Luonnonsuojelija 3/2017

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 3/2017 hinta 5 euroa sis. alv

Milloin on aika lopettaa avohakkuut?

PUUN JA KIVEN TULKKI

Kirjailija Anni Kytömäki näkee syvälle luontoon

Kamppailu vapaan virran puolesta

Historiallinen liputus Suomen luonnolle

2

Luonnonsuojelija 3/2017

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity Tilaa uutiskirje: sll.fi/uutiskirje Fiilistele Facebookissa: facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Lue digilehteä: issuu.com/ luonnonsuojeluliitto

Ville Lehvonen

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Valittuja paloja vaikutusvallasta Osallistuin Kemijoen suojelusoutuun heinäkuussa. Ei varmaankaan olisi pitänyt, sillä Valitut Palat -lehden tutkimuksen mukaan ympäristöaktivisteilla on liikaa valtaa.

Valitut Palat julkaisi elokuussa omille lukijoilleen tekemänsä tutkimuksen tuloksen, jonka mukaan suomalaisten enemmistö (56 %) on huolissaan siitä, että ympäristöaktivisteilla on nykyään liikaa valtaa maan ja kuntien tulevaisuutta koskevissa ratkaisuissa. Väitteeseen tarttuivat MTV3 ja Kuntalehti.

Tutkimuksen toteutus on vinoutunut ja lähtökohta kyseenalainen. Valittujen Palojen brittiläisen Wyman & Dillon -tutkimuslaitoksen kanssa tekemä tutkimus on tehty jo vuodenvaihteessa. Otos poimittiin lehden asiakasrekisteristä ja painotettiin iän ja sukupuolen mukaan väestöä vastaavaksi. Vastanneet eivät siis ole satunnaisotannalla valittuja suomalaisia.

Tarkkaa kysymysmuotoa ei kerrota. Mieleen nousee, että nyt kaivellaan lukijakunnasta vahvistusta sen omille epäluuloille. Uutisoinnissa yhdistetään suoraviivaisesti ympäristöaktivistit ja -järjestöt. Lyhyen uutisotsikon lukiessa unohtuu myös helposti, että nämä tahot eivät tee päätöksiä kunnissa tai maan osalta. Kysymystä ei myöskään suhteuteta tai verrata mihinkään.

Yrityksenä suhteuttaa ympäristönsuojelijoiden kohtuuttomaksi epäiltyä valtaa on sanottava, että kyllä tämän maan päätöksenteko pyörii elinkeinoelämän suuntaamana. Esimerkiksi Helsingin yliopiston etujärjestöjä arvioineessa tutkimuksessa Elinkeinoelämän Keskusliitto arvioitiin maan voimakkaimmaksi etujärjestöksi.

Suomi on edelleen turvallinen ympäristöään puolustaville, kun vaaraa tarkastellaan globaalisti. Ympä-

ristönsuojelua koskevan epäluulon saati vihapuheen herättämisestä kannattaa olla silti tarkkana.

Kansalaisjärjestö Global Witness on kartoittanut maa- ja ympäristökonflikteissa tapettujen aktivistien määrää. Järjestön tietoon tuli 991 aktivistimurhaa vuosina 2002–2014.

Vaarallisimpia maita oli väestöltään Suomen kokoluokkaa oleva Honduras, jossa tapettiin 101 aktivistia.

Vaikutusvallan käyttöä tämäkin, vaikka toki ääripäästä. Tappotahti kiristyy, ja viime vuonna maailmassa tehtiin uusi ennätys, 200 uhria. Tässä niistä yksi Hondurasista: Alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan Copinh-järjestön keulahahmo Berta Cáceres ammuttiin maaliskuussa 2016 kotiinsa. Hän puolusti paikallisten asukkaiden oikeuksia jokeensa ja vastusti joen patomista voimalalla. Jäljet johtavat sotilaisiin, jotka valvovat yritysten etua. Myös Suomi rahoitti aiemmin Agua Zarcan padon rakentamista, mutta Finnfund lopetti tukensa padolle hollantilaisen päärahoittajan FMO:n vanavedessä, vaikkakin nikoitellen. Kaikki rahoittajat ovat nyt vetäytyneet hankkeesta.

Luin teinipoikana Valittuja Paloja. Hienoja henkilökuvia ja tarinoita, amerikkalaisittain kerrottuna.

Lehden mukaan sen ”perusfilosofiana toimii eettinen vastuullisuus”. Voisiko tässä valossa Valitut Palat kirjoittaa Bertan tarinan? Tai hänen tyttärensä?

26-vuotias Bertha Zuñiga yritettiin ampua nyt heinäkuussa. Hän on jatkanut äitinsä työtä.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 3/2017, elokuu | 43. vuosikerta ISSN 0788-8708 sll.fi/luonnonsuojelija Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimituspäällikkö, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Meeri Kataja, Jukka-Pekka Ronkainen, Felix Siivonen Kuvittaja: Anne Stolt Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 3/2017: Marjaana Nyberg, Hanna Savisaari, Hannu Toivonen, Heikki Vasamies Kannen kuva: Ari Korkala Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille.

Tilaushinta 2017: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2017: 23.2., 18.5., 24.8. ja 30.11 Ilmoitus­hinnat 2017: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton jäsen

3

Johannes Sipponen

Luonnonsuojelija 3/2017

Kamppailu Kemijoen viimeisen vapaan virran puolesta

21

• Sisällys 5 Kotisuon puolustaja Riikka Karppinen on nostanut Viiankiaavan ensin otsikoihin ja nyt elokuvateatteriin.

6 Uhanalaiselle sammakolle turvapaikka Madagaskarilainen kultamantella muutti Korkeasaareen.

7 Muistojen metsä Helsingin keskuspuisto on täynnä muistoja vuosien varrelta.

Sinisiiven matkaan

08

Asiaa metsistä

16

Anne Stolt

Marianne Niemelä

8 Sinivalkoisin siivin Sarjassa esitellään uusin kansallislajeista, paatsamasinisiipi.

10

Metsällä on kivinen sydän Kirjailija Anni Kytömäki esittelee Siuron metsiä ja kallioita.

16 Merkitty metsä Biotalousinto lisää hakkuita. Miten käy metsien?

21 Vapaan Kemijoen puolesta Heinäkuussa soudettiin Kemijoen viimeisen vapaan virran puolesta. Patoaltaan alle uhkaa jäädä lukuisia uhanalaisia lajeja.

26 Historiallinen liputus Suomen luonnolle Suomen luonnon päivänä liput liehuvat luonnon kunniaksi.

Laura Blomqvist

30 Rakkaus luontoon syntyy leikin varjolla Etelä-Karjalassa tuhannet lapset pääsevät luontoon luontotunneilla.

Luontotunneilla koetaan ja tunnetaan

30

38 Aika purkaa patoja Vesivoiman aika nykymuodossaan on ohi, toteaa Ismo Tuormaa Varoitusmerkkejä-kolumnissa.

4

Luonnonsuojelija 3/2017

• Vink vink

Koonnut Liisa Hulkko

Kangaspalsamirousku

Syksyn tuoksuja

Tue tiedettä ja taidetta

Metsä kutsuu syksyllä

Juhli luontoa!

Syksyllä nostetaan jälleen urakalla jäsenmäärää, kun Metsä kutsuu sinua -kampanja käynnistyy somessa.

Metsä tuo hyvinvointia – toivottavasti myös paljon uusia jäseniä, sillä yhdessä olemme enemmän! Seuraa ja ole mukana kampanjoimassa jakamalla postauksia: // facebook.com/luonnonsuojeluliitto, instagram.com/ luonnonsuojeluliitto //

Lauantaina 26.8. vedetään lippu salkoon Suomen luonnon kunniaksi. Luonnonsuojeluliiton päätapahtumassa Hesperian puistossa Jan Vapaavuori nostaa lipun salkoon, mutta juhlintaan voi osallistua eri puolilla maata esimerkiksi monissa 100 luontohelmeä -kohteissa. Etsi tapahtumia: // sll.fi/tapahtumat, luonnonpaivat.fi //

Palkintoja jaetaan

Materiaalia järjestöstä

Luonnosuojeluliitto myöntää palkintoja Suomen luonnon päivänä 26.8. Töölönlahden Hesperiapuistossa.

Ympäristöpalkinnon saajaksi ovat ehdolla Helsingin keskuspuistoryhmä, Suomen ympäristökeskus ja tutkija Liisa Tyrväinen. Myös Ympäristöavaus ja Kultainen sulka jaetaan. Seuraa: // sll.fi/ajankohtaista //

Suomen luonnonsuojeluliiton uusi sähköinen vuosikertomus julkaistiin heinäkuussa. Visuaalisesti näyttävässä esitteessä korostuvat vuoden 2016 saavutukset. Tämä ja monet muut paperiset ja sähköiset esitteet on koottu nettiin. Tutustu: // sll.fi/ajankohtaista/ tilattavat//

• Vinkki arkeen

Haluatko edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua Suomessa tieteellisen tutkimuksen tai taiteen keinoin? Se onnistuu lahjoittamalla Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle. Lahjoitukset ohjataan suoraan apurahoihin, joita säätiö jakaa vuosittain.

Lahjoita: sll.fi/Lahjoita/lahjoitus-tieteelleja-taiteelle tai tilille: FI18 1555 3000 1188 45 (BIC: NDEAFIHH) Tutustu: www.luonnonsuojelunsaatio.fi

Teksti Meeri Kataja

Muovipakkaukset kiertoon Muovipakkausten keräys käynnistyi alkuvuonna 2016. Moni kuluttaja on silti vielä hämillään siitä, miten muovia pitäisi kierrättää. Taloyhtiöissä, jotka osallistuvat muovin keräyskokeiluun, voi muovipakkaukset kierrättää omalla pihalla, ja muut voivat kierrättää yleisillä muovinkeräyspisteillä.

Muovipakkausten keräykseen lajitellaan nimen-

omaan muovipakkauksia, eli esimerkiksi tyhjät elintarvikepakkaukset. Myös tyhjät pesuaine- ja saippuapullot voi kierrättää, mutta muovit, jotka eivät ole pakkauksia, eli esimerkiksi lelut ja muut muoviesineet, kuuluvat sekajätteeseen.

Muovinkeräyksen ja sekajätteen ero on se, että kierrätetty muovi käytetään uudelleen, kun taas sekajätteeksi lajiteltu jäte poltetaan. Sekajätteeseen kuuluu esineiden lisäksi muovit, joissa on PVC:tä. Ne tunnistaa 03- ja 3-merkinnästä.

Muistilista: - Muovipakkausten keräykseen kuuluvat mm. muoviset elintarvikepakkaukset, pesuaine-, sampoo- ja saippuapullot, muovipussit ja -kääreet - Pullot ja purkit kierrätetään mieluiten litistettyinä, korkit ja kannet erillään - Pakkaukset on syytä huudella tai pyyhkäistä, ettei niistä synny hajuhaittoja - PVC:tä on harvoin elintarvikepakkauksissa, muissa pakkauksissa sitä voi olla.

Kuvat: Liisa Hulkko, Heidi Moisio

Kun kesä alkaa kääntyä syksyyn, on aika kaivaa sienikori esille. Mutta mitä jos tänä syksynä ruokasienten keräilyn lisäksi keräilisitkin myös tuoksuelämyksiä?

Tuoksujen jäljille pääsee helpoimmin hyvän sienioppaan avulla. Tähän käy mainiosti vaikka Suomen sieniopas (Salo, Niemelä & Salo 2006). Pelkästään rouskut tarjoavat yllättävän monenlaisia hajuja.

Ehkä kaikista tutuimman rouskun, karvarouskun tuoksua kuvataan rouskumaiseksi.

Yllättävää on, että aika harvan sienen tuoksua kuvaillaan sienimäiseksi. Yksi näistä on kangassieni eli kangasrousku.

Omia suosikkejani ovat kangas- ja viitapalsamirouskut. Ne tuoksuvat kookokselle.

Vaalean vesikehärouskun tuoksu on makea ja muistuttaa sitruunan kuoren hajua. Kaarnikkarouskun hedelmäisessä tuoksussa on seetripuuta. Oranssinsävyinen kuusenleppärousku tuoksuu osuvasti raa’alta porkkanalta.

Pahojakin hajuja toki löytyy. Maksarouskun hajua kuvaa parhaiten metsälude. Savurouskun heikko haju on tunkkainen. Pahojen hajujen aateli on nimensä mukaisesti haisusieni.

Sen tunnistettavan raadon lemun haistaa kymmenien metrien päähän. Hajun tehtävä on houkutella kärpäsiä, jotka syövät itiömassaa ja levittävät siten sientä uusille alueille.

Antoisia sieniretkiä!

Riikka Kaartinen

Elliot Margolies (CC BY-NC-ND 2.0)

Vavrin (CC BY-SA 3.0)

• Aistien varassa

5

Luonnonsuojelija 3/2017

Kotisuon puolustaja Riikka Karppinen on taistellut Viiankiaavan puolesta seitsemän vuotta.

Teksti Hannu Toivonen Kuva Eemeli Peltonen

Suojelutyönsä lisäksi Riikka Karppinen ehtii opiskella Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta sekä työskennellä Varusmiesliitossa pääsihteerinä.

Riikka Karppisen, 23, sielunmaisema on Sodankylässä Viiankiaavan suolla, jossa vetinen aapa ja tiheät metsäsaarekkeet vuorottelevat silmänkantamattomiin. 2000-luvun puolessa välissä suon rauha rikkoutui, kun suon alta löydettiin suuri metalliesiintymä.

Siitä lähtien kansainvälinen kaivosjätti Anglo American on hamunnut itselleen suon rikkauksia.

Karppinen heräsi puolustamaan Viiankiaapaa jo 15-vuotiaana. ”Vaikka moni suhtautui kaivoshankkeeseen kriittisesti, kukaan ei puuttunut siihen. Ajattelin, että minun täytyy ryhtyä toimeen ennen kuin on liian myöhäistä”, ympäristöaktivisti ja Sodankylän vihreiden kunnanvaltuutettu Karppinen kertoo.

Nuoresta iästä oli alussa hyötyä: ministerit, kansanedustajat ja media ottivat aktiivisen 15-vuotiaan avoimesti vastaan, mutta nuoruudella oli myös varjopuolensa: ”En aina tiennyt, oltiinko enemmän kiinnostuneita taustastani vai itse asiasta.”

Karppinen on taistellut lajistoltaan poikkeuksellisen rikkaan Viiankiaavan puolesta tekemällä suosta tunnetumman ja viemällä sanaa koskemattoman suon tärkeydestä poliitikoille ja kaivosyhtiön työntekijöille. Jatkossa entistäkin tärkeämmäksi nousee poliitikkojen päiden kääntäminen. ”On uskomatonta, että laki ylipäänsä sallii malmin etsinnän suojelualueilta”, hän ihmettelee.

Peräänantamaton työ on nostanut Lapin luontohelmen ihmisten tietoisuuteen ulkomaita myöten: Karppisen positiivisen kautta tekemästä suojelutyöstä ovat kirjoittaneet niin Helsingin Sanomat, Der Spiegel, Al Jazeera kuin The Guardian. Karppisen suojelutyöstä kertova Petteri Saarion ohjaama elokuva Aktivisti sai tänä kesänä ensi-iltansa. ”Kuuden vuoden aikana kuvattu elokuva kertoo taistelusta kaivosjättiä vastaan. Toivon elokuvan rohkaisevan jokaista kamppailemaan itsellemme tärkeiden asioiden puolesta.”

Aktivisti-elokuvan kiertue, katso näytösten ajankohdat: // facebook.com/aktivistielokuva//

• Peukut

Teemu Saloriutta

Koonnut Meeri Kataja

Nyt bongataan Linnunrataa

Matka Asvalttiviidakkoon

Luonnosta maittavia antimia

Suuri osa suomalaisista ei ole koskaan nähnyt Linnunrataa. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa pyrkii Bongaa Linnunrata -kampanjalla muuttamaan tämän.

Luonnonsuojeluliitto on työssä mukana. Kampanja haastaa kaikki suomalaiset havaitsemaan kotigalaksimme väylä niin pimeässä kuin mahdollista. Ota kuva tai kerro kokemuksestasi! Lisätietoja 8.9. alkaen: //bongaalinnunrata.fi//

Dokumenttiohjaaja Petteri Saarion Asvalttiviidakko on kuusiosainen dokumenttisarja, joka kuljettaa katsojan kaupunkiluontoon. Sarja kertoo muuttuvasta luontosuhteestamme sekä siitä, mikä merkitys kaupunkilaisilla on kestävän tulevaisuuden luojina. Monimuotoinen kaupunkiluonto on vaarassa.

Yle TV1 esittää sarjan tiistai-iltaisin 3.10. alkaen.

Katsottavissa myös Areenassa. //areena.yle.fi//

Terhi Frimanin kirjoittama Maahengen uutuuskirja Luontoruokaa – Tarinoita horsmasta vie lukijan makumatkalle ympäri Suomen. Lukija yllättyy Suomen luonnon rikkaudesta ruoan kannalta. Kirjasta löytyy kuvilla ja tarinoilla höystettyjä reseptejä niin suolaiseen, makeaan, suureen kuin pieneenkin nälkään.

Reseptit tarjoillaan höystettyinä luontokokkaajien persoonallisilla tarinoilla.

6

Luonnonsuojelija 3/2017

Kaidin hanke jäissä Kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnitteleman biopolttoainetehtaan rakennustyöt ovat pysähtyneet toistaiseksi. Rakentamisen piti alkaa jo tänä kesänä, mutta EU-parlamentin ympäristövaliokunnan kriittinen raportti bioenergiasta pelästytti omistajat ja rahoittajat.

Kaidin mukaan raportin toimet estäisivät toteutuessaan tehtaan tarvitseman puun hankinnan.

Aiemmin EU:n komissio myönsi Kaidin hankkeelle 88,5 miljoonan euron tuen. EU-parlamentin ympäristövaliokunnan raportti suosittelee nyt, ettei turvemailta saisi korjata energiapuuta eikä biopolttoaineita saisi tehdä harvennuspuusta, purusta tai mäntyöljystä. Myös Luonnonsuojeluliitto on esittänyt huolensa biopolttoaineiden ja Kemin tehtaan ympäristövaikutuksista. Kaidin tehdas tulisi olemaan yksi Suomen suurimmista päästölähteistä 1,3 miljoonan hiilidioksiditonnin vuosipäästöillään.

Kaidin hankkeen tulevaisuus riippuu siitä, minkälaiset vaatimukset biopolttoaineiden raaka-aineille ja päästövähennyksille EU-alueella asetetaan. Parlamentti äänestää asiasta vielä tänä syksynä.

Mari Lehmonen / Korkeasaari

Kultamantella Korkeasaaren kotiterraariossaan.

Uhanalaiselle sammakolle turvapaikka Suomesta

Kaivos uhkaa matkailua

Pieni, kirkkaan oranssi kultamantella elää luonnonvaraisena ainoastaan itäisen Madagaskarin pienellä kosteikkoalueella.

Uutiset Felix Siivonen

Maailman uhanalaisimpiin lajeihin kuuluvaan kultamantellaan voi nyt tutustua ensimmäistä kertaa Suomessa Korkeasaaren eläintarhassa Helsingissä.

Kultamantellat ovat tästä kesästä lähtien yleisön nähtävillä uudessa kotiterraariossaan trooppisessa Africasia-talossa.

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Korkeasaaren välinen yhteistyö kultamantellan suojelemiseksi käynnistyi viime vuonna. Luonnonsuojeluliiton pitkäaikainen Torotorofotsy-hanke Madagaskarilla pyrkii turvaamaan kultamantellan kotikosteikon. Elinympäristön häviämisestä johtuvan sukupuuttovaaran vuoksi lajin säilyminen on tärkeää turvata myös tarhaolosuhteissa. Aktiivisesta luonnonsuojelutyöstään tunnettu Korkeasaari halusi olla mukana hankkeessa

ja osallistuu lajin lisäännyttämiseen.

Korkeasaaren eläintenhoitoyksikön projektiasiantuntija Hanna-Maija Lahtinen kertoo sammakoiden asettuneen jo taloksi. ”Toimme kultamantellat Korkeasaareen Riian eläintarhasta, jossa niiden kasvatus on onnistunut hyvin. Olemme rakentaneet sammakoille minikosteikon, jossa niiden toivotaan lisääntyvän. Naaraista kolme on pulleavatsaisia, joten nuijapäitä saattaa olla tiedossa jo lähiaikoina. Tulevaisuudessa, kun elinympäristö on turvattu, sammakoita voidaan toivottavasti palauttaa takaisin luontoon.”

Korkeasaari tukee yleisön sammakkoeläinten suojeluun lahjoittamin varoin myös lajin suojelua luonnossa.

Hannukainen Mining Oy suunnittelee kaivostoiminnan uudelleenkäynnistämistä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja Ylläksen matkailualueen tuntumassa. Kaivosyhtiö aloitti koekairaukset tänä kesänä.

Paikalliset asukkaat ovat nousseet vastustamaan kaivoshanketta näkyvästi. Paikallisten mukaan hanke vaarantaa erityisesti Tornio-Muoniojoen vesistön luonnon. Joki on rakentamaton lohimatkailullisesti nousujohteessa oleva lohijoki ja rajajoki. Kaivos aikoo laskea prosessivetensä suoraan jokeen.

Myös alueen matkailuyrittäjät ovat seuranneet huolestuneena hanketta. Puolet Kolarin kunnan alueen tuloista tulee matkailusta.

Luonnonsuojeluliitton mukaan kaivos heikentäisi selvästi Natura-aluetta ja vesistön tilaa. Hankkeen omat selvitykset osoittavat, että Niesajoen tila heikkenisi pysyvästi. Kalatalouden asiantuntijoiden mukaan kaivoksen haitat esimerkiksi uhanalaiselle taimenelle olisivat merkittäviä.

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Koonnut Liisa Hulkko

Twitter: @luonnonsuojelu

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

Twitter

m e , ku n ka pesi maakot sä ä n ! tekope

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Tilaa uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla: sll.fi/uutiskirje

Iloitsim

Facebook.com

Joka vu

os i

at toistuv tiset suru-uu

lta Saimaa ttavat . turhau

Norppala Hilla ilah Instagram

n toimis

dutti In

tokoira

stagram

issa

seuraaji

a.

7

”

Mutta hiljalleen helsinkiläinen kasvaa Keskuspuistoon ja Keskuspuisto helsinkiläiseen.

• Lempipaikka Muistojen metsä Helsinkiläislapselle iso metsä kaupungin keskellä oli aluksi kaukainen ja vieras. Se oli vanhoja puita Olympiastadionin ja Auroran sairaalan takana. Siellä asui koukkunenäisiä noitia ja Rölli.

Siksi raitiovaunut ja bussit kiersivät sen ympäri.

Teininä eksyin Keskuspuistoon kotimatkalla.

Satoi ja oli myöhä. Kännykkää ei vielä ollut. Sekava hiekkatieverkosto johdatteli vieraisiin paikkoihin. Kun lopulta löysin tutulle kadulle, hyppäsin viimeiseen raitiovaunuun ja toivoin sen vievän keskustaan.

Mutta hiljalleen helsinkiläinen kasvaa Keskuspuistoon ja Keskuspuisto helsinkiläiseen. Kun nyt lenkkeilen sen hiekkateitä ja polkuja, ajattelen: tässä puronkaarteessa kyykin kerran katselemassa sammakonkutua, tuon kallion päälle istuin hymyilemään hyväksymiskirjettä yliopistoon, tuolla pienellä kannolla istuin treffeillä. Keskuspuisto on satojen tuhansien muistojen metsä.

Yhdelle tietylle paikalle palaan joka kevät. Pienelle metsäaukealle, sen sammaleille. Makaan sen pehmeydessä tervehtimässä aurinkoa, kuuntelen saapuvia lintuja ja ensimmäisten lehtien kahinaa, putsaan ripustamani linnunpöntön. Piileksin arkisilta ajatuksiltani, kevyiltä tai raskailta. Ajattelen, että kun pian isoja osia Keskuspuistosta rakennetaan kasvavan kaupungin tarpeisiin, samalla viedään isoja osia myös itsestä – kaikista meistä helsinkiläisistä.

Felix Siivonen Tiedottaja

Helsingin keskuspuisto on yksi Suomen sadasta luontohelmestä. 100luontohelmea.fi/helmi/helsingin-keskuspuisto

Kuva Felix Siivonen

8

Luonnonsuojelija 3/2017

• Kansallislajit OSA 3/4

Sinivalkoisin siivin

Lämpimästi paistava aurinko on saanut paatsamasinisiiven liikkeelle jo toukokuun alkupäivinä, vaikka ympäristö ei vielä näytä kovinkaan kesäiseltä.

Kesän tuoja

Piskuinen paatsamasinisiipi on Suomen uusi kansallisperhonen.

Sinivalkoinen perhonen voitti suomalaisten sydämet puolelleen.

Teksti ja kuvat Heikki Vasamies

Vaaleansininen välähdys kukkivan raidan oksistossa. Viehkosti lepatteleva pieni sinivalkoinen perhoshahmo puikkelehtii taitavasti oksien välissä. Iloinen jälleennäkeminen pitkän talven jälkeen: paatsamasinisiipi.

Mikään ei oikein tunnu houkuttavan perhosta maan pinnan tuntumaan, vaan se seurailee niityn reunassa mutkittelevan polun reunaa tutkien puiden oksistoja. Välillä se laskeutuu vähän alemmas pensasmaisten pajujen tasolle, ja katoaakin pian vehreiden oksien lomaan.

Kevätkuukausina lajin voi arvata näkemättä sitä edes kovin hyvin. Mikään muu yleinen sinisiipi ei ole liikkeellä yhtä aikaisin keväällä kuin paatsamasinisiipi.

Paatsamasinisiipi valittiin kevään 2017 kansallisperhosäänestyksessä Suomen perhosten lipunkantajaksi. Se sai kunnian edustaa paitsi kaikkia perhosia, erityisesti monilajista sinisiipien ryhmää kansallisten tunnuslajiemme sarjassa.

Ja hienon kansallisperhosen Suomi saikin. Päältä taivaansinisenä, alta valkoisena paatsamasinisiipi toistaa kauniisti Suomen lipun värejä.

Yksi syy paatsamasinisiiven suosioon kansallisperhosäänestyksessä lienee se, että laji on suomalaisille rakas kesän tuoja. Lentäessään jo aikaisin keväällä se tuo häivähdyksen kesän värikylläisyydestä.

Paatsamasinisiivellä on erakkoluonne. Se ei ole missään runsaslukuinen, vaan näyttäytyy kitsaasti yksittäin. Ehkä siksi se saakin aina ansaitsemansa huomion.

kan vaaleampi dramaattisen tummin siivenreunuksin.

Monen perhoslajin toukkien ravintokasvi on metsätalouden hyljeksimä puulaji kuten raita, tuomi, paatsama tai haapa. Paatsamasinisiivellä se on lajinimen mukaisesti korpipaatsama, Ahvenanmaalla ja muualla lounaisimmassa Suomessa myös orapaatsama.

Paatsamasinisiipi on perinteisesti asuttanut Suomen eteläistä puoliskoa, mutta viime vuosien aikana se on levittäytynyt yhä pohjoisemmaksi ja elää jo paikoin Kuusamo–­Rovaniemi-linjan pohjoispuolellakin. Satunnaishavaintoja on tehty Utsjokea myöten.

Paatsamasinisiipi toistaa kauniisti Suomen lipun värejä.

Metsänreunan asukki Lajin sukupuolet ovat tyylikkäästi omanlaisiaan.

Koiras on heleän vaaleansininen, naaras taas hiu-

Tilaa luonnonystävän aikakauslehti Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille alennus lehtitilauksesta

Uusi sukupolvi lennossa

Heinä–elokuussa on pienen kesätauon jälkeen lennossa paatsamasinisiiven vähälukuinen toinen sukupolvi. Elokuisen hellepäivän aamuna kansallisperhosemme voi yhyttää aamukasteiselta hiekkatieltä kosteutta imemästä.

