva Pirkko Mäkinen / SuoMaa-valokuvakilpailun satoa

Tapio Kujala

Johanna Mehtola

Luonnonsuojelija 2/2016

Kolopesijöiden puolesta Kari Pirhonen auttaa kodittomia lintuja. Teksti Felix Siivonen Kuva Eero Jurvelin

Tamperelaiset lintuperheet voivat kiittää paljosta Kari Pirhosta: hän on nikkaroinut kotiseudulleen linnunpönttöjä jo vuodesta 1960. Ylöjärven metsissä Pirhosen pönttöjä on toista tuhatta, ja niitä asuttavat linnut telkistä pöllöihin ja tiaisista puukiipijöihin. Innostus alkoi jo koulussa talonmiehen kannustamana: ”Väsäsimme yhdessä kottaraiselle pöntön Siivikkalan koulun takapihalle. Ja kun yläkoulussa muut vuolivat kirveenvarsia, minä jatkoin pönttöjen tekoa. Kylillä naureskeltiin, että Pirhonen siinä taas menee, kun painelin aina pöntöt pyörän tarakalla niitä ripustamaan.” Rakas harrastus jatkui juustomestarin päivätöissä läpi 70- ja 80-luvun. ”Tehtaalla oli verstas, ja iltavuorossa kävin työajalla rakentelemassa, kunnes pomo yllätti. Menin jatkossa aamuvuoroon ja jäin aina päivän päätteeksi verstaalle. Eräs mummo äkkäsi puuhani ja kohta oli verstaan ovella jono, että tee Kari mulleki. Rahaakin tyrkytettiin. Sanoin vain, että kunhan viette metsiin, niin teen minkä ehdin”, Pirhonen kertoo. Mies on innostanut myös muita pönttöjen tekoon. Hän on vetänyt suosittuja talkoita niin Keijärven sairaalassa kuin Mahnalan ympäristökoulussakin. Hänen tekemiään koskelon ja uivelon pönttöjä löytyy Lapista saakka, Kattilajärven takametsistä. Halu auttaa on pitänyt sahan liikkeessä, vaikka iän myötä metsissä samoaminen ja pönttöjen ripustelu on jäänyt. Suomen linnuston uhkaavasti heikentyvää tilaa hän seuraa huolestuneena. ”Luontaiset pesäpaikat ovat katoamassa. Ylöjärvelläkin metsiä kaavoitetaan vauhdilla ja metsiä kaadetaan. Esimerkiksi pohjantikka tarvitsee rauhallista kuusimetsää ja kuollutta puuta. Kun sen elinalueet katoavat, samalla kärsii symbioosi kanahaukan kanssa.” Nyt eläkepäivillä ja verstaan puutteessa pönttöjä syntyy edelleen. Joko ulkosalla kevätauringossa tai vähintään rintamamiestalon eteiskuistilla. ”Naulapyssy on, mutta lautoja olen nyllyttänyt ihan tavallisella sahalla. Toisaalta, mikäs kiire tässä enää on.”

Luonnonsuojeluliitto myönsi maaliskuussa Kari Pirhoselle pienen apurahan linnunpönttöjen rakennusmateriaalin ostoon.

• Peukut

Koonnut Marianne Rekola

Luonnonhoitajan matkaan

Totuus Talvivaarasta

Ota sesonkireseptit haltuun

Tartu Luonnonhoitajan matkassa -kirjaan, jos haluat tietää, miten voit vaalia kallioiden, harjujen, niittyjen ja metsälaitumien monimuotoisuutta. Juha Jantusen ja Kimmo Saarisen kirjoittamassa kirjassa on myös upeita kuvia, joiden ansiosta voit kuvitella itsesi heinäseipäiden ja riukuaitojen täyttämään perinneympäristöön. Kirjaa myydään Lappeenrannan teknillisen yliopiston verkkokaupassa: // lutshop.lut.fi //

Toukokuun alussa tuli ensi-iltaan uusi, Talvivaarasta kertova dokumenttielokuva, Nälkämaan Sampo. Mika Koskisen ohjaama ja käsikirjoittama elokuva antaa kattavan kuvan, miten Suomesta haluttiin tehdä kestävän kaivostoiminnan mallimaa, mutta Talvivaara aiheuttikin ympäristökatastrofeja toisensa jälkeen. Elokuvassa myös kansalaiset kertovat, millaisia vaikutuksia kaivoksella on ollut heidän elämäänsä.

Hanna Hurtan kirjoittaman Sesonkireseptit-kirjan avulla pystyt valmistamaan ruokia, joiden raaka-aineet ovat valmistushetkellä edullisimmillaan ja maukkaimmillaan. Satokausikalenteriin perustuvassa kirjassa on noin 200 ruokaohjetta: joka kuukaudelle on valittu neljä sesonkivihannesta ja kaikille vihanneksille löytyy neljä eri reseptiä. Tilaa kirja: //satokausikalenteri.fi/product/13/sesonkireseptit-kirja//

Luonnonsuojelija 2/2016

• Töissä täällä

Marianne Rekola

Järjestötyöntekijä Useissa luonnonsuojelupiireissä on keväästä asti työskennellyt uusia järjestötyöntekijöitä. Marjo Niemenmaa ahertaa Pirkanmaan piirin toimistolla Tampereella. Hän on todellinen jokapaikanhöylä: työpäiviin kuuluu sekä paikallisyhdistysten aktivoimista, vapaaehtoistyöntekijöiden hakua, jäsen- ja varainhankintaa että viestintää. Niemenmaa nauttii monipuolisesta työstään, jonka avulla saadaan puhtia piirin toimintaan. ”Tykkään todella varainhankinnasta ja siihen liittyvästä byrokratiasta, mutta myös jäsenhankinta ja kampanjoiden suunnittelu on mielenkiintoista.” Niemenmaa haki töihin Luonnonsuojeluliittoon, sillä sekä luontoarvot että järjestömaailma ovat sydäntä lähellä. Aiemmin Niemenmaa on työskennellyt esimerkiksi Vegaaniliitossa ja Luonto-Liitossa. ”Kiehtovinta järjestöissä on se, miten ihmiset voivat taustoistaan riippumatta lähteä mukaan yhdistysten toimintaan. Tykkään myös ajatuksesta, miten järjestöt taistelevat suurempia voimia vastaan ja yrittävät luoda hyvää.” Marianne Rekola

Termi • Termi

Ian Britton / flickr.com CC BY-NC 2.0

Päästökauppakompensaatio Päästökauppakompensaatiolla tarkoitetaan päästökaupasta aiheutuvien epäsuorien kustannusten, kuten korkean sähkön hinnan, kompensointia energiaintensiiviselle teollisuudelle. Päästökaupan ideana on asettaa päästöille hinta ja sitä kautta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Osa teollisuuden aloista saa päästöoikeuksia ilmaiseksi, millä pyritään vähentämään hypoteettista hiilivuotoriskiä eli teollisuuden karkaamista kevyemmän ympäristösääntelyn maihin. Tutkimuksissa hiilivuotoa ei ole havaittu Euroopassa ja sen riski on arvioitu pieneksi, vaikka päästöoikeuden hinta kasvaisikin nykyisestä. Tästä huolimatta ilmaisjakoa ja päästökauppakompensaatiota perustellaan hiilivuotoriskillä. Sipilän hallitus aikoo ottaa käyttöön päästökauppakompensaation ja suunnata siihen yhteensä 175 miljoonaa euroa vuosien 2017–2020 välillä. Varat otetaan päästöoikeuksien huutokauppatuloista, jotka on aiemmin käytetty ilmastonmuutoksen torjuntaan kehitysmaissa. Hanna Aho

Päivi Lundvall on norppajoukkueen uusi johtaja.

Uusi johtaja tulee Lapista Suomen luonnonsuojeluliiton uusi toiminnajohtaja Päivi Lundvall haluaa vahvistaa Luonnonsuojeluliiton valtakunnallista yhteistyötä. Omina kotipaikkoinakin tulee olemaan Rovaniemi ja Helsinki. Teksti Matti Nieminen

Luonnonsuojeluliiton valtuusto valitsi Oriveden kokouksessa 23.–24.4. liiton uudeksi toiminnajohtajaksi FT Päivi Lundvallin. Hallituksen esittäminä muina kärkihakijoina olivat FM Riku Lumiaro ja HM Leo Stranius. Lundvall, 49, on työskennellyt aikaisemmin Lapin ELY-keskuksessa luonnonsuojelupäällikkönä, johtavana asiantuntijana sekä johtoryhmän jäsenenä. Ekologian tohtori ja hallintotieteiden maisteri on ollut mukana myös ympäristöministeriön kehittämishankkeissa. Yliopistoista tutuiksi ovat käyneet Turun ja Jyväskylän yliopistot sekä Oulu, jossa hän on edelleen dosenttina. Biologi on tutkinut lintuja, esimerkiksi tuulihaukkaa. Hän on opiskellut myös johtamista. Uusi toiminnanjohtaja ilmaisi heti valintansa jälkeen, onnittelukukat vielä käsissään, halunsa lähteä vahvistamaan Luonnonsuojeluliiton valtakunnallista yhteistyötä. ”Valtakunnallista verkostoa ja yhteistyötä kehit-

tämällä voimme saada lisää voimaa luonnonsuojelun edun ajamiseen. Nyt kun valtionhallinnon tila on mikä se on, liiton ihmisiä maakunnissa, piireissä, yhdistyksissä ja keskustoimistolla tarvitaan entistä enemmän”, hän painotti. Toiminnanjohtajan kuusivuotinen kausi starttaa elokuussa. Perheen koti pysyy edelleen Rovaniemellä, mutta viikot Päivi suunnittelee asuvansa Helsingissä, jossa liiton keskustoimistokin sijaitsee. Toukokuun lopulla puhelimeen vastaa napapiiriltä puutarhatöiden jälkeen tulevaa suuntaa rauhallisesti pohtiva ihminen, jolla ei ole vielä tarvetta esittää erilaisia ratkaisuehdotuksia. ”Olen miettinyt paljon asiaa. Alkuvaiheeessa pyrin muodostamaan kokonaisnäkemyksen, millainen Luonnonsuojeluliitto todella on. Haluan tavata mahdollisimman paljon ihmisiä selvittääkseni, miltä liitto näyttää sisältä päin, mutta myös ulkopuolelta – yritysten, poliitikkojen ja muiden sidosryhmien mielestä.”

Kestävyyttä biotalouteen Bio ja talous löysivät toisensa. Liitosta saattaa tulla vielä myrskyisä. Suomen on hallitusta myöten vallannut innostus biotalouteen. Yhdyssana kuulostaa periaatteessa hyvältä. Ilmastonmuutoskin kannustaa siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin. Mutta tarkoittaako biotalouden tehostaminen hieman yksinkertaistaen vain lisääntyviä hakkuita ja puun polttoa? Biotalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on jo kolmannes. Ja luottamusta löytyy jatkoonkin: pääministeri Juha Sipilän hallitus panostaa yli 300 miljoonaa euroa biotalouden kärkihankkeisiin. Uusiutuvan energian tuotannostamme peräti 85 prosenttia on bioenergiaa, ylivoimainen osuus tulee metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteena. Biotalouden nimissä maasta revitään usein myös kannot energiantuotantoon. Onko biotalousmetsistä silloin enää metsiksi olenkaan? Suomen luonnonsuojeluliitossa halutaan käydä keskustelua kotimaisen biotalouden kestävyydestä.

Sen tulisi turvata myös luonnon monimuotoisuus, ihmisten ruokaturva ja turvallinen ympäristö. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Risto Sulkavan mukaan ”kestävää biotaloutta ei ole olemassakaan ilman että myös biodiversiteetti on hoidossa”. Kestävän biotalouden tärkeimpänä mittarina hän pitäisi uhanalaisten lajien kannankehitystä, niin lajimääriä kuin yksilömääriä. Sulkava on esittänyt myös suojelurahaston perustamista puukaupan yhteyteen. Luonnonsuojeluliiton metsäkysymyksiin perehtynyt suojeluasiantuntija Paloma Hannonen siirtäisi riittävästi maita talouskäytön ulkopuolelle. ”Nyt puhutusta hakkuutavoitteiden nostamisesta 15 miljoonalla kuutiolla olisi parempi luopua.” Lue lisää: //sll.fi/biotalous// Luonnonsuojeluliitto järjestää MTV3:n SuomiAreenalla keskustelun biotaloudesta ti 12.7. klo 13.30–14.45 Eetunaukion lavalla Porinssa. Tervetuloa! Matti Nieminen

”

Kun kuulen Laulun synnyinseudulle, ajattelen välittömästi Vaarunvuorten maisemia.

• Lempipaikka Sydämen matka metsään Olen asunut Korpilahdella elämäni ensimmäiset 19 vuotta, ja Vaarunvuoret on paikallinen ylpeys. Kun kuulen Laulun synnyinseudulle, ajattelen välittömästi Vaarunvuorten maisemia. Paikan hienous piilee huikean luonnon yhdistymisessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemaan ja reitistöön. Luontopolun varrella on niin lehtoja kuin jylhiä järvimaisemiakin. Siellä voi samalla retkellä nähdä eteläisiä ja tunturissa kasvavia lajeja. Yliopiston kenttäkurssilla kasvitieteen lehtori Veli Saari vei meidät Vaarunvuorille. Hän kertoi, kuinka metsät ovat muuttuneet ja kuinka metsät näyttivät vielä hänen lapsuudessaan sellaisilta kuin Vaarulla. Se on ollut yksi niitä hetkiä, jotka ovat antaneet suuntaa omille pyrkimyksille metsäluonnon parissa. Tältä metsien pitäisi näyttää. Vaarunvuoret on Keski-Suomen ensimmäinen suojelualue. Sitä uhkasi pitkään pumppuvoimalahanke, jonka estämiseksi syntyi pitkäikäinen ympäristöliike. Vaarunvuoret on hyvä esimerkki siitä, millaisia alueita on oltu ja ollaan edelleen valmiita pilaamaan. Metsäluonnon puolustajia on kuitenkin paljon, se antaa toivoa. Paloma Hannonen Suojeluasiantuntija

Toimitus Liisa Hulkko Kuva Aapo Kahilainen

Luonnonsuojelija 2/2016

ari imitt

Tamm

Auroraperhonen

Haapayökkönen

Perhosten pauloissa Syyssyrikän ympärillä parveilee neitoperhosia, ja metallinhohtoinen niittyvihersiipi viihtyy suolaheinänkorrella, kun taas liuskayökköset talvehtivat maakellarissa. Perhosten pauloihin on helppo joutua, sillä kiehtovia lajeja on niin runsaasti. Teksti Marianne Rekola Kuvat Tapio Kujala, Olli Pihlajamaa

Kun ritariperhonen yli kymmenen vuotta sitten lennähti Tapio Kujalan pihaan ja laskeutui orvokille syömään, näky oli niin vaikuttava, että Kujala ikuisti sen pokkarikamerallaan ja alkoi harrastaa perhoskuvausta. Hiljalleen Kujala ymmärsi, että hän voi kauniilla perhoskuvillaan tuottaa iloa myös lähipiirille: hän alkoi tehdä ötökkäkalenteria, jossa esiteltiin perhos- ja hyönteislajeja. Kalentereita oli mukava antaa lähimmäisille joululahjaksi ja tuon hauskan homman ääressä, kalentereita koostaessaan, Kujala oppi tunnistamaan mitä erilaisempia perhoslajeja. ”Tietenkin perhosharrastajan kannattaa alkuun lukea myös eri lajeista kertovaa kirjallisuutta.

Nykyään on olemassa myös Facebook-ryhmiä, joihin voi laittaa kuvia ja kysyä, mikä perhoslaji on kyseessä. Yhteisöistä saakin luotettavampaa lajitietoa kuin Googlen kuvahaulla”, Kujala neuvoo. Kujala aloitti perhosharrastuksensa tarkkailemalla oman kotipihansa ja äitinsä mökkipihan päiväperhosliikennettä. Aloittelijoiden on helpompi havainnoida nimenomaan isokokoisia päiväperhosia, joista saa pokkarillakin hyviä kuvia. ”Värikkäät päiväperhoset ovat täynnä kauneutta, mutta kun päiväperhoset oli nähty ja kuvattu, siirryin koko ajan pienempiin perhosiin. Hiljalleen myös tavalliset, ruskeasävyiset yöperhoset alkoivat näyttää hienolta.”

”Olen kasvattanut toukan perhoseksi.”

Kuvaaminen voittaa nitistämisen Kujala ei ole koskaan keräillyt perhosia perinteiseen tapaan eli nitistämällä, vaan hän on aina kerännyt niitä valokuvaamalla. Digikameroiden kehittymisen myötä perhosharrastus on muutenkin mennyt siihen suuntaan, että perhosten kerääminen tappamalla on jäänyt vähäiseksi. ”Hienoin tunne minulla on heti kuvauksen jälkeen, kun kuvattava perhonen lähtee lentämään vapaasti. Joskus taas huomaan, että tuon lajin olenkin kuvannut jo aiemmin, ja siten voin keskittyä vain perhosen ihasteluun.” Tähän mennessä Kujala on kerännyt kamerallaan yli 170 perhoslajia. Paljon on kuitenkin vielä kuvaamatta, sillä Suomessa perhoslajeja on 2 500 tietämillä. ”Perhoset ovat nimenomaan siksi hieno harrastus, että lajistoa on niin paljon ja harrastaja voi helposti erikoistua kiinnostuksen kohteidensa mukaan esimerkiksi päivä- tai yöperhosiin tai kääriäisiin.”

Näin löydät perhosia

•

Niityt ja tienpientareet ovat hyviä ympäristöjä perhosten tarkkailuun. Jos haluat löytää tietyn perhoslajin, selvitä, mitä kyseisen lajin toukka käyttää ravinnokseen. Samalla opit tunnistamaan myös kasveja.

•

Etsi elokuussa horsmapusikoista horsma- ja matarakiitäjän toukkia ja ukonputkesta ritariperhosen toukkia. Aloittelijan on helpompi kuvata perhosta toukkana kuin nopealiikkeisenä lentäjänä.

• • Päiväperhoset löytävät pihaasi, kun sekoitat siirappia, olutta ja hiivaa, annat seoksen käydä

Yöperhoset kerääntyvät luoksesi, kun ripustat yöllä ulos lakanan ja valon.

hetken ja kaadat seosta pesusienelle. Hikiset sukatkin voivat houkutella perhosia pihaan.

•

Istuta pihaan kasveja, jotka houkuttelevat perhosia puoleensa. Syyssyrikät ja nauhukset humalluttavat perhosia niin, että niistä tulee rauhallisia ja helppoja kuvata.

•

Päiväperhoset liihottavat yleensä aurinkoisina ja lämpiminä päivinä. Jos sen sijaan näet perhosen viileällä kelillä, se on rauhallisempi ja helposti kuvattavissa.

•

Ilmoita havaintosi Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka.fi-sivustolla. Havaintojärjestelmien avulla pystytään seuraamaan lajien leviämistä ja reagoimaan, jos laji vähenee.

Harrastuksen tähtihetkiä ovat olleet myös Kujalan omat perhosen kasvatusprojektit. ”Välillä löydän kaupan salaateista toukkia ja alan miettiä, kasvaako toukasta eksoottinen perhoslaji. Niinpä olen kasvattanut toukan koteloksi, sitten perhoseksi ja lopulta päästänyt vapaaksi.” Toukankasvatus ei ole edes vaikeaa. ”Jos löytää lehteä nakertelevan perhosentoukan, ravintokasvi on jo selvillä. Kun toukalle antaa sitä samaa ravintokasvia, nopeimmat lajit kasvavat perhoseksi parissa viikossa”, Kujala paljastaa. Perhosista, hyönteismaailman kaunottarista, on hyvä laajentaa harrastusta mitä erilaisimpiin öttiäisiin. Kujala, joka kutsuu itseään hyönteismieheksi, kannustaa ötökkäkammoisiakin katsomaan hyönteisiä lähempää. Silloin ne paljastavat kauneutensa.

Luonnonsuojelija 2/2016

• Sujahda someen Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Twitter: @luonnonsuojelu

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Instagram

Facebook.com

m Arvioim ensimm

e hallitu

äisen v

ksen

uoden.

t set eivä L u pa u k eet . teutun aivan to

N o r p pa ”virallis

piipaht

ojana” ena valv s sa . lottoilla

Twitter

live N o r p pa kin. ti meitä ilahdut

• Anna lahja luonnolle

”

Suomen biotaloussuunnitelmat eivät ole kestäviä metsäluonnon kannalta. Metsien tila heikkenee. Tilanne on kestävä vasta, kun monimuotoisuus ei enää vähene. Sen eteen on tehtävä töitä.

Xavier Locquet Vandenberghe

suojeluasiantuntija Paloma Hannonen

Auta: sll.fi/ lahjoi ta

Purkutyöt käynnissä Hallitus aikoo laittaa Suomen kuntoon normeja purkamalla. Neljäkymmentä vuotta ympäristönsuojelun rakentamista seurannut asiantuntija Ilpo Kuronen kertoo, mitä normienpurkutalkoot tarkoittavat luonnon kannalta. Teksti Jarmo Pasanen Kuvitus Klaus Welp

Luonnonsuojelija 2/2016

uomen hallitus haluaa purkaa ympäristönormeja ja sujuvoittaa lupaprosessien käsittelyä. Normienpurkutalkoot on myyty kansalle kertomalla naurettavista normeista, jotka määrittelevät parkkikiekon muodon ja kieltävät tähtisädetikkujen käytön alaikäisiltä. Suomen ympäristöpolitiikkaa vuosikymmeniä seurannut Luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen ei näistä talkoista innostu. ”Vuosien mittaan olen tullut allergiseksi näille peiteilmaisuille. Sujuvoittaminen on pelkkää poliittista liturgiaa. Oikeasti kysymys on ympäristöperusoikeuksien kaventamisesta ja ympäristönsuojelun tason heikentämisestä.” Petollista siinä on, ettei yksittäinen lakimuutos tai poliittinen päätös näytä vaikutuksiltaan kovin merkittävältä. Mutta kun kaikkialta nakerretaan yhtä aikaa, yhteisvaikutus on enemmän kuin osiensa summa. Kesällä eläköityvä Kuronen lataa hengästyttävän pitkän listan: ”Ympäristöhallintoa ollaan hajottamassa, muutoksenhaku kapenee, veden laatua ei kyetä enää valvomaan, pienet turvesuot jäävät luvituksen ulkopuolelle, liito-oravareviirien rajaukset poistuvat, lupien ympäristövaatimukset vähenevät, maankäytön ohjaus ohenee, maisematyölupaa ei enää tarvita yleiskaavojen maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta, metsien hakkuut lisääntyvät.” Eikä siinä kaikki. Uusittu metsähallituslaki mahdollistaa taloudellisen toiminnan yli kolmella miljoo-

nalla hehtaarilla virkistysmetsiä, luontaistalousmaita ja vesialueita. Naturan kestävyyttä taas koetellaan 3 200 neliökilometrin laajuisilla kaivosvarauksilla ja tulvasuojelun nimissä suunnitelluilla tekoaltailla. Rupeaa pelottamaan, että normienpurku on ikävä käänne Suomen luonnon kannalta. ”Sipilän hallituksen ympäristöpolitiikka on kokonaisuuden kannalta huonompaa kuin minkään aikaisemman hallituksen. Seurauksien korjailemiseen menee vuosia”, Kuronen arvioi.

Ympäristöhallinto murenee

tuntijoita, joista useimmilla oli biologin koulutus. He suhtautuivat työhönsä vakavasti.” Vielä 2000-luvun vaihteessa Maailman talousfoorumi arvioi Suomen ympäristöhallinnon maailman parhaaksi. Ympäristöhallinnon heikentäminen alkoi Kurosen mukaan jo Matti Vanhasen vuonna 2003 alkaneella hallituskaudella, kun ympäristökeskukset muutettiin osaksi ELY-keskuksia eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia. Ympäristöhallinnon itsenäisyys mureni, ja niiden resurssit heikkenivät. Nyt ELY-keskusten roolia kaavoituksessa ja rakentamisessa ollaan muuttamassa konsultoivaksi. Suunnitelmissa on jopa ELYkeskusten lakkauttaminen, jolloin valtion viranomaistehtäviä siirtyy uusille itsehallintoalueille. ”Ympäristöhallinto on jo menettänyt alueidenkäytön ja suunnittelun. Viimeksi päätettiin vesien- ja merenhoidon siirrosta. Jos luonnonsuojelu siirtyy, koko suojelukokonaisuus uhkaa hajota pirstaleiksi. Kun maakunnalliset, poliittiset satraapit päättävät yleisen edun valvonnasta omasta suppeasta näkökulmastaan, siitä ei hyvä seuraa”, Kuronen ennustaa.

”Sujuvoittaminen on pelkkää poliittista liturgiaa.”

