Luonnonsuojelija 2/2019 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 2/2019 hinta 5 euroa sis. alv

Haussa edullinen ekoauto

Puutarhoista karkaa vieraslajeja

KOE HUIKEAT KESÄRETKET Syvennä luontosuhdettasi opastetuilla retkillä

TOP10 julkisilla luontoon

Luonnonsuojelija 2/2019

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity Tilaa uutiskirje: sll.fi/uutiskirje Fiilistele Instagramissa: instagram.com/luonnonsuojeluliitto

Lue lehteä verkossa: sll.fi/ luonnonsuojelija

Ville Lehvonen

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Äänekäs kevät Pihan vaahtera kukkii. Kirjosieppo tulee siihen hetkeksi, kimalaisia on useita. Kunpa tämä hetki ei menisi ohitse niin nopeasti. Kevään kiihkeys on myös hallitusneuvotteluissa. Demokratiassamme valtaa todella käytetään näiden kevätviikkojen aikana. Neljäksi vuodeksi valituilla kansanedustajilla ja puolueilla, tai lähinnä sillä osalla jotka Helsingin Säätytalolla neuvotteluja käyvät, on mahdollisuus kirjoittaa yhteinen hallitusohjelma heti kautensa aluksi. Kuinka strateginen tai yksityiskohtainen, siitä luemme lähiaikoina. Tämän lehden ilmestyessä neuvotteluissa on saattanut tapahtua uusia käänteitä. Mutta suurin käänne tuli todeksi jo huhtikuisena vaali-iltana. Ensimmäistä kertaa ympäristöstä ja erityisesti ilmastonmuutoksesta tuli yksi vaalien ratkaisijoista. Ilmasto voitti vaalit. Kiitos jokaiselle, joka jollakin tavalla tätä edisti.

Hallitusohjelmasta luemme pian, muuttuvatko äänet myös toimenpiteiksi. Politiikassa on itsensä kopioimisen piirteitä. Kaikki ei ala tietenkään puhtaasti alusta vaan jatkuvuudella perustellen asioita tehdään paljon niin kuin ennenkin. Ympäristön kohdalla muutos on kuitenkin välttämätön. ”Niinkuin ennenkin” -meininki johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Luonnonsuojeluliitto vaatii luonnon monimuotoisuuden suojelulle selvää rahaa. Noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa voitaisiin auttaa metsäluontoa ja soitamme. Molemmat kytkeytyvät suoraan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Nyt punnitaan luonnon arvo. Verrataanpa: valtio käyttää energiaintensiivisen teollisuuden tukiin 868 miljoonaa euroa vuodessa. Vaalikevään eurooppalainen loppuratkaisu on vielä edessä. Toivottavasti toukokuun viimeinen sunnuntai on sunnuntai myös ympäristölle, eikä silmissä ala

pyörimään lopputekstit. Eurovaaleissa on valtaa jaossa yllättävän paljon suhteessa vaalien näkyvyyteen. Komissaari Jyrki Kataisen arvion mukaan mepillä on jopa enemmän valtaa kuin suomalaisella ministerillä keksimäärin. Eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen tavoin Luonnonsuojeluliitto uskoo, että ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristönsuojelun etusijalle asettava EU ratkaisee parhaiten maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat. Taloudellinen kilpailukyky vahvistuu parhaiten ja kestävimmin, kun EU:n painopisteeksi otetaan vähähiiliset tai hiilettömät teknologiat, luonnonvarojen säästö sekä luonnon uusiutumis- ja kantokyvyn säilyttäminen. Kävi kuinka kävi, kesää ei ole peruttu. Kesäkausi on vilkasta Luonnonsuojeluliiton toiminnassa. Olemme koonneet tähän lehteen jälleen koko maan kattavasti menoja ja vinkkejä. Niitä on paljon, katso vaikka! Ja kuuntele, juuri nyt laulavat linnut. Juhannuksen jälkeen et enää tätä kuule. Tsii-tsero-tsii-tsero-tsiptsiro-tsiro. Kirkkaasti ja rytmikkäästi vaahteran oksalta, kirjosieppo. P.S. Luonnonsuojeluliitto kokoontuu kesän päätteeksi liittokokoukseen Punkaharjulle. Juhlimme samalla Suomen luonnon päivää lauantaina 31.8. Sunnuntaina valitaan valtuusto sekä hallituksen ja valtuuston uudet puheenjohtajat. //sll.fi/liittokokous2019 //

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 2/2019, toukokuu | 45. vuosikerta ISSN 0788-8708 – sll.fi/luonnonsuojelija – Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimituspäällikkö, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Oona Lohilahti, Miia Pietiläinen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 2/2019: Heini-Sofia Alavuo, Leila Häkkinen, Laura Rantanen Kannen kuva: Markus Sirkka /sirkkaimage.com Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Ympäristö: Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2019: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2019 (aineistopäivä suluissa): 25.2. (5.2.), 20.5. (30.4.), 19.8. (30.7.) ja 25.11. (5.11.) Ilmoitushinnat 2019: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton jäsen Rahankeräyslupa RA/2016/780, sll.fi/rahankerayslupa

Luonnonsuojelija 2/2019

”

Aada Forssel

Innostavimmillaan luontoretki on vuoropuhelua oppaan ja retkeläisten kesken. .

Oppaiden kertomaa

• Sisällys 5 Tutkimustyötä yhdessä Tutkijatohtorin mukaan kansalaistiede voi lisätä tieteen arvostusta.

Ritva Waris-Wörlin

Kultasepän Haastatelussa omatunto Tuomas Aivelo

Keltamajavankaalin perässä

Andrew Coombes (CC BY-ND 2.0)

6 Kaasua tankkiin! Biokaasulla kulkeva auto on yksi vähäpäästöinen vaihtoehto.

7 Kukkivilla valleilla

Kimmo Saarinen kertoo lempipaikastaan Lappeenrannassa.

8 Joka kymmenes on uhanalainen Myös tavallisina pidetyt lajit uhanalaistuvat.

9 Hidasta mutta tehokasta EU-työtä Lauseen muutos EU-lainsäädännössä voi tehdä ison muutoksen.

10 Viekkaat valloittajat Ennaltaehkäisy on halvin keino haitallisten vieraslajien kanssa.

14 Kansallispuistot kuuluvat kaikille Myös autottomien pitäisi päästä arvokkaisiin luontokohteisiin.

16 TOP10 julkisilla saavutettavaa luontokohdetta Luonnonsuojelija esittelee julkisilla saavutettavia luontokohteita.

20 Sukella lumpeiden maailmaan Luonnonkukkien päivä vie retkeilijän veden äärelle.

Puhtaasti biokaasulla

24 Retket rakentavat luontosuhdetta Kolme retkiopasta kertoo, miten retkillä oppii aina uutta.

30 Turvelobbarit työssään Turpeen kaivaminen jatkuu, kertoo Ismo Tuormaa kolumnissaan..

Luonnonsuojelija 2/2019

Koonnut Liisa Hulkko

Juho Holmi (CC BY-ND 2.0)

• Vink vink

Tunne laji

Tilaamalla lehden tuet luonnonsuojelua. Kestotilaus Luonnonsuojeluliiton jäsenille vain 61,50 € vuodessa. //suomenluonto.fi/tilaalehti//

Auta norppaa Saimaannorpan suurin yksittäinen kuolinsyy on edelleen kalanpyydyskuolleisuus. Valistamme yleisöä norpille vaarallisen kalastamisen välttämisestä. Yhteistyöllä Saimaan alueen kalastajien ja asukkaiden kanssa pelastamme sympaattisen hylkeemme.

Suomen luonnonsuojeluliiton uusi ja upea Juhannuskalenteri avautuu 30.5. Luvassa on kesäisiä luonnonihmeitä ja kesäfiilistelyä aina juhannukseen asti. Kurkkaa päivän luukku Facebookissa ja Instagramissa ja nauti kesästä. //facebook.com/luonnonsuojeluliitto// //instagram.com/luonnonsuojeluliitto//

Luonnonsuojeluliiton jäsenten käytössä on uusi sähköinen jäsenpalvelu. Päivitä palveluun sähköpostiosoitteesi, niin saat itsellesi uutiskirjeet ja tietoa toiminnasta! Mene osoitteeseen //rekisteri.sll.fi/jasentiedot// ja tilaa salasana. Jos et saa salasanaa tilattua, ilmoita sähköpostiosoitteesi jäsenpalveluun: jasenasiat@sll.fi.

Anna palautetta lehdestä

Ääni luonnolle EU-vaaleissa

Auta meitä tekemään Luonnonsuojelija-jäsenehdestä entistä parempi lehti! Vastaa lukijakyselyyn osoitteessa //sll.fi/luonnonsuojelija//. Voit lähettää palautetta lehdestä myös postikortilla osoitteeseen LS-lehti / SLL, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Hki. Vastanneiden kesken arvotaan palkintoja.

Eurovaalipäivä lähestyy. Pian EU:n kansalaiset valitsevat uuden Euroopan parlamentin. Käytä äänestysoikeuttasi ja äänestä ehdokasta, joka on luonnon puolella. EU on hyvä väylä edistää esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä myrkyttömien tuotteiden ja puhtaan ilman tulevaisuutta. #ääniluonnolle

• Yhteistyössä

Teksti Pirjo Itkonen

Norppatuotteita myynnissä Suomalaisessa Kirjakaupassa Uusi Pinnan alla -norppatuotesarja on nyt myynnissä Suomalaisessa Kirjakaupassa. Tuotesarja on uusin yhteistyömuoto Luonnonsuojeluliiton ja Suomalaisen Kirjakaupan välillä. Pinnan alla -tuoteilmeen on suunnitellut AD Jonna Manninen mainostoimisto Adamsista. Raikkaat värit ja ekologiset ratkaisut tekevät tuotteista hyvän mielen lahjoja kaiken ikäisille. Materiaaleina on käytetty esimerkiksi kierrätysmateriaaleja ja luomupuuvillaa. Tuotesarjaan kuuluu denimkassi, käsipyyhesetti, hiirimatto, muistikirja ja kestotiskirätti. Suomalaisesta Kirjakaupassa on myynnissä myös klassinen Arabian valmistama norppamuki ja Nestori-ekopehmonorppa. Kaikki tuotteet voi ostaa myös Luonnonsuojeluliiton Luontokaupasta. Tuotteiden myyntihinnoista ohjautuu suomalaisen luonnon suojeluun 10–20 prosenttia tuotteesta riippuen. //luontokauppa.fi//

Tapio Kujala

Heikki Kurkela

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi tai tee kertalahjoitus: //www.sll.fi/lahjoita//

Tuleeko sinulle uutiskirje?

Kuvat: Mainostoimisto Adamas, Kalle Meller, Liisa Hulkko, Päivi Häikiö

Kesän kynnyksellä luonto on puhjennut rehevään vihreyteen. Lähempää katsottuna maasta versoo jos jonkinlaista vartta ja lehteä. On piparkakkureunaa ja karvapintaa, sahalaitaa ja valtava määrä vihreän eri sävyjä. Monimuotoisuuden edessä menee helposti sormi suuhun. Mitä nämä kaikki ovat? Kasviharrastus on helpointa aloittaa lähiluonnosta, kotipihasta tai kesämökiltä. Uusin Suomen Luonto neuvoo sopivan kasvioppaan valinnassa ja auttaa alkuun lajien tunnistamisessa. Kasvit kertovat tuntijalleen loputtomasti uutta, ja harrastus voi viedä nopeasti mennessään. Lajiston perusteella voidaan tunnistaa ihmisten muinaisia asuinpaikkoja tai tutkia, miten lämpenevä ilmasto muuttaa ympäristöä, jossa elämme. Taitava harrastaja voi edetä valtakunnallisiin lajistokartoituksiin asti. Toukokuun numerossa myös seurataan arktisten lintujen muuttoa, etsitään mäyrää, tutustutaan puutiaisiin ja valitaan ulkoiluvaatteet ympäristöä säästäen.

Joulukalenteri goes summer

Luonnonsuojelija 2/2019

Tutkimustyötä yhdessä Tutkijatohtorin mukaan kansalaistiede voi lisätä tieteen arvostusta. Teksti Heini-Sofia Alavuo

Ritva Waris-Wörlin

Kansalaistiede on myös osa tiedeviestintää sekä tiedekasvatusta, erityisesti suomalaisissa kouluissa.

• Peukut

Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo palkittiin keväällä Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinnolla tieteellisen tiedon ansiokkaasta välittämisestä. Tieteen popularisoinnin lisäksi hän tukee kansalaistiedettä, jolla voidaan lisätä ihmisten ymmärrystä tieteestä. Yksinkertaisimmillaan kansalaistieteessä ei-ammattimaiset tieteenharjoittajat osallistetaan mukaan tieteen tekemiseen. Yleisiä ovat aineiston keruuseen liittyvät projektit. Syvemmissä hankkeissa osallistujat voivat vaikuttaa aina tutkimuskysymykseen asti. Vaikka kansalaistiede on terminä aika uusi, on sillä pitkät perinteet luonnonsuojelutyössä ja lajitiedon keräämisessä. Uudessa Luonnonsuojeluliiton Viekashankkeessa vapaaehtoiset kansalaistieteilijät kartoittavat vieraslajeja, levittävät tietoa ja talkoilevat. ”Kansalaistieteen avulla ihmiset pääsevät osaksi tutkimustyötä, jolloin heistä tulee kriittisempiä ja valveutuneempia. Lisäksi he saattavat arvostaa tiedettä enemmän osallistuttuaan itse tieteentekoprosessiin.” Aivelo kuvaa nykyaikaa totuuden jälkeiseksi ajaksi, jota määrittää vahvasti asiantuntijuuden kyseenalaistaminen. Hänen mukaansa asiantuntijan tunnistaa siitä, että tämä arvioi asiaa monesta eri näkökulmasta ja huomioi erilaiset epävarmuustekijät. ”Luulen, että ihmiset eivät tiedä, mitä tutkijat oikeasti tekevät. Olen omassa työssäni pyrkinyt avaamaan tutkijan työtä ihmisille.” Aivelo on hyödyntänyt kansalaistieteen voimaa tutkimuksissaan. Vuonna 2018 aloitetussa rottaprojektissa tehdään yhteistyötä Helsingin alueen koululaisten kanssa, jotka tarkkailevat kotiympäristöään ja etsivät rotanjälkiä eri paikkoihin asetetuilta levyiltä. Palautteen mukaan moni onkin oppinut paljon tutkimustyöstä – etenkin sen työläydestä. Tieteen arvostus näkyy konkreettisesti tutkimusrahoituksessa sekä siinä, miten tieteen tulokset otetaan vastaan vaikkapa poliittisessa päätöksenteossa. Ilmastonmuutoskeskustelu on tästä hyvä esimerkki: tutkijat ovat jo kauan julistaneet hätätilaa, tarjonnneet tietoja ja ratkaisuja, mutta muutos on hidasta.

Koonnut Oona Lohilahti

Jenni Sipilä

Maija Lielahti

Lintuharrastajan sovellus

Marjat kartalle

Katoavan luonnon äärellä

Lintukirjan voi nyt jättää kotiin, koska Suomen linnut -älypuhelinsovellus kulkee kätevästi mukana. Sovelluksessa voi selata lintujen kuvia ja nähdä, mihin sukuun linnut kuuluvat sekä hakea lajeja. Linnuista annetaan perustiedot ja ääninäyte. Joidenkin lajien kohdalla sovellus tarjoaa myös kartan lajin pesimäalueesta. Sovellus toimii kuitenkin vain iPhone-puhelimissa.

Marjahavainnot.fi-nettisivulle kerätään mustikan, puolukan ja suomuuraimen satohavaintoja koko maasta. Tarkoituksena on, että kansalaiset raportoivat havainnoistaan palveluun. Seurantaan voi liittyä kuka tahansa, ja havaintojen tekijöi lle on tarjolla bonus: heille satotiedot ovat ajantasaisia, mutta muille tiedot näkyvät noin viikon viiveellä. Palvelua ylläpitää Luonnonvarakeskus.

Toimittaja Juha Kauppisen tuore Monimuotoisuuskirja kysyy, mitä luonnon monimuotoisuuden hupeneminen tarkoittaa ja miten ilmiö näkyy Suomessa. Kirja on reportaasikirja matkasta Suomeen, suomalaisten lajien katoamispaikoille. Viesti on, että meillä on aikaa, mutta ei tuhlattavaksi asti. Kirjassa monimutkaiset, vaikeasti hahmotettavat asiat on purettu ymmärrettävään muotoon.

Luonnonsuojelija 2/2019

NÄKÖKULMA

Yhteiskäyttöauto oman sijaan

Suvi Elo tarvitsee autoaan työssään. Kaasuautoon vaihtaminen vähensi päästöjä ja kustannuksia.

• Ekoelämää

Kaasua tankkiin! Ympäristöystävällisin autoilija on se, joka jättää auton hankkimatta ja kulkee julkisilla tai pyörällä. Moni meistä tarvitsee kuitenkin arjessaan autoa ja miettii vähäpäästöistä vaihtoehtoa. Teksti Laura Rantanen

Turkulainen Suvi Elo ajaa ammattinsa takia 15 000 kilometriä vuodessa. ”Autoilun päästöt ovat vaivanneet minua niin kauan kuin muistan. Olen aina valinnut pyörän tai julkiset, kun se on mahdollista. Silti ajokilometrejä tulee”, hän sanoo. Elo tutustui sähköautoihin, mutta niistä ei löytynyt vetokoukullista eikä sopivan hintaista autoa hänen perheelleen. Viime vuonna Elon tajuntaan työntyi tieto kaasuautoista. ”Tämä kuulostaa ehkä hullulta, mutta kuulin kaasuautoilusta ensimmäistä kertaa hampurilaisravintola Hesburgerin videossa, jossa yritys kertoi erilaisista ilmastovalinnoista.” Silloin Elo ymmärsi, että auton energianlähteeksi on olemassa ympäristölle parempi vaihtoehto, jonka hän pystyy hankkimaan välittömästi. Elo alkoi selvitellä, kuinka saisi kaasua tankkiin. Ensin hän suunnitteli, että perheessä jo ollut auto olisi muunnettu kaasuautoksi. ”Se olisi ollut ihanteellisin vaihtoehto. Pienen farmarin takatila olisi kuitenkin täyttynyt melkein kokonaan kaasutankkien vuoksi. Tarvitsen kuljetustilaa, joten päädyin hankkimaan käytetyn biokaasuauton”, Elo kertoo. Biokaasuauton tankkaaminen on osoittautunut helpoksi. Turussa on vasta yksi tankkausasema, mutta se on lähellä Elon kotia. Pidemmälle matkalle lähtiessään hän suunnittelee reittinsä tankkauspisteiden mukaan. Jos kaasu loppuu, auto jatkaa bensalla. ”Autolla ajo ei ota minua päähän enää samalla tavalla kuin ennen. Liikun silti pyörällä ja julkisilla yhä aina kuin voin, onhan autoilusta muita haittoja.” Muutosta entiseen on myös aiempaa edullisempi

tankkaus. Nykyään hän ajaa yhdellä tankillisella noin 400 kilometria ja maksaa siitä 29 euroa, eli biokaasun käyttö on selvästi bensan tankkausta edullisempaa.

Ekologisin auto haussa Moni luonnonystävä miettii nykyään ympäristöystävällisempää autovaihtoehtoa, ja kaasuautot kiinnostavat. Poliittiset päättäjät puhuvat samaan aikaan sähköautoista. Mikä on totuus? Miten luonnonsuojelija osaa valita autonsa? Niin ärsyttävää kuin se onkin, täysin mustavalkoista vastausta kysymykseen ei näytä olevan tiedossa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko kertoo, että hekin ovat saaneet aiheesta paljon kyselyjä. Laurikko itse uskoo sähkön nousevan tulevaisuudessa tärkeimmäksi liikenteen energialähteeksi. Sähkön ongelma on kuitenkin huono varastoitavuus. Kaasu ja uusiutuvat polttoaineet saadaan nopeammin laajempaan käyttöön ilman autokannan vaihtoa. Nykyisellä akkuteknologialla sähköautojen yleistyminen laajasti on mahdotonta, sillä akkujen valmistukseen tarvitaan uusiutumattomia luonnonvaroja. Jo yksin Teslan ison 100 kWh akun valmistuksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat dieselauton yhdeksän vuoden ajon hiilidioksidipäästöjä. Täyssähköauton ja ladattavan hybridin päästöt riippuvat siitä, millä sähköllä auto ladataan. Ei-ladattava hybridi taas tuottaa sähkön jok kokonaan tai osittain auton polttomoottorilla. Jos auton lataa fossiilisilla tuotetulla sähköllä, ei sähköauto ole mikään ekoauto. Muita vaihtoehtoja uusiutuvilla ajamiseen ovat esimerkiksi jätteestä valmistettu ST1:n Re85-etanoli. Bensa-auton saa käyttämään myös etanolia, kun autoon asentaa pienen muutossarjan. Valtio tukee tällä hetkellä autojen muutostöitä: kaasumuunnoksia 1000 eurolla ja etanolimuunnoksia 200 eurolla. Sähköautoon voi saada hankintatukea 2000 euroa. Muutos kannattaa siis tehdä nyt.

”Autolla ajo ei ota minua päähän enää samalla tavalla.”

Suomalaisen henkilöauton käyttöaste on nykyään keskimäärin yhdeksän prosenttia. Monella tarve on sitäkin pienempi. Moni luonnonystäväkin pitää autoa vain siksi, että haluaa päästä luontoon ja mökkireissuille. Jos autoa käyttää harvakseltaan, ei ole järkeä ostaa omaa. Autojen yhteiskäyttö kasvattaa suosiotaan, ja ihmisten liikkumisen mallit muuttuvat jo ruuhka-Suomessa. Yhteiskäyttöautoilu on kattotermi, jonka alle mahtuu monenlaisia toimintamalleja. Palveluoperaattorin tarjoamat yhteiskäyttöautot muistuttavat käyttäjän näkökulmasta kaupunkipyöriä. Avainta ei tarvita, vaan kulkuneuvo otetaan käyttöön mobiilisti. Autoja on tarjolla eri puolilla kaupunkia. Yhteiskäyttöautoja tarjoaa käyttöön jo useampi yritys Etelä-Suomessa. Lisäksi monet työpaikat ovat korvanneet henkilökohtaisia työsuhdeautoja yhteiskäyttöautoilla. Monessa yrityksessä yksi yhteiskäyttöauto on korvannut useamman henkilöauton. Suomalaisen yhteiskäyttöautoilun edelläkävijä on City Car Club, joka aloitti yhteiskäyttöautopalvelun kehittämisen jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Sen jälkeen on tullut muitakin firmoja, kuten GoNow ja DriveNow. ShareIT Blox Car on tuonut oman kodin vuokramajoitusta tarjoavan Airbnb:n toimintatavat autoiluun siltä osin, että ihmiset vuokraavat toisilleen omia autojaan. Vertaisvuokrapalvelussa auton omistaja voi antaa muiden käyttää korvausta vastaan autoaan silloin, kun hän ei itse tarvitse sitä. Vuokraaja taas saa käyttöönsä edullisen ja tarpeidensa mukaisen auton.

