Luonnonsuojelija 2/2015 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 2/2015 hinta 5 euroa sis. alv

Kesä täynnä tapahtumia ja talkoita

Luonnon mikrobit pitävät meidät kunnossa

Soutuvene, kajakki vai suppauslauta?

Mitä kuuluu metsälle?

Korpien sijaan Suomea peittävät puukuutiot.

Luonnonsuojelija 2/2015

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity. Tilaa uutiskirje: sll.fi/asiakaspalvelu. Fiilistele Facebookissa: facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Lue Luonnonsuojelijaa myös verkossa! issuu.com/luonnonsuojeluliitto

•Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Valiojoukkoja luonnon tueksi Eduskuntaan valituissa kansanedustajissa on täyden koululuokan verran ympäristönsuojeluun sitoutuneita. Luonnonsuojeluliitto keräsi ennen vaaleja ehdokkailta sitoumuksia luonnon puolustamisesta. Liiton tavoitteet ehti allekirjoittaa peräti 343 ehdokasta. Näistä lajinsa valioista eduskuntaan valittiin 31. Joukossa on niin ensikertalaisia kuin kokeneita ministereitä ja puolueiden puheenjohtajistoa. Eniten sitoumuksia annettiin Helsingissä, jossa liki neljännes ehdokkaista allekirjoitti teesit. Monet tällä kertaa valitsematta jääneistä allekirjoittajista osallistuvat aktiivisesti politiikkaan, esi-

merkiksi kunnissa. Näissäkin luottamustehtävissä voi edistää liiton esille nostamia teemoja: vapaiden virtojen suojelua, turpeen polton lopettamista, kaivostoiminnan kestävyyttä ja ympäristöhallinnon säilyttämistä. Puolueet saivat heti vaalien jälkeen nenänsä alle vastattavakseen myös vaalivoittaja Juha Sipilän luottamusta mittaavia kysymyksiä. Ylleen he saavat ilmastonmuutoksen haasteet. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obaman huhtikuinen statement tiivisti asian: ilmastonmuutos on suurin uhka maailmalle. Tämä oikeastaan unohtui Suomen vaaleissa.

Alkavalla nelivuotiskaudella ratkeaa paljon. Ei voida ajatella niin, että laitetaan ensin Suomi kuntoon ja aletaan sitten ratkoa ilmastonmuutosta. Siirtyminen kokonaan uusiutuvan energian käyttöön on osa ratkaisua. Joulukuussa maailman huomio kääntyy Pariisin ilmastokokoukseen. Yhdeksi ratkaisuksi jatkuvaan energiapulaan povataan biotaloutta. Metsien maassamme mietitäänkin paljon, mitä oikein tekisimme puillamme. Tähänastista kansallista korpitaivalta kerrataan tässä numerossa (s. 10). Jos ympäristöhallintoa heikennetään alkavalla hallituskaudella, Luonnonsuojeluliitonkin valiojoukkoja todella tarvitaan. On rohkaisevaa, että te hyvät jäsenemme annoitte kevään kyselyssä työllemme kohonneen kouluarvosanan. Edellisessä jäsenkyselyssä vuonna 2009 arvosanojen keskiarvo oli 8,1. Nyt se oli 8,5. Puolet antoi peräti ysin tai kympin.

Ilmastonmuutos on suurin uhka maailmalle.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 2/2015, toukokuu | 41. vuosikerta ISSN 0788-8708 sll.fi/luonnonsuojelija Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimitussihteeri: Heidi Moisio Taitto: Jaana Koskio Verkkotoimittaja: Maija Lielahti Tiedottaja: Laura Rantanen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 2/2015: Kirsi Ahonen, Hanna-Kaisa Hellsten, Asta Laiho, Titta Lassila, Johanna Lipsanen, Matias Manner, Jouni Tikkanen, Ismo Tuormaa. Kannen kuvitus: Eero Lampinen. Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2015: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jäsenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa: 5.3., 21.5., 25.8., 1.12. Ilmoitushinnat 2015: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton jäsen

Luonnonsuojelija 2/2015

”

Raisa Kyllikki Ranta

Tari Haahtela näkee monimuotoisen luonnon terveysvaikutukset selvästi. s. 18 •Sisällys

5 Metsän puolustaja Metsuri tukee Luonnonsuojeluliittoa lahjoituksillaan.

7 Auringonnousu Nuasjärvellä Talvivaara uhkaa Kainuun puhtaita vesistöjä.

8 Virran vietävät Vesillä voi liikkua soutaen, meloen tai supaten.

11 Metsä talouspuiden takana

s. 24

s. 20

Josh More

Karin LIzana

Mitä kuuluu suomalaiselle metsälle?

12 Puita ei riitä luonnolle Metsätilastoja tulkitaan mielivaltaisesti.

18 Eläköön, metsien mikrobit! Allergiatutkija Tari Haahtelan mukaan luonto parantaa immuunipuolustusta.

20 Kultaisen mantellan maisemissa Kosteikkojen kuivuminen Madagaskarissa uhkaa sekä eläimiä että ihmisiä.

24 Luonnokukkien päivän retket Kymmenet tapahtumat ympäri Suomea kutsuvat kukkeaan luontoon.

Kate Ter Haar

28 Mistä on hyvät talkoot tehty? Käytännön neuvot auttavat talkoosuunnittelussa.

s. 28

31 Pulahtamalla puhtaammat vedet Big Jump -tempauksessa suojellaan vesistöjä.

Luonnonsuojelija 2/2015

•Vink vink

• Suomen Luonto

Koonnut: Maija Lielahti

Keot kuin kaupungit Suomen Luonnon kesänumero kertoo kusiaisista. Nämä häveliäästi kekomuurahai siksikin kutsut otukset ovat omituisella tavalla ihmisen kaltaisia: ne ovat pieniä mutta sosiaalisia hyönteisiä, joiden elämä on yhteiskunnallista. Kuten ihmiset, kusiaiset rakentavat kaupunkeja, joissa voi olla jopa miljoona asukasta. Tämä luku kattaa tosin vain muurahaiset itsensä. Muurahaisten kaupungit ovat äärimmäisen monikulttuurisia, ja tutkijat ovat laskeneet, että niistä voi löytyä 55 eri lajia sammalpunkkeja ja yli 70 lajia muita mönkiäisiä kuten kovakuoriaisia, hämähäkkejä ja änkyrimatoja. Muurahaistenkin yhteiskunnassa vallitsee työnjako. Työläiset tekevät töitä, kuningattaret munivat ja koiraat siittävät. Tutkija Heikki Helanterä on perehtynyt vuosien ajan yhteiskunnallisiin jännitteisiin, joita muurahaisten omituinen yhteiskuntarakenne aiheuttaa. Mikä saa työläisen uhraamaan koko elämänsä kuningattaren ja koiraiden hyväksi niin, ettei se itse edes lisäänny? Muurahaisten tutkiminen johtaa evoluution peruskysymysten äärelle. Suomen Luonto 5/2015 ilmestyy 5.6.

Lähetä kesätervehdys

Moikkaa norppaa festareilla

Kuvittaja Emmi Jormalaisen Suomen luonnonsuo jeluliitolle suunnittelemat ihastuttavat eläinkortit ovat saaneet suuren suosion. Tänä kesänä herkullisen värisissä korteissa seikkailevat somat hiirulaiset, visertävä västäräkki ja herttainen siili. Kortteja myydään Luontokaupassa sekä kirjakaupoissa. // sll.fi/luontokauppa //

Maailma kylässä -festivaalilla kuullaan runsaasti Afrikan rytmejä. Luonnonsuojeluliitto on mukana festareilla, tule moikkaamaan meitä! Kesän aikana myös Ilosaarirockissa saattaa törmätä norppaan. Ilosaarirockin ympäristölippujen tuotot ohjataan tänä vuonna maakotkan suojeluun. Maailma kylässä, Helsinki 23.–24.5. Ilosaarirock, Joensuu 17.–19.7.

Vaellushaaste tulee taas

Aurinkovoimaa koteihin

Kaverukset Antti ja Cecilia vaelsivat viime kesänä Norjan halki seuranaan mäyräkoira Bilbo. Reitin pituudeksi tuli huimat 1600 kilometriä. Tänä kesänä matka jatkuu! Tempauksellaan vaeltajat haastavat sinut mukaan Madagaskarin sademetsien suojeluun. // norwaybyfoot.com //

Viime vuosina aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat laskeneet niin reippaasti, että aurinkoenergiasta on tullut varteenotettava vaihtoehto kotitalouksille. Lue verkkosivuiltamme energia-asiantuntijan vinkit aurinkosähkön asentamiseksi mökille, omakotitaloon tai taloyhtiöön. // sll.fi/aurinkovoimaakotiin //

•Vinkki arkeen

Teksti Heidi Moisio kuva: Rosipaw, CC NC-BY-SA

Matot pois laiturilta! Auta liito-oravaa sll.fi/lahjoita Liito-orava ei mielellään ylitä yli 100 metrin aukeita. Siksi se jää helposti saarroksiin, kun metsiä kaadetaan ja niiden ympärille rakennetaan kaupunkeja ja teitä. Lahjoituksesi avulla suojelemme vaarantunutta lajia, joten sen liito jää lyhyeksi.

Lämpenevät järvi- ja merivedet houkuttelevat matonpesijöitä rantoihin. Ympäristöystävällisen matonpesijän on kuitenkin syytä muistaa, että matonpesu rehevöittää vesistöjä. Syyllisiä ovat pesuaineet, etenkin sellaiset, joissa on fosfaatteja. Kesän lämpimimpinä matonpesupäivinä lämpötila vauhdittaa rehevöitymistä. Pesuainevalinnoissa kannattaa korostaa luontoystävällisyyttä. Mäntysuopa on nopeasti hajoavana saippuana edelleen hyvä valinta. Edes luontoystävällisiä pesuaineita ei kuitenkaan saa päästää suoraan vesistöön. Pesuaine kuin pesuaine kannattaa laimentaa valmiiksi ennen käyttöä. Pesuaineen lisäksi matosta irtoaa ympäristöön yllättävän suuria määriä bakteereja, hiekkaa, savea ja tekstiilikuituja. Valmiiksi viemäröity pesupaikka on ekologisin valinta. Jos tällaista ei ole tarjolla, matot kannattaa

pestä kaukana vesirajasta, jotta pesuvesi imeytyy maahan. Pesuniksejä löydät esimerkiksi Marttojen verkkosivuilta: // martat.fi > kodinhoito//

Kuvat:Emmi Jormalainen, Ville Lehvonen, J Käpylehto

Nic Relton, CC BY-NC

Jouni Tikkanen

Luonnonsuojelija 2/2015

Metsän puolustaja Keiteleläinen metsuri Petri Tabell tukee Luonnonsuojeluliittoa lahjoituksillaan. Teksti Heidi Moisio Kuva Petri Tabell

"En ole luonnonsuojelija, olen luonnonsuojelun harrastaja", sanoo keiteleläinen metsuri Petri Tabell. Vähättelystä huolimatta Tabellin lahjoitukset ovat olleet tärkeä tuki Suomen luonnonsuojeluliiton metsiensuojelutyölle. Luonnonsuojeluliiton hän on valinnut lahjoituskohteekseen, koska kokee sen olevan monipuolinen toimija, joka tekee tärkeää työtä. "Itse en käytännön luonnonsuojelutyötä osaa tehdä kuin vähäisessä määrin ja ruohonjuuritasolla. Lahjoittamalla haluan edistää pätevien ihmisten tekemää työtä luonnonsuojelun parissa", Tabell selittää. Käytännön työtäkin on kuitenkin tullut tehtyä kotiseudulla. Tabell on Viinikkalan ja Tossavan lahden kalastusosakaskuntien puheenjohtaja. Viime syksynä osakaskunnat kunnostivat jokea sorastamalla kutupaikkoja taimenille. Ensi keväänä jokeen istutetaan vastakuoriutuneita taimenenpoikasia. Sorastusta on tarkoitus jatkaa, ja Ely-keskukselta on anottu työhön edistämismäärärahaa. "Myös kaivostoiminnan haitat puhuttavat alueen asukkaita, koska Pohjois-Keiteleellä on käytöstä poistunut Kangasjärven kaivos", Tabell kertoo. "Kaivosalueelta valuu hapanta, raskasmetallipitoista vettä. Toivomme, että Kangasjärven kaivos pääsee mukaan Ympäristöministeriön vanhojen kaivosalueitten tutkimushankkeeseen." Osakaskunta seuraa tilannetta. Sen omat rahat eivät riitä kaivosalueen tutkimiseen ja kunnostamiseen. Halu suojella luontoa juontaa lapsuuteen. "10-vuotiaana näin kaksi lähdettä, jotka avohakkuu oli pilannut. Silloin tunsin, että on asioita, joita ei pitäisi tehdä." "Kannustan jokaista luonnonystävää tutkimaan, mikä olisi juuri se itselle tärkeä kohde, johon voisi lahjoittaa. Pohjimmiltaan luonnonsuojeluasiat ovat kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi soidensuojelu on samalla vesiensuojelua", Tabell pohtii.

Kalastusta harrastava Petri Tabell otti selfien itsestään ja kuhasta.

•Peukut

Koonnut: Maija Lielahti

Jaakko Blomberg (CC BY-NC-SA 2.0)

Opas villivihannesten äärelle

Kirppiskarnevaali valtaa kadut

Hämmästy hyönteisistä

Nokkosletut moni tuntee, mutta suosittelemme testaamaan myös poimulehtirisottoa tai voikukka salaattia. Suomen Luonnon Villivihannekset-sovellus auttaa tunnistamaan luonnon ruokakasvit, ja mukana on myös 60 maukasta reseptiä. Lataa sovellus älypuhelimeesi hintaan 2,99 €, tuotot mene vät luonnonsuojelutyöhön. // suomenluonto.fi/villivihannekset //

Jo seitsemättä kertaa järjestettävä Siivouspäivä levittäytyy 23.5. yhä useammalle paikkakunnalle. Silloin siivotaan tarpeettomat roinat kotoa – ja muutetaan kadut ja puistot kirpputoreiksi, joissa toisen roina muuttuu toisen aarteeksi. Siivouspäivää vietetään myös kesän päätteeksi, elokuun viimeisenä lauantaina. // siivouspaiva.com //

Oletko nähnyt pinkkiä heinäsirkkaa? Suomen etu rivin hyönteiskuvaajien Jussi Murtosaaren ja Sami Karjalaisen kirja on täynnä ällistyttävän hienoja otoksia hyönteisistä: monensorttisista kärpäsistä harsokorennon herkkään kauneuteen. Tekstit avaavat ötökkämaailman saloja sekä suomeksi että englanniksi. Jussi Murtosaari & Sami Karjalainen: Hämmästyttävät hyönteiset. Docendo 2015.

Luonnonsuojelija 2/2015

• Töissä täällä Varainhankkija

Suomalainen energiantuotanto on nojannut suuruuteen. Vesivoimaloita, hiilivoimaloita, ydinvoimaloita. Jatkossa voi olla toisin. Esimerkiksi monet maatilat tuottavat jo itse osan tarvitsemastaan energiasta, vaikkapa karjan lannasta biokaasua. Lähiseudun asukkaat saattavat käydä tankkaamassa maatiloilla autonsa. Pientalojen pihamaille kohoilee pieniä tuulimyllyjä. Pihoille porataan reikiä maalämmölle. Katoille kiinnitetään aurinkopaneeleita, ja edellä kävelijöillä on aurinkopaneelireppuja. Suomen luonnonsuojeluliitto on asettanut tavoitteeksi, että valtio kolminkertaistaa energiaremonttien tuen ja sisällyttää sen piiriin taloyhtiöt ja asukkaiden omaenergiantuotannon. Lähienergialaitteiden arvonlisävero pitäisi mielestämme laskea 15 prosenttiin, ja verottajan tulisi antaa laitteiston hankkimisesta koti talousvähennystä. Aurinkosähköpaneelit ja -keräimet, pientuulivoimalat, lämpöpumput ja tulisijat tulisi hyväksyä mukaan rakennusten energiatodistukseen. Pienistä on tulossa yhdessä suurta. Jokaisella meistä on mahdollisuus edistää oman lähienergian tuottamista. Matti Nieminen

Teksti ja kuva Heidi Moisio

Luonnonsuojeluliiton Face to face -työntekijät ovat tänä keväänä hankkineet liitolle uusia kuukausi tukijoita Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Katufeissarit saavuttivat tavoitteensa ennätysajassa, jonka jälkeen he siirtyivät ovelta ovelle -työhön. Feissareiden kokemukset ovat olleet pääsääntöi-

sesti positiivisia ja palkitsevia. Monet kadunkulkijat tuntevat järjestön "sinä norppajärjestönä", mutta useille toimintamme muodot ja ympäristöasiat ovat entuudestaan vieraita. Eniten yleisöön vetoavat liiton asiantuntevuus ja suomalaisuus. Kiitämme feissareita sinnikkäästä sanansaattajuudesta ja uusia tukijoita luonnonsuojelutyön edistämistä.

Luonnonsuojeluun sitoutuneista 31 kansanedustajaksi Suomen luonnonsuojeluliitto keräsi vaaleissa ehdokkailta sitoumuksia luonnon puolustamisesta. Tavoitteet allekirjoitti 343 ehdokasta. Heistä eduskuntaan valittiin: Helsinki: Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Paavo Arhinmäki (vas), Pekka Haavisto (vihr), Emma Kari (vihr), Silvia Modig (vas), Nasima Razmyar (sdp), Pertti Salolainen (kok), Erkki Tuomioja (sdp), Antero Vartia (vihr), Ozan Yanar (vihr.).

Uusimaa: Anders Adlercreutz (rkp), Maarit Feldt-Ranta (sdp), Timo Harakka (sdp), Johanna Karimäki (vihr), Jyrki Kasvi (vihr). Varsinais-Suomi: Li Andersson (vas), Ilkka Kantola (sdp), Annika Lapintie (vas), Ville Niinistö (vihr).

Häme: Tarja Filatov (sdp), Aino-Kaisa Pekonen (vas). Pirkanmaa: Satu Hassi (vihr), Anna Kontula (vas), Sanna Marin (sdp), Ilmari Nurminen (sdp), Olli-Poika Parviainen (vihr). Kaakkois-Suomi: Heli Järvinen (vihr). Savo-Karjala: Krista Mikkonen (vihr). Keski-Suomi: Touko Aalto (vihr). Oulu: Hanna Halmeenpää (vihr), Hanna Sarkkinen (vas).

Lähienergia

Luonnonsuojeluliitto sai satoja uusia tukijoita.

• Termi Termi

Feissareilla hyvä kevät

Jäsen- ja lahjoitusvastaava Ulpu Seppälä miettii työkseen, miten Suomen luonnonsuojeluliitto saisi lisää uusia jäseniä ja lahjoittajia rahoittamaan toimintaansa. Seppälä päätyi norpan alaiseksi Amnestyltä. "Suuri osa varainhankkijoista vain päätyy alalle. Heille ei ole Suomessa varsinaista koulutuslinjaa, vain joitain erillisiä kursseja", Seppälä kertoo. Työn mitattavuus tyydyttää Seppälää: "Kun teen jonkin päätöksen ja toteutan sen, pystyn mittaamaan tuloksen, esimerkiksi kuinka paljon uusia jäseniä tai lahjoittajia olemme saaneet." Varainhankinta toimii, jos järjestö osaa viestiä ihmisille toiminnastaan. Käytännössä varainhankkija tarvitsee siis muun muassa luovuutta, taitoa budjetoida, ymmärtää rahaa ja käyttää Exceliä. "Jos ei usko, että maailmassa on ihmisiä, jotka haluavat tehdä hyvää, on väärällä alalla", Seppälä hymyilee. Jos olet viime aikoina saanut käsiisi Luontoarpoja, nähnyt Norps Rescue -julkkisnorppia tai ryhtynyt Luonnonsuojeluliiton lahjoittajaksi Face to face -työntekijän innoittamana, olet jo tutustunut Seppälän työsarkaan.

• Lempipaikka Auringonnousu Nuasjärvellä Soudin syysyönä säkkipimeässä neljä kilometriä saareen kuvaamaan auringonnousua. Aurinko nousi vielä puhtaan Nuasjärven ylle Vuokatin vaaran takaa. Kajaanilaisena olen pienestä pitäen saanut nauttia erämaaluonnon tunnelmasta aivan lähialueella. Olen kalastellut ja liikkunut Kainuun monilla järvillä ja tutustuttanut myös lapseni sen luonnon saloihin soutu- ja kanoottiretkillä. Lapsenlapseni eivät voi retkeillä enää samoilla paikoilla, sillä Kivijärvi on kuollut ja Laakajärvi pahasti saastunut. Nuasjärveen viritetään purkuputkea Talvivaarasta. Kainuun matkailu elää pitkälti puhtaasta luonnosta, ja sen imago on nyt pahasti järkkynyt. Mistä me kainuulaiset saamme elantomme kaivoksen jälkeen? Jääkö meille kaivoksen jälkeenkin vielä puhdasta järviluontoa? Aurinko kiipeää hitaasti pilvien väliin Nuas järven päälle. Minä työnnän veneeni taas vesille ja jatkan soutumatkaani rantoja pitkin.

”

Nuasjärveen viritetään purkuputkea Talvivaarasta.

Jukka Eskelinen Kajaanin Seudun Luonnon ja Kainuun luonnosuojelupiirin hallituksen jäsen. Lisätietoa Kainuun luonnonsuojelutoiminnasta sll.fi/kainuu, sll. fi/kainuu/kajaani ja Kainuun luonnonsuojelupiirin Facebooksivuilta.

Kuva: Jukka Eskelinen

Luonnonsuojelija 2/2015

Vuokravälinein vesille voi vuokrata useissa • Soutuveneitä kaupungeissa. Googlaamalla löydät lähimmät palveluntarjoajasi. Myös tuttavien venettä kannattaa kysyä rohkeasti lainaan.

melotaan yksilapaisella melalla • Kanoottia ja se on avoimempi kuin kajakki. Kajakkia melotaan kaksilapaisella melalla ja se on kanoottia umpinaisempi, kapeampi ja kiikkerämpi.

kannattaa aloittaa • Melontaharrastus ohjatusti esim. melontaseurassa laina- tai vuokravälineillä.

tulee sanoista 'stand-up • SUP-melonta paddling' eli seisten melonta. • Suppauslautoja vuokraavat mm.

Virran vietävät

//purjelautaliitto.fi// //erimover.com// //twentyknots.fi//

Kenenkään ei tarvitse olla merikarhu syntyjään päästäkseen nauttimaan kesäisistä järvenselistä ja merimaisemista. Soutuveneilyyn ja melontaan voi tutustua vuokravälineilläkin. Teksti: Heidi Moisio Kuvat: Eija Laakkonen, Mika Lappalainen, Heidi Moisio, Vesa Mäkinen,

Pirjo Itkonen

Soutaja: Kyllikki Salminen veneilee kesämajansa rantavesissä. Minulla on venepaikka ja oma soutuvene Helsingin Kivinokassa aivan kesämajani rannassa. Tuttavani käyttää samaa venettä. Soutuveneily on minulle kesäinen harrastus. Kuntosoudan lyhyitä matkoja omaksi ilokseni ja nautin ihanasta Vanhankaupunginlahdesta korkeine vihreine kaislikkoineen. Olen löytänyt kaislikosta salaiseksi lepopaikakseni laguunin, jonne kukaan muu ei löydä. Isoon meriaallokkoon en lähde. Vanhankaupunginlahdella soutajan pitää myös huomioida, että kaikkialle ei saa soutaa: keltaisten tolppien takana alkaa suojeltu alue. Aiemmin minulla oli tapana pitää näissä vesissä katiskaa, mutta sitten kuulin soppa-ahvenieni keräävän itseensä ympäristömyrkkyjä. Lasikuituvene ei tarvitse mitään hoitoa. Talveksi se nostetaan maalle ja käännetään nurin. Jos tarvitsen apua veneen liikutteluun, kesämaja-alueelta löytyy kyllä miehiä auttamaan.

Meloja: Lasse Kerkelä unohtaa työmurheet kajakin irrotessa rannasta. Melontainnostukseni juontaa lapsuudesta ja teinivuosilta, jolloin perheellämme oli inkkarikanootti mökillä Kainuun Nuasjärvellä. Nykyisin käyn melomassa kajakilla merellä Helsingin edustalla pari kolme kertaa viikossa keväästä syksyyn. Välillä yksin, välillä kavereiden kanssa. Tykkään myös tehdä kajakilla telttaretkiä saariin. Lisäksi yritän bongata ulkomaanmatkoilta melontapaikkoja. Hienoja kokemuksia ovat olleet esimerkiksi Norja, Meksiko ja Venetsia. Ugandassa pääsin melomaan eukalyptuspuusta koverretulla kanootilla. Melonta on hauskaa vastapainoa kaupunkielä mälle. Työmurheet unohtuvat heti, kun irtoaa kajakilla rannasta. Melonta on toki urheilua, mutta myös mukavaa sosiaalista ajanvietettä. Jos kajakilla melominen kiinnostaa, niin suosittelen jonkin melontaseuran alkeiskurssia tai perehtymistä lajiin kokeneemman harrastajan opastuksella. Lajiin liittyy tiettyjä riskejä, mutta ne on helposti hallittavissa, kun tietää mitä tekee. Monella seuralla on tarjota jäsenilleen kajakit ja muut välineet, joten melonta ei välttämättä edellytä kalliita investointeja.

Suppari: Anna Parkkari meloo seisten. Olen melonut parisenkymmentä vuotta ja liikkunut muutenkin paljon jäillä ja vesillä. Vuosia sitten näin Dubrovnikissa suppaajan ja mietin, että tuohan näyttää kivalta. Toissa kesänä tajusin, että Helsingissäkin on suppaustarjontaa. Osallistuin lyhyelle alkeiskurssille, jolla opetettiin muun muassa miten kalustoa kohdellaan, miten laudalle noustaan ja miten toimitaan hätätilanteessa. Sinä kesänä olin mukana erilaisilla retkillä esimerkiksi Suvisaaristossa ja Villingissä. Järjestettyjen retkien hyvä puoli on, että niihin kuuluu kalusto. Suosittelenkin aloittelijaa ensin kokeilemaan lainalautaa, sillä lautoja on paljon erilaisia – myös huonoja. Itse omistan ilmatäytteisen laudan, joka kulkee noin 10-kiloisessa repussa. Voin lähteä melomaan yhdestä paikasta ja päättää retkeni toiseen. Laudan päällä voi myös vetää pitkäkseen ja huilia, syödä eväitä ja joogata. Suppaus on loistava luontoharrastus, joka käy myös liikunnasta. Se aktivoi saman keskivartalon lihakset kuin hiihtäminen. Tuuliseen säähän lähden itse mieluummin kajakilla. Suppausta voi periaatteessa harrastaa minä vuodenaikana hyvänsä, kunhan esimerkiksi kylmällä säällä päällä on kuivapuku ja alla villaa.

Luonnonsuojelija 2/2015

• Sujahda someen Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Twitter: @luonnonsuojelu

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Tarjoamme Luonnonsuojeluliiton somessa napakkaa ympäristöasiaa, vinkkejä ja luontofiiliksiä – unohtamatta söpöjä eläinkuvia. Tule mukaan: kesällä haluaisimme nähdä ja jakaa kanssanne kuvia erityisesti Suomen upeasta suvesta! a! oskess ä kieli p ll #rakkaudestaluontoon li ä v n llaa N o r p pa

a suoje

Ehdoto

i norp suosikk

ta ikonisis # n o r ps

kauttam riön lak e t is in m päristö Huoli ym s sa a so m e takaiku s a v n o sai palj le! jakaneil viestiä s o t ii k –

aksi mu

a on o hmoist

uttune

ista

erim llut Veid

me.

rescue

isesta

Instagra

missa o

ia Kukkas

juhlitaa

n ku k Luonno #luonn

mis n etene u kevää seuratt n myös

kien pä

onkuka

.6 ivänä 14

tä !

Äänestä parasta juttua Äänestä Luonnonsuojelijan 2/2015 parasta juttua osoitteessa //sll.fi/parasjuttu// 20.8. mennessä vastanneiden kesken arvotaan Pekka Borgin ja Maria Joutsenvirran teos Maapallo ja me, Luonnonvaran ja kasvun rajat (Docendo 2015, arvo n. 33 €). Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonnonsuojelija, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki. Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Halutessasi voit antaa myös ruusuja ja risuja.