Ympäristöhallinto rakennettiin pääosin 1980-luvulla. Ilpo Kuronen sai seurata ympäristöhallinnon rakentamista aitiopaikalta. Suomi oli silloin eturintamassa perustaessaan ympäristöministeriön vuonna 1983. Sen jälkeen niitä perustettiin nopeaan tahtiin lähes jokaiseen maahan. Eräät tahot vastustivat ympäristöministeriötä alusta lähtien, kutsuttiinpa sitä jopa kuristusministeriöksi. Keskimäärin ympäristöasioille riitti kuitenkin ymmärrystä, koska tieto ympäristöuhkista lisääntyi. 1970-luvulla oli jo lisätty ympäristönsuojelutehtäviä lääninhallituksiin, 1980-luvulla syntyivät kuntien ympäristöyksiköt ja 1990-luvulla alueelliset ympäristökeskukset. ”Alueellisiin ympäristökeskuksiin ei valittu poliittisesti sopivia tyyppejä, vaan raudanlujia asian-

Valvonta kansalaisten varaan Ympäristöhallinnon heikentyminen on merkinnyt resurssien vähentämistä ennen kaikkea valvonnas-

Luonnonsuojelija 2/2016

EU-direktiivit luonnon turvana Normienpurkutalkoissa naureskellaan turhille normeille. Ilpo Kuronen ei kuitenkaan löydä ympäristölainsäädännöstä helpolla normia, jonka voisi luokitella turhaksi. Ylisäätelystä puhuvat hänen mukaansa usein ne, joiden suunnitelmat ovat vastatusten luonnon ja yleisen edun kanssa. ”Jostakin näkökulmasta tietyllä hetkellä jotkin säädökset voivat tietenkin vaikuttaa turhilta ja jopa haitallisilta. Mutta pitkän aikavälin merkitystä on usein vaikea hahmottaa. Kyllä jokaiselle pykälälle on yleensä vissi ja tarkkaan punnittu peruste.”

Kuka Kuronen? Ilpo Kurosella jos kenellä on luonnonsuojeluun perspektiiviä. Helsingissä Norssin luontoseura antoi hänelle 1960-luvulla hyvät eväät luonnonsuojelutoimintaan. Luonto-Liiton pääsihteerinä hän toimi vuosina 1972–77. Käytyään armeijan ja opiskeltuaan maantiedettä Kuronen tuli Luonnonsuojeluliittoon luonnonsuojelusihteeriksi vuonna 1985. Työ on jatkunut tähän kevääseen saakka. Nyt hän on jäämässä eläkkeelle johtavan asiantuntijan tehtävästä. ”Jotkut ihmiset muuttuvat vanhetessaan leppoisiksi ja hyväntuulisiksi myhäilijöiksi, joilla on vain mukavaa sanottavaa. Minä aion muuttua äkäisemmäksi. Seuraan valppaasti ympäristödemokratian kehitystä ja hallinnonuudistusta. Ja erityisesti aion pitää silmällä entistä työnantajaani Luonnonsuojeluliittoa”, Kuronen myhäilee hyväntuulisesti. Hänen mukaansa luonnonsuojelussa piilee alituisesti se vaara, että ajaudutaan poliittiseen kaupankäyntiin ja pahimmillaan vaietaan jostakin, jotta ei suututettaisi ketään ja saataisiin pelastettua edes jotakin. ”Luonnossa on kyse enemmän tai vähemmän absoluuttisista, mitattavista asioista. On sanottava ääneen, jos luonnon tila uhkaa heiketä niin, että siitä on haittaa ihmiselle tai muille eliöille ja ekosysteemeille.”

Helsingin Latokartanossa vaimoineen ja koirineen asuva Kuronen aikoo eläkepäivinään tarkkailla myös luontoa, erityisesti lintuja. ”Melkein kotikulmilta olen tavannut lapinuunilinnun, joka muuttaa tänne vasta kesä-heinäkuussa.” Muina aikoina Kuronen matkailee, ui, pyöräilee, laittaa ruokaa ja rahtaa kirjapinoja kirjastosta kotiin ja takaisin. ”Luen paljon. Kun työpapereita ei enää ole, niin sitä enemmän kuluu kauno- ja tietokirjallisuutta.” Kuronen on ehtinyt toimia muun muassa LuontoLiiton, Luonnonsuojeluliiton, Suomen Luonnonsuojelun Säätiön, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (pj) ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksissa. ” Va p a a e h toistyö kiinnostaa nyt kyllä uudestaan.”

Heidi Moisio

ta. Kuronen poimii esimerkin maatalouden vesiensuojelusta. Kun ylivuotiset lantapatterit seisovat rantapelloilla, niistä pääsee vesiin typpeä ja fosforia. Jos vesistö on jo ennestään kuormittunut, lisäpäästöt käynnistävät sisäisen kuormituksen. Silloin veden laadun palauttaminen hyvään tilaan on likimain mahdotonta. ”Kun tällaisen hajakuormituksen valvontaan ei enää riitä resursseja, se jää lähinnä aktiivisten kansalaisten ja järjestöjen varaan. Ja valitettavasti haitat useimmiten huomataan vasta, kun vahinko on jo tapahtunut.” Valvontamaksusta kertyvä tulo on ollut merkittävä lisävoimavara valvonnan mitoituksessa. ”Hyvä, jos se toimisi jatkossakin eikä hallitus näkisi sitä pelkkänä toiminnanharjoittajan kustannusten nousuna.”

Luonnonsuojelija 2/2016

”

Kun suomalaiset tuotteet eivät mene kaupaksi, syntipukkia haetaan luonnosta tai julkiselta sektorilta.

Sipilän hallituksen ensimmäinen vuosi on ollut kylmää kyytiä luonnolle Hallituksen suurin laiminlyönti on ollut biotalouden kestävyyden varmistamisessa. Samaan aikaan, kun tavoitellaan hakkuumäärien kasvattamista, on leikattu ympäristörahoituksesta sekä heikennetty ympäristöhallintoa ja kansalaisten perusoikeuksia. Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat arvioivat Sipilän hallituksen ensimmäistä vuotta: Hallitus leikkasi luonnonsuojelualueiden hankintarahoitusta 48 miljoonasta 18 miljoonaan euroon. Hallitus leikkasi kehitysmaiden ilmastorahoitusta. Leikkaukset iskivät myös luonnontieteiden opetukseen, tutkimukseen ja museotoimintaan. Metsähallituslaissa hallitus ja eduskunta siirsivät lisää valtion alueita taloudellisen käytön piiriin. Soidensuojeluohjelmaa supistettiin kolmannekseen suunnitellusta. Samaan aikaan turpeen polttoa on suosittu verotusta keventämällä. Hallitus kaksinkertaisti valitusmaksut ja heikensi näin kansalaisten oikeuksia vaikuttaa. Hallitus on jatkanut Talvivaaraan kaivoksen ja Fennovoiman ydinvoimalan tukemista hankkeiden runsaista ongelmista huolimatta.

• • • • •

• •

Lue kattava arvio hallituksen ensimmäisestä vuodesta: // sll.fi/ajankohtaista/verkkouutiset //

Ympäristölainsäädäntö rakentuu perustaltaan kahdenlaisiin lakeihin: suojelua edistäviin ja pilaamista estäviin lakeja. Lisäksi luonnonvarojen käyttöä säädellään lailla. Luonnon ja ympäristön tilaan vaikutetaan nimikkolakien ohessa metsä- ja vesilaeilla sekä maankäyttö- ja rakennuslailla. 1990-luvulla ympäristölainsäädännössä tapahtui edistystä, kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995. Luonto- ja lintudirektiivit astuivat heti voimaan. EU vaikutti myös Natura-verkoston perustamiseen. Kurosen mukaan luonnonja ympäristönsuojelulakia ei olisi saatu ilman EU:ta: ”EU-direktiivejä arvostellaan välillä varsin populistisesti, mutta ne ovat yhä juridisesti tärkeitä pönkkäpuita, jotka estävät kansallisia elimiä tekemästä katastrofipäätöksiä.” 2000-luvun alussa luotiin vesipuitedirektiivi ja pilaantumisdirektiivi, jotka istutettiin muutamassa vuodessa kansalliseen lainsäädäntöön. Kuronen korostaa vesipuitedirektiivin mullistavuutta. ”Siinä asetettiin sitovat tavoitteet, taattiin kansalaisten osallistumismahdollisuus ja määriteltiin vesien tila biologisesti. Ja ensimmäistä kertaa lähdettiin siitä, mistä koko luonnonsuojelussa pitäisi olla kysymys: pääasia ei ole, mitä tai kuinka paljon tehdään, vaan se, että vedet ovat hyvässä ekologisessa tilassa.”

Vain varakkailla varaa valittaa? Tänä keväänä metsähallituslain uudistaminen sai aikaan suoranaisen kansanliikkeen. Vastustuksesta huolimatta hallitus ja eduskunta hyväksyivät lain. Nyt hallitus suunnittelee uudistuksia esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslakiin, joilla rakentaminen haja-asutusalueilla helpottuu.

”Samalla valitusten oikeudenkäyntimaksuja korotettaisiin, mikä kaventaisi tavallisten kansalaisten valitusmahdollisuuksia. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kansalaisen valitusmaksu nousi jo 500 euroon.” Muutokset ovat ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, jonka mukaan kansalaisille on pyrittävä turvaamaan mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Vielä rajumpaa olisi, jos asiantuntijaviranomaisten valitusmahdollisuudet rantarakentamisen osalta evättäisiin kokonaan. ”Ympäristöviranomaiset eivät valita turhan takia, mistä kertoo jo se, että heidän valituksensa pärjäävät erittäin hyvin oikeusasteissa.” Kaavoitus- ja lupaprosessien käsittelyajat ja viranomaisvalitukset ovat jatkuvasti poliitikkojen hampaissa. Viranomaisille aiotaan säätää sitovat käsittelyajat, ympäristövaikutusten arviointi mukaan lukien. Kurosta se ei vakuuta. ”Julkisuudessa käsittelyajoista esitetään jatkuvasti virheellisiä ja tarkoitushakuisia tietoja. Mutta esimerkiksi Helsingin Kalasataman asemakaavavalitukset käsiteltiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa alle kolmessa kuukaudessa.” Kuronen arvioi, että prosessin pituus johtuu useimmiten siitä, että toiminnanharjoittaja tekee puutteellisen hakemuksen ja sitä joudutaan täydentelemään. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulevista noin 4 000 valituksesta valtaosan tekevät yksityishenkilöt, yhtiöt ja yhteisöt. ELY-keskusten tekemiä valituksia oli vuonna 2014 maankäyttö- ja rakentamisasioissa yksi ja ympäristönsuojelussa kolme.

Valta bisnesväelle? Ekologian, eli perinteisen luonnonsuojelun, ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnonvarojen kestävän käytön, on ennustettu nousevan politiikan tärkeimmäksi osa-alueeksi tällä vuosisadalla. Tieteentekijät patistelevat päättäjiä voimakkaampiin toimiin. Miksi normeja puretaan, jos se merkitsee askelta taaksepäin? ”Se näyttää olevan poliittinen arvovalinta. Kun suomalaiset tuotteet eivät mene kaupaksi, syntipukkia haetaan luonnosta tai julkiselta sektorilta.” Kurosen mukaan Suomessa on jo jonkin aikaa ollut vallalla uusliberalistinen näkemys, jonka mukaan talouden toiminnalle ei saisi asettaa mitään esteitä. Hallitusohjelmassa on erikseen esimerkiksi mainittu, ettei maatalouden ja teollisuuden kustannuksia saa nostaa. Niinpä normeja puretaan ideologisin perustein. Ympäristölle haitallisia tukia, joihin kuuluvat muun muassa useat liikenteen, energian ja maatalouden tuet, maksetaan vuodessa noin neljä miljardia euroa. Silti ne ovat pääosin välttyneet leikkurilta. Ja yhtä aikaa kun luonnonsuojelun ja ympäristöhallinnon määrärahoja supistetaan jyrkästi, Talvivaaran kaivokseen on upotettu koko ympäristöhallinnon määrärahat ylittävä summa. Enemmän kuin poliitikkoihin ja bisnesväkeen Ilpo Kuronen on tottunut luottamaan oikeuslaitokseen. ”Laki on se viimeinen perälauta. Erityisesti Korkeimmalla hallinto-oikeudella viranomaisten lainkäytön oikeellisuuden ylimpänä valvojana on ympäristöasioissa todella vahvaa osaamista. Päätökset ovat huolellisesti punnittuja kuten pitääkin.”

Luonnonsuojelija 2/2016

YMPÄRISTÖHALLINNON HISTORIAA

Suomen

YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖN HISTORIAA

1902

Vesioikeuslaki

1923

Luonnonsuojelulaki

1927

Terveydenhoitolaki

1958

Rakennuslaki

1962

Vesilaki

1965

Kaivoslaki

1969

Myrkkylaki

luonnonsuojeluyhdistys

Aikajana: Liisa Hulkko

1900-luvun alku: vesioikeuslaki (1902) on merkkipaalu ympäristölainsäädännön kehittämisessä. Vuoden 1923 luonnonsuojelulaki on voimassa aina vuoteen 1997 asti.

(nykyinen Suomen luonnonsuojeluliitto) perustetaan 1938.

Vesihallintosta 1970 perustetaan 1970.

1978

Jätehuoltolaki, terveydenhuoltolaki

1981

Maa-aineslaki

1982

Ilmansuojelulaki

1960-luvulla säädetään esimerkiksi kaivoslaki, jonka pohjalta lähes kaikki 2010-lukun kaivosvaltaukset on tehty, vaikka uusi kaivoslaki säädettiin 2011.

1970-luvulla syntyy vesihallinnosta vahva keskusvirasto. Vähitellen vesihallituksesta kehittyi tehokas vesiensuojeluviranomainen. Lääninvirastoissa alkaa toimia ympäristötarkastajia.

1987

Kohtaa metsän satuhenkiä

Laki vesi- ja ympäristöhallinnosta. Koskiensuojelulaki, meluntorjuntalaki

1989

Kemikaalilaki

1990

Erämaalaki

1994

Jätelaki, YVA-laki, laki ympäristövahinkojen korvaamisesta

• 27.8. Luonnonhenkien satupolku Seitsemisen kansallispuistossa, Ylöjärvellä klo 11 ja klo 14 • 28.8. Metsänhenkien saturetki Riihimäellä Riutan ulkoilumajalla klo 11–13, puolen tunnin välein

Ympäristöministeriö 1983 syntyy 1983.

1986

Metsän kiehtovat tarinat heräävät eloon Suomen luonnon päivänä koko perheen satupoluilla Ylöjärvellä, Riihimäellä ja Espoossa. Yhdessä näyttelijöiden kanssa koetaan satumainen seikkailu ihanassa luonnossa.

Laki vesihallinnosta

Ympäristötarkastajien 1973 virkoja perustetaan lääninhallituksiin 1973.

1986: Kunnallinen ympäristöhallinto perustetaan. Lääneihin ympäristönsuojeluosastoja. Vesihallinto siirtyy ympäristöministeriön hallinnonalalle.

Metsän sadut heräävät eloon!

1980-luvun ympäristöhallinto ottaa harppauksen eteenpäin, kun Suomessa perustetaan ympäristöministeriö yhtenä ensimmäisistä maailmassa, ja alueellinen ympäristöhallinto järjestäytyy.

• 4.9. Luonnonhenkien satupolku Nuuksion kansallispuistossa Espoossa klo 11 ja klo 14

Kuuntele tarinoita

Suomi liittyy Euroopan unioniin 1995.

Alueelliset ympäristökeskukset ja SYKE 1996 perustetaan 1995. 1997 1999 Yhtenäinen ympäristö- 2000 lupajärjestelmä tulee voimaan 2000. 2001 Vesioikeuksien tilalle ympäristölupavirastot. 2004

Ympäristöasiat tulevat osaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY:t) ja 2010 aluehallintovirastoja 2011 (AVI:t) 2010.

2014 2015 ELY-keskukset halutaan lopettaa 2016. 2016

Metsälaki Uusi luonnonsuojelulaki

1990-luvulla Eurooppa yhdistyy ja muuttaa vauhdilla Suomen ympäristölainsäädäntöä. Ympäristöhallinnossa perustetaan alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Hankkeiden ympäristönvaikutusten arviointi (YVA) alkaa.

Eväspaikka

Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristönsuojelulaki Vesihuoltolaki Laki vesienhoidon järjestämisestä

Laki ELY-keskuksista Uusi kaivoslaki, uusi vesilaki

Uusi ympäristönsuojelulaki, uusi metsälaki Ilmastolaki Metsähallituslaki

2000-luvulla vaihteessa tulee voimaan yhtenäinen ympäristölupajärjestelmä . Vuonna 2000 säädetyssä ympäristönsuojelulaissa kansalaisten oikeudet paranevat.

2010-luvulla itsenäinen ympäristöhallinto romutetaan, ja ympäristöasiat siirretään osaksi ELY-keskuksia. Vuonna 2015 ympäristöministeriö ja SYKE ovat uhattuina. Seuraavana vuonna ympäristö- ja maatalousministerin tehtävät yhdistetään. 2016 ELY-keskuksien lopettamista suunnitellaan osana aluehallinnon uudistusta.

Luontoinfoa

Lisätiedot: suomenluonnonpaiva.ﬁ facebook.com/luonnonsuojeluliitto facebook.com/ekokem Yhteistyössä:

Erään joen tarina Vanhan kulttuurimaiseman, ruukkikylien ja vesivoimalaitosten läpi virtaavan Mustionjoen tarinassa on alkamassa uusi luku, kun joki avautuu pitkän tauon jälkeen vaelluskaloille. Joen historia kertoo siitä, kuinka ihminen on muuttanut suomalaista jokiluontoa. Teksti Hilkka Peltola Kuvat Minttu Lehtovaara

ämeen järviylängöllä pohjavesi pulppuaa pintaan ja synnyttää lähteen. Vesi uurtaa tiensä sammalikkoon ja muodostaa metsäisen puron. Puro kasvaa suuremmaksi, yhtyy toiseen ja laskee lopulta Uudenmaan suurimpaan järvialtaaseen, Lohjanjärveen. Seisomme luontokartoittaja Esko Vuorisen kanssa Mustion vesivoimalaitoksen niskalla. Tässä Lohjanjärven Bruksträsket muuttuu Mustionjoeksi, ja vesi aloittaa 26 kilometrin mittaisen taipaleensa kohti merta. Aikomuksenamme on seurata joen kulkua merelle. Esko Vuorinen on tehnyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Mustionjoella erilaisia luontoselvityksiä simpukoista kasvillisuuteen ja saukkoihin. Karjaalla asuva Vuorinen tuntee hyvin myös seudun historian.

”

Kaikkiin neljään vesivoimalaitokseen on suunnitteilla kalatiet.

Este vaelluskaloille Veden voiman käytöllä on valtavan pitkä historia Mustionjoella. ”Ruukit syntyivät tänne, koska täällä oli vesivoimaa ja paljon metsää sekä halpaa työvoimaa”, Vuorinen kertoo. 1500-luvulla perustettu Mustion ruukki oli maamme ensimmäisiä rautaruukkeja. ”Ruukkien käyttövoimaksi otettiin vain pieni osa joen vedestä kouruja pitkin. Lohikalojen kulkumahdollisuus säilytettiin”, hän sanoo. Ruukkiajasta on jäljellä kulttuurihistoriallisesti arvokas kylämiljöö. Nyt vedestä jauhetaan sähköä Mustionkosken voimalaitoksessa, joka valmistui vuonna 1953. Voimala on kolmen muun jokeen rakennetun voimalaitoksen tavoin täydellinen vaelluseste lo-

Pohjanpitäjänlahti

9 Åminnerforsin vesivoimalaitos

helle, taimenelle ja muille vaelluskaloille. Mustionjokea on aikanaan pidetty Kymijoen ohella Suomenlahden parhaana ja Uudenmaan ainoana lohijokena. Patoamisen suhteen Mustionjoki ei ole poikkeuksellinen Suomen jokien joukossa, sillä vain jokunen prosentti joistamme on säästynyt rakentamiselta. Katsomme, kuinka voimala nielee keväänruskeaa vettä. Alapuolelle pudotusta kertyy kahdeksan metriä. Voimalat ovat kohtalokkaita myös järvestä jokeen pyrkiville kaloille. ”Mustion voimalaitoksen turbiinit pilkkovat ankeriaat. Ne ovat sitten parinkymmenen sentin mittaisina pätkinä voimalan alapuolella”, Vuorinen kertoo. Lohdullista on vain se, että pienikokoiset kalat ja kalanpoikaset selviytyvät turbiineista paremmin. Ankeriasta on ennen ollut vesistössä luontaisesti. Valitettavasti istutettujen ankeriaiden kutumatka Sargassomerelle katkeaa lyhyeen, eikä luontaista kantaa pääse syntymään.

Vaelluskalojen tilanteeseen odotetaan kuitenkin pian parannusta, sillä kaikkiin neljään vesivoimalaitokseen on suunnitteilla kalatiet. Kahden alimman voimalan kalateitä päästään rakentamaan mahdollisesti jo ensi vuonna. Jos rahoitus saadaan koottua myös yläjuoksun voimalaitosten kalateille, pääsevät vaelluskalat nousemaan Lohjanjärveen ja Hiidenveden latvoille lähes sadan vuoden tauon jälkeen.

Perkaaminen hävitti kutupaikat Voimalan alapuolelta joki jatkaa kulkuaan Mustion romanttisen linnanpuiston halki ja kerääntyy patoaltaaksi Peltokosken voimalaitoksen yläpuolelle. Voimalan kohdalla on joen suurin putouskorkeus, noin kymmenen metriä.

Metsäistä rantaa

Kirkkojärvi

Billnäsin kylä ja vesivoimalaitos

Mustionjoki

9 6

Karjaan kaupunkikeskusta

19 ”1950-luvulla vesistössä tehtiin suuret järjestelyt ensisijaisesti voimatalouden tarpeisiin. Pyrkimyksenä oli saada voimaloiden yläpuolelle vesi mahdollisimman korkealle ja alapuolelle mahdollisimman matalalle, että saadaan tehoja irti.” Tämä merkitsi muun muassa koskien perkaamista. Samalla menetettiin lohikalojen luontaiset lisääntymis- ja poikastuotantoalueet. Yksi vaihtoehto tilanteen korjaamiseksi olisi rakentaa voimalaitoksiin luonnonmukaiset ohitusuomat teknisten betonirakenteisten kalateiden sijaan. ”Juuri Peltokoskelle olisi loistava mahdollisuus tehdä luonnonmukainen ohitusuoma”, innostuu Vuorinen. ”Siitä voitaisiin rakentaa kuin puron uoma, jossa on kiviä, soraa, koskipaikkoja ja pieniä altaita.” Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun kohtalo on kytköksissä lohikaloihin, sillä raakku loisii toukkavaiheessa lohen tai taimenen kiduksissa. Ilman lohikaloja ikääntynyt ja harvalukuinen raakkupopulaatio katoaa joesta. Jokihelmisimpukan kukoistuksesta kertoo sadan vuoden takainen tapaus: Pariisin maailmannäyttelyyn vietiin Suomesta eläviä jokihelmisimpukoita, jotka kerättiin Mustionjoesta.

”Tanskalaiset perustivat linnan 1300-luvulla. Tästä pystyttiin valvomaan vesireittiä”, Vuorinen kertoo. Tanskalaisten ja ruotsalaisten väliset kiistat paikan herruudesta ovat ajat sitten sammuneet, ja luonto on vallannut paikan itselleen. Palokärki lentää kirkuen, ja käpytikat koputtelevat haavanrunkoja. Rantasipi viistää vettä. Pensaskerros kasvaa lehtokuusamaa. Viljelyjäänteenä kasvava humala kertoo muinaisesta ihmisasutuksesta. Vesivoimatalouden jäljet näkyvät saaren rannoilla. Kiviä on nostettu entisestä koskipaikasta rannoille, jotta Peltokosken alapuolen vedenpintaa on saatu alemmaksi. Kuudessakymmenessä vuodessa kivet ovat ehtineet sammaloitua, mutta ne keikkuvat yhä irtonaisina askeleen alla.

Kutistetut järvet Muinaislinna jää omaan hiljaisuuteensa, ja joki laajenee järveksi. Mustionjoen kahden luonnollisen järvilaajentuman, Päsarträsketin ja Kirkkojärven välillä joki virtaa laiskasti intensiivisessä maatalouskäytössä olevan kulttuurimaiseman halki. Vanhat kylät ja piha-

Lehtoa

Bruksträsket, Lohjanjärvi

Mustionkosken vesivoimalaitos

Mustion linna

Muinaislinnan rauniot

Päsarträsket

Peltokosken vesivoimalaitos

Muinaislinnan raunioilla Voimalan pyörteistä toinnuttuaan joki virtaa levollisesti halki avoimen viljelysmaiseman, mutta saa pian rannoilleen luonnontilaista pensaikkoa ja rantaluhtaa. Puut muuttuvat jykeviksi haavoiksi ja saavumme paikkaan, jossa historia on pysähtynyt. Joessa olevalla saarella kohoavat Junkarsborgin muinaislinnan heinittyneet maavallit. Vain vallit ja kivikaivo ovat jäljellä puupaalurakenteisesta linnasta.