AUTON ELINKAAREN ILMASTOPÄÄSTÖT Polttomoottorilla toimivan auton päästöjä vertailtaessa täytyy katsoa koko elinkaarta. Sähköautolla valmistusvaiheen päästöt ovat huomattavasti korkeammat ja käytön päästöt taas pienemmät. Auton valmistus 10–15 %

Polttoaineen tuotanto 10–15 %

Auton käyttö 70–80 %

Lähde: Autoalan tiedotuskeskus

UUSIUTUVILLA PIENEMMÄT PÄÄSTÖT Uusiutuville energianlähteille on vaikea esittää vertailukelpoisia päästölukuja, mutta selvää on, että päästöt vähenevät selvästi. Luvuissa ei ole mukana auton valmistuksesta (kuten akuista) syntyviä päästöjä. Aurinko- ja tuulisähkö: 100% pienemmät päästöt kuin bensalla Biokaasu: 85–95 % pienemmät päästöt kuin bensalla ST1:n RE85-etanoli: 60–80 % pienemmät päästöt kuin bensalla Nesteen uusiutuvaa MyDieseliä ei laskettu mukaan, koska sen pääraaka-aineena on palmuöljyn rasvahappotisle. Lue lisää ekoautoista: //sll.fi/luonnonsuojelija//

Lähteet: JEC Well-to-Wheels analysis of future automotive fuels and powertrains in the European context. Version 4.a January 2014., eFlexfuel.fi, gasum-fi, neste.fi, www.cbg100.net,

”

Tarvitsemme vahvaa luontokosketusta lapsuudesta elämän ehtoovuosiin.

• Lempipaikka Kukkivilla valleilla Lappeenrannan Linnoituksen valleilla kasvit tuovat tuulahduksen menneiltä vuosisadoilta. 1980-luvulla kasvikokoelmaani tallentuivat keltakynsimö ja ketoampiaisyrtti – ilmeisesti samoilta paikoilta, joilta biologi Theodor Simming ne keräsi jo 1850-luvulla. En vieläkään lakkaa ihmettelemästä, miten sinnikkäästi kasvit ovat kestäneet sijoillaan 150 vuotta. Kerran linnoituksen rahakellarin ympäristöä kaiveltiin ja siihen putkahti seuraavana kesänä valtavankokoisten hullukaalien meri. Satoja vuosia maassa uinuneet siemenet pistivät versoa pintaan. Se pistää miettimään ihmisen aikaperspektiiviä. Olen vetänyt Linnoituksen valleilla kasviretkiä 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kesän edetessä tunnelmat vaihtelevat. Alkukesästä peltokanankaalin keltainen vallitsee ja sitten onkin ukonpalkojen aika – jykevä tuulahdus Kaspianmeren ympäristön aroilta. Heinäkuussa valleilla kukkivat tutut ketojen ja niittyjen kukat kaikissa väreissään: on kelloja ja virnoja, päivänkakkaroita ja mataroita, monenlaisia heiniä ja tietysti piparjuurta ja palsternakkaa. Eikä perhosmiestä haittaa ollenkaan, että valleilla viihtyy monenkirjava joukko perhosia ja muita hyönteisiä. Ihminen elää luonnosta, mutta sietää sitä yhä huonommin, niin henkisesti kuin fyysisesti. Minua huvittaa ajatus, että liki miljoona suomalaista ei kestä koivujen seksiä! Siinä on monella tippa linssissä ja nenä vuotaa, kun koivun siitepöly lentää. Luonto ei ole kuitenkaan oireiden ja sairauden lähde, vaan parantaja: tarvitsemme vahvaa luontokosketusta lapsuudesta elämän ehtoovuosiin. Ja mikäpä olisi halvempaa ja miellyttävämpää terveydenhoitoa kuin lähteä retkelle, vaikkapa kasviretkelle Linnoituksen valleille! Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Lähde kasviretkelle Lappeenrannan Linnoitukse valleille tai muille kesäretkille: //sll.fi/tapahtumat//

Toimitus Liisa Hulkko Kuva Leena Sallinen

Luonnonsuojelija 2/2019

Haroon Mughal (CC BY 2.0)

Norpan turvaksi uusia kalastusrajoituksia

Myös tavallisina pidetyt lajit, kuten varpunen, uhanalaistuvat.

Joka kymmenes on uhanalainen Suomen uhanalaisten lajien arviointi on koottu punaisiin kansiin. Sisältä löytyy 704 sivua huolella koottua huolta. Uutistekstit Matti Nieminen, Hanne Kosonen, Oona Lohilahti

Suomesta tunnetaan yli 48 000 eliölajia. Puolet niin hyvin, että voidaan arvioida, ovatko ne uhanalaisia. Ja tässä tulos: arvioiduista lajeistamme 11,9 prosenttia on uhanalaisia. Uhanalaisuus tarkoittaa sitä, että laji saattaa hävitä. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen laatima uhanalaisuusarviointi julkaistiin nyt viidettä kertaa. Edellinen oli kymmenen vuoden takaa. Luonnon monimuotoisuus hupenee aiempaa nopeammin, varsinkin Etelä-Suomessa. Kokonaan Suomesta hävinneitä lajeja on tiedossa 312 ja äärimmäisen uhanalaisia 489. Uhanalaisia lajeja on yhteensä 2 667. Suomen uhanalaisista lajeista 31 prosenttia elää metsien siimeksessä. Tuntureilla ilmastonmuutos vaikuttaa jo: 38 prosenttia tunturien lajeista on uhanalai-

sia. Soiden lajistosta erityisesti perhoset ovat uhanalaistuneet. Ehkä hämmästyttävintä on, että Punaisesta kirjasta löytyy kovin tavallisiksi miellettyjä lajeja. Esimerkiksi hömötiainen oli vielä 1950-luvulla maamme neljänneksi yleisin lintulaji. Nyt se on erittäin uhanalainen. Syy löytyy metsätaloudesta ja vanhojen metsien hupenemisesta. Vastaavaa mereltä: haahka on päätynyt erittäin uhanalaiseksi. Sitä saa silti edelleen metsästää Ahvenanmaalla keväisin. Entä suomalaisen luonnonsuojelun symboli, saimaannorppa? Se luokitellaan edelleen erittäin uhanalaiseksi, vaikka kanta on hienoisessa kasvussa. Rohkaisevia esimerkkejäkin suojelutyöstä löytyy: esimerkiksi merikotka ei ole enää uhanalainen.

Saimaannorpan pesälaskennoissa löydettiin tänä keväänä kaksi verkkokalastusrajoitusalueiden ulkopuolelle syntynyttä kuuttia, toinen Puruvedeltä ja toinen Joroisista. Puruvedellä vesialueiden omistajat tekivät nopeasti päätökset kalastusrajoitusalueiden laajentamisesta. Joroisissa rajoitusalueiden asettaminen ratkeaa lähiaikoina. Verkkokalastusrajoitukset ovat voimassa norppien pesimäalueilla 15.4.–30.6. ”On hienoa, että suojelutyö on tehonnut ja norppa levittäytyy entisille elinalueilleen. Levittäytyminen täytyy nyt turvata entistä tehokkaammilla kalastusrajoituksilla. Norpalle vaarallisista pyydyksistä on päästävä eroon Saimaalla”, toteaa Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen. Pesimäolosuhteet olivat tänä talvena norpille suotuisat. Kevään pesälaskennoissa kuutteja löydettiin noin 70. Syntyneiden kuuttien määrä tarkentuu vielä pesäpaikkasukelluksissa.

Järjestö arvioi meppien ilmastomyönteisyyden Kansalaisjärjestö Climate Action Network Europe arvioi kaikki Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät ja nykyiset europarlamentaarikot eli mepit sen perusteella, kuinka ilmastomyönteisesti he ovat äänestäneet Euroopan parlamentissa. Mepit ja ryhmät jaettiin kolmeen kategoriaan ilmastomyönteisyyden perusteella: puolustajiin, viivyttäjiin ja dinosauruksiin. Suomessa parhaan tuloksen sai vihreiden Heidi Hautala. Puolustajia olivat myös vasemmistoliiton ja Sdp:n mepit. Ilmastopolitiikkaa puolestaan viivyttävät kokoomuksen, Rkp:n, perussuomalaisten ja keskustan mepit. Keskusta sai Suomen huonoimman tuloksen. Koko europarlamentin poliittisten ryhmien tarkastelussa itsensä ykköseksi äänesti vihreiden ryhmä. Huomionarvoista on se, että parlamentin suurin ryhmä Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP, johon kuuluu Suomesta kokoomus, jäi selvityksessä huonoimpaan ryhmään eli dinosauruksiin.

• Norppajohdon top 3 Ajankohtaisia poimintoja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta

Jukka Eskelinen

Hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä

Hei luonnonystävä, mitä sinulle kuuluu?

Kyyti on nyt kylmää

Viimeisten puolen vuoden aikana olemme kuulleet huolestuttavia uutisia niin ilmastonmuutoksen vauhdittumisesta kuin luonnon köyhtymisestäkin sekä kotimaassa että globaalisti. Näyttää siltä, että isot kielteiset muutokset etenevät nyt vauhdilla, mutta askelia niiden torjumiseksi otetaan liian harvoin ja liian hitaasti. Luonnon puolustamisessa saavutetaan harvoin suurvoittoja, tavallisempaa on hidas eteneminen ja erilaiset takaiskut. Silloin on tärkeää pitää päämäärä kirkkaana mielessään. Uskoa muutokseen.

Iskeekö ilmastoahdistus?

Eri ihmisillä on erilaisia tapoja suhtautua vaikeisiin uutisiin. Mikä on sinun tapasi? Tunnen monia luonnonystäviä, joita eteenpäin ajavana voimana luonnonsuojelussa on sisuuntuminen ja kypsyminen maailman tilaan. Monet ovat kehittäneet tavan löytää etenemistapoja mitä vaikeimmissakin tilanteissa ja motivoitua siitä. Mutta hyvin yleistä on jonkinasteinen epätietoisuus: mitä tässä tilanteessa yksittäisen ihmisen pitäisi tehdä? Tai mitä ylipäätään voi tehdä? Tähän halueamme Luonnonsuojeluliitossa vastata ja tarjota

ihmisille vaikuttamiskanava. Omien elämänvalintojen lisäksi yhä useamman toivoisi tulevan mukaan laajempaan yhteiskunnalliseen toimintaan luonnon puolesta. Nuoriso on näyttänyt tänä keväänä meille hyvää esimerkkiä ilmastolakkoilullaan. Itse yritän sulkea maailmalta kantautuvien huonojen uutisten lamauttavan vaikutuksen pois päästäni, koska lamaantuminen ei nyt ole vaihtoehto. Luonnosta saa voimaa ja motivaatiota jatkaa.

Tule mukaan!

Mitä itse ajatteletkin, olennaista ei ole motiivi vaan toimiminen yhdessä luonnon puolesta: esimerkiksi tukijajäsenenä, paikallisyhdistyksen toimijana, asiantuntijana, luottamushenkilönä jollain liiton tasolla, vapaaehtoisena, työntekijänä – mikä juuri sinulle parhaiten sopii. Sillä yhdessä näitä ongelmia on mielekkäämpää ja tehokkaampaa ratkoa. Ja kaikesta huolimatta meillä on jo olemassa keinot esimerkiksi ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen. Tiedämme mitä pitää tehdä. Se luo toivoa. Tule mukaan! Harri Hölttä Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja

Luonnonsuojelija 2/2019

”

• Suojelijan matkassa Hidasta mutta tehokasta EU-työtä Muutaman lauseen muutos EU-lainsäädännössä voi saada luonnonsuojelussa paljon aikaan.

”

Luonnonsuojelu on kuin maratonlaji. Niin hidasta se välillä on. Euroopan ympäristötoimisto EEB:n puheenjohtajana olen huomannut, että ympäristön- ja luonnonsuojelu on EU:ssa vielä hitaampaa kuin Suomessa. Se on kuitenkin tärkeää, koska unionissa päätetään tavalla tai toisella lähes kaikesta ympäristönsuojelusta, kuten voimaloiden ja liikenteen päästöistä. Työ voi tuntua paperinmakuiselta, mutta kun EU-lainsäädäntöön saadaan muutaman lauseen muutos, sillä voi olla todella suuria vaikutuksia, koska se le-viää kaikkiin unionin jäsenvaltioihin. Muutoksia on vaikea saada aikaan, sillä EU:n päätöksenteko on hyvin altis teollisuuden lobbareille. Esimerkiksi kemianteollisuuden lobbarit ovat yksi ympäristönsuojelun vahvoista vastavoimista EU:ssa. Ja heillä on valtavasti rahaa. Suomi aloittaa EU-puheenjohtajuuskautensa heinäkuussa. Silloin Suomi pääsee vaikuttamaan muun muassa EU-budjetin laadintaan. Se on isoin päätös, mikä Suomella on paimennettavanaan. Budjetti vaikuttaa esimerkiksi maataloustukiin. Sillä on suora vaikutus siihen, mitä Suomen luonnossa tapahtuu. Suomi pyrkii puheenjohtajana edistä-

mään kiertotaloutta. Myös Luonnonsuojeluliitto haluaa kehittää kiertotaloutta, mutta kierrätyksen sijaan pitäisi keskittyä jätteen synnyn ehkäisyyn ja tavaroiden korjaamiseen ja uudelleenkäyttöön. Omat tunteeni ovat ristiriitaisia, koska kiertotalouden kautta voidaan saada aikaiseksi hyviä asioita, mutta pahimmassa tapauksessa materian kokonaiskäyttö kasvaa, kun neitseellisten luonnonvarojen kulutusta jatketaan ennallaan ja sen päälle tulee vielä kiertotalouden materia. EEB (The European Enviromental Bureau) on 150 kansallisen ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestön Brysselissä toimiva yhteisjärjestö, joka edistää luonnonsuojelua EU:ssa. Järjestön puheenjohtajana toimiessani olemme edistyneet EUtason ympäristönsuojelussa. EEB:n kampanjan avulla olemme saaneet esimerkiksi kiristettyä isojen kylmäkoneiden energiatehokkuusvaatimuksia. Sen myötä vältetään 47 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä. Se vastaa koko Suomen yhden vuoden päästöjä. EEB paljasti myös taannoin, että kolmasosa unioinin markkinoilla olevista kemikaaleista rikkoo EU:n omaa kemikaalilainsäädäntöä. Toivon, että tämä paljastus vähentää ympäristölle haitallisten kemikaalien käyttöä. Siitä tuli jälleen uskoa, että maailma on muutettavissa.”

EU:ssa päätetään tavalla tai toisella lähes kaikesta ympäristönsuojelusta.

Jouni Nissinen Suojelupäällikkö, Luonnonsuojeluliitto Puheenjohtaja, EEB

Koonnut Liisa Hulkko

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Instagram

Twitter: @luonnonsuojelu

ren htosaa o r p a sta vasta n ra u a n kuva iä. onystäv ti luonn ilahdut

Heidi Le

Toimitus Hannu Toivonen Kuva Raisa Kyllikki Ranta

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Twitter

Muistu

timme

hallitus

neuvot

siitä, telijoita nto on että luo aton. korvaam

Luonnonsuojelija 2/2019

Viekkaat valloittajat Suomessa vieraslajeista puhutaan varsin vähän. Maailmalla haitalliset vieraslajit ovat kuitenkin aiheuttaneet suurta tuhoa sekä luonnon monimuotoisuudelle että ihmisille. Osataanko Suomessa ottaa oppia muualla tehdyistä virheistä? Tänä kesänä toimeen tarttuu VieKas LIFE -hanke. Teksti Miia Pietiläinen, Kuvitus Anne Stolt

Viisituhatta käärmettä neliökilometrillä. Painajaismainen luku mitattiin pieneltä Guamin saarelta, joka sijaitsee keskellä Tyyntä valtamerta. Saarella toimi toisen maailmansodan aikaan Yhdysvaltojen armeijan tukikohta, ja noihin aikoihin ruskopuukäärmeen uskotaan kulkeutuneen saarelle armeijan tavaraliikenteen mukana. Saari oli paratiisi opportunistiselle matelijalle: sille ei ollut luontaisia kilpailijoita, ja saaren runsas lintulajisto ei ollut tottunut saalistajiin. Kolmenkymmenen vuoden aikana käärmeiden määrä on kasvanut kahteen miljoonaan, ja suurin osa saaren kotoperäisistä lintulajeista on kadonnut. Käärmeiden valtava määrä aiheuttaa myös säännöllisiä sähkökatkoksia. Lintukadon myötä monet puulajit ovat menettäneet ainoat pölyttäjänsä ja siementensä levittäjät, minkä seurauksena metsä uusiutuu hitaammin.

Esimerkiksi keskustelua herättänyt euroopansakaali luettaisiin Suomessa vieraslajiksi, jos se karkaisi luontoon vaikka eläintarhasta. Lämpenevän ilmaston myötä rajan yli itsenäisesti jolkotteleva sakaali olisi sen sijaan tulokaslaji. Löytöretkien ajoista lähtien laivat ovat kuljettaneet maailman merillä sekä ihmisiä että haitallisia vieraslajeja, kuten tauteja, rottia ja kissoja. Ihmisten ja tavaroiden matkustelun kiihtyessä ne ovat levinneet entistä tehokkaammin. Viimeisen 200 vuoden aikana vieraslajien määrät ovatkin jatkuvasti kasvaneet kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Euroopassa määrä on noussut 76 prosenttia vuosien 1970 ja 2007 välillä.

Haitalliset vieraslajit haastavat alkuperäiset lajit.

Tulokaslaji vai vieraslaji? Vieraslajit ovat ihmisen tarkoituksella tai vahingossa levittämiä lajeja, jotka eivät olisi päässeet uudelle alueelle omin voimin. Tulokaslaji taas kulkeutuu uuteen paikkaan omia aikojaan.

Kaukaiset saaret haavoittuvaisimpia Ruskopuukäärmeen tapaan yksittäinen viekas valloittaja voi pahimmillaan rampauttaa kokonaisen ekosysteemin. Haitalliset vieraslajit ovatkin toiseksi suurin syy monimuotoisuuden hupenemiselle maailmassa, heti elinympäristöjen häviämisen ja pirstaloitumisen jälkeen. Erityisen haavoittuvia ovat elinympäristöt, joissa lajisto on kehittynyt pitkään eristyksissä. Vieraslajit

Luonnonsuojelija 2/2019

ovat kaikkein vakavin uhka valtamerten saarien paikallisluonnolle. Haitalliset vieraslajit haastavat alkuperäiset lajit kilpailemalla niiden kanssa samoista resursseista, saalistamalla, levittämällä tauteja ja loisia tai risteytymällä lajien kanssa. Niistä voi olla riesaa myös ihmisen elinkeinoille ja terveydelle. Laajimmalle levinneet valloittajalajit ovat usein tehokkaita lisääntyjiä ja joustavia niin ympäristön kuin ravinnonkin suhteen. Rotat ja hiiret ovat juuri tällaisia sopeutujia. Haitalliset vieraslajit ovat vain pieni osa kaikista vieraslajeista. Pääasiassa vieraslajit ovat harmittomia, minkä lisäksi ihmiskunnan historia on täynnä esimerkkejä hyödyllisistä leviäjistä. Monet tuontilajit, kuten siili tai ruiskaunokki, ovat tärkeä osa luontomme monimuotoisuutta.

Puutarhakarkuri tiiliseinästä läpi Yhdysvaltojen puolustusvoimat antoi ruskopuukäärmeelle kyydin Guamiin vahingossa. Toisaalla maailmassa vieraslajeiksi päätyy luontoon karanneita lemmikkejä, tuotantoeläimiä tai puutatarhakasveja. Usein lajit eivät selviä uudessa ympäristössään, mutta menestyvät lajit saattavat ruskopuukäärmeen tapaan aiheuttaa suurta haittaa niin ihmiselle kuin luonnollekin.

Japanintatar on isobritannialainen esimerkki vihulaiseksi muuttuneesta puutarhasuosikista. Järeä, bambumainen kasvi kasvaa tiheinä, kolme-neljämetrisinä kasvustoina. Sen ranteenpaksuinen pääjuuri kasvaa jopa neljän metrin syvyyteen ja pitkittäissuuntaiset sivujuuret seitsemän metrin etäisyydelle. Japanintatarin juuret ovatkin murheen kryyni: ne tunkeutuvat läpi jopa talojen tiiliseinistä ja katujen asfaltista. Puutarhoista liikkeelle lähtenyt kasvi on saarivaltiolla niin vakava riesa, että lajin esiintyminen tontilla voidaan katsoa pankissa syyksi evätä kiinnelaina.

Ennaltaehkäisy halvin keino Arvioidaan, että viisi prosenttia maailman bruttokansantuotteesta menee vieraslajien aiheuttamien taloudellisten menetysten torjuntaan. Kustannukset maa- ja metsätaloudelle ovat mittavia, ja piiloon jääviä menoja esimerkiksi kansanterveydelle on vaikea arvailla. Hintalappu vain kasvaa joka vuosi, jos ongelmaan ei puututa. Jo juurtuneista lajeista eroon pääseminen on huomattavasti kalliimpaa ja työläämpää kuin niiden saapumisen ja leviämisen ehkäisy. Kaikkea haitallisten lajien aiheuttamaa vahinkoa ei voi mitata rahassa. Luonnon monimuotoisuus on korvaamatonta, ja sen hiipumisen seuraukset ihmiskunnalle ovat arvaamattomat.

Suomen suurin vieraslajihanke Luonnonsuojeluliiton vetämä VieKas LIFE (2018–2023) on Suomen kunnianhimoisin vieraslajihanke. Tavoitteena on kasvattaa suomalaisten tietoisuutta haitallisista vieraslajeista ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja. VieKas LIFE tekee monipuolisesti hankkeen kohderyhmille suunniteltua viestintää ja koulutusta, edistää haitallisten vieraslajien havainnointia kansalaistieteen keinoin ja tutkii ei-kemiallisia vieraskasvilajien torjuntamenetelmiä. Hankkeessa laaditaan kuntien käyttöön suunniteltu vieraslajityökalu.

Tilanne Pohjolassa Suomessa vanhastaan tuttuja haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi minkki, täplärapu ja koloradonkuoriainen. Pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiimme ja lyhyeen kasvukauteemme on monen uuden lajin vaikea sopeutua, mikä on toistaiseksi suojannut meitä monilta eteläisemmässä Euroopassa ongelmia aiheuttavalta lajilta.

