Luonnonsuojelija 2/2023

Askalankosken maisema

5 7 9 16 29

Kaupunkiketojen elvyttäjä Laura Ratilainen saa Lappeenrannan kukkimaan.

Saimaannorppia siirretään Norpan geneettistä monimuotoisuutta yritetään vahvistaa.

Todellisuudentajua hakemassa Paloma Hannosen terveiset hallitusneuvotteluihin.

Osallistu retkille Luonnonkukkien päivä on mahdollisuuksia täynnä.

Lempipaikka jo pronssikaudella Askalankoski palkitsee kunnostajansa kukkaloistolla.

Iijokisoutu on Suomen vanhin luonnonsuojelutapahtuma.

Maija Suomela neuvoo luonnon antimien käytössä.

on kutsunut ihmisiä puoleensa jo rautakaudella.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti

Nro 2/2023, kesäkuu

49. vuosikerta

ISSN 0788­8708

Aikakausmedia ry:n ja Kulttuuri­, mielipideja tiedelehtien liiton jäsen

Päätoimittaja Liisa Hulkko

Toimitussihteeri Jenni Hamara

Graafinen suunnittelija Hannele Alanko

Toimittajat

Oona Lohilahti

Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi

Kirjoittajat 2/2023

Paloma Hannonen, Hanne Kosonen, Oona Lohilahti, Raija Savikko, Markus Seppälä, Titta Vikstedt

Ilmestyy 2023 6.3. (aineistopäivä 31.1.), 29.5. (2.5.), 21.8. (25.7.), 20.11. (24.10.)

Tilaushinta 2023

Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 20 €/vuosi

Tilaukset

Arkisin klo 9–15, 09 228 08210 jasenasiat@sll.fi

Ilmoitushinnat 2023

1/1 sivu 2000 €, 1/2 sivu 1000 €, 1/4 500 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi

Painopaikka Botnia Print, Kokkola

Ympäristö

Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90­prosenttiselle kierrätyspaperille.

Rahankeräyslupa:

RA/2022/199, sll.fi/rahankerayslupa

Lue lehteä verkossa sll.fi/luonnonsuojelija

Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje

Liity jäseneksi sll.fi/liity

Anna lahja luonnolle: sll.fi/lahjoita

Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; Twitter: @luonnonsuojelu

Kaikki kukat kukkikoot

RAKASTAA, EI RAKASTA... RAKASTAA! Päivänkakkara sen kertoo. Ja kukapa ei rakastaisi kukkivaa kesäistä luontoamme! Omistimme tämän kesän korvalla ilmestyvän Luonnonsuojelija-lehden luonnonkukille. Arkisenkin oloiset kasvit voivat kertoa ihmeellisiä tarinoita Suomen historiasta, muutoksista ja tulevaisuudesta. Lue siis, mitä kasveilla on meille kerrottavana.

Itse innostuin ihastelemaan kukkivia luonnonkasveja korona- ja sotakriisien keskellä. Joka kevät kasvit nousevat maasta ja kääntävät kukkansa kohti aurinkoa. Ne tuntuvat kantavan mukanaan toivon ja ilon sanomaa. Hykertelen innosta nähdessäni herttaisia kissankelloja, uljaita maariankämmeköitä, purppuranpunaisia ketoneilikoita, hupsuja pölkkyruohoja tai niin herkän kauniita vanamoja.

Vaikka välillä maailman mullistusten keskellä tuntuu, että vain luonto säilyy muuttumattomana ja turvallisena, ei se ole totta. Luontokin muuttuu jatkuvasti – jo ennen ihmistä mutta varsinkin ihmisen toiminnan kautta. Monet kasveistamme ovat muinaistulokkaita eli ne ovat kulkeutunut Suomeen ihmisen toiminnan ansioista jo hyvin varhain, yleensä ennen 1600-luvun alkupuolta. Pidän siitä termistä. Muinainen ja tulokas yhtä aikaa. Sellaista se on luonnossa, jossa kaikki on samanaikaisesti ikiaikaista ja muuttuvaa.

Joskus ihmiset kysyvät, mitä väliä ihmisen levittämillä vieraslajeilla kuten komealupiinilla ja jättiputkilla on. Kaikki Suomen lajithan ovat saapuneet tänne jääkauden jälkeen. Olennaista on muutoksen nopeus ja

voima. Haitalliset vieraskasvilajit voivat tehdä muutoksia lyhyessäkin ajassa ja tukahduttaa luonnonvaraisia kasveja ja kokonaisia alueita alleen.

Hassua onkin, että monia luonnossa hyödyllisiä kasveja kutsutaan rikkakasveiksi, vaikka niistä taas on haittaa lähinnä ihmisille. Rikkaruohot ovat kasveja, jotka kasvavat paikoissa, joissa niiden ei haluta kasvavan. Voi ihmistä, joka yrittää hallita luontoa. Katsotaanpa väheksyttyjä kasveja toisesta vinkkelistä: voikukat, nokkoset ja vuohenputket ovat hyönteisten voimaruokaa – ja sopivia villivihannesherkkuja myös ihmisen pöytään. Nopeaa on ollut myös muutos elinympäristöissä. Sata vuotta sitten maatalousympäristöt olivat monipuolisia, ja niityt ja kedot kukkivat ja pörisivät. Nyt niitä on jäljellä enää vajaa prosentti. Noin neljäsosa Suomen uhanalaisista lajeista elää näillä katoavilla alueilla. Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset hoitavat äärimmäisen uhanalaisia perinnemaisemia talkoilla ja kitkevät haitallisia vieraskasveja eri puolilla Suomea. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Talkooilmoituksia löydät tämän lehden tapahtumaosiosta.

Kesäkuun 16. päivä vietetään 20. kertaa Luonnonkukkien päivää. Silloin voit lähteä opastetuille retkille ympäri Suomen. Voit myös tehdä oman retken ja tutustua kasveihin kasvikirjojen, verkon Luontoportin ja vaikkapa iNaturalistin Seek-sovelluksen avulla. Tai jos ei muuta, niin pysähdy hetkeksi kesän kukkaloiston ääreen ja hymyile. Kukkeaa alkukesää! l

Mita tarinoita kasveilla on kerrottavana?

Lue juttu sivuilla 10–14.

Kuvitus Hannele Alanko.

Pääkirjoitus LIISA HULKKO liisa.hulkko@sll.fi

Villejä vihanneksia!

Lumen alta heräilevä luonto tarjoaa herkkuja niin silmälle kuin vatsallekin! Villivihannesten aika on nyt käsillä.

Maasta puskee maukkaita villiyrttejä, joista saa ravintoa syksyyn saakka. Nuorissa kasveissa maku on parhaimmillaan.

Monelle tuttua nokkosta voi kesän mittaan niittää, jotta kasvi tekee uudelleen nuoria versoja. Koiranputki sopii keittoihin ja muhennoksiin. C-vitamiinia sisältävä poimulehti on parhaimmillaan salaateissa ja juomissa. Makean makuisia kannusruohon kukkasia voi käyttää koristeena sekä kasvisruokia piristämään.

Muista kerätä villivihanneksia aina puhtaalta paikalta ja varmista, että tiedät mitä lajia syöt. Villivihannesten kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin – kuitenkin esimerkiksi kuusenkerkkien ja juurien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Villiyrtit kannattaa kerätä sieltä täältä ja kohtuudella, jotta esimerkiksi pörriäisille ja perhosten toukille riittää einestä.

P.S. Lataa Suomen Luonnon Villivihannekset-mobiilisovellus (hinta iOS-puhelin 3,49 € ja Android-puhelin 2,99 €). Sovelluksessa esitellään 30 villivihannesta, joista jokaisesta on kolme keittiömestari Sami Tallbergin reseptiä, yhteensä peräti 90 reseptiä!

Puolusta kanssamme metsiä, vesiä ja soita

Paras ja tehokkain keino suojella lajeja on suojella niiden elinympäristöjä. Tee luontoteko ja ryhdy kuukausilahjoittajaksi metsille, vesille ja soille!

sll.fi/lahjoita

Juhannuskalenteri on lähtölaskenta kesään

Luonnonsuojeluliiton Luontotekoja-juhannuskalenteri tarjoaa 1.6. alkaen vinkkejä luonnon auttamiseksi. Luvassa on myös arvontoja. Ota kesä vastaan kanssamme ja kurkkaa päivän luukku: facebook.com/luonnonsuojeluliitto instagram.com/luonnonsuojeluliitto

Osallistu vieraslajikimppuhaasteeseen

Kerää unelmiesi kukkakimppu haitallisista vieraslajeista! Ota kimpusta kuva ja julkaise Instagram-tililläsi sekä tägää kuvaan @luonnonsuojeluliitto. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 30 euron lahjakortti Luontokauppaan. Vieraslajikimppuhaaste alkaa 22.6.

Lisätietoa haasteesta löydät instagram-tililtämme @luonnonsuojeluliitto.

yhteistyössä

Eduskuntavaalien tulos huolestutti luonto- ja ympäristöasioiden takia. Lähes 1000 uutta jäsentä ja lahjoittajaa kanavoi huolensa toiminnaksi liittymällä Luonnonsuojeluliittoon. Kutsu sinäkin kaverisi norppajengiin! sll.fi/liity

Norppamehut saimaannorpan tukena

Oletko huomannut suloisen saimaannorpan kaupan mehuhyllyssä? Raikastamon norppamehujen avulla on tuettu saimaannorpan suojelua vuodesta 2017 alkaen, yhteensä jo 120 000 eurolla. Saadun tuen avulla on tehty konkreettisia toimia, joilla varjellaan koko saimaannorppakantaa ja aivan erityisesti nuoria kuutteja.

Raikastamon uusi tuoteomistaja Arho Foods Oy on lähtenyt sydämellä mukaan saimaannorpan suojeluun. “Haluamme tehdä Raikastamon mehujen avulla hyvää. Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä ja koemme tärkeäksi sen, että tämä upea eläin säilyy Saimaassa myös tulevaisuudessa” , kertoo Arho Foods Oy:n toimitusjohtaja Henrik Hemmilä.

Saimaannorppaa tukevien mehujen alkuperäinen idea on Mainostoimisto Adams Oyn Tuomas Käyhkön. Mehujen valloittavan värikkään ilmeen on luonut Tuomas yhdessä AD Jonna Mannisen kanssa.

ADAMS, PAUL STEVENS, ISTOCK ADAMS

Teksti RAIJA SAVIKKO

JÄSENETU

Luontoretkelle ympäri vuoden

Suomen luonnonsuojeluliiton ehkä paras jäsenetu ovat pääosin ilmaiset retket ympäri vuoden. Yhdistysten vapaaehtoiset järjestävät monipuolisia retkiä ja tapahtumia, joiden kautta lähtee luontoon yli 20 000 suomalaista vuosittain.

Tutustu retkiin tämän lehden tapahtumaosion kautta. Lisää löydät verkkosivujen tapahtumakalenterista sll.fi/tapahtumat .

Jotkut yhdistykset järjestävät pop up -retkiä ja talkoita, joista kuulee parhaiten Facebookin ja oman yhdistyksen muita viestintäkanavia pitkin.

Tapahtumissa tutustuu muihin luonnonystäviin. Omat läheiset voi hyvin myös kutsua mukaan. Luontoon mahtuu!

Luova insinööri

Laura Ratilainen suunnittelee ekologisia yhteyksiä kaupunkiluontoon.

”Olen ihmisenä innostuja. Työssäni voin vaikuttaa kaupungin viihtyisyyteen, kokemuksellisuuteen ja esteettisyyteen”, kertoo Lappeenrannan kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen.

Ratilainen on ollut suunnittelemassa Lappeenrannan kaupungin niittyverkostoa. Monia alun perin nurmena hoidettuja alueita on alettu kehittää niittymäisiksi vähentämällä niittoa.

Niittyjä on pystytty lisäämään teiden varsille ja liikenteenjakajiin sekä hyödyntämään rakentamisen seurauksena syntynyttä kaivujätemaata. Ratilainen kollegoineen on tehnyt paljon kokeiluja, joissa on kylvetty eri lajeja erilaisille kasvualueille tai jätetty kokonaan kylvämättä ja katsottu, mitä maasta luontaisesti nousee.

”Alueille, joiden äärellä ihmiset istuskelevat tai kulkevat ohi, kylvämme usein kukkivia kasveja. On kiva nähdä, kuinka ihmiset käyvät kuvaamassa toisiaan kukkaniityillä”, Ratilainen kertoo.

Lappeenrantalaiset ovat ottaneet lisääntyneet niityt kaupunkikuvassa hyvin vastaan.

”Joskus joku on luullut, että alue on jätetty hoitamatta ja huomauttanut siitä. Kun asukkaille selittää, että taustalla on luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja suunnitelmallinen niittyjen kehittäminen, suhtautuminen muuttuu myönteiseksi”, Ratilainen sanoo.

Seuraava kokeilu on Niityt katualueella -pilotti, jossa kolmen keskustaan johtavan pääväylän keskisaarekkeiden hoitokertoja vähennetään. Kaupunkiniittyjenkin välille on tärkeää luoda yhteyksiä, ekologisia käytäviä, joita pitkin lajit pääsevät kulkemaan ja leviämään.

Niittyverkoston kehittäminen on säästänyt myös rahaa, sillä niittyjä ei tarvitse hoitaa yhtä intensiivisesti kuin nurmikkoa. Kaupungin omat työntekijät ovat pystyneet laajentamaan omalla vastuullaan olevia alueita, kun aikaa ei kulu hoitotyöhön yhtä paljon kuin ennen.

Ratilainen uskoo, että tulevaisuudessa viheralueiden kytkeytyneisyyttä lisätään ja verkostoajattelu kasvaa. Kierrätysmateriaalien käyttö ja elinkaariajattelu valtavirtaistuvat.

”Hyödynnämme uudelleen esimerkiksi muurinkiviä. Pohdimme, voidaanko paikka säilyttää. Onko pakko rakentaa?”

Ilmastokriisiin sopeutuminen näkyy Lappeenrannan viheralueiden suunnittelussa kaupungin puulajiston tietoisena monipuolistamisena.

Puita on tullut lisää myös yhteisöllisissä tapahtumissa. Arboretumin kirsikkapuistossa on nyt 350 kaupunkilaisten itse ostamaa ja istuttamaa kirsikkapuuta. l

ekotekijä Teksti JENNI HAMARA, Kuva GENERAXION/LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

Joskus joku on luullut, että alue on jätetty hoitamatta ja huomauttanut siitä.

Käärijä-norppa levisi kansainvälisesti

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO OSALLISTUI sosiaalisessa mediassa Euroviisu-huumaan julkaisemalla Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä Käärijäksi pukeutuneen version saimaannorppa-logosta. Julkaisu ei ollut pelkkää hassuttelua, sillä Cha cha cha -kappaleen kertosäe kirjoitettiin myös uusiksi, luonnonsuojeluteemalla. Uusissa sanoituksissa kehotetaan välttämään verkkokalastusta saimaannorpan kotivesillä Saimaalla. Verkkokalastus on saimaannorpan merkittävin yksittäinen kuolinsyy.

”Pidä kaksin käsin kiinni verkoista niinku Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha, ei Älä verkkoja Saimaaseen laske niinku Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha, ei Haluun uiskennella vapaana ja vailla huolia niinku Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha, ei Ja mä jatkan rauhassa kannan kasvatust niinku”

Julkaisu oli monella mittapuulla koko Luonnonsuojeluliiton some-historian suosituin ja ehdottomasti historian suosituin yksittäinen twiitti. Twitterissä twiitti levisi myös kansainvälisesti Euroviisu-fanien keskuudessa ja sanoituksiakin käännettiin eri kielille. Luonnonsuojeluliiton vanavedessä moni muu järjestö teki oman versionsa Cha cha chan sanoituksista.

Saimaannorppa-logoa on muokattu ennenkin. Norpalla on esimerkiksi ollut päässä ylioppilaslakki. l

Luonnonsuojeluliitto

antaa avaimet virtojen vapauttamiseen

MILTEI KAIKKI SUOMEN joet on padottu sähkön tuotantoon, ja vaelluskalat ja virtavesiluonto on ahdingossa. Suomen luonnonsuojeluliitto on nyt Partioaitan tuella tuottamassa välineitä virtojen vapauttamiseen.

”On selvää, että nykytiedon ja säädösten valossa virtavesiemme raskasta patoamista on kevennettävä. Jokien ekologinen jatkumo on palautettava, mikä onnistuu oikeastaan vain luonnonmukaisilla ohitusuomilla. Myös säännöstelykäytännöt kaipaavat uudistusta, sillä virtavesissämme elävien lajien elinkierto on turvattava”, virtavesiasiantuntija Henrik Korkeamäki Luonnonsuojeluliitosta toteaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen padon ohi on järjestettävä kalankulku ylä- ja alavirtaan. Kaikkiin uomiin on johdettava ympäristövirtaama eli riittävä määrä vettä keskeytyksettä ympäri vuoden.

Muutos tapahtuu vesitalousluvan kautta, sillä padon rakentaminen ja pito vaatii Suomessa luvan. Luvassa voi olla mukana kalataloudellinen velvoite esimerkiksi kalankulusta tai veden juoksutuksesta padon ohi tai läpi. Mutta usein velvoite on riittämätön, sitä ei ole pantu toimeen tai se puuttuu kokonaan. Toisinaan rakennelmalla ei ole lupaa lainkaan.

”Tilanteen korjaaminen onnistuu jo nyt, kalatalousvelvoitteen muuttamisen kautta. Sinun tai edustamasi yhteisön on mahdollista olla aloitteen tekijä Ely-keskuksen kalaviranomaisen suuntaan”, Korkeamäki kannustaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto laatii erilaisia aloitepohjia, joiden avulla voidaan panna vireille esimerkiksi puutteellisen luvan muutos, luvan toimeenpano tai toimet luvattoman rakennelman tapauksessa. Ensimmäinen on nyt julkaistu.

Lue lisää: sll.fi/vapauta-virrat/tee-aloite l

Vaelluskalat ja virtavesien ekosysteemit ansaitsevat parempaa kohtelua. Lähes kaikki luontaiset vaelluskalakannat on tuhottu.

HENRIK KORKEAMÄKI

Virtavesien asiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto

Uutisia Tekstit OONA LOHILAHTI, LIISA HULKKO

Perhoskalastaja Tikkasenkarilla Kemijoella. Kemijoen viimeistä vapaata virtaa uhkaa Sierilän vesivoimalaitos, jota Kemijoki Oy suunnittelee.

KULUNUT TALVI OLI runsasluminen, ja se ennakoi saimaannorpalle lupaavaa kuuttimäärää. Metsähallituksen päätöksellä saimaannorppien pesintää turvataan lähtökohtaisesti joka vuosi apukinoskolauksin. Tänäkin talvena vapaaehtoiset kolasivat yhteensä noin 250 apukinosta eri puolilla Saimaata. Luonnonsuojeluliitto osallistui apukinoskolauksiin vastuualueillaan Etelä-Saimaalla ja Savonlinnan seudulla. Eri puolilla Saimaata oli kokeilussa myös 22 keinopesää, joista saatiin lupaavia tuloksia.

Syntyneistä kuuteista saadaan tieto keväisissä pesälaskennoissa. Tänä keväänä pesälaskennat ajoittuivat pääsiäisen aikaan. Luonnonsuojeluliitto osallistui laskentoihin vastuualueellaan eteläisellä Saimaalla. Pesälaskentojen tuloksia tarkennetaan vielä jäiden lähdön jälkeen sukel-

luksilla. Kannanseurannasta vastaava Metsähallitus tiedottaa syntyneiden kuuttien lukumäärästä alkukesästä.

