Viisi askelta luontopihan perustamiseen

Pölyttäjähyönteisten ruokailurinne mahtuu myös pieneen rivitalopihaan.

LUONTOPIHASTA APUA HYÖNTEISKATOON

askelta luontopihan perustamiseen • Ekoelämää 5

Luontopihan perustaminen ei ole vaikeaa, ja luonnon auttaminen on todella palkitsevaa. Kauniit luontoystävälliset kasvit tarjoavat hyönteisille ravintoa ja ihmisille silmäniloa ja terapeuttista hyvinvointia.

Teksti ja kuva Pirjo Itkonen

Valitse oikea kasvi oikealle paikalle Aloita pihasuunnittelu kartoittamalla alueet, jotka sopivat istutusalueiksi. Valitse kasvit sen mukaan, miten ne menestyvät eri olosuhteissa (valo, varjo, paahdeympäristö). Myös kasvualustan oikealla syvyydellä on merkitys kasvien juuriston hyvinvoinnille.

Esimerkiksi paahteiselle viettävälle rinteelle voi perustaa monipuolisen ruokapöydän pölyttäjähyönteisille kasveista, jotka menestyvät suorassa auringon paisteessa ja eivät pidä talvimärkyydestä. Pölyttäjähyönteisiä houkuttelevan paahteisen rinteen kasveja ovat muun muassa mäkimeirami, kultapiisku, iisoppi, ahdekaunokki, päivänkakkara, kangasajuruoho ja monet matalat maksaruoholajit. 1

Suosi kotimaisia perinneperennoja ja luonnonkasveja Suomalaiset perinnekasvit ovat kestäviä, kauniita ja usein myös pölyttäjähyönteisten suosiossa. Ne ovat 2

kärsineet ulkomaalaisten näyttävien koristekasvien ryntäyksestä markkinoille. Luontopihaan erinomaisesti sopivia perinneperennoja ovat muun muassa ketoneilikka, mäkitervakko, rantatädyke, rantakukka, syysasteri, harmaamalvikki, myskimalva, syysleimu, rohtosuopayrtti, jalopähkämö, isotähtiputki, punalatva, lehtosinilatva ja lehtoängelmä.

Varmista kukinta keväästä syksyyn Keväällä horroksesta heräävät hyönteiset tarvitsevat ravintoa pystyäkseen lisääntymään. Perhosilla uusi sukupolvi nousee siivilleen usein vasta keskikesällä ja tarvitsee ravintoa pitkälle loppukesään ja syksyyn. Luontopiha tarjoaa ruokaa keväästä syksyyn saakka. 3

Istuta pihaan sopiva puu ja/tai pensas Pihat ovat nykyään pienempiä, mutta kukkivista koristepuista ja pensasryhmistä saa kauniin ja luontoa 4

Viimeisimmän kattavan tutkimuksen mukaan maalla elävät hyönteiset ovat vähentyneet 25 prosenttia 1990-luvulta lähtien. Erityisen huolestuttavaa on hyönteiskadon nopeus Euroopan alueella. Tieto julkaistiin Science-tiedelehdessä tämän vuoden huhtikuussa.

Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta yhtä paha uhka ihmiskunnalle on lajien sukupuutto ja elinympäristöjen katoaminen. Ihmisten tulisi laajemmin tiedostaa, että pieneliöt pitävät meidät hengissä. Monokulttuuri on iso ongelma myös rakennetuilla alueilla. Yhä useammin vanhat pihapiirit saavat väistyä tehorakentamisen alta, ja monimuotoiset perinneperennoja kasvaneet puutarhat korvataan yksipuolisella kasvillisuudella, joka ei ylläpidä pieneliöelämää.

Suurista uhkakuvista huolimatta on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen mahdollista meille kaikille. Elinvoimaiset pihapiirit ovat tärkeässä asemassa eri eliölajien turvapaikkoina.

Sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä runsas kasvi peitteinen piha toimii myös luonnonmukaisena sadevesien imeyttäjänä, ja puut tarjoavat suojaa auringon paahteelta. Kivipinnat ja erityisesti asfaltti varaavat lämpöä, minkä vuoksi tiheään rakennetuille kaupunkialueille on syntynyt ongelma, jota kansainvälisesti kutsutaan nimellä Heat Island Effect. Se kuvaa sitä, kuinka rakennettujen ympäristöjen lämpötila on korkeampi kuin vähemmän rakennettujen.

auttavan elementin pieneenkin pihaan. Kuusamapensaat houkuttelevat hyönteisiä kukinnoillaan ja lintuja marjoillaan. Kiiltotuhkapensaan pienet, mitättömältä näyttävät kukinnot vetävät kimalaisia puoleensa magneetin tavoin. Jasmikkeet huumaavat tuoksullaan sekä hyönteiset että niitä kasvattavat puutarhurit. Aitalikusterin kukinnot kuhisevat hyönteisiä keskikesällä. Keväällä kukkivat riippapaju ja riipparaita mahtuvat hyvin pienelle pihalle.

Älä käytä tuholaismyrkkyjä ja vahvoja kemiallisia lannoitteita Luontopihan tuholaistorjujia ovat linnut, petohyönteiset kuten leppäpirkot ja puutarhuri itse. Haitalliset torjunta-aineeta kuten glyfosaatin voi unohtaa. Kasvualustassa kannattaa suosia multaa, jota ei ole kyllästetty kemiallisilla lannoitteilla. Mitä luonnon mukaisempi kasvualusta on, sen parempi, koska tällaisessa ympäristössä viihtyvät maaperää muokkaavat elintärkeät pieneliöt. 5