Elokuussa sinisiivillä on jo kiire valmistautua talveen. Jos kesän lämpöä riittää, naaraan yksittäin laskemat munat kuoriutuvat jo muutaman päivän kuluttua. Toukkavaihe kestää kolmisen viikkoa, ja sen jälkeen on edessä koteloituminen.

Joulukuussa, Suomen juhliessa satavuotista itsenäisyyttään, paatsamasinisiivet uinuvat koteloissaan ollakseen valmiita kuoriutumaan keväällä nopeasti, kun säät sen sallivat. Nähtäväksi jää, kuinka moni Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan iltapuvuista säihkyy paatsamasinisiiven väreissä.

9

Luonnonsuojelija 3/2017

Toimitus Hannu Toivonen

Vuonna 1938

Tästä kaikki alkoi Ilta-auringon vielä paistaessa toukokuisena iltana vuonna 1938 oli Helsingin Säätytalon saliin pakkautunut 90 luonnonystävää pääosin neljästä tie-

teellisestä yhdistyksestä. Heidän tarkoituksenaan oli perustaa Suomeen luonnonsuojeluyhdistys. Kokousväki koostui pääosin vanhemmista akateemista

Tätä tyylikästä ja arvokkaan näköistä seuruetta on kiittäminen siitä, että Suomeen saatiin luonnonsuojeluyhdistys.

herroista, mutta mukana oli myös jokunen ylioppilas ja muutama nainenkin.

Kokouksen avasi kasvitieteen professori ja kokouksen tuleva puheenjohtaja Kaarlo Linkola pitämällä esitelmän suomeksi ja ruotsiksi luonnonsuojelun kehityksestä sekä siitä, kuinka ”haluamme tehdä luonnon varjelun vaurioilta, jotka eivät ole välttämättömiä kotiseutu- ja isanmaanrakkauteen vetoavaksi kansallikseksi velvollisuudeksi”.

Sen jälkeen maisteri Reino Kalliola kertoi harvinaisten puulajien suojelusta, ja tohtori Pontus Palmgren puhui lintujen suojelusta.

Säätytalo oli kokoukselle luonnollinen paikka, koska se oli tuohon aikaan tieteellisten seurojen käytössä.

Sitten päästiin itse asiaan: käytiin läpi tulevan yhdistyksen alustavia sääntöehdotuksia ja perusperiaatteita. Tämän jälkeen oli historialli-

Arvostettu metsäbiologi ja luonnonsuojelija Peitsa Mikola kuoli 9.5.2017 101-vuotiaana.

Pitkän elämänsä aikana hän jätti pysyvän jäljen luonnonsuojeluun.

Peitsa Mikolan elämässä oli ratkaiseva hetki, kun hän sai pienenä poikana 1920-luvulla käsiinsä Ernest Thompson Setonin luontoaiheisia kirjoja. Nämä kirjat ja koulupoikana kaverin luona Utsjoella vietetty kesä synnyttivät luontorakkauden, joka säilyi läpi elämän.

Mikolan vahvuus luonnonsuojelijana oli valtava tietämys Suomen luonnosta. Hän tunsi metsät sienijuurista aina ilmaston vaikutuksiin puiden kasvulle. Tieto oli karttunut Mikolalle metsässä vietettyjen kesien sekä metsäalan opintojen ja metsäbiologin opetus- ja tutkimustöiden kautta.

Erityisen tärkeitä Mikolalle olivat vanhat metsät, joihin hän pääsi tutustumaan 1940-luvulla kerätessään lustoaineistoa, kun työskenteli Metsäntutkimuslaitoksella. Tästä kokemuksesta oli suurta hyötyä, kun Mikola oli sotien jälkeen mukana suunnittelemassa Suomeen uusia luonnonja kansallispuistoja. Vuonna 1956 Suomeen saatua seitsemää kansallispuistoa ja 12 luonnonpuistoa voidaankin pitää Mikolan inventointityön ja tuntemuksen ansioina.

Mikola oli myös visionääri ja edelläkävijä metsänhoitoon liittyvissä kysymyksissä Suomessa. Hän korosti, että metsillä on

muutakin arvoa kuin taloudellista ja varoitteli sotien jälkeen käynnistyneistä laajoista avohakkuista.

Ajatukset metsien monikäytöstä olivat tarttuneet hänen mukaansa laajoilla ulkomaanmatkoilla esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Mikolan ajatuksille ja sovittelevalle luonteelle oli käyttöä 1970-luvun radikalisoitumisen vuosina, kun hän toimi sovittelijana kiihkeimpien vihreiden ja metsäherrojen ottaessa yhteen.

Mikola oli merkittävä luonnonpuolustaja läpi elämänsä. Suomen Luonnonsuojeluyhdistykseen hän liittyi heti sen perustamisvuonna 1938 ja sodasta palattuaan hän toimi yhdistyksen sihteerinä 1946–1951.

Luontoa puolustaessaan Mikolalla oli aseenaan usein tietämyksensä lisäksi kirjoituskone. Mikolan mittava kirjallinen tuotanto käsittää yli 400 tieteellistä julkaisua, artikkelia ja lehtijuttua. Metsäbiologian professorina 24 vuotta toiminut Mikola laati yhdessä Antti Haapasen ja Rauno Tenovuon kanssa oppikirjan Luonto ja luonnonsuojelu, jota käytettiin useiden vuosien ajan Helsingin yliopistolla ympäristönsuojelun perusteiden oppikirjana. Myös ympäristönsuojelun professuurin perustamisessa Helsingin yliopistoon Mikolalla oli voimakkaasti näppinsä pelissä.

Nuorena poikana Utsjoen koskemattomassa luonnossa Mikolaa puraissut Lapin kärpänen jätti mieheen pysyvät jäljet: Lappi oli Mikolalle aina hyvin tärkeä paikka, ja vielä yli 90-vuotiaana hän hiihteli Lapissa nauttien luonnon rauhasta ja avarista erämaista.

Rauno Ruuhijärvi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 1978–1990

Toimitus Hannu Toivonen

R. Sarvas / Lusto / Tapion kokoelma

Luonnonsuojelun nestori ja edelläkävijä

sen hetken vuoro, kun nuijan kopahdus kaikui salissa yksimieleisen päätöksen merkiksi. Suomeen oli perustettu 27.5. uusi kaksikielinen yhdistys Suomen Luonnonsuojeluyhdistys – Naturskyddsföreningen i Finland.

Tunnelma oli kuulemani mukaan Säätytalolla katossa kellon lähennellessä jo kymmentä perjantai-iltana, mutta vielä tuoreelle yhdistykselle valittiin johtokunta ja määrättiin 25 markan jäsenmaksu vuodelle 1939.

Innostuneesta tunnelmasta ja uuden yhdistyksen tarpeellisuudesta kertoo sekin, että heti kokouksessa yhdistykseen liittyi 62 jäsentä.

Näin Suomeen oli saatu jo kauan kaivattu luonnonsuojeluyhdistys.

Peitsa Mikola vuonna 1938 solmuun kasvaneen kuusen vierellä Suomusjärvellä.

10

Luonnonsuojelija 3/2017

Metsällä on kivinen sydän Siuron metsissä kulkivat jo Anni Kytömäen isoisovanhemmat.

Nyt kirjailija kiipeää suurelle kivelle ja kuulee puun kaatuvan.

Siuron metsät on yksi Suomen sadasta luontohelmestä.

Teksti Hanna Savisaari Kuvat Ari Korkala

Luonnonsuojelija 3/2017

11

”

Hänen puheessaan mennyt ja nykyhetki nivoutuvat yhteen, ja juuri niiden risteyskohdassa pääsee kurkistamaan tulevaan.

K

aupunki loppuu Nokian jälkeen. Heinäkuinen ilta väreilee laakeassa maalaismaisemassa. Kun tie alkaa kohota jyrkemmäksi ylämäeksi, se on merkki siitä, että nousemme kohti Siuronkoskea reunustavia kallioita. Siuro on saanut nimensä saamelaisilta: se tarkoittaa kapeaa kohtaa vesistössä.

Sinne asti emme nyt mene, vaan kaarramme mäen päällä Siuron kaupalle.

Tuolta harppoo kirjailija Anni Kytömäki. Hän asuu tästä jonkin matkan päässä ja on kulkenut haastateltavaksi jalan. Jatkamme yhdessä hetken matkaa, jätämme auton tien varteen ja pujahdamme Ruutanan luonnonsuojelualueelle vievälle polulle.

Ruutana on osa Siuron metsien kokonaisuutta, yksi Suomen luonnonsuojeluliiton valitsemista sadasta luontohelmestä. Siuron metsiin kuuluu 86 hehtaaria arvokkaita metsiä karuista kalliometsistä reheviin korpiin ja lehtoihin.

Näissä maisemissa on myös Kytömäki puntaroinut kirjojaan. Siinä missä kolme vuotta sitten julkaistu esikoisromaani Kultarinta keskittyi metsäisiin maisemiin, uunituoreessa toisessa romaanissa tarinaa kehystävät kivet ja kalliot. Kivitasku huokuu kivien ikiaikaista voimaa, ja yhtä järkähtämätöntä ja samalla veden hiomaa on Kytömäen tekstikin.

Meitä tervehtii polun varressa pähkinäpensas. Olemme sen levinneisyysalueen pohjoisrajoilla. Alueella on tulivuoriperäistä kalliota ja maaperässä on paljon kalkkia, mikä tekee lajistosta erityisen rikkaan. ”Kantonapanahikas”, hihkaisee Kytömäki.

Oransseja lakkeja kohoaa lahoavasta kannosta.

Kuvaaja jää niistä innostuneena jälkeen, me jatkamme ylämäkeen.

36-vuotias Kytömäki on koulutukseltaan luontokartoittaja ja opiskelee nyt yliopistossa kulttuuriperinnön tutkimusta, museologiaa ja maisemantutkimusta.

Hän tietää valtavasti ja muistaa pieniäkin yksityiskohtia tarkasti. Hänen puheessaan mennyt ja nykyhetki nivoutuvat yhteen, ja juuri niiden risteyskohdassa pääsee kurkistamaan tulevaan. Kytömäki tietää, mistä kirjoittaa. ”Ajatelkaa vaikka kuusenneulasnahikasta, jonka elämäntehtävä on lahottaa yhtä neulasta. Ilman niitä hukkuisimme neulasiin”, nauraa Kytömäki.

Ylisukupolvisia paikkakokemuksia

Ylisukupolvisia kokemuksia on myös Kivitaskun tapahtumapaikoilla. ”Kiveen on pantu talteen ihmissukupolvien yhteys toisiinsa. Kivitaskussakin menneet ihmiset vaikuttavat nykyisiin tavoilla, joita ei heti ole helppo hahmottaa.”

Romaanissa sukupolvien väliset yhteydet paljastuvat niin vaivihkaa, että ne saattavat kirjan hahmoille jäädä kalpeiksi aavistuksiksi. Lukija ymmärtää enemmän.

Kivitaskussa kuljetaan 1850-luvun kivilouhokselta Saimaan kanavan rakennustöiden ja kyseenalaisten psykiatristen toimenpiteiden kautta 2010-luvun maa-aineslupiin ja arkisuuteen. ”Kaikki päähenkilöni ovat tavalla tai toisella minuja”, toteaa Kytömäki, kun kysyn, paljonko hän kirjoittaa teksteihinsä itseään.

Kytömäki kertoo kirjoittamisen olevan ainoa tapa ilmaista itseään tavalla, joka tuntuu oikeasti hyvältä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että romaani syntyisi tuosta noin vain. ”Teksti ei aina todellakaan pulppua minusta. Se vaatii paljon hiomista ja sinnikästä työtä”, hän sanoo ja jatkaa: ”Tykkään nyhrätä. Joskus tarvitsen yhden lauseen muotoiluun miltei tunnin mittaisen kävelyn.”

Sekä Kultarinnan että Kivitaskun sivuilla lopputuloksena kuitenkin on vaivattomasti toistensa perään putoilevia sanoja. ”Kas, kotkansiipi”, huomaa Kytömäki ja hipaisee kädellään saniaisten lehtiriviä.

”Tuuli navakasti, ja yhtäkkiä kuului rysähdys: puu kaatui!”

Maisema muuttuu suojaisemmaksi vanhaksi metsäksi. Siellä täällä kohoaa suuria kiviä. Kytömäki kapuaa yhdelle niistä. Kiven päällä kasvaa kallioimarretta ja pikkuruinen kuusentaimi. ”Vanhoissa metsissä minua kiinnostivat ihan alun perin juuri tällaiset, sammalten peittämät kivet.”

Luonnonsuojelualueen vanhat metsät reunustavat kirkasvetistä Ruutanajärveä. Se on pieni mutta 27 metriä syvä. Tälle rannalle Kytömäki kulki jo pienenä Siuron mummulastaan. ”Silloin matka tuntui kauhean pitkältä. Tähän laiturille saakka jaksettuamme pidimme tauon. Vaari kaivoi isosta repustaan suklaapatukat lapsille.”

Ruutana on siurolaisten ikiaikainen retkikohde.

Jo Kytömäen vaarin vanhemmat kävivät täällä.

13

Kantonapanahikas

Ihminen käyttää kiveä röyhkeästi Kytömäki kertoo Marjatta Kurenniemen sadusta, jota hänelle lapsena luettiin. Karolus ja kivet on tarina kivistä, jotka öisin lähestyvät uhkaavina ihmisten rakentamaa linnaa. Lopulta selviää, että kivet haluavat vain pelastaa kuningattarensa, kivilaattana linnaan vangitun ruusumarmorin. ”Satu oli hurjan kiehtova.”

Yhtä vaikuttunut Kytömäki on ollut muidenkin kivien äärellä, kuten muutama vuosi sitten käydessään Astuvansalmen kalliomaalauksilla. ”Kivi puhuttelee ihmismielen tiedostamattomia kerroksia. Olo suurten kivien ja kallioiden luona on aina vähän epävarma. Tiedämme, että ne ovat elottomia. Silti kivet pystyvät usein pelkällä olemuksellaan suggeroimaan ihmiset mieltämään ne eläviksi.”

Kytömäki arvelee kivien herättävän kunnioitusta muinaisuudellaan: ”Nehän ovat satoja miljoonia ja miljardeja vuosia vanhoja!” ”Ihmisten tapa käyttää kiveä on kuitenkin ajattelematonta ja röyhkeää”, hän puuskahtaa yhtäkkiä. ”Kun soraharjut oli kaivettu tyhjiin, sitten siirryttiin murskaamaan kallioita. Osa harjuista suojeltiinkin, mutta vähiin ne ehtivät käydä.”

Uusiutumattomasta luonnonvarasta siirryttiin siis ryöstämään toista. ”Ei siinä ole järkeä.”

Täällä ei kuulu louhinnan louske. Tuuli narisuttaa toisiinsa nojaavia kuusia, metsä kohisee. Kuljemme polulla hiljakseen jutellen. ”Olimme mieheni kanssa täällä retkellä viikko sitten. Tuuli navakasti, ja yhtäkkiä kuului rysähdys: puu kaatui! Se oli hurjaa. Kaatunutta emme silloin löytäneet, ehkä se nyt tulee polulla vastaan.”

Yritämme päätellä, mikä lukuisista maapuista olisi tuorein tuulenkaato.

Lahopuuta on Siuron metsissä poikkeuksellisen paljon. Metsiä ei ole käsitelty neljäänkymmeneen vuoteen, mitä nyt paikalliset ovat saaneet hakea tuulenkaatoa kotitarvepuikseen. Kaaduttuaan puu jatkaa elämäänsä lukuisissa lajeissa, jotka tarvitsevat lahopuuta kodikseen, suojakseen ja ravinnokseen.

Mitä on vapaus?

Kytömäki kertoo matkustavansa vain vähän. ”Jo muutamasta matkasta saattaa tulla romaani.” ”Nyt Kivitaskun kohdalla olen erityisesti miettinyt, miten paljon siihen onkaan uuttunut matkan varrella kertyneitä muistoja, hitaasti lahoavia yksityiskohtia. Kuvittelin käyttäneeni kaiken jo Kultarinnassa.”

Mielensä matkamuistohyllyltä Kytömäki on poiminut ja kirjaansa varten soveltanut kertomuksia esimerkiksi Pietarissa sijaitsevasta Iisakin kirkosta ja Sompiojärven Nattastunturien Akmeeli-noidasta, jolla oli loveen lankeamisen lahja. Niin on myös Kivitaskussa parantaja Mustasalmen Maarialla.

Pietarissa käydessään Kytömäki sai kuulla Iisakin kirkon maaorjasta, jolle oli annettu tehtäväksi rakentaa kirkosta pienoismalli. Jos hän saisi sen tehtyä eikä virheitä löytyisi, hän pääsisi vapaaksi. Mallin rakentamiseen kului 11 vuotta, mutta lopulta se valmistui ja maaorja todella lunasti työllä vapautensa.

Tarina jäi pyörimään Kytömäen mielessä. ”Tästä täytyy tehdä jotakin”, hän päätti. Meni pitkään, ennen kuin tarina löysi paikkansa Kivitaskuun sovellettuna ja Kytömäen luomin henkilöin. Siitä tu-

Kuka?

• • Esikoisteos Kultarinta (Gummerus 2014) oli menestys, ylsi Finlandia-ehdokkaaksi ja sai Anni Kytömäki, 36, on hämeenkyröläinen kirjailija.

Kaarlen palkinnon, Blogistanian Finlandian, Tulenkantaja-palkinnon sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon.

•

Heinäkuussa 2017 ilmestynyt toinen teos Kivitasku oli odotettu teos ja on saanut innostuneen vastaanoton.

Kytömäki on koulutukseltaan luontokar•toittaja.

Hän on työskennellyt kansalaisjärjestöissä, kuten Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirissä, sekä muusikkona.

14

Luonnonsuojelija 3/2017

”

Ihmiset ovat vankeina ulkoisista tai sisäisistä syistä ja kukin tavallaan pyrkii vapauteen.

Vapaus vain ei olekaan kovin helppo määriteltävä.

Opastaulu ohjaa luontopoluille ja näkötorniin.

likin yksi kirjan hienoimmista kuvauksista vapauden tavoittelusta, joka joskus ajaa ihmiset käsittämättömiin suorituksiin. ”Ihmiset ovat vankeina ulkoisista tai sisäisistä syistä ja kukin tavallaan pyrkii vapauteen. Vapaus vain ei olekaan kovin helppo määriteltävä.”

Kuten hyveet yleensäkin, vapaus käpristyy kokoon kun se on saavutettu. Sen takana ei ole mitään tavoiteltavaa. [ote Kivitaskusta] Kivitaskun läpäisee luopumisen pohjavire: ilon hetkissäkin on läsnä menetyksen mahdollisuus. Luovuttamista se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole, hiljaista hetkeen tyytymistä vain.

Neulaspolulla ei kulje enää muita, vaikka olemme aivan omakotitaloalueen tuntumassa. Istumme Ruutanan laiturilla niin pitkään, että illan viileys hiipii järvelle. Jatkamme matkaa, kun alkaa tulla vilu. ”Tuossa kasvaa yövilkkaa.”

Vaatimatonta kasvia ei kiireisempi huomaisikaan.

Kytömäki kuitenkin malttaa pysähtyä.

Ärsyttävät käsitteet Kytömäki kertoo vierastavansa tarpeetonta määrittelyä. ”Käsitteet ärsyttävät minua. Yksinkertaisistakin asioista tehdään tuote, jotta nykyihminen saadaan innostumaan. Siinä on jotakin vastenmielistä. Polkujuoksu, konmaritus, downshiftaus. Ikivanhoja välttämättömyyksiä, ei mitään muoti-ilmiöitä!” ”Suunnanmuutos on pakko tehdä, mutta ei se tuotteistamalla taida onnistua.”

Kultarintaa on pidetty nimenomaan luontokirjallisuutena, mikä Kytömäkeä vähän harmittaa. ”Luokittelu saattaa karkottaa osan lukijoista.”

Kivitaskussakin luonto kyllä on vahvasti läsnä, mutta mikään luonnonsuojelujulistus sekään ei ole.

Luonto on Kytömäen kirjoissa aktiivinen toimija, yksi päähenkilöistä, eikä sitä siksi ole mahdollista

Vaikka ravut ovat Valkiajärvellä melko kesyjä, kannattaa sukeltajan varoa niiden saksia.

typistää joksikin, jonka puolesta taistellaan. ”Siitä huolimatta kysymys Soutajainvuoren pelastumisesta on kirjan tarkoitus, koko teoksen läpäisevä teema”, myöntää Kytömäki.

– Kivi tekee mitä haluaa, tiuskahdan. – Minä sen tiedän jos kuka.

Kirjan ratkaisevimpia toimijoita ja tärkeä sivuhenkilö on lattiasieni, huonosti tuulettuviin rakennusten alustoihin iskevä lahottaja. Kytömäki kuvaa Himala-

jalta kotoisin olevan ”itkijäsienen” voimaa kiehtovasti.

Kivitasku on kuin oivallinen retki. Se kuljettaa halki tapahtumien kuin hyvä matkakumppani, jonka kartanlukutaitoon on helppo luottaa ja jonka kanssa löytää joka kerta jotakin hämmästyttävää.

Tutun pähkinäpensaan kohdalla ohitsemme pyyhältää kaksi maastopyöräilijää. On päästettävä irti retkestä ja palattava autolle.

Luontohelmi: Siuron metsät Järvivesi ahtautuu Mahnalanselästä pitkulaiseen Jokisjärveen ja siitä koskena Kuloveteen Siuron kylän kohdalla. Rannoilta kohoavat vaikuttavat kalliometsät kulttuurimaiseman vierestä. Saamelaisten antama nimi Siuro tarkoittaa kapeaa kohtaa vesistössä.

Siuron metsien suojeluesityksessä on 86 hehtaaria arvokkaita, runsaslahopuustoisia metsiä: karuista kalliometsistä reheviin korpiin ja lehtoihin.

Metsät omistaa Nokian kaupunki. Alueella on ennestään kolme erillistä suojelualuetta. ”Tällä hetkellä suojeluesitys lojuu kaupunginhallituksen pöydällä”, harmittelee luontokartoittaja, Nokian Luonto ry:n sihteeri Kaija Helle.

Aluetta halutaan tutkia kirjanpainajan varalta,

vaikka monimuotoisessa metsässä asuvat lajit, kuten tikat, pitävät kyllä huolen senkin toukkien vähentämisestä. Täällä on havaittu kaikki Suomen tikkalajit valkoselkätikkaa lukuun ottamatta. ”Vain yksilajisessa ja tasaikäisessä talousmetsässä, lajistoltaan köyhillä alueilla kirjanpainaja on todellinen uhka”, Helle toteaa.

Alueella on tulivuoriperäistä kalliota. Maaperässä on paljon kalkkia, mikä tekee lajistosta näille leveyspiireille erityisen. Uhanalaisia ja vanhan metsän indikaattorilajeja on löytynyt runsaasti. ”Alue on todella monipuolinen ja vaikuttava. Sieltä myös löytyy uutta lajistoa lähes joka käynnillä”, Helle hehkuttaa.

• • Sijainti: Siuron metsät sijaitsevat läntisellä Pirkanmaalla, 25 km Tampereelta.

Lisätietoa: •//100luontohelmea.fi/helmi/siuron-metsat//

Aktiviteetit: Nokian Luonto järjestää mm. retkiä ja kursseja Siurossa. Metsiin pääsee helposti myös omatoimiselle retkelle.

Siuron metsät

Luonnonsuojelija 3/2017

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Luonnonsuojeluliitto esittelee 100 ainutlaatuista luontohelmeä. Iso osa luontohelmistä on suomalaisille tuntemattomia uusia elämyksiä. Helmien joukossa on myös tuttuja luontokohteita, mutta niiden olemassaoloa ja luonnontilaa uhkaa muutos. #100luontohelmea //100luontohelmea.fi//

Brithe Weijola, Hanna Kaisa Hellsten, Esko Rajala, Antero Ylitalo, Markus Sirkka, Ari Aalto, Veikko Hahmo, Niina Uusi-Seppä, Hannu Tuomisto

100 luontohelmeä

15

Jani Seppänen / Vastavalo

Merkitty metsä Puuta hakataan tänä vuonna ennätysmäärä, ja jatkossa hakkuukoneiden terät laulavat nykyistäkin hurjempaa virttä. Mutta miten käy metsien, kun biotalouden kattilaan lapioidaan miljoonittain puukuutioita?

Teksti Jukka-Pekka Ronkainen Graafit Anne Stolt, Liisa Hulkko

Puissa roikkuu punaisia nauhoja. Se tarkoittaa, että tämä metsä on merkitty leimikoksi. Sankan kuusikon takaa näkyy se, mikä tälläkin metsällä on edessään.

Muhkurainen tanner työntää heinää ja horsmaa, vesilätäköt seisovat metsäkoneen telan mylläämissä painanteissa.

Tässä on harjoitettu metsätaloutta. Metsuri on saanut hoidettavakseen kelpo urakan ja leipää pöytään, maanomistaja on korjannut vuosikymmeniä kestäneen metsänhoidon hedelmät, järkeilee yksi. Toinen kokee olevansa rikospaikalla: Kokonainen ekosysteemi on murhattu, ja hirmutyön muistomerkkinä seisoo vuosikaudet kurja sekasotku risua ja vesakkoa.

Riitti maisemalle ymmärrystä tai ei, tätä on luvassa lisää. Sipilän hallituksen visioissa Suomen polku vaurauteen kulkee hakkuuaukean poikki. Suunnitelmissa on nostaa vuotuista hakkuumäärää nykyisestä noin 65 miljoonasta 80 miljoonaan kuutioon.

Se tarkoittaa nykytason päälle satoja tuhansia rekka-autolastillisia ja miljoonittain kaatuneita runkoja.

Suomalainen biotalous kulkee bulkkituote edellä.

Selluun investoidaan, ja tehtaat tarvitsevat puuta. Asetelmassa on ristiriita: biotalouteen ladataan kovat odotukset samalla, kun pitäisi vastata ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymisen haasteisiin.

Puuta tulee kaatumaan. Mutta olennaista on, miten paljon, mistä ja myös millä tavalla.

Talousmetsien maa Suomi on metsäinen maa. Maamme pinta-alasta 75 prosenttia on metsän peitossa. Siitä suurin osa on talousmetsää: varsinaista tuottavaa metsämaata on suojeltu hakkuilta koko maassa vain noin 5,7 prosenttia.

Suomalaista metsätaloutta on tapana kehua kestäväksi varsinkin kansainvälisessä vertailussa. Se on kuitenkin muokannut metsäluontoa dramaattisesti ilman, että kaikkien muutosten laajuutta on edes oivallettu.

Nykyinen metsätalouden malli ja toisaalta alimitoitettu metsien suojelu ovat johtaneet huolestuttavaan tilanteeseen: Suomen metsät ovat ensisijainen elinympäristö 816 uhanalaiselle lajille.

Monimuotoisuuden kärsimät tuhot paljastuvat kokonaisuudessaan vasta viiveellä. Edesmenneen ekologin ja evoluutiobiologin Ilkka Hanskin mukaan Suomen metsälajien sukupuuttovelka voi tarkoittaa sitä, että jopa tuhat vielä sinnittelevää lajia katoaa viiveellä.

Esimerkiksi mustikkaa pidetään yleisenä marjana, mutta sen määrä on tosiasiassa pienentynyt avohakkuiden, maanmuokkauksen ja metsäautoteiden rakentamisen seurauksena. Mustikan peittävyys metsätalousmaalla on romahtanut 1960-luvun 18 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Kärsijöinä ovat muiden muassa metsäkanalinnut, joiden poikaset tarvitsevat mustikanvarpuja suojakseen. Myös ennen yleiset hömötiaiset ja töyhtötiaiset ovat joutuneet uhanalaisiksi, ja syynä pidetään metsätaloutta.