Pääkallokiitäjä

Löydä luonnon ihmeet! Luonnonsuojeluliiton jäsenenä tilaat lehden edullisesti: kestotilaus 59,50 € (norm. 67,50 €), määräaikaistilaus (10 numeroa) 67,50 € (norm. 76,50 €) www.suomenluonto.fi/lehtitilaus puh. (09) 228 08210, (09) 228 08224 (ark. klo 9–15)

Ketoneilikka

RU N SA S K E SÄ N LUONTONUM ERO 5/ 15 ilm es ty y 5.6.

IR TO NU M ER O

LLEHT IPIS TEIS

TÄ VA IN

4,90 €! (n or m . 9,00 €)

TIMO NIEMINEN

HÅKAN SÖDERHOLM / VASTAVALO

LUONNON VÄRIKKYYS EI OLE SATTUMANVARAISTA. Ketoneilikan puna kutsuu pölyttäjiä ja pääkallokiitäjän toukan keltainen kertoo linnuille: pysy kaukana – olen pahanmakuinen. Suomen Luonto on luontotietoa tulvillaan, ympäristöasioita unohtamatta.

Luonnonsuojelija 2/2015

Metsä talouspuiden takana Metsäkiistoja on kirjattu Suomessa ylös melkeinpä yhtä kauan kuin täällä on osattu kirjoittaa. Silti selkeimmän vastauksen metsiemme tilasta voi antaa kirjoitustaidoton kuukkeli. Teksti Matias Manner Kuvitus Eero Lampinen

uomi vuonna 2015: kansalainen ei osaa kovin usein määritellä, mitä tarkalleen ottaen merkitsee lehto tai korpi. Tietomme metsistä on lisääntynyt huikeasti, mutta rämeitä ja luhtia paremmin osaamme kuvailla, mitä tarkoittavat biodiversiteetti tai metsäekosysteemi. Pörssipelaajia nämä kiinnostavat vähemmän, mutta he tuntevat pitkä- ja lyhytkuituisen sellun. Olemme kuulleet, kuinka biotalous nostaa Suomen lamasta. Kalevalaiseen Tapiolaan, havupartaisen ja naavaturkkisen metsän isännän valtakuntaan, ajetaan Espoon paikallisbussilla tai kirjaudutaan sisään verkkopalvelun kautta. Korven ihailijat ovat useam-

min kiinnostuneita taitoluistelusta kuin vanhoista suometsistä. Suomalainen metsäsuhde on muuttunut monimutkaisemmaksi, mutta yksi asia pysyy. Erimielisyys metsien käytöstä on siirtynyt sukupolvilta toiselle kuin suullinen kansanrunous. Se, mitä metsä tarkoittaa, tuntuu riippuvan eniten siitä, kuka sanan lausuu. Eikä järjenjuoksun jäljillä tahdo aina pysyä silloinkaan: ”Metsien säästäminen liikasahaukselta on väärä perusnäkemys. On eduksi koko maalle, jos metsät hakataan mahdollisimman tarkasti pois. Siellä, missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus”, totesi J. V. Snellman vuonna 1840.

Hyvänen aika. Snellmania, Suomen kansallisfilosofia, on kuitenkin pidetty suomalaisen sielunmaiseman varhaisena ja syvällisimpänä ymmärtäjänä. Tällaisia suomalaisten kannat metsästä kuitenkin ovat. Ne ovat omanlaisia ja arvaamattomiakin, mutta tähän saakka kanta on yleensä löytynyt. Snellman vain näki sivistykselle paremmat puitteet eurooppalaisessa maatalousmaisemassa – toisin kuin saman ajan toinen kansallinen suurmies Sakari Topelius. ”Suomen metsä on hyvin kallis ominaisuus, jopa niin kallis, että tämä maa metsätönnä olisi kelpaamaton ihmisten asuttavaksi”, Topelius kirjoitti Maamme-kirjassa (1875).

suomalaisen metsän lyhyt historia

2000 eaa.

Kaskiviljely alkaa Suomessa. Laajimmillaan kaskeaminen on kuitenkin vasta 1500–1800-luvuilla.

Tervanpoltto ja tervakauppa. Terva oli ensimmäinen todellinen suomalaisesta metsästä lähtenyt kansainvälinen vientituote. Suomi oli maailman johtavia tervantuottajia.

Isojako. Valtiopäivillä päätetään, että maita ryhdytään jakamaan ns. Isojaon periaattein. Suomessa isojakotoimituksia käytiin vielä 1800-luvun puolella. Kylien yhteismaat jaettiin kyläläisten kesken yksityismaiksi, ja kylille kuulumattomat maat jäivät kruunulle. Tästä sai alkunsa myös valtion metsänomistus.

1600–1800

1757

1850

Teollisen sahaustoiminnan alku, kun aiemmin luvanvaraiset höyrysahat sallitaan.

Metsähallitus perustetaan.

Ensimmäinen yleinen metsälaki, jolla pyrittiin hillitsemään metsien hävittämistä.

Metsäyhtiöiden oikeutta ostaa maatalous- ja metsämaita rajoitettiin lailla, mikä torppasi yhtiöiden hyvään vauhtiin päässeen maanhankinnan. Tämän johdosta metsäyhtiöt eivät nykyäänkään omista enempää kuin 9% metsämaasta.

Ensimmäinen Valtakunnan metsien inventointi (VMI) toi luotettavaa tietoa Suomen metsävaroista. Talvella 2015 valmistui yhdestoista VMI.

Harsintajulkilausuma. Tämän jälkeen avohakkuusta tuli virallinen, suositeltu metsänuudistamistapa.

Ensimmäinen kansallista metsäpolitiikkaa kirjaava metsäohjelma valmistuu.

Ensimmäinen vanhojen metsien suojeluohjelma. Metsien biodiversiteetti eli monimuotoisuus teki läpimurron 1990-luvulla luonnon suojeluperusteena.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tulee vapaaehtoiseksi metsänomistajille.

1857

1859

1886

1915

1921–1924

1948

1961

1993

2015

Ensimmäinen perusteellinen yritys kartoittaa Suomen metsävarat olivat maanmittauksen ylihallituksen pääjohtajan Claes Wilhelm Gyldénin mukaan nimetyt kartat.

”

Monimuotoisen metsän sijaan Suomessa kasvavat hakkuutermein ”puukuutiot”. ”Ei yksikään maa tarvitse niin paljon metsää kuin Suomi, eikä yksikään kansa käytä metsää niin huonosti kuin Suomen kansa”, hän jatkoi.

Hakkuissa uusi Suomen ennätys Metsäkeskustelun historiasta voi helposti erottaa sävyjä, joissa ihmiset, luonto ja metsätalous törmäilevät eri tavoin. 1800-luvun puolivälissä virinnyt sahateollisuus nosti ensimmäiset pelot puun riittävyydestä, ja ihmiset syyttelivät toisiaan ”metsähaaskauksesta”. Suomen vanhimmaksi metsäkiistaksi on mainittu tapaus 1300-luvulta, jolloin kuninkaan kolmelle miehelle antama lupa metsän käyttöön Hämeessä aiheutti naapuririidan. Kriittisinkin metsänsuojelija voi myöntää, ettei metsänhoito ole toteutunut Suomessa sentään ihan snellmanilaisittain. Vuosisatoja kestänyt metsien hyväksikäyttö on muokannut metsäluonnon erittäin kauas luonnontilasta, mutta jotain vihreää siellä vielä on. Suomen 30,4 miljoonan hehtaarin maapinta-alasta 86 prosenttia on niin sanottua metsätalousmaata. Tässä mukana on myös muun muassa kitumaata, joutomaata, sorakuoppia ja metsäautoteitä, mutta puuntuotantoon kelpaavaa ”metsämaata” on 20 miljoonaa hehtaaria. Suomen ja Pohjoismaiden historian professorin Markku Kuisman mukaan ”meillä Ruotsissa” metsä politiikan päätavoite oli jo 1600luvulta alkaen estää metsän autioituminen. ”Metsät ymmärrettiin valtakunnan arvokkaimmaksi omaisuudeksi, joka oli siirrettävä seuraaville sukupolville säästeliäästi ja viisaasti käyttäen. Eli vientiteollisuuden tarpeiksi, mutta ohjatusti ja säännöstellen”, Kuisma sanoo. Kuinka tässä seuraaville polville siirtämisessä on onnistuttu? Erinomaisen hyvin, jos uskoo tuoreita virallisia tietoja Suomen metsien tilasta. ”Puuvarat mahdollistavat hakkuiden lisäyksen”, kuului maaliskuussa julkaistun Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tiedotteen otsikko. Kartoituksen suoritti Luonnonvarakeskus (Luke), johon liitettiin vuoden alussa aiemmin inventoinnit tehnyt Metsäntutkimuslaitos Metla. Virallinen totuus siis. Ja kun esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi samasta inventoinnista, otsikko kuului: ”Lapin metsät kasvavat nyt riivatusti”. Tottahan se on: lehden kuvassa mies ajelee moottorikelkalla metsässä, joka vuonna 1961 avohakattiin paljaaksi. Ajo näyttää helpolta, sillä kaikki puut ovat samankokoisia, eikä tuulenkaatoja tai lahopuita ole häiriöksi asti. Vanhempien metsien perään haikailevat ovat antaneet tällaisille metsille haukkumanimen puupelto. Yleiseksi käsitykseksi on muodostunut se, että metsämme kasvavat tällä hetkellä paljon enemmän kuin niitä hakataan. Tätä eivät korosta vain hakkuilleen oikeutusta ajavat metsäteollisuus tai metsänomistajat, vaan hokemaan yhtyvät usein koko niin sanottu metsäklusteri maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen virkamiehiä myöten. Mikäpä on hokiessa, kun faktaa löytyy. Jopa vuonna 2013, jolloin metsää hakattiin niin vimmatusti, että

metsien kokonaispoistumassa päästiin kaikkien aikojen ennätykseen, metsämme tuottivat puuta 25 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin sitä hakattiin. Metsätilastollisen vuosikirjan (2014) mukaan puusto, jota Suomessa muuten on 2,4 miljardia kuutiometriä, kasvaa vuosittain 33 miljoona kuutiometriä enemmän kuin sitä poistuu hakkuissa tai luonnonpoistuman kautta. Kuitenkin näillä ”hukkakuutioilla” olisi muitakin ottajia kuin metsäteollisuus – nimittäin luonto.

Näkyykö metsä puukuutioilta? Ajankohtaista metsäkeskustelua seuraavan onkin hyvä tietää, mistä metsien lisääntyminen itse asiassa johtuu. ”Se on saatu aikaan ojittamalla valtavat määrät soita. Tällä ja myös lannoituksella on saatu 70-luvulta alkaen puun kasvu käyntiin”, taustoittaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Virpi Sahi. ”Tosin kaikkialla ojitus ei johtanut metsän kasvuun, vaan saimme 870 000 hehtaaria tuottamattomia, kituliasta mäntyä kasvavia ojikoita.” Monimuotoisen metsän sijaan Suomessa kasvavat hakkuutermein ”puukuutiot”. Lapin puusto kasvaa nyt riivatusti siksi, että 60-luvun suunnattomien avohakkuiden paikalle istutetut puut ovat nyt parhaassa kasvuiässä. Ei ihmisvanhuskaan usein kasva tilavuutta. ”Vanhojen metsien tuho päinvastoin jatkuu parhaillaan, ja niin jatkuu metsäelinympäristöjen uhanalaistuminenkin. Esimerkiksi yli 100-vuotiaiden metsien määrä on puolittunut Pohjois-Suomessa 60-luvusta”, sanoo LuontoLiiton metsävastaava Lauri Kajander. ”Ja tämä on ainoastaan metsätaloutemme syytä.” Vielä 1800-luvulla kunnollisen tukkipuun ikä oli 100–300 vuotta. Nyt harva puu pääsee sadan vuoden ikään, mikä tietää sitä, ettei hienopuusepille tahdo löytyä tarpeeksi hyvälaatuista puuta. ”Ennen tehtiin ikkunanpokat 200 vuotta kasvaneesta puusta, ja ne myös kestivät usein vuosisadan”, sanoo Kajander. Puiden kasvu tuntuu joka tapauksessa hyvältä uutiselta vaikeina aikoina. Vaalikeskusteluista tuttu biotalousbuumi on saatu kuulostamaan siltä, että biotalous tarkoittaa automaattisesti kestävää kehitystä. Kuitenkin esimerkiksi Metsä Groupin Ääne koskelle rakentama Suomen metsäteollisuuden historian kallein investointi, biotuotetehdas, käyttää erittäin paljon puuta. Kymmenen prosentin lisäys kuitupuun käyttöön pelkästään yhden teollisuuslaitoksen tarpeiksi on niin paljon, että metsäluonnolle se voi käydä kalliiksi. Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin toiminnanjohtajalla Juhani Paavolalla on aiheesta laskelmia. Niiden mukaan Äänekosken laitos tarvitsisi yhteensä 4,4 miljoonaa kuutiota havukuitupuuta, koivua ja haketta. Lisätarpeesta syntyy ongelmia. Tuotaisiin puuta laitokseen sitten läheltä tai kauempaa, metsiemme suurin kestävä hakkuumäärä olisi vaarassa ylittyä. Teollisuuden puunsaantikaan ei olisi taattu, mikä

Metsäluonto on kaukana luonnontilasta.

Luonnonsuojelija 2/2015

taas aiheuttaisi painetta hakata muun muassa vanhempien metsien runkopuuta, laskee Paavola. ”Se [Äänekosken hanke] on kuitenkin ennen kaikkea sellutehdas, jossa tehdään sivutuotteina näitä biotuotteita. Ekologinen kestävyys on siinä harhaa”, harmittelee Kajander. Suuria suunnitelmia on myös Kuopiossa, jonne suomalaisten metsäteollisuuskonkareiden perustama Finnpulp suunnittelee rakentavansa maailman suurimman havusellutehtaan. Finnpulp ja Kuopion kaupungin virkamiesjohto suunnittelivat hanketta vuosia julkisuudelta piilossa, kunnes viime helmikuussa saatettiin juhlia iloista työllisyysuutista. Yhtiön mukaan hankkeen mahdollistavat ”vajaakäytössä olevat suomalaiset metsät”. (Yle, 2.2.2015)

”Raha täällä haisee” Puhe vajaakäytöstä on metsäsektorin uudenlaista itsevarmuutta. Metsäteollisuuden etujen läpivientiä perusteltiin koko 1900-luvun ajan sen erityisasemalla koko Suomen talouden selkärankana. Vaikka tahto oli metsäteollisuuden aseman vuoksi helpompi saada läpi, metsänhakkaajilla on ollut nykytilannetta vaikeampiakin aikoja oikeuttaa ympäristövaikutuksiaan. 1900-luvun alkupuolella ihmisiä otti nenään. Sulfaattisellutehtaat alkoivat haista pitkin Suomea niin, että hajukaasujen pelättiin olevan terveydelle vaarallisia. Ihmiset nousivat vastustamaan tehtaita. Selvityksiä tehtiin, mutta terveyshaittoja ei voitu todistaa. Nuorella kansakunnalla oli muutakin ajateltavaa, ja ympäristöherätys antoi vielä odottaa. Hajuun totuttiin ja todettiin: ”Se on raha mikä täällä haisee”. Haju oli vaurauden hinta, kirjoittaa Mika Pekurinen artikkelissaan "Piipunpääpolitiikasta ympäristöjärjestelmiin". Kun ympäristöherätys 60-luvulla alkoi, metsä teollisuuden vaikutukset ympäristöön olivat karmivia. Vesistöpäästöjen ratkaisuksi suunniteltiin jopa suoraan Itämereen kulkevia tunneleita, joita pitkin saasteita olisi viemäröity. Pahimmassa paniikissa pohdittiin myös jokien käyttämistä lasku-uomina, mikä olisi tehnyt joista ”käyttökelvottomia viemäreitä”, Pekurinen kirjoittaa. Vastahakoisesti mutta pakon edessä metsäteollisuus ryhtyi toimiin, kuten puhdistamaan jätevettä. Ja mitä tapahtuikaan? Suomalaisten järvien vedenlaadun parantuminen on upea menestystarina. Se on muistutus siitä, että asiat voivat järjestyä, jos niin halutaan.

”Elämämme perustuu muihin eliöihin” Yhdelle metsä on siis raaka-ainetta, esimerkiksi tulevaa sellua. Toiselle se on joukko puita, mutta monelle polkuja ja suppilovahveroitakin, siis virkistyspaikka. Sadoille tuhansille suomalaisille metsä on sijoitus, joka kasvaa korkoa. Yli puolet Suomen metsistä (53 %) on yksityisten omistamia. Tuhansille eliölajeille metsä on elinympäristö eli koti, josta päätehakkuut tietävät häätöä. Lähtö on pahimmillaan lopullinen, sillä metsäekosysteemin jäsenillä ei tavallisesti ole sataa vuotta aikaa odotella elinympäristön palautumista. Osa lajeista sopeutuu paremmin, mutta vuonna 2013 metsät olivat yli 800 uhanalaisen lajin ensisijainen elinympäristö. Metsäluonto köyhtyy. Suomesta tiedetään jo hävinneen yli 300 lajia. Myös Suomen lajien uhanalaisuusarvioissa vuosilta 2000 ja 2010 luvut ovat selvät: kymmenessä vuodessa 186 lajin tilanne parani, mutta 356 lajin tilanne heikkeni. ”Kun katsomme ikkunasta ulos, niin emmehän me useinkaan näe siellä mitään, joka olisi olemassa mitään muuta kuin ihmistä varten. On parkkipaikkoja ja asfaltoituja teitä”, sanoo ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. ”Me emme ole sitä hirvittävän hyvin tajunneet, että myös meidän ihmisten elanto ja elämä perustuvat siihen, että meillä on muita eliöitä ympärillämme.” Uhanalaisista lajeista moni tuntee rauhoitetun liito-oravan, ainakin siitä viha puheesta, jonka tämä otus saa niskaansa rakennuksia ja kaavoja suunteltaessa.

Tavallisimpia metsien uhanalaisia lajeja ovat muun muassa perhoset, jäkälät ja pistiäiset. Lahopuusta riippuvaisia ovat myös monet käävät. Ja sitten on kuukkeli, tuo monen Lapin metsissä kulkeneen seuralintu. Kuukkeli on elinympäristöstään nirso. Sen ydinreviiriksi kelpaa vain mahdollisimman luonnontilainen metsä osana tarpeeksi laajaa, yhtenäistä metsäaluetta. Seuraa se huolii: ihmisen suhteen lintu on luottavainen ja jää usein lähistölle uteliaana kurkkimaan. Etelä-Suomessa ihminen ei ole ollut kuukkelin luottamuksen arvoinen. Lintu tunnetaan nykyään pohjoisen lajina, eikä mikään muu lintulaji ole paennut etelästä yhtä vauhdilla kuin kuukkeli. Nykyisin se on riekon tavoin määritelty etelässä alueellisesti uhanalaiseksi. Vaikka metsistä on kiistelty ja kiistellään aina, kenellekään ei ole epäselvää, että metsäluonnon köyhtyminen johtuu metsätalouden vaikutuksista: lahopuun vähenemisestä, puulajisuhteiden muutoksista sekä vanhojen metsien ja suurten puiden vähenemisestä.

Luonnonsuojelija 2/2015

Suuri ongelma metsissä onkin lahopuun määrä, joka on romahtanut luonnontilaiseen metsään verrattuna. Talousmetsiin lahopuuta jätetään vain muutamia kuutioita hehtaarille. ”Kuollut puu on metsäekosysteemin perusinfraa, jota asuttaa monipuolinen, mutta nykyään osin uhanalainen lajisto. Luonnontilaisissa tai luonnontilaisen kaltaisissa kangasmetsissä lahopuumäärä on helposti noin 50 kuutiometriä hehtaarilla, rehevillä metsätyypeillä luku on yli sadan”, Virpi Sahi sanoo.

”

Yli puolet Suomen metsistä on yksityisten omistamia.

Ennallistamisen laskutoimituksia Millaista sitten olisi luonnontilainen metsä? Ihan vanhimpaan Tapiolaan pääsee enää lönnrotilaisen mielikuvituksen avulla. Koskemattomia ikimetsiä on Suomesta erittäin vaikea löytää, mutta vanhoja metsiä eli lähes luonnontilaisia aarniometsiä on metsäpinta-alasta muutama prosentti. Yksi yritys vääntää metsän viisaria taaksepäin on meneillään elinympäristöjen tilan edistämisen työryhmässä ELITEssä. Se päättää työnsä tämän lehden ilmestymisen aikoihin. Työryhmän tavoite on ollut tehdä mittareita sille, miten voisimme ”ennallistaa” niin metsiä kuin kaikkea muutakin luontoa. Suomi on mukana Japanin Nagoyassa vuonna 2010 solmitussa YK:n bio diversiteettisopimuksessa, jolla päätettiin lopettaa maapallon luonnon köyhtyminen, vieläpä pikaisesti – yhdessä vuosikymmenessä. Tämä tarkoittaa elinympäristömme tilan parantamista 15 prosentin verran. ELITE-ryhmän laskutoimituksissa on etsitty sellaisia muuttujia, jotka lukuarvoina kertoisivat tämän muutoksen edellytyksistä. Sitäkin on pohdittu, mitä tällainen 15 prosentin parannus maksaisi, esimerkiksi lahopuun lisääntymisenä ja vastaavasti metsänomistajan korjaamien puukuutioiden vähentymisenä. Ja kun eurot tulevat mukaan, mitäpä muuta tästä seuraisi kuin suomalaista kansanperinnettä: metsäintressien törmäilyä. Metsäklusterilta on kuultu äänenpainoja, joissa ELITEn ennallistamisen tavoitteita ja lähtökohtia epäillään syvästi. Esimerkiksi Suomen Metsäyhdistyksen verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa "Ennallistamiselle haetaan kriteerejä" työryhmän työstä ja tavoitteista kärjistettiin epärealistinen kuva. ”Ennallistaminen on sikäli väärä sana, että tavoite on edistää heikentyneiden elinympäristöjen tilaa, ei palauttaa niitä alkutilaan”, sanoo professori Kotiaho, joka on ELITE-ohjausryhmän puheenjohtaja.

Metsätalousmaa (26,2 milj. ha) = Metsämaa + kitumaa + joutomaa + muu metsätalousmaa

Maatalousmaa 2,7 milj. ha

Muu metsätalousmaa 0,2 milj. ha

Joutomaa 3,2 milj. ha

Kitumaa 2,5 milj. ha

Rakennettu maa, liikennealueet ym. 1,5 milj. ha Metsämaa 20,3 milj. ha

”Totuus on kuitenkin se, että meillä Suomessakin Metsämaan ja pinta-alaosuudet omistajalajisto köyhtyy, eikä mikään, mitä meillä tällä hetkelryhmittäin 2012 lä on, siis vaikkapa vanhojen metsien rippeet, riitä lähellekään turvaamaan lajistoamme taantumiselta.” Yhteismetsät 2 % Muut 1 % Kotiahon mukaan Suomen metsistä 95 prosenttia Osakeyhtiöt 9 % on metsätalouden vuoksi heikentyneessä tilassa. ”15 prosentin ennallistaminen tarkoittaisi SuomesHenkilö- tai sa yli kahden miljoonan hehtaarin ennallistamista. Valtio, kunnat, seurakunnat perheTässä on nyt kulunut Nagoyasta viisi vuotta, eli jos ja muut omistus siihen tähdätään, meidän pitäisi ennallistaa vuoteen julkiset 45 % 2020 asti joka kuukausi 100 000 hehtaaria metsää”, yhteisöt Kotiaho sanoo. 27 % ”Muutaman vuoden sijaan tällaista tarkastelua pitäisi tehdä esimerkiksi parin sadan vuoden perspektiivillä. Kun metsä avohakataan, menee 200 vuotta ennen kuin sillä paikalla on uusi vanhahko metsä.” Vaikka Nagoyan tavoitteet ovat kovat, ne näyttävät Metsä-ELITE-työhön osallistuneen Virpi Sahin Kuolinpesät 6 % Verotusyhtymät 10 % mukaan selkeästi suunnan, jota kohti kulkea. ”ELITE-työssä on ilmennyt selvästi, että Suomessa harjoitettu voimaperäinen metsätalous on muuttanut metsäluontoa laajalti ja perusteellisesti. Siksi tie kohti kestävää metsätaloutta ja metsäluonnon Lähteet: Mika Pekurisen artikkeli löytyy Heikki Roiko-Jokelan turvaamista on pitkä ja työläs”, Sahi sanoo. toimittamasta teoksesta Metsien pääomat (2005). Samassa teok”Toivottavasti poliitikoilla on ymmärrystä sijoitsessa julkaistun Marko Lambergin artikkelissa ”Metsän ja metsäluonnon hahmottaminen ja haltuunotto keskiajan yhteiskuntaa euroja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuunassa” mainitaan Suomen ensimmäinen metsäkiista. den toimintaohjelmaan Metsoon, jolla metsien suojelua ja luonnonhoitoa toteutetaan.”

Lastuna markkinoiden laineilla Eero Järnefeltin ikoninen maalaus Raatajat rahanalaiset (1893) kuvaa kaskenpolttoa Lapinlahden Väisälänmäellä. Puuha näyttää erittäin suomalaiselta maisemineen ja kasvoineen. Monelle suomalaiselle maalaus on kenties ainoa tai ainakin havainnollisin kuvaus kaskiviljelystä. Ennen kansallisromanttiseen ihasteluun ajautumista on sopivaa muistaa, kuinka lyhytnäköistä metsänraiskausta kaskenpoltto on. Monissa kehitysmaissa kasketaan vieläkin, mikä tietää usein metsäkatoa. Kehitysmaan taas tunnistaa joskus siitä, miten se käyttää luonnonvarojaan. Suomi oli 1800-luvulla monella mittarilla kehitysmaa. Järnefeltin maalauksessa tytön vatsa on turvonnut nälästä. Noista ajoista tärkeänä ponnahduslautana vaurauteen oli eurooppalainen paperin kysyntä, joka nyt hiipuu, kun ihmiset lukevat lehtien sijaan näyttöjään. Mutta muuallakin vaurastutaan. Aasiassa keskiluokka kasvaa, ja sille syntyy uusia tarpeita. Näemme markkinoilla valoa, kun yhä useampi kiinalainen haluaa käyttää vessapaperia. Sielläkö, kiinalaisessa vessassa, siintää nyt suomalaisen metsän tulevaisuus pääteasemallaan? Onneksi tulevaisuus on monimutkaisempi. Jos kuukkelilta ei kysyttykään, niin kysykää vaikka Suomessa vierailevalta turistilta tai metsässä luovia aivojaan lataavalta hipsteriltä, mikä tässä maassa on parasta. Taitavan sellunkeittämisen sijaan vastaus liittyy useammin hyvinvoivaan luontoon.

Lakimuutokset

Vuoden 2015 alusta astui voimaan päivitetty metsälaki. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen eli avainbiotooppien lista piteni, mutta lakiuudistus heikensi näiden elinympäristöjen suojaa sallimalla niissä varovaiset poimintahakkuut. Lakiuudistus myös poisti puunkorjuun ikärajat ja minimiläpimitan. Läpimitan poistuminen voi johtaa metsien merkittävään nuorenemiseen ja haitata monimuotoisuutta. Toisaalta lakiuudistus helpotti metsän kasvatusta eri-ikäisrakenteisena tasaikäiskasvatuksen ohella.

Vuoden 2014 alusta voimaan astunut metsätuholaki teki luonnon monimuotoisuuden vaalimisen metsän omistajalle vaikeammaksi. Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnassa keskeistä on estää kuorellisen havupuutavaran säilyttämistä metsässä suurina määrinä pitkälle kesään. Lakiuudistuksessa kiristettiin metsän omistajan velvoitetta korjata metsään luonnonoloissa normaalisti syntyviä tuulenkaatoja ja kuolleita puita. Velvoitteet eivät sovi alueille, jotka on tarkoituksella jätetty intensiivisen metsätalouden ulkopuolelle monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lahopuun lisäämiseksi. Tällaisia kohteita ovat vaikkapa edellä mainitut avainbiotoopit.