Luonnonsuojelija 2/2019

Toisaalta Suomessa on yleisenä tapana kärrätä oman pihan puutarhajätettä metsän tai tien reunaan. Näille paikoille muodostuu usein suoranaisia vieraslajien puutarhoja, joista kasvit lähtevät helposti leviämään luontoon. Esimerkiksi Britanniassa kauhua kylvänyt japanintatar on Suomessakin suosittu puutarhakasvi, ja se on levinnyt myös luontoon. Meillä laji ei ole tiettävästi tehnyt tuhoa infrastruktuurille, mutta ilmaston lämmetessä sen kasvu saattaa hyvinkin kiihtyä. Suomessa tulisikin ryhtyä ennaltaehkäisyyn ennen kuin pidempi, lämpimämpi ja sateisempi kasvukausi antaa jalansijaa haitallisille lajeille. Tähän toimeen Suomessa ovat ryhtyneet muun muassa Luonnonvarakeskus, monet ely-keskukset, Ruokavirasto sekä Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hanke. Kokemusta vieraslajien torjunnasta on monilla Luonnonsuojeluliiton yhdistyksillä, joissa on kitketty esimerkiksi jättipalsamia jo vuosia.

Ympäristösielunhoitoa naapurustossa Viime vuonna käynnistynyt VieKas LIFE, eli vieraskasvilajeihin keskittyvä hanke, valmistautuu tänä keväänä ensimmäiseen kasvukauteensa. Kaiken keskiössä on vapaaehtoisen kansalaistieteen edistäminen ja käytännön torjuntatyö. ”VieKas-hankkeen tarkoitus on ennen kaikkea kasvattaa tietoisuutta vieraslajeista. Käytännön kokemus on osoittanut, että suomalaiset tietävät niistä keskimäärin todella vähän”, hankkeen asiantuntija Markus Seppälä kertoo. Kevään ja kesän aikana VieKas järjestää koulutustilaisuuksia, joissa kuka tahansa oppii erottamaan

yleisimmät haitalliset vieraskasvit, raportoimaan esiintymistä ja kitkemään kasveja yksin tai talkooporukalla. Havainnointia voi harrastaa vaikka koiraa ulkoiluttaessa. ”Tämä on käytännön luonnonsuojelutyötä, jota on tosi helppo tehdä, ja jolla on iso merkitys paikallisluonnon monimuotoisuudelle.” Hankkeen kohdelajit ovat jättipalsami, jättiputket ja keltamajavankaali, joka on kolmikosta vähiten tunnettu. Tämä vesistöjen äärellä viihtyvä pohjoisamerikkalainen vehkakasvi muodostaa kasvustoja, jotka valtaavat elintilan muilta kasveilta. Laji ei ole vielä levinnyt läheskään niin laajalle kuin jättipalsami, mutta esiintymiä tunnetaan jo kolmekymmentä. ”Teemme keltamajavankaalista esimerkin siitä, että aikainen torjunta on huomattavasti halvempaa kuin laajalle levinneiden jättiputken tai jättipalsamin hävittäminen. Tavoitteemme on kitkeä laji kokonaan Suomesta ja näyttää muulle maailmalle esimerkkiä onnistuneesta torjunnasta”, Seppälä kertoo.

Luvassa talkoita ja tempauksia VieKas järjestää pitkin kesää kitkentätalkoita ympäri Suomen, minkä lisäksi toukokuussa pidetään kaikille avoimia infotilaisuuksia Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa liikkuu vuoteen 2023 asti kaksi jättiputkia torjuvaa tiimiä. Suunnitteilla on myös esimerkiksi kartoitustempauksia ja vieraslajikävelyjä, joilla kierrettäisiin esittelemässä lähialueella tavattavia vieraskasveja. Kehitteillä on kännykkäsovellus, jonka avulla havaintojen ilmoittaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Nyt vieraslajihavainnon voi ilmoittaa netissä.

Taistelua vieraskasveja vastaan ei kuitenkaan olla jättämässä vain aktiivisten kansalaisten ja järjestöjen varaan. Yksi VieKas-hankkeen suurista tavoitteista on tuottaa kunnille käytännön kokemuksiin perustuva tietopaketti, joka tukisi kunnan vastuuta maanomistajana hävittää lainsuojattomat lajit. Myös yritykset voivat toteuttaa yhteiskunta- ja ympäristövastuutaan tukemalla kartoitus- ja torjuntahankkeiden toteutumista.

Miljoonien hehtaarien kasviverho Niin kuntien kuin yksittäisten puutarhurienkin olisi hyvä noudattaa yleistä varovaisuusperiaatetta uusien lajien istutuksen kanssa. ”Jättipalsami ei ollut aluksi mikään ongelma, mutta sittemmin tilanne on levinnyt käsiin. Emme voi tietää, mikä vieraslaji on seuraava tikittävä aikapommi”, Seppälä muistuttaa. On aina vaikea ennustaa, miten toisenlaisessa ympäristössä kehittynyt laji pärjää Suomen oloissa. Pahimmillaan voi käydä kuten Yhdysvalloissa, missä köynnöskasvi kudzu on osoittautunut uskomattoman vahvaksi kilpailijaksi. Köynnöskasvia istutettiin alunperin pääasiassa rehuksi viime vuosisadan puolessa välissä maan itäosiin. Nykyisin kudzu peittää alleen vihreänä verhona rakennukset, sähkölinjat ja kaiken muun kasvillisuuden yhteensä kolmen miljoonan hehtaarin alueelta. Se on enemmän kuin koko Suomen peltopinta-ala. Kudzu onkin saanut lempinimen ”the plant that ate the East” – ”kasvi, joka söi Idän”.

”

Emme voi tietää, mikä vieraslaji on seuraava aikapommi.

Vieraslajihanke aktivoi suomalaiset luonnonsuojelutekoihin

Lisätietoja: //www.sll.fi/viekas-life// VieKas LIFE, ”Finvasive LIFE” (8/2018–12/2023), (LIFE17 NAT/FI/000528)

Viekas LIFE -hankkeen työntekijät. Vasemmalta: Anna Vuori, Anita Pätynen, Titta Makkonen, Tiina Tikkanen, Aura Alaraudanjoki, Kati Salovaara, Kerttu Hakala ja Markus Seppälä.

Raisa Kyllikki Ranta

Haitallisia vieraslajeja ei voi torjua menestyksekkäästi, jos ei tiedä mistä niitä löytyy. VieKas LIFE -hanke tekee vieraslajien havainnoinnista ja torjunnasta kansalaistiedettä. Toimintaan on tarkoitus saada mukaan lajihavaintoja ilmoittavia vapaaehtoisia tarkkailijoita ja torjujia. Hankkeen aikana luodaan paikallisia ja alueellisia yhteistyöverkostoja, jotka koostuvat kuntien ja vapaaehtoisten kuntalaisten lisäksi Luonnonsuojeluliiton ja Marttojen piireistä ja yhdistyksistä sekä alueella toimivista muista yhdistyksistä ja yrityksistä. Haitalliset vieraslajit eivät kunnioita pihatonttien tai kuntien rajoja, joten lajien leviäminen voidaan pysäyttää ainoastaan tekemällä yhteistyötä naapureiden ja naapurikuntien välillä. VieKas-hankkeen työntekijät auttavat luomaan näitä yhteistyöverkostoja, joiden työ on olennaisen tärkeää suomalaisen luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Luonnonsuojelija 2/2019

Ryhdy Viekas-aktiiviksi Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hanke avaa ovet vieraslajien maailmaan. Perehtyneet kansalaiset ja vapaaehtoiset kansalaistieteilijät ovat tärkeitä vieraslajien torjunnassa. Tule mukaan toimintaan! Tekstit Liisa Hulkko

Tunnista vieraslajit Hanki tietoa ja tutustu lajeihin vieraslajiportaalissa. Jättiputken, jättipalsamin ja keltamajavankaalin tapaiset näyttävät vieraslajit on helppo oppia tunnistamaan. Vertaa oman puutarhan tai lähialueiden lajeja haitallisten vieraslajien listaan: vieraslajit.fi

Lähde talkoisiin

Järjestä talkoot

Kääri hihat ja lähde mukaan talkoisiin! Talkoilu on mukavaa käytännön suojelutyötä, joka vähentää ympäristöahdistusta ja nostattaa kuntoa. Samalla tutustut muihin luonnonystäviin. Katso, löytyykö paikkakunnalta sopivat talkoot: sll.fi/tapahtumat ja vieraslajit.fi. Talkoihin mennessä riittää yleensä varustukseksi puutarhahanskat, vesipullo ja rennot vaatteet, jotka saavat likaantua.

Jos paikkakunnallasi ei ole talkoita, voit hyvin järjestää omat talkoosi. Kokoa sopiva porukka, varaudu tarvittavin varustein ja kahvitarjoiluin. Muista aina ilmoittaa etukäteen maanomistajalle, sillä vieraslajien kitkeminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Tukea talkoiden järjestämiseen saat hankkeen aluekoordinaattoreilta. Liity myös Facebookryhmään Vieraslajien torjuntajoukot.

Ilmoita esiintymästä

Pidä karkurit kurissa

Jos näet vieraslajiesiintymiä teiden varsilla ja puistoissa, ilmoita niistä sähköisellä lomakkeella osoitteessa vieraslajit.fi. Nykyisen nettilomakkeen lisäksi käyttöön tulee pian kätevä mobiilisovellus. Jos asut kerrostalossa ja pihapiiristä löytyy vieraslajeja, ilmoita esiintymästä myös taloyhtiön huoltomiehelle ja tarjoa samalla tietoa aiheesta, jos vieraslajit eivät ole tuttuja.

Suosi puutarhassa kotimaista alkuperää olevia kasveja, perinnekasveja ja luonnonlajeja. Älä kasvata haitallisia vieraslajeja, jotka voivat päästä leviämään luontoon. Ole tarkkana varsinkin nettikauppojen lajivalikoiman kohdalla, sillä niissä ei ole samanlaista valvontaa kuin suomalaisissa taimikaupoissa.

Opi itse ja jaa tietoa Jaa tietoa vieraslajeista lähipiirillesi. Sosiaalisen median kautta tietoa on helppo jakaa ja saada ihmisiä mukaan innostumaan käytännön suojelutyöstä. Liity mukaan Vieraslajit-Facebook-ryhmään ja tilaa Viekas LIFE -hankkeen uutiskirje.

VIEKAS LIFE -HANKKEEN KOHDELAJIT

Jättipalsami (Impatiens Glandulifera)

Jättiputket (Heracleum Persicum -ryhmä)

Keltamajavankaali (Lysichiton Americanus)

CC0 public domain pxhere.com, Rob Hille CC BY SA 3.0, Skittledog CC BY NC 2.0

Lisätietoja: //www.sll.fi/viekas-life// //www.vieraslajit.fi// Miia Jauni, Markus Seppälä: Kotipihan valtaajat – Opas haitallisten vieraslajien torjuntaan (2017, Into Kustannus)

Luonnonsuojelija 2/2019

Kansallispuistot kuuluvat kaikille Suomessa on 40 lumoavaa kansallispuistoa, joista jokainen on ainutlaatuinen. Kansallispuistot ovat kaikille avoimia luontokohteita, ja vaikka moni niistä on saavutettavissa vain autolla, löytävät seikkailijat tiensä luontoon myös julkisilla. Teksti Heini-Sofia Alavuo, kuva Marinella Himari

ulkisen liikenteen lisääminen kansallispuistoihin on tärkeää ihmisille, jotka haluavat nauttia Suomen luontokohteista, mutta eivät omista autoa. Syitä autottomuuteen on monia. Toisille kyse on ympäristöstä, toisille taloudesta – osa kaupungissa asuvista ei edes tarvitse autoa arkeensa. Kaikilla suomalaisilla ei myöskään ole ajokorttia tai ajokykyä. Auton voi tietysti vuokrata juuri luontoretkeä varten ja kimppakyytejä voi löytää esimerkiksi Facebookista, mutta julkisen liikenteen kehittäminen mahdollistaisi kaikille suomalaisille yhdenvertaisen mahdollisuuden vierailla huikeissa luontokohteissa.

Jokaiselle jotakin Kansallispuistoissa vieraillessa jokainen voi löytää itselleen sopivan tavan viettää aikaa ulkona. Toiset nauttivat pitkistä ja raskaista, fyysisesti uuvuttavista vaelluksista, toiset kevyistä päiväretkistä ja kahvihetkistä nuotiolla. Suomen vaihtelevat vuodenajat muokkaavat luonnolle uuden ilmeen neljä kertaa vuodessa.

”Mielestäni on ihan periaatekysymys, että kaikkien suomalaisten tulisi päästä käymään arvokkaissa luontokohteissamme myös ilman omaa autoa – luontoelämykset kuuluvat kaikille!” Marinella Himari sanoo. Himari on suomalainen valokuvaaja, kalastaja ja eränkävijä. Hän tuli tunnetuksi Kaukokaipuu-blogistaan, mutta on viime vuosina päätynyt matkustamaan pääasiassa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Retkeily ja vaellus veivät sydämen, ja tällä hetkellä toimittaja-kirjailija viihtyykin parhaiten syvällä suomalaisessa erämaassa. Ensimmäisen kunnon retkensä Himari teki vuonna 2002 Sokostille, ja vuonna 2015 hän osallistui Suomen Ladun järjestämälle vaelluskurssille. Tuolloin kuusi päivää kestänyt vaellus sytytti Himarissa palon, jonka jälkeen hän on tehnyt lukemattomia päiväretkiä ja tietysti pidempiäkin reissuja. Himari haluaa blogissaan ja sosiaalisessa mediassa innostaa suomalaisia retkeilemään enemmän kotimaassa, ja julkisen liikenteen lisääminen auttaisi monia suomalaisia kehittämään luontosuhdettaan.

”Kun ihmiset viettävät aikaa luonnossa, he ymmärtävät luonnon tärkeyden ja sen, miksi luontoa pitää vaalia”, hän toteaa.

Linja-autolla luontoon Moniin kansallispuistoihin on mahdollista päästä julkisilla kulkuneuvoilla, mutta usein kuljetus on epäsäännöllistä tai sesonkiaikoihin sidottua. Osaan kansallispuistoista, kuten Leivonmäkeen, pääsee kesäsesongin ulkopuolella koulubusseilla, jotka pysähtyvät alueilla tarvittaessa. Tärkeää on myös huomata, pääseekö julkisilla perille vai lähelle. Usein pysäkiltä on vielä monen kilometrin kävelymatka ennen luontoalueelle saapumista. Kokeneet eränkävijät eivät tästä välttämättä lannistu, mutta esimerkiksi retkeileville perheille ylimääräinen patikointi voi osoittautua hankalaksi. Kätevien yhteyksien määrä on kuitenkin kasvanut mukavasti viime vuosina. Esimerkiksi Nuuksion, Repoveden, Sipoonkorven ja Kurjenrahkan kansallispuistoihin pääsee ympäri vuoden julkisilla.

Tärkeää on myös, pääseekö julkisilla perille vai lähelle.

Luonnonsuojelija 2/2019

”Vaikka matkajärjestelyt ilman omaa autoa saattavat joskus olla haastavia, on reissu kuitenkin aina vaivan arvoista. Suomen kansallispuistot ovat uskomattomia”, Himari sanoo.

Salaisia aarteita Kansallispuistojen lisäksi Suomessa on toki muitakin luontokohteita. Juuri valmistuneessa Luonnonsuojeluliiton kyselyssä nostettiin esiin 10 suomalaista luontohelmeä, jonne on mahdollista matkata ilman autoa. ”Ilmastokeskustelu on lisännyt ihmisten tietoisuutta ja halua matkustaa luontoon yksityisautojen sijaan julkisilla. Saimme paljon vastauksia ympäri Suomea, ja paikalliset yhdistysaktiivimme jakoivat parhaat vinkkinsä helposti saavutettavista luontokohteista”, kertoo Tarja Heikkonen Luonnonsuojeluliiton luontokasvatusvaliokunnasta. Kyselyn tarkoitus on myös innostaa ihmisiä käyttämään julkista liikennettä. Näin matka on osa seikkailua, ja matkajärjestelyt lisäävät omalla tavallaan retkeilyn jännittävyyttä.

Himari painottaa, että kansallispuistojen lähellä sijaitsevat kaupungit voisivat helposti kasvattaa vetovoimaisuuttaan vierailijoiden silmissä lisäämällä luontokohteisiin kuljettavaa julkista liikennettä. ”Tämä voisi osaltaan kasvattaa kaupunkien turismia, ja lisäksi kansallispuistoissa vierailevat ihmiset mitä luultavammin käyttäisivät myös lähialueiden palveluita”, Himari pohtii. Heikkonenkin huomauttaa, että monet kunnat voisivat markkinoida luontokohteitaan paremmin ja järjestää esimerkiksi yhteiskyydityksiä päiväretkille. Hän on samaa mieltä Himarin kanssa siitä, että luontokohteiden saavutettavuus voisi lisätä kuntien oheisyritystoimintaa ja samalla tuoda kaivattua lisärahoitusta. Helsingissä tehtiin vuoden 2018 joulukuussa valtuustoaloite pääkaupunkiseudun luontoalueiden saavutettavuuden lisäämiseksi julkisella liikenteellä. Kyseisessä aloitteessa allekirjoittaneet huomauttavatkin, että oikein markkinoituna kätevät julkiset yhteydet voisivat toimia

kaupungin matkailuvalttina. Lisäksi aloitteessa painotetaan luonnon terveysvaikutuksia ja suomalaisen luonnon ainutlaatuisuutta. Samanlaisia aloitteita toivoisi muuallekin Suomeen. Koska julkisten yhteyksien lisääminen on käytännössä kuntien käsissä, retkeilijät voivat lähettää asiasta palautetta ja parannusehdotuksia omille valtuutetuilleen. Joukkoliikenteen lisäämiseksi valtiolta voidaan pyytää tukea kunnille, ja lisäksi kunnat voivat rohkaista paikallisia matkailukuljetusyrittäjyyden pariin. Juuri aloittavalle hallitukselle voidaan osoittaa vaikkapa kansalaisaloitteella, että suomalaiset haluavat kansallispuistot ja suomalaisen luonnon kaikille saavutettavaksi. Tutustu Julkisilla luontoon -kyselyn tuloksiin seuraavilla sivuilla ja verkossa: //sll.fi/julkisilla-luontoon//

Retkeily edistää myös taloutta Kansallispuistojen lähialueiden paikalliset yrittäjät tarjoavat usein etukäteen sovittavaa kuljetusta suoraan luontoalueelle. Himari kertoo, että esimerkiksi Outdoor Express järjesti Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoihin kyytikokeilun Tampereelta syyslomalla 2018. Paikat varattiin täyteen hetkessä – kysyntää vastaaville palveluille siis on.

”

Mielestäni on ihan periaatekysymys, että kaikkien suomalaisten tulisi päästä käymään arvokkaissa luontokohteissamme myös ilman omaa autoa.

REPOVESI, KOUVOLA

Kouvolan Repovesi valittiin lukuisista esitetyistä kansallispuistokohteista listalle, koska kesäisin kulkee linja-autoyhteys Lapinsalmelle kansallispuiston länsiosaan, vain 50 metrin päähän reittien lähtöpaikasta. Repoveden puistossa on laaja suojelualuekokonaisuus: kallioisia metsiä, suota, järviä, lampia. Lammissa viihtyvät kaakkurit ja kuikat. Kansallispuistossa on useita merkittyjä reittejä ja palveluvarustusta tulenteko- ja leiripaikkoineen. Repoveden kansallispuistossa on Etelä-Suomen komein kalliojyrkänne, Olhavanvuori. Kansallispuistossa on muitakin korkeita mäkiä, joilta aukeavat näkymät yli ympäröivien metsien ja järvien. Tunnettu on myös Lapinsalmen riippusilta, joka rikkoutui vuonna 2018, kun sillalla oli liikaa ihmisiä. Tilalle tulee entistä tukevampi ja yli leveämpi silta.

Markus Sirkka

Lisätietoja: //luontoon.fi/repovesi/kartatjakulkuyhteydet//

Luonnonsuojeluliitto kysyi aktiiveiltaan vinkkejä julkisilla saavutettavista luontokohteista. Luonnonsuojelija esittelee 10 kärjen. Loput on listattu verkossa: //sll.fi/julkisilla-luontoon// Tekstit Tarja Heikkonen

Luonnonsuojeluliitto teki keväällä 2019 kyselyn yhdistyksilleen ja piireilleen julkisilla liikennevälineillä saavutettavista luontokohteista. Kyselyyn tuli 72 vastausta erityisesti ruuhka-Suomesta. Koska ehdotetut kohteet olivat hyvin erityyppisiä, liiton luontokasvatusvaliokunta listasi niistä kiinnostavimmat kohteet ja esimerkit eri luontotyypeistä. Kohteisiin pääsee julkisilla, ja kaikissa on opastettuja polkuja. Osassa on myös erilaisia palveluja, jotka helpottavat lasten kanssa matkaavia. Luontoretkikohteista on julkaistu monia oppaita, julkisilla saavutettavista kohteista kuitenkin vain harvoja, kuten Elli Keisteri-Sipilän Metrolla metsään. Lisäksi juuri ilmestynyt Antti Kolin Bussikortilla luontoon opastaa retkikohteisiin pääkaupunkiseudulla. Linja-autojen reitit ja juna-aikataulut voivat muuttua, joten julkisilla retkeily vaatii aina aikataulujen selvittämistä etukäteen. Kysely osoitti, että suurimpien kaupunkien tuntumasta löytyy melko hyvin kaupunkibusseilla saavutettavia retkikohteita. Kansallispuistoihin on yllättävän vähän yhteyksiä, vaikka niiden käyttö on lisääntynyt. Se on jo aiheuttanut pysäköintiongelmia varsinkin Nuuksiossa. Kysely antaa siten hyviä vinkkejä reiteistä, jossa ei ole yhtä ruuhkaista.

