Luonnonsuojelija 2/2018 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 2/2018 hinta 5 euroa sis. alv

Luontoretki on myös matka omaan itseensä

Miten voin suojella retkimetsäni?

MEIDÄN METSÄMME Vinkkejä luontoretkeilyyn ja retkimetsän turvaamiseen

Lomaile lentämättä lähikohteissa

Luonnonsuojelija 2/2018

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity Tilaa uutiskirje: sll.fi/uutiskirje Fiilistele Facebookissa: facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Lue digilehteä: issuu.com/ luonnonsuojeluliitto

Ville Lehvonen

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Meneekö ekoturismi metsään? Suomessa ihaillaan Islannin matkailuihmettä. Kuinka ne teki sen? Saivat Aasian matkaajat ja muut tuliperäiselle saarelleen. Kahlitsemattomia saagoja, geysiirejä, vetäytyvää jäätä ja yhdenaikainen viikinkihuuto. HÚ! Islannin matkailijamäärä on tällä vuosikymmenellä nelinkertaistunut. Jos sama tapahtuisi Suomessa, meillä piipahtaisi 20 miljoonaa turistia vuodessa. Ja suunta voi olla hyvinkin tämä. Suomi on tutkitusti yksi maailman luonnonkauneimmista maista, ja YK:n turismijärjestö ennustaa turismimatkojen globaalisti vain lisääntyvän. Suomen ykkösvaltti on luonto. Lapissa matkailuväki ja luonnonsuojelijat ovat vetäneet usein yhtä köyttä. Metsät kannattaa pitää pystyssä eikä hakata alakulon aukeiksi. Kaivosteollisuuden havitellessa uusia alueita luontoarvot on nähty

osana matkailumahdollisuuksia. Matkailijoiden määrän raju kasvu herättää kuitenkin kysymyksiä. Onko järkeä lennättää aasialaisia ja eritoten räjähdysmäisesti lisääntyvää kiinalaista keskiluokkaa muutamiksi päiviksi Lappiin, vaikka heillä olisi siihen varaa? Kyllä Lappi tekee hyvää hiljaisuutta kaipaavalle, mutta lentomatkustaminen on ilmastolle harakiria. Myös täältä kaukokohteisiin. Luonnonsuojeluliitto on ehdottanut lentoveroa, jota jo reilu puolet suomalaisista kannattaa. Lapin matkailubuumin yhdeksi kärkituotteeksi ovat nousseet revontulimajoitukset. Esimerkiksi Saariselän Kakslauttasessa lasiset iglut ovat olleet myyntimenestys. Täyttä on. Itämaiset uskomukset vauhdittavat menekkiä, ja hedelmällisyyden onnea etsitään vihreänä aaltoilevan taivaan alta. Ulkona

pakkasyö, sisällä lämmin ja porontaljat. Matkailijoita ohjaillaan mielikuvilla, joita luodaan verkkovideoilla ja kaveritarinoilla Instagramissa. Paikka on itse asiassa sama, jonne saavuin tullessani ensimmäistä kertaa Lappiin. Kakslauttasen joki kiemurteli raikkaana ja purotaimenet piilottelivat rantatörmien alla. Sieltä suuntasimme tunturiin, sinirinnan laulun saatellessa meitä ja putkirinkkoja. Talloimme ensimmäiselle tunturille noustuamme keräkurmitsan munat. Opin nopeasti: pohjoinen tunturiluonto on herkkää ja haavoittuvaa. Olisiko parempi viedä matkailijoita metsään? Nostaisiko se samalla metsien arvostusta, jotta niitä ei sullottaisi sellukattiloihin? Menisimmekö itsekin metsään ja nauttisimme luonnostamme, emmekä lentäisi toiselle puolelle planeettaa? Toivon, että kiinalaisilla olisi silmää oman maansa kauneudelle. Ja meillä omallemme. Ehkä vähitellen luovutaan avohakkuista ja vedet käyvät kirkkaiksi, juomakelpoisiksi. Ehkä vähitellen muuttohaukat palaavat pesimään Etelä-Suomen kalliojyrkänteille. Ehkä mekin palaamme sinne, missä jo olemme. Tämä Luonnonsuojelijan numero vie metsään. Ja kierrätetty painopaperimmekin on alun perin sieltä lähtöisin. Jos haluat olla kansalaisaloitteellinen ja auttaa metsiämme, viivähdä lukuretkelläsi hetki keskiaukeamalla.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 2/2018, toukokuu | 44. vuosikerta ISSN 0788-8708 – sll.fi/luonnonsuojelija – Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimituspäällikkö, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Miia Pietiläinen, Jukka-Pekka Ronkainen, Felix Siivonen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 2/2018: Laura Ahopelto, Hanna Kaisa Hellsten, Emilia Horttanainen, Hannu Toivonen Kannen kuva: Jaana Paasovaara / Vastavalo Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2018: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2018 (aineistopäivä suluissa): 26.2. (6.2.), 21.5. (1.5.), 20.8. (31.7.) ja 26.11. (6.11.) Ilmoitushinnat 2018: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton jäsen

Luonnonsuojelija 2/2018

Liisa Hulkko

”

Luonto on loppumaton tutkimuskohde.

Retkelle metsään

• Sisällys 5 Metsienhoitoa ilman avohakkuita Ilona Hankonen haluaa säilyttää metsissään monimuotoisuuden.

6 Lennoton lähiloma Ekoelämää-palstalla pohditaan lentomatkailun ongelmallisuutta.

7 Evo on mielentila

Metsien tähdet

Irma Kortekallio

Kielikylpy Kultasepän talkoissa omatunto

9 Metsienkäsittely ennen ja nyt Mien metsänhoito on muuttunut vuosikymmenten aikana?

10 Luonto lääkkeenä Toimittaja menee metsään ja testaa stressimittarin avulla vaikutuksia.

14 10 erilaista luontoretkeä Syvennä retkeilyäsi ja kokeile erilaisia tapoja mennä luontoon

16 Varmista retkimetsäsi tulevaisuus Vinkkejä siihen, miten voi selvittää lähi suojelutilanteen.

20 Tähtien perässä metsään Luonnonkukkien päivänä etsitään metsätähtiä.

24 Luonnonsuojelun mallitila tuo eloa Heinävedelle Testamentatulla tilalla voivat hyvin luonto ja ihmiset.

Lähilomailun eksotiikkaa

Anna Autio

Mari Salminen

Markku Karvonen kertoo lempipaikastaan metsäisestä Evosta.

28 Kielikylpy luontotalkoissa Pirkanmaan Kolu-hankkeessa opitaan suomea ja autetaan luontoa.

Luonnonsuojelija 2/2018

Juho Holmi (CC BY-ND 2.0)

• Vink vink

Korvia, tassuja, pulleita massuja

Jos et vielä ole tilaaja, osta lehti Lehtipisteistä 5 € kesähintaan 7.6. alkaen tai tilaa kotiisi: tarjoushinta 6 nroa 33,90 € on voimassa 28.5. asti.

Lahjoita 10 € metsille

Tietopaketti vesivoimasta

Tiedätkö suon, joka on ennallistamisen tarpeessa? Haluatko tehdä suoluonnolle hyvää? Tule mukaan Hiilipörssiin! Hiilipörssi on Luonnonsuojeluliiton hanke, jossa yhdistyy hiilikompensaatio, monimuotoisuuden kasvu, vesien suojelu, ympäristötaide ja luontomatkailu. Sen käynnistyskohteita etsitään juuri nyt. Lisätietoja: //hiiliporssi.fi//

Vesivoima uusiutuvaa, muttei luonnon kannalta haitatonta energiaa. Vesivoiman luonto -verkkosivusto havainnollistaa piirroskuvin, miten vesivoima vaikuttaa jokiluontoon. Esittelyssä ovat myös vesivoima Suomessa sekä keinoja vaikutusten korjaamiseksi. Sivusto on tuotettu osana Freshabit life IP -hanketta. //vesivoimanluonto.fi//

Kalasta oikein katiskalla

Tule mukaan kampanjaan!

Luonnonsuojeluliiton työ saimaannorpan puolesta jatkuu. Verkkojen lisäksi löysänieluinen katiska on uhka saimaannorpan kuutille. Niistä voi tehdä norpalle turvallisia asentamalla niihin nielurajoittimen. Luonnonsuojeluliitto jakaa nielurajoittimia Saimaan tietyissä myymälöissä. //sll.fi/kalasta-oikein-katiskalla//

Avohakkuut historiaan -kampanjan tavoitteena on lopettaa avohakkuut valtion mailla, meidän yhteisissä metsissämme. Allekirjoita kansalaisaloite ja levitä tietoa! Voit myös tulla mukaan vapaaehtoiseksi keräämään nimiä. Nimenkerääjille on koottu kattava infopaketti. //avohakkuuthistoriaan.fi//

• Kumppanimme esittäytyvät

Auta töyhtötiaista ja muita metsän lajeja. Lahjoituksella tuet Avohakkuut historiaan -kampanjaa ja Luonnonsuojeluliiton muuta metsiensuojelutyötä.

Dirk-Jan van Roest (CC BY 2.0)

Lahjoita lähettämällä tekstiviesti 10E numeroon 16588 tai tekemällä lahjoitus osoitteessa //sll.fi/lahjoita/metsat//

Luonto ohjaa maalinvalmistajaa Maalinvalmistaja Uula Color tekee tuotteensa kotimaassa käsityönä. Tänä vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan viettävä kauvatsalaisyritys juhlii kääntämällä huomion luonnon hyvinvointiin. Jokaisesta vuoden aikana myydystä 9 ja 10 litran maalipurkista ohjataan 40 senttiä Luonnonsuojeluliiton metsiensuojelutyölle, kertoo toimitusjohtaja Jouni Uunila.

Teksti Sini Tenkanen

1. Miten ympäristövaikutukset huomioidaan yrityksenne toiminnassa? Haluamme tarjota hengittäviä, muovittomia ja ekologisia vaihtoehtoja puupintojen käsittelyyn. Otamme huomioon vaikutukset sekä luonnolle että maalarille. Valmistuksen pohjana ovat luonnolliset, puhtaat raaka-aineet ja uusiutuvat luonnonöljyt. Valmistusmenetelmissä, tarvittavassa energiassa, pakkausmateriaaleissa sekä tuotteiden kuljetustavoissa tavoittelemme kaikissa mahdollisimman pientä ympäristökuormitusta. 2. Mikä on sinulle itsellesi arvokkainta suomalaisessa luonnossa? Puhtaus. Raikas ilma. Vuodenaikojen vaihtelut ja luonnon monimuotoisuus. Terveet vesistöt ja runsaat harrastusmahdollisuudet. Koska nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä, haluamme vaalia niitä sekä omaa toimintaamme ohjaamalla että luonnonsuojelutyötä tukemalla.

Kuvat: Heikki Rytkönen / Vastavalo, Juha Taskinen

Millainen on mäyränpennun tai hirvenvasan suvi? Miten kuluu näädän-, ketun- ja jäniksenpoikasten kesäpäivä? Lyhyen kesän aikana metsän lapsilla on paljon opittavaa. Osa pienistä pärjää ypöyksin, osaa vanhemmat hoitavat pitkään. Eräs metsän emoista käy vain kerran yössä pikaisesti imettämässä, toinen taas ei jätä jälkikasvuaan silmistään ennen kuin poikanen on kasvanut toistasataakiloiseksi honkkeliksi. Joillekin poikasille molemmat vanhemmat kantavat ruokaa selkä vääränä, toisten on opeteltava etsimään itsenäisesti eväänsä jo pienenä. Suomen Luonto -lehden vehreässä viitosnumerossa kuljetaan myös niityillä, opetellaan tuntemaan villivihanneksia, retkeillään Virossa ja kotimaassa, testataan riippumattoja ja nautitaan kesäisestä luonnosta. Mari Pihlajaniemi

Tee suolle hyvää

Luonnonsuojelija 2/2018

Metsienhoitoa ilman avohakkuita Ilona Hankonen haluaa säilyttää monimuotoisuuden talousmetsissään. Teksti Laura Ahopelto Kuva Esa Hankonen

Eurajokilainen Ilona Hankonen hoitaa metsiään jatkuvapeitteisen metsänhoidon keinoin. Kuusentaimet ovat hyvässä kasvussa.

• Peukut

Eurajokilainen Ilona Hankonen omistaa kolme metsäpalstaa, joita hoidetaan jatkuvapeitteisen metsänhoidon keinoin eli ilman avohakkuita. Neljäs palsta, oma lähimetsä, on saanut jäädä lähikoulun lasten leikkipaikaksi ja virkistysmetsäksi. Hankosen metsiä oli aiemmin hoidettu perinteiseen tapaan, mutta vähitellen metsän rakenne on alkanut kerrostua, kun uusi taimikko on saanut kehittyä itse. ”Jatkuvapeitteisenä hoidettu metsä on talousmetsää, mutta se tarjoaa suojaa metsien linnuille ja muulle lajistolle. Siellä voi retkeillä ja marjastaa, ja omasta metsästä haemme myös polttopuut”, hän kertoo. Oman metsän omistaminen oli Hankosen pitkäaikainen haave: ”Metsästä oppii jatkuvasti jotain uutta ja pääsee asioiden alkulähteelle, sinne minkä vuoksi luonnonsuojelua jaksaa tehdä. Pidän myös ajatuksesta, että jälkipolville jää minusta joku muisto.” Jatkuva kasvatus ei lisää monimuotoisuutta, mutta ammattimaisesti suunniteltu ja toteutettu hoito mahdollistaa monimuotoisuustekijöiden, kuten lahopuun, säilymisen. Suojelua se ei silti korvaa. Omien metsien luontoarvot ovat Hankosella tiedossa, sillä hänen matkassaan metsässä kulkee luontokartoittajana työskentelevä puoliso Esa Hankonen, joka tuntee metsät kuin omat taskunsa. ”Omien metsien inventointi on luontoa tuntevalle helppoa, mutta monilla metsänomistajilla ei ole tietoa metsiensä luontoarvoista. Näiden selvittäminen ja turvaaminen on silti metsänomistajan vastuulla”, Ilona Hankonen sanoo. Metsänomistajien tietotaidon lisääminen on avainasemassa metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Muun muassa metsänhoitoyhdistyksillä on suuri vastuu kertoa, että avohakkuille on vaihtoehtoja. ”Vanhat uskomukset pysyvät kuitenkin lujassa, ja käytännöistä pidetään kiinni. Jatkuvapeitteinen kasvatus on monesti parempi vaihtoehto myös metsänomistajan kukkarolle, sillä kun avohakkuulla voitosta iso pala menee metsän uudistamiseen, niin jatkuvapeitteisesti hoidetussa metsässä taimikko kasvaa itse.”

Suomen Luonto

SINFF

Koonnut Liisa Hulkko

Villivihannekset talteen

Luontoleffojen ystävälle

Kiertotaloustietoa kouluihin

Kevät ja alkukesä on hortoilijoiden lempiaikaa. Vuohenputkien, voikukkien ja muiden villivihannesten kerääjille eli hortoilijoille Suomen Luonto -lehden Villivihannekset -mobiilisovellus on napakymppi. Se esittelee 30 ravinnoksi hyödynnettävää villivihannesta maamme luonnosta. Lisäksi sovelluksessa on keittiömestari Sami Tallbergin 90 herkullista reseptiä. //suomenluonto.fi/sovellus//

Saimaan rannalle kokoontuu 17.–19.8. yli 2000 luontoleffojen ystävää. Savonlinnan luontoelokuvafestivaali tarjoaa hienon kattauksen elokuvia, musiikkia, työpajoja ja taidetta. Kansainvälisten ensi-iltadokumenttien lisäksi kotimaista ohjelmistoa edustavat Perttu Saksan Eläimen kuva ja Georg Grotenfeltin dokumentti Toisinajattelija – päivä Pentti Linkolan elämässä. //sinff.fi//

Kiertotalous on vastaisku aikamme luonnonvarojen ylikulutukselle. Luonto-Liiton tuoreessa hankkeessa kiertotalouden sanomaa viedään kouluihin yli kouluainerajojen. Aihe on kiinnostanut niin paljon, ettei uusia kouluvierailupyyntöjä voida ottaa vastaan, mutta verkkosivuille on koostettu tietoa niin opettajia kuin oppilaitakin ajatellen. Hanketta tukee Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. //kiertotalousnetti.fi//

Luonnonsuojelija 2/2018

Suomen saaristo tarjoaa upeita näköaloja ja eksotiikkaa mantereen asukkaille.

• Ekoelämää

Lennoton lähiloma

Entä jos tänä kesänä viettäisikin lomansa ilmastoystävällisesti lähikohteisiin tutustumalla?

”

Luonnonsuojelija

testaa

Kun oikein siristää silmiään auringovalossa, näkee Isokarin majakkasaaren. Selkämeren kansallispuistoon kuuluva Katanpää on unelmakohde saaristoluonnon ja sotahistorian ystävälle. Saari toimi sotasatamana jo 1800-luvulla. Jäljellä on yhä vanhaa rakennuskantaa. Kallioilta löytyy tykkipatterit. Saaressa ovat historian saatossa louhineet silokalliota mukulakiviksi niin kiinalaiset kuin suomalaiset vangit. Käytöstä poistettu louhos on yhä nähtävillä. Onneksi paljon kaunista kalliota jäi louhimatta. Yksi saaren ihanimpia paikkoja löytyy, kun kävelee louhokselta kohti etelää. Silokallioilla voi viettää koko päivän maisemista nauttien. Jos nälkä yllättää eikä omia eväitä ole mukana, saa syötävää myös vierasvenesataman kahviosta. Saarella on mahdollisuus yöpyä myös ilman omaa venettä. Vanhaan kasarmirakennukseen kunnostetuissa majoitustiloissa yöpyminen maksaa 55 euroa yöltä. Lisää majoitustiloja on tulossa vanhaan upseerin taloon. Paikkaa on kunnostettu historiaa vaalien. Saarella voi nauttia myös näkötornin maisemista, luontopoluista ja Ootskerin hautaraunioista, jotka ovat muusta luonnosta irrallinen pirunpeltoa muistuttava kivipelto. Älä unohda auringonlaskua rantakallioilla! Laura Rantanen Tietoa Katanpäästä: katanpaa.fi

toilu kotimaassa. Kun lomalle lähtee neljän hengen perhe, voisi autolla posottaa useita vuosia saadakseen aikaan vastaavat päästöt. Laskurista riippuen yhden hengen lento Helsingistä Bangkokiin kuormittaa ympäristöä 2000–4000 kilogramman hiilidioksidipäästöillä.

Tekstit Laura Rantanen Kuvat Anna Autio

Suomalaiset ovat kovia matkustamaan. Teemme vuodessa keskimäärin 7,5 matkaa, ja olemme yksi maailman eniten matkustavista kansoista. Ulkomaanmatkoja on noista matkoista 1,7, ja tilastomenestys matkailukansana selittyykin innokkaalla kotimaanmatkailulla. Matkustamme mielellämme mökille ja sukulaisten luo kylään.

Liian helppo lentomatka Ympäristön kannalta ongelmallisin on hinkumme matkustaa auringon ja uusien kokemusten janossa tuhansienkin kilometrien päähän – lentokoneella. Hiilidioksidipäästöt ovat kaikista päästöistä 37 prosenttia ja vaikka ympäristöjärjestöjen ja lentofirmojen päästölaskureiden tuloksissa on eroa, lämmittää lentoliikenne varovaistenkin arvioiden mukaan ilmastoa moninkertaisesti enemmän kuin vastaavat hiilidioksidipäästöt maan pinnalla. Moni meistä on oppinut lisäämään kasvisten määrää ruokavaliossa ja pyöräilemään työmatkat, ja ne ovatkin tärkeitä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Niitä on syytä jatkaa. Mutta sitten ostamme carpe diem-hengessä Thaimaan lennot jouluksi tai lähdemme sateista kesäkuuta pakoon Kanarialle. Lennoilla lämmitämme ilmastoa hiilidioksidipäästöillä moninkertaisesti enemmän kuin se kaveri, joka lähteekin mökille. Esimerkiksi yksi Thaimaan lomamatka lentäen voi tuottaa saman verran päästöjä kuin vuoden au-

Lähellä on enemmän Luvut lentomatkailun saastuttavuudesta ovat hengästyttäviä. Jos kokee pakolliseksi lentää kerran vuodessa aurinkoon, on suomalaisten ykkössuosikki Espanja siihen paljon kaukokohteita viisaampi valinta. Todellinen luonnonystävä matkustaa muilla tavoin kuin lentämällä. Ottaa alleen esimerkiksi junan. Tai tekee lomailusta Suomessa innostavan elämyksen. Lähimatkailu Suomessa ja naapurimaihin on huomattavasti ekologisempaa kuin lentomatkustus, ja harva meistä on vielä löytänyt sen kaikkia mahdollisuuksia. Mitä oikeastaan etsimme kaukomaille suuntaavilta matkoiltamme? Moni näkee mielessään auringon porottamassa pilvettömältä taivaalta. Kaukomatka symboloi varmuutta siitä, että voi viettää lomansa lämmössä. Osa kaipaa maisemanvaihdosta. Sellaisia elämyksiä, joita ei voi Suomessa kokea. Uusia ihmisiä, makuja, näkymiä. Kun säätää aivonsa lomailuasentoon ja tarkentaa aistejaan, voi läheltäkin löytää paljon. Meillä on esimerkiksi saaristoluonto, jollaisesta moni ei osaa edes unelmoida. Oletko käynyt jo Naantalin vanhassakaupungissa kävelyllä tai vienyt lapsesi Väskin seikkailusaareen uimaan, kalliokiipeilemään ja paistamaan tikkupullaa? Oletko käynyt Laatokalla tai Kalajoen hiekkarannoilla? Jos et, niin tänä kesänä on oikea aika tehdä se. Kotimaassamme ja Euroopassa riittää tutkittavaa.

Läheltäkin voi löytää paljon.

NÄKÖKULMA:

Tarvitsemme rajoituksia Toukokuussa julkaistun Suomen luonto -lehden julkistaman kyselyn mukaan 52 prosenttia eli yli puolet suomalaisista olisi valmis maksamaan ilmastosyistä haittaveroa lentomatkustamisestaan. Helsingin Sanomien teettämä kysely päätyi melkein samaan lukuun, 53 prosenttiin. Kuitenkin vain alle viidennes suomalaisista on vähentänyt lentämistään päästöjä vähentääkseen. Miksi ihmeessä emme muuta elämäntapojamme, vaikka tiedämme ilmastokatastrofin lähestyvän? Koska matkustaminen on kivaa. Koska kiva on kivaa, helppoa. Emme halua potea huonoa omaatuntoa, emmekä luopua saavutetuista eduista. Ilman rajoituksia meidän on vaikea muuttaa toimintaamme, vaikka tiedämme sen haitalliset seuraukset. Ruotsin huhtikuinen lentoveropäätös asettaa paineita myös suomalaisille päättäjille. Luonnonsuojeluliitto tahtoo lentoveron mukaan jo nykyisen hallituksen ensi vuoden budjettiin. Tuotto tulisi käyttää vähäpäästöisen liikenteen parantamiseen. Lentämisen päästöjä on rajoitettava lentoveron lisäksi lopettamalla lentämisen tukeminen erilaisilla verohelpotuksilla. Lentoliikenteen fossiiliset polttoaineet ovat verovapaita ja ulkomaan lennoista ei makseta arvonlisäveroa.

”

Evo on metsän kaipuuta, hiljaisuuden ja rauhan sylinkipeyttä, tulilla oleilun täyttymätön kuppi.

• Lempipaikka Evo on mielentila Evon retkeilyalue Hämeenlinnassa on hämyisiä kuusikoita, pieniä järviä ja lampia, niitä yhdistäviä solisevia puroja, polkuja ja jyrkkärinteisiä harjuja. Samalla se on metsäammattilaisten opinahjo ja hakkuiden historiaa. Evon rikkaus on sen vaihteleva moniilmeisyys, jääkauden rajuine kouraisuineen. Kun Evoa oppii, siihen jää koukkuun. Aina ennen pitkää alkaa evotuttamaan. Se on metsän kaipuuta, hiljaisuuden ja rauhan sylinkipeyttä, vuodenaikojen värejä, tulilla oleilun täyttymätön kuppi. Eikä kopallinen suppiksiakaan harmita. Itselleni Evon juttu ovat majavat. Voin loputtomasti seurata, miten ne valtaavat reviirinsä, tulvittavat ja ja muuttavat koko elinympäristön. Ja miten reviiri lopulta tyhjenee, vesi laskee ja alkaa uusi luonnon kiertokulku. Talven pakkasella samalla purolla saattaa seurailla saukon jälkiä. Ilves jättää sekin lumiset käyntikorttinsa. Karhua en ole päässyt sontaa lähemmäs. Vanhan valtionmaan siunaus on sen tuhansien hehtaarien laajuus, aina odottaa jokin kulkematon polku. Toisaalta palaaminen rakkaisiin paikkoihin opettaa elämän ja kuoleman kierron vääjäämättömyyteen. Sekin polulle kaatunut koivu, jonka runko vaati nostelemaan koipia, on nyt vain valkolahoista putua. Evolla on historiansa. Hiiltyneet tyvet kertovat metsäpaloista, vanhan uittouoman partaalta löytyivät kämpän jäänteet ja polun varresta ruosteinen pudonnut hevosenkenkä. Evolla hakataan edelleen, opetusmielessä ja varmasti pankkitilin täytettäkin. Harmi, ettei hämeenlinnalainen aloite kansallispuiston perustamisesta ottanut tulta. Kuten ruusussa on piikkinsä, Evon metsissäkin on puupinonsa ja harvesterin jälkensä. Kaatuuko lempikuusikko? Jatkuukohan laavujen ja tulipaikkojen ylläpito? Markku Karvonen Hämeenlinnan luonnonsuojeluyhdistys Evo on yksi Suomen sadasta luontohelmestä. 100luontohelmea.fi/helmi/evo

Kuvat Markku Karvonen

Luonnonsuojelija 2/2018

Ympäristöjuristi Pasi Kallio ympäristöministeriön edustalla.