Puut eivät tee metsää Miten tähän on tultu? Tyypillisesti talousmetsässä pyritään yksikokoiseen ja samasta puulajista koostuvaan puustoon, jota korjataan mahdollisimman paljon viimeisessä käsittelyssä eli avohakkuussa. Tätä kutsutaan tasarakenteiseksi metsänkasvatukseksi.

Tutkimusprofessori Jari Hynynen Luonnonvarakeskus Lukesta kertoo, että metsän luontoarvoja voi vaalia jonkin verran myös talouskäytön ohessa. ”Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä rakennepiirteitä voidaan tasarakenteisissa metsissäkin ylläpitää ilman, että talouskäyttö kärsii kohtuuttomasti. Keinoja ovat esimerkiksi hallittu sekapuuston kasvatus havupuiden joukossa, säästöpuiden ja olemassa olevan lahopuuston säästäminen uudistamisen yhteydessä sekä tekopökkelöiden tekeminen.”

Vaikka luontoystävällisiä valintoja voi tehdä, ei kasvatuskierron päätepisteen – avohakkuun – ongelmis-

18

Luonnonsuojelija 3/2017

Metsähallitus teki kulttuurihistoriallisesti ja luonnontilaltaan arvokkaalla Vienan reitillä avohakkuun vanhoihin metsiin talvella 2017. Tässä hakkuussa kantoja ei nostettu eikä maata muokattu. Kuva on otettu elokuussa 2017.

Hakkuumäärien kehitys ja tavoitteet oite s e n t av Hallituk ilj. m3 on 80 m sa . v u o d es

milj. m³ 80 70 60 50 40 30 20 10 -75

-80 -85 -90

-95

-00 -05 -10

-15

Lähde: Svt, Metla (tummat pylväät)

Lahopuun määrä milj. m³

jeist Metsäla on riipp

a neljän

n es

uvaisia

lahopu

usta, jo

on talo

ta

u s m e ts

120

90

issä

vähän.

Talousmetsissä keskimäärin 5,7 m³/ha (Pohjois-Suomessa 8,0 m³/ha ja Etelä-Suomessa 3,8 m³/ha) vuosina 2009–2013

60

Luonnontilaisessa metsässä 60–120 m³/ha

ta pääse eroon. Pelkästään talouskäyttöön kasvatettavista rungoista ei synny elinvoimaista ekosysteemiä, metsää.

Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuun määrä talousmetsissä on keskimäärin alhainen, vain noin kolme kuutiota hehtaaria kohti. Luonnontilaisissa männiköissä ja kuusikoissa lahopuuta on noin 50–120 kuutiometriä hehtaarilla.

Metsälajeista lähes neljännes, siis liki 5000 lajia, on riippuvaisia lahopuusta. ”Lahopuusta riippuvaisten lajien resursseista on siis kadonnut noin 95 prosenttia. Voi miettiä mitä seuraisi, jos ihmisen palkasta leikkaisi 95 prosenttia pois”, vertaa Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.

Talousmetsissä on vielä jäljellä ekologisesti merkittäviä vanhoja metsiä. Puuntuotannon alalla olevista yli 160-vuotiaista metsistä, jotka käytännössä ovat luonnontilaisen kaltaisia, on menetetty viimeisen 15 vuoden aikana 41,5 prosenttia. Niitä on jäljellä enää 3400 neliökilometriä, ja määrä hupenee koko ajan. ”Tällä vauhdilla kaikki puuntuotannossa olevat yli 160-vuotiaat metsät on hakattu vuoteen 2035 mennessä”, Kotiaho laskee. ”Onko yli 160-vuotiaiden metsien hakkaaminen todella kynnyskysymys metsäteollisuudelle, kun ne muodostavat alle kaksi prosenttia koko puutuotannon alasta? Nuorempi metsä sitoo toki kasvaessaan nopeammin hiiltä, mutta ei pitäisi ajatella pelkästään sitä.

Vanhat metsä ovat nuoria suurempia hiilivarastoja, ja ilmaston kannalta vain sillä on väliä, onko hiili ilmassa vai varastossa.”

Vaihtoehto avohakkuulle 30

Kuka vanhoja metsiä sitten hakkaa? Metsähallituksen vastuulla ovat valtion eli meidän kaikkien suomalaisten yhteiset metsät. Kunnat, seurakunnat ja metsäteollisuusyritykset hoitavat ja hakkaavat niiden omista-

Jukka Eskelinen

”

70 prosenttia suomalaisista ja 56 prosenttia metsänomistajista vastustaa avohakkuita.

mia metsämaita. Puuntuotantoon kelpaavista metsistä kuitenkin yli 60 prosenttia on yksityisessä omistuksessa. Metsäluonnon tulevaisuutta suunnittelee siis jokainen metsänomistaja.

Luken mukaan yli 80 prosenttia uudistushakkuista tehdään avohakkuina. Siitäkin huolimatta, että niistä ei pidetä: Helsingin yliopiston metsäekologian laitos selvitti vuonna 2009, että 70 prosenttia suomalaisista ja 56 prosenttia metsänomistajista vastustaa avohakkuita. Esimerkiksi Saksassa ja Sloveniassa avohakkuut on kielletty. Kiina on kieltänyt luontaisesti syntyneiden metsien avohakkuut.

Rujo hakkuuaukko ei aina ole osoitus metsänomistajan tuhoamisvimmasta. Moni ei yksinkertaisesti tiedä, että avohakkuille olisi vaihtoehtoja.

Suomessa metsä on perinteisesti ollut erikoinen yksityisomaisuuden muoto: sen omistajalla on ollut niukasti sanottavaa siihen, mikä metsän tehtävä on. Vastaus on saneltu metsälaissa, joka on paimentanut metsänomistajia tehokkaaseen kasvatustapaan.

Vikuroinnista on voinut seurata pakkokeinoja.

Avohakkuulla korjattava yhden puulajin ”puupelto” on ollut metsänkasvatuksen standardi jo vuodesta 1948. Silloin harsintajulkilausumana tunnettu metsäammattilaisten ulostulo lopetti poimintahakkuut.

Metsien jatkuva kasvatus – josta usein käytetään termejä erirakenteinen tai eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus – mahdollistui käytännössä vuonna 2014 uuden metsälain tullessa voimaan. Sen perusajatus on välttää metsän voimakasta uudistamista ja yhden puulajin saman ikäisiä metsiä.

Jatkuvassa kasvatuksessa olennaista on, että metsä on koko ajan peitteinen ja sekapuustoinen. Ajatuksena on hakata lähinnä parhaan hintaryhmän puita, siis tukkipuita. Ne korjataan 15–25 vuoden välein poimintahakkuilla. Pienempiä puita säästetään ja taimia pyritään varomaan.

Avohakkuuta ja viljelyä ei käytetä. Maaperä rikkoutuu vähemmän ja vapauttaa vähemmän hiilidioksidia

19

Luonnonsuojelija 3/2017

Aleksi Vihonen / Arvometsä

”

27 prosenttia metsänomistajista olisi valmis siirtymään heti jatkuvaan kasvatukseen.

Metsälajien osuus kaikista uhanalaisista lajeista vuonna 2010

36,2 %

n pinta Suome Vaikka m e ts ä n 5 % on 7 a t s la a a ovat peitoss alla. jit ahta metsäla

Talousmetsä Joroisilta, jossa jatkuvaan kasvatukseen erikoistunut Arvometsä teki yläharvennuksen keväällä 2017.

Hakkuiden keskipoistuma oli 100 m3/ha.

Kuva on otettu elokuussa 2017.

Uhanalaisten metsälajien elinympäristöt vuonna 2010 Kankaat 8 % Erittelemättä 8 %

Paloalueet 1 %

Harjut 14 %

Metsäluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin LC, säilyvä 2,7 %

CR, äärimmäisen uhanalainen 15,1 %

Vanhat metsät 35 %

m e ts ä t Vanhat t ovat ja lehdo huvenn

EN, erittäin uhanalainen 31,5 %

NT, silmälläpidettävä 27,4 %

Vain 2,7

eet .

Lehdot 34 %

VU, vaarantunut 23,3 %

metsälu

ontoty

on arvio

%

ypeistä

itu säily

viksi.

Lähde: Suomen ympäristökeskus ja Luke

Lähde: Suomen ympäristökeskus

Lähde: Suomen ympäristökeskus 2008

kuin avohakkuun seurauksena. Vaikka metsä on hakkuun jälkeen harva, se näyttää metsäisemmältä, siellä voi marjastaa ja viihtyy ehkä retkelläkin. ”Jatkuva kasvatus alkaa silloin, kun päätetään lopettaa avohakkuut. Se voidaan siis aloittaa missä metsikön kehitysvaiheessa hyvänsä, mutta eroa tasaikäismetsätalouteen alkaa tulla vasta hakkuiden yhteydessä”, metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

desta ei metsäalan ammattilaisten ja tutkijoiden keskuudessa ole täyttä yksimielisyyttä. ”Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus on hyvä sellaisessa metsässä, jossa on sekä tukki- että kuitupuustoa”, Pukkala sanoo.

Yksi jatkuvaa kasvatusta koskeva ennakkoluulo on korjuukustannusten pelko. ”Korjuun kalleudesta puhutaan usein, ja runsaat taimimäärät lisäävätkin sitä. Mutta toisaalta suurempi runkokoko taas laskee kuluja, ja lisäksi metsän kierrosta jää ensiharvennusvaiheen kallis, joskus jopa tappiollinen korjuuvaihe pois. Tämä tasaa kiertoaikaista kulurakenteen vertailua”, sanoo jatkuvaan kasvatukseen erikoistuneen Innoforin toimitusjohtaja Erno Lehto.

Rahaa tulee siis kerralla vähemmän, mutta useammin kuin avohakkuissa.

Tasarakenteisessa metsänkasvatuksessa avohakkuuna tehty päätehakkuu taas lihottaa kerralla metsänomistajan lompakkoa, mutta uutta tiliä odottavan aika on pitkä. Talousmetsän sukupolvi tulee tiensä

päähän, kun puusto on noin 60–80-vuotiasta. Nollapisteestä käynnistyvä kasvukierto on siis osapuilleen ihmiselämän mittainen.

Jos jatkuva kasvatus ja tasarakenteinen metsänkasvatus asetetaan puntariin, monimuotoisuuden kannalta jatkuvan kasvatuksen edut ovat selkeät. Se ei kuitenkaan korvaa suojelua. ”Suojelullisesti jatkuva kasvatus hyödyttää vain suhteessa avohakkuukulttuuriin. Lahopuuta ei siinäkään synny, ellei sitä aktiivisesti tuoteta”, muistuttaa Janne Kotiaho.

Metsäkeskuksen projektipäällikkö Timo Vesanto tähdentää, että myös talousmetsissä voidaan hakkuutavoista riippumatta säilyttää monimuotoisuudelle arvokkaita luontokohteita tai rakennepiirteitä – jos vain tahtoa löytyy. Tosin yhden metsätyypin varjelu ei välttämättä helpota pahinta ahdinkoa kärsiviä lajeja. ”Jos vaikka kangasmaalla kasvavassa kuusikossa tehdään avohakkuu, se ei vaikuta yhtään lehtolajien uhanalaisuuteen. Ja ne lajit, jotka tarvitsevat sulkeu-

Vähemmän haittoja Pukkala näkee jatkuvan kasvatuksen win-win -ratkaisuna, joka säästää sekä luontoa että metsänomistajan hermoja. Tasarakenteisen metsänkasvatuksen työläin vaihe, metsän uudistaminen ja taimikon hoito, jää pois. ”Jatkuva kasvatus aiheuttaa vähemmän haittaa ulkoilulle ja monimuotoisuudelle. Metsänhoitokulut ovat pienemmät ja työtä vähemmän”, Pukkala listaa.

Jatkuvan kasvatuksen taloudellisesta kannattavuu-

20

Luonnonsuojelija 3/2017

Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus

nostaa myös kannot. Uudistamisvaiheessa uusi puusto saadaan syntymään joko luontaisesti tai viljelyn tuloksena eli kylvämällä tai istuttamalla.

korjataan 15–25 vuoden välein poimintahakkuilla. Pienempiä puita säästetään ja taimia pyritään varomaan.

• Puulajit: yleensä mänty- tai kuusimetsä • Hakkuutapa: Alaharvennus ja avohakkuu • Periaate: Kasvatusvaiheessa metsää käsitellään harvennuksin ja lopulta hakkuukypsyyden saavuttanut puusto hakataan pois. Tämän jälkeen saatetaan

Taloudellisuus: Päätulot 60–80 vuoden välein. Kerralla suuremmat tuotot.

•Kasvatusvaiheessa kuluja.

Luontovaikutukset: Yhden puulajin samanikäiset puut muodostavat yksipuolisen •elinympäristön.

Metsässä voidaan silti säilyttää arvokkaita luontokohteita tai rakennepiirteitä. Avohakkuun vaikutukset ekosysteemiin ovat voimalliset. Jos kannot nostetaan ylös ja maa muokataan, tuhoutuvat myös alikasvustot ja sienirihmastot.

tuneita vanhoja metsiä selviytyäkseen, eivät säästy poimintahakkuillakaan, jos järeää puustoa ei jätetä ikääntymään ja lahoamaan.”

Tilastoinnissa haasteita Jatkuvan kasvatuksen yleisyyttä on vaikea arvioida, koska Metsäkeskukselle toimitettavat hakkuuilmoitukset eivät tunnista kaikkia jatkuvaan kasvatukseen liittyviä toimenpiteitä. ”Jatkuvaksi kasvatukseksi voidaan tilastoihin kirjata vain poiminta- ja pienaukkohakkuut, mutta peitteisessä metsätaloudessa voidaan käyttää monia muitakin hakkuutapoja. Poiminta- ja pienaukkohakkuita on tilastojen mukaan vain pari prosenttia. Yläharvennusten käyttö sitä vastoin on yleistynyt vauhdilla”, Pukkala toteaa.

Jatkuvaan kasvatukseen erikoistuneita metsänhoitoyhtiöitä on Suomessa kaksi, Arvometsä ja Innofor.

Ensin mainittu ilmoittaa asiakasmääräkseen noin 250–300, jälkimmäinen taas 550–600. Innoforista kerrotaan lisäksi, että uusia asiakkaita tulee vuosittain satakunta.

Jatkuva kasvatus on siis marginaalissa: yhteensä Suomessa on noin 632 000 metsänomistajaa. Kiinnostusta kuitenkin on. Luken tutkimusten mukaan 27 prosenttia metsänomistajista olisi valmis siirtymään heti jatkuvaan kasvatukseen.

Mistä siis kiikastaa? Miksi mielenkiinto ei näy armollisemmin hakattuina metsinä?

Syyttävä sormi kohdistuu metsänhoidon ammattilaisiin. Metsänomistajat eivät saa tietoa ja neuvontaa vaihtoehtoisista metsänhoidon menetelmistä. ”Tutkimusten mukaan metsänomistajien suhtautuminen eri metsänhoitomenetelmiin on avointa. Pullonkaulana ovat metsäalan organisaatiot ja metsäammattilaiset, sillä perinteiset metsäalan toimijat on koulutettu tasaikäismetsätalouteen”, Pukkala arvostelee ja rohkaisee metsänomistajia sinnikkyyteen.

• Luontovaikutukset: Avohakkuun haitat jäävät pois ja esimerkiksi marjat, •sienet ja metsäkanalinnut viihtyvät. Sekapuustoinen, erirakenteinen metsä

Taloudellisuus: Hakkuut 15–25 vuoden välein. Pienemmät tuotot kerralla.

Alaharvennuksen kulut jäävät pois.

muistuttaa enemmän luonnontilaista mutta on silti talousmetsää. Jatkuva kasvatus ei korvaa suojelua.

”Metsänomistajan tulee olla vaativa ja varma asiastaan, jotta hän saa metsäänsä jatkuvan kasvatuksen hakkuun.”

Monien mielestä vaihtoehdottomuuden ilmapiiri jähmettyi metsänhoitoyhdistysten pakkojäsenyyden aikakaudella. Metsänhoitoyhdistyksen luukulta sai sekä neuvonnan, puukauppapalvelut että edunvalvonnan, ja Metsänhoitoyhdistyksen pakkojäsenyys lakkasi vasta metsälain uudistuessa 2014. ”Varsin usein törmää metsänomistajiin, joille ei ole kerrottu jatkuvasta kasvatuksesta lainkaan, kun he ovat pyytäneet hakkuusuunnittelua esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksistä. Mikäli metsänomistaja on osannut pyytää jatkuvan kasvatuksen hakkuuta, tälle on vastattu, että se ei ole mahdollista hänen metsässään. Näihin metsänomistajiin törmäämme viikoittain”, harmittelee Arvometsän metsäasiantuntija Aleksi Vihonen.

Metsänomistaja, joka ei seuraa aktiivisesti tiedotusvälineitä, ei välttämättä tiedä menetelmästä mitään.

Metsänhoidon neuvontaa ja koulutusta tarjoavasta Metsäkeskuksesta kysellään jatkuvasta kasvatuksesta enenevissä määrin. Timo Vesanto arvioi, etteivät metsänomistajat silti vielä juuri tunne menetelmää. ”Suuri osa asiakasneuvonnastamme tehdään puhelimitse tai tietokoneen näytöltä.

Neuvonta on pääsääntöisesti yleisellä tasolla, ja harvemmin otetaan kantaa hakkuutapaan. Yleisohjeena on, että kaikkiin hakkuutapoihin suhtaudutaan neutraalisti ja maanomistajan toiveita kunnioittaen”, Vesanto sanoo.

Jari Hynynen toivoisi, että metsänomistajat olisivat ylipäänsä kiinnostuneempia omaisuudestaan. ”Meillä taitaa olla sellainen tilanne, että isolla osalla metsänomistajista ei ole metsiinsä liittyvää tietoa tai tavoitteita”, Hynynen pohtii ja jatkaa: ”Mielestäni olisi aloitettava siitä, että jokainen metsänomistaja olisi selvillä metsistään, niiden käsittelyvaihtoehdoista ja niistä saatavista hyödyistä – liittyivät ne talouteen, monimuotoisuuteen, virkistyskäyttöön tai johonkin muuhun käyttömuotoon.”

Vain 15 % hakatusta puusta päätyy pitkäikäisiin tuotteisiin.

Katse metsänhoitoyhdistyksiin

• Puulajit: sekapuustoinen metsä • Hakkuutapa: Yläharvennus ja pienaukkohakkuut Olennaista on, että metsä on koko ajan peitteinen ja sekapuustoi•nen.Periaate: Ajatuksena on hakata lähinnä parhaan hintaryhmän puita eli tukkipuita. Ne

Miten metsille käy?

Jatkuva kasvatus ei tuo vastausta hallituksen 80 miljoonan kuution hakkuusuunnitelmiin. Sen yleistymiseen tarvitaan aikaa. Mikään metsänkäsittelytapa ei myöskään muuta liian suuria hakkuumääriä kestävämmiksi.

Pukkala muistuttaa, että Suomen metsät eivät ole runsaspuustoisia. Keskimäärin Suomen metsissä on puuta 100 kuutiota hehtaaria kohti. Puuston keskitilavuus on tätä luokkaa silloin, kun kolmannes pintaalasta on taimikkoa, toinen kolmannes nuorta harvennusmetsää ja loput varttunutta harvennusmetsää.

Runsaspuustoisessa metsikössä tilavuus on vähintään 300 kuutiota hehtaarilla.

Talousmetsä on siis nuorta. Ei ihme, että katseet kohdistetaan vanhoihin metsiin.

Hynynen taas pitää hakkuutavoitetta mahdollisena ilman metsäpinta-alan kasvattamista. Silloin keinovalikoima tosin sisältäisi esimerkiksi jalostettujen siementen käyttöä sekä lannoitusta ja kunnostusojitusta. ”Varsinkaan ojituksen ympäristöhaittoja ei voi täysin estää. Siten hakkuumäärä voitaisiin kuitenkin tavoittaa ilman, että puuston määrä laskisi nykytasosta”, Hynynen arvioi.

Metsätalouden kestävyys on kokonaisuus, joka ei pääty edes siihen, kun puu kaatuu metsässä.

Ilmaston kannalta tärkeitä ovat päätökset siitä, mitä kaadetulla puulla tehdään.

Hirsitalon seinässä puun hiilivarasto säilyy pitkänkin aikaa. Mutta tällä hetkellä selvästi alle 15 prosenttia hakatusta puusta käytetään rakennusten kaltaisiin pitkäikäisiin tuotteisiin. Loput päätyvät takaisin ilmakehään parissa vuodessa.

Biotalouden suunta näyttäisi olevan toistaiseksi ankkuroitu lyhytikäisiä puutuotteita suosivaksi. ”Jätti-investoinnit sitovat meidät sellunkeittoon kymmeniksi vuosiksi eteenpäin”, Janne Kotiaho toteaa.

“Jos hakkuita siis lisätään, lisäys ei ole kestävän kehityksen mukaista, ellei samalla panosteta nykyistä huomattavasti merkittävämmin monimuotoisuuden vaalimiseen. Tämä tarkoittaa myös vanhimpien talousmetsien asettamista suojeluun.”

21

Luonnonsuojelija 3/2017

Vapaan Kemijoen puolesta Kemijoki on Suomen mahtavin joki monella tapaa: Pisin joistamme. Vesien valuma-alue peittää yli puolet Lapista.

Yksi Euroopan hienoimmista lohijoista, joka kuitenkin kahlittiin 21 voimalalla.

Nyt Kemijoen viimeistä luonnonmukaista osuutta uhkaa pato.

Teksti ja kuvat Matti Nieminen Aloituskuva Sally Luhta

Veneen keulassa soutaa Kemijoen soudun suojelija Pekka Haavisto, keltaisessa takissa Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, toisena soutajana Iijoen puolustuksesta palkittu Pirkko-Liisa Luhta ja perää pitää Eero Moilanen.

22

Luonnonsuojelija 3/2017

Seitakorvan padolta avautuu näkymä entiselle joelle, joka on nyt lähes kuivillaan. Välillä vettä taas syöksyy väylään voimalla.

Irja Wendisch osallistui Sieriniemen soutuun.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall seisoo villatakissaan Seitakorvan padolla. ”Näitä kuivuneita jokiuomia ei tarvita enää lisää”, hän sanoo.

Olemme matkalla soutamaan Kemijoen puolesta Sieriniemen siunaus -tapahtumaan. Rovaniemeläinen Lundvall on poiminut farmari-Volvoonsa soutajia Kemijärven juna-asemalta. Suomen suurimman joen viimeinen vapaa osuus tuhoutuu, jos Kemijoki Oy rakentaa Sierilän padon. Yhtiö on havitellut sitä vuosikymmeniä. Ihmiset alkavat olla väsyneitä, osa alistuneita, osa valmiita taistelemaan – kuten kohta selviää.

Matkalla soudun lähtöpaikkaan käymme katsomassa rakennettujen voimalaitosten patoja. Seitakorva. Pirttikoski. Vanttauskoski. Alkuperäiset jokiuomat ovat järjestään tyhjillään, pohjalla vain lammikoita. Keväisin, kun voimayhtiö laskee kevättulvien aikaan liikoja vesiä luonnonuomaan, kosket palaavat hetkeksi kuin muistelemaan mennyttä loistoaan. Muuten vesi kulkee tiukasti suitsittuna. Välillä suuri joki alistetaan maan alle tunneliin.

Rakennettuaan padon voimayhtiö kohtelee taivaalta satavaa vettä kuin omaansa. Se juoksuttaa vettä uomaan rahan ehdoilla eli silloin kun kannattaa. Joen rannan varoituskyltit joutuu ottamaan todesta: vesi päästetään jokeen ennalta ilmoittamatta. Vaara on ilmeinen vaikkapa nuorelle kalastajalle veneessään.

Lohen merkitystä voi olla vaikea käsittää. Kyydissä oleva kuvittaja ja Luonnonsuojelija-lehden pilapiirtäjä Seppo Leinonen kertoo kerran nähneensä, miten hyppäävä iso lohi saa joen varressa vipinää. Paikkana oli Simojoki. ”En ole koskaan nähnyt kenenkään vetävän niin nopeasti kahluuhousuja jalkaan ja laittavan virveliä kasaan”, Leinonen nauraa. Hän on itsekin perhomiehiä ja lähtenyt Orivedeltä asti soutamaan Kemijoen puolesta.

Virran varrelta Saavumme soudun lähtöpaikalle Vanttauskosken voimalan alapuolelle Puurosen rantaan, josta avautuu näkymä joelle. Nuotiopaikalla turistaan, ja nokikylkisissä pannuissa porisee kahvi. Osa miehistä istuu kyykyssä lapinmiesten tapaan.

Suomenpystykorva katsoo joen partaalta. Sen isäntä on turvallisuuspäällikkönä ja antaa megafonilla ohjeita soutajille; varsinkin virtapaikoissa on seurattava häntä.

Paikalle kertyy myös saattajia lapsista isovanhempiin. Ehkä puolet soutamaan lähtevistä on paikallisia asukkaita. Viimeisenä kiirehtii paikalle soudun toinen suojelija, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr). Hänellä on kokemusta on niin Vuotoksen kuin Iijoen suojelusouduista. Näppylähanskat ovat jo kädessä. Toinen suojelijoista, kansanedustaja Pertti Salolainen (kok), kannustaa Helsingistä.

Lähtörannalla kissankellot ja pulskaneilikat kukkivat. Jalkaudutaan veneisiin. Liivit päälle, airojen kolahtelua ja ensimmäiset vedot. Pidän perää. Keskituhdolla soutaa Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen. Yläpuolella surahtaa dokumenttifilmin tekijöiden kuvauskopteri. Kuin suuri sääski.

Tästä alkaa se, mitä vapaasti virtaavasta Kemijoesta on jäljellä. Hetken aikaa joki saa kulkea niin kuin haluaa. Tehdä poukaman, vaikka pienen sivujoenkin, joka yhtyy takaisin leveään pääuomaansa. Väliin jää Kemijoen saaria, jotka Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi itsenäisyyden juhlavuonna yhdeksi Suomen sadasta luontohelmestä.

Keulassa kiskoo kokemuksella Irja Wendisch, omaa sukuaan Rönkkö. Tämä on hänen veneensä. ”Täällä on kuulkaa mahtavaa hiihdellä keväthangilla. Ihan fantastista”, hän aloittaa hieman yllättäen talvesta.

Lohi. Se sana nostaa vieläkin katseet maasta jokeen.

Muinainen lohijoki Kahdeksan isokoskeloa lentää ylitsemme joen suuntaan. Sierilän voimala nostaisi joen korkeutta yhtä monta metriä. Tai ei se olisi enää joki vaan patoallas.

Alle jäisivät maatilat, Rovaniemen parhaat perhokalastuspaikat, uhanalaisten lajien elinalueet. Ja toivo siitä, että Kemijoki voitaisiin vielä joskus palauttaa lähemmäksi luontaista tilaansa, lohijoeksi.

Lohi. Se sana nostaa vieläkin katseet maasta jokeen, jossa voisi hyvin hypätä kalojen kuningas. Mutta ei, Kemijoen alkuperäinen merelle vaeltanut lohikanta on kuollut viimeiseen väkäleukaan. Nyt patojen väleissä pyörii lohtuna vain istutettuja kirjolohia.

Mutta: patojen yhteyteen on mahdollista toteuttaa luonnonmukaiset kalatiet. Lohen voisi saada palaamaan. Samalla autettaisiin muitakin vaelluskaloja, kuten taimenta.

Kemijoki tuntuu nytkin mahtavalta. Rantapenkereet kohoavat paikoin korkeina hiekkatörminä. Kymmenpäisiä telkkäparvia ja muutamia törmäpääskyjä liikkuu joen yllä. Törmäpääskyjä on alempana enemmänkin: töyräissä pesii luultavasti Suomen suurin yhdyskunta. Nyt ollaan muutenkin eurooppalaisittain isolla joella. Maamme pisimmällä joella on mittaa 550 kilometriä. Latvavesistöt ulottuvat Venäjälle asti.

