Luonnonsuojelija 2/2017 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 2/2017 hinta 5 euroa sis. alv

Vinkkejä järven tilan tarkkailuun

Suomen mepit läpivalaisussa

Sadat kesäretket odottavat

SUKELLUS KIRKKAUTEEN Ihmeellisen Valkiajärven kalat eivät pelkää sukeltajia

Luonnonsuojelija 2/2017

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity Tilaa uutiskirje: sll.fi/uutiskirje Fiilistele Facebookissa: facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Lue digilehteä: issuu.com/ luonnonsuojeluliitto

Ville Lehvonen

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Juhlavuosi on juhlaa myös luonnolle Itsenäisyyden juhlavuotta on syytä juhlia. Katajainen kansa on sinnitellyt sata vuotta Venäjän karhun ja Ruotsin kultahanhen välissä. Paljon on vettä virrannut Kemijoessa, vaikkakin viimeiset 70 vuotta padon läpi – mutta siihenkin näyttäisi tulevan muutos. Tänä vuonna Suomen luonnonsuojeluliitolla on erityisen paljon paikallista toimintaa. Pelkästään tässä Luonnonsuojelijan numerossa yhdistyksemme ja piirimme kutsuvat mukaan noin 340 retkelle ja tapahtumaan. Lehden loppuosassa on ennätykselliset 16 sivua tapahtumia. Olisiko hyvä aika lähteä mukaan? Otetaan esimerkki. Kuopion kuululla Puijolla voi lähteä sunnuntaina 17.6. retkelle Pilppaan. En ole koskaan käynyt Pilpas-

sa – Puijolla kylläkin – mutta tämä kuulostaa täyteläiseltä ja kutsuvalta: ”Suomen luonnon ja Luonnonkukkien päivänä etsitään seitsemän kukan kimppua, kuunnellaan yölaulajia, tutkitaan lepakoiden lentoa, lumoudutaan nuotion loimusta, yövytään teltassa ja rakastutaan suomalaiseen valoisaan kesäyöhön.” Tuolla retkellä pääsee vielä halutessaan jopa uimapukusaunaan! Ja pakko ei ole jäädä yöksi telttaan, jos mielii kotiin lakanoiden lämpöön. Juhlavuosi antaa arvoa luonnollemme. Suomen itsenäisyyden juhlavuodessa luonto on noussut jopa yhteen pääosaan. Valtioneuvoston kanslian johtamassa juhlinnassa virallisia hankkeita ovat muun muassa käynnistämämme Suomen 100 luontohelmeä sekä Luonnon päivät. Elokuun päätteeksi Suomen

luonnon päivänä 26.8. liput nousevat kaikkialla salkoon luontomme kunniaksi! Kaiken keskellä Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on tuomassa esille sen, kuinka paljon luonto merkitsee suomalaisille. Suomi on luontomaa, ja suomalaiset ovat vielä luontokansaa. Tästä kannattaa pitää kiinni. Ja tämänkin takia kannattaa juhlia. Juhlavuosi on samalla mitä sopivin ajankohta tehdä tekoja, joiden toivotaan jäävän mieleen sukupolvien ajaksi. Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja ponnistaa tästä. Se kannustaa perustamaan juhlavuonna suojelualueen. Valtio tuplaa yksityiset, tänä vuonna perustettavat luonnonsuojelualueet. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Luonnonsuojelun Säätiö voivat olla ylpeitä ja iloisia siitä, että moni juhlavuonna perustettava suojelualue on edennyt toimintamme myötä. Luvassa on tästä vielä lisää hyviä uutisia. Itsenäisyyden juhlavuosi tiivistyy yhteen sanaan. Moni sen jo muistaakin, mutta toistetaan se vielä, koska se on mitä sopivin myös Suomen luonnonsuojeluliitolle, yhdelle maan merkittävimmistä kansalaisjärjestöistä. Sanaan, johon voi turvautua niin urheilussa, työpaikoilla, kouluissa, kodeissa kuin luonnonsuojelussa. Sanaan, jota huutaen, laulaen tai ähkien on selvitty suurista suruista ja jopa ilonpidosta. Yhdessä.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 2/2017, toukokuu | 43. vuosikerta ISSN 0788-8708 sll.fi/luonnonsuojelija Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimituspäällikkö, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Marjaana Nyberg, Felix Siivonen, Hannu Toivonen Kuvittaja: Anne Stolt Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 2/2017: Paula Humberg, Alice Karlsson, Hilkka Peltola Kannen kuva: Pekka Tuuri Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2017: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2017: 23.2., 18.5., 24.8. ja 30.11 Ilmoitushinnat 2017: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton jäsen

Mikko Muinonen CC BY-NC-ND 2.0

Luonnonsuojelija 2/2017

Ennätysmäärä retkiä ympäri Suomen!

• Sisällys 5 Bongaa norppa mehupurkista Raikastamon uuden pillimehun avulla kerätään varoja norpalle.

Meidän oma kielomme

Eläimille hoitoa

Hiba Haba CC BY-NC-ND 2.0

Joni Mäkinen CC BY-NC 2.0

7 Hiljaa virtaa Koitajoki Vesistölähettiläs Helena Haakanan lempipaikka on Koitajoki.

8 Kielontuoksua nuuhkimaan Kansallislajeista esitellään kielo, jolle nimen antoi Lönnrot.

9 Vuonna 1972: Susijahtia Etelä-Hämeessä Jutussa tutkitaan, millainen tarina museon täytetyllä sudella on.

10 Mitä mepit puuhaa? EU:ssa päätetään monista ympäristöasioista. Luonnonsuojelija selvitti, miten suomalaiset mepit ajavat ympäristöasioita.

12 Paratiisi pinnan alla Ihmeellisen Valkiajärven kalat eivät pelkää sukeltajia.

18 Mitä kuuluu, kotijärvi? Vesistölähettiläät opastavat järven tilan havainnointiin.

22 Juhli Suomea kasviretkellä Luonnonkukkien päivää vietetään myös juhlavuonna.

Hilkka Peltola

26 Yhteisten eläintemme hoitaja Marija Walldenille eläimien auttaminen on kutsumus.

Vesistölähettiläiden opit käyttöön

30 Luontomuseo sai nostetta Presidenttipari vieraili Kuopion luontomuseossa.

Luonnonsuojelija 2/2017

• Vink vink

Koonnut Hannu Toivonen

Mnolf (CC BY-SA 3.0)

• Aistien varassa

Villit maut lähiluonnosta

Tutustu Villivihannekset-sovellukseen: //suomenluonto.fi/sovellus // Riikka Kaartinen

Merkkipäivän muistamiset luonnolle

Puhetta luontosuhteesta

Miljoona linnunpönttöä -hankkeen päättymistä juhlitaan 21.5. Yle TV1:n Ulos luontoon Kevätseuranta -ohjelman suorassa lähetyksessä. Hanke alkoi keväällä 2016, ja miljoonan pöntön raja rikkoutui jo helmikuussa. Nyt kolopesijöiden kelpaa pesiä uusissa kodeissaan. Suuri kiitos kaikille ahkerille pönttöjen nakuttelijoille!

Luonnonsuojeluliitto herättää keskustelua suomalaisten luontosuhteesta 11.7. Porin SuomiAreenalla. Mukana liiton puheenjohtaja Harri Hölttä, elokuvatuottaja Marko Röhr, hyvinvointivalmentaja Jutta Gustafsberg, enkelisijoittaja Markku Kaloniemi sekä ministeri Kimmo Tiilikainen. Keskustelua vetää toimittaja Minna Pyykkö. // suomiareena.fi //

Tiedettä selkokielellä

Vielä ehtii äänestää

Suomen Luonnon #muutos-verkkolehti tarjoaa tutkijoiden kirjoittamia, suurelle yleisölle suunnattuja juttuja ympäristössä tapahtuvista muutoksista ja biotieteistä. #muutos perustettiin keväällä 2016, ja se pokkasi Aikakausmedian jakaman palkinnon vuoden 2016 parhaasta digitaalisesta ratkaisusta aikakauslehdessä. Tutustu: // muutoslehti.fi //

Suomen kansallisperhosen äänestys on täydessä käynnissä, ja ääniä on tullut jo huikeat 30 000. Tällä hetkellä kuuden kärjen muodostavat nokkosperhonen, ritariperhonen, paatsamasinisiipi, neitoperhonen, suruvaippa ja sitruunaperhonen. Omaa suosikkia voi äänestää 4.6. asti. Voittaja, Suomen kansallisperhonen, julkistetaan 14.6. // kansallisperhonen.fi //

• Vinkki arkeen

pihallisi haitattomaksi tiedettyjä tai Suomes•saValitse luonnonvaraisena kasvavia lajeja. Varmista vieras-

Juhlitko pian pyöreitä vuosia, valmistujaisia, häitä tai muuta merkkipäivää? Oletko ajatellut, että voisit tavaralahjojen sijaan pyytää läheisiäsi tekemään nimissäsi lahjoituksen sinulle tärkeän luontokohteen hyväksi? Merkkipäivälahjoituksen tekeminen luonnolle on helppoa: sll.fi/lahjoita/merkkipaiva

Teksti Liisa Hulkko

Japanintatar

Pidä vieraslajit kurissa ja nuhteessa Puutarhassa kasveja mussuttava oudon näköinen etana tai lintulaudan alle pudonneesta siemenestä kasvanut eksoottisen näköinen kasvi saattaa olla haitallinen vieraslaji. Paras tapa estää luonnolle, kukkarolle ja jopa terveydelle haitallisten vieraslajien leviämistä on ennaltaehkäisy.

lajiportaalista, ettet vahingossa istuta pihaasi haitalliseksi luokiteltua vieraslajia: //vieraslajit.fi// Pidä aina huolta, etteivät istutetut lajit pääse karkaamaan tonttisi ulkopuolelle. Ole huolellinen puutarhajätteen käsittelyssä. Varmista myyjältä, että ostamasi multa tai muu maaaines ei sisällä haitallisia vieraslajeja. Älä vapauta luontoon lemmikkieläimiä tai niiden hoidossa käytettäviä lajeja, kuten akvaariokasveja. Huolehdi roskakatosten ja kompostien siisteydestä, jotta rotat ja muut tuholaiset eivät lisäänny. Älä tuo ulkomaanmatkoilta tuliaisina mitään eläintai kasvilajia tai niiden osia.

• • • • • •

Lista on kirjasta Miia Jauni & Markus Seppälä. Kotipihan valtaajat. Opas haitallisten vieraslajien torjuntaan (Into 2017). Luonnonsuojeluliiton jäsenet saavat kirjan alennettuun hintaan 20 € (norm. 24,90 €) koodilla lupiini verkkokaupasta //intokustannus.fi//. Alennus on voimassa 31.8. asti.

Kuvat: Irma Kortekallio, Jaakko Hurri (CC BY-NC-ND 2.0)

Kevät ja alkukesä on parasta aikaa villiyrttien harrastajille. Kun satokauden anti on alkukesästä vielä niukkaa, tarjoavat luonnonkasvit lyömättömiä makuelämyksiä. Monet rikkaruohona tunnetut luonnonkasvit ovat viime vuosien villiyrtti-innostuksen myötä saaneet synninpäästön. Kukkapenkin ja viljelypalstan kutsumattomat vieraat voi kerätä kompostin sijaan lautaselle, ja ne ovat ilmaisia, helposti saatavilla ja kaupassa myytäviä salaatteja maukkaampia. Kasvien tunnistamisen voi aloittaa helpoimmista ja samalla myös yleisimmistä. Voikukkia, nokkosia ja apilan kukkia löytyy lähes joka pihalta. Syötävien yrttien valinnassa kannattaa myös muistaa myrkylliset lajit: lautaselle päätyvän lajin tunnistamisesta täytyy olla varma. Kaupunkilaisen on parasta suunnata kauemmas liikenteestä, sillä pöly ja liikenteen päästöt tekevät kasvit syömäkelvottomiksi. Aloittelijalle vinkkejä saa monilta kursseilta, ja myös Suomen Luonto -lehden Villivihannekset-mobiilisovelluksen avulla. Sovelluksesta löytyy tiedot 30 villiyrtin tunnistamiseen ja kullekin yrtille sopivia reseptejä.

Linnunpönttöjuhlat!

Luonnonsuojelija 2/2017

Bongaa norppa mehupurkista

Norppamehut kasvattavat myös tietoisuutta norpan suojelusta, Raikastamon Jyri Kähönen uskoo.

Raikastamon uuden pillimehun avulla kerätään varoja saimaannorpalle. Teksti & kuva Hannu Toivonen

Huhtikuun alusta lähtien kauppojen hyllyillä on voinut törmätä värikkäisiin pillimehuihin, joiden kyljissä hymyilee nappisilmäinen saimaannorppa. Raikastamon toimitusjohtaja Jyri Kähönen kertoo vanhaan tehdasrakennukseen tehdyssä toimistossa, kuinka norppa päätyi purkin kylkeen: ”Mainostoimisto Adamsin luova johtaja Tuomas Käyhkö keksi tämän idean, ja me olimme siitä heti innoissamme. Haluamme olla norpan suojelussa mukana.” Jokaisesta myydystä mehusta ohjataan kymmenen senttiä Luonnonsuojeluliitolle, joka hankkii rahoilla katiskojen nielurajoittimia. Nielurajoitin on katiskaan laitettava osa, joka estää katiskan nielun laajenemisen – tällöin kuutti ei pääse tunkeutumaan katiskaan. Kähösen mukaan norppamehut ovat tarttuneet toistaiseksi hyvin asiakkaiden matkaan. Tavoitteena on myydä satojatuhansia mehuja. Mehuja myydään K- ja S-ryhmän kaupoissa ympäri maata. Raikastamon tarina sai alkunsa yhdeksän vuotta sitten kuuden ystävän omenatarhaunelmasta. Omenatarha ei toteutunut, mutta kaverukset ostivat mehupuristimen ja kasan pulloja, valikoivat sopivat omenat ja tuloksena oli omenamehu, joka voitti vuonna 2009 Vuoden luomutuote -palkinnon. Nykyään valikoimaan kuuluu erilaisia luomumehuja ja -limonadeja. Ekologisuus ja vastuullisuus ovat olleet Raikastamolle keskeisiä periaatteita alusta lähtien. Se näkyy Kähösen mukaan koko tuotantoketjussa puun oksalla roikkuvasta omenasta aina purkissa olevaan mehuun asti. ”Tuotteemme ovat lisäaineettomia, eikä tuotantoprosessin missään vaiheessa käytetä torjunta- tai säilöntäaineita.” Miksi suojelukohteeksi päätyi juuri norppa? ”Se on meidän ainoa kotoperäinen nisäkkäämme, ja niitä on käsittämättömän vähän maailmassa. Norppa on myös mahtava hahmo, joka sopii hyvin purkin kylkeen”, Kähönen kertoo esitellessään ylpeänä värikkäitä norppapillimehuja. Tutustu: //sll.fi/norppapillimehu//

• Peukut

Petteri Saario

Koonnut Hannu Toivonen

Norpalle hyvä katiska

Kaupunkiviljely kunniaan

Kuusesta on moneksi

Juha ”Norppa” Taskinen ja Kari ”Hissu” Hietalahti haluavat pelastaa saimaannorpan! Kaksikon lanseeraaman Hyvä katiska -kampanjan tavoitteena on saada kaikki Saimaan katiskat norpalle turvallisiksi ja samalla jakaa roppakaupalla tietoutta vastuullisesta kalastuksesta. Katso video, jolla Hietalahti näyttää, kuinka Markku Kettusen kehittämän katiskan voi itse tehdä. //http://bit.ly/2q45Liw//

Tomaatin kasvatusta parvekkeella, vadelmapensas taloyhtiön pihalla, viljelylaatikko keskellä kaupunkia. Ylen Syötävä kaupunki -kampanjan tavoitteena on muuttaa kaupungit vihreämmiksi ja saada ihmiset kasvattamaan itse ruokaa. Lähde mukaan yhteisöviljelmätoimintaan tai perusta oma viljelmä vaikkapa parvekkeelle. Kädet mullassa mieli lepää. Tutustu: //yle.fi/syotavakaupunki//

Kuusen tehtävät ovat moninaiset: se tarjoaa pesäpaikkoja eläimille, puhdistaa ilmaa, estää eroosiota ja antaa inspiraatiota taiteilijoille. Runoilija Heli Laaksosen ja biologi Iiris Kalliolan lasten ja nuorten tietokirja Tulevaisuuden kuusi on kunnianosoitus suomalaiselle metsälle ja kuuselle. Kirja sisältää monipuolisesti tietoa, tunnelmallista tarinointia sekä lasten ja nuorten runoja ja tekstejä.

Luonnonsuojelija 2/2017

Viranomainen vaatii Kemijokeen kalatiet

Outdoors Finland (CC BY 2.0)

Lapin ELY-keskus teki alkukeväällä sen, mitä monet ovat pitkään odottaneet: se vaati, että voimayhtiöt rakentavat omin rahoin Kemijoen padottuihin koskiin kalatiet. Näin vaelluskalat pääsevät nousemaan 70 vuoden tauon jälkeen pohjoisen Suomen mahtijokeen. Kemijoki on Suomen pisin joki. 550 kilometrisen joen latvat ulottuvat Venäjälle asti. Valtaisalla valuma-alueella on 21 voimalaitosta, joista 16 omistaa Kemijoki Oy. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ottaa vielä kantaa Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden päivitykseen. Kalatiet tuovat tullessaan uhanalaisten vaelluskalojen nousun Ounasjoen ja Kemijoen laajoille lisääntymisalueille. Voimayhtiöt ehättivät kertomaan tuoreeltaan, että ne pitävät vaatimuksia kohtuuttomina. Lohi ja meritaimen hyppisivät riemusta, jos ymmärtäisivät viranomaisten päätöksen. Moni rannoilla asian ymmärtävä saattaa niin tehdäkin. Suomen luonnonsuojeluliitto, Vapaa-ajan kalastajien Keskusliitto ja WWF kiittivät ratkaisua.

Puun kysyntään yritetään vastata kasvua kiihdyttämällä Valtion omistama metsäkonsultointiyhtiö Tapio julkisti huhtikuun lopulla raportin, joka esittelee Suomelle keinoja metsien kasvun kiihdyttämiseksi.

Matti Nieminen

Teksti Felix Siivonen

”Raportin monimuotoisuus- ja ympäristövaikutusten perusteella ei tulisi suositella lisää lannoitusta, joka lisää vesistöpäästöjä. Myös metsien jalostusja hoitotoimissa tulisi paremmin ottaa huomioon esimerkiksi se, että monimuotoiset metsät kestävät paremmin ilmastonmuutosta.” Hannosen mukaan Suomen metsäpolitiikka ei voi perustua siihen, että ylimitoitetut suunnitelmat mahdollistetaan hinnalla millä hyvänsä. ”Metsien käyttö ja tuet on sovitettava yhteen niin, ettei kasvua tarvitse lisätä ympäristölle haitallisilla toimilla. Raportin taustaselvitys ekosysteemivaikutuksista on ristiriidassa raportin lähtökohdan kanssa, jossa lisäkasvu on ennalta päätetty tavoite”, hän sanoo.

Kemijoen Seitakorvan voimalaitos kevätjuoksutuksen aikaan.

Päivi Lundvall

Suomi tavoittelee hakkuiden kasvattamista nykyisestä 68 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon vuodessa. Maaliskuussa suomalaiset tutkijat totesivat julkilausumassaan, että lisähakkuut vaarantavat metsäluonnon ja ilmastotavoitteet. Jo nyt hakkuumäärät ylittävät paikoin myös puuntuotannon kestävyyden. Huhtikuun lopulla Tapion julkaisema Kestävää kasvua metsistä – tasapainoisesti tulevaisuuteen -raportti ehdottaa tavoitteen tueksi ”metsänjalostuksen lisäkasvupotentiaalin hyödyntämistä, metsän uudistamis- ja hoitoketjun oikea-aikaista ja tehokasta toteuttamista ja metsänlannoitusta”. Nämä lisäkasvuun tähtäävät suositukset eivät saa hyväksyntää Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannoselta.

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Koonnut Laura Ahopelto

Twitter: @luonnonsuojelu

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

Twitter

Analyso

imme

pu toimia

se n hallituk

olivä

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Tilaa uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla: sll.fi/uutiskirje

ä liriihess

Saimaa norp

Facebook.com Instagram

rmitteli Moni ha sta luonno n löytyvä oskan muovir määrää

n vesist

an t alle hiem

ä sa a d a

urvallise

– kiitos

mmat

lahjoitta

neille!

”

Hiljaa soiden keskellä lipuvalla joella kaukana maanteistä voi olla uskomattoman hiljaista.

• Lempipaikka Hiljaa virtaa Koitajoki Koitajoki virtaa Pohjois-Karjalassa itärajan tuntumassa suurten suoalueiden ja metsien läpi. Hiljaa soiden keskellä lipuvalla joella, kaukana maanteistä, voi olla uskomattoman hiljaista. Alunperin pohjalaisena nautin maiseman avaruudesta ja siitä, että katse kantaa laajoilla soilla kauas. Koitajoen yläjuoksuun tutustuin jo biologian opiskelijana retkeillessä. Alajuoksu taas on tullut tutuksi tutkimustöiden kautta. Maastotöissä liikuttiin joen hienoimmalla, Nuorajärven ja Tekojärven välisellä alueella, missä joki meanderoi ja leviää välillä Kesonsuon kiertäessään veden ja pienten saarten muodostamaksi mosaiikiksi. Koitajoen varrella on suojeltuja soita mutta myös useita turpeenottoalueita Toivoisin, että turpeenotossa ja metsien kunnostusojituksissa otettaisiin tämä hieno luontohelmi huomioon. Koitajoki laskee lopulta Ala-Koitajoen ja toisaalta Pamilon voimalaitoksen kautta Pielisjokeen ja Saimaan pohjoisosaan. Kymmenien vuosien jälkeen järvilohi on päässyt lisääntymään alkuperäisillä kutualueillaan. Se on hieno saavutus järvilohen suojelutyössä, vaikka vielä onkin paljon tehtävää. Nykyisin työskentelen Luonnonsuojeluliitossa Freshabit-hankkeessa, ja Koitajoki on yksi hankkeen kahdeksasta kohdealueesta. Helena Haakana Vesistölähettiläs, hankekoordinaattori

Koitajoki on yksi Suomen sadasta luontohelmestä. 100luontohelmea.fi/helmi/koitajoki

Toimitus Liisa Hulkko Kuva Alpo Hassinen

Luonnonsuojelija 2/2017

OSA 2/4

Onneksi Lönnrot keksi nimetä kielon kieloksi. Lehmänkieli olisi taatusti hävinnyt pihlajalle Suomen kansalliskukkaa äänestettäessä. Teksti Alice Karlsson

Kauppareissuni varrella on eräällä eteläisellä metsänrinteellä kielolaikku. Tarkastan sen keväisin joka päivä, sillä lehtitötteröt työntyvät maasta varsin nopeasti. Jos en ole valppaana, kukinta menee ohi, enkä pääse matkustamaan tuoksun heittämänä lapsuuteni kotipihaan vaahteran juurelle, haravalla kuvioidun hiekkakäytävän päähän, saati koulun juhlasaliin, missä Suvivirttä veisataan nuotin vierestä ja mieli on kevyt kuin kesäpäivä. Kielon tuntevat kaikki. Kukapa ei olisi kerännyt kimppua juomalasiin äidille, mummille tai omaksi iloksi. Kimpusta tulee sievä. Kielon kukat ovat pieniä kelloja, jotka nuokkuvat kauniissa rivissä samalla puolella vartta.

Kielo voitti pihlajan

lensa. Sekin kukkii valkoisena ja saa myöhemmin punaiset marjat. Ehkä tuoksu ratkaisi. Eurooppalaisena kasvina kielo on noteerattu muuallakin. Se oli esimerkiksi entisen Jugoslavian kansalliskukka, mutta maan hajotessa jäi ilmeisesti unholaan. Yrityksistäni huolimatta en saanut selville, olisiko jokin alueen uusista valtioista pitänyt kiinni vanhasta kansallistunnuksesta.

Monta nimeä Kielo on useissa kielissä Laakson lilja. Meillä sitä nimitettiin ennen aikaan muun muassa viljukanvaljukaksi ja Wilkun Walkuksi ruotsin liljekonvalje-nimeä matkien sekä Haisu Kukaksi, häränkieleksi ja lehmänkieleksi. Ilmankos joka toisen lehmän nimi – ennen korvamerkkiaikaa – oli Kielo. Nimen kielo keksi Elias Lönnrot, ilmeisesti lehtien kielimäisen muodon innoittamana. Kasvin tieteellinen nimi on Convallaria majalis, missä majalis tarkoittaa toukokuista ja toukokuussahan kielo kukintansa aloittaakin. Ensin kielo kaunistaa maan eteläosia ja pian kasvia on siellä täällä Lapissakin Utsjokea myöten – koko kansan kukka siis.

Kieloa nimitettiin ennen aikaan Haisu Kukaksi ja häränkieleksi.

Kielo valittiin Suomen kansalliskukaksi 1967, ja valinta virallistettiin 1982. Aloite kansalliskukasta tuli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahastolta, nykyiseltä Sitralta. Sen neuvottelukunta teki esivalinnan: kanerva, kielo, kissankello, lumme ja suopursu. Suosikkina sillä oli pihlaja. Suomalaiset asettuivat radioäänestyksessä kuitenkin kielon kannalle, vaikka pihlajallakin on puo-

Myrkky suojaa ja hoitaa Kielossa on glykosideja, ja kasvia on käytetty sydämen vajaatoiminnan hoidossa ja tykytyksissä. Koska määrä tekee myrkyn, ei kieloa pidä mennä kokei-

Tilaa luonnonystävän aikakauslehti

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille alennus lehtitilauksesta

Hanna Forsman CC BY-NC 2.0

Ia Ahonen / Vastavalo

Kielon tuoksua nuuhkimaan

• Kansallislajit

lemaan omin päin. Yliannostus on kohtalokas etenkin nisäkkäille. Kaikkiin myrkky ei vaikuta, sillä kielon lehdissä voi nähdä syömäjälkiä. Silloin asialla on melko varmasti ollut liljakukko, pieni tulipunainen kovakuoriainen, joka puutarhureiden kauhuksi mussuttaa myös kukkapenkkien viehkeitä liljoja. Linnut voivat syödä kielonmarjoja, myrkyllisiä nekin. Samalla linnut levittävät siemeniä uusille alueille. Tehokkaammin kielo levittäytyy kuitenkin kasvullisesti juurakkonsa avulla. Kansallistunnuksen tarkoitus on edustaa maan ominaisia piirteitä tai maata yleensä. Katsotaanpa miten naapurimme sen ymmärtävät: Ruotsin kansalliskukka on vanamo (Linné), Norjan kanerva (tunturit), Viron ruiskaunokki (viljapellot) ja Venäjän kamomilla (aromikas). Kielo on oikein sopiva suomalaisille. Se on elinvoimainen, nostalginen ja sydämeenkäypä.

Luonnonsuojelija 2/2017

Toimitus Hannu Toivonen Kuva Tuomo Hurme

Vuonna 1972

Pelkoa ja susijahtia Etelä-Hämeessä Vuoden 1972 kesällä Etelä-Hämeessä alkoi pihapiireistä löytyä kotieläimiä kuolleina. Aluksi syylliseksi epäiltiin ilvestä. Seuraavaksi syntipukin

viittaa vedettiin villiintyneen koiran tai jopa ahman harteille, mutta lopulta selvisi, että kyseessä on susi. Siitä lähti liikkeelle villi syksy: sut-

Täytettyä sutta ihmetellään Forssan luonnonhistoriallisessa museossa 1980-luvulla.

ta jahdattiin niin yksittäisten metsästäjien kuin porukoidenkin toimesta. Susijahti jatkui pitkin syksyä, mutta susi pääsi aina karkuun; kun jahtimiehet olivat Tammelassa, susi oli Hämeenlinnassa. Lopulta marraskuussa ensimmäisen lumen tultua susi ammuttiin Tammelan Lautaportaassa. Susi oli silloin juridisesti määritelty haittaeläimeksi, joten sitä sai metsästää kuka tahansa ja missä vain. Luonnonsuojelijat puolustivat sutta aktiivisesti ja kirjoittivat lehtiin suden puolesta. Toimin siihen aikaan LounaisHämeen luonnonsuojeluyhdistyksen aktiivina ja riistanhoitoyhdistyksen valvojana. En voinut käsittää sitä pelon määrää, minkä susi herätti ihmisissä. Susi oli silloin ihmisille uusi ja erikoinen asia. Nykyäänkin on suden vastaista henkeä, mutta ei sentään sellaista vauhkoontumista kuin silloin.