KATARIINANLAAKSO, TURKU

Katariinanlaakso on monipuolinen merinäköalametsä, jossa on sekä kevyitä maasto-osuuksia että vaikeampia sivupolkuja. Luontokohteeseen pääsee ympäri vuoden, ja kävelymatkaa pysäkiltä on vain 50 metriä. Katariinanlaakson luonnonsuojelualue muodostuu rehevistä lehdoista, tervalepikoista, kalliomänniköistä, avokallioista ja hämyisistä kuusikoista. Siellä kasvaa vanhoja tammia, lehmuksia, vaahteroita ja saarnia. Kasvilajistoon kuuluvat esimerkiksi mäkiapila, pystykiurunkannus, mukulaleinikki, kevätesikko, metsäkirveli ja pähkinäpensas. Valkohäntäkauriita näkee säännöllisesti laiduntamassa. Lintulajisto pitää sisällään esimerkiksi tikkoja, uuttukyyhkyjä, kultarintoja ja nokkavarpusia. Merilintujakin voi havainnoida monesta paikasta. Alueella on myös rauhoitettuja muinaismuistoja. Esteetön kävelyreitti kulkee pitkin Pitkäsalmen rantaa. Se soveltuu sekä pyörätuolille että lastenvaunuille,

jopa tuplarattaille. Esteetöntä polkua pitkin ei silti pääse kulkemaan koko matkaa, vaan lopulta on käännyttävä takaisin polkua kirjovien puunjuurien vuoksi. Muille retkeilijöille merkityt sivupolut tuovat eteen paljon uusia jännittäviä näkymiä. Rauvolanlahden rannoilla laiduntaa kesäisin ylämaankarjaa, jotka pitävät rantaniittyjä avoimina. Luontopolkuverkosto jatkuu Rauvolanlahden kautta pitkospuita pitkin Kaarinan kaupungin puolelle Pyhän Katariinan poluille. Turun luonnonsuojeluyhdistys valvoo tälläkin hetkellä lehdon suojeluarvojen säilymistä suunnitellun siltahankkeen uhatessa lehdon rauhaa. Yhdistys on myös talkoillut alueella ja poistanut vieraslajeihin kuuluvaa espanjansiruetanaa. Lisätietoja: //www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/ ulkoilualueet/luonnonsuojelualueet/katariinanlaakso//

Mikael Korhonen (CC BY-NC 2.0)

TOP10

julkisilla saavutettavaa luontokohdetta

Luonnonsuojelija 2/2019

VILLA ELFVIK JA LAAJALAHTI

Villa Elfvik

Lisätietoa: //espoo.fi/villaelfvik//

VARTIOSAARI, HELSINKI

Juha Vehmas

Espoon Laajalahti on upea luontokohde, jonka rannoilla on reheviä rantalehtoja ja -niittyjä ja lahtea reunustaa laaja ruovikko. Laajalahti on pääkaupunkiseudun parhaita lintuvesiä. Alueella on huikea aamukonsertti keväisin! Komeassa jugend-tyylisessä rakennuksessa on Espoon luontotalo Villa Elfvik. Alueelle pääsee kaupunkibussilla ympäri vuoden, kävelymatkaa opastuskeskukseen ja polkujen alkuun on noin kilometri. Sekin on elämys: hiekkatie kulkee kauniin, vanhan metsän läpi. Alueella on monenlaisia luontopolkuja kierrettäviksi, kaksi lintutornia, opastettuja retkiä ja kahvila. Retkikohteena se sopii sekä lapsille ja aikuisille. Sinne on pääsy myös pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Villa Elfvikin talossa esitellään Espoon luontoa, ja siellä toimii myös luontokoulu päiväkodeille ja kouluille. Pihalta lähtee noin 700 metrin pituinen, pyörätuolillakin kulkukelpoinen luontopolku. Toinen noin kolmen kilometrin luontopolku yhdistää Villa Elfvikin Otaniemeen.

TAAPORINVUORI, PIRKKALA

Pirkkalan luontohelmessä eli Taaporinvuori-Kurikkakallion alueella on vanhaa metsää, virtaavia pienvesiä, lampia, suota ja suuria korkeuseroja. Sinne pääsee kaupunkibussilla monelta suunnalta. Kävelymatkaa pysäkeiltä reitistölle on 200–500 metriä. Keskeisimpiä kohteita ovat Taaporinvuori, Pyramiitinnotko ja Iso-Naistenjärvi, joissa kaikissa on taukopaikka eväshetkeä varten, kahdessa myös tulentekomahdollisuus ja Isolla-Naistenjärvellä laavu rannassa. Iso-Naistenjärven länsipuolella on Pehkusuo, jonka yli pääsee pitkospuita pitkin. Polku jatkuu hienon Kurikkakallion la-

Marko Leppänen

Lisätietoja: //vartiosaari.fi// ja //villiltavihrealtasaarelta.blogspot.com//

Lisätietoa alueesta: //www.sll.fi/app/uploads/sites/12/2018/08/Luontohelmiesite_tulosteA4_2018.pdf//

Minna Knuuttila

Helsingin Vartiosaari on 80 hehtaarin saari, jonka pintaalasta yli puolet on arvokkaita luontokohteita. Metsät vaihtelevat lehdoista tuoreisiin kankaisiin ja jäkäläkarukkoihin. Alueella on runsaasti vähintään 150-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä. Koko saari on luokiteltu tärkeäksi lepakkokohteeksi. Etelärannalla sijaitsee Suomen ainoa tunnettu rantaruttojuuren kasvupaikka. Saarelle pääsy vaatii etukäteen reitin suunnittelua. Talvella saareen pääsee kävellen jäätä pitkin tiettynä aikana, kesällä joko meloen tai julkisilla Suomen saaristokuljetuksen reittiliikenteen aluksilla. Reittiliikenteellä pääsee tekemään saaressa muutaman tunnin päiväretken. Saaren polkuja kävelytieverkosto on hyvä ja johtaa kauneimmille paikoille. 2,5 kilometrin elämyksellisen terveysluontopolun varrella on muun muassa kotkansiipilehto, hiidenkirnu, vartiokallio ja metsäkirkko. Vartiosaareen on kohdistunut rakentamispaineita. Nyt vireillä on maakuntakaavaluonnos, jossa Vartiosaarta esitetään virkistyskäytön kohdealueeksi.

kea pitkin kallion maisemapaikalle, jossa on myös pöytäryhmä. Reitit ovat pääosin helppokulkuisia ja soveltuvat hyvin myös maastopyöräilyyn ja polkujuoksuun. Suuret korkeuserot Pyramiitinnotkossa voivat tuottaa heikkokuntoiselle ongelmia, mutta tästä selviää valitsemalla reitin kunnon mukaan. Iso-Naistenjärvi on erämaajärvi, jossa nykyään tosin käy paljon retkeilijöitä. Hienoa lehtoa löytyy Saukonojan varresta ja pyramiitinnotkosta sekä kallioluontoa Taaporinvuorelta ja Kurikkakalliolta. Alueella on myös valtava siirtolohkare, Pirunkivi. Aluetta on uhannut kaavoitus, joka ainakin toistaiseksi on keskeytetty kovan vastustuksen vuoksi.

LAKKASUO, ORIVESI

Harvoille suokohteille pääsee julkisilla liikenneyhteyksillä. Oriveden Lakkasuolle pääsee linja-autolla noin 400 metrin päähän ympäri vuoden. Pysäkit ovat Vuorijärvi tai Lakkasuo. Kesällä voi liikkua pitkospuureitillä, talvella hiihtää hankikannolla. Lakkasuo on valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan sisältyvä, luonnoltaan monimuotoinen keidassuo.

Alueella on noin kolmen kilometrin mittainen pitkospuureitistö, jonka varrella on yhteensä 24 suotyyppinäyte-alaa. Näyte-alat edustavat lähes kaikkia Etelä- ja Keski-Suomen yleisiä suotyyppejä. Alueella pääsee siis tutustumaan monipuolisesti suomalaiseen suoluontoon. Lakkasuo tarjoilee nimensä mukaisesti suon antimia, kuten lakkoja ja karpaloita. Lisätietoja: //orivesi.fi/files/Tiedostot/ORIVEDEN_ LUONTOPOLUT_2011.pdf//

Luonnonsuojelija 2/2019

Emilia Horttanainen

HYVINKÄÄN SVEITSI

Lisätietoja: //www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/ liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/opastetut-reitit/sveitsinpuiston-reitit//

Tarja Heikkonen

Hyvinkään Sveitsi on hieno harjukohde, jossa on maisemansuojelualue. Rautatieasemalta pääsee kaupunkibussilla puiston sydämeen, josta lähtevät ulkoilupolut sekä yhteydet Kytäjä-Usmin retkeilyalueille asti. Hiekkapohjaisilla kävelyteillä on helppo liikkua. Maasto on vaihtelevaa: on jyrkkiä nousuja ja laskuja, mutta myös tasaisempia reittejä. Luonto- ja kulttuuripolkujen opasteita voi lukea kännykällä mobiilisti tolpista, joissa on qr-koodiopasteet. Lisäksi tarjolla on seikkailupuisto, jossa voi liikkua köysiradalla ja luontokontti, joka on alueen luontoa esittelevä luontohuone. Se on avoinna kesäaikaan. Sveitsin puistossa on myös uimala, hotelli ja viihdekeskus. Hyvinkään kaupunki on kaavoittamassa kerrostaloaluetta puiston pääsisäänkäynnin tuntumaan. Arvokas luontoalue tulee jäämään näiden taakse piiloon.

LEPINJÄRVI, RAASEPORI

Yrjö Ala-Paavola

Monipuolinen retkikohde Lepinjärvi eli Läppträsket Raaseporissa on yksi Uudenmaan arvokkaimpia lintujärviä. Paikalle pääsee vuoden ympäri. Polku lähtee Karjaan Shell-huoltoaseman luota 25-tien varresta. Paikalle pääsee linja-autoilla, jotka kulkevat Karjaalta Tammisaareen ja Hankoon. Pois jäädään liikenneympyrän tuntumassa. Pysäkiltä tulee matkaa rantapoluille 400 metriä.

HIITOLANJOKI, RAUTJÄRVI

Hiitolanjoen ympäristö muodostuu jylhistä havupuuvaltaisista kalliorannoista ja vesirajan rehevästä rantakasvillisuudesta ja lehtipuista. Perille pääsee linja-autolla ympäri vuoden. Pysäkiltä on matkaa Hiitolanjoen maisemapolulle yksi kilometri. Maisemapolku tekee kierroksen jokirannassa kahden vesivoimalaitoksen välillä. Pistopolulla on nuotiokatos ja lintutorni. Lahnasen polku kulkee suvannon länsirantaa Korkeamäenojalle. Matkan varrella on myös Lahnasen voimalamuseo, joka on avoinna tilauksesta. Maasto on vaativaa, sillä alueella on korkeuseroja. Kulkua helpottamaan on rakennettu rappusia ja pitkospuita. Jokiympäristö on antoisa ja monipuolinen tutustumiskohde niin kalastajalle, retkeilijälle kuin kulttuuri- ja teollisuushistoriasta kiinnostuneelle. Hiitolanjoen toiselle retkikohteelle Kangaskoskelle on matkaa neljä kilometriä.

Mikko Europaeus

Lisätietoja: //https://bit.ly/2PyKM4C//

Milla Tuormaa

2,3 kilometrin kulttuuri- ja ympäristöpolku kiertää pitkin rantaa ja palaa maantielle. Polulla kerrotaan myös rautakautisesta asutuksesta. Alueella on grillipaikka ja kaksi lintutornia. Järvelle kerääntyy keväisin ja syksyisin suuria määriä vesilintuja. Keväällä pähkinäpensaslehto on vuokkomeri. Paikka on myös erinomainen yölaulajakohde. Lepinjärveltä alkaa Raaseporinjoki, joka puolestaan johtaa Raaseporin linnanraunioiden ohitse Itämerelle.

GIELLAJOHKA, ITÄ-LAPPI

Kiellajoki eli Giellajohka on hyvä vaelluskohde haastavampaa retkeilyä kaipaaville. Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuiston ja Muotkatunturin erämaa-alueen välissä. Alueelle tyypillisiä lajeja ovat kuukkeli, lapintiainen, taviokuurna, metso ja riekko. Lammissa pesii telkkä ja syksymmällä muuton aikaan näkyy usein alleja. Muotkatunturin erämaa-alueelle pääsee Rovaniemeltä lähtevältä bussilla Rovaniemi-Ivalo-Inari-Karigasniemi (Karigasjoki). Vuoro kulkee vakiona ja se on sovitettu yöjunien kanssa päivittäin yhteen suuntaan: aamupäivällä bussi lähtee Rovaniemeltä ja Karigasniemestä tulee bussi aamupäivällä kohti Rovaniemeä. Matka kestää noin viisi tuntia. Hyviä paikkoja retkelle lähtöön on Kiellatupa ja Muotkan Ruoktu, joissa on tarjolla majoitusta, reittitietoja sekä

varusteita. Päätieltä lähtee polkuja, mutta retkeilijä tarvitsee kartan ja suunnistustaitoja, jos aikoo mennä syvemmälle erämaahan. Maasto on kohtuullisen alavaa soiden ja jokisuistojen seutua. Halutessaan voi nousta tunturiin ja kulkea kuruihin. Talvella tarvitaan eräsukset tai lumikengät ja kesällä hyvät vaelluskengät. Varusteita voi lainata ja vuokrata matkailuyrittäjiltä. Heiltä saa myös kuljetuksia porotilalle ja tietoa revontulien loimuajoista. Tien pohjoispuolella on ainutlaatuinen muinaisdeltamaa Kiellaniemi harjuineen ja lukemattomine lampineen. Alueella on tiheää matalakasvuista metsänrajamännikköä, kangaspohjaisia rämeitä ja noin 25 erikokoista matalapohjaista suppalampea ja pientä järveä. Alue on helppokulkuista, ja siellä kulkee muutama merkitsemätön polku. Kiellajoessa saa kalastaa Karigasniemen sillasta alaspäin, joessa on hyvin harjusta ja loppukesästä taimenta. Lupia saa Giellatuvalta.

Saari ilmo.qxp_Taitto 1 26.4.2019 13.43 Sivu

Myytävänä luonnonkaunis saari

Saari on Pohjois-Konnevedellä ja siellä on mökki ja savusauna. Lisätietoja: jorma.luotio@icloud.com 0500 242579.

ILMOITA LUONNONSUOJELIJASSA Tuet suomalaisen luonnon suojelua ja tavoitat ekologisesti valveutuneita suomalaisia. //sll.fi/luonnonsuojelija/ mediatiedot//

Sukella lumpeiden maailmaan Luonnonkukkien päivänä 16.6. katse käännetään vesistöjen kaunottariin, lumpeisiin. Yli 60 retkellä liikutaan järvien, rotkojen, metsien ja jopa linnojen ympäristöissä. Retkestä riippuen ota allesi pyörä, soutuvene tai jalat – ja nauti matkasta. Vuoden 2019 Luonnonkukkien päivä vie retkeilijän veden äärelle. Monissa Suomen järvissä ja lammissa kelluu suuria, valkoisia lumpeen kukkia. Pohjan juurakosta lumpeiden pitkät varret kurottavat myös osan lehdistä vesipatjan läpi pintaan. Lumpeissa ja niiden ympäristössä riittää ihailtavaa. Kauniin valkoisina hohtavista kukista on inspiroitunut muun muassa taidemaalari Claude Monet. Lumme on usein ensimmäinen vesikasvi, mikä lapsille opetetaan kuvakirjojen ja laulujen kautta. Tai vähintään kuvituksena on sudenkorento, joka lepäilee lumpeenlehdellä. Lumpeen lehdet ja kukat tarjoavatkin levähdyspaikan monille hyönteisille. Myös piisamin saattaa löytää lumpeiden luota, sillä kasvin juurakko on sen lempiravintoa. Lumpeiden sukulaisen ulpukan ”possuhedelmät” ovat useimmille tuttuja, mutta harva on nähnyt lumpeen hedelmän, koska marjamaiset kotahedelmät kypsyvät veden alla. Vapau-

tuessaan siemenet nousevat pintaan ja kasvi pääsee leviämään virtojen mukana uusiin kasvupaikkoihin. Lumpeiden tieteellinen nimi Nymphaea viittaa nymfeihin. Nymfit olivat kreikkalaisen mytologian luonnonhengettäriä. Nymfejä on kuvattu usein jopa vaarallisen kauniina, vähän kuten lumpeetkin – kauniita, mutta myrkyllisiä. Lumpeiden myrkyllisyydestä huolimatta niitä on käytetty aiemmin lääkekasveina lihassärkyyn sekä hermo- ja hengitysvaivoihin. Lumpeita istutetaan nykyäänkin koristekasveiksi. Suomessa on kaksi lummelajia; lumme eli valkolumme (Nymphaea alba). Sillä on kaksi alalajia, isolumme (ssp. alba) ja pohjanlumme (ssp. candida). Isolumpeella on luonnonvaraisten kasviemme suurimmat kukat, jopa lähes 20 senttimetriä! Toinen lummelajimme on pienikukkainen suomenlumme (Nymphaea tetragona). Aina välillä näkyy eksoottisia punaisia lumpeen kukkia. Punakukkainen muoto on rauhoitettu.

”

Outi Ritvanen / Vastavalo

Kauniin valkoisina hohtavista kukista on inspiroitunut muun muassa taidemaalari Claude Monet.

ETELÄ-HÄME Asikkala Retkikohde: Salonsaari, Eetunpohja. Kokoontuminen: Päijännetalo (Meijeritie 1, Vääksy), josta kimppakyydein kohteeseen. Retki-aika: klo 10–14.30. Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Helinä Rehn. Lisätiedot: Juha Kamppila, p. 050 020 5565, kamppila.jam@pp.phnet.fi.

•

Hollola Retkikohde: Hollolan kirkkoympäristö. Kokoontuminen: esinemuseon edessä sankarihauta-alueen lähellä. Retki-aika: klo 17–18.30. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Hollolan kotiseutuyhdistys ry. Oppaat: Helena Raikas, Antti Hovi. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816.

•

ETELÄ-KARJALA Imatra Retkikohde: Tikanhuudon metsä. Kokoontuminen: Imatran uimahallin p-paikka (Kotipolku 2). Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Juha Jantunen, p. 050 364 3693, juha.jantunen@allergia.fi.

•

Lappeenranta Retkikohde: Pappilanniemen lehto. Kokoontuminen: Pappilanniemen kuntopolun

•

p-alue Isännöitsijäntien varressa. Retkiaika: klo 10–12. Järjestäjä: Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737, kimmo.saarinen@ allergia.fi.

ETELÄ-SAVO Juva Retkikohde: Pattoin perintötila. Kokoontuminen: Perintötalon p-paikka (Pattointie 62). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys. Yhteistyötahot: Pattoin perintötalo, Juvan kunta. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Marjaana Kovanen, Aune Niiranen. Lisätiedot: Aune Niiranen, p. 044 036 1306, aune.niira@gmail.com.

•

KAINUU Kuhmo Retkikohde: Tönölänlampi. Kokoontuminen: Luontokeskus Petolan p-paikka (Lentiirantie 342). Retki-aika: klo 14–15.30. Järjestäjä: Metsähallitus Luontopalvelut. Yhteistyötahot: Lentua-Seura ry, Luontokeskus Petola. Mukaan: kynä. Oppaat: Outi Isokääntä, Mikko Heikura. Lisätiedot: Outi Isokääntä, p. 040 631 4925, outi.isokaanta@metsa.fi.

•

Paltamo Retkikohde: Itkonpuron lehdot. Kokoontuminen: Kivesvaaran metsästysseuran maja Annilantien varressa. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Paltamon Luonto ry. Oppaat: Vir-

•

Koonnut Marja Haatanen pi Juvonen, Eeva Tolonen. Lisätiedot: Virpi Juvonen, virpi.juvonen@gmail.com. Puolanka Retkikohde: Kempasvaara. Kokoontuminen: Kempasvaaran näkötornin juurella. (Pesiöntie–Heinäläntie–Kempasvaarantie. Viitat Pesiöntieltä.) Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Metsähallituksen Luontopalvelut. Yhteistyötahot: Joukokylän kyläyhdistys ry. Oppaat ja lisätiedot: Riitta Nykänen, p. 040 755 3757, riitta.nykanen@metsa.fi.

•

Sotkamo Retkikohde: Hiukan luontopolku. Kokoontuminen: Hiukan opastustaulun luona rannassa. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Sotkamon Luonto ry. Oppaat ja lisätiedot: Alpo Komulainen, p. 044 256 6203.

•

KESKI-SUOMI Jämsä Retkikohde: Yllätyskohde. Kokoontuminen: Jämsänkosken Neste (Koskenväylä 2). Retki-aika: klo 10–12.30. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliitto Jämsän seutu ry. Yhteistyötahot: Seija Tiitinen-Salmela, Metsäkeskus. Mukaan: saappaat. Oppaat: Seija Tiitinen-Salmela. Lisätiedot: Minna Harju, p. 045 674 7722 (klo 16 jälkeen), minna.harju64@gmail.com.

•

Keuruu Retkikohde: Tiedetila. Kokoontuminen: Tiedetila (Alkulantie 265, Katajamäki). Retkiaika: klo 12–16. Järjestäjä: Tiedetila. Oppaat: Tuula Kotiranta, Kari Kotiranta. Lisätiedot: Tuula Kotiranta, p. 050 531 8435, tuukot@ gmail.com.

•

KYMENLAAKSO Iitti Retkikohde: Niemelän silta. Kokoontuminen: sillalla (Kaitalantie 521, Mankala). Retki-aika: klo 15–17. Järjestäjä: Koskenniskan Martat ry. ja Koskenniskan Risu ja Räsy ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Mirjam Forstadius, Lea Forstadius. Lisätiedot: Tuula Forstadius, p. 044 273 5660.

•

Kotka Retkikohde: Kyminlinna. Kokoontuminen: Kesäteatterin p-alue. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Meri-Kymen Luonto ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Risto Hamari, p. 040 832 2121.

•

Kouvola Retkikohde: Lauttavalkama. Kokoontuminen: Kymen Paviljongin edessä (Helsingintie 408). Retki-aika: klo 9–12. Järjestäjä: PohjoisKymen Luonto ry. Oppaat ja lisätiedot: Jukka Airola, p. 05 374 7216. Huom! Retkimaasto ei kaikkein helppokulkuisin. Retkikohde: Pilkkakorvenmäki. Kokoontuminen: Haminan kirjaston p-paikka, Rautatienkatu 8 (kimppakyydit) tai Haukkasuontien alkupää lähellä Pilkkakorvenmäen metsänsuojelualuetta. Retki-aika: klo 10–12.30. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Jussi Halme, p. 040 766 6719.

• •

LAPPI Kemi Retkikohde: Kemin Vallitunsaari.Kokoontuminen: Vallitunsaaressa Puukerhon p-paikka. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, suurennuslasi. Oppaat: Outi Yrjänheikki. Lisätiedot:

•

Pentti Myllyneva, p. 040 029 7071, pentti. myllyneva@pp.inet.fi. Kolari Retkikohde: Varkaankurun luontopolku. Kokoontuminen: Yllästunturin luontokeskus Kellokkaan edessä (Tunturintie 54). Retkiaika: klo 11–14. Järjestäjä: Metsähallitus, Lapin luontopalvelut. Oppaat: Anna Tammilehto. Lisätiedot: Anneli Ovaskainen, p. 020 639 7039.