Saimaalla uiskentelee viimeisimmän kanta-arvion mukaan 430–440 norppaa. Kanta on hienoisessa kasvussa, mutta norppien geneettinen monimuotoisuus heikkenee edelleen. Kanta on myös geneettisesti eriytynyt osapopulaatioiksi Saimaan eri osiin. Kotipaikkauskollisena saimaannorppa pesii vuodesta toiseen samoilla alueilla, mikä vähentää geenivirtaa eri alueiden välillä. Tänä keväänä kokeillaan siirtää enintään kymmenen aikuista norppaa keskeisiltä norppavesiltä Pihlajavedeltä geneettisesti köyhemmille Kolovedelle ja Etelä-Saimaalle.

Keväiset verkkokalastusrajoitukset saimaannorpan kuuttien suojaksi ovat voimassa keskeisillä norppien elinalueilla vuosittain 15.4.–30.6.

edelleen

Solmuväliltään alle 22 millimetrin muikkuverkkojen osalta kielto päättyy jo 20.6. Rajoitusalueet perustuvat havaittuihin norppien poikaspesiin, niitä ympäröiviin suojavyöhykkeisiin sekä pesäpaikkoja yhdistäviin alueisiin. Tänä keväänä tietoon on tullut jo muutama rajoitusalueiden ulkopuolelle tai reuna-alueille syntynyt kuutti, ja kalastusrajoituksia pyritään lisäämään näillä alueilla.

Keväiset verkkokalastusrajoitukset ovat estäneet norppien kevät- ja alkukesän kalanpyydyskuolemia, mutta samalla verkkokuolemat ovat siirtyneet myöhemmäksi. Syys–talven 2022–2023 aikana tietoon tuli neljä verkkoihin tukehtunutta norppaa. Verkot eivät ole Saimaalla missään tai milloinkaan norppaturvallisia, eivät myöskään ankkuroituina. l

Syntyneistä kuuteista saadaan tieto keväisissä pesälaskennoissa. Tänä keväänä pesälaskennat ajoittuivat pääsiäisen aikaan.

Auta norppaa

Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa Saimaan alueen kalastajia siirtymään norppaturvalliseen kalastukseen ja järjestää Vaihda verkot katiskaan -tapahtuman Joroisten satamassa lauantaina 17. kesäkuuta.

Jaossa on maksutta sata norppaturvallista Saimaa-katiskaa. Luonnonsuojeluliitto tekee myös norppaturvallista rysäpyydystä tunnetuksi Saimaan alueella. Kaupassa, ravintolassa tai kalastajalla asioidessaan kannattaa kysyä, mistä ja miten kala on pyydetty, ja ostaa vain norppaturvallisesti pyydettyä kalaa.

Tue uhanalaisen saimaannorpan suojelutyötä ja lahjoita: sll.fi/lahjoita

Saimaannorppakanta hienoisessa kasvussa – kalanpyydykset ja geneettisen monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaavat

Teksti ja kuva HANNE KOSONEN

PAIKALLISUUTISIA

Sivun paikallisuutiset kartalla. Suomen luonnonsuojeluliitossa on 15 piiriä ja 150 yhdistystä.

IIjoen vapauttaminen lähestyy

IIJOKI ON HARVINAINEN erittäin suuri joki, jonka puolesta on soudettu 40 vuotta. Vaelluskalojen nousun pysäyttävät joen alajuoksulla sijaitsevat viisi vesivoimalaa, mutta joen keskiosat ovat säilyneet vapaina.

Samaan aikaan kun Iijoella järjestetään 40-vuotisjuhlasoutu, jännitetään, saadaanko voimayhtiön istutusvelvoite muutettua kalatievelvoitteeksi, jolloin vaelluskalat pääsisivät taas nousemaan Iijokeen voimalaitosten ohitse. Aluehallintoviraston päätöstä odotetaan tänä vuonna.

Iijokisoutua on järjestetty vuodesta 1982. Se on Suomen vanhin luonnonsuojelutapahtuma.

Ilman talkoita ei olisi Iijokisoutua eikä tiedonvälitystä vaelluskaloista ja virtavesistä tai arvokkaan Iijoen edunvalvontaa.

”Ennen internetiä ja somea otettiin käyttöön viestikanava, Iijoki itse! Suojelun viestiä tuotiin soutaen Kuusamosta alkaen alavirtaan ja jokivarren kylissä pysähtyen. Väkeä taistelumielialalla oli liikkeellä niin joella kuin jokivarressakin. Oli syntynyt Iijokisoutu”, Iijoki-konkari Pirkko-Liisa Luhta muistelee. Hän on soudun järjestävän Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja.

1980-luvulla kamppailtiin, jotta Iijoen latvaosille saakka ei rakennettaisi 11 uutta voimalaitosta. Keski- ja yläjuoksu säästyivät lopulta vuonna 1987 voimaan astuneen koskiensuojelulain ansiosta. Ilman lakia olisi myös Kollajan tekoallas rakennettu.

”Kymmenen vuoden uuvuttavan jännitysnäytelmän voittajaksi selvisivät jälleen Iijoen suojelijat vuonna 2016, kun maan hallitus lopulta päätti, ettei koskiensuojelulakia avata – sillä hallituskaudella”, Luhta kertoo.

Allashanke kaatui lopullisesti vuonna 2016. Koskisodat tuottivat tulosta ja Kollaja kesti. Työ Iijoen vapauttamiseksi kuitenkin jatkui.

Iijoella järjestetään 40-vuotis-juhlasoutu 30.6.–4.7.2023. Pudasjärvellä avautuu myös näyttely Iijoen suojelun historia – puoli vuosisataa otsikoissa. Kaikki vuosikymmenet soutu on järjestetty ja viety läpi talkoilla.

”Ilman talkoita ei olisi Iijokisoutua eikä tiedonvälitystä vaelluskaloista ja virtavesistä tai arvokkaan Iijoen edunvalvontaa.”

Lisätietoa: www.iijokisoutu.net l

Kemiönsaari suojelee 30 % metsistään

KEMIÖNSAAREN KUNTA VARSINAIS-SUOMESSA suojelee 30 prosenttia kunnan metsäsuunnitelmaan liittyvästä metsämaasta. Lisäksi kunta luopuu avohakkuista metsätalousmaillaan ja siirtyy jatkuvaan kasvatukseen. Työ on monella tapaa Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen pitkän työn ansiosta.

”Tämä on historiallinen päätös ja osoittaa vahvaa edelläkävijyyttä metsäpolitiikassa kuntien keskuudessa”, iloitsee Panu Kunttu Kemiönsaaren Luonto ry:stä ja toivoo, että muut kunnat ottavat Kemiönsaaresta mallia.

Yhdistyksen vaikuttamistyö aloitettiin jo parikymmentä vuotta sitten. Yhdistys on tehnyt lukuisia aloitteita, retkiä, kuulemisia ja lehtikirjoituksia.

Kunnan metsien luontoarvoja ovat kartoittaneet ensin Panu Kunttu vuonna 2009 ja tänä talvena Olli Manninen, joka löysi hakkuu-uhan alla olevista kunnan metsistä 19 punaisen listan lajia.

”Paikallisaktiivit kävivät loppuun saakka tiiviitä keskusteluja kuntapäättäjien kanssa”, Kunttu sanoo. ”Ei pidä olettaa, että päättäjät itse hankkivat tietoa tai ymmärtävät jo valmiiksi asian tärkeyden.”

Kunnan asukaskyselyn perusteella 80 prosenttia vastaajista kannatti metsien suojelua ja piti suojelua talouskäyttöä tärkeämpänä.

”Kuntien metsillä on kuntalaisille paljon suurempi merkitys suojelu- ja virkistysalueina kuin hakattuina talousmetsinä”, Kunttu toteaa. l

Tekstit LIISA HULKKO

PIRKKO ­ LIISA LUHTA

Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja

Luontokato on todellisuutta myös meillä Suomessa

UHANALAISUUS JATKUU KAIKISSA elinympäristöissä emmekä voi siirtää sen pysäyttämistä muiden maiden vastuulle. Tämän ymmärtävät kasvavissa määrin myös elinkeinoelämä ja rahoituslaitokset. Politiikassa vaikuttaa vielä olevan parantamisen varaa todellisuuden hahmottamisessa.

Meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa ratkaistaan paljon. Luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä tarvitsee valtavasti konkretiaa tulevalta hallitukselta: vanhojen metsien suojelu, hiilinielujen pelastaminen, luontolaki sekä aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönotto ovat välttämättömiä toteuttaa pikimmiten.

Hallitustunnustelija ja todennäköisin tuleva pääministeri, Petteri Orpo, on sanonut kannattavansa kaikkien vanhojen metsien suojelua. Kokoomus on myös näyttänyt varovaista vihreää valoa luontolaille. Hankalaa tulee olemaan, jos hallitus muodostuu yhdessä perussuomalaisten kanssa, jotka vaikuttavat vastustavan erityisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Jos hallitus ei toimi, kuluttajat ja järjestöt voivat osoittaa suoraan yrityksille, etteivät enää hyväksy toimintaa, joka pilaa ympäristöä. Yritysten on ym-

märrettävä, että luonto- ja ilmastotoimien on oltava riittävät ja suoraan sidoksissa yrityksen ydintoimintoihin nähden. Moni yritys haluaa nyt osoittaa olevansa luontokadon torjunnassa mukana. Oleellisinta olisi avata tuotantoketjujen vaikutukset luonnolle sekä lopettaa paremman, luontokatoa pysäyttävän lainsäädännön vastustaminen.

Myös luontohaittojen mittaamista kehitetään kovaa vauhtia. Yritykset voivat sitoutua selvittämään luontoon kohdistuvat vaikutuksensa ja asettamaan tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi. Ne voivat toteuttaa konkreettisia toimia ja raportoida ne avoimesti. Tällainen tavoite on esimerkiksi S-ketjulla sekä Jyväskylän yliopistolla.

Hallituspohjasta riippumatta kansalaisyhteiskunnalla tulee olemaan merkittävä rooli yhteiskuntamme uudistamisessa. Meidän roolimme on perinteisesti ollut virheiden, rikosten, saastuttamisen ja oman edun tavoittelun näkyväksi tekeminen. Jatkossa meitä tarvitaan tämän lisäksi yhä enemmän vaihtoehtoisten ratkaisujen hahmottamisessa. Luomme toivoa ja näkymiä pidemmälle kuin tuleva hallituskausi. l

Kolumni PALOMA HANNONEN Ympäristöpäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto

Moni yritys haluaa nyt osoittaa olevansa luontokadon torjunnassa mukana.

Kukista kasvaa tarinoita

Kasvit paljastavat niitä ymmärtävälle menneisyyden salat ja tulevaisuuden suuntaviivat. Luonnonsuojelija-lehti tarkasteli maamme historiaa kuuden kasvin näkökulmasta.

Suomen historiaa ja tulevaisuutta ei usein tarkastella kasvien kautta. Kasvit avaavat ikkunan muinaiseen Suomeen ja kertovat nyky-yhteiskunnan polttavimmista kysymyksistä. Tutun ympäristön näkee uusin silmin, kun luonnonlukutaito kehittyy.

Tarkkasilmäinen voi esimerkiksi edelleen nähdä sodan jälkiä Suomen luonnossa. Mikko Piirainen kertoo Lutukka-lehdessä, kuinka vielä toisen maailmansodan aikana sotajoukot olivat pitkälti hevosvetoisia. Suomen Pohjanlahden satamien kautta kulki Pohjois-Suomeen sijoitettujen noin 200 000 miehen ja 32 000 hevosen ja muulin vahvuisten saksalaisten joukkojen huoltoreitti. Tällaisen joukon huoltamiseksi tuotiin Keski-Euroopasta valtavat määrät rehua, jonka mukana Suomeen kulkeutui uusia lajeja.

Myös venäläisen sotaväen vanavedessä saapui kasvien siemeniä jo 1800-luvulla Venäjän vallan aikaan. Osa, kuten harmio, ukonpalko ja idänhierakka, jäivät pysyvästi maahamme. Näitä polemokoreiksi kutsuttuja sotatulokkaita voi yhä löytää sota-ajan leiri- ja varastopaikoilta. Seuraavan kerran turistina

Suomenlinnassa pyöriessä kannattaa katse kääntää myös maahan.

Rautakautisesta asutuksesta ja kalmistoista voivat kieliä ravintona ja rohtona käytetyt muinaistulokkaat sikoangervo, nurmilaukka ja hoikkaängelmä. Muinaistulokkaita ovat monet tutut ja hyvinkin suomalaisuutta henkivät lajit, kuten päivänkakkara ja puna-apila.

Myrkyllinen hullukaali puolestaan lähettää kauppiaiden ja munkkien terveiset keskiajalta, jolloin sen uskottiin auttavan muun muassa merisairauteen, korvakipuihin, reumaan ja hammassärkyyn. Se oli myös Pohjois-Euroopan tärkein taikakasvi. Vielä nykyäänkin sitä löytää vanhan asutuksen piiristä sekä linnoitusten ja kirkkojen lähettyviltä. Hullukaali saattaa tupsahtaa nykypäivään yllättävissä paikoissa, sillä sen siementen tiedetään säilyvän maassa itämiskykyisinä jopa vuosisatoja.

Mitä meille kertovat bussipysäkin kyljessä rehottava keltamo tai Kilpisjärven tuntureiden lapinvuokko? Entäpä kesämökkirannan sitkeä kurtturuusu ja kuusimetsän herkkä vanamo? Miksi ahokissankäpälään ja kihokkiin ei tavallinen tallaaja enää kovin usein törmää?

Teksti JENNI HAMARA, LIISA HULKKO Kuvitus HANNELE ALANKO

Pysyvää on vain muutos

Lapinvuokko (Dryas Octopetala)

Kun Suomen peittänyt jääkauden synnyttämä mannerjäätikkö kymmenisen tuhatta vuotta sitten hiljalleen vetäytyi, pilkistivät veden alta Etelä-Suomessa vain korkeimmat moreenimäet ja harjut. Vain idässä ja pohjoisessa levisi laajempia paljaita maa-alueita.

Arktisiin olosuhteisiin sopeutuneet tundraja tunturikasvit seurasivat vetäytyvän jään reunaa. Yksi niistä oli lapinvuokko, joka onnistui tuulen avulla levittäytymään pohjoiseen Keski-Euroopan arktisilta aroilta.

Nykyään lapinvuokko on Suomessa yleinen vain Kilpisjärven seudun tuntureilla. Tämä jääkaudelta asti Suomessa selvinnyt kaunokainen on nyt uusien haasteiden edessä. Se on kivunnut Suomi-neidon päälaelle ja sormenpäihin. Kun ilmasto edelleen lämpenee, jäävät kylmää suosivan lapinvuokon elinpaikat Suomessa vä-

Kaikki kasvit ovat tulleet maahamme jääkauden jälkeen. Osa tuulen tai eläinten välityksellä, osa ihmisen seuralaisina. Se suomalainen luonto, jonka nyt näemme, ei ole aina ollut. Jääkauden jälkeisellä lauhkealla kaudella kukoistivat saarnit, vuorijalavat, vaahterat ja tammet, jotka myöhemmin joutuivat väistymään kuusten tieltä. Nyt ilmasto muuttuu taas. Uutta on kuitenkin ihmisen voimakas vaikutus lyhyellä aikavälillä. Ilmastokriisin myötä lapinvuokon kohtalo on kytkeytynyt ihmiskunnan tulevaisuuteen eri tavalla kuin koskaan ennen.

Suomalainen luonto, jonka nyt näemme, ei ole aina ollut.

Pohjolan metsien muusa

Vanamo (Linnaea borealis)

En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa, puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, tuoksut vanamon ja varjot veen; niistä sydämeni laulun teen.

Vanamo on kenties lyyrisin kasvi, mitä maamme päällään kantaa. Eino Leino tallensi sen Nocturnen säveliin, jotka henkivät sen elinympäristön pohjoisen kuusikon varjoista rauhaa.

Yksi maailman merkittävimmistä luonnontieteilijöistä, Carl von Linné, antoi vanamolle sukunsa nimen: Linnaea borealis. Borealis merkitsee pohjoista. Linné nimitti vanamoa kukkien kuninkaaksi. Suomenkielisen nimen vanamo kasville antoi Elias Lönnrot.

Eri puolilla maata kasvia on nimitetty esimerkiksi itikankelloksi tai sirkunkelloksi. Vanamo on vanha rohdoskasvi ja onpa uutteen uskottu auttavan myös rakkaudessa.

Vanamon pitkät, jopa metrien mittaiset, rennot varret kiipeilevät kevyinä pehmeän sammalikon pinnalla upoten osin mättääseen. Sen herkän kauniit vaaleanpunaiset kukat levittävät lehdokkia tai syreeniä muistuttavaa tuoksuaan erityisesti öisin. Ihmisten lisäksi myös hyönteiset hurmaantuvat sen tuoksusta.

Vanamoa on kasvanut Suomessa siitä lähtien kuin on ollut sammalpeitteisiä kuusimetsiäkin. Satumetsän keijukaiseksi se sopiikin. Mäntykankailla se hakeutuu varjon suojaan lahopuulle. Vanamo oli vielä 1950-luvulla yksi Suomen yleisimmistä kasveista. Sitten alkoi alamäki, kun tehometsätalous muokkasi suomalaista metsäluontoa. Vanamo ei kestä avohakkuita, ei maanmuokkausta eikä metsien lannoitusta. Eikä herkkä kasvi oikein siedä edes pirstoutuneiden metsien pienilmaston muuttumista kuivemmiksi.

Vanamoa voi nähdä pieniä määriä kaupunkienkin liepeillä, mutta kasvi on ennen kaikkea laajojen, vanhojen metsien laji. Siellä korkeiden kuusien alla se suikertaa sammalmättäillä ja saa retkeilijän kyykistymään pikkuruisen kasvin äärelle. Vanamonkin puolesta voi toivoa, että viimeiset vanhat ja luonnonmetsät suojellaan ja talousmetsiä niiden ympärillä ennallistetaan. Siellä vanamo vielä odottaa, kannon juurella tai kivenkolossa. Pienenä mutta valmiina kasvamaan.

Linné nimitti vanamoa kukkien kuninkaaksi.

Perinteikäs pörröpää

Ahokissankäpälä (Antennaria dioica)

Oletko nähnyt ahokissankäpäliä? Nuo ihanan peh moiset kissantassua muistuttavat kasvit olivat aiemmin yleisiä, silloin kun käytiin yhtenään ahon laitaa. Aho syntyi kaskeamisen tuloksena, kun vil jelyn jäljiltä maa jäi vähäravinteiseksi. Kissankä pälälle se sopii. Se kasvaa mieluusti paahteisilla ja vähäravinteisilla paikoilla. Sen lehtien pörröisyys kertookin sopeutumisesta kuivuuteen.

Maatalouden muutokset eivät ole ahokissan käpälää tai muita keto- ja niittykasveja auttaneet. Kedot ja niityt kasvavat umpeen, kun karja ei enää laidunna niityillä ja metsälaitumilla. Vielä 1800-lu vun lopulla lähes kolmannes Suomesta oli heinätai laidunmaana. Sen jälkeen tapahtunut muutos oli valtava, sillä 1900-luvun aikana perinneympä ristöistä hävisi 99 prosenttia. Samalla katosi myös moni kissankäpälän tärkeä elinympäristö.

Kissankäpälä on löytänyt uuden elinympäristön teiden varsilta, mutta sen elintilaa kaventaa haital linen vieraslaji komealupiini. Kasvi ei myöskään hyödy lämpenevästä ilmastosta eikä ilmakehän typpipitoisuuksien noususta. Kissankäpälä on siis todellinen perinnelaji, joka ei muutoksista perusta. Ihmiselle se on kelvannut haavojen ja hiertymien hoitoon sekä rohtokasviksi munuais- ja sappivai voihin, rintatulehduksen ja reuman hoitoon.

