Luonnonsuojelija 3/2018 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 3/2018 hinta 5 euroa sis. alv

Ennallistettu suoluonto syö päästöt

80 vuotta tietoa ja valppautta

Sankarina pikkuruinen sammal

MUU MAA MUSTIKKA

Metsokin kärsii mustikkametsien vähenemisestä

Luonnonsuojelija 3/2018

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity Tilaa uutiskirje: sll.fi/uutiskirje Fiilistele Facebookissa: facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Lue digilehteä: issuu.com/ luonnonsuojeluliitto

Ville Lehvonen

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Marginaalista valtavirtaan Suomen luonnonsuojeluliitto juhlistaa ensi lauantaina 80 vuoden taivaltaan kansalaisjärjestön tavoin: kokoonnumme Turun Ruissalossa juhlimaan Suomen luonnon päivänä 25.8.2018. Päivällä luontotapahtumassa tammien katveessa ja illalla ilmaiskonsertissa tunnustuksia jakaen. Tervetuloa mukaan, paikan päälle tai somessa! Palataan ajassa taaksepäin. Säätytalon puulattiat narisivat, kun muodollisen tyylikkäästi pukeutunut herraseurue kokoontui sodan kynnyksellä Helsingissä. Toukokuinen ilta vuokkojen aikaan oli lämmennyt. Oli siellä muutama nainenkin. 27.5. on tarkka syntymäpäivämme. Sittemmin on vettä virrannut Kuusamon koskissa ja kansallispuistojen puroissa. Luonnonsuojeluliitto on naisistunut, viime aikoina vähitellen nuo-

rentunut ja kaupunkilaistunut. Ihmisiässä olemme tulleet tärkeäksi osaksi suomalaisuutta, johon niin voimakkaasti liitetään nykyään luonto. Nyt jo maana liputamme sille. Luonnonsuojeluliitto on aikanaan korvannut puuttuvaa viranomaista. Tämä rooli saattaa tehdä paluutaan, kun meidänkin aloitteellisuudesta syntynyttä ympäristöhallintoa paraikaa puretaan. Vuosikymmeniä ympäristöväki on muistuttanut, harannut vastaan, kyseenalaistanut, ollut huolissaan ja vängännyt. Eräs arvostettu toimijamme kertoi, kuinka aikanaan eräässä kokouksessa vieressä istunut vastapuolen edustaja takoi häntä päähän rullatulla kokouspaperinipulla huutaen samalla ”suu kiinni sorsa!” Samalla on nostettu esiin uusia ympäristöhaastei-

ta, etsitty ratkaisuja ja siirrytty jo seuraaviin. Kierrätys, ekoenergia, kohtuutalous... Tuoreimpia näistä on perustamamme Hiilipörssi. Napakasti konseptoitu tapa suojella soiden avulla ilmastoa. Sen innostunut vastaanotto kertoo, että tätä lisää. Ensimmäisen ojituksella tuhotun suon ennallistus on jo rahoitettu. Mikä on Luonnonsuojeluliiton tehtävä nyt? Ylläpitää jatkuvuutta luonnonsuojelussa, keskellä jatkuvaa murrosta. Poliittiset päättäjät vetävät helposti sesonkiluonteisia linjauksia. Meillä ei ole vaalikausia. Luonnonsuojelijan on tarpeen olla edelleen hereillä ja liikkeellä varhain. Pitkään on pärskitty vasten yhteiskunnan hyökyä, edistysaaltoa. Nyt on mahdollista edetä myös myötävirrassa. Suuren yleisön mielipide kyseenalaistaa rahavetoista ajattelua ja luonnonvarojen tuhlausta. Vastuullisuudesta on tullut megatrendi. Globaalit ympäristömuutokset ovat kaikessa hirvittävyydessään herättäneet suuren enemmistön. Ympäristöahdistus on sitä luokkaa, että ihmiset kaipaavat helpotusta. Samalla meistä, edistyksen vastustajiksi usein leimatuista, on tullut voittavia. Marginaalista on tultu mainstreamiin.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 3/2018, elokuu | 44. vuosikerta ISSN 0788-8708 – sll.fi/luonnonsuojelija – Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimituspäällikkö, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Jukka-Pekka Ronkainen, Felix Siivonen , Tapio Yli-Kätkä Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 3/2018: Emilia Horttanainen, Laura Rantanen, Anna Tuominen, Ismo Tuormaa Kannen kuva: Anne Stolt Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2018: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2018 (aineistopäivä suluissa): 26.2. (6.2.), 21.5. (1.5.), 20.8. (31.7.) ja 26.11. (6.11.) Ilmoitushinnat 2018: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton jäsen

Luonnonsuojelija 3/2018

”

Emmi Holopainen

Vesi meni ennen kunnostuksia paikoin kuin rännissä.