Peltoa

5 Peltoa

”

Harva jokivarren lenkkeilijä tulee ehkä ajatelleeksi, että pohjassa kukoistaa simpukoiden valtakunta. den seasta kalmojuuren, jota on ennen käytetty hamVaikka alkuperäistä kantaa ei enää saada takaipiirit on ripoteltu viehättävästi jokilaakson rinteille. massäryn ja punataudin hoitoon. Mielenkiintoisen sin, paranevat istutetun lohen ja muiden vaelluskaPellot laskeutuvat miltei vesirajaan. ”1950-luvulla molempien järvien pintaa laskettiin tuoksuinen, aromaattisia öljyjä sisältävä kasvi on tolojen elinmahdollisuudet pian ratkaisevasti: sekä metrin verran. Tämä hyödytti voimatalouden lisäkdennäköisesti tuotu Mustion linnan puutarhaan, josÅminneforsin että Billnäsin vesivoimalaitoksiin ta se on levinnyt vettä pitkin alajuoksulle. päästään rakentamaan kalatiet todennäköisesti jo si maataloutta, kun rannoille saatiin lisää viljelysSisävesien vieraslajimäärät ovat kasvaneet tasaiensi vuonna. maata. Samassa yhteydessä joen sivupurot suorissesti viimeisen sadan vuoden aikana. Eniten niitä on tettiin ja perattiin ojiksi.” Aikaisemmin jokiuomaa reunustivat tulvaniityt juuri etelärannikon muutenkin runsaslajisissa ja voiJokihelmisimpukan pelastusoperaatio sekä pensaikko- ja leppäluhdat. Vesistöjärjestemakkaimmin ihmistoiminnan vaikutuspiirissä lyjen jälkeen tulvat vähenivät ja niityt olevissa vesissä. Kuljemme voimalalta alavirtaan metsäistä rantaa pitotettiin viljelykäyttöön. Vesistöä rakin. Lokkien kirkuna kertoo meren läheisyydestä. vinne- ja kiintoainespäästöiltä suo”Näiltä paikkeilta joen pohjasta löydettiin viimeiJoki avautuu jälleen jaavat niittyvyöhykkeet ovat lähes simmässä kartoituksessa pari tuhatta jokihelmisimkadonneet. Maanviljelyksen ohelBillnäsin vesivoimalan ja ruukkipukkaa. Niiden ikä lähestyy sataa vuotta. Neljä–vii”Vesistöä suojaavat la jokea kuormittavat Lohjanjärmaiseman jälkeen joki jatkaa rausikymppisiäkin simpukoita löydettiin, joten satunniittyvyöhykkeet ovat ven teollisuuslaitokset ja metsähallista kulkuaan halki peltojen. naisesti joku lohi tai taimenkin on vieraillut talous. Vuorinen kertoo, että ennen voipaikalla.” lähes kadonneet.” Ravinne- ja kiintoaineskuormimalaitosten rakentamista MustiKoska raakku on pelastettava, ei ole aikaa odoteltus vaivaa lähes kaikkia Itämereen onjoki pauhasi yhtenäisenä koskela, että vaelluskalat palaavat jokeen. Tarkoituksena laskevia jokia. na Karjaalta merelle saakka. Åminon tehdä myös raakkujen keinollista lisäämistä. Se neforsissa saamme kuitenkin aistia merkitsee raakun toukille lentomatkaa Norjaan kasripauksen erämaisuutta: vanha sammavatuslaitokseen, jossa ne saavat kasvaa taimenen tai Harvinaisen hyvä simpukkajoki leinen rinnekuusikko laskee jylhänä jokeen. lohen kiduksissa pieniksi simpukanpoikasiksi. PikLinnustoltaan rikkaan Kirkkojärven eteläpuolella Pysähdymme Mustionjoen alimmalle voimalaikusimpukat lennätetään takaisin Suomen kotivesisjoki ahtautuu jälleen uomaansa ja mutkittelee Kartokselle, jossa tehtiin ratkaiseva muutos vuonna 1956, töön, josta niille valitaan sopiva elinympäristö. jaan kaupunkikeskustan halki. Harva jokivarren kun joen koko leveys otettiin Åminneforsin voimaJokihelmisimpukat saavuttavat sukukypsyyden lenkkeilijä tulee ehkä ajatelleeksi, että pohjassa kulan käyttöön. parinkymmenen vuoden ikäisinä. Jos kaikki menee koistaa simpukoiden valtakunta. Etenkin uhanalais”Siihen päättyi Mustionjoen lohen tarina”, toteaa hyvin, ne löytävät silloin toukilleen kantajaksi Musta vuollejokisimpukkaa on näillä kohdin runsaasti. Vuorinen. tionjokeen esteettä nousevan taimenen tai lohen. ”Mustionjoesta ja Vantaanjoesta löytyvät vuolleAlkuperäinen lohipopulaatio kuoli sukupuuttoon, jokisimpukan pääesiintymät Euroopassa.” kun pääsy kutupaikoille estyi. Taustatiedot: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Muualta Euroopasta simpukkalaji on lähes kadonnut jokien saastumisen vuoksi. Mustionjoen vuollejokisimpukoilla menee hyvin, sillä niitä on laskettu olevan joessa noin miljoona. Mustionjoki on muutenkin poikkeuksellisen hyvä simpukkajoki. EU:n suurhankkeella kunnostetaan sisävesiä ”Kaikki seitsemän suursimpukkalajiamme elävät joessa”, Vuorinen kertoo. FRESHABIT LIFE -hanke on kaikkien aikojen suurin ”Hankkeen myötä kalatiesuunnitelmat ovat päässeet Paikoin simpukkaa on niin paljon, että yksilömääponnistus Suomen sisävesien tilan parantamiseksi. Mustionjoella vauhtiin. Oli paljon helpompi saada vesivoirä neliömetriä kohden on parin sadan luokkaa. ”Kesällä vähävetisimpään aikaan voidaan havaiHankkeelta on saatu myös vetoapua kalatiesuunnitel- mayhtiö ja kunnat mukaan, kun suuri osa rahasta saadaan ta simpukoiden vettä suodattava vaikutus. Näkösymien toteuttamiselle. Hankkeessa ovat mukana Luon- EU-hankkeelta”, EKOenergian ohjelmapäällikkö Riku Eskenonsuojeluliitto ja sen tytärjärjestö EKOenergia. linen kertoo. vyys alajuoksulla on silloin useita metrejä suurempi Valtakunnallisessa hankkeessa on mukana poikkeukKun kalatiet on rakennettu, voimalaitokset omistava kuin yläjuoksulla”, Vuorinen kertoo. ”Rankkasateisellisen laaja skaala toimijoita ELY-keskuksista yliopis- Koskienergia Oy saa myydä sähkön EKOenergia-merkillä den sattuessa vesi samenee kuitenkin taas nopeasti, toihin. Sitä koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. varustettuna. EKOenergia on Luonnonsuojeluliiton ja nelkun maa-ainesta huuhtoutuu jokeen.” Luonnonsuojeluliiton tehtävänä hankkeessa on lisä- jänkymmenen muun eurooppalaisen ympäristöjärjestön tä kansalaisten tietämystä sisävesiemme tilasta vesis- riippumaton sähkön ympäristömerkki. Joen vieraat tölähettiläiden avulla sekä kartoittaa ja kunnostaa virJotta kaikki neljä kalatietä saadaan toteutettua Mustitavesiä. EKOenergia pureutuu hankkeessa vesivoiman onjoelle, tarvitaan vielä lisää rahaa. Yksi mahdollisuus on Ihmisen vuosisatainen vaikutus näkyy myös joen ympäristöhaittoihin ja kampanjoi vesivoiman kestä- EKOenergian kehittämä Kalatiesähkö-konsepti, joka lankasvillisuudessa. Vuorinen harppoo pitkävartisilla saappaillaan Billnäsin ruukkikylän rantaviivaa ja vyyskriteerien puolesta. seerataan kuusivuotisen EU-hankkeen alkupuolella. kumartuu poimimaan vedestä nousevan verson. Karjaanjoen vesistö ja Mustionjoki on yksi hankkeen ”Lähitulevaisuudessa kuka tahansa sähkönkäyttäjä voi kohdealueista. Mustionjoen kunnostustoimet, joita ryhtyä kalateiden rahoittajaksi valitsemalla energiayhtiön ”Isosorsimo tuotiin 1800-luvulla Suomeen karjan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) pyörit- tarjonnasta Kalatiesähkön ja maksamalla vuosittaisen karehukasviksi. Se ei kuitenkaan kelvannut karjalle tää, rakentuvat raakun ja vaelluskalakantojen elvyttä- latiemaksun”, Eskelinen kertoo. sen sisältämän sinihapon vuoksi. Nyt kasvista on tullut aggressiivisesti leviävä vieraslaji, jolla ei ole misen ympärille. FRESHABIT LIFE -hankkeen aikana kalateitä rakennetaan Suomessa luontaisia vihollisia. Se syrjäyttää ranto”Kalateitä on puuhattu joelle jo 30 vuotta”, kertoo myös Saarijärven reitille Keski-Suomeen ja Kiskonjoelle LouJuha-Pekka Vähä LUVY:stä. nais-Suomeen. jen luonnonvaraiset sarat ja valtaa haukien kutualuOngelmana on ollut rahoitus: yksi kalatie Mustioneet.” Lue lisää: //sll.fi/freshabit// ja //ekoenergia.fi // joelle maksaa noin miljoona euroa. Kaikki vesistöalueella tavattavat kulttuurilajit eivät ole haitallisia. Vuorinen etsii rantakasvillisuu-

Pellot laskeutuvat miltei vesirajaan.

Mustiojoella on er채maistakin tunnelmaa.

Mustion linnan puutarha.

Vuollejokisimpukan kuori.

Keltakurjenmiekkaa ja vieraslaji isosorsimoa.

Kasviretkiä kautta Luonnonkukkien päivä kutsuu retkeläisiä kukkien maailmaan sunnuntaina 19.6. Etsi oma retkesi ja ihastu kasvien valtakuntaan! Koonnut Marja Haatanen Kuva Taru Rantala / Vastavalo

AHVENANMAA Sund Utfärdsmålet: Prästö invid Bomarsund. Samlingsplats: Ev. samåkning 9.15 från parkeringen vid SALT i Sjökvarteret i Mariehamns Österhamn. Samling kl. 10 på Bomarsunds parkering på norra sidan av huvudvägen intill Prästöbron. Utfärdtid: kl. 10–12.30. Arrangören: Societas pro Fauna et Flora Fennica / Nåtö biologiska station. Samarbetspartners: ÅLands Natur och Miljö. Med: stövlar, penna, flora. Guider: Carl-Adam Hæggström, Eeva Hæggström. Kontaktuppgifter: Carl-Adam Hæggström, tel. 09 597 939, 018-15303, carladam.haeggstrom@helsinki.fi. Guidningen på båda språken.

•

ETELÄ-HÄME Hollola Retkikohde: Hollolan hautausmaa. Kokoontuminen: esinemuseon edessä sankarihautojen lähellä. Retki-aika: klo 18–19.30. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Hollolan kotiseutuyhdistys. Oppaat: Helena Raikas, Tuula Puttonen. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816. Retkikohde: Tervalan perinneniitty. Kokoontuminen: Hollolan yläkoulun piha ja Lahden vanha linja-autoasema. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys. Yhteistyötahot: Salpausselän luonnonystävät. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Matti Laurila, p. 040 595 3147, matti.a.laurila@gmail.com

• •

Hämeenlinna Retkikohde: Hämeenlinnan rantareitti. Kokoontuminen: Vaakunan ranta. Retki-aika: klo 12–14.30. Järjestäjä: Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kasvikerho Pulsatilla. Yhteistyötahot: Hämeenlinnan kaupunki. Mukaan: eväät, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Heli Jutila, Karri Jutila. Lisätiedot: Heli Jutila, p. 040 163 6073, heli.m.jutila@gmail.com

•

Orimattila Retkikohde: Orimattilan hautausmaa. Kokoontuminen: hautausmaan laidassa kellotapulin luona. Retki-aika: klo 14–15.30. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Orimattilan seurakunta. Oppaat: Helena Raikas, Antti Hovi. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816.

•

ETELÄ-KARJALA Imatra Retkikohde: Immolan lentokenttä. Kokoontuminen: Immolan kentän lentokonehallien edessä (Linkokivenkatu 129). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Oppaat ja lisätiedot: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi.

•

Lappeenranta Retkikohde: Joutsenon Ritasuo. Kokoontuminen: Joutsenon opiston p-alue (Pöyhiänniementie 2), josta jatketaan kimppakyydein. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Lappeenran-

•

nan seudun luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737, kimmo.saarinen@allergia.fi. Savitaipale Retkikohde: Reiposen tila Hämäläisen kylässä. Kokoontuminen: Reiposen tila (Elomäentie 256, 54770 Heituinlahti). Retki-aika: klo 15–17. Järjestäjä: Savitaipaleen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Oppaat: Seppo Vuokko. Lisätiedot: Mervi Helenius, p. 050 400 5082, mervi.helenius@hotmail.fi.

•

ETELÄ-SAVO Mikkeli Retkikohde: Lietlahti. Kokoontuminen: Lietlahden tilan pakkaamon piha (Lietlahdentie 213). Retki-aika: klo 11.30–14.30. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys. Yhteistyötahot: Haukivuoren Kotiseutuyhdistys, Lietlahden tila. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Anne Piirainen, Pirjo Kallio. Lisätiedot: Anne Piirainen, p. 040 982 2527, anne.k.piirainen@gmail.com, Pirjo Kallio, p. 044 041 3305.

•

Retkikohde: Ristiinan taajama. Kokoontuminen: Ristiinan kirkon p-paikka. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suur-Savon ls-yhdistys ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Outi Airaksinen, Aune Niiranen. Lisätiedot: Aune Niiranen, p. 044 036 1306, aune.niira@gmail.com

KAINUU Kuhmo Retkikohde: Ikolan pappilan ympäristö. Kokoontuminen: Pajakkakosken sillan pohjoispuolen uusi p-paikka (Hyryntie 2). Retkiaika: klo 14–15.30. Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Yhteistyötahot: Luontokeskus Petola, Lentua-Seura ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Mikko Heikura, Outi Isokääntä. Lisätiedot: Outi Isokääntä, outi. isokaanta@metsa.fi

•

Paltamo Retkikohde: Kontiomäki, Saviranta. Kokoontuminen: Kontiomäen Shellin p-paikka. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Paltamon luonto ry. Oppaat: Virpi Juvonen, Eeva Tolonen. Lisätiedot: Virpi Juvonen, p. 040 084 9360, virpi.juvonen@gmail.com.

•

Sotkamo Retkikohde: Sumsa Pihlajaniemi/Jokiniemi. Kokoontuminen: Lähtö Sotkamon virastotalolta kimppakyydein klo 13 ja Pihlajaniementie 27:stä klo 13.30. Retki-aika: klo 13–15.30. Järjestäjä: Sotkamon Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Oppaat: Alpo Komulainen. Lisätiedot: Alpo Komulainen, p. 044 256 6203, Leena Korhonen, p. 044 203 4301.

•

Suomussalmi Retkikohde: Suomussalmen kirkonkylä. Kokoontuminen: kirkonkylällä Vanhan Kalevan majatalon edessä. Retki-aika: klo 14–16.30. Jär-

•

jestäjä: Metsähallitus, luontopalvelut. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Riitta Nykänen, p. 040 755 3757, riitta.nykanen@metsa.fi

KESKI-SUOMI Hankasalmi Retkikohde: Tervamäki. Kokoontuminen: Hankasalmen museokylä. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Hankasalmen Pohjola-NordenYhteistyötahot: Hankasalmen kansalaisopisto. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Marjo ja Tuomo Pihlaja. Lisätiedot: Ulla Kolehmainen, p. 040 576 4250.

•

Joutsa Retkikohde: Haapalehdon tila. Kokoontuminen: Haapalehdon tilan piha (Haapalehdontie 141). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry. Oppaat: Pentti Alanko, Lea-Elina Nikkilä. Lisätiedot: Lea-Elina Nikkilä, p. 040 013 1826, leaelina. nikkila@gmail.com.

•

Jämsä Retkikohde: Vaarun niitty, Korpilahti. Kokoontuminen: Lähtö Jämsänkosken Nesteeltä klo 11, S-Market Jämsä klo 11.15 ja tapaamme oppaamme osoitteessa Vespuolentie 1400, Jyväskylä. Retki-aika: klo 11–16. Järjestäjä: Jämsänseudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Veli Saari, Minna Harju. Lisätiedot: Minna Harju, luonnonystavat.jamsa@ gmail.com, p. 045 674 7722. Huom! Ilmoittautuminen sähköpostiin luonnonystavat.jamsa@ gmail.com ja ilmoita tarvitsetko kyytiä vai voitko sitä tarjota tai Minna Harjulle, p. 045 674 7722 (miel. klo 16 jälkeen) viim. 16.6. Kimppakyytimaksu on 4 e/hlö.

•

Keuruu Retkikohde: Tiedetila. Kokoontuminen: Tiedetilan piha (Alkulantie 265, 42930 Katajamäki. Retki-aika: klo 12–14, 14–16 ja 16–18. Järjestäjä: Tiedetila. Oppaat: Tuula Kotiranta, Kari Kotiranta. Lisätiedot: Tuula Kotiranta, tuukot@gmail.com. Retkikohde: Vuorelan keto. Kokoontuminen: Keuruun Linja-autoasema. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Keurusseudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat: Jouko Pihlainen, Pertti Sulkava. Lisätiedot: Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24.fi

• •

Muurame Retkikohde: Hettee. Kokoontuminen: lähdetään bussilla klo 14 Jyväskylästä Harjukadun tilausajolaiturista. Retki-aika: klo 14–17. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Kaisa Raatikainen, Kaisa Tervonen.

•

Lisätiedot: Kaisa Tervonen, p. 050 594 2478, kaisa.i.tervonen@gmail.com Saarijärvi Retkikohde js kokoontuminen: Ilmoitetaan myöhemmin. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Saarijärven seudun luonnonystävät ry. Mukaan: kasvio. Oppaat: Anni Aroluoma. Lisätiedot: Mira Koivunen, mira.koivunen@ gmail.com.

•

Äänekoski Retkikohde: Aatula, Suolahti. Kokoontuminen: Aatulan vanhan navetan edessä (Aatulantie 160). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Hannu Kumpulainen, Osmo Mikkonen. Lisätiedot: Timo Enäkoski, p. 040 778 6370, marrinkumpu@pp.inet.fi.

•

KYMENLAAKSO Kotka Retkikohde: Kyminlinna. Kokoontuminen: Kyminlinnan teatterin p-paikka. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Meri-Kymen Luonto. Mukaan: eväät, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Risto Hamari, p. 040 832 2121.

•

Kouvola Retkikohde: Voikkaan ratapiha. Kokoontuminen: Voikkaan yritysalueen pääportti (Myllytie 10). Retki-aika: klo 9–12. Järjestäjä: Pohjois-Kymen luonto ry. Oppaat: Anni Kiviniemi, Jukka Airola. Lisätiedot: Jukka Airola, p. 05 374 7216.

•

LAPPI Enontekiö Retkikohde: Kilpisjärvi, Saana. Kokoontuminen: Kilpisjärven retkeilykeskus. Retkiaika: klo 11–14. Järjestäjä: Metsähallitus, Lapin luontopalvelut, Tunturi-Lapin puistoalue. Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto, Kilpisjärven biologinen asema. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Oppaat: Päivi Paalamo, Rauni Partanen. Lisätiedot: Yllästunturin luontokeskus Kellokas/Anneli Ovaskainen, p. 020 639 7039, kellokas@metsa.fi. Huom! Ilmoittautuminen Yllästunturin luontokeskus Kellokkaaseen 15.6. mennessä, p. 020 6 39 7039, sähköposti kellokas@metsa.fi. Bussikuljetus Yllästunturin luontokeskuksta lähtien. Linja-autolippu maksaa Ylläkseltä 15 €/hlö, Pallakselta ja Hetasta 10 € /hlö. Lapset 5 €. Maksu käteisellä.

•

Keminmaa Retkikohde: Kallinkangas. Kokoontuminen: Kallinkankaan ylämaja (Ylämajantie 30). Retkiaika: klo 10.30–14. Järjestäjä: Kemin Seudun

•

maan

Lähde opastetulle kasviretkelle! Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja kaikille avoimia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ellei toisin mainita. Mukaan säänmukainen retkivarustus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mukaan kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry

Luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Seija Oikarinen, Yrjö Lukkari. Lisätiedot: Pentti Myllyneva, p. 040 029 7071, pentti.myllyneva @pp.inet.fi. Pelkosenniemi Retkikohde: Rykimäkero. Kokoontuminen: Rykimäkeron p-paikka. Retki-aika: klo 10–14. Järjestäjä: Luontokeskus Naava. Mukaan: eväät. Oppaat: Pauliina Kulmala. Lisätiedot: Luontokeskus Naava, p. 020 639 7302.

•

Rovaniemi Retkikohde: Päätetään myöhemmin. Kokoontuminen: Kerrotaan myöhemmin. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Rovaniemen Luonto ry. Lisätiedot: Sari Hänninen, p. 040 873 7986

•

PIRKANMAA Hämeenkyrö Retkikohde: Hiidenlahden yhteislaidun. Kokoontuminen: Kyröskosken matkahuolto. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kyrön Luonto. Oppaat: Jussi Viitala, Anita Lähdekorpi. Lisätiedot: Anita Lähdekorpi, anita.lahdekorpi@ luukku.com.

•

Ikaalinen Retkikohde: Koveron perinnetila. Kokoontuminen: Koveron p-paikka (Seitsemisentie 948). Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Ikaalisten Luonto. Yhteistyötahot: Metsähallitus, EteläSuomen luontopalvelut. Oppaat: Kaija Helle. Lisätiedot: Sari Jaakkola, p. 050 576 7950, Tiina Hakkarainen, p. 040 767 3038.

•

Kangasala Retkikohde: Pohtiolampi. Kokoontuminen: Pohtiolammen Sääksikeskus (Pohtiolammentie 64). Retki-aika: klo 12.30–14.30. Järjestäjä: Kangasalan luonto ry. Yhteistyötahot: Pohtiolammen Sääksikeskus. Mukaan: saappaat, kasvio,

•

Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä: //sll.fi/luonnonkukat//

24 suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Heikki Toivonen, p. 040 749 3901, toivonenhe@gmail.com. Mänttä-Vilppula Retkikohde: Mäntänvuori. Kokoontuminen: Mäntänvuoren urheilukentän p-paikka. Retkiaika: klo 12–15. Järjestäjä: Hannu Mutikainen / Mäntän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat: Timo Nieminen, Hannu Mutikainen. Lisätiedot: Hannu Mutikainen, p. 040 844 5987, hmutikainen@ gmail.com.

•

Nokia Retkikohde: Siuro Pyymäki. Kokoontuminen: Siuron koulun piha. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Nokian luonto ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Lasse Kosonen, Anne Viitalaakso. Lisätiedot: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720.

•

Orivesi Retkikohde: Hörtsänän arboretum. Kokoontuminen: Onnistaipaleen kodalla, Onnisjärventie 11. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Oriveden Seudun Luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Esa Kallio, p. 050 495 9969. Retkikohde: Lahtuan tila ympäristöineen. Kokoontuminen: Lahtuan tila (Siitaman Kylätie 110). Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Lahtuan luomutila. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Lauri Oesch, p. 040 056 2240.

• •

Pälkäne Retkikohde: Padankoski. Kokoontuminen: kylän keskusta, linja-autopysäkki. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Padankosken kyläyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Tuomo Kuitunen, p. 040 701 7412, kuituntu@gmail.com.

•

Tampere Retkikohde: Kaarila-Vaakkolampi. Kokoontuminen: Kaarilan koulu (Vallerinkatu 11). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Luonto-Liiton Hämeen piiri. Oppaat ja lisätiedot: Matti Kääntönen, mattikaantonen@ kolumbus.fi.

•

Valkeakoski Retkikohde: Santun lenkki. Kokoontuminen: Myllypirtti (Myllykatu 7). Retki-aika: klo 18–20. Järjestäjä: SLL:n Valkeakosken yhdistys ry. Yhteistyötahot: Valkeakoski Seura. Mukaan: saappaat. Oppaat: Kari Järventausta. Lisätiedot: Keijo Isokallio, p. 040 760 7064, kisokallio@gmail.com.

•

POHJANMAA Kuortane Retkikohde: Katajakorpi. Kokoontuminen: Mäyryn Neste. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Terttu Rajala, Anneli Heinonen. Lisätiedot: Terttu Rajala, p. 044 561 2356, terttu.e.rajala@gmail.com. Huom! Reitti paikoin hieman vaikeakulkuinen.

•

Kurikka Retkikohde: Kiuaskallio. Kokoontuminen: Jalasjärvi-talon p-paikka. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Harri Maunumaa, Lauri Korpi. Lisätiedot: Harri Maunumaa, p. 044 977 6409.

•

POHJOIS-KARJALA Joensuu Retkikohde: Botanian ulkopuutarha. Kokoontuminen: Puutarhan etupiha. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Botanian ystävät ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Leena Pulkkinen, Juhani Räsänen, Vilma Lehtovaara. Lisätiedot: Botanian toimisto, p. 050 562 9482, toimisto@botania.fi.

•

Kitee Retkikohde: Totkunniemen koulu ja näkötorni. Kokoontuminen: Totkunniemen koulu. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Yhteistyötahot: Pro Kesälahti ry, Totkunniemen kyläyhdistys. Oppaat: Hans Colliander, Kari Antikainen, Tupu Vuorinen. Lisätiedot: Kimmo Martiskainen, p. 040 832 1951, Kari Antikainen, p. 050 370 0024.

•

Lieksa Retkikohde: Kirkkopuisto/Brahea/Kaupunginniemi-alue. Kokoontuminen: Kirkkopuiston p-alue. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Lieksan Luonnonystävät ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Esko Lappi, Kaija Kiiskinen. Lisätiedot: Ahti Keränen, p. 040 845 7464, Esko Lappi, p. 040 831 3934. Retkikohde: Kolin kansallispuisto. Kokoontuminen: Kolin luontokeskus Ukko (Ylä-Kolintie 39). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Metsähallitus, luontopalvelut /Kolin luontokeskus Ukko. Mukaan: eväät, kynä, suurennuslasi. Oppaat: Satu Naumanen. Lisätiedot: Kolin luontokeskus Ukon asiakasneuvojat, p. 020 639 5654, ukko@metsa.fi

• •

Liperi Retkikohde: Päivilän luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Päivilän päärakennuksen piha (Päivilä-Leskelä 28). Retki-aika: klo 10– 13. Järjestäjä: Päivilän sanktuarin säätiö. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Janna Satri, p. 050 356 6012.

•

Nurmes Retkikohde: Nurmeksen vanhan kauppalan palosolat. Kokoontuminen: rukoushuoneen p-paikka (Kirkkokatu 11). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Ylä-Karjalan luonnonystävät. Oppaat: Marja-Liisa Rönkkö, Keijo Luoto. Mukaan: kynä. Lisätietoja: Hanna Harju, p. 050 522 1074.

•

POHJOIS-POHJANMAA Liminka Retkikohde: Alakestilän Arboretum. Kokoontuminen: Arboretum (Värminkoskentie 20). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Lakeuden Luonto ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Minna Tuomala. Lisätiedot: Riitta Kärki, riitta.karki@ liminka.fi

•

Oulainen Retkikohde: Irva. Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjasto. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Riku Rantala, p. 040 539 3287, riku. rantala@kotinet.com. Huom! Polkupyöräretki!

•

Oulu Retkikohde: Hiironen. Kokoontuminen: Urheilupuistontien eteläpään p-alue (agilitypaikan vieressä). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Oulun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot:

•

Kalle Hellström, p. 045 237 1125, kalle.hellstrom @iki.fi. Retkikohde: Kuivasojan varsi. Kokoontuminen: Talvikkipuiston p-paikka (Tervakukkatie 54). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Oulun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Saara Salmela, p. 040 542 4486. Retkikohde: Myllyojan varsi. Kokoontuminen: Myllyojan koulun piha (Karvarinaukio 15). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Oulun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Esko Saari, p. 040 735 9186. Retkikohde: Toppilansaari, Redinranta. Kokoontuminen: Pitkänmöljäntien länsipään p-alue. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Oulun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Merja Ylönen, p. 044 929 0550. Retkikohde: Tuiranpuisto. Kokoontuminen: Tuiran- ja Valtatien risteys. Retki-aika: klo 12– 14. Järjestäjä: Oulun luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Merikosken koulu. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat, lisätiedot: Hannu Karvonen, p. 045 131 2511. Opastus molemmilla kielillä.

• • • •

Raahe Retkikohde: Vihannin Läntisranta. Kokoontuminen: Raahen linja-autoasema. Retki-aika: klo 9.30–13. Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Jari Särkkä, Vuokko Moisala, Henri Silvola. Lisätiedot: Kauno Siltala, p. 050 574 2113.

•

POHJOIS-SAVO Iisalmi Retkikohde: Pitkäkoski, Hernejärvi. Kokoontuminen: Pitkäkosken laavu. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Hernejärven kyläyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Kirsi Myllynen, p. 050 321 2244.

•

Kaavi Retkikohde: Telkkämäki. Kokoontuminen: Telkkämäen kaskiperinnetila (Kaiturintie 419). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut. Oppaat: AnnaRiikka Ihantola, Arja Räsänen. Lisätiedot: Anna-Riikka Ihantola, p. 040 748 7664, annariikka.ihantola@metsa.fi.

•

Kuopio Retkikohde: Pilppa. Kokoontuminen: Pilpantie 161 (Hedelmätien päässä). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys. Yhteistyötahot: Kuopion kaupungin ympäristöpalvelut. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Helvi HeinonenTanski, p. 040 571 8562, helvi.heinonentanski@ uef.fi.

•

SATAKUNTA Eurajoki Retkikohde: Pinkjärven metsä. Kokoontuminen: Luontotalo Arkin edessä (Pohjoispuisto 7). Kuljetus tarvittaessa (klo 7.45) Noormarkun urheilukentän p-alueelta (Ruosniementie 3). Retki-aika: klo 8–13. Järjestäjä: Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri. Yhteistyötahot: Porin ympäristövirasto. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Esa Hankonen, Ilona Hankonen. Lisätiedot: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri/Risto Vilen ry, p. 044 021 1838. Huom! Retkelle otetaan max. 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ma 13.6. alkaen Porin kaupungin ympäristövirasto, os. Valtakatu 11, 28100 Pori, puh. (02) 621 1212.

•

Huittinen Retkikohde: Raijalanjärven lintutornin ympäristö. Kokoontuminen: Raijalanjärven lintutorni, Lauha. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Vuokko Viitamäki, p. 050 366 9384.

•

UUSIMAA Espoo Retkikohde: Espoon Pappilantien niitty. Paikka on Espyyn uuden projektin kohde, jota tullaan kunnostamaan pölyttäjähyönteisparatiisiksi. Kokoontuminen: klo 15 Espyyn toimiston pihapiirissä Pappilantie 5. Retki-aika: klo 15–17. Järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys Espyy. Mukaan: eväät, kasvio. Oppaat: Erkki Kaarnama, Pirjo Itkonen. Lisätiedot: Pirjo Itkonen, p. 050 407 8266, pirjo.itkonen@sll.fi Retkikohde: Hanikan luontopolku. Kokoontuminen: klo 13 Alakartanontien urheilukenttä Soukassa (kuljetus lähtöpaikalle) ja klo 13.15 lähtöpaikka: Suvisaarentien Uimarannan ja kuntoradan p-alue. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Soukka-seura ry. Mukaan: eväät, kasvio. Oppaat: Mattias Tolvanen, Jukka Kivi. Lisätiedot: Jukka Kivi, p. 040 057 8000, jukka. kivi@tietotori.fi Retkikohde: Laajalahden luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Villa Elfvikin luontotalon piha (Elfvikintie 4). Retki-aika: klo 10.30–12.30. Järjestäjä: Villa Elfvikin luontotalo/Espoon ympäristökeskus. Yhteistyötahot: Luonnonihme Ohjelmapalvelut Oy, Sami Halén. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Villa Elfvikin luontotalon asiakaspalvelu, p. 09 816 54400, villaefvik@espoo.fi, espoo.fi/villaelfvik.

•

Nilsiä Retkikohde: Huutavanholman lehtojensuojelualue. Kokoontuminen: Tahkolahden ppaikan metsänpuoleinen reuna. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Mauri Tiainen, p. 050 464 5458.

Hanko Retkikohde: Tulliniemi. Kokoontuminen: Vapaasatama, Hanko (Esplanaadi loppuun asti eli eteläpäähän, siitä radan yli, kokoontuminen p-paikalla). Retki-aika: klo 10–16. Järjestäjä: Raaseporin Luonto ja Ympäristö, Hangon ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Esko Vuorinen, Astrid Lindström. Lisätiedot: Esko Vuorinen, esko.vuorinen@gmail. com. Huom! Reitti melko vaikeakulkuinen. Karjaalta ja Tammisaaresta pääsee mukaan kimppakyydeillä. Opastus molemmilla kielillä.

Varkaus Retkikohde: Kämärin alue. Kokoontuminen: Kämärin jääurheilukeskuksen p-alue (Rehnströminkatu 10). Retki-aika: klo 9–11. Järjestäjä: Varkauden Luonnonystävät ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Karita Krooks, Hannu Räsänen, Liisa Tolvanen. Lisätiedot: Anne Törn-Laapio, p. 040 581 3581, anne.torn@ pp.inet.fi.

Helsinki Retkikohde: Pohjois-Haaga. Kokoontuminen: Alppiruusupuiston opastaulun luona (Laajasuontie). Retki-aika: klo 11–14. Mukaan: eväät, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Tarja Seppänen-Savela, tarja.seppanen-savela@live.fi. Retkikohde: Malmin lentoasema. Kokoontuminen: Malmin lentoaseman pyöreän raken-

•

• •

Hyvinkää Retkikohde: Sveitsinpuisto. Kokoontuminen: Sveitsin Majan p-paikka (Härkävehmaankatu 8). Retki-aika: klo 10–12.30. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: kynä. Oppaat: Arto Rantanen, Yrjö Ala-Paavola. Lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola, p. 040 847 4552, yrjo.ala-paavola@pp.inet.fi.

•

Järvenpää Retkikohde: Lemmenlaakso. Kokoontuminen: Järvenpää, Lemmenlaakson eteläpuolen p-paikka. Retki-aika: klo 14–17. Järjestäjä: Järvenpään ympäristöyhdistys ry. Yhteistyötahot: Suomen perhosseura. Mukaan: eväät. Oppaat: Seija Tulonen, Lassi Jalonen. Lisätiedot: Järvenpään ympäristöyhdistys ry, info@jympy.fi.

•

Kerava Retkikohde: Keinukallion urheilupuisto. Kokoontuminen: Keinukallion p-paikka (Keinukalliontie 42). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Leena ja Heikki Luoto. Lisätiedot: Tuula Miekkavaara, p. 09 242 0833, tuulamiek@hotmail.com.

•

Kirkkonummi Retkikohde: Ragvaldsin museoalue. Kokoontuminen: Ragvalds (Överbyntie 140). Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, Ragvalds. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Maaret Eloranta, Annika Eklund. Lisätiedot: Maaret Eloranta, p. 040 001 2872, maaret.eloranta @kirkkonummi.fi. Retkikohde: Kulttuurimaisemapyöräily (n. 9 km). Kokoontuminen: Masalan monitoimitalo (Sundsbergintie 1). Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Petra Vairimaa, petra.vairimaa@ kirkkonummi.fi. Huom! Ennakkoilmoittautuminen suotavaa, mutta ei pakollista: petra. vairimaa@kirkkonummi.fi.

•

Lohja Retkikohde: Lohjansaari. Kokoontuminen: Mailan makasiinin (kaksikerroksinen kivirakennus) terassi (Mailantie 109). Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Suomen Sammalseura ry. Mukaan: eväät, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Timo Koponen, p. 050 343 1380, timkop@dnainternet.net. Retkikohde: Sammatin kirkon ympäristö. Kokoontuminen: Lohjan kirkkokenttä (Sibeliuksenkatu) kimppakyydein. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät. Oppaat: Teuvo Järvenpää. Lisätiedot: Teuvo Järvenpää, p. 044 036 1135, Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550

• •

Mäntsälä Retkikohde: Ohkolan Öljymäki. Kokoontuminen: Ohkolantieltä poikkeavan Öljymäenkujan p-paikka. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Elina ja Matti Vuori. Lisätiedot: Elina Vuori, p. 040 040 0714, elina.vuori@pp1.inet.fi.

•

Porvoo Retkikohde: Bosgårdin kartano. Kokoontuminen: Bosgårdin kartano (Bosgård 67) (Bussikyydit Porvoon keskustasta ja Loviisasta, jos osallistujia on tarpeeksi). Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Itä-Uudenmaan luonnonja ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Jyrki Ikonen, p. 040 506 5279, sll. iuly@gmail.com.

•

Tasavallan presidentin tervehdys

”

Meidän suomalaisten on aina väliin vaikea muistaa sitä, että Suomen luonto on ainutlaatuinen. Arkipäiväiseksi muuttuvan lähimaiseman hienoutta ja yksityiskohtia sekä kausittaista vaihtelua ei aina osata arvostaa. Itselleni luonto tarjoaa jatkuvasti hämmästeltävää. Kylmän talven jälkeen mullasta versoo sinnikkäästi uutta elämää, sama maaperä antaa ravinnon niin erilaisille kasveille. Luonnonkukkien päivä on yksi mainio tapa tuoda esiin Suomen luonnon monipuolisuutta. Opastettujen kasviretkien avulla on mahdollista lisätä kasvintuntemustamme sekä houkutella uusia ihmisiä kasvinharrastuksen pariin. Tietoisuus ympäröivästä luonnostamme lisää myös tietoisuuttamme siitä, miten toimemme vaikuttavat luontoon. Tänä vuonna Luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina 19.6. Tuolloin eri puolilla Suomea tullaan järjestämään lähes 100 kasviretkeä. Tämän vuoden teemalajina on kulttuurin seuralainen, perinteikäs koiranputki. Koiranputken herkät, valkoiset kukat ilahduttavat teiden varsilla, pelloilla ja pihapiireissämme. Toivon, että Luonnonkukkien päivänä mahdollisimman moni tarttuu tilaisuuteen lähteä tutustumaan kesäisen luonnon ihmeisiin ja väriloistoon. Kukkien bongaamisen ei tarvitse myöskään jäädä tuohon yhteen kertaan – Suomen luonto tarjoaa meille ihmeitään keväästä syksyyn saakka. Luonnonkukkien bongaaminen on helppo aloittaa tutuilla kasveilla ja saapa tuosta mukavan yhteisen harrastuksen isommallekin perheelle – uuden oppiminen tuo onnistumisen iloa sekä lisää tiedonjanoa niin isoille kuin pienille. Toivotan kaikille vuoden 2016 Luonnonkukkien päivään osallistuville ja retkiä vapaaehtoisesti vetäville kasviharrastajille viihtyisiä hetkiä kukkien parissa!”

Tuusula Retkikohde: Lonkerikorven luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Nuppulinnan junaasema. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliitto Tuusulan yhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Tiina Järvenkylä, sll.tuusula@gmail.com. Huom! Maasto on hieman hankalakulkuinen.

•

VARSINAIS-SUOMI Kaarina Retkikohde: Vaarniemen lehto. Kokoontuminen: p-paikka Rauvolantien päässä juuri ennen vanhaa jäteveden puhdistamoa. Retkiaika: klo 10–12. Järjestäjä: Achilleus. Yhteistyötahot: Kaarinan Kaupungin Ympäristönsuojelu, Kaarina-Seura. Oppaat ja lisätiedot: Raija Salminen, p. 040 770 1865, raija.salminen @hotmail.com. Retkikohde: Rauhalinnan lehto. Kokoontuminen: Rauhalinnan kartano. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat: Markus Rantala, Lea Heinonen-Eerola. Lisätiedot: Tuuli Niemi, p. 044 500 5235, tuuli.niemi@gmail.com. Opastus molemmilla kielillä.

•

Lieto Retkikohde: Nautelankosken luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Nautelankosken museo, Lauri Nautelan museon piha (Nautelankoskentie 40). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Liedon museo. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Lea Kuusisto, Irmeli Teppo. Lisätiedot: Lea Kuusisto, p. 050 306 5143, kuusistolea@gmail.com. Huom! Retki ei sovi liikuntaesteisille.

Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Luonnonkukkien päivän suojelija 2016–2017

•

Mynämäki Retkikohde: Tursunperän Myllymäki. Kokoontuminen: Punainen vaja Asemantien ja Keskuskadun risteyksen lähellä. Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Pirjo Majuri, Minna Hautio. Lisätiedot: Pirjo Majuri, p. 040 587 1071.

•

Paimio Retkikohde: Paimionjokilaakso, Episi. Kokoontuminen: Kotimäentie 32. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Paimion kaupunki. Yhteistyötahot: MTK Paimio, Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys. Mukaan: saappaat. Oppaat: Eriika Lundström. Lisätiedot: Jaana Röytiö, p. 02 474 5290, jaana.roytio@paimio.fi. Huom! Ilmoittautuminen talkoisiin ja retkeen ei ole pakollista, mutta helpottaa järjestelyjä.

•

Pöytyä Retkikohde: Yläneenjoki. Kokoontuminen: Luontokapinetin piha (Hovilanmäentie 2). Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Pöytyä-Oripää 4H-yhdistys/ Luontokapinetti. Mukaan: eväät. Oppaat: Mika Lehto. Lisätiedot: Minna Lukkala, p. 040 721 9689, minna.lukkala@4h.fi.

•

Somero Retkikohde: Havuharju ja Paimionjoen Ha-

•

vulahden ranta. Kokoontuminen: Havuharjun lipunmyyntikojun edusta pysäköintikentän reuna. Retki-aika: klo 10–12.30. Järjestäjä: Kansalaisten kasvilenkkiyhdistys ry. Yhteistyötahot: Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Antti Aaltonen, plantwalker@hotmail.fi. Turku Retkikohde: Ruissalo, Saaroniemi. Kokoontuminen: Saaroniemen uimarannan p-paikka (Saarontie 25). Retki-aika: klo 11–14. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Eino Kokkonen, ernesti67@gmail.com. Retkikohde: Iso-Heikkilä. Kokoontuminen: Puistossa Iso-Heikkiläntien suuren liikenneympyrän keskellä. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Turun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Maria Louna-Korteniemi, Jussi Lampinen. Lisätiedot: Maria Louna-Korteniemi, p. 044 591 2841, amlouna@gmail.com.

• •

Kesällä 2016 järjestettävät muut luonnonkukkaretket ETELÄ-HÄME Lahti Retkikohde: Sylvö, Uusikylä. Kokoontuminen: Sylvöjärven uimaranta (Kuoppalantie 44). Retki-aika: la 18.6. klo 11–14. Järjestäjä: Lahden kaupungin ympäristöpaja. Mukaan: saappaat.

•

Tasavallan presidentin kanslia

nuksen piha. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Mirja Reijonen, Christina Lindén. Lisätiedot: Mirja Reijonen, p. 050 1420, mirja.reijonen @kolumbus.fi, Marja Rintala, helsy@sll.fi, p. 050 301 1633. Opastus molemmilla kielillä.

Oppaat ja lisätiedot: Tiina Santala, p. 044 769 8686, tiina.santala@lahti.fi.

ETELÄ-SAVO Heinävesi Retkikohde: Valamon luostari. Kokoontuminen: Valamon luostarin vastaanottorakennuksen edessä, Agoralla. Retki-aika: su 3.7. klo 14–17. Järjestäjä: Valamon luostari ja Valamon opisto. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Leena Pulkkinen, Erkki Vesterinen. Lisätiedot: Erkki Vesterinen, p. 040 547 3898

•

POHJOIS-SAVO Iisalmi Retkikohde: Ukonmäki. Kokoontuminen: Iisalmen luontomuseon edusta, Iisalmen kulttuurikeskuksen pohjois-puolisella ovella. Retki-aika: su 10.7. klo 12–16. Järjestäjä: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys / kasvijaosto. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Matti Tallgren, Eini Tallgren. Lisätiedot: Matti Tallgren, p. 017 822 808, matti.tallgren@meili.fi.

•

Rautalampi Retkikohde: Laakkolan niitty. Kokoontuminen: Laakkolan p-paikka. Retki-aika: la 9.7. klo 10–12. Järjestäjä: Sisä-Savon luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Rautalammin seurakunta. Mukaan: saappaat. Oppaat: Jorma Knuutinen, Eila Karki, Risto Lindholm. Lisätiedot: Risto Palokangas, p. 040 510 3260.

•

Katse koiranputkeen

Koiranputki on Luonnonkukkien päivän teemalaji. Valkohuntuinen tienvarsien koristaja on erinomaista silmänruokaa, ja toisin kuin myrkyllisiä sukulaisia, koiranputkea voi sujauttaa myös salaattikulhoon. Teksti ja kuvat Seppo Parkkinen Kuvituskuvat Jari Kostet

uonnonkukkien päivän teemalajiksi haluttiin valita kasvi, joka on yleinen koko maassa ja kukkii kesäkuun puolivälissä, eli Luonnonkukkien päivän aikaan. Plussaa saivat teemakasviehdokkaat, joita pystyy tavalla tai toisella hyödyntämään ja joilla on merkitystä luonnontaloudessa. ”Ei ollut aivan helppoa löytää kaikki nuo kriteerit täyttävää lajia, mutta löytyihän se, ja hyvin onnistunut valinta koiranputki onkin”, Luonnonkukkien päivän ohjausryhmän jäsen, emeritusprofessori Pertti Uotila kertoo. Suomalaisena alkuperäislajina koiranputkea kasvaa ainakin maamme lounaisosien lehdoissa ja Lapissa – ehkä muuallakin. Ihmisen mukana laji on kuitenkin levinnyt tehokkaasti koko maahan. ”Ulkoasultaan alkuperäisiä ja tulokaskoiranputkia on mahdoton erottaa toisistaan, ja geneettistä analyysiä eri kantojen suhteiden selvittämiseksi ei ole tehty”, Uotila täsmentää.

suista ja makeaa mettä. Kukinnoista saa myös keltaista väriainetta, jota voi käyttää värjäämiseen. Ja ontoista varsista on pätkitty aikojen saatossa lukemattomia hernepyssyjäkin.

Koirasta karhuun Kaunis ja monikäyttöinen Nykyään koiranputki on Suomen yleisin putkikasvi, ja se suosii nimenomaan ihmisen läheisyyttä: pihat, tienpientareet ja muut ihmisen muokkaamat alueet ovat alkukesällä valkoisenaan vieri vieressä kasvavien koiranputkien kukkahuntuja. Koiranputki valtaa myös entiset laidunmaat. Tällaisilla paikoilla näky on vaikuttava, kun valkoinen kukkameri ulottuu silmänkantamattomiin. Varjopuolena koiranputken kauneudelle on se, että kaikki muu kasvillisuus tukahtuu putken runsauden alle. Koiranputkien runsaus tarkoittaa kuitenkin sitä, etteivät salaattiainekset lopu ihan heti kesken: koiranputken lehtiä voi nimittäin alkukesällä panna salaatin joukkoon ja maavarttakin voi napostella. ”Katselin juuri mökkipihalla, että koiranputket, vuohenputket ja voikukat näyttävät olevan parhaimmillaan. Niinpä käyn keräämässä niitä salaatiksi”, Uotila tuumaa. Myös kukkakärpäset, kimalaiset, kovakuoriaiset ja pistiäiset hakeutuvat mielellään aterioimaan koiranputken kukintoihin, jotka erittävät hyväntuok-

Kun maisema kukkii valkoisena, niin onko se kaikki juuri koiranputkea? Ei toki. Suomessa on noin 40 luonnonvaraista putkikasvilajia, mutta vain vajaa kymmenen niistä on yleisiä. Yksi yleinen ja hyvin tunnettu putkikasvi on vuohenputki. Ihmisen suhtautuminen siihen on kaksijakoista. Laji tiedetään erinomaiseksi salaattikasviksi. Jo Elias Lönnrot luonnehti vuohenputkea ”lehdet keväällä hyvät kaaliksi ja pinatiksi kelvollisia”. Vuohenputkea on myös kasvatettu salaattikasviksi. Sen tieteellinen lajinimi podagraria viittaa kreikan kihtiä tarkoittavaan sanaan. Sitä onkin käytetty kihtilääkkeenä. Miksi sitten puutarhurit vihaavat vuohenputkea? Sen kasvutavan vuoksi. Vuohenputki valtaa tilaisuuden tullen puutarhamaan pitkien, vaakasuorien maavarsiensa avulla. Kasvien leveäliuskaiset lehdet muodostavat niin tiiviin katoksen, että sen alle jäävälle kasvillisuudelle ei yllä valoa. Vuohenputken voi saada kuriin vain säännöllisellä niittämisellä. Koiranputkea suurempi karhunputki on sukulaisensa tapaan hyönteisten, monien perhostenkin, suosiossa. Se on yleinen lehdoissa, korvissa, rannoilla ja pientareilla. Suoputken lehtiä taas syövät ritariper-

Karhunputken kukinnolla ruokailevat sovussa kimalaiskuoriainen, loiskärpänen ja loiskimalainen.

Mitä olisi kesäillan maisema ilman koiranputkien kukintaa?

Niittyhopeatäplä viihtyy koiranputken kukinnolla.

NÄIN EROTAT KOIRANPUTKEN MYRKYLLISESTÄ MYRKKYKEISOSTA Kukinto: Laakeahko, ei puolipallomainen.

Kukinto: Suuri, puolipallomainen.

Elinympäristö: Pihoilla, tienpientareilla, niityillä, vanhoilla laidunmailla, useimmiten ihmisen muokkaamissa ympäristöissä.

Elinympäristö: Aina veden äärellä tai vedessä, monesti suurina kasvustoina.

Lehdet: Kolminkertaisesti parilehdykkäisinä näyttävät paljon hennommilta ja hienopiirteisimmiltä kuin myrkkykeison lehdet.

Lehdet: Leveät, sahalaitaiset lehtiliuskat.

Huom. Toisen myrkkyputken, myrkkykatkon, tunnistaa punatäpläisestä varresta ja pahasta hajusta.

Myrkkykeiso (Cicuta virosa)

Koiranputki (Anthriscus sylvestris)

hosen toukat. Nimensä mukaisesti se kasvaa soilla ja märillä mailla. Monia putkikasveja arvostetaan mauste- ja juureskasveina. Sellaisia ovat vaikkapa tilli, persilja, kumina, selleri ja porkkana. Ulkonäöltään yhtenäinen ryhmä on muilta ominaisuuksiltaan varsin monimuotoinen.

Varo myrkkyputkia Putkikasveissa on myös muutamia myrkyllisiä lajeja. Pihoilla ja kaatopaikoilla kasvavat myrkkykatko ja hukanputki muistuttavat koiranputkea, mutta ovat

onneksi harvinaisia. Myrkkykatkon voi tunnistaa punatäpläisestä varresta. Vielä selvemmin lajin paljastaa paha haju, jossa on kissanpissan pistävyyttä. Myös hukanputki on myrkkykatkon tavoin pahanhajuinen. Myrkkykeiso ja jättiputki ovat sen sijaan hyvin kookkaiksi kasvavia myrkkyputkia. Myrkkykeiso on helppo tuntea kasvupaikastaan: se kasvaa järvien ja muiden vesien rannoilla, usein matalassa rantavedessä joskus suurinakin kasvustoina. Myrkkykeison lehtiliuskat ovat leveät ja sahalaitaiset ja kukinto suuri ja puolipallomainen. Etenkin kasvin lokeroinen juurakko on tappavan myrkyllinen.

Jättiputkia on tuotu Aasiasta koristekasveiksi pihoille, joilta se on levinnyt luontoon. Jättiputket voivat kasvaa jopa yli nelimetrisiksi, ja ne luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Kasvin koskettaminen aiheuttaa palovamman kaltaisen iho-oireen. Jo putken lähellä oleskelu voi olla vaarallista. Putket on siis syytä opetella tuntemaan niin, ettei vahingossakaan sekoita syötäviä myrkyllisiin. Onneksi koiranputki on yleisin ja runsaimpana esiintyvä putkilajimme. Se on ansainnut paikkansa vuoden 2016 Luonnonkukkien päivän lajina. Lisätietoa: //sll.fi/luonnonkukat//

Luonnonsuojelija 2/2016

Kuopiossa on puolustettu luontoa jo 120 vuotta Suomen vanhin luonnonsuojeluyhdistys, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys täyttää 120 vuotta. Vaikka ajat muuttuvat, retkeily ja luontorakkaus pysyvät. Teksti Marianne Rekola Kuvat KLYYn arkisto, Kaarina Heiskanen

lettiin vuotta 1896. Suomi valmistautui itsenäisyyteen ja kaikki mikä korosti isänmaan ja suomalaisuuden merkitystä oli kovassa nosteessa. Kuopioon oli kertynyt sivistyneistöä, joka oli luonnosta innoissaan: Wrightin maalariveljekset tekivät Suomen ensimmäiset lintuluettelot, luonnontieteiden lehtori Westerlund oli naimisissa Minna Canthin tyttären kanssa, ja kuopiolaislähtöinen luonnontieteilijä AJ Mela puuhaili Helsinkiin biologian Vanamo-seuraa. ”Kyllä Kuopioon kannattaa luonnonsuojeluyhdistys perustaa”, kannustivat Melan kaltaiset kummisedät Helsingistä käsin. Niin Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys eli KLYY perustettiin 16.12.1896, ja toiminta lähti heti täydellä tohinalla käyntiin. ”Jo seuraavana vuonna eräs puuhamies lahjoitti täytettyjä pöllöjä Kuopion luonnontieteellisen museon siemeneksi ja Kuopiossa alettiin miettiä, min-

ne museo voitaisiin perustaa”, KLYYn taloudenhoitaja Pekka Tenhunen kertoo. Ensivuosina KLYYn toiminta oli herraskaista, ja retkien päätavoitteena oli museokokoelman kartuttaminen. 1900-luvun alussa luontoinnostus alkoi kuitenkin levitä myös tavallisen kansan keskuuteen. ”Markkinapäivinä kansalaiset tulivat ihmettelemään museota ja toivat museoherroille tunnistettavaksi ampumiaan eläimiä. Näin kokoelma laajeni entisestään”, Tenhunen tietää.

Erilaisia aikoja Tenhunen itse on kuulunut KLYYhyn liki puolet yhdistyksen eliniästä, eli 1960-luvulta asti. Aluksi hän kuului Nuorten luonnonystävien jaostoon, jonka toiminta oli virkeää ja perinteistä. ”Prässäsimme retkillä löytämiämme kasveja, mutta hiljalleen alettiin puhua myös saasteista ja ympäristön tuhoutumisesta. Nuorina ihmisinä tar-

tuimme näihin aiheisiin ja kävimme Helsingissä mielenosoituksissa, mitä vanha polvi, joka istui museossa laittamassa kokoelmia kohdilleen, ei ymmärtänyt.” Nyt, toukokuussa 2016, KLYY on 1500 jäsenen kansalaisjärjestö. Historiaa vaalitaan esimerkiksi luonnontutkimusta rahoittamalla, mutta muuten KLYY on melko samanlainen Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys kuin muutkin. ”Retkeilemme paljon ja otamme kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, kuten Puijon asioihin. Haasteemme on, miten opimme toimimaan monikanavaisessa tietoyhteiskunnassa ja saamme nuoria mukaan toimintaan. Tarvitsemme nuoria, koska minä en ole se, joka pystyy ottamaan vaikkapa somen haltuun”, Tenhunen miettii. Tutustu yhdistykseen ja lähde mukaan toimintaan: //sll.fi/pohjois-savo/klyy// //facebook.com/KLYYry//

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. (09) 228 08 224, toimisto@sll.fi, muiden työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Seuraa: sll.fi, Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median kanavat: sll.fi/some Jäsenpalvelu: sll.fi/asiakaspalvelu Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Rautavuoren niittytapahtuma 26.7. klo 10–13. Koko perheen niittytapahtuman teemana ovat luonnonarvot ja elämykset. Paikalla luonnontuntijoita ja sään salliessa nuotiopuffetti: pannukahvia, lettuja, makkaraa. Järjestetään yhdessä Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Lisätietoja: Karri Jutila, p. 050 5768 953. Luontoilta Vihavuodenkoskella 20.8. klo 19–23. Paikka: Hämeenlinna, Hauho, Vihavuodenkoski (Vihavuodentie 355). Järjestetään yhdessä Vihavuosi-yhdistyksen kanssa. Asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin: kuvat ja

•

näytteet myös tervetulleita. Luontoillan jälkeen illan pimennyttyä järjestetään koskimaisemissa lepakkokävely. Lepakkotakuu: kuullaan ja nähdään useampi laji! Lisätietoja: Karri Jutila, p. 050 5768 953. Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Hämeenlinnan yökävely 5.6. 22.45–1.25. Kuunnellaan yölaulajalintuja ja lepakoita sekä bongataan siruetanoita. Lähtöpaikkana rautatieaseman katsura (pohjoispääty), josta lähdetään kiertämään Asemantaustaa, Varikonniemeä ja Luukkaanlahtea. Pikkukengillä pärjää. Lisätietoja: Karri Jutila, p. 050 5768 953. Mahdollisuuksien tori 11.6. klo 10–14 Hämeenlinnan kauppatorilla. Luontojärjestöt osallistuvat toritapahtumaan, tervetuloa! Torilavalla myös PopUp-luontoraati, jossa asiantuntijat vastaavat yleisökysymyksiin. Lisätietoja: Karri Jutila, p. 050 5768 953. Rautavuoren niittytapahtuma 26.7. klo 10–13. Ks. Etelä-Hämeen piiri. Luontoilta Vihavuodenkoskella 20.8. klo 19–23. Ks. Etelä-Hämeen piiri.

• • • •

Janakkalan luonto ja ympäristö: Lasten Luontotapahtuma 11.6. Janakkalan Tarinmaalla Laurinmäen museoalueella (Hakoistentie 371). Samaan aikaan Janakkalan kunnan 150-vuotistapahtuma Keltaisella talolla. Jos haluat olla mukana lastentapahtuman järjestelyissä (käytännön järjestelyjä tarjolla), niin

•

ota yhteyttä Johanna Sahilaan, p. 040 553 3743. Tarinmaan luontopolun ja Räikälän niityn hoitotalkoot 12.6. klo 10–14. Kokoontuminen entisen Laurinkievarin kentällä. Yhdistys tuo paikalle työvälineet. Talkoiden jälkeen mahdollisuus kahvisteluun ja makkaran paistoon nuotiolla Laurinkievarin kentällä ja tutustumiseen mm. luontopolun varren uuteen laavuun, jonka Tarinmaan Seudun kyläyhdistys ry. on rakentanut luontopolun uuden osuuden varteen. Lisätietoja: Ari Lehtinen, p. 0400 599 623. Retki Kokkolaan Tankarin majakkasaarelle 15.6.–18.6. Toteutetaan yhdessä KantaHämeen lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Paluumatkan aluksi lauantaina tutustutaan myös Kokkolan Wanhaan kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaaseen kaupunginosaan. Lisätietoja: Ari Lehtinen, p. 0400 599 623, ari.lehtinen12@gmail.com.

•

Salpausselän luonnonystävät: Maailman ympäristöpäivän retki Porvoonjoelle 5.6. klo 10.30–15. Lähtö Sylviakodin parkkipaikalta klo 11. Kimppakyyti Hollolan yläkoulun pihalta klo 10.30. Yhteyshenkilö Petri Honkanen, p. 041 593 420. Merrasjärven ympärikävely Suomen luonnon päivänä 27.8. klo 11–15. Lähtö klo 11 Merrasjärven uimarannan kioskilta. Yhteyshenkilö Petri Honkanen: p. 041 593 420.

• •

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Laura Blomqvist, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Yölaulajaretki 8.6. klo 9–12. Kesäyö on täynnä ääniä. Fillari alle ja matkaan! Retki tehdään kanavan maisemissa, lähtö Lauritsalan uimahallin parkkipaikalta. Avoimen linturetken järjestää Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys. Lisätietoja: Juha Juuti, p. 0500 221 213. Yölaulajaretki Siikalahden lintujärvelle pe 10.6. klo 20–03. Paikka on kuuluisa yölaulajien konsertista. Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta kimppakyydein klo 20. Omilla kyydeillä kulkevat voivat ajaa suoraan Siikalahdelle, jossa tavataan n. klo 21. Yö vietetään lintuja katsellen ja kuunnellen. Välillä syödään omia eväitä. Takaisin tullaan aamuyön tunteina. Retki on kaikille avoin. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 364 3693. Järj. yhdessä EteläKarjalan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Kasvi- ja perhosretki Tikan niityille su 10.7. klo 10–13. Yhdistyksen hoitoniittyjen kasvillisuuteen ja perhoslajistoon tutustutaan kesän parhaimpaan perhosaikaan. Välillä syödään omia eväitä. Lähtö kimppakyydein Imatran uimahallin parkkipaikalta klo 10. Niityt

•

Luonnonsuojelija 2/2016

Juhlan aika – Onnea KLYY! Vuonna 1911 KLYY retkeili herraskaisemmin kuin vuonna 2016.

120-vuotiaan Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen eli KLYYn pyöreitä vuosia juhlitaan monin tavoin. Pukujuhlaa KLYY ei järjestä, sillä 120-vuotias yhdistys voi ottaa jo vähän rennommin.

Kuopio

• Puijolla järjestettiin keväällä lasten lumikenkävaellus.

Vahvasti tapahtumaorganisoinnissa ja tiedotuksessa mukana oleva Matti Aalto korostaa yhteistyön vaikutusta tuloksellisuuteen. Muiden luontojärjestöjen lisäksi yhteistyökumppaneita ovat olleet esimerkiksi Keuruun kaupunki, ELY-keskus, paikallislehti ja UPM. Kelyläiset ovat pitkään olleet kantava voima Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin työssä ja aktiivisia myös valtakunnallisessa vaikuttamisessa.

• Kuopiossa on ollut nähtävillä Eläköön Puijo! -kuvanäyttely. • Finlandia-ehdokkaanakin ollut kirjailija Sirpa Kähkönen

johdattaa luonnon ystävät kesäkuussa niihin Puijon paikkoihin, joita hän mainitsee kirjoissaan.

• Toukokuussa KLYY teki synttäriretken Korkeakosken luonnonsuojelualueelle.

• Perustamispäivänä 16.12. juodaan synttäriglögit Kuopion torilla.

"Toukokuinen retki Korkeakoskelle oli syntymäpäiväjuhlamme. Yleensä retkille on 30 lähtijää, mutta nyt niitä oli 130. Söimme kakkua, ripustimme linnunpönttöjä ja nautimme olosta omilla mailla."

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat ovat Ruokolahden Rautialassa (Rautialantie 279). Lisätietoja: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi, p. 050 3643 693. Pellisenrannan niitto- ja haravointitalkoot ti 2.8. klo 17–19. Mm. mäkitervakkoa, päiväkakkaraa ja metsäapilaa kasvavaa ketorinnettä on hoidettu jo 25 vuoden ajan. Omia haravoita ja eväitä voi tuoda mukana. Osa kasvillisuudesta on kaadettu jo aikaisemmin niittokoneella. Järjestetään yhdessä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin kanssa. Lisätietoja: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia. fi, p. 050 3643 693.

•

Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Linnoituksen kasviretki 16.6. klo 18–20. Yli 20 vuotta yhtäjaksoisesti jatkunut perinneretki suuntautuu taas Linnoituksen historiallisille valleille. Lähtö Saimaan luonnonsuojelukeskuksen edestä. Toivottavasti kaupunki on jättänyt valleille kukkia ja itäisiä tulokkaita retkeläisten ihasteltavaksi! Lisätietoja: Kimmo Saarinen, ksaarin@hotmail.com, p. 041 463 1737. Anolan kedon hoitotalkoot 15.8. klo 17–20. Niittoa ja haravointia hienolla ketoalueella lähellä Joutsenon keskustaajamaa. Paahteisen kedon tunnuslajeihin kuuluvat mm. mäkitervakko ja ketoneilikka, perhosista ruusuruohokiitäjä. Edellisvuonna löydettiin nokkosvieras, omalaatuinen loiskasvi! Ajo-ohje: n. 5 km Joutsenon kirkonkylältä etelään, käännös Penttiläntieltä oikealle Anolantielle. Navigaattoriin

•

osoite Anolantie 60. Keto on aivan tien varressa. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 041 4631 737. Riihilahden niitto- ja haravointitalkoot 20.8. klo 11–15. Luonnonperintösäätiön tiluksilla on aika kurittaa rehevöitynyttä kasvillisuutta ja aukaista maaperän siemenpankin talletuksia. Tarjolla myös heinäseipäiden täyttöä – edellisvuonna niitä saatiin pystyyn lähes 30! Ajoohje: Kaukaan tehtaiden ohi Hyötiönsaareen ja Vehkataipaleen suuntaan, käännös vasemmalle Riihilahdentielle ja sitä loppuun. Matkaa Hyötiöstä reilu 10 km. Mukaan omat eväät, samoin viikatteita ja haravia (hara parempi kuin harava!). Tarjolla toki mm. kahvia ja pullaa. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 041 4631 737.

•

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Anna Immonen, p. 045 644 4733, kainuu@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Kainuun luonnonsuojelupiiri, twitter.com/SLL_Kainuu

•

Kainuun Luonto 1/2016 -lehti ilmestyy toukokuun lopussa! Luvassa ajankohtaisia

luonnonja ympäristönsuojelun aiheita, kirjavinkkejä, luontokokemuksia sekä juttukooste kainuulaisesta lähiruoasta. Lehti myös osoitteessa: sll.fi/kainuu/kainuun-luonto. Lentua-Seura: Suomen Luonnon päivä 27.8. Tarkempi aika ja kohde varmentuu lähempänä. Paikka: Lähtö Kuhmon linjaa-autoasemalta. Yhteyshenkilö: Sabrina Logeais. Järjestään yhdessä Luontokeskus Petolan kanssa.

•

KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jämsänseudun Luonnonystävät: Yhdistys mukana Yritetään yhdessä -messuilla Jämsässä 28.5.16 klo 9–14. Esittelemme omaa ja Luonnonsuojeluliiton toimintaa. Tervetuloa tutustumaan! Paikkana on Jämsän lukio (Keskuskatu 16). Lisätietoja: sarijussila15@gmail.com, p. 0400 769 461 Retki Liekokorpeen ja Sinivuoren luonnonpuistoon 5.6. klo 10–15. Retki Hiukkaan kylään Länkipohjaan tutustumaan Liekokorven luonnonsuojelualueeseen. Samalla käymme kuuntelemassa Sinivuoren luonnonpuiston alueella alkukesän lintukonserttia. Retki sopii kaiken ikäisille. Omat eväät ja sään mukainen

• •

varustus. Kimppakyyti: Jämsänkosken Neste klo 10, Jämsän S-Market klo 10.15. Ilmoittauduthan: luonnonystavat.jamsa@gmail.com tai p. 040 827 8860 (Jorma Ahola) viim. 31.5. ja kerrot samalla mahdollisesta kyytitarpeestasi. Kimppakyytimaksu 4 e/hlö. Lintuoppaanamme toimii Jirka Lahtinen. Niittotalkoot Kinulassa, Jämsänkoskella 14.6. klo 16–19. Niitty sijaitsee Tiilikantien ja Isännöitsijänsillan kävelytien risteysalueella. Mukaan sään mukainen varustus ja työhanskat. Jos sinulla on viikate tai hanko, ota mukaan. Mahdollisuus tutustua kasveihin. Tarkoitus niittää lupiinia, joka on vieraskasvilaji ja joka estää matalampien niittykasvien kasvua. Iltaan mahtuu niittoa, niittojätteen keruuta, tarjolls pientä evästä. Ilmoittaudu: sarijussila15@ gmail.com, p. 0400 769 461. Retki Kelventeen saaren hiekkarannoille Päijänteen kansallispuistoon 6.8. klo 9–19. Keskivaativan polun (n. 9 km) kulkemiseen menee 3–4 tuntia. Korkeusvaihtelut ja kivikkoinen polku hidastavat paikoin. Reitin voi myös sauvakävellä. Matkalla on useita taukopaikkoja tulentekomahdollisuuksineen. Aikataulu: lähtö Neste Jämsänkoski klo 9 Kelvenne, Jämsä S-Market 9.15. Padasjoelta matka jatkuu M/S Elbatar-laivalla Kelventeelle. Paluu Jämsän seudulle noin klo 19. Omat eväät ja sään mukainen varustus. Varaathan päivän jo kalenteristasi. Retken hinta on 40 € (sis. bussikuljetuksen ja laivamatkan). Maksathan viim. 31.7. matkan Jämsänseudun Luonnonystävät ry:n tilille

•

Luonnonsuojelija 2/2016

•Tapahtumat Fi06 1219 3006 1010 25 käyttäen viitettä 7171. Ilmoittautumiset viime 31.7.: Minna Harju, p. 045 674 7722 miel. klo 16 jälkeen tai luonnonystavat. jamsa@gmail.com. Tampin kierros Petäjävedellä Suomen luonnon päivänä 27.8. klo 10–15. Tervetuloa! Luontopolulla voi kokea luonnonrauhaa, erämaatunnelmia sekä kiireettömiä hetkiä Teerijärvensuon luonnonsuojelualueella. Helppokulkuista kangasmaastoa ja soilla pitkospuut, pituus 3 km. Opastauluissa kerrotaan alueen luonnosta sekä riistan- ja metsänhoidosta. Taukopaikka sijaitsee Teerijärven rannalla, noin puolivälissä polkua. Retki sopii kaiken ikäisille. Omat eväät ja sään mukainen varustus. Kimppakyyti: Jämsän S-Market klo 10, Jämsänkosken Neste klo 10.5. Paluuaika arviolta klo 15. Ilmoittaudu: luonnonystavat.jamsa@gmail. com tai Lasse Oksanen, p. 040 724 8857 viim. 24.8. ja kerro samalla mahdollisesta kyytitarpeestasi. Kimppakyytimaksu 4 e/hlö.

•

Keurusseudun luonnonystävät: Jollei toisin mainita retkillä lähtö kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta ja lisätiedot Jouko Pihlaiselta: jouko.pihlainen@ suomi24.fi, p. 040 843 1709.

• • •

Lähiluontoretki Varissaaren metsään 27.5. klo 18–20.30. Yölaulajalinturetki 3.6. klo 23–1.30. Kesäyönretki Koivumäen Korkeimmanvuorelle 30.6. klo 20–01. Uinti ja makkaran paisto Iso Kivijärvellä. Lasten luontoleiri 8.7.–11.7. Leiri alakouluikäisille (s. 2003–2008) Riihon leirikeskuksessa. Lisätietoja: Henna Soini, hennasoini@msn. com, p. 050 402 1471. Kesäretki Selkämeren kansallispuistoon Kustavin Isokariin 9.7. klo 6–18. Majakka ja riskilät odottavat. Linja-autolla omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Haapamäen Suojalta tai myöhemmin matkan varrelta voi tulla kyytiin. Perhosretki Haapamäen perinteiselle perhoslaskentareitille 10.7. klo 12–15.30. Kyyti linjaautoasemalta klo 12. Luonnonkukkaretki 13.7. klo 18–20. Luontoilta kotiseutumuseolla 19.7. klo 16–20. Paikalliset asiantuntijat vastaavat paikallisiin luontokysymyksiin. Suon ennallistamistalkoot Multian Köpinnevalla 30.7. klo 8–16.30. Osa Freshabit Life IP-hanketta, yhteistyössä UPM:n kanssa. Lisätietoja: Matti Aalto, aallonmatti@hotmail.com, p. 040 574 3645. Suon ennallistamistalkoot Pihlajavedellä 20.8. klo 8 – 21.8. klo 16. Järjestetään yhteistyössä UPM:n kanssa osana Freshabit Life IP -hanketta. Lisätietoja: Matti Aalto, aallonmatti@hotmail.com, p. 040 574 3645. Lepakkoretki Haapamäen Kaijankoskelle 27.8. klo 22–24. Katselemme joella lenteleviä vesisiippoja ja kuuntelemme lepakkojen ääniä detektorilla.

• • • • • • • •

Petäjäveden luonto: Retki Pyhä-Häkin kansallispuistoon la 18.6. Lähtö Srk-talon pihasta bussilla klo 9. Omat eväät, makkaranpaistomahdollisuus. Soveltuu kaiken kuntoisille. 5 € / aikuinen, lapset ilmaiseksi.

•

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalon luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke klo 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso Kaakkois-Kymen Luonto: Suomen luonnon päivän retki Rajasuolle 27.8. Ks. Meri-Kymen Luonto.

•

Meri-Kymen Luonto: Big Jump puhtaan luonnon puolesta 10.7 Klo 15. Vastuuhenkilö: Erja Noroviita. Lepakkojen yö Kymenlinnassa 20.8. klo 21. Havaitaanko pohjanlepakoita ja vesisiippoja Kyminlinnassa? Lepakkoretkelle voi osallistua maksamalla osallistumismaksun 10 € / 5 € (SLL jäsen). Lisätietoa: Elina Miettinen, p. 040 7565 326. Kymijokipäivänä 6.8. vallivaellus Kyminlinnassa. Lisätietoa: Risto Hamari, p. 040 8322 121. Hinkabölen ketotalkoot 13.8 klo 10. Järj. Munapirtin saaren kyläyhdistys sekä Ragnar Öst. Suomen luonnon päivän retki Rajasuolle 27.8. klo 10 ABC Amiraalin parkkipaikalla, Eväät mukaan! Järjestetään yhdessä Kaakkoiskymen luonnon kanssa. Lisätietoa: ruiskaunokit@gmail.com.

• • • •

•

Keskiyön vaellus Sodankylän Viiankiaavalle Sodankylän elokuvajuhlien aikaan 18.6. klo 20.30–00.30. Ilmainen linja-autokuljetus Sodankylän linja-autoasemalta lähtee klo 20.30. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä. Lähtö takaisin Viiankiaavan parkkipaikalta n. klo 24 ja perillä Sodankylässä n. klo 00.30. Kierrettävänä lyhyt 3,7 km ja pitkä reitti 7,1 km. Reiteillä on pitkospuut, joten kuivin jaloin selviää. Viiankijärven (1,9 km parkkipaikalta) kodalla tarjotaan nokipannukahvit, teetä, mehua, pullaa ja makkaraa (myös vegaanimakkaraa). Tervetuloa! Lisätietoja: Tarja Pasma, lappi@sll.fi, p. 040 823 2443. Kittilän Särestöniemen museon perinnemaiseman niittotalkoot 5.8. klo 11–6.8. klo 15. Talkoolaisille tarjotaan ruokailu sekä majoitus ja sauna Kaukosen kylätalolla sekä sunnuntaina ilmainen opastuskierros Reidar Särestöniemen taiteeseen ja museoalueeseen. Lisätietoa taiteilija Reidar Särestöniemen museosta: sarestoniemenmuseo.fi. Paikka: Rovaniemeltä 136 km pohjoiseen, ennen Kaukosen siltaa opaste oikealle. Ilmoittaudu Tarja Pasmalle, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi (lomalla 23.6.–17.7.).

•

Inarin Luonnonystävät: Kesäretki Norjaan 23.–25.6. Lähtö Ivalosta to klo 18 ja kohteina Vadsön ja Vardön lintuja luontokohteet. Ilm. ja tiedustelut klo 17 jälkeen Maire Puikko, p. 040 820 3313, paikkoja rajoitetusti.

Pohjois-Kymen Luonto: Lisää toimintaa nettisivuilla: sll.fi/pohjoiskymenluonto, lisätietoa tapahtumista: pohjoiskymenluonto@gmail.com

Rovaniemen Luonto: Tarkemmat tiedot retkistä löytyy Facebooksivulta ja UusiRovaniemi-lehdestä. Tiedusteluihin vastaa myös pj Sari Hänninen, p. 040 873 7986.

•

Siivouspäivänä 28.5. kirppikset levittäytyvät taas pihoille ja kaduille. Facebook.com/ siivouspaiva Ympäristöpäivä su 5.6. Tarkempia tietoja myöhemmin. Puistokävely Jaakonpuistossa 12.6. Lähtö klo 12 Liikennepuiston kohdalta. Oppaana Jukka Pehkonen. Järjestetään yhdessä Dendrologian seuran Kouvolan kerhon kanssa. Jäsenilta 14.6. klo 17– 19 Vaahteratalon Luontopuodilla museokorttelissa (Varuskuntakatu 8, Kouvola). Tervetuloa iltakahville tai -teelle! Lisätietoja: p. 040 463 8941. Hietaneilikkaretki Mielakassa 26.6. Lähtö klo 12 Riihitien päästä. Opas: Jukka Pehkonen. Kymijokipäivänä 6.8. tapahtumia. Jäsenilta 9.8. klo 17–19. Vaahteratalon Luontopuodilla (Varuskuntakatu 8, Kouvola) museokorttelissa. Kesätauon jälkeen suunnitellaan tulevia tapahtumia ja keskustellaan luontoasioista. Tervetuloa! Tarjolla kahvia, teetä ja pientä iltapalaa. Taiteiden yö 19.8. klo 16–22. Museokorttelissa Vaahteratalon Luontopuodilla ohjelmaa. Pihakahvila ym. Puoti on auki.

• • • • • • •

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Tarja Pasma, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll.lapin. piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

•

• •

Luontoretki 27.6. meloen Ounasjoen suistossa. Sieniretki 27.8.

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•

Vuohisaarta vuokrataan. Vietä lomaa saaressa! Luonnonsuojeluliiton jäsenet voivat vuokrata piirin omistamaa ja suojeltua Vuohisaarta ja sen mökkiä juhannuksen paikkeilta syyskuun loppuun asti. Vapaita ajankohtia on vielä erityisesti elo- ja syyskuussa. Hinnat: 35 €/vrk arkisin, 40 €/vrk viikonloppuisin ja pyhäpäivinä, 200 €/vko (7 vrk). Saari sijaitsee Mänttä-Vilppulassa. Lisätietoja, mm. varaustilanne: sll.fi/pirkanmaa/vuohisaari, varaukset p. 040 515 4557 tai pirkanmaa@sll.fi Piiri yhteistyökumppaneineen järjestää heinä-elokuussa niittytalkoita. Tarjolla evästä, joten ilmoittautumisten yhteydessä toivotaan tietoa mahdollisista ruoka-aineallergioista. Kuljetaan kimppakyydein, joten myös kyydin tarve tai mahdollisuus tarjota kyytiä on hyvä mainita. Kokoontumispaikka kerrotaan ilmoittautumisen yhteydessä. Niittytalkoot Ala-Mikkolan haassa Nokian Sarkolassa ti 26.7. klo 10–14. Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Jäkki ja monet

•

muut harvinaistuneet lajit kaipailevat käsipareja avukseen. Ilmoittautumiset 23.7. mennessä Sarille: niittypalvelut@gmail.com/ 050 5380 381. Järj. yhdessä Sarin Niittypalveluiden ja Nokian luonto ry:n kanssa. Niittotalkoot Siitaman niityllä Orivedellä ke 27.7. klo 10–14. Niityllä esiintyy vielä harvinaisia ja lumoavia noidanlukkolajeja. Jatkamme pitkäjänteistä hoitotyötä niittäen ja haravoiden. Ilmoittautumiset 23.7. mennessä Sarille: niittypalvelut@gmail.com/ 050 5380 381. Järj. yhdessä Sarin Niittypalveluiden ja Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Talkoot Vuohenojan kedolla Tampereella su 31.7. klo 10–14. Iidesjärven pohjoispuolella hoidetaan jo yhdeksättä kesää uhanalaisten hyönteisten ja arvokkaiden kasvien esiintymiä. Tervetuloa tutustumaan ja auttamaan! Ilmoittautumiset 28.7. mennessä Sarille: niittypalvelut@gmail.com/ 050 5380 381. Järj. yhdessä Sarin Niittypalveluiden ja Tampereen hyönteistutkijainseuran kanssa. Niittytalkoot Pyynperällä Ylöjärvellä la 6.8. klo 10-14. Valtakunnallisesti arvokkaalta perinnebiotoopilta löytyy erittäin uhanalaista ahosilmäruohoa ja vaarantunutta ahokirkiruohoa. Esiintymien säilyminen edellyttää aktiivista hoitoa, jota varten toivotaan käsipareja talkooavuksi. Ilmoittautumiset 3.8. mennessä Sarille: niittypalvelut@gmail.com/ 050 5380 381. Järj. yhdessä Sarin Niittypalveluiden ja Ylöjärven Luonto ry:n kanssa. Retki Nokian kaakkurijärville 3.7. klo 11–15. Tapaaminen Nokialla K-market Löytiksen P-paikalla (Pinsiöntie 1). Mukaan eväät ja sääskikarkoite. Oppaana Kaija Helle. Retken järjestää Pirkanmaan piirin retkiryhmä. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Tampereelta kokoontumispaikalle pääsee paikallisliikenteen linjalla 70. Jos kiinnostuneita on tarpeeksi, niin Tampereelta voidaan järjestää pyöräretki lähtöpaikalle. Lisätiedot retkiryhma@gmail.com. Vieraslajitalkoot Metsäkestilän hiljaisuuden talolla 9.7. Ks. Ikaalisten Luonto. Seitsemisen talkooleiri 22.–24.7. Varsinaiset työt tehdään la–su, mutta paikalle voi saapua jo perjantaina. Ohjelmassa on perinnemaisemien hoitoa Koveron tilalla, mutta myös muita töitä. Leirin vetäjänä toimii Kaija Helle, ja kokkina on Mika Salovaara. Ilmoittaudu 5.6. mennessä pirkanmaa@sll.fi tai p. 040 515 4557. Kerro samalla mahdollisesta erikoisruokavaliostasi ja siitä, tarvitsetko kyydin tai voitko tarjota sellaisen. Osallistuminen, majoitus ja ruokailut ovat ilmaisia. Majoitus on Kortesalon kämpällä. Piiri kerää osallistujilta etukäteen varausmaksun (20 euroa), joka palautetaan leirillä. Tarkempia ohjeita sisältävä leirikirje lähtee kesäkuun alkupuolella. Tervetuloa! Lisätietoja: Juho Kytömäki, p. 040 515 4557. Järjestetään yhdessä Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelujen kanssa.

•

• •

Ikaalisten Luonto: Vieraslajitalkoot Metsäkestilän hiljaisuuden talolla 9.7. klo 10 alkaen. Järjestetään yhdessä Pirkanmaan piirin kanssa. Ruokailu. Mahdollisuus saunaan ja yöpymiseen Metsäkestilässä Ikaalisten Juhtimäessä. Ilmoittautumiset Sari Jaakkola, p. 050 5767 950 tai sari. jaakkola@ippnet.fi.

•

Luonnonsuojelija 2/2016

Luonto-Liiton leirikesä 2016 Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

• •

•

Kangasalan Luonto: Janne Käpylehto esitelmöi aurinkoenergiasta ja -paneeleista 19.6. klo 10–12 Pohtiolalammen Sääksikeskuksessa.

•

Nokian Luonto: Kuhankeittäjäretki 5.6. klo 6–14. Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys järjestää kimppakyydein retken Pirkanmaan viimeisille kuhankeittäjäreviireille Orivedelle ja Kangasalan Kuhmalahdelle. Samalla käydään retkeilemässä Eräpyhän jylhissä maisemissa Längelmäveden rantamilla. Laavulla voi paistaa makkaraa (omat eväät). Lähtö Tampereelta Kalevan kirkon parkkipaikalta Kaupinkadun ja Liisankadun risrteyksestä klo 6. Oppaana Jukka T. Helin. Ilmoittautumiset kotisivujen kautta tai Tuija Paloselle, p. 040 0216276 tai tuija.m.palonen@gmail.com. Kerro ilmoittautuessasi, onko sinulla auto käytettävissäsi ja jos on, niin montako henkilöä voit ottaa kyytiisi. Nokialta lähtö Kennonnokan P-paikalta Nokian valtatieltä noin puoli tuntia aiemmin. Tied. Nokian Lintukoulu, Anne Viitalaakso, p. 045 8883720. Kesäyön lintulaulajaretki 11.6. klo 22.30–00. Kokoonnutaan Knuutilan kartanon P-paikalle Lukkisalmentielle, josta lähdetään kiertämään rantapolkua lintutornille. Satakielet, sirkkalinnut, ruisrääkkä jne. järjestävät yönkulkijoille ilmaisen konsertin. Voidaan laulaa mekin! Ei ilmoittautumista. Järjestetään yhdessä Nokian Lintukoulun kanssa. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, anne.viitalaakso@gmail. com. p. 040 821 6613. Retki Luodon saaren lehdon vihreyteen 18.6. klo 10–15. Lähtö ja paluu Sammaliston matonpesupaikan laiturista Luuppikujalta. Varusteena tuuliseen saareen sään mukainen vaatetus ja eväät. Saarella on nuotiopaikkoja. Venekuljetuksen vuoksi välttämättömät ilmoittautumiset oppaana toimivalle Kaija Helteelle: kaija.helle@sll.fi tai p. 044 017 7180. Tervetuloa! Kehrääjäretki Hämeenkyrön Ulvaanharjulle 2.7.–3.7. klo 21–12. Oletko kuullut kehrääjälinnun unettavan surinan? Lähtö kimppakyydein klo 21 Nokian Siurosta POP-pankin edestä os. Siurontie 45. Ajamme Sarkkilan lin-

•

tutornien kautta. Matkalta voi liittyä mukaan tai tulla suoraan Ulvaanharjulle. Yöpyminen Ulvaanharjulla. Kysy tarkemmmin. Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com, p. 045 888 3720. Järjestetään yhdessä Nokian Lintukoulun kanssa. Retki Nokian kaakkurijärville 3.7. klo 11–15. Tapaaminen Nokialla K-market Löytiksen P-paikalla (Pinsiöntie 1), josta jatkamme kimppakyydeillä. Mukaan voi tulla myös pyörällä suoraan Pinsiöntien lähtöpaikalta. Varusteena eväät ja sääskikarkoite. Retken järjestää Pirkanmaan piirin retkiryhmä ja oppaana on Kaija Helle, jolle ilmoittautumiset kaija.helle@ sll.fi tai ja p. 044 0177 180. Niittytalkoot Ala-Mikkolan haassa Nokian Sarkolassa ti 26.7. klo 10–14. Ks. Pirkanmaan piiri. Talkoot Siuron Pyymäen kedolla 7.8. uhanalaisen palosirkan säilymiseksi. Kokoonnumme klo 10 Siuron koululla. Mukaan työvaatteet ja käsineet. Tarjoamme talkooeväät, minkä vuoksi pyydämme ilmoittautumiset Timo Lepistölle, nokianluonto@gmail.com tai p. 044 5055 999. Tervetuloa haravan varteen! Suomen luonnon päivän retki Horhan- ja Römövuoren luontoon Nokian Taivalkunnassa 27.8. klo 10–14. Tutustumme pystyseinäisen ja ruhjeisen kalliojonon vaikuttavaan kokonaisuuteen. Lähtö klo 10 Kerholan P-paikalta Souranderintie 13. Varusteena sään mukainen vaatetus, maastojalkineet ja eväät. Oppaana on Kaija Helle, jolle ilmoittautumiset kaija.helle@sll.fi, tai 044 017 7180. Tervetuloa!

Leirit lapsille, nuorille ja perheille – parasta kesässä!

•

• •

GEOLOGIAN PÄIVÄN SEMINAARI

•

Imatralla lauantaina 27.8.2016 klo 9–16 Teemoina järvien kehitys, reliktilajit ja Saimaan Geopark Seminaarissa kuullaan asiantuntijoiden esityksiä Kaakkois-Suomen geologisesta historiasta, Saimaan järvikehityksestä, reliktilajeista sekä Saimaan Geopark –hankkeesta.

Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys: Längelmäveden kesäpäivä Rönnissä la 2.7. klo 10–15. Yhdistys osallistuu tapahtumaan myymällä linnunpönttöjä ja keräämällä nimiä Eräpyhä-adressiin. Rönnistä järjestetään myös yleisöretki Eräpyhään. Lisätiedot Jyrki Heimoselta p. 050 5500 369. Niittotalkoot Siitaman niityllä ke 27.7. klo 10–14. Ks. Pirkanmaan piiri. Lisätiedot: sll.fi/ pirkanmaa/siitama_talkoot

•

Seminaari tarjoaa uusia näkökulmia geologisen tiedon lisäämiseen osana biologian ja maantiedon opetusta kouluissa.

•

Iltapäivällä opastettu retki alueen luontoon ja geologisiin kohteisiin.

Sastamalan ympäristöyhdistys: Pirulanvuorelta Uuhisuolle ja Ekojärvelle – Sastamalan arvokkaat luontokohteet -kurssi on täynnä, mutta ensi kevääksi suunnitellaan uusintaa. Lisätietoja: Kaija Helle, p. 044 0177 180

•

Ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa: sll.fi/geo Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille.

Ylöjärven luonto: Niittytalkoot Pyynperällä Ylöjärvellä la 6.8. klo 10-14. Ks. Pirkanmaan piiri.

•

Virtain luonnonsuojeluyhdistys: Puistokävely 7.7. klo 18–20. Tapaaminen klo 18 Rantatien koulun pihassa. Oppaana Tapio Ykspetäjä ja Olavi Näntö. Säävaraus. Lisätietoja: Eero Heinonen, eero.heinonen@phpoint.fi, p. 0500 132 151.

•

POHJANMAAN PIIRI

Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaanpiiri ry

Arto Hämäläinen

Kyrön Luonto (Hämeenkyrö): Niittotalkoot Lehtohopeatäplä-perhosen esiintymisalueella 23.7. Kokoontuminen klo 10 Kyröskosken Matkahuollolla (Valtakatu 46) josta eteenpäin kimppakyydeillä. Lisätietoja: p. 050 4673 781. Luonto- ja maisemapäivät Hämeenkyrössä 13.8. Teemana purot ja pienvedet ympäristössämme. Aamulla klo 10 retki Turkimusojalle. Kokoontuminen klo 10 Kyröskosken Matkahuollolla (Valtakatu 46), josta eteenpäin kimppakyydeillä. Maisemakahvilassa mahdollisuus ruokailla n. klo 12. Klo 13 luento jokihelmisimpukoista eli raakuista. Tietoa myös ”Kolmesta helmestä”, Hämeenkyrön seudun puroista, joissa on tehty raakkuhavaintoja. Lisäksi Timo J. Palomäki esittelee luonto- ja lintukuviaan. Lisätietoja: p 050 4098 349. Suomen luonnon päivän kävelyretki Prentin joelle 27.8. Kokoontuminen klo 12 Kyröskosken Matkahuollolla, Valtakatu 46, josta eteenpäin kimppakyydeillä. Lisätietoja p. 040 544 1135.

Luonnonsuojelija 2/2016

•Pelastuspartio

Vaasasta hiilineutraali kaupunki Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa puhaltavat uusiutuvat tuulet: Vaasan kaupunki aikoo olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Aloite lähti Vaasan ympäristöseuralta. Yhdistysaktiivit Anna Swanljung ja Matti Tuomaala vastaavat kysymyksiin. Koonnut Liisa Hulkko Kuva Vaasan Ympäristöseura

Kuulimme huhuja, että Vaasan ympäristöseuran aktiiveilla on ollut näppinsä pelissä. Miten olette kaupungin ilmastotyöhön vaikuttaneet? Aloitimme aktiivisen ilmastovaikuttamistyön jo 2008, kun tempaisimme yhdessä lumiukkojen kanssa ilmastonmuutosta vastaan Vaasan torilla. Samalla jätimme Vaasan kaupungille kuntalaisaloitteen siitä, että kaupunki muutettaisiin ilmastoystävälliseksi ja laadittaisiin ilmastostrategia. Järjestimme aloitettamme tukemaan lähes satapäisen yleisön keränneen tapahtuman. Tilaisuus oli innostava lähtölaukaus kaupungin ilmastotyölle, ja se poiki myös asiaa edistäneen valtuustoaloitteen. Tämän jälkeen olemme saaneet olla mukana sidosryhmätyöskentelyssä vaikuttamassa ilmastoohjelman sisältöön. Olemme osallistuneet työpajoihin ja käyneet keskusteluja kaupungin teknisen toimen johtajan kanssa. Projektista vastannut viranhaltija on käynyt esittelemässä projektin vaiheita vuosikokouksessamme. Lisäksi annoimme ohjelmaluonnoksesta palautetta. Mitä toimia Vaasassa aiotaan toteuttaa? Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi Energia- ja ilmasto-ohjelman kunnianhimoisin tavoittein tämän vuoden helmikuussa. Se tuo Euroopan unionin ja kansallisen tason ilmastotavoitteet kaupungin arkeen. Kaupunki aikoo korvata kivihiilen ja muut fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla sekä parantaa energiatehokkuuttaan. Liikenteeseen puututaan vähentämällä

Vaasan kaupungintalon edustalla Vaasan ympäristöyhdistyksen aktiiveja: Hannele Alanko, Matti Tuomaala, Lasse Villanen, Göran Ekström ja Senni Korhonen.

•Tapahtumat Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys: Kevätretki Ilmajoen Kylkisalonnevalle su 29.5. Patikointia nevalla, luontokohteisiin tutustumista ja omien eväiden syöntiä. Varaudu sopivalla vaatetuksella ja eväillä! Nevalle bussikuljetus, kokoonnumme Seinäjoen Matkakeskuksen linja-autoterminaalin p-paikalla klo 10. Ilmoittautumiset: Pasi Kataja, p. 050 330 5315 ja pasiantero.kataja@gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/pohjanmaa/etelapohjanmaa, facebook. com/etelapohjanmaanluonnonsuojeluyhdistys

•

Lapuan ympäristöyhdistys: Heinäkökkä Willa Ukulin pellolla la 9.7.2016 (Tienhaarantie 134, Lapua).

•

POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Toimisto: Kauppakatu 44, 80100 Joensuu Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa

•

Tulossa luonnonhoitotalkoita! Laitapauhan luonnontilaisella hiekkarannalla talkoillaan la 23.7. ja Muhoksella Sarviselänkankaan perinnebiotoopilla la 30.7. Kiimingin Reposelän Haaranniitylle kokoonnutaan ti 9.8 iltapäivällä. Muitakin talkoorupeamia saattaa tulla. Jos Yppärissä niitetään rantadyynin peittävää ruoikkoa, ajankohta on jokin heinäkuun arkipäivä. Talkoista on hyötyä luonnonsuojelulle, yhdistyksien taloudelle ja talkoolaiselle itselleen. Kohteiden hoidosta vastaavat piirin kanssa Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys, Raahen seudun luonnonystävät, Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistys ja Oulun luonnonsuojeluyhdistys. Muillakin yhdistyksillä on nimikkokohteillaan tarjolla työtä luonnon hyväksi. Seuraa ilmoittelua piirin verkkosivulla ja Facebookissa. Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys: Hoitotalkoot Kaivosojan kosteikolla jatkuvat kesällä 2016. Lampaita on tulossa talkoisiin, joten kesälampurit tervetuloa, paikkoja on avoinna! Kesäkuussa lammasaidan rakentamista ja puuhaa kosteikkoluonnon hoidossa. Seuraa: kolsy.net ja Facebook-sivua.

•

Lakeuden Luonto: Taimienvaihtotapahtuma 1.6. klo 17-19 Limingan kirjaston edustalla (Liminganraitti 5). Yölaulajat-retki kesäkuun alussa Virkkulan rannassa, Liminganlahden luontokes-

• •

kuksen luona (Rantakurvi 6), vetäjä Tellervo Kalaoja (ks. aikataulu sites.google.com/site/ lakeudenluonto/) Myöhemmin tulossa mm. pajumajan rakennusta lapsille, kajakkiretki, Lamunkarin pajunraivaustalkoot, Taiteilua-tapahtuma: lasten puistotapahtuma, askartelua luonnonmateriaaleista, lepakkoretki. Tiedot päivittyvät: sites.google.com/site/lakeudenluonto ja facebookissa facebook.com/LakeudenLuonto

•

Oulun luonnonsuojeluyhdistys: Tulevista tapahtumista ja yhdistyksen toiminnasta saat tietoa jäsenlistan kautta jasenlista@olsy.fi. Jos et ole vielä listalla, voit liittyä sille lähettämällä viestin osoitteeseen olsy-jasenlista-request@olsy.fi. Retkikerhon tapahtumista tiedotetaan Retkikerhon sähköpostilistalla retkikerho@ retkikerho.fi sekä Facebookissa (Retkikerho, The Excursion Club). Voit liittyä Retkikerhon jäseneksi soittamalla p. 045 639 5311 tai täyttämällä lomakkeen osoitteessa olsy.fi/retkikerho/ liityjaseneksi.html. Jäsenyys on ilmainen.

•

Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys: Iijokisoutu 4.–9.7. – puhtaiden vesien ja vaelluskalojen puolesta vuodesta 1983! Taivalkosken Jokijärveltä Pudasjärven Kipinään Kollajan kautta, 160 km kauneimpia virtoja. Tule päiväksi tai ota oikea loma, varaa paikkasi veneestä tai tule omalla vesipelillä. Ilmoittautumiset: info@ iijokisoutu.net. Ohjelma: iijokisoutu.net.

•

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 (ei kesä–elokuussa) Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

Kiuruveden luonnonystävät: Päiväretki Telkkämäen perinnetilalle 21.8. Osallistu Perinnepäiville ja kierrä alueen alle 2 km mittaisilla luontopoluilla. Kaavin kaskiperinnetilalla vaalitaan kaskikulttuurin perinnemaisemaa ja sen kasvi- ja eläinlajeja. Tilan ketoja hoidetaan maatiaislampaiden, lehmien ja hevosten voimin. Perinnepäivien ohjelmaan kuuluu rukiin leikkuuta, pellavan kehräystä, justeerisahauskilpailu ja linnunpönttöpaja. Lisätietoja Kiuruvesi-lehdessä (3.8.).

•

Sisä-Savon luonnonystävät: Retki Etelä-Konneveden kansallispuiston saaristoon 13.7. klo 18. Retkikohteena Lapinsalon maihinnousupaikka, retki tehdään laivalla. Tarkempi ohje retkestä tulee seurakuntien nettisivuille. Järjestetään yhteistyössä Rautalammin ja Konneveden seurakuntien kanssa.

•

Luonnonsuojelija 2/2016

S a v o n l i n n a

I n t e r n a t i o n a l

Nature Film Festival

rajusti yksityisautoilua, edistämällä kevyttä liikennettä ja kehittämällä joukkoliikennettä siten, että vuoroja lisätään ja kaikki bussit vaihdetaan biokaasulla toimiviksi. Tulevissa kaavoitussuunnitelmissa otetaan huomioon metsien merkitys hiilinieluina. Alku ja tavoitteet vaikuttavat siis lupaavilta! Kertokaa vinkki, miten muut yhdistykset voisivat vaikuttaa omien kuntiensa ilmastotyöhön? Hyvä alku on tehdä asiasta kuntalaisaloite tai mahdollisesti valtuustoaloite, jos pyydätte kaupunginvaltuutettuja jättämään sen. Kuntalaisaloitteen

voi nykyään tehdä helposti netissä kuntalaisaloite.fi-palvelussa. Asian tiimoilta on hyvä ylläpitää julkista keskustelua esimerkiksi lehdistötiedotteiden, mielipidekirjoitusten sekä yleisötilaisuuksien ja muiden tempausten muodossa. Kaupungin tai kunnan edustajat kannattaa aina pyytää tilaisuuksiin mukaan. Vaasassa olemme olleet positiivisen yllättyneitä, kuinka yhdistykseemme ja aloitteeseemme on suhtauduttu vakavasti.