Kissankäpälä oli ennen niin yleinen, ettei sen vähenemistä ensin huomattu. Luontoa tarkkai levat kasviharrastajat toivat esiin ensimmäisenä huolensa, kun pörröisiä pieniä kasveja ei enää tul lutkaan vastaan luontoretkillä. Mutta kun tarkasti

Keskiaikainen keltamo

(Chelidonium majus)

Vaikka keltamo kukkii keltaisena, se jää helposti huomiotta puiston perälle, pilkistämään vanhan asutuksen raunioista tai joutomaiden väriläiskäksi. Kaksi verholehteä varisevat heti kukan avautuessa ensi kertaa ja jäljelle jäävät vain neljä isoa terälehteä. Ne ovat arkinen näky, mutta keltamolla on takana menneisyys arvostettuna rohdoskasvina.

Ei ole sattumaa, että keltamo kukkii runsaana muinaislinnojen ympäristössä ja ihmisasutuksen liepeillä. Se on levinnyt ympäri maailmaa ihmisen seuralaisena. Pohjoismaihin keltamo lienee tullut keskiajalla munkkien mukana. Sitä on todennäköisesti jopa viljelty. Rohdoskasvina keltamon juuret

totesi pääskyjen parantavan poikastensa kipeät silmät keltamolla.

Siitä seurasi, että ihmisetkin alkoivat käyttää lajia silmäsairauksien hoidossa. Kasvilla on pyritty parantamaan myös reumaa, rupia ja syyliä – jopa malariaa. Myös keltatautia yritettiin Paracelsuksen merkkiopin mukaisesti parantaa keltamorohdolla.

Keltamossa on kukkien lisäksi keltaista myös maitiaisneste, jota valuu katkaistusta varresta. Neste on myrkyllistä ja siitä on tunnistettu alkaloideja, joista osa on sukua unikkokasvien heimoon kuuluvan oopiumiunikon alkaloideille, mikä lienee avittanut keltamon suosiota rohdoskasvina.

Vaatimaton keltamo ei siis olekaan ikiajat Suomen suvessa havissut kukkanen, vaan maailmaa nähnyt muinaistulokas, joka lääketieteen kehittyessä ja yhteiskunnan muuttuessa on jäänyt kesäkukkien taustakuoroon. Seuraavan kerran kun tienvarressa sinua tervehtii pilkahdus keltaista, älä kulje ohi vaan anna keltamon muistuttaa, että olet itsekin osa historian jatkumoa ja ehkäpä jonakin päivänä väistyt muiden lajien tieltä sivuun.

Soiden hunajainen houkutus

Kihokki (Drosera)

Kiimaheinä, limaheinä vai himoheinä? Vaiko sittenkin itkulehti, kyynellehti ja kihoheinä? Kyllä kansa tietää. Kihokin erikoinen ulkomuoto on kiihottanut ihmisen mielikuvitusta jo ammoisista ajoista. Pakanaheinäksikin kutsutun kasvin lehtiä on käytetty rohtona syyliin ja känsiin, yskään, punatautiin ja silmäsairauksiin. Niistä on niin ikään valmistettu punaväriä lankojen sävyttämiseen. Nykyään kasvia kerätään kosmetiikan ja terveydenhoitotuotteiden raaka-aineiksi Keski-Eurooppaan. Kihokit ovat suomalaisessa luonnossa eksoottinen näky. Niiden lehdistä kihoaa nuppineulamaisten karvojen päähän sitkeitä, kiiltäviä, hieman hunajaiselta tuoksuvia limapisaroita. Tahmeat, punaiset lehdet houkuttelevat hyönteisiä puoleensa. Kun uhri lentää lehdelle, limaiset karvat ottavat sen syleilyynsä. Jopa lehtilapa saattaa kääntyä kokoon hyönteisen pyristellessä ja sotkeutuessa yhä pahemmin eritteeseen. Lopulta liman entsyymit hajottavat saaliin pehmeät osat.

Hyönteisravinnon käyttö on sopeuma kihokin elinympäristöön niukkaravinteisella suolla tai rannalla. Kasvi ei kuitenkaan ole pelkästään lihansyöjä, vaan imee juurillaan mineraaleja ja yhteyttää. Suomessa kasvaa kolme eri kihokkilajia; pyöreälehtikihokki, pitkälehtikihokki ja matalakihokki, joista erityisesti viimeisin on hävinnyt monilta kasvupaikoiltaan soiden ojitusten takia.

Kihokin selviytymistarina suomalaisilla soilla kytkeytyy muuttuvan suomalaisen yhteiskunnan tarinaan. Kun ihminen aluksi käytti suota metsästykseen, luonnontuotteiden keruuseen, eläinten rehun hankintaan ja pienimuotoiseen suomalmin nostoon, säilyi suon vesitalous muuttumattomana. Kihokin elinympäristö muuttui huomattavasti 1900-luvulla systemaattisen ojituksen voimistuttua maa- ja metsätaloutta sekä turpeennostoa varten. Sata vuotta sitten ojittamattomana olleesta pinta-alasta on Etelä- ja Keski-Suomessa jäljellä vain neljännes ja Pohjois-Suomessa kaksi kolmasosaa. Ilmasto- ja monimuotoisuuskriisin edetessä on kihokin koti otsikoissa, kun soiden kohtalosta päätetään.

Kurtturuusu on ollut viime vuodesta lainsuojaton.

Eksoottinen menestyjä

Kurtturuusu (Rosa rugosa)

Arkinen kurtturuusu kasvaa sitkeänä taloyhtiöiden pihoilla ja liikenneympyröissä. Se on kaukana kotoaan. Alun perin piikikäs pensas on kotoisin Tyynenmeren hiekkaisilta ja kivisiltä rannoilta Kaakkois-Aasiasta. Suomeen kasvi tuotiin koristekasviksi, mutta sen tiedetään levinneen luontoon jo sadan vuoden ajan. Ensimmäinen havainto villiintyneestä kurtturuususta tehtiin vuonna 1919 Helsingin Isosaaresta.

Kurtturuusun kielukat, eli ruusunmarjat, kypsyvät samaan aikaan, kun muuttolinnut alkavat tehdä lähtöä. Linnut pysähtyvät matkalla etelään ulkosaariston luodoille, joten siemenet päätyvät ulosteissa saaristoon. Kielukat myös kelluvat vesistöissä jopa 40 viikkoa, ja näin aallot vievät kurtturuusua taas uusille rannoille. Kurtturuusu lähtee kasvamaan myös verson kappaleesta, joka päätyy aaltojen mukana ajelehtimaan.

Lähteet verkkojutussa: sll.fi/luonnonsuojelija. Taustakeskusteluja käyty väitöskirjatutkija

Kurtturuusu on sitkeä sissi. Se ei hätkähdä kylmyydestä, kuivuudesta eikä edes teiden suolauksesta – onhan se kotoisin merenrannalta. Suomen olosuhteissa se pärjää turhankin hyvin: tuo piikikäs armada levittäytyy Itämeren hiekkarannoille ja tukahduttaa hiekkarantojen ja dyynien uhanalaiset lajit alleen. Se peittää myös saarten niityt ja nummet. Siksi sitä kutsutaan haitalliseksi vieraslajiksi.

Piikikäs ja perinteinen kukkapuska on ollut viime vuodesta lainsuojaton. Sitä ei saa kasvattaa, myydä tai ostaa. Lisäksi maanomistajan tulee hävittää se mailtaan. Onko kurtturuusun tarinalle Suomessa tulossa loppu? Toivotaan. Sen kitkeminen on kuitenkin hankalaa, sillä pienikin juurakon kappale saa kurtturuusun puskemaan uutta kasvustoa maan pintaan. Monet haitalliset vieraslajit hyötyvät lämpenevästä ilmastosta ja pitenevästä kasvukaudesta, joten torjuntakeinot on otettava käyttöön nyt. Kurtturuusu kuuluu alkuperäisille asuinsijoilleen tuliperäisen Kamtšatkan niemimaan jylhille rannoille. Siellä se saa jatkaa selviytymistään ankarissa olosuhteissa. l

Niko Johanssonin ja kasviekologi Jussi Lampisen kanssa.

Millaisen j äl j en sinä j ätät?

TESTAMENTTILAHJOITTAMINEN on erinomainen keino tukea suomalaisen luonnon suojelua ja varmistaa, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia sen ainutlaatuisuudesta.

Voit ohjata testamenttilahjoituksen joko Suomen luonnonsuojeluliiton pitkäjänteiseen luonnonsuojelutyöhön tai kohdentaa testamentattavat varat suoraan esimerkiksi vesien, metsän tai uhanalaisten lajien suojeluun.

Lataa maksuton esite: www.sll.fi/testamentti

Olemme Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n jäsen ja mukana Hyvä testamentti -kampanjassa.

Tunnista, torju ja raportoi

Luonnonsuojeluliiton vieraslajityön asiantuntijat Markus

Seppälä ja Titta Vikstedt kertovat, mikä on nyt ajankohtaista haitallisten vieraslajien leviämisen torjunnassa. Viisivuotisen VieKas-hankkeen aikana on opittu, kuinka kunnat, yhdistykset ja tavalliset ihmiset voivat osallistua vieraslajityöhön.

Haitalliset vieraslajit ovat suomalaiselle luonnolle vielä suhteellisen vähäinen, mutta ilmastomme lämmetessä jatkuvasti paheneva ongelma. Vieraslajit kuljetetaan tai ne kulkeutuvat ihmisen mukana uusille alueille kansainvälisen kaupan ja tavaraliikenteen mukana. Me istutamme niitä metsiin tai vesistöihin riista- ja kalastusharrastusta varten tai ne karkaavat puutarhoistamme, eläin- tai turkistarhoistamme luontoon.

Aikaisemmin Suomi kuului kylmään ja ankaraan pohjolaan, jonka hyiset talvet halasivat hengen pois eteläisemmiltä vieraslajeilta, jotka eivät olleet kehittyneet täällä. Nyt maapallon ilmaston lämmetessä erityisesti napojen lähellä, vieraslajit selviävät aikaisempaa lyhyemmistä, lämpimämmistä ja sateisemmista talvikausista.

Toinen aikaisemmin vieraslajien lisääntymistä ja leviämistä rajoittava tekijä oli verrattain lyhyt kasvukautemme. Suomessa moni pidempään kasvukauteen tottunut vieraskasvilaji ehtikin menehtyä ennen kuin se ehti tuottamaan itämiskykyisiä siemeniä.

Vieraslajit kuuluvat niihin ihmisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin, joiden ratkaisemiseksi

meillä on jo tarpeeksi tietoa – ja niin halutessamme – myös resursseja.

Globaalisti vieraslajit ovat yksi keskeisimmistä luontokadon taustasyistä kestämättömän maankäytön ja luonnonresurssien hyödyntämisen ohella. Ei ole syytä olettaa, että Suomi ilmaston lämmetessä säästyisi ongelmilta.

Mistä vieraslajeja todennäköisimmin löytyy?

Vieraslajit leviävät ihmistoiminnan seurauksena joko tarkoituksella tai vahingossa, joten karkeasti yleistäen mitä enemmän ihmisiä alueella asuu, sitä todennäköisemmin löytyy vieraslajeja.

Koska kotipuutarhanhoito on Pohjoismaissa haitallisten vieraskasvilajien tärkein leviämisväylä luontoon, löytyy pientalovaltaiselta alueelta todennäköisesti enemmän vieraslajeja verrattuna huoltoyhtiön hoitamiin kerrostalopihoihin. Etelä-Suomesta löytyy merkittävästi enemmän vieraslajeja kuin napapiirin Lapista, mikä johtuu etelän kaupunkien suuremman asukastiheyden lisäksi myös etelän lämpimämmästä ilmastosta ja pidemmästä kasvukaudesta.

Vieraslajit kuuluvat niihin ihmisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin, joiden ratkaisemiseksi meillä on jo tarpeeksi tietoa – ja niin halutessamme – myös resursseja.

MARKUS SEPPÄLÄ

Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajityön asiantuntija

Miksi myös muiden kuin EU:n tai Suomen vieraslajiluetteloon kuuluvien vieraslajien kanssa tulisi toimia harkitusti?

Jättiputkia, jättipalsameja ja kurtturuusua ei aluksi pidetty haitallisina tai laajalle levinneinä. Vieraslajilla voi uudelle alueelle saapumisen jälkeen kestää vuosikymmeniä tai jopa yli 100 vuotta ennen kuin ne ovat sopeutuneet uudelle alueelle, sen jälkeen ne pystyvät spontaanisti tapahtuneen mutaation ansiosta lisääntymään ja leviämään aikaisempaa tehokkaammin. Toisin sanoen emme tiedä, mitkä kaikista tällä hetkellä käytössä olevista vieraslajeista osoittautuvat haitallisiksi esimerkiksi 20 vuoden

Teksti MARKUS SEPPÄLÄ, TITTA VIKSTEDT

Kuva ESSI KIISKINEN, TITTA VIKSTEDT

Jättiputket voivat kasvaa monen metrin korkuisiksi, läpipääsemättömiksi esiintymiksi.

kuluttua. Meidän on tärkeää pitää kaikkien vieraslajien leviäminen kaukaa viisaasti jo tänään kurissa, ettemme herää tilanteeseen, jossa olemme pulassa uuden ”jättiputkiluokan” vieraslajiongelman kanssa.

Miten haitallisia vieraslajeja tulisi hallita?

Nykyiset haitalliseksi tunnistetut vieraslajit sekä laajalle levinneet vieraslajit on tärkeää kartoittaa ja suunnitella niiden torjuntaa, vaikka juuri tällä hetkellä ei resursseja torjuntatyöhön olisikaan. Torjunnan lisäksi suunnittelussa on hyvin tärkeää pitää myös seurantatyö mukana vuosia sen jälkeen, kun torjuntakohde on todettu ”puhdistetuksi”. Näin vältetään ikäviä yllätyksiä, kuten vieraslajin huomaamaton paluu maaperän siemenpankista ja siihen mennessä tehdyn työn nollautuminen.

Jopa edellistä kohtaa tärkeämpi on tunnistaa haitallisten vieraslajien leviämistavat, kuten luvattomat kasvijätekasat ja vieraslajeja sisältävän peltomullan myynti. Olennaista on hahmottaa toimenpiteet leviämisväylien tukkimiseksi. Leviämistavat voivat olla ihmisten tarkoituksella tai vahingossa ylläpitämiä tai jo levinneiden vieraslajien spontaania leviämistä tuulen tai veden kuljettamana tai liikenneväyliä pitkin.

Mitä voin tehdä?

Kuka tahansa voi auttaa vieraslajihaittojen vähentämisessä. Kevyt tapa osallistua on opetella tunnistamaan haitallisia vieraslajeja ja ilmoittamaan niistä Vieraslajit.fi-sivustolla. Erityisen tärkeä on ilmoittaa havainnoista, jotka uhkaavat luontoarvoiltaan merkittäviä eliympäristöjä ja alueita. Esimerkiksi suojelualueelta tai sen läheisyydestä tehdyt havainnot ovat tärkeitä.

Soolotalkoot-toiminta on helppo tapa tutustua vieraslajeihin ja torjua luontokatoa Suomessa. Hai-

tallisten vieraskasvilajien kitkemisen voi aloittaa omalta pihalta ja siirtyä sitten lähiluontoon. Soolotalkoissa voi, maanomistajan luvalla, kitkeä missä vain oman aikataulun mukaan. Tärkeää vieraslajityötä kitkennän lisäksi on myös ilmoittaa tietoa tekemistään vieraslajihavainnoista kansalliseen tietokantaan muiden tiedoksi ja hyödyksi.

Kitkentätyön aloittamiskynnystä voi auttaa madaltamaan tieto, että yksittäisten haitallisten vieraskasvien pois kitkeminen on tehokkaampaa vieraslajien leviämisen hillintää kuin suurien, jo kauan paikallaan olleiden kasvustojen. Eli kitke pois mieluummin 100 yhden neliömetrin kokoista kasvustoa kuin yksi sadan neliön kokoinen.

ta. Kunnat saattavat jopa maksaa yhteistyöstä pientä hyvitystä – kannattaa ainakin kysyä.

Mitä päättäjät voivat tehdä?

Päättäjille viesti on, että luonnonsuojelun ja -ennallistamisen rahoitus on turvattava. Myös vieraslajien torjuntaan on varattava riittävästi resursseja. Kannattaa muistaa, että mitä pidempään odotetaan, sitä suuremmiksi, kalliimmiksi ja hankalammin hallittaviksi myös vieraslajiongelmat kasvavat.

Torjunnan lisäksi on tärkeää tehdä vieraslajien leviämistä ennaltaehkäisevää työtä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Ennaltaehkäisevä työ torjuntaan verrattuna vaatii vain murto-osan taloudellisista resursseista ja vaivasta. Koska maailmalla suurin osa vieraslajeista kulkeutuu kansainvälisen kaupan ja kuljetusten kautta uusille alueille, olisi järkevää lisätä koulutusta ja vieraslajien valvontaa sekä lähtö- että määränpäässä. l

Luonnonsuojeluliiton vieraslajityö luvuin:

l Talkoita 50 jättipalsamikohteella ympäri Suomea. l Seurantaa ja torjuntaa noin 300 jättiputkikohteella Varsinais-Suomessa.

l Jättipalsamia vuosittain torjuttu noin 17 hehtaaria vapaaehtoisten kitkijöiden avulla.

Mitä yhdistys voi tehdä?

Yhdistysten kannattaa olla yhteydessä lähialueen kuntiin ja kysyä mahdollisuutta osallistua vieraslajien torjuntaan. Voisiko yhdistyksesi adoptoida vieraslajiesiintymän ja järjestää kohteella vuosittain muutamat talkoot? Jättipalsami sopii hyvin talkoiluun, sillä sen hävittäminen onnistuu kitkemällä. Torjunta vaatii ainoastaan työhanskoja ja virvokkei-

l Torjuntatapahtumiin on vuosina 2019–2022 osallistunut noin 1040 henkilöä.

l Syksyyn 2022 mennessä 70 muuta vieraslajitapahtumaa, kuten infotilaisuuksia ja luentoja, joihin on osallistunut noin 2800 henkilöä.

l Jättiputkien torjunta-ala keskimäärin 10 ha/vuosi.

l Keltamajavankaalista on kerätty kansalaishavaintoja ja lajia on hävitetty viidellä esiintymällä.

Jättibalsamin kitkentä kannattaa aloittaa, kun kasvit ovat vielä pieniä.

Luonnonkukkaretket

Juhlavia kukkaretkiä

Luonnonkukkien päivä juhlii 20-vuotisjuhlavuottaan yli 60 retkellä sunnuntaina 18.6.2023. Mille retkistä sinä suuntaat?

ETELÄ-HÄME

Hollola

n Retkikohde: Hollolan kirkkoympäristö.

