Salaisessa uimapaikassa erämaan tuntu

”Minut valtasi voimakas tarve päästä uimaan.

Salaisessa uimapaikassa erämaan tuntu • Lempipaikka

Olimme perheeni kanssa Pornaisissa retkellä, kun löysin ihanan uimapaikan. Kuljin muita hieman edellä ja satuin ihmeelliseen rantaan. Pienen järven rannalla kallio vietti loivasti veteen. Minut valtasi voimakas tarve päästä uimaan siitä. Heitin vaatteet pois ja laskeuduin veteen. Huomasin, että pystyin liukumaan kalliota pitkin, kunnes järvi syveni. Uin pitkälle järven selälle ja yllätin perheeni uimalla heitä vastaan.

Järvellä ei ollut lisäksemme ketään muita. Kalliolla oli ihana olla, ja lapset keksivät, että sitä voi laskea kuin liukumäkeä.

Niin vedessä kuin rannallakin oli erämaan tuntu, mikä on harvinaista Etelä-Suomessa. Uimapaikassani luonnontilaisen oloinen metsä tulee rantaan asti, ja vastapäätä näkyy kalliorantaa. Metsässä lepää kaatuneita puita, keloja ja lahopuuta. Uimapaikkaan kuljetaan kumpareista polkua pitkin. Paikassa on erityistä se, että siellä ei kulje paljon ihmisiä, vaikka se on hieno luontokohde. Haluan pitääkin uimapaikkani pienenä salaisuutena.

Kannustan kuitenkin lähtemään tutkimusreissuille uusiin paikkoin, joita ei löydy retkeilyoppaista. Kannattaa kokeilla uimista, vaikkei välttämättä ensimmäisenä tule mieleen, että menenpä tuosta uimaan.

Liisa Hyttinen

Keravan luonnonsuojeluyhdistys

• Norppajohdon top 3

Ajankohtaisia poimintoja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta

Ihminen ajaa luontoa koko ajan ahtaammalle.

Jotta ihminen välttyy koronaakin pahemmilta pandemioilta, luontoa on suojeltava. Ihminen aiheutti koronan

Uutistekstit Oona Lohilahti

Koko maailman polvilleen pannut koronavirus on vain yksi uusi eläinperäinen sairaus jo valmiiksi pitkään listaan. Ebola, sars, mers ja zika ovat esimerkkejä viruksista, jotka siirtyivät eläimistä ihmisiin. Maailman johtavat luonnon monimuotoisuuden asiantuntijat ovat varoittaneet, että seuraavat pandemiat ovat koronavirustakin pahempia, mikäli luonnon tuhoamista ei lopeteta. Jopa 70 prosenttia ihmisille uusista taudeista on alunperin lähtöisin eläimistä.

Korona, kuten sars, lähti liikkeelle Kiinan villieläintoreilta. Torien sulkemista on vaadittu nyt painokkaasti. Torit eivät kuitenkaan ole ainoa syy tämänkaltaisten virusten leviämiselle, mutta ne symboloivat sitä, miten ihminen on ajanut eläimet ja luonnon ahtaalle.

Saimaannorpan talvi oli surkea

Saimaannorpan pesälaskennoissa löydettiin tänä keväänä vain 32 kuuttia, joista yhdeksän oli kuolleita. Viime vuosina kuutteja on löydetty 80–90. Pesälas kennat tehtiin tänä vuonna harvinaisen vaikeissa oloissa, eikä kaikkia kuutteja todennäköisesti löydetty. Tulos on silti synkkä.

Leuto talvi voikin notkahduttaa saimaannorpan kannan kasvua. Koska jäättömät ja lumettomat talvet yleistyvät ilmastokriisin myötä, on entistä tärkeämpää ottaa käyttöön kaikki suojelukeinot. ”Tärkein niistä on kalanpyydyskuolemien lopettaminen. Se on mahdollista, jos tahtoa löytyy”, toteaa saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatiikin sitä, että fossiilisista polttoaineista luovutaan ja hiilinieluja vahvistetaan muun muassa rajoittamalla metsien hakkuita.