•

PIRKANMAA Hämeenkyrö Retkikohde: Hiidenlahti. Kokoontuminen: Kimppakyyti Kyröskosken matkahuollolta klo 11.30 tai veneellä: Varaa paikkasi kuljetukseen Jussi Viitalalta (jussi.a.viitala@gmail. com) tai omatoimisesti tule Hiidenlahteen Karjapolun päähän Linjapolulle. Retki-aika: klo 12–14.Järjestäjä: Kyrön Luonto ry. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Anita Lähdekorpi, Jussi Viitala.Lisätiedot: Anita Lähdekorpi, p. 040 067 0523, lahdean@gmail.com Retkikohde: Hiidenlahti. Ks. edellinen retki-ilmoitus. Kokoontuminen: Huittisten linja-autoasemalla tai Punkalaitumen torilla, joista kimppakyydein Hämeenkyröön. Retki-aika: klo 10–16. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys. Yhteistyötahot: Kyrön Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Terttu Routsi, Anita Lähdekorpi, Jussi Viitala. Lisätiedot: Kirsi Mäki, p. 040 090 5261, Terttu Routsi, p. 050 383 1608.

•

Juupajoki Retkikohde: Juupajoen rotko. Kokoontuminen: Juupajoen rotkon p-paikka (Koskitie 47) (kosken pohjoispuolella). Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: saappaat, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Esa Kallio, p. 050 495 9969. Huom! Korkeuseroiltaan vaihtelevat,

•

Lähde opastetulle kasviretkelle! Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja kaikille avoimia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ellei toisin mainita. Mukaan säänmukainen retkivarustus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mukaan kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä: //sll.fi/luonnonkukat//

POHJOIS-KARJALA Eno Retkikohde: Hiiskoski. Kokoontuminen: Enon kunnantalolta ja Uimaharjun R-kioskilta. Retki-aika: klo 11.30–15.30. Järjestäjä: Enon Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Simo ja Sisko Seppo. Lisätiedot: Markku Aho, markku.o.aho@ gmail.com.

•

Joensuu Retkikohde: Kuhasalo. Kokoontuminen: Kuhasalon p-paikka (Kukkosensaari 2–6). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Joensuun seudun luonnonystävät. Oppaat: Hanna Keski-Karhu. Lisätiedot: Ringa Luostarinen, p. 044 355 5600, ringal@student.uef.fi tai joensuunseutu@sll.fi.

•

Kitee Retkikohde: Piimäjärvi. Kokoontuminen: Pirjo ja Kalervo Rinteen koti (Piimäjärventie 61). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Pirjo Rinne, Kari Antikainen, Tupu Vuorinen. Lisätiedot: Pirjo Rinne, p. 050 367 9547, rinne.pirjo@gmail.com. Huom! Jos haluat kimppakyytiin, ota yhteyttä retken oppaisiin.

•

Nurmes Retkikohde: Raesärkät. Kokoontuminen: Raesärkkien p-paikka. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Ylä-Karjalan luonnonystävät. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Lisätiedot: Hanna Harju, harjunhanna@gmail.com. Huom! Kyytejä voi olla tarjolla, kysy: p. 050 522 1074/ Hanna.

Matti Jussila

•

kapeat, ja ajoittain liukkaat polut ovat paikoin haastavia kulkea. Nokia Retkikohde: Römövuoren lehto Taivalkunnassa. Kokoontuminen: Lähtö kimppakyydeillä Kerholan p-paikalta (Souranderintie 13). Retki-aika: klo 10–14. Järjestäjä: SLL Nokia. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Sari Lehtinen, Keijo Rantanen, Kaija Helle. Lisätiedot: Kaija Helle, p. 044 017 7180, hellekaija@gmail.com. Huom! Kimppakyytien vuoksi ilmoittautumiset Kaija Helteelle.

•

Orivesi Retkikohde: Hörtsänän arboretum. Kokoontuminen: Keuruun linja-autoasema. Retki-aika: klo 17–21. Järjestäjä: Keurusseudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Jouko Pihlainen, jouko.pihlainen@suomi24.fi. Huom! Retki tehdään kimppakyydeillä, joten kuljetuskustannuksia peritään omakustannusperiaatteella.

•

Punkalaidun ks. Hämeenkyrö Pälkäne Retkikohde: Kukkialehto ja Vuolle-Keskinen. Kokoontuminen: Puutikkalan kaupan p-paikka (Puutikkalanraitti 85). Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys, kasvikerho Pulsatilla. Yhteistyötahot: Luonnonperintösäätiö. Mukaan: eväät, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Heli Jutila. Lisätiedot: Heli Jutila, heli.m.jutila@gmail.com, Karri Jutila, karri.

•

jutila@sll.fi, Anna Koskinen, anna.koskinen@luonnonperintosaatio.fi. Retkikohde: Kurkisuo. Kokoontuminen: Padankosken kylän keskusta, Auttoistentien risteys. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Padankosken kyläyhdistys r.y. Yhteistyötahot: www.luopioistenkasvisto.fi. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Tuomo Kuitunen, kuituntu@gmail.com. Huom! Maasto on melko vaativa.

POHJOIS-POHJANMAA

•

Liminka Retkikohde: Liminganlahden luontokeskus Virkkulan ranta. Kokoontuminen: Liminganlahden luontokeskus (Rantakurvi 6). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Lakeuden luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Minna Takalo. Lisätiedot: Riitta Kärki, p. 040 552 3139, riitta.karki@ liminka.fi.

Valkeakoski Retkikohde: Rapolanharju. Kokoontuminen: Voipaalan p-alue. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Luonnonsuojeluliitto Valkeakoski ja Valkeakoski-Seura ry. Oppaat: Heikki Heino.

Oulainen Retkikohde: Irva. Pyöräillään rehevässä Pyhäjokivarressa. Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjasto. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Riku Rantala, p. 040 539 3287, riku.rantala@kotinet.com. Huom! Polkupyöräretki.

•

POHJANMAA Kurikka Retkikohde: Hirvijärven lintutornin ympäristö. Kokoontuminen: Jalasjärven kirjaston piha (Keskustie 24). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry. Oppaat: Harri Maunumaa, Lauri Korpi. Lisätiedot: Harri Maunumaa, p. 044 977 6409.

•

Lapua Retkikohde: Ruha Nurmonjoki. Kokoontuminen: Ruhan entisen meijerin piha-alue (Ojalantie 35). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Ruhan kyläyhdistys ry, Lapuan ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio.Oppaat: Seppo J. Ojala, Pauliina Suomela. Lisätiedot: Seppo J. Ojala, p. 040 034 2711, seppo.j.ojala@gmail.com.

•

Oulu Retkikohde: Hietasaari. Kokoontuminen: Hotelli Eden (Holstinsalmentie 29). Retkiaika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Esko Saari, Elina Rönkä, Kalle Hellström. Lisätiedot: Kalle Hellström, p. 045 237 1125, kalle.hellstrom@iki.fi. Retkikohde: Sanginjoen Loppula. Kokoontuminen: Loppulan talo (Sanginjoentie 1101). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Saara Salmela, Stiina Lehmus. Lisätiedot: Saara Salmela, p. 040 542 4486, saaranmai-

•

lit@gmail.com. Huom! Varaa kolikoita tarjoilua varten. Raahe Retkikohde: Saloisten kirkon ympäristö. Kokoontuminen: Raahessa kokoonnumme klo 9.45 linja-autoasemalle, josta jatkamme kimppakyydein Saloisten kirkolle. Retkiaika: klo 10–12. Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Jari Särkkä, Vuokko Moisala.Lisätiedot: Kauno Siltala, p. 050 574 2113, kauno.siltala@gmail.com.

•

Tyrnävä Retkikohde: Murto. Kokoontuminen: Murron koulu (Simontaival 6–8). Retkiaika: klo 11–14. Järjestäjä: Lakeuden Luonto ry.. Yhteistyötahot: Murron kyläyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Tellervo Leiviskä, tellervo.leiviska@tyrnava.fi.

•

POHJOIS-SAVO Kaavi Retkikohde: Telkkämäen luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Telkkämäen perinnetilan piha (Kaiturintie 419). Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Koillis-Savon Luonnonystävät ry, Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Metsähallitus, Kaavin pitäjäseura. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Mauri Tiainen, Riitta Heilimo. Lisätiedot: Mauri Tiainen, p. 050 464 5458, Tuula Muranen, p. 044 033 1678.

•

SATAKUNTA Huittinen ks. Hämeenkyrö, Pirkanmaa Ulvila Retkikohde: Kullaa, Joutsijärvi. Kokoontuminen: Luontotalo Arkin edessä (Pohjoispuisto 7) (kimppakyydein). Retki-aika: klo 8–13. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri. Yhteistyötahot: Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Oppaat: Janne Lampolahti. Lisätiedot: Risto Vilen, p. 044 021 1838, satakunta@sll.fi. Huom! Retkelle otetaan max. 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ma 10.6. alkaen Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalvelut, os. Valtakatu 11, 28100 Pori, p. 044 701 1212.

•

UUSIMAA Espoo Retkikohde: Laajalahden luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Villa Elfvikin luontotalon piha (Elfvikintie 4). Retki-aika: klo 10.30–12.30. Järjestäjä: Espoon ympäristökeskus. Yhteistyötahot: Luonnonihme Oy. Mukaan: eväät. Oppaat: Sami Halén. Lisätiedot: Villa Elfvikin luontotalo, p. 09 816 54400, villaelfvik@espoo.fi Retkikohde: Soukanranta. Kokoontuminen: Alakartanontien urheilukentän p-alue. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Soukka-seura ry – Sökö-Sällskapet rf. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Mattias Tolvanen, Jukka Kivi. Lisätiedot: Jukka Kivi, p. 040 057 8000, jukka.kivi@tietotori.fi. Retkikohde: Tarkentuu myöhemmin. Kokoontuminen: Tarkentuu myöhemmin. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys ry. Lisätiedot: sll.fi/espoo.

•

• •

Helsinki Retkikohde: Kurranummi ja Hiidenkivenpuisto. Kokoontuminen: Tapanilan Kylätila/ Alakoulun piha (Veljestenpiha 9, Tapanila). Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: TapanilaSeura. Mukaan: kynä. Oppaat: Hannu ja Eira Ormio. Lisätiedot: Eira Ormio, p. 040 042 2227. Retkikohde: Seurasaari. Kokoontuminen: Seurasaarentie 15, bussin 24 päätepiste. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat: Christina Lindén, Leena Mikola, Mirja Reijonen. Lisätiedot: Mirja Reijonen, p. 050 1420, mirja.reijonen@ kolumbus.fi. Opastus molemmilla kielillä.

• •

Hyvinkää Retkikohde: Ridasjärvi. Kokoontuminen: Ridasjärven lintutornin p-paikka (Ridasjärvenkylätie 115–125). Retki-aika: klo 10–12.15. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Yrjö Ala-Paavola, Arto Rantanen. Lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola, yrjo.ala-paavola@pp.inet.fi.

•

Järvenpää Retkikohde: Vanhankylänniemi. Kokoontuminen: Kartanon sisäänkäynnin ja Yläpytingin välissä. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: SLL Järvenpää ry. Lisätiedot: Anna-Maria Matikka, anna.maria.matikka@gmail.com.

•

Karkkila Retkikohde: Haukkalampi. Kokoontuminen: Pyhäjärven Helmi (Vattolantie 7). Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Karkkilan luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Tina Mattsson, p. 050 383 9087, tinam@luukku.com.

•

Kerava Retkikohde: Haukkavuoren luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Kaskelantien p-paikka (Kaskelantie 170). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Leena ja Heikki Luoto. Lisätiedot: Tuula Miekkavaara, p. 040 743 7915, tuulamiek@ hotmail.com.

•

Lohja Retkikohde: tarkentuu myöhemmin. Kokoontuminen: Lohjan kirkonkenttä (Sibeliuksenkatu). Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Teuvo Järvenpää, Janne Heliölä. Lisätiedot: Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550.

•

Mäntsälä Retkikohde: Sääksjärvi. Kokoontuminen: Kutinsuontie 9 levennys. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Olli Elo, Leila Sillanpää. Lisätiedot: Olli Elo, p. 040 504 5446.

•

Porvoo Retkikohde: Ekuddenin luontopolku. Kokoontuminen: Tarkkisten pallokenttä (Tarkkistentie 153). Retki-aika: klo 11–13.30. Järjestäjä: Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat: Jari Tolin, Jyrki Ikonen. Lisätiedot: Mirja Suhonen, mirja.

•

suhonen@gmail.com. Huom! Tarpeen mukaan järjestetään yhteiskuljetuksia Porvoon linja-autoasemalta. Raasepori Retkikohde: Gullön kartano. Kokoontuminen: kartanon p-alue (Gullöntie 300). Retki-aika: klo 16–18. Järjestäjä: Raaseporin Luonto ry. Oppaat ja lisätiedot: Esko Vuorinen, p. 050 538 0386, esko.vuorinen@gmail. com. Opastus molemmilla kielillä. Utfärdsmålet: Backgränd/Kansbacka. Samlingsplats: Kansbackavägen, vid postlådorna. Vi följer åkerkanten därifrån. Utfärdtid: kl. 11–13. Arrangören: Backgränds hembygdsförening. Med: stövlar. Guider och kontaktuppgifter: Peik Grönholm, tel. 040 072 6208, peikgronholm@luukku.com. Guidningen på båda språken.

• •

Vantaa Retkikohde: Koivuhaan arboretum. Kokoontuminen: Arboretumin p-alue (Meiramitie 2). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Vantaan kaupunki. Oppaat: Nature Experts/ Rauno Yrjölä. Lisätiedot: Sinikka Rantalainen, sinikka.rantalainen@vantaa.fi. Retkikohde: Pikkujärvi. Kokoontuminen: Askisto, Askistontien eteläpään bussipysäkki (bussi 335) Kehä III laidan tuntumassa. Retki-aika: klo 10.15–12. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Vesa Järvinen, Kimmo Jääskeläinen. Lisätiedot: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@ gmail.com.

• •

VARSINAIS-SUOMI Kaarina Retkikohde: Littoistenjärvi. Kokoontuminen: Littoisten uimaranta, Vanhan Littoistentien varrella. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri. Mukaan: saappaat. Oppaat: Jussi Lampinen. Lisätiedot: Hannu Klemola, hannu.klemola@sll.fi, Jussi Lampinen, jilamp@utu.fi.

•

Paimio Retkikohde: Askalankosken Ketotalo. Kokoontuminen: Ketotalon p-paikka (Voimalantie 116). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Paimion seudun ympäristöyhdistys ry. Oppaat: Terttu Lempiäinen. Lisätiedot: Viri Teppo-Pärnä, p. 050 528 0670, viri.teppoparna@kolumbus.fi. Opastus molemmilla kielillä.

•

Parainen Retkikohde: Lenholman luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Lenholman p-paikka (Saaristotie 180). Retki-aika: klo 9–11. Järjestäjä: Paraisten luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat ja lisätiedot: Henrik Wrede, p. 040 537 1152, hog.wrede@gmail.com. Opastus molemmilla kielillä.

•

Pöytyä Retkikohde: Kurjenrahkan kansallispuisto. Kokoontuminen: Kurjenrahkan kansallispuisto, Kurjenrahkan p-paikan portti, 204- tien varrella. Lähellä Fölin pysäkkiä. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: PöytyäOripää 4H-yhdistys/ Luontokapinetti. Mukaan: eväät. Oppaat: Mika Lehto, Minna Lukkala. Lisätiedot: Minna Lukkala, minna. lukkala@4h.fi.

•

Raisio Retkikohde: Alppiruusu- ja Karmelinpuisto. Kokoontuminen: Raision lukion p-paikka (Kirkkoväärtinkuja 18). Retki-aika: klo 17.30–20. Järjestäjä: Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Raision kaupunki. Oppaat: Auli-Maarit Meriläinen, Markku Tuominen, Kaija Virtanen. Lisätiedot: Kaija Virtanen, kaija.ann2011@ gmail.com.

•

Salo Retkikohde: Salon keskusta-alue. Kokoontuminen: Sinisen Talon edessä (Rummunlyöjänkatu 2). Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kasvio. Oppaat: Eija Hagelberg, Jarmo Markkanen. Lisätie-

•

dot: Eija Hagelberg, p. 050 060 9525, eija. hagelberg@gmail.com Somero Retkikohde: Häntälän notkot. Kokoontuminen: Kerkolantie 163. (Huom! Ei Häntälän kyläkeskus, Häntäläntie 322). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Henna Seppälä. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Henna Seppälä, p. 044 278 2665.

•

Turku Retkikohde: Lumpeista ja muista vesikasveista. Kokoontuminen: Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kahvilan ulkopuoli. Retki-aika: klo 12–13.30. Järjestäjä: Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Oppaat: Arno Kasvi. Lisätiedot: puutarharuissalo@utu.fi. Opastus molemmilla kielillä.

•

Kesällä 2019 järjestettävät muut luonnonkukkaretket ETELÄ-HÄME

POHJOIS-KARJALA

Orimattila Retkikohde: Orimattilan kirkkoympäristö. Kokoontuminen: Orimattilan kirkonmäellä, kellotapulin luona. Retki-aika: ma 17.6. klo 18–19.30. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Orimattilan seurakunta. Oppaat: Helena Raikas, Antti Hovi. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816.

Lieksa Retkikohde: Suomunjärvi. Kokoontuminen: Lähtö Lieksan linja-autoasemalta (Mönninkatu 16). Kokoontuminen Suomun luontotuvalla n. klo 10. Retki-aika: la 15.6. klo 9–14. Järjestäjä: Lieksan Luonnonystävät ry, Lieksan Allergiayhdistys ry. Mukaan: kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Miia Kokkonen, Kaija Kiiskinen, Kimmo Saarinen. Lisätiedot: Riitta Pehkonen p. 050 400 6060, Miia Kokkonen p. 040 734 9006. Huom! Maksullinen yhteiskyyti linja-autolla sisältää myös retkieväät ja vaatii ilmoittautumisen etukäteen. Jos tulet omalla kyydillä Suomulle, ota omat eväät!

•

ETELÄ-KARJALA Savitaipale Retkikohde: Orrai. Kokoontuminen: Parkki- ja kokoontumispaikkana vanha sorakuoppa puoli km ennen Onkilammen laavua (Savitaipaleen suunnasta tultaessa). Retki-aika: la 15.6. klo 14–16. Järjestäjä: Suomen Luonnonsuojeluliiton Savitaipaleen seutu ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Seppo Vuokko. Lisätiedot: Mervi Helenius, p. 050 400 5082, mervi.helenius@hotmail.fi.

•

PIRKANMAA Kangasala Retkikohde: Kuohunlahti. Kokoontuminen: Kangasalan Terveyskeskuksen p-paikka (Herttualantie 24). Retki-aika: la 3.8. klo 11–13.30. Järjestäjä: Kangasalan luonto ry. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Heikki Toivonen, toivonenhe@gmail.com.

•

Sastamala Retkikohde: Yöpyöräily pääkirjasto-Karkku. Kokoontuminen: pyöräilijät Sastamalan pääkirjasto klo 20, autolla tulijat Karkun uima-ranta klo 23. Retki-aika: la 15.6. klo 20–23. Järjestäjä: Sastamalan ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Eveliina Asikainen, p. 040 588 3194, asikainen.eve@ gmail.com. Huom! Rannalla on mahdollisuus yöpyä laavulla.

•

Tampere Retkikohde: Lukonmäen Pitkäahde. Kokoontuminen: Kaukajärven koulun eteläpuolinen p-paikka (Juvankatu 13). Retki-aika: la 15.6. klo 13–15. Järjestäjä: SLL Tampere. Yhteistyötahot: Tampereen kasvitieteellinen yhdistys. Oppaat: Matti Kääntönen. Lisätiedot: Jenni Hakanen, jenni.hakanen@gmail.com.

•

POHJOIS-SAVO Rautalampi Retkikohde: Rautalammin hautausmaa. Kokoontuminen: hautausmaan kappelin edustalla. Retki-aika: la 29.6. klo 10–12. Järjestäjä: Sisä-Savon luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Rautalammin seurakunta. Oppaat: Risto Lindholm, Jorma Knuutinen, Risto Palokangas. Lisätiedot: Risto Palokangas, p. 040 510 3260.

•

Vieremä Retkikohde: Hällämön harju. Kokoontuminen: Iisalmen Luontomuseon edusta Iisalmen Kulttuurikeskuksen pohjoispuolisella ovella. Retki-aika: su 14.7. klo 11.30–16. Järjestäjä: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys/kasvijaosto. Mukaan: saappaat. Oppaat: Matti Tallgren, Sirkka Immonen. Lisätiedot: Matti Tallgren, p. 017 822 808, matti.tallgren@ meili.fi. Huom! Kuljetus kimppakyydein.

•

VARSINAIS-SUOMI Raisio Retkikohde: Tutustumme Maskussa lumpeisiin. Kokoontuminen: Rivieran Keidas (Ruskontie 51). Retki-aika: ma 17.6. klo 18–20. Järjestäjä: Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Raision kaupunki. Oppaat: Auli-Maarit Meriläinen, Markku Tuominen, Kaija Virtanen. Lisätiedot: Kaija Virtanen, kaija.ann2011@gmail.com.

•

Luonnonsuojelija 2/2019

Retket rakentavat luontosuhdetta Retkeillen voi syventää suhdettaan luontoon ja löytää motivaation suojelutyöhön. Kolme Luonnonsuojeluliiton yhdistysten opasta kertoo, miten retkillä jokainen meistä voi oppia jotain uutta. Myös opas itse. Teksti Leila Häkkinen

Esko Vuorinen, Raaseporin Luonto

Christina Lindén, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

Minttu Lehtovaara

Leila Häkkinen

Heli Jutila, Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: 050 361 9547, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat @sll.fi, p. 09 228 082 10, sähköinen jäsenpalvelu: rekisteri.sll.fi/jasentiedot/ Toimisto ja asiakaspalvelu arkisin klo 9–15. Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Lepakkokävely Tuuloksessa 26.7. klo 22–00. Kokoontuminen Tuuloksen kirkon pysäköintialueella (Kirkkokuja 27). Oppaana/ lisätiedot Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi. Luontoilta ja lepakkokävely 24.8. klo 19–23 Hauhon Vihavuodenkoskella (Vihavuodentie 355). Lisätiedot: karri.jutila@sll.fi.

•

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kasvikerho Pulsatillan retki Ahveniston

•

sairaalan suuntaan 10.6. klo 17. Lähtö vanhan hautausmaan p-alueelta. Oppaana Heli Jutila. Pulsatillan kimppakyytiretki Iittiin 15.6. klo 9 ja Häntälän notkoihin 12.8. klo 9.30–15 sekä kimppakyytiretki 24.8. – mikäli osallistujia tarpeeksi (ota yhteyttä: karri.jutila@sll.fi). Tiedot päivitetään verkkosivulle.