Virpi Sahi

Puita ei riitä luonnolle Luonnonsuojelijat varoittavat tulkitsemasta metsätilastoja väärin. Teksti Ismo Tuormaa Kuvat Ismo Tuormaa ja Suomen luonnonsuojeluliitto

iime kuukausien päätökset ja suunnitelmat puun käytön voimakkaasta lisäämisestä Suomessa hirvittävät luonnonsuojelijoita. Suomen metsien kasvusta ja tilavuudesta kertovia lukuja on helppo tulkita väärin tai tarkoitushakuisesti. Kun esimerkiksi sanotaan, että Suomen metsien kasvu on nykyisin yli 100 miljoonaa kuutiota ja kotimaisen ainespuun käyttö vain noin 56 miljoonaa kuutiota vuodessa, tämä ei suinkaan tarkoita, että jossain olisi 44 miljoonaa kuutiota teollisuudelle soveltuvaa puuvarantoa kasvamassa tai ”mätänemässä”. ”Katsokaa ympärillenne. Jos puun käyttö olisi Suomessa liian vähäistä, metsäluonnon monimuotoisuus ei laskisi ja uhanalaisuus lisääntyisi edelleen, kuten se tekee nyt”, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo. ”Puun käyttöä pitäisi lisätä vain siinä määrin, kun käyttö vähenee jossain toisaalla.”

hakkuutähteet, luonnonpoistuma ja suojelualueiden puusto. Näiden ohella pitää osata arvioida puuston alueellinen jakauma, puulajisuhteet, korjuun taloudellinen kannattavuus ja monta muuta asiaa, jotka muuttavat kokonaiskuvaa paljonkin – puhumattakaan hakkuiden ja metsänkäsittelyn ekologisista seurauksista ja reunaehdoista. Teollisen hakkuukertymän, 56 miljoonan kuution, lisäksi Suomessa käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiota metsähaketta lähinnä energiantuotantoon vuonna 2013. Hakkuutähteitä haketettiin metsähakkeeksi 2,8

miljoonaa kuutiometriä. Kantoja ja juurakoita käytettiin lisäksi 1,2 miljoonaa kuutiota. Pientalojen polttopuu syö lisäksi Suomen puuston kokonaiskasvusta lähes 6 miljoonaa kuutiota vuodessa. Joulukuusien myynti ja oma käyttö verottaa sekin kasvuluvuista peräti 1,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Teollisuuden käytettävissä oleviin lukuihin ei saisi lisätä Suomen luonnonsuojelualueilla olevien puiden määrää ja kasvua, noin 4 miljoonaa kuutiota vuodessa, vaikka näin usein tehdäänkin joko tahallaan tai muuten vain mutkia oikoen.

Metsien kasvu vuosittain 100 miljoonaa kuutiota jakautuu eri käyttötarkoituksiin ja alueilla seuraavasti: Teollinen käyttöpuu

Tilastoista emävalheisiin

Metsähake (mm. energiantuotantoon)

Metsätilastot kannattaakin perata perusteellisesti. Tuo 56 miljoonaa kuutiota tarkoittaa pelkästään teollisuuden kotimaasta keräämän tukki- ja kuitupuun käyttöä vuodessa. Tukkipuuta käytettiin 23,8 miljoona kuutiota ja kuitupuuta 32,3 miljoonaa kuutiota vuonna 2013. Suurin osa näistä puista, lähes 45 miljoonaa kuutiota, tulee yksityismetsistä. Lisäksi teollisuudessa käytettiin noin 9 miljoonaa kuutiota ulkomaista tuontipuuta. Puiden teollinen käyttö selluksi, paperiksi ja lankuiksi on kuitenkin vain yksi suomalainen puunkäyttömuoto. Kasvuluvuista pitää vähentää muun muassa teollinen energiapuun käyttö, kotitarvepuut,

Hakkuutähde

Pientalojen polttopuu Joulukuuset Suojelualueet Jäljelle jäävä metsä

4 4 1,3

Kantoja ja juurakoita hakkeeksi

6 1,2 2,8

8,7

miljoonaa kuutiota

Luonnonsuojelija 2/2015

Sipoonkorvessa kasvaa monimuotoinen metsä.

Näin ollen tuosta ”käyttämättömästä” puiden lisäkasvusta käytetään todellisuudessa reilusti yli 20 miljoonaa kuutiota vuosittain eri tarkoituksiin. Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan Etelä-Suomen metsämaasta metsätalouskäytössä on 97 prosenttia ja Pohjois-Suomen metsämaasta 85 prosenttia. Etenkin Pohjois-Suomessa suojelualueet sijaitsevat paljolti jouto- ja kitumailla, kun monimuotoisia, suojelua kaipaavia metsiä kaadetaan etelässä. Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan koko maan suojelualueiden puuston vuosittainen tuotto on noin 4 miljoonaa kuutiota puuta.

Mätäkuutioiden myytti ”Yleiset heitot siitä, että Suomessa mätänee vuosittain jopa kymmeniä miljoonia kuutioita puita käyttämättöminä metsiin, kannattaa jättää omaan arvoonsa,” Risto Sulkava sanoo. ”Jos näin olisi, Suomen metsissä elävien, lahopuusta riippuvaisten eliöiden kannat olisivat vahvat, mitä ne eivät todellisuudessa suinkaan ole.” Myös talousmetsien ekologinen kestävyys voi vähetä hehtaareiden lisääntyneistä puukuutioista huolimatta. Tästä ovat esimerkkeinä lahopuueliöiden ja vaikkapa metsäkanalintujen kantojen ohella jopa hyvin tavallisten metsälajien kuten mustikoiden ja muiden varpukasvien peittävyyden jatkuva lasku. Metsien kiistatta lisääntynyt vuosikasvu ei kerrokaan juuri mitään luonnon monimuotoisuudesta, eikä välttämättä edes kestävistä hakkuumahdollisuuksista. Kannattamattomien, karuille soille osuneiden suoojitusten tuottama lisäkasvu on monesti niin heikkoa ja olosuhteet niin huonot, ettei puunkorjuu näiltä soilta juuri kannata. Silti nämäkin soiden kasvukertymät ovat mukana Suomen "käyttökelpoisen" puuston vuosittaisissa kasvuluvuissa, vaikkei niiden korjuu puuston harvuuden, taloussyiden ja teknisten olosuhteiden takia olisikaan usein mahdollista. Silti myös luonnonsuojelijat myöntävät, että Suomen metsien kasvu on eri syistä lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Kasvuluku noin 100

miljoonaa kuutiota vuodessa ei valehtele – sen sijaan tilastojen tulkinta usein valehtelee.

Järjestöt toivovat lisää suojelualueita Hieman yleistäen voi sanoa, että harva vastustaa luontoarvoiltaan olemattomien mäntyisten istutustaimikoiden harventamista, jos samaan aikaan turvataan suojelualueiden riittävä määrä ja talousmetsien luonnonmukaisempi käsittely, eikä metsien käyttö kasva nykyisestä olennaisesti. Jos lisähakkuut kuitenkin osuvat, kuten tähän asti, metsiin, joilla on suurta luonto- tai virkistyskäyttö arvoa, suhtautuminen niihin on täysin toinen. Metsätilastollisen vuosikirjan mukaan kokonaan hakkuiden ulkopuolella olevia, tiukasti suojeltuja metsiä on Pohjois-Suomessa 1,8 miljoonaa hehtaaria (16 prosenttia metsäpinta-alasta) ja Etelä-Suomessa 0,3 miljoonaa hehtaaria (2 prosenttia metsäpinta-alasta). Surkein tilanne on metsäteollisuuden valtaamassa Kaakkois-Suomessa, joka syö suurine teollisuuslaitoksineen jopa kolmasosan kaikesta Suomessa käytettävästä teollisuuden raakapuusta. Luonnonsuojeluliitto toivoo Suomen metsiin myös erirakenteisten kasvatusmallien edistämistä talousmetsissä, Metsoohjelman jatkon turvaamista sekä FSC-sertifioinnin kasvua.

malaisista metsistä voidaan hakata vuosittain puuta noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän. Tämä ei kuitenkaan riitä uuden investoinnin tarpeisiin, vaan puuta tarvitaan lisää noin 4 miljoonaa kuutiometriä. On selvää, että paine myös luonnonmetsien tai luontaisesti kasvaneiden metsien hakkuisiin lisääntyy laajoilla alueilla koko metsä -Suomessa, ellei puun tarve vastaavasti vähene jossain muualla samalla alueella. Kaikkea tarvittavaa lisäpuuta tuskin saadaan vain taimikoiden harventamisista. Äänekosken lisäksi suuria puun käyttöä lisääviä suunnitelmia on muun muassa Kuopiossa ja Kemi järvellä. Tässä työllisyystilanteessa kaikki investoinnit metsäteollisuuteen toivotetaan terve tulleiksi ilman ennakkoehtoja, jolloin pitemmän ajan kokonaisharkinta ja luonnonsuojelun turvaaminen jäävät helposti taka-alalle, luonnonsuojelujärjestöissä pelätään.

Bioenergian käyttö kolminkertaistui 10 vuodessa.

Käyttämätön puu ei mätäne metsissä.

Biotuotetehdas mahtuu – tai sitten ei Maaliskuun uutinen uuden, yli miljoonan tonnin biotuotetehtaan eli uuden sellutehtaan rakentamisesta Äänekoskelle sopii ekologistaloudelliseen yhtälöön huonosti, ellei puun käyttö vähene vastaavasti muualla Suomessa. Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen arvion mukaan biotuotetehdas mahtuu kuitenkin Suomeen mainiosti. Kriittinen tekijä biotuotetehtaan kannalta on raaka-aineen saatavuus. Tilastojen mukaan keskisuo-

Metsä ei ole ehtymätön toiveiden tynnyri Bioenergian käyttö on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomen virallisena tavoitteena on nostaa metsähakkeen käyttö 25 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä, kun nykytaso on siitä noin puolet. Tavoite edellyttää nykyisen nopean kasvuvauhdin jatkumista, ei siitä luopumista. Suomen metsät eivät voi olla loputon toiveiden tynnyri kaikelle mahdolliselle puun lisäkäytölle ilman ekologisia seurauksia. Luonnonsuojelijoiden toive ekologisesti kestävästä metsätaloudesta voi teoriassa toteutua myös yhdessä metsäteollisuuden toiveiden kanssa, mutta silloin puun jalostusarvoa on nostettava oleellisesti nykyisestä. Puiden käytön hyväksyttävyyteen on liitettävä myös alueelliset, ekologiset reunaehdot. Luonnonsuojelujärjestöt korostavat, etteivät ne sinänsä vastusta uusia metsäteollisuusinvestointeja, mutta Suomen metsien ekologisen tilan heikkenemistä ei voi piilottaa valtakunnallisten metsien kasvukuutioiden alle.

Luonnonsuojelija 2/2015

Vaadi vahvaa kansainvälistä ilmastosopimusta nyt. Osoita tukesi ottamalla itsestäsi kuva, jossa muodostat X-merkin ilmaston puolesta. Jaa kuva Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa hastagilla #ilmastoX. X – nyt saa riittää viivyttely, X – vesitykset, X – poliitikkojen päättämättömyys. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan tämän hetken uhkista vakavin. Vaadi Suomen hallitukselta ja neuvottelijoilta päätöksiä ja tekoja, jotta Pariisin 2015 kansainväliset ilmastoneuvottelut onnistuvat ja ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Ilmaisutapa on vapaa: kädet rastina, kaverimuodostelmana, kaksi puuta ristissä tai yllättävä X kuvasi taustalla. Käytä mielikuvitustasi. Hauskin kuva palkitaan, ja kuvat julkaistaan myös osoitteessa ilmasto.fi. Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää tuestasi. Olemme mukana Maailma kylässä -festareilla 23.5–24.5. Tule moikkaamaan teltalle ja liity iloiseen vapaaehtoisporukkaamme. Ota yhteyttä: kirsi.ahonen@sll.fi.

VAIN 35 € /

HUILISTA LUET PARHAAT JUTUT:

VUOSI!

lähimatkailusta, kasvisruuasta, pyöräilystä, kestävistä kulutusvalinnoista, ekouutuuksista, käsityöläisistä, kaupunkiviljelystä ja kiinnostavista ihmisistä ja ilmiöistä.

EKOLOGINEN LIFESTYLELEHTI

4 numeroa / vuosi (yksi tuplanumero)

www.huililehti.fi

Luonnonsuojelija 2/2015

Eläköön, metsien mikrobit! Allergiatutkija Tari Haahtelan mukaan monet sairaudet lisääntyvät, kun ihmisen yhteys luontoon katkeaa. Teksti Johanna Lipsanen Kuva Raisa Kyllikki Ranta

limistön poliisit ja lääkintäjoukot ovat tehneet hyvää työtä. Pikkuruisten sankareiden ansiosta emeritusprofessori Tari Haahtela on selättänyt influenssa viruksen ja kutsuu nyt peremmälle työhuoneeseensa. ”Olipas tauti”, Haahtela toteaa, köhäisee ja pyytää istuutumaan. Tunnettu allergiatutkija sairastaa harvoin, mutta silloin tällöin mikrobimaailman pahikset, sairauksia aiheuttavat virukset ja bakteerit, onnistuvat murtamaan hänenkin vastustuskykynsä. Nyt mies on jälleen kunnossa: kädenpuristus on luja ja ryhti suora. Yhtä säntillisen suorina nakottavat kirjat hyllyissään ja paperit pinoissaan Haahtelan työhuoneessa HUS:n iho- ja allergiasairaalassa Helsingin Meilahdessa. Olen tullut tapaamaan Haahtelaa kysyäkseni tältä terveyden ja luonnon välisestä yhteydestä. Haluan tietää, miten ja miksi luonto tervehdyttää ja sairastuttaa meitä.

Mikrobit hallitsevat maailmaa ”Ihminen on täällä ja luonto tuolla”, Haahtela aloittaa ja piirtää käsillään ilmaan. ”Pitkään on ollut epäselvää, millä mekanismilla luonto meihin vaikuttaa. Nyt se on ruvennut selviämään, puuttuva rengas on löydetty!” hän myhäilee. 1960-luvulta saakka lääketieteen parissa työskennellyt mies kertoo, kuinka alalla on totuttu keskittymään ihmiskuntaa uhkaavien infektioiden ja tauti epidemioiden aiheuttajiin, ”pahiksiin”, kuten hän sanoo. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ”hyvikset” eli hyvät mikrobit. ”Mikrobimaailma on kuin yhteiskunta: yli 99 prosenttia mikrobeista on hyviä ja ihmiselle tarpeellisia, kun taas pahiksia on vain alle prosentin verran. Kuitenkin uutiset keskittyvät tämän pienen vähemmistön tekoihin.” Pahikset ovat historian saatossa saaneet paljon pahaa aikaan, kylväneet kauhua ja surmanneet surutta. Esimerkiksi musta surma, oletettavasti paiserutto, tappoi 1300-luvulla kolmanneksen Euroopan väestöstä. Ei ihme, että lääketiede on halunnut laittaa konnat kuriin. 1940-luvun alussa pahikset joutuivat ahtaalle, kun ensimmäinen tehokas antibiootti otettiin käyttöön. Voittokulkua siivittivät lääkekehittely ja rokotukset, Haahtela kertoo. Huomio on siirtynyt vähitellen hyviin mikrobeihin, niihin tyyppeihin, jotka pitävät meidät hengissä. Oireiden hoitamisen lisäksi tauteja pyritään ehkäisemään. ”Ihminen kytkeytyy ympäristöönsä normaali flooran eli elimistössä elävien miljardien ja miljardien mikrobien kautta. Nämä mikrobit ohjaavat ihmisen terveyttä”, Haahtela sanoo.

Massaltaan noin kahden kilon painoinen mikrobiarmeija taistelee ihmisen puolella suolistossa, iholla ja hengityselimissä. ”Herää kysymys, mikä elämää maapallolla oikein hallitsee. Ei ihminen, vaan mikrobisto”, Haahtela pohtii. Tiukka katse harhautuu hetkeksi ulos ikkunasta. Lasin takana kevätauringon säteet halkovat kadulta karanneita pölypilviä.

Mikrobivaje voi johtaa allergiaan Kaupungistumisen myötä monen ihmisen yhteys luontoon on heikentynyt. Oman kasvimaan sijaan vihannekset haetaan kaupan pakastealtaasta, autojen pakokaasut korvaavat metsäretken. Seurauksena ihminen kohtaa arjessaan yhä vähemmän erilaisia mikrobeja. ”Vastustuskyky ei pääse kehittymään, jos sitä ei ärsytetä. Silloin muun muassa allergiat ja astma lisääntyvät. Allergiassa on pohjimmiltaan kyse elimistön puolustusreaktiosta.” Haahtelan mukaan immuunijärjestelmän häiriöt liittyvät todennäköisesti myös moneen muuhun nykyajan vaivaan, kuten eräisiin neurologisiin häiriöihin, ylipainoon, diabetekseen ja depressioon. Teoriaa tukevaa tutkimusta on tehty Haahtelan johtamana PohjoisKarjalassa, missä suomalaislasten ja rajan toisella puolen asuvien venäläislasten allergioita on tutkittu 2000-luvun alusta lähtien. Tulokset hämmästyttävät: siinä missä joka neljäs suomalaislapsi on herkistynyt koivun siitepölylle, Venäjän puolella luku on kahden prosentin luokkaa. Haahtelan mukaan tulosta selittävät mikrobiston erot. ”Venäjällä juomavedestä löytyi kymmeniätuhansia kertoja enemmän mikrobeja kuin Suomen puolella. Sama ero näkyi kodeista otetuissa pölynäytteissä.”

on jatkanut tutkimustyötä kansallisen allergia ohjelman vetäjänä. Allergiatutkijalla on selvä näkemys siitä, kuinka allergioita tulee hoitaa. ”Vaikeat oireet tulee totta kai hoitaa lääkkeillä. Lievät allergiat tulisi sen sijaan nähdä ennemmin ominaisuutena kuin sairautena.” Samoihin teeseihin perustuu vuonna 2008 alkanut kansallinen allergiaohjelma: allergeeneja ei enää vältellä varmuuden vuoksi, vaan sietokykyä pyritään vahvistamaan. Nyt ohjelma on puolessavälissä ja tulokset lupaavia. ”Näyttää siltä, että valittu linja on oikea”, Haahtela kertoo.

Maaseutu tuotava kaupunkiin Kuinka sitten asfalttiviidakossa elävän kaupunkilaisen sietokykyä parannetaan ja immuunipuolustusta vahvistetaan? Allergiaprofessorin mukaan vastaus on yksinkertainen: maaseutu on tuotava kaupunkiin. ”On rakennettava viherseiniä, kaupunkibulevardeja ja korttelipihoja. Kyse ei ole mistään luksuksesta kauniine näköaloineen, vaan lääkäreiden ja luontoihmisten pitäisi yhdessä rakentaa kaupunkia, joka ottaa terveyden huomioon.” Uudenlaisessa kaupunkisuunnittelussa ei puhuttaisi pelkästään terveydestä, vaan se kytkeytyisi myös energiantuotantoon ja omavaraisuuteen. ”Nämä pitää integroida toisiinsa! Nyt jokainen ammattikunta toimii omassa siilossaan rinnakkain kuin Sibelius-monumentissa”, Haahtela havainnollistaa. Työ luonnon monimuotoisuuden puolesta toi Haahtelalle viime vuonna Suomen luonnonsuojeluliiton myöntämän Ympäristöpalkinnon. Mies itse vahvistaa vastustuskykyään luonto retkillä. Innokas perhostutkija on julkaissut siivekkäistä kymmenkunta kirjaa, joista yksi on palkittu Tieto-Finlandialla. ”Perhoset ovat hyvä luonnon monimuotoisuuden indikaattori. Lajien kirjo vähenee, kun elinympäristö pirstoutuu.” Professoria allergiat eivät kiusaa, mutta jälkikasvulla, kolmella lapsella ja viidellä lapsenlapsella, allergisia oireita sen sijaan on. ”Vaimon syytä”, Haahtela naurahtaa ja katsoo ilkikurisesti. Geeniperimäänsä ei kukaan voi vaikuttaa, mutta omaa elimistöään pystyy harjoittamaan. ”Kädet multaan ja varpaat ruohikkoon”, kuuluu tutkijan ohje.

Hyvät mikrobit pitävät meidät hengissä.

Vuosikymmenten työ allergian hoidossa Helsinkiläislähtöisen Haahtelan kiinnostus allergioita kohtaan syntyi 1970- ja 1980-lukujen taitteessa Etelä-Karjalassa, missä hän työskenteli Tiurun tuberkuloosiparantolassa. ”Tuberkuloosi alkoi vihdoin väistyä, mutta lapsilla ja nuorilla oli muita hengitystieongelmia. Selvisi, että allergiat olivat alkaneet lisääntyä.” Huomio johti nuorten allergioita käsitelleeseen väitöskirjaan, minkä jälkeen Haahtelan tie vei KantaHämeen keskussairaalan keuhkoylilääkäriksi. Vuonna 1989 hän siirtyi Helsinkiin HUS:n allergiasairaalan ylilääkäriksi. 2002 Haahtela nimitettiin Helsingin yliopiston kliinisen allergologian professoriksi, ja eläkepäivillään vuodesta 2012 lähtien hän

â&#x20AC;?

On rakennettava viherseiniĂ¤, kaupunkibulevardeja ja korttelipihoja.

Luonnonsuojelija 2/2015

Kultaisen mantellan maisemissa Kosteikkojen kuivuminen Madagaskarissa uhkaa useita harvinaisia eläin- ja kasvilajeja sekä asukkaiden vesivarantoja. Teksti ja kuvat Titta Lassila

uolentoista metrin levyinen oja halkaisee usvaisen kosteikkomaiseman. Toisella puolen ojaa maa on myllätty uutta riisipeltoa varten, toinen puoli on yhä luonnontilassa. Valtavat, kasteen kimaltamat hämähäkinseitit roikkuvat ruo'oista, ja ohitsemme lentää sorsapariskunta. Kauempana kosteikon kuivuneessa päädyssä laiduntaa lehmiä, ja sumun takaa erottuu pieni oksista ja matkustajanpalmun lehdistä kyhätty maja. Kummalliset, kynt tiläkuusia muistuttavat puut kohoavat kosteikon reunalla ja maalaavat harmaaseen taustaan syvän vihreitä viiruja. Olen Torotorofotsyn kosteikolla Madagaskarin itäosassa, lähellä Andasiben kylää. Kanssani on paikallisen ympäristöjärjestön Mitsinjon puheenjohtaja Jean Noël Ndriamiary sekä Torotorofotsyn kosteikon säilyttämiseen keskittyneen paikallisyhdistyksen Taratran sihteeri Elizabeth ”Ravao” Ravaoarimalala. Ravao asuu aivan kosteikon reunassa, Maromahatsinjon kylässä. Yhdessä Jean Noëlin ja Ravaon kanssa tarvomme ojan viertä Pandanus-metsän reunaan ja hiljennymme metsän sisään kaivetun kanaalin äärellä. Uusien riisipeltojen kasteluun johdettava vesi tulee ennen pitkää kuivattamaan metsän ja kuihduttamaan sen kasvillisuuden. Tämä Pandanusmetsä on ainoa laatuaan alueella ja koti Pandanuspuista riippuvaisille Eulophelia-suvun orkideoille. Ravao esittelee minulle myös Angrecum-orkideoja. Jotkut paikalliset keräävät niitä pientä korvausta vastaan välittäjille, jotka myyvät ne eteenpäin rahakkaammille markkinoille. Torotorofotsyn – joka lausutaan turuturufutsi – nimi tulee kosteikolla eläneeltä, sukupuuttoon kuolleelta linnulta, valkoiselta kehrääjältä, malagassiksi torotoroka fotsy. Kosteikko elättää vielä erittäin merkittävää ja uhanalaista linnustoa, johon lukeutuu muun muassa kaislarääkkiäinen (Sarothrura watersi), madagaskarinsorsa (Anas melleri), käärmekotka (Eutriorchis asturand) ja madagaskarintornipöllö (Tyto soumagnei). Kosteikko on lisäksi yksi viimeisistä esiintymisalueista äärimmäisen uhanalaiselle sammakolle, kultaiselle mantellalle (Mantella aurantiaca) sekä vähintään neljälle kymmenelle muulle kotoperäiselle eli endeemiselle sammakkolajille. Torotorofotsy on yksi Madagaskarin kymmenestä kansainvälisesti merkittävästä kosteikkoalueesta, jotka on sisällytetty kansainväliseen Ramsar-kosteikkosopimukseen. Madagaskarin vuonna 1999 allekirjoittama sopimus kattaa reilusti yli miljoona hehtaaria kosteikko- ja järvikohteita. Torotorofotsy sisällytettiin sopimukseen kymmenen vuotta sitten.

Lähes 10 000 hehtaarin kosteikko käsittää sekä luonnontilaista että paikallisväestön hyödyntämää sademetsää. Varsinaista kosteikkoa on 11 prosenttia eli 1 100 hehtaaria. Torotorofotsy on osa Atsinananan sademetsäalueen puskurivyöhykettä. Maailmanperintösäätiö UNESCO on määritellyt Atsinananan sademetsät vaarassa oleviksi maailmanperintökohteiksi laittomien hakkuiden ja endeemisten makien metsästyksen takia. Myös Mitsinjo on joutunut vastakkain laittomien hakkuiden ja niiden ympärillä pyörivän korruption kanssa.

Maailman kosteikoista hävinnyt yli 60 %

Kosteikoilla tarkoitetaan ekosysteemejä, jotka ovat veden vallassa joko pysyvästi tai kausittaisesti. Kosteikkoihin lukeutuvat niin makean veden suot, lammikot, purot, järvet ja joet kuin rannikoiden tulva-altaat, laguunit ja mangrovet.

Maailman kosteikoista vähintään 64 % on hävinnyt vuoden 1900 jälkeen. Tämän johdosta jopa kahden miljardin ihmisen makean veden saanti on vaikeutunut, tulvariskit lisääntyneet, hiilensidonta heikentynyt ja perinteiset veden varaan rakentuneet elinkeinot vaarantuneet.

Suurimpia syitä kosteikkojen katoamiseen ovat maankäytön muutokset (maanviljely, laidunnus, kaivostoiminta), veden virtaaman muutokset (padot, kanaalit), uuden infrastruktuurin rakentaminen sekä saastuminen ja liikaravinteisuus.

Ramsar- eli kansainvälisesti tärkeiden kosteikkojen sopimus solmittiin Iranin Ramsarissa vuonna 1971. Sopimuksen tarkoituksena on turvata merkittävimpien kosteikkojen säilyminen, ja sen on allekirjoittanut 168 maata, myös Suomi ja Madagaskar. Suomessa on 49 Ramsar-kohdetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 785 780 hehtaaria. Madagaskarin 10 kohdetta kattavat yli 1,2 miljoonaa hehtaaria. Toimeenpanossa on kuitenkin eroja; Suomella on oma Ramsar-komissio, kun taas Madagaskarilla on heikon hallinnon ja poliittisen epävarmuuden takia suuria vaikeuksia suojella omia Ramsar-alueitaan maankäytön muutoksilta.

Kosteikko kriittisessä tilassa Suomen luonnonsuojeluliitto on toiminut Madagaskarilla vuodesta 2011 lähtien. Kehitysyhteistyöhankkeemme ovat yksiä harvoista ulkoministeriön rahoittamista järjestöhankkeista, jotka keskittyvät luonnonsuojeluun. Vuosille 2015–2016 rahoituksen saanut Torotorofotsyn hanke on ainoa Ramsar-alueen suojeluun ja kestävään käyttöön tähtäävistä suomalaishankkeista. Tavoitteenamme on tukea kumppaniemme Mitsinjon ja Taratran ponnistelua kosteikon suojelemiseksi tavalla, joka turvaa sekä luonnon monimuotoisuuden ja alueen vesitalouden että paikallisväestön kestävän toimeentulon. Merkittävän osan hanketta muodostavat ympäristökasvatus alueen kouluille, kestävämpien viljely menetelmien testaaminen yhdessä alueen pienviljelijöiden kanssa sekä ekoturismin mahdollisuuksien ja riippumattoman tutkimuksen lisääminen. Parasta mahdollista mallia Torotorofotsyn suojeluun ja hallintaan kehitetään yhdessä ympäristöviran omaisten, paikallishallinnon ja -yhteisöjen sekä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Mukana on myös Madagaskarin ympäristöministeriö, jolle kyse on myös kasvojen säilyttämisestä. Yksikään maa ei ole toistaiseksi menettänyt Ramsar-statusta suojelun totaalisen epäonnistumisen takia, mutta Torotorofotsyn kohdalla tilanne on kriittinen. Toinen kehitysyhteistyöhankkeemme jatkuu ainakin vuoden 2017 loppuun saakka. Hankkeessa kehitetään uutta metsien seuranta- ja suojelumenetelmää sekä ennallistetaan luonnonmetsää Andasibessa yhdessä Mitsinjon kanssa. Tulokset ovat erittäin lupaavia, ja Luonnonsuojeluliiton yhteistyöverkosto ulottuu halki koko Madagaskarin.