Kokoontuminen: Hollolan kirkonkylä, esinemuseon luona sankarihauta-alueen lähellä. Retki-aika: klo 17–18.30. Järjestäjä: Hollolan Kotiseutuyhdistys r.y. Yhteistyö-

tahot: Hollolan seurakunta. Oppaat: Helena Raikas, Antti Hovi. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816. n Retkikohde: Kullerolehto. Kokoontuminen: Heinsuon koulun p-paikka (Terveystie 10) klo 12.00 ja Lahden Pikku-Vesijärven vesiurkujen viereinen p-paikka klo 12.15. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys. Yhteistyötahot: Salpausselän luonnonystävät. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Matti Laurila, Matti Peltonen. Lisätiedot: Matti Laurila, p. 040 595 3147, matti.a.laurila@gmail. com. Opastus molemmilla kielillä.

n Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja kaikille avoimia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ellei toisin mainita.

n Mukaan säänmukainen retkivarustus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mukaan kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa.

n Retkillä opastetaan suomeksi ellei toisin mainita.

n Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille.

n Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto

BMOL ry

n Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä: sll.fi/luonnonkukat

Lahti

n Retkikohde: Anttilanmäki. Kokoontuminen: p-paikka Uudenmaan- ja Moisionkadun kulmauksessa. Retki-aika: klo 12–14. Yhteistyötahot: Anttilanmäen-Kittelän asukasyhdistys ry. Mukaan: kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Aki Sinkkonen, Olli Ojala, Anne-Maj Rope. Lisätiedot: Olli Ojala, p. 050 587 5732.

ETELÄ-KARJALA

Imatra

n Retkikohde: Itä-Siitolan kosteikko. Kokoontuminen: Vuoksentien varressa lähellä valtatie 6 siltaa. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Juha Jantunen, juha.jantunen@ allergia.fi.

Lappeenranta n Retkikohde: Lappeenrannan Ikea. Kokoontuminen: Nuijamaantien varsi lähellä valtatie kuuden ramppia (Nuijamaantie 21) Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Kimmo Saarinen, p. 040 721 4108, kimmo. saarinen@sll.fi.

ETELÄ-SAVO Mikkeli

n Retkikohde: Pursiala. Kokoontuminen: Kenkäveron p-paikka (Pursialankatu 6). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomen ls-liiton Suur-Savon yhdistys ry. Mukaan: kynä. Oppaat ja lisätiedot: Aune Niiranen, p. 044 036 1306, aune.niira@gmail.com

Savonlinna

n Retkikohde: Miekkoniemen lehdot. Kokoontuminen: Majakkaniemen uimaranta. Retkiaika: klo 13–ƒ15. Järjestäjä: Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys. Opas: Elina Enho. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/62664.

KAINUU

Hyrynsalmi n Retkikohde: Hyrynsalmen asema. Kokoontuminen: Hyrynsalmen vanhan rautatieaseman p-paikka. Retki-aika: klo 15–17. Järjestäjä: Mustarinda-seura. Yhteistyötahot: Hyrynsalmen kunta. Oppaat ja lisätiedot: Riitta Nykänen, p. 040 755 3757, riitta. nykanen@mustarinda.fi. Huom! Opastusta voidaan myös referoida englanniksi.

Puolanka

n Retkikohde: Puolangan kirkonkylä. Kokoontuminen: Puolangan tori. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Mustarinda-seura. Yhteistyötahot: Puolangan kunta. Oppaat ja lisätiedot: Riitta Nykänen, p. 040 755 3757, riitta.nykanen@mustarinda.fi. Huom! Opastusta voidaan myös referoida englanniksi.

KESKI-SUOMI

Keuruu

n Retkikohde: Tiedetila. Kokoontuminen: Tiedetilan p-paikka (Alkulantie 265). Retki-aika: klo 12–13, 14–15 ja 16–17. Järjestäjä: Tiedetila. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Tuula ja Kari Kotiranta. Lisätiedot: Tuula Kotiranta, p. 050 531 8435.

KYMENLAAKSO Iitti

n Retkikohde: Karrala. Kokoontuminen: Karralan kotiseututalo Iitti (Myllymäentie 32, Kolisevan kylä, 47310 Haapakimola)

Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Iitin vihreät ry, Pohjois-Kymen Luonto. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Lisätiedot: Terhi Holmberg, p. 040 748 3310.

Kouvola

n Retkikohde: Pilkanmaan kallioketo ja laskettelurinne. Kokoontuminen: Huttumäenkadun ja Tehtaansillantien risteys. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Anni Kiviniemi, Jukka Airola. Lisätiedot: Anni Kiviniemi, p. 040 507 2038.

LAPPI Kemi

n Retkikohde: Kiikeli. Kokoontuminen: Hakalanranta (Leppäkatu 5). Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät. Oppaat: Outi Yrjänheikki. Lisätiedot: Hilkka Lipponen, hilkkalipponen@gmail.com.

Rovaniemi

n Retkikohde: Rovaniemen kotiseutumuseo. Kokoontuminen: Rovaniemen kotiseutumuseo (Pöykkölän tie 4). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: SLL Rovaniemi ry. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Sari Hänninen, p. 040 873 7986.

Ylitornio

n Retkikohde: Kilsiaavan–Ristivuoman soidensuojelualue. Kokoontuminen: Röyttävaarantien risteys (Muurolantie 4800)

Retki-aika: klo 11–15. Järjestäjä: Ylitornion – Pellon Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat.

Lisätiedot: Seija Piippola, p. 050 592 7769. Opastus molemmilla kielillä.

PIRKANMAA

Hämeenkyrö (ks. myös Nokia)

n Retkikohde: Pinsiönkangas. Kokoontuminen: Kyröskosken Matkahuolto (Valtakatu 46). Retki-aika: klo 10.15–14.30. Järjestäjä: Kyrön Luonto ry. Yhteistyötahot: SLL Nokian yhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Tiina Kauppi, Kaija Helle, Jussi Viitala. Lisätiedot: Jussi Viitala, jussi.a.viitala@gmail.com, Heidi Honkamäki, heidi.honkamaki@gmail.com.

Kangasala

n Retkikohde: Kisapirtin ja Turvelammen metsäalue Pitkäjärven eteläpuolella. Kokoontuminen: Kisapirtin p-alue (Kisapirtintien päässä). Auton voi jättää myös Liutun uimarannan p-paikalle, josta Kisapirtille n. 1 kilometrin kävely. Retki-aika: klo 12–14.30. Järjestäjä: Kangasalan luonto ry.Mukaan: saappaat. Oppaat: Heikki Toivonen, Krista Mäkelä. Lisätiedot: Heikki Toivonen, p. 040 749 3901, toivonenhe@ gmail.com.

Nokia n Retkikohde: Pinsiön luontokohteet. Kokoontuminen: Pinsiö-Seuran Oksmökin p-paikka (Pinsiöntie 1130). Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistys ry. Yhteistyötahot: Kyrön Luonto ry. Mukaan: eväät, kynä.Oppaat: Kaija Helle. Lisätiedot: Tiina Kauppi, p. 050 300 4059, tiina.kauppi@ kolumbus.fi. Huom! Kuljemme p-paikalta kohteille kimppakyydeillä. Kimppakyydit Nokian keskustasta Kaija Helle p. 044 017 7180, hellekaija@gmail.com. Hämeenkyröstä tiedustelut ja kimppakyydit Jussi Viitala, p. 050 409 8349, jussi.a.viitala@ gmail.com.

Orivesi n Retkikohde: Eräjärven Vihossuo. Tutustumme rämeen kasvillisuuteen. Kokoontuminen: Oriveden Kampus klo 9.30 (Koulutie 5). Kampukselta jatkam-

me kimppakyydeillä. Itse retki alkaa Vihasjärven koululta. Retki-aika: klo 10–12.

Järjestäjä: Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys r.y. Mukaan: saappaat, eväät. Oppaat: Esa Kallio. Lisätiedot: Kari Salo, p. 040 737 0952, karihk.salo@kolumbus.fi.

Pirkkala

n Retkikohde: Reipin alue. Kokoontuminen: Reipin museon p-alue (Museotie 9).

Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Pirkkalan kunnan ympäristönsuojelu ja Ekokumppanit Oy. Mukaan: eväät. Oppaat: Pekka

Rintamäki. Lisätiedot: Kirsi Viertola, kirsi.viertola@tampere.fi.

Pälkäne

n Retkikohde: Sarkasen harjulehto. Kokoontuminen: Padankosken kylän uimaranta, Padankota. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Padankosken kyläyhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Tuomo Kuitunen, p. 040 701 7412, kuituntu@ gmail.com. Huom! Siirtymä kokoontumispaikalta kohteelle n. 3 km kimppakyydeillä.

Tampere

n Retkikohde: Niihama. Kokoontuminen: Soukonvuorentien alussa oleva p-paikka (Alasjärven uimarannan p-paikan vieressä). Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistys. Lisätiedot: Antti Virnes, p. 050 533 7657, antti.virnes@gmail.com.

POHJANMAA

Kokkola

n Retkikohde: Harriniemi. Kokoontuminen: Harriniemen linjaloisto/Harrbådan majakka Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Keski-Pohjanmaan Luonto ry. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Taina Isosaari. Lisätiedot: Riina Rytivaara, p. 044 533 1387, riinaryt@gmail.com.

Kuortane

n Retkikohde: Katajakorpi. Kokoontuminen: Mäyryn Nesteen p-paikka (Seinäjoentie 10), mistä jatkamme yhdessä matkaa kohti Katajakorpea. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Terttu Rajala, Tuija Hakala, Anneli Heinonen. Lisätiedot: Terttu Rajala, p. 044 561 2356, terttu.e.rajala@gmail.com.

Kurikka

n Retkikohde: Kurikan Jyllinkosken luontopolku ja Kiskonniemen alue. Kokoontuminen: Jyllinkoskentie 126 (Sähkölaitosmuseo). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kurikan Luontoyhdistys. Oppaat ja lisätiedot: Harri Maunumaa, p. 044 977 6409

Lapua

n Retkikohde: Simpsiö. Kokoontuminen: Hiihtomaja (Urheilumajantie 28). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Lapuan ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Hanna Suopajärvi, hanna_ suopajarvi@hotmail.com.

POHJOIS-KARJALA

Kitee

n Retkikohde: Suoparsaaren luonnonsuojelualue, Vauhkola. Kokoontuminen: Suoparsaaren Vauhkola (Sinikontie 18).

Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Yhteistyötahot: Luonnonperintösäätiö. Mukaan: saappaat. Oppaat:

TEEMALAJI 2023 Muista mustikkaa

Luonnonkukkien päivän 2023 teemalajina on tuttu ja rakastettu mustikka (Vaccinium myrtillus), joka on tuoreen kangasmetsän tyyppilaji ja taloudellisesti sekä terveydellisesti merkittävä marjakasvi.

Luonnonkukkien päivään mennessä mustikka on monin paikoin ehtinyt jo kukkia, sillä se aloittaa kukkimisen varhain keväällä lehtien puhjetessa. Toukokuun säät ovat pitkälti säädelleet, miltä näyttää syksyn marjasato.

Toinen mustikan menestykseen laajasti Suomessa vaikuttava tekijä on voimaperäinen metsätalous. Mustikka kärsii avohakkuista ja maanmuokkauksesta eikä viihdy kuivissa, paahteisissa ympäristöissä. Kangasmetsien äestys ja laikutus vähentävät jyrkästi mustikan esiintymistä, sillä mustikka on maavarsien kasvaessa leviävä laji.

Maanomistajan kannattaa siis muistaa myös mustikkaa metsää hyödyntäessään ja suojata varpujen maavarsien verkostoa.

Kari Antikainen, Pirjo Rinne, Tupu Vuorinen. Lisätiedot: Kari Antikainen, p. 050 370 0024, kari.antikainen@telemail. fi. Huom! Suositellaan pitkähihaista ja -lahkeista vaatetusta.

Nurmes n Retkikohde: Mujejärvi. Kokoontuminen: Lieksan rautatieasema. Retki-aika: klo 10–15. Järjestäjä: Lieksan luonnonystävät ry.

Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Ahti Keränen, Kaija Kiiskinen, Anu Härkönen, Tuula Korhonen. Lisätiedot: Ahti Keränen, p. 040 845 7464, ahti.keranen@ pp1.inet.fi.

Rautavaara/Nurmes

n Retkikohde: Tiilikkanjärven kansallispuisto. Kierrämme Sammakkojärven ja Autiojärven ympäri Uitonkämpän kautta. Matkaa kertyy 6–7 km. Kokoontuminen: Sammakkotammen pysäköintialueella.

Retkiaika: 10-17. Järjestäjä: Ylä-Karjalan luonnonystävät. Mukaan: omat eväät ja sään mukaiset varusteet, reitillä on mahdollista käydä uimassa. Luppi tai suurennuslasi voi olla avuksi kasvihavainnoissa, muistiinpanovälineitä tarpeen mukaan.

Lisätietoja: Ylä-Karjalan luonnonystävät ry, Jari Korkalainen, 040 839 6353, yla-karjala@sll.fi, sll.fi/tapahtuma/62489.

POHJOIS-POHJANMAA

Liminka

n Retkikohde: Virkkulan ranta. Kokoontuminen: Liminganlahden luontokeskuksen edessä (Rantakurvi 6).

Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Lakeu-

den Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Minna Takalo. Lisätiedot: Riitta Kärki, p. 040 552 3139.

Muhos

n Retkikohde: Liimanninkoski. Kokoontuminen: Oulun linja-autoaseman tilausajopysäkki. Matkan varrelta voi tulla kyytiin. Retki-aika: klo 11–16. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry. Yhteistyötahot: Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Kalle Hellström, Esko Saari, Merja Ylönen. Lisätiedot: Merja Ylönen, p. 041 319 1816, merja.ylonen@ sll.fi. Huom! Linja-autokuljetuksen takia osallistujia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon 15.6. mennessä.

Oulainen n Retkikohde: Irva. Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjasto. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Riku Rantala, p. 040 539 3287. Huom! Polkupyöräretki.

Oulu

n Retkikohde: Kiiminki, Huttukylä. Kokoontuminen: Huttukylän nuorisoseuran talo (Koitelinkoskentie 720). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Kiiminkien Luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Huttukylän Nuorisoseura ry, Oulun Seudun KILPI ry. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Esteri Ohenoja, Eija Iisakka, Anu Uusitalo. Lisätiedot: Anu Uusitalo, p. 044 373 2769. Opastus molemmilla kielillä.

Raahe

n Retkikohde: Iso-Kraaselin saari. Kokoontuminen: Retkelle lähtö Maivaperästä Raahen meriseuran laiturista os. Maivaperäntie 54. Retki-aika: klo 9.30–12. Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät ry. Yhteistyötahot: Raahen kaupunki, Visit Raahe, Raahen Saaristoristeilyt ja MeriRaahe. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Jari Särkkä, Vuokko Moisala. Lisätiedot: Aki Leppälä, p. 050 303 2543. Huom! Kuljetukset Maivaperästä Raahen meriseuralta saarelle klo 8.30–9.00. Varsinainen retki saarella alkaa klo 9.30. Paluukuljetukset alkavat retken päätyttyä noin klo 12.30. Retki ja kuljetukset ovat ilmaisia. Mikäli tarvitset kyydin kaupungista Maivaperälle, niin ota edellisenä päivänä yhteyttä Kauno Siltalaan, p. 050 574 2113. Venekuljetusten sujumiseksi toivotaan ilmoittautumista Aki Leppälälle 12.–17.6. klo 16.30–18 välisenä aikana p. 050 303 2543. Maksimimäärä on 44 henkilöä.

POHJOIS-SAVO

Juankoski

n Retkikohde: Juankoski. Kokoontuminen: Kaupungintalon parkkipaikka klo 10. Järjestäjä: Koillis-Savon Luonnonystävät. Huom. Retkestä tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Lisätietoja: Tuula Muranen, 044 033 1678, tuulamuranen@gmail.com, sll.fi/tapahtuma/61109.

Kaavi

n Retkikohde: Telkkämäen perinnetila. Kokoontuminen: Telkkämäen p-paikka (Kaiturintie 419). Retki-aika: klo 12–15.

Järjestäjä: Metsähallitus. Yhteistyötahot: Koillis-Savon luonnonystävät ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Aurora Prättälä, Riitta Heilimo. Lisätiedot: Aurora Prättälä, p. 040 184 2679, aurora.prattala@metsa.fi.

Kuopio

n Retkikohde: Saaristokaupunki, Savolanniemi. Kokoontuminen: Savolanniemen uimarannan p-paikka (Kuunsilta 19). Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelupalvelut. Yhteistyötahot: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Timo Perätie, Kaarina Heiskanen. Lisätiedot: Anniina Le Tortorec, p. 044 7182143, anniina.letortorec@kuopio.fi.

Siilinjärvi

n Retkikohde: Patakukkula-Tarinaharjun ulkoilualue. Kokoontuminen: Patakukkulan-Tarinaharjun luontopolun lähtöpaikka sijaitsee moottoritien ja 75-kantatien risteyksessä. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Siilinjärven yhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Tuija Myllynen. Lisätiedot: Jaana Hiltunen, siilinjarvi@sll.fi. Huom! Ilmoittautumiset 9.6. mennessä: siilinjarvi@sll.fi.

SATAKUNTA

Huittinen

n ks. Loimaa, Varsinais-Suomi.

Pori

n Retkikohde: Isomäki. Kokoontuminen: Katinkurun lenkin lähtöpaikka (Metsämiehenkatu 21). Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: SLL Satakunnan piiri. Oppaat: Sini Solala, Aila Tarvainen ja Johanna Vesamäki. Lisätiedot: Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi.

UUSIMAA

Espoo

n Retkikohde: Niipperinpellon rinnelehto. Tutustumme Niipperinpellon rinnelehtoon ja sen lähialueisiin. Kokoontuminen: p-paikka (Niipperinpelto 29, Espoo).

Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Heikki Simola. Lisätiedot: Anni Simola, p. 040 512 2338, annisimol@gmail. com. Huom! Maasto on osittain vaikeakulkuista.

n Retkikohde: Luonnonkukkien päivän kävely. Kokoontuminen: Espoon Soukka, Alakartanontien urheilukenttä. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Soukka-seura ry - Sökö-sällskapet rf. Oppaat: Mattias Tolvanen, Jukka Kivi. Lisätiedot: Maija Jäppinen, p. 040 076 0055, Jukka Kivi, p. 040 057 8000 n Retkikohde: Villa Elfvikin luontotalo. Kokoontuminen: Villa Elfvikin luontotalon pääoven edestä (Elfvikintie 4). Retki-aika: klo 10.30-12.30. Järjestäjä: Villa Elfvikin luontotalo. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Virpi Mäenpää, p. 043 826 9208, villaelfvik@espoo.fi.

Hanko n Retkikohde: Tvärminne. Kokoontuminen: Tehtaanlaituri (Fabriksbryggan), Tvärminnen venesatama (Ruukintie). Retki-aika: klo 10–12.30. Järjestäjä: Hangon ympäristöyhdistys ry – Hangö miljöföreningen rf. Mukaan: eväät. Oppaat: Esko Vuorinen. Lisätiedot: Mira Saksi, p. 050

302 9768, hanko@sll.fi. Opastus molemmilla kielillä. Huom! Toivomme, että retkelle saavuttaisiin polkupyörillä tai kimppakyydeillä. Tämän takia retkelle tulee ilmoittautua ja kerro samalla, mikäli tarvitset kyydin tai mikäli voit tarjota kyydin jollekin toiselle.

Helsinki

n Retkikohde: Mustikkamäki. Kokoontuminen: Kontula, Rintipolun loppupää, vastapäätä koulurakennusta (Rintinpolku 4). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. Oppaat: Leena Mikola, Mirja Reijonen. Lisätiedot: Mirja Reijonen, p. 050 1420, reijonenmirja@gmail.com. Opastus molemmilla kielillä.

Hyvinkää

n Retkikohde: Palosenkallio, Noppo. Kokoontuminen: Hyria (Uudenmaankatu 249) p-paikka Palstojentien puolella. Noppoon jatketaan täysin autoin. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: kasvikerho Rentukka. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Yrjö Ala-Paavola, Arto Rantanen, Matti Nummelin, Sami Kullberg. Lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola, p. 040 847 4552, y.alapaavo@gmail.com.