•

Janakkalan luonto ja ympäristö: Päiväretki Jokioisiin su 7.7. Matkaamme höyryjunalla Humppilasta Jokioisiin. Kohteet: Jokioisten museorautatie, Wendlan puutarha ja maaseutupuisto Elonkierron esittelypolku. Hinta sis. bussit, junapiletit ja (laktoositon) lounas Wendlassa. Ilmoita, jos haluat kasvisruuan tai gluteiinittoman. Elonkierrossa omakustanteiset kahvit. Aikataulu ja hinta tarkentuu myöhemmin. Hinta aikuisilta 40–45€, 13–16v. 36–41€, 4–12v 31–36€ ja alle 4v. 27–32€. Bussi kulkee tarvittaessa Tervakosken ja/tai Leppäkosken kautta. Ilmoittaudu 31.5. mennessä: kristiinam@me.com. Ilmoita myös puhelinnumerosi, aiotko kahvitella ja yllä mainitut ruokavalioasiat. Ilmoittautuneille lähetetään retken maksuohjeet ja aikataulu.

•

Salpausselän luonnonystävät: Kevätkokous 22.5. klo 18 Lahdessa. Alussa Kari Porra pitää yliopistotutkija Esa Ruuskasen luennon aiheesta ”Soiden arvottamisen elinkaari 1700 luvulta tähän päivään”. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15896 ja Petri Honkanen, salpausselanluonnonystavat@gmail.com.

•

Maailman ympäristöpäivän retki Kariniemeen 5.6. klo 17. Lähtö Lahden sataman makasiinilta. Ennen retkeä klo 16.30 Lahden kaupungin Lahden seudun ympäristökatsaus 2018 julkistamistilaisuus. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15904 ja Petri Honkanen, p. 041 593 420, salpausselanluonnonystavat@gmail.com. Vesijärvi-viikon kesäretki Enonsaareen 6.6. klo 16. Lähtö Lahden satamasta ponttoonilaiturista (jätskikitskan vierestä) klo 16 ja lähtö takaisin satamaan Enonsaaresta klo 20. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Mahdollisuus kiertää 3 km:n luontopolku omatoimisesti, lämmittää eväitä tulipaikalla, uida ja kahvitella saaren kahvilassa. Vapaaehtoinen osallistumismaksu. Ilmoittautumiset: salpausselanluonnonystavat@gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/15907 ja Lotta Palomäki, salpausselanluonnonystavat@gmail.com. Lasten päiväluontoleiri 29.7.–2.8. Lahdessa. Tarkoitettu 1. –4. luokan aloittaville. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15913 ja Lotta Palomäki, salpausselanluonnonystavat@gmail.com.

•

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Etelä-Karjalan metsäryhmän tapaaminen 6.6. klo 17. Paikka: Katariinantori 6, Lappeenranta. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16717 ja Anitta Miikkulainen, p. 044 050 5765, anitta. miikkulainen@gmail.com. Linnoituksen kulttuurikasvikierros 23.5. klo 18–19.30. Ks. juttu lehden s. 7. Kuullaan historiasta ja kasveista ja tulevasta Linnoituksen luonto- ja kulttuuripolusta. Retki alkaa Katariinantorilta klo 18. Oppaina rakennustutkija Sini Saarilahti Etelä-Karjalan museosta ja johtaja Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista. Kesto n. 1,5 h. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16563 ja Anna Vuori, p. 040 6701771, anna.vuori@sll.fi. Opastettu retki Haarikon metsiin 25.5. Metsissä elävät Etelä-Karjalan viimeiset kuukkelit. Oppaina luontokuvaaja Hannu Siitonen ja luontokartoittaja Jari Kiljunen. Lähtö Lappeenrannan Linnoituksen Katariinantorilta klo 10. Paluu noin klo 17. Mukaan hyvät maastojalkineet, eväät ja säänmukainen varustus. Retkellä pikkubussikuljetus (hinta 10 € jäsenet, 15 € muut) Lappeenrannasta klo 10 ja Imatran keskusliikenneasemalta klo 10.45. Myös kimppakyydit ovat mahdollisia. Jos tulet omalla kyydillä, saavu Särkilahdentien ja Saunalammintien risteykseen (Saunalammintie 1) viim. klo 12. Ilmoittaudu bussikyytiin viim. 23.5. jenni.silvennoinen@sll.fi tai p. 044 948 7448. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/13079. Lappeenrannassa järjestetään kesällä 2019 haitallisen vieraslajin jättipalsamin torjun-

•

Luonnonsuojelija 2/2019

Eletään huhtikuun alkua. Vaikka merenrannalla onkin jo lumetonta ja aurinko paistaa, ilma on keväisen kolea ja varjoisissa paikoissa maa on roudassa. Vielä ei tuoksu keväälle. Olen Luonnonkukkien päivän suunnitteluretkellä yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen, Helsyn, oppaiden kanssa. Nenä maanpintaa hipoen tutkimme kallion painanteita. Sieltä täältä kuuluu innostuneita huudahduksia: ”keto-orvokki”, ”isomaksaruoho”, ”joku lemmikki”. Kun tarpeeksi lähelle katsoo, luonnossa on valtavasti merkkejä kesän väriloistosta, joko edellisen tai sitten jo tulevan. Se, mikä kaukaa katsottuna näytti vielä tyhjälle, onkin jo täynnä elämää.

HiIjennä vauhtia ”Luonnossa kulkiessa kannattaa ottaa kaikki aistit käyttöön, hiljentää vauhtia ja istahtaa alas”, Esko Vuorinen Raaseporin Luonnosta vinkkaa. Hän kertoo, kuinka hän kerran hiljaa ojan penkalla istuessaan kohtasi lähietäisyydeltä hirviemän ja vasan, joka leikkisän ihmislapsen tavoin hypähteli ojan reunalta toiselle. Pysähtyminen ja hiljentyminen luonnossa auttavat meitä havainnoimaan ympäristöä. Luonto tuntuu tulevan lähelle. Pieniä unohtumattomia luontohetkiä tai suuria elämyksiä varten ei tarvitse matkustaa kauas – monesti niitä voi kokea lähimetsässä, vaikkei siellä kansallismaiseman veroisia näkymiä olisikaan. ”Luontoa on joka paikassa, kunhan vain kulkee silmät auki”, Vuorinen muistuttaa.

Katso uusin silmin Vuorinen kertoo opastamastaan urbaanista luontoretkestä ja siitä, kuinka Helsingin Senaatintorin kiviportaista voi löytää täydellisen miniatyyri-mansi-

kan. Ahomansikka paljastaa ihmisen olleen läsnä. Samoin tekee auringossa kiviportaiden raoissa viihtyvä tyräruoho. Kasvi kertoo tarinaa kaupungin historiasta ajalta, jolloin purjelaivat seilasivat satamiin. Yllättäen retki kaupunkiluontoon alkaa kuulostaa tutkimusmatkalta tai seikkailulta. Christina Lindén Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksestä kertoo, että hänen silmänsä avautuivat kaupunkiluonnon runsaudelle, kun hän liikkui lastensa kanssa Lauttasaaren lähimetsissä ja rannoilla. Uteliaisuus monimuotoisiin luontokohteisiin heräsi ja samalla kasvoi huoli niiden säilymisestä kaavoituksen ja hoitosuunnitelmien rinnalla.

”Luonnossa kulkiessa kannattaa hiljentää vauhtia ja istahtaa alas.”

Luonto herättää Luontoretkillään Lindén oivalsi retkien vahvan luonnonsuojelullisen merkityksen. Saman ajatuksen jakavat myös Vuorinen ja Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen Heli Jutila, joka kiteyttää sen sanomalla: ”Luontoretkeily lisää luonnon arvostusta”. Luontosuhteemme kautta opimme siis ymmärtämään, millainen on hyvä elinympäristö. Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen paikallisyhdistykset rakentavatkin suomalaisten luontosuhdetta viemällä suomalaisia luontoon ja tuottamalla tietoa luonnosta. Moni vapaaehtoisista retkioppaista on alansa asiantuntijoita. Tärkeintä on kuitenkin kiinnostus luontoa kohtaan ja halu jakaa tietämystään meidän kaikkien kanssa. ”Retkeläisten kysymykset ja toisinaan jopa mukaan tuomat kasvinäytteet avartavat myös omaa tietämystä”, Jutila kertoo kokemuksistaan.

Innostavimmillaan luontoretki onkin vuoropuhelua oppaan ja retkeläisten kesken: kokemusten, tarinoiden ja tietojen jakamista, yhdessä pohtimista ja oppimista, innostumista ja innostuksen jakamista. Retkeläisiä ja oppaita yhdistää yksi asia, rakkaus suomalaiseen luontoon. Lämminhenkinen ja mieleenpainuva retki syntyy yhdessä tekemällä.

Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoiset vievät suomalaisia luontoon

1000 +

tapahtumaa vuodessa

20 000 +

tapahtumiin osallistujaa vuodessa Tule mukaan! //sll.fi/tapahtumat//

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat tatalkoita. Tervetuloa! Voit tulla mukaan milloin sinulle sopii ja viipyä sen aikaa kuin haluat. Pukeudu siten, että voit möyriä pensaikoissa ja kitkeä versoja. Hanskat saat paikan päältä. Tarjolla virvokkeita ja tietoa haitallisista vieraskasvilajeista. Talkoot ovat osa VieKas LIFE -hanketta. Mukana Lappeenrannan kaupunki. Lisätietoja: VieKas-aluekoordinaattori Anna Vuori, p. 040 670 1771, anna.vuori@sll.fi ja sll.fi/tapahtumat. Ti 28.5. klo 16–20 Sammonlahti, uimarannan ympäristö | Ti 4.6. klo 16–20 Karhuvuori, kokoontumistapaikka tarkentuu myöhemmin| To 6.6. klo 16–20 Harapainen, urheilukentän ympäristö | Ti 11.6. klo 16–20 Rakuunamäki, pumppuhuoneen ranta | To 13.6. klo 16–20 Hiessilta, kokoontumistapaikka tarkentuu myöhemmin | Ma 17.6. klo 16–20 Pallo, Huopatehtaankatu, radanvarsi | Ke 19.6. klo 16–20 Myllysaari, Kirkkolahdenranta, kokoontuminen urheilukentän vieressä | Ma 24.6. klo 16–20 Sammonlahti, uimarannan ympäristö | Ke 26.6. klo 16–20 Hiessilta, kokoontumistapaikka tarkentuu myöhemmin | Ma 1.7. klo 16–20 Karhuvuori, kokoontumistapaikka tarkentuu myöhemmin | Ke 3.7. klo 16–20 Harapainen, urheilukentän ympäristö | Ti 6.8. klo 16–20 Harapainen, urheilukentän ympäristö | To 8.8. klo 16–20 Sammonlahti, uimarannan ympäristö | Ma 12.8. klo 16–20 Karhuvuori, Eteläkatu ja urheilukentän ympäristö. Linnoituksen kesän avaus 8.6. Koko perheelle ohjelmaa. Esittelyssä esim. tuleva luonto- ja kulttuuripolku. Tapahtuma tarken-

•

tuu myöhemmin. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16692. Iltasoitto Haarikossa 14.6. klo 18. Tule kuuntelemaan Haarikon metsään tunnelmallista musiikkia! Retkellä voit kuulla ainakin saksofonia, huilua ja trumpettia kuuden soittajan voimin. Retkelle mennään kimppakyydeillä. Konserttn vapaaehtoinen konserttimaksu ohjataan kuukkelien suojeluun. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15476 ja Anna Vuori, 0406701771, anna.vuori@sll.fi.

•

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Retki jatkuvan kasvatuksen metsään 30.5. klo 10. Retkellä perehdytään Juuso Joonan opastuksella jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon. Lähtö kimppakyydein Imatran uimahallin parkkipaikalta tai tule suoraan Joutsenon Aholaan (Etu-Aholantie 78). Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/13063 ja Juha Jantunen, 0503643693, juha.jantunen@allergia.fi. Yölaulajaretki Siikalahdelle 7.6. klo 20–00.30. Kuunnellaan ja katsellaan lintuja kesäyön aikana. Välillä evästauko nuotiolla. Lähtö kimppakyydein Imatran keskusliikenneasemalta klo 20 tai tule suoraan Parikkalan Siikalahden parkkipaikalle klo 21. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/13069 ja Juha Jantunen, p. 050 3643 693, juha.jantunen@allergia.fi. Pellisenrannan niityn hoitotalkoot 6.8. klo 16.30. Kokoontuminen niityllä (Pellisenrannantie 144). Oman haravan voi tuoda mukana. Niittämisen hoitaa niittokone. Lisätietoja:

•

sll.fi/tapahtuma/13105 ja Juha Jantunen, p. 050 3643 693, juha.jantunen@allergia.fi. Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kasviretki historialliselle Rakuunamäelle 20.5. klo 18. Lähtö keskusaukiolta ja suunta länteen upseerikerhon ja rantaraitin suuntaan. Pääsemme näkemään, onko vieraslajien torjunta tuottanut tulosta. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/9435, Kimmo Saarinen, p. 0414631737, kimmo.saarinen@sll.fi. Linnoituksen kasviretki 25.6. klo 18. Suunnataan historiaa kukkiville valleille joko Pallon tai kaupunginlahden puolelle kesän aikataulusta ja kasvitarjonnasta riippuen! Ks. juttu lehden s. 7. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/9428 ja Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737, kimmo.saarinen@sll.fi. Anolan kedon niitto- ja haravointitalkoot 20.8. klo 17. Paikka: Anolantie 59, Joutseno. Kohde sijaitsee 5 km Joutsenon kirkolta etelään; mikäli ei ole kyytiä, ota yhteyttä ja mietitään kimppakyydityksiä! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/10082 ja Kimmo Saarinen, p. 041 4631 1737, kimmo.saarinen@sll.fi.

• • •

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

Puumalan luonto: Vaihda verkot katiskaan -tapahtuma la 6.7. klo 11 Puumalan Norppapuistossa. Yleisölle jaossa 200 Saimaa-katiskaa, mahdollisuus luovuttaa pois vanhoja kalaverkkoja. Lapsille puuhapiste. Mukana luontokuvaaja, kalastaja Juha Taskinen ja näyttelijä Jarmo Mäkinen. Järj. Etelä-Karjalan piiri ja Puumalan Luonto. Lisätiedot: Hanne Kosonen, hanne.kosonen@ gmail.com, p. 050 306 7328.

•

Suur-Savon yhdistys: Retki Haarikon kuukkelimetsiin 25.5. klo 10. Ks lisää: Etelä-Karjalan piiri. Kuljetus: Liikumme Mikkelistä kimppakyydein. Reitit voidaan sopia. Ilmoittaudu Aune Niiraselle viimeistään ma 20.5., jos haluat tai voit tarjota kimppakyydin retkelle: p. 044 0361 306, suursavo@sll.fi. Retki on maksuton, mutta kimppakyytiläiset sopivat kuljettajan kanssa sopivasta kyytikorvauksesta. Varusteet: Säänmukainen retkeilyvarustus ja omat eväät. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16088. Luontoilta: Valokuvia ja tarinoita Suomen kansallispuistoista 28.5. klo 17.30. Paikka: Raatihuoneenkatu 6, pääkirjasto, Mikkeli-sali. Kaikissa 40 kansallispuistossamme viettänyt ammattiluontokuvaaja ja toimittaja Tea Karvinen kertoo kokemuksistaan. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15683 ja Outi Airaksinen, p. 044 5660 228, airaksineno@gmail.com. Kalevankankaan luontopolun avajaiset Mikkelissä 5.6. Polku uudistetaan Mikkelin

•

Luonnonsuojelija 2/2019

•Tapahtumat kaupungin ja yhdistyksen yhteistyönä. Lisätietoa ohjelmasta tulossa: sll.fi/tapahtuma/16110 ja Timo Lehtonen, suur-savo@sll.fi. Kesäretki 8.6. Linnansaaren kansallispuistoon laivalla Järvisydämestä, linja-autolla Rantasalmelta käsin. Laiva lähtee Järvisydämen laiturista klo 10. Linnansaareen tutustumme klo 12–16 omatoimisesti tai oppaan johdolla. Tee varaus, jos haluat ruokailla ja kahvitella saaressa. Muuten omat eväät mukaan (nuotiopaikka)! Paluumatka laivalla alkaa klo 16. Linja-auton menopaluureitti: Kuortti ABC klo 7.30 – Mikkeli klo 8.15 – Juva ABC klo 8.45 – Järvisydän, Rantasalmi klo 9.45. Paluumatka Järvisydämestä klo 17 alkaen. Voit tulla kyytiin myös matkanvarrelta, kun ilmoitat. HUOM! Tarkista ajat ja tarkat pysähdyspaikat! Hinta: Jäsenet: aikuinen 35 € ja lapsi alle 12v. 25 €. Muut: aikuinen 45 € ja lapsi alle 12v. 35 €. Ilmoittautuminen on vahvistettu, kun maksu on maksettu tilille. Ilmoittaudu tapahtumasivun kautta: sll.fi/tapahtuma/16114. Retkelle mahtuu 50 henkilöä. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16114 ja Miia Kuisma, p. 040 663 2606, suur-savo@sll.fi. Norppapiste Hulivilikarnevaaleilla 26.6. klo 14. Paikka: Urpolan luontokeskus, Selännekatu 30, Mikkeli. Yhdistys on mukana lastentapahtumassa. Tehtäviä ja toimintaa. Lisätietoja: Outi Airaksinen, airaksineno@gmail.com ja sll. fi/tapahtuma/15688. Heinätalkoot Sairilan niityllä Mikkelissä 29.7.–1.8. Talkoot alkavat päivittäin klo 17. Voit tulla ja lähteä oman aikataulusi mukaan. Varusteet: säänmukaiset työvaatteet ja jalkineet, työkäsineet. Voit tuoda omat työvälineet, mutta myös yhdistys tuo niitylle viikatteita ja haravia. Tarjolla janojuomaa ja pientä purtavaa, mutta ota myös omaa juotavaa mukaan! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16104 ja Miia Kuisma, p. 040 663 2606, suur-savo@sll.fi.

•

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, p. 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Toimisto avoin tarvittaessa. Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry Sotkamon Luonto: Kotiseuturetki ma 1.7. Sotkamon suurelle harjulle. Lähtö klo 14 Tipasojan luontopolun lähtöpaikalta (Lontantie 21, etäisyys 25 Sotkamon kirkonkylältä). Kesto noin 2–3 h. Kävelyä 3 km, kuiva maasto. Omat retkieväät mukaan. Opas Alpo Komulainen.

•

KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jyväskylän seudun yhdistys: Luonto- ja kulttuuriretki Luhankaan ja Joutsaan 8.6. klo 11. Ohjelmassa mm. mäkitupalaismuseo, suojelualueisiin tutustuminen sekä yölaulajia. Lähtö klo 11 Harjun rinteessä olevalta p-paikalta Yliopistokadulla. Retki tehdään kimppakyydein ja omin eväin (tulipaikka). Ilmoita, tarvitsetko kyytiä vai tarjoatko kyytiä ja jos tulet mukaan matkan varrelta. Ilmoittaudu to 6.6. mennessä Hannu Laakkoselle,

•

p. 045 236 4834 tai hane.laakkonen@gmail.com. HUOM. Jos sää ei salli yölaulajien kuuntelua, niin varapäivä erilliselle yölaulajaretkelle on 15.6. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12802. Jämsän seudun yhdistys: Yhdistys on mukana Kiepsaus kesään -tapahtumassa Kuhmoisissa la 8.6. klo 8–15 ja Hyvinvointia yhdessä -messuilla Paunussa, Jämsässä la 15.6. klo 10–14. Tule tutustumaan toimintaamme. Mahdollisuus ostaa kirjaa Lampien lumosta metsien mahtiin –100 luonto- ja kulttuurimaisemakohdetta Jämsän ja Kuhmoisten alueella. Kirjan hinta 20 €, käteismyynti, mielellään tasaraha kiitos. Melontaretkiä yhdistyksen Lampien lumosta metsien mahtiin -kirjan kohteisiin Eräopaspalvelu Ilkka Talven opastuksella. Ke 27.6. Isojärvelle (ilmoittaudu viim 24.6.), ke 31.7. Kuorevedelle (ilmoittaudu 28.7.) ja ke 14.8. kuutamomelonta (ilmoittaudu viim 11.8.). Lähtö aina klo 18 Jämsän Nesteeltä. Ilmoittaudu Ilkka Talvelle, p. 045 1100 145 tai eraopaspalvelutalvi@gmail. com. Hinnat 25 € sis. kajakkivuokran ja eväät (myös omalla kajakilla lähtevät 25 €). Retkien kesto on noin 3–3,5 h. Retki Laukaan Hitonhaudalle la 17.8. Seuraa ilmoitteluamme fb-sivuilla ja Vekkarissa sekä kotisivuillamme.

•

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalolla luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke 10–15. Kesällä osin kiinni. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• • • •

Piirihallituksen kokous Kouvolassa 23.5. klo 18 ja Haminassa 13.6. klo 18 Ympäristöpalkinnon jako 5.6. Taiteiden yö Vaahteratalolla 9.8. klo 18 Mustaviirin talkoot elokuun ensimmäisenä tai toisena viikonloppuna. Meri-Kymen Luonto: Hinkabölen ketotalkoot I 8.6. klo 10 ja II 10.8. klo 10, Ragnar Öst, p. 040 5730 373.

•

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Kansankatu 8, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 11–16 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

•

Ilmastonmuutos Lapin luonnossa -luentosarjan osa 1/4 22.5. klo 18 Rovaniemen pääkirjastossa Tiroli-salissa. Luennoitsijana FT Stéphanie C. Lefrére ja Lapin lintutieteellinen yhdistys Petri Kemppainen (luento 3/4). Tilaisuudessa kahvitarjoilu, tervetuloa! Mukana: Lapin lintutieteellinen yhdistys ja Napapiiri rotary klubi ry. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15505 ja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi. Aitatalkoot Särestössä 11.6. klo 10–16. Lammasaitojen korjaamista ja nokkosen kitkentää Särestöniemen museon perinnepihamaalla. Ilmoittaudu tarjoilun vuoksi 29.5. mennessä (ilmoita mahdolliset allergiat). Lisätietoja: sll.fi/lappi/tapahtuma/2261 ja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi.

•

• •

Sieriniemen siunaus -soututapahtuma Rovaniemellä 19.–20.7. Ks. ilmoitus s. 29. Keskiyön vaellus Viiankiaavan luontopolulla 15.6. klo 19.30. Kodalla tarjoilla syötävää ja kahvit/tee. Ohjelmassa tietoa Viiankiaavan luonnosta ja kaivoshankkeesta. Ilmainen kuljetus Sodankylän linja-autoasemalta klo 19.30. Paluu Viiankiaavan p-paikalta puolenyön aikaan, Sodankylässä noin 00.30. Kierrettävänä lyhyempi (n. 4,5 km) ja pidempi reitti. Reiteillä on pitkospuut, mutta paikoin voi olla kosteaa. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/14882 ja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi. Vieraslajitalkoot Mortinmännikössä Rovaniemellä 6.8. klo 15. Jättipalsamia vastaan taistelemassa myös Pidä Lappi Siistinä ry, Lapin ELY, Napapiirin Residuum, Rovaniemen Maa- ja kotitalousnaiset, 4H, Rovaniemen kaupunki ja Rantaviirin asukasyhdistys. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16379 ja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi. Särestön niittotalkoot Kittilässä 16.8.– 17.8. Ilmoittaudu mieluiten sähköpostilla 9.8. mennessä, otsikolla Särestön niittotalkoot. Ruuat tarjotaan (ilmoita allergiat) ja yöpymismahdollisuutta voi myös kysellä. Opastettu kierros Särestön museon näyttelyihin lauantaina. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15650 ja Anna Bagge, 040 823 2443, lappi@sll.fi.