Lehdissä asiasta kirjoitettiin valtavasti, ja huhuja liikkui. Itse olin äärettömän kiinnostunut aiheesta, koska suden ei pitänyt käyttäytyä tuolla tavalla. Sääli, kun harvinaisen komea yksilö tapettiin. Tällaiset poikkeusyksilöt täytyy kuitenkin ampua, koska ne herättävät vihan lietsontaa sutta kohtaan. Lopulta tapettu susi täytettiin, itse asiassa kahteen kertaan, koska ensimmäinen täyttö epäonnistui täysin. Muutaman mutkan kautta susi päätyi Forssan luonnonhistoriallisen museoon, jossa sitä käytiin sankoin joukoin katsomassa. Tapauksesta oli myös hyötyä susille. Susi rauhoitettiin eteläisissä osissa Suomea vuonna 1973. Rauhoittamisen taustalla oli suuri julkisuus ja valtava kirjoittelu asiasta. Antero Suoranta Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja

Iloa ja hyvinvointia luonnosta. LähiTapiola on mukana edistämässä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia Suomen luonnon päivien tapahtumissa.

Luonnonsuojelija 2/2017

Mitä mepit puuhaa? Euroopan unionin parlamentin kausi on puolivälissä. Toukokuussa 2014 aloittaneet suomalaismepitkin ovat ehtineet jo pitkälle. Vai ovatko – mitä oikeastaan tiedämme heidän aikaansaannoksistaan ympäristöasioissa? Teksti Matti Nieminen Kuvitus Anne Stolt

Päätösvaltaa on siirtynyt Suomen eduskunnalta Brysseliin. EU:ssa vallan vankkureita ohjastaa komissio, joka tekee lainsäädäntöesitykset. Sen myötä eniten suomalaisista on valtaa komissaari Jyrki Kataisella. Unionin suurinta päätösvaltaa käyttää kuitenkin neuvosto, jossa istuvat jäsenmaiden pääministerit. Entä parlamentti ja sen yksittäinen europarlamentaarikko, mitä hän voi tehdä? Paljonkin: muutosehdotuksia, hyvää työtä ryhmässään. Kirjoittaa ja puhua asioista, verkostoitua, muodostaa koalitioita. Muutokset voivat silloin edetä, ja parlamentti voi muuttaa komission ehdotusta. Jos meppi on raportoijana omassa komiteassaan, silloin valtaa rapsahtaa – sitä on paljon enemmän kuin suomalaisella keskivertoministerillä. Raportoija pääsee neuvottelemaan muiden ryhmien kanssa ja vaikuttaa lopulta 28 Euroopan maahan. Ympäristöasiat ovat talouteen vaikuttavina Euroopan Unionin kovaa ydintä. Samanlainen vahva toimivalta EU:lla on esimerkiksi maataloudessa ja merikalastuksessa. Sitä vastoin esimerkiksi kaavoitus kuuluu EU:n sijasta jäsenmaille.

Melkein piilossa On hämmästyttävää, miten vajavaisesti kansalaiset saavat tietoa meppien touhusta medioiden kautta. Kansalaisille ei tarjota nopeasti hahmottuvia äänestysnäkymiä tai grafiikoita suomalaisten edesottamuksista. Missä YLE, missä Hesari, missä muut laatumediat – anyone? Mistä löytyisi se suomenkielinen verkkosivu tai aplikaatio, josta voisi helposti seurata meppien meininkiä? Eikä yhtään helpota, että Brysselin byrokratia verhoutuu vaikeisiin ilmauksiin. Vain poikkeusyksilöt tavallisista kansalaisista jaksavat olla kiinnostuneita. Tämä näkyy taas toukokuussa 2019, kun tulevien eurovaalien äänestysprosenttia taivastellaan. Tätä juttua varten haastateltiin Luonnonsuojeluliitossa nyt tai aiemmin työskennelleitä asiantuntijoita sekä muutamia toimittajia ja virkamiehiä, jotka eivät halunneet nimiään julkisuuteen. Lisäksi tietoa on englanninkielellä eurooppalaisilla verkkosivuilla. Se tieto on kyllä kiinnostavaa. Yhtä kaikki selvää lienee, että mitä huonommin suomalaiset näkevät edustajiensa teot, sitä vapaammin nämä voivat toimia –

”

Jos tilaisuudessa on kyse jotenkin metsistä, se on täynnä suomalaisia ja ruotsalaisia lobbareita.

Jussi Halla-Aho (PERS)

Ei näkyvää ympäristökantaa. Äänestänyt usein ympäristöasioissa ryhmänsä mukana, jossa ympäristökielteisyyttä.

Heidi Hautala (VIHR)

Kokenut, arvostettu ja ympäristömyönteinen. Ei mukana ympäristökomiteassa, profiloitunut kehityskysymyksissä. Tukenut metsäkadon ehkäisyä, ajanut syöpää aiheuttavan glyfosaatin kieltämistä. Tehnyt ympäristöstä kirjallisia kysymyksiä.

Liisa Jaakonsaari (SDP)

Kokenut: 30 vuotta eduskunnassa ja toista kautta meppinä. Perinteisesti avoin ympäristönäkökulmalle, vaikka ei profiloidukaan siinä. Suomalaisten meppien metsätyöryhmäläinen.

Anneli Jäätteenmäki (KESK)

Vaikutusvaltaisen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan (ENVI) jäsen. Edistänyt rakennusten energiatehokkuutta. Bloginsa ei lupaa erityisen hyvää ympäristölle, mukana metsätyöryhmässä.

Mia-Petra KumpulaNatri (SDP) Vaikuttavin suomalainen energiapolitiikassa. Äänekäs suomalaisen metsätalouden puolustaja, jopa biotaloususkovainen. Ei tue bioenergian kestävyyden sääntelyä.

Merja Kyllönen (VAS) Periaatteiltaan ympäristömyönteinen. Korostanut kiertotaloutta, ajanut meluntorjuntaa. Tehnyt muutosehdotuksia, jotka vesittäisivät metsien päästölaskelmia (LULUCF*). Mukana liikennekomiteassa.

Luonnonsuojelija 2/2017

ja heitä voidaan lobata. Brysselissä on noin 30 000 lobbaria, enemmän kuin Raahessa tai Riihimäellä asukkaita. Suurin osa heistä on ajamassa teollisuuden etuja. Esimerkiksi ympäristöjärjestöjen lobbareita on heihin verrattuna niukasti. Lobbarien merkitys on Suomea suurempi, koska EU:ssa ei ole eduskunnan tapaisia sidosryhmien valiokuntakuulemisia. EU on ammattilaisten areena, sivistynyt taistelutanner. Luonnonsuojeluliitto on jäsenenä eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen suurimmassa kattojärjestössä, EEB:ssä (European Environmental Bureau). Hallituksen rinnakkaispuheenjohtaja on Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen. Järjestöllä on noin 15 EU-politiikkaa seuraavaa työntekijää. Se seuraa komissiota, meppejä ja neuvostoa. EEB:llä on hyvä yhteistyö muiden ympäristöjärjestöjen, kuten BirdLifen, WWF:n ja Climate Action Networkin (CAN) kanssa.

Suomalaiset vaikuttavat Eurooppalainen verkkomedia Votewatch on verrannut eri maiden meppe-

Pirkko RuohonenLerner (PERS) Huolestunut terveysvaikutuksista, ympäristömyönteinen. Kirjelmöinyt Maltan lintumetsästyksestä. Äänestää usein rohkeasti eri lailla kuin ryhmänsä. Sirpa Pietikäinen (KOK) Aikaansaavin suomalainen meppi ympäristöasioissa. Tunnettu resurssitehokkuuden, kiertotalouden ja ilmaston puolestapuhuja. Ryhmässään EPP:ssä oman tiensä kulkija. Tuo EU:n ympäristönäkökulmaa esiin Suomessakin.

jä keskenään. Suomalaiset ovat ympäristöasioissa ”progressiivisimpien” (tämäkin on Brysselin kieltä) maiden joukossa ja peräti ykkösenä vaikutusvaltaa ympäristöpolitiikkaan arvioitaessa. Nils Torvalds on heistä kärjessä: hänet pisteytetään Euroopan 8. vaikuttavimmaksi mepiksi ympäristöasioissa. Se ei tarkoita siis, että hän olisi välttämättä ympäristöystävällisin, mutta vaikutusvaltaisin kylläkin. Torvalds on ollut esimerkiksi luonnostelemassa parlamentin raporttia biopolttoaineista. Hän on myös varapuheenjohtaja ilmastonmuutoksen, kestävän kehitysken ja luonnon monimuotoisuuden työryhmässä. Torvalds kunnostautui erityisesti EU:n kalastuspolitiikan uudistuksessa kalastusvaliokunnan jäsenenä. Energiapolitiikassakin Suomi on vaikutusvaltaisimmasta päästä, nimenomaan uusiutuviin energialähteisiin siirtymisessä. Vaikutusvaltaisim-

maksi meikäläisistä arvioidaan MiaPetra Kumpula-Natri. Hänen puolisonsa Pasi Natri on ydinvomayhtiö Fennovoiman entinen yhteiskuntaja viestintäjohtaja, joka vetää vaikuttamisen asiantuntijatoimistoa Brysselissä. Hän on siis lobbari.

Nils Torvalds on 8. vaikutusvaltaisin ympäristöasioissa.

Hannu Takkula (KESK) Kyseenalaisia kantoja metsien ja maankäytön ilmastovaikutuksista (LULUCF*). Kannattaa puurakentamista. Petri Sarvamaa (KOK) Nihkeä ympäristöasioiden edistämiselle esimerkiksi maataloudessa. Tehnyt huolestuttavia ehdotuksia metsien ja maankäytön ilmastovaikutuksista (LULUCF*).

Mystinen metsätyöryhmä

Mepit verkostoituvat keskenään. Suomalaisista moni on mukana biotalouden kiihdyttämistä ajavassa epävirallisessa metsätyöryhmässä. Heihin kuuluvat ainakin Anneli Jäätteenmäki, Liisa Jaakonsaari, Mia-Petra Kumpula-Natri, Henna Virkkunen ja mahdollisesti myös Hannu Takkula ja Petteri Sarvamaa. Ryhmään voi suhtautua vähintäänkin varovaisuusperiaatteella. Parlamentin tärkeät äänestykset ovat vasta tulossa, mutta kantoja valmistellaan jo. Ja sitten saavat ehkä kannot luonnossakin kyytiä.

Nils Torvalds (RKP) Arvioitu vaikutusvaltaisimmaksi suomalaiseksi ympäristöasioissa. Ansioitunut kala-asioissa, aktiivinen Pariisin sopimuksen sorvaamisessa. Mukana ympäristökomitea ENVIssä, profiloituu ympäristölle myönteisenä. Biotaloudessa ja metsien päästölaskelmissa haitallista toimintaa.

Metsien osalta Suomen ja Ruotsin aktiivisuus on ylipäänsä silmiinpistävää. Kuten eräs Brysselissä työskentelevä toteaa: ”Jos tilaisuudessa on kyse jotenkin metsistä, se on täynnä suomalaisia ja ruotsalaisia lobbareita – ja usein järjestäjänäkin on meppi jommasta kummasta maasta.” Suomen hallituskin lobbaa nykyään entistä enemmän komissiota ja meppejä. Sen estäminen, että Suomen metsätaloudelle ei tulisi uusia velvoitteita Pariisin ilmastosopimuksen takia, on yksi Suomen EU-politiikan tämänhetkisiä kärkiä. Suomalaiset mepit ajavat siis ympäristöasioita tehokkaasti Euroopassa. Mutta mihin suuntaan? Esimerkiksi biotaloudessa kyseessä ei ole pelkästään Suomen, vaan koko Euroopan metsät ja ilmasto. Katajaisen kansan kannattaa seurata myös Kataisen työtä. Jos pystyy. Haastatellut asiantuntijat: Hanna Aho (FERN), Sini Eräjää (BirdLife), Marie Ange Kalenga (FERN), Jouni Nissinen (EEB, SLL), Tapani Veistola (SLL) sekä muutamia toimittajia ja virkamiehiä. Tutustu: //www.votewatch.eu//

Henna Virkkunen (KOK) Kuunteleva asiapoliitikko, avoin ympäristöasioille. Biotalousmyönteinen.

Paavo Väyrynen (KESK) Legenda, josta ei aina ota selvää. Oli enemmän kiinnostunut ympäristöasioista ulkoministeriaikanaan.

*LULUCF = Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori kansallisessa kasvihuonekaasupäästöjen inventaariossa.

Luonnonsuojelija 2/2017

Paratiisi pinnan alla Kiteen Valkiajärvi on yksi Suomen sadasta luontohelmestä. Todellinen helmi se onkin: järvi on Suomen kirkkaimpia. Ihmeellistä tunnelmaa lisäävät poikkeuksellisen kesyt kalat ja ravut. Teksti & kuvat Paula Humberg Vedenalaiskuvat Pekka Tuuri

etsässä kiemurteleva tie on huhtikuussa niin paksun sohjon peitossa, että lyhyestä matkasta huolimatta perillepääsy alkaa paikoin epäilyttää. Viimeisen mutkan kohdalla katseen uskaltaa jo siirtää maisemaan. Puiden takaa avautuu tavanomainen näkymä: Kiteen Valkiajärvi muistuttaa kevättalvella mitä tahansa suomalaista pikkujärveä, kuin lumen peittämää peltoa. Valtatie 6 kulkee alle kilometrin päässä, ja järveä reunustaa mäntymetsä, jota on vastarannalla harvennettu reippaalla kädellä. On selvää, ettei olla erämaassa. Jotain erityistä tässä paikassa silti on, sillä jäällä häämöttää nytkin ihmishahmoja. Eivätkä he ole pilkkijöitä.

Hiljaisuutta kylmässä vedessä Valkeaa taustaa vasten erottuu musta kolmio, josta pilkistää kahden sukeltajan päät. Toinen niistä on juuri katoamassa upoksiin sukelluslaitteiden kohina mukanaan. ”Häntä ei sitten näekään tuntiin”, sanoo avannon reunalla seisova Ulla Lindberg Joensuun Urheilusukeltajista. Valkiajärvi on Keski-Karjalan Sukeltajien sukellustukikohta. Avannossa ui vielä vapaasukellusta harrastava Janita Kulkula. Hän on Valkiajärvellä ensimmäistä kertaa ja kertoo mielellään ensivaikutelmiaan. Hän on kokeillut jäänalaista sukellusta vasta kerran aiemmin, Päijänteellä. Siellä näkyvyys oli kolmisen metriä, mihin verrattuna Valkiajärven näkyvyys tuntuu Kulkulasta uskomattomalta. Itse asiassa Valkiajärvi on poikkeuksellisen kirkas verrattuna melkeinpä mihin tahansa suomalai-

seen järveen. Olosuhteista riippuen ilman lamppua pärjää ainakin 15 metriin asti ja 30 metriinkin tulee vähän valoa. Kulkula on ollut avannossa puoli tuntia, ja hänen sormensa ovat kohmeessa. Vaatteidenvaihdon jälkeen hän hytisee kylmästä, mutta kasvoilla on tyytyväinen ilme. Talvi on rauhallista vuodenaikaa vedenpinnan alla. Hiljaisuus korostuu vapaasukelluksessa, jossa ei käytetä hengityslaitteita. Kalat ovat hakeutuneet lämpimämmän veden perässä syvemmälle, ja järvi on kuin unessa. Jäässä, veteen kaatuneissa puissa ja valossa riittää silti ihmeteltävää. ”Talvella sukelletaan yleensä selällään siten, että voi katsella jäätä alta käsin”, Kulkula selittää. ”Täällä ei tiedä miten päin olisi, koska kaikkialla on niin paljon katsottavaa.” Hän kertoo, että hämärään tottumattomilta silmiltä kestää hetken huomata, miten häkellyttävää vedenalainen valo on. Jään alla on suuria, peilimäisiä ilmakuplia ja pienempiä jääkuplia, joita voi poksautella rikki kuin kuplamuovia. Avannon muoto piirtyy pohjaan valoisana kolmiona. Erityisen hieno hetki on Kulkulan mukaan se, kun nousee syvyyksistä ja vedenpinta alkaa lähestyä. Silloin ei kuule mitään, mutta näkee sekä taivaan että avannon ympärillä olevat ihmiset.

vuodesta toiseen myös Lindbergien kaltaisia kokeneita sukeltajia. He käyvät täällä kymmeniä kertoja vuodessa. Yhtenä syynä ovat kesyt kalat ja ravut. Järvessä elää ainakin ahvenia, haukia ja mateita. Särkikaloja tai simpukoita ei tiettävästi ole. Ulla Linberg kertoo, että kalapaljoutta hämmästyy joka kerta. Etenkin kesä- ja syysöinä järvi tuntuu kuhisevan elämää, kun kalat laskevat entistä lähemmäs ja ravut tulevat esiin koloistaan. Rapujen saksia on kuitenkin syytä varoa, ja joskus ahvenetkin yltyvät uhittelemaan uteliaille sukeltajille. Ulla Lindberg muistelee, kuinka kerran iso ahven lähti yllättäen tulemaan häntä kohti kaikki evät levällään. Hän ehti juuri ja juuri ottaa kuvan pikkupokkarillaan. Otos onnistui niin hyvin, että se on kotona seinällä. Eräänä kesänä rantaveteen kaatui iso koivu, jonka vihreä lehvästö keinui vedessä siivilöiden valoa unenomaisesti. Lehdet katosivat hiljalleen, mutta jäljelle jääneestä rungosta tuli kolmen hauen vakituinen koti. ”Kalat ovat kuin kavereita”, Jari Linberg sanoo kiskoessaan kuivapukua ylleen. Siksi Ulla Lindbergiä harmittaa, että joku oli käynyt järvessä harppuunoimassa suuren ahvenen.

Vierailulle kalojen maailmaan

Valkiajärven asukkaat ovat kunnioittaneet järven luontoa, mutta tulevaisuus huolettaa sukeltajia ja paikallisia luonnonsuojelijoita. Rannan kaavoituksesta on väännetty kymmenen vuotta. Keski-Karjalan Luonto ry:n puheenjohtaja

Jääkuplia voi poksautella rikki kuin kuplamuovia.

Sukellusvuorossa pian olevat Ulla Lindberg ja hänen miehensä Jari Lindberg penkovat farmariauton takatilasta varusteita esiin. Valkiajärvi innostaa

Lisää mökkitontteja?

Järven pohjaan kaatuneet puut muodostavat kaloille suojapaikkoja.

”

Jään alla kalat ovat hakeutuneet lämpimämmän veden perässä syvemmälle, ja järvi on kuin unessa.

Kuva ylhäällä oikealla:

Kari Antikainen kertoo puhelimessa, että tällä hetUlla ja Jari Lindberg ovat kellä UPM-Kymmene on saamassa läpi suunnitelmanvalmiita sukeltamaan. sa neljästä mökkitontista. Martta-koira seuraa, Ne tulisivat sukeltajien käyttämän rannan lähiskun sukeltaja katoaa töön ja vaikeuttaisivat sukeltajien pääsyä tutuille paiavannosta pinnan alle. koille. Lisäksi on mahdollista, että tonttien valumavedet rehevöittäisivät järveä. Valkiajärven vesi on peVapaasukellusta harrastava räisin lähteestä ja vaihtuu hyvin hitaasti. Janita Kulkula on yhtä Antikainen korostaa, että suunnitellussa kaavassa hymyä sukelluksen jälkeen. tärkeimpänä uhkana on laajemman alueen luonnon Lindbergit auttavat merkittävä muuttuminen. Valkiajärven läheisyydesirrottamaan painovyötä, sä on usean kylän alueella paljon pieniä erämaisia jär- jonka avulla vapaasukellukviä ja lampia, jotka tulisivat melko tiiviisti rakennesessa pääsee syvemmälle. tuiksi. Osa maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyvistä tarpeista on jätetty kaavassa huomiotta: siitä puuttuAlin kuva: Tarja Kokko on vat esimerkiksi yleiset virkistyspaikat kuten uima- nousemassa avannosta Heikki Kokon ja Jari Lindbergin rannat ja venevalkamat. avustuksella. Varusteet Valkiajärvestä voitaisiin periaatteessa tehdä yksipainavat kymmeniä kiloja. tyinen vedenalainen suojelukohde, mutta säännöistä

Luonnonsuojelija 2/2017

Erikoinen kulkusammaleläin muodostaa pajunkissoja muistuttavia kolonioita.

Vaikka ravut ovat Valkiajärvellä melko kesyjä, kannattaa sukeltajan varoa niiden saksia.

Opastaulu ohjaa luontopoluille ja näkötorniin.

Sukeltaja tutkii lampun valossa ahvenen mahtavan kokoista mätinauhaa. Pituutta sillä oli yli kaksi metriä, kun normaalisti pituus jää 30 senttiin.

olisi sovittava yhdessä kaikkien vesialueiden omistajien kesken. Suomessa ei ole vastaavaa kohdetta, joten Antikaisen mielestä asia on pohtimisen arvoinen.

Erikoinen kulkusammaleläin Kymmenien kilojen painoiset varusteet tekevät Lindbergien kävelystä kömpelöä. Kummankin selässä keikkuu kaksi keltaista paineilmapulloa. Ennen kuin Lindbergit solahtavat avantoon he auttavat vedestä ylös toisen sukeltajapariskunnan, Tarja ja Heikki Kokon. Kokkojen koira Martta juoksentelee avannon ympärillä. Se on tottunut sukeltajien seuralainen eikä huolestu veteen häviävistä ihmisistä, mutta on vastassa jokaista pinnalle palaavaa. ”Ei siellä kovin kova meno tällä hetkellä ole”, Tarja Kokko sanoo viitaten eläimiin. Hän näki vain posliinisammakon, joka nököttää pohjassa makaavan soutuveneen keulassa. Talvella avannosta ei voi lähteä kauas, vaan he seurailivat köydellä merkittyä harjoitusrataa. Kirkkaus tekee Valkiajärvestä erinomaisen sukelluskurssipaikan. Heikki Kokko kertoo sukeltaneensa täällä vuodesta 1988 lähtien, mutta järven ainutlaatuisuus on tiedetty paikallisten sukeltajien keskuudessa luultavasti jo 1970-luvulla. Vaikka Valkiajärven suosio perustuu pitkälti veden kirkkauteen ja lajisto on tavallista, yksi erikoisuus täältä löytyy, nimittäin kulkusammaleläin (Cristatella mucedo). Se on pieni selkärangaton otus, joka muodostaa hyytelömäisiä kolonioita. Pitkiä pajunkissoja muistuttavat koloniat kiinnittyvät esimerkiksi vesikasvien pintaan, jossa ne siivilöivät vedestä ravintoa.

Kulkusammaleläin talvehtii sammaleläimille tyypillisenä statoblastina, eli eräänlaisena kotelovaiheena. Kolonioita alkaa kehittyä vasta alkukesällä. Suomessa lajin muista esiintymispaikoista on huonosti tietoa.

Järven tarinan maisemaa Vaihdettuaan kuivat vaatteet päälleen kaikki viisi sukeltajaa kerääntyvät nuotion ympärille lämmittelemään ja valmistelemaan eväitä. Jaloissa pyörivä Martta katselee toiveikkaasti Janita Kulkulan leipää. Ulla Lindberg innostuu kuvailemaan valoa: ”Siitä tulee ihan käsittämättömiä fiiliksiä. Tuntuu kuin olisi tyhjän päällä.” Hän kertoo jaksavansa ihailla pelkkiä pohjan muotoja aina uudestaan ja uudestaan, koska valo vaihtelee niin paljon. Lindbergin ilme vakavoituu, kun keskustelu välillä kääntyy järvelle tuleviin mökkeihin. Valkiajärvi on vasta hiljattain tullut laajemmalle yleisölle tutuksi suositun Järven tarina -dokumenttielokuvan myötä. Järvi on yksi Suomen sadasta luontohelmestä, jotka Luonnonsuojeluliitto on valinnut Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Järvellä käy laitesukeltajien lisäksi snorklaajia ja melko paljon ulkomaalaisia turisteja. Pieni toivo kaavan perumisesta on olemassa, sillä Keski-Karjalan Luonto ry on valittanut siitä hallinto-oikeuteen. Myös muutama sukellusseura on tehnyt valituksen pelkästä Valkiajärven osuudesta. Ennen lähtöä Ulla Lindberg esittelee vielä sukelluspaikan vieraskirjaa. Se on täynnä hymiöitä ja positiivisia kommentteja. Eikä ihme – tämä on lukuisissa muissa vesissä sukeltaneen Linberginkin lempipaikka.

”Siellä tuntuu kuin olisi tyhjän päällä.”

Luontohelmi: Valkiajärvi

•

Kuvailu: Valkiajärvi on yksi Suomen kirkasvetisimmistä järvistä. Se on enimmillään 34 metriä syvä, eikä lamppua tarvitse välttämättä tuossakaan syvyydessä. Vaakanäkyvyys on 10–30 metriä.

•

Aktiviteetit: Valkiajärvi on hyvä sukelluskohde. Siellä voi myös snorklata, mutta ranta syvenee melko äkisti. Haukien ja ahventen tarkkailuun parasta aikaa on heinä-elokuu, jolloin kalat liikkuvat rannan tuntumassa. Mateita ja rapuja kannattaa etsiä kivenkoloista.

•

Sijainti: Valkiajärvi sijaitsee Valtatie 6 lähellä vajaa 10 km Puhoksesta etelään Keski-Karjalan Sukeltajat ry:llä on rannalla sukellustukikohta, jossa on laituri, wc ja nuotiopaikka. Paikalle pääsee kääntymällä Siikavaaran kohdalta Himontielle, jota ajetaan 1,5 km verran. Himontieltä käännytään pienelle metsätielle, joka päättyy rantaan. Tukikohdan koordinaatit ovat N62.022594, E29.870058. //keskikarjalansukeltajat.fi// Myös Puhokset Sukeltajat ry:llä on sukellustukikohta Valkiajärven rannalla. //sites.google.com/site/ puhoksensukeltajat// Lisätietoa: •//100luontohelmea.fi/ helmi/valkiajarvi//

Valkiajärvi, Kitee

Luonnonsuojelija 2/2017

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Suomen luonnonsuojeluliitto esittelee 100 ainutlaatuista luontohelmeä. Iso osa luontohelmistä on suomalaisille tuntemattomia uusia elämyksiä. Helmien joukossa on myös tuttuja luontokohteita, mutta niiden olemassaoloa ja luonnontilaa uhkaa muutos. #100luontohelmea //100luontohelmea.fi//

Jukka Eskelinen, Timo Kovanen, Pekka Tuuri, Reijo Jantunen, Anna Vuori, Ilpo Aalto, Tero Pelkonen

100 luontohelmeä

Reijo Nenonen / Vastavalo

MitĂ¤ kuuluu, kotijĂ¤rvi?

Vesistölähettiläät Mervi Saukko ja Helena Haakana ottavat vesinäytteitä.

Luonnonsuojeluliiton vesistölähettiläät kannustavat tarkkailemaan oman lähijärven tilaa. Silloin myös muutokset huomataan ajoissa. Järveen tutustuminen on sitä paitsi mielenkiintoista! Teksti ja kuvat lähettiläistä Hilkka Peltola

Kesä lähestyy, ja järvet kutsuvat taas soutelemaan, uimaan, kalastamaan ja kuljeksimaan rannoilla. Vielä muutama vuosikymmen sitten suuri osa järvistämme ei houkutellut raikkaudellaan: teollisuuden ja kaupunkien jätevedet päästettiin usein puhdistamattomina vesistöihin. ”Vesiensuojelun ansiosta tällainen pistekuormitus on saatu aika hyvin hallintaan”, kertoo hankekoordinaattori ja vesistölähettiläs Helena Haakana Luonnonsuojeluliitosta. Voimmeko siis huokaista helpotuksesta ja todeta, että järvillä menee nyt hyvin? Haakana toppuuttelee: ”Viime vuosina on alettu puhua ilmiöstä, jota kutsutaan vesistöjen nuhraantumiseksi. Laajoilta alueilta tulee jatkuvaa pientä kuormitusta. Tämä on vähitellen vienyt vesistöjen tilaa huonompaan suuntaan.” Jopa karut ja kirkasvetiset järvet ovat alkaneet rehevöityä kuin varkain. Siitä kärsivät etenkin pienet järvet. Nuhraantumista aiheuttava hajakuormitus on peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. ”Mitä enemmän muokkaamme maata, sitä enemmän ravinteita ja kiintoainesta huuhtoutuu vesistöihin”, Haakana toteaa. Vesistöihin kohdistuu myös uusia uhkia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että mikromuovia löytyy paitsi meristä myös yllättävän paljon Suomen järvistä. Lisäksi vesiin kulkeutuu kemikaalijäämiä esimerkiksi puhdistusaineista, maaleista, hyönteismyrkyistä ja lääkkeistä. ”Mikromuovien ja kemikalisoitumisen vaikutuksesta vesiekosysteemeihin ei tiedetä vielä paljonkaan”, Haakana kertoo.