Metsäkato, kaupungistuminen, maatalouden tehotuotanto, kaivokset ja infrastruktuurin kehittäminen köyhdyttävät luontoa ja ajavat ihmiset ja villieläimet lähemmäs toisiaan. Viruksille on koko ajan enemmän tilaisuuksia tarttua ihmiseen. Epidemioiden leviämiseen vaikuttaa myös koko ajan kasvanut lentoliikenne, jonka avulla virukset pääsevät leviämään päivässä vaikka toiselle puolelle maapalloa.

Jos luonnon tuhoamista ei nyt pysäytetä, tulevat pandemiat ovat vakavampia sekä ihmisuhrien että talousvaikutusten puolesta. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että tämä ei ole välttämätöntä. Ihminen voi muuttaa tapojaan ja vaalia luonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus on ihmisten henkivakuutus.

Metsähallitusta ohjataan kestävämpään suuntaan

Metsähallituksen uudet omistajapoliittiset linjaukset julkistettiin vapun alla. Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että hallitus vie Metsähallitusta kestävämpään suuntaan: tuloutustavoitetta lasketaan hieman, luonnonhoitoa edistetään ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen osuus nostetaan 15 prosentista 25 prosenttiin. Monet toimet jäivät kuitenkin vaatimattomiksi. ”Tuloutustavoitteen reippaammalla pienentämisellä olisi voitu päästä kohtuullisempiin hakkuumääriin”, arvosteli Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Paljon on nyt EU:n maatalousneuvostoa johtavan maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) käsissä. Toimet maailman metsien pelastamiseksi voisivat olla Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tärkein saavutus ilmaston ja luonnon puolesta.

Vasemmalla hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä, oikealla Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall

Poikkeusterveiset

”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä” Tämä puhuvan koiran toteamus Aku Ankalle on vuosimallia 1955. Se on kuitenkin pyörinyt mielessäni tänä keväänä taajaan.

Tietoa janoaville Suomalaisten ryntäys luontoon koronakeväänä on aiheuttanut kasvavaa mielenkiintoa eri luonnonilmiöitä kohtaan. Toiveeni luonnontuntijoille tänä keväänä onkin: kertokaa kanssakansalaisille, mikä tarkalleen onkaan tuo keltainen perhonen ja valkoinen kukka, taivaalla lentävä hanhi tai pajussa pörisevä pörriäinen. Meitä tarvitaan nyt! 1

Etänä vai ei? Luonnonsuojeluliiton työntekijät ovat olleet etätöissä maaliskuun alkupuolelta alkaen ja jatkavat näin ainakin kesän yli. Tässä tapauksessa siirtyminen etätöihin oli varsin helposti toteutettavissa. Monilla muilla aloilla tämä ei onnistu, koska kaikkea ei voi etänä tehdä.

Yhdistysten ja -piirien tälle keväälle suunnittele mia lukuisia retkiä on jouduttu perumaan. Kesänkin retkille liitto suosittelee varovaisuutta, sillä retkillä ja tapahtumissa käy paljon riskiryhmiin kuuluvia. Yhdistykset ovatkin ottaneet varoitukset vakavasti. Ohjeita on koottu sivuille //sll.fi/koronainfo//. 2

Kiitokset tuestanne Koronan aiheuttamasta taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta Luonnonsuojeluliiton tukijoiden rahallinen apu liitolle näyttää jatkuvan. Suurkiitokset tuestanne luonnonsuojelutyön hyväksi! Vaikka korona onkin pysäyttänyt kaikenlaista, luonnon köyhtymistä ja ilmastonmuutoksen etenemistä se ei valitettavasti ole onnistunut pysäyttämään. Mutta ei se pysäytä luonnonsuojelijoitakaan! Harri Hölttä Liittohallituksen puheenjohtaja, Twitter: @Harri Holtta 3