•

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla (KOLU) -hanke: Tapahtumiin tulee ilmoittautua etukäteen. Lämpimästi tervetuloa! Seuraa tapahtumatiedotusta: facebook.com/KoluPirkanmaa ja sll.fi/pirkanmaa/tapahtumat

•

Vieraslajitalkoita: Kesäkuussa annetaan kyytiä jättipalsamille ainakin seuraavilla paikkakunnilla: la 8.6. Kangasala | la 15.6. Lempäälä (myös opastettu villiyrttiretki!) | to 20.6. Nokia (Ks. lisätietoa: Nokian yhdistys) Elokuussa luonnonhoitoretkiä. Tarjoamme kuljetuksen ja kasvisruokaa. Bussiretki Seitsemisen kansallispuistoon la 29.6. Lähtö Tampereelta. Lounas omakustanteinen.

• •

Kyrön Luonto: Yölaulajaretki Hämeenkyrössä 7.6. klo 22. Oppaana Hannu Järvinen. Kokoontuminen Kehäkukan pihassa klo 22. Kesto n. 2–3 h. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15808. Hämeenkyrön Luonto- ja maisemapäivät 3.8. Maisemakahvilan Kulttuuriladossa, Aromaantie 4. Klo 10 Retki Hanhijärven puronotkon luonnonsuojelualueelle. Lähtö kimppakyydein Kulttuuriladolta. Klo 13 mm. kuvaesityksiä ja Heikki Setälän esitelmä Maaperän biologiaa ja suojelua. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16557. Perhosniittytalkoot 10.8. klo 12. Kunnostetaan uhanalaisen lehtohopeatäplä-perhosen esiintymisaluetta. Kokoontuminen Kyröskosken matkahuollolla klo 12, josta kimppakyydein Lavajärvelle. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16617 ja Annukka Raipala, kyron.luonto@gmail.com.

• •

•

Mäntän seudun yhdistys: Luontoretki Pirteä pässi -tilalle Heinävedelle 25.5.–26.5. Vihtarin tilaa isännöivät Risto ja Jaana Sulkava. Majoitumme ja ruokailemme tilalla, 20 vuodepaikkaa. Sauna la-iltana. Yöpyminen maksaa 35 € ja ruokailut n. 50 €. Matkat Heinävedelle kimppakyydein. Ilmoittaudu 31.3. mennessä Pirkolle, ilmoita ruoka-ainerajoitteista. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/14069 ja pirteapassi.fi, Pirkko Mutikainen, p. 045 132 9767, pirkko.mutikainen@gmail.com.

•

Nokian yhdistys: Toukokuinen kävelyretki 23.5. klo 19 Tampereella. Reitti n. 5 km. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/12515 ja Nokian lintukoulu, Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com. Retki muinaiselle Linnavuorelle 26.5. Varusteena sään mukainen vaatetus, taukotakki (huipulla tuulee!), tukevat jalkineet ja eväät. Oppaana Kaija Helle, jolle ilmoittautumiset: hellekaija@gmail.com tai p. 044 0177 180. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/13242. Yölaulajaretki Nokian Kuljussa 8.6. klo 22.30. Kokoonnumme Kesäniemessä, radan varressa, Kesäniementie 120. Oppaana Nokian Lintukoulun Jarmo Koivisto. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15874 ja nokianlintukoulu@ gmail.com. Kehrääjäretki Hämeenkyröön Ulvaanharjulle 15.6.–16.6. Kokoonnumme Sarkkilan lintutornilla (os. Sarkkilantie 139, Hämeenkyrö) klo 22, josta lähdemme kimppakyydein kohteeseen. Yövymme laavussa tai teltassa. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12523 ja Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com. Luontoretki ja luonnonhoitoa Haavistossa 20.6. klo 15.30–19 Kotouttavaa luonnonhoitoa-hankkeen (Kolu) kanssa. Aluksi Kaija Helteen opastama retki, jonka jälkeen klo 16.30 kitkemme jättipalsamia. Tapaamme Haavistontiellä 180. Bussikuljetus ja tarjolla vegaanieväät, minkä vuoksi ilmoittaudu Sari Hämäläiselle: sari.hamalainen@sll.fi tai p. 040 930 4118. Peukaloisretki Siurossa 14.7. Kokoonnumme su-aamuna Siuron koululla. Pyymäen kedolla aamupalaa. Eväät mukaan! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12529 ja Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com. Palosirkkatalkoot Pyymäen kedolla 4.8. klo 10. Hoidamme uhanalaisen palosirkan kotiketoa. Varusteeksi työvaatteet ja käsineet. Tarjoamme talkooeväät, ilmoittaudu Timo Lepistölle: p. 044 505 5999, nokianluonto@gmail. com. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/13415.

• • • • •

• •

Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lisätiedot tapahtumista myöhemmin täällä: orivedenluonto.fi/tapahtumat

•

Yölaulajaretki 8.6. Lähtö Oriveden kirkon tapulilta klo 21 yhteiskuljetuksilla. Oppaana lintutuntijat Kimmo Karppinen ja Kari Salo. Längelmäveden kesäpäivät 6.7. Oriveden Rönnissä. Yhdistys myy linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja ja neuvoo niiden tekemisessä. Kanoottiretki Pukalassa/ Siikajärvellä 11.8.

• •

Pälkäneen seutu: Retki Hörtsänän arboretumiin Orivedelle ti 4.6. Lähtö klo 10 Oriveden leipomon kahvilalta (Nesteen huoltamon vieressä).

•

Sastamalan ympäristöyhdistys: Rannat puhtaiksi – roskakävely maail-

•

Luonnonsuojelija 2/2019

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat man Ympäristöpäivänä 5.6. klo 18 Kaalisaaren rantamilla. Lähtö Aittalahten opiston pihalta klo 18. Mukaan käsineet ja roskapussi. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15841 ja Elena Sattilainen, p. 044 240 5648, Sastamalan.yy@ gmail.com. Yöpyöräily Karkkuun 15.6. klo 20. Lähtö Sastamalan kirjastolta, josta Pyhän Olavin kirkolle ja Pyhän Marian kirkolle, josta suunnataan Karkun uimarannalle. Tunnistetaan yöllä kukkivia kukkia. Voit myös tulla autolla suoraan laavulle. Ilmoitathan ennakkoon. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15660 ja Eveliina, p. 040 588 3194, asikainen.eve@gmail.com.

•

Tampereen yhdistys: Tammelantorin Ympäristötori 3.6. klo 16. Yhdistys esittelee toimintaansa. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/14770. Eloisa elokuu -tapahtuma Kintulammilla 10.8.–11.8. Ohjelma päivittyy, mutta ainakin lettujen paistoa, nokipannukahvi ja retkeilyaiheista ohjelmaa. Keskuspaikkana Kortejärven tila (Keltolahdentie 47, Tampere), jossa kahvio ja sauna (pieni maksu). Alueelle pääsee ilmaisella nonstop-Nyssellä Sorilan pysäkiltä (Kaitavedentien ja Pulesjärventien risteyksestä). Sorilaan pääsee bussilinjoilla 28A, 90, 90T ja 90M Tampereen suunnasta (normaalit hinnat). Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/13753 ja Antti Putaja, sll.tampere@gmail.com.

• •

POHJANMAAN PIIRI

Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaanpiiri ry Lestijokiseudun Ympäristöyhdistys: Perinteinen Lestijoki-melonta la 6.7. Lähtö Niskankorvesta klo 10. Maksu 10 €/henkilö, joka sisältää kuljetukset ja vakuutuksen. Lisätietoja: Mikko Viitasalo, p. 040 5431647 ja Liisa Tiilikkala, p. 040 5347713.

•

POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi Joensuun seudun luonnonystävät: Tulossa vieraslajitalkoita, tarkemmat tiedot nettisivuilla sll.fi/joensuu ja somessa.

•

Lieksan luonnonystävät: 7–12 -vuotiaiden lasten luontokerho 22.5. ja 29.5. klo 16 Rantalan koululla Lieksassa. Tarkista mahtuuko mukaan: sll.fi/tapahtuma/16417, Miia Kokkonen, p. 040 734 9006, miia.kokkonen94@gmail.com.

•

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa

•

Rajaniemen eli veteraaninmajan merenrantaniityn talkoot 26.7. klo 10. Paikka: Pyhäjoki, Yppäri, Rajalahti. Työvälineet ja eväät järjestäjän puolesta. Saunakin lämpiää. Ilmoittaudu 24.7. mennessä. Kerro jos voit tarjota kimppakyytiä tai tarvitset kyydin. Kulkuohje: Harmintien ja Veteraanimajan kyltti opastaa 8-tien varresta perille. Viitat pohjoisesta päin oikealla puolella muutama km Pyhäjoen taajaman eteläpuolella. Niitty on märkä, mutta pitkospuita pääsee rantaan. Ylle likaista työtä sietävä vaatetus. Työkäsineitä on järjestäjällä, jos omia ei ole. Majalla voi yöpyä, jos jatkaa Lautapauhan talkoissa. Makuupussi mukaan! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15927 ja Merja Ylönen, 041 3191816, merja.ylonen@sll.fi. Perämeren rannalla, Pyhäjoen Laitapauhassa hiekkarannan talkoot 27.7. klo 10. Järjestäjä huolehtii työvälineistä ja talkooeväistä. Kulkuohje: Laitapauha sijaitsee Pyhäjoen Yppärin kylän pohjoisosassa, 7 km kirkonkylältä 8-tietä etelään päin, josta käännytään meren puolelle Viirre-opasteen jälkeen: RajakyläntieLaitapauha-Matinletontie. Ilmoittaudu 24.7. mennessä. Kerro, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Ylle likaista työtä sietävä vaatetus. Työkäsineitä on järjestäjällä, jos omia ei ole. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15933 ja Merja Ylönen, p. 041 3191816, merja.ylonen@sll.fi. Niittotalkoot Sarviselänkankaalla 3.8. klo 9 alkaen. Niitty sijaitsee Muhoksen ja Utajärven rajamailla Oulujoen pohjoispuolella. Leppiniemen tienhaarasta ajetaan 6–7 km ja käännytään joelta poispäin (Tahvolaa vastapäätä). Jatka tienhaaroissa oikealle kaartaen. Tie päättyy suojelualueen laidassa olevalle palueelle. Autolla ei pääse niityn viereen. Lähtö yhdessä suon reunasta klo 9 mennessä. Talkoiden järjestäjä huolehtii työkaluista ja eväistä. Kumisaappaat ovat järkevimmät jalkineet. Työ ei ole kovin likaista. Työkäsineitä on järjestäjällä, jos omia ei ole. Ilmoittaudu 1.8. mennessä. Kerro, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15936 ja Merja Ylönen, p. 041 319 1816, merja.ylonen@sll.fi. Haaranniityllä 27. talkoot 6.8. klo 14–19. Niitty sijaitsee Reposeläntien varressa, muutaman kilometrin päässä Kiimingin taajaman koillispuolella. Kuusamontieltä käännytään oikealle ja ajetaan vähän matkaa. Niitty aukeaa tielle asutun alueen jälkeen. Työt aloitetaan klo 14, mutta myöhemminkin voi tulla. Järjestäjä tarjoaa eväät, virvokkeet ja työkalut. Jos sää on kostea, kumisaappaat tarpeen, mutta muutoin lenkkitossuilla pärjää. Työ ei ole kovin likaista. Työkäsineitä on järjestäjällä, jos omia ei ole. Ilmoittaudu viim. ma-aamuna 5.8. Kerro myös, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Järjestäjät starttaavat tiistaina Oulusta klo 13. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15939 ja Merja Ylönen, p. 041 319 1816, merja.ylonen@sll.fi. Ennallistamistalkoot Pekkasuolla 10 vuoden tauon jälkeen 16.8.–17.8. Paikka: Ii, Kuivaniemi. Parannamme suon tilaa Alimmaisen Uudenjärven eteläpuoleisella alueella. Työnä maamassojen lapioimista ja kivien vieritystä takaisin puroon. Pekkasuo on Hiilipörssin kohde: hiiliporssi.fi. Kuvaus aiemmasta urakasta: sll.fi/pohjois-pohjanmaa. Ilmoittaudu, niin osaamme varata työkaluja ja eväitä. Oulusta lähtö klo 8 liikkeelle kimppakyydein. Yövymme teltoissa. Lisätietoja: sll. fi/tapahtuma/15942 ja Merja Ylönen, p. 041 3191816, merja.ylonen@sll.fi.

•

Lähde mukaan toimintaan Luonnonsuojeluliitto on demokraattinen kansalaisjärjestö. Lähde mukaan toimintaan ja suojele luontoa!

Tutustu lähimpään yhdistykseesi retkien kautta

Luonnonsuojeluliitto koostuu noin 160 yhdistyksestä, jotka taas kuuluvat 15 piiriin. Oma vaikuttaminen kannattaakin aloittaa omasta yhdistyksestä, joihin voi tutustua retkien ja tapahtumien kautta. Yhdistykset ovat vapaaehtoisiensa näköisiä eli jos sopivaa toimintaa ei ole, sitä voi itse järjestää. Ja kutsu kaverisi mukaan! //sll.fi/paikallistoiminta//

Käytä omaa osaamistasi luonnon suojelemiseksi

Osaatko ottaa valokuvia, päivittää verkkosivuja tai järjestää luontoretken? Tykkäätkö leipoa, koodata tai heiluttaa viikatetta? Jokaiselle löytyy jotain tekemistä. Voit toimia yhdistyksessäsi, piirissäsi tai valtakunnallisissa valiokunnissa. Monissa piireissä ja isoissa yhdistyksissä on myös erilaisia toimintaryhmiä. //sll.fi/vapaaehtoiseksi//

Vaikuta Luonnonsuojeluliiton suuntaan

Luonnonsuojeluliitossa asioista päätetään yhdessä. Ylintä päätösvaltaa käytetään liittokokouksessa kolmen vuoden välein. Liittokokousedustajat ovat piirien valitsemia Luonnonsuojeluliiton jäseniä. Seuraava liittokokous järjestetään 31.8.–1.9.2019 Punkaharjulla. Samaan aikaan järjestetään myös monenlaista Suomen luonnon päivän ohjelmaa, johon kaikki ovat tervetulleita. Itse kokouksessa linjataan järjestön toimintaa seuraaville vuosille sekä valitaan liittovaltuusto ja sen puheenjohtaja sekä liittohallituksen puheenjohtaja. Lisää tietoa ohjelmasta ja puheenjohtajaehdokkaista tulossa: //sll.fi/liittokokous2019//

Aktiivi, tilaa uudistunut järjestökirje, Norppaposti: www.sll.fi/aktiiveille

•

Aktiivin muistilista

X Anna ääni luonnolle EU-vaaleissa! #ääniluonnolle

X Osallistu naapuriyhdistyksen kesäretkelle tai talkoisiin ja inspiroidu! X Nauti kesäluonnosta ja lataa omat luonnonsuojeluakkusi. Olet sen ansainnut!

X Merkkaa kalenteriin liittokokous Punkaharjulla 31.8.–1.9.2019. Kokousjärjestelyiden lisäksi tiedossa paljon hauskaa Suomen luonnon päivän ohjelmaa ja toisten luonnosuojelijoiden tapaamista. //sll.fi/liittokokous2019//

Luonnonsuojelija 2/2019

•Tapahtumat Oulun yhdistys: Kesällä tapahtuu paljon: Niittotalkoita Hietasaaressa, Sanginjoen luontokahvila Loppulan vanhalla metsänvartijan talolla viikonloppuisin, vieraslajitalkoita, hyönteis/ perhosopastusta, yölaulajaretki ym. Tarkemmat tiedot julkaistaan nettisivuilta ja/tai retkikerhon Facebookissa sekä postituslistalla. Valtakunnallinen taimenten pienpoikasten kevättarkkailu 20.5.–9.6. Osallistumme omalla rinnakkaistapahtumalla. Selvitämme ainakin Hupisaarten purojen tilanteen, jossa talkoilimme kesällä 2018. Lisätietoja myöhemmin: sll.fi/tapahtuma/15424. Iijokisoutuun yhdessä 1.7.–6.7. Matkaamme soutuun yhdessä Retkikerhon porukalla. Lähde mukaan! Tarkemmat aikataulut ja kyydit sovitaan osallistujien kesken. Ainakaan kaikki lähtijät eivät aio soutaa koko matkaa. Ota yhteyttä: Saara Salmela, saaranmailit@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/16920.

• • •

Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys : Iijokisoutu 2.–6.7. Taivalkosken Jokijärvi – Pudasjärven Kipinä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset iijokisoutu.net.

•

Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys: Merenrantaniittytalkoot 26.7. ja 27.7. Ks. Pohjois-Pohjanmaan piiri.

•

Raahen seudun luonnonystävät: Merenrantaniittytalkoot 26.7. ja 27.7. Ks. Pohjois-Pohjanmaan piiri.

•

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11. Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry Ala-Satakunnan Ympäristöseura: 19. Eurajoki-melonta 25.5. klo 10.45. Aikataulu: klo 10.45 melonnan esittely, Erkki Länsisyrjä, klo 11 lähtö (Saharinkosken laavu, os. Myllytie 131), klo 13 maali (Pappilankosken voimalaitos, os. Kirkkotie 45) ja klo 13–14 ohjelmallinen maalitapahtuma. Reitin pituus on n. 7 km. Sopii myös aloitteleville melojille. Jos ei omaa kajakkia, ilmoittaudu ja varaa viim. 23.5. Kanoottiklubilta: Kirsi-Marja Lähteenoja, kirsi.lahteenoja@gmail.com, p. 0400 998 867. Kumppanit: Euran Kanoottiklubi, Eurajoen vesiensuojeluyhdistys, Eurajoen kunta, Paneliankosken Voima. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16698 ja Seppo Varjonen, sevarjo@ saunalahti.fi, p. 050 560 7357. Luovuuspolku 6.7. klo 11. Paikka: Sepäntie 3, Eura. Polku on osa Kauttuan Ruukinpuiston taidelauantaita. Lisätietoja: sll.fi/tapahtu-

•

ma/16798 ja Päivi Sandelin, p. 050 516 8350. Villiinny Koskeljärvestä 17.8. klo 11. Yhteistyössä järjestetty koko perheen tapahtuma, ohjelmaa aamusta iltaan. Lisätietoa Facebookista, linkki tapahtumaan: sll.fi/tapahtuma/16794 ja Niina Laihonen, p. 040 576 1738.

•

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Laura Räsänen, p. 050 4389 795. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat Espoon ympäristöyhdistys: Jättipalsamin torjuntatalkoot Mankkaalla Seilimäen reunassa 9.6. klo 13–16 ja su 14.7. klo 13–16. Tarjolla virvokkeita ja pikniktarjoilua! Mukaan pitkävartiset kumisaappaat (työskentelemme Gräsanojan puron reunoilla), työkäsineet ja vesipullo. Kumppanina Espoon kaupunki. Kokoontuminen Koivu-Mankkaan/ Lukupuron viljelypalstan edustalla olevan penkin luona. Auton voi pysäköidä noin 100 m päähän. Osoite on Lukupurontie 5, Espoo. Jos e t löydä, soita Camille p. 050 341 4775 tai Hannelle p. 050 377 1453. Ilmoittaudu 6.6 mennessä Camilla Lindylle: camillalindy@gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12149. Pörriäisniittytalkoita: to 13.6. klo 17.30–20, to 29.8. klo 17.30–20 ja 10.9. / kellonaika täsmentyy myöhemmin. Lue Pörriäisniitty-hankkeestamme verkkosivuiltamme sll.fi/espoo. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12581 ja Erkki Kaarnama, keltakuu678@gmail.com. Valkopajuangervo-vieraslajitalkoot elosyyskuussa. Ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12591.

•

• •

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Katso tarkemmat tiedot verkkosivuilta: helsy.fi

•

Jokipolkukävely Mätäjoen maisemissa ke 22.5. klo 17.30–20.00. Lähtö: Sitratori, Kannelmäki. Lopetus: Malminkartano. Kasviretki Lapinlahden sairaalapuistoon ma 27.5. klo 17.30–20.30. Lähtö: Kahvila Lähde, Lapinlahdenpolku 8, Ruoholahti. Aarrepuiston erikoinen kasvillisuus ma 3.6. klo 17.30–20.30. Lähtö: Mellunmäen metroaseman läntinen uloskäynti metrosillan alla. Luontoretki Taliin to 6.6. klo 17.30–20.30. Lähtö: Talin kartanon etupiha, Talin puistot. 12. Luontoretki Melkkiin la 29.6. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Lepakkoretki Kivinokkaan to 4.7. klo 22.30. Lähtö: Kivinokan kesämaja-alueen portti. Kasviretki Koivusaari–Hanasaari ke 10.7. klo 14–17. Lähtö: Koivusaaren metroasema. Historia- ja luontoretki Talosaareen la 17.8. klo 13–17. Yöpyikö saksalainen asekauppias Torpalla 1940? Tarkemmat tiedot myöhemmin. Jättipalsamitalkoita – Herttoniemen Saunalahdella ke 3.7. klo 17.30–20.30. ja to 1.8. Yhteistyössä: Herttoniemiseura, Herttoniemen siirtolapuutarha. Lähtö: Herttoniemen metroasema läntinen sisäänkäynti K-Supermarket Hertan puolella.

