Kaikki kukat kukkikoot

RAKASTAA, EI RAKASTA... RAKASTAA! Päivänkakkara sen kertoo. Ja kukapa ei rakastaisi kukkivaa kesäistä luontoamme! Omistimme tämän kesän korvalla ilmestyvän Luonnonsuojelija-lehden luonnonkukille. Arkisenkin oloiset kasvit voivat kertoa ihmeellisiä tarinoita Suomen historiasta, muutoksista ja tulevaisuudesta. Lue siis, mitä kasveilla on meille kerrottavana.

Itse innostuin ihastelemaan kukkivia luonnonkasveja korona- ja sotakriisien keskellä. Joka kevät kasvit nousevat maasta ja kääntävät kukkansa kohti aurinkoa. Ne tuntuvat kantavan mukanaan toivon ja ilon sanomaa. Hykertelen innosta nähdessäni herttaisia kissankelloja, uljaita maariankämmeköitä, purppuranpunaisia ketoneilikoita, hupsuja pölkkyruohoja tai niin herkän kauniita vanamoja.

Vaikka välillä maailman mullistusten keskellä tuntuu, että vain luonto säilyy muuttumattomana ja turvallisena, ei se ole totta. Luontokin muuttuu jatkuvasti – jo ennen ihmistä mutta varsinkin ihmisen toiminnan kautta. Monet kasveistamme ovat muinaistulokkaita eli ne ovat kulkeutunut Suomeen ihmisen toiminnan ansioista jo hyvin varhain, yleensä ennen 1600-luvun alkupuolta. Pidän siitä termistä. Muinainen ja tulokas yhtä aikaa. Sellaista se on luonnossa, jossa kaikki on samanaikaisesti ikiaikaista ja muuttuvaa.

Joskus ihmiset kysyvät, mitä väliä ihmisen levittämillä vieraslajeilla kuten komealupiinilla ja jättiputkilla on. Kaikki Suomen lajithan ovat saapuneet tänne jääkauden jälkeen. Olennaista on muutoksen nopeus ja voima. Haitalliset vieraskasvilajit voivat tehdä muutoksia lyhyessäkin ajassa ja tukahduttaa luonnonvaraisia kasveja ja kokonaisia alueita alleen.

Hassua onkin, että monia luonnossa hyödyllisiä kasveja kutsutaan rikkakasveiksi, vaikka niistä taas on haittaa lähinnä ihmisille. Rikkaruohot ovat kasveja, jotka kasvavat paikoissa, joissa niiden ei haluta kasvavan. Voi ihmistä, joka yrittää hallita luontoa. Katsotaanpa väheksyttyjä kasveja toisesta vinkkelistä: voikukat, nokkoset ja vuohenputket ovat hyönteisten voimaruokaa – ja sopivia villivihannesherkkuja myös ihmisen pöytään. Nopeaa on ollut myös muutos elinympäristöissä. Sata vuotta sitten maatalousympäristöt olivat monipuolisia, ja niityt ja kedot kukkivat ja pörisivät. Nyt niitä on jäljellä enää vajaa prosentti. Noin neljäsosa Suomen uhanalaisista lajeista elää näillä katoavilla alueilla. Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset hoitavat äärimmäisen uhanalaisia perinnemaisemia talkoilla ja kitkevät haitallisia vieraskasveja eri puolilla Suomea. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Talkooilmoituksia löydät tämän lehden tapahtumaosiosta.

Kesäkuun 16. päivä vietetään 20. kertaa Luonnonkukkien päivää. Silloin voit lähteä opastetuille retkille ympäri Suomen. Voit myös tehdä oman retken ja tutustua kasveihin kasvikirjojen, verkon Luontoportin ja vaikkapa iNaturalistin Seek-sovelluksen avulla. Tai jos ei muuta, niin pysähdy hetkeksi kesän kukkaloiston ääreen ja hymyile. Kukkeaa alkukesää! l

Villejä vihanneksia!

Lumen alta heräilevä luonto tarjoaa herkkuja niin silmälle kuin vatsallekin! Villivihannesten aika on nyt käsillä.

Maasta puskee maukkaita villiyrttejä, joista saa ravintoa syksyyn saakka. Nuorissa kasveissa maku on parhaimmillaan.

Monelle tuttua nokkosta voi kesän mittaan niittää, jotta kasvi tekee uudelleen nuoria versoja. Koiranputki sopii keittoihin ja muhennoksiin. C-vitamiinia sisältävä poimulehti on parhaimmillaan salaateissa ja juomissa. Makean makuisia kannusruohon kukkasia voi käyttää koristeena sekä kasvisruokia piristämään.