Kuivuminen lupaa monia ongelmia Valmistellessamme uutta hanketta marraskuussa 2013 vierailimme Madagaskarin laajimmalla kosteikkoalueella Lac Alaotralla, maan riisinviljelyn kultaaitassa Ambatondrazakassa. Alaotra on maan suurin järvi, mutta niin kuivunut, että syvimmilläänkin siinä on vain puolisen metriä vettä. Järven reunoja asuttaa äärimmäisen harvinainen alaotran bokombali eli bambumaki, jota ei esiinny missään muualla. Makipopulaatio sekä järven erityinen lintulajisto ovat houkutelleet luonnonsuojelujärjestö Durrell Wild life Conservation Trustin yrittämään kosteikon suojelua, mutta valitettavan heikoin tuloksin. Meitä kiinnosti se, miten Durrell oli onnistunut yhteistyössään paikallisväestön kanssa sekä kosteikon suojellun osan ennallistamisessa. Riisinviljely

Luonnonsuojelija 2/2015

Torotorofotsyn kosteikko on yksi viimeisistä alueista, joissa äärimmäisen uhanalainen kultainen mantella esiintyy.

Mitsinjon puheenjohtaja Jean Noël Ndriamiary Torotorofotsyn halki kaivetun kanaalin äärellä.

levittäytyy yhä laajemmalle kosteikon ydinosiin, ja kosteikkoa poltetaan surutta uusien riisipeltojen tieltä. Kävimme katsomassa ennallistustyötä, josta Durrell maksaa paikallisille pientä palkkaa. Polku kulki riisipeltojen reunoja pitkin, ja moneen otteeseen poltimme jalkapohjamme mustana kytevässä heinikossa. Joka ilta horisontissa paloivat liekit, jotka nostivat paitsi uhkaavia savupilviä, myös surun tunteen. Suojelutyö tuntui olevan lähinnä järven tekohengitystä vailla paikallista omistajuutta. Voidaanko Alaotra säilyttää? En lähtenyt vierailultani kovinkaan toiveikkaana. Miten me voisimme onnistua, paljon pienempänä toimijana ja minimaalisin resurssein? Keskustelimme marraskuussa 2014 Andasiben pormestarin Abdoul Kader Ismaelin kanssa hankkeen käynnistämisestä ja hän kertoi tapaamisestaan Madagaskarin energiaministeriön kanssa. Pormestari oli herättänyt sekä energiaministeriön että kansallisen sähköyhtiö Jiraman huomaamaan, kuinka suuri merkitys Torotorofotsyn säilymisellä on paitsi vesi- myös energiataloudelle. Jirama ei ollut viime aikoina saanut tuotettua riittävästi vesivoimaa itärannikon tarpeisiin, koska Torotorofotsyn vesitasapaino oli järkkynyt. Madagaskarin sähköntuotanto on täysin riippuvainen vesivoimasta, joten yhdenkään merkittävän vesivaraston menettämiseen ei ole varaa, varsinkaan ilmastonmuutoksen lisätessä kuivuutta monessa osassa maata. Ehkä viranomaiset ottavat asian nyt tosissaan kun energiansaantikin on vaarassa, pohdin.

Bambumakia ei esiinny missään muualla.

Kaivoshanke varjostaa paikallistoimijoiden työtä

Kosteikosta enää pieni osa on luonnontilassa.

Torotorofotsyn metsäisessä osassa asustaa yksi Madagaskarin kauneimmista makilajeista,

Monet paikalliset ovat huolissaan vuonna 2006 aloitetun kaivoshankkeen vaikutuksista Torotorofotsyn vesitalouteen ja vesistöjen puhtauteen. Kanadalaisen Sherritt Internationalin pääomistuksessa oleva valtava nikkeli- ja kobolttikaivos sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Torotorofotsysta. Amabatovyn kaivoksen tieltä raivataan yhteensä lähes 2 000 hehtaaria sademetsää. ”Suurin ongelma paikallisväestölle ja sitä kautta luonnon monimuotoisuudelle on työmahdollisuuk-

Luonnonsuojelija 2/2015

Pandanus-puut eli kairapalmut ovat alkeellisia yksisirkkaisia kasveja. Niiden muodostamat metsät ovat kuin satukirjasta.

”

Riisipeltojen kasteluun johdettava vesi tulee ennen pitkää kuivattamaan metsän. sien puute. Ambatovyn kaivoshanke lupasi uusia työpaikkoja, muttei ole lunastanut lupauksiaan. Sen sijaan muuttoliike lisääntyy parempien riisinviljelysmaiden löytymisen toivossa sekä pienimuotoisen kullankaivuun perässä”, kertoo Mitsinjon puheenjohtaja Jean Noël Ndriamiary. Kaivosyhtiön aivan kosteikon vierestä rakennuttama tie on helpottanut siirtolaisten saapumista, ja tätä nykyä vähintään kaksi kolmesta asukkaasta on siirtolaisia. Vuosien 2005 ja 2011 välillä 47 % kosteikosta muutettiin riisipelloksi. Riisinviljelyyn käytetty pinta-ala kasvoi alueella yli 270 %. Torotorofotsyn metsäisestä osasta hävisi 9 %. Alunperinkin kosteikon suojelua varten paikallisten vuonna 2004 perustama Taratra-yhdistys yritti saada paikallisviranomaisia virallistamaan maaoikeudet alueen alkuperäisille asukkaille, jotta siirtolaisten aluevaltaukset saataisiin kuriin, mutta toistaiseksi maanomistus on edelleen sekavaa. Taratrassa pelätään nyt sitä, että suojeluvastaiset siirtolaiset valtaavat yhdistyksen ja lopettavat suojelun kokonaan. Myös Ambatovy on vaikeuttanut sekä Mitsinjon että Taratran ympäristönsuojelutyötä, sillä yhtiö ei kunnioita yhdistysten ympäristöministeriöltä saamia hallintaoikeuksia vaan on sisällyttänyt Torotorofotsyn omaan ympäristövastuuohjelmaansa.

”Ambatovy on teettänyt lukuisia karttoja, luontoselvityksiä ja vesistötutkimuksia alueelta, muttei jaa tietoja muiden kanssa”, Jean Noël kertoo. Osana ympäristö- ja sosiaalista yritysvastuutaan yhtiö rahoitti Mitsinjon sammakonsuojelutyötä sekä perusti esimerkiksi orkideatarhan kaivosalueelta siirretyille uhanalaisille orkidealajeille. Taloustilanteensa kiristyttyä yritys on kuitenkin lakkauttanut tukensa Mitsinjolle. Orkideatarhakin on kuin unohdettu museo, surullinen muistutus kaivosalueen tieltä raivatusta biodiversiteetistä. Toivoa silti on. Taratra ja Mitsinjo ovat yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa onnistuneet pysäyttämään laittoman kullankaivuun sekä paljastamaan laittomia hakkuita organisoineen santarmipäällikön. Suomen ulkoministeriön rahoituksen turvin järjestöillä on nyt resursseja edistää suojelun virallistamista sekä aloittaa laajat keskustelut kaikkia tyydyttävistä ratkaisuista myös siirtolaisten kanssa. Koska Ramsar-status ei anna Torotorofotsylle lain suomaa turvaa, keskustelemme parhaillaan kosteikon sisällyttämisestä uuteen kansalliseen suojeluohjelmaan. ”Tahtotila on nyt kova. Kaikki tahtovat sitoutua Torotorofotsyn säilyttämiseen. Meidän täytyy vain puskea asiaa sitkeästi eteenpäin ja keksiä, millä keinoin myös uudet riisinviljelijät saadaan sitoutumaan

Tahtotila on nyt kova.

suojelutavoitteisiin”, sanoo paikallinen koordinaattorimme Angela Tarimy, joka on viimeisen puolen vuoden aikana järjestänyt lukemattomia sidos ryhmätapaamisia sekä selvittänyt tilannetta alati vaihtuneille ympäristöviranomaisille. Aurinko nousee kosteikolla ja muuttaa aamun nopeasti polttavan kuumaksi. Taiteilen kapeaa lankkua pitkin leveän ojan ylitse ja mietin, että tässä hankkeessa ei ole varaa epäonnistua. Ei samma koiden eikä ihmisten takia. Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton kehitysyhteistyökoordinaattori ja trooppisten metsien suojelun asiantuntija, joka koordinoi Madagaskar-hanketta. Kosteikkohanketta tukee suomalainen perheyhtiö Berner Oy sekä sen tunnetuimpiin brändeihin kuuluva Nokian Jalkineet. Yhteistyö on luontevaa jatkoa viimevuotiselle kumisaapaskeräykselle, jolloin Nokian Jalkineista tuli Mitsinjo-järjestön kumpparikummi. Tahtoisiko sinun yrityksesi tehdä kanssamme yhteistyötä kosteikon suojelussa? Ota yhteyttä: titta.lassila@sll.fi

Tue Mitsinjon, Taratran ja Luonnonsuojeluliiton työtä Torotorofotsyn pelastamiseksi. Lahjoita Madagaskar-työlle:

www.sll.fi/lahjoita

”

- Omakotitalon omistajana haluan tietää asioista ja Omakotiliiton jäsenenä saan paljon haluamaani tietoa. - Omalla alueella on aktiivinen yhdistys ja hyviä jäsenetuja.

Etuja & Edunvalvontaa

jäsEn voittaa aina! •

Asiantuntijoiltamme saat maksuttomat neuvot kaikissa laki-, rakennus-, energia- ja pihasuunnittelukysymyksissä

•

Jäsenkortilla monia rahanarvoisia etuja jäsenetuliikkeistä

•

Jäsenlehti, Omakotilehti, tarjoaa ajankohtaista ja monipuolista tietoa asumisen eri osa-alueilta.

•

Paikallisyhdistyksissä toimintaa & tapahtumia

•

Vahva valtakunnallinen järjestö puolustaa ja valvoo pientaloasukkaiden oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja.

•

Jäsenmaksu keskimäärin vain 25 € vuodessa. Jäsenmaksun suuruus riippuu paikallisyhdistyksestä johon liityt.

Liity jäseneksi

Yhdessä voimme vaikuttaa asuinympäristömme viihtyisyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen.

Omakotiliitto www.omakotiliitto.fi/liity

t a ai -

l bii s! o m llu ve o s

V illi v i hanne kse t Rak ast aa, ei r ak ast a... Moni on ennust anut

p äi vänk ak k ar an

ter äleh dist ä, mut t a

ti esi tkö, e t t ä varr en ja lehti en kur kkumainen maku sopii salaa t teihin? Kukk a t aas maistuu k amomillalle ja sopii sellaisenaan salaa t tiin t ai kuiva t tuna te eksi.

20 villi vihannesta maamme luonnosta ja keit tiömestari S ami Tallb erg in 60 herkullista villi vihannesreseptiä! S uome n Luonnon Villi vihannekse t-sovellus la da t tavissa IOS -, Android- ja Windows-puhelimiin. Hinta 2,99 €. Lue lisää suomenluonto.fi / villi vihannekset.

- Asumismuotona on ollut omakotitalo vuodesta v. 1976. Liittymistä miettinyt joskus, nyt se oli helppoa ja vaivatonta. Liitto, johon jäsenmaksun mielellään maksaa ja lehti tulee sen myötä. - Yhteiskunnan vaikutukset omakotiasujalle ja niihin haasteisiin kantaaotto sekä vaikuttaminen. - Toivon oppivani huoltamaan ja ylläpitämään omakotitaloani. - Naapurin hyvät kokemukset jäsenyydestä.

”

(Jäsenkysely 2014: Mikä oli pääsyy liittyä jäseneksi)

•Kukkaretket

Koko Suomi kukkii! Luonnonkukkien päivän retket tutustuttavat retkeläisiä kukkien maailmaan sunnuntaina 14.6. yli 80 paikkakunnalla. Löydä oma luonnonkukkaretkesi ja tutustu kasvimaailman ihmeisiin! Koonnut Marja Haatanen Kuvat Shutterstock

AHVENANMAA Lemland Utfärdsmålet: Järsö. Samlingsplats: Parkeringsplatsen vid telemasten på centrala Järsö. Utfärdtid: kl. 11–13. Arrangören: Societas pro Fauna et Flora Fennica / Nåtö biologiska station. Med: stövlar, penna. Guider och kontaktuppgifter: Carl-Adam Hæggström, carl-adam. haeggstrom@helsinki.fi och Eeva Hæggström, eeva.haeggstrom@kolumbus.fi. Guidningen på båda språken.

•

ETELÄ-HÄME Forssa Retkikohde: Saksanrimmin alue. Kokoontuminen: Heikan koulun piha, Saksankatu 23. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: LounaisHämeen Luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat: Annika Tatterbach, Aila Tuomi. Lisätiedot: Antero Suoranta, p. 040 076 9425.

•

Hollola Retkikohde: Hollolan hautausmaa. Ko koontuminen: talomuseon edessä sankari hautausmaan lähellä. Retki-aika: klo 18– 19.30. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteis työtahot: Hollolan kotiseutuyhdistys. Oppaat: Helena Raikas, Tuula Puttonen. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816, helena.raikas@phnet.fi. Retkikohde: Tiirismaan pähkinäpensaslehto. Kokoontuminen: Lähtö kimppakyydein Lahden linja-autoasemalta klo 9.30 ja Hollolan yläkoululta (Terveystie 10) klo 10.00. Kokoontuminen Tiilijärven vedenottamolla Vesipojantiellä klo 10.10. Retki-aika: klo 10.10– 13. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys. Yhteistyötahot: Salpausselän luonnonystävät Lahti. Mukaan: eväät. Oppaat: Antti Hovi, Matti Laurila. Lisätiedot: Matti Laurila, p. 040 595 3147, matti.a.laurila@gmail.com.

• •

Hämeenlinna Retkikohde: Niemisjärven luontopolku. Kokoontuminen: Päijännetalo; Meijeritie 1, Vääksy. Retki-aika: klo 10–14. Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Anja Terho. Lisätiedot: Juha Kamppila, p. 050 020 5565, kamppila.jam@pp.phnet. fi. Huom! Päijännetalolta kuljemme kimppakyydein Niemisjärvelle. Retkikohde: Rengon Heinisuo. Kokoontuminen: Tapaaminen Ilvesreitillä Suvipielisentien päässä. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kasvikerho, Pulsatilla. Lisätiedot: Pirjo Virtanen, p. 040 724 7220, pirjo.virtanen@ pp5.inet.fi.

•

Janakkala Retkikohde: Suurisuo. Kokoontuminen: Suurisuon luontopolun lähtöpaikka. Retkiaika: klo 10–13. Järjestäjä: Keski-Hämeen ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi,

•

Riitta Ryömä. Lisätiedot: Jukka Ruuhijärvi, p. 040 021 9613, Riitta Ryömä p. 040 738 3470. Loppi Retkikohde: Luutasuo. Kokoontuminen: Luutasuon p-paikka. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Lopen luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Erkki Holttinen, Marika Tudeer. Lisätiedot: Marika Tudeer, p. 044 552 2555, marika. tudeer@gmail.com.

•

Tammela Retkikohde: Torronsuon kansallispuisto. Kokoontuminen: Torronsuon kansallispuisto, Kiljamon p-paikka. Retki-aika: klo 13–15.30. Järjestäjä: Metsähallitus, Hämeen luontokeskus. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Helena Lunden, Anne Huhta. Lisätiedot: Hämeen luontokeskus, p. 020 564 4630, hame@metsa.fi.

•

Lähde opastetulle kasviretkelle! Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja kaikille avoimia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ellei toisin mainita. Mukaan säänmukainen retkivarustus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mukaan kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä: sll.fi/luonnonkukat

ETELÄ-KARJALA Imatra

•

Retkikohde: Siitolan kartano. Kokoontuminen: Siitolankatu, Siitolan navetan p-paikka. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinsti tuutti. Oppaat ja lisätiedot: Juha Jantunen, p. 050 364 3693, juha.jantunen@allergia.fi. Lappeenranta Retkikohde: Pappilanniemi. Kokoontuminen: Pappilanniemen p-paikka. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737, kimmo.saarinen@ allergia.fi.

•

Savitaipale Retkikohde: Lavikanlahti. Kokoontuminen: Lavikanlahden rannan laituri/venesatama Lavikanlahdentien päässä. Retki-aika: klo 15–17. Järjestäjä: Savitaipaleen seudun luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat: Seppo Vuokko. Lisätiedot: Mervi Helenius, p. 050 400 5082, mervi. helenius@hotmail.fi.

•

ETELÄ-SAVO Mikkeli Retkikohde: Kaihunharju. Kokoontuminen: Mikkelipuiston p-alue. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Aune Niiranen, p. 044 036 1306.

•

Pieksämäki Retkikohde: Suurisuo ja Ladun maja. Kokoontuminen: kaupungintalon p-paikka, Pertinkuja 1. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Pieksämäen Luonnon Ystävät ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Yrjö Snellman, Erkki Kojo. Lisätiedot: Milla Myyryläinen, p. 044 931 1079, milla.myyrylainen1@outlook.com. Huom! Kaupungintalolta kuljemme kimppakyydein Suurisuolle.

•

Punkaharju Retkikohde: Punkaharjun luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Luston p-paikka, Lustontie 1. Retki-aika: klo 13.30–15.30. Järjestäjä: Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut. Yhteistyötahot: Trillivikla T:mi, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Elina Enho. Lisätiedot: Tiina Linsén, p. 040 738 8312, tiina.linsen@metsa.fi.

•

KAINUU Kajaani Retkikohde: Siikapuron puisto. Kokoontuminen: Oulun yliopistokeskuksen p-paikka Petäisenniskalla, Kehräämöntie 7. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kajaanin seudun luonto ry. Oppaat: Markku Nykänen, Raimo Rajamäki. Lisätiedot: Markku Nykänen, p. 044 930 5813, markku.nykanen@kajaani.net.

•

Kuhmo Retkikohde: Lentuan luontotuvan ympäristö. Kokoontuminen: Lentuan luontotupa, Niska-ahontie 200. Retki-aika: klo 14–15.30. Järjestäjä: Metsähallitus Luontopalvelut. Yhteistyötahot: Lentua-Seura ry, Luontokeskus Petola, Kuhmon 4H-yhdistys. Mukaan: saap-

•

paat, kynä. Oppaat: Outi Isokääntä, Mikko Heikura. Lisätiedot: Outi Isokääntä, p. 020 564 6516, 040 631 4925, outi.isokaanta@metsa.fi. Sotkamo Retkikohde: Pohjois-Tipaksen Talvilahti. Kokoontuminen: Virastotalon p-paikka klo 11.30, lähtö kimppakyydein tai Talvilahdentie 34 klo 12. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Sotkamon Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Alpo Komulainen, p. 044 256 6203.

•

KESKI-SUOMI Hankasalmi Retkikohde: Poltinlampi ja Häähnintupa, Säkinmäki. Kokoontuminen: Yhteislähtö Hankasalmen kirkonkylän museokylän, Hallan tuvan pihasta. Tai vaihtoehtoisesti suoraan Säkinmäen Purtomäentielle, josta opasteet tapahtumapaikalle. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Hankasalmen Pohjola-Norden. Yhteistyötahot: Hankasalmen kansalaisopiston oppilaskunta. Mukaan: saappaat. Oppaat: Marjo Pihlaja ja Tuomo Pihlaja. Lisätiedot: Ulla Kolehmainen, p. 040 576 4250. Huom! Häähnintuvalla on mahdollisuus syödä omia eväitä, paistaa makkaraa ja halutessaan ostaa valmista keittoa, joten käteistä voi varata mukaan.

•

Jämsä Retkikohde: Kynnyssuo. Kokoontuminen: Jämsänkoskella Neste-huoltamo (klo 11.15), Jämsässä S-Marketin p-paikka (klo 11.30). Retki-aika: klo 11.15/11.30–14. Järjestäjä: Jämsänseudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Veli Saari. Lisätiedot: Arja Paakkanen, p. 040 538 7091, arja.paakkanen@ saunalahti.fi.

•

Keuruu Retkikohde: Haapamäen aseman niitty. Kokoontuminen: Keuruun linja-autoasema. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keurusseudun Luonnonystävät ry. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Pertti Sulkava, Jouko Pihlainen. Lisätiedot: Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709, jouko. pihlainen@suomi24.fi.

•

Pihtipudas Retkikohde: Heinäjoen luontopolku/pitkospuut. Kokoontuminen: Kanavan silta. Retkiaika: klo 12–14. Järjestäjä: Pihtipudas-Seura ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Juhani Krook. Lisätiedot: Pia Urpi, p. 040 017 5298, pia.urpi@kotiseudunsanomat.fi.

•

Äänekoski Retkikohde: Aatulan tila. Kokoontuminen: Aatulantie 160, Suolahti. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys ry. Oppaat: Hannu Kumpulainen, Osmo Mikkonen. Lisätiedot: Timo Enäkoski, p. 040 778 6370, marrinkumpu@pp.inet. fi, Hannu Kumpulainen, hannukump@gmail. com. Huom! Parkkitilaa on korkeintaan 6 autolle, joten polkupyörä on paras väline tai sitten kävellen (auton voi parkkeerata aiemmin Aatulantien varteen).

•

Mukaan: saappaat. Oppaat: Reija Kivelä. Lisätiedot: Kirsi Niskanen, p. 050 410 1420. Kotka Retkikohde: Lehmäsaari. Kokoontuminen: Sapokan laituri, tuurimoottoreiden lähtöpaikka. Retki-aika: klo 10–14. Järjestäjä: MeriKymen Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Risto Hamari, p. 040 832 2121. Huom! Osallistujat maksavat venemaksun itse.

•

Kouvola Retkikohde: Kalalampi. Kokoontuminen: Haukitie. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto ry. Oppaat: Jukka Pehkonen. Lisätiedot: Pohjois-Kymen Luonto ry, pohjoiskymenluonto@gmail.com. Retkikohde: Autionkoski. Kokoontuminen: Helsingintien Leca-soratehtaan risteys. Retkiaika: klo 9–14. Järjestäjä: Pohjois-Kymen luonto. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Jukka Airola, p. 050 374 7216.

• •

LAPPI

Kemi Retkikohde: Vallitunsaari. Kokoontuminen: Vallitunsaaressa Puukerhon p-paikka. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Seija Oikarainen, Yrjö Lukkari. Lisätiedot: Pentti Myllyneva, p. 040 029 7071, pentti.myllyneva@pp.inet.fi.

•

Kolari Retkikohde: Kesänkijärvi. Kokoontuminen: Kesänkijärven p-paikka (järven luoteispäässä) ja kansallispuiston lähtöportti, Äkäslompolon kylässä. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Metsähallitus, Lapin luontopalvelut, PallasYllästunturin kansallispuisto. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Päivi Paalamo, p. 040 019 3781 (ajalla 11.-25.5. Yllästunturin Luontokeskus Kellokas, p. 020 564 7039).

•

Pelkosenniemi Retkikohde: Tunturiaapa. Kokoontuminen: Luontokeskus Naava, Luontotie 1. Retki-aika: klo 10–15. Järjestäjä: Luontokeskus Naava, Lapin Luontopalvelut, Metsähallitus. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Pauliina Kulmala. Lisätiedot: Luontokeskus Naava, p. 020 564 7302, pyhaluosto@metsa.fi.

•

PIRKANMAA Hämeenkyrö Retkikohde: Ahvenusjärvi. Kokoontuminen: Kimppakyydein lähdetään Kyröskosken matkahuollolta. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Kyrön Luonto. Mukaan: eväät. Oppaat: Jussi Viitala, Anita Lähdekorpi. Lisätiedot: Anita Lähdekorpi, p. 040 067 0523, anita.lahdekorpi@ luukku.com.

•

KYMENLAAKSO

Kangasala Retkikohde: Laipanmaa, Rajalan kämppä. Kokoontuminen: Rajalan kämppä. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Kangasalan luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Heikki Toivonen, p. 040 749 3901, toivonenhe@gmail.com.

Hamina Retkikohde: Meltti. Kokoontuminen: Haminan palloiluhallin p-paikka. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Kaakkois-Kymen Luonto ry.

Mänttä-Vilppula Retkikohde: Mäntänvuori. Kokoontuminen: Mäntänvuoren urheilukentän p-paikka.

•

Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Mäntän seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Timo Nieminen. Lisätiedot: Hannu Mutikainen, p. 040 844 5987, hmutikainen@gmail.com. Nokia Retkikohde: Suo. Kokoontuminen: Koukkujärven maja, Koukkujärventie 420. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Nokian luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Lasse Kosonen, Anne Viitalaakso. Lisätiedot: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720, nokianluonto@gmail.com. Huom! Nokian keskustasta kyydityksen tarvitseva, ota yhteyttä Anneen.

•

Punkalaidun Retkikohde: Isosuo. Kokoontuminen: Punkalaitumen keskustassa torilla, josta lähdemme suolle kimppakyydein. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Terttu Routsi, p. 050 383 1608.

•

Pälkäne Retkikohde: Padankoski. Kokoontuminen: Padankosken kylän keskusta, Auttostentien risteys. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Padankosken kyläyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Tuomo Kuitunen, p. 040 701 7412, kuituntu@gmail.com.

•

Tampere Retkikohde: Multisilta. Kokoontuminen: Multisillassa Multiojankadun pysäkin lähistöllä. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. Yhteistyö tahot: Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Matti Kääntönen. Lisätiedot: Ari Nieminen, p. 050 365 8293, ari.j.nieminen@gmail.com.

•

Orivesi Retkikohde: Eräjärvi. Kokoontuminen: Erälinnan edessä. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Eräjärven Martat. Oppaat ja lisätiedot: Aulikki Laine, Aulikki.laine@ gmail.com.

•

Valkeakoski Retkikohde: Riippusiltojen lenkki. Kokoontuminen: Valkeakosken Uimahalli. Retki-aika: klo 13–14.30. Järjestäjä: Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Valkeakoskiseura. Oppaat ja lisätiedot: Heikki Heino, p. 040 779 8416. Retkikohde: Heritynniemen metsälehmuslehto. Kokoontuminen: Yhteislähtö: Toijalan tori klo 12.30 tai Heritynniementien alkupää klo 13. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Akaan Ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Kaija Helle. Lisätiedot: Liisa Lilvanen, p. 040 089 8455, liisa.lilvanen@ gmail.com.

• •

Ylöjärvi Retkikohde: Seitsemisen kansallispuisto, Soljastensuo. Kokoontuminen: Saari-Soljasen p-alue kansallispuiston eteläosassa. Retkiaika: klo 10–13. Järjestäjä: Metsähallituksen luontopalvelut. Yhteistyötahot: Nokian luonto, Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Kaija Helle, Pekka Vesterinen. Lisätiedot: Sanna-Mari Kunttu, p. 040 581 3592,

•

Luonnonsuojelija 2/2015

•Kukkaretket sanna-mari.kunttu@metsa.fi. Huom! Yhteiskyydistys: Parkanosta lähtevät kokoontuvat linja-autoasemalle klo 9.30, josta kulku yhteiskyydein Seitsemiseen. Lisätietoja Arja Pihlajalta, p. 040 568 9976. Retkikohde: Tappisuo. Kokoontuminen: Ylöjärven kirjasto Leijan p-paikka, Koivumäentie 2. Retki-aika: klo 15.30–18. Järjestäjä: Ylöjärven Luonto. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Harri Luojus, p. 040 579 6855.

•

POHJANMAA

Alavus Retkikohde: Mulkkujärvi. Kokoontuminen: Ojanvarsitie, Mulkkujärven läntisimmän kohdan p-paikka. Retki-aika: klo 12–16. Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Lapuan ympäristöyhdistys ry., EteläPohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry. ja Kauhavan Luontoyhdistys Valokki ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Terttu Rajala, Tuija Hakala, Anneli Heinonen, Taina Ranta-Maunus. Lisätiedot: Terttu Rajala, p. 044 561 2356, terttu.e.rajala@ gmail.com.

•

Jalasjärvi Retkikohde: Viinamäki. Kokoontuminen: Kunnantalon p-paikka. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry. Oppaat: Harri Maunumaa, Lauri Korpi. Lisätiedot: Harri Maunumaa, p. 040 097 8774.

•

Kauhajoki Retkikohde: Alpon Savanni. Kokoontuminen: Alpon Savanni, Sarantie 672, Nummijärvi. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suupohjan ympäristöseura ry. Yhteistyötahot: ITE-taiteilija Alpo Koivumäki. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Teemu Tuovinen, p. 040 072 8749, pohjanmaa@sll.fi.