Yhteistyö auttaa puroa

Pieni, suuri sammal

Historian havinaa

• Sisällys

5 Aleksi sijoitti päästönsä suohon Tuella Hiilipörssi saa ennallistettua viisi hehtaaria suota.

6 Luonto parantaa Ekoelämää-palstalla pohditaan luonnon terveysvaikutuksia.

7 Yöllinen Ruissalo sirittää ja tuoksuu

Teuvo Suominen

Kultasepän omatunto

9 Ympäristökasvatus ennen ja nyt Miten ympäristökasvatus on muuttunut vuosikymmenten aikana?

10 Luonnon puolesta 80 vuotta Otteita Suomen luonnonsuojeluliiton työntäyteisistä vuosikymmenistä – ja katse tulevaan.

14 Metsiemme katoava aarre Mustikka kärsii rajusti Suomen metsätaloudesta.

20 Suo vastaan ilmastonmuutos Joukko leiriläisiä ja ympäristötaiteilijoita ennallistaa suota.

24 Taimen palasi Karhusuonpurolle yhteistyöllä Yritysyhteistyö tuo resursseja paikalliseen luonnonsuojeluun.

27 Metsän ja elämän puolesta Talkoilla ojat umpeen

Anna Tuominen

Olli Manninen

Riikka Armanto kertoo lempipaikastaan Ruissalosta.

Aktiivi-palstalla tutustutaan Avohakkuut historiaan -aktiiviin.

28 Sammalen voima Luontokartoittaja Olli Manninen tuntee lahokaviosammalen.

Luonnonsuojelija 3/2018

Juho Holmi (CC BY-ND 2.0)

• Vink vink

T niin kuin tatti

Tilaa lehti: suomenluonto.fi/lehtitilaus. Tarjous (5 numeroa 29,90 €) on voimassa 31.8. saakka uusille tilauksille Suomessa.

Ilmasto mielessä?

Loppukiri alkaa!

Uusi kestävän elämäntavan ajatushautomo Tankki antaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa. Nuoret etsivät asiantuntijoiden kanssa ratkaisuja kestävämmän kulutuksen arkeen. Toiminta keskittyy kolmeen teemaan: vaatteisiin, ruokaan ja matkustukseen. //sll.fi/tankki//

Toukokuussa käynnistynyt Avohakkuut historiaan -kampanja on kerännyt kansalaisaloitteen taakse jo yli 43 000 allekirjoitusta. Aikaa nimien keräämiseen on 17.11.2018 saakka. Tule sinäkin mukaan keräämään nimiä tai pyydä ainakin ystäviäsi allekirjoittamaan. //avohakkuuthistoriaan.fi//

Suomenluonto.fi uudistuu

Nuorten kirjoituskisa

Suomen Luonto -lehden uudet verkkosivut aukeavat pian. Pääset lukemaan entistä monipuolisempia luontojuttuja, opiskelemaan eläimiä, kasveja ja sieniä lajikouluissa sekä ihailemaan luontokuvia aiempaa näyttävämmässä muodossa. Uutta sivua selaat kätevästi myös puhelimella ja tabletilla. //suomenluonto.fi//

Luonnonsuojeluliitto haastaa yläkoululaiset kirjoittamaan omasta luontosuhteestaan. Parhaat tekstit julkaistaan Luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla, ja luvassa on myös palkintoja. Ohjeet tulevat 25.8. verkkosivuille. Kilpailuaika on 1.9.–30.10, joten kannattaa olla heti kuulolla! //sll.fi/kirjoituskilpailu//