Tarkkaile järveäsi Oliko mökkirannassani ennen näin paljon järviruokoa? Oliko vesi ennen kirkkaampaa? Jos haluat pysyä kärryillä, mitä lähijärvellesi kuuluu, kannattaa veden tilaa havainnoida säännöllisesti ja merkitä havainnot muistiin.

Keinoja hilltä ja hoitaa rehevöitymistä maatalouden suojavyöhykkeet laskuojiin kaivettavat pohjapadot ja laskeutusaltaat peltojen pitäminen kasvipeitteisinä yli talven kosteikkojen perustaminen metsänhoito jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ojitettujen soiden ennallistaminen tehokas jäteveden käsittely vesikasvillisuuden niitto ja korjuu hoitokalastus umpeen kasvaneissa järvissä veden pinnan nosto

Luonnonsuojelija 2/2017

Helena Haakana

Vesistölähettiläs, koordinaattori Työ veden parissa: Olen koulutukseltani eräopas, kalaveden hoitaja ja hydrobiologi. Olen tehnyt monenlaisia vesiluontoon liittyviä töitä konsulttina ja tutkijana. Väitöskirjan tein muikkukantojen vaihtelusta Höytiäisellä – olen siis muikkutohtori. Suhde veteen: Olen kotoisin Pohjanmaalta Nivalasta, jossa järviä ei ole ollenkaan. Minulta kyseltiinkin nuorena, miten sinä kuivan maan ihminen lähdet kalabiologiaa opiskelemaan. Minulle isot vedet ovat eksoottisia. Vesillä liikun lähinnä työssä ollessani. Muuten viihdyn rannalla kävellen. Lempiveteni: Koitajoki on uskomattoman hieno erämainen joki soitten keskellä. (Lue lisää: Lempipaikka-palsta sivulla 7.) Vesistöhaaveeni: Vapaat rannat. Jokamiehenoikeudella saavutettavat rannat vähenevät koko ajan, kun rantoja rakennetaan ja otetaan yksityiseen käyttöön. Järvillä on yhä vähemmän rantautumispaikkoja retkeilijöille. Toivon, että tämä suunta muuttuisi.

”Valtion rahoittamaa, ympäristöhallinnon tekemää seurantaa on supistettu viime vuosina reippaasti. Tämän vuoksi näytteenottopisteitä on vain suurimmissa vesistöissä ja pienten järvien tilaa ei pystytä seuraamaan juuri lainkaan”, Haakana harmittelee. Kansalaisten tekemä järvien tilan havainnointi onkin yhä tärkeämpää, vaikka se ei voi tai ei saisi korvata viranomaisten tekemää seurantaa. ”Itselle rakkaan järven tarkkailu on mielenkiintoista, eikä siihen edes tarvita kalliita mittalaitteita”, rohkaisee Luonnonsuojeluliiton toinen vesistölähettiläs Mervi Saukko. ”Esimerkiksi ruovikon laajuutta on helppo seurata.” Myös näkösyvyyden muutoksien ja sinilevän määrän seuranta on helppoa. Vapaa-ajankalastaja voi pitää kirjaa myös kalansaaliin määrästä ja lajikoostumuksesta, sillä nekin kertovat järven kehityssuunnasta. Rehevöityvässä järvessä särkikalojen määrä kasvaa ja keskikoko pienenee. Myös pienten ahventen määrä lisääntyy ja isoja on harvassa. Kaikki havainnot kannattaa kirjata tarkasti ylös, sillä muisti on lyhyt ja epätarkka. Muistot lapsuuden järvivesistä ja menneistä kalansaaliista värittyvät helposti. Tulokset kannattaa tallentaa JärviWiki-verkkopalveluun, jossa ne ovat muidenkin käytettävissä. Seurantaa tarvitaan, jotta järvessä tapahtuvat muutokset huomattaisiin. Silloin ongelmien syihin voidaan puuttua ajoissa ja järveä päästään auttamaan.

Järveni voi huonosti – mitä teen?

kunnan ympäristötarkastajaan tai paikalliseen Elinkeino- ja ympäristökeskukseen (ELY) voi ottaa yhteyttä”, Haakana neuvoo. Rehevöittävä kuormitus tulee tavallisesti laajalta alueelta ja useasta lähteestä. Siksi ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä. ”Luonnonsuojeluliiton vesistölähettiläiden tehtävänä on auttaa muodostamaan paikallisista asukkaista ja toimijoista koostuvia toimintaryhmiä. Järven tilaa on helpompi seurata ja parantaa yhdessä kuin yksin”, Saukko kertoo. Vesistölähettiläät ovat vesistöammattilaisia, jotka opastavat järven omatoimiseen havainnointiin sekä auttavat tunnistamaan ongelmien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia. Lähettiläät aloittavat tänä kesänä pilottiluonteisen toim i n n a n Ke sk i- S u o m e s s a j a Pohjois-Karjalassa. Seuraavina vuosina tavoitteena on laajentaa toimintaa muillekin alueille Suomessa. Jos kotijärvi näyttää rehevöitymisen merkkejä, kannattaa ranta-asukkaan ja mökkiläisen myös tarkistaa, onko omalla tontilla asiat kunnossa. Asukkaiden toiminnalla on vaikutusta etenkin pienillä järvillä, joilla ei ole kapasiteettia vastaanottaa ihmisen aiheuttamaa kuormitusta. ”Esimerkiksi rantapuuston poistaminen ja nurmikon kylväminen rantaan asti rehevöittävät järveä, sillä luonnonmukainen kasvillisuus sitoo ravinteita tehokkaammin”, kertoo Helena Haakana. Järven tilan havainnointia kannattaa jatkaa senkin jälkeen, kun järveen kohdistuvaa kuormitusta on vähennetty. Silloin seuranta alkaa tuottaa iloisia uutisia: vesi on kirkastunut, ruovikko ei enää peitä uimarantaa ja katiskasta löytyy muutakin kuin särkeä.

Jos järven tila huolettaa, ei asiaa auta jäädä murehtimaan yksin. ”Kannattaa etsiä muita järven tilasta kiinnostuneita ihmisiä. Yhteyttä kannattaa ottaa kalaveden osakaskuntaan tai vaikkapa kyläyhdistykseen. Myös

Vesistölähettilästoiminta on osa valtakunnallista vesiensuojeluhanketta Freshabit LIFE IP. Siinä sisävesien tilaa parannetaan 30 organisaation yhteistyön voimalla. Lue lisää: //sll.fi/freshabit//

Yhdessä järven tilaa on helpompi seurata ja parantaa.

Ohjeita järven tilan havainnointiin Mervi Saukko

Vesistölähettiläs Työ veden parissa: Otin vapaata Jyväskylän kaupungin ympäristöasiantuntijan työstäni ja aloitin tänä keväänä Luonnonsuojeluliiton vesistölähettiläänä. Aiemmin olen tehnyt töitä melkein kaikille tahoille jotka vaikuttavat vesien tilaan – Vaposta tutkimuslaitoksiin, kuntiin ja järjestöihin. Esimerkiksi toin Päijänteelle Pidä saaristo siistinä -toiminnan. Koulutukseltani olen ekologi. Suhde veteen: Uin järvessä kesällä ja talvella avannossa. Uimahallit eivät kutsu minua. Lempiveteni: Vaajakoski on tärkeä, koska se on lähiveteni. Kuljen rannoilla koiran kanssa ja tarkkailen kosken elämää. Järvistä Kolovesi on tehnyt suurimman vaikutuksen: kalliomaalaukset, ääretön hiljaisuus ja saimaannorppa. Liikun mielelläni luonnossa myös islanninhevosella. Miksi liikkuisin kahdella jalalla, jos voin liikkua neljällä? Vesistöhaaveeni: Nautin luonnontilaisista vesistöistä. Toivon, että sellaisia säilyisi myös tuleville sukupolville.

Seuraa, laajeneeko ruovikko Vesikasvillisuuden lisääntyminen kertoo järven rehevöitymisestä. Järviruovikon laajuus mitataan vuosittain heinäkuun puolivälin jälkeen, jolloin ruovikko on kasvanut täyteen laajuuteensa. Säännölliseen seurantaan sopii aina samassa paikassa tehty linja, josta mitataan, miten kauas rannasta järviruoko tai muu helposti tunnistettava laji ulottuu. Kirjaa mittaustulos ja päivämäärä muistiin.

Mittaa järven näkösyvyys Järven tyyppi ja kunto vaikuttavat näkösyvyyteen. Kirkasvetisessä järvessä näkösyvyys voi olla yli kymmenen metriä. Rehevöityvässä järvessä näkösyvyys pienenee kesällä, kun vedessä on paljon planktonia. Näkösyvyys mitataan narun päähän kiinnitetyn valkoisen näkösyvyyslevyn avulla. Levyn halkaisija on vähintään 20 cm, ja naruun piirretään merkit 10 cm välein. Laske levy veteen veneen varjon puolelle niin syvälle, että se katoaa näkyvistä. Nosta levyä hitaasti ylöspäin, kunnes levy tulee näkyviin. Ota mitta narusta pinnan kohdalta. Merkitse muistiin mittaustulos,

päivämäärä, kellonaika ja säätila. Mittaus kannattaa tehdä aina samassa paikassa kahden viikon välein koko avovesikauden ajan. Harvemminkin tehdyistä mittauksista on hyötyä. VINKKI: Tee itse näkösyvyyslevy – katso ohjeet verkkosivuiltamme: //sll.fi/nakosyvyys//

Kirjaa havainnot JärviWikiin Järven tilaa on mukava seurata omaksi iloksi ja hyödyksi, mutta mittaustulokset kannattaa tallentaa myös JärviWiki-verkkopalveluun, jossa ne hyödyttävät kaikkia käyttäjiä. Verkkopalvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli yhden hehtaarin järvistä. Käyttäjät voivat tallentaa sivuille omia havaintojaan ja valokuviaan. JärviWikiin voit itse lisätä havaintopaikaksi esimerkiksi oman näkösyvyyden mittauspaikkasi. Voit ilmoittaa myös kalansaalista. Havainnot voit tallentaa sivuille helposti myös älypuhelimelle sopivalla Havaintolähetti-sovelluksella. Tutustu: //jarviwiki.fi//

vesiensuojeluvinkkiä mökkeilijälle

Suojele järveäsi ihmisen aiheuttamalta kuormitukselta 1. Mitä vähemmän jätevettä, sitä helpompaa niiden käsittely on. Kompostikäymälä ja kantovesi sopivat mökkeilyyn. 2. Älä pese järvessä mitään, vaan imeytä pesuvedet maahan. Rakenna sauna riittävän kauas rannasta. 3. Käytä puunsuoja-aineena esimerkiksi pellavaöljyä, käytä kyllästettyä puuta vain harkiten. Oikein huollettuna kyllästämätön puu kestää hyvin.

Säilytä maisema luonnonmukaisena 4. Pidä ranta luonnontilaisena ja kasvillisuuden peittämänä. Älä haavoita maisemaa rakentamalla liian lähelle vesirajaa tai liian rajulla rantapuuston harventamisella. 5. Kylvönurmikko sitoo vesistöihin kulkeutuvia ravinteita huonommin kuin luonnontilainen kasvillisuus. 6. Tontin hallittu hoitamattomuus lisää luonnon monimuotoisuutta. Hoida vain niitä alueita missä oleskellaan, ja anna polkujen muodostua itsekseen. 7. Poista vesikasvillisuutta vain laiturin läheisyydestä ja kerää kasvijätteet rannalle kompostoitumaan.

Mökkeile luonnonläheisesti 8. Tee kävely- ja veneretkiä luontoon. Tarkkaile monimuotoisen luontopihan elämää. 9. Kerää marjat, sienet ja yrtit talteen. Kalasta terveellistä järvikalaa. 10. Suosi soutuvenettä, pokasahaa ja heiluta viikatetta. Nauti luonnon äänistä ja hiljaisuudesta.

Outi Paasi / Vastavalo

Vinkit on poimittu Helena Haakanan kirjoittamasta vesioppaasta, jonka Luonnonsuojeluliitto julkaisee tänä vuonna. Opas julkaistaan myös verkossa, jossa se on kaikkien saatavilla.

Juhli Suomea kasviretke Luonnonkukkien päivä juhlistaa Suomea yli 80 retken voimin lauantaina 17.6. Huomaa, että osa retkistä on sunnuntaina! Tänä vuonna teemalajeja on seitsemän juhannustaian tapaan. Koonnut Marja Haatanen Kuvitus Anne Stolt

AHVENANMAA Lemland Utfärdsmålet: Mariehamn. Samlingsplats: P-platsen vid Nåtö biologiska station. Utfärdtid: kl. 12–14. Samarbetspartners: Ålands Natur & Miljö. Med: stövlar. Guider: Robin Sjöblom, Sonja Still. Kontaktuppgifter: Robin Sjöblom, tel. 040 842 3760, robin.sjoblom@ helsinki.fi. Guidningen på svenska.

•

luona. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kasvikerho Pulsatilla. Yhteistyötahot: Honkalanrannan luonnonsuojelualue ja hoitajat. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Heli Jutila, Pekka Honkala. Lisätiedot: Heli Jutila, heli.m.jutila@ gmail.com, Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi. Retkikohde: Mustajärven laitumet Evolla. Kokoontuminen: Evokeskus (Saarelantie 1). Retki-aika: su 18.6. klo 11–14. Järjestäjä: Keski-Hämeen ympäristöyhdistys (SLL, Etelä-Häme). Oppaat: Maritta LiedenpohjaRuuhijärvi, Riitta Ryömä. Lisätiedot: Jukka Ruuhijärvi, p. 040 021 9613, jukka.ruuhijarvi@ pp.inet.fi.

•

Loppi Retkikohde: Läyliäinen.Kokoontuminen: kuntolatujen p-paikka Vesikopintien varrella. Retki-aika: klo 17–19. Järjestäjä: Lopen luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Ville Pirttilä, Iiris Nurmo, Marika Tudeer. Lisätiedot: Marika Tudeer, p. 044 552 2555.

• nurmitähdyke Veronica chamaedrys ETELÄ-HÄME Asikkala Retkikohde: Aurinkovuori. Kokoontuminen: Liikuntahallin p-paikka (Asikkalantie 14). Retki-aika: klo 10–14.Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat: Anja Terho. Lisätiedot: Tuula Wikström, p. 045 110 8705, tuula.wikstrom@ luukku.com.

•

Hollola Retkikohde: Hollolan hautausmaa. Kokoontuminen: esinemuseon edessä sankarihauta-alueen lähellä. Retki-aika: su 18.6. klo 17–18.30. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Hollolan kotiseutuyhdistys. Oppaat: Helena Raikas, Antti Hovi.Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816, helena. raikas@phnet.fi. Retkikohde: Tiirismaan Kiiskojan puro. Kokoontuminen: Hollolan yläkoulun p-paikka Terveystie 10 (klo 10.00) ja Lahden vanha linja-autoasema (klo 9.30), kimppakyydein. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys. Yhteistyötahot: Salpausselän luonnonystävät. Mukaan: eväät Oppaat ja lisätiedot: Matti Laurila, p. 040 595 3147, matti.a.laurila@gmail.com.

•

Hämeenlinna Retkikohde: Honkalanrannan luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Kahilistontie 12 lähellä, Kihtersuonojan kivisilta, Honkalanrannan luonnonsuojelualueen opastaulun

•

Tammela Retkikohde: Ruostejärven virkistysalue, Hämeen luontokeskus. Kokoontuminen: Hämeen luontokeskus (Härkätie 818). Retki-aika: klo 13–14.30. Järjestäjä: Metsähallitus. Yhteistyötahot: Vihreät Tassut. Mukaan: saappaat. Oppaat: Tarja Jaakkola. Lisätiedot: Hämeen luontokeskus, p. 020 639 4630, hame@metsa.fi Retkikohde: Korteniemen perinnetila. Kokoontuminen: Korteniemen pihan tuntumassa lankunsahauspukin vierellä. Retki-aika: klo 15.30–17. Järjestäjä: Metsähallitus. Yhteistyötahot: Vihreät Tassut. Mukaan: saappaat. Oppaat: Tarja Jaakkola. Lisätiedot: Hämeen luontokeskus, p. 020 639 4630, hame@metsa.fi.

tys ry. Oppaat ja lisätiedot: Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737, kimmo.saarinen@allergia.fi. Ruokolahti Retkikohde: Kemppilän Suurisuo.Kokoontuminen: Imatran keskusliikenne asema klo 10.00 (Koskikatu 1) tai Virmutjoen Kauppakasinon p-paikka klo 10.30 (Puumalantie 963). Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Juha Jantunen, Juha Juuti, Liisa Laitinen. Lisätiedot: Juha Jantunen, p. 050 364 3693, juha.jantunen@allergia.fi.

•

Savitaipale Retkikohde: Saimaan muinainen lasku-uoma Selkäkankaantien varrella. Kokoontuminen: opastus Selkäkankaantieltä. Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Savitaipaleen seutu ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Seppo Vuokko. Lisätiedot: Mervi Helenius, p. 050 400 5082, mervi.helenius@hotmail.fi.

•

ojakellukka Geum rivale ETELÄ-SAVO Haukivuori Retkikohde: Haukivuori. Kokoontuminen: tarkentuu myöhemmin. Retki-aika: su 18.6. klo tarkentuu myöhemmin. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry. Lisätiedot: sll.fi/sslsy.

•

ETELÄ-KARJALA

Heinävesi Retkikohde: Mattila, Pirteä Pässi. Kokoontuminen: Pirteä Pässi, lähtö pihasta (Savonrannantie 12A). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Heinäveden Luonnonystävät ja Pirteä Pässi Oy. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Risto Sulkava, p. 040 545 6472.

Lappeenranta Retkikohde: Saimaan kanava, Kansola. Kokoontuminen: Uuden ja vanhan kanavan välissä, Kansolan sillan kupeessa Kaarnantien p-alue. Retki-aika: klo 18–20. Järjestäjä: Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdis-

Mikkeli Retkikohde: Neitvuori, Anttola. Kokoontuminen: Neitvuoren p-paikka (Neitvuorentie 650). Retki-aika: su 18.6. klo 12–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon

•

Savonlinna Retkikohde: Vanha Savonlinna ympäristöineen.Kokoontuminen: Riihisaari, Savonlinna. Retki-aika: klo 16–18. Järjestäjä: Metsähallitus Luontopalvelut. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Elina Enho, Merja Turunen, Kati Soininen. Lisätiedot: Tiina Linsén, p. 040 738 8312, saimaa@metsa.fi.

•

KAINUU

•

Pieksämäki Retkikohde: Nikulanmäen niitty. Kokoontuminen: kaupungintalon p-paikka (Pertinkuja 1). Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Pieksämäen Luonnon Ystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Yrjö Snellman, p. 050 303 5611, yrjo.snellman@ outlook.com.

Kuhmo Retkikohde: Tönölä. Kokoontuminen: Luontokeskus Petola (Lentiirantie 342). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Lentua-Seura ry, Metsähallituksen luontopalvelut. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Mikko Heikura. Lisätiedot: Mikko Heikura, p. 040 730 5542, Eeva Pulkkinen, p. 040 576 8603.

•

Urjala Retkikohde: Kivijärven luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Forssan Kirjastontalon p-paikka (Wahreninkatu 4). Retki-aika: klo 10.45–13. Järjestäjä: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Mikko Hovila. Lisätiedot: Antero Suoranta, p. 040 076 9425, yhdistys@lounaisluonto.net. Huom! Retkelle otetaan mukaan 25 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset: yhdistys@lounaisluonto.net tai p. 040 076 9425.

yhdistys ry. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Outi Airaksinen, Aune Niiranen. Lisätiedot: Aune Niiranen, p. 044 036 1306, aune.niira@ gmail.com. Huom! Kuljettavat polut ovat osittain vaikeakulkuisia ja jyrkkiä.

•

Sotkamo Retkikohde: Luontohyvinvointikeskus Tyynelä. Kokoontuminen: virastotalon palue. Retki-aika: su 18.6. klo 11.30–13.30. Järjestäjä: Sotkamon Luonto. Yhteistyötahot: Ristinkantajat ry. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Alpo Komulainen, p. 044 256 6203.

•

KESKI-SUOMI Hankasalmi Retkikohde: Hankamäki. Kokoontuminen: Kirkkorannantie 2 (klo 10 kimppakyyti museokylän pihasta ja mäen päältä 10.15.). Retkiaika: klo 10–12.30. Järjestäjä: Hankasalmen Pohjola-Norden ja Kotiseutuyhdistys.Mukaan: eväät. Oppaat: Marjo ja Tuomo Pihlaja. Lisätiedot: Ulla Kolehmainen, p. 040 576 4250.

•

Jyväskylä Retkikohde: Survo-Korpela. Kokoontuminen: Survon kartanon p-paikka. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys. Mukaan: suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Timo Kypärä, p. 040 036 5588.

•

ellä Jämsä Retkikohde: Auvilan luontopolku ja/tai lammashaka. Kokoontuminen: Auvilantie 97. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Jämsänseudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Vuokko Liimatta. Lisätiedot: Minna Harju, minna.harju@pp.inet.fi, p. 045 674 7722.

•

12–14. Järjestäjä: Keurusseudun Luonnonystävät ry. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Pertti Sulkava, Jouko Pihlainen. Lisätiedot: Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709.

•

• •

Kouvola Retkikohde: Saksanaho. Kokoontuminen: Ahlmanintie, p-alue Myrkkyojan sillan vieressä. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto. Mukaan: saappaat. Oppaat: Anni Kiviniemi, Jukka Airola. Lisätiedot: Anni Kiviniemi, p. 040 507 2038, annikiv@hotmail.com.

•

Karstula Retkikohde: Karstulan ampumaradan ampumamajan ympäristö. Kokoontuminen: Karstulan ampumaseuran (KarMAS) ampumarata Karikontien päässä. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Saarijärven seudun luonnonystävät. Mukaan: saappaat. Oppaat: Olli Ihantola, Heli Paloranta. Lisätiedot: Olli Ihantola, p. 040 735 4237. Keuruu Retkikohde: Tiedetila. Kokoontuminen: Tiedetilan piha (Alkulantie 265). Retki-aika: klo 12–14.30 ja 15–17.30. Järjestäjä: Tiedetila. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Tuula Kotiranta, Kari Kotiranta. Lisätiedot: Tuula Kotiranta, p. 050 531 8435, tuukot@gmail.com Retkikohde: Tiusala Honkamäki. Kokoontuminen: Keuruun linja-autoasema. Lähdemme kimppakyydein. Retki-aika: su 18.6. klo

kenniskan Martat ry. Yhteistyötahot: Koskenniskan Risu ja Räsy ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Arja Forstadius, Lea Forstadius. Lisätiedot: Arja Forstadius, p. 044 593 1576.

niittyleinikki Ranunculus acris

LAPPI Inari Retkikohde: Pielpavuono. Kokoontuminen: Ylä-Lapin luontokeskus Siidan piha. Retki-aika: klo 17–21.30. Järjestäjä: Metsähallitus/Ylä-Lapin luontokeskus Siida. Yhteistyötahot: LUKE:n Saamelaismuseo Siidan, Visit Inari ja Inarin Kultahovi. Oppaat: Saara Tynys, Kirsi Ukkonen. Lisätiedot: Kirsi Ukkonen, p. 040 047 9986, kirsi.ukkonen@metsa.fi. Huom! Retki on maksullinen. Ennakkoilmoittautuminen Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan siida@metsa.fi, p. 020 639 7740. Muonio

• KYMENLAAKSO Iitti Retkikohde: Myllykota, Koskenniska. Kokoontuminen: Myllykota (Kankaanyksityistie, Pohjois-Iitistä). Kankaanyksityistielle käännytään Kömmistöntieltä n. 3 km jälkeen vasemmalle ja Myllykota on siitä n. 1 km päässä. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Kos-

•

Lähde opastetulle kasviretkelle! Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja kaikille avoimia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ellei toisin mainita. Mukaan sään mukainen retkivarustus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mukaan kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä: //sll.fi/luonnonkukat//

•

Retkikohde: Pallastunturi, Palkaskero. Kokoontuminen: Pallastunturin luontokeskus (Pallaksentie 557). Retki-aika: klo 21–24. Järjestäjä: Metsähallitus, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Oppaat: Päivi Paalamo, Paula Sieppi. Lisätiedot: Autto Eila, p. 020 639 7930. Pelkosenniemi Retkikohde: Pyhä-Luoston kansallispuisto. Kokoontuminen: Luontokeskus Naava (Luontotie 1). Retki-aika: klo 16–22. Järjestäjä: Metsähallitus, Lapin luontopalvelut: Luontokeskus Naava ja Pyhä-Luoston kansallispuisto. Yhteistyötahot: Lapin ammattiopiston luonnontuotealan opiskelijat, fysioterapeutti ja joogaohjaaja Sanna Kyllönen. Mukaan: eväät. Oppaat: Pauliina Kulmala, Netta Kuivalainen. Lisätiedot: Luontokeskus Naava, p. 020 639 7302, pyhaluosto@metsa.fi

•

PIRKANMAA Ikaalinen Retkikohde: Koveron perinnetila.Kokoontuminen: Seitsemisen kansallispuisto, Koveron perinnetila, (Seitsemisentie 948, Sisättö). Retki-aika: klo 18–22. Järjestäjä: Metsähallitus, luontopalvelut, Sisä-Suomen puistoalue. Op-

•

24 paat ja lisätiedot: Leena Hiltunen, p. 020 639 5259, leena.hiltunen@metsa.fi. Kangasala Retkikohde: Vehoniemenharju. Kokoontuminen: Vehoniemen automuseon p-paikka (Vehoniemenharjuntie 92). Retki-aika: klo 12– 14.30. Järjestäjä: Kangasalan luonto ry. Oppaat ja lisätiedot: Heikki Toivonen, p. 040 749 3901, toivonenhe@gmail.com.

•

Mänttä-Vilppula Retkikohde: Mäntän raviradan maasto. Kokoontuminen: Mäntän raviradan p-paikka. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Mäntän seudun yhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Hannu Mutikainen. Lisätiedot: Pirkko Mutikainen, p. 045 132 9767, pirkko.mutikainen@gmail.com.

•

Nokia Retkikohde: Suomen 100 luontohelmikohde Intianlahden muinaisuomalla. Kokoontuminen: Knuutilan kartanon p-paikka (Lukkisalmentie 50). Retki-aika: su 18.6. klo 11–14. Järjestäjä: Nokian luonto ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Lasse Kosonen, Kaija Helle. Lisätiedot: Kaija Helle, p. 044 017 7180, kaija.helle@sll.fi.

•

Orivesi Retkikohde: Tunkelon kylä. Kokoontuminen: kysy lisätietojen antajalta. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Oriveden Seudun Luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Tunkelon Isotalo, Längelmäki. Oppaat: Esa Kallio, Kirsti Kontio-Ollila. Lisätiedot: Anne Lappalainen, p. 040 775 7131, anne.lappalainen@orivedenluonto.fi.

•

toalue, Seitsemisen kansallispuisto. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Hanna-Maria Potila, Leena Hiltunen. Lisätiedot: Leena Hiltunen, p. 020 639 5259, leena.hiltunen@metsa.fi. Retkikohde: Harhalan perinnemaisema. Kokoontuminen: Harhalantie 92. Retki-aika: klo 14–17. Järjestäjä: Kyrön Luonto ry. Mukaan: kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Jussi Viitala, Anita Lähdekorpi. Lisätiedot: Anita Lähdekorpi, p. 040 067 0523, lahdean@ gmail.com.

•

POHJANMAA Alavus Retkikohde: Töysä. Kokoontuminen: Töysän keskustassa yläasteen pihalla. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Terttu Rajala, Tuija Hakala, Anneli Heinonen. Lisätiedot: Terttu Rajala, p. 044 561 2356, terttu.e.rajala@gmail.com.

