7
Luonnonsuojelija 2/2020
• Lempipaikka
”
Minut valtasi voimakas tarve päästä uimaan.
Salaisessa uimapaikassa erämaan tuntu Olimme perheeni kanssa Pornaisissa retkellä, kun löysin ihanan uimapaikan. Kuljin muita hieman edellä ja satuin ihmeelliseen rantaan. Pienen järven rannalla kallio vietti loivasti veteen. Minut valtasi voimakas tarve päästä uimaan siitä. Heitin vaatteet pois ja laskeuduin veteen. Huomasin, että pystyin liukumaan kalliota pitkin, kunnes järvi syveni. Uin pitkälle järven selälle ja yllätin perheeni uimalla heitä vastaan. Järvellä ei ollut lisäksemme ketään muita. Kalliolla oli ihana olla, ja lapset keksivät, että sitä voi laskea kuin liukumäkeä. Niin vedessä kuin rannallakin oli erämaan tuntu, mikä on harvinaista Etelä-Suomessa. Uimapaikassani luonnontilaisen oloinen metsä tulee rantaan asti, ja vastapäätä näkyy kalliorantaa. Metsässä lepää kaatuneita puita, keloja ja lahopuuta. Uimapaikkaan kuljetaan kumpareista polkua pitkin. Paikassa on erityistä se, että siellä ei kulje paljon ihmisiä, vaikka se on hieno luontokohde. Haluan pitääkin uimapaikkani pienenä salaisuutena. Kannustan kuitenkin lähtemään tutkimusreissuille uusiin paikkoin, joita ei löydy retkeilyoppaista. Kannattaa kokeilla uimista, vaikkei välttämättä ensimmäisenä tule mieleen, että menenpä tuosta uimaan. Liisa Hyttinen Keravan luonnonsuojeluyhdistys
Teksti Jenni Hamara Kuva Liisa Hyttinen