Maria Morri CC BY-SA 2.0

Voitatti, nokitatti, herkkutatti, ruskotatti, punikkitatti... Tatit ovat monelle tuttuja ruokasieniä. Niitä putkahtelee metsiimme peräti 80 lajin voimin. Tattimaailman kruunaamaton kuningatar löytyy monen mielestä herkkutattien suvusta. Ne tunnistaa jalan verkkosukista, kun taas punikkitateilla on jaloissaan nukkatupsuja. ”Lakki, jalka, pillistö ja pehmeys, se on tatti. Tunnistuksessa on tärkeää tarkastella kaikkia rakennepiirteitä”, neuvoo suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Luomuksesta Helsingin yliopistosta. Syyssateita ja sen mukanaan tuomia sienisatoja odotellessa onkin oiva tilaisuus opetella ainakin muutamia uusia sienilajeja. Suomen Luonnon tattikoulussa opetellaan tattien tuntomerkkejä von Bonsdorffin johdolla. Suomen Luonto -lehden elokuussa ilmestyvässä numerossa käydään tutkimassa maamme purojen vointia, kurkotetaan puiden latvustoihin ja vietetään vuorokausi luonnon antimilla. Johanna Mehtola

Tankissa etsitään ratkaisuja

• Kumppanimme esittäytyvät

norppien suojeluun, kertoo Suomalaisen kaupallinen johtaja Reetta-Liisa Pikkola.

Huolestuttivatko poikkeushelteet? Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa sään ääri-ilmiöihin kuten hellejaksojen todennäköisyyteen. Ole mukana ilmastonmuutosta hillitsevässä työssä ryhtymällä Luonnonsuojeluliiton kuukausilahjoittajaksi //www.sll.fi/lahjoita/kuukausilahjoittaja//

Norppia tukeva ketju k.draper (CC BY-ND 2.0)

Teksti Petter Nissinen

Suomalaisen Kirjakaupan juuret ovat syvällä Suomessa. Kotimaiseen, Otava-konsernin 106-vuotiaaseen ketjuun kuuluu yli 60 myymälää ja verkkokauppa. Ketju muutti muovikassit maksullisiksi vuonna 2014 ja alkoi tukea Luonnonsuojeluliittoa osalla niiden myyntituloista ja kannatusmaksuilla. Nyt yritys lahjoittaa myös osan käytettyjen oppikirjojen hinnasta

1. Miksi muutitte muovikassit maksullisiksi? Halusimme osallistua talkoisiin muovijätteen vähentämiseksi. Muovikassien maksullisuuden myötä niiden kulutus romahti yli puolella kolmen vuoden aikana. 2. Miksi lähditte tukemaan norppien suojelua? Huoli lajin tulevaisuudesta oli monelle suomalaiselle tuttu. Saimaannorppa kuvastaa hyvin Suomen luonnon arvokkuutta ja toisaalta myös haavoittuvuutta. Yhdessä tekemällä saamme tuloksia aikaan. 3. Mikä suomalaisessa luonnossa on sinulle rakkainta? Luonnon rauhoittava ja virkistävä vaikutus on minulle erittäin tärkeätä. Nautin niin myrskyisistä syystuulista meren rannalla kuin kuivan mäntykankaan tuoksusta aurinkoisena kesäpäivänä. Pitkä partiolaisura on lähentänyt suhdettani luontoon jo pienestä pitäen.

Luonnonsuojelija 3/2018

Aleksi sijoitti päästönsä suohon Aleksi Kotilaisen tuella Hiilipörssi saa ennallistettua viisi hehtaaria suota. Teksti Tapio Yli-Kätkä Kuva Heikki Mastokangas

SIeviläinen Aleksi Kotilainen on herännyt ajattelemaan ilmastoa ja luontoa.