•

POHJOIS-KARJALA

JOENSUU Retkikohde: Botanian ulkopuutarha ja ympäristö. Kokoontuminen: Botanian pääovien edusta, Heinäpurontie 70. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Botanian ystävät ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Vilma Lehtovaara, Leena Pulkkinen. Lisätiedot: Vilma Lehtovaara, p. 050 562 9482, toimisto@ botania.fi

•

Kitee Retkikohde: Savikko, Koikkalanmäen rinneniitty. Kokoontuminen: Savikon maakaupan piha, Savikontie 39. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Yhteistyötahot: Kitee-Seura. Oppaat: Pirjo Rinne, Tupu Vuorinen, Kari Antikainen. Lisätiedot: Tupu Vuorinen, p. 050 344 5441, tupu.vuorinen@gmail. com. Huom! Retkikohde on jyrkässä rinteessä. Retkikohde: Kesälahden kirkonkylän taajama-alueen niityt. Kokoontuminen: Kesälahden kirjaston p-paikka. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Oppaat: Hans Colliander. Lisätiedot: Kimmo Martiskainen, p. 040 832 1951, kimmartis@gmail.com.

•

POHJOIS-POHJANMAA

Tyrnävä Retkikohde: Temmeksen kotiseutumuseon pihapiiri ja lähimetsä. Kokoontuminen: Temmeksen kotiseutumuseo (4-tien varressa), Temmeksen koulutie 7. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Lakeuden Luonto ry. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Minna Tuomala, J.P. Palohuhta.

•

Lisätiedot: Riitta Kärki, p. 040 552 3139, riitta. karki@liminka.fi. Oulainen Retkikohde: Irva. Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjasto. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Riku Rantala p. 040 539 3287, riku. rantala@kotinet.com. Huom! Polkupyöräretki (n.14 km).

•

Oulu Retkikohde: Hietasaari. Kokoontuminen: Seelari, Puomitie 12. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Oulun luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat: Kalle Hellström, Jukka Lamppu, Esko Saari, Saara Salmela, Hannu Karvonen. Lisätiedot: Hannu Karvonen, p. 045 131 2511, hokarvonen@gmail.com. Retkikohde: Kukkaretki bussilla (5 euroa/ henkilö). Kokoontuminen: Raatin uimahalli. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Oulun luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat: Kalle Hellström, Jukka Lamppu, Esko Saari, Saara Salmela, Hannu Karvonen. Lisätiedot: Hannu Karvonen, p. 045 131 2511, hokarvonen@gmail.com.

• •

Pudasjärvi Retkikohde: Syötteen kansallispuisto, Teerivaara. Kokoontuminen: Syötteen luontokeskus, Erätie 1. Retki-aika: klo 10–14. Järjestäjä: Syötteen luontokeskus, Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Oppaat: Markku Lehtelä, Annu Tuohiluoto. Lisätiedot: Syötteen luontokeskus, p. 040 583 1608, syote@metsa.fi.

•

Pyhäjoki Retkikohde: Härkämetsä ja Kullanjärvet. Kokoontuminen: Raahen linja-autoasemalta lähdetään kimppakyydeillä klo 10 ja klo 10.30 jatkamme matkaa Pyhäjoen entiseltä Shelliltä retkikohteeseen. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Raahen Seudun luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Jari Särkkä, Vuokko Moisala, Henri Silvola. Lisätiedot: Kauno Siltala, p. 050 574 2113, kauno.siltala@ gmail.com.

•

POHJOIS-SAVO Kaavi Retkikohde: Telkkämäen kaskiperinnetila. Kokoontuminen: Telkkämäen piha, Kaiturintie 419. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut. Oppaat ja lisätiedot: Anna-Riikka Ihantola, p. 040 748 7664, anna-riikka.ihantola@metsa.fi.

•

Kuopio Retkikohde: Petosen pikkusuot. Kokoontuminen: Pistokadun päässä sijaitsevalla Litmasen kentän p-alue. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Yhteistyötahot: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry. Oppaat ja lisätiedot: Timo Perätie, p. 044 718 2145, timo.peratie@kuopio.fi.

•

Nilsiän kunta Retkikohde: Pisan luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Lastukosken uimarannan kota. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Koillis-Savon luonnonystävät ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Mauri Tiainen. Lisätiedot: Kirsti Taattola, p. 050 328 6428.

•

SATAKUNTA Huittinen

•

Retkikohde: Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston Isosuo. Kokoontuminen: Isosuon p-paikka Mutilahdessa. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Vuokko Viitamäki. Lisätiedot: Terttu Routsi, p. 050 383 1608. Pori Retkikohde: Pihlavan Halssi. Kokoontuminen: Lähtö yhteiskuljetuksella Luontotalo Arkin edestä, Pohjoispuisto 7. Retki-aika: klo 8–13. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri. Yhteistyötahot: Porin kaupungin ympäristövirasto. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Janne Lampolahti. Lisätiedot: Risto Vilen, p. 044 021 1838.Huom! Kuljetus tarvittaessa (klo 7.45) Noormarkun urheilukentän p-alueelta, Ruosniementie 3. Retkelle otetaan max. 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Lähialueella asuvat voivat tulla myös suoraan Halssiin, kävelyretkelle lähdetään klo 8.15. Ilmoittautumiset ma 8.6. alkaen Porin kaupungin ympäristövirasto, p. (02) 621 1212.

•

Rauma Retkikohde: Maanpää. Kokoontuminen: Maanpään rannan p-paikka. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Rauman Seudun Luonnonystävät ry. Oppaat ja lisätiedot: Esa Hankonen, p. 050 517 7147. Huom! Säävaraus sateen sattuessa.

UUSIMAA

Espoo Retkikohde: Alasoukka ja Hanikan luontopolku. Kokoontuminen: Alakartanontien urheilukenttä. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Soukka-seura ry (Sökö-sällskapet rf). Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Mattias Tolvanen, Jukka Kivi. Lisätiedot: Jukka Kivi, p. 040 057 8000, jukka.kivi@tietotori.fi. Retkikohde: Laajalahden luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Villa Elfvikin luontotalon piha, Elfvikintie 4. Retki-aika: klo 10.30–12.30. Järjestäjä: Villa Elfvikin luontotalo/Espoon ympäristökeskus. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Villa Elfvikin luontotalo, p. 09 8165 4400, villaelfvik@espoo.fi.

• •

Helsinki Retkikohde: Retki Vartiokylänlähden maisemissa. Kokoontuminen: Puotilan kartano, Puotilantie 7. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry Helsy. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat: Christina Lindén, Mirja Reijonen. Lisätiedot: Mirja Reijonen, p. 050 1420, mirja.reijonen@kolumbus.fi. Opastus molemmilla kielillä.

•

Hyvinkää Retkikohde: Tehtaansuo. Kokoontuminen: Tapainlinnan koulun p-paikka, Suokatu 30. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: kynä. Oppaat: Arto Rantanen, Yrjö Ala-Paavola. Lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola, p. 040 847 4552, yrjo.ala-paavola@pp.inet.fi.

•

Järvenpää Retkikohde: Rampakka. Kokoontuminen: Johdinkadun loppupäässä, Rampakan metsän reunassa. Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Järvenpään ympäristöyhdistys. Oppaat: Sirkka Savonmäki, Asta Kuosmanen. Lisä

•

tiedot: Sirkka Savonmäki, p. 050 575 5492, sirkka.savonmaki@kolumbus.fi. Kerava Retkikohde: Heikkilän mäeltä Keravan kartanolle. Kokoontuminen: Heikkilän kotiseutumuseon portti. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Keravan kaupunki. Oppaat: Leena ja Heikki Luoto. Lisätiedot: Oili Liukkonen, oili. liukkonen@gmail.com, Tuula Miekkavaara, p. 09 242 0833, tuulamiek@hotmail.com.

•

Lohja Retkikohde: Porla. Kokoontuminen: Veneenlaskupaikka Liessaarenkadun päässä Lohjanjärven rannalla. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Lohjan seudun Ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät. Oppaat: Teuvo Järvenpää. Lisätiedot: Teuvo Järvenpää, p. 044 036 1135, Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550.

•

Mäntsälä Retkikohde: Ohkolan Natura-alue ja pientila. Kokoontuminen: Myllypellon puutarhatila, Riiskiläntie 69. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät. Oppaat: Elina ja Matti Vuori. Lisätiedot: Elina Vuori, p. 040 040 0714, elina.vuori@pp1. inet.fi. Huom! Mahdollisuus ostaa yrttien ja vihannesten luomutaimia.

•

Porvoo Retkikohde: Gammelbakna puistometsä / kansallinen kaupunkipuisto. Kokoontuminen: Gammelbackan seurakuntakeskuksen ppaikka, Viertotie 1. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, kasvio. Oppaat: Sanna Tarmi, Marika Kuokkanen. Lisätiedot: Mirja Suhonen, p. 040 536 4336, mirja.suhonen@teamliitto.fi.

•

Raseborg Utfärdsmålet: Snappertuna. Samlingsplats: Samling vid Slottsknektens stuga. Utfärdtid: kl. 11–13. Arrangören: Forststyrelsen/ Ekenäs naturum. Kontaktuppgifter: Peik Grönholm, tel. 040 072 6208, lotta.soderlund@metsa.fi. Guidningen på båda språken.

•

Tuusula Retkikohde: Myrtinsuo. Kokoontuminen: Hyrylän kuplahallin p-paikka, Kilpailutien päässä. Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Tuusulan Ympäristöyhdistys Ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Tiina Järvenkylä, tuusulanymparisto.yhdistys@gmail.com.

•

Vantaa Retkikohde: Mätäojan laakso. Kokoontuminen: Vantaan ammattioppilaitos Varia, Ojahaantie 5, Myyrmäki. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry. Mukaan: kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Vesa Järvinen, p. 040 826 6720, vesa.a.jarvinen@gmail.com.

•

Vihti Retkikohde: Pääkslahti. Kokoontuminen: Pääkslahden luntopolun lähtöpaikka, Pääksniementie Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Vihdin Luonto ry. Mukaan: eväät, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Nippe Nikander, Katrin Aia. Lisätiedot: Katrin Aia, p. 041 451 6583, katrinaia23@gmail.com. Huom! Ei lastenvaunuilla.

• •

•

Paimion seudun ympäristöyhdistys ry. Oppaat ja lisätiedot: Taina Kummunsalo, taina.kummunsalo@livia.fi. Huom! Jos tarvitset kyytiä luontopolulle esim. Paimion keskustasta, ole yhteydessä p. 050 433 6727, 050 528 0670.

Walk Association). Yhteistyötahot: LounaisHämeen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, suurennuslasi. Oppaat: Antti Aaltonen. Lisätiedot: Antti Aaltonen, plantwalker@hotmail.fi.

•

Parainen Retkikohde: Lenholman luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Lenholman p-paikka, Saaristotie 2508. Retki-aika: klo 9–10. Järjestäjä: Paraisten luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat ja lisätiedot: Henrik Wrede, p. 02 458 7559, hog.wrede@gmail.com. Opastus molemmilla kielillä.

Turku Retkikohde: Lauste. Lähtö: Hiihtomajan p-paikka, Mäyränpolku 13. Aika: klo 12–14. Järjestäjä: Turun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Jussi Lampinen, p. 044 971 2701, jilamp@utu.fi

VARSINAIS-SUOMI Kaarina Retkikohde: Huttalanmäki. Kokoontuminen: Piikkiön entisen kunnantalon takana oleva p-paikka. Retki-aika: klo 15–16. Järjestäjä: Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: kasvio. Oppaat: Markus Rantala. Lisätiedot: Liisa Särkkä, liisasarkka@gmail.com, Markus Rantala, markus.rantala@utu.fi. Huom! Ei sovellu liikuntarajoitteisille. Retkikohde: Kuusiston luontopolku. Kokoontuminen: p-paikka Linnanrauniontiellä. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Achilleus. Yhteistyötahot: Kaarinan Kaupungin Ympäristönsuojelu, Kaarina-Seura. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Raija Salminen, p. 040 770 1865, raija.salminen@ hotmail.com.. Lieto Retkikohde: Vanhalinna. Kokoontuminen: Vanhalinnan päärakennuksen edusta, Vanha Härkätie 111. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Vanhalinnan museon ystävät ry ja Liedon Vanhalinna -säätiö. Mukaan: saappaat. Oppaat: Terttu Lempiäinen. Lisätiedot: Hannele Lehtonen, p. 010 2929 7093, hannele.lehtonen@utu.fi Retkikohde: Tarvasjoen luontopolku. Kokoontuminen: Tarvasjoen Osuuspankin piha, Hämeen Härkätie 638. Retki-aika: klo 17–19. Järjestäjä: Nautelankosken museo. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Lea Kuusisto, Irmeli Teppo. Lisätiedot: Lea Kuusisto, p. 050 306 5143, kuusistolea@gmail.com. Huom! Retki ei sovellu liikuntaesteisille.

• •

Paimio Retkikohde: Paimion luontopolku. Kokoontuminen: Luontopolun lähtöpaikalla, Luontopoluntie 54. Retki-aika: klo 17–19. Järjestäjä:

•

Pöytyä Retkikohde: Vaskijärven luonnonpuisto. Kokoontuminen: Elijärven p-paikka, Honkilahdentien varrella. Retki-aika: klo 11–15. Järjestäjä: Pöytyä-Oripää 4H-yhdistys/ Luontokapinetti. Mukaan: eväät. Oppaat: Mika Lehto. Lisätiedot: Minna Lukkala, p. 040 721 9689.

•

Salo Retkikohde: Myllytyry. Kokoontuminen: Myllytyryn uimarannan p-alue. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Jarkko Korhonen. Yhteistyötahot: Hajalan Martat. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Jarkko Korhonen, jarkko. korhonen@funga.fi. Retkikohde: Teijon kansallispuisto Punassuo. Kokoontuminen: Perniö Leppäkorventie. Retkiaika: klo 9–12. Järjestäjä: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Ari Holmiluoto, Jarmo Markkanen. Lisätiedot: Jarmo Markkanen, p. 046 662 5946.

• •

Somero Retkikohde: Pajulan Myllyoja. Kokoontuminen: Pajulan "Korkeakoulu", Hämeen Härkätie 532. Retki-aika: klo 13–17. Järjestäjä: Kansalaisten kasvilenkkiyhdistys ry (Citizens' Plant

•

Tupasvilla on vanha tyynyntäyte Vuoden 2015 Luonnonkukkien päivän teemalaji on tupasvilla (Eriophorum vaginatum). Teksti Marja Haatanen Kuva Mikko Muinonen CC BY-NC-ND

Tupasvilla on Suomessa hyvin yleinen alkuperäiskasvi, jonka vanha kansa tuntee monilla nimillä, muiden muassa jussinpartana ja luikkuheinänä. Tupas villa on soiden kasvi, joka kasvaa karuilla rämeillä, nevoilla ja korvissa. Sopivalla alustalla tupasvilla muodostaa tiheitä, helposti tunnistettavia tuppaita, joiden tyviosat koostuvat kasvin vanhoista, kuolleista osista. Täydessä mitassaan kasvin varsi on 40–70 senttimetriä korkea. Tupasvilla on suomaiseman aikaisin kukkija ja kukkii touko–kesäkuussa. Muita soiden sarakasveja ovat muun muassa luhtavilla (Eriophorum angustifolium), ruostevilla (Eriophorum russeolum) ja töppövilla (Eriophorum scheuchzeri). Tupasvillaa käytetään monin eri tavoin. Kasvista saatavaa kuitua, jota syntyy turvetuotannon sivutuotteena, käytetään tekstiileissä. Tupasvillasta tehdyt tekstiilit eivät aiheuta allergioita, ja ne sopivat esimerkiksi sähköallergiasta kärsiville. Lisäksi kuidun lämpöarvo on suurempi kuin villan. Aikoinaan tupasvillan siementupsuja onkin käytetty yhdessä luhtavillan kanssa tyynyjen ja peittojen täytteenä. Keski-Euroopassa tupasvillaa käytetään myös turvehoitoloissa. Nykyään kasvia käytetään myös öljyntorjunnassa, sillä se imee noin 20 kertaisesti oman painonsa verran öljyä ekologisella tavalla.

•

Kesällä 2015 järjestettävät muut luonnonkukkaretket

ETELÄ-SAVO Heinävesi Retkikohde: Valamon Luostari. Kokoontuminen: Valamon Luostarin vastaanoton edessä. Retki-aika: su 5.7. klo 14–17. Järjestäjä: Valamon luostari ja Valamon opisto. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Leena Pulkkinen ja Erkki Vesterinen. Lisätiedot: Erkki Vesterinen, p. 040 547 3898.

•

POHJOIS-KARJALA Lieksa Retkikohde: Pikku-Kili. Kokoontuminen: Lieksan linja-autoasema. Retki-aika: la 13.6. klo 10–15. Järjestäjä: Lieksan Luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Lieksan allergia- ja astmayhdistys. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat: Esko Lappi, Kaija Kiiskinen. Lisätiedot: Ahti Keränen, p. 040 845 7464, Mari Suonio, p. 050 539 4175. Huom! Linja-automaksu ja aluelippumaksu.

•

POHJOIS-SAVO Iisalmi Retkikohde: Sourunsalo. Kokoontuminen:

•

Iisalmen Luontomuseon edusta, Iisalmen kulttuurikeskuksen pohjoispuolisella ovella. Retki-aika: su 5.7. klo 12–16. Järjestäjä: Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys/kasvijaos. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Matti Tallgren, Eini Tallgren. Lisätiedot: Matti Tallgren, p. 017 822 808, matti.tallgren@meili.fi.

UUSIMAA Orimattila Retkikohde: Orimattilan hautausmaa. Kokoontuminen: kellotapulin luona. Retki-aika: ma 15.6. klo 18–19.30. Järjestäjä: Helena Raikas. Yhteistyötahot: Orimattilan seurakunta. Oppaat: Helena Raikas, Tuula Puttonen. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816, helena. raikas@phnet.fi.

•

VARSINAIS-SUOMI

Kemiönsaari Retkikohde: Örö. Kokoontuminen: Luontokeskus Sinisimpukka klo 11 tai klo 11.45 yhteysalus Stellan laituri. Retki-aika: la 13.6. klo 11–19. Järjestäjä: Kemiönsaaren luonto ry/Kimitoöns natur rf. Yhteistyötahot: Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukka. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Petra Nyqvist. Lisätiedot: Anna Schauman, p. 050 374 1115. Opastus molemmilla kielillä. Huom! Örön saarelle lähdemme M/S Sisselillä klo 12, josta retkeläisille on varattu yhteensä 25 paikkaa, joten ilmoittaudu 10.6. mennessä osoitteeseen info@kimitoonsnatur.fi. Matkan meno-paluun hinta on 24 € (aikuiset)/12 € (lapset) ja se maksetaan liikennöitsijälle. Voi tulla myös omalla veneellä, luonnonkukkakierros alkaa klo 13 Örön yhteysaluslaiturilta.

•

Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä: // sll.fi/luonnonkukat //

Luonnonsuojelija 2/2015

Uudenmaan perinnemaisemaryhmäläisiä talkoissa Mäntsälän Sandberginpellolla.

Mistä on hyvät talkoot tehty? "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" pätee talkoiden järjestämisessä. Teksti Asta Laiho ja Kirsi Ahonen Kuva Olli Elo

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. (09) 228 08 224, toimisto@sll.fi, muiden työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Seuraa: sll.fi, Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median kanavat: sll.fi/some Jäsenpalvelu: sll.fi/asiakaspalvelu Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

Etelä-häme

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Luontoilta Vihavuodessa 17.7. klo 18–20. Luonnonsuojelupiiri järjestää yhteistyössä Vihavuosi-yhdistyksen kanssa luontoillan Hauhon Vihavuodenkoskella (Vihavuodentie 355). Hämäläistietäjät vastaavat yleisön luontokysymyksiin – kuvia ja näytteitä kannattaa ottaa mukaan jos löytyy. Tiedustelut karri.jutila@sll.fi, 050 5768 953. Niittytapahtuma Rautavuorella 28.7. klo 10–13. Koko perheen tapahtumassa on tilaisuus tutustua niityn kasveihin ja selkärangattomiin sekä harrastaa perinnemaisemanhoi-

•

toa nuotion äärellä (luomumakkaraa ja reilua kahvia). Tiedustelut Karri Jutila, karri.jutila@ sll.fi, 050 5768 953. Kasviretki Salonsaareen 15.08. klo 9–15. Pulsatillan kasviretki, lähtö Hämeenlinnan kirjastolta kimppakyydein. Tiedustelut pirjo. virtanen@pp5.inet.fi, 040 7247 220. Geologian päivä 29.8. klo 9–17. Seminaari Tiirismaalla, Hollolassa. Teemana Salpausselät ja kvartsiittikalliot. Seminaarissa kuullaan Salpausselän geologiasta, pohjavesialueista ja maaperästä ja näiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen.

• •

Asikkalan luonnonystävät ry: Tarkemmat tiedot saa seuraamalla kotisivuja: sll.fi/asikkala, Facebookia tai ilmoittautumalla sähköpostituslistalle osoitteessa: kamppila.jam@pp.phnet.fi. Joskus retkistä päätetään olosuhteiden tai kiinnostavan kohteen vuoksi äkkilähtö periaatteella. Yhteyshenkilö: Juha Kamppila, 0500 205 565.

• •

Yölaulajaretki Jukka Heinosen vetämänä kesäkuun alussa. Retki Hanneksen metsään, Hollolassa sijaitsevaan arboretumiin, jossa kasvaa yli sata erilaista puulajia. Vihtatalkoot juhannuksen jälkeisellä viikolla Salonsaaressa. Perhosretki heinäkuussa sopivien olosuhteiden vallitessa, oppaana Olavi Blomster. Anianpellon markkinat 7.–8.8., telttamme sijaitsee energiakentällä. Letunmyynnin

• • •

ohella jaamme tietoa mm. villivihanneksista. Lepakkoretki elokuussa, oppaana Tuuli Laukkanen. Lyhdetalkoot elo-syyskuun vaihteessa, lisäksi kokeilemme voin valmistusta separaattorilla ja kirnuamalla tai kehräämistä.

• •

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Varikonniemen yökävely 31.5. klo 22.45– 01.20. Yökävelyllä tutustutaan Varikonniemen pimeään puoleen. Lähtöpaikkana on junaaseman (Suomen kaupunkien ainoa asema, jossa kaikaa satakielen laulu?) pohjoispäädyn katsurapuu. Tutustumme yölaulajalintuihin omin korvin ja lepakoihin tekniikan välityksellä. Tiedustelut karri.jutila@sll.fi, 050 5768 953. Janakkalan Luonto ja Ympäristö: Janakkalan Tarinmaan luontopolun ja Räikälän niityn hoitotalkoot 13.6. klo 10.00. Kokoontuminen entisen Laurin Kievarin kentällä. Talkoiden jälkeen sään salliessa piknikretki Hakoisten Linnavuorelle. Kesän toinen talkootapahtuma Suomen luonnon päivänä 29.8. klo 10. Yhdistys tuo paikalle tarvittavat työvälineet. Talkoolaisille omat hanskat ja sään mukainen varustus. Kaikki niittyjen hoitotyöstä kiinnostuneet tervetulleita. Lepakkoretket 14.8. Tervakoskella ja 21.8. Tarinmaalla. Tiedustelut ja tarkemmat ajankohdat ja paikat Ari Lehtiseltä (puh. 0400-

• • •

599623) elokuun alussa. Janakkalan kunnan omistama Mallinkaisten leirikeskus on varattuna yhdistyksemme jäsenille sekä toiminnastamme kiinnostuneille mahdollisille uusille jäsenille 11.7. 12–24 ja pe–la 25.–26.9. klo 12–12. Tervetuloa retkeilemään, sienestämään, marjastamaan, saunomaan, uimaan tai muutoin viihtymään. Ei mitään virallista ohjelmaa vaan kukin harrastaa mielihalujensa mukaan. Yhdistys tarjoaa kahvit/teen mutta muutoin mennään omilla eväillä. Mainio tilaisuus keskustella yhdistyksen toiminnasta ja esittää toiveita tulevasta toiminnasta. Syyskuun tilaisuudessa katsellaan kuvia mm. vuoden 2015 retkiltä, ota omat kuvasi tikulla mukaan. Jos aiot yöpyä syyskuussa niin ilmoita siitä Ari Lehtiselle (0400-599 623), muutoin ei tarvitse etukäteen ilmoittautua. Tilaisuus ilmainen osallistujille. Tervetuloa !

•

Salpausselän luonnonystävät: sll.fi/etela-hame/salpausselka, facebook. com/SalpausselanLuonnonystavat

•

Maailman ympäristöpäivän retki 6.6. Löllänvuorelle (Nastola-Iitti, vaativa maasto). Lisätietoa retkestä tieokas.fi/Lvuori.pdf. Lähtö kimppakyydeillä Hollolan yläkoulun pihalta klo 10 ja Lahden linja-autoasemalta n. klo 10.15 ja paluu Hollolaan n. klo 16. Oppaana metsänhoitaja Markku Sakari Meriluoto. Lisätietoja Seija Nerg 040 595 0226.

Luonnonsuojelija 2/2015

Oletko osallistunut tai ollut järjestämässä luonnonhoitotalkoita? Oliko kokemus onnistunut vai olisiko voinut sujua paremminkin? Ehkä talkoissa oli liian vähän osanottajia, työ ei edennyt tai oli liian rankkaa. Vai pettivätkö käytännön järjestelyt? Eivätkö ihmiset löytäneet paikalle? Kenties talkoovälineitä ei riittänyt kaikille tai ne olivat huonokuntoisia? Onneksi hyvällä talkoiden suunnittelulla voidaan välttää nämä ja monta muuta sudenkuoppaa. Onnistuneet talkoot muodostuvat monesta tekijästä. Paitsi, että suunniteltu työ tulee tehdyksi, talkoot tarjoavat osallistujille parhaimmillaan mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja innostavat mukaan muuhunkin luonnonsuojelutoimintaan. On siis tärkeää, että osallistujilla on mukavaa työn touhussa!

pureiden ja tuttavien tai vaikkapa paikallisten partiolaisten tai muiden harrastusporukoiden puoleen.

Ole käytännöllinen On tärkeää, että talkookohteen osoite on kerrottu ilmoituksessa täsmällisesti ja asutuskeskuksen ulkopuolella oleviin kohteisiin on kimppakyytimahdollisuus. Talkoissa on usein monenlaisia työtehtäviä, joista osa sopii lapsillekin. Heille voidaan myös tarjota jotakin oheistoimintaa, jotta perheellistenkin on helpompi osallistua. Tästä kannattaa mainita jo ilmoituksessa. Säälle ei kukaan voi mitään; toisinaan juuri talkoopäivänä sataa ja ihmiset pysyvät mieluummin kotonaan. Talkoot kannattaakin suunnitella joustaviksi sään suhteen, esimerkiksi ilmoittamalla etukäteen varapäivä tai jakam alla työ jo alkujaan useammalle päivälle.

Osallistujat ilahtuvat pienestäkin kestityksestä.

Kannusta kaikki mukaan Talkoot ovat konkreettinen tapa tehdä jotain luonnon hyväksi ilman pitkäaikaista sitoutumista. Niissä pääsee tutustumaan luontoarvoiltaan merkityksellisiin kohteisiin ja kuulee usein mukana olevilta konkareilta mielenkiintoista tietoa alueesta. Jotta ensikertalaistenkin olisi helppo tulla mukaan, on hyvä kertoa ennakkoon, miksi talkookohde ja sen hoitaminen on tärkeää, mitä talkoissa tehdään ja miten niihin tulee varustautua. Tiedotuskanavia kannattaakin hyödyntää monipuolisesti nettisivujen tapahtumakalenterista Facebookiin ja kaupan ilmoitustauluista paikallislehtien juttupalstoihin unohtamatta luontoon.fi-sivustoa, jos tehdään yhteistyötä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa. Usein tehokkainta on kuitenkin henkilökohtainen kutsuminen, joten kannattaa kääntyä naa-

Etelä-karjala

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Vs. aluepäällikkö Laura Blomqvist, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys : Luontopolkuretki Immalanjärven rannalla 23.5. klo 10–12. Tutustutaan rantametsän kevätkasveihin ja lintuihin. Kokoontuminen Immalajärven länsirannan uimarannalla, josta lähdemme kävelemään rannan ja golfkentän välistä polkua Rautionkylän suuntaan. Tiedustelut juha.jantunen@allergia.fi, 050 3643 693. Yölaulajaretki Siikalahdelle 5.6. klo 20. 6.6. klo 3. Siikalahti on kuuluisa yölaulajien konsertista. Matkalle lähdetään Imatran keskusliikenneasemalta kimppakyydein klo 20 ja Siikalahden parkkipaikalla jalkaudutaan klo 21. Takaisin tullaan joskus aamuyön tunteina. Retki on kaikille avoin. Tiedustelut juha. jantunen@allergia.fi, 0503643693.

•

Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys : Linnoituksen kasviretki 1.7. klo 18–20. Yhdistyksen perinteinen kasviretki vie keskikesän kasvimaailmaan Linnoituksen valleille.