• • • • • • • •

– Lauttasaaressa ti 18.6. klo 17.30–20.30 ja ke 31.7. Lähtöpaikka: bussien 21 ja 21B:n Melkonkujan pysäkki 1051 Itälahdenkadulla. – Marjaniemen siirtolapuutarhassa to 27.6. klo 18–21. Yhteistyössä: Marjaniemen siirtolapuutarha, Terve askel luontoon. La 13.7. klo 10.30–13.30 ja ma 5.8. klo 18–20. Yhteistyössä: Helsy, Marjaniemen siirtolapuutarha: tarkastuskäynti. Lähtöpaikka: Kerhotalo Marjala (Tulisuontie 10 B, esim. Metsäportista sisään) – Rastilassa to 15.8. klo 12.30–16. Yhteistyössä: WWF Green Office, Rastila Camping, Terve askel luontoon. Lähtöpaikka: Rastilan kartanon grillikatos (Karavaanikatu 4) leirintäalueen sisäpuolella. – Malmilla la 15.6., 29.6., 6.7., 20.7., 27.7., 3.8., 10.8. ja 17.8. klo 15–17. Yhteistyössä: Malmiseura, Terve askel luontoon. Lähtöpaikka: AlaMalmin puistotien ja Tattariharjuntien risteyksen bussipysäkki, Raetie 3394. Varusteet: suojaava ulkovarustus (pitkät housut, saappaat, työhanskat) ja vesipullo(t). Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Lisätietoja: https://fi-fi.facebook.com/hyysy ja sll.fi/hyvinkaa

•

Mahdollisuuksien tori Helatorstaina 30.5. Hyysyn teltassa kestävään kehitykseen liittyviä asioita ja yhdistyksen toimintaa klo 10–15. Maailman ympäristöpäivää ke 5.6. vietämme Sonninmäen metsässä. Lähtö klo 18 luontopolun P-paikalta (Pikkulukontie 4). Opastetun n. 2 tunnin kävelyn lisäksi ohjelmassa on myös Hyysyn ympäristöpalkinnon luovuttaminen. Hyysyn Luontokuvanäyttely. Osallistumme Hyvinkää-Seuran perinteisille Vaiveron Myllytilan kesäpäiville 13.–16.6. pystyttämällä Leila Järvisen luontokuvanäyttelyn isoon latoon SLL:n Uudenmaan piirin vesivuoden alkajaisiksi. Teemana on Hyvinkään järvet. Osoite on Myllytilantie 34.

• •

Kirkkonummen ympäristöyhdistys: Porkkalan lintuviikko 20.5.–26.5. Kumppani: Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa. Viikolla mm. luentoja Kino Kirkkonummessa ja Lintupäivät 5- ja 6-luokkalaisille. La klo 9–20 retkiä Porkkalanniemellä. Su klo 00–14 Porkkalan linturalli. Tarkemmat ohjeet myöhemmin. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16468 ja Merja Talvela, merja@talvela.com. Meikon kymmenen järven vaellus 26.5. klo 9. Kasvi- ja lintupainotteisella retken pituus 15 km ja kesto 6 h. Maastovarustus ja eväät mukaan. Retken vetää Pekka Borg, pekkajvborg@ gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16887.

•

Lohjan seudun ympäristöyhdistys: Vieraslajitalkoot kesä-heinäkuun vaihteessa Lohjalla. Aika ja paikka paikallislehdissä ja kotisivuilla ennen tapahtumaa. Lisätietoja: Jessika Karvinen, p. 044 374 4467. Porlan järviluontoseikkailu 15.6. klo 10–14. Reitti Porlaan lähtee Aurlahden rannasta Liessaarenkadun päästä. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16153 ja Hannele Ilomäki-Piirilä, p. 050 592 4950 tai Susanna Komulainen, p. 040 573 4210. Maksjoen niityn talkoot 17.7. klo 18–20. Niitylle pääsee Maksjoelta Braskintietä pitkin, josta käännytään Yli-Paila-tielle, jota pitkin n. 1 km. Tarjolla talkooevästä. Lisätietoja: sll. fi/tapahtuma/16161 ja Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550.

• • •

•

Kokkilan kedon kunnostustalkoot 24.7. klo 18–20. Lähtö Virkkalan pururadan parkkipaikalta Hankoniementien varresta (438), n. 1 km Virkkalan ristiltä Hyvinkäälle päin. Tarjolla talkooevästä. Viime vuoden talkoista video netissä! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16165 ja Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Maanantaitalkoot jatkuvat kesän yli viikottain klo 17 alkaen. Pääasiallinen kokoontumispaikka NCC:n Kiuru-alue Ohkolassa, Metsätie 80. Täsmätiedot Mäntsälän Uutisten seurapalstalla ja yhdistyksen FB-sivulla, facebook.com/ mantsalanlsy ja Olli Elolta, p. 040 504 5446. Naturistiheinätalkoot la 10.8. Ennakkoilmoittautuminen välttämätön! Lisätietoja: Olli Elo, p. 0405045446.

• •

Nurmijärven Luonto: ”Herkkuja ja terveyttä lähiluonnosta” hyötykasvi-ilta 22.5. klo 18 Klaukkalan kirjastossa. Paikka: Kuonomäentie 2, käynti Seurantien puolelta, Klaukkala. Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski innostaa villivihannesten ja villiyrttien keräilyyn ja käyttöön. Esillä myös ratkaisuja ruukku-ja patioviljelyyn. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16035, Aila Kiiskinen, info@nurmijarvenluonto.fi.

•

Raaseporin luonto: Siisti Biitsi kesäkuussa yhteistyössä Forststyrelsenin ja Yrkeshögskolan Novian kanssa. Lisätietoja: Jonna Engström-Öst, p. 050 5929 224 tai Jonna.Engstrom-Ost@novia.Hi Yölaulajaretki yhteistyössä Lullulan kanssa kesäkuussa. Lisätiedot: Sami Virta, p. 040 8234 869 tai samuel.virta@gmail.com. Jättipalsamin kitkentätalkoot su 26.5. klo 13–16 Pohjan vanhan pappilan pihalla. Hanskat ja saappaat mukaan. Yhteistyössä VieKas Life- ja Terve askel luontoon.

• • •

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys: Yölaulajaretki 23.5. klo 22 alkaen yhteistyössä BirdLife Kanta-Hämeen kanssa. Paikka tarkentuu. Oppaana Cristian Laevuo. Tiedustelut: cristian.laevuo@hotmail.com Perhosretki 1.8. klo 18 alkaen. Paikka: Ryttylä, Ykslampi. Lähtöpaikka lähempänä ajankohtaa. Oppaana mm. Heikki Kiuru. Lisätietoja Facebookissa ja kotisivuilla www.rsly.net.

• •

Vantaan yhdistys: Tarkemmat tapahtumatiedot: web.sll.fi/ uusimaa/vantaa

•

Lepakko- ja yölaulajaretki Hämeenkylän kartanon maisemiin ke 29.5. klo 22.30–24. Lähtö klo 22.30 Juustenintien ja Vanhankyläntien risteyksestä. Mukaan taskulamppu ja lämpimät vaatteet. Lisätietoja: kaarina.aro@iki.fi Tuupakan ketotalkoot! su 30.6. sekä 11.8. klo 10 alkaen. Kokoontuminen Hommaksentien ja -kujan risteyskohdassa olevan ketojen esittelytaulun luona. Mukaan hansikkaat ja vesipullo! Lisätietoja: vesa.a.jarvinen@gmail.com.

•

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

Luonnonsuojelija 2/2019

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

•

Varsinais-Suomen perinnemaisemapäivät 7.6.–8.6. Ensimmäisenä päivänä luentoja Turussa ELY-keskuksessa ja toisena retki Turun Friskalanmäelle ja Kaarinan Piikkiön Huttalanmäelle. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu (kerro ruokavalio) 29.5. klo 15 mennessä. Mukaan mahtuu 50 henkilöä/päivä. Voit tulla myös vain toiseen päivään. Kumppanit: Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry, Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Varsinais-Suomen ELYkeskus sekä maaseutuverkosto. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15680 ja Hannu Klemola, p. 040 372 5301, heli.keski-aijo@sll.fi. Hirvijokilaakson yhdistys: Matka Valamon luostariin ja Pirteään Pässiin Heinävedelle 15.6.–16.6. Mukaan mahtuu 30 retkeläistä. Hinta 138 €/hlö, josta varauksen yhteydessä maksetaan ennakkomaksu 40 €/hlö. Lisäksi halukkaat voivat osallistua risteilylle, hinta on 20 €/hlö. Ilmoittautumiset viim. 30.4. Maria Timoselle, maria.i.timonen@ gmail.com, p. 040 7699 095. Kumppani: Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/15323.

•

Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys: Varsinais-Suomen perinnemaisemapäivät 7.6.–8.6. Ks. Varsinais-Suomen piiri.

•

Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys Matka Valamon luostariin ja Pirteään Pässiin Heinävedelle 15.6.–16.6. Ks. Hirvijokilaakson yhdistys.

•

Paimion seudun ympäristöyhdistys: Linturetki Paimion Askalankoskella la 25.5. Vetäjä: pj. Rauno Tuomikoski. Hyvä tilaisuus aloittelijallekin! Tapaaminen P-paikalla (Voimalantie 116, Paimio) klo 7. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16496 ja Rauno Tuomikoski, p. 040 592 3908, rane.haggfors@gmail.com. Kesäkauden avajaiset Askalankosken Ketotalolla su 2.6. klo 12–15. Lampaat laitumelle ja kesäkahvila ensimmäistä kertaa auki. Näyttelykamarissa vesiluontoa esittelevä näyttely, kuvaajina Leena ja Jari Virtanen, Pekka Salmi ja Janne Tolonen. Auki sunnuntaisin 11.8. asti (juhannusta lukuunottamatta). Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/16500. Askalankosken Ketoleiri ti–su 9.–14.7. Leirille voi tulla myös lyhyemmäksi aikaa. Niittämistä ja luonnonhoitotöitä kunnon mukaan. Tutustut ketokaunokkiin ja tummatulikukkaan. Vetäjä: pj. Rauno Tuomikoski. Ilmoittautumiset: viri.teppo-parna@ kolumbus.fi.

• •

•

Paraisten luonnonsuojeluyhdistys: Luonnonhoitotalkoot luonnonsuojelualueilla: S andvikenissä 4.7. klo 17 ja 11.7. klo 17 (niitto, haravointi) sekä Lenholmenissa 2.7. klo 17 ja 9.7. klo 17 (niitto). Yhdistys tarjoaa opastuksen, välineet ja pientä evästä talkoilijoille. Tarvittaessa järjestyy kyyti Paraisten keskustasta (ota yhteyttä: paraisten.lsy@google.com). Lisätietoa talkookohteista: sll.fi/parainen/ toiminta. Lisätietoa: sll.fi/tapahtuma/16186.

•

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys Kevätretki Vaisakon luonnonsuojelualu-

•

eelle ja Rikalan muinaispolulle 26.5. klo 9. Lähtö linja-autolla Raision kaupungintalon edestä klo 9. Mukaan eväät ja juotavaa. Paluu Raisioon n. klo 16. Hinta on jäseniltä 20 € ja muilta 25 € (sis. kuljetuksen). Lapset (alle 15 v) retkeilevät veloituksetta. Ilmoittaudu 20.5. mennessä lsy@raisionjoki.fi tai Kaijalle, p. 044 080 2430. Maksa 22.5. mennessä yhdistyksen tilille FI81 5710 1471 79 ja laita viestikenttään ”Kevätretki”. Lisätietoja: sll. fi/tapahtuma/15960 ja Kaija Virtanen, p.044 080 2430.

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420. Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Maailma kylässä –festivaalit 25.–26.5. Luonto-Liitto on mukana ja järjestää open mic -yleisötilaisuuden. Ilmoittaudu mukaan vapaaehtoiseksi: sami.saynevirta@luontoliitto.fi Liittokokous 26.5. Helsingissä LuontoLiiton toimistolla Lauttasaaressa. Lisätiedot: sami.saynevirta@luontoliitto.fi

•

Itämeriryhmä: Maailman merien päivä Helsingissä 8.6. klo 10–14. Eri järjestöjen yhteistapahtuma, joka levittäytyy Tammasaarenlaiturille merentutkimusalus Arandan välittömään läheisyyteen. Itämeriryhmä järjestää useita meriroska-aiheisia tapahtumia yhteistyössä John Nurmisen säätiön kanssa ja siten myös päivän pisteemme aihe on muoviton meri. Tule mukaan ploggaamaan ja oppimaan lisää merestä! Lapsille on omaa meriaiheista tekemistä. Lisätietoja kesän tapahtumista löydät Facebook-sivuiltamme. Instagramissa @itameriryhma ja Twitteristä @LL_Itameriryhma.

•

Luvassa ympäristöpoliittisia luentoja, retkeilyä, saunomista ja mukavaa yhdessä oloa. Tänä vuonna tapahtuman teemana on metsät ja ilmastonmuutos. Ilmastoryhmän vegaaniset nyyttäri-ilmastopiknikit säävarauksella 11.6. klo 14 ja 10.7. klo 14. Tule nauttimaan vegesafkasta sekä keskustelemaan ilmastopolitiikan tilasta ja vaikutusmahdollisuuksista.

•

Susiryhmä: European Alliance for Wolf Conservation (EAWC) 7.–8.6. Helsingissä. Susiryhmä on jäsenenä kv. susiverkostossa. EAWC:n vuosikokous pidetään Helsingissä. Jälkimmäinen päivä 8.6. on avoin kaikille. Kieli on englanti. Lisätiedot: susiryhma@ luontoliitto.fi

•

Uudenmaan piiri: Luonnonharrastusleiri Inarissa 9.–15.6. noin 15–28 -vuotiaille. Tarjolla on kaksi erillistä ohjelmalinjaa: kämppäleiri ja vaellus. Hinta noin 140–160 €. Lisätietoja ja varapaikkoja voi tiedustella Kata Husmanilta, katariina.husman@utu.fi. Nuortenleireillä monipuolisen luonnonharrastusohjelman lisäksi voi uppoutua ympäristötaiteeseen, haastaa ohjaajat keskusteluun kulutuskulttuurista tai järjestää mielenosoituksen. Ilmoittaudu osoitteessa luppi.fi. Leirit pidetään Bengtsårissa seuraavasti: 8.–15.6. luontoleiri 04–06 syntyneille | 29.6.–6.7. luontoleiri 04–06 syntyneille |

• •

Metsäryhmä: Metsäjaoston kokoontuu kuukausittain Luonto-Liiton toimistolla, jossa suunnitellaan metsäryhmän toimintaa. Tervetuloa! Lisätiedot: lauri.kajander@luontoliitto.fi

Lauantai 20.7.

Pohjanmaan piiri: POLP järjestää jälleen kesäisen vaelluksen. Hinta on 20 €. Lisätietoja: polp@ luontolitto.fi. Seuraa tiedotusta lähempänä osoitteessa www.polp.fi sekä POLP:n facebook-sivuilla.

•

Varsinais-Suomen piiri: Aktiivista ympäristö- ja järjestötoimintaa myös kesän aikana. Katso tapahtumatiedot nettisivuilta: luontoliitto.fi/vasp/ tapahtumat!

•

Klo 10 Lähtö Leirikarista Klo 14 Soutu päättyy suunnitellun padon kohdalle, Fraunbergien rantaan. Soutajien ja yleisön ruokailu- ja yöpymispaketti 50€/hlö, SLL:n jäsenet 20€/hlö. Kuljetukset kuuluvat hintaan. Ilmoittautuminen: rovaniemi@sll.fi, p. 040 873 7986/Sari Hänninen. Järjestää SLL Rovaniemi ja Vapaa Kemijoki. Tapahtumaa tukee EKOenergian virtavesirahasto.

• • •

•

Klo 12–14 Ilmoittautuminen ja kahvittelua Puurosen rannan laavulla, Vanttauskoskella. Klo 14 Sieriniemen siunaus -soutu lähtee liikkeelle Puurosen rannasta. Klo 18 Rantautuminen Leirikariin: ruokailu ja saunat sekä yöpyminen. Leirikarissa iltamat.

Pohjois-Suomen piiri: Nuorten leiri 22.–25.7. 13–16-vuotiaille Koppanan leirikeskuksella. Leirin hinta on Luonto-Liiton jäsenille 70/100 €. Seuraa Pohjois-Suomen piirin toimintaa Facebookissa! Savo-Karjalan Luonto-Liitto: Nuortenleiri 3.–8.6. 12–16-vuotiaille Kuopion Karhonsaaressa. Kesäpäivät Karhonsaaressa 27.–28.7.

•

Vapaan Kemijoen puolesta Perjantai 19.7.

•

• •

SIERINIEMEN SIUNAUS ROVANIEMELLÄ

Keski-Suomen piiri: Jyväskylän Ilmapiiri kokoontuu joka toinen tiistai Kansalaistoimintakeskus Matarassa. Kaikille avoin keskustelupiiri ilmastonmuutoksesta on suunnattu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta kaikki ovat tervetulleita. Lisätiedot: soininen.jyry@gmail.com.

•

6.–13.7. luontoleiri 02–05 syntyneille | 15.– 20.7. Itämerileiri 15–28-vuotiaille. | 7.–10.8. talkooleiri Leirille töihin? luppi.fi/leirilletoihin. Vaelluskurssi Seitsemisen kansallispuistoon 17.–21.7. n. 15–29-vuotiaille. Hinta opiskelijoille 50 € ja aikuisille 80 €. Hintaan sisältyy vakuutus ja matkat Helsingistä. Kurssille mahtuu mukaan max 16 osallistujaa. Ilmoittautumiset 31.5. mennessä: petro. pynnonen@luontoliitto.fi tai p. 040 1651 907. Vaellus Hossaan 29.7.–1.8. Osallistuminen edellyttää jonkinlaista vaelluskokemusta, mutta konkari ei tarvitse olla. Varusteita voi lainata ja ennen vaellusta järjestetään ennakkotapaaminen Helsingissä. Hinta noin 80 € opiskelijoilta ja 120 € aikuisilta. Ilmoittautumiset: lup@luontoliitto.fi Kesäleirien palauteviikonloppu 23.–25.8. Viikonloppu on pakollinen leirien ohjaajille ja johtajille. Tule mukana Lupin metsäryhmään! Noin 15–29 v. nuorille tarkoitettu ryhmä toteuttaa itselleen tärkeiksi katsomiaan Uudenmaan metsiä koskevia tapahtumia ja aktiviteetteja. Vetäjänä Ida Korhonen, tule mukaan: metsaryhmä.pkseutu@luontoliitto.fi

Lisätietoja: facebook.com/vapaakemijoki sll.fi/rovaniemi/sieriniemen-siunaus sll.fi/vapaa-kemijoki

Luonnonsuojelija 2/2019

Ismo Tuormaa Vapaa toimittaja

Turvelobbarit työssään Jos joku on luullut, että turpeen kaivaminen on viimein tullut ilmasto- ja monimuotoisuusraporttien jälkeen tiensä päähän Suomessa, hän on täydellisesti väärässä. Uusia turvelupia, vanhojen turvetyömaiden laajennuksia ja hakemuksia turveluvissa olevien vesistöpäästöjen tai vesistötarkkailun lieventämiseksi on vireillä kymmenittäin. Uusia, osin myös luonnontilaisten soiden kaivamiseen haettuja lupia myös myönnetään, monesti vanhentunein perustein. Ehkä hieman yllättäen myös Metsähallitus on ol-

lut tukemassa maanvuokrauspolitiikallaan turpeennostoa arvokkaistakin suokohteista. Näin on tapahtunut esimerkiksi Pohjois-Karjalassa PahakalansuoPalokankaansuolla, jossa Metsähallitus vuokrasi vuonna 2011 tehdyllä sopimuksella 111 hehtaarin suoalueen Kuopion Energialle turvekäyttöön vuoteen 2040 asti. Vuokraus on Metsähallitukselta käsittämätöntä toimintaa, sillä suokokonaisuuden luonnontilaiset alueet on määritelty MH:n Nurmeksen hoitoalueen omassa alue-ekologisessa suunnitelmassa jo vuonna 2001 arvokkaiksi luontokohteiksi ja tärkeäksi ekologiseksi yhteysalueeksi. Pohjois-Karjalassa Kuopion Energian ympäristölupa Pahankalansuolle hylättiin ensimmäisellä lupakierroksella, palautettiin korkeasta hallinto-oikeudesta takaisin lähtöpisteeseensä ja lopulta myönnettiin lupa noin 55 hehtaarin turpeennostoon. Tämä ei voi olla vaikuttamatta ympäröivän alueen suoluonnon tilaan ja koko alueen luonnon arvoon. Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ei saanut tuoreessa päätöksessä valituslupaa KHO:lta. Nyt piiri on vedonnut Metsähallitukseen vuokrauksen perumiseksi. Tapaus ei ole valitettavasti ainoa laatuaan.

Soittokierros asiantuntijoille vahvistaa, että vanhoilla turveluvilla on todella pitkät jäljet. Osa nyt vielä valituskäsittelyssä olevista turvehankkeista on alkanut jo vuosikausia sitten, nykyistä 2014 säädettyä lakia heikomman lainsääsäädännön aikana. Turvehankkeiden hakemuksia käsitellään siis vieläkin soiden luontoarvot huonosti huomioon ottavassa ja hiilensidonnan lupaharkinnassa syrjäyttävässä menettelyssä. Uusikaan laki ei poistanut ojittamattomien soiden joutumista turvetuotantoon. Ollaan tilanteessa, jossa avattavan tai laajennettavan turvesuon elinkaari ulottuu käytännössä jopa 30–35 vuoden päähän nykyhetkestä. Silloin tuskin turvetta enää poltetaan, mutta saatiinpa suot pilattua. Asiantuntijoiden mukaan suuri osa nykyisin oikeusaseita kiertävistä lupahakemuksista koskee toimivien turvekenttien vesistöpäästöjen höllentämistä tai lupatarkkailun väljentämistä. Tämä kertoo hyvin turveteollisuuden koko olemuksen. Samalla, kun julkisuudessa kerrotaan juttuja turvekenttien vesiensuojelun erinomaisuudesta, haetaan toisella kädellä suurempia päästöoikeuksia, vaikka vanhoihinkaan lupaehtoihin ei päästä.

•Hudit &osumat

”

Ilman Kemin sellutehtaan kaltaisia investointeja voimme heittää hyvästit hyvinvointivaltiolle. Turja Lehtonen, kansanuutiset, 3.5.

”

Miljoona lajia on ihmisen vuoksi jo nyt vaarassa kuolla sukupuuttoon, joukon jatkona pian myös ihminen itse. Janne Kotiaho, muutos.fi 10.5.

”

Kuluttaa ne linnutkin kun lentää ja kakkii. Nimetön keskustelija, kaleva.fi 18.4.

”

Ihmiset jotka hyväksyvät epätasa-arvoisuuden, kieltävät useammin myös ilmastonmuutoksen. Kirsti M. Jylhä, yle.fi 24.4.

”

Olen käsittänyt, että kommunistien tarkoituskin on ajaa talouskasvu alas ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Aloitetaan leikkaukset vanhuksista, koulutuksesta ja infrasta. Haittamaahanmuuttoon ei kosketa, vaan suunnataan siihen lisää rahaa, monikulttuurisuuden välttämättömyydellä. @SaPeAnRi, Twitter 4.5.

MIia Pietiläinen

Lauri Salminen

Varoitusmerkkejä

luontokauppa.fi @luontokauppa # norppatuote

AA BONG ET JA UD UUTUOUKSET TARJ ESTA SOM

UUSI

Ekologisempi pehmo

Nestori-Norppa

18,90 € (sis. alv. 24 %)

Liity jäseneksi

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Tapio Kujala

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS