antaa avaimet virtojen vapauttamiseen

MILTEI KAIKKI SUOMEN joet on padottu sähkön tuotantoon, ja vaelluskalat ja virtavesiluonto on ahdingossa. Suomen luonnonsuojeluliitto on nyt Partioaitan tuella tuottamassa välineitä virtojen vapauttamiseen.

”On selvää, että nykytiedon ja säädösten valossa virtavesiemme raskasta patoamista on kevennettävä. Jokien ekologinen jatkumo on palautettava, mikä onnistuu oikeastaan vain luonnonmukaisilla ohitusuomilla. Myös säännöstelykäytännöt kaipaavat uudistusta, sillä virtavesissämme elävien lajien elinkierto on turvattava”, virtavesiasiantuntija Henrik Korkeamäki Luonnonsuojeluliitosta toteaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen padon ohi on järjestettävä kalankulku ylä- ja alavirtaan. Kaikkiin uomiin on johdettava ympäristövirtaama eli riittävä määrä vettä keskeytyksettä ympäri vuoden.

Muutos tapahtuu vesitalousluvan kautta, sillä padon rakentaminen ja pito vaatii Suomessa luvan. Luvassa voi olla mukana kalataloudellinen velvoite esimerkiksi kalankulusta tai veden juoksutuksesta padon ohi tai läpi. Mutta usein velvoite on riittämätön, sitä ei ole pantu toimeen tai se puuttuu kokonaan. Toisinaan rakennelmalla ei ole lupaa lainkaan.

”Tilanteen korjaaminen onnistuu jo nyt, kalatalousvelvoitteen muuttamisen kautta. Sinun tai edustamasi yhteisön on mahdollista olla aloitteen tekijä Ely-keskuksen kalaviranomaisen suuntaan”, Korkeamäki kannustaa.

Suomen luonnonsuojeluliitto laatii erilaisia aloitepohjia, joiden avulla voidaan panna vireille esimerkiksi puutteellisen luvan muutos, luvan toimeenpano tai toimet luvattoman rakennelman tapauksessa. Ensimmäinen on nyt julkaistu.

Lue lisää: sll.fi/vapauta-virrat/tee-aloite l

Vaelluskalat ja virtavesien ekosysteemit ansaitsevat parempaa kohtelua. Lähes kaikki luontaiset vaelluskalakannat on tuhottu.

HENRIK KORKEAMÄKI

Virtavesien asiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto

KULUNUT TALVI OLI runsasluminen, ja se ennakoi saimaannorpalle lupaavaa kuuttimäärää. Metsähallituksen päätöksellä saimaannorppien pesintää turvataan lähtökohtaisesti joka vuosi apukinoskolauksin. Tänäkin talvena vapaaehtoiset kolasivat yhteensä noin 250 apukinosta eri puolilla Saimaata. Luonnonsuojeluliitto osallistui apukinoskolauksiin vastuualueillaan Etelä-Saimaalla ja Savonlinnan seudulla. Eri puolilla Saimaata oli kokeilussa myös 22 keinopesää, joista saatiin lupaavia tuloksia.

Syntyneistä kuuteista saadaan tieto keväisissä pesälaskennoissa. Tänä keväänä pesälaskennat ajoittuivat pääsiäisen aikaan. Luonnonsuojeluliitto osallistui laskentoihin vastuualueellaan eteläisellä Saimaalla. Pesälaskentojen tuloksia tarkennetaan vielä jäiden lähdön jälkeen sukel- luksilla. Kannanseurannasta vastaava Metsähallitus tiedottaa syntyneiden kuuttien lukumäärästä alkukesästä.

Saimaalla uiskentelee viimeisimmän kanta-arvion mukaan 430–440 norppaa. Kanta on hienoisessa kasvussa, mutta norppien geneettinen monimuotoisuus heikkenee edelleen. Kanta on myös geneettisesti eriytynyt osapopulaatioiksi Saimaan eri osiin. Kotipaikkauskollisena saimaannorppa pesii vuodesta toiseen samoilla alueilla, mikä vähentää geenivirtaa eri alueiden välillä. Tänä keväänä kokeillaan siirtää enintään kymmenen aikuista norppaa keskeisiltä norppavesiltä Pihlajavedeltä geneettisesti köyhemmille Kolovedelle ja Etelä-Saimaalle.

Keväiset verkkokalastusrajoitukset saimaannorpan kuuttien suojaksi ovat voimassa keskeisillä norppien elinalueilla vuosittain 15.4.–30.6.