Soten sivussa ympäristömuutos Juha Sipilän hallitus vie monimutkaisen sote-uudistuksen ohessa eteenpäin myös ympäristölle merkittävää maakuntauudistusta. Tekstit Matti Nieminen Kuva Merja Paakkanen

Yhteiskunnallinen keskustelu maakuntauudistuksesta on vähitellen virinnyt. Luonnonsuojeluliitto on varoittanut jo pidempään yleisen edun sivuuttamisesta ja kaavoituksen laillisuuden valvonnasta. Yleisen edun valvonnan pitäisi olla valtion lupa- ja valvontavirasto Luovan tehtävä, mutta se näkyy laissa puutteellisesti. Yleisen edun valvonta on jopa poistettu Luovan tehtäviä määrittelevästä pykälästä. Luonnonsuojeluliitto on varoittanut asiasta, ja elinkeinoelämän etujärjestöt ovat taas ilmaisseet tyytyväisyytensä siihen. Yhteiskunnallisen keskustelun ilmapuntarina toimiva Ylen A-studio käsitteli uudistusta toukokuussa. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi, että ei näe ongelmaa siinä, vaikka yleisen edun valvonta kirjoitettaisiin lakiin paremmin näkyviin. ”Tämä olisi hyvä ratkaisu. Sen lisäksi myös viranomaisen valitusoikeus tulisi palauttaa”, sanoo ympäristöjuristi Pasi Kallio Luonnonsuojeluliitosta.

”On tärkeää, että maakuntauudistus on ylittänyt uutiskynnyksen. Kaavoituksen laillisuusvalvonnasta ei ole harmi kyllä puhuttu”, hän sanoo. Miksi se on niin tärkeä? ”Pitäisi olla valtion viranomainen, joka valvoo ja tarvittaessa valittaa lainvastaisista kaavoista. Nyt tehtävää ei ole osoitettu valtiolle eikä maakunnille.” Kansalaisille asia voi tulla vastaan hallitsemattomana rakentamisena. Esimerkiksi ranta-alueiden rakentaminen saattaa lisääntyä, jos kunnat innostuvat haalimaan hyvätuloisia veronmaksajia rantatonteilla. Tavoitteena on, että ennen juhannusta asiat pyritään ratkaisemaan eduskunnan valiokunnissa. Mitä enemmän se venyy, sitä mutkikkaammaksi asia käy. ”Eihän tämän näin pitäisi mennä, että ei ole lakia maakunnista ennen sitä koskevaa vaalia. Euroopan neuvoston suosituksen mukaan vaaleja koskeva lainsäädäntö pitäisi olla olemassa vuosi ennen vaalia. Lokakuuhun on lyhyt aika.”

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Twitter: @luonnonsuojelu

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

Pohjanm ka n t a u t

aalta

ui hyviä

suojelu-u

Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje

ai Norpp 220 ott aan en vast haaste si. jäsenek ja liittyi loa! Tervetu

Suomen luonnonsuojeluliiton toukokuisessa katiskatempauksessa Ruokolahdella oman katiskansa sai myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Luonnonsuojeluliitto toivoi ympäristöministerin näyttävän esimerkkiä norppaturvallisesta kalastamisesta. Tiilikainen lupasikin pitäytyä katiskakalastuksessa, mutta lisäsi että ”isäukosta en ole ihan varma”. Luonnonsuojeluliitto on muistuttanut tänä vuonna, että norppa on edelleen uhanalainen. Julkisuudessa on jo tuuleteltu norpan pelastumista, mikä ei ole tutkijoidenkaan mielestä vielä ajankohtaista. ”Lähestyvä 400 yksilön välitavoite määriteltiin 90-luvulla, jolloin norppia oli pari sataa. Silloin ajateltiin, että olisi hyvä saada kanta ainakin kaksinkertaiseksi. Rajapyykki ei siis perustu laskelmiin”, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta sanoo. ”Monilla pitkäikäisillä merinisäkkäillä uhanalaisuuden rajana pidetään 10 000 yksilöä.” Saimaannorppa on tänä keväänä laajentanut elinaluettaan muun muassa Puruvedelle, jossa syntyi nyt ensimmäinen kuutti. Luonnonsuojeluliiton Antti Franssila suuntaa sanojaan myös ministerille: ”Olisi tärkeää lisätä saimaannorppa Puruveden Natura-alueen lajiluetteloon. Turvataksemme norppakannan kasvun Puruvedellä, tulisi alue liittää kalastusrajoitusten piiriin.”

Sellumpi Suomi Biotaloushuumassa Suomessa toteutetaan ennätyshakkuita. Metsäteollisuus investoi selluun, minkä seurauksena sellun vienti kasvaa. Juhlapuheissa Suomi haluaa tukea ja tuottaa uusia, innovatiivisia puujalosteita. ”Virallinen julkinen linja on tämä: saadaan valtavasti uusia tuotteita puusta ja ne pelastavat maailman”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä. ”Käytännössä kuitenkin perinteinen sellunkeitto voi paksusti. Käykö niin, että Suomi jää raaka-aineen tuottajaksi korkean jalostusasteen tuotteiden sijaan?”

Koonnut Jukka-Pekka Ronkainen

Twitter

Instagram

Ministeri luopui verkkokalastuksesta

Facebook.com

ät tiivistiv e ts ä uudet m . eemme tavoitt

Videot

utisia.

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Toimitus Hannu Toivonen

Metsät hakattiin sellukattiloihin

Metsienkäyttö ennen ja nyt

Metsiensuojelu vaatii pitkää pinnaa ja joskus on jaksettava jankuttaa väsymiseen asti. Vuosien varrella metsistämme on käyty ankaraa kamppailua. Sodan jälkeen jälleenrakennusaikana Suomessa katsottiin, että kansa ja talous on saatava jaloilleen hinnalla millä hyvänsä. Uusia tehtaita nousi joka puolelle, ja se tiesi metsiemme käytön hurjaa lisääntymistä. Tilannetta pahensi vuoden 1948 harsintajulkilausuma, joka käytännössä kielsi muut kuin avohakkuisiin perustuvat metsänhoitomuodot. Olin huolissani tilanteesta. Yleisesti epäiltiin, etteivät laajat avohakatut metsät pohjoisessa uusiudu lainkaan. Kyllä ne lopulta uusiutuivat, mutta kesti jopa 40–50 vuotta ennen kuin puut lähtivät kunnolla kasvamaan – paljon pidempään kuin mitä oli sanottu. Myös uhanalaisista lajeista puhuttiin paljon: jo silloin tiedettiin, että jos metsien käyttö jatkuu voimakkaana, monet metsien lajit, kuten kololinnut ja monet kääpälajit ovat vaarassa. 1960-luvulla luonnonsuojeluväki heräsi kunnolla puolustamaan metsiämme. Teimme maastoselvityksiä ja asioista keskusteltiin sekä kirjoiteltiin eri foorumeilla. 1970-luvulla ryhdyimme pelastamaan metsiämme laatimalla erilaisia suojeluohjelmia, kuten kansallispuistojen kehittämisohjelman. Aluksi kaikki kohteet eivät menneet läpi, mutta sinnikkyys palkittiin:

30 vuotta myöhemmin lähes kaikki ohjelman kohteet on suojeltu kansallispuistoiksi tai muina suojelualueina. Avohakkuita on jatkettu vuosikymmenestä toiseen. Vasta vuoden 2014 uuden metsälain voimaantulon myötä muutkin metsänhoidon menetelmät kuin avohakkuut sallittiin. Jatkuva kasvatus tuli jälleen mahdolliseksi, mutta sen yleistymisessä on vielä tekemistä. Siinä hakkuiden yhteydessä metsästä poistetaan lähinnä isoja tukkipuita, jolloin metsä jää peittoiseksi ja hyvälaatuista puuta jää kasvamaan. Jatkuvan kasvatuksen hyvä puoli on pehmeämpien luontovaikutusten lisäksi se, että sillä saadaan hitaasti kasvanutta laatupuuta puuseppien ja muiden korkean jalostusasteen tuotteita valmistavien käyttöön. Viljelymetsien tuottama pehmeämpi, pieniläpimittainen puu kelpaa lähinnä selluteollisuuteen. Tällä hetkellä olen huolissani biotalouden tolkuttomista laajennushankkeista. Jos kaikki kaavaillut hankkeet toteutuvat, metsämme joutuvat tiukille. Positiivista on kuitenkin se, että 1980-luvulta lähtien myös metsäammattikunnan piirissä metsillä on alettua nähdä muutakin arvoa kuin puun tuottaminen. Esko Joutsamo Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri 1973–2003

Hannu Toivonen

V U O T TA

Avohakkuille 1950-luvulta on vaihtoehto

van pintaan tyynestä vedestä – sillä oli itämerennorpan profiili. Öljytankkeri törmäsi jäihin 1979 ja maalasi vesirajaan mustan raidan moniksi vuo-

Jatkuvassa on monia siksi. Matalaakasvatuksessa mertamme rasittavat valuhyötyjä avohakkuisiin verrattuna. Sejatarmat, ruoppaukset, risteilijät, roskat lämjoaa paremmat oltavat peneminen, mutta senmetsälajeille. suojelemiseksiIl-on mastonäkökulmasta on hyvä, että maayhteinen tahto. perääToivottavasti ei muokata, meri jolloinvielä maaperän hiilijoskus jäätyy varasto parempi myös niin ettäsäilyy. niemenSe voion kiertää talvella. Aallot vesistöjen ja virkistyskäytön kannalta. hyytyvät rantaan, näyttävät kiisseliltä. Jatkuvassa on huolehLapsenakasvatuksessakin halusin metsänvartijaksi Porkdittava esimerkiksi siitä, että metsään kalaan. Isä opetti sukeltamaan kalliolta jääveteen riittävästi lahopuuta. Eikä seKierrettiin korvaa ja uimaan aallokossa. koskaan suojelua. niemenkärki uimalla, levättiin välillä lämEtelä-Suomen pimillä kallioillametsiensuojelutilanne ja syötiin ruohosipulia. onNäin todella heikko, pohjoisessa tilanne onja kirkkaassa vedessä meduusoja vähän parempi. metsistä tulisiOlen jättää tutkin levässä Osa mönkiviä katkoja. käypystyyn jo pelkästään hiilivarastomielesnyt Porkkalassa kaiken ikäisenä. Teininä sä.joskus Tulevina vuosina suojeltujen metsien vain katsomassa kuuta. Kerran osuus pitäisi saadakanssa nostettua 17 prosentnäimme lapseni sukeltajan nousetiin. Nyt olemme takamatkalla. Uhkaamvan pintaan tyynestä vedestä – sillä oli me jäädä jälkeen myös METSO-ohjelman itämerennorpan profiili. tavoitteista elleitörmäsi sen rahoitusta korjata. Öljytankkeri jäihin 1979 ja maaNykyinen hallitus on leikannut metsienlasi vesirajaan mustan raidan moniksi vuosuojelurahoja kädellä. siksi. Matalaakovalla mertamme rasittavat valuTäytyy muistaa, että lopulta jaamme mat, ruoppaukset, risteilijät, roskat ja lämsuunnan luonnon ihmisen hy-on peneminen, muttakanssa: sen suojelemiseksi vinvointi yhteinenkulkee tahto. samaa rataa luonnon hyvinvoinnin kanssa. Toivottavasti meri vielä joskus jäätyy niin että niemen voi kiertää talvella. Aallot Paloma hyytyvätHannonen rantaan, näyttävät kiisseliltä. Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Emilia Horttanainen Raaseporin Luonto ry

Felix Siivonen

Metsänhoidossa onSuomen tehty menneiPorkkalanniemellä on etelärannänikon vuosikymmeninä virheitä, mutta niiluonto pienoiskoossa. Kärkeen kulhinjetaan ei pidälehtonotkojen takertua. Ne onläpi, tehty ja niistä ikivanhojen voidaan oppia. tammien ohi, tumman mustikkametsän Asiat eivät usein kerralla tai nohalki. Männyt ovatmuutu venkuraisia sateenvarpeasti, mutta kallionpäällissoilla muutos on väistämätöntä joja, pienillä kasvaa va– se luo toiveikkuutta. Moni päättäjä etriksenmarjaa. Suon tuoksuun sekoittuu siimeri, kuitenkin tällä hetkellä porsaanreikiä ja yhtäkkiä sininen horisontti näkyy puunkäytön lisäämiseksi. männynlatvojen takana. Oma toiveikkuuteni tulee ihmisiltä, jotka elävät metLaskeudutaan loiskuvaan rantaan, aalsien vieressä ja joille ne uima-altaiksi ovat tärkeitä. lot paiskautuvat pieniksi kalMetsät ovatkinjamonille suomalaisille sielionkoloihin meri imaisee ne takaisin. lunmaisemia, paikkoja, joihin liittyy tärJääkauden loppurytinöissä sileytyneillä keitä muistoja aina lapsuudesta alkaen. kallioilla on loputtomasti istuimia ja käärAvohakkuiden myötä emme mekuvioita. Toisella puolella onmenetä lempeää pelkästään metsiä – samalla maastoa, arvokkaita kallioseinämien suojaamia kekatoaa itsellemme tärkeään metsään toja jaside metsämansikoita. Kallion takana ja pystysuorat siihen liittyviin hetkiin jalaskevat tunteisiin. jyrkänteet mereen. Avohakkuita täytyisikin merkittävästi Ollaan mantereella ja ulkosaaristossa. vähentää ja korvata kasvatuksen Lapsena halusinjatkuvan metsänvartijaksi Porkmenetelmällä. Tähän sukeltamaan iso osa metsänomiskalaan. Isä opetti kalliolta tajista olisikin jo valmis, mutta tietoa ei ole veteen ja uimaan aallokossa. Kierrettiin helposti saatavilla. niemenkärki uimalla, levättiin välillä lämMyös valtion tuetjapitävät tasaikäispimillä kallioilla syötiinyllä ruohosipulia. metsätalouden ja avohakkuiden rakentei-ja Näin kirkkaassa vedessä meduusoja ta.tutkin Nyt tuetaan jotkaOlen vaatilevässä investointeja, mönkiviä katkoja. käyvat suuria määriä puuta, tukien pinyt Porkkalassa kaikenvaikka ikäisenä. Teininä täisi mennä ja korkean joskus vain tutkimukseen katsomassa kuuta. Kerran jalostusasteen tuotteiden suuntaan. näimme lapseni kanssa sukeltajan nouse-

Allekirjoita kansalaisaloite: avohakkuuthistoriaan.fi

Tomi Muukkonen / Lintukuva

sll.fi/ sistoopas

/ve-

Luonto lääkkeenä Ulkoilu kohentaa kuntoa, palauttaa stressistä, parantaa unta ja vahvistaa immuunipuolustusta. Luonnosta saatavia terveyshyötyjä tutkitaan nyt paljon, ja siitä saattaa tulla uutta potkua myös luonnonsuojeluun. Teksti Hanna Kaisa Hellsten Kuvat Merja Paakkanen

inusta tulee koe-eläin. Ominaisuuksiltani olen aika tyypillinen Homo sapiens -naaras. Ikää on 38 vuotta, pituutta 170 senttiä, verenpaine on normaali ja kolesteroliarvokin koh-

dillaan. Olen lukenut paljon luonnon hyvinvointivaikutuksista, ja nyt pääsen testaamaan asiaa käytännössä. Kokeilen, rentouttaako luonnossa liikkuminen enemmän kuin kauppakeskuksessa kierteleminen. Stressitasoa mitataan ihoon kiinnitettävällä Firstbeat-mittarilla, joka mittaa useamman vuorokauden ajan sydämeni sykkeen vaihtelua. Sen perusteella voidaan tarkkailla stressitasoani ja palautumistani. Tieteellisesti yleistettäviä tuloksia ei tällä tavalla tietenkään saada selville, mutta ainakin kokeilussa selviää, miten metsänystävä reagoi ympäristön muutoksiin.

Metsistä turvaa ja seikkailua Suhtautuminen metsään saattaa hyvinkin vaikuttaa siihen, millaiseksi koemme metsässä olemisen. Jos metsässä on tottunut kulkemaan, siellä viihtyy. Itselleni metsät ovat latautumisen paikkoja, jonne mennessä arkihuolet jätetään taakse. Joskus sieltä saa mukaansa sieniä ja marjoja, joskus taas ei. Suhde metsiin ei välttämättä ole näin mutkaton. Metsät saattavat näyttäytyä vaarallisina ja hallitsemattomina paikkoina, joissa voi tapahtua mitä tahansa. Metsään saattaa eksyä, hyönteiset kiusaavat ja siellähän ne Suomen harvat pedotkin asuvat. Joidenkin tutkimusten mukaan luonnosta ei tarvitse erityisesti pitää, jotta siitä voi saada terveyshyötyjä. Turvattomuuden tunne kuitenkin helpottaa sitä mukaa, kun luonnossa liikkumisen taidot karttuvat. Itsensä ylittäminen saattaa syventää luontoyhteyttä ja vahvistaa itsetuntoa. Turvallisuuden tunnetta lisää myös luonnon tietoinen havainnointi.

Varmistan, että minulla on tarpeeksi lämpimiä vaatteita, ettei testi mene pilalle huonojen varusteiden vuoksi. On aika aloittaa kokeilu. Laitan stressimittarin oikean solisluun alapuolelle, kylkikaaren tienoille. Se pilpattaa vihreää valoa: mittaus on käynnistynyt.

Vähäkin vihreä auttaa Ensimmäisenä koeympäristönä toimii varsin tavallinen toimistohuone Itä-Pasilassa. Viereisten kerrostalojen pihalla kasvaa muutamia puita, muuten näkymä on betoninen. Vihreintä ympäristössä ovat toimistohuoneen ikkunalla sinnittelevät palmuvehka ja posliinikukka. Suurina määrinä huonekasvit voivat tuottaa meille terveyttä. Ne puhdistavat huoneilmaa ja lisäävät viihtyisyyttä. Voidaan sanoa, että mitä enemmän ympäristössä on luonnonelementtejä, sitä miellyttävämmäksi tila koetaan. Pelkkä luontokuvan katseleminenkin kohentaa terveyttä, muistutan itselleni, kun vilkuilen tietokoneen näyttöä. Huonekasveja enemmän stressimittarissa näkyy aamun sähäkkä juoksulenkki Mustikkamaan rannoilla. Treeni aiheuttaa elimistölle positiivista stressiä, ja siitä palautuessa kunto kasvaa. Juoksun kuormittava vaikutus näkyy mittarissa vielä yönkin aikana.

mempaa suunnitelmaa. Askelmittari raksuttaa lähes puolihuolimattomasti. Kauppakeskuksen äänimaailma on hälyisä, linnunlaulun sijaan käytävillä kaikuu muistutuksia siitä, millaisiin mahtaviin tarjouksiin voisi tarttua juuri tänään. Oma oloni on hieman tukala. Pysähdyn käytäväkahvilaan juomaan teetä ja mietin, missä mättää. Tiedän, että monet nauttivat kauppakeskuksissa pyörimisestä ja shoppailemisesta. Kauppakeskuksessa saan jatkuvia muistutuksia siitä, mitä minulta puuttuu. Kotini sisustus kaipaisi täydennystä, kengissä on reikä, vaatteeni ovat epämuodikkaita. Koen olevani jopa väärän muotoinen, sillä valtaosa näyteikkunoiden ehdotuksista kinnaisi sieltä ja täältä. Rahatkaan eivät riittäisi. Minulla ei ole rannekelloa, joogatoppia, lippistä tai ultraohutta tietokonetta. Luonnossa ollessani olen aina juuri sopiva. Rahkasammalta ei kiinnosta, miten kulutan tai mitä omistan. Kevätkukat avaavat nuppunsa täysin retkeilijästä riippumatta juuri silloin kun aika on sopiva. Vanha vänkyrä lahopuu saa retkottaa ja hajota hiljalleen – ja se on tärkeä osa vanhaa metsää. Täydellinen hallitsemattomuus ympärillä tuntuu, kummallista kyllä, ihanalta. Sydämen sykkeen perusteella ei voida päätellä sitä, johtuuko ihmisen kohonnut vireystila mukavista vai epämukavista asioista. Kauppakeskuksessa kulkeminen näkyy lähinnä liikuntajaksojen ja kuormitustilan vuorotteluna.

Itsensä ylittäminen saattaa syventää luontosuhdetta.

Kauppakeskus ahdistaa Seuraavana päivänä kokeilu jatkuu kaupungilla. Kauppakeskuksessa ja metsässä liikkumisessa on yhtäläisyyksiä. Molemmissa voi kulkea tarkkailemassa ja havainnoimassa asioita ilman sen kum-

Retkeily palauttaa Iltapäiväksi vaihdetaan koeympäristöä, mistä olen huojentunut. Otan reppuun eväät, ja lähden ystävä-

Jo muutama minuutti luonnonympäristössä rentouttaa. Varttitunnin jälkeen sydämen leposyke seestyy, verenpaine ja stressihormoni kortisolin pitoisuudet laskevat. Kolme varttia luonnossa kohentaa tarkkaavaisuutta ja muistia ja ajatus alkaa juosta aikaisempaa paremmin.

ni kanssa ajamaan etukäteen valitsemaamme retkikohteeseen. Metsä vaihtuu rantakallioihin, kiipeän tukevaan käkkärämäntyyn katselemaan maisemia. On tämäkin vakavasti otettavan keski-ikäisen ihmisen toimintaa, naureskelen. Pidämme sadetta ison puun juurella ja syömme eväitä. Taivaalle piirtyy upea sateenkaari, jota kurkistelen havujen lomasta. Vaikka luonnossa ei ole hiljaista, on äänimaisema rentouttava. Luonnollinen. Jo muutama minuutti luonnonympäristössä rentouttaa. Varttitunnin jälkeen sydämen leposyke seestyy, verenpaine ja stressihormoni kortisolin pitoisuudet laskevat. Kolme varttia luonnossa kohentaa tarkkaavaisuutta ja muistia ja ajatus alkaa juosta aikaisempaa paremmin. Mittari näyttää tasaista liikuntaa ja kuormitusta myös metsäretken ajalle – erityisiä stressipiikkejä aiheutti lähinnä ajelu mutkaisella pikkutiellä. Ulkoilun hyöty näkyy mittaustuloksissa vasta myöhemmin pitkänä palautumisjaksona. Nukun yhdeksän tuntia ja viisikymmentä minuuttia keskeytyksettä. Herään virkeänä ja tyytyväisenä. Liikkumalla luonnonvalossa voi säätää sisäistä kelloa kohdalleen, jos unettomuus vaivaa. Mielenterveyskuntoutuksessa luontoa voidaan käyttää ahdistuksen ja levottomuuden lievittämisessä. Luontoilemalla voi ylläpitää mielenterveyttä ja hakea voimavaroja arkeen, ja luontoa voidaan hyödyntää myös osana psykoterapiaa. Puhutaankin terveysmetsistä. Ympäristöpsykologian tutkimusta tehdään muun muassa Tampereen yliopistossa.

Luonto kiittää luonnonystävää Luonnossa liikkuminen ja toiminta ympäristöjärjestöissä on tehnyt minusta nirson. Tasalaatuinen talousmännikkö kyllästyttää ja inhoan hakkuuaukeilla rämpimistä, vaikka rakastan sieltä löytyviä korvasie-

niä. Suomessa avohakkuiden välttely on kuitenkin kansallispuistojen ulkopuolella vaikeaa. Kuten monet muutkin, nautin siitä, kun tunnen olevani yhtenäisellä luontoalueella, jota eivät pilko autotiet, avohakkuut ja sotilaallisen yhdenmukaisina kasvavat taimikot. Ihmisen kädenjälki rikkoo tunnelman ja muistuttaa siitä, että oikeasti sitä on vain hienon luonnon reunamailla ylevän erämaan sijaan. Me kaipaamme alintajuntaisesti takaisin luonnontilaiseen ympäristöön. Eikä ihme: ihmislajin pitkää historiaa ajatellen kaupunkiympäristö on hyvin tuore keksintö. Suurin osa keskimääräistä enemmän hyvinvointihyötyjä tuottavista luontoalueista on metsäisiä, mutta ne voivat olla myös kallioita, niittyjä, karuja soita ja avoimia rantoja. Luonnon ja monimuotoisuuden suhteesta saadaan koko ajan lisää tietoa. Parhaillaan selvitetään niin sanottua biodiversiteettihypoteesia, jonka mukaan luonnon näivettyminen näkyy ihmisen mikrobistossa ja sitä kautta immuunipuolustuksen toiminnassa. Yksinkertaistettuna, mitä köyhempi luonto, sitä köyhempi mikrobifloora, ja sitä enemmän ihmisillä esiintyy atooppisuutta, allergioita ja astmaa. Mikrobistolla on yhteys myös joihinkin tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Emme myöskään ole ainoita, joihin luontoaltistus vaikuttaa: tutkimukset lemmikkikoirilla ovat osoittaneet, että kivikaupungin lemmikit ovat metsäisemmillä seuduilla asuvia lajikumppaneitaan allergisempia.

lähiluonto on tärkeää, sillä sinne pääsee osana tavallista arkea. Lyhytkin piipahdus lähimetsässä tai puistossa lisää hyvinvointia, ja säännöllinen luontoaltistus johtaa pitkäkestoisiin terveyshyötyihin. Keskimäärin suomalaisella on matkaa kotoa metsään noin 600 metriä ja noin puolella väestöstä enintään 200 metriä. Suurin osa meistä ulkoilee kahdesti tai kolmesti viikossa. Etäisyydellä on merkitystä: Helsingissä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kun matka viheralueelle kasvoi puolesta kilometristä kilometriin, harvenivat siellä käynnit puoleen. Lähiluonnon vaaliminen ei olekaan pelkkää tunneperäistä oman takapihan puolustamista vaan terveysteko, ja biodiversiteetin suojeleminen on kansanterveystyötä. Stressimittarin mukaan olen liikkunut koepäivän aikana yli 10 000 askelta, polttanut liikunnalla yli 1000 kaloria ja vahvistanut sydänja verenkiertoelimistöäni aerobisella liikunnalla. Olen treenannut istumatyöläisen narukäsiäni ja niskahartiaseutua könytessäni kallioilla ja puissa. Tätä täytyy tehdä useammin. Loppukesällä aion vielä kohentaa ruokavaliotani keräämällä terveysruuat suoraan metsästä, jossa marjat ja sienet kypsyvät laji kerrallaan. Vaikka luontoilu ei suoraan korvaakaan lääkäriä ja apteekkia, kohentaa se omaa hyvinvointia monella tavalla.

Lähiluonnon vaaliminen on terveysteko.

Lähiluonto on tärkeä Upeastakaan luonnonympäristöstä ei synny terveyshyötyä ihmiselle, mikäli siellä ei käy. Tämän vuoksi

Lähteinä on käytetty mm. Marko Leppäsen ja Adela Pajusen teosta ”Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto”. Tietoa sydämen sykevälivaihtelusta ja siihen perustuvan hyvinvointianalyysin tulkitsemisesta antoi hyvinvointivalmentaja Siiri Naukkarinen. Kirjoittaja on luonto- ja ympäristöasioihin erikoistunut toimittaja ja innokas sunnuntairetkeilijä.

Luonnonsuojelija 2/2018

Kuva: Sampo Rouhiainen

10 erilaista luontoretkeä Noudattaako retkeilysi aina samaa tuttua ja turvallista kaavaa? Kierrät ehkä saman merkityn reitin kansallispuistossa ja paistat makkaran nuotiopaikalla. Sekin on ihanaa, mutta jos haluat löytää uusia tapoja retkeillä ja syventää luontokokemuksia, lue seuraavat vinkit. Luonto on loppumaton tutkimuskohde. Retkeillessä voit löytää myös itsestäsi uusia puolia. Teksti Liisa Hulkko

1. Tee matka itseesi

2. Syvennä luontotuntemustasi

3. Makuretki luontoon

Luonnossa oleminen on terapeuttista jo sinällään. Voit vahvistaa kokemustasi käyttämällä kaikkia aistejasi. Kosketa puunrunkoa, kuuntele ääniä ja katsele läheltä muurahaisten marssia. Keskity hengitykseen: hengitä sisään rauhaa ja puhalla ulos mieltä painavat asiat. Jos tapanasi on käydä luontoretkillä perheen tai ystävien kanssa, kokeile joskus mennä luontoon yksin. Pysy paikallaan vaikka puoli tuntia. Istu alas, nojaa kallioon tai puunrunkoon ja sulje silmäsi. Kuuntele ympäröivää luontoa ja anna ajatusten ja tunteiden aaltoilla omia teitään. Anna luonnon hoitaa.

Luonnon tunteminen tuo retkeilyyn uutta sisältöä. Jos uusien lajien opettelu tuntuu hankalalta, kannattaa kokeilla erilaisia tapoja oppia. Piirrä näkemäsi kasvit tai kirjoita ylös lintujen tuntomerkit. Lintujen äänien opettelussa saattaa auttaa matkia ääntä tai kirjoittaa linnun ääni muistiin mahdollisimman tarkasti. Yksin ei kuitenkaan tarvitse opetella, vaan kannattaa lähteä mukaan opastetuille retkille: ks. tämän lehden tapahtumasivut ja sll.fi/tapahtumat. Ja oppia voi aina: Lintuharrastaja voi tutustua kasveihin tai hyönteisiin. Lajeista voi laajentaa vaikka pilvien bongaamiseen tai geologiaan. Luonnossa riittää tutkittavaa.

Iso osa suomalaisista sienestää, marjastaa tai kalastaa. Jos haluat tehdä ruokaa tulella, muista tulentekorajoitukset. Risukeittimen avulla voit laittaa ruokaa monenlaisissa paikoissa. Katso kuitenkin, että asetat keittimen palamattomalle alustalle ja että tuhkat viilenevät kunnolla. Uusin harrastus on hortoilu eli villivihannesten kerääminen. Villivihanneksista saat retkeilyn lomassa hyvän salaatin vaikka sen perinteisen makkaran oheen. Kerää vain kasveja, joita tunnet. Siinä auttaa esimerkiksi Suomen Luonto -lehden kehittämä villivihannessovellus: suomenluonto.fi/sovellus.

4. Retkeile lapsen tavoin ja jaa iloa

5. Päästä luovuus valloilleen

6. Aamuretki kaupunkiluontoon

Ota oma tai ystäväsi lapsi oppaaksesi ja kokeile retkeillä lapsen tavoin: tutki, kysy ja ihmettele, kiipeä puihin ja kallioille! Voit myös jakaa luonnossa olon riemua viemällä retkelle joku, joka ei siihen itse kykene. Suomessa on esimerkiksi jonkin verran esteettömiä luontokohteita. Niitä on koottu sivulle luontoon.fi/retkikohteet Valitse kohdasta Soveltuvuus > Esteettömiä reittejä tai palveluita.

Luonto on luovuuden lähde. Kun valokuvaa rähmällään maassa maaten, näkee ympäristön uudesta perspektiivistä. Kuvaaja katsoo lähelle ja löytää maisemasta uusia puolia. Kokeile myös piirtää ja maalata. Taidot eivät ole ratkaisevassa asemassa, luonto ei arvostele. Luonnon elementeistä on hauskaa tehdä kaikenlaista. Mitä muuta voisi tehdä kuin käpylehmiä ja kaarnaveneitä?

Kaupungitkin sykkivät luontoa. Jopa Helsingin Tuomiokirkon portailla kasvaa kymmeniä kasvilajeja. Kun liikkeelle lähtee aamuvarhain, voi nähdä city-ketun aamupalalla tai heräilevän valkohäntäpeuran. Läheinen, tuttukin metsä näyttää uudet puolensa, jos sinne menee eri aikaan kuin tavallisesti. Kuuntele kesäiltana yölaulajien konserttia tai herää anivarhain ottamaan kesäpäivä vastaan.

7. Tee luonnosta kuntosalisi

8. Ota luonto osaksi arkea

Luonnossa liikkuminen on hyvää liikuntaa. Syke nousee helposti ja huomaamatta, kun kiipeää jyrkkiä mäkiä ja tasapainoilee kiveltä toiselle. Liikuntaharrastusta voi monipuolistaa kokeilemalla erilaisia lajeja: melonta, kalliokiipeily tai pyöräily. Kokeile polkujuoksua, avovesiuintia, metsäjoogaa tai suunnistusta. Kannattaa myös lähteä pidemmälle vaellukselle tai tutustua haastavampiin luola- ja kiipeilykohteisiin. Mahdollisuuksia riittää!

Arkiaamu alkaa ihanalla tavalla, kun syö aamupalan luonnossa. Ota mukaan kahvi ja eväsleipä ja istahda työmatkalla rantakivelle. Luonto lisää myös luovuutta. Jos se työpaikallasi vain onnistuu, pidä kävelypalaveri lähiluonnossa ja tee luovuutta vaativa ideointihetki metsässä istuen. Myös työmatkalla kannattaa nostaa katse kännykästä ja bongata bussin ikkunasta lintuja ja tarkkailla pyörän selästä lajikirjoa.

Etsi uusia retkipaikkoja - //luontoon.fi// Esittelyssä kansallispuistot ja Metsähallituksen ylläpitämät retkeilykohteet - //virkistysinfo.fi//Eteläisessä Suomessa toimii yhdeksän virkistysalueyhdistystä, jotka huolehtivat satojen luontokohteiden retkeilymahdollisuuksista. - //kuntien sivut// Kunnat ylläpitävät tietoa omista ulkoilu- ja retkeilyalueistaan, ja niiden luontopoluista, leirintäalueista ja nuotiopaikoista. Esimerkiksi Helsingissä esitellään 10 kaupunkiluontokohdetta, kuten Helsingin Pornaistenniemeen valmistunut uusi Luonnon syli -polku: citynature.eu/fi/helsinki. - //retkipaikka.fi// Retkipaikka on yhteisö, jossa kymmenet ihmiset tekevät erilaisia retkikohdeesittelyjä, erityisesti päiväretkikohteita.

9. Auta luontoa, tartu lapioon!

10. Etsi uusia reittejä ja suunnista

Lintujen talviruokinta on monelle tuttua, mutta on muitakin tapoja auttaa luontoa. Yksi hyödyllinen ja trendikäs harrastus on ploggaus: kerätä lenkkeillessä muovi- ja muita roskia. Jos on oma piha tai mökki, kannattaa pihasta tehdä elämää vilisevä luontopiha. Osoitteessa sll.fi/omapiha on vinkkejä luontopihan perustamiseen. Osallistu myös yhdistysten järjestämiin talkoisiin, joissa kitketään vieraslajeja luontoalueilta, autetaan perinnemaisemien lajeja ja ennallistetaan puroja ja soita. Talkoita löydät tämän lehden tapahtumalistauksesta ja osoitteesta sll.fi/tapahtumat.

Ole tutkimusmatkailija ja tutki sinulle uusia luontokohteita! Etsi kohteita verkosta (ks. oheinen lista) ja seikkaile uusissa kohteissa. Tutustu myös erilaisiin kohteisiin: suot, niityt, rotkot, luolat, harjut, lähteet, kosket ja merenrannat. Tuttukin luontoalue avaa itsestään uusia puolia, jos poikkeaa merkityiltä reiteiltä ja kokeilee suunnistaa. Liiku kuitenkin taitojesi mukaisesti ja pidä mukana kunnon maastokartta, kännykkä ja kompassi. Maastokarttasovelluksen voi asentaa myös kännykkään, mutta älä laske suunnistamista pelkän puhelimen varaan.

- //facebook.com/kansallispuisto // Kansallispuistot tutuiksi -sivulla esitellään kansallispuistojamme. Ryhmässä taas keskustellaan retkeilystä ja luonnosta. - //suomenluonto.fi/tag/retkivinkki// Suomen Luonto -lehti esittelee ympäri vuoden lehdissään retkipaikka ja -retkeilyvinkkejä. Jonkin verran retkiä löytyy myös lehden verkkosivuilta. Tilaa lehti osoitteesta suomenluonto.fi/lehtitilaus - //100luontohelmea.fi// Luonnonsuojeluliitto esitteli itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi sata luontohelmeä. Iso osa kohteista on suomalaisille tuntemattomia uusia elämyksiä. Sivuilla ei ole yleensä tarkempia retkeilyvinkkejä. - //metsakartat.fi// Sivustolle on koottu ympäristöjärjestöjen asiantuntijoiden, vapaaehtoisten luonnonharrastajien, tutkijoiden ja viranomaisten kartoittamia ja suojeltaviksi esittämiä metsiä ja soita. Sivuilla ei ole retkeilyvinkkejä, mutta kokenut retkeilijä voi lähteä tutkimaan kohteita. - //sll.fi/tapahtumat// Luonnonsuojeluliitto järjestää vuosittain yli 1000 retkeä. Lähde Suomen luonnonsuojeluliiton retkille ja saat samalla opastuksen upeisiin luontokohteisiin! Retkiä on myös tämän lehden sivuilla.

Pikkukuvat: Liisa Hulkko, Arja Kärkkäinen, Suvi Elo, Ville Kangas, Miguel Virkkunen Carvalhor (CC BY 2.0), Tony Hisgett (CC BY 2.0), Juska Wendland (CC BY-NC 2.0), Esko Kurvinen (CC BY-NC 2.0)

Luonnonsuojelija 2/2018

Varmista retkimetsäsi tulevaisuus Metsiensuojelun ABC 1. Selvitä metsän omistaja Noin 60 % Suomen metsistä on yksityisessä omistuksessa, mutta merkittäviä määriä kuuluu myös valtiolle ja yrityksille. Tarkista metsän kiinteistötunnus. Kaikki tunnukset löytyvät kartalta maanmittauslaitoksen nettisivuilta (www.maanmittauslaitos.fi/ kiinteistot/palvelut/selvita-kiinteistotunnus). Tunnuksen avulla saat omistajan tiedot soittamalla maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun (10 ilmaista tietopyyntöä/vuosi) Maanmittauslaitoksen Ammattilaisen Karttapaikka-palvelusta (käyttöön tarvitset maksulliset tunnukset) TAI metsätilan sijaintikunnan teknisestä toimesta

• • •

2. Ota yhteyttä

Mistä retkeilijä voi selvittää lähimetsänsä suojelutilanteen ja varmistaa retkimetsänsä säilymisen? Luonnonsuojelija-lehti etsi vastausta lukijalta tulleeseen kysymykseen. Teksti Miia Pietiläinen Kuva Suvi Elo

Syksyiset sieniretket, loppukesän marjareissut, talviset hiihtoreitit… Retkimetsät ovat meille tärkeitä. Epävarmuus metsän tulevaisuudesta voi kuitenkin kaihertaa mieltä. Moni pohtii, mistä voi varmuudella tietää, että oma lähimetsä, tuttu retkipaikka tai mökin metsät ovat suojassa hakkuilta. Metsän säilyminen taataan luonnollisesti parhaiten saamalla se suojelun piiriin. Metsäluonnosta nauttiminen, marjastus ja muu virkistäytyminen on suojelualueella edelleen mahdollista. Jos metsä on yksityisessä omistuksessa ja sijaitsee eteläisessä Suomessa, saattaa se sopia Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan eli METSOon. Metsästä tehdään yksityinen suojelualue tai sen voi myydä valtiolle suojeltavaksi. Omistajalle maksetaan metsänsä myynnistä tai suojelemisesta verotonta korvausta. Ohjelmaan päästäkseen metsän on täytettävä tietyt, suojelullisesti arvokkaan metsän kriteerit. Omistaja voi teettää arvioinnin maksutta ELY-keskuksella. Myös Luonnonsuojeluliiton piirien ja yhdistyksien vapaaehtoisilta voi kysyä apua. Samalla voit lähteä mukaan toimintaan. Vaikka retkimetsäsi ei täyttäisikään METSO-ohjelman ehtoja, on sen suojelu silti mahdollista. Yksityinen metsänomistaja voi olla halukas suojelemaan metsänsä muilla tavoin. Myös kunnat ja seurakunnat voivat suojella metsiään, jos niillä koetaan olevan luonnonsuojelullista arvoa. Tie suojeluun voi olla pitkä, mutta lannistua ei kannata.

mat. Asukkaiden on mahdollista vaikuttaa kaavoitukseen suunnitteluvaiheessa. Kaavoitussuunnitelmat on kirjattu kaupungin verkkosivulle ja viralliselle ilmoitustaululle. Joukossa on voimaa – parhaiten äänensä saa kuuluviin luonnosuojelu-, kylä- ja kaupunginosayhdistysten kautta. Myös voimaperäiset hakkuut lähimetsässä voivat ahdistaa, vaikka itse metsä säilyisi. Harvaksi hakattu puistomainen metsä ei korvaa luonnontilaisen metsän tunnelmaa. Myös näihin suunnitelmiin voivat asukkaat vaikuttaa. Metsänhoitosuunnitelmat ovat julkisesti saatavilla kuntien nettisivuilta. Kuten kaavoitussuunnitelmien kohdalla, myös metsänhoidon suhteen oma tai yhdistyksen näkemys täytyy ilmaista hyvissä ajoin. Mielipide kannattaa antaa, vaikkei sitä erikseen pyydetä. Näkökulma kannattaa tuoda myös julkisuuteen, ja samalla esittää vaihtoehtoisia, luontoystävällisempiä tapoja hoitaa metsää. Luonnonsuojeluliitto on tehnyt aloitepohjan kunnan avohakkuuttomuuteen, jota voi jakaa.

Mielipide kannattaa antaa, vaikkei sitä erikseen pyydetä.

Kaavoituksen ja hakkuiden uhat Erityisesti kaupunkien kasvukeskuksien lähimetsiä saattavat uhata kaavoitussuunnitel-

Pois avohakkuista Huolta ovat erityisesti viime vuosina aiheuttaneet Metsähallituksen hakkuut valtion mailla, meidän yhteisissä retkeilymetsissämme. 17.5. alkaneen Avohakkuut historiaan -kampanjan tavoitteena on, että valtion mailla siirrytään avohakkuista jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin. Kansalaisaloitetta varten on kerättävä kuuden kuukauden aikana 50 000 kannatusilmoitusta, jotta laki siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Allekirjoita aloite ja tule mukaan keräämään nimiä: avohakkuuthistoriaan.fi.

a. Metsän omistaa yksityinen henkilö: Jos sinulla on yhteys henkilöön, voit kertoa hänelle metsän luontoarvoista ja mahdollisuudesta saada suojelusta korvausta METSO-ohjelman kautta. Jos et tunne omistajaa, voit pyytää ELY-keskusta tai metsäkeskusta ottamaan yhteyttä. ELY-keskuksilla on omat METSO-vastuuhenkilönsä. Voit myös kysyä neuvoa Luonnonsuojeluliiton yhdistyksistä.

• •

b. Metsän omistaa kunta, valtio, seurakunta tai metsäyhtiö: Monilla kunnilla on ympäristösihteeri tai muu ympäristöasioista vastaava virkamies. Asiaa voi tiedustella soittamalla kunnan puhelinvaihteeseen. Suuremmissa kaupungeissa on oma ympäristökeskuksensa tai vastaava virasto. Ulkopuolisen on yleensä helpointa edistää metsien suojelua. Näitä tapauksia voi käsitellä myös julkisuudessa. Alueesta voi laatia suojeluesityksen. Kannattaa olla yhteydessä Luonnonsuojeluliiton piireihin ja paikallisyhdistyksiin, joissa on kokemusta esityksien laatimisesta.

• • •

3. Pohdi sopivaa suojelutapaa a. Yksityinen metsä Suojelualue METSO-ohjelman avulla. Metsän voi suojella pysyvästi tai määräaikaisesti. Jos metsä täyttää yhden tai useamman seuraavista kohdista, alue voisi sopia METSO-ohjelmaan: √ Metsässä on runsaasti lahopuuta tai kaatuneita puita. √ Metsä on ollut pitkään hakkaamatta. √ Maapohja on rehevää tai soistunutta. √ Metsässä on vanhoja tai järeitä koloisia havu- tai lehtipuita. Metsä tai osa metsästä voidaan suojella määräaikaisesti, mikäli sieltä löytyy petolinnun pesä, metsäkanalintujen soidinpaikkoja tai muita riistalle arvokkaita alueita tai uhanalaisien eliöiden elinalueita. Maanomistaja voi perustaa yksityisen suojelualueen ilman korvausta ELY-keskuksen luvalla. Arvokkaan metsän voi myydä suojeltavaksi Luonnonperintösäätiölle tai jättää perinnöksi Suomen luonnonsuojeluliitolle.

•

• • •

b. Muulle taholle kuuluva metsä METSO-ohjelma koskee myös kunnallisia metsiä. Kunta tai kaupunki voi suojella luontoarvoiltaan merkittävän metsän myös yleis- tai asemakaavan kautta.

• •

Lue lisää ja lähde mukaan toimintaan:

Perusteellinen opas kuntametsiin vaikuttamisesta: •sll.fi/uusimaa/toiminta/kuntametsat/opas Aloitepohja kunnan avohakkuuttomuuteen: •sll.fi/avohakkuutonkunta Kansalaisaloite lakialoitteeksi avohakkuiden lopettamiseksi •valtion mailla: avohakkuuthistoriaan.fi mukaan toimintaan: sll.fi/paikallistoiminta •TueLähde • Luonnonsuojeluliiton metsätyötä: sll.fi/lahjoita/metsat

Luonnonsuojelija 2/2018

Näin tunnistat luonnonmetsän

Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja vanhoja puita. Kuvassa aarniometsää Pyhä-Häkin kansallispuistossa.

Pertti Harstela / Vastavalo

Tieto lisää luontoretkeilyn nautintoa. Kun ymmärtää lahopuun merkityksen, alkaa puupökkelöä katsoa arvostavasti. Ryteikkö onkin elämää kihisevä lintuparatiisi ja vanha haapa kuin metsän ikivanha kuningas. Teksti Miia Pietiläinen

Luonnonmetsästä tulevat yhdelle ensimmäisenä mieleen naavan peittämät puuvanhukset, paksu sammalpeite ja korppien raakunta. Toinen taas arvelee, että nuori hoitamaton luonnonmetsä on läpipääsemätön ryteikkö. Luonnonmetsiä on tosiasiassa monenlaisia. Ne voivat olla avaria ja valoisia mäntykankaita, kituliaita ja harvapuisia kalliomänniköitä ja rämeitä tai reheviä lehtoja. Luonnonmetsiä löytääkseen ei myöskään tarvitse lähteä erämaihin, sillä keskellä kaupunkiakin voi olla ihmistoiminnalta suojattu metsäalue.

Luonnonmetsä on usein puustoltaan monilajinen ja eri-ikäistä puuta kasvaa monessa kerroksessa. Kuvan metsä Oulujärven Kaarresalossa on hakkuu-uhan alla.

Luonnonmetsän piirteitä

3 4

Jyri MIkkola

Luonnonmetsien selvin yhdistävä piirre on lahopuun määrä. Keloja, pökkelöitä ja muuta lahoavaa puuta löytyy koskemattomista metsistä jopa kaksikymmenkertaisesti talousmetsiin verrattuna. Myrskyssä kaatuneet puut retkottavat pitkin ja poikin.

Vanhoja ja nuoria puita Luonnontilaisessa metsässä vanhoja puita on runsaasti ja puuston ikähaitari on laaja. Saadessaan kasvaa rauhassa mänty voi elää pohjoisessa jopa 800-vuotiaaksi. Ikihonkien lomassa kasvaa niin taimia kuin keski-ikäisiäkin puita.

Mosaiikkimainen metsä Luonnonmetsä on mosaiikkista ja vaihtelevaa. Tilkkutäkkimäisessä metsässä vaihtelevat niin puulajit kuin aukeat, ryteiköt ja niitytkin.

Kangasmetsä on luonnontilaisenakin harva. Sen erottaa talousmänniköstä lahopuun määrän ja vanhojen puuyksilöiden avulla. Kuva on Suomussalmen Syväjärvensärkältä. Metsää ovat uhanneet Metsähallituksen hakkuut.

Vanhojen metsien lajeja Luonnonmetsän lajikirjo on erilainen kuin yksitoikkoisen talousmetsän. Vanhojen metsien vähenemisen vuoksi monet niille tyypillisistä lajeista ovat harvinaisuuksia. Kaikkea peittävät päällyslajit: käävät ja sienet, jäkälät, sammalet, naavat ja lupot. Eri lahoamisvaiheissa olevat puut antavat ravintoa ja kodin valtavalle määrälle erikoistuneita selkärangattomia. Monia lahopuuhun erikoistuneita sieniä, kolopesiviä lintuja ja nisäkkäitä sekä vaateliaita kasveja esiintyy vain vanhoissa luonnonmetsissä.

Pertti Harstela / Vastavalo

Runsaasti lahopuuta

Hömötiainen ja monet muut metsälajit ovat uhanalaistuneet voimakkaan metsätalouden seurauksena. Avohakkuut ovat uhka metsien monimuotoisuudelle, ilmastolle,vesistöille ja retkeilylle. Niille on vaihtoehtoja. Haluamme lopettaa avohakkuut valtion mailla, meidän yhteisissä metsissämme. Haluatko sinäkin? Allekirjoita kansalaisaloite: avohakkuuthistoriaan.fi

Kansalaisaloitetta varten on kerättävä kuuden kuukauden aikana vähintään 50 000 kannatusilmoitusta, jotta laki siirtyy eduskunnan käsittelyyn.

Mitä voit tehdä? 1. Allekirjoita kansalaisaloite. 2. Levitä tietoa sosiaalisessa mediassa. #avohakkuuthistoriaan 3. Tule mukaan vapaaehtoiseksi keräämään nimiä.

SUOMI FINLAND

Ville Heikkinen / Vastavalo

Jyri Mikkola

Tähtien perässä metsään Luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina 17.6. Löydä oman paikkakuntasi retket, ja lähde ihastelemaan valkoisena hehkuvia metsätähtiä, niittyjen kukkaloistoa tai vaarojen ja harjujen aarteita. Vuoden 2018 Luonnonkukkien päivän teemalajina on metsätähti (Trientalis europaea). Hyvin harvalla toisella meikäläisellä kasvilla on yhtä laaja levinneisyys kuin metsätähdellä, ja lajia voikin ihailla koko maassa. Metsätähteä pidetään perinteisesti tuoreiden ja lehtomaisten metsämaiden kasvina, ja runsaslukuisena esiintyessään sen sanotaan kertovan metsän terveydestä ja hyvinvoinnista. Lajia löytää helposti myös erilaisista aukkopaikoista tai muuten häiriintyneistä elinympäristöistä. Laajasta levinneisyydestään huolimatta metsätähdet muuntelevat varsin vähän, mutta aurinkoisilta paikoil-

ta saattaa löytää punertavakukkaisia yksilöitä. Metsätähden kauniit, loistavat valkoiset kukat ovat innoittaneet runoilijoita ja tarinoitsijoita. Jopa kasvitieteen isä Carl von Linné ylisti metsätähden yksinkertaista kauneutta ja matemaattista säännönmukaisuutta. Kansan suussakin kasvi on saanut romanttisia nimiä, kuten aamutähti, tähtikukka tai päivänkämmen. Metsätähden valkoisena hohtavat kukat ja niiden seitsemän terälehteä, tekevät lajista oman näköisensä ja helpon tuntea. Metsätähden kukkien on sanottu edustavan pohjoismaista muotoilua puhtaimmillaan.

”

Metsätähden kukkien on sanottu edustavan pohjoismaista muotoilua puhtaimmillaan.

ETELÄ-HÄME Asikkala Retkikohde: Vääksyn kanava-alue. Kokoontuminen: Päijännetalo (Meijeritie 1). Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, kasvio. Oppaat: Anja Terho. Lisätiedot: Juha Kamppila, p. 050 020 5565, kamppila.jam@ pp.phnet.fi

•

Hollola Retkikohde: Koirasuonmäki. Kokoontuminen: Lahden vanha linja-autoasema klo 9.30 ja Heinsuon koulun p-paikka, Terveystie 10. Retki-aika: klo 9.30–13. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys. Yhteistyötahot: Salpausselän Luonnonystävät. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Matti Laurila, Helinä Rehn. Lisätiedot: Matti Laurila, p. 040 595 3147, matti.a.laurila@gmail.com

•

Hämeenlinna Retkikohde: Hattelmalanharjun luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: harjun näköalapaikka. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kasvikerho Pulsatilla. Lisätiedot: Heli Jutila, heli.m.jutila@gmail.com.

•

ETELÄ-KARJALA Imatra Retkikohde: Itä-Siitola. Kokoontuminen: Siitolankadun päässä kartanon navetan ppaikka (Siitolankatu 3). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat ja lisätiedot: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi.

•

Taipalsaari Koonnut Marja Haatanen Retkikohde: Talkoosuo. Kokoontuminen: klo 9.30 Lappeenrannan Linnoituksen Katariinantorilla, josta siirrymme kimppakyydein kohteelle. Talkoosuon ”osoite” Paarmalantie 220. Retki-aika: klo 9.30–12. Järjestäjä: Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737.

•

ETELÄ-SAVO Heinävesi Retkikohde: Vihtarin perinnemaisemaalue. Kokoontuminen: Pirteä Pässi (Savonrannantie 12a). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä ja lisätiedot: Risto Sulkava, p. 040 545 6472.

•

Mikkeli Retkikohde: Otavan koulutila. Kokoontuminen: Röppääntiellä kivinavetan vieressä. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat: Aune Niiranen, Outi Airaksinen. Lisätiedot: Outi Airaksinen, p. 044 566 0228 ja Aune Niiranen, p. 044 036 1306.

•

Pieksämäki Retkikohde: Törmän Natura-alue. Kokoontuminen: Kaupungintalon p-paikat (Pertinkuja 1). Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Pieksämäen Luonnon Ystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Yrjö Snellman, p. 050 303 5611, yrjo. snellman@outlook.com.

•

Koonnut Marja Haatanen

Kajaani Retkikohde: Puistolan puisto. Kokoontuminen: Liikennepuistossa Mainuantien ja Ratakadun risteyksen lähellä. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kajaanin Seudun Luonto ry. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Markku Nykänen, p. 044 930 5813, Raimo Rajamäki, p. 050 012 5233.

•

Kuhmo Retkikohde: Pajakkajoen pohjoisranta. Kokoontuminen: Pajakkakosken sillan pohjoispuolen p-paikka (Hyryntie 24). Retki-aika: klo 14–15.30. Järjestäjä: Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelut. Yhteistyötahot: Luontokeskus Petola, Lentua-Seura. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Outi Isokääntä, p. 040 631 4925.

•

Paltamo Retkikohde: Taivaanpankko. Kokoontuminen: Taivaanpankko (Mustolantie 7 A). Retkiaika: klo 10–12. Järjestäjä: Paltamon Luonto. Oppaat: Sari Leinonen, Eeva Tolonen. Lisätiedot: Sari Leinonen, p. 045 673 7565.

•

Puolanka Retkikohde: Siikavaara. Kokoontuminen: Siikavaarantien yläpään p-alue. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Metsähallitus, Luontopalvelut. Yhteistyötahot: Suolijärven kyläyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Riitta Nykänen, p. 040 755 3757, riitta.nykanen@metsa.fi. Opastus molemmilla kielillä.

•

Sotkamo Retkikohde: Ontojoen Joenalus-niemi. Järjestäjä: Sotkamon Luonto ry. Lisätiedot: Sotkamon Luonto ry -blogissa, FB-ryhmässä ja Sotkamo-lehdessä.

•

Retkikohde: Tiedetila. Kokoontuminen: Tiedetila (Alkulantie 265, Katajamäki). Retkiaika: klo 12–14 ja 14–16. Järjestäjä: Tiedetila. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Tuula Kotiranta, p. 050 531 8435.

KESKI-SUOMI

KYMENLAAKSO

Hankasalmi Retkikohde: Halmeniemi ja Kuuhankaveden et. Ruumissaari. Kokoontuminen: Halmeniementie 29. Kimppakyyti museokylästä klo 11.30. Halmeniementie 29 klo 12. Retkiaika: klo 11.30–14.40. Järjestäjä: Hankasalmen kotiseutuyhdistys ja Pohjola-Norden. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Marjo ja Tuomo Pihlaja. Lisätiedot: Ulla Kolehmainen, p. 040 576 4250.

Iitti Retkikohde: Herrojentien lähimaasto. Kokoontuminen: Vuolenkosken urheilukentän laavu (Herrojentie 12). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Koskenniskan Martat ry. ja Koskenniskan Risu ja Räsy ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Arja Forstadius, Lea Forstadius. Lisätiedot: Arja Forstadius, p. 044 593 1576.

•

Jyväskylä Retkikohde: Haukanniemi. Kokoontuminen: Haukanniemeen vievän polun alussa, Wilhelm Schildtin kadun päässä (Lyhdekadun risteyksessä p-paikka). Retki-aika: klo 9.30–10.30, 14–15, 18.30–19.30. Järjestäjä: Luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys ry. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Kaisa Tervonen, p. 050 594 2478, kaisa.i.tervonen@gmail.com.

•

Keuruu Retkikohde: Kolehmanmäen sinivuokkolehto. Kokoontuminen: Keuruun linjaautoasema. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keurusseudun Luonnonystävät ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709, jouko.pihlainen@suomi24.fi.

•

Kotka Retkikohde: Kyminlinna. Kokoontuminen: Kyminlinnan kesäteatterin p-paikka. Retki-aika: klo 10–14. Järjestäjä: Meri-Kymen Luonto. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Risto Hamari, p. 040 832 2121.

•

Kouvola Retkikohde: Koskivuori-Myllyhuoko. Kokoontuminen: Ravintola Koskelan p-alue (Koskelankuja 1). Retki-aika: klo 9–12. Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto ry. Oppaat: Jukka Airola, Anni Kiviniemi. Lisätiedot: Jukka Airola, p. 05 374 7216.

•

LAPPI Kemi Retkikohde: Ajoksen Murhaniemi. Kokoontuminen: Linja-autokuljetus Kemin kaupungintalon p-paikalta klo 11. Retki-aika: klo

•

Lähde opastetulle kasviretkelle! Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja kaikille avoimia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ellei toisin mainita. Mukaan säänmukainen retkivarustus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mukaan kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Lue lisää teemapäivästä ja tarkempia tietoja retkistä: //sll.fi/luonnonkukat//

Taru Rantala / Vastavalo

KAINUU

22 11–15. Järjestäjä: Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Outi Yrjänheikki. Lisätiedot: Pentti Myllyneva, p. 040 029 7071, pentti.myllyneva@pp.inet.fi. Huom! Retki kuljetuksineen on maksuton. Retkelle ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Muonio Retkikohde: Pallastunturi. Kokoontuminen: Pallastunturin luontokeskus (Pallastunturintie 557). Retki-aika: klo 10–15. Järjestäjä: Metsähallitus. Mukaan: eväät, kasvio. Oppaat: Päivi Paalamo. Lisätiedot: Pallastunturin luontokeskus, p. 020 664 7930.

•

Sodankylä Retkikohde: Tankavaara. Kokoontuminen: Tankavaaran luontokeskuksen etupiha (Tankavaarantie 11 B). Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Metsähallitus. Mukaan: saappaat, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Saara Tynys, Kristiina Aikio. Lisätiedot: Kristiina Aikio, p. 040 480 4424, kristiina.aikio@metsa.fi.

•

PIRKANMAA Hämeenkyrö Retkikohde: Liegingin puutarhapihalta Pappilanjokivarteen. Kokoontuminen: Kyröskosken matkahuolto. Retki-aika: klo 11.45–15. Järjestäjä: Kyrön Luonto. Oppaat: Jussi Viitala. Lisätiedot: Anita Lähdekorpi, p. 040 067 0523, lahdean@gmail.com.

•

Kangasala Retkikohde: Kirkkoharju. Kokoontuminen: Mäntyveräjän Veräjäkuja (lähellä Mäntyveräjän K-Market). Retki-aika: klo 12–14.30. Järjestäjä: Kangasalan luonto. Mukaan: eväät, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Heikki Toivonen, 040 749 3901, toivonenhe@gmail.com.

•

Orivesi Retkikohde: Eräpyhä. Kokoontuminen: Kimppakyydit lähtevät Oriveden kaupungintalon pihalta (Keskustie 23). Retki-aika: klo 11–15. Järjestäjä: Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät. Oppaat: Kaija Helle, Esa Kallio. Lisätiedot: Kaija Helle, p. 044 017 7180, kaija.helle@sll.fi, Esa Kallio, p. 050 495 9969, hullunkuusikko@gmail.com.

•

Pälkäne Retkikohde: Kuohijoen kalkkialue. Kokoontuminen: Padankosken kylän keskusta. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Padankosken kyläyhdistys r.y. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Tuomo Kuitunen, p. 040 701 7412

•

pakyydein. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Oppaat: Anni Kytömäki, Hanna Savisaari. Lisätiedot: Harri Luojus, p. 040 579 6855, harri.luojus@ elisanet.fi.

POHJANMAA Alavus Retkikohde: Rovionmäki Töysän Tohnissa. Kokoontuminen: Tohninmäentieltä erkaantuvan Roviontien alkupää. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Anneli Heinonen, Tuija Hakala, Terttu Rajala. Lisätiedot: Terttu Rajala, p. 044 561 2356, terttu.e.rajala@ gmail.com.

•

Kurikka Retkikohde: Jalasjärven hautausmaan ympäristö. Kokoontuminen: Jalasjärvi-talon ppaikka. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry. Oppaat: Harri Maunumaa, Lauri Korpi. Lisätiedot: Harri Maunumaa, p. 044 977 6409.

•

Lapua Retkikohde: Virpikallio. Kokoontuminen: Valtatie 19:n ja Karistamontien risteyksestä opastus perille. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Lapuan ympäristöyhdistys. Yhteistyötahot: Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Taina Ranta-Maunus. Lisätiedot: Hanna Suopajärvi, p. 050 539 7943, hanna_suopajarvi@hotmail.com.

•

Mustasaari Retkikohde: Svedjehamn. Kokoontuminen: Svedjehmanin satama, Björköby, Mustasaari Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Metsähallitus. Mukaan: eväät. Oppaat: Piia Orava, Maria Tiusanen. Lisätiedot: Tuija Warén, p. 040 822 4555, tuija.waren@metsa.fi. Opastus molemmilla kielillä.

•

POHJOIS-KARJALA Eno Retkikohde: Enon Karhunsalo. Kokoontuminen: Valde ja Marjut Hassisen piha, Karhunsalo, Eno. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Enon Luonnonystävät ry. Oppaat: Valde Hassinen. Lisätiedot: Päivi Armila, p. 050 362 8068.

•

Joensuu Retkikohde: Pärnävaaran luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Pärnävaaran hiihtokeskus. Retki-aika: klo 12–16. Järjestäjä: Joensuun seudun luonnonystävät ry. Lisätiedot: luonnonystavat@gmail.com.

Valkeakoski Retkikohde: Furunäsin puisto ja Lotilansalmen lehto. Kokoontuminen: Niementien palloiluhallin p-alue. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Sll:n Valkeakosken yhdistys ry. Yhteistyötahot: Valkeakoski-Seura ry. Oppaat ja lisätiedot: Heikki Heino, p. 040 779 8416.

Kitee Retkikohde: Kiteenlahden Partalanmäki. Kokoontuminen: Partalan portin luona (Havukkalanmäentie 32). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Kari Antikainen, Pirjo Rinne, Tupu Vuorinen. Lisätiedot: Tupu Vuorinen, p. 050 344 5441, tupu.vuorinen@ gmail.com.

Ylöjärvi Retkikohde: Mastosvuoren suunniteltu luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Kirjasto Leijan p-paikka, josta jatkamme kimp-

Valtimo Retkikohde: Peri-Sivakassa Yläpihan tila. Kokoontuminen: kesäkahvilan edessä. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Ylä-Karjalan

Tampere Retkikohde: Ruotula. Kokoontuminen: Ruotulan tenniskeskuksen p-paikka. Retkiaika: klo 13–15.20. Järjestäjä: Luonnonsuojeluliitto Tampere. Oppaat: Matti Kääntönen.

•

• •

•

luonnonystävät ry. Lisätiedot: Hanna Harju, p. 050 522 1074.

POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Retkikohde: Huikusta Tömppään. Kokoontuminen: Oulun linja-autoaseman tilausajopysäkki ja Hailuodossa lauttaranta. Retki-aika: klo 9–17. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry. Yhteistyötahot: SLL Oulu ry ja Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Kalle Hellström, Juha Markkola, Esko Saari, Merja Ylönen. Lisätiedot: Merja Ylönen, p. 044 929 0550, merja.ylonen@sll.fi. Huom! Yhteiskuljetuksen vuoksi ilmoittautuminen on tarpeen. Retki on jäsenille ilmainen, myös niille, jotka liittyvät retkellä SLL:n jäseniksi, muutoin osallistumismaksu on 5 euroa henkilöltä.

•

Oulainen Retkikohde: Irva. Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjaston piha. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Riku Rantala, p. 040 539 3287. Huom! Polkupyöräretki.

•

Oulu Retkikohde: Letonniemi. Kokoontuminen: Rajahaudan venesatama, Rajahaudantien pää. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Kirsi Anttila, Jukka Lamppu. Lisätiedot: Kirsi Anttila, p. 040 545 1412, kirsi.anttila@eduouka.fi.

•

Raahe Retkikohde: Lohikari. Kokoontuminen: Raahen linja-autoasemalta kimppakyydeillä klo 9.30. Siniluodon satamasta eli Lohivalkamalta jatkamme autoilla klo 10 retkikohteeseen. Retki-aika: klo 9.30–13. Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Vuokko Moisala, Henri Silvola, Jari Särkkä. Lisätiedot: Kauno Siltala, p. 050 574 2113, kauno.siltala@ gmail.com.

•

Tyrnävä Retkikohde: Temmeksen kotiseutumuseo. Kokoontuminen: Temmeksen koulutie 9. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Lakeuden Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Minna Takalo. Lisätiedot: Riitta Kärki, p. 040 552 3139, riitta.karki@liminka.fi

•

POHJOIS-SAVO Kaavi Retkikohde: Telkkämäen kaskiperinnetila. Kokoontuminen: Telkkämäen tilan piha (Kaiturintie 419). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Metsähallitus, Järvi-Suomen luontopalvelut. Oppaat: Anna-Riikka Ihantola ja Telkkämäen opas. Lisätiedot: Anna-Riikka Ihantola, p. 040 748 7664, anna-riikka.ihantola@metsa.fi.

•

Kuopio Retkikohde: Likolahden Mäkiharju. Kokoontuminen: Lastukosken uimarannan kota. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Mauri Tiainen, p. 050 464 5458. Retkikohde: Puijo. Kokoontuminen: Frisbeegolfkentän p-paikka Ylä-Antikkalassa

• •

Antikkalantien varressa. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut. Yhteistyötahot: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry. Oppaat: Timo Perätie, Mira Sassi. Lisätiedot: Mira Sassi, mira.sassi@kuopio.fi, Timo Perätie, timo.peratie@kuopio.fi. Rautalampi Retkikohde: Etelä-Konneveden kansallispuisto. Kokoontuminen: Törmälän kohdalta lähtevän kansallispuiston sisääntulotien päätekohdassa oleva p-paikkaRetki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Sisä-Savon luonnonystävät r.y. Yhteistyötahot: Rautalammin seurakunta. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Risto Lindholm, Jorma Knuutinen, Eila Karki. Lisätiedot: Risto Palokangas, p. 040 510 3260.

•

SATAKUNTA Eura Retkikohde: Kauttuan Ruukinpuisto. Kokoontuminen: kahvila Kyöpelin edessä (Sepäntie 4). Retki-aika: klo 14–15.30. Järjestäjä: Ala-satakunnan Ympäristöseura. Oppaat ja lisätiedot: Päivi Sandelin, p. 050 516 8350, paivisandelin@suomi24.fi.

•

Pori Retkikohde: Noormarkun Näsin metsä. Kokoontuminen: Lähtö yhteiskuljetuksella Luontotalo Arkin edestä, Pohjoispuisto 7, klo 8.00. Paikalle Noormarkkuun voi tulla myös suoraan. Retki alkaa Kolin saunalta (Hakamäentie 29) n. klo 8.30. Retki-aika: klo 8–13. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri. Yhteistyötahot: Porin kaupungin Ympäristövirasto. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Esa Hankonen. Lisätiedot: Risto Vilen, p. 044 021 1838, satakunta@sll.fi. Huom! Retkelle otetaan max. 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ma 11.6. alkaen Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut, os. Valtakatu 11, 28100 Pori, p. (02) 621 1212. Retki on maksuton.

•

Punkalaidun Retkikohde: Punkalaitumen Isosuo. Kokoontuminen: Punkalaitumen tori (Lauttakyläntie 2, kiertoliittymän kohdalla). Retki-aika: klo 13.30–16.30. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Terttu Routsi, p. 050 383 1608.

•

UUSIMAA Espoo Retkikohde: Laajalahden luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Villa Elfvikin luontotalon piha (Elfvikintie 4). Retki-aika: klo 10.30–12.30. Järjestäjä: Villa Elfvikin luontotalo, Espoon kaupunki. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Villa Elfvikin luontotalo, villaelfvik@ espoo.fi, p. 09 816 54400. Retkikohde: Vanttila ja Espoon keskuspuisto. Kokoontuminen: Vanttilan kaupunkipuiston p-paikka (Vantinpuisto 1). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys ry (Espyy). Oppaat: Heikki Simola, Anni Simola, Erkki Kaarnama. Lisätiedot: Anni Simola, p. 040 512 2338, annisimol@gmail.com Retkikohde: Hanikan luontopolku. Kokoontuminen: Hanikan uimarannan p-alue. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Soukka-seura ry – Sökö-sällskapet rf. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Mattias Tolvanen,

• • •

Helsinki Retkikohde: Mustikkamaa. Kokoontuminen: Mustikkamaan liikuntapuisto (Mustikkamaantie 8). Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. Oppaat: Christina Lindén. Lisätiedot: Mirja Reijonen, p. 050 1420. Opastus molemmilla kielillä.

•

Hyvinkää Retkikohde: Jaanakallion-Piilonojan metsäalue Kytäjällä. Kokoontuminen: Lähtö Rautatieaseman yläparkkipaikalta klo 10. (Riihimäenkatu) (Autopaikan voi varata Yrjöltä) tai tulla suoraan Kytäjäntietä n. 6 km Suolijärventien p-paikalle klo 10.15. Retkiaika: klo 10–13. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: BMOL ja SLL:n Uudenmaan piiri. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Yrjö Ala-Paavola, Arto Rantanen. Lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola, p. 040 847 4552, yrjo.ala-paavola@pp.inet.fi.

•

Järvenpää Retkikohde: Luonnonkukkien päivän ötökkäretki. Kokoontuminen: Paikka tarkentuu myöhemmin. Lisätietoja Facebook: Jympy tai www.sll.fi/uusimaa/jympy. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliitto Järvenpää. Mukaan: eväät. Oppaat: Ilpo Mannerkoski. Lisätiedot: Heta Rinta-Pollari, p. 040 705 7278, hetarp@live.com.

•

Kirkkonummi Retkikohde: Ragvaldsin museoalue. Kokoontuminen: Överbyntie 140, opastusten lähtö museon päärakennuksen pihapiiristä tien eteläpuolella. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut. Mukaan: eväät. Oppaat: Maaret Eloranta, Annika Eklund, Reija Hytönen. Lisätiedot: Maaret Eloranta, Annika Eklund, p. 09 29 671 (vaihde), kulttuuri@kirkkonummi.fi.

•

Lohja Retkikohde: Kosken kylä. Kokoontuminen: Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä Sibeliuksenkadulta klo 12. Kosken kylässä tapaamme Koskentiellä roskiksen luona n. klo 12.15. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Teuvo Järvenpää. Lisätiedot: Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550, Teuvo Järvenpää, p. 044 036 1135.

•

Loppi Retkikohde: Syrjä. Kokoontuminen: Syrjä (Kallaksentie 77, Järventaka). Retki-aika: klo 17–19. Järjestäjä: Lopen luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Syrjä-seura. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Timo Noroviita, Marika Tudeer. Lisätiedot: Marika Tudeer, p. 044 552 2555, marika.tudeer@ gmail.com.

•

Mäntsälä Retkikohde: Sandbergin pelto. Kokoontuminen: Kaksi kokoontumispaikkaa, Riiskiläntien päässä oleva lato ja 140-tien kännykkämaston huoltotien puomilla Sandbergin pellon kohdalla. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Mäntsälän lsy. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Elina ja Matti Vuori. Lisätiedot: Elina Vuori, p. 040 040 0714, elina.vuori@pp1.inet. fi. Huom! Ei sovi liikuntaesteisille.

•

Nurmijärvi Retkikohde: Nurmijärven museo, Aleksis Kiven synnyinkoti ja Taaborin vuori. Kokoontuminen: Nurmijärven museo (Palojoentie 271). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Nurmijärven Luonto ry. Yhteistyötahot: Nurmijärven museo ja Palojoen kyläyhdistys. Mukaan: saappaat. Oppaat: Heikki Kiuru, Elina Lilja, Selen Raiskila. Lisätiedot: Selen Raiskila, p. 050 372 7078, info@nurmijarvenluonto.fi.

•

Porvoo Retkikohde: Sikosaari. Kokoontuminen: Sikosaaressa saaren puoleisen sillan päässä. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Jari Tolin. Lisätiedot: Mirja Suhonen, p. 040 536 4336, mirja.suhonen@gmail.com.

•

Raasepori Retkikohde: Raaseporin rauniolinna. Kokoontuminen: Raaseporin rauniolinnan Infopisteen edessä (Slottsknecktens väg 50). Retki-aika: klo 13–15. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat: Peik Grönholm. Lisätiedot: Tammisaaren luontokeskus, p. 020 639 4613. Opastus molemmilla kielillä. Retkikohde: Luonnonkukkien päivän retki teemalla: Mitä löytyy merenrannalta ja rantametsistä. Järjestäjä: Raseborgs Natur rf. – Raaseporin Luonto ry. Lisätiedot: Tarkempi tieto myöhemmin sähköpostilistalla, Facebookissa ja Luonnonkukkien päivän kotisivulla.

• •

Tuusula Retkikohde: Keravanjoen kanjoni. Kokoontuminen: Havupuuntien puomilla. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Luonnonsuojeluliitto Tuusula. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Tiina Järvenkylä, p. 040 767 7962, tiina.jarvenkyla@gmail.com. Huom! Maasto on osittain haastava.

•

Vantaa Retkikohde: Tuupakan keto. Kokoontuminen: Hommaksentien ja Hommaksenkujan risteys. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Vantaan kaupunki, ympäristökeskus. Oppaat: Rauno Yrjölä, p. 040 719 1908. Lisätiedot: Sinikka Rantalainen, p. 050 318 0938, sinikka. rantalainen@vantaa.fi. Retkikohde: Myyrmäen vesitorninmäen lehtorinne. Kokoontuminen: Uomatien länsipään jatkeen p-alue (näkyy selvästi Uomatien/ Raappavuorentien liittymästä.) Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Vesa Järvinen, Kimmo Jääskeläinen. Lisätiedot: Vesa Järvinen, p. 040 826 6720, vesa.a.jarvinen@gmail.com, Minerva Schultz, minerva.schultz@gmail.com.