•

Talkoile, ota opiksi ja käännä voitoksi

Muista huvi! Evästauko on hyvä viettää yhdessä: se tarjoaa mahdollisuuden paitsi kerätä voimia, myös jutustella muiden kanssa. Osallistujat ilahtuvat pienestäkin kestityksestä. Järjestäjän on hyvä varata juotavaa kaikkien hyvinvoinnin takaamiseksi, koska etenkin hellesäällä nestettä haihtuu yllättävän paljon. Tauolla voidaan myös tehdä kierros kohteen ympäristössä tai pelata vaikka erä mölkkyä. Tärkeintä on, että kaikilla on hauskaa! Työpanoksesta riippumatta jokainen ansaitsee lopuksi lämpimän kiitoksen osallistumisestaan. Talkoot ovat onnistuneet, kun kaikki lähtevät kotiin hyvällä mielellä ja innok-

Talkoissa voi raivata pensaikkoa perinnemaisemaniityltä, siivota luontoa roskista, pystyttää riukuaitaa, kunnostaa virtavesiä tai kitkeä haitallisia vieraslajeja, jotka vievät elintilan alkuperäisiltä kasveilta.

Usein talkoita järjestetään säännöllisesti samassa kohteessa, jolloin niiden organisointi helpottuu kerta kerralta. Vaikka jokin menisikin pieleen, siitä voi ottaa opiksi ja petrata seuraavalla kerralla.

Joskus on käynyt niinkin, että talkoisiin on tullut liikaa osallistujia ja viimeksi tulleet eivät ole lainkaan ehtineet osallistua töihin! Tällöin tilanteen voi kääntää voitoksi muuttamalla tapahtuman lopun luontoretkeksi tai piknikiksi ja esittelemällä laajemmin luonnonsuojelutoimintaa.

kaina osallistumaan uudestaankin – ja kutsuvat vielä ystävätkin mukaan! Opi: Yhdistysnetti > Materiaalipankki > Ohjeet ja pohjat > Ohje: talkoiden järjestäminen (kirjautuminen: kuutti@sll.fi | kuutti ) Inspiroidu: //www.sll.fi/vapari // Bongaa: talkoot oranssilla tapahtumakalenterista

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Luvassa on matka muinaistulokkaiden, vanhojen kulttuuriseuralaisten ja hyötykasvien, sotatulokkaiden, myöhempien liikennetulokkaiden sekä niittykasvien pariin. Tiedustelut kimmo.saarinen@allergia.fi, 0414631737. Anolan kedon hoitotalkoot 25.8. klo 17–20 Joutsenossa Anolan kylässä. Yhdistys on hoitanut Joutsenon Anolan ketoa vuodesta 2012 lähtien. Hienon paahdekentän tunnuslajeihin kuuluvat mm. mäkitervakko ja ketoneilikka, perhosista puolestaan ruusuruohokiitäjä. Yritämme saada paikan päälle taas kaksi niittokonetta. Ajo-ohje: Joutsenon keskustasta vajaa 6 km Penttiläntietä etelään, siitä oikealle Anolantielle ja keto on aivan tien varressa oikealla puolella noin puolen kilometrin päässä Penttiläntien risteyksestä. Tiedustelut kimmo. saarinen@allergia.fi, 0414631737. Riihilahden niittotalkoot 29.8. klo 11–14. Niittoa ja heinäseipäiden täyttöä Niemisensaaressa 29.8. klo 11. Tavoitteena on laajentaa niittoaluetta edellisvuodesta ja nostaa niitos seipäille kuivumaan. Samassa yhteydessä poistetaan pensaikkoa tarpeen mukaan ja jatketaan myös romahtaneen kasvihuoneen raivaamista. Ajo-ohje Riihilahteen: Lappeenrannasta Hyötiönsaaren kautta Vehkataipaleen suuntaan, käännös vasemmalle Riihilahdentielle ja sitä seuraten aivan loppuun asti. Matkaa Hyötiöstä kertyy hieman reilu 10 km. Tiedustelut kimmo.saarinen@allergia., 0414631737.

•

Etelä-Savo

Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

•

Neidonkenkäretki 31.5. Savonlinnan Hevonniemeen. Kokoontuminen klo 11 Kallis lahden Teboil-huoltoasemalla.

Kainuu

Kainuun luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Janne Kumpulainen, p. 050 4484 710, kainuu@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Seuraa: sll.fi/kainuu, twitter.com/SLL_Kainuu Kajaanin seudun luonto: Retki Vienanpolulle Suomussalmen Yli-Vuokkiin 15.8. Lähtö klo 8 Kajaanin linjaautoasemalta, paluu n. 18 mennessä. Omat eväät ja säänmukainen varustus. Hinta jäseniltä 15 €, muilta 20 €. Lapset puoleen hintaan. Ilmoittaumiset ja tiedustelut 9.8. mennessä: 044-9305813/markku.nykanen@kajaani.net

•

Paltamon Luonto : Suomen Luonnon päivä Kivesvaaran Retkeilyalueella 29.8. klo 11–16. Ohjelmaa koko perheelle. Opastettuja luontoretkiä, lasten

•

luontopolku ym. mukavaa. Kivesvaaran retkeilyalue valittiin vuoden 2014 retkipaikaksi: retkipaikka.fi/vapaa/vuoden-retkipaikka2014-on-paltamon-kivesvaara/. Tiedustelut vesahyyry5@gmail.com, puh 040 540 8830. Sotkamon Luonto: Sotkamon luonto ry järjestää yhdessä paikallislehden kanssa Unohtumaton luontoelämykseni -valokuvakilpailun kaikille Sotkamossa asuville 14–20-vuotiaille (synt. 1995–2001). Kilpailun tarkoituksena on innostaa Sotkamossa asuvia nuoria tarkkailemaan sotkamolaista luontoa ja löytämään luonnosta uusia luontoelämyksiä. Kilpailuun voi osallistua 1 digitaalisella kuvalla, johon kuvaajalla on oikeudet. Kuvan tulee olla otettu sotkamolaisesta luonnosta kilpailuaikana 5.6.–31.8.2015. Kilpailukuvalle tulee keksiä nimi ja kuvan yhteyteen tulee kirjoittaa lyhyt (max. 1/2 A4 arkki, fontti Times New Roman, riviväli 1,5) kertomus kuvan luontoelämyksestä. Kilpailukuva tulee lähettää jpg-tallennusmuodossa 31.8.2015 mennessä osoitteeseen sotkamonluonto@gmail.com. Kuvan koko: max. 5 Mt. Kuvan yhteyteen tulee laittaa oma nimi, syntymävuosi, osoite ja puhelinnumero mahdollista palkitsemista varten. Kilpailussa palkitaan Sotkamon Luonto ry:n hallituksen jäsenten ja Sotkamo -lehden edustajan valitsemat kolme puhuttelevinta otosta. Palkinnot: 1.) 60 €, 2.) 40 €, 3.) 20 €. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan pieniä osallistumispalkintoja.

•

Luonnonsuojelija 2/2015

•Tapahtumat •

Koko perheen lintuja kevätretki 9.5. Sotkamon Ontojolle, Lamminpään lintutornille Alpo Komulaisen vieraaksi. Lähtö kimppakyydein kirjaston pihalta klo 8 tai tapaaminen Lamminpäässä klo 8.30, Kuhmontie 239 Mukaan sään mukainen varustus ja omat nuotioeväät. Paluu noin klo 11.30. Luonto- ja kulttuuriretki Murtovaaran talomuseoon, Valtimolle 8.8. klo 9–15. Linjaautokyyti lähtee virastotalon pihalta. Linja-autokyytimaksu: 10 €/hlö tai 20€/ perhe. Ilmoittautumiset 5.8. mennessä opas Alpo Komulaiselle puh. 044 2566 203 tai Leena Korhoselle puh. 044 2034 301.

•

Keski-suomi

Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi

Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys: Retki Saarijärven Kulhanvuorelle 6.6. klo 9–22. Lähtö klo 9. Harjukadun tilausajolaiturilta kimppakyydein. Mukaan omat eväät ja sään mukainen varustus. Paluu Jyväskylään illalla. Retkimaasto on paikoin vaativaa (luontoon.fi/kulhanvuori). Lisätiedot ja ilmoittautuminen pe 5.6. mennessä: Hannu Laakkonen, hane.laakkonen@hotmail.com tai iltaisin 045 236 4834. Ilmoittautuessasi kerro, voitko tarjota kyytiä vai tarvitsetko sitä. Vieraskasvit – ilo ja harmi 26.5. klo 18–20. Yleisötilaisuus kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Mitä vieraskasvilajeja Suomessa kasvaa? Mitä haittaa niistä on? Miten niitä torjutaan? Puhujana on vieraslajiasiantuntija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta. Kommentoimassa on myös Jyväskylän kaupungin edustaja. Retki Hailuotoon 28.–30.8. Matkalle lähdetään tilausbussilla perjantaiaamuna ja palataan sunnuntai-iltana. Menomatkalla pysähdytään Liminganlahdella, lauantaina tutustutaan Hailuodon luontokohteisiin ja sunnuntaina palatessa johonkin kulttuurikohteeseen. Majoittuminen Hailuodossa Luotsihotellissa meren äärellä kahden hengen huoneissa. Hinta 140 €/henkilö sisältää bussimatkat ja majoituksen (kaksi yötä), johon kuuluu aamupala. Ateriat maksetaan erikseen. Mukaan mahtuu 20 henkeä. Lisätiedot ritva. kupari@kolumbus.fi, 050 516 0550. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi matkaohjelma ja muut tiedot.

•

Jämsänseudun luonnonystävät: Metsäretki 25.5. klo 17–20.30. Seija TiitinenSalmelan opastamat metsäretket jatkuvat. Tällä kerralla tutustumme korpiin. Kokoontuminen Jämsänkosken Nestellä klo 17. Varustus: saappaat. Tiedustelut sari.pylsy@gmail.com, 0400 769461. Niittotalkoot 9.6. klo 16–20. Niitämme lupiinia Kinulan niityllä, Koulutien ja Tiilikantien risteyksessä, UPM:n puolella. Niittoa tehty useampana vuonna, jotta uhanalaiset kasvit saisivat elintilaa nopeasti leviävältä lupiinilta. Pientä evästystä ja juomaa niiton lomassa yhdistykseltä. Työvälineitä yhdistykseltä, mutta ota mukaan omat työhanskat!

•

Tiedustelut 040076946. Palvian retki 23.8. klo 12–16. Lähde tutustumaan Palvian luontoon Jorma Tuomijärven ja Lasse Oksasen vetämälle retkelle. Palvian maastossa on luontopolku (3,4 km), joka kiertelee pitkin suoalueita ja vanhaa metsää. Kimppakyydit lähtevät Jämsä S-Market klo 11.00 ja J:kosken Neste 11.15. 40-vuotisjuhlahetki Synninlukossa 30.8. klo 12–15. Jämsänseudun Luonnonystävät ry:n perustamisesta on kulunut 40 vuotta ja Synninlukon rauhoittamispäätöksestä tasan 50 vuotta. Juhlien kunniaksi järjestämme lettukestit! Myös kahvia on tarjolla! Vapaamuotoista retkeilyä syksyisillä Synninlukon poluilla. Tervetuloa mukaan juhlimaan! Kaikille avoin ja maksuton tapahtuma! Kimppakyyti S-Market Jämsä klo 11.30, Jämsänkosken Neste klo 11.45. Kokoonnumme Synninlukon parkkipaikalla klo 12. Tiedustelut Sari Pylsy, sari.pylsy@gmail.com, 0400769461.

• •

Keurusseudun luonnonystävät: Taivaanrantojen tiirailua 22.5. klo 18–20 Isolla Virkamäellä. Lähtö Keuruun linjaautoasemalta. Tiedustelut jouko.pihlainen@ suomi24.fi, 0408431709. Kevätretki Pyhähäkin kansallispuistoon 23.5. klo 8–17. Etelä-Suomen komein metsä. Yhdistyksen 40v juhlaretki. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta 8.00 ja Haapamäen Suojalta 7.40. Ilmoittaudu viikkoa ennen! Tiedustelut jouko.pihlainen@suomi24.fi, 0408431709. Lähiluontoretki Haapamäen Pölövuorelle 29.5. 18–20.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Vuorella on luola. Tiedustelut jouko. pihlainen@suomi24.fi, 0408431709. Yölaulajalinturetki 5.6. klo 23–1.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Tiedustelut jouko.pihlainen@suomi24.fi, 0408431709. Kesäyön retki 30.06. klo 20 – 1.7. klo 1 Liesjärven Mansikkamäkeen ja Palomäen rantaan. Uinti ja makkaranpaisto. Lähtö Keuruun linjaautoasemalta. Tiedustelut: jouko.pihlainen@ suomi24.fi, 0408431709. Lasten luontoleiri 3.7. klo 14 – 6.7. klo 14 alakouluikäisille (s. 2002–2007) Riihon leirikeskuksessa. Tiedustelut aallonmatti@hotmail.com, 040 574 3645. Retki Kustavin Isokariin 4.7. klo 7–20. Kesäretki Kustavin Isokariin. Linja-autolla omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Haapamäen Suojalta voi tulla kyytiin. Tiedustelut: jouko.pihlainen@ suomi24.fi, 0408431709. Perhosretki Haapamäellä 12.7. klo 12– 15.30 perinteisellä perhoslaskentareitillä. Kyyti Keuruun linja-autoasemalta klo 12. Tiedustelut jouko.pihlainen@suomi24.fi, 0408431709. Lepakkoretki 28.8 klo 22–23 Pietilänkosken Uitamon myllylle. Katselemme joella lenteleviä vesisiippoja ja kuuntelemme lepakkojen ääniä detektorilla. Lähtö Keuruun linjaautoasemalta. Tiedustelut jouko.pihlainen@ suomi24.fi, 0408431709. Suon ennallistamistalkoot 29.8. klo 8 – 30.8. klo 16. Pihlajaveden Kuolemaistensuon ympäristössä yhteistyössä UPM:n kanssa. Tiedustelut aallonmatti@hotmail.com, 040 574 3645.

• • • • • • •

•

• •

Kymenlaakso

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola, auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• • •

Piirihallituksen kokous Kouvolassa 23.5. klo 12. Piirihallituksen kokous Haminassa 11.6. klo 18. Suokurssi Kymenlaakson alueella 18.–19.7. Ilmoittautuminen 30.6. mennessä markku. suoknuuti@kymp.net, 0403241249. Mustaviirin talkoot Pyhtäällä 1.–2.8. Ilmoittautuminen 19.6. mennessä toimistolle. Piirihallituksen kokous Kouvolassa 20.8. klo 18. Vaahteratalon luontotoimisto ja -puoti Kouvolassa ovat auki ma–ke klo 10–15. Toimisto on kiinni 22.6.–27.7. ja 3.–9.8. Puodin aukiolo kesällä mahdollinen Pohjois-Kymen Luonnon toimesta.

• • •

Kaakkois-Kymen Luonto: Luonnonmukainen kotipiha -tapahtuma 29.5. Haminan kirjaston Kaspersalissa klo 17–19. Klo 17 biologi Kirsi Niskanen kertoo luonnonmukaisesta kotipihasta. Tämän jälkeen mm. taimienvaihtotori, tietoa villivihanneksista, pakuriteetarjoilu ym. Vapaa pääsy.

•

Meri-Kymen Luonto: Langinkosken siivoustalkoot metsähallituksen kanssa 19.5. Tavataan klo 17. Langinkosken parkkipaikalla. Lisätietoa: ruiskaunokit@gmail.com. Arktika Ulko-Tammioon 16.5. Lähtö Sapokasta Kotkasta Kajava-aluksella klo 8, paluu klo 17. Lisätietoa: merikymenluonto1@ gmail.com. Hinkabölen ketotalkoot Munapirtin saaren kyläyhdistyksen kanssa 6.6. klo 10. Tiedustelut 040 5730373. Kymijokipäivä 8.8. Kyminlinnassa. Ötökkäretki klo 10, lisätietoa: ruiskaunokit@gmail. com. Risto Hamarin vetämä vallivaellus, lisätietoa 040 8322 121. Lepakkojen yö Kyminlinnassa, lisätietoa: ruiskaunokit@gmail.com. Hinkabölen ketotalkoot Munapirtin saaren kyläyhdistyksen kanssa 15.8 klo 10. Tiedustelut 040 5730373 Suomen luonnon päivä: Suoretki kansallispuistoon 29.8. klo 10, eväät mukaan! Tavataan Prisman parkkipaikalla, tankkauspisteen luona, lisätietoa ruiskaunokit@gmail.com.

• • • • • •

Pohjois-Kymen Luonto: Maailman ympäristöpäivä 5.6. Puistoretki 7.6. klo 12–14. Yhdessä Dendrologisen seuran Kouvolan kerhon kanssa järjestetty kiertokävely Kouvola-talon puistossa. Tutustumiskierros puiston kasvillisuuteen alkaa kesäteatterin luota. Tiedustelut pehkonen65@hotmail.com, 0405222394. Puistoretki 28.6. 12–14. Yhdessä Dendrologian seuran Kouvolan kerhon kanssa järjestetty tutustumiskierros Jaakonpuiston kasvillisuuteen. Kokoontuminen liikennepuiston luona. Tiedustelut pehkonen65@hotmail.com, 0405222394.

• • •

•

Kedonhoitotalkoot Iitin Kaaliojalla 8.8. klo 9–14. Kokoontuminen Kausalan torilla klo 9. Kaaliojan keto on pienialainen laidunniitty, jolla kasvaa useita harvinaisia ketokasveja. Niiden kasvualuetta voidaan lisätä poistamalla alueelta pensastoa ja joitakin puita sekä niittämällä muuta kasvillisuutta. Taiteiden yö 14.8. klo 18–22. Vaahteratalon pihassa ohjelmaa koko perheelle. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Suutarinpellon ketotalkoot 22.8. klo 10–14 Suutarinpellolla, Palomäen ulkoilureitin varrella. Kokoontuminen klo 10 parkkipaikalla Sammonkadun päässä. Niitetään ja haravoidaan. Työvälineitä ja hanskoja on, mutta omiakin voi ottaa mukaan. Evästarjoilu. Suomen luonnon päivä 29.8. Tarkempia tietoja myöhemmin.

• • •

Lappi

Lapin luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Tarja Pasma, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

•

Keskiyön vaellus Viiankiaavan luontopolulla Sodankylässä elokuvajuhlien aikaan 13.6. klo 20.30–1. Lapin piiri järjestää 3. kerran Sodankylän elokuvajuhlien aikaan keskiyön vaelluksen Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueelle, jossa AA Sakatti Mining Oy etsii malmia. Linja-autokyyditys: lähtö Sodankylän linja-autoasemalta kello 20.30 ja paluu Viiankiaavan parkkipaikalle su 14.6.2013 kello 1. Alue sijaitsee 21 km Sodankylästä pohjoiseen. Kierrettävänä lyhyt ja pitkä reitti: pituudet 4,3 km ja 7,1 km. Reiteillä on pitkospuut. Viiankijärven kohdalla tarjoillaan nokipannukahvit ja nuotiomakkarat. Mukaan mahtuu 50 ensimmäistä paikalle tullutta. Ajo-ohje etelästä päin: aja Sodankylästä 21 km Ivalontietä. Kersilön jälkeen käänny oikealle Moskuvaaraan johtavalle tielle. Aja tietä noin pari kilometriä kunnes näkyy opastaulu Viiankiaavan luontopolulle, käänny oikealle ja aja kunnes saavut pysäköintialueelle. Pysäköintialueen koordinaatit ovat N 67O 34.4625' E 26 O 45.2575'. Tiedustelut lappi@sll. fi, 040 823 2443. Keminsaarten Kuusisaaren perinnemaiseman niittotalkoot Pelkosenniemellä 31.7. klo 8–12. Talkoolaisille tarjotaan ruokailu. Yöpyä voi joko omassa teltassa Kuusisaaressa tai päivittäin on venekuljetus Kupittajanrannasta saareen ja takaisin. Pääasiassa kulku omilla kyydeillä, mutta kannattaa kysyä onko muita kulkemassa samaa reittiä. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro ruokarajoitteet ja mahdolliset perussairaudet, joista vastuuhenkilön on hyvä tietää. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Tarja Pasma, 040 823 2443, lappi@sll.fi (ei tavoitettavissa 19.6.–21.7). Ajo-ohje Pietarinniemen Kupittajanrantaan, josta venekuljetus: Ajetaan Pelkosenniemen kirkonkylän läpi pohjoiseen ja käännytään oikealle Savukosken suuntaan. Ylitetään Kitinen, jonka jälkeen ajetaan 1,2 kilometriä ja käännytään oikealle Kupittajantielle. Tietä ajetaan 1,0 kilometriä. Jälleen käännytään oikealle (tien laidassa on valkoinen kyltti, jossa ei lue mitään) ja ajetaan 730 metriä metsätietä rantaan.

•

Luonnonsuojelija 2/2015

•

Särestöniemen museoalueen perinnemaisemien niittotalkoot 7.8. klo 10–8.8. klo 15. Talkoolaisille tarjotaan ruokailu sekä majoitus ja sauna Kaukosen kylätalolla sekä ilmainen opastuskierros Reidar Särestöniemen taiteeseen ja museoalueeseen. Pääasiassa kulku omilla kyydeillä, mutta kannattaa kysyä onko muita kulkemassa samaa reittiä. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro ruokarajoitteet ja mahdolliset perussairaudet, joista vastuuhenkilön on hyvä tietää. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Tarja Pasma, 040 823 2443, lappi@sll.fi (ei tavoitettavissa 19.6.–21.7.). Ajo-ohje: Rovaniemeltä Kittilän tietä 136 km. Kaukosessa (ennen Ounasjoen ylittävää siltaa) käännytään oikealle ja 3,5 kilometrin jälkeen vasemmalle ja 5,5 kilometrin jälkeen taas vasemmalle. Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys, Ylitornion Luonto: Lapin kaivosfoorumin kanssa Retki rikospaikalle 6.6. Ylitornion Romppaan luonnonsuojelusuojelualueelle katsastamaan kanadalaisen Mawson-yhtiön uraanikultaetsinnän tutkimusjälkiä sekä alueen luontoa, jonka laittomasta kaivamisesta yhtiö ja sen kaksi työntekijää tuomittiin viime vuoden lopussa luonnonsuojelurikoksesta. Samalla tutustumme Tuomisen Yrttitarhaan Meltosjärvellä. Lähtö Kemin linja-autoasemalta klo 9 omilla autoilla tai linja-autolla lähtijöiden määrästä riippuen omakustannushintaan. Retkeltä pyrimme palaamaan klo 19 mennessä. Lisätietoja Aimo Tervahauta, 040 5239011, aimo. tervahauta@aatsto.inet.fi ja sitovat ilmoittautumiset retkelle viimeistään 30.5.

•

Pirkanmaa

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•

Vuohisaarta vuokrataan 18.5.–30.9. Luonnonsuojeluliiton jäsenet voivat vuokrata piirin omistamaa ja suojeltua Vuohisaarta ja sen vaatimatonta mutta viihtyisää mökkiä juhannuksesta syyskuun loppuun asti. Hinnat: 30 €/vrk arkisin, 35 €/vrk viikonloppuisin ja pyhäpäivinä, 170 €/vko (7 vrk) tai 450 e/kuukausi. Saari sijaitsee Mänttä-Vilppulassa. Lisätietoja: sll.fi/pirkanmaa/vuohisaari, varaukset 040 515 4557 tai pirkanmaa@sll.fi. Seitsemisen talkooleiri 24.–26.7. Seitsemisen kansallispuistossa. Ohjelmassa on ainakin perinnemaisemien hoitoa, mm. niittoa, Koveron tilalla ja Seitsemisjoen ennallistamista. Leirin vetäjänä toimii luonnonsuojelupiirin puolesta tänäkin vuonna Kaija Helle. Ilmoittaudu mukaan 5.6. mennessä. Kerro samalla mahdollisesta erikoisruokavaliostasi ja siitä, kuinka saavut paikalle (tarvitsetko kyydin tai voitko tarjota sellaisen). Osallistuminen, majoitus ja ruokailut (3 kertaa päivässä) ovat ilmaisia. Majoitus on tuttuun tapaan Kortesalon kämpällä. Luonnonsuojelupiiri kerää osallistujilta etukäteen varausmaksun (20 euroa), joka palautetaan leirillä. Osallistujille lähete-

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat tään tarkempia ohjeita sisältävä leirikirje kesäkuun puolivälissä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: pirkanmaa@sll.fi, 040 515 4557. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja Sarin Niittypalvelut järjestävät kesällä useita talkoita, joissa hoidetaan arvokkaita luontokohteita. Talkoot ovat kaikille avoimia ja niihin kuljetaan kimppakyydein. Tarjoamme eväät, joten ilmoittautuessasi kerro mahdolliset ruoka-aineallergiat. Kerro myös mahdollinen kyydin tarve tai voisitko tarjota kyytiä muille talkoisiin tulijoille. Ilmoittautuessasi saat tarkemman kokoontumispaikan. Katso tarkemmat ilmoittautumisohjeet tapahtuman kohdalta. Tervetuloa sekä ensikertalaiset että konkarit! Ilmoittautumiset Sarille, niittypalvelut@ gmail.com, 050 5380 381. Niittytalkoot Ylöjärvellä Pyynperällä 1.8. klo 10–14. Hoidetaan uhanalaisten ahokirkiruohon ja ahosilmäruohon esiintymiä valtakunnallisesti arvokkaalla perinnebiotoopilla. Ilmoittautumiset 29.7. mennessä Sarille. Vuohenojan ketotalkoot 2.8. 10–14 Tampereella, Iidesjärven pohjoispuolella. Hoidetaan uhanalaisten hyönteisten ja arvokkaiden kasvien esiintymiä. Ilmoittautumiset 30.7. mennessä. Talkoot 8.8. klo 10–14, Ala-Mikkolan haka. Hoidetaan maakunnallisesti arvokasta perinnebiotooppia Nokian Sarkolassa. Ilmoittautumiset 5.8. mennessä. Niittytalkoot 9.8. klo 10–14 Oriveden Siitaman niityllä. Hoidetaan harvinaistuneiden noidanlukkojen esiintymiä. Ilmoittautumiset 6.8. mennessä. Niinimäen hakatalkoot 22.8. klo 10–14. Talkoissa niitetään ja haravoidaan arvokasta perinnemaisemaa Vesilahden Rämsöössä. Ilmoittautumiset 19.8. mennessä.

•

• • • • •

Nokian luonto: Roskienkeruutalkoot 22.5. klo 17–19 Kyyninojalla. Kokoontuminen Kyyninojalla TB-huoltamon vieressä. Varusteena työvaatteet ja käsineet. Talkoot vetää Anne Viitalaakso, jolle tiedustelut ja ilmoittautumiset 045 888 3720 tai nokianlintukoulu@ gmail.com. Yölaulajaretki 6.6. klo 22–00 Kesäniemeen ja ympäristön kohteille. Tapaaminen klo 22 Kuljunrannassa Kesäniementiellä. Nokian Lintukoulun järjestämän retken oppaina Kaija Helle ja Anne Viitalaakso, jolle tiedustelut ja ilmoittautumiset puh. 045 888 3720 tai nokianlintukoulu@gmail.com. Palosirkkakedon kunnostus Siuron Pyymäessä 1.8. klo 10–14. Niittotalkoot uhanalaisen palosirkan esiintymällä Siuron Pyymäessä. Tapaaminen Siuron koululla klo 10. Varusteena työvaatteet ja käsineet. Tarjoamme eväät talkoolaisille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Timo Lepistölle 0445055999 tai nokianluonto(at)gmail.com. Ala-Mikkolan hakatalkoot 8.8. klo 10– 14. Hoidetaan maakunnallisesti arvokasta perinnebiotooppia Nokian Sarkolassa. Talkoot ovat kaikille avoimet ja kuljetukset hoituvat kimppakyydein. Tarjoamme eväät, joten ilmoittautuessasi kerro mahdolliset ruoka-aineallergiat. Kerro myös mahdollinen kyydin tarve tai voisitko tarjota kyytiä muille talkoisiin tulijoille. Ilmoittautuessasi

• • •

•

Pulahtamalla puhtaammat vedet Heinäkuun 12. päivänä klo 15.00 juhlistamme puhtaiden vesien merkitystä. Pulahdus sopii kaikille. Teksti Tuomas Alijoki

EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että Euroopan vesistöjen ekologisen tilan tulisi olla luokitukseltaan vähintään hyvä vuoden 2015 päättyessä. Tavoitteista huolimatta Suomen rannikkovesialasta peräti kolme neljäsosaa on edelleen kehnossa kunnossa. Jokipituudestakin kolmasosa ja järvistä viidesosa on tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa. Vaikka vesiensuojelutyötä on vielä paljon tehtävänä, saamme nauttia paikallisista onnistumisista ympäri Suomen. Hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla vesistöjenkunnostushankkeilla nostetaan paikallisia vesistöjä kanveesista takaisin entiseen loistoonsa. Jätevedet ja teollisuuden päästöt saadaan kuriin, jos vain tahdomme niin. Vesiensuojelu on aina ajankohtaista. Pitkäjänteisellä työllä turvataan pulahduskelpoiset vedet myös tuleville sukupolville.