Luonto elokuva

festivaali 1 9 . – 2 1 . 8 . 2 0 1 6

Tutustu yhdistykseen: //sll.fi/pohjanmaa/vaasa// //facebook.com/VYSVMF//

Energiaremontti sinunkin kuntaasi?

• Energiaremontti-kampanjan tavoitteena on tehdä Suomessa hyvän ener• •

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11. Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry Ala-Satakunnan Ympäristöseura: Ennakkotietoa kesän retkistä. Retkien tiedot tarkentuvat verkkosivuille: sll.fi/ satakunta/alasatakunta

• • •

Retki Omassuolle 29.5. Wanhan Apteekin puutarhan niitto 1.6. Koko perheen retki Kauttuanmetsään 5.6. Järjestetään yhteistyössä Pro Kauttuanmetsän kanssa. Eurajokimelonta 11.6. klo 10–14. Opastettu kierros Ruukinpuiston luontopolulla 19.6.

luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Laura Räsänen, p. 050 4389 795. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri)

•

Kohtuusklubilla pohdimme, mitä on kohtuullinen elämäntapa ja mitä sen eteen voisi tehdä. Erilaisia vierailuja, keskusteluja ja tekemällä oppimista. Tule mukaan toimintaan! Jatko-ohjelmasta tulee tietoa: sll.fi/uusimaa/ toiminta/kohtuusklubi. Liity sähköpostilistalle ja/tai Facebook-ryhmään. Laita viestiä Ursulalle, ursula.immonen@sll.fi.

UUDENMAAN PIIRI

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Tervetuloa Helsyn luontoretkille ja tapahtumiin! Ellei toisin mainita, Helsyn retket ja muut tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. HUOM! Muutokset mahdollisia. Tarkistathan siis ennen retkeä viimeisimmät tiedot verkosta helsy.fi tai Mirja Reijoselta, p. 050 1420, mirja.reijonen@kolumbus.fi. Selvitä kulkuyhteydet Reittioppaasta reittiopas.fi tai VR:n sivuilta vr.fi. Lepakkoretket ja lepakkokerho: Jos haluat tietoa retkistä, seuraa verkkosivuja tai liity lepakkokerhon sähköpostilistalle: helsy@sll.fi

Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi,

Lepakkoretki Herttoniemen kartanonpuistoon pe 27.5. klo 22.45–00.15. Läh-

• •

Porin ympäristöseura: Maailman ympäristöpäivän Yölaulajaretki su 5.6. klo 22 alkaen. Kokoontuminen Kirjurinluodossa Kahvila Viksun edessä klo 22. Retken opastaa Hannes Tiira. Vapaa pääsy.

•

Ohjelmisto

lisatiedot

www.sinff.fi

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? ÄÄNESTÄ JA VOITA! Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa //sll.fi/parasjuttu// Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Luonnonsuojelija-lehti Luonnonsuojeluliitto Itälahdenkatu 22 b A 00210 Helsinki

Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan norppapyyhe (arvo 29,90 €).

Anna Mattsson

gian vallankumous ja saada kunnat ja yritykset tavoittelemaan 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Kansalaiskampanjassa juuri sinä voit innostaa kuntapäättäjiä toimimaan. Kuntatyössä vetoapua antaa Suomen ympäristökeskuksen Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -hanke. Lisää tietoa tulossa: //energiaremontti2015.fi//

Luonnonsuojelija 2/2016

•Tapahtumat tö Herttoniemen kartanon portaiden luota, Linnanrakentajantie 12. Vaativuus: helppo; kävelyä on noin pari kilometriä. Yölaulajaretki Viikkiin la 4.6. klo 21.30– 00.30. Lähtö- ja paluupaikka: Viikki, Gardenian piha, Koetilantie 1. Retkellä kierretään Vanhankaupunginlahden parhaimpia lintupaikkoja ja havainnoidaan keväistä linnustoa. Oppaana on Paul Segersvärd. Säävaraus: jatkuvan sateen sattuessa retki peruuntuu. Varmista: Mirja Reijonen, p. 050 1420. Maailman ympäristöpäivän retki Vuosaarenhuipulle su 5.6. klo 13–16. Lähtö Vuosaaresta Porslahdentie 1:stä, bussin 96 päätepysäkiltä. Paluu samaan paikkaan tai vaihtoehtoisesti voi myös laskeutua jyrkkää polkua Vuosaaren sataman puolelle ja matkustaa bussilla 90 Hansaterminaalista Vuosaaren metroasemalle. Oppaana Jukka Toivonen, täyttömäen maisemoinnin suunnittelija. Vaativuus: vaativa/keskivaativa. Retkellä kiivetään 60 m korkealle täyttömäelle ja sieltä alas. Varusteet: säänmukainen, tuulenpitävä vaatetus; eväät; kiikari; kävelysauvat ovat hyödyksi. Oulunkylän luontokohteet tutuiksi – luontoretki Pikkukosken Pirunkalliolle ke 8.6. klo 18–20. Tapaaminen Pikkukosken uimarannan kioskin luona, Pikkukoskentie 23. Oppaina biologi Otto Miettinen ja opettaja Erwin Woitsch. Yhteistyökumppani: Oulunkylä-Seura. Vieraslajin jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa ti 21.6. klo 17.30–20.30. Lähtö Särkiniementien ja Wavulinintien risteyksestä. Varusteet: pitkät housut, kumisaappaat, työhanskat ja vesipullo. Vieraslajin jättipalsamin kitkentätalkoot Uutelassa ti 28.6. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka: bussi 90 Vuosaaren metroasemalta; poistu Aurinkotuulenkadun pysäkillä 4653. Varusteet: pitkät housut, kumisaappaat, työhanskat ja vesipullo. Vieraslajin rikkapalsamin kitkentätalkoot Herttoniemen Saunalahdella ke 29.6. klo 17.30–20.30. Lähtö Herttoniemen metroasemalta, K-Supermarket Hertan puoleisen (läntisen) sisäänkäynnin luota. Varusteet: pitkät housut, kumisaappaat, työhanskat ja vesipullo. Vieraslajin jättipalsamin kitkentätalkoot Uutelassa to 30.6. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka: bussi 90 Vuosaaren metroasemalta; poistu Aurinkotuulenkadun pysäkillä 4653. Varusteet: pitkät housut, kumisaappaat, työhanskat ja vesipullo. Lepakkoretki Strömbergin puistoon pe 1.7. klo 23.00–00.15. Tapaaminen Strömbergintien ja Kröckelinkujan risteyksessä. Vaativuus: helppo. Luontoretki Vantaan Lamminsuolle la 2.7. klo 11.30–14.30. Lähtöpaikka: Sompiontien pysäkki Vanhan Hämeenlinnantien ja Lamminsuontien risteyksen pohjoispuolella. Tutustumme Leena ja Heikki Luodon johdolla pääkaupunkiseudun edustavimman, mutta monelle tuntemattoman suoalueen kasveihin, lintuihin ja hyönteisiin. Vaativuus: Ei liikuntarajoitteisille, sillä reitillä on jyrkkiä polkuja. Varusteet: kumisaappaat; eväät; kiikari; hyönteiskiikareita lainataan. Säävaraus: jatkuvan sateen sattuessa retki peruuntuu. Kevyt tihkusade ei haittaa. Varmista p. 050

•

• • • • • • •

5256470 / Leena Luoto. Yhteistyökumppani: Luonnonsuojeluliitto Vantaa. Kasvi- ja kitkentäretki: vieraslajit vastaan alkuperäislajit ti 5.7. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka: Lauttasaari, Viklakujan pysäkki Isokaaren varrella (Erottajalta lähtevän bussin 20 pysäkki 1035). Biologi Christina Lindénin johdolla tutkitaan Länsiulapanniemen ja Takaniemen kasvillisuutta sekä harjoitellaan jättipalsamin versojen tunnistamista ja kitkemistä. Retki on helppo. Kitkentään osallistuville suositetaan pitkät housut, työrukkaset ja kosteuden kestävät jalkineet tai saappaat ja vesipullo. Sorakuopan kasvit ja hyönteiset – bussiretki Porvooseen Kråkön ja Sandhöjdenin paahdeympäristöihin la 9.7. klo 10–18. Lähtö Helsingistä Mikonkadun tilausajopysäkiltä klo 10. Sipoossa voi tulla mukaan Söderkullassa klo 10.30 Amiraalintien bussipysäkillä. Paluu samaa reittiä siten, että Söderkullassa ollaan noin klo 17.30 ja Helsingissä noin klo 18. Jarmo Niemisen ja Anders Albrechtin opastamina tutustutaan Kråkön ja Sandhöjdenin soranottoalueiden luontoon ja erityisesti paahdeympäristöjen kasveihin ja hyönteisiin. Bussiretken hinta on Luonnonsuojeluliiton ja Natur och miljön ja näiden paikallisjärjestöjen jäseniltä 20 €, ei-jäseniltä 25 € ja alle 16-vuotiailta 15 €. Hinta sisältää bussimatkan ja opastuksen ja se maksetaan etukäteen viimeistään 23.6. Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen tilille: DANSKE BANK FI9580001171007207. Kirjoita viestikenttään Porvoo ja kaikkien osallistujien nimet. Ilmoittaudu viimeistään 23.6. verkkolomakkeella osoitteessa helsy.fi ja valitse Tapahtumat. Ilmoittautumisen voi peruuttaa kuluitta viimeiseen ilmoittautumispäivään asti: helsy@sll.fi tai p. 050 3011 633. Jos retken peruutus tehdään viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, emme voi bussivarauksen johdosta palauttaa hintaa ellei peruuttaneen tilalle tule joku toinen. Muutokset mahdollisia, joten tarkista tilanne: helsy.fi -> Tapahtumat. Jos viime hetkellä päätät tulla mukaan, voit maksaa käteisellä bussissa. Tarkista, onko bussissa tilaa joko Mirja Reijoselta, p. 050 1420, mirja.reijonen@kolumbus.fi tai Heidi Lyytikäiseltä, p. 050 4131837, heidi.lyytikainen@gmail.com. Varusteet: säänmukainen vaatetus, aurinkosuojaus, retkijalkineet; eväät ja riittävästi juotavaa; hyönteiskiikari, jos on. Ajomatkan aikana piipahdetaan jollakin huoltamolla. Yhteistyökumppani: Sibbo Naturskyddare – Sipoon luonnonsuojelijat. Jokipolkukävely Kannelmäestä Lassilaan ke 27.7. klo 17.30–20.30. Lähtö Kannelmäen rautatieaseman laiturilta, jossa P-juna pysähtyy. Biologi Christina Lindénin johdolla kävellään Mätäjoen vartta ja tutustutaan Kartanonhaan lammikon uposkasveihin, kuten ärviöihin sekä joenrannan kosteikko- ja vesikasveihin, kuten palpakoihin. Retki päättyy Pohjois-Haagan rautatieasemalle. Vaativuus: helppo. Helsyn Jokipolku-esitteessä kerrotaan Mätäjoenlaakson luonnosta ja historiasta, ks. sll.fi/uusimaa/helsy/tulemukaan/polkuryhm/Jokipolku Vieraslajien rikka- ja jättipalsamin kitkentätalkoot Herttoniemen Saunalahdella ti 2.8. klo 17.30–20.30. Lähtö Herttoniemen metroasemalta, K-Supermarket Hertan puo-

•

leisen (läntisen) sisäänkäynnin luota. Varusteet: pitkät housut, kumisaappaat, työhanskat ja vesipullo. Vieraslajin jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa ke 3.8. klo 17.30–20.30. Lähtö Särkiniementien ja Wavulinintien risteyksestä. Varusteet: pitkät housut, kumisaappaat, työhanskat ja vesipullo. Esteetön lepakkoretki Kivinokkaan to 4.8. klo 21.45–23.45. Tapaaminen Kivinokan maja-alueen portilla. Yhteistyökumppani: Kivinokkalaiset ry. Retki Östersundomiin Kapellvikenin maisemiin pe 12.8. klo 18–20. Tapaaminen Östersundomin kirkolla, Kappelintie 65. Retken kohteet: Helsingin vanhin kirkko, hautausmaan raamatun kasvien istutusalue, Kapellvikenkin lintulahti ja Prästholmenin saareke. Tutkimme kasveja, tarkkailemme lintuja ja kiipeämme metsäiselle kalliolle ihailemaan luontoa. Kirkon ympäristöineen esittelee suntio-puutarhuri Kaija Niskanen. Varusteet: säänmukainen vaatetus ja omat eväät. Vaativuus: helppo tai keskivaativa ottaen huomioon kalliolle kiipeämisen ja yhteensä 4 kilometrin kävelymatkat bussipysäkiltä laskien. Kulkuyhteydet: esimerkiksi bussi 93K klo 17.30 Itäkeskuksen metroasemalta, laituri 8 (4308). Poistu Uudella Porvoontiellä, Östersundomin pysäkillä (5009), josta on noin kilometri etelään päin Kappelintie 65:een. Tien alussa on musta opaste, jossa lukee Kappeli. Lepakkoseminaari ja lepakkoretki Malmin lentoasemalla to 18.8. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ja Helsy järjestävät lepakkoseminaarin ja lepakkoretken Malmin lentoasemalla. Tarkemmat tiedot alkamisaikoineen ilmoitetaan myöhemmin. Suomen luonnon päivän retki Stora Dammenille la 27.8. klo 13–15. Retki alkaa Östersundomin bussipysäkiltä (5009) Uuden Porvoontien varrelta ja kulkee Stora Dammenin kautta Landbohon bussipysäkille. Retkellä edetään rauhallisesti, luonnosta nauttien ja kävellään enimmillään noin 4 km. Landbosta halukkaat voivat jatkaa oppaan johdolla vielä pidemmälle, Storträskille tai muuhun kohteeseen. Kulkuyhteydet: bussit 93, 93K ja 841 Itäkeskuksen metroasemalta. Tarkka kuvaus retken perus- ja jatko-osasta on verkossa tapahtumasivullamme.

• • •

• •

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Maailman ympäristöpäivänä su 5.6. opastettu retki Usminkalliolle. Lähtö klo 10 ulkoilutien alkukohdasta, jonne pääsee poikkeamalla Pöölitieltä Vantaan rantaan vievälle pikkutielle ja jatkamalla maantiesiltojen alitse kävelyreittien risteämiskohtaan. Retki kestää reilut kaksi tuntia ja noudattaa 7 veljeksen ulkoilureittiä nousten ylös louhintaa odottavalle Vantaanniemen kalliolle. Retkijalkineet tarpeen jyrkkien kallioiden vuoksi. Oppaina Yrjö Ala-Paavola ja Jouko Partanen. Eväät voi ottaa mukaan. Opastettu bussiretki Lopen ikimetsään Suomen luonnonpäivänä la 27.8. Naapuriyhdistysten väki on tervetullut mukaan. Tarkemmat tiedot ajasta, lähtöpaikoista ja matkan hinnasta myöhemmin yhdistyksen kotisivulla.

•

Järvenpään ympäristöyhdistys: Retket ovat kaikilla avoimia ja maksuttomia. Lisätietoa verkkosivuilla sll.fi/jympy, Facebookissa facebook.com/jympy ja paikallislehdissä.

•

Jättipalsamitalkoita pitkin kesää, ensimmäiset ti 31.5., to 2.6., ti 7.6. ja to 9.6. Kokoonnutaan klo 18 Nesteen huoltoaseman pihassa Pajalantien ja Kaskitien risteyksessä (Wärtsilänkatu 2). Mukaan juotavaa, jalkaan saappaat, työhanskat saat paikan päällä. Lisätietoa p. 050 413 9601 (Niitepõld). Jos ilmoitat osoitteesi yhdistyksen s-postiin info@jympy. fi, saat tietoa talkoista sähköpostiisi. Yölaulajaretki la 4.6. klo 23 – n. 03. Kokoonnutaan Postikadun ja Vanhankyläntien risteyksessä. Kierretään Tuusulanjärvi pyörillä verkkaiseen tahtiin ja kuunnellaan kesäyön lintuja. Järven eteläpäässä evästauko. Mukaan omat eväät ja lämpimiä vaatteita. Retkelle voi tulla myös osaksi matkaa. Tähdenlento- ja lepakkoyö pe 12.8. klo 22 – n. 24. Kokoonnutaan Vanhankylänniemen Niemennokassa kioskin luona. Havainnoidaan tähdenlentoja sekä lepakoita ja asiantuntijat kertovat niistä. Mukaan lämpimiä vaatteita ja mieluusti makuualusta sekä taskulamppu. Ilta järjestetään yhdessä tähtiharrastajayhdistys Altairin kanssa. Geologiaretki la 20.8. klo 10–n. 12. Retken kohteina ovat Mätäkivenmäki ja Pirunkorpi Tuusulassa. Kimppakyydit. Tarkempaa tietoa myöhemmin. Sieniretki su 28.8. klo 13– n. 16. Retkeilemme Rörstrandin metsässä. Kokoonnutaan Pornaisiin menevän Rajakulmantien varressa Lintumetsäntien kohdalla (sähkölinjalla). Tarkempaa tietoa myöhemmin.

• •

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys: Tuusulanjärven yölaulajat-retki ti 31.5. klo 22.30–01. Oppaana lintuharrastaja ja luontovalokuvaaja Samuli Haapasalo. Lähtö bussilla Keravan rautatieasemalta klo 22.30. Toteutetaan yhteistyössä Keravan Opiston kanssa, jonne ilmoittautumiset. Retki on maksuton. Kukka-ja hyönteisretki Lapilan alueella su 14.8. klo 12–n.14. Oppaina biologit Leena ja Heikki Luoto. Kokoontuminen Lapilan koulun pihalla. Retki Rusutjärven vedenkäsittelylaitokselle, jossa valmistetaan tekopohjavettä Päijänne-tunnelin vedestä, ke 7.9. klo 17.15. Bussi lähtee Keravan rautatieasemalta klo 17.15 ja palaa n. klo 19.30. Retki järjestetään yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitoksen ja Keravan Opiston kanssa, jonne ilmoittautumiset. Retki on maksuton.

• • •

Kirkkonummen ympäristöyhdistys: Suosittu yölaulaja- ja lepakkoretki la 28.5. Lähtö retkelle on Kirkkonummen pääkirjaston parkkipaikalta, jossa järjestäydytään autokyyteihin ja jatketaan retkipaikoille. Retken vetäjänä toimii Asko Mäenpää. Säänmukaiset varusteet. Retki päättyy 1–2 aikaan aamuyöstä. Kirkkonummi tutuksi: Koe erilainen Nuuksion kansallispuisto 29.5. klo 9–15. Vaellus osittain polkujen ulkopuolella 15 km. Maastovarustus, saappaat, eväät. Ko-

• •

Luonnonsuojelija 2/2016

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Lohjan vanhusten palvelukeskuksen retki Porlaan la 28.5. klo 12.30–15. Kokoontuminen palvelutalon pihalla, os. Ojamonkatu 34. Mukaan tarvitaan innokas joukko vapaaehtoisia ulkoiluttajiksi. Ulkoiluttajiksi haluavat voivat ilmoittautua etukäteen Mirja Ojalalle, p. 050 434 9945. HUOM! Sateen sattuessa retkipäivä siirtyy myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan. Porlan järviluontoseikkailu koko perheelle 11.6. klo 10–14. Reitti Porlaan lähtee Lohjan keskustasta Liessaarenkadun päästä. Lisätietoja Hannele Ilomäki-Piirilä p. 050 592 4950 tai Susanna Komulainen p. 040 573 4210. Maksjoen niityn talkoot 20.7. klo 18–20. Niitylle pääsee Maksjoelta Braskintietä pitkin, josta käännytään Yli-Paila –tielle, jota pitkin n. 1 km. Tarjolla talkooevästä. Lisätietoja Marja-Leena Nikander p. 044 284 6550. Kokkilan kedon kunnostustalkoot 27.7. klo 18–20. Kokoontuminen Virkkalan pururadan parkkipaikalla Hankoniementien varrella, n. 1 km Virkkalan ristiltä Hyvinkäälle päin. Tarjolla talkooevästä. Lisätietoja Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550.

•

• • •

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Sandberginpellon perinteiset heinätalkoot la 23.7. klo 9–14 Ohkolassa. Tarjolla on kaikille sopivaa puuhaa: niittoa, haravointia, sapilaiden käyttöä, taimien kiskontaa. Hevosniittoakin voi nähdä. Työvälineitä on. Lisätietoja: Olli Elo, p. 040 5045 446. Naturistiheinätalkoot la 30.7. Ennakkoilmoittautuminen välttämätön: Olli Elo, p. 040 5045 446. Suomen luonnon päivän sieniretki la 27.8. Kohde ja aikataulu tarkentuvat myöhemmin. Paikallislehtien menopalstoja kannattaa seurata.

• • •

Tuusulan yhdistys: Jos ei toisin mainita, lisätiedot kaikista retkistä ja tapahtumista: Tiina Järvenkylä, sll.tuusula@gmail.com

•

Nuorten kasvio-retki I Kellokoskelle 2.6. klo 18–20. Kasvion kuvaus-/keruuretki. Retki on tarkoitettu biologian kesätehtävää tekeville yläkoululaisille. Tapaaminen Männistön tanssilavan pysäköintialueella klo 18. Sään mukainen varustus (suositellaan pitkiä housuja ja pitkähihaista puseroa) ja maastoon soveltuvat kengät. Mehiläisretki Tuusulassa 12.6. klo 12–14. Retki hunajamehiläispesille tutustumaan mehiläisten touhuihin. Oppaana mehiläistarhuri Laura Kujansuu. Retken päätteeksi syömme eväitä nuotiopaikalla, jossa myös hunajaisia maistiaisia. Mukaan säänmukainen varustus ja eväät. Tapaamme klo 12 Professorin pytingillä (Maisalantie 231). Lisätietoja: Laura Kujansuu, sll.tuusula@gmail.com.

•

Nuorten kasvio-retki II Jokelassa 14.6. klo 18–20. Kasvion kuvaus-/keruuretki. Retki on tarkoitettu biologian kesätehtävää tekeville yläkoululaisille. Tapaaminen Jokelan koulukeskuksen pysäköintialueella klo 18. Sään mukainen varustus (suositellaan pitkiä housuja ja pitkähihaista puseroa) ja maastoon soveltuvat kengät. Nuorten kasvio-retki III Hyrylään 21.6. klo 18–20. Kasvion kuvaus-/keruuretki. Retki on tarkoitettu biologian kesätehtävää tekeville yläkoululaisille. Tapaaminen Urheilukeskuksen futiskuplahallin pysäköintialueella klo 18. Sään mukainen varustus (suositellaan pitkiä housuja ja pitkähihaista puseroa) ja maastoon soveltuvat kengät. Kesän ensimmäiset jättipalsamitalkoot 22.6. klo 18–20 Hyrylän Jokipuistossa. Tapaamme matonpesupaikan parkkipaikalla klo 18. Kumisaappaita suositellaan, paikalla kasvaa myös jonkin verran nokkosia. Työhanskoja on ja säkkejä. Sään mukainen varustus. Tervetuloa! Jättipalsamitalkoot Etelärinteessä, Hyrylässä 2.8. klo 18–20. Tapaamme Moukarinkuja 2 parkkipaikalla Confettin päädyssä klo 18. Saappaat ja säänmukainen varustus. Työhanskoja ja säkkejä on. Tervetuloa! J ättipalsamitalkoot Jokipuistossa Hyrylässä 4.8. klo 18–20. Tapaamme matonpesupaikalla klo 18. Saappaat ja säänmukainen varustus. Työhanskoja ja säkkejä on. Tervetuloa! Bussiretki Lopen Harjulle Suomen luonnon päivänä 27.8. Järjestetään yhdessä Hyvinkään ja Nurmijärven yhdistysten kanssa. Retki on maksullinen ja vaatii ennakkoilmoittautumisen. Tarkempia lisätietoja tulee myöhemmin.