Muista kerätä villivihanneksia aina puhtaalta paikalta ja varmista, että tiedät mitä lajia syöt. Villivihannesten kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin – kuitenkin esimerkiksi kuusenkerkkien ja juurien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Villiyrtit kannattaa kerätä sieltä täältä ja kohtuudella, jotta esimerkiksi pörriäisille ja perhosten toukille riittää einestä.

P.S. Lataa Suomen Luonnon Villivihannekset-mobiilisovellus (hinta iOS-puhelin 3,49 € ja Android-puhelin 2,99 €). Sovelluksessa esitellään 30 villivihannesta, joista jokaisesta on kolme keittiömestari Sami Tallbergin reseptiä, yhteensä peräti 90 reseptiä!

Puolusta kanssamme metsiä, vesiä ja soita

Paras ja tehokkain keino suojella lajeja on suojella niiden elinympäristöjä. Tee luontoteko ja ryhdy kuukausilahjoittajaksi metsille, vesille ja soille!

sll.fi/lahjoita

Juhannuskalenteri on lähtölaskenta kesään

Luonnonsuojeluliiton Luontotekoja-juhannuskalenteri tarjoaa 1.6. alkaen vinkkejä luonnon auttamiseksi. Luvassa on myös arvontoja. Ota kesä vastaan kanssamme ja kurkkaa päivän luukku: facebook.com/luonnonsuojeluliitto instagram.com/luonnonsuojeluliitto

Osallistu vieraslajikimppuhaasteeseen

Kerää unelmiesi kukkakimppu haitallisista vieraslajeista! Ota kimpusta kuva ja julkaise Instagram-tililläsi sekä tägää kuvaan @luonnonsuojeluliitto. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 30 euron lahjakortti Luontokauppaan. Vieraslajikimppuhaaste alkaa 22.6.

Lisätietoa haasteesta löydät instagram-tililtämme @luonnonsuojeluliitto.

yhteistyössä

Eduskuntavaalien tulos huolestutti luonto- ja ympäristöasioiden takia. Lähes 1000 uutta jäsentä ja lahjoittajaa kanavoi huolensa toiminnaksi liittymällä Luonnonsuojeluliittoon. Kutsu sinäkin kaverisi norppajengiin! sll.fi/liity

Norppamehut saimaannorpan tukena

Oletko huomannut suloisen saimaannorpan kaupan mehuhyllyssä? Raikastamon norppamehujen avulla on tuettu saimaannorpan suojelua vuodesta 2017 alkaen, yhteensä jo 120 000 eurolla. Saadun tuen avulla on tehty konkreettisia toimia, joilla varjellaan koko saimaannorppakantaa ja aivan erityisesti nuoria kuutteja.

Raikastamon uusi tuoteomistaja Arho Foods Oy on lähtenyt sydämellä mukaan saimaannorpan suojeluun. “Haluamme tehdä Raikastamon mehujen avulla hyvää. Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä ja koemme tärkeäksi sen, että tämä upea eläin säilyy Saimaassa myös tulevaisuudessa” , kertoo Arho Foods Oy:n toimitusjohtaja Henrik Hemmilä.

Saimaannorppaa tukevien mehujen alkuperäinen idea on Mainostoimisto Adams Oyn Tuomas Käyhkön. Mehujen valloittavan värikkään ilmeen on luonut Tuomas yhdessä AD Jonna Mannisen kanssa.

JÄSENETU

Luontoretkelle ympäri vuoden

Suomen luonnonsuojeluliiton ehkä paras jäsenetu ovat pääosin ilmaiset retket ympäri vuoden. Yhdistysten vapaaehtoiset järjestävät monipuolisia retkiä ja tapahtumia, joiden kautta lähtee luontoon yli 20 000 suomalaista vuosittain.

Tutustu retkiin tämän lehden tapahtumaosion kautta. Lisää löydät verkkosivujen tapahtumakalenterista sll.fi/tapahtumat .

Jotkut yhdistykset järjestävät pop up -retkiä ja talkoita, joista kuulee parhaiten Facebookin ja oman yhdistyksen muita viestintäkanavia pitkin.

Tapahtumissa tutustuu muihin luonnonystäviin. Omat läheiset voi hyvin myös kutsua mukaan. Luontoon mahtuu!