Irja Wendisch kertoo kuinka hän, kahdeksasta lapsesta toiseksi nuorin, sai seikkailla, soutaa yksin yli Kemijoen ja tietysti uida. ”Me ihan elettiin joessa.”

Suurin haaste oli uida yli joen, kerran kesässä. Jokea hän ei ole pelännyt koskaan. Sen virtaukset ja jokainen poukama olivat tuttuja. Tieto siirtyi ja eritoten äiti tunsi joen; se tulee esiin useamman kerran. ”Meiän äiti olisi tiennyt...”

Rantojen nykyistäkin nuorisoa on nyt vesillä. Yhdestä viereisistä veneistä maali on rapissut. Perheen isä pystyy sentään soutamaan olkapääleikkauksen jäljiltä. Perää pitää Oona, nuori mallitytön näköinen neito vahvoissa silmämeikeissään. Musta lippalakki on takaperin ja teksti erottuu kauas: ”Shit!” Tyttö huikkaa täsmennyksenä viestin olevan suunnattu Kemijoki-yhtiölle.

Toisessa rinnalle pyrkivässä veneessä pitää perää Raaka-Arska, soutajana on oma poika ja keskipenkillä istuu vaimo Rauni. Heidän kotinsa on siellä, minne soutu on suuntaamassa. Osa saattueesta liikkuu kajakeilla.

Karvalakkien aikaan Joen rauha tarttuu soutajiin. Huomaamatta virtakin vie meitä samalla. Tämä on mielenilmaus, mutta ei ole kelle huutaa. On rauhallista. Välillä kaukaisilta jokirannoilta vilkutetaan – on tultu selvästi seuraamaan soutua. Tunnelma veneissä on lämmin ja ehkä toiveikaskin. Vapaa Kemijoki ei ole vielä kokonaan menetettyä historiaa.

Seppo Leinonen on tehnyt soudun lentolehtiseen piirroksen. Se tiivistää asian: Jokien patoamisen aika on ohi.

Voi vielä ymmärtää, miksi Kemijokeen rakennettiin patoja sodan jälkeen: Suomi oli selvinnyt nipin napin jatkosodasta ja tärkeitä vesivoimaloita, kuten Enso ja Jäniskoski, jäi rajan taakse. Suomi tarvitsi energiaa, ja Kemijoki uhrattiin kansakunnan edulle.

Vapaana virtaavan lohijoen menetys oli silti musertava. Ensimmäinen pato, vuonna 1948 rakennettu Isohaara, esti saman tien lohen nousun merestä.

23

Luonnonsuojelija 3/2017

”

Tämä on mielenilmaus, mutta ei ole kelle huutaa. On rauhallista.

Välillä kaukaisilta jokirannoilta vilkutetaan – on tultu selvästi seuraamaan soutua. .

Vielä vuonna 1979 lähti karvalakkilähetystö Helsinkiin. Lappilaiset halusivat vedota Keminmaalta kotoisin olevaan oikeusministeriin, jotta Kemijokeen saataisiin kalatiet lohelle. Ministeri oli kuitenkin matkoilla. Miehet jäivät pariksi päiväksi odottamaan portaikkoon. Vihdoin nuori ministeri, Paavo Väyrynen, saapui. Mitään mainittavaa ei silti tapahtunut.

Karvalakit kourissa päästiin tapaamaan vielä valtakunnan tunnetuinta kalamiestä, presidentti Kekkosta. Mutta kalateitä ei Kemijokeen tullut. Ei silloin – aika ja ymmärrys olivat sellaiset – eikä myöhemmin.

Viime vuosina perusteet vesivoiman lisärakentamiselle ovat murentuneet. Monissa maissa patoja puretaan jo pois. Aika on ajanut Sierilänkin voimalan ohi. Energiamurroksen myötä megawatit kannattaisi tuottaa toisin. Sierilän voisi korvata yhdellä kohtuullisen kokoisella tuulivoimapuistolla tai lähitulevaisuudessa aurinkovoimalaitoksella. Suomi on lättänää tasamaata, ja vesivoiman vaatimat pudotuskorkeudet luodaan laajamittaisilla ympäristötuhoilla.

Monen mielestä kyse onkin vain voimayhtiön ahneudesta. Kuin menneen ajan dinosaurusmaisen patokaivurin rautakouralla yritettäisiin vielä kauhoa joen viimeisiä rippeitä.

Kuohuntaa Olemme soudun aikana jutelleet veneessämme jo kaikenlaista. Kysyn Irja Wendischiltä, mitä hän ajattelee Sierilän rakentamisesta. Silloin patoluukut aukeavat, melkein varoittamatta. ”Ihan järkyttävää. Vaikea pysyä asiallisena, kun koskettaa niin minua.”

Irja kertoo valittaneensa yksityishenkilönä kaikille mahdollisille tasoille. Hän on selvillä patohankkeesta yksityiskohtia myöten. ”Liiketaloudellisesti täysin kannattamaton. Eihän ne sillä edes tienaa mitään”, hän huomauttaa ja sanoo, että yläpuolisen padon Vanttauskosken tehot laskevat, jos Sierilä rakennetaan.

Hän jatkaa padon vastustamisen vaikeudesta ja paikallispsykologiasta: ”Pitäisi hävetä. Herroja kun pitää kunnioittaa!” hän puuskahtaa niin, että pisaroita lentää muualtakin kuin airoista.

Ystävällisen oloinen nainen soutaa silmät kostuen. Nyt mennään jo kuin kuohuihin, joissa epätoivo ja toivo kamppailevat. ”No ne rakentaa sen kumminkin. Mutta en mä jumalauta halua, että sitä rakennetaan!”

Veneessämme on hiljaista. On selvää, että tällaista pyhää vihaa ei voimayhtiökään voi maadoittaa. Irja kertoo olevansa valmis ryhtymään tarvittaessa lobbariksi.

Yhtiöiden ote Kemijoki Oy sitouttaa poliitikkoja hallintoneuvostoonsa. Sen hallitus on taas koottu liiketalouden väestä. Mielikuva Kemijoki Oy:stä on ehkä nimestäkin johtuen pohjoinen. Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on osakkaana ja siten mukana Kemijoella.

Isoimmat omistajat ovat Fortum ja metsäjätti UPM. Niiden ytimissä asuu valta. Fortumin uusi toimitusjohtaja Pekka Lundmark on ilmaissut johdat-

tavansa yhtiötä energiamarkkinoiden murroksessa uusille urille. Koskeeko tämä myös Kemijokea?

On syytä jatkaa soutua, tehdä asiaa tunnetuksi, sillä Suomen suurin joki on kaikkea muuta kuin Suomen tunnetuin joki. Useimmille se on omakohtaisesti tuntematon. Ei täällä ole kohteita matkailijoille. Ei täältä lähetetä Tenon tapaan ”katomitäsain”-kalakuvia. Täällä se vaan virtaa hiljaa, patojen välissä.

Enemmän suomalaiset seilaavat Seinellä. Tai katselevat, kuinka Thames virtaa Lontoon siltojen ali – sekin on nykyään lohijoki.

Huomenna soutu jatkuu ja lohen menetystä muistellaan ennen kylätapahtumaa Sieriniemen siunauksessa. Vedämme veneet yöksi rantahietikolle. Irjaa on vastassa joen rannassa tytär, joka pitelee jo omaa vauvaansa.

Rantapenkereelle on levitetty suuri valkoinen banderolli, jossa lukee sinisin polveilevin kirjaimin: Vapaa Kemijoki.

Lyhyt oppimäärä: Suomen virtavedet ja vesivoima

Suomen ensimmäinen vesivoimalla käyvä sähkölaitos •otettiin käyttöön Tampereella 1891.

Teholtaan voimalaitokset ovat Petäjäskos•ken voimalaitossuurimmat Kemijoessa ja Imatrankosken voimalaitos.

Molempien teho on 180 mW. Kaikkiaan Suomessa on 220–240 vesivoimalaitosta laskijasta riippuen. Näiden voimalaitosten yhteinen teho on noin 3100 megawattia.

Sähköntuotannossa vesivoiman osuus on vaihdellut viime vuosina 10–15 prosentin välillä vesivuodesta riippuen.

Koko Suomen energiantuotannosta suomalainen vesivoima tuottaa enää vain noin neljä prosenttia.

Noin 90 Suomen 240 vesivoimalasta on vain alle yhden megawatin suuruisia. Alle viiden megawatin voimaloitakin on liki 160.

Kaksi kolmannesta Suomen kaikesta vesivoimasta on rakennettu. Vesivoimarakentamisen luontovaikutukset

•

•

•

•

ulottuvat tätäkin laajemmalle, sillä monien vapaidenkin virtavesien luonnontilaa muuttavat jokisuiden padot, perkaukset ja vesien säännöstelyt.

Suomessa on 159 000 jokikilometriä, joista yli 90 % on jollain tavoin rakennettuja. Isoista virtavesistä on pääuomaltaan vapaana enää vain muutama, suurimpana rajavesistö Tornionjoki ja Kemijoen sivujoki Ounasjoki.

Suomen alkuperäisistä meritaimen- ja lohijoista ovat jäljellä rippeet. Suomessa erittäin uhanalaisten meritaimenkantojen tila on kehnoin Itämerellä.

Suomen virtavesiluontoa ovat vesivoimarakentamisen ohella runnelleet vesistöjen perkaukset tukinuittoa varten.

Lisäksi kalankulkua haittaavat kymmenet tuhannet tierummut ja muut kalankulkuesteet.

EU:n uusi vesipuitedirektiivi ja vesiluonnon uhanalainen tila vaatisivat nykyisten voimalapatojen purkamisen aloittamista.

• •

• •

24

Luonnonsuojelija 3/2017

Sierilän luontotiedot katosivat Kemijoen viimeisellä luonnontilaisella osuudella elää monia uhanalaisia lajeja.

Lajien selvittäminen suunnitellulla Sierilän suunnitelulla allasalueella on aivan retuperällä, vaikka se on rakentamisen ehto.

Teksti Mikko Niskasaari Kartat Anne Stolt, Liisa Hulkko

Sierilän voimalaitoksen allasalueella elää monia uhanalaisia eliölajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai edes heikentäminen on erikseen kielletty EU:n direktiivillä. Lajien suoja on Suomessa saatettu voimaan luonnonsuojelulailla. Tällaisia Sierilän alueella esiintyviä lajeja ovat muun muassa kirjojokikorento ja saukko.

Heikentämiskielto ei ole täysin aukoton, sillä alueellinen ELY-keskus voi myöntää siitä poikkeuksen.

Kielto on kuitenkin niin vahva, ettei edes hankkeelle myönnetty lupa riitä kumoamaan sitä. Töitä ei voi aloittaa ilman poikkeuslupaa.

Ympäristöjärjestöissä hämmästyttiin korkeimman hallinto-oikeuden Sierilä-päätökseen kirjattua väitettä, että voimalaitoksen vaikutusalueella ei esiinny, asiakirjojen mukaan, saukkoa tai kirjojokikorentoa. Juuri näistä lajeista on Lapin ELY-keskukselle ilmoitettu jo kymmenisen vuotta sitten.

Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF ja LuontoLiitto kirjelmöivät kesäkuussa ELY:lle ihmetellen, mihin luontotiedot olivat kadonneet. Heinäkuussa ne saivat Lapin ELY-keskuksen vastauksen, jossa järjestöjä pyydettiin toimittamaan tietonsa.

Mihin ELY:lle toimitetut tiedot ovat kadonneet? ”En tunnista, että tietoja olisi kadonnut”, Lapin ELY-keskuksen johtaja Timo Jokelainen vastaa.

Ympäristöjärjestöillä on kansalaisilta on tarkat selostukset siitä, miten tiedot on toimitettu ja kuinka tiettyjä alueen osia on kehotettu tutkimaan. ”En pysty vastaamaan, koska en tiedä, miten tiedot on käsitelty”, Jokelainen toteaa.

lentää yleisesti”, matkailuyrittäjä ja luontoharrastaja Antti Pekki kertoo.

Ensimmäisen kerran hän vei ELY-keskukselle tiedon kirjojokikorennon esiintymisestä kesällä 2008.

Pekki kertoo, että sopi tapaamisesta ensin puhelimitse ja meni sitten virastolle. ”Luovutin ylitarkastajalle valokuvan kirjojokikorennosta sekä paikkatiedot. Hän vakuutti, että tiedot ehtivät vielä mukaan vesioikeuskäsittelyyn.”

Lapin ELY-keskuksen kirjeessä selitetään viraston virkamiehen etsineen vuonna 2008 kirjojokikorentoja hankkeen vaikutusalueelta, mutta niitä ei löytynyt – asiaa auttoi, että etsintä tehtiin aikana, jolloin korennot eivät lennä.

Kemijoki Oy:stä taas oli ilmoitettu viranomaisille, ettei korentoselvityksiä oltu tehty, koska liki kymmenen vuoden takainen selvitys oli kuulemma riittävä.

ELY-keskus ilmoittaa, että selvitys oli myös KHO:n käytettävissä, mikä on muutoin totta, paitsi ettei tekemättömiä selvityksiä pysty esittämään. Korennot kuitenkin lentelevät joella edelleen, niistä on havaintoja vuosittain. ”Hankalia havaintoja uhanalaisista lajeista ei tule, kun ei selvitetä”, kuittaa Antti Pekki.

Kirjojokikorennosta tietoa ”Asumme kuusi kilometriä alueelle havitellun voimalaitoksen alapuolella. Siellä kirjojokikorentoja

Esimerkkejä mahdollisen Sierilän voimalaitoksen vaikutusalueella esiintyvistä uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä.

ROVANIEMI

KEMIJOEN KAHLEET

Kemijoki Oy:n voimalaitokset Muut voimalaitokset Kemijoki Oy:n Sieriläniemeen suunnittelema voimalaitos

Saukko

Yksi alu

eista,

jossa o

tu n havait

saukko

ja ja

kirjojok

oja ikorent

OIKARAINEN

Kirjojokikorento, kuva otettu Kemijoen varrelta

SIERILÄNNIEMI, jonne Kemijoki Oy suunnittelee voimalaitosta

Lapinle

inikin

esiintym

iä

Yksi alu

eista,

jossa o

tu n havait

saukko

ja ja

kirjojok

oja ikorent

Muun muassa lapinleininkin esiintymäaluetta

Kirjojokikorennon etsimistä haavin avulla

Lapinleinikki

n htaarie Yksi he ämaan ista sis is u r u u s nnoista hiekkara

25

Luonnonsuojelija 3/2017

Toinen viranomaisilta tyystin kateissa oleva laji on saukko. ELY valittaa, että ”Luonnonvarakeskuksella ei ollut hankkeen lupakäsittelyn aikana tiedossa saukkojen pesiä eikä myöskään kansalaisilta tai luonnonsuojelujärjestöiltä ole tullut tietoja saukkojen pesistä tai poikueista, minkä vuoksi ELY-keskuksella ei ollut syytä olettaa, että hankealueella olisi ollut saukon lisääntymispaikka”.

Toisaalta ELY-keskus myöntää saaneensa kansalaisilta tiedon saukosta jo vuonna ”2008, jolloin toimitettiin kaksi valokuvaa saukon jäljistä lumisella jäällä”. Silti ELY-keskus ei pitänyt saukon esiintymistä alueella todennäköisenä. ”Saukko on talvisin lähes viikoittainen vieras alueen sulapaikoilla. Lähetin niistä kuvia samaiselle ylitarkastajalle. Soitin perään ja kysyin, eikö kannattaisi tutkia suunnitellun voimalaitoksen yläpuoliset alueet. Siellähän ovat kosket, jotka ovat sulapaikkoja.

Nyt he sitten väittävät, ettei saukkoja ole”, Antti Pekki hämmästelee.

Kirjeessään ELY-keskus valittelee pesien löytämisen vaikeutta ja pyytää ympäristöjärjestöiltä tarkkoja tietoja saukon esiintymispaikoista sekä videonauhoja havaituista saukoista, joissa suurella varmuudella näkyy emo poikasineen. ”Julkiset videot löytyvät Facebook-sivuiltani”, Pekki toteaa.

Vanha helmi On mahdollista, että eläinkuntamme nestori, yli satavuotiaaksi elävä jokihelmisimpukka eli raakku piileskelee myllerrettäväksi havitellulle jokiosuudelle laskevissa sivujoissa. Vaikka voimalaitokset ovat muuttaneet Kemijoen vesistöä suuresti, sieltä on löydetty useita raakkujen populaatioita.

Luontojärjestöt ovat kysyneet esiintymien tutkimista, sillä se edellyttäisi sukelluksia.

ELY:n mukaan Kemijoen pääuomasta ei ole tiedossa yhtään jokihelmisimpukkaesiintymää tai kuorilöydöstä, ja siksi hakijalta ei ole edellytetty raakkusukelluksia.

Kemijoelle tyypillisiä ovat korkeat hiekkatörmät, joissa elää törmäpääskyjä. Törmät jäisivät veden alle voimalaitoksen rakentamisen myötä.

Raakun lisääntyminen on riippuvainen lohikaloista, ja ELY puolustaa tutkimatta jättämistä myös sillä, ettei Kemijoen voimalaitoksissa toistaiseksi ole toimivia lohiportaita.

Lisää uhanalaisia löytyy

muksia. Tätä kirjoitettaessa ne ovat vielä kesken, mutta nyt jo tiedetään, että alueelta on löydetty useita muitakin uhanalaisia lajeja, jotka on jätetty selvittämättä.

Siellä on esimerkiksi iso lapinleinikkien esiintymä, joka on jäämässä veden alle. Lapinleinikki on samanlainen direktiivilaji kuin kirjojokikorento ja edellyttää poikkeuslupaa. ”Luonnonsuojelujärjestöt tulevat kyllä vastaamaan ELY-keskuksen tietopyyntöön, mutta samalla hieman ihmettelemme, miksi nämä selvitykset ovat jäämässä meidän vastuullemme. Niiden tekeminen on hakijan, siis Kemijoki Oy:n, velvollisuus”, ihmettelee Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

Mitä ELY-keskus aikoo uusia uhanalaisia lajeja koskevilla tiedoilla tehdä? ”Otamme tiedot vastaan ja tarvittaessa voidaan suorittaa toimenpiteitä”, Timo Jokelainen vastaa.

”Hankalia havaintoja uhanalaisista ei tule, kun ei selvitetä.”

Kemijoki Oy:n luontoselvitykset ovat 20 vuoden takaa, eikä niiden taso tyydytä. ”Kemijoki Oy:n teettämät linnustoselvitykset ovat täysin puutteelliset, niissä ei ole tarkasteltu juuri muuta kuin törmäpääskyjä”, sanoo Pekki, joka toimii myös Lapin lintutieteellisessä yhdistyksessä.

Sierilän rantatörmissä arvioidaan pesivän vähintään 1500 törmäpääskyparia. Se on tavattoman suuri osuus voimakkaasti taantuneen lajin koko Suomen kannasta. Neljä prosenttia, laski KHO. Luonnonsuojeluliitto on teettänyt tänä kesänä suunnitellun voimalaitoksen vaikutusalueella tutki-

Taimen.

eista, jo

s sa

kkoja ittu sau toja kikoren ja kirjojo

on hava

TIKKASENKARI

Lapinle

inikin

esiintym

iä

HIRVIKARI Kemijoesta laskee runsaasti sivujokia ja puroja.

saukko: plattbridger (CC BY-NC 2.0), taimen (Henrik Kettunen),lapinleinikkI: Jgrahn (CC BY-SA 3.0)

Kemijoelle tyypilliset valtavat, jopa hehtaarien suuruiset hiekkarannat ovat arvokkaita luontotyyppejä.

Kuvat: kirjojokikorento: Petri Parkko, maisemat: Päivi Lundvall, perhokalastuskuva: Johannes Sipponen,

Tikkasenkari on suosittu perhokalastuskohde.

Yksi alu

Kuvat: törmäpääsky: Tomi Mukkonen / Lintukuva, hiekkatörmä: Jaakko Posti

Saukkoa kehotettiin tutkimaan

VANTTAUSKOSKEN VOIMALA

26

Luonnonsuojelija 3/2017

HibaHaba CC BY-NC-ND 2.0

”

Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen.

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. (09) 228 08 224, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Seuraa: sll.fi, Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median kanavat: sll.fi/some Jäsenpalvelu: sll.fi/asiakaspalvelu Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Luontoilta Vihavuodenkoskella 26.8. klo 19–23. Asiantuntijat vastaavat luontokysymyksiin. Illan pimetessä maakunnan lyhin luontoretki (200 m, 15 min) kolmen lajin lepakkotakuulla. Lähetä ennakkoon kysymyksiä, kuvia ja äänitteitä. Kumppani: Vihavuosiyhdistys. Paikka: Hauho, Vihavuodenkoski, Vihavuodentie 355. Lisätietoja: Karri Jutila, p. 050 576 8953.

Piirin syyskokous 25.11. klo 12–15. Aluksi luontokuvaaja Eero Jussilan esitys "Vesifantasia". Paikka: kunnantalon valtuustosali, Pekkalantie 5, Lahti. Lisätietoja: Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi, p. 050 576 8953.

•

Hollolan ympäristöyhdistys: Hiljaisuuden päivän retki 8.10. Ks. Salpausselän luonnonystävät.

•

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Katumajärvipäivä 26.8. Katumajärviyhdistyksen järjestämässä tapahtumapäivässä mm. yhdistyksen Freshabit Life IP -hankkeen järvikoulu, jossa opetellaan vesikasveja ja tutkitaan simpukoita. Uima-asu mukaan sekä sukelluslasit ja snorkkeli, jos omistat!

Aikataulu tarkentuu myöhemmin sll.fi/etelahame/Katumajarvi17. Lisätietoja: Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi, 050 576 8953.

Kasvikerho Pulsatillan kerhoilta 16.10. klo 18–20 Kumppanuustalon auditoriossa (Kirjastokatu 1). Pekka Honkala kertoo amarantista, tattarista, hirssistä ja kuminasta.

Lisätietoja: Heli Jutila, p. 050 5442 005.

•

•

Janakkalan Luonto ja ympäristö: Suomen luonnon päivänä la 26.8. rakennetaan hyönteishotelleja klo 10–14 Janakkalan Tarinmaan Laurinmäen museoalueella. Autetaan hyönteisiä asuntopulassa ja edistetään luonnon monimuotoisuutta. Tapahtuma on maksuton. Tapahtumaa tukee paikallinen vakutuusyhtiö Lähi-Tapiola. Laurinmäen kesäkahvila Keltaisessa talossa on myös auki lauantaina.

Retki Janakkalan Tarinmaalle Euroopan kulttuuriympäristöpäivänä la 26.8.

•

•

Kumppanit: Aihki ry ja Kynneppääkerho.

Tarinmaalla tutustutaan luonnonmuistomerkkeihin ja muinaismuistokohteisiin, mm. Hangastenmäen linnavuori ja Laurinmäen-Määkynmäen luontopolku. Lähtö klo 14 Laurinmäen museoalueen P-paikalta ja kesto 4h. JLY tarjoaa nokipannukahvit/teen pullan kera laavulla. Omat makkarat ym. muuta grillattavaa mukaan.

Syyskokous la 11.11. klo 12 alkaen Janakkalan Maataloustuottajien Pirtillä Kuotolanjärven rannalla (Pirtintie 40, Janakkala). Suunnitellaan ensi vuoden toimintaa. Kaikki yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet tervetulleita!

Kokouksen jälkeen pikkujoulutapahtuma ruokailuineen ja sauna lämpiää illalla.

•

Salpausselän luonnonystävät: Merrasjärven ympärikävely Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 12–14. Matkaa kertyy noin 2,5 km. Matkalla pysähdytään lämmittämään omia eväitä tulipaikalle. Tapaaminen uimarannan matonpesupaikalla.

Retki soveltuu sekä lapsille että aikuisille.

Lisätietoja: Lotta Palomäki, p. 050 348 4046.

Ympäristöviikon sieniretki 23.9. klo 11–14 Luhdanjoen lintutornin maastossa.

Kokoonnutaan lintutornin parkkipaikalle.

Lisätietoja: Tiina Santala, p. 050 566 1422.

Luontoretki Teivaan maisemissa 27.9. klo 16–18. Puulle ja metsälle omistettuna puun päivänä kierretään Pikku-Vesku ja katsellaan hämärtyvän illan metsäsilhuettimaisemia kaupunginvalojen keskellä. Voidaan kiivetä

• • •

myös Teivaalle. Lisätietoja: Seija Nerg, p. 040 5950 226.

Hiljaisuuden päivän retki 8.10. klo 10–13 Kintterönsuon itäpuolen suppiin. Lähtö Hollolan K-supermarketin p-paikalta (Tarmontie 7). Kumppani: Hollolan ympäristöyhdistys.

Lisätietoja: Matti Laurila, p. 040 595 3147.

Syksyinen retki luontohelmikohde Teivaalle kansainvälisenä nallekarhun ja lasten kulttuurin päivänä 27.10. klo 12–14. Käydään katsomassa karhu- ja kettupuuhahmoja. Lähtö urheilukeskuksen parkkipaikalta. Lisätietoja: Seija Nerg, p. 040 595 0226.

• •

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Koululaisten luontohelmijuhla Hiitolanjoella 30.–31.8. Piiri ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys järjestävät Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan 4.–6.-luokkalaisille Suomi100-luontohelmijuhlan Kangaskoskella. Mukana venäläisiä koululaisia vanhempineen ja opettajineen Lahdenpohjan piiristä. Lisätietoja: Laura Bloqmvist, p. 050 911 7162.

27

Luonnonsuojelija 3/2017

Historiallinen liputus Suomen luonnolle Lauantai 26.8. jää historiaan – ellei peräti maailmanhistoriaan. Eräs pohjoinen maa päätti liputtaa silloin luonnolleen. Suomen luonnon päivän tapahtumien kirjo on itsenäisyyden juhlavuonna ennätyksellinen.

Teksti Matti Nieminen Kuva Jukka-Pekka Ronkainen

Sisäministeri Paula Risikko (kok) on antanut virallisen liputusmääräyksen Suomen luonnon päiväksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että siniristiliput nousevat salkoihin valtion virastoissa ja laitoksissa. Samalla sisäministeriö suosittaa vastaavaa yleistä liputusta.

Kansalaisia kehotetaan myös liehuttamaan lippua virtuaalisesti jakamalla kuviaan sosiaalisessa mediassa tunnisteella #liputanluonnolle.

Kyse ei ole vain viranomaisten omasta ajattelusta. Suomi 100 -juhlavuoden sihteeristö selvitti ennakkoon, minkä puolesta suomalaiset haluaisivat liputtaa. Luonto kuului suosikkeihin. Kyselyn mukaan

yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa juhlistaa Suomen luontoa itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna.

Suomen luonnon päivä on historiallinen myös ohjelmatarjonnaltaan. Tuskin tällaista määrää tapahtumia on koskaan järjestetty luonnon merkeissä Suomessa. Kuorot nousevat kallioille ja kukkuloille: kautta maan kajahtaa kansallispuistoissa satavuotiaan Suomen luonnon kunniaksi!

Suomen luonnon päivänä jaetaan myös Luonnonsuojeluliiton vuotuiset ympäristöpalkinnot. Tällä kertaa jako tapahtuu Helsingin Töölönlahdella Suomen luonnon päivän tapahtumassa Hesperian puistossa. Tapahtuma alkaa lipunnostolla klo 12.00. ”Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen. Ainakaan tähän mennessä ei tietoon ole tullut mistään maailman kolkasta vastaavaa. Jotain hyvää tämä kertoo Suomesta. Liputuksesta tulisi tehdä pysyvä käytäntö, siksikin kannattaa nyt liputtaa luonnolle”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Tapahtumia on kautta maan. Esimerkiksi moniin Suomen luonnonsuojeluliiton valitsemiin sataan luontohelmeen tutustutaan opastetuilla retkillä. Oppaat ja retkeläiset voivat ottaa myös mukaan lippuja: ison, pie-

”Liputuksesta pitäisi tehdä pysyvä käytäntö.”

nen tai vaikka poskeen maalatun. Retkellä voidaan myös tehdä Suomen lippu kuvattavaksi, vaikkapa luonnon aineksista – ja moni saattaa pukeutua sinivalkoisiin.