•

Miten sinä aiot juhlia Suomen luontoa? Suomen luonnon päivä 27.8.2016

• • •

suomenluonnonpaiva.fi

Heidi Moisio

koontuminen klo 9 Elohovin puomilla. Opettajana toimii Pekka Borg. Retki järjestetään Kirkkonummen kansalaisopiston ja ympäristöyhdistyksen yhteistyönä. Huom! Ilmoittautuminen kansalaisopiston sivuilla: opistopalvelut.fi/kirkkonummi -> hae kurssia 075017

•

Vantaan yhdistys: Koko perheen jokipolku 5.6. klo 10.15– 12.15. Mitä kaikkea joen varrelta voi löytyä? Mistä kaikesta nuo löydökset kertovat? Mihin luonnonsuojelualueita tarvitaan? Tuhkapajun varret ovat sametin peitossa. Toisella jokipolku-retkellä jatkamme Mätäjoen elämään tutustumista. Selvitämme, mitä arkeologia tarkoittaa, mitä ovat siirtolohkareet ja millaisia harvinaisuuksia Mätäjoen liepeiltä löytyy. Kuljemme kevyenliikenteen teitä pitkin, joten mukaan pääsee lastenvaunuillakin! Kokoontuminen Ojahaan leikkialueen edessä (Horsmakuja) klo 10.15. Paluu samaan paikkaan suunnilleen 12.15. Mitä mukaan: säänmukaiset vaatteet (sade ei peruuta retkeä!), eväät (pidämme pienen evästauon), kiikarit, luuppi (jos sinulla on) Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: Minerva Schultz, minerva.schultz@gmail.com, 044 3310 327. Koko perheen luontokoulusunnuntai 12.6. klo 10–13. Kevään 2016 viimeisenä luontokoulusunnutaina luikerrellaan ja loikitaan matelijoiden ja sammakoiden maailmaan! Suomi on hyvä maa aloittelevalle matelijoiden ja sammakoiden tutkijalle: molempia on meillä niin vähän, että ne oppii kyllä tunnistamaan nopeasti. Miksi matelijoita ja sammakkoeläimiä on Suomessa niin harvoja lajeja? Ovatko ne vaarallisia? Miksi sisilisko

•

Myytävänä Varkaudessa

”Ullan mullat” - tietokirjailija Ulla Lehtosen OK-talo (131+44 m²), kaksi tonttia (1800 ja 2101 m²). Rakennusoikeutta yhteensä 585 m². Suomen ensimmäisiä ekotaloja, valmistunut 1981. Sijainti järveen aukeavan joen rannalla. Rantasauna (30 m², valm. 1956), maakellari, kasvihuone. Luonnonmukaisesti hoidettu puutarha. Osoite: Virrankuja 5, Varkaus. Tiedustelut: Tanja Lehtonen, p. 040 410 8941, tanja.lehtonen@ espoo.fi ja Heikki Antolainen, p. 0400 402320, heikki.antolainen@outlook.com.

LUONNONSUOJELULIITON JÄSENILLE 10 % ALENNUS BERRYFECT-MARJAJAUHEISTA BERRYFECT® -marjajauheet ovat täyttä marjaa, ilman lisäaineita, säilöntäaineita tai lisättyä sokeria. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja tukijoille -10 % alennus tuotteista (voimassa 31.12.2016 saakka). Käytä ostaessasi koodia luonnonsuojelija. Tuotekauppa: berryfect.fi

nordicvitality.fi

Luonnonsuojelija 2/2016

•Tapahtumat luopuu joskus hännästään? Tervetuloa Vantaan luontokoululle!Luontokoulusunnuntait jatkuvat jälleen syksyllä 2016! Paikka: Vantaan luontokoulu (Sotungintie 25 A). Lisätietoja: Minerva Schultz, minerva.schultz@gmail. com, 044 3310 327. Luontoretki Vantaan Lamminsuolle la 2.7. klo 11.30–14.30. Leena ja Heikki Luodon johdolla tutustumme pääkaupunkiseudun edustavimman, mutta monelle tuntemattoman suoalueen kasveihin, lintuihin ja hyönteisiin. Suolla kasvaa mm. harvinainen punakämmekkä ja komea mesimarjakasvusto; linnuista voi nähdä pyrstötiaisen, peukaloisen sekä sirittäjän. Lähtöpaikka: Sompiontien pysäkki Vanhan Hämeenlinnantien ja Lamminsuontien risteyksen pohjoispuolella. Vaativuus: Ei liikuntarajoitteisille, sillä reitillä on jyrkkiä polkuja. Varusteet: kumisaappaat, eväät, kiikarit; hyönteiskiikareita lainataan. Kulkuyhteydet: Kivistöstä U-linjan bussi 465 (Kamppi–Keimola–Syväoja), jää bussista pois Sompiontien pysäkillä (V3112). Kulkuyhteystiedot varmistuvat myöhemmin. Säävaraus: jatkuvan sateen sattuessa retki peruuntuu. Kevyt tihkusade ei haittaa. Voit varmistaa, ettei retki ole peruttu: p. 050 525 6470 / Leena Luoto. Leena ja Heikki Luodon opastamien retkien kuvasatoa ja muuta tietoa heidän retkistään löydät osoitteesta nature360.net. Järjestetään yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Lisätietoja: Leena Luoto, p. 050 525 6470. Ravintolapäivä kasvisruoan merkeissä 14.8. Elokuun ravintolapäivänä jälleen luvassa kasvisherkkuja! Paikka ja tarkka kellonaika ilmoitetaan niiden varmistuttua. Järjestetään yhdessä Luonto-Liiton Vantaan Luonnonystävien kanssa. Lisätietoja: Minerva Schultz, minerva.schultz@gmail.com, p. 044 3310 327. Koko perheen luontokoulusunnuntai 31.7. klo 10–13. Vielä ei ole syksy, mutta syksyn ensimmäinen luontokoulusunnuntai on jo täällä! Eläinten kodit: Kuka kaivaa kotinsa maahan? Kenen koti on risuista tehty pallo puussa? Voiko kodin rakentaa paperista? Miten eläinten pesät voi löytää? Vantaan luontokoulu (Sotungintie 25A), lisätietoja: Minerva Schultz, minerva.schultz@gmail.com, p. 044 3310 327. Ketotalkoot Tuupakanmäellä su 7.8. klo 10–13. Ota rento, säänmukainen ulkoiluasu, hanskat ja evästä. Huono sääkään ei ole este. Työvälineet ja vettä on yhdistyksen puolesta. Hoitoketomme sijainti: Viinikkala, Kehä III eteläpuolella Hommaksentien ja Hommaksenkujan liittymän itäpuolella, ilmoitustaulun takana olevalla etelärinteellä. Lisätietoja: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@gmail.com, p. 040 8266 720. Pönttötalkoot 27.8. klo 10–14 Vantaan luontokoululla (Sotungintie 25A). Asuntopula ei koske vain ihmisiä: tehohoidetuista puistoista ja täyteenrakennetuista betonilähiöistä ei löydy linnuille sopivia pesäpaikkoja. Tule viettämään Suomen luonnon päivää kanssamme ja rakentamaan asuntoja linnuille ja lepakoillekin! Paikalla pönttöasiantuntija opastamassa. Ilmoitathan tulostasi Jounille (jouni.lamminmaki@gmail.com) 22.8. mennessä, jotta osaamme varata kylliksi puutavaraa ja pullaa! Lisätietoja: Jouni Lamminmäki, p. 050 516 8800.

•

• •

•

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Hirvijokilaakso: Paimennusnäytös la 11.6. Maskussa Sopolan kylän maisemissa, jossa Maria Timosen koirat paimentavat lampaita perinnemaisemakohteessamme. Hyvinvointipäivä la 18.6. klo 10 Lemussa. Kundaliinijooga klo 10–11.30, lounas ja 12.30– 15.00 itsetehtyä kosmetiikkaa. Koko päivän hinta on 35 €, pelkkä aamupäivä (10 €) tai iltapäivä (20 €). Joogaa varten tarvitset alustan ja joustavat vaatteet. Ilmoittautumiset: minpap@ utu.fi tai p. 040 5171219.

• •

Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys: Seuraa tiedotustamme yhdistyksen sivuilla (sll/kaarina) ja Facebookissa!

•

Retki Paraisten Sandvikeniin 20.6. Osallistumme Paraisten luonnonsuojeluyhdistyksen talkoisiin ja teemme alueella esittelykierroksen. Retki Askalan kedoille Paimioon. Ajankohta ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin. Talkootapahtuma 20.8. Piikkiössä yhdistyksen hoitamalla perinnemaisemankohteella. Luvassa niittoa, raivausta, kasvi- ja kulttuuriaiheista opastusta, tarjoilua ja lapsille omaa ohjelmaa. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Hoidamme talkoohengessä yhdistyksen perinnemaisemakohteita läpi kesän. Lisätietoa talkoista: Kukka Hammarström, kuhammars@ gmail.com.

• • •

Mynämäki-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys: Kevätretki Selkämeren kansallispuistoon la 28.5. Lähdemme klo 10 Mynämäen linja-autoasemalta. Bussi kiertää tarvittaessa Mietoisten, Nousiaisten ja Maskun kautta Mynämäkeen. Aikataulu tarkentuu myöhemmin. Tutustumme ensin Vanhaan Raumaan (UNESCO:n maailmanperintökohde), josta jatkamme vesitse Kuuskajaskariin. Kuuskajaskarissa tutustumme saareen, nautimme illallisen, saunomme ja yövymme. Sunnuntaina suuntaamme kohti Kylmäpihlajaa ja sen majakkaa. Palaamme Mynämäkeen klo 18. Ilmoittautumiset 22.4. mennessä: linjos.terhi@ gmail.com tai p. 044 211 5661.

•

19.6. alkaen klo 10 Paimionjokilaaksossa. Varaa mukaan käsineet ja vaatteet, jotka saavat nuhraantua. Mehutarjoilu. Katso tarkat tiedot Kunnallislehden yhdistyspalstalta ja Paimion kaupungin internetsivuilta lähempänä ajankohtaa. Ketoleiri ti–su 12.7.−17.7. Paimion Askalankoskella. Tervetuloa nauttimaan Paimion upeasta perinnemaisemakohteesta, Askalan jokilaaksosta. Tule päiväksi tai useammaksi tutustumaan niittämiseen tai verestämään vanhoja taitojasi! Tarjolla myös muita työtehtäviä perunan pesusta polttopuiden pilkkomiseen, työtehtäviä jakaa leirillä Rauno Tuomikoski. Talkoolaisille maittavan ruokapalkan valmistaa Ari Penttilä. Iltaisin voi virkistäytyä sauna- ja uintireissulla Paimion Ankkalammella. Ilmoittautumiset Viri Teppo-Pärnälle, p. 050 528 670 tai Roosa Simolinille roosa.simolin@gmail. com, ilmoitathan erityisruokavaliot.

•

Paraisten luonnonsuojeluyhdistys: Kesän niittotalkoita Sandvikin luonnonsuojelualueella 20.6. ja 15.8. klo 17 sekä Lenholmenin luonnonsuojelualueella 5.7., 6.7., 12.7. ja 13.7. klo 17. Lisätietoa yhdistyksen nettisivuilta sll.fi/parainen ja Facebook-sivuilta.

•

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Tapahtumista ja retkistä tiedotetaan nettisivuillamme (sll.fi/turku), josta voi myös tilata sähköisen uutiskirjeen. Tiedotamme myös Facebookissa ja Twitterissä (@turunlsy). Jättipalsamitalkoot Kuninkojalla 26.5. Lisätiedot: sll.fi/turku. Talkoot Juhannuskukkulan kaupunkikedolla 30.7. ja 4.8. Lisätiedot: sll.fi/turku.

• •

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420 Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Luonto-Liitto on mukana Maailma kylässä –festivaaleilla 28.-29.5. Ilmoittaudu mukaan vapaaehtoiseksi esittelemään Luonto-Liiton toimintaa. maailmakylassa.fi Uudenmaan piiri: Nuorten vaelluskurssi 24.–29.7. Jos olet noin 15–29-vuotias, haluat oppia retkeilyn perustaidot ja kokea ikimuistoisia hetkiä hyvässä seurassa, kurssi on juuri sinua varten! Kurssiin kuuluu kaksi ennakkotapaamista (ensimmäi-

•

nen 20.6.) Helsingissä ja kuusipäiväinen vaellus Helvetinjärven kansallispuistoon, jonka aikana opetellaan yhdessä liikkumaan luonnossa. Monia varusteita saa lainaksi. Vetäjänä toimii Kenny Mäkelä. Mukaan mahtuu 16 osallistujaa. Hinta 50/60 € (sis. ennakkotapaamisten tarjoilut, edestakaiset matkat Helsingistä ja vakuutukset). Ilmoittautumiset ja lisätiedot 10.6. mennessä: kenny.makela@hotmail.com Kerro ilmoittautuessasi ainakin yhteystietosi ja ikäsi. Nuorten toimintaryhmä tiistaisin Pauligin huvilalla. Tule tutustumaan erilaiseen ympäristötoimintaan! Ryhmä on avoin kaikille kiinnostuneille nuorille (n. 13–30-v). Toiminta muovautuu osallistuvien mukaan. Kesän ryhmä on tauolla ja ryhmä kokoontuu seuraavan kerran jälleen syksyllä. Käy tutustumassa Facebookissa, löydät meidät sieltä nimellä "LUPin toimintailtamat". Lainaa tavarapyörä! Pauligin huvilalla toimivat järjestöt, eli LUP yhdessä Maan Ystävien ja Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen kanssa lainaavat maksutta tavarapyörää. Pyörää lainataan yli 18-vuotiaille allekirjoitusta ja 50 € panttimaksua vastaan. Alle 18-vuotiaille pyörää lainataan, jos mukana on täysi-ikäinen vastuuhenkilö. Ota mukaan henkilöllisyyspaperit. Ota yhteyttä: pauligintavarat@gmail.com.

•

Varsinais-Suomen piiri: Lasten luontokerhot jatkavat toimintaansa Turussa, Raisiossa ja Naantalissa. Tsekkaa kerhojen tiedot nettisivuiltamme ja ilmoita lapsesi mukaan. Vaelluskurssi ja Lapin-vaellus kesällä. Osallistu vaelluskurssillemme – omaksut vaeltamisen perusteet kokeneempien retkeilijöiden opastuksella, tutustut uusiin ihmisiin ja saat helposti varusteita lainaan, eivätkä matkakulutkaan ole niin korkeat! Aloittelijaystävällinen kurssi ja siihen kuuluva vaellus on suunnattu n. 15–30-vuotiaille nuorille. Imoittautumisohjeet: luontoliitto.fi/vasp Susitoimintapäivä syksyllä Turussa. Luonto-Liiton Susiryhmä ja Varsinais-Suomen piiri järjestävät suurpetojen suojelusta kiinnostuneille nuorille toimintapäivän Turussa. Seuraa tiedotusta! Luontokerhotoimintaa lapsille syksyllä. Kerhoja toimii ainakin Turussa, Raisiossa ja Naantalissa. Seuraa tiedotusta! Lisäksi tulossa kesän ja syksyn aikana mm. paljon nuortenretkiä, ympäristötoimintaa ja kerho-ohjaajakoulutus. Ajantasaiset tapahtumatiedot: luontoliitto.fi/vasp

• •

• • •

Paimion seudun ympäristöyhdistys: Olemme Facebookissa, ajantasaiset tiedot tapahtumista siellä, käyhän kurkkaamassa!

•

Kesäkauden avajaiset su 5.6. klo 12–15 Paimion Askalankoskella. Klo 12 avataan kesän näyttely: tällä kertaa Ketotalon näyttelyhuoneessa on esillä Esko Railon metalligrafiikkaa. Näyttely ja kesäkahvila ovat avoinna kesäsunnuntaisin klo 12–15 14.8. saakka. Vieraita palvelevat myös lettuja makkarapisteet. Lapsille on luvassa lampaiden paijausta ja jättisaippuakuplien valmistusta Ketotalon pihalla! Osoite on Voimalantie 116, 21530 Paimio. Jättitalkoot ti 14.6. alkaen klo 18 ja su

•

Tapahtumakalenteri verkkosivuilla Lisää tapahtumia löydät Luonnonsuojeluliiton tapahtumakalenterista: sll.fi/tapahtumat.

Luonnonsuojelija 2/2016

In memoriam

Akateemikko ja ekologi Ilkka Hanski menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen tiistaina 10.5. Hän oli syntynyt 14.2.1953 Lempäälässä. Hanski selvitti lajien selviytymistä ekosysteemien pirstoutuessa. Hänen oivalluksistaan tuli kulmakivi luonnon ja sen onnistuneen suojelemisen ymmärrykseen. Hän ei väsynyt muistuttamaan siitä, ettei luontoa voi suojella pieninä näytteinä. Lajit tarvitsevat riittävän määrän sopivaa elinympäristöä. Jos ympäristön määrä pienenee lajin kynnysarvon alapuolelle, lajilla ei ole enää menestymisen mahdollisuuksia. Häviämisessä voi kestää pitkäänkin, mutta tällöin eletään piilevän sukupuuttovelan tilanteessa – se olisi jäänytkin kätköön, ellei Hanski olisi osoittanut teorian päteväksi esimerkiksi lahopuusta riippuvaisilla metsälajeilla. Tämä tutkimustieto on Suomen luonnonsuojeluliitonkin työn tieteellisenä pohjana arvokas. Vuonna 2010 Luonnonsuojeluliitto myönsikin Ilkka Hanskille Ympäristöpalkinnon uuden ekologisen ymmärryksen kehittämisestä ja esiintuomisesta. Moni, moni muukin palkitsi Hanskin. Hänet kutsuttiin myös brittiläisen tiedeakatemian Royal Societyn sekä Yhdysvaltain tiedeakatemian jäseniksi. Hän kohosi yhdeksi maailman johtavista ja viitatuimmista ekologeista. Huippututkimuksen lisäksi Helsingin yliopiston kasvatti kunnostautui tieteen popularisoijana. Hans-

ki halusi havahduttaa ihmiset huomaamaan lähiluonnon arvon. Tällä vuosikymmenellä hän toi yhdessä Leena von Hertzenin ja Tari Haahtelan kanssa esiin luonnon monimuotoisuuden merkityksen ihmisen immuunipuolustusjärjestelmälle. Biodiversiteetin vähenemisen ja allergioiden yleistymisen väliltä oli löytynyt yhteys. Työ, joka johti viime vuonna laajan kansainvälisen tutkijajoukon vetoomukseen, on Helsinki alert of biodiversity and health. Löydöksen arvo todennäköisesti vain kasvaa tulevaisuudessa. Moneen kertaan palkittu huippututkija oli matemaattisesti lahjakas, suurien systeemien ymmärtäjä. Hanski nosti myös lajitutkimuksen tasoa. Darwinin tavoin Hanski löysi tiensä saarille, Suomenlahden pieneltä Haminanluodolta Madagaskarille. Ajatuksiaan hän avasi kirjassaan Viestejä saarilta. Hanski ei jäänyt akateemisiin bunkkereihin. Hän oli terävimpänä kärkenä mukana vetoamassa metsiemme monimuotoisuuden puolesta. Hän antoi kalleintaan, rajallista aikaansa luonnonsuojelulle ja luonnonsuojelijoille. Syksyllä 2007 hän matkusti Pieksämäelle puhumaan Luonnonsuojeluliiton aktiiveille. Ja miten kirkkaasti hän asiat ilmaisikaan. Ihmisten omat pihatkin voisivat olla hallitun hoitamattomuuden asia. Kotipihastaan asti hän vaali luonnon monimuotoisuutta. Se kukoistaa edelleen satojen eliölajien kotina. Matti Nieminen ja Antti Halkka

Vietetään lukukauden eläimellisin päivä! Millaista olisi olla yhden päivän ajan karhu? Tai siili, peura tai perhonen? Suunnitelkaa Päivä eläimenä ja osallistukaa kilpailuun 20.8. mennessä! Roolileikki johdattelee suomalaisen luonnon asukkaiden maailmaan.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Ekokem kutsuvat kaikki Suomen esikoulu- ja alakoululuokat juhlimaan Suomen luonnon päivää – eläimellisissä merkeissä. Osallistukaa Päivä eläimenä -kilpailuun! Valitkaa eläinlajit ja suunnitelkaa päivä luokan kesken. Lähettäkää kuva, piirustus tai lyhyt video päivästänne 20.8.2016 mennessä osoitteeseen paivaelaimena@sll.ﬁ. Parhaimmat toteutukset palkitaan Suomen luonnon päivänä! Tarkat osallistumisohjeet osoitteesta sll.ﬁ/paivaelaimena

Yhteistyössä:

Mikko Käkelä

Ilkka Hanski lisäsi ymmärrystä luonnosta

Luonnonsuojelija 2/2016

Ville Lehvonen

Varoitusmerkkejä John McGregor contact@ johnmcgregormusic.com

Metsä, hallitus & laki Suomen luonto ja luonnonsuojelu kotimaassamme. Tärkeä asia ja hetkessä mieleeni tulvi metsähallituslaki, Suomen eduskunta, suuret monikansalliset yritykset, yksityistäminen, raha, valta, uutisointi, totuuden vääristely, olankohautukset, pelko, salailu, itsekkyys, välinpitämättömyys, tiedottomuus, tekosyyt, petos, ihmiset ja uni.

Mietin keitä ovat ne, jotka päätökset oikeasti määräävät. Kuinka moni ymmärtää asian vakavuuden? Kuinka moni välittää? Herättäisiinkö vihdoin unestamme ja päätettäisiin, miten asioiden kulku johdetaan parempaan suuntaan? Suomen kansastahan sen pitäisi olla kiinni. Milloin riittävän suuri joukko ihmisiä oikeasti kiinnostuu yhteiskunnasta ja alkaa pitämään tarpeeksi ääntä muutoksien aikaansaamiseksi niin, että eduskunnan äänet vastaavat kansan tahtoa eikä parlamentin pelejä? Kenen piilotettua agendaa edessämme toteutetaan Suomen luonnon ja kansan kustannuksella? Vaan pelkät ajatukset eivät riitä, vaikka ne kuinka huutaisivat sisällämme. Voisimmeko kohdata avoimempana? Oppisimme tuntemaan toisemme ja itsemme paremmin. Keskustelisimme kansan asemasta. Toimisimme. Ajatuksieni kirjoittaminen ei olisi onnistunut kysymyksieni äärellä joten lähdin metsään. Käveltyäni hetken saavuin rannalle, joten päätin käyttää voimassaolevaa jokamiehenoikeuttani istuen kevätauringon alla. Unohdin ajan, mutta en

paikkaa. Lämpö, tuuli, aallot hiljensivät mieleni siinä, missä istuin suuren männyn juurella. Hiljaa aavistin, että en ole yksin. Kimalainen näytti kotinsa. Jatkoi matkaa. Sitten näin isoisäni laineissa saapuen verkoilta. Hänen rauhalliset silmät katsoivat horisontin yli. Hän tiesi jotain syvää ja arvokasta siitä kaikesta, joka kantoi hänen muistoaan. Hän opetti minulle aikoinaan kiitollisuudesta. Luonnosta, joka on yhteydessä kaikkeen. Kenties jotta muistaisin hänet ja viisauden, joka johdatti häntä eteenpäin. Ainakin tiedän sen hänen katseestaan, että hän ymmärsi aina olla nöyrä myrskysäällä ja kunnioittaa kaikkeutta. Kiitin häntä. Kiitän muistoja. Kiitän luontoa, joka edelleen pitää hänen perheestään huolta. Jotkut tarinat ovat lyhyitä, mutta voimme onneksi jatkaa tarinamme kirjoittamista jokaisen päätöksen myötä. Näin saamme aikaan muutoksen. Ei ole ns. ”kiisteltyä metsähallituslakia”. On joko laki, joka on voimassa tai ei. On aika herätä tapahtuvaan. Ja päätöksien pitäisi tulla Suomen kansalta. Nyt.

Sarjakuva Aino Sutinen

•Hudit &osumat

”

Valtio panee Suomen metsät yhtiöön, jotta luonto voisi mennä konkurssiin. Ajankohtaisohjelma Uutisraportti metsähallituslaista 12.3.

”

Järki ei enää pysty perustelemaan, miksi Terrafamea pitäisi rahoittaa enää kuukauttakaan. Jukka Oksaharju, Taloussanomat 28.4.

”

Puutkin lepäävät öisin ja ne heräävät aamuisin hitaasti. Helsingin Sanomat 17.5.

”

Suomessa on tapahtunut joukkomurha. Maassa, joka korostaa kestävää kehitystä, on tänä talvena teurastettu kolmannes susikannasta. iltasanomat.fi 2.3.

”

Saan nykyään tietooni paljon uutisia eläinkuolemista tuulivoimaloiden läheisyydessä. Uusin tapaus on tilalta Siikaisilla, jossa kaikki kanat kuolivat äkillisesti ilman että ruumiinavauksessa paljastuu mitään syytä. Eija-Riitta Korholan Facebook-päivitys 13.4.

Liity jäseneksi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Pehmoliito-orava

18,50 € (sis. alv. 24 %)

Maakotkat-paita

21,90 €

sll.fi/luontokauppa

Ville Lehvonen

(sis. alv. 24 %)

HENRI KOSKINEN / VASTAVALO

Tiesitkö, että Suomessa elää yli 60 leppäkerttulajia? Tämä rantaniityillä viihtyvä kosteikkopirkko on noin kolmen millin pituinen.

SUURI JUHLANUMERO AVAA KESÄN 100 sivua kesäluonnon ihmeitä Lehtipisteissä 2. kesäkuuta.

Nyt vain 4,90 €! (norm. 9 €) Luonnonsuojeluliiton jäsenenä tilaat lehden edullisesti: kestotilaus, sis. digilehden 59,90 € (norm. 67,50 €) määräaikaistilaus (10 numeroa) 67,50 € (norm. 76,50 €) www.suomenluonto.fi/lehtitilaus puh. (09) 228 08210 (ark. klo 9–15) Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto. Tilaamalla tuet luonnonsuojelua.

75 VUOTTA

LUONNON Ä

ÄNE NÄ