• •

VARSINAIS-SUOMI Lieto Retkikohde: Nautelankosken luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Nautelankosken museon piha (Nautelankoskentie 40). Retkiaika: klo 13–15. Järjestäjä: Liedon museo. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Lea Kuusisto, Irmeli Teppo. Lisätiedot: Lea Kuusisto, p. 050 306 5143, kuusistolea@gmail.com. Huom! Retkeä ei suositella liikuntaesteisille.

•

Nousiainen Retkikohde: Luonnonperintösäätiön suojelualue Mustakorpi. Kokoontuminen: Entisen

•

Nousiaisten Nesteen p-paikka. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliitto Hirvijokilaakso ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Seppo Lundgren. Lisätiedot: Olli J. Suominen, p. 040 541 7662, olli.j.suominen@ pp.inet.fi. Parainen Retkikohde: Tennbyn ulkoilupolku. Kokoontuminen: Puustellintien päässä Tennbyn ruohokentän p-paikka (ruohokentälle opaste Kalkkitieltä). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Raija Salminen. Oppaat ja lisätiedot: Raija Salminen, p. 040 770 1865, raija.salminen@hotmail.com. Utfärdsmålet: Lenholmen. Omväxlande natur. Mest känt för sna lundartade skogsområden med ekbestånd. Samlingsplats: Lenholmens p-plats. Utfärdtid: kl. 9–11.30. Med: stövlar, flora. Arrangören: Pargas naturskyddsförening – Paraisten luonnonsuojeluyhdistys. Guider och kontaktuppgifter: Henrik Wrede, tel. 02 458 7559. Guidningen på båda språken.

•

Irma KOrtekallio

Jukka Kivi. Lisätiedot: Jukka Kivi, p. 040 057 8000, jukka.kivi@tietotori.fi.

•

Raisio Retkikohde: Keskuspuiston keto. Kokoontuminen: Hulvelankadun päädyn p-alue. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Raision kaupunki. Mukaan: kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Pirkko Kukkola. Lisätiedot: Markku Tuominen, p. 040 587 6750, markku.tuominen@raisio.fi.

•

Salo Retkikohde: Vuohensaari. Kokoontuminen: Vuohensaaren p-paikka. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Eija Hagelberg, Jarmo Markkanen. Lisätiedot: Eija Hagelberg, p. 050 060 9526, eija.hagelberg@ gmail.com.

•

Somero Retkikohde: Kuninkaankiven lenkki. Kokoontuminen: Valolan piha (Hämeen Härkätie 640). Retki-aika: klo 8.30–11.30. Järjestäjä: Kansalaisten kasvilenkkiyhdistys ry:n PATSASTIE-toimikunta. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Antti Aaltonen, PlantWalker@hotmail.fi.

•

Kesällä 2018 järjestettävät muut luonnonkukkaretket ETELÄ-HÄME

POHJOIS-KARJALA

Hollola Retkikohde: Hollolan kirkkoympäristö. Kokoontuminen: Esinemuseon edessä sankarihauta-alueen lähellä. Retki-aika: su 10.6. klo 17–18.30. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Hollolan kotiseutuyhdistys ry. Oppaat: Helena Raikas, Antti Hovi. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816, helena.raikas@phnet. fi. Huom! Kasvikierroksen jälkeen mehuhetki talomuseoalueella.

Lieksa Retkikohde: Ruunaa, Siikakoski. Kokoontuminen: Siikakosken p-paikka. Retki-aika: la 16.6. klo 10–15. Järjestäjä: Lieksan Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Miia Kokkonen, Kaija Kiiskinen, Ahti Keränen. Lisätiedot: Ahti Keränen, p. 040 845 7464, ahti. keranen@pp1.inet.fi.

•

Orimattila Retkikohde: Orimattilan hautausmaa. Kokoontuminen: Kellotapulin luona. Retki-aika: ma 18.6. klo 18–19.30. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Orimattilan seurakunta. Oppaat: Helena Raikas, Antti Hovi. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816, helena.raikas@phnet.fi. Huom! Kasvikierroksen jälkeen kahvihetki Anninkammarilla.

•

ETELÄ-SAVO Heinävesi Retkikohde: Valamon luostari. Kokoontuminen: Valamon luostarin vastaanottokeskuksen edessä. Retki-aika: su 1.7. klo 14–17. Järjestäjä: Valamon luostari. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Leena Pulkkinen. Lisätiedot: Erkki Vesterinen, p. 040 547 3898, Jaana Nykänen, p. 017 570 111.

•

POHJOIS-SAVO Iisalmi Retkikohde: Haapajärvi, Siikalahti. Kokoontuminen: Iisalmen Luontomuseon edusta kulttuurikeskuksen pohjoispuolisella ovella. Retki-aika: su 8.7. klo 12–16. Järjestäjä: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys / kasvijaosto. Mukaan: saappaat. Oppaat: Matti Tallgren, Eini Tallgren. Lisätiedot: Matti Tallgren, p. 017 822 808, matti.tallgren@meili.fi.

•

UUSIMAA Kerava Retkikohde: Keinukallion urheilupuisto. Kokoontuminen: Juoksuportaiden juurella alaparkkipaikalla (Keinukalliontie 42). Retki-aika: la 16.6. klo 12–14. Järjestäjä: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: kynä. Oppaat: Leena ja Heikki Luoto. Lisätiedot: Tuula Miekkavaara ja Kristiina Savonsaari, p. 040 749 2686.

•

Luonnonsuojelija 2/2018

Luonnonsuojelun mallitila tuo eloa Ilmari Räsänen antoi testamentissaan tarkat ohjeet luonnonsuojelun mallitilan perustamiseksi. Heinäveden Vihtarin kylässä sijaitseva Pirteä pässi on toiminut näillä ohjeilla nyt kaksi vuotta. Tilalla voivat hyvin luonto, kulttuurimaisema ja ihmiset. Teksti Emilia Horttanainen Kuva Merja Paakkanen

Vihtarin Pirteään pässiin tullaan pitkin koivukujaa, johon on kiinnitetty linnunpönttöjä. Ketorinteillä poimulehdet jo vihertävät, odottaen lampaita ja hiehoja. Mäen laakealla laella on talo ja pellot, ympärillä metsät. Kaikesta näkee, että täällä on asuttu kauan. Isäntäväki koirineen tervehtii lämpimästi. Istun poikani kanssa tuvan penkille, olo tuntuu kotoisalta. Lampolassa karitsat juoksevat meitä vastaan herttaisesti määkien. Leenu ja Liinu tarvitsevat tuttipullomaitoa, mutta kaikki muutkin haluavat maistaa ja pyrkivät syliimme. Metsä on juuri vapautunut lumipeitteestään, joten pääsemme kulkemaan majavalammelle. Mahtavimman haavan ympäri ylettyäkseen tarvitaan kaksi syliä. Majava on koittanut siihen hampaitaan, mutta luovuttanut ylivoimaisen urakan edessä. Linnut laulavat kevättä sumusta huolimatta, käävistä tippuu vettä.

Jaana ja Risto Sulkava hoitavat luonnonsuojelun mallitilaa.

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. (09) 228 08 224, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Seuraa: sll.fi, Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median kanavat: sll.fi/some Jäsenpalvelu: sll.fi/asiakaspalvelu Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame Hämeenlinnan luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja retkistä: Heli Jutila, heli.m.jutila@gmail.com.

•

Retki Rengon Keijunmetsään 21.5. klo 17–20. Kasvikerho Pulsatilla järjestää Luonnonperintösäätiön kanssa kimppakyytiretken. Pulsatillan retki Aulangonjärven itäpuolelle 28.5. klo 17–20. Oppaina Harri Arkkio ja Heli Jutila. Paikka: Hämeenlinna, Kihtersuon uimaranta. Pulsatillan metsäretki Hattulan Vanajanniemeen 11.6. klo 17–20. Kimppakyyti Hämeenlinnan kirjaston pysäköintialueelta.

• •

•

Pulsatillan retki Häntälän rotkoihin Somerolle 12.8. klo 9.30–15. Lähtö: kimppakyyti Hämeenlinnan kirjaston p-alueelta. Janakkalan luonto ja ympäristö: Laurinmäen-Määkynmäen luontopolun ja Räikälän niityn hoitotalkoot 6.6. klo 17–20. Lähtö klo. 17 entisen Laurin kievarin kentältä. Yhdistys tuo työvälineet ja tarjoaa osallistujille nokipannukahvit ja nuotiomakkarat. Kaikki tervetulleita. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja: Ari Lehtinen, ari.lehtinen12@gmail.com, p. 0400 599 623. Lastentapahtuma Tarinmaan Laurinmäen museoalueella 9.6. klo 10–15. Talkooavustajat tapahtumaan toivottavia, kaikenlaisia tehtäviä tarjolla – ota yhteyttä. Lisätietoja: Johanna Sahila, p. 040 5533 743. Retki Kustavin Katanpään linnakesaarelle 3.8.–5.8. Lähtö Lehdon Liikenteen bussilla Turengin seurakuntatalon P-paikalta 3.8. klo 7 ja paluu samaan paikkaan 5.8. noin klo 20. Ilmoittautuminen – retkelle mahtuu noin 30 henkeä. Lisätietoja: Jarmo Kuitunen, p. 040 839 7171.

•

• •

Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys: Yhdistyksen kuukausikokous joka kuun 1. keskiviikko klo 18, Forssan luontomuseo, Wahreninkatu 4. Ötökkähotelli-työpaja 10.6. klo 12-16 Forssan luontomuseolla. Tapahtuma on maksuton.

• •

•

Viro luontomatkailijan silmin -luento 10.7. klo 18. Luennoitsija: Mikko Hovila. Paikka: Forssan luontomuseo, Brander-sali. Salpausselän luonnonystävät: Retki Kintterönsuolle 5.6. klo 17–19. Maailman ympäristöpäivän retki hienolle luonnonsuojelualueelle. Lähtöpaikka K-Supermarket Hollolan (Tarmontie 7) p-alueen läheinen tienvarsiketo. Kumppani: Hollolan ympäristöyhdistys. Lisätietoja: Sari Knuuti, p. 050 387 8735. Kesäretki Enonsaareen 7.6. klo 16–20. Lähtö klo 16 satamasta. Ilmoittautumiset: salpausselanluonnonystavat@gmail.com. Lisätietoja yhdistyksen fb-sivulta. Lisätietoja: Lotta Palomäki, salpausselanluonnonystavat@ gmail.com, p. 050 348 4046. Jättipalsamin kitkentätalkoot Merrasojalla 13.6. klo 17–20. Kasvukauden etenemisestä riippuen päivä saattaa muuttua. Seuraa yhdistyksen fb- ja nettisivuja. Lisätietoja: Lotta Palomäki, p. 050 348 4046.

• • •

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Linnoituksen kasvit – elävää kulttuuriperintöä vuosisatojen takaa -luento Linnoituksen kasvihistoriasta ja retki 23.5. klo 18–20. Paikka: Kehruuhuoneen Agatha-salissa klo 18. Kasvien merkitystä Linnoituksen historiassa valottavat Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen ja Etelä-Karjalan museon rakennustutkija amanuenssi Sini Saarilahti. Ilta jatkuu klo 19 kasviretkellä. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Lisätietoja: Anna Vuori, p. 040 670 1771. Opastettu retki "Metsän tarina" -elokuvan metsiin Haarikkoon 26.5. klo 9–17. Ruokolahden ja Savonlinnan rajalle. Oppaana luontokuvaaja Hannu Siitonen. Lähtö bussikuljetuksella klo 9 Lappeenrannan Linnoituksesta Katariinantorilta. Bussiin voi nousta myös Imatran keskusliikenneasemalta n. 9.30–9.45 (saavuthan paikalle 9.30). Paluu noin klo 17. Mukaan säänmukaiset varusteet, omat eväät ja iloista luontomieltä. Kuljetuksen hinta on jäsenille 5 € ja muille 10 € (mukaan tasaraha). Retkelle voi toki saapua myös omalla kuljetuksella (paikka ilmoitetaan myöhemmin). Ilmoittautumiset viim. to 24.5. lomakkeella tai Anna Vuorelle, p. 040 670 1771, anna.vuori@sll.fi. Saimaannorppailta 7.6. klo 18–20. Paikka: Kehruuhuone, Agatha-kabinetti, Kristiinankatu 20. Saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen ja aluepäällikkö Anna Vuori kertovat norpan kannan kehityksestä Etelä-

•

Luonnonsuojelija 2/2018

Heinävedelle Ilmari Räsänen suunnitteli tilansa tulevaisuutta omaa elämäänsä pitemmälle. Hän laati testamenttiinsa tarkat säännöt: tilasta on tehtävä luonnonsuojelun mallitila, jota hallinnoi asiantunteva säätiö. Ilman testamenttia omaisuus olisi mennyt valtiolle. Metsät olisi todennäköisesti hakattu selluksi ja tila autioitunut. Räsänen otti metsästä puuta maltillisesti ja osan hän säästi suojelualueeksi jo vuonna 1960. 2000-luvulla hän suojeli pääosan tilan metsistä METSO-ohjelman avulla. Ne ovat nyt Pirteän Pässin vetovoima. Yli 200 hehtaariin mahtuu metsää ja suota. On neljän järven rantaa, lehtomaista rinnettä ja ikivanhaa hakamaata. Talouskäytössä on erillään sijaitseva metsäpalsta, jota hoidetaan jatkuvan kasvatuksen keinoin. Laitumet ovat maakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Naapurin hiehot ja lampaat laiduntavat pihan ympärillä, ja niiden jäljissä laidun kukkii. Lehmänpolulle on ilmestynyt ketoneilikka ja muinaistulokas hiirenhäntä. Tilalla ylläpidetään alkuperäisrotuja. Lampaat ovat kainuunharmaksia ja kanat lempeitä maatiaisia, Alhon kantaa.

Työntäyteistä maalaiselämää Luonnonsuojelun mallitilaa isännöivät Risto ja Jaana Sulkava. Risto on biologi ja luonnonsuojelun konkari. Hän toimi kymmenen vuotta Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana – nyt hän toteuttaa luonnonsuojelua ruohonjuuritasolla. Jaana on sosiaali- ja

terveysalan asiantuntija, jonka sydämen asiana on erityisesti vanhusten hyvä hoito. Täällä saavat hyvää huolenpitoa niin luonto kuin ihminenkin. Pirteä Pässi on vastaanottanut vieraita nyt pari vuotta, mutta toiminnan käynnistämistä edelsi muutaman vuoden työ. Oli perustettava Ilmari Räsäsen Säätiö, kunnostettava rakennuksia ja pidettävä talkoita. Piikkilankaakin revittiin maastosta kilometreittäin. Puitteet ovat nyt komeat. Toki uutta kattoa odottavat muutama sammalkattoinen lato, aitta ja savusauna – loputon työmaa siis, mutta samalla kaunista maalaisromantiikkaa. ”Meidän oli tarkoitus downshiftata, himmata. Kaverit nimittivätkin paikan Himmiläksi”, Risto Sulkava kertoo. Toisin kävi. Viime vuonna kävi 500 vierasta luontokursseilla, talkoissa, kokouksia ja seminaareja pitämässä. Kesällä on ohjelmassa kerppukarkeloita, riukuaitatalkoita ja kasvivärjäystä. Lammaspaimenviikot on varattu täyteen jo alkuvuodesta. Pirteä Pässi tarjoaa myös Green Care -perhehoitoa vanhuksille. Oleskelu tilalla herättää muistoja ja elinvoimaa. ”Eräskin vanhus, joka ei ensimmäisenä päivänä juuri jutellut, oli viikon lopulla palautunut hyväksi lampaitten hoitajaksi”, Jaana Sulkava kertoo. Pirteän Pässin toiminta on uutta kylällä. Sulkavat kiittelevät paikkakuntalaisia. Kyläläiset toivat kalaa,

kutsuivat kudontapiiriin ja neuvoivat lampaiden hoidossa. Tila on piristänyt muuttotappioista seutua. Erään paikkakuntalaisen sanoin: ”Olkaa sitten vaikka luonnonsuojelijoita, mutta kiva kun tuli kylälle elämää.”

Oivalluksia metsästä Avohakkuuton metsänhoito kiinnostaa maanomistajia. Kursseilla on käynyt jo 200 henkeä, ja ensi vuonna toteutetaan kansalaisopiston jatkuvan kasvatuksen kurssi. Moni haluaisi kokeilla, voisiko menetelmää soveltaa omassakin metsässä. Lisäksi kysytään konsultointia metsän suojeluun. ”Vaikka luonto halutaan säilyttää, ei aina tulla ajatelleeksi, että laikkumätästyksestä olisi haittaa tai että oma oja pilaa järven”, Risto Sulkava pohtii. Ajatus metsän suojeluun voi herätä luontoretkellä: ”Ihminen, joka asuu metsän keskellä, oli aina ajatellut, että metsä on metsä, ei miettinyt mitä se kätkee sisäänsä. Luontoretkellä avautui miten asiat liittyvät toisiinsa – palokärjen jäljet, toukat, hajottajat, käävät... Miten luonnon tasapaino hoituu, kun kaikki lajit ovat paikalla, eikä ihmisen tarvitse tehdä metsälle mitään.”

”Ajatus metsän suojeluun voi herätä luontoretkellä.”

Tutustu: //pirteapassi.com//, //sll.fi/testamentti//

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Saimaalla, suojelutyöstä sekä norppaturvallisesti kalastuksesta. Kuvaesitys apukinostalkoista ja kevään pesälaskennoista. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Lisätietoja: Anna Vuori, p. 040 670 1771. Linnoituksen kesän avaus (Lappeenranta) 9.6. klo 11–16. Järjestämme lyhyitä kasviretkiä sekä lapsille ohjelmaa. Tarkemmat ajat myöhemmin: sll.fi/etela-karjala. Kansalaistoiminnan Fiestan ja Mahdollisuuksien torin perhetapahtuma Pusupuistossa ja Linnoituksen etelävalleilla la 18.8. klo 10–13. Piiri järjestää lapsille mm. saimaannorppatyöpajan ja liikunnallisia leikkejä sekä lyhyitä Linnoituksen kasviretkiä päivän aikana. Tarkempia tietoja nettisivuilla lähempänä ajankohtaa! Lisätietoja: Anna Vuori, p. 040 670 1771.

• •

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja retkistä ja talkoista: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi, p. 050 364 3693.

•

Yölaulajaretki Siikalahdelle pe 8.6. Lähtö kimppakyydein klo 20 Imatran keskusliikenneasemalta tai voit tulla suoraan parkkipaikalle klo 21. Illan ja yön aikana kuunnellaan lintuja ja pidetään evästaukoa nuotiolla. Retkeltä palaillaan puolen yön jälkeen. Jokainen voi osallistua jaksamisensa mukaan. Retki on ilmainen ja kaikki ovat tervetulleita! Kumppani: Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys. Pellisenrannan niityn hoitotalkoot ti 7.8. klo 16.30–19. Lähtö niityltä (Pellisenrannantie

•

144). Oman haravan ja eväitä voi tuoda mukana. Niittämisen hoitaa niittokone, jolla osa kasvillisuudesta on kaadettu jo aikaisemmin. Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja retkistä: Kimmo Saarinen, ksaarin@hotmail.com, p. 041 463 1737.

•

Arboretumin puuretki 21.5. klo 18–20. Kokoontuminen Valtakadun varrella vesitornin juurella. Reitti on helppokulkuinen. Oppaana Arto Pulkkinen. Retki on ilmainen ja kaikille avoin! Linnoituksen kasviretki 2.7. klo 18–20. Tarkempi retkireitti määrittyy vallirinteiden hoidon mukaan. Lähtö Saimaan luonnonsuojelukeskuksen edestä Katariinantorilta. oOutsenon Anolan kedon niitto- ja haravointitalkoot 14.8. klo 17–19. Arvokasta kyläketoa niitetään, heinät haravoidaan ja kuljetetaan pressuilla reunapusikon suojiin. Ajo-ohje: Noin 5 km Joutsenon kirkonkylältä etelään, käännös Penttiläntieltä oikealle Anolantielle (’osoite’ Anolantie 60). Keto on tien reunalla. Pikkukengilläkin pärjää – haravat matkaan! Riihilahden haravointitalkoot 18.8. klo 10–16 Niemisensaaressa sijaitsevilla Luonnonperintösäätiön tiluksilla (Riihilahdentie 550). Ajo-ohje: Kaukaan tehtaiden ohi Hyötiönsaareen ja edelleen Vehkataipaleen suuntaan, käännös vasemmalle Riihilahdentielle ja sitä seuraten loppuun asti. Jos tarvitset kimppakyytiä, soita piirin toimistoon ja kyyti järjestyy!

• •

•

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi Heinäveden luonnonystävät: Lisätietoja retkistä: Risto Sulkava, ristosulkava3@gmail.com, p. 040 545 6472.

•

Opi tuntemaan peruslinnut -lintukurssi 26.5.–27.5. Tunnistatko yleisimmät laulajat, pönttölinnut ja järvenlahden uiskentelijat? Maksullinen kurssi. Katso lisää: pirteapassi.fi Keskustelutilaisuus kuuluisten Palokin koskien palauttamisesta 30.5. klo 18.30-21. Avoin kaikelle kansalle, kahvia tarjolla. Paikka: Heinävesi, Palokki, Ronttopuistossa, Luostaritie 78. Lisätietoja: Risto Sulkava, p. 040 545 6472 tai Jonne Posti, jonne@luovan.fi, p. 041 438 8658. Riukuaitatalkoot 9.6. klo 9–19. Mestari Matti Partio paikalla opettamassa. Vapaa pääsy (ilmoittaudu jotta ruoka riittää). Aloitetaan klo 9 ja jatketaan iltaan saakka. Voit saapua omaan tahtiin! (kysy yöpymismahdollisuus). Kumppanit: KYNÄ-hanke, Maa- ja kotitalousnaiset sekä Ilmari Räsäsen Säätiö. Lisätietoja: pirteapassi.fi Kerppukarkeloissa 9.–10.7. tehdään lehtikerppuja lampaiden talvieväiksi. Voit osallistua päivätalkoisiin ruokapalkalla tai majoittua ja viihtyä iltaa Pirteässä Pässissä. Täyshoito-

• • •

paketti ma-aamusta ti-päivälliseen (2 vrk), 60 €/hlö. Ilmoittaudu viimeistään 2.7. Heinäveden luontoilta 8.8. klo 18–20.30. Paikka: Pirteä Pässi/Savonrannantie 12a, Vihtari. Paikalla luontoalan asiantuntijoita valmiina vastailemaan kysymyksiin. Avoin ja maksuton tilaisuus. Väliajalla tupakahvio avoinna.

•

Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Laivaretki Matariin Haapavedelle, missä rantautuminen evästaukoineen sopivassa luontokohteessa. Lähtö la 26.5 klo 11 Savonlinnan matkustajasatamasta, retken kesto n. 5 tuntia. Laivalla mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun. Hinta yhdistyksen jäseniltä 10 €, muilta 20 €, alle 12v lapset ilmaiseksi. Tiedustelut ja lippujen ennakkomyynti piiritoimistolta: p. 050 5670 500. Jättipalsamitalkoot kesä-heinäkuussa. Ajankohdat tarkentuvat myöhemmin. Kysy tarkempia tietoja Mauri Löppöseltä: p. 044 933 4246. Torimyynti. Yhdistyksellä on myynti- ja infokoju Savonlinnan kauppatorilla heinäkuun ajan, myynnissä mm. norppaturvallisia katiskoja.

•

• •

Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Seuraa somessa: facebook.com/sllsuursavo

•

Luontoilta – Vesistöjen tila ja suojeluhaasteet Etelä-Savossa 23.5. klo 17–19. Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen Etelä-Savon ELY-keskuksesta kertoo Etelä-Savon vesistöjen

Luonnonsuojelija 2/2018

•Tapahtumat tilasta ja ihmistoimien vaikutuksesta niihin. Kuulemme myös mitä toimia tehokas vesiensuojelu vaatii ja miten yksittäinen ihminen tai yhdistys voi suojelua edistää. Yksi vaikuttamisen paikka on vesienhoitosuunnitelmien päivitykseen liittyvä avoin kuuleminen, josta Juho myös kertoo. Alustuksen jälkeen vapaata keskustelua aihepiiristä. Tarjolla kahvia/teetä ja pientä purtavaa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! Paikka: Estery-talo, Otto Mannisenkatu 4, Mikkeli. Lisätietoja: Miia Kuisma, kuisma@iki.fi, p. 040 6632 606 Metsäretki Kalevankankaan maastoon ke 13.6. klo 17–19. Kokoontuminen Raviradantiellä, Sport Forumin vastapäisellä P-alueella. Oppaana Timo Lehtonen. Niittotalkoot Sairilan niityllä ma–to 6.–9.8. klo 17 alkaen. Opastus niitylle Sairilan koulun kentän viereiseltä parkkipaikalta. Seuraa yhdistyksen Facebook-sivujen ilmoittelua!