Toivottavaa on, että kuvia erilaisista liputtamisesta jaettaisiin eteenpäin sosiaalisessa mediassa.

Suomen luonnon päivää vietetään nyt viidettä kertaa. Luonnonsuojeluliitto on ollut alusta saakka mukana järjestämässä tapahtumaa. Päivän suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Osallistu Suomen luonnon päivään

Suomen luonnon päivää vietetään aina elokuun •viimeisenä lauantaina, tänä vuonna 26.8.2017.

Päivän tapahtumista saa kätevästi tietoa verkko•palvelussa luonnonpaivat.fi. Luonnonsuojeluliiton tapahtumia on listattu oheiseen listaan sekä sivuille sll.fi/tapahtumat.

Tule mukaan ja jaa luontojuhlasi somessa tagilla #luonnonpäivät Liputa haluamallasi tavalla ja osallistu Instagramkisaan jakamalla kuvia #liputanluonnolle

• •

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

•

Yleisötilaisuus makean veden hylkeistä Simpeleellä 30.8. klo 18–20. Luontokuvaaja Juha Taskisen kuvaesitys. Tilaisuus tulkataan venäjäksi. Tilaisuus on osa koululaisten Suomi100-luontohelmijuhlaa. Paikka: Simpeleen koulu. Lisätietoja: Kaarina Tiainen, kaarina. tiainen@sll.fi, p. 050 530 3270.

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Koululaisten luontohelmijuhla Hiitolanjoella 30.8.–31.8. Ks. Etelä-Karjala.

Syysmuuton seurantaa Tiuruniemessä 1.10. klo 8–11. Lähtö klo 8 entisen Tiurun sairaalan parkkipaikalta (Tiuruniementie 247– 249), josta siirrymme Tiuruniemen kärkeen.

Pukeudu lämpimästi sään mukaan, eväitä voi ottaa mukaan. EuroBirdwatch-viikonlopun ilmainen retki järjestetään yhteistyössä EKLYn kanssa. Lisätietoja: Juha Jantunen, juha. jantunen@allergia.fi, p. 050 3643 693.

Sieni- ja kääpäretki Kemppilän Suurisuon seudulle 8.10. klo 10–15. Lähdemme retkelle kimppakyydein klo 10 Imatran keskusliikenneasemalta, voit tulla myös suoraan Virmutjoen Kauppakasinon parkkipaikalle klo 10.30. Eväät ja saappaat mukaan. Retki on kaikille avoin. Lisätietoja: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi, p. 050 3643 693.

Kuvaesitys saimaannorpasta ja muista makeanveden hylkeistä 7.11. klo 18–20 Imatran kulttuuritalolla Virran Kaleva-Salissa.

Juha "Norppa" Taskisen kuvaesitys. Alkuun Kaarina Tiaisen tietoisku saimaannorpan nykytilasta. Esityksen jälkeen yhdistyksen

• •

•

•

syysvuosikokous. Tapahtuma on kaikille avoin. Paikka: Imatran kulttuuritalo Virran Kaleva-Sali (Virastokatu 1). Lisätietoja: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi, p. 050 364 3693.

Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Suomen luonnon päivän juhlaretki 26.8. klo 10–16 Savitaipaleelle Kärnäkosken bastionilinnoitukseen. Venäläiset rakennuttivat linnoituksen vuosina 1791–1793 Pietarin puolustukseksi. Nykyisin historiallisia valleja hoitavat Metsähallituksen lampaat. Tutustutaan perinnemaisemien kasvilajistoon, historiaan ja syödään eväitä laavulla. Linjaauto lähtee Lappeenrannan Linnoituksesta Katariinantorilta klo 10. Paikkoja on rajatusti, ilmoittaudu lomakkeella osoitteessa sll.fi/ etela-karjala tai puhelimitse p. 044 238 8457 (ma–ke klo 10–15). Ilmoittautuminen päättyy to 24.8. tai kun retki on varattu loppuun. Paluu n. klo 15–17. Bussikyydin ja retken hinta 5 €, joka maksetaan paluumatkalla (varaathan mukaasi tasarahan). Luonnonsuojeluliiton jäsenille retki on ilmainen! Mukaan omat eväät sekä säänmukainen varustus. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, kimmo.saarinen@ allergia.fi, p. 040 7214 108.

Syysvuosikokous 16.10. klo 17–18 Linnoituksen Kehruuhuoneessa. Tämä on oikea paikka vaikuttaa retkiin ja muihin tapahtumiin! Kokouksen jälkeen on luvassa eksoottinen kasvimatka! Lisätietoja: Kimmo

•

•

Saarinen, kimmo.saarinen@allergia.fi, p.

040 721 4108.

Kasvimatkailija maailmalla -kuvaesitys 16.10. klo 18–20. Mitä kasveja voit nähdä etelänmatkalla? Hannu ja Leena Aarnion kirja esittelee laajemmin eteläisten matkakohteiden kasvimaailmaa. Paikka: Linnoitus, Kehruuhuone. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, kimmo.saarinen@allergia.fi, p. 040 721 4108.

•

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

Heinäveden luonnonystävät: Lisätietoja: Pirteä Pässi, pirteapassi.fi, Mattilan tila, Savonrannantie 12 a, Risto Sulkava, ristosulkava3@gmail.com, 040 545 6472.

•

Juhli Suomen luontoa -retki 26.8. klo 10–13. Juhlitaan maailman ensimmäistä luonnolle pyhitettyä liputuspäivää retkeilemällä suojelualueella. Retken pituus osallistujista riippuen, kesto n. 3 h. Pirteän Pässin Tupakahvio avoinna.

Lammaspaimenlomat Vihtarin perinnemaisema-alueella 30.9. asti. Uhanalainen perinneympäristöjen lajisto tarvitsee hoitajansa. Tilan niittyjen pääasiallisesta hoidosta vastaavat kainuunharmaat, uhanalaista al-

•

kuperäisrotua edustavat lampaat. Rentoudu perinnemaisemissa ja tutustu 206 hehtaarin luonnonsuojelualueeseen. Paimenena lasket päivittäin lampaat sekä huolehdit niille vettä.

Asut hirsituvassa ja joko kokkaat itse tai sovit aterioista erikseen. Viikko alkaa perjantaina ja päättyy seuraavana perjantaina. Leppoistavan viikon hinta on 400 € (hirsitupaan mahtuu max 5 henkilöä). Perinnebiotoopit tarvitsevat hoitajansa – lampaat. Ja lampaat tarvitsevat hoitajansa – sinut. Ja sinä tarvitset hoitajan – maisema-alueen, perinneympäristön ja leppoisen lomaviikon. Lisätietoja: jaana. sulkava@gmail.com, p. 040 547 3885.

Metsän jatkuvan kasvatuksen opintoretki 9.9. klo 11–14. Tutustutaan jatkuvankasvatuksen metsään vuosi hakkuiden jälkeen.

Maksullinen opastus (5€/hlö). Kävelyä 3 km, kesto noin 3 h. Opastetaan avohakkuuttoman menetelmän käyttöön, kerrotaan menetelmän hyvistä ja huonoista puolista konkreettisesti todellisilla paikoilla sekä väitellään menetelmän taloudellisuudesta.

Hiljanpäivän hiljaisuuden retki 8.10. klo 15–17.30. Etsitään suojelualueelta hiljaista paikkaa. Istutaan hetki hiljaa ja kuunnellaan kuuluuko muuta kuin luonnon ääniä. Kesto 1–2 tuntia, matka osallistujien mukaan.

•

•

Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Retki Kieluajärvelle la 26.8. Soutelemme ja meloskelemme 3–4 h sokkeloisella erämaajärvellä. Perillä yhteisruokailu. Savonlinnasta lähtö klo 11 Prisman parkkipaikalta. Kyytiin

•

28

Luonnonsuojelija 3/2017

•Tapahtumat pääsee myös Enonkosken kirjaston parkkipaikalta klo 11.30. Paluu Savonlinnaan noin klo 17. Seuraa lehti-ilmoittelua ja yhdistyksen verkkosivuja: sll.fi/etela-savo/paikallisyhdistykset/ita-savon-luonnonsuojeluyhdistys Suur-Savon yhdistys: Syysretki Neitvuorelle Mikkelissä 16.9.

Ehkä löydämme myös sienikoreihimme saalista! Lisäksi perhesuunnistusta luontorasteilla yhteistyössä suunnistusseura Navin kanssa. Tarkista aikataulu nettisivuilta sll.fi/ yhdistykset/sslsy ja Facebookista.

•

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Tuula Heikkinen, p. 045 644 4733, kainuu@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani, Toimisto on suljettu toistaiseksi.

Ota yhteyttä sähköpostilla kainuu@sll.fi.

Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry Lentua-seura: Koko perheen retki Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 9–16. Jonkerijärven maisemiin Kuhmoon. Lähtö Kuhmon linja-autoasemalta klo 9. Jonkerijärvi on yksi sadasta luontohelmestä. Kaksi lyhyttä patikointia: rajakivelle tieltä n. 200 m ja Hiidenportilla käynti pari kilometriä. Jonkerin kodalla ja nuotiopaikalla on tarjolla ruokaa ja kahvit ja luontoleikkejä lapsille. Kuljetukset ja oppaat hoitaa LentuaSeura, Kuhmon Hanka-Martat tarjoavat retkiruokailun, Jonkerin Kyläseura keittää nokipannukahvit ja järjestää pieniä veneretkiä järvelle. Kuhmon Melojat tuo paikalle kanootteja parituntista melontaretkeä varten. ilmoittautumiset Petolalle: p. 0206 39 6380, 040 825 6060 tai petola@metsa.fi. Kerro, halutako mukaan veneretkelle tai melomaan.

Omat veneilyliivit kannattaa varata mukaan, jos sellaiset omistaa. Ilmainen retki, Ekokem ja Kainuun piiri tukevat. Lisätietoja: LentuaSeura / Marja-Stiina Suihko, p. 0500 451 854

•

Sotkamon Luonto: Ensiaskel erälle -teemapäivä la 26.8.

Kumppani: Sotkamon riistanhoitoyhdistys.

Kotiseuturetki Talvisodan muistopaikoille Sotkamoon ja Kuhmoon la 26.8. Hinta 10 € Sotkamon luonto ry:n jäseniltä, muilta 15€ ja perheiltä 25 €. Kysy viime hetken paikkoja: Alpo Komulainen p. 044 2566 203.

Sieniretki Vuokatin vaaramaisemissa la 9.9. klo 10. Kokoontuminen Vuokatin entiselle emäntäkoululle klo 10. Omat eväät mukaan.

Maksuton retki. Lisätietoja: Aarno Peltonen p. 0400 287 902. Kumppani: Vuokatin Latu ry.

Vaellusjumalanpalvelus Hiidenportin kansallispuistossa to 14.9. klo 18. Lähtö klo 17 seurakuntatalon pihasta kimppakyydein ja klo 18 Palolammen opastuspaikalta, Hiidenportintie 86. Kumppani: Sotkamon seurakunta.

• • • •

KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi

•

Hoikanpuron mini-Bioblitz la 2.9. klo 10–18. Mini-Bioblitzissä vietetään 100-vuotiaan Suomen hengessä kokonainen päivä Hoikanpuron luontohelmikohteella. Alue on vailla lainsuojaa oleva luontohelmi, joka muodostuu Hoikanpurosta sekä ympäröivistä soista ja kangasmetsistä. Asiantuntijoiden johdolla tutustutaan mm. kohteen sammaliin ja jäkäliin, putkilokasveihin, kääpiin ja lintuihin. Mukaan voi tulla oppimaan kokonaan uutta, vahvistamaan lajintuntemustaitoja tai jakamaan omaa erikoistietämystä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Miia Kokkoselta mipakokk@student.jyu.fi tai 040 7349006.

Syyskokous 2017 ja yleisötilaisuus 2.11. klo 17.30–19.45 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienemmässä luentosalissa. Lisätietoja: Juhani Paavola, juhani.paavola@sll.fi, p. 040 354 0063.

Luineh ja Pihlajaveden suot Suden loitsua ja kurkkulaulua – ainutlaatuisen suoalueen puolesta su 24.9. Pihlajavesi, Keuruu.

Linja-autokuljetus Jyväskylästä. Pihlajaveden suoretki vie osallistujat muinaisten esi-isiemme tunnelmiin. Retki kulkee Martinjärven itäpuolisten soiden ja metsien ainutlaatuisen luonnon keskellä. Vanhojen metsien peittävyys on alueella poikkeuksellisen suuri ja laajat suot ovat säilyneet hyvin luonnontilaisina. Retki huipentuu Luinehin meditatiiviseen konserttiin suolla. Yhtyeen rujon kauniit tulkinnat pohjaavat ikivanhaan suomalaisugrilaiseen ja tuvalaiseen perinnemusiikkiin.

Luineh on Noora Kauppilan ja Juuso Raunion muodostama duo. Hoikanpuro on luontohelmi ja SuoMaa-hankkeen kohde. Lisätietoja: Heikki Susiluoma, p. 040 550 4944, heikki. susiluoma@sll.fi, Noora Kauppila, p. 044 293 3293, nookau@gmail.com. Huom. ennallistamistalkoot 26.-27.8.!

• •

Jyväskylän seudun yhdistys: Suomen luonnon päivän retki Vaarunvuorille 26.8. klo 10–15 Jyväskylän kaupungin kanssa. Tutustutaan erityisesti sieniin ja sammaliin. Ilmainen linja-autokuljetus, omat eväät. Ilmoittaudu mukaan: jyvaskyla.fi/ ulos/vaarunvuori-260817. Lisätietoja: Heikki Susiluoma, heikki.susiluoma@ekoportti.fi, p.

040 550 4944.

Retki Merenkurkkuun 16.9.–17.9. Lähtö klo 10, yöpyminen Björköbyssä (Merenkurkun majatalo) ja paluu su-iltana. Kysy viime hetken paikkoja: Hannu Laakkonen, hane. laakkonen@gmail.com tai p. 045 236 4834.

•

•

Jämsänseudun luonnonystävät: Retki Huhtalaan Isojärvelle Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 9–15. Paikka: Huhtalantie 120, Kuhmoinen. Kysy viime hetken paikkoja: luonnonystavat.jamsa@gmail.com tai miel. tekstiviestillä Sari Jussila, p. 0400 769 461.

100 sientä -sieniretki 9.9. Tunnistatko sata sientä? Lähde mukaan kokeilemaan. 3–4 h. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa paikallista ilmoittelua. Oppaana Riitta Tamminen, Suomen sieniseura ja Katri Tamminen, luonnonystavat.jamsa@gmail.com ja p.

045 634 1717.

Luonto- ja luontokuva Ilveslinnassa 23.9. klo 10–17. Lampien lumosta metsien mahtiin – 100 luontokohdetta Jämsän ja Kuhmoisten alueelta -luontokohdekirja on esiteltävänä

• • •

ensimmäistä kertaa. Kirjan hinta 20 €, kirja luovutetaan virallisena julkaisupäivänä 12.10.

Lisätietoja: Sari Jussila, p. 0400 769 461.

Lampien lumosta metsien mahtiin -kirjan julkistamistilaisuus 12.10. klo 17– 19.30 Vitikkalan koulun Vitikkala-salissa.

Tilaisuuden avaus klo 17 sekä kahvitarjoilu (pulla+suolainen). Ennakkotilauskirjojen luovutus + kirjamyynti. Sielunmetsä-dokumentin esitys klo 17.30 (Kesto n. 1h 15 min).

Lisätietoja: Sari Jussila, luonnonystavat.jamsa@gmail.com, p. 0400 769 461.

•

Keurusseudun luonnonystävät: Jos ei toisin mainita, niin lisätiedot retkistä: Lisätietoja: Jouko Pihlainen, jouko. pihlainen@suomi24.fi, p. 040 843 1709.

•

Suon ennallistamistalkoot 26.8.–27.8.

Suon ennallistamistalkoot Keuruun Pihlajavedellä yhteistyössä UPM:n kanssa osana Freshabit Life IP -hanketta. Suomen luonnon päivnä päätapahtuma, mutta mahdollisimman monen toivotaan jatkavan sunnuntaina.

Lisätietoja: Matti Aalto, p. 040 574 3645 ja sll. fi/keski-suomi/keurusseutu/Suotalkoot Lepakkoretki 26.8. klo 22–23.55 Haapamäen Kaijankoskelle. Katselemme joella lenteleviä vesisiippoja ja kuuntelemme lepakkojen ääniä detektorilla. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta.

Sieniretki 2.9. klo 18–20. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta.

Lintutornikisa 9.9. klo 6–13. Osallistumme SSLTY:n lintutornikisaan joissakin Keuruun lintutorneissa.

Geologinen retki kalliolouhoksille 21.9. klo 16–19 Haapamäelle ja Pihlajavedelle yhdessä Keurusseudun Kivipiirin kanssa.

Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Haapamäen Suojalta voi tulla kyytiin, jos ilmoittautuu.

Syysmuuton tarkkailu 23.9. klo 6–12.

Seuraamme lintujen syysmuuttoa Riihossa.

Syysretki Laukaan Saraakallion kalliomaalauksille 30.9. klo 8–16. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö.

Vesilintujen syysmuuton tarkkailu 7.10. klo 9–11.30. Keurusselän rannassa Kaukasessa seurataan arktisten vesilintujen muuttoa. Lämmintä ylle. Yhteiskyyti linjaautoasemalta.

Hiljan päivän retki 8.10. klo 18.30–21. Retkiä Keuruun hiljaisimmille paikoille kuuntelemaan hiljaisuutta puoleksi tunniksi. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta.

Karpaloretki 15.10. klo 12–16. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta klo 12.00.

• • • • • • • • •

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalolla luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Heinäkuussa suljettu.

Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

•

Piirihallituksen kokoukset: Kouvolassa to 24.8. klo 18, Kotkassa to 21.9. klo 18, Kouvolassa to 19.10. klo 18.

Luontokuvailta Kuusankoskitalossa ti 14.11. klo 18.

Syyskokous Kotkassa to 23.11. klo 18.

• •

Meri-Kymen Luonto: Luonnonpäivän suoretki 26.8. Kajasuolle, retken vetää Markku Suoknuuti, p. 040 324 1249.

Patikkaretki Ruotsinpyhtään uusille luonnonsuojelualueille 3.9. Tapaaminen klo 9 Ahvenkosken pikavuoropysäkillä, liittymä 68. Retken vetää Erja Noroviita, p. 050 520 5532.

Karpaloretki Munasuolle 7.10. Tapaaminen klo 10 Valkmusan kansallispuiston parkkipaikalla. Retken vetää Erja Noroviita, p. 050 520 5532.

Sieniretki 15.10. Tapaaminen klo 10 Kymin lentokentän P-paikalla. Retken vetävät Ritva Huusko-Helminen, p. 050 4670 497, ja Riitta Päivänen.

• • • •

Pohjois-Kymen Luonto: Suutarinpellon ketotalkoot 27.8. klo 10–14. Pikku-Palomäellä. Kokoontuminen parkkipaikalla Sammonkadun päässä. Niitetään ja haravoidaan. Myös omia työvälineitä ja hanskat voi ottaa mukaan. Evästarjoilu.

Kaaliojan talkoot 3.9. klo 10–14. Kokoontuminen Kausalan torilla klo 10. Niitetään ja haravoidaan. Myös omia työvälineitä voi ottaa mukaan. Evästarjoilu.

Museokorttelin Wanhan ajan käsityöläismarkkinat 10.9. klo 10–16. Museokorttelin perinteisillä Wanhan ajan markkinoilla käsityöläiset myyvät tuotteitaan. Luontopuoti on auki. Vaahteratalon pihassa jotain kivaa.

Osoite: Varuskuntakatu 8, Kouvola (Museokortteli).

Jäsenillat 12.9., 10.10. sekä 14.11. klo 17–19.

Tervetuloa tapaamaan muita luonnonystäviä ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista.

Kaikki luonnonsuojelusta kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme.

Paikka: Vaahteratalon Luontopuoti, Varuskuntakatu 8, Kouvola (Museokortteli).

Minivaellus Heisanharjulla 17.9. Tarkempia tietoja myöhemmin.

Museokorttelin joulunavaus 3.12.

• • • • • •

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Tarja Pasma, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

•

Särestöniemen museoalueen niittotalkoot 25.8. klo 10 – 26.8. klo 15. Talkoissa niitetään kaksi ateljeen edustalla olevaa niittyä.

Talkoolaisille tarjotaan ruokailu, majoitus ja sauna Kaukosen kylätalolla (pikkupuolella kaukonen.lappi.fi/kylatalo-ounas) sekä opastuskierros Reidar Särestöniemen taiteeseen ja museoalueeseen. Lisätietoa museosta: sarestoniemenmuseo.fi. Ilmoittaudu talkoisiin ja kerro mahdollisista ruokarajoitteista: Tarja Pasma, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi tai Tanja Seppänen, p. 044 2429 452, tanja.seppanen@ sll.fi.

Käsivarren Luonnonsuojeluyhdistys: Tutustumisretki Iiton palsasuolle Enontekiöllä Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 13.10–18.10. Kolme opastettua n. puolen

•

Luonnonsuojelija 3/2017

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat tunnin kierrosta luontohelmikohteen pitkoksilla klo 13, 15 ja 17. Kierroksilla esitellään palsasuota ja Iiton kylän historiaa. Metsähallituksen luontopalvelut tarjoaa kahvia, mehua ja pientä syötävää. Iiton palsasuon levikkeellä ei ole WC:tä (eikä lähimaillakaan).

Palsasuo sijaitsee Muonion ja Kilpisjärven välisellä E8-tien varrella, noin 11 km Ropinsalmelta pohjoiseen maantien ja Könkämäenon välissä. Se on yksi merkittävimmistä Lapin palsasoista. Lisätietoja: Retkipaikka.fi.

Rovaniemen Luonto: Jäsenillat Neuvokkaan Kammarissa, Kansankatu 8, 3. krs., aina kuun toinen keskiviikko klo 18–20.

Sieniretki Ounasvaaralla la 26.8. alkaen klo 11.

Suppilovahveroretki syyskuun lopulla.

Hiljan päivän meditaatio/jooga 8.10.

Syyskokous ke 8.11. klo 18 Neuvokkaassa Tarkemmat tiedot UusiRovaniemi-lehdessä, nettisivuilla ja Facebookissa.

• • • • • •

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•

Terve metsä, terve vuori -luontoretki ja konsertit: 26.8. klo 11 Tampere, Kauppi-Niihama, UKK-instituutti. 26.8. klo 15 Kangasala, Vehoniemenharju, Vehoniemen alamaja, Alamajantie 90, Kaivanto–Kangasala. Ks. Kangasalan luonto. 16.9. klo 14 Mänttä-Vilppula, Mäntänvuori-Keurusselkä, Serlachiuksen taidemuseo, Kivijärvi-sali, Joenniementie 47, Mänttä-Vilppula. Kohderyhmä ovat lapset, heidän vanhempansa ja isovanhempansa. Luontokonsertit alkavat opastetulla ja moniaistillisella luontoretkellä.

Retken päätyttyä tarjolla on pientä naposteltavaa. Tämän jälkeen konsertti sisätiloissa.

Konserttiin on koottu yli sadan vuoden ajalta lauluja, jotka kertovat luonnosta ja ihmisen luontosuhteesta. Esittäjinä mezzosopraano Saara-Maija Strandman, tenori Eero Lasorla (myös sovitukset) sekä pianisti Marjukka Eskelinen. Luontoretkiä ohjaa Maija Ihantola Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry:stä. Lippujen hinnat: Lapset alle 15v: 10€, aikuiset: 15€, 4 hengen ryhmä: 40€, 10 hengen ryhmä: 100€, alle 3v: ilmaiseksi. Maksuvälineenä käy ainoastaan käteinen! Lippuja voi varata etukäteen sähköpostilla luontokonsertit@sll.fi. Kerro lippujen lukumäärä ja mihin konserttiin haluat osallistua. Maksu käteisellä konsertin yhteydessä. Lisätietoja: facebook.com/events/1268960359898205. Ks. myös ilmoitus s. 36.

Vietä lomaa saaressa! Jäsenet voivat vuokrata Vuohisaaren mökkiä Mänttä-Vilppulassa syyskuun loppuun asti. Hinnat: 35 €/vrk arkisin, 40 €/vrk viikonloppuisin, 200 €/vko (7 vrk). Lisätietoja, mm. varaustilanne: sll.fi/pirkanmaa/vuohisaari. Varaukset p.

040 515 4557 tai pirkanmaa@sll.fi.

Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla (KOLU) -hanke. KOLU järjestää vapaa-ajantoimintaa turvapaikanhakijoille

•

•

sekä oleskeluluvan ja Suomen kansalaisuuden saaneille maahanmuuttajille. Toiminta on arvokkaiden luontokohteiden hoitamista yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa.

Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja niissä tarjotaan picnic-eväät. Katso tapahtumat: facebook.com/KoluPirkanmaa.

Kangasalan luonto: "Terve metsä, terve vuori"-konsertti ja -retki Vehoniemenharjulla Vehoniemen Alamajalla Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 15–18. Konserttia edeltää luontoretki Vehoniemellä, vetäjänä Kangasalan luonnon retkiopas. Konsertin ohjelma koostuu liedeiksi sovittamista vanhoista suomalaisista luontohenkisistä lauluista. Suunnattu lapsille, vanhemmille ja isovanhemmille. Liput 15 €, lapsille 10 €, mihin sisältyy kahvi ja pulla.

Myös videotaideteos! Kumppani Suomen Lied-akatemia. Lisätietoja: Jorma Mäntylä. p. 0400 333 575.

•

Kyrön luonto: Suomen luonnon päivän retki 26.8. klo 10–16. Juhli luontoa, picnic-juhlaretki uuteen luonnonsuojelualueeseen Sastamalassa. Lisätietoja: kyron.luonto@gmail.com.

Puun päivän istutustapahtuma 27.9.

Istutetaan kynäjalavantaimia. Paikka ja tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: Ahti Lindberg, p. 050 564 4762.

• •

Nokian luonto: Retki jylhän Lapinvuoren vanhaan metsään Sarkolassa 2.9. klo 10–14. Tapaaminen Kerholan P-paikalla, liikumme kimppakyydeillä. Mukaan sään mukainen vaatetus, maastojalkineet ja eväät. Vetäjänä Kaija Helle, jolle ilmoittautumiset kaija.helle@sll. fi tai p. 044 0177180.

Nokian Lintukoulun Lintumuuton seuranta Alasenlahdella 9.9. klo 13–15. Kokoonnumme punaisella ladolla (Lukkilantie 64). Oppaana Jarmo Koivisto. Lisätietoja: Jarmo Koivisto, nokianlintukoulu@gmail.com.

Perinteinen sienitapahtuma K-market Löytiksen aulassa 11.9. klo 16–19. Oppaina Lasse Kosonen ja Tampereen Sieniseuran jäsenet. Pieni sieninäyttely, sinne voi tuoda sieniä tunnistettavaksi. Tiedustelut: nokianluonto@gmail.com tai Kaija Helle, p. 044 0177180.

Syksyn palosirkkatalkoot 17.9. klo 10–14. Jatketaan uhanalaisen heinäsirkan, palosirkan, esiintymisalueen hoitoa. Luvassa vesaikon raivausta ja heinäjuurakoiden poistamista Siuron satamassa kosken länsipuolella. Varusteena työvaatteet ja käsineet. Tarjoamme talkooeväät, minkä vuoksi ilmoittautumiset Keijo Rantaselle, p. 050 574 9064 tai nokianluonto@gmail.com.

Syvälle metsän uumeniin – sammalet, jäkälät ja käävät tutuiksi maastokurssilla 7.–8.10. klo 10–15. Tutustumme metsien peruslajistoon ja niiden kulttuurikäyttöön. Varusteena sään kestävät vaatteet, kumisaappaat, lämmintä juotavaa ja eväät. Tapaamme Kerholan P-paikalla klo 10 ja kuljemme kimppakyydeillä. Kurssin vetää Kaija Helle Pirkan opiston ja Nokian luonnon yhteistyönä. Kurssimaksu on 17 € ja tunnus 4102002NS. Ilmoittautumiset Pirkan opistoon pirkanopisto.fi tai p. 03 5652 2500.

• • • •

•

29

30

Luonnonsuojelija 3/2017

Rakkaus luontoon syntyy leikin va Haasteellisten ryhmien innostaminen on melkeinpä palkitsevinta. Esimerkiksi piilosleikit saavat usein vilkkaatkin lapset rauhoittumaan. ”Ollessaan yksin piilossa lapset alkavat tarkkailla ympäristöään ja ovat esimerkiksi kertoneet näkemistään hämähäkeistä tai siitä että piilossa haisi”, Blomqvist sanoo.

Tuhansia lapsia luontoon

Maailma näyttää erilaiselta luupin linssin läpi katsottuna.

Luontotunneilla lasten pelko vähenee ja kunnioitus luontoa kohtaan kasvaa. Etelä-Karjalassa ympäristökasvatukselle on ollut paljon kysyntää.

Teksti Meeri Kataja Kuva Laura Blomqvist

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin kolmivuotisen Lapset ulos oppimaan -hankkeen toiminnassa on tähän mennessä ollut mukana jo hieman alle 9 000 lasta, ja ensi vuoden luontotunnit on myyty täyteen.

Luontotunteja pidetään ympäri vuoden ryhmästä riippuen kerran viikossa tai harvemmin. Säännöllisyys mahdollistaa koko vuodenkierron tarkastelun ja sen, ettei tunneilla tarvitse kiirehtiä, vaan lapsille jää aikaa herkistyä ja oivaltaa itse.

Kouluikäisten kanssa pyritään viemään mitä tahansa oppiaineita luontoon. Päiväkotilasten kanssa taas käydään aina samassa, tutussa ja turvallisessa retkikohteessa ja ohjelman runko on sama.

Alle kouluikäisissä on monenlaisia lapsia, lähtien yksivuotiaista, jotka eivät ole koskaan saaneet kävellä ulkona itse ja kaikki täytyy aloittaa epätasaisessa maastossa tasapainottelusta.

Kolmevuotiaat etsivät puolestaan maalikauppojen värilappujen avulla tietyn sävyisiä asioita, ja eskarilaiset

”Yksi lapsi ei aluksi uskaltanut poimia keppiä.”

”On hienoa nähdä, miten ylivilkkaat lapset rauhoittuvat esimerkiksi maatessaan maassa, kun heidän ympärilleen tehdään ääriviivat kävyistä”, luontotuntien ohjaaja Anne Kuhanen kertoo.

Kuhanen on vetänyt yhdessä Laura Blomqvistin kanssa luontotunteja Etelä-Karjalan kouluissa ja päiväkodeissa nyt vuoden verran.

Vetäjien mielestä on inspiroivaa nähdä lasten innostuvan luonnosta.

•Tapahtumat Lisätietoja: Kaija Helle, p. 044 0177 180.

Raakku, kynäjalava ja palosirkka -luento Nokian uhanalaisista lajeista 16.11. klo 18–20.15. Pirkan opiston ja Kaija Helteen luennolla esitellään kunnan uhanalaista ja taantuvaa lajistoa ja niiden elinympäristöjä.

Paikka vielä avoin, seuraa ilmoitteluamme.

Lisätietoja: Kaija Helle, p. 044 0177 180.

•

Oriveden Seudun Luonnonsuojeluyhdistys: Suomen luonnon päivä Eräpyhän luontohelmessä la 26.8. Kuule kalliolla laulavat Oriveden Naislaulajat ja sekakuoro Mämmilän Ääni. Näe Arttu Halmetojan tanssiesitys, nosta malja luonnolle ja käy opastetulla luontoretkellä. Yhteislaulua. Laavupaikalla voit paistaa makkaroita ja nauttia omia eväitä.

Yhteiskuljetus Oriveden kaupungintalolta klo 13.30, paluukyyti takaisin perillä klo 16.30. Kuljetus ja tilaisuus ovat maksuttomia. Lisätiedot: jyrki.heimonen@aarnipaja.fi, p. 050 5500 369.

Melontaretki Pukalaan la 30.9. Melomme omilla ja vuokrakanooteilla erämaisen Pukalajärven kirkkailla vesillä ja tutustumme sekä vesiltä että maitse luontohelmikohteeseen.

Kimppakyydit Oriveden keskustasta klo 10, ja retken kesto n. 6 h. Mukaan omat nuotioeväät.

Pieni maksu kanooteista. Ilmoittautumiset: pekka.j.heikura@gmail.com, p. 040 126 4720.

•

•

Pirkkalan ympäristöyhdistys: Retki Luontohelmen Kurikkakalliolle 26.8. Klo 10. Lähtö Jasperintien alusta Vaittin teollisuusalueelta.

•

Pälkäneen seutu: Retki Orivedelle Eräpyhän uhatulle alueelle 26.8. Aluksi kokoonnumme Sappeentien risteykseen klo 10. Nuotioeväät.

•

Sastamalan ymparistoyhdistys: Roskakävely Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 10–14 kaupungin pohjoispuolelle.

•

Tampereen yhdistys: Suomen luonnonpäivän retki Tampereella 26.8.–27.8. Yön yli -retki Kintulammin tulevalla retkeilyalueella. Yöpymiset omissa teltoissa. Voi myös osallistua vain lauantain osuudelle. Lähtö Kortejärven puomin parkkipaikalta klo 14, jolloin tamppaamme uusia polkuja kohden Kaukaloista. Toinen lenkki uusille poluille n. klo 15, jolloin käymme Kaukaloisella ja sen eteläpuolella. Ilmoittautuminen retkiryhma@gmail.com tai p. 044 956 5340. Kumppanit: Tunturikerho Kolbma, Tampereen Taivaltajat ja Ekokumppanit.

Polkujentamppausviikonloppu Kintulam-

•

•

milla 13.10–15.10. Koska osa Kintulammille perustettavan retkeilyalueen uusista reiteistä on olemassa vain kartalla, niin kerätään viikonlopuksi iso porukka kasaan ja kävellään reitit näkyviksi! Osallistua voi joko koko viikonlopuksi tai lyhemmäksi ajaksi. Yöpyä voi Kortejärven mökissä tai ulkona omissa majoitteissa. Kumppanit: Ekokumppanit, Tunturikerho Kolbma, Tampereen Taivaltajat, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri. Tapahtuman tiedot tarkentuvat lähempänä ajankohtaa. Ks. sll.fi/tampere.

Virtain-Ruoveden yhdistys: Suomen luonnon päivän retki luontohelmikohteeseen Virtain Pahkanevalle 26.8. klo 11–14 . Oppaana piirin aluesihteeri, luontokartoittaja Juho Kytömäki, joka on tehnyt alueesta pro gradu -työn. Lisätietoja ja tarkempi aika: Larissa Heinämäki, p. 040 776 2797.

Sieniretki Virtain Vaskisaloon 14.9. klo 17–19. Kokoonnutaan klo 17 Erkan Areenan parkkipaikalle (Urheilukuja 2), liikutaan kimppakyydein. Mukaan eväät, sopivaa vaatetta päälle ja tietysti sienikoppa! Sään salliessa teemme nuotion ja paistamme makkaraa. Lisätietoja: Larissa Heinämäki, p. 040 776 2797.

• •

POHJANMAAN PIIRI

Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaanpiiri ry

•

Julkufest 26.8. klo 11–21. Julkunevan Julkufestivaalissa on tanssia, laulua, runoa suonsilmäkkeestä, luontohenkistä folkmusiikkia kuin myös rokkaavampaa menoa. Tiarossa on pohojalaaset tryskööt! Lisätietoa: sll.fi/ pohjanmaa/julkufest. Ks. kuvallinen ilmoitus sivulla 36.

Luontoon yhdessä, Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtuma su 10.9. klo 12–16 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa (:Törnäväntie 23, Seinäjoki). Keidas-luontonäyttelyssä klo 12–16 geologi Satu Hietala kertomassa geologisista kohteista. Kivinavetan yläkerrassa klo 13–14.30 piirin Satu Kankaanpään ja Teemu Tuovisen kuvaesitys Etelä-Pohjanmaan soista. Tilaisuuden lopussa yleisö voi osallistua: Mitä suomuistoja Sinulla on jaettavana?

•

31

Luonnonsuojelija 3/2017

arjolla harjoittelevat kirjoittamaan tikuilla oman nimensä.

Tarkoituksena on, että lapsi alkaa viihtyä luonnossa ja oppii luonnonlukutaitoa. Tästä seuraa kiinnostus, kunnioitus ja rakkaus luontoa kohtaan. Ensimmäinen tapaamiskerta voi olla kaaosta, mutta kun toiminta jatkuu, lapset tottuvat siihen ja viihtyvät luonnossa.

Yksi tärkeä tavoite on pelon vähentäminen. Monet lapset pelkäävät esimerkiksi punkkeja, karhuja ja susia, joten luontotuntien pyrkimyksenä on osoittaa, että luonnossa on turvallista. ”Yksi lapsi ei uskaltanut poimia keppiä päiväkodin pihan ulkopuolella ja häntä pelotti muutenkin pihalta poistuminen”, Kuhanen toteaa.

Jatkuvuutta Sen sijaan että luontoasioita käsiteltäisiin ainoastaan erillisillä luontotunneilla, on pyrkimyksenä antaa opettajille eväitä jatkoa varten ja kannustaa itsenäisiin metsäretkiin. Valmiit materiaalit ja tuntipohjat helpottavat kiireisten opettajien työtä ja uuden opetussuunnitelman haasteisiin vastaamista. Ohjaajalla on tärkeä rooli tunnilla ja Blomqvist ja Kuhanen ovatkin aina kaikessa mukana. ”Lapsille on usein hämmentävää, kun

Vinkki: etsimisleikki Lapset etsivät mielellään ja luontotunneillakin harrastetaan paljon asioiden piilottamista metsään.

Hieman vanhemmille lapsille voi antaa valmiin listan asioista, joita täytyy kerätä esimerkiksi kananmunakennoon. Etsintäleikit sopivat kaikenikäisille, kun haastavuutta soveltaa. Eri kategorioita sille, mitä pitää etsiä voi olla esimerkiksi tietyn värinen tai muotoinen asia, ”puusta pudonnut” tai ihmiselle tärkeä. Tällaiset kategoriat vaativat lapselta enemmän soveltamista.

aikuinen makaa mullassa ja osallistuu leikkeihin”, Blomqvist kertoo.

Etelä-Karjalan suositun mallin mukaisia Luontotunteja on suunnitteilla muihinkin piireihin. Tällä hetkellä kartoitetaan halukkaita osallistujia ja etsitään rahoitusta. Valtakunnallisella tasolla painotus tulee olemaan vakituisten opettajien valmiuksien parantamisessa.

Luontokasvatustoiminnasta omalla alueellaan voi kysellä oman alueen luonnonsuojelupiiristä, yhdistyksestä ja Luonto-Liitosta.

Töölönlahdelta Haltialaan sll.fi/luontohelmijuhla-hki

Järjestä kokoukset tai vietä lomaa Luonnonsuojeluliiton omalla luonnonsuojelutilalla Varaa kokouspäivä, kahvit ja ruokailut tai opastettu retki suojelualueelle Heinäveden Vihtariin! Myös yöpymismahdollisuus. Syksyn ja kevään sekä ensi kesän lammaspaimenviikot myös jo varattavissa.

Katso lisää tapahtumista ja tunnelmista: www.pirteapassi.fi. Lisätiedot ja varaukset: Pirteä Pässi / Risto Sulkava, p. 040 5456 472 tai Jaana Sulkava, p. 040 5473 885.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi Enon Luonnonystävät: Suomen luonnon päivä Pamilolla Koitajoen luontohelmessä 26.8. klo 13. Nuotiokahvien lomassa alustuksia ja keskustelua, lopuksi teemme pienen kävelyretken suojelemattomalle Pamilonvaaralle. Alustukset: Matti Karjula/Primer Oy, Metsänhoitaja, MMM, pitkän linjan metsäteollisuuden asiantuntija. "Suomen metsävarojen riittävyys ja metsien käsittely nopeasti lisääntyvän puunjalostusteollisuuden näkökulmasta". Pertti Rannikko/Itä-Suomen yliopisto, ympäristöpolitiikan emer. prof. ja kylätutkija, "Hyötyvätkö syrjäkylät biotalouden noususta?”.

Kommenttipuheenvuoro: emer. prof. Simo Seppo ”Suojeluprojektien ongelmat ja tarvittavat yhteistyötahot”.

•

Joensuun seudun luonnonystävät: Hallituksen kokous 25.8. klo 17–19. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.

•

•

Lepakkoaiheinen perheretki 26.8. Joensuun Kuhasaloon. Ks. Luonto-Liiton SavoKarjalan luontopiiri.

Keski-Karjalan Luonto: Sienikurssi 24.8. klo 9–15 Kiteellä Muljulan erä- ja riistapolun maastossa. Opitaan sienituntemusta ja kerätään näytteitä. Ilmoittautumiset: Kari, p. 050 4055 923, Tupu, p.

050 3445 441.

Sieninäyttely ja ruokasienineuvonta 25.8. klo 10–17 Kiteellä kauppakeskus Kupiaisen käytävällä. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan Sieniseura ja Luonnosta turvaa -hanke.

ILMOITA EDULLISESTI LUONNONSUOJELIJASSA

• •

Ylä-Karjalan luonnonystävät: Valokuvauskilpailu Ylä-Karjalan luontohelmikohteissa 31.10. saakka. Kilpailuun voi osallistua Nurmeksen Mujejärven ja Valtimon Salmivaaran (mukaanlukien Salmijärvi) luontohelmikohteissa otetuilla valokuvilla.

Lue kilpailun säännöt: sll.fi/pohjois-karjala/ yla-karjala. Lisätietoja: Hanna Harju, ylakarjalanluonnonystavat@gmail.com, p. 050 522 1074.

Suomen luonnon päivän retki luontohelmikohteeseen Mujejärvelle 26.8. klo 9– 22. Erämaista luontoa, koskemattomia

•

•

Myytävänä Otavassa Mikkelissä Hirsirunkoinen rintamamiestalo, rak. -48, peruskorjaus 90-luvulla, uusitut sähkö, viemäri, vesi. Länsirinnetontti 2000 m2, monipuolinen ja runsas kasvilajisto.

Ympärillä lehtomainen, osittain luonnontilainen metsä (runsas linnusto mm eri tikkalajeja). Puulavedelle 300 m.

Luonto- ja puutarhaharrastajalle mainio paikka.

Ilmoittamalla Luonnonsuojelijassa tuet Suomen luonnonsuojeluliiton työtä suomalaisen luonnon hyväksi.

Tavoitat ekologisesti valveutuneita, ympäristöstä, retkeilystä ja yhteiskunnasta kiinnostuneita luonnonystäviä ympäri Suomea.

Lisätietoa: - Ilmoitusmyynti, p. 040 553 9904, luonnonsuojelija@sll.fi - mediakortti ja muuta tietoa: www.sll.fi/luonnonsuojelija

Lisätietoja ja kuvia www.kotijoukkue.fi/ asunnon-tiedot/9994746

Oikaisu: Luonnonsuojelijan 2/2017 artikkelissa MItä mepit puuhaa perussuomalaisten puoleen lyhenne oli kirjoitettu väärin PERS, pitäisi olla PS. Lisäksi Petri Sarvamaan nimi oli kirjoitettu väärin (Petteri).

32

Luonnonsuojelija 3/2017

•Tapahtumat soita, harjumuodostelmia ja ihmisen jälkiä kivikaudelta alkaen. Retkipäivänä Mujejärven Hiltuslahteen pääsee Nurmes-Seuran bussikyydillä Nurmeksesta. Hiltuslahdesta tehdään 5 km retki erämaatila Pulkkilaan patikoiden tai ohjatusti kanootilla meloen.

Hiltuslahdella on tarjolla nokipannukahvit ja makkaraa. Ohjatut melontaretket alkavat klo 11, 15 ja 18. Retket sopivat myös aloittelijoille.

Saapumisohjeet: Nurmes-seuran järjestämällä bussikyydillä Nurmeksen ABC:lta klo 9 (paluu klo 16). Ilmoittaudu kyytiin 23.8. mennessä: nurmes.seura@gmail.com. Kyydin hinta 10€. Autolla Nurmeksesta (liikennevaloista) Kuhmontietä Kuhmon suuntaan 29 km, jonka jälkeen oikealle. Risteyksestä on matkaa pysäköintialueelle 19 km. Matkalla Hiltuslahteen on useita ajo-opasteita, kartta tai vastaava silti hyvä matkassa. Lisätietoja: Hanna Harju, ylakarjalanluonnonystavat@ gmail.com, p. 050 522 1074.

Syysretki Tiilikkajärven kansallispuiston Pohjoisniemeen 10.9. klo 10–18.

Lähtö omilla autoilla Nurmeksen ABC:ltä kello 10 ja Valtimon ABC:ltä 10.30, kimppakyytiäkin tarjolla. Omat eväät, kohteessa on nuotiopaikka Kosevan autiotuvalla. Yhdistys tarjoaa kahvit/teet ja pullaa. Jos tarvitset tai tarjoat kyytiä, ilmoittaudu Hannalle. Lisätietoja: Hanna Harju, ylakarjalanluonnonystavat@gmail.com, p. 050 522 1074.

•

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa

•

Suoretki Kivisuolle Suomen luonnon päivänä la 26.8. Muhoksen suot -luontohelmikohteellemme. Suoalue on laaja luonnontilaisten soiden kokonaisuus Oulujoen pohjoispuolella. Soihin kuuluvat ainakin Oisavansuo-Vehkasuo-Sarvisuo-RäkäsuoIso Matinsuo-Lääväsuo-Kontiosuo-Kivisuo.

Kivisuolta Suomen Luonnonsuojelun Säätiö hankki vastikään suojeltavaksi 159 hehtaarin suo- ja metsämaa-alueen, joka on samalla Luontolahjani satavuotiaalle -hankkeen suojelukohde. Millainen kohde on, siihen tutustutaan retkellä. Oppaina on suoluonnon asiantuntijoita. Reppuun omat eväät, jalkaan kumisaappaat ja muutoin säänmukainen varustus ylle. Katso lisätiedot tapaamispaikasta ja -ajasta piirin verkkosivulta tai kysy aluepäällikkö Merja Ylöseltä.

Pienvesiviikonkurssi 2.–3.9. luontohelmivesistömme, Iijoen valuma-alueella. Kurssilla opetellaan pienvesien inventointia soveltamalla Metsähallituksen Luontopalvelun kehittämää menetelmää, perehdytäänpurojen kunnostustarpeisiin ja -tapoihin ja päästään myös kunnostushommiin. Asiantuntijoina ja työnohjaajina Pirkko-Liisa Luhta ja Eero Moilanen. Kurssipaikkana Pudasjärven koillisosa, Pintamon alue. Lisätiedot: sll.fi/ pohjois-pohjanmaa ja aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550.

•

Lakeuden Luonto: Yhdistyksen toimialue: Liminka, Lumijoki, Tyrnävä.

•

Mukana Suomen luonnon päivässä "Juhli kosteikkoluontoa" 26.8. klo 11–15 Liminganlahden luontokeskuksella, Rantakurvi 6. Yhdistyksen pisteellä luontopolku, perhosbaarien ja ötökkähotellien ideointia ja värkkäämistä.

Sieniretki 2.9. klo 13. Kokoontuminen S-marketin parkkipaikalla, Limingaraitti 9, Liminka. Oppaana Ritva Imppola, kimppakyydein lähimaastoon.

Sieninäyttely 3.9. Lumijoen Varjakan Ahvenmarkkinoilla.

Lamunkarin pajujenraivaustalkoot, lisätiedot ja ilmoittautuminen tuulikki.karki@gmail.com.

Syksyllä tulossa myös Taiteilua-tapahtumaan osallistuminen, puroretki, syyskokous, esitelmäilta ja pikkujoulut ym. Katso tarkemmat tiedot facebook.com/ LakeudenLuonto tai Internetsivuilta sites. google.com/site/lakeudenluonto.

•

• • •

Oulun yhdistys: Juhli luontoa Sanginjoella Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 12. Paikka: Loppulan talo, Oulu.

Luontojärjestöjen kesäkahvila vanhassa metsänvartijan talossa Loppulassa avoinna la–su klo 12–17 24.9. asti. Paikka: Sanginjoentie 1101. Näyttely Sanginjoen metsistä, luontopolku ja luonto-ohjelmaa kaikenikäisille.

Joutsenretki Hailuotoon 14.10. klo 8–16.

Bussiretki Hailuodon saareen ja merenrannoille. Tarkkailemme poismuuttavia lintuja.

Vierailemme Marjaniemessä Siikamarkkinoilla.

Yhdistyksen syyskokous 25.10. klo 18–20 kestävän kehityksen keskuksen kokoustilassa (Sorvarintie 18). Kokouksen jälkeen katselemme kuvia kesän retkiltä ja tapahtumista. Kahvitarjoilu. Lisätietoja: Esa Aalto, esaalto@hotmail.com, p. 040 865 2926.

• • • •

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

•

Musiikkia luonnosta: Sävellyskävely 30.9. ja konsertti 4.10. Suomen klassisen musiikin huiput tempaisevat savolaisten luontohelmien puolesta. Neulamäki-Vuorilampi-alueelle suuntautuvalla sävellyskävelyllä säveltäjä ja muusikko Pasi Lyytikäinen luo suoraan luonnosta inspiraationsa ottavan sävellyksen, joka esitetään 4.10. Pasimusicfestivaalilla. La 30.9. klo 12–15 Neulamäki 2 h kestävä sävellyskävely lähtee klo 12 Neulamäen urheilukentän parkkipaikalta (Raiviopolun päässä, ks. paikka kartalla: sll.fi/ pohjois-savo). Mukaan säähän ja maastoon sopiva asu ja jalkineet, polulla on paikoin jyrkkiä kohtia. Reitin pituus on 3 km. Ke 4.10.

Kuopio (konsertin tarkka aloitusaika n. klo 17–18 ilmoitetaan myöhemmin). Pasi Lyytikäisen sävellyksen esittää pianisti Risto-Mat-

ti Marin Kuopion musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa. Katso lisää pasimusic.com.

Samassa konsertissa kuullaan myös Marinin soittamana toinen kantaesitys, säveltäjä Juho Miettisen luontohelmille tekemä pianoteos sekä muita pianoteoksia. Kumppani: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys. Lisätietoja: Heikki Susiluoma, p. 040 550 4944, heikki. susiluoma@sll.fi ja Pasi Lyytikäinen, p. 040 840 0221, pasi.lyytikainen@gmail.com.

Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Luontohelmiretki Kielualle Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 11.10–17.10. Ilmoittautuminen 23.8. mennessä eli kysy viime hetken paikkoja: Tiina Strandén, p. 040 853 2737.

•

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: Juhli Suomen luontoa Puijolla 26.8. klo 10–15.30. Klo 10 Lipunnosto Puijon tornilla, Kuopion Nuorisokuoro esiintyy. Tapahtumia klo 10–13 Puijon laella, tornin läheisyydessä, retket lähtevät Puijon Majan edestä: Koko perheen ötökkäretki, lähtö klo 10.30, Saniaisretki Satulanotkoon, lähtö klo 10.15, Puijo taiteessa -kierros lakialueella, lähtö klo 11.

Puijon monimuotoinen luonto - kävely, lähtö klo 11. Erilaisia koko perheen aktiviteetteja: klo 10–13 Sienineuvontaa ja -näyttely Puijon majan terassilla, klo 12–12.45 Yhteislaulua Puijon Majan viereisellä aukiollaa, klo 13 kävely Puijon tornilta Puijonsarven laavulle, missä klo 14 nuotiolauluja, omat eväät, mahdollisuus paistaa makkaraa ja n. klo 15.30 paluu kaupunkiin. Halukkaille yhteiskuljetus paikallisbussilla. Puijon tornista avautuvia kansallismaisemia voivat kaikki ihailla koko päivän lastenlipun hinnalla. Kumppani: Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Lisätietoja: Timo Perätie, timo. peratie@kuopio.fi, p. 044 718 2145.

Pentti Linkola – ihminen ja legenda, kirjaesittely Kuopion museolla 11.9. klo 18–20. Tietokirjailija Riitta Kylänpää kertoo kalastaja-ajattelija Pentti Linkolasta. TPaikka: Kuopion museon kokoushuone, Kauppakatu 23, käynti Maaherrankadun pihan puolelta. Kumppani: Suomen Tietokirjailijat.

Sävellyskävely 30.9. ja konsertti 4.10. Ks. Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri.

•

• •

Sisä-Savon luonnonystävät: Lintharju tutuksi 26.8. klo 11–16. SisäSavon luonnonystävät on mukana Suonenjoen kaupungin tapahtuman järjestelyissä.

Kokoontuminen klo 11 Luken (entinen Metla) Suonenjoen tutkimustaimitarhan parkkipaikalla. Mukana eri alojen asiantuntijoita. Lisätietoja: luonnonpaivat.fi/haetapahtumia/628 ja Hannu Rönty, p. 040 846 3167.

•

Varkauden luonnonystävät: Luontohelmi Jäppilän Kivikurun retki 26.8. klo 9–12. Liikutaan kimppakyydeillä.

Kokoontuminen Käpykankaan Severin pihaan klo 9. Ilmoittautuminen Hannu Räsäselle, p. 0400 386 708.

Lintutorniopastusta Varkauden Ruokojärvellä 24.9. 9–12. Syysmuuton seurantaa, makkaranpaistoa ja nuotiokahvit.

Tervetuloa! Lisätietoja: Hannu Räsänen, p.

0400 386 708.

• •

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11.

Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

•

Luonnonpäivän retket 26.8. klo 8–16 Yyterissä. Yyterin lietteillä lintu- ja luontoopastuksia retkireitin varrella. Bussikyydit Luontotalo Arkki – Huhtala – Yyterin sannat.

Ohjelma tarkentuu, seuraa ilmoittelua: pori. fi/ymparistovirasto.html ja luonnonpaivat.fi.

Lisätietoja: Porin kaupungin Ympäristövirasto, p. 02 621 1212.

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Laura Räsänen, p. 050 4389 795. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Luontohelmet ja tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/luontohelmet

•

Helsingin Keskuspuiston Luontohelmijuhlassa Suomen luonnon päivänä la 26.8. ohjelmaa Töölönlahdelta Haltialaan saakka.

Monipuolinen ohjelma netissä: sll.fi/luontohelmijuhla-hki. Luontohelmi-juhla on iloisten tapahtumien helminauha Töölönlahdelta Haltialaan. Ohjelmassa mm: Klo 10–15 LuontoLiiton metsäkahvila ja metsäretket. Klo 9–18 Toni Amnellin kasvikuvanäyttely Paloheinän majalla. Klo 10–11.30 Terveysmetsäkävely Pakilanmetsässä. Klo 10.30 ja 14 Kiertävä luontokoulu Naakan retket Paloheinän majalta, Klo 10.30– Keskuspuiston polkujuoksu. Klo 11–13 Helsyn kasviretki Laaksoon. Klo 11–13 Virtavesien hoitoyhdistyksen Haaganpuroesittely, puronvarren siivoustalkoot ja piknik.

Klo 12–16 Elontien palstaviljelijöiden elonkorjuumyyjäiset. Klo 13–14 Pirkkolan maalinnoiteretki. Klo 13–14.30 Niskalan arboretumin kävelykierros. Klo 14–14.30 Maunulan majalla Jessica Caloniuksen Huone linnunlaulupuille -runoesitys sekä Jouni Viitalan runoteos. Klo 21–23 Lepakkoretki Maunulan majalta. Tööllönlahdella Hesperianpuistossa Suomen luonnon päivän ohjelmaa yhdessä Helsingin kaupungin kanssa: Klo 12 Helsingin Pormestari Jan Vapaavuori nostaa lipun ja pitää avajaispuheen. Klo 12.15 Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnot. Klo 12.30 Luontolaulujen yhteislaulua. Klo 13 Suomen luonnonsuojeluliiton 100 luontohelmeä. Klo 13.15 Täti Vihreä haastattelee Eino Leinoa sekä Sakari Topeliusta. Klo 13.30 Eino Leino lausuu kauneimpiaa runojaan. Klo 14–14.30 Aquatic Beings – Mätäjoki -kantelesävelteoksen kantaesitys. Säveltäjä Kalle Ylitalo, esittää kanteletaiteilija Senni Eskelinen. Klo 15–15.45. Paneelikeskustelu: Kaupunkiluonto – turhaa vai tarpeellista pääkaupungissa? Klo 15.45 Stadin Juhlaorkesteri esiintyy. Klo 16.45 Luontolaulujen yhteislaulua. Lisäksi ohjelmassa Töölönlahdella Hesperianpuistossa: luontoretkiä, Suomen Luonnon opastuspiste:

33

Luonnonsuojelija 3/2017

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, lintujen tarkkailua kaukoputkella (klo 13–16), eläin- ja kasviaiheista kasvomaalausta ja Satuteltassa Topeliuksen satuhetket. Meilahden seurakunta myy kahvia ja pullaa, ja tuotto ohjataan luonnonsuojelun hyväksi. Kirkolta mukana Mölkynpeluupiste ja pomppukirkko. Lisätietoja: Milja Parviainen, milja.parviainen@sll.fi, p. 050 3284 355.

Opastettu sieniretki Suomi100-luontohelmi Ilveskallion metsiin Lapinjärvelle la 30.9. Ks. Luonto-Liiton Uudenmaan piiri.

Uudenmaan luontohelmet -hankkeen loppuseminaari to 26.10 klo 10–13. Esittelyssä 100 luontohelmeä Uudenmaan kohteet ja puheenvuoroja kaupunkiluonnon merkityksestä. Paikka: Lapinlahden Lähde, auditorio. Lisätietoja: Milja Parviainen, milja. parviainen@sll.fi, p. 050 3284 355.

Talkoot Laukkalliossa Salon Suomusjärvellä su 27.8. klo 10–18. Järjestäjänä Uudenmaan piirin perinnemaisemaryhmä UUPE yhdessä Metsähallituksen kanssa.

Kysy viime hetken paikkoja: temaline@ gmail.com tai p. 040 717 8571.

• • •

Espoon ympäristöyhdistys: Espoon luontohelmet -luontokuvakilpailu. Kilpailu on käynnissä 1.6.–31.10.

Kilpailuun voi osallistua kolmella kuvalla.

Kilpailussa on kolme sarjaa. Kilpailun sarjat ovat: 1. Luontohelmi Espoon Keskuspuisto.

2. Muut Espoon luontohelmet: Kuvia mistä vain Espoon alueelta. 3. Nuorten sarja: Kuvia mistä vain Espoon alueelta. Sarjaan saa osallistua vain alle 15-v. Kuvat lähetetään osoitteeseen espoonymparistoyhdistys@ gmail.com otsikolla luontokuvakilpailu. Kuvien on oltava perillä 31.10. Lue tarkemmat säännöt: sll.fi/espoo. Yhteistyökumppanit: Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, Rajala Pro Shop ja YLE. Lisätietoja kilpailusta: koordinaattori Laura Ahopelto, laura. ahopelto@sll.fi, p. 050 366 1197.

Luontoiltapäivä Karakallion Hopeakotkan palvelutalossa 24.8 klo 13–16. Palvelutalon asukkaille on luvassa valokuvaesitys, kakkukahvit ja pieni retki lähiluontoon.

Lisätietoja: Pirjo Itkonen, p. 050 407 8266.

Valkopajangervon kitkentätalkoot Espoon Glimsinjoella Jahtimetsän luonnonsuojelualueella 24.8. klo 18–20. Haastamme kaikki espoolaiset torjumaan haitallista vieraslajia. Lisätietoja: Tiina Parkkima, p. 040 145 8288.

Vaellus luontohelmi Espoon keskuspuistoon 26.8. klo 10–16. Alku ja loppu: Malminmäen S-marketin edestä lähtevältä ulkoilureitiltä, osoite: Malminkorpi 1, Espoo. Patikomme n. 15 km lenkin, joka kattaa lähes koko metsän Finnoontien molemmin puolin. Kuljemme pääosin pieniä metsäpolkuja, jolloin pääsemme metsän monimuotoisen luonnon sisään. Retken alussa lyhyt tietoisuusharjoitus. Unohdetaan hetkeksi menneet ja tulevat uhat ja keskitymme aistimaan keskuspuiston nykyisen hienouden. Yksi pidempi evästauko, jonka keitämme risukeittimellä nokipannukahvit.

Lisäksi tarjolla on pakuriteetä. Mukaan: juomavedet, eväät, sään ja tottumuksesi mukaiset vaatteet, hyvät kengät, saderetket sekä reppu. Osallistuminen vaatii hyvää kävelykuntoa sekä hieman ketteryyttä. Ret-

•

• • •

keltä voi poistua myös kesken reitin, jos osaa itse suunnistaa takaisin. Lisätietoja: retken vetäjä ja opas Marko E. Takanen, p.

050 486 0467. Ilmoittautuminen netissä pe 25.8. klo 16 mennessä: sll.fi/uusimaa/espoo/ tapahtumat/keskuspuistovaellus. Maksimi osallistujamäärä on 15 henkilöä (ilmoittautumisjärjestyksessä).

Istutus- ja kylvötalkoot Pappilantien pörriäisniityllä 2.9. klo 14–17. Talkoisiin voi tulla myös vain osaksi aikaa. Lähtö Villa Apteekin pihasta (Pappilantie 5). Matka niitylle n. 400 metriä. Istutetaan niittykasveja ja kylvetään siemeniä pörriäisniitylle. Tarjolla juotavaa ja purtavaa. Mukaan: Talkoiluun sopivat varusteet, työhanskat, juomapullo, omaa evästä halutessasi. Vetäjät: Erkki Kaarnama ja Pirjo Itkonen. Ilmoittautuminen: Erkki Kaarnama, p. 040 809 4833 / hopiakuu@luukku.com.

Retki Hannusmetsään ti 12.9. klo 18.

Hannusjärven suojeluyhdistyksen kanssa.

Tutustutaan Hannusmetsään, Hannusjärveen sekä näiden suojeluun ja tutkimukseen. Luontopolku on noin 3,5 km pitkä, se on osittain melko vaikeakulkuinen. Lähtö Hannusrantatien loppupäässä (pohjoispäässä). Parkkipaikkoja löytyy joitakin Iivisniemenkadulta, Iivisniementieltä ja Iivisniementien päässä sijaitsevan Kaitaan koulun sisäpihalla olevalta parkkipaikalta.

Vetäjinä Seppo Salo sekä Pirjo Itkonen, jolta lisätiedot, p. 050 407 8266.

•

•

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Helsyn retket ovat avoimia kaikille asuinkunnasta riippumatta. Jos ilmoittautumista pyydetään, käytä tapahtuman verkkolomaketta osoitteessa helsy.fi tai sähköpostia helsy@sll.fi tai tekstiviestiä p. 050 301 1633. Tee peruutus sähköpostitse tai tekstiviestitse. Osa retkistä on maksullisia.

Torppa on Helsyn vuokraama huvila Östersundomin Talosaaressa.

Itäkeskuksesta lähtevillä busseilla 93 ja 841 pääset Talosaarentien risteykseen, josta on noin 2,8 km kävelyä Husön ratsastuskeskukselle ja sieltä n. 700 m Torpalle. Reittioppaaseen Talosaarentie 280. Sopimuksesta myös muut kuin Helsyn jäsenet voivat yöpyä huvilalla Torpan retkien yhteydessä.

HUOM! Muutokset mahdollisia, joten tarkistathan ennen retkeä viimeisimmät tiedot tapahtumasivuiltamme. Lisätiedot: Mirja Reijonen p. 050 1420, mirja. reijonen@kolumbus.fi Jättipalsamin kitkentätalkoot Herttoniemen Saunalahdessa to 24.8. klo 17.30–20.30. Lähtö Herttoniemen metroaseman läntisen uloskäynnin pohjoispuolelta.

Suoraan Saunalahteenkin voi tulla. Varusteet: pitkät housut, saappaat, työrukkaset ja vesipullo.

Kasviretki Keskuspuiston Laaksoon – Växtutfärd till Dal i Centralparken Suomen luonnon päivänä la 26.8. klo 11–13.

Lähtö- ja paluupaikka: Auroranportti 2, Nordenskiöldinkadun ylittävän Auroransillan pohjoispuolella. Helsingin Keskuspuiston Luontohelmi-juhlan retkellä tutustumme eteläisen Keskuspuiston luontoon ja erityisesti kasveihin Christina Lindénin johdolla.

Kulttuuri- ja luontoretki Stansvikin Uusikylän kesämaja-alueelle su 27.8. klo 14–16. Lähtöpaikka: Laajasalo, Stansvikin

• •

•

•Aktiivi Selen Raiskila: ”Lähtökohtanamme on jakaa hyvää mieltä!”

Nurmijärven Luonnon puheenjohtaja Selen Raiskila haluaa innostaa kaikki nurmijärveläiset toimimaan yhdessä ympäristön hyväksi.

Miten ja milloin kiinnostuit luonnonsuojelutyöstä?

Kiinnostuin yliopisto-opintojen aikana ympäristöstä, kestävästä kulutuksesta sekä kasvissyönnistä. Varsinainen herääminen tapahtui kuitenkin kolme vuotta sitten, kun uuden kotimme viereen Vantaanjoen rantamaisemaan suunniteltiin louhosta. Huomasin, että oma aktiivisuus ja Luonnonsuojeluliittoon kuuluminen ovat avainasemassa, jos haluaa vaikuttaa asuinympäristöönsä.

kyvyys paikallislehdessä on herättänyt kiinnostusta yhdistystä kohtaan.

Mitkä luonnonsuojelulliset teemat ovat sinulle tärkeimpiä?

Tärkeintä on kokonaisvaltainen eläimistä ja ympäristöstä huolehtiminen.

Yhdistyksessä olen huomannut ajautuneeni hoitamaan kaavoitus- ja ympäristölupa-asioita, mutta mielenkiintoisinta on tehdä maastokartoituksia sekä järjestää luontoretkiä ja -tapahtumia.

Millä tavoin haluat puheenjohtajana kehittää yhdistystä tulevaisuudessa?

Tavoitteena on saada lisää aktiivisia jäseniä. Ympäristöstä välittämisen tulisi olla itsestään selvää, ja puheenjohtajana päämääräni on innostaa kaikki nurmijärveläiset toimimaan yhdessä ympäristön puolesta.

Olet saanut hiljaiseloa eläneen Nurmijärven Luonto -yhdistyksen aktiiviseksi ja elinvoimaiseksi.

Kuinka se onnistui?

Meillä on uusi, innokas aktiiviporukka.

Ajanmukaistimme nettisivujamme, loimme sähköpostilistan ja perustimme Instagram- ja Facebook-sivut helpottamaan yhteydenpitoa ja tiedotusta. Olemme myös järjestäneet vuosikokousten yhteydessä luontoiltoja mielenkiintoisilla teemoilla ja esiintyjillä. Lisäksi nä-

Millaisia vinkkejä antaisit uusien ihmisten tavoittamiseksi?

Kannustan yhdistyksiä lähtemään rohkeasti mukaan erilaisiin tapahtumiin!

Olemme osallistuneet yleisiin tapahtumiin sekä järjestäneet niitä muiden tahojen kanssa yhteistyössä. Lähtökohtanamme on jakaa hyvää mieltä, saada ihmiset kiinnostumaan luonnosta sekä innostaa heitä mukaan toimintaan.

Mikä harrastus tai toiminta vetää sinua ulkoilmaan erityisesti?

Asumme maalla ja kotimme vieressä on suuria metsäalueita, joissa on mukava ulkoilla, poimia marjoja tai sienestää. Puuhailen myös kaikenlaista omalla pihalla, hoidan kasvimaata ja rantaniittyä. Meillä on myös mehiläispesiä.

Lue Luonnonsuojelija-lehden verkkosivuilta Selenin käytännön vinkit jäsenhankintaan!

Marjaana Nyberg

Aktiivin muistilista

X Vuoden paikallisyhdistys palkitaan yhteistyöstä muiden tahojen kanssa ja vuoden vapaaehtoinen tuoreena, toimintaa piristäneenä kasvona. » Ehdota palkittavia: jenni.hamara@sll.fi

X Syksyn suuri Metsä kutsuu sinua -jäsenhankintakampanja starttaa 1.9.

»Jaa Facebook-postauksia myös omassa somessa!

X Syyspäivät pidetään Valkeakoskella 2.–3.9. » Ilmoittautuneet: muistakaa varata junalippunne ajoissa! Lisätietoa: intra.sll.fi/yhdistysnetti/ oma-jarjesto-tutuksi/syyspaivat (tunnus kuutti@sll.fi, salasana kuutti)

X Järjestökirje ilmestyy syyskuussa » Lue vinkit uusien toimijoiden mukaan ottamisesta.

34

Luonnonsuojelija 3/2017

•Tapahtumat ravintolan edusta, Stansvikintie 1. Euroopan kulttuuriympäristö -päivän retken kohteena on 60-vuotias Uusikylä, alue, jolle kaavaillaan kerrostaloja. Säänmukainen vaatetus; eväät.

Bussit 84 tai 88 Herttoniemen metroasemalta.

Tarkista ajat ja pysäkit Reittioppaasta. Kumppani: Uusikylän mökkiläiset ja sen 60-vuotisjuhlaa valmisteleva ryhmä.

Lepakkoretki Kruunuvuorenlammelle ma 28.8. klo 20.45–22.45. Tapaaminen Laajasalossa, Päätie 41:n kohdalla. Bussi 88. Oppaana Sari Hartonen.

Jättipalsamin kitkentätalkoot Malmilla ti 29.8. klo 18.30–20. Lähtöpaikka: Vilppulantie 27, kioskin edestä, Ala-Malmi. Varusteet: pitkät housut, saappaat, työrukkaset ja vesipullo.

Suomi100-juhlavuoden historia- ja luontoretki Talosaaren Torpalle pe 1.9. klo 17.30–20.30. Tapaaminen Talosaaren ulkoilualueen infotaulun luona klo 17.30. Torpalla Mikko Niskasaari kertoo, mitä arkistolöydökset paljastavat Torpan historiasta. Oliko Östersundomin Talosaaressa sijaitsevalla huvilalla osuutta Suomen lähtöön Barbarossaoperaatioon 1941? Ilmoittaudu viim. ma 28.8.

Ota omat eväät mukaan, talo tarjoaa kahvit.

Sopimuksesta voit myös yöpyä.

Jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa ti 5.9. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka: bussien 21BX ja 21V Melkonkujan pysäkki 1051 Itälahdenkadulla. Varusteet: pitkät housut, saappaat, työrukkaset ja vesipullo.

Kävelyretki Herttoniemen kartanopuistosta Marjaniemen siirtolapuutarhaan la 9.9. klo 13–17. Lähtö Herttoniemen kartanon portailta. Euroopan kulttuuriympäristöpäivän retkellä tutustumme Pepita Palosen ja Kaija Niskasen opastamina ensin Herttoniemen kartanopuistoon, jonka jälkeen kävelemme Porolahden ja Strömsinlahden rantoja pitkin Marjaniemeen.

Lintu- ja luontoretki luontohelmikohteeseen Porkkalan yhteisömetsiin su 10.9. klo 9–18. Lähtö- ja paluupaikka: Mikonkadun tilausajopysäkki, Mikonkatu 19, Helsinki. Mukaan pääsee myös Espoosta ja Kirkkonummelta. Kohteina Linlo, Lähteelä ja Pampskatan. Oppaana Paul Segersvärd.

Hinta SLL:n ja ja Natur och miljön jäseniltä 30 €, ei-jäseniltä 40 € ja alle 16-v. 15 €. Ilmoittaudu 25.8. mennessä. Jälki-ilmoittautuminen mahdollista. Retki toteutuu, jos osallistujia on vähintään 25. Maksa vasta sen jälkeen, kun olet saanut vahvistuksen.

Bongaa Linnunrata Suomenlinnassa pe 15.9. Kokoonnumme klo 21 Suomenlinnan Rantakasarmin edessä, mihin Kauppatorilta lähtevä lautta saapuu. Koetamme löytää Linnunradan, mutta tutustumme myös tunneleiden pimeyteen. Lepakkoretkikin on mahdollinen. Linnunrataosuuden oppaana on Tuukka Perhoniemi. Retki on osa Ursan syksyllä järjestämää kampanjaa. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Varusteet: Säänmukaiset, lämpimät vaatteet; hyvät jalkineet; eväät; taskulamppu, planisfääri ja kiikari, jos on. Kulkuyhteydet: HSL-lautta Kauppatorilta esim. klo 20.40. Säävaraus. Varmista: p. 050 1420 tai helsy.fi.

HUOM! Hyvän sään aikana pidämme yhden POP UP -bongausretken syys- tai lokakuussa. Seuraa Helsyn Facebookia tai verkkosivuja. Kumppani: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Suomi 100 -juhlavuoden retki Mellunmäen–Länsimäen linnoitekallioille la 16.9.

• • •

• •

•

•

• •

klo 13–16. Lähtö- ja paluupaikka: Mellunmäen metroaseman läntinen sisäänkäynti, liityntäliikenteen terminaali. Tutustumme 1. maailmansodan aikaisiin maalinnoitteisiin ja linnoitustöiden vaikutukseen alueen luontoon arkeologi John Lagerstedtin johdolla.

Ruskakävely Alppilassa ke 27.9. klo 17–19.

Lähtö- ja paluupaikka: Talvipuutarhan piha, Hammarskjöldintie 1. Tarkkailemme syksyn merkkejä niin Kaupunginpuutarhassa kuin Alppipuistossa. Voit päättää retken milloin tahansa.

Meikon vaellus Kirkkonummella la 30.9. Kokoontuminen klo 9 Helsingin rautatieasemalla 9.13 lähtevän U-junan laiturin alkupäässä. Kirkkonummella kohteina Meiko, Mustjärvi, Vaipo ja Vitträsk. Vaellus päättyy Kirkkonummen asemalle klo 18–21. Vaellettavaa kertyy 25–30 km.

Hiljan päivän retki Valkmusan kansallispuistoon – Utfärd till Valkmusa nationalpark på tystnadens dag su 8.10. klo 9–19. Lähtö klo 9.00 Helsingistä Mikonkadun tilausajopysäkiltä ja noin 9.30 Söderkullasta Amiraalintien bussipysäkiltä Sipoosta. Voit tulla mukaan matkan varrelta, sillä bussi ajaa Itäväylää pitkin Östersundomin kautta Söderkullaan. Paluu: Söderkullassa olemme arviolta 18.30 ja Helsingissä 19. Kymenlaaksossa, Pyhtäällä, vaellamme ensin Valkmusan Simonsaaressa 2,3 km mittaisen rengasreitin luontotornille. Sitten bussi kuljettaa 20 km päähän, josta alkaa 2 km mittainen kierros Moronvuoren päivätuvalle. Säänmukainen vaatetus, omat eväät, kiikari, jos on. Retken hinta on SLL:n ja Natur och miljön jäseniltä 30 €, ei-jäseniltä 40 € ja alle 16-v 15 €. Ilmoittaudu viimeistään 20.9. Retki toteutuu, jos osallistujia on vähintään 25. Maksa vasta sen jälkeen, kun olet saanut vahvistuksen.

Ruskakävely Töölönlahden ympäristössä ke 11.10. klo 17–19. Lähtöpikka: Hakasalmen huvilan etupiha, Mannerheimintie 13b. Tarkkailemme syksyn värejä aluksi Finlandia-talon ja Oopperan välisessä puistossa. Sitten jatkamme kävelyä lahden ympäri Linnunlaulun puolelle. Voit päättää retken milloin tahansa.

Longinojan taimenten kudun tarkkailu la 28.10. klo 18–20. Lähtö Pukinmäen rautatieaseman laiturin lännenpuoleisesta päästä, josta kävellään Savelan sillalle, koirapuiston kupeeseen. Oppaana Jarmo Nieminen. Varusteet: saappaat ja säänmukainen, lämmin vaatetus, sillä paikalla seisoskellaan; eväät; taskulamppu.

Joutsenretki Hankoon bussilla Tringan kanssa la 11.11. klo 7–18. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikennepysäkiltä, Mannerheiminaukio 2. Paluu viimeistään klo 18. Paluumatkalla pysähdymme vielä Karjaan Lepinjärvellä.

Oppaat: Mikko Savelainen ja Jaana Sarvala.

Retken hinta: SLL:n ja Natur och miljön jäsen 30 €, jäsen alle 29-v. tai opiskelija tai työtön 15 €, ei-jäsenet vastaavasti 40 €/20 €. Ilmoittaudu viimeistään 31.10. verkkosivuilla helsy. fi. Maksa vasta sen jälkeen, kun olet saanut vahvistuksen.

Helsingin muuttuva luonto -kirjan kuvaesitys ti 14.11. klo 18–19. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kirjan kirjoittaja valokuvaaja Antti Koli näyttää kuviaan. Tilaisuuden jälkeen on Helsyn syyskokous, johon myös on vapaa pääsy.

Syyskokous ti 14.11. klo 18–20. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat (§ 11).

• • •

•

•

•

• •

•

Kasvientunnistusilta marraskuussa.

Alustavat tiedot: Luonnonsuojeluliiton toimisto, Itälahdenkatu 22 b, Lauttasaari. Voit tuoda muistitikulla tai paperilla kuvia kasveista, joiden tunnistamiseen haluat apua, mutta ilmankin olet tervetullut. Tilaisuudessa myös keskustellaan kasveista ja näytetään kuluneen kesän kasviretkien satoa.

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Vantaanjoelta Usminkalliolle – Usminkallionkierros Suomen luonnon päivänä la 26.8. Kahden Luontohelmen retki Vantaanjoen varresta alemmalta Vaiveronkoskelta Usminkallion jyrkänteille Paalijoen varressa ja Seitsemän veljeksen reittiä Vantaanniemen kallioiden yli takaisin. Kokoontuminen Vantaanjoen alemman Vaiveronkosken viereisen Usmin metsän reunassa klo 10. Ajo Pöölintieltä MT3- ja 130-tien siltojen ali. Kallioiden vuoksi reitti ei sovi huonojalkaisille tai -kuntoisille. Eväät ja juotavaa mukaan. Retken kesto on n. 3 h. Oppaina mm. Yrjö Ala-Paavola, Jouko Partanen ja Kari Stenholm (VIRHO).

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtuma Luontoon Yhdessä la 2.9. Palopurolla. Kokoontuminen klo 13 Knehtilän Ppaikalle, Haapasaarentie 75. Käynti Koskisen koristepuutarhassa. Kahvittelu ja tilapuoti Knehtilän luomutilalla. Palas-taideluontopolku (1 km) läheisessä metsässä. Myöhemmin tarkemmin yhdistyksen sll.fi/hyvinkaa, piirin sivulla ja Aamupostin Yhdistys- ja Tapahtuma-palstoilla.

Kasvikerho Rentukalla suunnitteilla omaa ohjelmaa Hyysyn puitteissa, kuten karpaloretki ja sieniretki. Niistä myöhemmin lisää tietoa paikallisesti.

•

•

•

Järvenpään ympäristöyhdistys: Geologiaretki Järvenpäässä 24.9. klo 15–18. Paikka tarkentuu myöhemmin. Oppaana Luonnontieteellisen keskusmuseon Geologian yli-intendentti Arto Luttinen.

Mukaan mukavat kengät, säänmukaiset varusteet ja eväät.

Syyskokous 31.10. klo 19–20 Järvenpäätalossa. Valitaan erovuoroisten tilalle hallituslaiset ja suunnittelemme vuoden 2018 toimintaa. Tervetuloa tutustumaan!

• •

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys: Retki Sipoonkorpeen su 10.9. klo 9.30–15.

Bussi lähtee Keravan aseman tilausajopysäkiltä klo 9.30. Oppaana Metsähallituksen eläkkeellä oleva kansallispuistojen johtaja Hannu Ormio. Bussi vie Bakunkärriin ja patikoinnin ohessa vietämme lounashetken nuotiopaikalla. Lähtö bussilla klo 14.30 Byabäckenin parkkipaikalta. Kuljemme vaativassa maastossa, joten retki ei sovellu pienille lapsille eikä liikuntaesteisille. Mukaan hyvät kengät, säänmukaiset varusteet, juomavettä ja eväitä nuotiolle. Ilmoittautumiset Keravan Opistoon joko netin kautta opistopalvelut.fi/kerava tai p. 09 2949 2352.

•

Kirkkonummen ympäristöyhdistys: Pähkinäpolun avajaiset 26.8. klo 12–16.

Uuden, juuri kunnostetun luontopolun vihkiminen käyttöön yhteistyössä Eerikinkartanon johtokunnan ja Veikkolan kyläyhdistyksen kanssa. Oppaana polun suunnittelija Pekka Borg, reitin pituus noin 3,5 km. Tapaaminen Eerikinkartanon suolamakasiinilla klo 12. Loppupuolella omakustanteinen lounas luonnossa. Lounaan hinta tulee ole-

•

maan enintään 10 €. Ruokaa varataan 30:lle ensiksi ilmoittautuneelle. Kysy viime hetken paikkoja: veikkola@gmail.com. Lisätietoja: Kirkkonummen ympäristöyhdistys, saara. huhmarniemi@helsinki.fi.

Yhdistyksellä teltta Kirkkonummi-päivien järjestötorilla 26.8. klo 10–15.

Yhdistyksen syyskokous 21.9. klo 17.30– 20. Kokouksen jälkeen klo 18 luontoilta. Tervetuloa! Paikka: Omnia -oppilaitos, Purotie 6.

Kirkkonummen komeimmat kalliot, jylhimmät jyrkänteet, suurimmat siirtolohkareet 24.9. klo 10–15. Lähtö klo 10 Rilaxholmin portilta, jonne myös paluu klo 15. Kävelyä haasteellisessa maastossa 7 km.

Eväät mukaan. Vetäjä Pekka Borg.

Lasten linturetki -syysmuutto 14.10. klo 11–15 yhdessä Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa ry:n kanssa. Tervetulleita ovat kaikenikäiset, mutta keskitymme kulkemaan lasten ehdoilla. Retki kestää n.

4 h. Tapaamme Kirkkonummen keskustan kirjaston takana parkkipaikalla klo 11, josta siirrymme oppaan ja osallistujien autoilla Rilaxin merenrannalle johtaville poluille. Kiikarit, omat eväät mukaan ja säähän sopiva vaatetus ja jalkineet. Oppaana Merja Talvela.

Ilmoittautumiset: merja.talvela@kolumbus.fi.

• • • •

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Suomen luonnon päivän retki Pusulan Keräkankareelle 26.8. klo 11– n. 15. Osoite: Veikontie 100, Pusula. Lähtö Lohjan kirkkokentältä kimppakyydein, Keräkankareella kokoontuminen n. 11.30. Mukaan omat eväät.

Tiedustelut Susanna Komulainen, p. 040 573 4210 tai Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550.

Lepakkoretki Porlaan 1.9. klo 19.30–22.

Kokoontuminen Porlan nuotiopaikalla, jonne polku lähtee Liessaarenkadun päästä. Oppaana lepakkotutkija Kari Salovaara. Huom.

Säävaraus. Lisätietoja: Katriina Veijola, p.

050 910 8270.