•

Korsholm Utfärdsmålet: Björköby. Samlingsplats: Svedjehamn, Björköby, Korsholm kommun. Utfärdtid: kl. 10–15. Arrangören: Forststyrelsen Österbottens Naturtjänster, Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Kontaktuppgifter: Tuija Warén, tel. 040 822 4555, tuija.waren@metsa.fi. Guidningen på båda språken.

•

Kurikka Retkikohde: Jalasjärven museon ympäristö. Kokoontuminen: Jalasjärvi-talon p-paikka. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry. Oppaat: Harri Maunumaa, Lauri Korpi. Lisätiedot: Harri Maunumaa, p. 044 977 6409.

•

Punkalaidun Retkikohde: Riissuo-Yhivuori. Kokoontuminen: Pakarin piha (Iso-Jaakkolantie 26). Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Terttu Routsi, p. 050 383 1608.

•

• •

Virrat Retkikohde: Kirstin Galleria. Kokoontuminen: Kirstin Gallerian p-paikka. Retki-aika: klo 18–21. Järjestäjä: Virtain-Ruoveden luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Kirstin Galleria. Mukaan: saappaat, kasvio. Oppaat: Larissa Heinämäki, Kirsti ja Pauli Perähuhta Lisätiedot: Larissa Heinämäki, p. 040 776 2797, larissa.heinamaki@iki.fi.

•

Ylöjärvi Retkikohde: Seitsemisen kansallispuisto. Kokoontuminen: Seitsemisen kansallispuisto, Koveron perinnetila (Seitsemisentie 948, Sisättö). Retki-aika: klo 12–16. Järjestäjä: Metsähallitus, Luontopalvelut, Sisä-Suomen puis-

•

Nurmes Retkikohde: Lipinlahti, Haikola. Retkiaika: klo 20–23. Järjestäjä: Ylä-Karjalan luonnonystävät. Yhteistyötahot: PohjoisKarjalan lintutieteellinen yhdistys. Oppaat: Ylä-Karjalan luonnonystävät ja Hannu Lehtoranta. Lisätiedot: Hanna Harju, p. 050 522 1074, ylakarjalanluonnonystavat@gmail.com.

•

heinätähtimö Stellaria graminea POHJOIS-KARJALA Joensuu Retkikohde: Pärnävaara. Kokoontuminen: Pärnävaaran hiihtokeskuksen kohdalla. Retki-aika: klo 12–16. Järjestäjä: Joensuun seudun luonnonystävät. Lisätiedot: Hanna Keski-Karhu, p. 040 757 8798.

•

Lieksa Retkikohde: Patvinsuon kansallispuisto. Kokoontuminen: Suomun luontotuvan piha (Suomuntie 54, Hattuvaara). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Metsähallitus EteläSuomen luontopalvelut. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Kaija Eisto, p. 040 035 0002, kaija.eisto@metsa.fi.

•

Liperi Retkikohde: PuroMatti-kyläpolku. Kokoontuminen: PuroMatti-kylätalon piha (Mattisenlahdentie 34 B). Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Mattisenlahti-Puromäki-kyläyhdistys.

•

Järjestäjä: Raahen seudun luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Jari Särkkä, Vuokko Moisala, Henri Silvola. Lisätiedot: Kauno Siltala, p. 050 574 2113, kauno. siltala@gmail.com.

Tohmajärvi Retkikohde: Piilovaara. Kokoontuminen: Vanhan Hautausmaan p-alue (Kirkkoniementie 554). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Yhteistyötahot: Tohmajärvi-Seura ry. Oppaat: Kari Antikainen, Hannu Kivivuori, Pirjo Rinne, Tupu Vuorinen. Lisätiedot: Tupu Vuorinen, p. 050 344 5441, tupu.vuorinen@gmail.com.

•

POHJOIS-POHJANMAA Liminka Retkikohde: Liminganlahden luontokeskus. Kokoontuminen: Liminganlahden luontokeskuksen pääsisäänkäynnin edessä (Rantakurvi 6). Retki-aika: klo 16–17.30. Järjestäjä: Metsähallitus Luontopalvelut. Yhteistyötahot: Lakeuden luonto ry, Liminganlahden Ystävät ry. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Minna Tuomala, Päivi Virnes. Lisätiedot: Ulla Matturi /Liminganlahden luontokeskus, p. 040 129 3357, ulla.matturi@metsa.fi.

•

Oulainen Retkikohde: Irva. Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjasto. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Riku Rantala, p. 040 539 3287. Huom! Polkupyöräretki.

•

Oulu Retkikohde: Jaaranlammet Kiimingin kirkonkylällä. Kokoontuminen: Kiiminkijoen koulun (ala-aste) p-alue Ukkolan vieressä. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kiiminkien Luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Kiiminki-Seura ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Esteri Ohenoja, Kaisu Sipola, Juha Viramo. Lisätiedot: Esteri Ohenoja, p. 040 542 4464, esteri.ohenoja@gmail.com. Opastus molemmilla kielillä. Retkikohde: Tuiranpuisto. Kokoontuminen: Valtatien ja Tuirantien risteys. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Luonnonsuojeluliitto Oulu. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Hannu Karvonen, p. 045 131 2511, hannu. karvonen@gmx.com. Opastus molemmilla kielillä. Huom! Kasviretkellä on mahdollista kerätä ja kuvata kasveja koulukasvioihin. Annamme opastusta koulukasvion kokoamiseen. Retkikohde: Sanginjoen ulkometsä. Kokoontuminen: Loppulan metsänvartijantalo (Sanginjoentie 1101). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Kalle Hellström, Esko Saari, Merja Ylönen, Saara Salmela. Lisätiedot: Kalle Hellström, p. 045 237 1125, kalle.hellstrom@iki.fi

•

Sastamala Retkikohde: Pirulanvuoren lintutorni Suomun luontopolulla. Kokoontuminen: tarkentuu myöhemmin. Retki-aika: su 18.6. klo 9–16 . Järjestäjä: Sastamalan ympäristöyhdistys. Lisätiedot: sll.fi/sastamala. Tampere Retkikohde: Tampereen Ruotula. Kokoontuminen: Teiskontien Nesteen piha (Teiskontie 60). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys. Oppaat: Matti Kääntönen. Lisätiedot: retkiryhma@ gmail.com.

Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Katja Kinnunen, p. 040 547 6649.

harakankello Campanula patula POHJOIS-SAVO Kaavi Retkikohde: Telkkämäen kaskiperinnetila. Kokoontuminen: Telkkämäen tilan piha (Kaiturintie 419). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut. Oppaat: Anna-Riikka Ihantola, Arja Räsänen. Lisätiedot: Anna-Riikka Ihantola, p. 040 748 7664, anna-riikka.ihantola@metsa.fi.

•

Kuopio Retkikohde: Pilppa. Kokoontuminen: Pilpantien ryhmäpuutarhan p-paikka. Retkiaika: klo 18–19.30. Järjestäjä: Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Yhteistyötahot: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys. Oppaat ja lisätiedot: Eila Pulkkinen, p. 044 718 2143.

•

Rautalampi Retkikohde: Rastunsuon lintujärven luontopolku. Kokoontuminen: Rastunsuon lintujärven laavun p-paikka. Retki-aika: klo 10–13.Järjestäjä: Sisä-Savon luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Rautalammin seurakunta. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Risto Lindholm, Jorma Knuutinen, Risto Palokangas. Lisätiedot: Risto Palokangas, p. 040 510 3260.

•

hiirenvirna Vicia cracca

•

Siikajoki Retkikohde: Siikajoen kirkon ympäristö. Kokoontuminen: Lähtö kimppakyydeillä Raahen linja-autoasemalta klo 9.30. Kokoontuminen kirkon p-paikalle klo 10.00, Vanha kirkkotie Siikajoen kylä. Retki-aika: klo 10–12.30.

•

SATAKUNTA Kokemäki Retkikohde: Orjapaadenkallion ja Pälpälän kalliokedot. Kokoontuminen: yhteiskuljetus Luontotalo Arkin edestä, Pohjoispuisto 7, klo 8.00. Kuljetus tarvittaessa (klo 7.45) Noormarkun urheilukentän p-alueelta (Ruosniementie 3). Retki-aika: klo 8–13. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry. Yhteistyötahot: Porin kaupungin ympäristövirasto. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Janne Lampolahti, Risto Vi-

•

25 len.Lisätiedot: Risto Vilen, p. 044 021 1838, satakunta@sll.fi. Huom! Ilmoittautumiset ma 12.6. alkaen Porin kaupungin ympäristövirastoon, os. Valtakatu 11, 28100 Pori, p. (02) 621 1212.

UUSIMAA Espoo Retkikohde: Fiskarsinmäen luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: luonnonsuojelualueen p-paikka (Lasilaakso 20). Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Kauklahti-seura ry – Köklaxgillet rf. Oppaat: Terhi Ryttäri. Lisätiedot: Kauklahti-seura ry, info@kauklahti.fi. Retkikohde: Villa Elfvik. Kokoontuminen: Villa Elfvikin piha (Elfvikintie 4). Retki-aika: klo 18.30–20. Järjestäjä: Espoon ympäristökeskus. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Luontotalo Villa Elfvik, p. 09 816 54400, villaelfvik@ espoo.fi. Retkikohde: Hanikan luontopolku. Kokoontuminen: klo 13.15 Suvisaarentien Uimarannan ja kuntoradan p-alue. Alakartanontien urheilukentälle klo 13.00 tulleiden kuljetus lähtöpaikalle. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Soukka-seura ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Mattias Tolvanen, Matti Viikari. Lisätiedot: Jukka Kivi, p. 040 057 8000, jukka. kivi@tietotori.fi. Retkikohde: Niitty Pappilantien varrella Espoon tuomiokirkon kupeessa. Kokoontuminen: Villa Apteekin piha (Pappilantie 5).Retki-aika: klo 13–14. Järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys. Lisätiedot: Erkki Kaarnama, p. 040 809 4833, hopiakuu@luukku. com. Huom! Kasviretken jälkeen niittotalkoot (klo 14 alkaen). Omat niittovälineet mukaan.Ilmoittautuminen: Erkki Kaarnama, p. 040 809 4833, hopiakuu@luukku.com.

• • •

•

Helsinki Retkikohde: Keskuspuisto. Kokoontuminen: Paloheinän ulkoilumaja (Pakilantie 124). Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Christina Lindén. Lisätiedot: Marja Rintala, helsy@sll.fi. Opastus molemmilla kielillä. Retkikohde: Vallisaari. Kokoontuminen: Vallisaaren päälaituri, eli luotsipihan laituri. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Metsähallitus / Etelä-Suomen luontopalvelut. Yhteistyötahot: Aarresaaret. Mukaan: eväät. Oppaat: Aarresaaret. Lisätiedot: Aarresaaret Jarmo Nieminen, p. 045 656 7542, Metsähallitus Carina Wennström, p. 040 179 8035. Huom! Helsingin kauppatorilta klo 10.15 lähtevällä JT linesin lautalla ehtii hyvin mukaan. Lautan hinta: meno-paluu 8 €/aikuinen, 4 € /lapset 7–16 v.

• •

Hyvinkää Retkikohde: Luontohelmikohde Vantaanjoen varressa Hyvinkäänkylässä. Kokoontuminen: Hyvinkäänkylässä, Hyrian maaseutuopiston p-paikka, Palstojentien puolella (Uudenmaankatu 249). Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristösuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: SLL:n Uudenmaanpiiri (+BMOL). Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Yrjö Ala-Paavola, Arto Rantanen. Lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola, p. 040 847 4552, yrjo.ala-paavola@pp.inet.fi. Kerava Retkikohde: Keinukallion urheilupuisto. Kokoontuminen: urheilupuiston alaparkkipaikka juoksuportaiden lähellä (Keinukalliontie 42). Retki-aika: su 18.6. klo 12–14.

•

Järjestäjä: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Leena ja Heikki Luoto. Lisätiedot: Tuula Miekkavaara, p. 09 242 0833, tuulamiek@hotmail.com.

eväät, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Vesa Järvinen, Kimmo Jääskeläinen. Lisätiedot: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@ gmail.com.

Kirkkonummi Retkikohde: Ragvaldsin museoalue. Kokoontuminen: Ragvaldsin museon pihatien eteläpuolella (Överbyntie 140). Retki-aika: klo 11–15. Järjestäjä: Kirkkonummen kunta, kulttuuri. Mukaan: eväät, kasvio. Oppaat: Maaret Eloranta, Annika Eklund. Lisätiedot: Maaret Eloranta, p. 040 001 2872, kulttuuri@ kirkkonummi.fi.

Vihti Retkikohde: Niittykukkaset -kasviretki Kattilan kedolle ja niitylle. Kokoontuminen: Kattilan niityn p-alue, Nuuksion kansallispuisto (Kattilantie 426). Retki-aika: klo 16–17.30. Järjestäjä: Metsähallitus, Luontopalvelut. Oppaat: Hanna-Leena Keskinen. Lisätiedot: Suomen luontokeskus Haltia, p. 040 163 6200, haltia@ metsa.fi

•

Lohja Retkikohde: Lohjansaari, Maila. Kokoontuminen: Mailan Makasiinin terassi (Mailantie 109). Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Suomen Sammalseura ry. Mukaan: eväät, suurennuslasi. Oppaat: Timo Koponen, Sinikka Piippo. Lisätiedot: Timo Koponen, p. 050 343 1380 Retkikohde: Sammatti, Paikkarin torppa. Kokoontuminen: Lohjan kirkkokenttä. Retki-aika: su 18.6. klo 12–15. Järjestäjä: Lohjan seudun ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Teuvo Järvenpää, p. 044 036 1135.

•

Porvoo Retkikohde: Maari ja Linnamäki. Kokoontuminen: Maariin menevän sillan (Jokikadun puoleinen) päässä, Maarin puolella. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys IULY. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Lisätiedot: Mirja Suhonen, p. 040 536 4336.

•

Pöytyä Retkikohde: Luontokapinetin lähimaastot. Kokoontuminen: Luontokapinetti (Hovilanmäentie 2). Retki-aika: klo 15–17. Järjestäjä: Pöytyä-Oripää 4H/ Luontokapinetti. Oppaat: Päivi Lehtonen. Lisätiedot: Minna Lukkala, p. 040 721 9689, minna.lukkala@4h.fi.

•

Mäntsälä Retkikohde: Sandbergin pelto. Kokoontuminen: Lähtö kahdesta pisteestä. Toinen Riiskiläntien päästä (noin numerosta 88) vanhalta ladolta ja toinen 140-tieltä, noin Eteläinen pikatie 660 kohdalta linkkimaston huoltotien puomilta. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Mäntsälän Luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Elina ja Matti Vuori. Lisätiedot: Elina Vuori, p. 040 040 0714, elina.vuori@pp1.inet.fi. Huom! Retki ei sovi huonosti liikkuville, sillä kävelyä tulee yli kilometri maastossa.

linna ja Vanhalinnan museon ystävät ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Terttu Lempiäinen. Lisätiedot: Hannele Lehtonen, p. 050 308 8167, hannele.lehtonen@ utu.fi. Retkikohde: Tarvasjoen luontopolku. Kokoontuminen: Tarvasjoen Osuuspankin piha (Hämeen Härkätie 638). Retki-aika: su 18.6. klo 15–17. Järjestäjä: Liedon museo. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Terttu Lempiäinen, Lea Kuusisto. Lisätiedot: Lea Kuusisto, p. 050 306 5143, kuusistolea@gmail.com. Huom! Retkeä ei suositella liikuntaesteisille.

Salo Retkikohde: Myllyojan notko. Kokoontuminen: Kerkontie 2, Märynummi, Suuren navetan piha. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Metsähallitus. Yhteistyötahot: Märynummen kyläyhdistys, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Eija Hagelberg, Maija Mussaari. Lisätiedot: Eija Hagelberg, eija.hagelberg@gmail.com.

• metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum VARSINAIS-SUOMI Lieto Retkikohde: Vanhalinna. Kokoontuminen: Vanhalinnan piha, päärakennuksen edessä (Vanha Härkätie 111). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Vanha-

•

Turku Retkikohde: Turun muinaisniityt. Kokoontuminen: Ruissalontien ja Vaasantien risteys Patterinhaassa. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Turun luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat: Veli-Pekka Rautiainen. Lisätiedot: Pia Roering, pia.roering@ gmail.com.

•

Raseborg Utfärdsmålet: Raseborgs slottsruin. Samlingsplats: Vi träffas vi vita bron vid lilla p-platsen. Utfärdtid: kl. 11–13. Arrangören: Forststyrelsen / Södra Finlands naturtjänster. Guider: Peik Grönholm. Kontaktuppgifter: Ekenäs naturum, tel. 020 639 4613, ekenas@metsa.fi. Guidningen på svenska. Retkikohde: Pohjan-Kiskon järviylänkö. Kokoontuminen: Karjaan rautatieasema. Retki-aika: klo 19–01. Järjestäjä: Raaseporin Luonto ja Ympäristö.Lisätiedot: Sami Virta, samuel.virta@gmail.com, p. 040 823 4869

• •

Tuusula Retkikohde: Fjällbo. Kokoontuminen: Fjällbon p-paikka (Aleksis Kiven kuja). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Luonnonsuojeluliitto Tuusula. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Tiina Järvenkylä, tiina.jarvenkyla@gmail.com. Vantaa Retkikohde: Vantaankoski-Tuupakan keto. Kokoontuminen: Vantaankoski, sillan itäpää (Kuninkaantie). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: SLL Vantaa. Mukaan:

•

Kesällä 2017 järjestettävät muut luonnonkukkaretket ETELÄ-HÄME Orimattila Retkikohde: Orimattilan hautausmaa. Kokoontuminen: kellotapulin luona. Retki-aika: ma 19.6. klo 18–19.30. Järjestäjä: Helena Raikas. .Yhteistyötahot: Orimattilan seurakunta. Oppaat: Helena Raikas, Antti Hovi.Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816, helena.raikas@phnet.fi

•

ETELÄ-SAVO Heinävesi Retkikohde: Valamon luostarin lähiympäristö. Kokoontuminen: Valamon luostarin vastaanoton edessä oleva Agora-aukio. Retki-aika: su 2.7. klo 14–17. Järjestäjä: Valamon luostari. Yhteistyötahot: Valamon opisto. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Leena Pulkkinen. Lisätiedot: Erkki Vesterinen, p. 040 547 3898.

•

KAINUU Paltamo Retkikohde: Mieslahti. Kokoontuminen: Mieslahden Kainuun Opiston iso p-paikka. Retki-aika: ma 19.6. klo 17–20.

•

Järjestäjä: Paltamon Luonto ry. Oppaat: Virpi Juvonen, Eeva Tolonen. Lisätiedot: Virpi Juvonen, p. 040 084 9360, virpi.juvonen@gmail.com.

PIRKANMAA Ikaalinen Retkikohde: Seitsemisen kansallispuisto. Kokoontuminen: Luontokeskus, Seitsemisentie 110, Länsi-Aure (Ylöjärvi), Koveron perinnetila, Seitsemisentie 948, Sisättö (Ikaalinen). Retki-aika: la 20.5. klo 9–16. Järjestäjä: Metsähallitus, Luontopalvelut, Seitsemisen kansallispuisto. Oppaat: Leena Hiltunen, Minna Kyrönviita, Anniina Mäensivu. Lisätiedot: Leena Hiltunen, p. 020 639 5259.

•

Ylöjärvi Retkikohde: Mikkolankorpi. Kokoontuminen: Kirjastotalo Leijan p-paikka. Retki-aika: to 8.6. klo 18–20. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistys ry. Yhteistyötahot: Ylöjärven Vihreät ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Anni Kytömäki, Harri Luojus. Lisätiedot: Harri Luojus, p. 040 579 6855.

•

Luonnonsuojelija 2/2017

HibaHaba CC BY-NC-ND 2.0

Yhteisten eläintemme hoitaja Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirissä tuetaan luonnonvaraisten eläinten hoitoa. Marija Walldenille eläinten auttaminen on elämäntapa. Teksti Marjaana Nyberg

”Kun eläin on hädässä, olen käytettävissä.”

Luonnonvaraisten eläinten hoitaja Marija Wallden vastaa puhelimeen kesken töiden ja menee ”elsuauton” sisään puhumaan. ”Kun eläinsuojelupuhelin soi, en ikinä tiedä, millainen tehtävä tulee”, hän kertoo. Milloin tahansa voi tulla kiireellinen eläinsuojelutapaus, loukkaantunut tai sairas eläin, josta joku ilmoittaa. Silloin Wallden hyppää autoonsa ja lähtee pelastustoimiin. Mukaan pakattaviin tavaroihin voi kuulua vaikkapa virkkuukoukku ja sukka, mutta palataan niihin vähän myöhemmin. Yleisimmät hoidettavat ovat poikaskautena rusakot, oravat ja siilit sekä jotkut linnut. Pienin Walldenin hoidokeista on ollut orpo pohjanlepakon poikanen, ja suurimmaksi kasvava kahden vuorokauden ikäinen valkohäntäkauriin vasa, jonka emo oli ilmeisesti kuollut peurakolarissa. Päivittäisiin tehtäviin kuuluu paitsi eläinsuojelunumeroon vastaamista ja neuvontaa, myös eläinten noutamista, hoitamista, kuntouttamista tai joissakin tapauksissa lopettamista. Toipuneet eläimet palautetaan takaisin luontoon. Myös luennoille on kysyntää.

Älä anna siilille maitoa! Siili voi saada maidosta ripulin ja menettää nestettä entisestään. Tarjoa siilille mieluummin vettä matalasta, tukevasta astiasta.

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. (09) 228 08 224, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Seuraa: sll.fi, Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median kanavat: sll.fi/some Jäsenpalvelu: sll.fi/asiakaspalvelu Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Kesäretki Enonsaareen Vesijärviviikolla 13.6. klo 16–20. Vesijärvi-aiheista ohjelmaa kaikenikäisille, omatoimisesti kierrettävä luontopolku, nuotiopaikka ja kahvila. Lähtö Lahden satamasta klo 16. Ilmoittautumiset: Lotta Palomäki, lpalomaki@gmail.com, p. 050 348 4046. Retki Raikkoon 12.8. klo 9.30–18 KivijärviKaakkosuon eli Branderin luonnonsuojelualueelle. Kumppani: Luonnonperintösäätiö. Lisätietoja: Heli Jutila, heli.m.jutila@gmail.com. Uimapainotteinen järvikoulu Ormajärvellä 22.8. klo 18.30–21. Järjestäjä: Freshabit Life IP -hanke. Tutustutaan vesikasveihin ja selkärangattomiin eläimiin. Uimavarusteet

• •

mukaan – myös sukelluslasit ja snorkkeli, jos löytyy. Paikka: Lammi, Untulan uimaranta. Lisätietoja: Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi, p. 050 576 8953. Asikkalan luonnonystävät: Villiinny keväästä Hanneksen muistometsässä 20.5. 10–14.Lähtö kimppakyydein Vääksystä Päijännetalon luota klo 10 Hollolan puulajipuistoon, jossa kasvaa 120 erilaista puulajia. Oppaana Anja Terho. Mukaan retkieväät. Lisätietoja: Juha Kamppila, kamppila.jam@ pp.phnet.fi, p. 0500 205 565.

•

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Mahdollisuuksien tori Hämeenlinnassa 20.5. klo 10–15. Lavaohjelmaa Suomen luonnon 2. päivän kunniaksi. Tule mukaan järjestämään! Lisätietoja: Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi, p. 050 5768 953. Kasvikerho Pulsatillan luontohelmitapahtuma 29.5. Lisätietoja: Heli Jutila, p. 050 5442 005. Hämeenlinnan yökävely 4.6. klo 22.45– 1.30. Kuunnellaan yölaulajalintuja ja etsitään lepakkotutkalla siippoja. Lähtö: Idänpään S-marketin pysäköintialue, josta patikoidaan Ruununmyllyn suuntaan. Katumajärven Honkalanrannassa on nuotiomahdollisuus – ota yöpala mukaan. Lisätietoja: Karri Jutila, karri. jutila@sll.fi, p. 050 576 8953. Pulsatillan retki Veittijärven korpeen 12.6. klo 17.30–22. Kimppakyytiretki Hauhon

• • •

•

Veittijärvenharjun alueelle Impivaaran kedolle Poutunsuolle sekä Poutunjärvelle. Oppaana Heli Jutila. Lähtö: Hämeenlinnan kirjaston pysäköintialue, Lukiokatu 2. Lisätietoja: Heli Jutila, p. 050 5442 005. Keski-Hämeen ympäristöyhdistys: Lähderetki Hämeenkoskelle ma 29.5. Kokoontuminen Lammin biologisella asemalla klo 17. Tutustutaan mm. Kellolan lähteeseen ja Huljalan Helvettiin. Lisätietoja: Jukka Ruuhijärvi, p. 0400 219 613 ja Jussi Vilen, p. 040 511 1354.

•

Salpausselän luonnonystävä: Keväinen luontoretki Salpausselälle 22.5. klo 14–16. Tutustutaan jääkauden jälkiin asiantuntijoiden opastuksella. Lähtö Häränsilmältä klo 14. Lisätietoja: Seija Nerg, p. 040 5950 226. Maailman ympäristöpäivän retki Teivaanmäkeen 5.6. klo 16.30–19. Tutustutaan luontohelmikohteen erityispiirteisiin ja ihaillaan järvimaisemaa. Lähtö klo 16.30 Häränsilmältä. Lisätietoja: Seija Nerg, p. 040 5950 226

• •

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Opastettu retki Haarikon metsiin la 20.5. klo 9–17. Hiitolanjoki-Haarikko Ruokolahden ja Savonlinnan rajalla on yksi Etelä-Karjalan luontohelmikohteista. Oppaana luontokuvaaja Hannu Siitonen. Lähtö bussikuljetuksella klo 9 Lappeenrannan Linnoituksesta Katariinantorilta. Bussiin voi nousta Imatran keskusliikenneasemalta. Paluu Lappeenrantaan on n. klo 17. Mukaan säänmukaiset varusteet, omat eväät ja luontomieltä. Bussikuljetuksen hinta jäsenille on 5 € ja muille 10 €. Voit saapua omalla kuljetuksella. Bussikyytiin tulijat, ilmoittautukaa viim. to 18.5. Antti Franssilalle, p. 044 238 8457, antti.franssila@sll.fi. Lisätietoja Antilta tai Anna Vuorelta, p. 040 670 1771. Norpparyhmän kokoontuminen 23.5. klo 18–20 Saimaan luonnonsuojelukeskuksessa (os. Katariinantori 6). Aiheena on saimaannorppien pesälaskennat ja niiden tulokset. Tilaisuus on avoin kaikille. Lisätietoja: Kaarina Tiainen, kaarina.tiainen@sll.fi, p. 050 530 3270.

•

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Luontoretki Kaikkalliolle su 21.5. klo 9–12. Lähtö: Imatran uimahallin parkkipaikka. Yhdistys sai 40-vuotisjuhlassa lahjaksi palan Kaikkallion luonnonsuojelualueen ikimetsää. Lähdemme tarkastamaan, mitä Salo-Issakan metsästä löytyy. Lisätietoja: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi, p. 050 364 3693. Yölaulajaretki Siikalahdelle pe 9.6. klo 20–03. Lähtö kimppakyydein Imatran keskusliikenneasemalta klo 20 tai voit tulla suoraan Siikalahden parkkipaikalle klo 21.

• •

Luonnonsuojelija 2/2017

Tomi Tapio K CC BY-SA 2.0

Wallden on auttanut luonnonvaraisia eläimiä Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY:n eläinsuojeluneuvojana seitsemän vuotta. Hän välttää työ-sanaa eläimistä puhuttaessa, koska auttaminen on Walldenille elämäntapa. Hän on auttanut eläimiä koko elämänsä, tähän saakka vapaaehtoisena ja palkatta. ”Kun eläin on hädässä, olen käytettävissä resurssieni mukaan.” Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri on osa-aikaisesti palkannut Walldenin syksyyn saakka. ”Tämä on minulle valtavan merkityksellinen asia. En tiedä, kuinka olisin muuten pystynyt jatkamaan. Vapaaehtoisena toimijana olen maksanut lähes kaiken itse. Ilman apua kaikki kokemus, tietotaito ja tilat olisivat jääneet käyttämättä”, Wallden sanoo.

Hylätyn näköisen rusakonpoikasen emo suojelee poikasiaan saalistajilta pysyttelemällä pienen matkan päässä.

Osana verkostoa eläinten puolesta

Miten huonokuntoista eläintä voi auttaa?