Missä sinä hyppäät? Osallistuminen on helppoa. Pue yllesi uimapuku, hyppää ja kerro, miksi vesiensuojelu on juuri sinulle tärkeää. Suomen pääpulahdus hypätään tänä vuonna Turussa Ispoisten uimarannalla. Voit tulla Turkuun nauttimaan vuoden päätapahtuman tunnelmasta tai hypätä omassa lempipaikassasi missä päin Suomea tahansa. Haastamme sinut pulahtamaan joko yksin tai hyppyjoukkueena. Toivomme mukaan kaikenlaisia hyppyjoukkueita myös kunnista, järjestöistä ja yrityksistä. Hyppäämällä olet osa Euroopan-laajuista Big Jump -verkostoa, jossa kaikki osallistujat eri maista hyppäävät omaan vesistöönsä – samana päivänä, samaan aikaan aina Jäämereltä Välimerelle asti. Hyppää ja kerro kaikille, mitä puhtaat vedet merkitsevät juuri sinulle!

Lue lisää ja ilmoita hyppyjoukkueesi osoitteessa: sll.fi/pulahdus

Lisätietoa: markkinointikoordinaattori Tuomas Alijoki 044 379 24 75

Luonnonsuojelija 2/2015

•Pelastuspartio

Katiskat löysivät käyttäjänsä

Suomen luonnonsuojeluliitto jakoi Taipalsaarella 81 kuuttiystävällistä katistaa. Norppa-asiantuntija Kaarina Tiainen kertoo tempauksesta. Teksti Heidi Moisio Kuva Eero Korhola

Miksi jaoitte katiskoja? Luonnonsuojeluliitto järjestää vuosittain "Vaihda verkot katiskaan" -tempauksia, joissa on tarkoituksena saada verkkojen sijaan katiskoja Saimaan vesille. Jaamme norppaturvallisia, vahvanieluisia Weke-katiskoita, joiden nielu ei avaudu niin, että kuutti mahtuisi uimaan katiskan sisälle. Viime vuonna verkkoja vaihdettiin Savonlinnassa ja Kangaslammella. Saimaannorppa-LIFE-hankkeen kolmas tapahtuma järjestettiin Etelä-Karjalassa Taipalsaaren Saimaanharjulla huhtikuun lopulla.

Kenelle katiskat on tarkoitettu? Verkkojen vaihtaminen katiskaan perustuu vapaaehtoisuuteen ja hyvillä mielin tehtävään saimaannorpan suojeluun. Katiskan sai, kun omisti kalastusoikeutta tietyissä osakaskunnissa, allekirjoitti sopimuksen, jossa lupautui välttämään näillä alueilla verkkokalastusta ja suosimaan katiskalastusta sekä luovutti yhteystietonsa myöhemmin tehtävää katiskakalastuskyselyä varten.

Kuinka tapahtuma onnistui? Katiskoja meni Taipalsaaressa kaiken kaikkiaan 81. Kaikille halukkaille niitä siis riitti. Myös tavalliseen katiskaan asennettavia nielurajoittimia jaettiin puolen sataa kappaletta. Ihmiset olivat iloisia ja erittäin norpansuojelumyönteisiä. Jotkut kertoivat omia havaintoja norpista. Paljon tuli kiitosta siitä, että järjestämme tällaista. Lapsia varten oli norppa-aiheista toimintaa ja arvontaa. Arvonnan yhteydessä norpalle sai myös lähettää terveisiä, ja niitä kertyikin oikein mukavasti – pääasiassa norppaa tsemppaavia viestejä.

”

Mitä norpille kuuluu näillä vesillä? Osassa Taipalsaaren alueita ei ole minkäänlaisia kalastusrajoituksia, vaikka norpat uivat lähes joka puolella Taipalsaaren Suur-Saimaan puoleisilla vesillä. Esimerkiksi Ilkonselän ainokainen tämän kevään kuutti on havaittu jokin aika sitten uimassa useamman kilometrin päässä kalastusalueen rajalta. Kuutti siis puljailee juuri näillä Taipalsaaren vesillä, Saimaan eteläosissa. Heti tapahtuman jälkeen sain ilmoituksen norpasta uimassa salmessa, jossa norppaa ei ole aiemmin tavattu. Vesillä, joka on juuri näitä Taipalsaaren kalastusrajoitusten ulkopuolisia alueita. Katiskatempauksen katiskoista useampikin kappale meni onnekkaasti juuri näille rannoille.

Verkkojen vaihtaminen katiskaan on vapaaehtoista.

•Tapahtumat saat tarkemman kokoontumispaikan. Terve tuloa sekä ensikertalaiset että konkarit! Ilmoittautumiset ja lisätiedot 5.8. mennessä Sarille, niittypalvelut@gmail.com, 050 5380 381. Niittotalkoot Sarkolassa Ala-Mikkolan haassa 8.8. 10–14 Osallistumme Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin talkoisiin ja piiri tarjoaa eväät. Kimppakyydistä tiedustelut Kaija Helteelle 044 0177180 tai kaija.helle@sll.fi. Talkoiden tiedustelut Sari Hämäläiselle, niitty palvelut@gmail.com tai 0505380381. Suomen luonnonpäivän retki Siuron Hakavuoreen 29.8. 10–14. Tutustumme tulivuoriperäisiin kallioihin, jääkauden jälkiin ja monipuoliseen metsäluontoon. Kokoontuminen Siuronvaltatien ja Riuttanmäenkadun kulman puistikossa. Mukaan eväät ja maaston kestävät jalkineet. Retken oppaana toimii Kaija Helle, jolle tiedustelut 044 0177180 tai kaija.helle@sll.fi.

• •

Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys ry: Mummot metsään ja papat pitkospuille 5.8. Luonnonsuojeluyhdistys vie Oriveden palvelutalon asukkaita retkelle Hyytiälän metsäaseman lähimetsään. Ohjelmassa on luonnossa kulkemista, eväiden syöntiä ja nuotiotulilla tarinointia. Halukkaat vapaaehtoiset voivat ilmoittautua mukaan. Ideaalitilanne olisi, että jokaisella vanhuksella olisi yksi hyväjalkainen retkikaveri tai vaikka kaksikin! Kuljetus on tilattu Tokeen liikenteeltä.

•

Tarkempi aikataulu ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. Tiedustelut pekka.heikura@yle. fi, 040 512 7095. Virtain luonnonsuojeluyhdistys: Yhteyshenkilö: Larissa Heinämäki, 040 776 27 97, larissa.heinamaki@iki.fi.

•

Puistokävely 12.07. 10–12.30. Tapaaminen Virtain torilla, josta kävelemme rantapuistoon. Tutustutaan reitin varrella kasvaviin kasveihin, puihin ja pensaisiin. Oppaana hortonomi Tapio Ykspetäjä. Säävaraus. Soininmäen niittotalkoot 26.7. klo 10–14. Mukaan työvälineitä, jos on (harava, viikate) sekä hanskat ja kumisaappaat. Yhdistys tarjoaa eväät, mutta lisäjuotavaa on hyvä ottaa mukaan, jos on kovin lämmin sää. Säävaraus, pieni tihkusade ei haittaa. Syystaimitori 3.8. klo 12–13. Syksyinen taimien vaihtotori samalla periaatteella kuin keväinenkin. Soininmäen niittotalkoot 9.8. klo 10–14. Haravoidaan niittojätteet kasoille ja niitetään vielä, jos on tarvetta. Mukaan työvälineitä, jos on (harava, viikate) sekä hanskat ja kumisaappaat. Yhdistys tarjoaa eväät, mutta lisäjuotavaa on hyvä ottaa mukaan. Säävaraus, pieni tihkusade ei haittaa.

• • •

Ylöjärven Luonto: Pyynperän niittytalkoot 1.8. klo 10–14. Talkoissa hoidetaan uhanalaisten ahokirkiruohon ja ahosilmäruohon esiintymiä valta-

•

kunnallisesti arvokkaalla perinnebiotoopilla. Talkoot ovat kaikille avoimet ja kuljetukset hoituvat kimppakyydein. Tarjoamme eväät, joten ilmoittautuessasi kerro mahdolliset ruoka-aineallergiat. Kerro myös mahdollinen kyydin tarve tai voisitko tarjota kyytiä muille talkoisiin tulijoille. Ilmoittautuessasi saat tarkemman kokoontumispaikan. Tervetuloa sekä ensikertalaiset että konkarit! Ilmoittautumiset ja lisätiedot 29.7. mennessä Sarille, niittypalvelut@gmail.com, 050 5380 381.

Pohjanmaa

Pohjanmaan piiri: Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p.(06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, www.facebook. com/suomenluonnonsuojeluliitonpohjanmaanpiiriry Kauhavan luontoyhdistys Valokki: Metsä- ja suoretki 3.5. klo 8–14. Säävaraus ja ennakkoilmoittautuminen! Lähtö Kauhavan kirkon parkkipaikalta. Tiedustelut ekorpi@ utu.fi, 0400-163228.

•

Lapuan ympäristöyhdistys: Seuraa tarkempaa ilmoittelua Lapuan Sanomien seuratoimintapalstalla, Faceboo kissa ja nettisivulla.

•

Linturetki ”Rytilammen kierros” 17.5. klo 8 Simpsiöllä. Lähtöpaikka Taivaanpankon parkkipaikalla, josta parin tunnin kierros alas

Rytilammen ympäri ja takaisin. Säänmukainen varustus ja kiikarit mukaan. Oppaana Raimo Laurila. Heinäkökkä 18.7. klo 12 Willa Ukulissa, Tienhaarantie 134. Oma harava mukaan, jos on.

•

Pohjois-karjala

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Toimisto: Kauppakatu 44, 80100 Joensuu Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi Keski-Karjalan Luonto Luontopolkujen kunnostustalkoot 21.5. klo 17–20. Kunnostamme Matin-, Yhdys-, Pajarin ja Puhoksen polut. Kokonnumme Hutsin koulun parkkipaikalle klo 17. Tiedustelut kari.antikainen@telemail.fi 0503700024. Tohmajärven Jalajanvaaran niityn hoito 25.6. klo 18–20. Kukkaretki ja sananjalkojen kepitys. Tiedustelut kari.antikainen@telemail. fi, 0503700024. Tohmajärven Jalajanvaaran niityn hoito 12.8. klo 16–19. Niitetään niityn heinät ja ruohot kuivamaan. Tiedustelut kari.antikainen@ telemail.fi, 0503700024. Tohmajärven Jalajanvaaran niityn hoito 18.8. klo 16–19. Haravoidaan edellisellä viikolla niitetyt heinät ja ruohot pois niityltä. Tiedustelut kari.antikainen@telemail.fi, 0503700024. Lepakkoretki. Kokoonnutaan illalla

• • • • •

Luonnonsuojelija 2/2015

Luonto-Liiton leirikesä 2015

Leirit lapsille, nuorille ja perheille – parasta kesässä! Luontoleireillä mm. retkeillään, tutkitaan luontoa, pelataan, uidaan, melotaan, saunotaan ja parannetaan maailmaa. Lue lisää ja ilmoittaudu:

www.luontoliitto../leirit Luonto-Liiton jäsenet saavat alennusta leireistä. Liity nyt:

www.luontoliitto../liity Tutustu Itämereen pyöräillen!

Minna Suhonen

Nyt 10 % alennus Pyöräillen Ahvenanmaalle ja Gotlannin pyöräilymatkoista (voim. 31.5. asti)

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Kiteen kirjaston parkkipaikalle. Lähdemme yhteiskyydeillä Kiteenlahteen ja tarkkailemme lepakoita Hyypiin rannalla ja Muholankoskella, jossa on mahdollisuus paistaa makkaraa. Tapahtuma järjestetään OK-opintokeskuksen kanssa. Päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin nettisivullamme sll. fi/keski-karjala ja jäsenille tekstiviestillä.

Pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@ sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa

•

Energiakäänne-seminaari energiaomavaraisuudesta ja uusiutuvista energiamuodoista 13.6. klo 10–16. Seminaari on itsenäinen osa Pyhäjoella 8.-21.6.2015 pidettävää kansainvälistä leiriä Parempaa virtaa! Kohti hajautettua energiantuotantoa. Seminaarin ohjelma sll. fi/pohjois-pohjanmaa/energiakaanneseminaari-energiaomavaraisuudesta-ja-uusiutuvista-energiamuodoista. Tiedustelut tiina.prittinen@gmail.com, 040 554 8869. Merenrantaniityllä talkoillaan 18.7. klo 10–18. Ota yhteyttä, jos haluat mukaan talkoisiin. Kimppakyydein olemme liik-

•

keellä. Kulkuohje omin päin tulijoille: Veteraanimajan kyltti opastaa 8-tien varresta perille. Kyltti on tien varressa pohjoisesta päin oikealla puolella muutama kilometri Pyhäjoen keskustaajaman eteläpuolella. Ilmoittaudu viimeistään 16.7. osoitteeseen merja.ylonen@sll.fi, tekstiviestillä numeroon 044 929 0550 tai soita. Jos voit tarjota kimppakyytiä, otan tarjouksen mieluusti vastaan. Jos taas tarvitset kyytiä, ilmoita siitä ajoissa. Perinnebiotoopilla perinteistä viikateniittoa 25.7. klo 9–18. Soiden ympäröimällä Sarviselänkankaalla sijaitseva noin hehtaarin laajuinen niitty on uusi hoitokohde. Se on 1950-luvulle asti asutun Sarviselän talon maita. Niitty on sittemmin heinittynyt ja osaksi rehevöitynyt. Autolla ei pääse niityn viereen, vaan jonkin matkaa pitää kävellä kantamusten kera. Talkoiden järjestäjä huolehtii työkaluista ja eväistä. Tällä kertaa työ on pääosin viikateniittoa ja haravointia. Ensiraivaus vuosien umpeenkasvun jälkeen on tehty viime kesänä. Ilmoittaudu niittotalkoisiin 23.7. mennessä: merja.ylonen@sll.fi tai 044 9290550. Hiekkarannallakin niitetään 1.8. klo 10–18. Ilmoittaudu viimeistään 30.7.: merja.ylonen@sll.fi tai 044 929 0550. Kerro myös, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Työkinttaita on järjestäjien puolesta, mutta saa sellaiset tuoda mukanaankin. Haaranniittyä niittämään jo 23. kerran

•

myös lapsiperheystävälliset ja sähköavusteisilla pyörillä

www.veranatura.fi

GEOLOGIAN PÄIVÄN SEMINAARI Hollolan Tiirismaalla lauantaina 29.8.2015 klo 9–17 Teemana Salpausselät ja kvartsiittikalliot • Seminaarissa kuullaan asiantuntijoiden esityksiä Salpausselän geologiasta, pohjavesialueista, poikkeuksellisesta maaperästä ja näiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. • Seminaari tarjoaa uusia näkökulmia geologisen tiedon lisäämiseen osana biologian ja maantiedon opetusta kouluissa. • Iltapäivällä opastettu retki alueen luontoon ja geologisiin kohteisiin. Ilmoittautuminen seminaariin osoitteessa: www.sll.fi/geo Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Yhteistyössä:

•

Pyöräily ja vaellusmatkat

SKGK

Luonnonsuojelija 2/2015

•Tapahtumat 11.8. klo 15–20. Työkaluista ja eväistä huolehtii järjestäjä. Viikatteen käyttöön saa neuvoja ihan kädestä pitäen. Työtä on kaikille myös haravan varressa, sillä niittojäte pitää korjata pois. Ilmoittaudu niittotalkoisiin viimeistään maanantaiaamuna 10.8.: merja.ylonen@sll. fi tai 044 9290550. Kerro myös, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Työkäsineitä on järjestäjällä, jos omia ei ole. Lakeuden luonto : Yölaulajat-linturetki 5.6. klo 22 Virkkulanranta, Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6, 91900 Liminka. Vetäjänä Tellervo Kalaoja. Kesällä kajakki-/kanoottiretki. Elokuussa lepakkoretki, luonnonmuistomerkit-retki, Lamunkarin pajujenraivaustalkoot, Suomen luonnon päivä. Tarkempaa tietoa sites. google.com/site/lakeudenluonto/

• •

Oulun luonnonsuojeluyhdistys: Ajankohtaista tietoa olsy.fi

•

Retkikerho – The Excursion Club. Tervetuloa luontoretkille ja harrastuspiireihin! Jäsenyys on ilmainen. Soita 045 639 5311 tai täytä lomake: olsy.fi/retkikerho/liityjaseneksi. html. Retkiohjelma olsy.fi/retkikerho. Retki Kattilankallaan 5.6. Erätaitokurssi kesäkuussa. Linturetkiä. Pyöräretki Raaheen toukokuussa. Pyöräretkiä Oulussa. Kasviretkiä. Asukasluontoiltoja. Retki Ulkokrunnille heinä-elokuussa. Löydä Luonnollinen Harrastus Hupisaarilla 31.5. Oulun kauneimmat luontopaikat bussilla 16.6. Liput (5 €) LähiTapiolasta 8.–12.6. Ilmasto-kampanjointia. Lähiluontokävelyitä. Maankohoamispolku Tuiranpuistoon -hanke. OLSYn ja luonnonsuojeluliiton yleisötapaamisia touko-heinäkuussa. Polkupyöräkahvila kesä-heinäkuussa. Kansallinen kaupunkipuisto Ouluun, kaupunkipuisto.net. Sanginjoen kansallispuistohanke. Viinivaarakampanja. Luontopisteet: oululaisten oma lähiluonnon seuranta- ja oppimisympäristö, olsy.fi/luontopiste/. METSO-toiminnan metsien inventointiretkiä. Pyöräpaja.

• • •

Pohjois-savo

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 (ei kesä,- heinä- ja elokuussa) Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi Kiuruveden luonnonystävät: Paikallisyhdistyksemme jäsenille: mikäli haluat liittyä yhdistyksen sähköiselle postituslistalle (retki-ilmoitukset, tal kookutsut, toimintakertomus yms.) lähetä postia osoitteella liisaaraisanen@gmail.com

• •

Tapaat meidät mm. lasten iltatorilla 4.6. Päiväretki Hiidenportin kansallispuistoon 29.8. Juhlista Suomen luonnon päivää koko perheen retkellä! Komeita näköaloja, vanhaa metsää ja vettä tarjoileva luontopolku seurailee rotkoa kilometrin verran. Kovasinvaaran lähellä sukelletaan kaskikoivikkoon ja edelleen katajia kasvavalle kukkaniitylle. Entisen erämaatilan pihapiiri on yksi Kainuun alueen arvokkaimmista perinnemaisemista.

Reitti (n. 5 km) sopii vaativuudeltaan myös lapsille, muttei liikuntarajoitteisille. Mukaan omat eväät ja retkeilyyn sopiva vaatetus. Lähtö klo 7.30 l-autoasemalta, perillä aikaa noin 4 tuntia. Hinnat: jäsenet 25 €, ei-jäsenet 35 €. Lapset alle 12-v. ilmaiseksi. Ilm. 17.8. mennessä p. 050 3052893. Lisätietoa yhdistyksemme Facebook-sivuilla (luettavissa ilman tunnuksia). Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: Vuosikokous 9.3. klo 18–19 ja yleisötilaisuus klo 19–20.30. Petri Jauhiainen kertoo kirjastaan Elämää pihapiirin kätköissä, Kirsi Pehkonen haastattelee. Tervetuloa, kahvitarjoilu, vapaa pääsy! Yhteyshenkilö: Paula Hyvönen, 040 7307 7606, paula.hyvonen@fimnet.fi.

•

Satakunta

Satakunnan piiri: Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Antinkatu 2, 28100 Pori, avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry Ala-Satakunnan Ympäristöseura: Retki Harolan lehtoon 24.5. klo 10–13 (Pähkinistöntie 222, Eura). Tiedustelut: Erkki Jaakohuhta 0500 125215. Eurajoki-melonta 13.6. klo 10–13. Lähtö Melontakeskuksesta (Eurantie 20, Eura). Tiedustelut: Seppo Varjonen 0505607357 ja Jarmo Väkiparta 0445450519. Lasten linturetki Harolan lehtoon 27.6. klo 14–16 (Pähkinistöntie 222, Eura). Tiedustelut: Päivi Sandelin 050 5168350. Kasviretki Ruukinpuistoon 12.7. klo 13–15 (Sepäntie 7, Eura). Tiedustelut: Päivi Sandelin 050 5168350. Lepakkoretki Kauttuan Ruukinpuistoon 25.7. klo 21 (Sepäntie 7, Eura). Tiedustelut: Päivi Sandelin 050 5168350. Wanhan Apteekin puutarhan niittotalkoot 22.8. klo 10–13. (Eurakoskentie 45, Kiukainen). Tiedustelut: Erkki Jaakohuhta 0500 125215 ja Seppo Varjonen 050 5607357.

•

• • • • •

Porin seudun ympäristöseura: Yrttiretki 23.5. Kullaalle. Keräämme yrttejä ja kevätsieniä, sienistä ei mennä takuuseen mutta yrttejä löytyy! Lähtö tilausbussilla Porista Katariinankatu 14 (Katariinankadun ja Länsipuiston eteläkulma) klo 9, paluu klo 14–15. Omat eväät ja keräyskorit. Ilmoittautuminen Tapani Hänniselle viimeistään maanantaina 18.5. puh. 050 521 8362. Hyönteisretki Kirjurinluodolle ja lähiympäristöön 5.7. klo 9–12. Tutustutaan Sini Solalan ja Turo Tuomikosken opastuksella Polsanluodon ja lähialueen hyönteisiin. Kokoonnutaan Hanhipuiston aukiolle (Kirjurinluodontien vasemmalla puolella 200 m Raumansillalta). Mukaan kannattaa varata säätilaan sopiva vaatetus. Säävaraus (kova tuuli tai sade)! Retken lisätiedot: Sini Solala 040 708 2875.

•

Ulvilan ympäristöseura: Perheretki MuuMaahan Merikarvialle heinäkuussa, tarkemmin myöhemmin paikallislehdessä ja verkkosivulla.

•

Uusimaa

Uudenmaan piiri: Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Sirkku Manninen, p. 040 563 1546 Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Katso Uudenmaan piirin tapahtumat nettisivulta sll.fi/uusimaa. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja ja viime hetken muutokset: helsy.fi, Mirja Reijonen p. 050 1420 ja Krista Raveala p. 050 3795 117.

•

Lepakkoretki, Herttoniemi 22.5. klo 22.30–23.30. Lähtö Majavatien kääntöpaikka, Majavatie 11. Yölaulajat ja lepakot Talosaaren Torpalla 5.6. klo 21–00. Lähtö Vuosaaresta bussin 96 päätepysäkiltä Porslahdentien päästä. Lintuoppaan johdolla kävellään Porvarinlahden kautta yhteensä noin 6,5 km Torpalle, josta tullaan takaisin kimppatakseilla. Retken voi myös keskeyttää Kantarnäsissa ja kävellä Talosaarentietä Uudelle Porvoontielle bussin 93 pysäkille. Sopimuksesta Torpalla voi myös yöpyä. Varusteet: säänmukainen vaatetus, taskulamppu, omat eväät. Kruunuvuorenlampi ja rauniohuvilat Laajasalossa 8.6. klo 17.30–20.30. Lähtö- ja paluupaikka Kaitalahdesta bussin 88 päätepysäkiltä. Retkellä tutustutaan sekä alueen lintuihin, kasveihin ja rauniohuviloiden historiaan että ihaillaan kalliolta avautuvaa merimaisemaa. Vaativuus keskitasoa: kalliolle on jyrkkä nousu. Jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa 16.6. ja 29.7. klo 17.30–20.30. Tapaaminen Särkiniementien ja Wavuliinintien risteyksessä Wavuliinintien pysäkillä (Bussit 65A ja 66A). Lepakkoretki, Kivinokka 10.7. klo 23–00. Lähtö maja-alueen portti. Jättipalsamin kitkentätalkoot Herttoniemen Saunalahdella 14.7. ja 3.8. klo 17.30–20. Lähtö Herttoniemen metroasemalta, K-supermarket Hertan puoleisen sisäänkäynnin luota. Mukaan on hyvä ottaa pitkät housut, saappaat ja työkäsineet. Talkoiden jälkeen kannattaa tarkistaa itsensä puutiaisten varalta. Rautatiekasviretki Helsingin ja Pasilan asemien välillä 15.7. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka: Helsingin rautatieasema, vasemmanpuoleisimman kivimiehen kohdalla. Radan varsilla kasvavat kasvit ovat usein joutomailla viihtyviä. Retki aloittaa kasviretkisarjan, jossa tutustutaan rautateiden varsilla Helsingissä kasvaviin kasveihin. Rautatie on yksi tekijä, joka on levittänyt Helsinkiin ja Suomeen uusia kasvilajeja. Muita keskeisiä syitä siihen, että Helsinki on kasvilajistoltaan rikas, on mm. Vantaanjoki, merenranta, sotahistoria ja asutushistoria. Lepakkoretki, Tullisaari 22.7. klo 22.45– 00. Lähtö Aino Ackten huvila, Emilien polku. Kasviretki Vantaanjoen varressa ja Haltialassa 4.8. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka: Bussien 67 ja 67V päätepysäkki (2300, Laaman-

•

• • • •

• •

ninpuisto) Torpparinmäentien koillispäässä. Retkellä kuljetaan Vantaanjoen vartta pitkin ja tutustutaan kasveihin. Vantaanjoen varresta palataan Haltialan aarnimetsän kautta Paloheinän majalle, josta pääsee bussiin 66. Kasviretki Heikinlaakson Roosinmäelle ja Vantaan Kalkkikalliolle 13.8. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka: Korvasienentien bussipysäkki (3867) Heikinlaaksossa Vanhan Porvoontien varrella. Retkellä käydään tutustumassa kasvistoon Roosinmäen luonnonsuojelualueella ja Vantaan Kalkkikallion luonnonsuojelualueella. Retki päättyy Puistolan rautatieasemalle. Hyönteisretki Vanhaankaupunkiin 15.8. klo 13–15. Lähtö Annalan puutarhan keltaisen rakennuksen edustalta (rakennus J), Hämeentie 154. Tarkoitus on tutustua erityisesti pölyttäjähyönteisiin, mutta myös muuhun Vanhankaupungin luontoon. Vaativuus: helppo. Säävaraus: jatkuvan sateen sattuessa retki peruuntuu. Kulkuyhteydet: Kirjoita Reittioppaaseen kohteeksi Annalantie. Länsi-Helsingin ja Laajalahden rannat pyöräillen 22.8. klo 10–14.45. Viisi vaihtoehtoista lähtöpaikkaa ja kertyneet kilometrit: klo 10.00 Baanan alkupää kansalaistorin, Sanomatalon ja Kiasman kulmauksessa (0 km), 10.15 Pohjoiskaaren ja Lauttasaarentien kulma (2,9 km), klo 11.30 Länsiväylän alittava tunneli Sotkatieltä Telkkäkujalle (9,6 km), klo 11.50 Konemiehentien ja Puumiehenkujan kulma (14,0 km). Tämän jälkeen pistäydymme lintutornissa. Klo 12.40 Villa Elfvik (17,1 km). Teemme pienen kävelyn Villa Elfvikin ympäristössä käyden mm. lintutornissa ennen kuin jatkamme pyöräilyä. Lähtöpaikkaan Baanan alkupäähän saavumme 29 kilometrin polkemisen jälkeen. Retkelle on mahdollista osallistua sekä koko matkan että vain jonkin taipaleen verran. Pyörällä liikutaan osallistujille sopivalla nopeudella. Aurinkokuntakävely (noin 10 172 657 880 kilometriä) 25.8. klo 17.30–22. Nyt on tilaisuus tutustua aurinkokuntaamme kävellen ja käydä joka planeetalla ja auringossa sekä Plutolla ja Charonilla. Kolme vaihtoehtoista lähtöpaikkaa: Kello 17.30 Valimon rautatieaseman laiturilta klo 17.30, klo 17.45 Valimotien bussipysäkki (1601) Pitäjänmäentien varrella ja klo 18.00 Pitäjänmäen rautatieaseman laiturilta. Oikeasti käveltävä matka on pisimmillään noin 17 kilometriä. Lepakkoretki, Lauttasaari 28.8. klo 21–23. Lähtö Tiirasaarentien ja Takaniementien risteys. Suomen luonnon päivän retki 29.8. Jättipalsamin kitkentätalkoot Uutelassa 8.7., 22.7. ja 19.8. klo 17.30–20.30. Lähtö Aurinkolahdesta Urheilukalastajansillalta Kahvila Kampelan vierestä. Bussi 78: pois Aurinkotuulenkadun pysäkillä 4653. Mukaan saappaat ja juomapullo. Pitkät housut ja paita suojaavat nokkosilta ja hyttysiltä. Talkoiden jälkeen kannattaa tarkistaa itsensä puutiaisten varalta.