• •

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, p. 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Toimisto avoin tarvittaessa. Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry Kajaanin yhdistys: Tiedotamme tapahtumista Koti-Kajaanissa ja sähköpostitse sekä piirin Facebooksivuilla: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry. Yhdistyksen sähköpostiosoite: luonnonsuojeluliitto.kajaani@gmail. com. Yhdistys Mahdollisuuksien torilla la 26.5 klo 10–14 Kajaanin kauppatorilla. Meidät tunnistaa norppaliiveistä. Jaossa tietoa ja mm. vesistöopasta. Pöytämme on yksi torisuunnistuksen rasteista, rasteilla tehtäviä. Tervetuloa!

•

KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jyväskylän seudun yhdistys: Yölaulajaretki 8.6. klo 23–02 polkupyörillä Jyväskylän Kuokkalaan. Lähtö klo 23 SurvoKorpelan parkkipaikalta. Kesto 2–3 h. Huonon sään sattuessa varailta la 9.6. (varaviikonloppu 15.–16.6.) Oppaana Hannu Laakkonen. Lisätietoja: Hannu Laakkonen, hane.laakkonen@ gmail.com, p. 045 236 4834. Yhdistyksen 40-vuotisjuhlaretkiviikko 12.6.–17.6. Kohteina uudet luonnonsuojelualueet Hämeenlahti, Haukanniemi, Haukkalanlähde, Lammakesuo, Kuivaniemi ja Lähdesuo. Retki päivässä ja yhdellä kohteella nonstop-retki. Viimeinen retki on samalla Luonnonkukkapäivän retki. Kohteiden järjestys ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

• •

Jämsänseudun Luonnonystävät: Vieraslaji lupiinin niittotalkoot ti 13.6. klo 16.30–19 UPM-Kymmenen alueella Tiilikantien läheisyydessä Kinulassa Jämsänkoskella. Paikalle voi tulla hetkeksi tai pidemmäksi aikaa. Ota mukaan reipasta mieltä, keliin soveltuva vaatetus ja suojaavat käsineet. Voit tuoda mukanasi viikatteen tai haravan/heinähangon. Talkoolaisille tarjolla pientä evästä Yhdistys mukana Hyvinvointia yhdessä

•

-messuilla la 16.6. Jämsän keskustassa, Välikadulla. Yhdistyksen julkaisema valokuvakirja Lampien lumosta metsien mahtiin – 100 luonto- ja kulttuurimaisemakohdetta Jämsän ja Kuhmoisten alueelta myynnissä seuraavissa liikkeissä: Jämsä: Mäen Huopaa ja Lankaa, Center Market Himos, Café Aina Jämsänkoski: Rusetti Koskenpää: Jämsän seurakunnan seurakuntaparkki, Kuhmoinen: Kuhmoisten kädentaitajat, Halli: Kukkakauppa Helmiina, Länkipohja: Symppis. Hinta 20 €.

•

Keurusseudun luonnonystävät: Retket: Lähtö Keuruun linja-autoasemalta, jollei toisin mainita. Lisätietoja: Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24.fi, p. 040 8431 709.

• • • •

Lähiluontoretki Melonsaaren metsään 25.5. klo 18–20. Yölaulajalinturetki 1.6. klo 23–1.30. Kesäyönretki Simsiön Valkeiselle 30.6. klo 20–00.30. Uinti ja makkaranpaisto. Retki Turun saariston rengasreitille 7.7. klo 5.30–20. Linja-autolla omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. Perhosretki Haapamäen perinteiselle perhoslaskentareitille 8.7. klo 12–15.30. Kyyti Keuruun linja-autoasemalta klo 12. Luonnonkukkaretki 12.7. klo 18–20. Luontoilta kotiseutumuseolla 17.7. klo 18–20.30. Paikalliset asiantuntijat vastaavat paikallisiin luontokysymyksiin. Lisätietoja: Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24. fi, p. 040 843 1709.

• • •

Petäjäveden luonto: Petäjäveden luonto ry 20 vuotta -tilaisuus 5.6. klo 18.30 Ramin töllillä. Ohjelmaa ja tarjoilua! Lämpimästi tervetuloa!

•

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalolla luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• •

Piirihallituksen kokoukset Kouvolassa to 24.5. klo 18 ja Kotkassa to 14.6. klo 18. Mustaviirin perinnemaisematalkoot yhdessä Metsähallituksen kanssa la–su 4.–5.8. Pohjois-Kymen Luonto: Lisätietoja retkistä: pohjoiskymenluonto@ gmail.com.

•

Retki Myllypuron lehtoon 27.5. klo 12–15. Muistutamme kaikkia retkelle osallistuvia, että Myllypuron lehto on luonnonsuojelualuetta ja sieltä ei saa poimia mitään mukaan! Lähtö Kiehuvan päiväkodin (ent. koulun) pihasta klo 12. Oppaana Jukka Pehkonen. Puistokävely Jaakonpuistossa 10.6. klo 12–15. Oppaana Jukka Pehkonen. Lähtö kello 12 lasten liikennepuiston luota ja kierros kestää noin tunnnin. Tapahtuma maksuton ja sopii kaikenikäisille. Lisätietoja: facebook.com/ events/185204985443401, Jukka Pehkonen, pohjoiskymenluonto@gmail.com. Kumppani: Dendrologian seuran Kouvolan kerho.

•

Hietaneilikkaretki Mielakkaan 1.7. klo 12 –15. Oppaana Jukka Pehkonen. Lähtö Riihitien päästä kello 12. Säävaraus! Lisätietoja: facebook. com/events/367709293741035. Ketotalkoot Suutarinpellolla 18.8. klo 10–16. Aluetta raivataan ja maisemaa avataan poistamalla pajukkoa. Lähtö klo 10 Sammonkadun päästä. Mukaan voi ottaa omia työvälineitä ja -käsineitä, järjestäjä tarjoaa talkookahvit. Lisätietoja facebook.com/ events/2012040665717355/.

•

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Kansankatu 8, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri Rovaniemen Luonto: Luento ti 22.5. klo 18-19.30 aiheella "Luonto yhdistää suojelijat, retkeilijät, lapinhullut, eränkävijät ja metsurit. Mikä heidät erottaa?" Tiedetoimittaja-tietokirjailija Tapani Niemen luento Rovaniemen kirjaston Laponica-salissa. Villiyrttikävely Arktikumin puistossa to 7.6. klo 17-19 . Lähtö Pilkkeen kahvilasta. Säävaraus. Ilmoittautuminen: rovaniemi@sll.fi. Jäsenille ilmainen, ei-jäsenet 15 €. Viiankiaavan vaellus 16.6. klo 18–01. Keskiyön vaellus luontopolulla Sodankylässä elokuvajuhlien aikaan. Lähtö ja paluu bussikyydillä Sodankylästä. Lisätietoja: sll.fi/lappi ja Anna Bagge, lappi@sll.fi, p. 040 823 2443. Metsäjoogaa Ounasvaaralla ti 19.6. klo 18-19.30. Lähtö Sky Hotellin parkkipaikalta. Melontaretki Kemijoella heinäkuun alussa. Ilmoittautuminen: rovaniemi@sll.fi. Retki on maksullinen. Lasten luontoleiripäivä Leirikarissa to 19.7. Ilmoittautuminen: rovaniemi@sll.fi. Lisätietoja: sari.hanninen@rovaniemi.fi, p. 040 873 7986. Sieriniemen siunaus -soututapahtuma 20.–21.7. Katso tiedot s. 29 ilmoituksesta. Vieraslajitalkoot la 4.8. yhteistyössä LYHTY-ryhmän kanssa. Seuraa ilmoittelua Uusi Rovaniemessä ja Facebookissa. Perinnemaisematalkoot 10.8. klo 10 – 11.8. klo 18 Reidar-Särestöniemen museoalueella. Lisätietoja: sll.fi/lappi, Anna Bagge, lappi@sll. fi, p. 040 823 2443.

• • • • • • • • •

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•

Vietä lomaa saaressa! Luonnonsuojeluliiton jäsenet voivat vuokrata piirin Vuohisaarta ja sen mökkiä toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Hinnat: 35 €/vrk arkisin, 40 €/ vrk viikonloppuisin ja pyhäpäivinä, 200 €/vko (7 vrk). Saari sijaitsee Mänttä-Vilppulassa. Lisätietoja: sll.fi/pirkanmaa/vuohisaari. Varaukset: p. 040 515 4557 tai pirkanmaa@sll.fi. Seitsemisen perinteinen talkooleiri pe– su 27.–29.7. Ohjelmassa perinnemaisemien hoitoa Koveron perinnetilalla ja muissa kohteissa, kuten Karvian taimenpurolla. Leirin vetäjänä Antti Putaja ja kokkina Mika Salovaara. Il-

•

moittaudu 5.6. mennessä: pirkanmaa@sll.fi tai p. 040 515 4557. Kerro mahdollisesta erikoisruokavaliostasi ja siitä, tarvitsetko kyydin tai voitko tarjota sellaisen. Osallistuminen, majoitus ja ruokailut ovat ilmaisia. Majoitus Kortesalon kämpällä. Keräämme osallistujilta varausmaksun (20 €), joka palautetaan leirillä. Osallistujille lähetetään leirikirje kesäkuun alkupuolella. Kumppani: Metsähallituksen Järvi-Suomen luontopalvelut. Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla (KOLU): Järjestämme luonnonhoitotapahtumia turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja niissä tarjotaan piknikeväät. Tapahtumiin tulee ilmoittautua etukäteen. Lämpimästi tervetuloa! Tarkemmat aikataulut, ohjeet ja tiedot bussikuljetuksista: facebook.com/ KoluPirkanmaa, sll.fi/pirkanmaa.

• •

Annetaan kyytiä jättipalsamille! 16.6. klo 13–17. Vesilahti, kirkonkylä. Myös villiyrttien keruuta ja tunnistamista Kurjen tilalla luonnonvaratuottaja Päivi Salon opastuksella! 19.6. klo 16–20. Tampere, Kaukajärvi 20.6. klo 16–19. Nokia, Haavisto 30.6. klo 13–17. Hämeenkyrö, kirkonkylä. Luvassa iloista pelailua ja kitkemistä!

• • •

Kyrön Luonto: Yölaulajaretki 8.6. klo 21–23.30. Kokoonnumme Frantsilan Kehäkukan pihassa klo 21. Kuljemme aluksi kävellen kuulostelemassa satakieliä, viitakerttusia ja muita yölaulajia, sen jälkeen lähtö autoilla Heinijärvelle. Kesto n. 3 h. Jos innokkuutta riittää, voidaan reissua jatkaa Osaralle ja esim. Ulvaan mäntykankaille. Oppaana Hannu Järvinen. Lisätietoja: Heidi Honkamäki, heidi.honkamaki@gmail.com. Playing and weeding in Hämeenkyrö 30.6. klo 13–17. Ks. Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla -hanke (KOLU): facebook.com/ KoluPirkanmaa. Talkoissa annetaan kyytiä jättipalsamille. Oheisohjelmana pelailua. Osallistujille tarjotaan piknik-lounas. Ilmoittaudu 26.6. mennessä: Sari Hämäläinen, sari.hamalainen@sll.fi / 040 930 4118. Kerro samalla, onko ruokia, joita et voi syödä. Luonto- ja maisemapäivät 4.8. klo 10–16. Kokoontuminen klo 10 Kulttuuriladolla, Aromaantie 4. Paluu n. 12.30, jossa mahdollisuus ruokailuun. Klo 13.30 Kulttuuriladossa esityksiä kallioperästä, luontokuvia ja Hämeenkyrön nimikkokiven julkaiseminen. Katso ohjelma: sll.fi/pirkanmaa/kyron-luonto.

•

Oriveden luonnonsuojeluyhdistys: Oriveden iltatorin avajaiset pe 8.6. klo 15–19. Myydään linnunpönttöjä, jaetaan esitteitä ja Luonnonsuojelijaa, keskustellaan ihmisten kanssa paikallisista asioista. Paikka: Oriveden tori, Kauppakuja 4 (linja-autoaseman vieressä). Längelmäveden kesäpäivä la 7.7. klo 10–15. Esitellään erilaisia linnunpönttömalleja sekä yhdistyksen toimintaa. Paikka: Rönnin huvikeskus, Eräjärventie 946, Orivesi.

• •

Nokian yhdistys: Retki Siuron jylhälle Linnavuorelle 27.5. klo 10–14. Tapaaminen klo 9.45 Linnavuorentiellä Patrian P-paikalla. Varusteena sään mukainen vaatetus, taukotakki (huipulla tuulee!),

•

Luonnonsuojelija 2/2018

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

•

• • •

•

Tapahtumien yön lepakkobongaus Pyynikin kirkkopuistossa 9.8. klo 21–23.30. Säävaraus, sillä lepakot eivät lennä kovalla tuulella tai sateella. Lisätietoja: teatterikesa. fi/ohjelmisto/tapahtumien-yo. Kintulammiviikonloppu 18.8.–19.8. Monipuolista ohjelmaa, ainakin luonnonhoidollisia toimia kuten suon ennallistamista ja retkeilyä. Lisätietoja: retkiryhma@gmail.com

•

Virtain luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja retkistä: Larissa Heinämäki, larissa.heinamaki@iki.fi, p. 040 776 2797.

•

Metsäretki 24.5. klo 17–19. Tutustutaan Virtain kaupungin ostamaan upeaan metsään Ahjolan kupeessa. Kohde on Yrittäjäntien päässä, jonne voi jättää auton. Säänmukainen vaatetus ja omat eväät mukaan. Tuo tullessas vie mennessäs! Taimienvaihtotori 27.5. klo 12–13. Muista nimetä kasvit nimikyltein. Paikka: Virroilla Galleria Virinän edessä kaupungintalolla (Pääskyntie 6) ja Ruovedellä satamassa. Retki Elämänmäelle 14.6. klo 17–21. Lähtö Kitusen Kievarilta kimppakyydein. Omat eväät ja sään mukainen vaatetus. Arvioitu kesto 3 h. Soininmäen niittotalkoot 29.7. klo 10–14 Virroilla Kotalan Soininmäessä. Mukaan voi ottaa viikatteen (jos sellaisen omistaa), hanskat ja kumisaappaat. Yhdistys tarjoaa talkooeväät, mutta hellepäivänä mukaan voi ottaa lisäjuotavaa. Osallistua voi lyhyemmäksikin aikaa! Lisätietoja: Larissa Heinämäki, larissa. heinamaki@iki.fi, p. 040 776 2797.

• • •

POHJANMAAN PIIRI

•

Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaanpiiri ry

•

Seuraa tapahtumia tarkemmin: facebook. com/suomenluonnonsuojeluliitonpohjanmaanpiiriry. Lisätietoja aluesihteeriltä: poh janmaa@sll.fi tai p. 040 934 6320.

Pälkäneen seudun yhdistys: Retki Holjaan la 26.5. Tutustumme Luonnonperintösäätiön uuteen suojelumetsään. Kokoonnutaan Sappeen jätepisteelle klo 10 Säävaraus. Eväitäkin voi ottaa mukaan.

•

Tampereen yhdistys: Ympäristötori Tammelentorilla 4.6. klo 16–20. Vieraslajitalkoot Kaupissa 5.6. klo 17.30– 20. Hävitämme lupiineja ja jättipalsamia. Ota mukaan pitkähihainen paita ja pitkät housut. Myös työhanskat kannattaa ottaa mukaan, mutta yhdistykseltäkin niitä löytyy. Tiedot tarkentuvat lähempänä ajankohtaa. Tapaaminen Kaupin vinttikoiraradan edessä olevalla parkkipaikalla (Kaupinpuistonkatu 21). Retki Kirskaanniemeen 15.6. klo 18–22. Retkiryhmän "voimaa metsästä" -retkelle kokoontuminen Kirskaanniemen parkkipaikalla.

• •

•

Metsiensuojelua tunteella

•

Metsäretki Kurikan Riomäen suojelualueelle ke 6.6 klo 18, Pojanluomantie 650, Kurikka (aivan Ilmajoen rajalla). Kannonpääparlamentti ke 13.6. klo 18. Retkeilyä ja metsäpuheita suojelusta ja metsätaloudesta, tule mukaan keskusteluun! Kyrönjokijuhla sekä SLL:n 80-vuotisjuhla ti 5.6. klo 15-20.30 Seinäjoen Ylistarossa Alapään nuorisoseuralla (Alapääntie 328). Katso ohjelma: facebook.com/suomenluonnonsuojeluliitonpohjanmaanpiiriry tai sll.fi/ pohjanmaa. Tervetuloa! Lestijoki-melonta, ks. Lestijokiseudun ympäristöyhdistys.

• • •

Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys : Seuraa tapahtumia tarkemmin: facebook. com/etelapohjanmaanluonnonsuojeluyhdistys

• •

Metsäretki ke 6.6. klo 18 yhdessä piirin kanssa Kurikan Riomäen suojelualueelle. Metsäretki su 17.6. klo 13 Lapuan yhdistyksen kanssa Virpikallion suojelumetsään.

”Metsien säilyminen on elinehto, yhtä aikaa ovat metsät ja ihminen tänne tulleet – jos metsät lähtevät, ihminenkin häviää.”

Emilia Horttanainen

tukevat jalkineet ja eväät. Retken vetää Kaija Helle, jolle välttämättömät ilmoittautumiset hellekaija@gmail.com tai p. 044 0177 180. Yölaulajaretki Kesäniemeen 2.6. klo 22– 00. Tapaamme Kesäniementiellä. Siurosta (tie 2505) ajetaan länteen päin noin 3 km. Käännytään Kuljun kartanon kohdalta Kesäniementielle, Leukaluille päättyvälle yksityistielle, jota ajetaan noin 500 m radan varrelle. Vesitse pääsee Siurosta Kulovedeltä Kesäniemeen ja Leukaluiden sillan kautta Piikkilänjärvelle ja sieltä Sastamalaan, Mouhijärven Otamussillan kautta Tupurlanjärvelle. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com, p. 045 888 3720. Vieraslajit kuriin Haavistolla 20.6. klo 16–19. Haitallinen jättipalsami uhkaa Haaviston luonnonsuojelualuetta! Osallistujille tarjotaan piknik-eväät. Ilmoittautumiset 18.6 mennessä: Sari Hämäläinen, sari.hamalainen@sll.fi tai 040 930 4118. Kumppanit: Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla -hanke KOLU ja Nokian monikulttuurisen yhdistys. Nokian Lintukoulun Kehrääjäretki Hempunmaalle 30.6. klo 23–01. Kokoontumispaikka: Koukkujärvi, Hirvisuon tienhaara. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720. Nokian Lintukoulun Peukaloisen retki 14.7. klo 10–12. Lähtö Sora-ahteen puomilta (Kuljuntie 157), josta jatkamme Siuron Vaunuvuorelle. Eväät mukaan. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720. Pyymäen kedon hoitotalkoot 4.8. klo 10–14. Hoidamme uhanalaisen palosirkan kotiketoa. Kokoonnumme Siuron koululla klo 10. Kuljuntie 34. Varusteena työvaatteet ja rukkaset. Tarjoamme talkooeväät, minkä vuoksi ilmoittautumiset: nokianluonto@ gmail.com. Retki Kaakkurijärville 5.8. klo 10–15. Varusteena sään mukainen vaatetus ja eväät. Tapaaminen Kerholan P-paikalla Souranderintie 13, josta jatkamme kimppakyydeillä. Oppaana on Kaija Helle, jolle ilmoittautumiset: hellekaija@gmail.com tai p. 044 0177 180. Päiväperhosretki 19.8. klo 9–11. Retkenvetäjä Marko Jaakkola. Mukaan mahtuu 10 henkilöä. Ilmoittautumiset nokianluonto@ gmail.com. Lähtö Hirviniityntien päässä Linnavuoren ampumaradan parkkipaikalta. Huom! Säävaraus. Retki peruuntuu, jos sataa. Lisätietoja: nokianluonto@gmail.com.

•Aktiivi

Haastattelussa on Anitta Miikkulainen, Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin metsävastaava. Asut Helsingissä ja vaikutat Etelä-Karjalassa, mutta mistä olet kotoisin? Olen asunut eri puolilla Suomea. Minulla on laajalle levittyvät juuret, läheiset ihmiset ja luonto ovat sienirihmastoni, jolta saan energiaa. Olen opiskellut valtiotieteitä, työskennellyt lastensuojelussa sosiaalityöntekijänä ja valmistunut Evolla metsäluonnon hoitajaksi. Sitä kautta päädyin Laatokan soutuihin ja Etelä-Karjalan metsien suojeluun. Minkälainen luonnonsuojelija olet? En ole lajituntija. Jo lapsena puhuin puiden kanssa. Perheenä retkeilimme luonnon helmassa. Sieltä se lähti, olen kokenut vahvasti metsän rauhoittavan vaikutuksen. Ilmastoahdistuksen koin jo 1980-luvulla. Luen paljon, haluan olla tietoinen maailmastamme. Metsäryhmässä olen organisoija, toiset tietävät spesiaaliasioista. Meillä on aktiivinen, monialainen ja puhelias ryhmä. Minkälaisia haasteita ja tavoitteita metsäryhmällä on? Etelä-Karjalassa ajatellaan metsätalousvetoisesti. Hakkuutavoitteet on ylitetty ja siitä ollaan ylpeitä. Suojeltua metsää on ennätysvähän. Olemme metsäryhmässä inventoineet laajoja metsäalueita. Tavoittelemme luontoyhteyttä Saimaalta Laatokalle. Luontohelmi Hiitolanjoki-Haarikko olisi osa Suomenlahdelta Jäämerelle

ulottuvaa Vihreää vyöhykettä. Hiitolanjokeen nousee Laatokan lohi, ja suisto yhdistyy Laatokan luodot -kansallispuistoon. Saimaan kanavan ympäristössä on menossa suojeluun arvokas metsävyöhyke. Painotat yhteistyön merkitystä. Yhteistyötä on tehtävä yli kaikkien rajojen. Lämminhenkistä yhteistyötä piirillä on Laatokan Karjalan Kurkijoen ympäristökasvattajien ja luonnon ystävien kanssa. Luonnon monimuotoisuus on yhteinen juttu, se koskettaa kaikkia, jotka liikkuvat, retkeilevät, tutkivat luontoa – peruskansalaisia. Tutkimusta tarvitaan pohjaksi, mutta tunne saa lähtemään mukaan. Mikä on tärkeintä luonnonsuojelussa? Talouskasvuhurmio pitäisi ajaa alas. Pahimmillaan ennustetaan ilmaston lämpötilan nousevan Suomessa kuusi astetta vuoteen 2070 mennessä. Meillä ei ole varaa luopua yrittämästä. Oli järkytys, kun metsäalan tutkijapaneelissa, jossa valmisteltiin ilmastonmuutokseen sopeutumista, ei käsitelty lainkaan ilmastonmuutoksen hillintää. Sopeutetaan ja samalla kenties kiihdytetään ilmastonmuutosta! Sen sijaan tuli hyvä mieli, kun päiväkotilapset tulivat aamulla tuohon hiekkarantaan, rupesivat heti kaivamaan ja leikkimään, rannalla ui joutsenia. On tärkeää, että viedään lapset alusta asti luontoon. Emilia Horttanainen

Aktiivin muistilista

X Osallistu Avohakkuut historiaan -kampanjaan ja kerää nimiä kansalais-

aloitteeseen. Lue lisää ja tilaa lomakkeita, flyereita ja muuta materiaalia yhdistysnetistä.

X Merkkaa kalenteriin Luonnonsuojeluliiton 80-vuotisvuoden juhla Turussa 25.8. Tervetuloa mukaan juhlimaan!

X Levitä norppatatuointi koko Suomeen! Luonnonsuojeluliiton yhdistykset

voivat tilata veloituksetta norppasiirtokuvia jäsenhankinnan tueksi. Katso yhdistysnetistä vinkit norppasiirtokuvailotteluun ja tilaamisohjeet: intra.sll.fi/yhdistysnetti > Teemapäivät ja kampanjat > Luonnonsuojeluliitto 80 vuotta. (Tunnus: kuutti@sll.fi, salasana kuutti)

Luonnonsuojelija 2/2018

Pirkanmaalla opitaan suomea ja autetaan paikallista luontoa hyvässä seurassa.

Mari Salminen

Kielikylpy luontotalkoissa Teksti Miia Pietiläinen

Parikymmentä Tampereen Teknillisen Yliopiston kansainvälistä opiskelijaa raivaa tarmokkaasti metsänpohjaa pienen kangasalaisen kyläkoulun takana. On kevään tähän asti lämpimin päivä. Metsikköön on tarkoitus rakentaa luontopolku, ja harvennuksen jäljiltä maa on tulvillaan puunkappaleita. Paksut takit heitetään sivuun, suuria oksakasoja syntyy vauhdilla. Työskentelyn lomassa ryhmän suomenkielen opettaja Jenni Hakanen heittelee opiskelijoille uusia sanoja: ”perhonen”, ”kokko”, ”jääräpäinen”. Suomenkielistä jutustelua pitää yllä myös ryhmä Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin vapaaehtoisia. Pirkanmaan piiristä tapahtuma onkin saanut alkunsa. Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla eli Kolu-hankkeen tapahtumissa maahanmuuttajat ja suomalaiset kunnostavat yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa arvokkaita luontokohteita. Hanke on rahoitettu kahdeksi vuodeksi, joista käynnissä on jo toinen. Kyseessä on pilottihanke: onnistuessaan konseptia voitaisiin toteuttaa muuallakin Suomessa. Vastaavaa hanketta ei ole Suomessa aiemmin järjestetty. “Vähän tyhjästä piti lähteä tähän”, hanke-

Kuvassa oranssissa liivissa Wambuj Kimotho ja keltaisessa liivissä Karem Lozano.

koordinaattori Sari Hämäläinen kertoo. Suunnitelmat ovat kuitenkin toteutuneet hyvin, ja vastaanotto on ollut innostunut. Hoidettavat luontokohteet ovat olleet hyvin erilaisia: vapaaehtoisryhmät ovat ennallistaneet suota, raivanneet uhanalaisen tummaverkkoperhosen elinympäristöä ja kitkeneet haitallisia vieraslajeja, kuten jättipalsamia. Perinnebiotooppeja on hoidettu esimerkiksi niittämällä ja haravoimalla.

Vapaaehtoistyö kiinnostaa Kangasalan tapahtuma on opiskelijoille vapaaehtoinen osa suomenkielen kurssia. Kaikille avoimille retkille on opiskelijaryhmien lisäksi osallistunut muitakin maahanmuuttajia sekä turvapaikanhakijoita. Tyypillisesti osallistujista puolet on ulkomaalaisia, puolet suomalaisia. Oksien keräilyn lisäksi leikimme muutaman pihaleikin. Opiskelijat ovat kahdestatoista eri maasta,

•Tapahtumat Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry: Katso retkitiedotteet kesän osalta: facebook. com/luhurikka. Lisätietoja luontoyhdistys. luhurikka@gmail.com Kurikan luontoseura: Metsäretki su 17.6. Lintunevan suojelualueelle. Lähtö hotellin parkkipaikalta klo 10. Lisätietoja pj. Matti Envall p. 044 2550 253. Seuraa tapahtumia tarkemmin: sll.fi/pohjanmaa

•

Järviseudun ympäristöyhdisty Kotikontu: Metsäretki ti 5.6. klo 18–20 Alajärven Lohijoelle. Oppaana Heli Hämäläinen. Lisätietoja pj. Petteri Karvinen p. 045 6303 714. Seuraa tapahtumia tarkemmin: sll.fi/pohjanmaa

•

Kyrönseudun luonnonsuojeluyhdistys: Metsäretki la 25.8 Isonkyrön Talasnevan suojelualueelle. Lisätietoja pj. Hannu Lehtiö p. 0400 697976. Katso tarkempi aikataulu: sll.fi/pohjanmaa

•

Lapuan ympäristäyhdistys: Linturetki Simpsiölle Rytilammen ympäristöön la 26.5. Lähtö Hiihtomajalta klo 8. Oppaana Raimo Laurila. Retken kesto pari tuntia. Metsäretki su 17.6. klo 13 Virpikallion suojelualueelle. Lisätietoja pj. Hanna Suopajärvi, p. 050 539 7943. Tarkemmat tiedot retkestä: facebook.com/LapuanYmparistoyhdistysRy

• •

Lestijokiseudun ympäristö: Perinteinen Lestijoki-melonta ti 3.7. yhteistyössä Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa. Lisätietoja: Mikko Viitasalo, p. 040 5431 647 ja Liisa Tiilikkala, p. 040 534 7713.

•

Luonnonsuojeluyhdistys Valokki: Seuraa yhdistyksen ilmoittelua: facebook. com/valokki/ Perhojokilaakson luonto: Metsäretki elo-syyskuussa yhdistyksen alueen metsiin. Lisätietoja pj. Timo Marjusaari p. 040 7183 688. Seuraa: sll.fi/pohjanmaa

•

koskelle pe 24.8. klo 18. Retkeillään ja evästellään vanhassa jokivarsimetsässä. Vaasan ympäristöseura: Metsäretki la 16.6. Vaasan lähialueen suojelumetsiin. Seuraa tarkempaa tiedottelua sll.fi/ pohjanmaa/vaasa tai facebook.com/VYSVMF

•

Ähtärinjärven luontoyhdistys ry: Metsäretki Ähtärin luolille su 13.5 klo 10.30. Lähtö Karvalahden P-paikalta. Ilmoittautumiset pj. Tiina Nousiainen, p. 040 839 5173.

•

POHJOIS-KARJALAN PIIRI

Suomenselän luonnonystävät: Tietoa retkistä: sll.fi/pohjanmaa/suomenselka tai facebook.com/SuomenselänLuonnonystävät-ry-1708688362724016/. Lisätietoja pj. Reijo Salmi, p. 040 701 9402 tai siht. Terttu Rajala, p. 044 5612356.

Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi

Suupohjan ympäristöseura ry: Seuraa tiedotusta: sll.fi/pohjanmaa/suupohja tai facebook.com/suupohjanymparistoseura

Keski-Karjalan Luonto: Lisätietoja retkistä: Kari Antikainen, kari. antikainen@telemail.fi, p. 050 370 0024.

•

Suupohjan yösafari pe 8.6. klo 18, lähtö Isojoen Lauhansarvesta kestäen aamuyöhön saakka. Käynti peuratarhalla, suoretki, kehrääjien ja yölaulajien kuuntelua jne. Metsäretki pe 15.6. klo 18 Kauhajoen Katikassa. Ohjelmassa Metsämieli-harjoitteita. Metsäretki Lapväärtinjoen Tuimalan-

• •

•

Kesäretki Merenkurkun saaristoon 11.6.–15.6. Tutustumiskohteita: Valassaaret, Söderfjärdenin meteoriittikaraatteri, Raippaluoto ja Björköby, Studarsin museoalue, Terranova näyttely, ym. Hinta on jäsenille 280€ ja muille 350€. Tohmajärven Jalajanvaaran valtakunnallisesti arvokkaan niityn hoito: kukka-

•

retki ja sananjalkojen kepitys ke 20.6. klo 18–20. Niittotalkoot ti 7.8. klo 16–19. Haravointitalkoot ke 15.8. klo 16–19. Lieksan Luonnonystävät: Kesäinen metsäretki Ruunaan Siikakoskelle la 16.6. klo 10–15, patikointimatkat 3 km tai 5 km omilla eväillä. Sitovat ilmoittautumiset 10.6. mennessä Ahti Keräselle: p. 040 8457 464 linja-autokuljetusta varten. Bussimaksu jäseniltä 5 € ja ei-jäseniltä 10 €.

•

Ylä-Karjalan luonnonystävät: Lintukurssi ja -retket 6.6. asti. Yhteistyössä Ylä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. Opettajana Kalle Ruokolainen. Retkille on mahdollista osallistua myös vaikkei olisi kurssilla. Lisätietoja: Hanna Harju, ylakarjalanluonnonystavat@gmail.com, p. 050 522 1074. Linturetki Valtimon kirkonkylällä 27.5. klo 8–11. Yhdistys vastaa Liiku luonnossa Valtimolla -kampanjan haasteeseen järjestämällä linturetken. Lähtö kirjaston parkkipaikalta. Varusteet sään mukaan, kumisaappaat saattavat olla tarpeen. Oppaana Kalle Ruokolainen. Lisätietoja antaa pj. Hanna Harju, p. 050 522 1074. Maastossa käytetään polkuja, joten reitin ei pitäisi muodostua kovin vaikeaksi. Lisätietoja: Hanna Harju, yla-karjala@sll.fi, p. 050 522 1074. Hyönteishotellitalkoot Ikolan museon pihapiirissä 5.6. klo 16–20. Rakennetaan hyönteishotelleja malliksi Ikolan museolle ja

• •

•

Luonnonsuojelija 2/2018

Sieriniemen siunaus Rovaniemellä ja kaikki puhuvat sujuvaa englantia. “Kansainvälinen kaveripiiri vaikeuttaa suomen oppimista”, pakistanilainen Sana Latif kertoo. Hänen mukaansa myös suomalaisten hyvä englannintaito hankaloittaa suomen arkipäiväistä käyttämistä. Sana, kenialainen Wambuj Kimotho ja ecuadorilainen Karem Lozano ovat saapuneet Suomeen viime syksynä opiskelemaan sähkötekniikkaa. Naiset eivät ole aiemmin juuri liikkuneet luonnossa tai tehneet ulkotöitä. Sanan mukaan ulkoilmaharrastukset eivät ole Pakistanissa samalla tavalla suosittuja kuten Suomessa. Karem taas on kotoisin pienestä peltojen ympäröimästä kylästä, jossa metsään päästäkseen on nähtävä vaivaa. Kolmikko asuu Hervannassa, jonka lähimetsiin kaikki kolme ovat ihastuneet. Wambuj piti erityisesti ruskasta, ja Karem vaikuttui jäätyneistä järvistä, joita hän näki ensi kertaa viime talvena. Maasta risujen seasta löytyy vanha linnunpönttö. Wambuj riemastuu

kuullessaan puisen laatikon käyttötarkoituksen: “Kuinka suloista! Jos täällä olisi leijonia ja norsuja, tekisitte varmaan niillekin koteja.” Lopuksi kerännytään kahville ja pullalle. Osallistujat vaikuttavat tyytyväisiltä. Luonnossa työskentely ja suomalaisiin tutustuminen on ollut hauskaa. Myöhemmin bussissa matkalla Hervantaan Wambuj kertaa helposti sekaisin meneviä sanoja: ”Luonto, lounas, luento”. ”Vastaavia vapaaehtoistöitä voisi hyvin järjestää kansainvälisille opiskelijoille säännöllisesti, vaikka kerran kuussa. Olisin heti mukana!” Sana ehdottaa. “Käytännön työjäljen näkeminen oli mukavaa vastapainoa teoriapainotteiselle opiskelulle. Tulee aikaansaava olo.”

”Jos vastaavia vapaaehtoistöitä olisi tarjolla, olisin heti mukana!”

Perjantai 20.7. Klo 12–14 Ilmoittautuminen ja kahvittelua Puurosen rannan laavulla, Vanttauskoskella. Klo 14 Sieriniemen siunaus -soutu lähtee liikkeelle Puurosen rannasta. Klo 18 Rantautuminen Leirikariin: ruokailu ja saunat sekä yöpyminen. Leirikarissa iltamat sekä Concrete Reasons -dokumenttielokuva. Lauantai 21.7. Klo 8 Lähtö Leirikarista. Klo 11 Pullakahvit ja puhetta Fraunbergien rannassa. Klo 11–15 Marjetan Tori Oikaraisen koululla. Oikaraisen kyläyhdistyksen perinteinen kyläkulttuuritapahtuma. Klo 12 Soutu päättyy Marjetan torille. Soutajien ja yleisön ruokailu- ja yöpymispaketti 20€/hlö. Kuljetukset kuuluvat hintaan. Ilmoittautuminen: sari.hanninen@rovaniemi.fi, p. 040 873 7986. Järjestää SLL Rovaniemi ja Vapaa Kemijoki. Tapahtumaa tukee EKOenergian ympäristörahasto

Inarijärvi kansallispuistoksi

Lue Kolu-hankkeen toiminnasta ja tulevista tapahtumista osoitteissa: //facebook.com/KoluPirkanmaa // //sll.fi/pirkanmaa//

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Ärjän taidefestivaali Ekologisia teemoja ja esittävää taidetta Ärjänsaaressa 21.-22.7.2018

omaksi osanottajille. Paikalla on materiaaleja ja työkaluja, mutta voit ottaa mukaan myös omia. Lisätietoja: Hanna Harju, yla-karjala@ sll.fi, p. 050 522 1074.

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa Kaikissa talkoissa ilmoittautuminen ja lisätiedot merja.ylonen@sll.fi tai p. 044 929 0550. Kerro ilmoittautuessasi tarvitsetko vai voitko tarjota kyytiä. Työvälineet ja eväät järjestäjän puolesta. Työkäsineitä on järjestäjällä, jos omia ei ole. Sään mukainen, puutarhahommiinkin sopiva vaatetus.

•

Talkoot merenrannalla Rajaniemen niityllä 27.7. klo 10 alkaen. Dyyneillä niittokone hurahtaa käyntiin ja viikatteet viuhuvat. Rytiä ja pajunvesoja leikataan, jotta ne eivät peitä dyynejä alleen. Sauna lämpiää. Liikumme kimppakyydein. Kulkuohje omin päin tulijoille: Veteraanimajan kyltti opastaa 8-tien varresta perille. Kyltti on pohjoisesta päin oikealla puolella muutama km Pyhäjoen keskustaajaman eteläpuolella. Kumisaappaat mukaan. Dyynin takainen niitty on märkä. Veteraanimajalta siirrytään la-aamuna Lai-

tapauhaan. Majalla voi yöpyä. Kumppanit: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ja Raahen seudun luonnonystävät. Ilmoittaudu viim. ke 25.7. Talkoot merenrannalla Laitapauhassa 28.7. klo 10 alkaen. Laitapauhassa kunnostetaan talkoovoimin viidettä kesää rantadyyniä ja hiekkarantaa. Rannalla keitetään välipalaksi nuotiokahvit. Kulkuohje: Laitapauha sijaitsee Pyhäjoen Yppärin kylän pohjoisosassa, noin 7 kilometriä kirkonkylältä 8-tietä etelään päin. Päätieltä käännytään meren puolelle Viirreopasteen jälkeen. Jatka reittiä Rajakyläntie –Laitapauha – Matinletontie. Kevyt vaatetus riittää. Ilmoittaudu viim. ke 25.7.. Sarviselänkankaalla niittopäivä 4.8. klo 9–16. Tavoitteena on lisätä niityn lajirunsautta ja pitää yllä perinnemaisemaa. Leppiniemestä joitain kilometrejä Utajärven suuntaan käännytään tienhaarasta joesta poispäin Ahingonsaari-kyltin (+ tutkimusmetsä) kohdalta ja jatketaan, kunnes tie päättyy suojelualueen laidassa olevalle pysäköintialueelle. Autolla ei pääse niityn viereen. Järjestäjä huolehtii työkaluista ja eväistä. Ilmoittaudu viim. to 2.8. Autonjättöpaikalla ollaan klo 9 mennessä. Jos suolla haluaa retkeillä, kumisaappaat ovat järkevimmät. Haaranniityllä niittoa ja haravointia 7.8. klo 14–20. Talkoot jo 26. kertaa! Haaran- eli Haaraojanniityllä kasvaa edustavaa keto- ja niittykasvillisuutta. Niitty sijaitsee Repose-

•

Heinäkuussa 2018 ensimmäistä kertaa järjestettävän tapahtuman ytimessä on maapallon tulevaisuus. Koko festivaalin toteutus, teokset ja käytännöt kietoutuvat ekologisten teemojen ja ilmastonmuutoksen ympärille. Ei kaljatelttoja, ei viherpesua. Tulossa on täysin uudenlainen kokemuksellinen taidefestivaali. Oulujärven Ärjän taidefestivaali noudattaa 100% roskattoman retkeilyn periaatteita. Yhteistyössä Oulujärvi Leader, Metsähallituksen luontopalvelut ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Luonnonsuojelija 2/2018

•Tapahtumat läntien varressa, muutaman kilometrin päässä Kiimingin taajaman koillispuolella. Kuusamontieltä käännytään oikealle ja ajetaan vähän matkaa. Niitty aukeaa tielle asutun alueen jälkeen. Työt alkavat klo 14, mutta myöhemminkin ehtii tulla. Järjestäjät starttaavat ti Oulusta klo 13. Jos sää on kostea, kumisaappaat ovat kätevät, mutta muutoin lenkkitossuillakin pärjää. Ilmoittaudu viim. ma 6.8. Soilla retkeillään elokuussa useana päivänä viikkojen 33, 34 ja 35 kuluessa (13.–30.8.). Paikkoja: Karahkalamminsuo, Karhusuo, Onkineva, Törmäsensuo. Lisämausteena Noora Kauppilan karjalaisten itkuvirsien konsertti. Yksityiskohdat selviävät myöhemmin. Seuraa piirin verkkosivun ilmoittelua tai kysy piirin toimistosta.

•

Lakeuden Luonto Toimialue Liminka, Lumijoki, Tyrnävä

•

Virtavesien ötökkäretki lapsille, Luonnonkukkienpäivän retki, yölaulajaretki, retki Ulko-Kallaan, Lamunkarin pajujenraivaustalkoot, Lepakkoretki Vanhassa Limingassa. Ks. Facebook/lakeudenluontory Oulun yhdistys: Erilaisia retkiä ja luonnonhoitotöitä luvassa kesän mittaan. Tarkista uusimmat tiedot osoitteesta sll.fi/pohjois-pohjanmaa/oulu tai yhdistyksen Facebook-sivulta. Kasvi-, lintu-

•

ja pyöräretkiä alkukesällä, keskikesällä mm. niittotalkoot Hietasaaressa Puomitien niityllä ja jättipalsamin kitkentää Koskelassa ja Pateniemessä, loppukesällä marja- ja sieniretkiä jne. Tule mukaan aktiiviseen toimintaan. Aktiivit kokoontuvat noin kerran kuussa. Kysy lisää: slloulunyhdistys@gmail.com. Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys: Iijokisoutu 2.-7.7.! Iijokisoutu valittiin vuoden 2017 Vesistöteoksi. Voit varata paikan jokiveneistämme tai tulla omalla vesikulkuneuvolla. Viiden päivän unohtumaton jokiretki, 160 km koskia, nivoja, suvantoja, erämaisia jokivarsia ja vanhaa kulttuurimasemaa. Voit tulla myös vain osan matkaa, vaikka päiväksi. Katso tiedot ja ohjelma iijokisoutu.net ja ilmoittaudu mukaan. Kysy lisää: info@iijokisoutu.net.

•

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

•

Jättipalsamin torjuntaoperaatio 30.5. klo 17–19 torjuntaoperaatio Rautalammilla Törmälässä Etelä-Konneveden kansallispuiston

liittymässä. Operaatio tehdään yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Lisätietoja: Risto Lindholm ja Risto Palokangas, risto.palokangas@hotmail.fi, p. 040 510 3260..

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11. Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry Ulvilan ympäristöseura: Perheretki myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

•

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Laura Räsänen, p. 050 4389 795. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Luontohelmet ja tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/luontohelmet

•

"Lumoava luontometropoli – Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin!" -seminaari Helsingissä 21.5. klo 18–20.30 (kahvit klo 17.30). Paikka: Tieteiden talo, sali 104. Kumppanit: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike. Lisätietoja: Ursula Immonen, ursula.immonen@sll.fi, p. 044 258 0598. Luonnonsuojeluliitto mukana Maailma kylässä -festivaaleilla 26.5–27.5. Metsäpäivä kaikille Talosaaren torpalla 9.6. klo 12–18. Osoite: Talosaarentie 280, Hki. Ohjelmaa koko perheelle! Mm. puun halausta, metsäaskartelua lapsille, tikkupullan paistoa... Juhlitaan myös Luonnonsuojeluliiton 80-vuotista työtä luonnon hyväksi! Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Opastettu 7 km metsäkävely Vuosaaresta Östersundomin Talosaareen lähtee klo 10 Niinisaarentien ja Porslahdentien risteyksestä, bussin 96 päätepysäkiltä (Porslahdentie 1). Voit myös tulla suoraan klo 12–18 Torpalle, jonne on noin 700 m kävelyä Husön ratsastuskeskukselta. Anna Reittioppaaseen osoitteeksi Talosaarentie 280. Lisätietoja: Ursula Immonen, ursula.immonen@sll.fi, p. 044 258 0598.

• •

Espoon ympäristöyhdistys: Hallituksen kokoukset 23.5. ja 13.6. klo 18–20. Paikka: Villa Apteekki, Pappilantie 5. Terveiset hallituksen kokoukseen tulee lä-

•

Luonnonsuojelija 2/2018

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Retket ovat avoimia kaikille asuinkunnasta riippumatta. Jos ilmoittautumista pyydetään, käytä verkkolomaketta osoitteessa helsy.fi tai sähköpostia helsy@sll. fi tai tekstiviestiä p. 050 301 1633. Peruutus sähköpostitse tai tekstiviestitse. Osa retkistä on maksullisia. Maksun saaja: Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys, tili: DANSKE BANK FI9580001171007207 ja viestiksi retken ja osallistujien nimet. Maksua ei palauteta eräpäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista, vaan summa jää Helsyn retkitoiminnan tukemiseen. Verkkosivuilta löydät tietoja Helsyn vuokraamasta Talosaaren Torpasta, lepakkokerhon toiminnasta ja jättipalsamitalkoista. Muutokset mahdollisia, joten tarkista ennen retkeä viimeisimmät tiedot tapahtumasivuiltamme. Lisätietoja: Mirja Reijonen p. 050 1420, mirja.reijonen@kolumbus.fi. HUOM! Järjestämme pyynnöstä Pop up -retkiä. Ota yhteyttä.

•

Kasviretki Vartiokylänlahden tulvavallille ke 23.5. klo 17.30–20.30. Lahtipolkukävelyn lähtö- ja paluupaikka: Itäväylän ja Linnavuorentien risteys, Linnavuorentie 30 (huoltamon kahvila). Oppaana Christina Lindén. Vartiokylän linnavuoren kautta kävellään tutustumaan Varjakanpuiston ja Broändanpuron kevätluontoon. Vaativuus keskitasoa: Linnavuori vaatii kiipeämistä, muuten helppoja ulkoiluteitä. Kävelyretki Pikku Huopalahden ympäristössä to 31.5. klo 17.30–20. Lähtö Alepan lipan alta (Korppaanmäentie 1) vastapäätä raitiovaunu 10:n Ruskeasuon pysäkkiä (H0141). Voit tulla myös suoraan Asukastaloon eli Tapanilan asemalle, Tilkantori 12. Tutustumme entiseen asemarakennukseen. Kahvia ja pullaa voi ostaa. Sitten kävelemme Haaganpuron silloille ja Tilkanniityn veistospuistoon. Kävelyä kertyy noin 2 km helpossa maastossa. Halutessasi voit kiertää koko Pikku Huopalahden, jolloin matkaa yli 4 km. Pukeudu sään mukaan ja ota vesipullo mukaan. Ilmoittaudu viim. to 24.5. Kumppani: Helsingin reumayhdistys ry. Kulttuuri- ja luontoretki Annalan huvilalle ti 5.6. klo 17–20.30. Lähtö huvilan terassilta, Hämeentie 154. Kahvila on avoinna. Yhteistyökumppani: Hyötykasviyhdistys ry. Metsäpäivä kaikille Talosaaren Torpalla la 9.6. klo 12–18. Ks. Uudenmaan piiri. Kulttuuri- ja luontoretki Stansvikiin ke 13.6. klo 17–20. Lähtö ravintolan pihalta: Stansvikintie 1, Laajasalo. Kierrämme luontopolun ja jääkauden jättämän harjun, Tahvonlahdenniemen. Kumppani: Uusikylän mökkiläiset. Lepakkoretki Strömbergin puistoon pe 15.6. klo 23, n. 1,5 h. Lähtö Kröckelinkujan ja Pitäjänmäentien risteyksestä. Retki on helppo: kävelyä ei ole paljon. Paikalle pääsee useilla busseilla ja Valimon junaseisake on myös lähellä. Oppaana Sari Hartonen.

•

• • • •

Jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa ti 19.6. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka: bussien 21 ja 21B:n Melkonkujan pysäkki 1051 Itälahdenkadulla. Marjaniemen siirtolapuutarhan jättipalsamitalkoiden käynnistys ma 25.6. Ensin kahvit kerhotiloissa. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Kumppani: Marjaniemen siirtolapuutarha ry (Marjis). Jokipolkukävely Mätäjoenlaaksossa ke 4.7. klo 14–17. Lähtöpaikka: Myyrmäen rautatieasema. Oppaana Christina Lindén. Yhteistyökumppani: SLL Vantaa. Jättipalsamin kitkentätalkoot Herttoniemen Saunalahdella to 5.7. klo 17.30–20.30. Lähtö Herttoniemen metroasemalta, K-Supermarket Hertan läntisen sisäänkäynnin luota. Puulajikävely Malmin hautausmaalla ti 10.7. klo 17.30–20. Lähtö Ison kappelin edustalta. Reittioppaaseen käy Malmin hautausmaan toimisto. Kävelemme hautakortteleita rajaavia kujanteita pitkin. Havainnoimme puulajien tyypillisiä piirteitä ja sukulaislajien eroja. Jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa ke 25.7. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka: bussien 21 ja 21B:n Melkonkujan pysäkki 1051 Itälahdenkadulla. Luontoretki Haltialaan su 29.7. klo 11–14 [päivämäärämuutos]. Lähtö ja paluu: Haltialan kotieläintila, Laamannintie 17, Hki. Heikki ja Leena Luodon opastamina kävelemme Vantaanjoen vartta Niskalan arboretumiin. Kumppani: SLL Vantaa. Jättipalsamin kitkentätalkoot Herttoniemen Saunalahdella ma 6.8. klo 17.30–20.30. Lähtö Herttoniemen metroasemalta, K-Supermarket Hertan läntisen sisäänkäynnin luota. Kasvi- ja luontoretki Pihlajasaareen ti 7.8. klo 15.45–18.30. Lähtö JT-Linen vesibussilla klo 16 Ruoholahden torilta, Kellosaarenranta 1. Paluu saaresta lähtee 18.40. Mahdollisuus myös palata Merisatamaan Café Carousellin lähelle klo 19.15 tai 20.15 lähtevillä vesibusseilla. Jokainen ostaa lippunsa itse. Meno–paluu aikuisilta 7,50 €. Oppaana Christina Lindén. Lepakkoretki Kivinokkaan pe 10.8. klo 21.45, n. 2 h. Tapaaminen kesämaja-alueen portilla. Helpohko ja tarvittaessa esteetön retki; kävelyä n. 2 km. Lähin metroasema Kulosaari, bussit 81, 58 ja 59, useat yöbussit. Oppaana Sari Hartonen. Kumppani: Kivinokkalaiset ry. Hyönteisretki Kaisaniemen Kasvitieteelliseen puutarhaan la 18.8. klo 11–13. Lähtö Café Violan pihalta, Kaisaniemenranta 2. Ulkopuutarhassa perehdymme erityisesti pölyttäjiin Juho Paukkusen opastamana. Säävaraus: jatkuvan sateen sattuessa retki peruuntuu. Lepakkoretki Kallahteen pe 23.8. klo 21, n. 2 h. Tapaaminen Kallvikinniementien ja Leikosaarentien risteyksessä. Retki on melko helppo: kävelyä noin 2 km. Lähin metroasema Rastila, bussi 560. Oppaana Sari Hartonen.

• • • •

Maiju Partanen ja Pyry Pihlasvaara

•

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU?

•

Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa //sll.fi/parasjuttu//

Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan viiden norppasiirtokuvan paketti (arvo 15 €). Kiitos palautteesta!

• • •

Pilvi Kuusrainen

hettää sähköpostitse viimeistään edellisenä keskiviikkona yhdistyksen puheenjohtajalle. Lisätietoja: pj. Virpi Sahi, virpi.sahi@sll.fi, p. 050 308 2457. Jättipalsamin kitkentätalkoot 11.8. klo 14–17 Espoon Mankkaalla mm. Lukupuron ja Gräsanojan reunoille. Luvassa on reipasta ulkoilua, samalla kun haitallisen vieraslajin esiintymää hillitään. Kokoontuminen Mankkaan asukaspuistossa. Tarkempi sijainti ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: Hanne Rokkanen, p. 050 377 1453.

• • •

Järvenpään yhdistys: Yölaulajaretki Tuusulanjärvellä 1.6. klo 22–01. Kierretään järvi pyörillä kuunnellen yöllä laulavia lintuja. Oppaana biologi Noora Andersson. Lähtö Prisman kulmalta, Postikadun, Tuusulanväylän ja Vanhankylänniementien risteyksestä klo 22. Mukaan polkupyörä, eväät. Säävaraus.

•

Tule tapaamaan norppaa Maailma kylässä -festareille 26.–27.5. Maailma kylässä -festarit pystytetään taas toukokuun viimeisenä viikonloppuna Helsingin Kaisaniemeen. Tule vierailemaan Suomen luonnonsuojeluliiton telttaan! Tapaat norpan ja vapaaehtoisia luonnonsuojelijoita. Teltassa voit allekirjoittaa Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen, tutustua kesän retkitarjontaan Uudellamaalla ja liittyä Luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Mukana myös Suomen Luonto -lehti villivihannessovelluksen kera sekä Luontokauppa ja Madagaskar-hanke. www.maailmakylassa.fi

Luonnonsuojelija 2/2018

•Tapahtumat Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Myllytilan kesäpäivät to–su 14.–17.6. Leila Järvisen luontokuvia ladossa. Perjantaina ötököiden haavintaa lapsille.

•

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Vieraslaji jättipalsamin talkoot kesäheinäkuun vaihteessa Lohjalla. Aika ja paikka ilmoitetaan paikallislehdissä ja kotisivuilla. Lisätietoja: Risto Murto, p. 050 567 5911. Porlan järviluontoseikkailu 16.6. klo 10–14 koko perheelle. Lähtö Lohjan keskustasta Liessaarenkadun päästä. Lisätietoja: Hannele Ilomäki-Piirilä, p. 050 592 4950 tai Susanna Komulainen, p. 040 573 4210. Maksjoen niityn talkoot 18.7. klo 18–20. Niitylle pääsee Maksjoentieltä Braskintietä pitkin, josta käännytään Yli-Paila -tielle, jota pitkin n. 1 km. Tarjolla talkooevästä. Yli-Paila -tie, Lohja. Lisätietoja: Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550. Kokkilan kedon kunnostustalkoot 25.7. ke klo 18–20. Lähtö Virkkalan pururadan parkkipaikalta Hankoniementien varrelta n. 1 km Virkkalan ristiltä Hyvinkäälle päin. Tarjolla talkooevästä. Lisätietoja: Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550.

• • • •

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Maanantaitalkoot jatkuvat klo 17 kesän yli. Pääasiallinen kokoontumispaikka NCC:n Kiuru-alue Ohkolassa, Metsätie 80. Täsmätiedot paikallislehden seurapalstalla ja yhdistyksen FB-sivuilla, facebook.com/mantsalanlsy. Olli kertoo lisää, p. 040 504 5446. Naturistiheinätalkoot 28.7. Ennakkoilmoittautuminen välttämätön. Lisätietoja: Olli Elo, p. 040 504 5446, olli.elo@msoynet.com. Sandberginpellon heinätalkoot 11.8. klo 10–17. Niittoa, haravointia, sapilaiden käyttöä, taimien kiskontaa. Hevosniittoakin saattaa olla tarjolla. Oman viikatteen voi ottaa mukaan. Talkootarjoilujen vuoksi ilmoittautuminen suotavaa, ei välttämätöntä. Kyiden varalta kunnon jalkineet, mielellään saappaat. Lisätietoja: facebook.com/mantsalanlsy ja Olli Elo, olli.elo@msoynet.com, p. 040 504 5446.

• • •

Nurmijärven luonto: Molemmille retkille otetaan max. 15 osallistujaa. Retket ovat jäsenillemme maksuttomia, muille hinta 5 €/hlö. Retket ohjaa Elina Lilja (www.luontomentori.fi). Ilmoittautumiset: info@nurmijarvenluonto.fi. Lisätiedot: nurmijarvenluonto.fi Keväinen Metsämieli-retki 30.5. Kokoontuminen Kiljavan opiston parkkipaikalla (os. Kotorannantie 49, Kiljava) klo 18. Luonnon kuntosali -retki 26.6. Kokoontuminen Herusten Vireen parkkipaikalla (os. Herustentie 248, Nurmijärvi) klo 18.

•

Raseborgs Natur rf. – Raaseporin Luonto ry. Tarkista retkien tiedot lähempänä tapahtumaa: raseborgsnom.wordpress.com, facebook.com/raseborgsnaturochmiljo

•

Villivihannesretki 27.5. klo 10-15. Keräämme ateria-ainekset luonnosta ja valmistamme niistä ruokaa laavulla. Tarvikemaksu 5 €. Siisti biitsi 9.6 tai 16.6. (sään mukaan). Kokopäivän siivousretki saaristoon Metsähallituksen kanssa. Ilmoittautumiset: Jaana 044 547 9533 tai jaana.tikkanen@pikaposti.fi. Kurtturuusutalkoot 24.7. Torjumme merenrannoilla alkuperäislajistoa syrjäyttävää kurtturuusua. Ilmoittautuminen Ollille: p. 050 569 2136 tai olli.borg@gmail.com Metsäkylpy 4.8. Lisätietoja: Esko Vuori-

• • •

nen, p. 050 538 0386 tai esko.vuorinen@gmail. com. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys: Oppaina retkiaiheen harrastajia/asiantuntijoita. Tarkempia tietoja: rsly.net, Facebookissa, piirin, kaupungin sekä Aamupostin tapahtumakalentereissa ja yhdistyspalstalla.

• • • • •

Villiyrttiretki Suonummelle to 31.5. klo 18 Kansainväliset Erämessut Riihimäellä to–su 7.–10.6. Tervetuloa osastolle! Yölaulajaretki Parmalaan to 7.6. klo 22. Perhosretki to 26.7. klo 18. Sieniretki 1 to 16.8. klo 18. Vantaan yhdistys: Yölaulajaretki Vantaan Pitkäjärvelle 5.6. klo 21–23. Oppaana Jouni Lamminmäki. Lähtö Pitkäjärven lintutornilta. Tornin luo pääsee Uudenkyläntieltä Kehä III:n yli menevää kävelysiltaa Askistontiestä noin 1 km länteen. Tiedustelut: jouni.lamminmaki@gmail.com. Tuupakan ketotalkoot 1.7. sekä 12.8. klo 10–14. Lähtö klo 10 Hommaksentien ja -kujan risteyskohdassa olevan ketojen esittelytaulun luota. Katso sijainti ja tulo-ohjeet: sll. fi/uusimaa/vantaa. Mukaan et tarvitse kuin hansikkaat ja vesipullon, sillä työvälineet (viikatteet, sirpit ja haravat) löytyvät yhdistyksen puolesta. Tapahtuma päättyy, kun keto on niitetty ja haravoitu, mutta osallistu oman jaksamisesi mukaan. Lisätietoja: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@gmail.com. Jokipolkukävely Mätäjoenlaaksossa 4.7. klo 14–17. Liikkeelle lähdetään Myyrmäen junaasemalta. Kumppani: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Lisätietoja: Mirja Reijonen, mirja. reijonen@kolumbus.fi. Timmermalmin kalliot 7.7. klo 10–12.30 Vantaan länsirajalla, Askiston länsipuolella. Lähtö Vihdintien bussipysäkiltä Timmermalmintien liittymän kohdalta. Paikalle pääsee bussilla 345 Helsingistä. Pois pääsee bussilla 335 I- ja P-junien asemille Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen. Myös bussin 345 pysäkki Vihdintiellä on lähellä. Aika tarkentuu, kun linjan 345 kesäaikataulu selviää. Tarkkaile siis sivustoamme! Tukevat retkikengät jalkaan. Retken kesto n. 2½ h. Lisätietoja: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@gmail.com, p. 040 8266 720. Luontoretki Haltialaan 29.7. klo 11–14. Katso: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys.

• •

•

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

•

Avoimien ovien päivä Mietoisten Saaren kartanolla 26.5. klo 11–17. Kartanon 10-v. juhlien teema on linnut. Erilaista tekemistä, muun muassa Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistyksen linnunpönttöpaja. Mahdollisuus ostaa pientä purtavaa. Tervetuloa! Saariston luonnonhoitotalkoot. Kesän niittyjen haravointi ja lehdestysleiri Jungfruskärissä Paraisilla 16.–22.7. sisältäen yhden retkipäivän. Leiri Berghamnin ja Boskärin saarilla 23.–27.7. Jungfruskäriin mahtuu 27 ja Berghamniin 11 leiriläistä. Leireillä on sisämajoitusmahdollisuus ja muonituksesta vastaa piirin leirikokki. Metsähallitus vastaa venekyydeistä ja työnohjauksesta. Ilmoittautumiset:

•

varsinais-suomi@sll.fi, p. 040 372 5301. Kerrothan erikoisruokavaliostasi. Ilmoittautuneet saavat leirikirjeen, josta käytännön vinkkejä. Leirit ovat suosittuja. Ilmoittauduthan vain sitovasti. Lisätietoja: Hannu Klemola, varsinaissuomi@sll.fi, p. 040 372 5301.

sa sekä Turun linnassa. Juhlat ovat avoimet kaikille! Liittovaltuuston syyskokous 22.9. Lisätiedot: sami.saynevirta@luontoliittto.fi

Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys: Perinnemaisematalkoot Piikkiössä Kolamäellä (Kolamäentie 1) ma 28.5. klo 18, varapäivä ti 29.5. (jos sataa). Kesän aikana tulossa lisää talkoita, ks. yhdistyksen Facebook-sivuilta. Metsäretki 11.6. juuri suojeltuun Tuorlan metsään Pohjolanmäelle klo 18–19.30. Lähtö observatorion parkkipaikalta (Väisäläntie 20). Oppaana Anne Vaikko. Säävaraus, tarkista yhdistyksen fb-sivuilta. Ilmoittautuminen: liisasarkka@gmail.com Koko päivän kesäretki Lohjalle su 20.5. Karkalinniemellä on monipuolinen lehtoluonto ja harvinaisia kalkkikivikallioperällä viihtyviä kasveja. Matkustamme kimppakyydeillä. Lähtö klo 10 Kaarinan kaupungintalon edestä (Lautakunnankatu). Paluu n. klo 18–19. Oppaana biologi Markus Rantala. Säävaraus, tarkista yhdistyksen fb-sivuilta. Ilmoittautuminen: liisasarkka@gmail.com, kerro samalla jos tarvitset kyydin tai jos voit tarjota kyytiä.

•

• • •

Paraisten luonnonsuojeluyhdistys: Kallioretki Stackbergetille 22.5. klo 17.30– 20.30. Metsäpolkua, kallioita, kiipeilyä noin 2 km. Retken kesto 2–3 h. Oppaana Oili Pyysalo ja luontoasiantuntijoita. Suositeltavat varusteet: omat retkieväät, istuma-alusta, kiikari, tukevat jalkineet. Lähtö Bustikselta kimppakyydeillä 17.30 ja paluu n. 20.30. Bergsexkursion tisdagen 22.5 kl 17.30 Pargas naturskyddsförenings vårliga bergsutfärd går detta år till det ståtliga Stackberget på Lielax-ön.Skogsstigar, berg och klättring ca två km. Utfärden räcker 2-3 timmar. Ledare Oili Pyysalo. Naturkännare medverkar. Utrustning: egen matsäck, sittunderlag, kikare, stadiga skodon. Vi samåker från Bustis med start kl 17.30. Tillbaka ca 20.30. Kesän talkoot: Sandviken 27.6. kl. 17– (slåtter/niitto), 11.7. kl. 17– (räfsning/haravointi). Lenholmen: 3.7., 4.7., 10.7. kl. 17– (slåtter/niitto). Yhdistys tarjoaa opastuksen, välineet ja pientä evästä. Tarvittaessa järjestyy kyyti Paraisten keskustasta (ota yhteyttä: paraisten.lsy@google. com). Lisätietoa: sll.fi/parainen.

•

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Espanjansiruetanan torjuntatalkoot to 31.5. klo 17.30 alk. Katariinanlaaksossa. Tapaaminen parkkipaikalla bussin 13 Uittamon päätepysäkin vieressä. Jättipalsamin kitkentää Kuralan Kylämäen perinnetilalla Jaaninojan varrella 7.8 klo 17.30–19.30. Tapaaminen tilalla (Jaanintie 45). Perinteiset Juhannuskukkulan hoitotalkoot 13.8 klo 17.30 alkaen. Tapaaminen Köydenpunojankatu 12 (Logomoa vastapäätä).

• • •

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420. Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Maailma kylässä –festivaalit 26.–27.5. Ilmoittaudu mukaan esittelemään Luonto-Liiton monimuotoista toimintaa Luonto-Liiton ja Luonnonsuojeluliiton yhteiset syntymäpäivät 25.8. Turun Ruissalos-

•

Luonto-Liiton Hämeen piiri: Tietoa tapahtumista: luontoliitto.fi/hlp tai facebook.com/luontoliitonhameenpiiri/. Aikuisten luontoleiri yli 18-v. 10.–12.8. Lortikan kämpällä Isojärven kansallispuistossa. Hinta 80/100 €. Ilmoittaudu: luontoliitto.fi/hlp/ toiminta/leirit. Luontoyhteystyöpajat 9.6. ja 16.6. klo 11–13 Tampereen Kaupissa. Lähtö UKK-instituutilta. Hinta 10€/hlö/työpaja. 1. pajan teemana "Minä ja luonto" (yksilöharjoituksia) ja 2. "Me ja luonto" (pari- ja ryhmäharjoituksia). Työpajat soveltuvat yli 16-vuotiaille. Ilmoittautumiset: paula. astraum@gmail.com. Villiyrttikurssi 17.6. klo 12–16 Niihaman majalla Tampereella. Mukaan säänmukaiset varusteet, kori ja paperipusseja/muutama keittiöpyyhe (jotta saat pidettyä villiyrtit erillään toisistaan). Ilmoittaudu: hlp@luontoliitto.fi. Osallistumismaksu 15/25 €. Kesäpiknik 20.6. klo 17. Tule mukaan nauttimaan kesästä, hyvästä ruoasta ja seurasta!

• • •

Luonto-Liiton Pohjanmaan piiri: Nuorten vaellus (15–19-v) Björköby-Panike reitillä, Raippaluodossa 29.6.–1.7. Sopii vasta-alkajille. Mahdollisuus lainata varusteita. Osallistumismaksu 70/100 €. Sisaralennus 10 €. Lisätietoja polp.fi/leirit, leirit@polp.fi tai p. 044 2970 282. Ilmoittautumiset lomakkeella nettisivuilla.

•

Luonto-Liiton Uudenmaan piiri: Kumpulan kyläjuhlilla 26.5. Pop Up -luontokerho! Perheretki Sorlammelle Espooseen 26.5. klo 10–14. Retki ei sovellu kuljettavaksi lastenrattailla. lup-lapset@luontoliitto.fi. Ötökkäsafari I 16.6. Päiväretki Helsingin Vanhankaupunginlahdella, yli 15 v., ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ei maksa mitään Perheretki ”Vartiosaaren kutsu” 16.6. klo 11–15. Ohjaaja ympäristökasvattaja Milla Tuormaa. Ilmoittaudu maksuttomalle retkelle 10.6. mennessä: milla.tuormaa@gmail.com. Tapaaminen Reposalmen laiturilla klo 11. Ötökkäsafari II 11.8. Päiväretki Helsingin Vanhankaupunginlahdella, yli 15 v., ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ei maksa mitään. Vaelluskurssi 23.–28.7. noin 15–29-vuotiaille. Ennakkotapaaminen Helsingissä ja viisipäiväinen vaellus johonkin eteläsuomalaiseen kansallispuistoon. Aiempaa retkeilykokemusta et tarvitse ja monia varusteita saa lainaksi. Hinta 50/80 € (sis. ennakkotapaamisen tarjoiluineen, edestakaiset matkat Helsingistä ja vakuutukset). Ilmoittautumiset 31.5. mennessä: lup@luontoliitto.fi. Kerro yhteystietosi ja ikäsi. Tule ohjaamaan luontokerhoa! Etsimme täysi-ikäisiä ohjaajia ensi syksynä alkaviin kerhoihin. Kysy lisää lup-lapset@luontoliitto.fi.

• • • • • •

•

Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri: Tietoa tapahtumista ja osallistumisohjeet: luontoliitto.fi/vasp.

•

Yöretkiä kesä-heinäkuussa erilaisille luontokohteille. Lähde kanssamme kulkemaan hämyisille poluille. Luonnonharrastusviikonloppu elokuussa. Seuraa tiedotusta!

•

ANNA LUONNON HÄIKÄISTÄ JUHLI SUOMEN LUONTOA KANSSAMME 25.8. 2018 TURUSSA

Tervetuloa Suomen luonnon päivän valtakunnalliseen tapahtumaan Turun Ruissalon kansanpuistoon 25.8. kello 11 alkaen. Luvassa kaikenikäisille sopivaa tutustumista luontoon meren rannalla maamme hienoimman tammimetsän kupeessa. Illalla Suomen luonnonsuojeluliitto juhlii 80-vuotista taivaltaan Turun Linnassa kello 18 alkaen. Tapahtumat ovat maksuttomia. Lisätiedot: sll.fi/80v

SUOMEN LUONNON PÄIVÄ 25.8.2018 TURUSSA

Lauri Salminen

Varoitusmerkkejä Ismo Tuormaa

Metsistä sellukoneiksi – ja takaisin Muutos Suomen metsien luontaisesta uudistumisesta niiden keinolliseen uudistamiseen on ollut sotien jälkeen suorastaan mykistävän raju. Esimerkiksi viime vuonna tehtyjen hakkuuilmoitusten mukaan yhteensä vain 1,6 prosenttia kaikista leimikoista, nekin lähinnä Kainuussa ja Lapissa, perustuivat Suomen metsäkeskuksen mukaan metsien jatkuvapeitteiseen kasvatukseen.

•Hudit &osumat

”

Puumalassa syntyy enemmän uhanalaisia kuutteja kuin vauvoja. iltalehti.fi, 2.5.

”

Hallitus luo viraston, joka myöntää lupia ja valvoo niitä itse – Ministeri Vehviläinen: ”Ei huolta” Suomen kuvalehti, 10.4.

”

Suomen metsiä myydään halpana selluna kiinalaisille: ”Suomalainen metsäteollisuus saa syyttää tästä itseään. [...] ”Sano yksikin uusi ja merkittävä tuote, jonka metsäteollisuus olisi kehittänyt? Ei sellaisia ole.” professori Olli Dahl, yle 23.4.

”

Viron kansalliseläimeksi valittiin susi. tallinna24, 24.4.

”

Tutkimus: Lintujen katselu tekee hyvää mielenterveydelle – onnellisuustutkija: ”Ihmiselle tulee pehmeitä, hyviä tunteita”. is.fi, 2.4.

Loput leimikot luokittuivat tasaikäismetsätaloudeksi. Jatkuvapeitteinen metsien kasvatus oli pitkään kiellettyä, ja se vapautettiin pannasta vasta 2014 uuden metsälain myötä. Nyt menetelmä on kasvussa. Joensuun yliopiston professori Timo Pukkala ja Arvometsä Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja suurmetsänomistaja Timo Kujala arvostelevatkin nykyisten hakkuutilastojen tulkintoja tarkoitushakuisiksi. ”Vain poiminta- ja pienaukkohakkuut tilastoituvat jatkuvapeitteiseksi metsänkasvatukseksi ja kaikki muut tilastoituvat tasaikäismetsätaloudeksi, vaikka metsänomistaja ei harvennushakkuuta tekiessään edes pohtisi, aikooko hän joskus avohakata metsän.” Kujala sanoo itse käsittelevänsä kaikkia talousmetsiään – vuosittain 100–200 hehtaaria – yläharventamalla erinomaisin tuloksin. Noin 80–85 prosenttia Kujalan metsistä on lopulta jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa. Silti nekin tilastoidaan avohakkuisiin johtaviksi harvennuksiksi. Kujala omistaa yhteensä peräti 4200 hehtaaria metsiä eri puolilla maata. Timo Kujala sanoo myös Suomen metsäkeskuksen antamien tietojen metsien jatkuvapeitteisen kasvatuk-

sen ongelmista olevan asenteellista. Kujalan kokemusten mukaan metsien hoidon tarve ja hoitokulut pienenevät oleellisesti jatkuvassa kasvatuksessa, vaikka toisin väitetään. Korjuuvauriot ovat vähäiset ja metsänomistajan nettotulot kasvavat. Tukin osuus kasvaa seuraavassa yläharvennuksessa ja myrskytuhot pysyvät pieninä. Sen lisäksi metsien hiilensidonta pysyy hyvänä, luonnon monimuotoisuus säilyy paljon avohakkuita paremmin, metsäkanalintukannat säilyvät ja mustikka- ja sienisadot paranevat. Metsänomistaja, luonto ja virkistyskäyttäjä voittavat. Ei ihme, että jatkuvapeitteinen metsänkasvatus kiinnostaa! Metsien keinollisessa uudistamisessa monet taimitarhoilla kasvatettavat havupuun taimet, etenkin kuusentaimet, uitetaan pahamaineisessa neonikotinoidiliuoksessa tukkimiehentäin torjumiseksi. Jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa tätäkään ei tapahdu. Luonnonmukainenkin metsätalous vaatii tuekseen suojeltuja metsiä. Kujala näytti esimerkkiä lahjoittamalla viime vuonna 600 hehtaaria omia metsiään suojelualueiksi. Asiallinen keskustelu metsien eri uudistamistapojen mielekkyydestä on syytä oikeasti avata.

Liity jäseneksi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Norppamuki

25,50 €

Tapio Kujala

(sis. alv. 24 %)

sll.fi/luontokauppa

Tiedätkö suon, joka on ennallistamisen tarpeessa? Haluatko tehdä suoluonnolle hyvää? Kiinnostaako sinua olla mukana uudenlaisessa kompensaatiojärjestelmässä alusta lähtien? Jos vastasit näihin kysymyksiin kyllä, sinun kannattaa tutustua Hiilipörssiin. Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssissä yhdistyy hiilikompensaatio, monimuotoisuuden kasvu, vesien suojelu, ympäristötaide ja luontomatkailu. Sen ydin on verkossa toimiva kompensaatiopalvelu, joka perustuu hiilivuodon pysäyttämiseen ja uuden turpeen kasvattamiseen soita ennallistamalla. Hiilipörssissä kaupunkilainen luonnonystävä ja maaseudun maanomistaja voivat toimia luonnon puolesta yhdessä. Hiilipörssin rakentamista tukee Koneen Säätiö.

Juuri nyt etsimme soita Hiilipörssin käynnistyskohteiksi. Tällaisiksi soveltuvat erityisesti suot, joilla metsän kasvattaminen ei ole onnistunut ja joiden monimuotoisuus on heikko ja hiilivuoto suuri. Ennallistettava suo voi sijaita missä päin Suomea tahansa. Se voi olla joko oma suosi tai esimerkiksi kunnan omistama suo. Suon ennallistaminen rahoitetaan soiden ystävien hiilipörssisijoituksilla eikä se maksa suon omistajalle mitään. Ehdota suokohdetta ja toimi suoluonnon parhaaksi! Suoehdotukset ottaa vastaan Olli Turunen, olli.turunen@sll.fi, p. 040 755 3815. Lisätietoja Hiilipörssistä antaa Heikki Susiluoma, heikki.susiluoma@sll.fi, p. 040 630 6203.

KESTÄVÄÄ SIJOITUSTOIMINTAA SUOLUONNON PUOLESTA

HIILIPÖRSSI.FI

SUO TARVITSEE SINUA