Kierrätyskeskuksen vapaaehtoisvuorot Lohjan kierrätyskeskuksessa (Sairaalatie 4) ovat tänä vuonna la 9.9., 14.10., 18.11. ja 17.12. klo 9–14. Silloin voi tulla itselle sopivaksi ajaksi lajittelemaan ja järjestelemään tavaroita.

Henkilökunta opastaa tehtävissä. Lisätietoja: Marja-Leena Nikanderiin, p. 044 284 6550 tai Antero.nikander@dnainternet.net.

Sieniretki 16.9. klo 13–15. Metsään lähdetään Lohjan kirkkokentältä klo 13 kimppakyydeillä. Oppaana sienineuvoja Marja-Liisa Suomi-Agartz. Tiedustelut: Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550.

•

• •

•

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Suomen luonnon päivänä retki sienien pariin, tunnistusta ja keräilyä Hirvivaarassa 26.8. klo 16–18. Lisätietoja: Elina Vuori, p.

040 0400 714. Kokoontuminen Hirvihaarantie 378:n pysäköintialueella, josta kimppakyydein sienimetsään. Maatähtiäkin saattaa tavata.

Karpaloretki Kotojärven suolle Hiljan päivänä su 8.10. klo 15–17. Lähtö Kotojärven laavun parkkipaikalta Kaltevantien päästä.

Laavulla on nuotiopaikka, joten omien eväiden paistelu ja maistelu on mahdollista. Suolla liikkumiseen tarvitaan saappaita. Lisätietoja: Olli Elo, p. 040 504 5446.

• •

Nurmijärven luonto: Retki Nurmijärven luonto- ja esihistoriakohteisiin Suomen luonnon päivänä

•

35

Luonnonsuojelija 3/2017

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat 26.8. klo 10–14. Lähtö ja paluu Klaukkalan linja-autoasemalta. Kumppani: Nurmijärven kunta.Kysy viime hetken paikkoja: info@nurmijarvenluonto.fi tai 050 372 7078.

Raaseporin Luonto ja Ympäristö: Järven vedenalainen elämä Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 9.45. Oppaana Järven tarina -elokuvan tuottaja Marko Röhr.

Mukaan pääsee 20 osallistujaa. Kellonajat tarkentuvat. Lisätietoja: sll.fi/uusimaa/toiminta/vedenalainen ja Emilia Horttanainen, p. 0500 945 678 Sieniretki Foudinlammille 16.9. klo 10– 13. Lähtö kimppakyydeillä Fiskarin torilta klo 10, paluu n. klo 13. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja: raseborgsnom.wordpress.com Hiljan päivän retki 14.10. klo 9–17. Lähdemme klo 9 Fiskarin torilta polkupyörillä Pohjan-Kiskon järviylängölle koko päiväksi.

Lisätietoja: raseborgsnom.wordpress.com ja Jaana Tikkanen, jaana.tikkanen@pikaposti. fi, p. 044 5479 533.

• • •

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lepakkoretki to 31.8. klo 20. Martti Rajamäki.

Sieniretki to 14.9. klo 17.30. Mikko Kalliokoski.

Yhdistys mukana Riihimäen Asematapatumassa su 10.9. klo 10–15.

• • •

Tuusulan yhdistys: Suomen luonnon päivä Tuusulassa 26.8. klo 12–18. Kirkkoveneilyä Onnelassa. Tuusulanjärvi on yksi Suomen sadasta luontohelmestä. Kumppanit: Keravan soutajat, Onnela ja ohjelmapalvelu Maastomyyrä. Lisätietoja: Tiina Järvenkylä, sll.fi/tuusula.

•

Vantaan yhdistys: Kaikki tapahtumat järjestetään Vantaan luontokoululla osoitteessa Sotungintie 25 A. Lisätietoja: Veera Piironen, veera. piironen@gmail.com, p. 040 732 6054.

•

Koko perheen luontokoulusunnuntai: "Loihdi luonto lähellesi"3.9. klo 10–13.

Tutkitaan, miten voit houkutella luonnon lähellesi.

Koko perheen luontokoulusunnuntai: "Yön eläimiä" 8.10. klo 10–13. Tutustumme hämärässä liikkeelle lähteviin otuksiin ja niiden elämään.

Koko perheen luontokoulusunnuntai: "Tyypillinen ja tuttu nisäkäs?" 5.11. klo 10–13. Tutustutaan nisäkkäiden ominaispiirteisiin käyttämällä vertailukohteena ihan tyypillistä ja tuttua nisäkästä: ihmistä itseään.

• •

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

•

Lepakkoretki Mynämäessä 25.8. klo 20.45 Savikulman tallilla Korvensuussa sekä Korvensuun voimalaitosmuseon ympäristössä. Aluksi Savikulman tallikahvilassa (Suorsalantie 40, Mynämäki) retkioppaamme biologi Kirsi Ukkola kertoo lepakoista. Tarjolla Savikulman tallikahvilan tuotteita. Illalla siirrytään maastoon tutkailemaan lepakoita

detektorilla. Vältäthän kahisevia vaatteita, kiliseviä laukkuja ja tavaroita. Voit ottaa mukaasi taskulampun. Lue lisää lepakoista ja suojelusta: lepakko.fi. Lisätietoja: Vesa Raivo, vesa.raivo@dnainternet.net, p. 040 5079 210.

Naantalin seudun luonnonsuojeluyhdistys: Suomi 100 -kulttuuripiknik Kuparivuorella Naantalissa Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 12–15. Kulttuuripiknik on kaikille avoin ja maksuton perhetapahtuma.

Ohjelmassa mm. Naantalin Laulajat esittävät luontoaiheisia lauluja. Paikka: Naantalissa, Kuparivuoren kalliolla tanssilavan ympäristöön rajautuvalla alueella, Rakkaudenpolun läheisyydessä. Tapahtumassa ei ole tarjoilua, ja se on päihteetön. Yhdistys kerää syntyneet roskat. Ota mukaan roppakaupalla hyvää mieltä, omat piknik-eväät, istuinalusta sekä säänmukainen varustus. Saapumisohjeet: Tule paikalle kävellen tai pyörällä, lähellä ei ole pysäköintimahdollisuutta. Autot voi pysäköidä pysäköintialueille keskustassa, esimerkiksi Kuparivuoren jäähallin luo.

Liikuntarajoitteiset voivat saapua ja poistua paikalta autolla, huom. jalkaisin mäkeä muutamia kymmeniä metrejä. Lisätietoja: Johanna Aaltonen, johaalt@gmail.com.

•

Paraisen luonnonsuojeluyhdistys: Tapahtumista ja retkistä tiedotetaan nettisivuillamme (sll.fi/parainen). Tiedotamme myös Facebookissa ja piirin uutiskirjeessä, jonka voit tilata piirin nettisivulta.

Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys: Sieninäyttely 26.8. klo 10–16 Teijon luontotalon pihalla. Asiantuntijan neuvot ja itse havainnoidut sienten ominaisuudet helpottavat sienten tunnistusta. Luontotalon parkkipaikalta lähtee hienoja reittejä. Voit tuoda näyttelyyn tunnistettaviksi myös itse löytämiäsi sieniä. Näyttely on osa Suksi sieneen -tapahtumaa. Mainitut kellonajat ovat tapahtuman ja näyttely saattaa kestää vähemmän aikaa. Paikka: Matildanjärventie 84, Salo. Lisätietoja: Anna Laakkonen, anna. yhteys@gmail.com.

Perheille suunnattu lepakkoretki Kirjakkalan ruukkikylään 26.8. klo 20–23. Asiantuntijana Jarmo Markkanen. Ohjelmassa klo 20 ruukkikylän esittely ja lepakkoluento Patruunan talossa (Hamarijärventie 62, Teijo), jonka jälkeen n. 1,5 h lepakkoretki detektoreiden kanssa. Lisätietoja: Jarmo Markkanen, p. 046 662 5946. Kumppanit: Kirjakkalan Ruukkikylä ja Suomen lepakkotieteellisen yhdistys.

Talkoot Laukkalliossa Salon Suomusjärvellä su 27.8. klo 10–18. Ks. Uusimaa.

•

•

•

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Tapahtumista ja retkistä tiedotetaan nettisivuillamme sll.fi/turku, josta voi myös tilata sähköisen uutiskirjeen. Tiedotamme myös Facebookissa ja Twitterissä (@turunlsy).

Uudenkaupungin ympäristöyhdistys: Lepakkoretki Kalannissa Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 20–22. Retkikohteena on Männäisten ruukinalue Kalannissa, Sirppujoen varrella. Vältäthän kahisevia vaatteita, kiliseviä laukkuja ja tavaroita. Voit ottaa mukaasi taskulampun. Lue lisää lepakoista ja suojelusta: lepakko.fi. Lisätietoja: Antti Karlin, antkarl@utu.fi, p. 040 515 7945.

•

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420, heinäkuussa kesätauolla.

Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Luonto-Liiton aktiivien tapaaminen 2.9. klo 15–19 Tampereella Hämeen luontopiirin (HLP) tiloissa, Kuninkaankatu 39. Tervetuloa uudet ja vanhat aktiivit ja toiminnasta kiinnostuneet! Osallistujille korvataan matkakulut julkisilla tositteita vastaan. Ilmoittautumiset ti 29.8. mennessä: sami.saynevirta@ luontoliitto.fi tai p. 040 560 7303. Tarjolla vegaanista syötävää. Osallistujille lähetetään päivän ohjelmaehdotus ennen tapaamista.

Luonto-Liiton syysvaltuusto Helsingissä Luonto-Liiton toimistolla 23.9. Lisätiedot: sami.saynevirta@luontoliitto.fi Power Shift 30.9–1.10. Helsingissä Harjun nuorisotalolla. Teemana on Pohjoismainen yhteistyö ja ilmastotoiminta. Paneudumme erilaisten yhteisöjen yhteistoimintamahdollisuuksiin ruohonjuuritasolta Arktisen neuvoston toimintaan. Avainasemassa ovat aktiiviset yksilöt osana paikallisverkostoja.

Lisätiedot: malva.green@luontoliitto.fi ja leo. stranius@luontoliitto.fi.

• •

Savo-Karjalan luontopiiri: Lepakkoaiheinen perheretki 26.8. Joensuun Kuhasaloon, jossa kuulemme lepakoista asiantuntijan johdolla sekä toivottavasti näemme niitä myös luonnossa. Retki järjestetään yhdessä JSLYn kanssa. Tapahtumista tiedotetaan Facebookissa, sähköpostilistalla sekä nettisivuilla. Lisätietoja: saka@luontoliitto.fi.

•

Uudenmaan piiri: Kesäleirien palauteviikonloppu 25.– 27.8. Östersundomin nuorisotilassa Helsingissä. Käydään läpi kesän leirejä ja pidetään kivaa! Ilmoittaudu Ainolle, ainorosah@gmail. com.

Retkiryhmän retki Uutelaan 25.–27.8.

Lisätietoja tulee nettiin. luppi.fi.

Nuortenleirimiitti Östersundomin leirikeskuksessa 1.–3.9.

Esteetön perheretki Pitkäkoskelle 16.9. Mukaan eväät ja reipas retkeilymieli.

Varaa paikkasi: info@kiertavaluontokoulu.fi.

Kumppanit: Helsingin Invalidien Yhdistys ja Uudenmaan CP-yhdistyksen Kaikki Samalla Viivalla -hanke ja Kiertävän Luontokoulu Naakka. Tarkempi kellonaika tarkentuu myöhemmin.

Opastettu sieniretki Suomi100-luontohelmi Ilveskallion metsiin Lapinjärvelle la 30.9. Oppaina Tea von Bonsdorff ja Olli Manninen. Yhteiskuljetus Helsingistä ja Porvoosta. Retken hinta (sis. kuljetuksen) Luonto-

• • • •

•

Liiton ja SLL:n jäsenille 15€ ja muille 20€.

Järjestäjinä Luonto-Liitto, SLL:n Uudenmaan piiri sekä Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys. Ilmoittautumiset: Lauri Kajander, lauri.kajander@luontoliitto. fi, p. 045 1179 610.

Kerhonohjaajan peruskurssi 30.9.–1.10. erityisesti Luonto-Liiton kerhonohjaajille.

Muutkin asiasta kiinnostuneet saavat koulutuksesta vinkkejä ja varmuutta alakoululaisten ympäristökasvatuksen toteuttamiseen ja lasten luontosuhteen vahvistamiseen. Kurssi järjestetään klo 9–16 ja sen hinta on 35/60 € (jäsen/ei jäsen). Ilmoittautumiset lup-lapset@ luontoliitto.fi.

Koko perheen Syysmyrsky 1.10. Syysmyrsky puhaltaa Helsingissä Pauligin huvilalla klo 11–13! Luvassa monenlaisia kivaa kuten aistiharjoitteita, pieniä tutkimuksia, leikkejä ja askarteluja – valitse kivoimmat tai käy vaikka jokaisella toimintapisteellä!

Tapahtuma on maksuton.

LUP RuutiExpossa Helsingin kaupungintalolla 12.10. RuutiExpo on vuosittain syksyllä järjestettävä suuri nuorten vaikuttamistapahtuma. Tervetuloa mukaan ideoimaan tapahtumaa tai moikkaamaan meitä paikan päälle!

Esteetön perheretki Glimsin joelle 14.10.

Sateen sattuessa vietämme mukavan päivän läheisessä museossa tai teemme retken lyhennettynä. Retkelle on paikkoja rajoitetusti, joten varaa oma paikkasi tälle maksuttomalle retkelle pian. Ilmoittautumiset: info@kiertavaluontokoulu.fi Tarkempi kokoontumispaikka, kellonaika yms. Vahvistetaan myöhemmin. Kumppanit: Helsingin Invalidien Yhdistys ja Uudenmaan CP-yhdistyksen Kaikki Samalla Viivalla –hanke sekä Kiertävän Luontokoulu Naakka.

Syysloman perhe- ja nuortenleirit 19.–22.10. Seuraa tiedotusta luppi.fi

•

• • •

•

Varsinais-Suomen piiri (VASP): Uusien ilta 1.9. Tervetuloa tutustumaan Luonto-Liiton toimintaan ja ideoimaan uusia tapahtumia! Tapahtumatietoja päivitetään myöhemmin. Seuraa tiedotusta! Lisätiedot: Sofia Böling, sofia.a.boling@gmail.com.

Syyskokous 22.9. klo 18 Luonnonsuojelukeskuksella (Martinkatu 5, Turku). Piirin jäsenistö kutsutaan jälleen koolle päättämään seuraavan vuoden toiminnasta. Kokouksen esityslista ja muut tarkemmat tiedot ovat piirin verkkosivuilla tapahtumakalenterissa.

Tervetuloa mukaan! Lisätiedot: milaal@utu.fi Vaatteidenvaihtotori 8.11. Tuo vanhat vaatteesi vaihtoon tai tule vain tekemään löytöjä!Tapahtumatiedot tarkentuvat myöhemmin. Seuraa tiedotusta! Lisätiedot: Sofia Böling, sofia.a.boling@gmail.com.

• • •

Tapahtumakalenteri verkkosivuilla Lisää tapahtumia löydät Luonnonsuojeluliiton tapahtumakalenterista: sll.fi/tapahtumat.

Koe luontohelmet Suomen luonnonsuojeluliiton 100 luontohelmeä -kampanja esittelee Suomen itsenäisyyden juhlavuoden luontokohteita. Ne houkuttelevat sinut luontoon nauttimaan ja vaikuttumaan.

Tälle aukeamalle on koottu kaikkein ajankohtaisimmat luontohelmet, ne joissa juuri nyt tapahtuu merkittävää ja ihmeellistä.

Terve, metsä, terve, vuori Lapsille suunnattu moniaistillinen luontoretki- ja konserttisarja La 26.8. Vehoniemen Alamaja, Kangasala La 26.8. UKK-instituutti, Tampere La 16.9. Serlachiuksen taidemuseo, Mänttä Konserttisarja koostuu vanhoista suomalaisista lastenlauluista ja yksinlauluista (mm. Merikanto), jotka ovat saaneet innoituksensa luonnosta.

Laulut koonnut Marjukka Eskelinen säestää pianolla mezzosopraano Saara-Maija Strandmanin ja tenori Eero Lasorlan laulaessa.

Konserttisarja vaalii rikasta kansallista lauluperinnettämme ja tuo taiteen avulla esille Pirkanmaan arvokkaat luontohelmikohteet: Mäntänvuori-Keurusselän, Kauppi-Niihaman ja Vehoniemenharjun.

Konsertit alkavat Maija Ihantolan vetämällä retkellä luontohelmikohteeseen.

Lisätietoja: Marjukka Eskelinen, p. 050 576 8154, h.marjukka. eskelinen@gmail.com

Julkunevan Julkufesti

Hoikanpuron Mini-bioblitz

Tanssia ja laulua uhatun suon pelastamiseksi La 26.8. Veteli, Keski-Pohjanmaa

Uhatun metsäluonnon kartoitustapahtuma La 2.9. Hoikanpuro, Pihtipudas

Tanssia, laulua, runoa suonsilmäkkeestä ja muuta festivaalimeininkiä Julkunevan suolla. Suon turpeen kaivamislupa on hylätty, mutta suota ei ole vielä suojeltu.

Pihtiputaan Hoikanpuro on vailla lainsuojaa oleva keskisuomalainen luontohelmi, joka muodostuu luonnontilaisen kaltaisesta purosta sekä ympäröivistä korvista ja kangasmetsistä.

Esiintyjinä Maanväki, Äänipäät, runoilija Maria Leppänen ja teatteriryhmä Juha Hurmeen ohjaamalla näytelmällä.

Mini-bioblitzin tarkoituksena on inventoida Hoikanpuron alueen lajistoa mahdollisimman monipuolisesti (putkilokasvit, sammalet, jäkälät, hyönteiset, linnut, sienet) yhden päivän ajan.

Jatkot Rajaseudun Saluunalla, jossa meininkiä pitää yllä Litku Klemetti, Mikko Perkoila ja Erinomaisen Tunnettu Artisti.

Tiarossa on pohojalaaset tryskööt!

Lisätietoja: Hannu Saari, p. 0400 636 951, hannus_71@hotmail.com www.sll.fi/pohjanmaa/julkufest

Tietoa kerätään sekä luonnonsuojelujärjestöjen että maanomistajan käyttöön. Tarkoitus on myös pitää hauskaa ja oppia yhdessä uutta.

Tapahtuma on avoin kaikille eikä osallistuminen vaadi erityistä asiantuntijuutta.

Lisätietoja: Miia Kokkonen, p. 040 734 9006, miia.p.kokkonen@ student.jyu.fi

Luineh ja Pihlajaveden suot Suden loitsua ja kurkkulaulua ainutlaatuisen suoalueen puolesta Su 24.9. Pihlajavesi, Keuruu (linja-autokuljetus Jyväskylästä) Pihlajaveden suoretki vie osallistujat muinaisten esi-isiemme tunnelmiin. Retki kulkee Martinjärven itäpuolisten soiden ja metsien ainutlaatuisen luonnon keskellä. Vanhojen metsien peittävyys on alueella poikkeuksellisen suuri ja laajat suot ovat säilyneet hyvin luonnontilaisina.

Retki huipentuu Luinehin meditatiiviseen konserttiin suolla. Yhtyeen rujon kauniit tulkinnat pohjaavat ikivanhaan suomalaisugrilaiseen ja tuvalaiseen perinnemusiikkiin. Luineh on Noora Kauppilan ja Juuso Raunion muodostama duo.

Lisätietoja: Heikki Susiluoma, p. 040 550 4944, heikki.susiluoma@ sll.fi, Noora Kauppila, p. 044 293 3293, nookau@gmail.com.

Musiikkia luonnosta Suomen klassisen musiikin huiput tempaisevat savolaisten luontohelmien puolesta La 30.9. Neulamäki (sävellyskävely) Ke 4.10. Kuopio (konsertti) Tapahtumakokonaisuus alkaa Neulamäelle suuntautuvasta sävellyskävelystä, jonka aikana säveltäjä ja muusikko Pasi Lyytikäinen luo suoraan luonnosta inspiraationsa ottavan sävellyksen.

Teoksen esittää neljän päivän kuluttua pianisti Risto-Matti Marin Kuopion musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa osana Pasimusicfestivaalia. Samassa konsertissa kuullaan myös Marinin soittamana toinen kantaesitys, säveltäjä Juho Miettisen luontohelmille tekemä pianoteos sekä muita pianoteoksia.

Tempauksen tarkoituksena on muistuttaa läheisiä metsäalueita uhkaavasta kaavoituksesta.

Lisätietoja: Heikki Susiluoma, p. 040 550 4944, heikki.susiluoma@ sll.fi, Pasi Lyytikäinen, p. 040 840 0221, pasi.lyytikainen@gmail.com

Lisää tapahtumia Kuule Pirkanmaan Eräpyhässä kalliolla laulava kuoro ja näe tanssiesitys. Nosta Puijolla lippu salkoon ja osallistu koko perheen aktiviteetteihin.

Seikkaile Suomen luonnon päivänä Helsingin Keskuspuiston Luontohelmi-juhlassa Töölönlahdelta Haltialaan: ohjelmaa on runsaasti! Unohda murheet ja lähde moniaistillisille vaellukselle Espoon keskuspuistoon. Melo Pohjois-Karjalan Mujejärvellä ja aisti erämaista tunnelmaa.

Teivaa, Kielua, Enontekiön palsasuot, Koitajoki.. tapahtumia riittää! Katso muut menot lehden listauksesta ja verkkosivuilta sll.fi/tapahtumat.

Tutustu luontohelmiin: 100luontohelmea.fi

Mäntävuori-Keurusselkä-Mäntänvuoren saaristo: Ari Aalto

Huom. myös ennallistamistalkoot 26.–27.8.!

38

Luonnonsuojelija 3/2017

Lauri Salminen

Varoitusmerkkejä Ismo Tuormaa

Aika purkaa patoja Suomi on tasaisuutensa takia surkea vesivoimamaa.

Juuri siksi vesivoiman haitat ovat Suomessa olleet niin suuret, sillä pienetkin voimalatehot ovat vaatineet vesiluonnon ja ihmisten elinympäristön täydellistä unohtamista.

Usein sanotaan, että Suomessa on paljon vapaana virtaavia vesiä ja etteivät voimayhtiöt halua lisätä vesivoimaa ”kuin jo aiemmin rakennetuissa joissa”.

Tämä on täyttä roskaa ja ”vaihtoehtoista totuutta”.

Suomen kaikesta vesivoimasta on rakennettu kaksi

•Hudit &osumat

”

Maapallo lämminnyt ennätyskuumaksi – Suomen pitäisi tehdä muutakin kuin kiukutella hiilinielujen laskentatavasta.

Heli Saavalainen, pääkirjoitus hs.fi, 23.7.

”

Luonto ei ole viiden tähden vaan tuhannen tähden resortti.

Jutta Gustafsberg SuomiAreenan keskustelussa 11.7.

”

Pelkän suojelun avulla entisen talousmetsän muuttuminen luonnonmetsän kaltaiseksi voi kestää satoja vuosia.

MMM Hannes Pasanen, väitöstiedote 18.8.

”

Ettei ehdoin tahdoin mennä susireviirille. Sitten se koira syödään ja on paha mieli.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Samuli Heikkinen pantasusien tiedoista hs.fi 19.8.

”

Kiekkonuorison "kesäinen harrastus": saimaannorppaa uhanalaisemman järvilohen salakalastus.

Harri Hölttä, Twitter, 10.8.

kolmannesta ja lopuistakin suurin osa kärsii jokisuiden padoista, altaista, vuosi- ja vuorokausisäännöstelyistä, perkauksista, eroosiosta ja heikosta veden laadusta.

Itse asiassa noin 90 prosenttia Suomen virtavesien yhteispituudesta on tavalla tai toisella heikentyneessä tilassa, paljolti vesivoimayhtiöiden takia. Suomi onkin, esimerkiksi meritaimenkantojen tilaa arvioitaessa, ehdottomasti koko Itämeren heikoin valtio.

Virtavesien nykytila on yksipuolista luonnon riistokäyttöä myös talouden kannalta. Kuten eräs ystäväni kauan sitten sanoi: ”Vesivoima tarkoittaa aiemmin laajalle jakautuneiden talous- ja luontohyötyjen siirtämistä voimayhtiöiden käsiin”.

Suomessa on nykyisin, laskentatavasta riippuen 220–240 vesivoimalaitosta. Niistä noin 160 on alle 10 megawatin suuruisia pienvoimaloita ja noin 90 vain alle megawatin tippavoimaloita. Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaankin ohjelma sadasta ensimmäiseksi purettavasta padosta. Toistaiseksi jäljelle jääviin vesivoimaloihin on samalla vaadittava kalatiet ja muutettava voimaloiden velvoitteet istutuksista luonnonkantojen elvyttämiseen.

Lisäksi on taattava rahoitus perattujen tai muuten pilattujen virtavesien kunnostamiseen, uusittava vesilainsäädäntö, lopetettava voimaloiden ikuiset luvat, ja määrättävä yhtiöt vastuullisiksi aiheuttamistaan vahingoista. Poliitikkojen tulisi myös varmistaa ympäristö- ja kalaviranomaisten itsenäisyys virtavesiä koskevassa päätöksenteossa ja taattava rahoitus noin 30 000 muun kalankulkuesteen (pääasiassa siltarumpuja) korjaamiseksi.

Utopiaako? Ei suinkaan, sillä näin toimitaan jo monessa sivistyneessä maissa. Vesivoiman aika, ainakin nykymuodossaan, on yksinkertaisesti ohi.

Vesivoima vastaa Suomen sähköenergiasta vain 10–15 prosentin osuutta, kokonaisenergiasta vielä paljon vähemmän. Paljon puhuttua säätövoiman tarvettakin voidaan helpottaa älykkäiden sähköverkkojen, aikatariffilaskutuksen ja sähkön kulutushuippuja leikkaavien teknisten ratkaisujen avulla.

Jos vesivoimaa näistä ratkaisuista huolimatta yhä tarvitaan, on järkevää ostaa sitä pohjoismaisten verkkojen avulla vaikkapa Norjasta, jossa vesivoiman hyötysuhde on jopa satoja kertoja suomalaisia voimaloita parempi ja haitat paljon pienemmät.

Sarjakuva Aino Sutinen

Liity jäseneksi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Lepakkopehmolelu

12,90 €

Ville Lehvonen

(sis. alv. 24 %)

sll.fi/luontokauppa

"MITÄ VÄLIÄ SILLÄ ON JOS JOKU LAJI KATOAA?" Töyhtötiainen oli aiemmin metsiemme runsaimpia lintulajeja, mutta se luokiteltiin uhanalaiseksi vuonna 2015. Syynä on voimakas metsätalous.

Mitä väliä yhden lajin häviämisellä on, kuulee usein kysyttävän. Maapallomme lajisto, sen toiminta ja tulevaisuus ovat tiukasti kietoutuneet toisiinsa. Me emme ole täällä yksin.

Lajistomme kirjo pitää myös meitä ihmisiä hengissä ja terveinä. Kehomme sisäinen mikrobimonimuotoisuus on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta. Metsä tarjoaa meille puhdasta ilmaa jota hengittää. Vettä jota juoda.

Metsässä liikkuminen tekee ihmisistä terveempiä. Luonto tarjoaa meille marjoja ja sieniä ja aivan ilmaiseksi.

Suojele siis taianomaisia metsiämme ja niiden lajeja.

Lahjoituksellasi keräämme tietoa arvokkaista metsistä, puolustamme hakkuiden uhkaamia metsiä ja nostamme julkisuuteen biotalouden ongelmia Suomen luonnolle.

LAHJOITA 10 € Lahjoita metsille lähettämällä tekstiviesti 10E METSÄ numeroon 16588.

Lahjoituksen voi tehdä myös osoitteessa www.sll.fi/lahjoita/metsat

Rahankeräyslupa RA/2016/780, sll.fi/rahankerayslupa

Pentti Sorumen / Vastavalo

Voit lahjoittaa myös muun summan (20, 30 tai 40 €). Korvaa silloin numero tekstiviestissä haluamallasi summalla.