Nyt on hyvä hetki viedä talven aikana nikkaroidut lepakonpöntöt ulos.

Urmas Ojango CC BY-NC 2.0

Eläinsuojeluneuvoja toimii tiiviissä yhteistyössä myös viranomaisten kanssa. ”Saan apua virkavallalta ja autan itse heitä. Näin poliisin tai palokunnan ei tarvitse juosta jokaisen sorsan perässä, kuten eräs poliisi kerran asian muotoili”, Wallden naurahtaa. Hän kokee auttavansa eläinten lisäksi myös eläinrakkaita ihmisiä, jotka eivät itse osaa tai pysty hoitamaan löytämäänsä huonokuntoista eläintä. ”Luonnonvaraiset eläimet ovat meidän kaikkien yhteistä 'omaisuutta', ja niillä on lainkin mukaan oikeus huolenpitoon hädässään.” Mutta miten virkkuukoukku ja sukka liittyivät eläintenhoitajan työhön? Virkkuukoukkua kätevämpää välinettä ei ole, kun selvitetään sotkeutunutta siimaa linnun höyhenpeitteestä. Sukka taas voidaan vetää esimerkiksi hoidettavan joutsenen pään yli, jolloin lintu rauhoittuu pimeässä.

Pirkanmaalainen: lahjoita luonnonvaraisten eläinten hyväksi: //sll.fi/pirkanmaa/lahjoitapaikallisesti//

Soita heti ensimmäiseksi asiantuntijalle ja kysy neuvoa. Älä ryhdy hakemaan ohjeita netistä tai somesta, äläkä arvaile, mitä eläimelle pitäisi tehdä. Voit vahingoittaa eläintä väärällä hoidolla. Ota yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluneuvojaan, eläinhoitolaan tai -tarhaan. Luonnonvaraisia eläimiä hoitavat Pyhtään ja Heinolan lintuhoitolat, Turun eläinhoitola, Ähtärin, Korkeasaaren ja Ranuan eläintarhat sekä vapaaehtoiset luonnonvaraisten eläinten hoitajat. Tilanteen mukaan voi soittaa myös hätänumeroon 112.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Kuunnellaan lintuja ja pidetään evästaukoa nuotiolla. Kumppani: Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys. Lisätietoja: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi, p. 050 3643 693. Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja retkistä (jollei toisin mainita): Kimmo Saarinen, kimmo.saarinen@allergia.fi, p. 040 7214 108.

•

Kevätretki Konnunsuolle ja Höytionsuolle Luonnon päivänä 20.5. klo 10– 12. Kokoontuminen Konnunsuon lintutornille. Tarkempi retkireitti sovitaan lähempänä. Retkellä tarvitaan saappaita! Höytiönsuo on yksi EteläKarjalan luontohelmistä (sll.fi/suomi100). Linnoituksen kasviretki 5.6. klo 18–20. Lähtö Saimaan luonnonsuojelukeskuksen edestä (Katariinantori 6). Yölaulajaretki Konnunsuon Höytiönsuolle 17.6. klo 20–23. Luonnon päivää "Rakastu kesäyöhön" juhlitaan linnunlaulujen säestyksellä. Lisätietoja lähempänä ajankohtaa. Lisätietoja: Anna Vuori, 040 670 1771. Joutsenon Anolan kedon niitto- ja haravointitalkoot Anolan kylällä 17.8. klo 17–20. Ajo-ohje: Noin 5 km Joutsenon kirkonkylältä etelään, käännös Penttiläntieltä oikealle Anolantielle. Navigaattoriin voi laittaa osoitteeksi Anolantie 60. Keto on tien reunalla. Haravointitalkoot 19.8. klo 10–15. Haravointia ja heinäseipäiden täyttöä jatketaan Lappeenrannan Niemisensaaressa Luonnonperintösäätiön Riihilahden tilalla (Riihilah-

• • • •

dentie 550). Ajo-ohje: Kaukaan tehtaiden ohi Hyötiönsaareen ja edelleen Vehkataipaleen suuntaan, käännös vasemmalle Riihilahdentielle ja sitä seuraten loppuun asti. Matkaa Hyötiöstä kertyy reilu 10 km.

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi Heinäveden luonnonystävät: Lisätietoja: Heinäveden luonnonystävät sll. fi/etela-savo/paikallisyhdistykset/heinavesi ja Pirteä Pässi, Mattilan tila, Savonrannantie 12 a, pirteapassi.fi, Risto Sulkava, ristosulkava3@gmail.com, 040 545 6472. Villiinny keväästä -retki ja Luontopolun avajaiset 20.5. klo 9–15. Lähtö Mattilan pihasta klo 9. Kierretään kävellen suojelualueen metsiä ja rantoja, lintuja, kasveja, puita ja muuta luontoa katsellen. Kesto noin 2 h, pituus 4 km. Lopuksi voit vierailla Pirteän Pässin Tupakahviossa ja siirtyä Kyläkartanolle, josta lähdetään avaamaan Ilmari Räsäsen Säätiön ja Kyläyhdistyksen kanssa tehtyä luontopolkua. Pituus noin 2,5 km, lähtö klo 12 Kyläkartanolta. Luonnonkukkien ja perhosten retki 17.6. Ks. Luonnonkukkien päivän retket. Lammaspaimenlomat 9.6.–30.6. Ks. ilmoitus s. 33. Rakastu kesäyöhön -retki 17.6. Retki

•

• • •

lähtee Mattilan pihasta klo 21. Kesto noin 3 h, kävelyä 6 km. Kuulostellaan, katsellaan ja tuoksutellaan hiljalleen alkavaa kesäyötä. Punamultatalkoot30.6.–2.7. Keitetään tynnyrillinen perinteistä punamultamaalia ja maalataan sillä majoitustilanakin toimiva historiallinen kaupparakennus. Talkooleirin keskiössä on viihtyminen hyvässä seurassa, eikä työtahdin anneta tappaa jutustelua ja luonnon havainnointia. Leirille mahtuu noin 10–15 henkeä. Täysihoito ja maatilamajoitus (pe iltapala – su lounas) 30 €. Ilmoittautuminen 1.6. mennessä. Lisätietoja: Risto, p. 040 5456 472 / ristosulkava3@gmail.com tai Jaana, p. 040 5473885 / jaana.sulkava@gmail.com. Luontokurssi 21.–23.7. Ks. ilmoitus s. 33. Kerppukarkelot 11.8. klo 18 –13.8. klo 13. Talkooviikonloppuna tehdään leppoisaan tahtiin ja luontoa katsellen lampaille talvieväitä, kerppuja. Kerput ovat lehtipuuvesoista katkottuja oksanippuja, jotka asetetaan lehtineen latoon kuivumaan. Talvella ne ovat lampaiden herkkua. Kerppujen keruu on myös maisemaalueen hoitoa, jolla estetään pusikoita valtaamasta maisema-aluetta. Karkeloissa myös syödään, saunotaan ja viihdytään. Mitään etukäteisosaamista ei tarvita. Viikonlopun täyshoito maatilamajoituksessa 50 € (pe iltapalasta su lounaaseen).

•

• •

Pieksämäen seudun luonnonystävät: Kevätseurantaretki Tahinsuon uusitulle reitille 20.5. klo 11–14. Luvassa nuotiokahvit ja tikkupullaa. Lisätietoja lähempänä ajankohtaa

•

verkossa sll.fi/etela-savo/paikallisyhdistykset/ pieksamaki sekä Facebookissa. Suur-Savon yhdistys: Lisätietoja: sll.fi/etela-savo/sslsy

•

Koko perheen retkeilypäivä Neitvuorella Mikkelissä Suomen luonnon päivänä 20.5. klo 10–15. Neitvuori on yksi Etelä-Savon Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Patikoinnin lomassa voi rapsutella lampaita ja nikkaroida linnunpöntön. Laavulla voi nauttia omia retkieväitä. Kumppani: Metsähallitus. Ensimmäiset 10 ilmoittautunutta saavat ilmaisen bussikyydin, jonka lähtö Marsikin aukiolta klo 10, paluu Mikkeliin n. klo 15. Tarkista, onko vapaita paikkoja jäljellä: aune.niira@gmail.com tai p. 044 0361 306. Kevätretki Pyhä-Häkin kansallispuistoon 25.5. klo 4.30–18. Lähtö bussilla Mäntyharjun keskustasta Minimanin edestä klo 4.30, paluu n. klo 18 mennessä (reittiä MäntyharjuPertunmaa-Joutsa-Jyväskylä-Saarijärvi). Tarkista, onko viime hetken paikkoja jäljellä: Aune Niiranen, aune.niira@gmail.com tai p. 044 0361 306 tai Kaarina Kärpänen, kaarinakarpanen@ gmail.com tai p. 0400 231 755. Rakastu kesäyöhon Neitvuorella Mikkelissä 17.6. klo 18 – 18.6. klo 12. Yövy ulkona kesäyön tuoksuista ja äänistä nauttien. Yövy omin varustein mieluisassa paikassa laavulla, teltassa tai vaikka kesäyön taivaan alla. Sunnuntaina Neitvuorella lisäksi kukkaretki klo 12–14. Ks. Luonnonkukkienpäivän retket. Lisätietoja: miia.kuisma@iki.fi, p. 040 6632 606.

•

Luonnonsuojelija 2/2017

•Tapahtumat •

Heinätalkoot perinnemaisemassa Sairilassa Mikkelissä 7.8.–10.8. päivittäin klo 17 alkaen. Yhdistys tuo viikatteita ja haravia, mutta omiakin työvälineitä voi tuoda. Ota sään mukainen työvaatetus, jalkineet ja työkäsineet mukaan. Tarjolla janojuomaa ja välipalaa. Lisätietoja: aune.niira@gmail.com.

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Tuula Heikkinen, p. 045 644 4733, kainuu@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani, Toimisto on suljettu toistaiseksi. Ota yhteyttä sähköpostilla kainuu@sll.fi. Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry Lentua-Seura: Jongun hujaus – melontaretki 20.5 klo 11–14.45. Lentua-seura on mukana järjestämässä koskimelontaretkeä Lieksan melojien kanssa. Kysy viime hetken vapaita paikkoja Lieksan Melojilta: Mauri Leinonen, p. 040 192 4209. Retki on maksullinen.

•

Sotkamon Luonto: Koko perheen Villiinny keväästä –villiyrttipyöräretki la 20.5. klo 9 Kaarreniemen laavulle, jossa valmistetaan retkellä kerätyistä luonnonantimista välipala. Kokoontuminen Vuokattihallille klo 9 omilla pyörillä. Maksuton tapahtuma. Lisätietoja: Aarno Peltonen, p. 0400 287 902. Kumppani: Vuokatin Latu. Retki Sapsonharjulle/Pöllyvaaralle la 10.6. Lähtö klo 9 kirkon parkkialueelta. Paluu klo 17 mennessä kirkon parkkipaikalle. Retkellä tutustutaan retkeilyyn, leiriytymiseen, retkiruokien valmistamiseen ja erilaisiin retkeilyvarusteisiin. Omat eväät mukaan. Ilmoittautumiset ke 7.6. mennessä: Aarno Peltonen, p. 0400 287 902. Kumppani: Vuokatin Latu. Luontopolku kävelyretki Tipasojalla la 8.7. Kokoontuminen klo 10 kylätalo Tipsakkaan Tipasojalle (Tipasojantie 71), josta siirtyminen autoilla luontopolun lähtöpaikalle. Kävely Törmänkankaalla, kesto noin 2 h. Tapahtuman yhteydessä kylätori, jossa myynnissä kahvia ja pientä syötävää klo 10 – 15. Lisätietoja: luontopolkuopas Alpo Komulainen, p. 044 2566 203, Sotkamon Luonto ry tai Aino Lukkari, p. 040 773 0274, Tipasojan Kyläyhdistys ry. Elokuussa Rantatapahtuma Iivonperän rannassa. Tunnin mato-onkikisa sekä aikuisille että lapsille. Kalojen yhteispituus ratkaisee voittajan. Rannassa myytävänä lohikeittoa, nokipannukahvia ja muurinpohjalettuja. Tiedot tarkentuvat myöhemmin. Kumppani: Pohjavaaran Seutu ry ja Nuaskylän Osakaskunta. Lisätietoja: Pohjavaaran seutu ry, sihteeri Pirjo Mulari, puh. 0400 617 817, pirjomulari@netti.fi, pohjavaaranseutu.fi Veneilykirkko ja kylätapahtuma su 13.8. klo 15 Korholanmäen rannassa veneiden laskupaikalla. Kirkonmenot klo 15, minkä jälkeen kylätapahtuma. Lisätietoja: Antti Lankinen, p. 050 3683 778. Kumppani: Jormaskylä Korholanmäki osakaskunta. Hiljentymispäivä ja saunatapahtuma la–su 19.–20.8. Rytilahden Majalla Sotkamossa. Tapahtuman tiedot tarkentuvat myöhemmin. Kumppani: Kainuun maa- ja kotitalousnaiset.

• •

•

• •

KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Ala-Keiteleen luonnonystävät: Kevätretki la 20.5. Viitasaarelle Heinäsuvannon lintujärvelle. Lähtö Äänekosken matkahuollosta klo 9, paluu klo 16 mennessä. Kysy mahdollisia vapaita paikkoja p. 0500 641102 (Ritva) tai r.toivainen@pp.inet.fi. Yölaulajaretki pe 16.6. oppaana Kimmo Tuikka. Lähtö kimppakyydein klo 23 Äänekosken Nesteen pihalta. Ilmoittautuminen: p. 0400 544639 (Kimmo) tai kimmo.tuikka@ aanekoski.fi.

• •

Jyväskylän seudun yhdistys: Suomen luonnon päivän retki Toivakan Iilijärvelle 20.5. klo 10–15. Iilijärvi on yksi Keski-Suomen kuudesta luontohelmikohteesta. Tarkista, onko viime hetken paikkoja: Heikki Susiluoma, p. 040 550 4944. Yölaulaja- ja lepakkoretki 9.6. klo 23–02. Polkupyöräretki Kuokkalaan ja Tourujoelle. Lähtö Survo-Korpelan P-alueelta Kuokkalasta klo 23. Liikutaan omilla polkupyörillä. Huonon sään sattuessa varailta la 10.6. Ilmoittautuminen 8.6. mennessä: Hannu Laakkonen, hane. laakkonen@gmail.com, p. 045 236 4834. Yölaulajaretki Putkilahden ja Vaarunvuorten maisemiin 16.6. klo 22.30–2.30. Retki tehdään kimppakyydeillä, joten ilmoita tarvitsetko kyytiä vai voitko tarjota sitä. Huonon sään sattuessa varailta la 17.6. Paluu Jyväskylään klo 2 jälkeen yöllä. Ilmoittautuminen Hannu Laakkoselle, hane.laakkonen@gmail.com tai p. 045 236 4834 to 15.6. mennessä. Lähtö: Savelan S-Marketin P-alue, Vehkakatu 5. Kahden päivän retki Isojärven kansallispuistoon 1.7. klo 10 – 2.7. klo 16. Tutustutaan kansallispuiston ympärillä olevaan luontohelmikohteeseen ja (sään salliessa) perhosiin. Retki sopii koko perheelle. Mukaan omat teltat ja eväät. Bussikuljetus Jyväskylästä. Ilmoittautuminen ja muut tiedot tarkentuvat myöhemmin. Lisätietoja: Heikki Susiluoma, heikki.susiluoma@ekoportti.fi, p. 040 550 4944. Niittotalkoot Muuramen Hetteessä. Päivämäärä varmistuu myöhemmin. Lisätietoja: Kaisa Tervonen, p. 050 594 2478.

• • •

•

Jämsänseudun luonnonystävät: Juokslahden Morvan hyvinvointipolku 29.5. klo 17–20. Opas Seija Tiitinen-Salmela Metsäkeskuksesta. Pituus on n. 1,8 km, soveltuu kaiken ikäisille. Polun voi kulkea pyörätuolla, jos on avustaja mukana. Metsäkeskus tarjoaa kahvin ja pullat. Kimppakyyti Jämsänkosken Nesteeltä klo 17, kimppakyytimaksu 4 €/hlö. Jos tulet suoraan paikalle, osoite on Morvantie 189, Juokslahti. Lähtö Majatalo Morvan P-paikalta. Lisätietoja polusta: himoksella.info/2016/09/16/ metso-hyvinvointipolku-morvassa. Lisätietoja: Sari, p. 0400 769 461 Vieraslajien torjuntaa Kinulassa 13.6. klo 16.30–19. Lupiinia niitetään ja niittojäte kerätään pois UPM-Kymmene Oyj:n alueella Kinulassa, Jämsänkoskella Tiilikantien läheisyydessä. Paikalle voi tulla hetkeksikin. Mukaan reipasta mieltä, keliin soveltuva vaatetus ja suojaavat käsineet. Voit tuoda mukanasi viikatteen tai ha-

•

ravan/heinähangon. Tarjolla pientä evästä. Lisätietoja: Sari Jussila, sarijussila15@gmail.com, p. 0400 769 461. Keurusseudun luonnonystävät: Lisätiedot retkistä (jollei toisin mainita): Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24.fi, p. 040 843 1709.

•

Taivaanrantojen tiirailua 19.5. klo 18–20 Pihlajaveden kirkolta. Lähtö Keuruun linjaautoasemalta. Kevätretki Keurusselän ympäri 20.5. klo 8–16. Bussiretkellä tutustutaan Keurusselän parhaisiin luontokohteisiin asiantunvan opastuksen kera. Ilmoittautuminen viikkoa ennen (tai tarkista onko paikkoja vapaana). Lähiluontoretki Kivelän metsään 26.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Korpien ennallistamistalkoot 27.5. klo 8–18. Padotaan ojia ja palautetaan purouomia lähemmäksi luonnontilaa entisen varuskunnan metsien korpikohteilla. Lisätietoja: Matti Aalto, aallonmatti@hotmail.com, p. 040 574 3645. Yölaulajalinturetki 2.6. klo 23–1.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Kesäyönretki Haapamäen Valkeiselle 30.6. klo 20–00.30. Uinti ja makkaranpaisto. Seitakivi ja tafonkivi. Lähtö Keuruun linjaautoasemalta. Retki Rauman Kylmäpihlajan majakkasaarelle 8.7. klo 05.30–18. Linja-autolla omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. Lähtö Keuruun linjaautoasemalta. Perhosretki Haapamäen perinteiselle perhoslaskentareitille 9.7. klo 12–15.30. Kyyti Keuruun linja-autoasemalta klo 12. Luontoilta kotiseutumuseolla 25.7. klo 18–20.30. Paikalliset asiantuntijat vastaavat paikallisiin luontokysymyksiin.

• • • • • • • •

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalolla luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Heinäkuussa suljettu. Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• •

Piirihallituksen kokous Kouvolassa to 18.5. klo 18. Metsäretki la 27.5 luontohelmikohteeseen Selänpään (Halisen) romput. Ilmainen bussikuljetus. Lähtö Kotkan linja-autoasemalta klo 11.15. Ilmoittaudu 22.5. mennessä: seija.aspola@ sll.fi. Varustus: sään mukainen vaatetus ja omat eväät. Tervetuloa! Piirin ympäristöpalkinnon jako Kouvolassa ma 5.6. klo 12. Luontohelmiretki Kajasuolle la 10.6. Ilmainen kuljetus Kotkan ja Kouvolan linjaauto-asemilta. Lähtö Kouvolasta klo 9, Kotkasta klo 9.15 ja Karhulasta klo 9.35. Kokoontuminen Leikarilla klo 9.45. Varustus: saappaat ja omat eväät. Sitovat ilmoittautumiset bussikyytiläisille 4.6. mennessä: markku.suoknuuti@kymp. net tai salla.sipila@ksaogafe.net. Mainitse, mistä kohtaa tulet bussin kyytiin. Piirihallituksen kokous Kotkassa to 15.6. klo 18. Haanojan jättipalsamitalkoot Kouvolassa la 17.6. klo 10.

• •

Mustaviirin perinnemaisematalkoot Pyhtäällä la–su 5.–6.8. Piirihallituksen kokous Kouvolassa to 24.8. klo 18. Pohjois-Kymen Luonto: Retki Myllypuron lehtoon 21.5. klo 12–14. Lähtö Kiehuvan päiväkodin (ent. koulun) pihasta klo 12. Oppaana Jukka Pehkonen. Lisätietoja: pohjoiskymenluonto@gmail.com.

•

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Tarja Pasma, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

•

Keskiyön vaellus Viiankiaavalla 17.6. klo 19.30–01 Sodankylän elokuvajuhlien aikaan. Linja-autokyyditys: lähtö Sodankylän linjaautoasemalta klo 19.30 ja paluu Viiankiaavan parkkipaikalta su 18.6. kello 00.30. Kierrettävänä lyhyt (4,3 km) ja pitkä (7,1 km) reitti. Reiteillä on pitkospuut, mutta sateisena kesänä kumisaappaat ovat sopivimmat. Viiankijärven kodalla tarjoillaan nokipannukahvit ja –teet sekä syötävää. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä paikalle tullutta. Lisätietoja: Tarja Pasma, p. 040 8232 443, lappi@sll.fi. Särestöniemen museolla aidankorjuu- ja lammassuojatalkoot 6.6. klo 10–16. Vanhan lammassuojan korjaaminen, toisen rakentaminen sekä aitojen korjaus. Päivämäärä voi vielä muuttua. Lisätietoja: Tarja Pasma, lappi@sll.fi, p. 040 8232 443, sarestoniemenmuseo.fi, sll.fi/ lappi/sarestossa-lammasaitatalkoot Niittotalkoot 27.7.–29.7. Kemihaaran suo -Natura-alueella sijaitsevan Keminsaarten Kuusisaaren tulva- ja perinnemaisemaniityn niittotalkoot. Työhön kuuluu niittoa viikatteilla, haravointia, puun ja pajukon taimien raivausta sekä niitto- sekä raivausjätteen poiskuljettamista. Talkoolaisille tarjotaan ruokailu ja niitto- sekä haravointivälineet. Majoittuminen on omissa teltoissa. Mikäli ei ole omaa telttaa, pyrimme sellaisen järjestämään. Kuljetus saareen ja takaisin on Kemijoen pohjoisrannalta Kupittajanrannasta. Kulku Pelkosenniemelle on pääasiassa omalla kyydillä, mutta kannataa kysyä myös kyytiä. Lisätietoja: Tarja Pasma, p. 040 8232 443, lappi@sll.fi.

• •

Inarin luonnonystävät: Linturetki Ivalosta Sulaojalle la 20.5. Lähtö klo 8 Kuuputista. Ilmoittautuminen pj:lle. 20€/aikuinen I love Ivalo – siivous- ja kierrätystalkoot pe 26.5. klo 14–18. Keskuspaikkana on Tapahtumatori Sairaalantiellä. Ravintola Kultahippu tarjoaa talkoolaisille pullakahvit. Luontohelmemme Inarijärven valokuvanäyttely Kuulaassa Ivalossa 21.–30.7. Inariviikoilla. Ks.Inariviikot.fi/näyttelyt

• • •

Rovaniemen Luonto: Luonnon päivän tapahtuma Ounasvaaran näkötornilla 17.6. klo 16–18. Melontaretki Ala-Kemijoelle 30.6. klo 17–20. Ilmoittaudu: info@66arcticadventures. fi. Hinta jäsenille ilmainen, muille 30 €.

• •

Luonnonsuojelija 2/2017

Kotouttavaa luonnonhoitoa eli KOLUhanke Pirkanmaalla. KOLU järjestää vapaa-ajantoimintaa turvapaikanhakijoille sekä oleskeluluvan ja Suomen kansalaisuuden saaneille maahanmuuttajille. Toiminta on luontokohteiden hoitamista yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja niissä tarjotaan picnic-eväät. Ilmoittautumisten yhteydessä toivotaan tietoa mahdollisista ruoka-ainerajoitteista. Tapahtumia myös Tampereella, Orivedellä ja Vesilahdella. Seuraa sivujamme: facebook.com/KoluPirkanmaa, sll.fi/pirkanmaa. Poimintoja tapahtumista:

•

Jättipalsamitalkoot, Sastamala, Karkku la 27.5. klo 13–16. Tapaaminen Kyläkauppa Maisan pihalla. Järjestetään yhdessä Sastamalan ympäristöyhdistyksen kanssa. Ilmoittautumiset: 24.5. mennessä: sari.hamalainen@sll. fi, p. 040 930 4118. Talkoot, Ylöjärvi, Horha su 4.6. klo 12–16. Tervetuloa hoitamaan Horhan arvokasta paahderinnettä! Kuljetus Tampereen keskustasta. Ilmoittautumiset 1.6. mennessä: sari.hamalainen@sll.fi, p. 040 930 4118. Jättipalsamitalkoot, Lempäälä, Haurala la 10.6. klo 11–15. Jättipalsami uhkaa luonnonsuojelualuetta! Ilmoittautumiset 7.6. mennessä: sari.hamalainen@sll.fi, p. 040 930 4118. Mäntysuon ennallistamistalkoot, Vilppula, la 12.8. Kuljetus aamulla Tampereelta ja Mäntästä. Ilmoittautumiset 9.8. mennessä: pirkanmaa@sll.fi ja aallonmatti@hotmail.com tai p. 040 515 4557 ja p. 040 574 3645. Niittytalkoot Ala-Mikkolan haassa. Nokia, Sarkola, to 17.8. klo 10–14. Ilmoittautumiset 14.8. mennessä: sari.hamalainen@sll.fi, p. 040 930 4118.

• • • • •

Vietä lomaa Vuohisaaressa! Luonnonsuojeluliiton jäsenet voivat vuokrata piirin omistamaa ja suojeltua Vuohisaarta ja sen vaatimatonta mutta viihtyisää mökkiä toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun asti. Vapaita ajankohtia on vielä runsaasti. Hinnat: 35 €/vrk arkisin, 40 €/vrk viikonloppuisin ja pyhäpäivinä, 200 €/vko 7 vrk. Saari sijaitsee Mänttä-Vilppulassa. Lisätietoja, mm. varaustilanne: sll.fi/pirkanmaa/vuohisaari, varaukset p. 040 515 4557 tai pirkanmaa@sll.fi. Jääkauden jäänteitä ihastellen – Helmiretki Alkkianvuorelle 21.5. klo 9–17. Kohde on yksi Suomen 100 luontohelmeä-kampanjan kohteista. Lue lisää: 100luontohelmea.fi/ helmi/alkkianvuoren-alue. Ohjelma: Lähtö yhteiskuljetuksella Tampereen keskustorilta, Vanhan kirkon edustalta klo 9. Matkan kesto 1,5 h. Ajamme Vaasantietä Parkanoon, ja matkalta voi tulla pikavuoropysäkeiltä mukaan. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys tarjoaa nuotiokahvit Alkkianlammen kodalla. Paluu Tampereelle n. klo 17. Retkeä vetävät Kaija Helle (eräopas, luontokartoittaja) sekä Juho Kytömäki (luontokartoittaja). Varustautuminen: Kosteuden pitävät sekä tukevat kengät. Vaatetus sään mukaan. Omat eväät&vesipullo mukaan. Istuma-alusta nuotiotulille. Keräämme paluumatkalla vapaaehtoisen maksun ku-

•

lujen kattamiseksi. Kävelyretki noin 3 tuntia ja maaston korkeuserot tekevät reitistä paikoin vaativan kulkea. Lisätietoja: Carita Ylikippari, carita.ylikippari@sll.fi, p. 040 145 4024, sll.fi/ pirkanmaa/retket/helmiretki-alkkianvuorelle Talkooleiri Seitsemisen kansallispuistossa 5.–15.7. Juhlitaan maamme itsenäisyyden 100 vuotta tervahaudan äärellä Koveron kruununtorpalla. Työnjohdon hoitaa Metsähallitus ja tervahaudasta vastaavat tervamahtarit Kimmo ja Aleksi Virolainen. Leirin vetäjä Kaija Helle vastaa talkooleiriä koskeviin kysymyksiin. Tukikohtana on Kortesalon kämppä, jonka ovet avautuvat jo ke 5.7. klo 17. Kortesalon pihalla voi telttailla. Leirille voi tulla koko ajaksi tai muutamaksi päiväksi. Ilmoittaudu Helteelle 15.6. mennessä: hellekaija@gmail.com tai p. 044 0177 180! Ilmoittautumisesi on sitova maksettuasi varausmaksun 20 € Pirkanmaan piirin tilille: FI76 3939 0001 3028 27 (viesti: Seitsemisen leiri). Maksu palautetaan leirille tullessa. Ilmoittautuessasi kerro, kuinka pitkän ajan voit olla mukana. Ilmoita mahdollinen erikoisruokavalio ja allergiat sekä kyytitarpeesi.

•

Kyrön Luonto: ”Villiinny keväästä”, Suomen luonnon päivän opastettu retki Orivedelle Eräpyhään 20.5. Yhteiskuljetus 10€/hlö. Lähtö klo 10 Kyröskosken Shelliltä, paluu illansuussa. Kunnon jalkineet ja omat eväät nuotiolle. Ilmoittaudu Ahti Lindbergille, p. 050 564 4762. Niittotalkoot 3.8. uhanalaisen lehtohopeatäplä-perhosen esiintymisalueella Lavajärvi Hämeenkyrö. Kokoonnutaan Kyröskosken Shellillä klo 14, josta eteenpäin kimppakyydeillä. Lisätietoa: p. 050 467 3781. Luonto- ja maisemapäivät 12.8. Kierikkalan Maisemakahvilan kulttuuriladossa, os. Nobeltie 32. Aamulla valokuvausretki klo 10–12 ja klo 13 alkaen maisema-aiheisia luentoja, luontokuvia ja päivien 30-vuotisjuhlintaa! Vieraina luontotoimittaja ja kirjailija Veikko Neuvonen ja Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall. Lisätietoja: p. 050 409 8349. Ohjattu maisemamaalaus-tapahtuma 11.8. klo 10–16 samassa paikassa.

luonnonpaivat.fi

Jussi-Teppo Toivonen CC BY-NC 2.0

Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

• • •

•

Nokian Luonto ja Nokian Lintukoulu: Lasten Lintupäivän tapahtuma Penttilänpuistossa (Ilkantie 6) 20.5. klo 10–13. Luontopolku tehtävärasteineen ja mehutarjoilu. BirdLife Suomen lasten Lintuviikon tapahtuman järjestävät Nokian Lintukoulu, Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen nuorisojaosto ja Nokian Luonto. Tied. Anne Viitalaaksolle, nokianlintukoulu@gmail.com tai p. 045 888 3720. Tervetuloa! Koko perheen luontopolku 4.6. klo 11–15 100 luontohelmen metsässä Siuron Hakavuorella. Jylhärinteinen Hakavuori on muinainen tulivuori, jonka rinteillä kasvaa salaperäistä vanhaa metsää. Luontopolulle pääsee Ippilänkadun päästä. Tapahtuma järjestetään piirin kanssa. Ilmoittautumiset Timo Lepistölle, nokianluonto@gmail.com tai p. 044 5055 999. Leinikkejä ja saniaisia – suomalaiset peruslajit tutuiksi maastokurssilla 6.6.–17.6. Iltakurssit 6.6. ja 13.6. ja päiväkurssit 10.6. ja 17.6. Luontokartoittaja Kaija Helle opastaa kasvillisuuden saloihin. Lisätiedot sll.fi/pirkanmaa/nokian-luonto tai kaija.helle@sll. fi, p. 044 0177180. Ilm. Pirkan opistoon 28.5. mennessä: opistopalvelut.fi/pirkanopisto/

luonnonpaivat.fi

•

Ekologinen tietokone? Osta laadukas käytetty uuden sijaan! Hyödynnä -5% alennus koodilla JOKIHELMI17

Mikko Muinonen CC BY-NC-ND 2.0

PIRKANMAAN PIIRI

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Luonnonsuojelija 2/2017

Luontomuseolle nostetta

Yhdistyksen retkellä 2015 Oriveden palvelutalon asukkaat ja heidän avustajansa pääsivät nauttimaan metsän tunnelmasta.

Jokakeväisissä pönttötalkoissa tehdään pönttöjä sekä itselle että myyntiin Susivitriinin luona keskusteltiin yhdistyksen hyväksi. suden kannanhoidollisen metsästyksen ongelmista.

Presidenttipari nautti museoretkellä Kirsti Eskelisen loihtimia luomueväitä.

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (KLYY) sai maaliskuussa arvovaltaisia vieraita, kun presidenttipari tuli vierailulle ja tutustui museoon. Museotoiminta sai vierailun kautta tärkeää näkyvyyttä.

”Lähetin Jenni Haukiolle omissa nimissäni käsinkirjoitetun kirjeen, jossa kutsuin hänet Kuopioon vieraaksemme”, kertoo KLYY:n taloudenhoitaja Pekka Tenhunen. Aikaa kului, mutta eräänä päivänä presidentin adjutantti soitti ja kysyi, että vieläkö kutsu on voimassa. ”Hän kysyi leikillisesti, että vaikka kirje oli osoitettu rouva Jenni Haukiolle, niin mahtaisiko presidentti Sauli Niinistökin olla tervetullut”, Tenhunen nauraa. Yhdistys järjesti presidenttiparille museossa luontoretken. Tenhunen toimi oppaana ja johdatti presidenttiparin aikakapselissa ensin 120 vuoden päähän, mistä sai alkunsa KLYY:n ja museon perustaminen ja sitten kauas jääkauden taakse mammuttien maahan.

Teksti Liisa Hulkko Kuvat Pekka Tenhunen

Luontomuseot sivistyksen lähteenä Vierailu toi tärkeää julkisuutta luontomuseoille. ”Puhuimme luonnon tuntemuksen merkityksestä. Luontomuseot havainnollistavat luonnontieteitä ja auttavat ymmärtämään luontoa”, Tenhunen sanoo. Monella luontomuseolla on haasteita rahoituksessa. Kävijämäärillä ei voi kattaa museon ylläpitämistä, vaan tarvitaan yhteiskunnan tukea museoverkoston ylläpitämiseen. ”Pitäisi ymmärtää, että museot ovat paljon muutakin kuin näyttelyitä. Taustalla on valtava määrä tutkimustyötä. Se on sitä kan-

•Tapahtumat index.php. Kurssin tunnus on 4102023NK ja kurssimaksu: 37 €. Yölaulajaretki Siuron Knuutilassa 16.6. klo 22. Tapaamme Knuutilan P-paikalla Lukkisalmentie 50. Järjestäjänä Nokian Lintukoulu ja vetäjinä Jarmo Koivisto ja Anne Viitalaakso, jolle ilmoittautumiset. nokianlintukoulu@gmail. com tai p. 045 888 3720. Kesäillan itkejäiset … ei kun kitkejäiset 21.6. klo 16 alkaen. Jättipalsamin hävitystalkoot Haaviston luonnonsuojelualueella. Tapaamme Haavistontiellä ja mukaan voi liittyä myöhemminkin. Toimitamme jätesäkit ja talkooeväät, ota sinä mukaan työhanskat, maastojalkineet ja iloinen mieli. Ilmoittautumiset Kaija Helteelle, kaija.helle@sll.fi tai p. 044 177180. Talkoot Siuron Pyymäen palosirkkakedolla 5.8. klo 10–14. Niitämme ja raivaamme uhanalaisen lajin kotiketoa. Ota mukaan työhanskat. Lähtö Siuron koululta Kuljuntie 34. Tarjoamme eväät. Ilmoittaudu Timo Lepistölle, nokianluonto@gmail.com tai p. 044 5055 999.

• •

•

Oriveden Seudun Luonnonsuojeluyhdistys: Kevätluonnon päivän retki Pukalan Punkaniemeen 20.5. klo 10–15. Retken vetää Juho Kytömäki Pirkanmaan piiristä. Ilmoittautumiset: jyrki. heimonen@aarnipaja.fi tai p. 050 5500 369. Lisätietoja: orivedenluonto.fi/pun-

•

kaniemen-alue-suojeltava-hakkaamattomana. Luonnonyön yölaulajaretki Orivedellä 17.6. klo 22–24. Nautitaan kesäyöstä ja kuunnellaan yön ääniä. Retken vetävät Kimmo Karppinen ja Timo Laine. Lähtö klo 22 yhteiskoulun pihasta kimppakyydeillä. Ilmoittautumiset: jyrki. heimonen@aarnipaja.fi tai p. 050 5500369. Kuppilanvuoren luonnon juhlat Juupajoella 5.8. klo 13–16 lähes 100-vuotiaassa pihapiirissä tutustuen alueen kasveihin ja linnustoon. Lapsille metsäinen luontopolku. Lisätietoja: Helena Mendelin, helena.mendelin@gmail.com, p. 040 518 7536.

•

Pälkäneen seudun yhdistys: Suomen luonnon päivänä la 20.5. retki Tanhuanpään vanhassa metsässä. Aluksi kokoonnumme klo 10 Sahalahden tien risteyksen jätteenkierrätyslevikkeelle. Säävaraus.

•

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys: Tysyn tapahtumat eivät edellytä jäsenyyttä yhdistyksessä ja ovat pääsääntöisesti ilmaisia.

•

Suomen luonnon päivän retki Taaporinvuorelle 20.5. klo 12–16. Vuori on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Tarkemmat tiedot retkestä lähempänä ajankohtaa: sll.fi/pirkanmaa/tampere tai retkiryhma@gmail.com.

•

Vieraslajitalkoot Pyynikillä 6.6. klo 17–20. Lähtö Pyynikin kesäteatterin sisäänkäynnin luota. Mukaan pitkähihainen paita, pitkät housut ja pitkävartiset kengät. Paikka: Joselininniemi, Jalkasaarentie 3 (karttalinkki: sll.fi/pirkanmaa/tampere). Lisätietoja: tysy.info@gmail.com, p. 044 956 5340. Yhdistyksen ylimääräinen kokous 8.6. klo 18–18.45 piirin toimistolla (Kuninkaankatu 39, Tampere). Päätetään kevätkokouksen pöytäkirjan hyväksymisestä. Lisätietoja: Putaja Antti, tysy.info@gmail.com, p. 044 956 5340.

•

Virtain-Ruoveden luonnonsuojeluyhdistys: Pönttötalkoot 20.5. klo 11–14 Ruovedellä Runebergin lähteellä. Vietämme Villiinny keväästä -teemapäivää! Rakennustarvikkeet ja työkaluja paikanpäällä, omiakin voi ottaa mukaan (esim. ruuvinväännin, vasara). Vapaaehtoinen kannatusmaksu. Säävaraus. Lisätietoja: Eero Heinonen, eero.heinonen@phpoint.fi, p. 0500 132 151.

•

POHJANMAAN PIIRI

Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaanpiiri ry

•

Pikkuprovinssi, koko perheen maksuton festivaali Törnävänsaaressa 18. ja 20.5. Ohjelmassa työpajatoimintaa, elävää musiikkia ja muuta esittävää taidetta. Järjestäjinä: Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys, Lastenkulttuurikeskus Louhimo, Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Yöretki Sauralaksonmäen laavulle 16.6.–17.6. Vietetään yö ulkona Seinäjoen Honkanevalla luonnonyön päivän kunniaksi. Nukutaan laavulla tai omassa teltassa. Kuunnellaan Sorja-kuoron lauluja nuotion ääressä. Tapahtuma on osa Suomen Latu ry:n Nuku yö ulkona -haastetta. Lisätietoja: sll.fi/pohjanmaa/ yoretki-sauralaksonmaen-laavulle, Teemu Tuovinen, p. 040 934 6320. Lestijoki-melonta 4.7. klo 10. LestijärviLestijoki on yksi Suomen sadasta luontohelmestä. Ota oma tai vuokraa kanootti ennakkoon. Omat eväät mukaan. Paikka: ReisjärventieHirvikoski. Lisätietoja: Mikko Viitasalo, mikko. viitasalo@kase.fi, p. 040 543 1647.

•

Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys: Pikkuprovinssi 18. ja 20.5. Katso Pohjanmaan piiri.

•

Luonnonsuojelija 2/2017

sallista sivistystä, jota emme saa kadottaa.” Kuopiossa tilanne on siinä mielessä hyvä, että kaupunki arvostaa museotaan. Museon luontoretkellä katsottiin myös tulevaisuuteen museon peruskorjaussuunnitelmien kautta. Yli 100-vuotiaasta museorakennuksesta tehdään kansantalo, jossa museoon yhdistyy viereinen kaupunginkirjasto. ”Suunnitelma on hieno. Siinä palataan itse asiassa juurille.” 1900-luvun alussa Kuopioon syntyi kansanliike, joka vaati kansantalon perustamista. KLYY oli museon perustamisessa mukana. Yhdistys hoiti luonto-

museota 1960-luvulle asti ja vähitellen kokoelmat siirtyivät kaupungille. Vastineena siitä yhdistys saa edelleen esimerkiksi kokoontua museolla. ”Se on meille tärkeää, sillä yhdistyksen koti on museossa”, Tenhunen sanoo. Museo on tärkeä myös monelle muulle. Presidentti Martti Ahtisaari toimi kouluaikanaan Kuopion Nuorissa Luonnonystävissä. Siellä hän tapasi myös tulevan puolisonsa. He vierailivat museolla yhdistyksen 100-vuotisjuhlavuonna. Ja tutustuipa presidentti Ståhlbergin 1920-luvulla museoon. Kuopion luonnontieteellisellä museolla on siis presidentillisiä perinteitä.

TEE KESÄRETKI LUONTOMUSEOON Luontomuseot, joissa Luonnonsuojeluliiton yhdistykset ovat mukana:

Oulun yliopiston eläinmuseo, •kasvimuseo ja kasvitieteellinen puutarha: oulu.fi/biodiversiteettiyksikko

Forssan luonnonhistoriallinen museo: •lounaisluonto.net/museo Porin Luontotalo Arkki: •pori.fi/kulttuuri/museot/luontotaloarkki Iisalmen luontomuseo: •iisalmenluontomuseo.net Tampereen luonnontieteellinen •museo: vapriikki.fi/luonnontieteellinenmuseo Kuopion luonnontieteellinen museo: •kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi Turun biologinen museo: turku.fi/ •biologinenmuseo Luontomuseo Keidas: •seinajoki.fi -> hae luontomuseo Keidas Turun yliopiston eläinmuseo ja •kasvimuseo: utu.fi/fi/yksikot/sci/yksikot/ Muita luontomuseoita:

biologia/yleisopalvelut

Helsingin luonnontieteellinen museo •Luomus: Metsähallituksen luontokeskukluomus.fi set: Keski-Suomen luontomuseo: •jyu.fi/erillis/museo/luonto • Luontokeskus Haltia: haltia.com Kokkolan luonnontieteelli.museo Kieppi: • Muut: luontoon.fi/luontokeskukset •luontokohteet.geo.fi/kokkola_kieppi Etsi museoita: museot.fi

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Lapuan ympäristöyhdistys: Metsä- ja suoretki la 20.5. Lapuan Hirvijärven maastoon. Lähtö klo 8 tuomiokirkon parkista. Mukaan omat eväät.

•

Lestijärven ympäristöyhdistys: Lestijoki-melonta 4.7. Ks. Pohjanmaan piiri.

•

Luontoyhdistys Valokki: Suomen Luonnon päivän metsäretki Kauhavan itäosiin la 20.5. Lähtö Kauhavan kirkon parkkipaikalta klo 8. Lisätietoja: Erkki Korpimäki p. 0400 163 228 ja Pekka Rajala p. 050 401 3086.

•

Suomenselän Luonnonystävät: Kevätluonnon päivän retki Mulkkujärvelle 20.5. klo 11–13. Alavuden ja Kuortaneen rajalla sijaitseva Mulkkujärvi on erämainen lintukohde. Kokoonnumme Ojanvarsitien Ppaikalla noin klo 11. Lintutornilla on opastusta noin kahden tunnin ajan. Laavulla voi paistaa makkaraa ja syödä eväitä. Ojanvarsitieltä tornille on vain noin 600 metrin matka, joten retki soveltuu myös pienille lapsille. Halukkaat voivat kiertää järven (reitti 6 km). Lisätietoja. sll.fi/suomenselka sekä Terttu Rajala, terttu.e.rajala@gmail.com, p. 044 561 2356..

•

POHJOIS-KARJALAN PIIRI

Lammaspaimeneksi luonnonsuojelualueelle Suomen luonnonsuojeluliiton ja Ilmari Räsäsen Säätiön luonnonsuojelun mallitilan perinnemaisema-aluetta hoitavat perinteiset suomalaiset kainuunharmas-lampaat. Heinäveden Vihtarissa sijaitsevaa tilaa ympäröi laaja luonnonsuojelualue majavalampineen ja kuukkelikuusikkoineen. Lammaspaimenviikot (400€, 1–5 hlöä) ja luontolomat varattavissa: www.pirteapassi.fi

Luontokurssi: Valoa ja varjon leikkiä Savon sydänmailla Suomen luonnonsuojeluliiton ja Pirteän Pässin luonnonharrastuskurssilla majoitutaan ja retkeillään keskellä Heinäveden Vihtarin maisema-aluetta. Perinneympäristöjen perhoset lentävät loistavine kultasiipineen, ja Luonnonsuojeluliitolle testamentattu yli 200 hehtaarin suojelualue tarjoaa rauhaa vanhoine metsineen ja majavalampineen. Viikonloppukurssilla 21.–23.7.2017 havainnoidaan luontoa ja tunnistetaan lajeja. Retket suunnataan sään mukaan lintujen, kasvien ja perhosten keskelle. Etsimme ketotuulenlentoa, noidanlukkoja ja polkumme vie myös kuukkelin valtakuntaan. Kurssi soveltuu myös aloitteleville luonnonharrastajille ja lapsiperheille. Hinta 220€ / jäsenet 190€ (alle 12v lapset patjamajoituksella 50€). Sisältää täysihoidon maatilamajoituksessa perjantain iltapalasta sunnuntain lounaaseen, saunat ja Risto Sulkavan luonto-opastuksen. Tervetuloa maistamaan Pirteän Pässin herkkuja ja nauttimaan lempeän leppoisasta kesäluonnosta! Varaa paikkasi ajoissa! Lisätietoja: www.pirteapassi.fi, Risto Sulkava, p. 040 5456 472 / ristosulkava3@ gmail.com tai Jaana Sulkava, p. 040 547 3885 / jaana.sulkava@gmail.com.

Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi

Myytävänä: Luontoparatiisi Uudellamaalla

•

Tutustu Pohjois-Karjalan luonto -lehtiin. Kaikki lehdet vuodesta 1970 lähtien skannattuina: sll.fi/pohjois-karjala/pkluonto Joensuun seudun luonnonystävät: Perheretki Noljakan Natura-alueelle ja Höytiäisen linnustonsuojelualueelle 20.5. klo 10–13. Tutustumme uusiin rantalaitumiin ja tiirailemme suiston lintuja. Kokoontuminen Noljakankaaren päässä kääntöpaikalla. Lisätietoja: Hanna Keski-Karhu, p. 040 757 8798.

•

Keski-Karjalan Luonto: Retki Hiekkapellon niitylle 20.5. klo 13–15. Tutustumme Kesälahdella Hiekkapellonniityn kasvillisuuteen. Mikäli aikaa jää, etsimme tikanpesiä. Kokoontuminen Pivangan pihalla. Retken jälkeen vuosikokous Pivangassa klo 15. Esillä sääntömääräiset asiat. Lisätietoja: Kari Antikainen, p. 050 3700 024, kari.antikainen@ telemail.fi.

•

Myytävänä Varkaudessa

”Ullan mullat” - tietokirjailija Ulla Lehtosen OK-talo (131+44 m²), kaksi tonttia (1800 ja 2101 m²). Rakennusoikeutta yhteensä 585 m². Suomen ensimmäisiä ekotaloja, valmistunut 1981. Sijainti järveen aukeavan joen rannalla. Rantasauna (30 m², valm. 1956), maakellari, kasvihuone. Luonnonmukaisesti hoidettu puutarha. Osoite: Virrankuja 5, Varkaus. Tiedustelut: Tanja Lehtonen, p. 040 410 8941, tanja. lehtonen@espoo.fi ja Heikki Antolainen, p. 0400 402320, heikki.antolainen@ outlook.com.

Haluatko asua kurkiaurojen alla, pöllöjen huhuilussa, metsän laidalla? Pientilan perinnepihapiiri ja rintamamiestalo, rak. v. 1949, 1 ha tontti, haja-as.alueella, 70km Hgistä. Navetta, puuvaja, talviasuttu talo n. 90 m², mm. luomukasvimaa, perhospuutarha, marjatarha, paratiisi omassa rauhassa yksityistien päässä maalaismaisemassa.Pikkukaupungin palvelut 6 km. Oma tutkittu lähdevesikaivo, suojellut ikihongat, vaalittu luonnonmuk. piha. Taloa saneerattu entistäjä/perinnekorjaajan toimesta huolella perint. menetelmin, myös sisäilma tutkittu – erinomainen. Myydään sopiville ihmisille sopivalla hinnalla, omistaja myy, soita niin kerron lisää! p. 041 545 4495.

Luonnonsuojelija 2/2017

•Tapahtumat •

Kukkaretki ja sananjalkojen kepitys 20.6. klo 18– 20. Tohmajärven Jalajanvaaran valtakunnallisesti arvokkaan niityn hoitoa. Lisätietoja: Kari Antikainen, kari.antikainen@ telemail.fi, p. 050 370 0024. Kesäretki Pielisen poikki 4.7.–6.7. Tutustumiskohteita: Ruunaan kosket (mahdollisuus koskenlaskuun), Pielisen museo, Pielisen ylitys, Koli, Juuassa kämmekkäpaikkoja, Kivitietokeskus. Matkaohjelma:: sll.fi/pohjois-karjala/ keski-karjala/ajankohtaista/retlie. Majoitus on 2–4 hengen huoneissa Timitran linnassa. Hinta jäsenille 170 € ja muille 200 € (sis. aamiaismajoitus sekä bussi-, laiva- ja venekuljetukset). Ohjelmanmuutokset ovat mahdollisia. Ilmoittaudu 31.5.mennessä Karille (p. 050 370 0024, kari.antikainen@telemail.fi) tai Tupulle (p. 050 3445441, tupu.vuorinen@gmail.com). Jalajanvaaran niityn niitto Tohmajärvellä 9.8. klo 16–19. Lisätietoja: Kari Antikainen, kari. antikainen@telemail.fi, p. 050 370 0024. Jalajanvaaran niityn haravointitalkoot 17.8. klo 16–19. Raivaamme edellisellä viikolla niitetyt kasvit pois niityltä. Lisätietoja: Kari Antikainen, kari.antikainen@telemail.fi, p. 050 370 0024.

•

• •

Ylä-Karjalan luonnonystävät: Luontohelmikuvauskilpailu 31.10 asti. Kilpailuun voi osallistua Nurmeksen Mujejärven ja Valtimon Salmivaaran (mukaan lukien Salmijärvi) luontohelmikohteissa otetuilla valokuvilla. Kilpailu on kaikille avoin ja osallistua voi enintään kolmella kuvalla. Parhaat kuvat palkitaan. Kilpailukuvista kootaan näyttely, joka on esillä helmikuussa 2018 Valtimon kirjastossa ja myöhemmin Nurmeksen kirjastossa. Lisätietoja: Hanna Harju, ylakarjalanluonnonystavat@ gmail.com, p. 050 522 1074.

•

Villiinny keväästä Luontohelmi Mujejärven Hiltuslahdella 20.5. klo 9–20. Perillä voi tehdä kotiseuturetki Pulkkilan vanhaan pihapiiriin kävellen tai meloen. Illemmalla vielä 2 melontaretkeä. Lähtö klo 9 bussilla (hinta 10 € edestakaisin) Nurmeksen ABC:lta. Melontaretkien oppaana Arto Kortelainen YläKarjalan retkipalvelusta. Ilmoittautumiset ovat menneet, mutta tarkista onko viime hetken paikkoja: bussikyytiin nurmes.seura@gmail. com ja melontaretkille: ylakarjalanluonnonystavat@gmail.com. Lisätietoja: Hanna Harju, p. 050 522 1074. Ellun saunailta 12.8. klo 17. Syyskauden suunnittelu saunaillan merkeissä Ellun saunalla Pielisen rannalla, Nurmeksessä. Mahdollisuus myös yöpymiseen. Lisätietoja myöhemmin. Lisätietoja: Hanna Harju, p. 050 522 1074.

•

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa

•

Retki Isolle Pajusuolle 20.6. klo 10–16.30. Iso Pajusuo on yksi luontohelmi-kohteistamme. Lähtö klo 10 Pyhännän keskustasta ABC Salen pihasta, Keskustie 15. Sieltä jatketaan omin kyydein (kimppakyydein mielellään). Reppuun omat eväät, jalkaan kumisaappaat ja muutoin säänmukainen varustus ylle. Kiikarit ja lajioppaat oman maun mukaan. Lisätietoja: Merja Ylönen, merja.ylonen@sll.fi, p. 044 929 0550.

Paljon upeita tapahtumia Suomen sadassa luontohelmessä. Katso oheinen listaus sekä sll.fi/tapahtumat

•

Retki Koiransuolle, Karahkalamminsuo, Sammakkosuolle ja Jänessuolle 29.6. klo 10–18. Oijärven vihreäkivi-vyöhykkeellä sijaitsevat suot ovat luontohelmikohteita. Reppuun omat eväät, jalkaan kumisaappaat ja muutoin säänmukainen varustus ylle. Kiikarit ja lajioppaat oman maun mukaan. Kumppani: Kuivaniemen Luonto ry. Lisätietoja: Merja Ylönen, merja.ylonen@sll.fi, p. 044 929 0550. Sarviselänkankaan niittotalkoot 5.8. klo 9–17. Perinnebiotoopit elävöittävät Muhoksen suot -kokonaisuutta, joka on yksi luontohelmikohteista. Leppiniemestä joitain kilometrejä Utajärven suuntaan käännytään tienhaarasta joesta poispäin Ahingonsaari-kyltin (+ tutkimusmetsä) kohdalta ja jatketaan, kunnes tie päättyy pysäköintialueelle, josta lähtö klo 9. Autolla ei pääse niityn viereen. Järjestäjä huolehtii työkaluista ja eväistä. Jos suolla haluaa retkeillä, kumisaappaat ovat järkevimmät jalkineet. Työkäsineitä on järjestäjällä, jos omia ei ole. Ilmoittaudu to 3.8. mennessä: merja.ylonen@sll.fi tai p. 044 929 0550. Kerro, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Lisätietoja: Merja Ylönen, merja.ylonen@sll.fi, p. 044 929 0550. Niittoa ja haravointia Haaranniityllä 8.8. klo 14–19. Haaraojan reunustama niittykumpare sijaitsee Reposeläntien varressa, muutaman kilometrin päässä Kiimingin taajaman koillispuolella. Kuusamontieltä käännytään oikealle. Niitty aukeaa tielle asutun alueen jälkeen. Järjestäjä huolehtii eväistä, virvokkeista ja työkaluista. Jos sää on kostea, kumisaappaat ovat kätevät, mutta muutoin lenkkitossuillakin pärjää. Työkäsineitä on järjestäjällä, jos omia ei ole. Ilmoittaudu viim. ma-aamuna 7.8.: merja.ylonen@sll.fi tai p. 044 929 0550. Kerro, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Järjestäjät starttaavat Oulusta klo

•

13. Lisätietoja: Merja Ylönen, merja.ylonen@ sll.fi, p. 044 929 0550. Kuivaniemen Luonto: Retki Koiransuolle, Karahkalamminsuo, Sammakkosuolle ja Jänessuolle 29.6. klo 10–18. Ks. Pohjois-Pohjanmaan piiri.

•

Lakeuden Luonto: Tarkemmat päivitetyt tiedot: https://sites. google.com/site/lakeudenluonto, facebook. com/lakeudenluonto

•

Temmeksen kevätmarkkinoilla 27.5. klo 10–15 yhdistysesittelyä ja pönttöjen nikkarointia. Taimienvaihtotapahtuma Reko-tapahtuman yhteydessä keväällä. Luonnonkukkienpäivän retki ja yölaulajaretki Rakastu kesäyöhön -luonnon päivänä 17.6, Liminganlahden luontokeskuksella, Rantakurvi 6. Pohjansorsimotalkoot. Lamunkarin pajujenraivaustalkoot. Yhdistys mukana luonnonkukka-asetelmakurssilla (kasvien tunnistusta) Koko Temmes syö –tapahtumassa 6.8.

• • • •

Oulun yhdistys: Villiinny keväästä – kevättapahtuma Sanginjoella 20.5. klo 12. Paikka: Loppulan talo, Sanginjoentie 1101, Oulu. Lisätietoa myöhemmin: sll.fi/pohjois-pohjanmaa/oulu/villiinnykevaasta Luonnon päivä Sanginjoella la 17.6. Juhlistamme juhlavuotta luonnonkukkaretken ja juhlan merkeissä Oulun luontohelmikohteellamme Sanginjoen ulkometsässä Loppulan metsänvartijan talolla, Sanginjoentie 1101. Luonnonkukkaretki alkaa klo 14 ja kesäjuhla klo 16. Illalla vielä öinen kasviretki klo 21.

• •

Laulujoutsen PohjanKiskon järviylängön luontohelmikohteessa Raaseporin ja Salon alueella. Kuva: Olli Hakala

Luonnonsuojelija 2/2017

•

Sanginjoen Loppulan talolla (Sanginjoentie 1101) luontokahvila ajalla 13.5.–24.9. Avoinna la–su klo 11–16. Luontokuvanäyttely, retkiä, tapahtumia, seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa/oulu Kesän aikana tulossa Kauneimmat luontopaikat-retki, Hietasaaren niittotalkoot, jättipalsamin kitkentää, Tuiranpuiston maannousemapolun toteutus, retki Raahen saaristoon 22.6. ym. Tarkista tarkemmat tiedot: sll.fi/pohjois-pohjanmaa/oulu tai Facebook: Retkikerho-The-Excursion-Club.

• •

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja tapahtumista: sll.fi/etela-savo/ ita-savon-luonnonsuojeluyhdistys

•

Retkiä satavuotisen Suomen luonnonhelmiin: Savonlinnan Kaijansuo toukokuussa – tähän retkeen yhdistetään pyöräilytapahtumaa, Puruvesi kesäkuussa, veneellä vesille, Kielua, upea järvi Enonkoskella, elokuussa. Retkistä tulee tarkempaa tietoa lähempänä. Yhdistys osallistuu Savonlinnasta purettavien vuokra-asuintalojen tonttien maisemoinnin suunnitteluun ja etsii maisemoinnin toteuttajia – korttelipuistojen rakentamisesta kiinnostuneille on siis luvassa talkootöitä jo alkavana kesänä! Luontokerho kokoontuu viikottain.

• •

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: Kevätsieniretki Suonenjoelle 20.5. klo. Retki klo 10–12.15, lähtö kansalaisopiston pihasta (Kirkkokatu 1, Suonenjoki). Klo 12.30–14 sienten käsittelyä ja reseptejä opiston opetustilassa. Oppaina Kirsti Eskelinen ja Eeva Heikkinen. Kurssimaksu 21 €. Ilmoittautumiset joko p. 044 758 1466 tai opistopalvelut. fi/sisasavo. Järjestäjät: Sisä-Savon kansalaisopisto ja Pohjois-Savon sieniseura. Talviturkit Kallaveteen 20.5. klo 14–20. Luonnon päivänä villiinnytään keväästä ja pyöräillään Kuopion torilta "talviturkit päällä" Pilpan majalle, missä uintia, saunomista ja muuta ohjelmaa. Pyöräryhmä lähtee Kuopion torilta Siskotyttö-patsaan vierestä klo 14. Opastettu kävely Pilppaan ryhmäpuutarhan parkkipaikalta (puomin vierestä) klo 14. Lasten temppurata klo 15–17. Opastus villiyrttien maailmaan klo 15. Pyöräklinikka, huoltovinkkejä klo 14–17. Linturetki klo 18–19 Vuorilammen maastoon, mikä on yksi Pohjois-Savon luontohelmikohteista. Sauna lämpiää klo 16–20.30. Ota oma pyyhe ja uimapuku mukaan! Tarjolla mehua, kahvia ja pullaa, voit myös paistaa lettuja. Kumppanit: Puijon Latu, Kuopion kaupungin ympäristöpalvelut. Paikka: Pilpan maja, Pilpantie 26, p. 040 5378 038. Lisätietoja: Marja Tenhunen, pohjois-savo@sll.fi, p. 017 262 3811. Rakastu kesäyöhön, vietä yö luonnossa Pilpassa 17.6. klo 18 – 18.6. klo 12. Suomen luonnon ja Luonnonkukkien päivänä Puijon Ladun majalla Pilpassa ohjelmaa: yhteiskävely puomilta metsän halki Pilpan majan

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat niityille luonnonkukkia etsimään lähtee klo 18. Yölaulajaretki starttaa klo 21 ja lepakkoretki klo 22 Pilpan majan pihasta. Lepakkoretkellä on säävaraus, sillä sateella lepakot eivät lennä. Uimapukusauna lämpiää koko illan. Ota oma pyyhe ja uimapuku mukaan! Yöpyminen omassa teltassa. Yöpyjille mahdollisuus aamupuuroon Pilpan majassa. Varustaudu säähän sopivalla vaatetuksella ja jalkineilla. Ota mukaan omia eväitä (mm. nuotiolla paistettavat), jotain pientä tarjottavaa on myös tarjolla kaikille. Kumppanit: Puijon Latu ja Kuopion kaupungin ympäristöpalvelut. Paikka: Pilpan maja, Pilpantie 261, p. 040 5378038. Lisätietoja: Marja Tenhunen, pohjois-savo@sll.fi, p. (017) 262 3811. Sisä-Savon luonnonystävät: Lintujen tarkkailupäivä 21.5. klo 8–13 Rautalammilla Rastunsuon lintujärvellä. Kumppani: LähiTapiola. Samalla avataan uudistettu luontopolku. Kahvitarjoilu ja makkaranpaistoa. Lisätietoja: Risto Palokangas, risto.palokangas@hotmail.fi, p. 040 510 3260. Puidenistutustapahtuma 22.5. klo 17–19. Yhdistys osallistuu Rautalammin seurakunnan tapahtumaan. Paikkana on seurakunnan Pilkanlahden metsätila Kiesimällä. Kuljetus yhteiskuljetuksina. Lähtöpaikka ja -aika ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: Risto Palokangas, risto.palokangas@hotmail.fi, p. 040 510 3260 ja Pekka Tuovinen, pekka.tuovinen@evl.fi, p. 0400 856 263. Luontoretki ja -hartaustilaisuus 15.7. klo 17–21 Konnevedellä Etelä-Konneveden kansallispuistoon kuuluvassa Lapinsalon saaressa. Eväitä nautitaan paikan uudella kotalaavulla. Tapahtuma on Rautalammin ja Konneveden seurakuntien järjestämä ja toteutetaan laivaristeilynä. Lähtö Rautalammin suunnasta tuleville klo 17 Konneveden Kivisalmen laiturilta. Paluu arviolta klo 20–21. Retkestä tiedotetaan tarkemmin seurakuntien viestintäkanavilla. Lisätietoja: Risto Palokangas, risto.palokangas@hotmail.fi, p. 040 510 3260.

• •

•

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11. Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

•

”Tuo taian, loitsun maa" -konsertti su 28.5. klo 20. Porin Kamarikuoro toteuttaa luontoteemaisen konsertin yhteistyössä piirin kanssa. Paikka: Palmgren-sali, 2. krs, Rautatienpuistokatu 7, Pori. Ala-Satakunnan ympäristöseura: 17. Eurajoki-melonta la 10.6. klo 10–15. Se on osa Eura -päivän ohjelmaa. Lähtö on klo 10 Euran Kanoottiklubin Melontakeskuksesta (ns. Jokivaja, Eurantie 20). Kumppanit: Euran Kanoottiklubi, Eurajoen vesiensuojeluyhdistys. Melontareitin Eura–Eurakoski pituus on n. 11 km. Melonta on helppoa retkimelontaa, sopii myös melontaa aloittelevalle.

•

•Aktiivi

Palkinto pitkästä työstä Tarmo Kangas on ollut Uudenkaupungin Ympäristöyhdistyksen kantavia voimia yli kolmen vuosikymmenen ajan. Pitkäaikainen aktiivi palkittiinkin kultaisella ansiomerkillä. Millaisin miettein Kangas jää ansaituille eläkepäiville? Mikä luonnonsuojelutyössä vetosi nuoreen Tarmo Kankaaseen? Lapsuudessani ei ollut televisioita tai kännyköitä, joten leikimme ja retkeilimme metsissä, ja keräilimme kasveja, perhosia ja lintujen munia. Myöhemmin oppikoulun biologian opettaja antoi kipinän luonnonsuojeluun. DDT:n käyttö herätti huomaamaan ympäristön uhat ja 70-luvun öljykriisi luonnonvarojen rajallisuuden. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset, jotka luonnonsuojelutoiminnassa ovat tapahtuneet? Lukiessani lakia Turun yliopistossa muistan vain vesilain ja naapuruussuhdelain koskeneen ympäristöä. Aineellisia ympäristönormeja tai julkista ympäristöhallintoa ei ollut vielä olemassa, kun Vakka-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, nykyisen edeltäjä, perustettiin v. 1976. Kaupungilta saattoi tulla lausuntopyyntöjä ympäristöhankkeista ennen kuin ympäristölautakunta perustettiin. Nykyään vapaaehtoistyö on erilaista. Vaikka yhdistys ottaa edelleen kantaa ympäristölupaa edellyttäviin hankkei-

siin, toiminta painottuu luontoharrastuksen ylläpitämiseen sekä tiedotus- ja valistustoimintaan. Mitkä asiat kannustavat tämän päivän ihmisiä liittymään luonnonsuojeluyhdistyksiin? Ympäristöasiat kiinnostavat ihmisiä nyt enemmän kuin koskaan. Meissä kaikissa asuu pieni vihreä mies tai nainen – enkä nyt puhu puolueesta. Moni liittyy yhdistykseen saadakseen hyvän omantunnon. Aktiivisten toimijoiden, etenkin nuorten, mukaan saamisessa on tekemistä. Meilläkin aktiivinen tiimi muodostuu alle 10 henkilöstä. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää tuleville luonnonsuojelijoille? Nuorilta toivoisin rohkeutta ja jopa anarkismia. Suurin huoleni on, että me suomalaiset vieraannumme luonnosta jo toisessa sukupolvessa. On tutkittu, että yli puolet aikuisista pelkää mennä metsään jopa päiväsaikaan! Marjaana Nyberg

WANTED! Järjestä tapahtumia Etelä-Savossa

Oletko idearikas suunnittelija tai reipas käytännön toimija? Kaipaamme juuri sinua toteuttamaan monipuolista toimintaa ja tapahtumia Etelä-Savoon! Samalla opit organisoimaan ja saat tehtävästä todistuksen. Kiinnostuitko? Ilmoittaudu mukaan tai kysy lisää järjestötyöntekijältä: anna.shukan@sll.fi | 044 208 0770

Aktiivin muistilista

X Hyödynnä muokattavat 100 luontohelmeä -flyer ja yhdistysesite: intra.sll.fi/yhdistysnetti (kirjautuminen: kuutti@sll.fi | kuutti)

X Ehdota pikkulahjoja jäsenhankintaan ja vapaaehtoisille: my.surveypal.com/lahjakysely

X Lue vinkit uusien toimijoiden mukaan ottamisesta: Järjestökirje ilmestyy 23.5.

X Käytä valmista somemateriaalia ja liittymislahjapeliä kesän jäsenhankinnassa! Lisätietoa Järjestökirjeessä

X Järjestä toimivat talkoot ja muut kesän tapahtumat intra.sll.fi/yhdistysnetti/materiaalipankki

Luonnonsuojelija 2/2017

•Tapahtumat Porin seudun ympäristöseura: Luontoretki Eura–Kauttuaan 21.5. Kumppani: Porin ympäristötoimisto. Vieraillaan myös Pyhäjärvi-instituutissa. Kun tiedot tarkentuvat, asiasta tiedotetaan jäsentiedotteella, Facebookissa ja verkkosivuilla sll.fi/satakunta/ pori/tapahtumat/eurakauttua. Porin Sieniseuran kevätsieni- ja yrttiretki Kullaalle 3.6. klo 10–15. Lähtö kerhotilan edestä Katariinankatu 14 tilausbussilla klo 10 Järvisten kesäpaikkaan Wankkelinhoviin Kullaalle. Keräämme kevätsieniä ja yrttejä. Matkan hinta 10 € sisältäen matkan ja monipuolisen ruokailun (lapset ilmaiseksi). Ilmoittautuminen Reijo Järviselle, p. 02 558 1858 viimeistään ma 29.5. Kevätretkeä pohjustava esitelmä 23.5. klo 18-20: yrttejä ja kevätsieniä, Sieniseuran kerhotilassa os. Katariinankatu 14 Porissa. Lisätietoja: porinseudunsieniseura.fi, Reijo Järvinen, p. 02 558 1858.

• •

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Laura Räsänen, p. 050 4389 795. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Luontohelmet ja tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/luontohelmet

•

Luontohelmi Vantaanjoki helmeilee la 17.6. Tapahtumia ja retkiä Vantaanjoen äärellä: Luonnonkukkien päivän retki Hyvinkäällä, lastenteatteria ja vesitietoutta Riihimäellä sekä keskustelua padon ja myllyn tulevaisuudesta Vantaalla. Tarkemmat ohjelmat yhdistysten alla ja luonnonkukkaretket erillisessä koosteessa. Lisätietoja: Milja Parviainen, milja.parviainen@sll.fi, p. 050 328 4355. Espoon ympäristöyhdistys: Lepakkoilta: luento ja retki Espoossa 18.5. klo 19–00. Teemana Espoon ja Viron lepakot. Lepakoiden elinympäristövaatimuksista ja suojelukeinoista kertoo Matti Masing, boreaalisen vyöhykkeen lepakkolajien asiantuntija. Luento on englanninkielinen! Lisätietoja tapahtumasta: sll.fi/espoo. Paikka: Luento Villa Apteekissa, Pappilantie 5, 02770. Retkelle lähdetään talon pihasta. Ohjelma: Esitys ja keskustelu 19–22, myöhäinen iltapala 22–22.30. Klo 23 alkaen retki kävellen Glimsin varteen. Lisätietoja: Juha Solantie, juha.solantie@welho.com. Espyyn hallituksen kokous 7.6. klo 18–20. Terveiset kokoukseen tulee lähettää sähköpostitse viimeistään edellisenä ke 31.5. yhdistyksen puheenjohtajalle: Virpi Sahi, virpi.sahi@sll.fi, p. 050 308 2457. Luonnonkukkien päivä ja niittotalkoot 17.6. klo 13–19 niityllä Pappilantien varrella Espoon tuomiokirkon kupeessa. Lue lisää niittyprojektistamme: sll.fi/uusimaa/espoo/Niityt. Ennen talkoita klo 13 kasviretki. Klo 14 alkaen niittotalkoot, jotka päättyvät viimeistään klo 19. Mukaan voi tulla myös vain osaksi aikaa! Tarjolla juotavaa ja purtavaa. Jos olet mukana koko päivän, ota omaakin evästä. Paikalla myös elävää musiikkia! Paikka: Lähtö kasviretkelle Villa Apteekin pihasta (Pappilantie 5). Matka niitylle n. 400 metriä. Varusteet: Talkoiluun sopivat varusteet, työhanskat, juomapullo. Oma harava, jos löytyy. Ilmoittautuminen:

•

• •

Erkki Kaarnama p. 040 809 4833, hopiakuu@ luukku.com. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Retket ovat avoimia kaikille. Jos ilmoittautumista pyydetään, käytä tapahtuman verkkolomaketta osoitteessa helsy.fi tai sähköpostia helsy@sll.fi tai tekstiviestiä numeroon 050 301 1633. Tee peruutus sähköpostitse tai tekstiviestitse. Osa retkistä on maksullisia. Torppa on Helsyn vuokraama huvila Östersundomin Talosaaressa. Itäkeskuksesta lähtevillä busseilla 93 ja 841 pääset Talosaarentien risteykseen, josta on noin 2,8 km kävelyä Husön ratsastuskeskukselle ja sieltä noin 700 m Torpalle. Reittioppaaseen osoitteeksi Talosaarentie 280. Torpan retkien yhteydessä sopimuksesta myös muut kuin Helsyn jäsenet voivat yöpyä huvilalla. HUOM! Muutokset mahdollisia, joten tarkista ennen retkeä viimeisimmät tiedot tapahtumasivuiltamme. Lisätietoja antaa Mirja Reijonen p. 050 1420, mirja.reijonen@kolumbus.fi

•

Vuosaari-Hike: Eteläinen Vuosaari pe 19.5. klo 17–21.30. Lähtöpaikka: Rastilan metroasema. Reitti: Meri-Rastila–Kallvikinniemi–Aurinkolahti–Uutela. Kokonaispituus noin 13–14 km, josta 2 km asfalttia. Halutessasi voit kävellä vain osan matkaa. Matkan varrelle osuu kaksi kahvilaa. Kulkuyhteydet: lähtöpaikkaan pääsee Vuosaaren metrolla ja bussilla 560. Kumppani: Vuosaari-Seura. Talosaaren Torpan talkoot [Luonnon päivän retki] la 20.5. klo 10–16. Tehdään yhdessä kevättöitä, nautitaan yhdessäolosta, grillataan ja seurataan kevään etenemistä kiertokäynnillä merenrannan maastossa. Omat eväät mukaan, talo tarjoaa kahvit. Sateen sattuessa ollaan sisätiloissa. Ilmoittaudu Anneli Mikkoselle, p. 050 5992408 tai annelimaria.mikkonen@ luukku.com Historia- ja luontoretki Vallisaareen ke 24.5. klo 17.00–20.50. Lähtö Kauppatorilta JT-Linen vesibussilla klo 17.15. Jarmo Niemisen opastamana kuulemme ja näemme, miten kulttuurija sotahistoria on muovannut saaren luontoa. Mukaan mahtuu 35 retkeilijää. Ilmoittaudu viim. ke 17.5. Retki ei sovellu pienille lapsille eikä liikuntarajoitteisille. Lämpimät vaatteet, retkijalkineet, eväät ja vesipullo. Saaressa on taukopaikkoja, vesipisteitä ja kuivakäymälöitä. Ole ajoissa laivarannassa, jotta ehdit ostaa lipun. Meno-paluu 8 €. Lepakkoretki Kivinokkaan ke 24.5. klo 22.30–00.15. Tapaaminen Kivinokan kesämajaalueen portilla. Oppaana Sari Hartonen. Yölaulajaretki Vanhankaupunginlahdelle pe 2.6. klo 20.30–24. Lähtö- ja paluupaikka: Herttoniemen liikuntapuisto, Siilitie 12. Kuuntelemme lintujen yökonserttia reitillä Majavatien kallio–Saunalahti–Fastholma–Mölylä. Oppaana Paul Segersvärd. Säävaraus: jatkuvan sateen sattuessa retki peruuntuu. Varmistus: Mirja Reijonen, p. 050 1420. Kumppani: Herttoniemi-seura. Jokipolkukävely Kannelmäestä Pitäjänmäkeen ma 5.6. klo 17.30–20.30. Lähtö Kannelmäen rautatieaseman laiturilta 1. Maailman ympäristöpäivän retkellä tutustumme sekä Mätäjoen alueen kasvillisuuteen että kulttuuriympäristöön. Retki päättyy Pitäjänmäkeen. Oppaana Christina Lindén. Lepakkoretki Seurasaareen to 8.6. klo 22.30–00.30. Tapaaminen Seurasaaren sillalla saaren puoleisessa päässä. Oppaana Sari Hartonen. Mielenrauhaa metsästä Vartiosaaressa ke 14.6. klo 18–20.30. Kuljetus klo 17.45 alkaen Laajasalosta, Reposalmen laivalaiturilta, Re-

•

• •

• • •

posalmentie 1. Retkellä rentoudutaan hyvinvointivalmentaja Anna Nymanin ohjauksessa. Mukaan mahtuu 25 retkeilijää. Ilmoittaudu viimeistään ke 7.6. Kuljetuksen hinta jäseniltä 5 ja ei-jäseniltä 7 €. Kumppani: Helsinkiläisten loma- ja virkistysyhdistys ry. Jättipalsamin kitkentätalkoita. Varusteet: pitkät housut, saappaat, työrukkaset ja vesipullo. – Lauttasaaressa ti 20.6. SEKÄ ke 26.7. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka: bussien 21BX ja 21V Melkonkujan pysäkki 1051 Itälahdenkadulla. – Uutelassa ti 27.6. klo 17.30–20.30 SEKÄ ke 28.6. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka: Cafe Kampelan edestä. Bussi 90 Vuosaaren metroasemalta; poistu Aurinkotuulenkadun pysäkillä 4653. – Malmilla ma 3.7. klo 18–20 SEKÄ to 6.7. klo 18–20. Lähtöpaikka: Vilppulantie 27, kioskin edestä, Ala-Malmi. Malmille pääsee pääradan junilla (I, P, N ja K) ja useilla eri busseilla. – Malmin lentoasemalla ti 11.7. klo 18–20. Lähtöpaikka Malmin lentoaseman pyöreän rakennuksen edestä. Kasviretki Lauttasaareen to 29.6. klo 16.30–20.30. Lähtöpaikka: bussien 21BX ja 21V Melkonkujan pysäkki 1051 Itälahdenkadulla. Christina Lindénin johdolla tarkkailemme Lauttasaaren länsirannan ja rantametsien kasveja. Retki päättyy Takaniementien bussipysäkille Isokaarelle. Luontoretki Kaunissaareen – Naturutflykt till Fagerö ke 5.7. klo 12–17. Tapaaminen klo 11.30 Vuosaaressa, Kalkkihiekantorin laivalaiturilla. Laiva lähtee klo 12. Paluu Kaunissaaresta klo 17. Matka kestää noin tunnin yhteen suuntaan. Laivalipun jokainen ostaa itse. Christina Lindénin johdolla tutustumme saaren luontoon ja erityisesti sen kasveihin. Varusteet: säänmukainen vaatetus, uimapuku, kiikari ja eväät. Tarkista tiedot ennen lähtöpäivää verkkosivuiltamme. Kumppani: Sibbo naturskyddare – Sipoon luonnonsuojelijat. Uinti- ja vaellusretki Pohjan–Kiskon järviylängölle – Sim- och vandringsutflykt till Pojo–Kisko sjöplatå to 20.7. klo 9.30–18. Tapaaminen Karjaan rautatieasemalla klo 9.30. Helsingistä lähtö 8.37 junalla Karjaalle, josta bussikuljetus Fiskarsiin. Uudenmaan Luontohelmi-kohteessa on kirkasvetisiä järviä ja upeita vaellusmaastoja. Kumppani: Raseborgs Natur och Miljö – Raaseporin Luonto ja Ympäristö. Tarkemmat tiedot retkestä ja hinnoista julkaistaan myöhemmin verkossa. Historia- ja luontoretki Kuninkaansaareen ke 9.8. klo 17–20.50. Lähtö Kauppatorilta klo 17 Aava Linesin vesibussilla. Huom. Uusi laiva, joka lähtee Suomenlinnan lautan vierestä länsipuolelta. Ole ajoissa laivarannassa, jotta ehdit ostaa lipun 8 €. Jarmo Niemisen opastamana kuulemme ja näemme, miten kulttuurija sotahistoria on muovannut saaren luontoa. Mukaan mahtuu 35 henkeä. Ilmoittaudu viimeistään ke 2.8. Retki ei sovellu pienille lapsille eikä liikuntarajoitteisille. Varusteet: säänmukainen vaatetus, retkijalkineet, eväät ja vesipullo. Saaressa on taukopaikkoja, vesipisteitä ja kuivakäymälöitä. Hyönteisretki Hankoon la 12.8. Retkellä tutustutaan eri hyönteisryhmiin ja kasveihin. Retki sopii sekä aloittelijoille että pidempäänkin harrastaneille. Kohteina paahteiset kangasalueet ja rantadyynit. Tarkemmat tiedot retkestä ja hinnoista julkaistaan myöhemmin verkossa. Retki Keimolan Isosuolle Vantaalle la 19.8. klo 13–16. Lähtö- ja paluupaikka Kivistön rautatieasema. Leena ja Heikki Luodon

•

• •

•

• •

opastamina tutustumme Isosuon kasveihin, lintuihin ja hyönteisiin. Kasvilajistoon kuuluvat pääkaupunkiseudulla harvinaiset leväkkö, rimpivesiherne ja villapääluikka. Säänmukainen vaatetus, kumisaappaat ja eväät. Retki edellyttää hyvää liikkumiskykyä. Kumppani: SLL Vantaa. Säävaraus, varmista p. 050 5256470. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Villiyrtit – villiinny keväästä Suomen luonnon päivänä la 20.5. luontohelmikohteessa Vantaanjoen varressa. Kokoontuminen on klo 10 Hyrian maaseutuopistolla Hyvinkäänkylässä, Uudenmaankatu 249. Palstojentien P-paikalla. Oppaiden johdolla kierretään pari tuntia lähimaastossa maaseutuopiston ympäristössä. Tunnistetaan eteen tulevia villivihanneksia ja muitakin kasveja sekä kuullaan niiden käytöstä asiantuntijan opastuksella. Itsenäisyyden juhlakuusen istutus 100-vuotiaan Hyvinkään kunniaksi Kuusipuistoon. Tarkemmat tiedot: sll.fi/hyvinkaa. Mahdollisuuksien tori Hyvinkään Wanhalla villatehtaalla helatorstaina 25.5. klo 10– 15. Yhdistyksellä esillä perhoskuvia Suomen kansallisperhosäänestyksen vauhdittamiseksi. Lisäksi myymme linnunpönttöjä ja pidämme kierrätystavara-arpajaiset. Yhden Päivän Juttuun 25.5. osallistumme lapsille suunnatulla tietoiskulla perhosista, jonka Terhi Korpela ja Auli Hyyrynen pitävät kirjastossa klo 12–13. Lisäksi askartelua. Maailman ympäristöpäivän retki ma 5.6. Ridasjärven rantamaisemiin. Ridasjärvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja reunasuot soidensuojeluohjelmaan sekä Natura 2000-alueisiin. Kokoontuminen kylän venerannan lintutornilla klo 18, Ridasjärvenkylätie 125. Kiikarit mukaan. Pyörätie kaupungista perille. Nimikkoperhonen Hyvinkäälle -äänestys alkaa 14.6., kun valtakunnallisen perhosäänestyksen tulos on selvillä. Hyvinkäälle tyypillisiä perhosia -näyttely kirjastossa 12.30.6. Äänestys jatkuu heinäkuun loppupuolelle. Haitallisia vieraslajeja -näyttely Hyvinkään kirjastossa 12.-30.6. Luonnonkukkien päivän retki la 17.6. Suomen luonnon päivänä luontohelmikohteessa Vantaanjoen varressa Hyvinkäänkylässä. Ks. Luonnonkukkienpäivän retket.

•

• • • • • • •

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys: Porvoossa tapahtuma Suomen luonnonpäivänä 20.5. klo 12 alkaen. Tutustumme Kansallisen kaupunkipuistoon ja alueeseen, jota aiotaan kaavoittaa Hamarintien läheisyydessä. Kokoontuminen klo 12 Gammelbackan seurakuntakodin takana metsäpolulla. Lisätietoja: Mirja Suhonen, p. 040 536 4336, mirja.suhonen. mail.com tai sll.iuly@gmail.com.

•

Järvenpään ympäristöyhdistys: Luontokerho Joukhaisen Villiinny keväästä -retki Vallisaareen 21.5. klo 9–16. Lähtö bussilla klo 9 Järvenpään rautatieasemalta ja paluu samaan paikkaan n. klo 16. Kesto n. 3 h. Mukaan omat eväät ja sään mukainen varustus. Pienet lapset aikuisen seurassa. Ilmoittaudu mukaan Nooralle, p. 050 547 2597. Koko perheen helatorstain retki Hyvinkään Sveitsinpuistoon 25.5. klo 10.45–17. Alueella on niin ulkoilu- ja retkeilyreitistöjä kuin monipuolisia näkymiä: suppia, harjumaastoa sekä laakeeta suoaluetta. Oppaana biologi Yrjö Ala-Paavola. Paluumatkalla tutustumme Knehtilän luomutilaan, jossa kahvio ja puoti.

• •

Luonnonsuojelija 2/2017

Lähtö: Järvenpään hotelli Scandicin parkkipaikalta kello 10.45 bussilla. Paluu: Samaan paikkaan noin klo 17. Hinta käteisenä: jäseniltä 14 €/hlö (jäsenkortti tai kevätkirje mukaan), ei jäseniltä 18€/hlö (voit myös liittyä jäseneksi!). Alle 6-v. maksutta mukaan. Tarkista, onko viime hetken paikkoja jäljellä: hetarp@live. com tai tekstiviestillä p. 040 705 7278. Mukaan hyvät kävelykengät, sään mukaiset varusteet, eväät, istuinalusta, kiikarit. Alle 10-vuotiaat aikuisen kanssa mukaan! Lisätietoja: Heta RintaPollari. hetarp@live.com, p. 040 705 7278. Keravan ympäristönsuojeluyhdistys Retki Mustilan arboretumiin la 20.5. täynnä, kysy peruutuspaikkoja: p. 040 318 2564 "Rakastu kesäyöhön"- tilaisuus la 17.6. klo 18 Keravanjoen rannalla, Kivisillantie 27, Keravan kartanon alueella. Villiyrttien keruuta (keruutuoteneuvoja Tiina Järvenkylä), melonnan opastusta (Keravan Latu), makkaran paistoa, puutarhakasvien taimien vaihtoa, opetellaan juhannusvihdan tekoa, yhteislaulua. Omat eväät mukaan. Lupa alueella yöpymiseen saatu. Yöperhos-ja lepakkoretki ti 22.8. klo 22–01 Pihkaniityssä Kisa-Veikkojen majan ympäristössä. Oppaina biologit Leena ja Heikki Luoto. Kumppani: Keravan Opisto.

• •

•

Kirkkonummen ympäristöyhdistys: Yölaulaja- ja lepakkoretki 20.5. klo 22–01 Kirkkonummen havannointipaikoille. Lähtö retkelle pääkirjaston viereiseltä Salen parkki-

•

paikalta Överbyntien varrelta kello 22 omilla autoilla tai paikan päällä sovittavilla yhteiskyydeillä. Säänmukainen varustus! Loppukevään linnunlaulua polkupyöräillen 21.5. klo 9–15 Medvastössä. Kierrämme polkupyörällä Morsfjärdenin ympäri. Tutustumme myös Norra Fladetin lintulahteen ja rauhoitettuihin luonnonmetsiin. Retki vaatii kohtalaista pyöräilykuntoa. Mukaan säänmukainen varustus ja eväät, kiikaritkin jos mahdollista. Kokoontuminen Karubyn koululla, Hirsalantie 623, klo 9. Oppaana Pertti Koskimies. Kansalaisopisto järjestää: opistopalvelut. fi/kirkkonummi/course.php?l=fi&t=5665

•

Lohjan seudun ympäristöyhdistys: Lepakkoretki Paloniemeen pe 19.5. klo 21.30. Oppaana lepakkotutkija Kari Salovaara. Kokoontuminen Paloniemen uimarannalla. Huom. säävaraus. Lisätietoja: Katriina Veijola, p. 050 910 8270. Valokuvausretki Karnaistenkorven Ahvenalammelle Lohjan kameraseuran kanssa la 20.5. klo 9. Kokoontuminen Luontopolun Jantoniementien puoleisella parkkipaikalla, os. Jantoniementie 139. Retken kesto n. 4 tuntia. Omat eväät mukaan. Lisätietoja: Merja Mäkinen, p. 050 572 5909 tai Susanna Komulainen, p. 040 573 4210. Porlan järviluontoseikkailu 17.6. klo 10– 14. Reitti Porlaan lähtee Lohjan keskustasta Liessaarenkadun päästä. Lisätietoja: Hannele Ilomäki-Piirilä, p. 050 592 4950 tai Susanna Komulainen, p. 040 573 4210.

• •

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

•

Maksjoen niityn talkoot 19.7. klo 18–20. Niitylle pääsee Maksjoelta Braskintietä pitkin,josta käännytään Yli-Paila-tielle, jota pitkin n. 1 km. Tarjolla talkooevästä. Lisätietoja: Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550. Kokkilan kedon kunnostustalkoot 26.7. klo 18–20. Kokoontuminen Virkkalan pururadan parkkipaikalla Hankoniementien varrella, n. 1 km Virkkalan ristiltä Hyvinkäälle päin. Tarjolla talkooevästä. Lisätietoja Marja-Leena Nikander puh. 044 284 6550. Retki Paloniemen kulttuurija luontopolulle 19.8. klo 10–12. Kokoontuminen luontopolun parkkipaikalla Paloniementien varressa. Mukana museonjohtaja Eero Ahtela ja luontoasiantuntijana Risto Murto. Omat eväät mukaan. Lisätietoja: Susanna Komulainen, p. 040 573 4210.

luontohelmestä. Päivän aikana on tarjolla luontotietoutta ja vinkkejä lähiluonnossa liikkumiseen. Luontopolun varrella on useita luontorasteja. Puuasiantuntija Heikki Kiuru ohjaa puulajipolulla ja jokitalkkari kertoo kalastuksesta. Eräopaskoulu opastaa retkeilyyn ja partiolaiset myyvät lettuja ja makkaroita nuotiopisteellä. Varaathan säänmukaisen ulkoliikuntavarustuksen ja maastoliikkumiseen soveltuvat jalkineet. Kumppanit: Nurmijärven liikuntapalvelut, Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus, Jukolan siskot ja veljet ry, Rajamäen Kehitys ry, Hyvinkään Perhokalastajat ry, Vantaajoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Kiljavan opisto. Lisätietoja: facebook. com/events/1200455523411240

• •

Raaseporin Luonto ja Ympäristö: Keväinen retki ulkosaaristoon Gloholmenille 20.5. Venekuljetus Boxista klo 8.30, paluu laituriin n. klo 19.30. Saarella sijaitsee Nordenskiöld Samfondetin tukikohta. Gloholmenin linnustonsuojelualueella on maihinnousukielto ja liikkuminen rajoittuu tukikohdan piha-alueelle. Tarkkaillaan ulkosaariston kauneutta, silokallioita ja käkkyrämäntyjä sekä merilintuja kuten haahkoja, meriharakoita, merikotkia, ym. Tutustumme tukikohdan perustajan prof. Richard Faltinin tupaan. Omat eväät, nuotiomahdollisuus. Hinta 30 €, Lullulan/Tringan, SLL:n ja NoM:n jäsenille 20 euroa. Max. osallistujamäärä 20 henkeä. Saareen on myös mahdollista jäädä yöksi. Lisätietoja: Olli Borg, olli.borg@gmail.com, p. 050 569 2136.

•

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys Villivihannesretki Suomen luonnon päivänä 20.5. klo 16–18 maalaispihan ympäristöön. Mahdollisuus Myllypellon puutarhatilan yrttien ja vihannesten luomutaimien ostoon. Lisätietoja: Myllypellon puutarhatila, Riiskiläntie 69, facebook.com/Myllypellontaimet. Lisätietoja: Elina, p. 040 0400 714. Naturistiheinätalkoot 22.7. Iilmoittautuminen välttämätön: Olli Elo, p. 040 504 5446.

• •

Nurmijärven luonto: Villiinny keväästä – Koskikaran uudistettu luontopolku Myllykoskella 20.5. klo 10–14. Vantaanjoki on yksi Suomen sadasta

•

S a v o n l i n n a

I n t e r n a t i o n a l

Nature Film Festival

Luonto Luonnonrikkautta Madagaskarilla Tervetuloa mukaan tälle upealle matkalle Madagaskarille, joka toteutetaan yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa. Kon-Tiki Tours on tukemassa SLL:n kehitystyöhankkeita Manondroala metsien- sekä Torotorofotsy -kosteikkojensuojelua. Tämä maailman neljänneksi suurin saari on ollut Kon-Tikin ohjelmistossa jo vuodesta 1988. Ainutlaatuinen luontokohde Itä-Afrikan rannikon kyljessä on fantastinen! Lähde mukaan kokemaan ainutlaatuisia kokemuksia puun istutuksesta, käsityöläisten tukemiseen, näkemään luonnonsuojelualueiden lintuja, eläimiä sekä erikoisia makeja, jotka eivät hauskuudellaan jätä ketään tylsäksi. MATKAKOHDE MATKAN AJANKOHTA MATKAN HINTA SLL JÄSENALENNUS

Madagaskar 17.-30.10.2017 4345 €/hlö jaettu 2hh (nais/miespaikat mahdollisia) 590 € lisämaksu 1hh –250 €/henkilöjäsen

”Madagaskarista voi sanoa, että se on luonnontarkkailijan luvattu maa.” – Joseph Philibert Commerson 1771.

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET susa@kontiki.fi tai 045 124 2000

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

elokuva

festivaali 1 8 . – 2 0 . 8 . 2 0 1 7 ELOKUVIA

TAIDETTA

MUSIIKKIA

www.sinff.fi

KESKUSTELUJA

Luonnonsuojelija 2/2017

•Tapahtumat •

Iltaretki suomaastoon Luonnonkukkien päivänä ja keskikesän yölaulajat -retki 17.6. klo 19–01. Ks. Luonnonkukkien päivän retket. Riihimäen luonnonsuojeluyhdistys: Yölaulajat to 25.5. klo 22. Kohde ilmoitetaan lähempänä Aamupostissa ja kotisivulla rsly.net. Vantaanjoki-tapahtuma - Suomi 100 vuotta la 17.6. Lapsiperheille suunnattu ilmaistapahtuma Bad Segebergin puistossa Peltosaaressa klo 11-15. Ks. ilmoitus sivulla xx. Varuskunta – pyöräretki to 29.6. Kokoontuminen Etukasarmin portille Kokonkadulle klo 18. Retken kesto 1,5 tuntia. Kumppani: Riihimäki-seura. Oppaana eversti evp. Seppo Uro) Eino Leinon päivänä to 6.7. Luontoon Yhdessä -tapahtuma Kormun kartanon puistossa alkaen klo 18. Kulttuurista ohjelmaa ja kahvilan antimia. Matkaan. 15–25 km riippuen reitistä. Osoite: Kartanontie, Loppi. Kumppani: Riihimäki-seura. Pyöräretki Arolammille 2–3 pysäkin taktiikalla to 13.7. Perillä pop up -kahvila. Kokoontuminen klo 17 Voimalan piipun juurella. Matkan pituus 22 km ja kesto n. 3 tuntia. Kumppani: Riihimäki-seura. Letkan vetäjänä Tuomo Tonteri. Sammalistonsuo to 10.8. tai 17.8. klo 18. Linnunpojat, perhoset ja metsämieli. Kumppani: KHLY. Tarkempi aika ja kokoontumispaikka ilmoitetaan lähempänä Aamupostissa ja kotisivulla rsly.net

• • • • • •

Tuusulan yhdistys: Mehiläisretki Ruotsinkylän tutkimusmetsässä 20.5. klo 12–15. Tapaaminen Professorin pytingillä klo 12. Mukaan eväät ja säänmukainen varustus. Retkellä on säävaraus: mikäli on kova tuuli tai sade, eivät mehiläiset ole lennossa. Oppaana mehiläistarhuri Laura Kujansuu. Lisätietoja: Laura Kujansuu, sll.tuusula@gmail.com. Nuorten kasvioretket. Tuliko kesätehtäväksi kasvio? Kasvion keruu- ja kuvausretket nuorille. Sään mukainen varustus (suositellaan pitkiä housuja ja pitkähihaista puseroa) ja maastoon soveltuvat kengät. Ota mukaan myös kasvilista ja opettajalta saamasi ohjeet. –Hyrylä 25.5. klo 18–20. Tapaaminen urheilukeskuksen futiskuplan parkkipaikalla klo 18. – Jokela 29.5. klo 18–20. Tapaaminen Jokelan koulukeskuksen parkkipaikalla klo 18. – Kellokoski 1.6. klo 18–20. Tapaaminen Männistön lavan parkkipaikalla klo 18. Lasten ja nuorten valokuvauskilpailu. Teemana Tuusulanjärvi. Kilpailu on tarkoitettu tuusulalaisille 7–17-v. lapsille ja nuorille. Kuvaa kameralla tai puhelimella, osallistu 1–2 kuvalla. Lähetä kuvat osoitteeseen sll.tuusula@gmail. com 6.8. mennessä. Kerro nimesi, ikäsi, osoitteesi ja koulusi. Kuvat arvioi raati, johon kuuluu ammattikuvaajia. Parhaat kuvat palkitaan. Loppukilpailuun valituista kuvista tehdään näyttely, joka kiertää Tuusulan kirjastoissa. Kirjastoissa yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan. Palkintojen jakotilaisuus on joulukuussa. Osallistumalla annat järjestäjälle luvan käyttää kuvaasi kilpailuun liittyvissä mediakanavissa. Jättipalsamitalkoita. Säämukainen varustus ja kumisaappaat. Talkoot järjestetään kunnan kanssa. Kunta antaa talkoolaisille hanskat ja säkit sekä hakee pois keruujätteen. –Etelärinne 20.6., 3.8. SEKÄ 14.8. klo 18–20. Tapaaminen Moukarikuja 4:n kohdilla klo 18. – Jokipuisto 27.6. SEKÄ 8.8. klo 18–20. Ta-

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat paaminen matonpesupaikan (Koskelantie 12) parkkipaikalta klo 18. Vantaan yhdistys: Vantaanjoki helmeilee ja Luonnonkukkien päivän retki la 17.6. klo 11–14. Paikka: Vantaankoski, Kuninkaantie 31 (sillan itäpäässä) Vanhan Viilatehtaan vieressä. Ohjelmassa klo 11–12 keskustelua Vantaankosken padon ja myllyn sekä vaelluskalojen tulevaisuudesta. Klo 12–14 Luonnonkukkien päivän retki Tuupakan kedolle oppaana Vesa Järvinen. Lähdetään samasta paikasta kävellen noin kilometrin päässä olevalle kedolle. Lepakkoretki Kuusijärvelle 11.8. klo 21–22. Kokoontuminen klo 21 Kuusijärven parkkipaikalla (Kuusijärventie 3, 01260 Vantaa). Retken ohjaajalla on lepakkodetektori, joten tällä retkellä lepakoita voi todella kuulla! Ota mukaasi lämmintä vaatetta ja taskulamppu. Säävaraus: tauoton sade peruu retken. Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@gmail.com, p. 040 732 6054. Ketotalkoot Tuupakan kedolla 13.8. klo 10–14. Mukaan säänmukainen pukeutuminen (sade ei peruuta talkoita), työkäsineet ja vesipullo. Työvälineet löytyvät paikan päältä. Lähtö klo 10 Hommaksentien ja Hommaksenkujan risteyksen kohdalla, missä on ketoa esittelevä ilmoitustaulu. Mukaan voi tulla lyhyemmäksikin ajaksi! Lisätietoja: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@gmail.com, p. 040 8266 720. Lepakkoretki Sipoonkorpeen 18.8. klo 21–22. Kokoontuminen klo 21 Byabäckenin parkkipaikalla (Länsitie 237, Sipoo), mistä lähdemme kävelemään ja kuulostelemaan lepakoita. Retken ohjaajalla on lepakkodetektori. Ota mukaasi lämmintä vaatetta ja taskulamppu. Säävaraus: tauoton sade peruu retken. Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@gmail. com, p. 040 732 6054. Retki Keimolan Isosuolle 19.8. klo 13–16. Ks. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys.

•

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

•

Saaristomeren kansallispuiston hoitotalkooleiri Paraisten Houtskärin Jungfruskärin saarella 15.7.–22.7. Huhkitaan heinäkorjuutöissä sekä tehdään virkistävä kokopäivän retki. Toinen kesäleiri Paraisten Nauvon Boskärissä ja Berghamnissa 24.7.–28.7. Niitetään ja lehdestetään perinnemaisemia. Jungfruskärin leireille otetaan 27 ja Boskäriin 11 osallistujaa. Sisämajoitusmahdollisuus. Metsähallitus vastaa venekyydeistä ja työnohjauksesta. Piirin puolesta leireillä on kokki. Iilmoittautumiset: varsinais-suomi@sll.fi tai p. 040 372 5301. Hirvijokilaakso: Kesäretki Ahvenanmaan Kökariin 30.6.– 2.7. Ks. Mynämäen-Mietoisten yhdistys.

•

Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys: Suomen Luonnon päivä Kurjenrahkalla 20.5. klo 11–17. Villiinny keväästä! Paikka: Kurjenrahkan kansallispuisto, Kuhankuonontie

•

68, Pöytyä. Lisätietoja: luonnonpaivat.fi/haetapahtumia/215 sekä Vesa Raivo, vesa.raivo@ dnainternet.net. Saaren kartanon avoimien ovien päivä 25.5. klo 12–16. Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin teoksen Siirtolaispuutarha – Kasvio Saaren kartanon muinais- ja uustulokkaista julkistaminen. Kumppani: Saaren kartano. Alustava ohjelma: koneensaatio.fi/tapahtuma/ avoimet-ovet. Lisätietoja: Pirjo Majuri, polenomium@hotmail.fi. Yölaulajaretki Mietoisissa Saaren kartanon maisemissa pe 2.6. klo 19.30–23.30. Tilaisuuden aluksi alustus yöllä laulavista linnuista. Lisätietoja: Vesa Raivo, vesa.raivo@ dnainternet.net. Kesäretki Ahvenanmaan Kökariin 30.6.– 2.7. Lähtö pe Mynämäen linja-autoasemalta klo 10 ja paluu su n. klo 18. Matkalla yöpyminen Klobbars Gästhem-nimisessä paikassa. Kökar on historiallisesti ainutlaatuinen ulkosaariston saariryhmä, siellä voit kokea meren voimakkaan läsnäolon, sileät merenrantakalliot, karut jyrkänteet ja rehevät lehdot. Tarkista, onko retkellä paikkoja: terhi@terhilinjos.fi, p. 044 211 5661 tai sari.leino@wippies.com, p. 0405681160 (klo 16 jälkeen), joista voi myös tiedustella retken lisätietoja. Retken hinta on 190 € jäsenille ja muille 210 €. Ohjelma lähetetään matkan osallistujille. Järjestetään yhdessä Luonnonsuojeluliitto Hirvijokilaakson kanssa. Lisätietoja: Terhi Linjos, terhi@terhilinjos.fi, p. 044 2115 661. Ylis-Haakarin ja Kauppilan laukkaneilikkaketojen hoitotalkoot Mietoisissa 25.7. klo 17–20. Ke 26.7. on varapäivä. Lisätietoja: Vesa Raivo, vesa.raivo@dnainternet.net

•

• •

•

Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys: Yölaulajaretki Veitakkalaan 8.6. klo 22.30. Oppaana lintumies Seppo Sällylä. Yhteislähtö pyörillä Salon torilta. Takaisin lähtö noin puolen yön paikkeilla. Lisätietoja: Seppo Sällylä, seppo.sallyla@gmail.com, p. 0400 523 301.

•

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Sieniseuran kanssa yhteinen kevätretki Forssan seudun luontokohteisiin 25.5. klo 9–17. Lähtö Turun kaupunginteatterin edestä (Itäinen Rantakatu 14). Sään mukainen varustus, omat eväät ja kahvit mukaan. Retken hinta on 15 €/henkilö. Ilmoittautuminen 22.5. mennessä: turunsieniseura@hotmail.com, p. 044 970 2331.

•

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420, heinäkuussa kesätauolla. Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

• •

Luonto-Liiton Leirikesä 2017. Kaikki kesän leirit löytyvät osoitteesta luontoliitto.fi International Environmental Action Days 9.–13.7. Luonto-Liiton ja Youth Environment Europe (YEE) -järjestön yhdessä järjestämä nuorten kansainvälinen ympäristötoimintaleiri Helsingin Meriharjun kurssikeskuksessa. Lisätiedot: auli.elolahti@luontoliitto.fi Pohjois-Suomen piiri: Kolme luontoleiriä Koppanan leirikeskuksessa heinäkuussa. Kumppani: Oulun kaupunki. Leireille otetaan 15 ensimmäistä

•

ilmoittautujaa. Ilmoittaudu leirikoordinaattorillemme Jonna Heikkiselle 25.6. mennessä possu@luontoliitto.fi tai p. 044 255 1411. Kuvia edellisistä leireistä löydät Possun Facebooksivulta ja Instagramista @luontoliitto_possu. Savo-Karjalan luontopiiri: Luonto-Liiton kesäpäivät 3.–4.8. kauniissa Karhonsaaressa Kuopiossa. Hieno tilaisuus tavata muita Luonto-Liiton aktiiveja! Hinta 10 €. Karhofest 5.–6.8. Karhonsaaressa Kuopiossa. Musiikkia ja rentoa tunnelmaa.

• •

Uudenmaan piiri: Nuortenleirit – lisätietoja: luppi.fi/nuortenleirit-2017/ Luontoleiri 12–14-v. Bengtsårin leirisaaressa 11.–18.6. Lupin ja Tringan lintuleiri yli 13-vuotiaille lintuharrastajille ja lintuharrastuksesta kiinnostuneille Benkussa 18.–22.6. Luontoleiri 12–14-vuotiaille Benkussa 1.–8.7. Luontoleiri 14–17-v. Benkussa 8.–15.7. Itämerileiri yli 15-vuotiaille Tallinnassa Aegnan saarella 11.–15.7. Leirillä tutkitaan Itämeren eliöitä ja kasveja niin vedessä kuin rannalla. Alle 18-vuotiaat tarvitsevat huoltajan kirjallisen luvan. Survival-leiri yli 14-vuotiaille Benkussa 17.–22.7. Leirillä opetellaan selviämään ilman leirintävarusteita. Ruokailut hoituvat tarvittaessa saaren lämpimien patojen äärellä. Talkoo- ja purkuleiri yli 15-vuotiaille Benkussa 9.–13.8. Puretaan ja kunnostellaan leiripaikkaamme. Kaikille leireille ilmoittaudutaan netissä sähköisellä lomakkeella: luppi.fi/nuortenleirit-2017. Lisätietoja ja hinnat: Jäsenhinnat: Luontoleirit (11.–18.6., 1.–8.7. ja 8.–15.7.) 140 €, Lintuleiri 80 €, Survival-leiri 70 € ja Itämerileiri 100 €. Ei-jäseniltä kaikki leirit ovat 30 € kalliimpia. Sisaralennus 20 €. Talkooleiri on osallistujille ilmainen. Hinnat (mukaan lukien talkooleiri) sisältävät täyden ylläpidon, telttamajoituksen, kuljetukset Helsingistä ja vakuutuksen. Itämerileirille suositellaan omaa matkavakuutusta. Vaelluskurssi yli 15-vuotiaille Helvetinjärven kansallispuistossa 24.–29.7. Aiempaa retkeilykokemusta ei tarvitse ja monia varusteita saa lainaksi. Kurssiin kuuluu kaksi ennakkotapaamista kesä-heinäkuussa. Hinta opiskelijoille 50 € ja aikuisille 80 € sisältäen edestakaiset matkat Helsingistä. Ilmoittautumiset 31.5. mennessä: petro.pynnonen@luontoliitto.fi tai p. 040 1651 907.

• • • • • • • • •

•

Varsinais-Suomen piiri: Tarkista tarkemmat tapahtumatiedot verkkosivuiltamme: luontoliitto.fi/vasp!

•

Perheretki Kaarinassa 10.6. Jännittävä luontoseikkailupäivä Tuorlan lehdossa, Helmeri Harakan metsän rastiradalla. Ilmoittautumiset: Anne Andersson: anneandersson0@ gmail.com Kesäyöretki 17.–18.6. Katso kohde ja muut tarkemmat tiedot piirin tapahtumakalenterista. Lisätiedot: Milla Aalto, milla.aalto@luontoliitto.fi Piirin yleiskokous Turussa 22.6. klo 17–19. Katso kokouspaikka ja esityslista tapahtumakalenterista. Kesän aikana nuorten vaelluskurssi, johon sisältyy erämaavaellus Käsivarressa.

• • •

Ilmoitus Luonnonsuojelija 2/2017

Luonnon päivänä 17.6.

Vantaanjoki -tapahtuma

Suomen luonnonsuojeluliitto juhlistaa Vantaanjoki-luontohelmeä ja Suomi 100 vuotta -juhlavuotta Riihimäellä Peltosaaressa Bad Segeberginpuistossa klo 11–15. Eikka Ekoveikka -lastenteatteriesitykset klo 11 ja 12 Luontopolku Askartelua Vesitietoutta Tarjoilua

Tapahtuma on ilmainen.

Tervetuloa!

Luonnonsuojelija 2/2017

Lauri Salminen

Varoitusmerkkejä Ismo Tuormaa

Metsäluonto muutti kaupunkiin Vieläkin kuulee usein toistettavan, että kaupunkilaiset eivät tiedä mitään metsäluonnosta, kun heillä ei sitä enää lähiympäristöstä löydy. Se ei pidä paikkaansa, sillä tosiasiassa viime vuosikymmenien aikana suuri osa maaseudun suojelemattomista metsistä on viety sellutehtaisiin ja sahoille tai muutettu ojikoiksi. Tuhon tahti vain kiihtyy.

•Hudit &osumat

”

Muovi on kehitetty ikuiseksi, mutta siitä tehdyt tuotteet on suunniteltu kertakäyttöisiksi. Pääkirjoitus, hs.fi, 29.4.

”

Hallituksen saavutuksia – Kainuun merestä tulossa oikea meri: #Terrafame:n suolat kulkeutuvat Oulujärveen Jan Kunnas, @jankunnas Twitter, 11.5.

”

Jari Leppä ihmettelee ”lihaoppaita ja laskureita” – Ollaanko suomalaisista tekemässä kasvissyöjiä? Keskisuomalainen, 27.2.

”

Joskus susi[havainto] on osoittautunut palokärjeksi tai talon omaksi kissaksi. Sami Lyytinen, seutusanomat.fi, 11.5.

”

Kansalliskukka kielo valmistautuu 100-v. juhlakukintaansa. P-P. Petelius, @PPPetelius Twitter, 11.5.

”

Kaivoslaki ei tunne kansallispuisto-sanaa.

Torronsuon vartijat -ryhmän perustaja Kari Tiilikkala, mtv3.fi, 16.4.

Samaan aikaan monien kaupunkien metsäluonto on monipuolistunut kuntametsien ikääntyessä. Metsäluonto – tai se vähä, mitä siitä on jäljellä – on muuttamassa kaupunkiin ihmisväestön lailla. Suojeluprosenteissa kaupunkiluonnon monipuolistuminen ei vielä näy. Suomen kunnat omistavat Kuntaliiton julkaiseman tilaston mukaan yli 430 000 hehtaaria metsiä eli liki 80 kertaa Nuuksion kansallispuiston suuruisen alueen. Niistä on suojeltu vaivaiset 1,5–2 prosenttia kaikista juhlapuheista huolimatta. Lukema on surkea. Välitön tavoite pitäisi olla ”vähintään kymmenys kuntametsistä luonnolle” eli suojellun kuntametsämaan 5–10-kertaistaminen nykyisestä. Lisäksi myös suojellun alueen ulkopuolelle jäävien kuntametsien käsittelyperiaatteet pitäisi panna kokonaan uusiksi. Kuntien joukossa on valopilkkujakin kuten Vantaa. Siellä suojelualueiden perustaminen oli vielä 20 vuotta sitten yhtä surkeassa jamassa kuin muuallakin, mutta nyt luonnonsuojelu etenee. Suojelualueiden pinta-alaa on saatu moninkertaistettua aiemmasta, ja lisää suojelupäätöksiä tulee joka vuosi.

Mitkä ovat avaimet luonto- ja virkistyspainotteiseen metsänhoitoon kuntien omistamissa metsissä? Ainakin Vantaalla ratkaisevia tekijöitä ovat olleet a) tasapuoliset, uusia suojeluvarauksia sisältäneet yleiskaavat b) hyvin toimiva kaupungin ympäristökeskus, joka valmistelee suojelupäätökset ja vastaa jatkuvista luontokartoituksista c) luonnonsuojelijoiden suorat suhteet virkamiehiin ja eri puolueiden poliitikkoihin d) luontoarvoja huomioivat metsänhoidon periaatteet ja metsänhoidon ohjausryhmä, jossa myös luontojärjestöt ovat vahvasti mukana sekä e) tuottotavoitteen poistaminen kunnan metsien hoidosta jo vuosia sitten. Kuten lista kertoo, useita näistä tekijöistä on vaikeaa ainakaan välittömästi saavuttaa monissa kunnissa. Kuntametsien suojelun ”korttitalo” voi myös nopeasti sortua ihmisten ja poliittisten suhdanteiden vaihtuessa. Silti kuntien metsäluonto ja kuntalaiset ansaitsevat luontokymmenyksensä – ja enemmänkin. Kuntametsät kuuluvat kuntien asukkaille ja luonnolle. Niiden suojelua pitää uskaltaa vaatia.

Sarjakuva Aino Sutinen

Liity jäseneksi Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Norppasiirtokuvat, 3 kpl

4,80 €

Ville Lehvonen

(sis. alv. 24 %)

sll.fi/luontokauppa

tĂ¤ysmehut

nyt parhaissa kaupoissa ja kahviloissa ! kautta maan