•

• • •

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Retkistä tulee tarkempaa tietoa Aamupostin Yhdistykset-palstalle ja Hyysyn kotisivuille.

•

Maailman ympäristönpäivän tapahtuma 5.6. klo 12 Knehtilän tilalla Palopurolla (Haapasaarentie 75). Kahvio (kahvi omakus-

Luonnonsuojelija 2/2015

tanteinen) ja maatilapuoti ovat auki. Tilan isäntä Markus Eerola esittelee tilaa ja luomuviljelyä. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen ympäristöpalkinnon luovutus. Lopuksi käynti viereisessä Koskisen puutarhassa pionien aikaan (yli 100 erilaista lajia tai muotoa). Maailman ympäristöpäivä Knehtilän luomuviljelytilalla on samalla ensimmäisen Euroopan kestävän kehityksen viikon päätöstapahtuma. Luontokuvanäyttely Hyvinkää-Seuran Myllytilan kesäpäivien ajan 4–7.6. Leila Järvisen kuvia ladossa. Suomen luonnon päivä 29.8. Hyvinkäänkylässä. Retki Vantaan varressa sekä Humalan ja Krapulan maisemissa Salpausselän kupeessa (Krissinportin luontoa ja kulttuuria). Kokoontuminen klo 10.15 Hyrian maaseutuopiston P-paikalla Palstojentien varrella. Kesto reilut 2 tuntia.

• •

Järvenpään ympäristöyhdistys: Kevätillan lintukävely Järvenpäässä 27.5. klo 18–20 Kaakkolan lintutornin maastossa. Kokoontuminen Taidetalon pihassa Harjuvaarankuja 2. Yölaulajaretki 6.6. klo 23 – n. 03. Kokoonnutaan Postikadun ja Vanhankyläntien risteyksessä. Kierretään Tuusulanjärvi pyörillä verkkaiseen tahtiin ja kuunnellaan kesäyön lintuja. Järven eteläpäässä on evästauko. Mukaan omat eväät ja lämpimiä vaatteita. Retkelle voi tulla myös osaksi matkaa. Tähdenlento- ja lepakkoyö 12.8. klo 21–00. Kokoonnutaan kioskin luona Niemennokan huvilan vieressä (Niemennokantie 1). Illan aikana havainnoidaan niin tähdenlentoja kuin lepakoitakin ja asiantuntijat kertovat niistä. Pukeudu lämpimästi. Voit ottaa mukaan evästä ja lämmintä juotavaa. Makuualusta on kätevä tähdenlentoja katsellessa. Järjestämme havainnointi-illan yhdessä tähtiharrastusyhdistys Altairin kanssa. Vieraslajitalkoita järjestetään pitkin kesää. Talkoista saa tiedon talkoosähköpostilistan kautta. Ilmoittaudu mukaan, se ei velvoita sinua mihinkään: info@jympy.fi

• •

•

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys: Kesäretki Porkkalaan 16.8. Tarkemmat tiedot elokuun alkupuolella paikallislehdissä.

•

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Porlan järviluontoseikkailu koko perheelle 13.6. klo 10–14 Liessaarenkadun päässä. Lisätietoja Hannele Ilomäki-Piirilä, 050 592 4950 tai Susanna Komulainen, 040 573 4210. Maksjoen niityn talkoot 22.7. klo 18–20. Niitylle pääsee Maksjoelta Braskintietä pitkin, josta käännytään Yli-Paila-tielle, jota pitkin n. 1 km. Niitty sijaitsee tien vasemmalla puolella. Tarjolla talkooevästä. Lisätietoja: Marja-Leena Nikander, 044 284 6550. Kokkilan kedon kunnostustalkoot 29.7. klo 18–n. 20. Kokoontuminen Virkkalan pururadan parkkipaikalla Hankoniementien varrella n. 1 km Virkkalan Ristiltä Hyvinkäälle päin. Tarjolla talkooevästä. Lisätietoja: Marja-Leena Nikander, 044 284 6550.

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Lepakkoretki 29.8. klo 19.30. Lepakkotutkija Kari Salovaara kertoo lepakoista ja johdattelee retkelle sopivaan paikkaan. Kokoontuminen Lohjan Kirkkokentällä Sibeliuksenkadulla. Huom. sadevaraus. Lisätietoja Hannele Ilomäki-Piirilä, 050 592 4950. Saturetki lapsille ja perheille Virkkalan Pähkinäniemeen 8.8 klo 11. Satutäti Tuija Latvakangas-Koivisto kertoo luontoaiheisia satuja ja laulattaa. Kokoontuminen Pähkinäniemen puistotien päässä, Kartanonkuja 4. Mukaan istuinalusta ja evästä. Uintimahdollisuus. Lisätietoja Tuija Latvakangas-Koivisto, 041 442 6882. Suomen luonnon päivän retki 29.8. klo 10–n.13.30. Kohteena on Myllymäen torppa ja sen pihapiiri Kärkölässä Pohjois-Lohjalla. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä Sibeliuksenkadulta. Oppaana toimii Risto Murto. Omat eväät mukaan. Lisätietoja Susanna Komulainen p. 040 573 4210.

RETKIPAIKKAKIRJA

ON TÄÄLLÄ! KIINNOSTAAKO SINUAKIN SEIKKAILUT SUOMEN LUONNOSSA? Retkipaikka-kirja kokoaa yksiin kansiin retkeilysivuston kolmen ensimmäisen vuoden parhaimmiston; noin 80 pääkohdetta ja parisataa muuta kiinnostavaa paikkaa seikkailuhenkisille.

•

TILAA OMASI:

•

kauppa.retkipaikka.fi To i m . A nT Ti H uT Tu n e n j A To u ko k Au p p i n e n

Uusimmat seikkailut retkipaikka.fi

Lopen luonnonystävät: Erkki Holttisen yrttinäyttely 6.6. Lopen kirjastolla. Luonnonystävän säkeet ja sävelet – kirjallisuutta ja musiikkia Solstrandin puutarhassa 28.6. Klo 15 tarjolla myös ruokaa vapaaehtoisella maksulla. Parkkitilaa rajoitetusti; suositaan kimppakyytejä ja polkupyöriä. Osoite: Sinervänpolku 15, Pilpala, Loppi. Tiedustelut: Marika Tudeer 044 5522555.

• •

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Seuraa MU:n seurapalstan ilmoittelua ja kotisivuja mantsalan-lsy.fi.

•

Perinteiset heinätalkoot Sandbergin pellolla 25.7. klo 9. Niittoa, haravointia, sapiloiden käyttöä, taimien kiskontaa; kaikille löytyy puuhaa. Työvälineitä on. Naturistiheinätalkoot 8.8. klo 10. Ennakkoilmoittautuminen välttämätön, puh. 0405045446, Olli.

•

Perinnemaisemaryhmä Suomenlinnan retki 14.6. Talkooviikonloppu 29–30.8. Loviisassa, Lehtisen saaressa.

• •

Riihimäen seudun luonnosuojeluyhdistys: Tule mukaan torstaikävelyille! Luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämiä ovat tänä kesänä 21.5. lähimetsäretki Kokon puistoon, lähtö Mesikadun ja Huhtimonkadun risteyksestä klo 18, vetäjänä Martti Rajamäki. 4.6. yölaulajaretki Herajoelle Parman pellon ympäristöön, lähtö Herajoen vedenottamolta klo 22, vetäjänä Ari Lehtinen, 27.8. lähiluontoretki Rautarouvan eli sähkölinjan helmoihin, lähtö klo 18 raviradan parkkipaikalta, vetäjänä Harri Heinonen. Suomen luonnon päivän perhetetapahtuma 29.8. Riihimäellä. Tutustutaan Hatlamminmäen metsän ihmeisiin luonnonhenkien satupolulla, tarjolla myös linturetki. Opastus Ekokemin tehdasalueelta. Tapahtumasta tiedotetaan tarkemmin Suomen luonnon päivän nettisivulla. Osallistu siilikyselyyn! Selvitämme siilien yleisyyttä Riihimäellä ja Hausjärvellä.

•

• •

Tutustumaan Kymenlaakson soihin! Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri järjestää kaksipäiväisen suokurssin 18.-19.7.2015. Vetäjänä on kotkalainen suoasiantuntija Markku Suoknuuti. Markku kertoo ja opettaa soista ja niiden kasvillisuudesta ja eläimistöstä (mm. suoperhosista). Retket tehdään Sippolasta käsin, jossa on yöpymispaikka sekä yhteistä illanviettoa (keskustellaan suoasioista ja saunotaan). Lauantaina kokoonnutaan kuitenkin ensin ABC Amiraalilla (Karhula, Haminantie 1) klo. 09.00, josta siirtyminen päivän suokohteelle (päivän jälkeen majoituskohteelle). Majoitusta on tarjolla 60 euron hintaan (sis. aamiainen/ iltapala ja yöpyminen). Mukaan kannattaa varata omat petivaatteet ja pyyhe. Osallistujalla ei tarvitse perusosaamista soista (osallistuja saa opetusmonisteen). Varusteista ehdoton vaatimus on korkeavartiset kumisaappaat. Ilmoittautuminen 30.6. mennessä! Lisätietoja: markku.suoknuuti@kymp.net tai 040 324 1249.

Luonnonsuojelija 2/2015

•Tapahtumat Kyselyssä ovat mukana myös Hyvinkää ja Loppi. Kyselyyn voi vastata suoraan Luonnontieteellisen keskusmuseon lomakkeelle. Linkki löytyy nettisivulta rsly.net. Toukokuussa kyselyyn voi vastata myös Riihimäen kirjastossa olevalla lomakkeella. Kirjastossa myös siilisatutunti. Tuusulan ympäristöyhdistys: Mehiläisretki Tuusulassa 7.6. klo 13–16. Koko perheen retkellä oppaana toimii mehiläistarhuri Laura Kujansuu. Mahdollisuus kurkata pesiin ja maistaa mahdollisesti kertynyttä tämän kesän hunajaa. Mehiläisten jälkeen kierrämme upeassa Metsäntutkimuslaitoksen metsässä pikku lenkin ja pysähdymme nuotiolle, jossa mahdollisuus grillata omia makkaroita. Retki lähtee Proffessorin Pytingin parkkipaikalta Maisalantie 211. Muutoksista tietoa Facebookissa ja ilmoittautuneille sähköpostilla. Retkelle voi tulla myös ilman ilmoittautumista. Ilmoittautumiset: tuusulan. ymparistoyhdistys@gmail.com

•

Vantaan ympäristöyhdistys: Ketotalkoot 9.8. klo 10–14. Ota mukaasi kunnon hanskat ja evästä, yhdistys järjestää paikalle juomavettä. Työvälineitä yhdistyksellä on kylliksi kaikille innokkaille niittäjille ja haravoijille. Sadeilma ei peruuta tapahtumaa! Tuupakan kedon löydät Hommaksentien ja Hommaksenkujan risteyksen kohdalta: risteyksen kohdalla on ketojen esittelytaulu, itse kedot näkyvät ylärinteessä. Kokoonnumme esittelytaulun kohdalle, mutta osallistua voi, vaikka ei ihan kymmeneksi ehtisikään. Tiedustelut: vesa.a.jarvinen@gmail.com Koko perheen luontokoulusunnuntai 14.6. klo 10–13 Kaiken maailman ötökät! Tervetuloa Vantaan luontokoululle (Sotungintie 25 A).

•

Varsinais-suomi

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

•

Pamprinniemen linturetki Pyhämaassa 31.5. 9.30–13.30. Tutustutaan loppukevään lintumaailmaan Pamprinniemen ympäristössä. Lähtö Hauintien parkkipaikalta Pyhämaan Kettelissä. Sään mukaiset retkivarusteet ja vedenpitävät jalkineet jalkaan. Ota myös halutessasi eväät. Ilmoittaudu ennen retkeä Rauno Laineelle puh. 040 567 4027. Retki Uudenkaupungin Myllymäen kasvi- ja puumaailmaan 23.5. klo 10–12. Kokoontuminen Myllymäen vesitornin luona. Professori Sakari Hinnerin johdolla tutustutaan keväiseen lähiluontoon Myllymäen arboretumissa. Maksuton tilaisuus on osa Uudenkaupungin Ympäristöyhdistyksen ja Vakka-Suomen kansalaisopiston yhteistyössä järjestämää Uudenkaupungin lähiluonto – kysy luonnosta -sarjaa.

•

Mynämäen-Mietoisten luonnonsuojeluyhdistys: Kesäretki Örön linnakesaarelle 13.6. klo

•

9.30 –14.6. klo 21. Drgsfjärdin kuntaan kuuluva Örö on Suomen eteläisimpiä saariryhmiä. Saari on luonnon puolesta ainutlaatuinen paikka, vanhoista metsistä nummimaisemiin, ketoihin ja hiekkarantoihin. Puolustusvoimien toiminta ampumaratoineen ja helikopterikenttineen on tahattomasti luonut monille kasvi- ja hyönteislajeille ihanteelliset kasvuolosuhteet. Lähdemme saarelle lauantaina Mynämäen linja-autoasemalta klo 9.30 ja palaamme takaisin sunnuntaina Mynämäkeen n. klo 21. Matkan hinta on 135€/ hlö (yhden hengen huoneessa +40 €), johon kuuluu matkat, majoitus 2 hengen huoneessa, aamiainen, 2 lounasta sekä sauna. Lauantaina on mahdollisuus nauttia illallinen ravintolassa. Siihen otamme eri ilmoittautumisen. Huoneissa on keittomahdollisuus. Ilmoittautumiset osoitteeseen linjos.terhi@gmail.com tai puh. 0442115661. Paimion seudun ympäristöyhdistys: Askalan kesäkauden avajaiset 7.6. klo 12–15. Pive Toivosen näyttelyn avajaiset. Lapsille hauskaa ohjelmaa ja kahvilan lisäksi makkara- ja lettupisteet palvelevat kesän avaajia. Avajaisista lähtien ketokahvila ja Pive Toivosen näyttely ovat avoinna joka sunnuntai klo 12–15 (paitsi juhannuksena) 9.8. saakka. Navigaattoriosoite: Voimalantie 116 (ks. tarkemmat ajoohjeet: psyy.suntuubi.com). Ketoleiri Paimion Askalankoskella 7.−12.7. Leireilemään voi tulla koko viikoksi tai viipyä vain päivän tai pari. Ohjelmassa on mm. niittämistä, nyhtämistä, riukuaidan tekoa ja lampaiden kaitsemista: jokaiselle löytyy sopivaa hommaa, ei tosissaan tarvitse olla niittomestari osallistuakseen leirille! Jokaisena leiripäivänä on mahdollista myös osallistua pienimuotoisille kursseille, joilla mm. askarrellaan luonnonmateriaaleista, tunnistetaan kasveja ja harjoitellaan niittämistä. Yöpyä voi joko teltassa tai leiritalolla, ja iltaisin voi halutessaan lähteä saunomaan ja uimaan Paimion Ankkalammelle kimppakyydein. Leirin vetäjänä on kaiken kokenut Rauno Kallio ja kokkina Sinikka Rautio. Ei osallistumismaksua. Ilmoittautuminen roosa.simolin@gmail.com, 0400 675067.

•

Paraisten luonnonsuojeluyhdistys: Talkoot Sandvikenin luonnonsuojelualueella (Seivistentie 390) 16.6., 7.7., 6.8. ja 1.9. klo 17–20. Tehtävä työ on kevyttä niittoa ja niittojätteen haravointia. Talkoolaisille tarjotaan syötävää ja juotavaa. Lisätietoa sll.fi/parainen. Talkoot Lenholmin luonnonsuojelualueella (Saaristotie 2508, Parainen) 1.7., 2.7. ja 14.7. klo. 17–20, jossa kunnostetaan linnustolle tärkeää lahtea niittämällä ruovikkoa. Talkoolaisille tarjotaan syötävää ja juotavaa. Lisätietoa sll.fi/parainen.

• •

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Seuraa yhdistystä netissä (sll.fi/turku), josta voit myös tilata sähköisen uutis kirjeen, Facebookissa tai Twitterissä (@turunlsy).

•

Jättipalsamitalkoot Kuninkojan suojelualueella torstaina 2.7. Tapaamme klo 17 Kuninkojantien ja Kaivolankadun risteyksessä, josta siirrymme tien toiselle puolelle talkooalueelle. Lisätiedot sll.fi/turku. Juhannuskukkulan raivaustalkoot tors-

•

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat taina 30.7. ja lauantaina 8.8. Tapaamme 30.7. klo 17 ja 8.8. klo 12 kukkulan juurella, Logomon parkkipaikkaa vastapäätä. Lisätiedot sll.fi/ turku.

13–17-vuotiaille 31.7.-2.8. Raippaluoto. Lisätietoja leireistä ja ilmoittautumiset: polp.fi/ leirit, leirit@polp.fi / Senni puh. 0442970282. luontoliitto.fi/toiminta/leirit/leirilupaus

Uudenkaupungin Ympäristöyhdistys: Laukkaneilikkatalkoot 19.8. klo 17.30 alkaen Lokalahdella. Tapaamispaikkana on Hermansaaren niitty Taivassalontie 180 lähellä. Talkoissa niitetään ja haravoidaan heinää laukkaneilikkakasvustojen läheltä. Talkoolaisille on työvälineitä, mutta oman haravan voi ottaa mukaan. Tarjolla on lohisoppaa ja kahvit. Lisätietoja: Pirjo Rinne, p. 040 565 8834, pirjo.i.rinne@ uusikaupunki.fi

Varsinais-Suomen piiri: Seuraa Vaspin aktiivista toimintaa myös Facebookissa ja Twitterissä!

•

Luonto-liitto Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420 Seuraa: luontoliitto.fi, päivittyvä tapahtumalista: luontoliitto.fi/ tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Maailma kylässä -festivaalit 23.–24.5. Helsingissä. Luonto-Liitto on mukana festivaaleilla yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Ilmoittaudu mukaan esittelemään Luonto-Liiton toimintaa. Ilmoittautumiset: sami.saynevirta@ luontoliitto.fi. Liittokokous 30.5. Luonto-Liiton toimistolla. Liittokokouksen lisäksi jäsenhankintatyöpaja, jonka vetää Katri Silvonen. Ilmoittautumiset: sami.saynevirta@luontoliitto.fi Vaelluskurssi Seitsemisen kansallispuistoon 20.–25.7. Kurssin kohderyhmänä ovat 15–29-vuotiaat nuoret. Kurssiin kuuluu kaksi ennakkotapaamista ja kuuden päivän vaellus. Ennakkotapaamiset järjestetään Helsingissä ja Jyväskylässä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Sini Malminiemi sini.m.malminiemi@student. jyu.fi tai Sonja Martikainen sonja.martikainen@gmail.com.

• •

Hämeen piiri : Lisätietoja retkistä, leireistä, joogasta ja vaelluskurssista löydät nettisivuiltamme www.luontoliitto.fi/hlp. Lisätietoja muusta toiminnasta ja mukaan toteutukseen pääsee laittamalla viestiä osoitteeseen hlp@ luontoliitto.fi tai 044 566 5899. Kevätseurantaretki Niihamaan 24.5. Ei ennakkoilmoittautumista, mukaan vaan! Ympäristötori 1.6. Tammelantorilla. Toiminnan esittelyä ja pientä puuhaa. Parin tunnin vuoroihin kaivataan vielä lisää väkeä, ei haittaa vaikket tietäisi etukäteen paljoa toiminnasta. Viikolla 23 Vainupäivä. Rastirata teemalla maaperä. Aika ja paikka vielä auki. Ohjelma valmiina, itse päivään tarvittaisiin rastin vetäjiä, olisitko sinä yksi? Kevätseurantaretki Hervantajärvelle 7.6. Ei ennakkoilmoittautumista, mukaan vaan! Niihaman majan kesäjuhla 13.6. Vaelluskurssi Lapissa 23.-29.6. Ennakkotapaamiset Tampereella touko– kesäkuussa. Ilmoittaudu viimeistään 22.4.

• • • • • • •

Pohjanmaan piiri: Luontoseikkailuleiri 8–10-vuotiaille 27.29.7. Lohtaja, Ohtakari. Nuorten vaellusleiri

•

Kilometrikisa 1.5.–30.9. Vasp osallistuu tänäkin vuonna valtakunnalliseen Kilometrikisaan! Perustamme jälleen oman pyöräilyjoukkueen ja lähdemme tavoittelemaan oman sarjamme voittoa. Tiedossa on myös pyöräilyaiheisia retkiä. Ilmoittaudu mukaan! Siivouspäivä 23.5. Vasp osallistuu siivouspäivään omalla pisteellään Turussa. Tule tekemään löytöjä! Paikka tarkentuu myöhemmin. Saaristomeri 2015 -tapahtuma 31.5. Turussa. Vasp markkinoimassa toimintaansa. Tule mukaan ja seuraa ilmoittelua! Maailman ympäristöpäivä 5.6. yhteistyössä useiden ympäristöalan toimijoiden kanssa ympäristönsiivoustalkoot ja piknik. Seuraa tiedotusta! Luontoleiri kaksikielisille / Naturläger för tvåspråkiga 8.–12.6. Natur och Miljön, Luonto-Liiton ja Helsingin yliopiston yhteistyöhanke järjestää kaksikielisille lapsille suunnattuja luontoleirejä. Vasp on mukana järjestämässä Rymättylän Vienolassa 8.-12.6. pidettävää 10–13-vuotiaille suunnattua leiriä. Kesäyöretki Rauvolaan ja Vaarniemelle 9.6. klo 23. Lähtö Uittamolta. Mahdollisuus havaita lintuja, metsäkauriita, lepakoita, kiiltomatoja ja muita yöaktiivisia eläimiä. Maksuton! Lähimetsä kaikilla aisteilla -retki 13.6. Turun Pääskyvuoressa. Näe, tunne, kuule, haista ja maista metsä ympärilläsi! Retki on suunnattu lapsiperheille. Maksuton! Big Jump 12.7. Tule mukaan hyppäämään Suomen vesistöihin vesien suojelun puolesta! Luonnonharrastusleiri Inarissa 12.– 19.7. Viikko Lapissa keskellä kesää. Luvassa retkeilyä, leirielämää ja erätaitoja. Osallistumismaksu. Viikonloppuretki Saaristomeren kansallispuistoon 31.7.–2.8. Seikkaillaan yhteysalus- ja taksivenekyydein saaresta toiseen, tutustutaan saarten kasvillisuuteen ja meriluontoon. Yöpyminen autiotuvissa ja telttaillen. Osallistumismaksu.

• • • • • • • • • •

JOS METSÄÄN HALUAT MENNÄ NYT, NIIN TAKUULLA YLLÄTYT! Suomen luonnon päivää juhlistetaan Riihimäen Hatlamminmäellä lauantaina 29.8.2015 klo 11 alkaen. Mennään metsään, kuljetaan pitkin koko perheen Satupolkua – yhdessä näyttelijöiden kanssa. Lähtö Ekokemin pysäköintialueelta, osoitteesta Kuulojankatu 1. Tulkaa mukaan!

Ilmapalloja

Kasvomaalaus Valokuvaus norpan kanssa

Linturetki isoille ja pienille

Eläinleikkejä Satupolku

Info- ja tarjoilupiste

SATUPOLKU-TAPAHTUMAT MYÖS:

30.8. Teijon kansallispuisto, Salo 5.9. Sipoonkorven kansallispuisto, Sipoo 6.9. Nuuksion kansallispuisto, Espoo

TULOSSA!

Päivä eläimenä -teema eskarilaisille ja alakoululaisille. facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot: suomenluonnonpaiva.ﬁ facebook.com/luonnonsuojeluliitto facebook.com/ekokem

Luonnonsuojelija 2/2015

Varoitusmerkkejä

Hanna-Kaisa Hellsten

Fiksumpaa ilmasto-opetusta On turhaa kuvitella, että ympäristöongelmat ratkeaisivat, jos ihmiset vain tuntisivat tarpeeksi maapallon toimintaa. Suomen edellinen hallitus ajatteli ehkä näin, kun maantieteen pakollista kurssimäärää vähennettiin lukioista.

•Hudit &osumat

”

”Hölmöä miettiä, mikä maan tai maapallon tila on 100 vuoden kuluttua, eihän meistä kumpikaan ole silloin enää elossa.” Valtiovarainministeri, sosialidemokraattien puoluejohtaja Antti Rinne, Alueviesti.fi 10.4.

”

”Tulvat uhkaavat Lapin jokia.” Otsikko, Helsingin Sanomat 22.4.

”

”Seudun luonnon monipuolisuus uhkaa hidastaa Östersundomin rakentamista.” Pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 25.4.

”

"Autoilu maksaa yhteiskunnalle ja käyttäjälleen yhteensä kuusi kertaa enemmän kuin pyöräily." Toimittaja Janne Luotola, 13.5. tekniikkatalous.fi

”

”Liityin Luonnonsuojeluliittoon. Tuli vain äkillinen tarve peruuttaa sisustuslehtien tilaukset ja hankkia muuta luettavaa.” Anne Sulander, Twitter 16.4.

Ympäristökysymysten sivuuttaminen ei ainakaan edistä ympäristönsuojelua. Koska maantiedettä opetetaan jatkossa vähemmän, globaaleja ongelmia täytyisi käsitellä enemmän muiden aineiden kursseilla. Tai sitten on todettava, ettei tulevaisuudella ole niin väliä. Monet ympäristöteemat ovat myös yhteiskunnallisia kysymyksiä. Ilmastonmuutoksessa on kyse myös oikeudenmukaisuudesta, vastuusta ja kansainvälisestä politiikasta. Ruuan tuotantoon liittyy kysymyksiä paitsi ravinteiden kierrosta, myös nälästä, elämästä ja kuolemasta. Maapallon lämpeneminen ei kuitenkaan ole mieli pide tai näkökulma samalla tavalla kuin esimerkiksi kysymys hyvästä valtiomuodosta. Yhteiskuntaja katsomusaineiden opettajien on joskus vaikeaa ymmärtää tätä. Ilmastoskeptikot päästetään helposti ääneen opetuksen tasapuolisuuden turvaamiseksi. Samalla unohtuu, että 99% tiedeyhteisöstä pitää heitä hourupäisinä räksyttäjinä. Ilmastoskeptikkojen vaikuttavuus perustuu täysin siihen, että he saavat ansaitsematonta huomiota – juuri tuon tasapuolisuuden nimissä.

Skeptikkojen hyysääminen on esimerkki siitä, miten ilmastoaiheita käsitellään huonosti hallittuina luonnontieteinä muiden aineiden opetuksessa. Siitä ei tule mitään. Opetusmateriaaleihin eksyy epämääräisyyksiä, joita ei koskaan päätyisi biologian tai maantieteen kirjoihin. Tämä on ymmärrettävää: oma ala on tietenkin paremmin hanskassa kuin toisten ala. Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Sen takia pitää hahmottaa, mitä globaali muutos ihmisvinkkelistä tarkoittaa ja miten ongelmaan pitäisi suhtautua. Yhteiskunta- ja katsomusaineissa voidaan pohtia, onko ympäristöpakolaisuus epäreilua tai mitä mieltä kasvissyönnistä pitäisi olla. Luonnontieteet eivät tarjoa vastauksia näihin asioihin sen enempää kuin neuvoja siihen, millaista politiikkaa tarvitaan lämpenemisen hillitsemiseksi. Ilmastonmuutos on vaikea aihe, joka ei avaudu yhdestä näkökulmasta. Ongelma ei ainakaan ratkea, jos sen kieltää skeptikkojen tapaan. Eikä ymmärrys aiheesta lisäänny opetusta vähentämällä tai sen laatua huonontamalla.

Sarjakuva: Aino Sutinen

Liity jäseneksi n

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista.

Yhteystietoni Etunimi

Sukunimi

Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin

Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta n ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Norppakylpypyyhe

29,90 € (sis. alv. 24 %)

Koivunestesaippua

18,90 € (sis. alv. 24 %)

Saunaharja

14,90 € (sis. alv. 24 %)

Rantakivisaippuat

14,90 € (sis. alv. 24 %)

Kuva: Heidi Moisio

sll.fi/luontokauppa