Järvenpää

n Retkikohde: Vanhankylänniemi. Kokoontuminen: Vanhankylänniemen kartano. Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliitto Järvenpään yhdistys. Oppaat: Ilpo Mannerkoski, Sirkka Savonmäki. Lisätiedot: Ilpo Mannerkoski, p. 050 341 7092.

Kerava

n Retkikohde: Sompion lammen ympäristö ja viereinen metsikkö. Kokoontuminen: Sompion kentän laidassa oleva varastorakennus Luhtaniituntien ja Toukolantien risteyksessä. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Leena ja Heikki Luoto. Lisätiedot: Tuula Miekkavaara, tuulamiek@hotmail.com.

Lohja

n Retkikohde: Keräkankare. Kokoontuminen: Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä, Sibeliuksenkadulta klo 12, kokoontuminen klo 12.40 Keräkankareella (Veikontie 86). Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys.

Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Risto Murto, p. 044 201 6070.

Mäntsälä n Retkikohde: Ohkolanjokilaakson luonnonsuojelualue. Maasto on jonkin verran vaativaa. Kokoontuminen: Riiskiläntie 80, Ohkola. Paikoitus esim. kasvihuoneen edessä. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Mäntsälän Luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Elina ja Matti Vuori. Lisätiedot: Elina Vuori, p. 045 7733 2657, elina.vuori@hortimedia.fi.

Porvoo

n Retkikohde: Humlan maja, ympäristön luontopolut. Kokoontuminen: Humlan maja (Rötnäsintie 199). Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Itä- Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys IULY ry. Mu-

kaan: kynä, kasvio. Oppaat: Mirja Suhonen, Jari Tolin. Lisätiedot: Mirja Suhonen, p. 040 536 4336, sll.iuly@gmail.com, Jari Tolin, p. 040 413 3807.

Raasepori n Retkikohde: Fiskarsin Lippuvuori. Retkellä tutustutaan villiyrtteihin ja maistellaan yrteistä tehtyjä öljyjä ja levitteitä. Kokoontuminen: Fiskarsin torikahvilan luona (Peltorivi 1). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Raaseporin Luonto ry. Oppaat: Esko Vuorinen. Lisätiedot: Kaisa Kauranen, p. 050 556 8819, aulikaisa@gmail. com.

Vantaa n Retkikohde: Ylästö-Tuupakka kalliometsäalue. Kokoontuminen: Ylästöntien bussipysäkit V4003 ja V4004 (vastakkain riippuen tulosuunnasta). Eli Sivolantien liittymä. Vieressä ei pysäköintitilaa henkilöautoille. Bussit 571 ja 574 Myyrmäen suunnasta. 571 Tikkurilan suunnasta, 574 Peijaksen suunnasta. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton

Vantaan yhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Vesa Järvinen, Minerva Schultz. Lisätiedot: Vesa Järvinen, p. 040 826 6720, vesa.a.jarvinen@gmail.com.

VARSINAIS-SUOMI

Lieto

n Retkikohde: Nautelankosken luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Nautelankosken museo, Lauri Nautelan museon piha (Nautelankoskentie 40). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Liedon museo. Mukaan: kynä. Oppaat: Lea Kuusisto, Irmeli Teppo. Lisätiedot: Lea Kuusisto, p. 050 306 5143, kuusistolea@gmail.com. Huom! Retkeä ei suositella liikuntaesteisille.

Loimaa

n Retkikohde: Kotasuo. Kokoontuminen: Kiikankujan ja Varvarintien risteyksessä, josta jatketaan letkassa. Retki-aika: klo 13–16. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Kirsi Mäki, Terttu Routsi Lisätiedot: Kirsi Mäki, p. 040 090 5261.

Paimio

n Retkikohde: Parantolan metsä. Kokoontuminen: Parantolan polun p-paikka (Ruokolinnantie 28, Preitilä). Retki-aika: klo 12-15. Järjestäjä: Paimion seudun ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Miia Aaltonen, p. 040 705 2906, miia.maria.aaltonen@gmail.com.

Raisio

n Retkikohde: Kerttulan luontopolku. Kokoontuminen: Friisilän piha (Hulvelankatu 35). Retki-aika: klo 18–19.30. Järjestäjä: Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat: Tiina Raitanen. Lisätiedot: Marja Hietala, marja.h.hietala@outlook.com.

Turku

n Retkikohde: Vauramäen keto. Kokoontuminen: Meriläistentien pää, Katariinanlaakson viljelypalstojen p-paikka. Retki-aika: klo 12–13.30. Järjestäjä: Turun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, kynä. Lisätiedot: Marja Haatanen, p. 044 559 9755, mhaatanen@gmail.com.

Kustavi

n Retkikohde: Kustavi. Kokoontuminen: kirkon pysäköintialueella. Retkiaika: 14–16. Järjestäjä: Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistys. Opas: Kassu Tamminen.

Kesällä 2023 järjestettävät muut luonnonkukkaretket

ETELÄ-HÄME

Orimattila

n Retkikohde: Orimattilan kirkkoympäristö. Kokoontuminen: Orimattilan kirkkoympäristö, kellotapulin luona. Retki-aika: ma 19.6. klo 18–19.30. Yhteistyötahot: Orimattilan seurakunta. Oppaat: Helena Raikas, Antti Hovi. Lisätiedot: Helena Raikas, p. 040 585 3816.

KAINUU

Paltamo

n Retkikohde: Autioniemi. Kokoontuminen: Autioniemen reitin p-paikka. Retki-aika: la 17.6. klo 15–17. Järjestäjä: Paltamon luonto ry. Oppaat: Virpi Juvonen, Eeva Tolonen. Lisätiedot: Virpi Juvonen, virpi.juvonen@gmail.com.

POHJOIS-POHJANMAA

Utajärvi

n Retkikohde: Yli-Utos Utosjoki-varressa. Kokoontuminen: Lähtö Utajärven torilta kimppakyydein. Retkiaika: 21.6. klo 17 alkaen. Järjestäjä: Oulujokilaakson Luonto ry. Mukaan: säänmukainen vaatetus ja omat eväät. Ilmoittautumiset: viim 19.6. Tuulikki Haataja-Enkenberg, p. 044 062 1282.

UUSIMAA

Helsinki

n Retkikohde: Mustavuori. Kokoontuminen: Itäväylän p-alue (Google Maps: Mustavuoren linnoitusalueen p-paikka).

Retki-aika: la 17.6. klo 13–15. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. Oppaat: Henna Kettunen. Lisätiedot: Mirja Reijonen, p. 050 1420, reijonenmirja@gmail. com. Huom! Säävaraus: Heikko tihkusade ei estä retkeilyä, mutta jatkuvan, kovan sateen aikana emme lähde kalliolle. Voit tarkistaa viime hetken tiedot numerosta puh. 050 1420.

Löydätkö 100 kasvia?

Luonnonkukkien päivä lanseerasi 20. vuotisjuhlavuoden kunniaksi Löydä 100 kasvia ­ haasteen. Se ohjaa kasvien löytämisen ja tunnistamisen riemuun sekä kannustaa kaikkia kasvimaailman ihmeellisyyksien pariin. Käyhän siis ilmoittamassa havaintosi (1.3.–31.10.2023). Ilmoitettuasi 25 lajia voit osallistua arvontaan! tunnista100kasvia.net.

Tapahtumat

sll.fi/tapahtumat

Kesän tapahtumat kutsuvat

KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto

Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15.

Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, 050 361 9547, toimisto@sll.fi

Työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot

Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, 09 228 08 210, jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu

Lahjoita: sll.fi/lahjoita, tilinumero: OP Helsinki FI28 5000 0120 4430 71, OKOYFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI

Aluesihteeri Ina Rosberg, 050 576 8953, etela-hame@sll.fi

Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna

Seuraa: sll.fi/etela-hame

n Keskustelutilaisuus metsien ennallistamisesta 29.5. klo 18. Paikkana

Heinsuon koulu, Terveystie 10, Hollola. Samansisältöinen tilaisuus järjestetään

Hämeenlinnassa 5.6. klo 18. Paikkana pääkirjasto, Lukiokatu 2. EU:n ennallistamisasetus tulee. Haluamme tarjota tilaisuuden, jossa voi kertoa näkemyksiä oman metsän käytöstä ja ennallistamisesta. Kumppanit: Hollolan ympäristöyhdistys, Salpausselän luonnonystävät. Alustukset metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi-

lta sekä metsänomistaja Mika Hämäläiseltä. Keskustelua vetää metsänomistaja Sampo Manninen. Kahvi- ja teetarjoilu. Täyä kysely sitä varten: https://q.surveypal.com/kahvikysely. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/62438.

n Retki Kakslammin paahdealueelle

4.6. klo 11–14. Luontopolku kiertää Kakslammin luonnonsuojelualueella, joka on perustettu entiselle soranottoalueelle harvinaisen paahdeympäristön suojelemiseksi. Paikka: Riihiviidantie 618, Hausjärvi. Kokoontuminen klo 10.45 luontopolun aloituspisteessä. Oppaana ympäristökasvattaja Johanna Sahila. Pidetään pieni evästauko. Retkelle otetaan max 20 ensimmäiseksi ilmoittautujaa. Saapuminen omalla autolla tai kimppakyydillä. Retkellä on sekä helppoa että vaativampaa maastoa. Metsässä liikutaan poluilla. Ei sovellu pyörätuolilla, lastenrattailla yms kuljettavaksi. Ilmoittautuminen: https://q.surveypal.com/Kakslammin-retki-4.6%2E. Lisätietoja: Ina Rosberg, 050 5768953, ina.rosberg@sll.fi jasll.fi/tapahtuma/61312. n Luonnonlaidunpäivä 17.6. klo 10–15 Visamäen lammaslaitumella. Osoite: Vankanlähde 9, Hämeenlinna. Tapahtuma on tarkoitettu lapsiperheille. Ohjelmassa mm. jättipalsamitalkoot (omat hanskat mukaan jos on), tietoa ja tehtäviä, luontoelämyksiä ja lähiruokaa laitumelta. Kumppanit: Etelä-Suomen maa- ja

kotitalousnaiset, Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistys, BioProffa ja Pässinpää. Lisätietoja: Ina Rosberg, 050 5768953, ina. rosberg@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/62160. n Lasten luontopäiväleiri Vesijärven Enonsaaressa 19.–21.6. Tarkoitettu 6–10-vuotiaille lapsille. Päivät kestävät n. klo 9–16. Kivat ja osaavat ohjaajat. Venekuljetus Enonsaareen järjestetään Lahdesta. Leirin hinta on 30€, joka sisältää ruokailut, kuljetukset, leiriohjelman ja vakuutuksen. Leirille otetaan 20 lasta. Ilmoittaudu 5.6. mennessä: https://q. surveypal.com/Enonsaaren_luontopaivaleiri. Kumppanit: Luontokoulu Kaisla, Painovoima ry, Salpausselän luonnonystävät ja Hollolan ympäristöyhdistys. Lisätietoja: Ina Rosberg, 050 576 8953, ina.rosberg@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/61315. n Retki Komion luonnonsuojelualueelle 22.7. klo 10–16. Retkellä tutustumme mm. Palosuon ennallistettuun lähteeseen, Tuhkanummen kulotettuun alueeseen, Oikkaanmäen suppaan ja sen ennallistettuun paahdeympäristöön. Retken pituus on noin 7 km. Reitillä on harjumaastoa, jossa on paljon korkeuseroja. Varaathan mukaasi runsaat eväät ja juotavaa sekä säänmukaiset varusteet ja maastokävelyyn soveltuvat kengät. Kokoontuminen klo 10 Luutasyrjän pysäköintialueelle. Halukkaat voivat omatoimisesti jatkaa retkeilyä alueella. Linkkejä hyvistä kohteista: luontoon.fi/komio/palvelut. Lisä-

tietoja: Ina Rosberg, 050 5768953, ina.rosberg@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/61509. n Perheleiri Mallinkaistenjärvellä 18.8.–20.8. Mallinkaisten leirikeskuksessa Janakkalassa. Sähäkkää seikkailua ja kivaa köllöttelyä. Leppoisaa loppukesän tunnelmointia ja tehokasta toimintaa luonnon helmassa. Pimentyvien iltojen jännitystä ja nuotion turvallista lämpöä. Leirillä majoitutaan tilavissa huoneissa tai omassa teltassa. Oma leirikokki valmistaa maistuvat kasvisruuat. Leirin hinta aikuisilta on 40€/80€ (SLL:n tai Luonto-Liiton jäsen/ei jäsen), 3-18v. lapsilta 20€/40€ ja alle 3v lapset osallistuvat ilmaiseksi. Maksu sisältää ylläpidon, leiriohjelman ja vakuutuksen (0–70-vuotiaille). Leirille otetaan 30 henkeä, ilmoittaudu: https://q.surveypal.com/Perheleiri-Mallinkainen-2023. Kumppani: Janakkalan luonto ja ympäristöyhdistys. Lisätietoja: Ina Rosberg, 050 576 8953, ina.rosberg@sll.fi ja sll. fi/tapahtuma/61318.

Asikkalan luonnonystävät n Jättipalsamitalkoot Salonsaaressa to 8.6. klo 16–19 ja pe 9.6. klo 17–20. Mukana vieraslajiasiantuntija Miia Korhonen. Tutustutaan myös viereisiin Säynätlahden luonnonsuojelualueisiin. Yhdistys

tarjoaa välineet ja eväät. Lisätietoja: Mari Meriläinen, 044 300 6466, asikkalanluonto@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/61832.

MIKSI KAUNIITA KASVEJA KITKETÄÄN JA TUHOTAAN?

Haitalliset vieraslajit tukahduttavat alleen niiittyjen ja esimerkiksi lehtojen hennompaa kasvillisuutta. Vieraslajit hyötyvät ilmaston lämpenemisestä, joten ongelmaan on hyvä tarttua nyt eikä huomenna!

Monissa talkoissa kitketään jättipalsamia. Se onkin mukavaa puuhaa, sillä urakoinnin tulokset näkyvät helposti.

Ensimmäisissä talkoissa etsitään versoja ja toisissa jo pitkäksi kasvaneita kukkivia kasveja. Jättipalsami on yleensä helppo vetää kokonaisena maasta ylös.

Talkoissa annetaan opastusta, ja tarjolla on pientä syötävää ja juotavaa. Tule mukaan huhkimaan luonnon puolesta!

Janakkalan Luonto ja Ympäristö

n Yölaulajaretki Alasjärvi-Toivanjoki alueelle 3.6. soutuveneillä ja kajakeilla. Lähdemme Tervakosken Suruttoman rannasta. Lisätietoja: Martti Heikinheimo, p. 0500 174 436, martti.heikinheimo@kolumbus.fi ja sll.fi/tapahtuma/61288.

n Laurinmäen luontopolun hoitotalkoot 10.6. klo 10. Osoite: Hakoistentie 371, 14240 Janakkala. Kumppani: Tarinmaan seudun kyläyhdistys. Tarjotaan maittavat nokipannukahvit ja nuotiomakkaraa. JLY toimittaa paikalle tarvittavat työvälineet. Lisätietoja: Ari Lehtinen, 0400 599 623 ja sll.fi/tapahtuma/61294.

n Lasten luontotapahtuma & kesän avaus Laurinmäellä 11.6. klo 10. Järjestelyistä vastaa Johanna Sahila, jolle ilmoittautumiset talkooavustajaksi, 040 553 3743. Mukavia talkoopuuhia tiedossa! Itse tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua. Lisätietoja: Johanna Sahila, 040 5533 743 ja sll.fi/tapahtuma/61305.

n Jäsenretki Espoon Pentalan saareen 18.6. Retkelle lähdetään Turengista klo 7.30, paluu illalla. Kyytiin voi nousta matkan varrelta Leppäkoskelta ja Tervakosken liittymän P-paikalta. Retki toteutetaan Lehdon Liikenteen linja-autolla. Hinta-arvio: varsinainen jäsen 85 €, opiskelija 70 € ja lapsi 45 €. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Raisa Tanner, 050 516 8901 ja sll.fi/ tapahtuma/61300.

Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys

n Kuukausikokous Luontomuseolla ke 7.6. klo 18. Paikka: Forssan luontomuseo, Wahreninkatu 4, A-rappu. Tule ideoimaan yhdistyksen toimintaa ja kuulemaan ajankohtaisia asioita. Kuukausitapaamisten päivä on siirtynyt joka kuun ensimmäiseltä tiistailta keskiviikolle. Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Lisätietoja: sll. fi/tapahtuma/49171.

ETELÄ-KARJALAN PIIRI

Aluepäällikkö Jari Kiljunen, 040 484 2341, jari.kiljunen@sll.fi, Saimaannorppakoordinaattori

Kaarina Tiainen, 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi.

Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta

Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys

n Yölaulajaretki Siikalahdelle 9.6. klo 20. Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta klo 20 tai voit tulla suoraan Parikkalan Siikalahden parkkipaikalle klo 21. Evästauko nuotiolla. Retkeltä palaillaan puolen yön jälkeen. Lisätietoja: Juha Jantunen, 050 3643 693, juha.jantunen@allergia.f ja sll.fi/tapahtuma/60588.

n Niityn hoitotalkoot Pellisenrannassa 10.8. klo 16.30. Niittämisen hoitaa niittokone, mutta kasvillisuus on kerättävä pois, jotta niitty ei rehevöidy. Oman haravan voi tuoda mukana. Kokoontuminen niityllä (Pellisenrannantie 144). Tarjolla juotavaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Juha Jantunen, 050 3643 693, juha.jantunen@allergia.fi ja sll.fi/tapahtuma/61997.

Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys:

n Riihilahden esitalkoot ja luontoretki 3.6. klo 10 alkaen. Osoite: Riihilahdentie 514. Niitetään rehevimpiä osia, haravoidaan niitos kasoihin ja viedään pois saman tien. Talkoilun päälle on tarjolla kahvia ja virvoketta, jonka jälkeen n. klo 14 luontoretki Niemisensaaren lehmuslehtoon ja saaren eteläosan kärkikallioille. Aurinkoisella säällä paikalla olisi mahdollista nähdä Saimaan saariston uhanalainen päiväperhonen, kalliosinisiipi, jonka toukat viihtyvät paahteisten kallioiden maksaruohoilla. Maasto on kallioista ja haastavaa, joten hyvät retkikengät tarvi-

taan. Kimppakyytiä kannattaa kysyä. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/57846. n Kasviretki linnoituksen valleille 4.7. klo 18.Osoite: Katariinantori 6. Sotatulokkaiden, ikiaikaisten taikayrttien ja tärkeiden ravinto- ja maustekasvien ohella tarjolla on kirjava joukko ketojen ja niittyjen kasveja. Alueella on myös kulttuuri- ja luontopolku. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll. fi. Ja sll.fi/tapahtuma/57836. n Riihilahden niittotalkoot la 12.8. klo 10 alkaen ja haravointitalkoot la 19.8. klo 10 alkaen. Paikka: Lappeenranta, Niemisensaari, Riihilahdentie 514. Talkoisiin saadaan käsin työnnettävä niittokone ja omankin viikatteen voi tuoda mukana. Tarjolla on ainakin kahvia ja pientä purtavaa. Viikon päästä pidetään haravointitalkoot. Omaan käteen istuvan haran voi ottaa mukaan! Tarjolla kahvia ja muuta virvoketta. Mikäli sinulla ei ole sopivaa kulkuneuvoa, ota yhteyttä kimppakyytien järjestämiseksi! Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/57871.

ETELÄ-SAVON PIIRI

Toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, 044 208 0770, etela-savo@sll.fi

Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna

Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys: n Eläköön monimuotoinen kaupunkiluonto! 5.6. klo 17. Paikka: Savonlinnan pääkirjasto, Miitti-tila. Alustuksia ja keskustelua. Aiheina mm. ympäristön roskaantuminen, haitalliset vieraskasvit, saimaannorpat kaupunkivesillä, linnut ja niiden elinympäristöt kaupunkiluonnossa ja taajamametsien merkitys. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/61657.

KAINUUN PIIRI

Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi

Postiosoite: PL 125 87101, Kajaani

Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

KESKI-SUOMEN PIIRI

Toiminnanjohtaja Taina Peltonen, 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi

Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä

Seuraa: sll.fi/keski-suomi

Jyväskylän seudun yhdistys: n Jättipalsamitalkoita Vehkalammen puistossa 8.6. klo 17, 29.6. klo 17 sekä 25.7. klo 17. Lähtö Vehkahallin parkkipaikalta, Wilhelm Schildtin katu 1. Mukaan kumisaappaat tai muut vettä pitävät kengät sekä pitkähihainen ja -lahkeinen vaatetus. Hanke tarjoaa kitkijöille puutarhahanskat. Tarjolla on juotavaa ja pientä evästä. Myrskyn sattuessa perumme talkoot ilmoittamalla siitä Facebookissa. Voit tulla mukaan niin pitkäksi tai lyhyeksi aikaa, kuin haluat. Lisätietoja: Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hanke, Sirkka Heinimaa, 050 303 8456, sirkka.heinimaa@sll. fi, sll.fi/tapahtuma/62151, sll.fi/tapahtuma/62142 ja sll.fi/tapahtuma/62148.

n Yölaulajaretki 9.6. klo 23. Kierrellään polkupyörillä Kuokkalan alueella yölaulajia kuunnellen. Sään mukainen varustus, kannattaa ottaa myös lämmintä vaatetta mukaan. Kesto on n. 2 tuntia. Kokoontuminen Survo-Korpelan parkkipaikalla klo 23. Huonon sään sattuessa varailtoina 10.6., 16.6 ja 17.6. Ilmoittautumiset Hannu Laakkoselle 8.6. mennessä: p. 045 236 4834 (iltaisin), hane.laakkonen@gmail. com. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/58681.

n Jättipalsamitalkoot Eerolanlahdella vol 1 15.6. klo 17 ja 20.7. klo 17. Kokoontuminen Eerolanpuron tekokosteikolla, Kortesuo-Viitaniemen viljelypalstan lähellä.

Mukaan kumisaappaat tai muut vettä pitävät kengät sekä pitkähihainen ja -lahkeinen vaatetus. Hanke tarjoaa kitkijöille puutarhahanskat. Myrskyn sattuessa perumme talkoot ilmoittamalla siitä Facebookissa. Lisätietoja: Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hanke, Sirkka Heinimaa, 050 303 8456, sirkka.heinimaa@sll.fi ja sll. fi/tapahtuma/62154.

Laukaan Seudun Luonto: n Jättipalsamitalkoot Laukaan satamassa matonpesupaikalla 13.7. klo 17. Osoite: Pellosniementie 10. Mukaan kumisaappaat tai muut vettä pitävät kengät sekä pitkähihainen ja -lahkeinen vaatetus. Hanke tarjoaa kitkijöille puutarhahanskat. Tarjolla on myös juotavaa ja pientä evästä. Myrskyn sattuessa perumme talkoot ilmoittamalla siitä Facebookissa. Voit tulla mukaan niin pitkäksi tai lyhyeksi aikaa, kuin haluat. Lisätietoja: Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hanke, Sirkka Heinimaa, 050 303 8456, sirkka.heinimaa@ sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/62139.

Petäjäveden Luonto: n Korentoretki 18.6. klo 12. Retki suuntautuu Petäjävedelle ja tarkemmat paikat päättävät korennot. Retken vetää Lauri Ijäs. Tapahtumalla on säävaraus. Lähdemme Petäjävesi-lehden toimituksen edestä ja siirrymme korentopaikkoihin kävellen tai kimppakyydeillä. Lisätietoja: Lauri Ijäs, 040 717 2193 ja sll.fi/tapahtuma/61945. n Metsäretki Metsäkulmalle 8.7. klo 10. Metsäretkellä kuljetaan erilaisia polkuja, ja samalla on mahdollisuus käydä Karhukirppiksellä Metsäkulman kylätalolla. Kokoonnutaan Petäjäveden Metsäkulman kylätalolla. Lisätietoja: Pekka Ruhala, 040 9616 355 ja sll.fi/tapahtuma/62571.

n Päiväperhosretki 16.7. klo 12. Tapahtumalla on säävaraus. Lähdemme retkelle Lauri Ijäksen johdolla Petäjävesi-lehden toimituksen edestä ja siirrymme päiväperhosten luo kävellen tai kimppakyydeillä. Tapahtuma sopii kaikenikäisille. Lisätietoja: Lauri Ijäs, 040 717 2193 ja sll.fi/tapahtuma/61949.

n Retki Kulhanvuorelle 8.8. klo 10. Paikka: Myllymäentie 2211, Saarijärvi. Tehdään kimppakyydeillä retki Kulhanvuoren rotko- ja harjumaisemiin Saarijärvelle. Retkellä on säävaraus. Lähtö Petäjävesi-lehden toimiston edestä kimppakyydeillä. Ota mukaan omat eväät ja hyvät kengät. Maasto on paikoin vaikeakulkuista. Lisätietoja alueesta: luontoon.fi/kulhanvuori. Kerro ilmoittautuessasi, jos sinulla on mahdollisuus ottaa kyytiin muita retkeilijöitä tai jos tarvitsisit kyytiä. Lisätietoja: Marja-Leena Ruuska, 050 5464 134, mai.ruuska@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/62355.

KYMENLAAKSON PIIRI

Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi

Toimisto: Savonkatu 23, 45100 Kouvola. Lisätietoja: kymenlaakso@sll.fi, 045 1049 388. Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

n Suolapunkatalkoot Haminassa ti 30.5. klo 13.

n Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin ympäristöpalkinnon jako, ma 5.6.

n Suolapunkatalkoot Haminassa ti 6.6. klo 13.

n Piirihallituksen kokous, ke 13.6. klo 18 Kouvolassa/etänä.

n Tulossa myös Mustaviirin talkoot Pyhtäällä elokuun alkupuolella. Lisätietoja talkoista yms. toimistolta.

Pohjois-Kymen Luonto:

n Miniluontoretket Ankkapurhassa

Retkillä tutustutaan erilaisiin elinympäristöihin ja esitellään niistä löytyviä lajeja. Retket alkavat Makasiinikahvilan edestä klo 18. Kesto n. 2h. Oppaana Anne Ikäheimonen. 8.6. Rakkaat ryteiköt – ihastu lähiluontoon! 15.6. Kartanon linnut ja vesiluonto. 6.7. Kaunis kelo ja kiehtova kulokauniainen. 20.7. Pihat, puistot, perinnebiotoopit. 3.8. Kuusimetsän aarteet ja ainutlaatuinen lähdeympäristö (kohde vetinen, osin hankalakulkuinen). Lisätiedot: sll.fi/pohjoiskymi/tapahtumat sekä Anne, peikkoai@gmail.com, 050 410 2925 n Omaniitty-kurssi 25.5. klo 17.30–20.30 Luento Porukkatalossa, Savonkatu 23. Maastopäivät: 6.6. klo 17–20 Katajaharju: Pihkatien piiloniitty ja Osonojan hulevesialtaan luontoympäristöt, 13.6. klo 17–20 Aapiskuja: Jopolan niitty ja Pentsojan lähiympäristöt. 20. 6. klo 17–20 Utinkatu: ST1 kasviasema ja Vaivasensuo. Kurssi jatkuu heinäkuussa, päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin: sll.fi/pohjoiskymi/tapahtumat. Lisätiedot: Anni Kiviniemi, annikiv@gmail.com, 040 507 2038.

LAPIN PIIRI

Toiminnanjohtaja Mika Flöjt, 040 823 2443, lappi@sll.fi

Toimisto: Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi.

Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll. lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

Inarin Luonnonystävät

n Linturetki Ivalosta Karigasniemen Sulaojalle la 27.5. Lähtö Ivalon linja-autoasemalta klo 9 ja paluu noin 17.30. Maksu on 20 €/ aikuinen. Ilmoittaudu Ilkalle tekstarilla p. 0400 543 065. Kerro, jos tulet matkalta! Varaa mukaan oma eväät ja sään mukainen varustus. Ilmoittaudu 25.5. mennessä.

n Kesäretki Norjaan Stabbursdalenin kansallispuistoon 23.–25.6. Lähtö on Ivalosta pe klo 16 ja paluu su klo 20 aikaan. Yöpymiset Resortissa omilla lakanoilla mökeissä, joissa on pienoiskeittiöt. Kansallispuistossa on luonto- ja museokeskus näyttelyineen sekä eripituisia merkittyjä kävelyreittejä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Maire Puikolle, p. 040 820 3313 tai maire.puikko@gmail.com. Mukaan mahtuu 20 henkilöä. Hinta määräytyy ryhmän koon mukaan (lapset -50%). Ilmoittaudu 30.5.mennessä.

Rovaniemen yhdistys:

n Vapaa Kemijoki -soutu Rovaniemellä 21.–22.7. Soudetaan Vanttauskoskelta Oikaraisen kylälle. Tapahtumassa vastustetaan Kemijoki Oy:n suunnitelmaa rakentaa Sierilän vesivoimalaitos. Soudulla tuodaan näkyväksi luonnontilaisen kaltainen, arvokas jokimaisema ja luodaan keskustelukanava niille, joille virtavesien luonto on tärkeää. Soutajien ja yleisön yöpymis- ja ruokailupaketti maksaa 80 €, SLL:n jäsenet saavat alennusta 25 % eli hinta on 60 €. Kuljetukset, vene/kanoottipaikka ja pelastusliivit kuuluvat hintaan. Samaan hintaan voi yöpyä ja ruokailla Leirikarissa torstai-illasta sunnuntaiaamuun. Sunnuntaiaamuun jäävät sitoutuvat osallistu-

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU?

Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa sll.fi/parasjuttu

Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan Pinnan alla -lippis (arvo 29,90 €).

1.

Tule mukaan!

Kesä toi, kesä toi talkoot! Mikäs sen parempaa terapiaa kuin tarttua haravan tai viikatteen varteen ja huiskia menemään luonnon keskellä. Kesäisin järjestetään erityisesti perinnemaisemien hoitotalkoita ja vieraslajien kitkentätalkoita.

2.

Souda ja melo vapaiden virtojen puolesta! Iijoella soudetaan jo 40. kertaa vapaan Iijoen puolesta 30.6.4.7. Vapaan Kemijoen puolesta airot heiluvat 21. ­22.7. Eurajoella melotaan 17.6. Katso tarkemman tiedot PohjoisPohjanmaan, Lapin ja Satakunnan tapahtumista.

maan siivoustalkoisiin. Haluatko mukaan talkooporukkaan? Ota yhteys Sariin! Ilmoittaudu 12.7. mennessä viestillä rovaniemi@sll.fi ja maksamalla osallistumismaksu yhdistyksen tilille FI88 8000 1901 4791 22. Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista vain omalla kalustolla, hinta 100 euroa ilman jäsenalennusta. Lisätietoja: Sari Hänninen, p. 040 873 7986 ja sll.fi/tapahtuma/62495.

Ylitornion – Pellon Luonto: n Lupiinitalkoot Ritavaarassa 12.6. klo 17–20. Paikka: Ritavaara, Mellajavaarantien ja Rovaniementien risteys. Mukaan työkaluja (pistolapio, viikate, siimaleikkuri), saappaat, sääskisuoja. Tarjoilu: kahvi/ tee/janojuoma ja hiukopalaa. Talkoot samassa paikassa toisen kerran heinäkuun alkupuolella. Tarkka aika ilmoitetaan myöhemmin. Huom! Vieraslaji-infotilaisuus Pellossa to 8.6. klo 17–19. Järjestäjänä Pidä Lappi siistinä ry. Lisätietoja: 040 5055 936 / Elli-Maija Laaksamo, 050 5927 769 / Seija Piippola, ylitornio-pello@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/61377.

PIRKANMAAN PIIRI

Järjestösihteeri Sari Hämäläinen 040 930 4118, pirkanmaa@sll.fi

Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

n Seuraa piirin www-tapahtumakalenteria, Facebook-sivua tai tilaa retkitiedot suoraan sähköpostiisi!

n Ketokeikat kutsuvat! Tarjolla retkilounasta, hyvää mieltä ja tärkeää tekemistä uhanalaisilla niityillämme. Alkukesän luonnonhoitoretket: 6.6. Kolho, Mänttä-Vilppula; 19.6. Kolho, Mänttä-Vilppula, tilausajo Vilppulasta, kysy kyytiä myös

Mitä perinnemaisematalkoissa tapahtuu?

Maatalouden rajut muutokset viidenkymmenen viime vuoden aikana ovat pyyhkineet kartalta perinnemaisemat lajeineen lähes tyystin. Perinnemaisemia hoitamalla suojelemme näitä äärimmäisen uhanalaisia luontotyyppejä.

Niittämisen ja laiduntamisen loputtua kookkaat heinät ja ruohot valtaavat alaa matalilta ja valoa suosivilta niittykasveilta.

Talkoissa niitetäänkin kasveja, jotka tukahduttavat alleen niitty- ja ketokasvit. Niitetyt kasvit kerätään haravoimalla kasaan ja viedään pois.

Talkoissa opastetaan viikatteen käyttöön. Tärkeä osa talkoita ovat evästauot ja toisiin tutustuminen. Tule mukaan!

Kuvassa Mäntsälän Sandbergin niityn talkoot. Joinain vuosina avuksi on saatu myös perinnemaisemaan sopiva suomenhevonen.

Tampereelta; 27.6. Urjala; 3.7. Urjala. Todennäköinen tilausajo Tampereelta. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: sll.fi/ pirkanmaa/tapahtumat ja facebook.com/ sllpirkanmaa/events.

n Pirkanmaan erämessut Parkanossa 9.–11.6. Piiri ja yhdistykset mukana erämessuilla, Niementie 10, Parkano. Tervetuloa! Lisätiedot: pirkanmaaneramessut.fi

n Luonnonhoitoretki Tampinniemeen Orivedelle 20.6. klo 10 alkaen. Annamme kyytiä Tampinniemen viimeisille lupiineille. Tarjolla retkievästä. Kysy kimppakyytiä Tampereelta / Kangasalta tai tarjoa kyytiä muille. Oma lapio mukaan – jos löytyy. Ilmoittautumiset ti 13.6. mennessä.

n Tervetuloa vuokraamaan Vilppulan Vuohisaarta! Vuokraamme vaatimatonta, mutta tunnelmallista saarimökkiä edullisesti Luonnonsuojeluliiton jäsenille. Lisätiedot ja varauskalenteri: sll.fi/pirkanmaa/toiminta/vuokraa-mokki.

Ikaalisten yhdistys

n Kukka- ja perhosretki 2.7. Oppaana Pasi Kujala. Lisätietoja. Sari Jaakkola, p. 050 5767 950, jaakkola.sari@outlook.com

n Tulossa myös: Taimienvaihtopäivä kesäkuun alussa ja kyläretki elokuun lopussa. Seuraa ilmoittelua!

Kyrön luonto

n Luonto- ja Maisemapäivien teemana la 5.8. on metsäpeura, josta esitelmöi Metsähallituksen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja. Lisäksi ohjelmassa on luontokuvaesityksiä. Retkikohde ilmoitetaan myöhemmin. Retki klo 10, ja päätilaisuus klo 13 Hämeenkyrön Maisemakahvilan Kulttuuriladossa, Aromaantie 4.

Nokian yhdistys

n Kesäkuun lintukävely: Yölaulajaretki Kesäniemessä 3.6. klo 22. Kesäkuun

alku on parasta aikaa yölliselle lintukävelylle, kun myöhäisimmätkin muuttajat ovat saapuneet. Toivomme kuulevamme viita- ja luhtakerttusten taiturimaista laulua, satakielten kastanjetteja, kaulushaikaran pulloon puhaltelua sekä sirkkalintuja ja muita suviyön laulajia. Kokoonnumme radan varressa (Kesäniementie 82, Nokia). Oppaana paikalliset lintuharrastajat. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll. fi/tapahtuma/56601.

n Vieraslajien hävitystalkoita 21.6. muun muassa Kyyninojalla ja Siurossa. Talkoiden tiedot päivittyvät sivullemme lähempänä. Ilmoittaudu, jotta osaamme varautua riitävin talkooeväin. Lisätietoja: Kaija Helle, 044 017 7180, hellekaija@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/57058.

n Nokian Lintukoulun heinäkuun lintukävely: Kehrääjäretki Hempunmaalle

1.7. Kuuntelemme arvoituksellisen kehrääjän ääntelyä. Hyvässä lykyssä näemmekin yleensä hyvin maastoutuvan linnun. Kokoonnumme P-paikalla Koukkujärventie 148. Oppaana Anne Viitalaakso ja Jarmo Koivisto. Rankkasateella retkeä ei järjestetä. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll. fi/tapahtuma/56605/

n Palosirkkakedon hoitotalkoot 30.7. 10–14 Pyymäellä. Ilmoittautumiset: nokianluonto@gmail.com. Lisätietoja: Kaija Helle, 044 017 7180, hellekaija@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/56771.

n Nokian Lintukoulun elokuun lintukävely, veneretki Isosaareen 5.8. klo 11. Siirrymme veneillä Isosaareen ja havainnoimme haikaroita, rusko- ja nuolihaukkaa ym. ja evästelemmme. Ilmoittautuminen: Anne Viitalaaksolle p. 045 888 3720. Kanoottien ja kajakkien vuokrausta voi tiedustella: Eräkettu, Timo Lehtonen, Siuro. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/56609/

Ylöjärven yhdistys: n Pikku-Ahveniston niittotalkoot to 10.8. klo 17.

POHJANMAAN PIIRI

Piirisihteeri Marjo Lehtisalo, 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi

Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki

Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

POHJOIS-KARJALAN PIIRI

Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi

Postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi

Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi

Keski-Karjalan Luonto: n Kukkaretki ja sananjalkojen kepitys Jalajanvaaran niitylle 21.6. klo 18. Paikka: Oravaarantie 200, Tohmajärvi. Kepitetään sananjalat nurin, jotta valtakunnallisesti arvokas niitty ei umpeudu ja kukkaloisto säilyy. Välineet löytyvät paikan päältä, sopii myös lapsille. Lisätietoja: Kari Antikainen, 050 3700 024, kari.antikainen@telemail.fi ja sll.fi/tapahtuma/62441.

n Niittotalkoot Jalajanvaaran niityllä 10.8. klo 16–19. Paikka: Oravaarantie 200, Tohmajärvi. Niitetään heinät ja ruohot kuivumaan, jotta niitty ei umpeudu. Oma viikate suotava, mutta ei välttämätön. Työvälineitä ja niitto-opastusta on paikanpäällä. Lisätietoja: Kari Antikainen, 050 3700 024, kari.antikainen@telemail.fi ja sll.fi/tapahtuma/62454.

n Haravointitalkoot Jalajanvaaran niityllä 16.8. klo 16–19. Paikka: Oravaarantie 200, Tohmajärvi. Tule haravomaan heinät

pois Jalajanvaaran niityltä. Oma harava tai hanko suotava, mutta ei välttämätön. Lisätietoja: Kari Antikainen, 050 3700 024, kari.antikainen@telemail.fi ja sll.fi/tapahtuma/62460.

Ylä-Karjalan luonnonystävät: n Luonnon ennallistaminen 6.6. klo 18. Paikka: Kotiniementie 2, Nurmes, Ikolan museo. Vihreäksi Nobeliksi kutsutun Goldman-ympäristöpalkinnon ensimmäisenä suomalaisena saanut Itä-Suomen yliopiston dosentti Tero Mustonen pitää esitelmän: ”Kylävetoinen ennallistus Kontiolahdella johti kansalliseen ennallistamisohjelmaan”. Tilaisuutta on mahdollista seurata Teams-etäyhteydellä. Liity tietokoneella tai mobiilisovelluksella: https://urly.fi/38G4, Kokoustunnus: 352 071 670 893, Tunnuskoodi: RjitUi. Lisätietoja: Jari Korkalainen, 040 839 6353, yla-karjala@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/62476.

n Lepakkoretki 12.8.klo 21.45. Auringonlaskun jälkeen 21.45 kokoonnumme Närekartanon portille, Koulukatu 5. Retki kestää n. 1,5 h ja kävelymatkaa tulee n. 3 km. Lisätietoja: Hanna Harju, 050 522 1074, harjunhanna@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/62483. n Kesän päättäjäiset 19.8. klo 17 Ellunkalliolla Nurmeksessa. Lopetellaan kesää ja suunnitellaan syksyä, syödään omia ja yhdistyksen eväitä, ja tietysti saunotaan. Kimppakyytejäkin voi järjestyä. Lisätietoja: Hanna Harju, 050 522 1074, yla-karjala@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/62480.

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Vs. toiminnanjohtaja Merja

Ylönen, 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi

Toimisto: Kansankatu 53, 90100 Oulu.

Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa

n Muhoksen Tikanlantossa niitetään la 29.7. n. klo 9–16. Järjestäjä huolehtii työkaluista, eväistä ja virvokkeista. Ilmoitathan, jos sinulla on erityisruokavalio. Ilmoittaudu viim. ke 26.7.: pohjois-pohjanmaa@sll.fi tai 041 3191816. Kerro myös, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Järjestäjät starttaavat Oulusta klo 8.30. Suoraan paikalle tulevien kanssa sovitaan kohtauspaikka Kylmälänkyläntien varresta. Retkikengät tai kumisaappaat oman maun ja kelin mukaan. Työ ei ole likaista, mutta ulkohommiin soveltuvat vaatteet ovat sopivimmat. Lisätietoja: Merja Ylönen, 041 3191816, merja.ylonen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/62157 n Muhoksen Sarviselänkankaalla niittopäivä la 5.8. Sarviselänkankaan niitty sijaitsee Muhoksen ja Utajärven rajamailla Oulujoen pohjoispuolella. Leppiniemen tienhaarasta ajetaan 6–7 km ja käännytään joelta poispäin (Tahvolaa vastapäätä). Matkaa jatketaan tienhaaroissa oikealle kaartaen. Tie päättyy suojelualueen laidassa olevalle pysäköintialueelle. Heinijoki virtaa vieressä. Autolla ei pääse niityn viereen, vaan vähän matkaa pitää kävellä. Talkoiden järjestäjä huolehtii

työkaluista ja eväistä. Ilmoita, jos sinulla on erityisruokavalio. Ilmoittaudu viim. to 3.8.: pohjois-pohjanmaa@ sll.fi tai 041 3191816. Kimppakyydit lähtevät Oulusta klo 8 ja autonjättöpaikalla suon reunassa ollaan klo 9 mennessä. Siitä lähdetään yhdessä niittyä kohti. Perille asti on vaikea neuvoa. Kerro myös, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Kumisaappaat tai retkikengät oman maun ja kelin mukaan. Työ ei ole likaista. Pärjäät säänmukaisilla ulkohommiin soveltuvilla vaatteilla. Työkäsineitä on järjestäjällä, jos omia ei ole. Lisätietoja: Merja Ylönen, 041 3191816, merja.ylonen@sll.fi ja sll. fi/tapahtuma/62163.

n Haaranniityllä Kiimingin Reposelässä niittohommia ti ja ke 8–9.8. Haaraojan reunustama niittykumpare sijaitsee Reposeläntien varressa, 4 km päässä Kiimingin taajaman koillispuolella. Kuusamontieltä käännytään oikealle ja ajetaan vähän matkaa. Niitty näkyy tielle asutun alueen jälkeen. Työt aloitetaan molempina päivinä klo 12, mutta myöhemminkin ehtii tulla mukaan. Päivittäinen urakka kestää alkuiltaan. Talkoiden järjestäjä huolehtii eväistä, virvokkeista sekä työkaluista. Ilmoittaudu viim. 7.8.: pohjois-pohjanmaa@sll.fi tai 041 3191816. Kerro, tuletko mukaan toisena vai molempina päivinä. Kerro jos sinulla on erityisruokavalio ja myös, tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota sitä. Järjestäjät starttaavat kumpanakin päivänä

Oulusta klo 11. Jos sää on kostea, kumisaappaat ovat kätevät, mutta muutoin lenkkitossuillakin pärjää. Työ ei ole likaista, mutta ulkohommiin soveltuvat vaatteet ovat sopivimmat. Lisätietoja: Merja Ylönen, 041 3191816, merja.ylonen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/62166.

Lakeuden luonto n Tervetuloa yhdistyksen tapahtumiin, seuraa tarkemmat ilmoitukset Lakeuden Luonto ry:n Instagrammista ja Facebookista. Tulossa keväällä ja kesällä mm. linturetket, lasten tapahtuma, luonnonkukkienpäivä, jättipalsamitalkoot, arokosteikko- ja metsäpaloretki, pohjansorsimoretket.

Oulun yhdistys n Vieraskasvien torjuntatyötä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Järjestämme jättipalsamin torjuntatalkoita Turkansaaressa, Patelassa ja Meri-Toppilassa sekä kurtturuusun torjuntatalkoot Virpiniemen Meriniemessä kesäkuun lopulla-heinäkuussa. Jättipalsamin soolotalkoilua on noin 8 kohteella. Katso tarkemmat tiedot lähempänä: sll.fi/oulu.

n Kesän aikana luvassa erilaisia retkiä ja talkoita. Hietasaaren Puomitien niityn hoito jatkunee heinäkuun lopulla niittotalkoilla. Myös Sanginjoen Loppulassa luultavasti talkoilua ja talon remontti toivottavasti valmistuu Suomen luonnon päivään. Seuraa ilmoittelua: sll.fi/oulu ja facebook. com/slloulu

Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys:

n Iijokisoutu® 40 vuotta! -soutu 30.6.–4.7.2023 Taivalkosken Jokijär-

Vapaa Kemijoki -soutu 21.–22.7.2023 Rovaniemellä

Kemijoella Vanttauskoskelta Oikaraisiin

Hinta: yöpymis­ ja ruokailupaketti 80 €, SLL:n jäsenet 60 €

Ilmoittaudu! Ilmoittaudu 12.7. mennessä viestillä rovaniemi@sll. fi ja maksamalla osallistumismaksu yhdistyksen tilille FI88 8000 1901 4791 22

Kysy lisää ja ilmoittaudu talkoolaiseksi!

Sari Hänninen, p. 040 873 7986 ja sll.fi/tapahtuma/62495

Rovaniemi

veltä Pudasjärvelle. Perjantaina kokoontuminen Saijaan jossa avajaiset ja tanssit. Ohjelma, ohjeet ja ilmoittautuminen: iijokisoutu.net. Voit tulla myös päiväksi tai pariksi, myös omalla veneellä tai kanootilla, koko matkan pituus noin 120 km. Voit myös kysyä lisää info@iijokisoutu.net. Neljä vuosikymmentä vapaiden vesien ja vaelluskalojen puolesta! Iijokisoutu® on rekisteröity tavaramerkki.

n Iijoen suojelun historia - puoli vuosisataa otsikoissa -näyttely Pudasjärven Hyvän olon keskus Pirtissä kesä-heinäkuun ajan kirjaston näyttelytilassa sen aukioloaikoina. Mittava näyttely Iijoen suojelun pitkästä ja monivaiheisesta tiestä, Siuruan altaasta Kollajan altaaseen, koskiensuojelulaista ja suojelun voitoista vuosikymmenten aikana. Kysy myös esittely ryhmälle pirkkoliisa.luhta@gmail.com tai näyttelyä omalle alueellesi.

POHJOIS-SAVON PIIRI

Toiminnanjohtaja Pirjo Paldanius, 040 848 2869, pohjois-savo@sll.fi

Toimisto: Luontotupa, Puijonkatu 15, 70100 Kuopio. Avoinna ma–to klo 13–17

Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi, Instagram: Pohjois-Savon LS-piiri

Kuopion luonnon ystäväin yhdistys n Luontoilta ”Miljoona roskapussia”

30.5. klo 18. Kevään viimeisessä luontoillassa kerätään roskia. Kokoonnutaan

säkin ym. tarvikkeet. Lisätietoja: Petri Tabell, tapahtumat@klyy.fi, sll.fi/tapahtuma/62393.

Sisä-Savon luonnonystävät:

n Lupiinitalkoot Rautalammin puulajipuistossa 10.6. klo 10–15. Talkooruokailu Majatalo Rautalammissa. Ilmoittautumiset viimeistään 8.6: osma@sammalsielu.

fi. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/62411.

n Retki Vesannon Kaijansuolle ja Pohjois-Suomäkeen 18.6.

n Syötävä Metsäpuutarha -kurssi Rautalammella 27.8.

n Tarkemmat tiedot tapahtumista yhdistyksen verkkosivuilla.

Varkauden luonnonystävät:

n Vaihda verkot katiskaan -tapahtuma la 17.6. klo 11–14 Joroisten satamassa Varkaudessa. Jaossa on ilmaiseksi sata katiskaa. Paikalla myös Juha ”Norppa” Taskinen ja Kari ”Hissu” Hietalahti. Norppaturvallisen Saimaa-katiskan saa, kun allekirjoittaa lupauksen pidättäytyä norpille vaarallisesta verkkokalastuksesta. Katiskat varataan etukäteen. Varauksia otetaan vastaan ti 6.6. lähtien. Lisätietoja: sll.fi/saimaannorppa tai p. 044 776 4230/Marjaana Kovanen. Tapahtuma on osa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta. Lisätietoja: hallitus@varkaudenluonnonystavat.net ja sll.fi/tapahtuma/62658.

SATAKUNNAN PIIRI

Aluesihteeri Karri Jutila, 044 0211 838, satakunta@sll.fi

Postiosoite: Otavankatu 5, 28100 Pori

Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys: n 23. Eurajoki -melontatapahtuma la 17.6., klo 11–15, Eura. Lähtö: Euran kanoottiklubin jokivaja, os. Eurantie 18 / jokiranta, Eura. Kajakkivarauksia otetaan vastaan toukokuun lopusta lähtien. Seuraa tarkempia tietoja: www.evsy.fi / Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry.

UUDENMAAN PIIRI

Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 258 0598, ursula.immonen@sll.fi

Erityisasiantuntija Lauri Kajander, 045 1140 088, uusimaa@sll.fi

Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki

Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton

Uudenmaan piiri). Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat

Espoon ympäristöyhdistys

n Espyy osallistuu Haukilahden tapahtumaan Maailman merien päivänä

8.6.2023. Kellonaika tarkentuu, tarkkaile

sivujamme! Lisätietoja: Leena Kauppila, 044 599 5757, leena.kauppila@fimnet.fi ja sll.fi/tapahtuma/62521.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys:

n Seuraavien tapahtumien lisäksi järjestämme kesällä lukuisia vieraslajitalkoita, retken Malmin lentokentän niityille, uimaretkiä, saariretken Pentalaan sekä pop up -retkiä. Kannattaa siis seurata tapahtumakalenteria: sll.fi/helsinki/tapahtumat n Jättipalsamin kitkentätalkoita Marjaniemen siirtolapuutarhassa 15.6. klo 18. Aloitamme klo 18 kerhotalo Marjalan edestä. Alkuinfossa neuvomme, miten kasvin tunnistaa pelkistä lehdistä. Torjunta jatkuu torstaina 20.7. klo 18. Jättipalsami kukkii jo silloin. Kummallakin kerralla esittelemme eri tavat hävittää kitkentäjätteet. Mehutarjoilu ja pientä purtavaa. Varusteet: säänmukainen vaatetus (pitkät housut, saappaat, työhanskat) ja runsaasti juotavaa. Kitkentä onnistuu myös sadesäällä, kunhan on hyvät sadevaatteet. Kaatosateessa tai ukonilmalla emme kitke. Lisätietoja: Mirja Reijonen, 050 1420, reijonenmirja@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/62551.

n Matka Paimion parantolaan ja Qvidjan tilalle (TÄYNNÄ!) 8.8. Lisätietoja: sll. fi/tapahtuma/61117.

Hangon ympäristöyhdistys – Hangö miljöförening:

n Haravointitalkoot Metsäkannaksen niityllä 4.7. klo 17.30. Tule klo 17.30 Folkparkeniin (Klinkokuja), mistä lähdemme yhdessä niitylle. Muista suojautua punkeilta! Lisätietoja: Mira Saksi, 050

302 9768, hanko@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/62605.

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys

n Retki Ridasjärven lintutornille maailman ympäristöpäivänä ma 5.6. klo 19. Tutustumme alkukesän kukkiin ja linnunlaulukonserttiin. Yhdistys jakaa ympäristöpalkinnon hyvinkääläiselle ympäristövaikuttajalle.

n Koskiretki Karkkilaan la 10.6. Lähtö klo 8 Hyvinkään Rautatieasemalta. Karkkilassa 4 km pitkä koskireitti Högforsista

Pitkälänkoskelle, missä on laavu ja nuotiopaikka. Matkalla 5 koskea. Reitti on helppokulkuista polkua. Bussilla Pitkälästä Fagerkullan työläiskorttelin kautta Ala-Emalin ”kulttuurikeskukseen”. Mahdollisuus vierailla Valimomuseo Senkassa ja Galleria Bremerissä. Lopuksi tutustumme komeisiin Tehtaan Hotellin tiloihin. Paluu Hyvinkäälle n. klo 15.15. Hinta on 20€ (+ 5€ museo). Ilmoittautumiset: kari. degerstedt@gmail.com.

n Metsät-näyttely 8.–11.6., kauniita metsä- ja hakkuukuvia, Vaiveron Myllytilan ladossa, Myllytilantie 34, Hyvinkää-Seuran kesäpäivien ajan.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys

n Roskatempaus su 4.6. klo 12. Seuraa sll.fi/kerava

n Vieraskasvilajitalkoot alkavat ke 7.6. klo 18-20. Koko kesän joka keskiviikko jossain päin Keravaa. Seuraa FB: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys.

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys

n Porlan järviluontoseikkailu la 17.6. klo 10–14. Tarkemmat tiedot lähempänä.

Lisätietoja: Hannele Ilomäki-Piirilä, 050 592 4950 ja sll.fi/tapahtuma/62340.

n Vieraslajitalkoot Virkkalan Tuusanrannassa Lohjalla ke 28.6. klo 17.30. Kitketään jättipalsamia yhdessä kaupungin ympäristöyksikön kanssa. Kokoontuminen Pähkinäniemen parkkipaikalla (os. Pähkinäniemen puistotie). Mukaan kumisaappaat, työkäsineet, säänmukaiset työvaatteet ja omaa evästä. Lisätiedot: Marja-Leena Nikander p. 044 284 6550 ja sll.fi/tapahtuma/62322.

n Maksjoen niityn kunnostustalkoot

12.7. klo 17. Niitylle pääsee Maksjoelta Braskintietä, jolta käännytään tielle Yli-Paila, jota pitkin kuljetaan n. 1 km. Opastetaan, miten perustetaan luonnontilainen pörriäisniitty. Tarjolla talkooevästä. Oppaana Risto Murto, jolta lisätietoja: 044 201 6070 ja sll.fi/tapahtuma/62326.

n Kokkilan kedon kunnostustalkoot

19.7. klo 17. Kokoontuminen Virkkalan pururadan parkkipaikalla Hankoniementien varressa, n. 1 km Virkkalan ristiltä Hyvinkäälle päin. Tarjolla talkooevästä. Oppaana Risto Murto, jolta lisätietoja: 044 201 6070 ja sll.fi/tapahtuma/62330.

n Lepakkoretki Porlassa 11.8. klo 20.30. Paikka: Porlan nuotiopaikka. Oppaana lepakkotutkija Kari Salovaara. Aluksi mahdollisuus paistaa makkaraa. Omat eväät mukaan. Lisätietoja: Katriina Veijola, 050 910 8270 ja sll.fi/tapahtuma/62336.

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys

n Talkoilemme joka maanantai elokuun

loppuun saakka klo 17–19 vieraslajien parissa sekä katsellaan yhdessä kasveja, perhosia, lintuja ja muuta luontoa NCC Kiurulla, Ohkolassa. Ota kumisaappaat ja työhanskat mukaan. Osoite on Metsätie

80, Mäntsälä. Ei ilmoittautumista.

n Tule Järvenpää-talolle kuulemaan vieraslajeista to 1.6. klo 16–19 . Olemme mukana KUUMA Vieras -hankkeessa.

n Talkoot to 15.6. klo 17.30 aloitus KUUMA Vieras -hankkeeseen liittyen Mäntsälässä.

Tästä tarkemmin lähempänä. Seuraa tapahtumakalenteria sll.fi/tapahtumat.

n Sandberginpellon talkoot la 12.8. klo 9–15. Saappaat tai muut varrelliset kengät ovat hyvät, sillä pellolla on kyykäärmeitä. Tarpeen on myös päähine, erityisesti aurinkoisella säällä. Jos haluat käteen sopivat työhanskat, ota omat mukaan. Hanskoja on myös tarjolla. Talkoolaisille on tarjolla ruoka, joten ilmoittaudu ja kerro ruokavalioisi. Lisätietoja: Riitta Virtanen, 040 7215 615, mantsala@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/61552.

Vantaan yhdistys

n Jättipalsamitalkoita Nissaksessa 29.5. klo 18 ja 10.8. klo 18. Pitkät hihat ja lahkeet suotavat, vettä kestävät jalkineet, käsiin hansikkaat. Juomapullo voi olla hyvä olla mukana! Kokoonnumme aluksi Nissaksen Alepan edessä. Lisätietoja: Hanne Honkatukia, hanne.honkatukia@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/62037 ja sll. fi/tapahtuma/62033.

n Jättipalsamitalkoot Mätäojalla 7.6. klo 17. Pitkät hihat ja lahkeet suotavat, vettä kestävät jalkineet, käsiin hansikkaat. Juomapullo voi olla hyvä olla mukana! Kokoonnumme aluksi Löydöstien Mätäojan puoleisessa päässä. Lisätietoja: Kari Saari, henkselikukko@gmail.com ja sll.fi/ tapahtuma/62041.

n Jättipalsamitalkoot Mätäojalla 11.7. klo 17 ja 16.8. klo 17.. Pitkät hihat ja lahkeet suotavat, vettä kestävät jalkineet, käsiin hansikkaat. Juomapullo voi olla hyvä olla mukana! Kokoonnumme aluksi Löydöstien Mätäojan puoleisessa päässä. Lisätietoja: Kari Saari, henkselikukko@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/62049 ja sll.fi/tapahtuma/62045.

n Ketotalkoita Tuupakan kedolla 2.7. klo 10 ja 20.8. klo 10. Pukeutuminen sään mukaisesti, käsiin hansikkaat rakkojen estämiseksi. Vesipullon ja pienet eväätkin voi varata mukaan! Mukaan voi tulla myös vain osaksi aikaa. Työvälineet löytyvät yhdistykseltä! Lisätietoja: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/61501 ja sll.fi/tapahtuma/61505.

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI

Aluepäällikkö Hannu Klemola, 040 3725 301, 02 2355 255, varsinais-suomi@sll.fi

Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku

Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, Facebook: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

n Tule mukaan legendaarisille kesän talkooleireille Saaristomeren kansallispuistoon! Sitova ilmoittautuminen

12.6.2023 mennessä! Jungfruskärin talkooleiri 22.7–28.7. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/61847. Boskärin, Mälhamnin ja Berghamnin talkooleiri 31.7.–4.8. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/61852. Lisätietoja:Ritva Kemppainen, varsinais-suomi@sll.fi.

Hirvijokilaakson yhdistys: n Lasten kesäloman luontokerho Lemussa 5.6.–9.6. Kerho on tarkoitettu 7–12-vuotiaille lapsille ja kokoontuu ma–pe klo 9–14 Lemussa Kotiseutukeskus

Mäntylässä. Osallistujalla tulee olla erilaisiin säihin sopivat varusteet. Hinta Luonnonsuojeluliiton jäsenille 35 €/viikko ja muille 45 €/viikko. Hintaan kuuluvat ohjelmat, tarvikkeet ja pientä välipalaa, mutta omat retkilounaseväät tulee ottaa kotoa. Mukaan mahtuu 12 alakouluikäistä. Ilmoittautumiset: kerhon ohjaaja Riina Karjalainen: riina.karjalainen@gmail.com tai p.040 519 6829. Ilmoitathan jos osallistujalla on erityisruokavalio! Lisätietoja: sll. fi/tapahtuma/62081.

Kaarinan yhdistys n Perinnemaisematalkoot Piikkiön Kolamäellä 5.6. klo 18. Aloitetaan perinnemaiseman hoito, tänään lupiinien ja pensastaimien poistoa. Lisätietoja: Tuuli Niemi, 0445005235, kaarina@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/61022.

Paimion seudun ympäristöyhdistys n Ketokahvilan avajaiset su 4.6 Askalankoskella. Ketokahvila on auki kesän sunnuntaisin klo 12–15 (ei juhannuksena) 6.8. asti. Lisätietoja: Markus Högmander, markus.hogmander@gmail.com ja sll.fi/ tapahtuma/59651. n Ketoleiri ti–su 11.–16.7. Askalankoskella. Alkaa klo 10. Leirillä hoidetaan Paimionjokilaakson arvokasta perinnemaisemaa. Niittoa, haravointia ja riukuaidan tekoa. Kyse on todellisesta helmestä, jota sinäkin pääset nyt ihastelemaan ja hoitamaan! Leirille voi osallistua koko viikoksi (ti-su), päiväksi tai tulla vain hetkeksi tutustumaan. Töistä vastaa leirinjohtaja Rauno Tuomikoski ja ruoasta leirikokki. Majoitus omissa teltoissa tai Ketotalon yläkerrassa (lattiamajoitus). Saunaan ja uimaan pääsee joka päivä läheiselle Ankkalammelle! Ota mukaan yöpymisvarustus sekä työtä kestävä ja säihin sopiva vaatetus. Ruokailuvälineet löytyvät Ketotalolta. Askalankosken Ketotalo toimii leirin tukikohtana, os. Voimalantie 116, Paimio. Pysäköinti Paimion itäpuolella. Bussilla pääsee Turusta ja Helsingistä Paimion Nesteelle. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, kuinka pitkään aiot olla leirillä, tarvitsetko kuljetusta bussipysäkiltä ja mahdollinen erityisruokavalio. Jos et pääsekään, peruutathan ilmoittautumisesi. Ilmoittautumiset: otsomatti@gmail. fim, p. 044 0889 566. Lisätietoja ja tarkemmat tiedot Facebookista ja sll.fi/tapahtuma/60908.

Paraisten luonnonsuojeluyhdistys: n Yölaulajaretki / Nattsångarutfärd 2.6. Retkellä liikutaan kahden tai kolmen autokunnan voimin muutamiin eri kohteisiin ja kuunnellaan yölaulajia. Oppaana yhdistyksen puheenjohtaja ja lintuharrastaja Jussi Laaksonlaita. Lisätietoja retkestä päivitetään verkkosivulle myöhemmin. Föreningen ordnar en nattsångarutfärd 2.6. Under utfärden rör vi oss

med två eller tre bilar till olika platser där vi lyssnar på nattsångare. Jussi Laaksonlaita, föreningens ordförande och fågelskådare, fungerar som guide. Närmare information om utfärden uppdateras senare på sidan. Lisätietoja:, Jussi Laaksonlaita, parainen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/60197/

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys:

n Yölaulajaretki 29.5. klo 21. Tervetuloa yhdistyksen ja Raision Rinkan polkupyöräretkelle bongaamaan yölaulajia! Lähtö klo 21 Raisionlahden lintutornin parkkipaikalta. Suuntana Kukonpää, paluu Raisionlahdelle. Kuunnellaan lintuja ja yritetään bongata lepakoita. Lisätietoja: Marja Hietala, lsy@raisionjoki.fi ja sll.fi/tapahtuma/59071.

Turun luonnonsuojeluyhdistys n Kasviretki Skanssin biodiversiteettipuistoon 1.6. Paikka: Turku, Rompolitie 2. Luonnonkukkien päivä lanseeraa hyvänmielen ”Löydä 100 kasvia” -haasteen ajalle 1.3.–31.10.2023. Haasteen sivulle pääset osoitteessa: tunnista100kasvia.net. Yhdistys järjestää kasviretkiä, jossa voimme yhdessä löytää ja tunnistaa kasveja. To 1.6. klo 17.30–19 retkeilemme Skanssin biodiversiteettipuistossa. Lähtöpaikka: Skanssinkadun eteläpäästä lähtevä Rompolitie ja sen metsän reunaan päättyvä pää (Rompolitie 2). Lisätietoja: turku@sll.fi ja sll.fi/ tapahtuma/62223.

Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistys

n Laukkaneilikan niittotalkoot ke 23.8. klo 17 alkaen Uudenkaupungin Lokalahden Hermansaaren luona. Työkalut yhdistyksen puolesta. Talkootarjoilu. Kaikki mukaan.

LUONTOLIITTO

Toimisto: Mannerheimintie 109, 00280 Helsinki, p. 09 648 4420 Seuraa: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä @luontoliitto

n Kesän luontoleirit Uudellamaalla. Luontoliiton Uudenmaan piiri järjestää jälleen kesällä 2023 päivä- ja yöleirejä. Monet leirit ovat täynnä, mutta seuraavilla on vielä tilaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset kaikille leireille; luppi.fi.

Ympäristötaideleiri Vantaan Hakunilassa 31.7.–4.8. 2012–2015 syntyneille.

Ensileiri Espoon Luukissa 28.–30.6.& 30.6.–2.7. ja Hangon Bengtsårissa 10.–12.6. & 31.7.–2.8. 2013 – 2015 syntyneille. Nuortenleirit 1.–7.7. ja 13.–19.7. Hangon Bengtsårissa 2009–2011 syntyneille. Lisäksi talkooleirille ovat tervetulleita kaiken ikäiset nuoret.

n Katso muut Luontoliiton kesän tapahtumat: luontoliitto.fi/tapahtumakalenteri.

5 vinkkiä: säilö kesä

talven varalle

LUONNONTUOTENEUVOJA MAIJA

SUOMELA vinkkaa, kuinka saat iloa kesän kasveista läpi vuoden. Kun marraskuun pimeys laskeutuu, on aika parantaa vastustuskykyä siankärsämöteellä ja maustaa lämpimät pataruuat yrttisuolaseoksilla. Uudenvuoden maljan voit kippistää nokkoskombuchalla. Villiyrtit ovat kuitenkin parhaita tuoreina ja kesä on nyt!

Pakasta mahlaa ja kuusenkerkkiä

Luonnonantimista nauttivan kevät alkaa jo ennen kuin maa on lumesta täysin vapaa. Paras hetki koivujen mahlan valuttamiseen koittaa, kun keskilämpötila on niukin naukin plussan puolella.

Poraa koivuun reikä vyötärösi korkeudelle, työnnä letku puun sisään ja anna mahlan valua kanisteriin. Jos yöt ovat vielä pakkasella, ota letku pois päivän päätteeksi ja vie kanisteri kylmään säilöön. Mahla kannattaa juoda nopeasti tuoreeltaan tai pakastaa. Se on hetken herkku.

Myös kuusi tarjoaa parastaan alkukesästä. Kirkkaanvihreät uudet kuusenkerkät voi mahlan tapaan pakastaa talven flunssakauden varalle. Maasta työntyvät nokkosenvarret voi napata tuoreeltaan ja käyttää pinaatin tapaan tai pakastaa ryöppäämisen jälkeen pieniin eriin.

Mahlan valuttamiseen ja kuusenkerkkien nyppimiseen tarvitset maanomistajan luvan.

Kuivata kevään herkut

Aloittelijakin voi helposti opetella tunnistamaan maitohorsman, nokkosen, vuohenputken ja poimulehden. Nämä aarteet voi kuivattaa ilmavasti narussa roikuttamalla tai vaikkapa jääkaapin päällä leivinpaperien välissä. Sen kummempia laitteita ei tarvita.

”

Pääasia on, että tietää, mitä kerää. Sen jälkeen voi kokeilla vapaasti, millainen teeseos tai yrttisuolaseos miellyttää omaa makuaistia. Suolaseoksiin voi lisätä myös porkkanan ja sellerin naatteja, valkosipulin vihreää kasvustoa tai lehtikaalia. Suppilovahverosta saa umamin makua.

2 3 4

Vuohenputkesta tulee hyvä suolaseos tuoreeltaan. Siinä on liemeen sopiva makumaailma. Tuoreen sauvasekoittimella hienonnetun vuohenputki-suolaseoksen voi kuivattaa levynä kuivurissa. Myös monen inhokkirikkaruoho jauhosavikka on erittäin ravinteikas kasvi, joka sopii kiehautettuna moniin ruokiin. Savi-

kat sisältävät paljon oksaalihappoa. Niitä tule syödä raakana, eivätkä ne sovi munuaisvikaisille.

Maitohorsmateetä voi juoda huolettomasti, mutta siankärsämöä kannattaa käyttää vain kuuriluontoisesti vastustuskykyä parantamaan. Se on myös iltateenä rauhoittava. Siankärsämön lehti käy niin ikään pippurisesta mausteesta.

Fermentoi kombuchaa Kuivatusta nokkosesta saa valmistettua sihijuomaa vaikkapa itsenäisyyspäivän tai uudenvuoden kemuihin. Yhdistämällä nokkosta, mustaa teetä ja kombucha-sientä, valmistuu suomalaisillekin jo tutuksi käynyt, alun perin idästä Suomeen tullut kombucha-juoma. Lisää vahvaan teehen kuivatettua nokkosta, sokeria desilitra litraa kohden ja kombucha-kasvusto.

Sieni käyttää sokerin ravinnoksi, joten makeus vähenee prosessin aikana. Juomaa täytyy nimittäin haudutella viikko tai pari puuvillakankaan alla lasipurkissa ennen kuin se on valmis. Valmiin juoman pinnalle kehkeytynyt kasvusto poistetaan ja osa siitä säilytetään seuraavaa kombucha-erää varten.

Uuta salaattikastike tai käsivoide

Erilaisiin öljyihin voi uuttaa kuivattuja tai tuoreita kasveja. Kuivatuista kasveista valmistetut uutteet säilyvät paremmin, sillä niissä ei ole vettä. Öljyuutteita voi käyttää ruuassa,

salaattikastikkeina tai ihosalvana. Salaattikastikkeen saat esimerkiksi uuttamalla sitruunabasilikaa öljyyn. Ihosalvaan tarvitset mehiläisvahaa, öljyä ja yrttejä.

Talvella öljyt ovat hyväksi sisäisesti ja ulkoisesti. Oma lukunsa ovat alkoholitinktuurat, jotka tehdään 60-prosenttiseen alkoholiin. Niihin laitetaan nestettä niin, että yrtit peittyvät lasipurkissa. Pakuri ja siankärsämö ovat oivallisia tähän tarkoitukseen. Tinktuuroita voi ottaa, jos flunssainen olo vaivaa.

5

Hapata omat hapankaalit

Hapattaminen on kiva tapa säilöä, sillä aromit säilyvät ja se on terveellisempi keino kuin suolan valmistus. Villiyrteistä hapatukseen sopivat esimerkiksi voikukan nuput, joita voi käyttää kapriksen tapaan. Keräkaali, kiinankaali ja retikka ovat hapattajan lempiaineksia. Tarvitset puhtaat astiat, joihin lisäät kasveja ja suolaa kerroksittain, minkä jälkeen kaadat keitetyn, jo jäähtyneen veden päälle. Sitten kansi tiiviisti kiinni. Luomu-raaka-aineilla onnistut hapatuksessa todennäköisemmin. l

Maija Suomela kasvattaa vihanneksia, yrttejä ja kukkia puutarhuri Kimmo Englundin kanssa Lehmuston puutarhassa Korsossa. Uoma Wild & Sour ­ yritys tarjoaa villeihin kasveihin ja sieniin perustuvaa neuvontaa, kursseja, elintarvikkeita ja hyvinvointituotteita. Osallistu kursseille tai virkistyspäivään: www.uomaearthcare.fi

Teksti & kuva JENNI HAMARA

Villiyrttiaarteet voi kuivattaa ilmavasti narusta roikuttamalla.

Kevätaurinko lämmittää Maija Suomelaa talven jälkeen ja muistuttaa, että villiyrttikausi alkaa!

Lempipaikka

Ikiaikainen maisema

Askalankosken laaksokattilan metsättömyys on ihmisen ja luonnon yhteispelin seurausta. Jokilaakson kosken savipitoisia rinteitä laidunnettiin jo pronssikaudella. Laiduntaminen kesti katkeamatta 1960 ­ luvulle saakka. 1990 ­ luvulla Paimion seudun ympäristöyhdistys ryhtyi hoitamaan aluetta talkoovoimin, ja maan siemenpankissa säilyneet kasvit alkoivat taas kukkia.

Keväisellä Askalankoskella kiurunkannukset, kevätesikot ja keltavuokkoesiintymät tuovat silmäniloa. Alueen sydämessä on jyrkkä rinne, jonka väri muuttuu vuodenkierron mukaan. Kesäkuussa tämä ”Onnin rinne” näyttäytyy valko ­ sini ­ punaisena, kun sikoangervo, kellokasvit ja mäkitervakko kukkivat. Heinä ­ elokuussa paikka muuttuu violetti ­ keltaiseksi keltamataran, kuismien ja ahdekaunokin saadessa vuoron. Rinnettä kaunistava tummanlila ketokaunokki tulkitaan Lounais ­Suomessa muinaiskasviksi. Se on valittu yhdistyksen tunnukseksi – myös nimensä takia!

Erityinen kasvi Askalankoskella on tummatulikukka, jonka keltaiset kukkatähkät loistavat huomiota herättävinä elokuussa. Tummatulikukkaa käytettiin rautakaudella kalojen pyydystämiseen. Sen lievästi myrkyllisiä siemeniä jauhettiin mukaan taikinapalloihin ja heitettiin veteen suvantopaikoille. Taikinapalloja syöneet kalat huumaantuivat, ja ne oli helppo pyytää. Paimionjokilaakson ja Askalankosken kasvit kertovat ihmisen toiminnasta. Ahdekaurat, sikoangervot, mäkimeiramit ja nurmilaukat ovat side rautakauteen. Maisema on kutsunut ihmisiä puoleensa jo silloin. Lohta nousi joesta, ja todennäköisesti koskipaikoille leiriydyttiin tiettyyn aikaan vuodesta. Nurmilaukkaa ja mäkimeiramia käytettiin mausteina. Haltioidun siitä, että Askalankoskella voi tulla maisemaan, jota ei heinäkuussa valtaakaan nokkonen ja ohdake, vaan se säilyy avoimena niittynä. Löydät ketoneilikan, keltamataran ja muut pienet ihanuudet. Maisemasta kannattaa nauttia maassa istuen kahvin kera ja kännykän unohtaen. Voi heittäytyä kukkivaan rinteeseen ja katsella pilviä mäkimeiramin tuoksuessa ympärillä.

Viri Teppo-Pärnä

Paimion seudun ympäristöyhdistys

Voi heittäytyä kukkivaan rinteeseen ja katsella pilviä mäkimeiramin tuoksuessa ympärillä.

Paimion seudun ympäristöyhdistys pyörittää kesäsunnuntaisin kahvilaa Askalankoskella. Heinäkuussa järjestetään ketoleiri. Ks. tapahtumat, s.27.

Teksti JENNI HAMARA Kuva VIRI TEPPO-PÄRNÄ

Sanoja luonnosta

Keväthetki

Marsipaaninuppuset menivät jo

Tilalla nukkaiset lehdykät

sormet kesään harottavat

Keskellä lupaus valkeasta pitsistä punamarjojen pirteydestä syksyn aavistus vielä piilossa

Taas yhden talven selvisit ylväänä vanhus

Pystyyn kuivuit valittamatta

Elämänantaja

uurteisia valtaväyliäsi

Vain kyllin pienille paljastat kolojesi salakäytävät annat mennä ihon alle tutkia kaikki halkeamat

Selja ballerina lehdet supussa juuri oikein aurinkoon ojennettuina

toisen kevätasussa vielä talven nuhjuisuus

Nytkö jo pelto-orvokki?

Täydessä kukassa

Aurinkoisen tuima katse vaativana

Kirjoittaja

Juuresta jyrsittynä annat muurahaisten nousta

Hudit ja osumat

Ajatelkaa sellaista maailmaa, jossa bruttokansantuotteen ja työllisyyden kehitysennusteiden rinnalla aletaan tarkastella luontopääoman kehitysennustetta ja rakentaa talouspolitiikkaa sen varaan.

Sitran kestävyysratkaisujen teemajohtaja Lasse Miettinen Kova Luonto -podcastissa

A-studiossa EK:n edustaja puhuu ilmastopolitiikasta puheenvuoroin, jotka voisivat sanasta sanaan olla vihreän kansanedustajan suusta. Miten tähän ituhippien ja elinkeinoelämän allianssiin on päädytty? #ilmastokriisi

Hannu Tuominen @HannuTuominenV, Twitter 8.5. 2023

Jos te haluatte varautua tulevaisuuteen, kuunnelkaa tiedettä.

Sirpa Pietikäinen Imagessa 4/2023

Terve jänö ruskea! Sinäkin selvisit viherversojen ääreen kevään herkut jakamaan kottaraisen kanssa

Toisen aurinko antaa hohtaa

Sitruunaperhosen lepatuksessa on kevät ensimmäinen Ei ole mennyttä enää

Hiirenkorvien tahmea kimmellys ei odota.

JENNI HAMARA

pakahtuu toukokuun hetkellisyydestä.

RETROLOGOKESTOTISKIRÄTTI

9,90

Muista 10 % jäsenalennus!

Kesän korvilla lahjoja ja mökkituliaisia miettiessä vastuullinen valmistus, käytännöllisyys ja kestävyys nousevat valinnassa etusijalle. Lue nyt keittiötuotteiden tarinat osoitteessa: luontokauppa.fi/tarinat

Luonnonsuojeliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa niin omalla paikkakunnallasi kuin koko Suomessa. Jäsenmaksu on 38 euroa vuodessa.

Jäsenetuna saat mm. Luonnonsuojelija­lehden, 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto ­lehden jäsenhintaan.

Liity jäseksi: sll.fi/liity p. 09 2280 8210

Tutustu tuoreisiin jäsenetuihin: sll.fi/jasenelle