• Peukut

”En ole itseäni ikinä luonnonsuojelijaksi ajatellut, Hiilipörssi vain kuulosti erittäin hienolta ja toimivalta idealta”, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Sievissä asuva Aleksi Kotilainen. Hän sijoitti Hiilipörssiin 4000 euroa ja kompensoi näin suomalaisen keskimääräiset koko elämän aikaiset ilmastopäästöt. Kotilaisen sijoittamalla summalla Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi saa ennallistettua viisi hehtaaria ojitettua suota. Se sitoo vuodessa vähintään 4400 kiloa hiiltä. 31-vuotias Kotilainen kertoo syntyneensä Sievissä ja asuneensa siellä koko ikänsä. Hän työskenteleekin paikkakunnalla perheyrityksessä, joka myy ja asentaa aurinkoenergiajärjestelmiä sekä ilmalämpöpumppuja. Uusiutuva energia on siis tuttua. Metsässä ja suollakin tulee vietettyä vapaa-aikaa, etenkin marjastamassa. Miten hän ei koe olevansa luonnonsuojelija? ”Kyllä minä taidan nykyään ollakin luonnonsuojelija”, Kotilainen naurahtaa. ”Tai ainakin olen enemmän kiinnostunut aiheesta.” Kotilainen kertoo, että miettii paljon asioita ja painottaa, että tietoisia päätöksiä voi jokainen tehdä. Hän selvitti laskurilla oman hiilijalanjälkensä ja se osoittautui keskimääräistä suuremmaksi. Hiilipörssistä Kotilainen luki alun perin Keskipohjanmaa-lehdestä: ”Ajattelin, että onpa hieno ja sinänsä helppo idea, jos haluaa suojella luontoa.” Hiilipörssin ensimmäisen ennallistettavan suon sijainnilla lähellä kotiseutua oli miehelle merkitystä. ”Lestijärvellä tulee käytyä ja aika huonoon kuntoon se on mennyt. Jospa tämä auttaisi järven tilaankin. Eikä siellä suolla kuitenkaan mitään kovin hyödyllistä tapahdu, kun se on ojitettu.” Hiilipörssi on Kotilaisen mielestä hanke, jolla voidaan tavoittaa ihmisiä, jotka eivät välttämättä miellä itseään luonnonsuojelijoiksi. ”Minä olen yksi esimerkki siitä”, hän miettii. ”Ja voihan sitä ajatella globaalissakin mielessä, tämä on tärkeä asia. Kun miettii vaikkapa ilmaston lämpenemistä.” Lue lisää: //hiiliporssi.fi//

Polycart CC BY 2.0

Koonnut Tapio Yli-Kätkä

Maailma siistiksi päivässä

Hävikkiruokakaupat netissä

Avohakkaamaton puutuote

World Cleanup Day on Virossa vuonna 2008 syntynyt ja yli 100 maahan levinnyt kansanliike. Maailman siivouspäivä järjestetään 15.9. ensi kertaa myös Suomessa. Liikkeen tavoitteena on saada viisi prosenttia maailman väestöstä yhden päivän ajaksi siivoustalkoisiin. Osallistujat voivat kerätä roskia lähiympäristöstään, järjestää oman tapahtuman tai mennä mukaan valmiiseen siivoustapahtumaan. //worldcleanupday.fi//

Kotimainen Fiksuruoka ja ruotsalainen Matsmart ostavat elintarvikkeiden poistoeriä maahantuojilta ja tukkuliikkeiltä ja myyvät niitä verkkokaupoissaan kuluttajille. Joissain tuotteissa parasta ennen -päiväys on mennyt umpeen tai on umpeutumassa. Myyntiin tulee myös tuotteita, jotka eivät kelpaa kauppojen hyllyihin vanhentuneen ulkoasun takia. //fiksuruoka.fi//, //matsmart.fi//

Kestävän kehityksen puutuote saadaan poimimalla puut koneellisesti mutta säilyttäen metsä peitteisenä. Jukola Industries Oy:n lanseeraamaa tuotetta on tarjolla saha- ja höylätavarana sekä sisä- ja ulkoverhouspaneeleina. Yhtiö on panostanut ekologisen metsänkorjuun lisäksi puuraaka-aineen erottelevaan jatkojalostusketjuun, jossa tukit ja sahatavara pidetään erillään. //jukolalumber.com//

Luonnonsuojelija 3/2018

Maskulaisella Kaiturin tilalla voi joogata lampaiden keskellä.

• Ekoelämää

Luonto parantaa

Luonnon tärkeys ihmisen hyvinvoinnille on kiistaton. Luontohyvinvoinnin ympärille syntyykin yhä uusia palveluja sotealan toiminnasta luontopäiväkoteihin ja tapahtumapalveluihin. Tekstit ja kuvat Laura Rantanen

Kesällä halusin yhdistää suomalaisesta luonnosta nauttimisen uusiin paikkoihin ja liikuntalajeihin tutustumiseen. Kesän parhaiden kokemusten kärjessä olivat lammasjooga maskulaisella Kaiturin tilalla sekä sauna-, metsä- ja laiturijooga Punkaharjun hotellilla. Kokemus on perustavalla tavalla erilainen, jos liikkuu luonnossa sisätilojen sijaan. En koskaan unohda sitä hetkeä, kun juoksimme ystäviemme kanssa suoraan saunajoogasta viereiseen järveen ja uimme yli puolen tunnin lenkin maisemista nauttien. Jo kokemuksen muistelu saa hengityksen kulkemaan vapaammin ja huulet kääntymään hymyyn. Sekä Kaiturin tilan että hotelli Punkaharjun rakennukset ovat perinteisin menetelmin ja perinteitä arvostaen remontoituja vanhoja puurakennuksia, jotka sopivat ympäristöönsä. Hotelli Punkaharjua ympäröi luonnonsuojelualue, jonka suuret männyt tekevät lähtemättömän vaikutuksen. Suomalaiset tunnetaan luonnonläheisenä kansana, jolla on elävä yhteys luontoon. Jatkuvan kaupungistumisen myötä Suomeen on kuitenkin syntynyt rakennettuja elinympäristöjä, joissa luontoa ei juuri pääse kokemaan. Tutkimusten mukaan jo lasten kohdalla on valtava ero siinä, liikkuvatko he luonnossa vai sisätiloissa.

Luonnosta vieraantuneet aikuiset eivät vie lapsiaankaan luontoon. Siksikin tarvitsemme palveluita, jotka tekevät luontoon pääsystä kaikille mahdollista ja helppoa. Kaupunkien ulkopuoliset luontoalueet vaikuttavat etenkin henkiseen hyvinvointiin tehokkaammin kuin kaupungeissa sijaitsevat viheralueet, mutta kaupunkiluonnollakin on väliä. Hollantilaisessa tutkimuksessa todettiin viheralueiden lähellä asuvien ihmisten terveydentila paremmaksi kuin tiukempaan rakennetuilla alueilla. Yhteys viheralueiden ja terveyden välillä oli voimakkainta kotiäitien, vanhusten ja alemman tulotason ja sosioekonomisen aseman omaavien ihmisten keskuudessa. He ovat mahdollisesti muita riippuvampia lähiympäristön tarjoamasta virkistymisestä ja palautumisen mahdollisuuksista. Britanniassa seurattiin 18 vuoden ajan ihmisiä, jotka olivat muuttaneet kaupunkimaiselta alueelta luonnonmukaisemmalle alueelle. Luonnon läheisyyteen muuttaneillä ihmisillä oli vähemmän masennukseen liittyviä oireita ja he olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin kaupunkilaiset. Viime vuosikymmeninä luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon ja luontoon liittyviä vaikutusmekanismeja on onnistuttu avaamaan. WHO:n arvion mukaan fyysisen ja henkisen kuormituksen aiheuttama stressi yhdessä liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden kanssa ovat länsimaissa kaksi keskeisintä ennenaikaiseen kuolemaan johtavaa tekijää. Luonto on parasta lääkettä stressiin ja suorituskeskeisyyteen, se on hidas ympäristö. Mitä enemmän aikaa ihminen käyttää luonnossa ulkoiluun, sen paremmin hän palautuu rasituksista ja voi hyvin henkisesti. Kaikkein parhaiten ihminen elpyy luonnossa sijaitsevissa lempipaikoissaan. Mikä sinun lempipaikkasi luonnossa on ja kuinka usein ulkoilet siellä?

Luonto on parasta lääkettä stressiin.

”

Luonnonsuojelija

testaa

Omenapuut kukkivat idyllisen vanhan puutalon puutarhassa. Pieni ja pehmeä karitsa käpertyy kainalooni nukkumaan ja toinen nuuskuttaa pikku lampaannaamallaan kasvojani. Hengitän karitsan lämmintä hengitystä. Hatha-jooga on lempeää, venytykset tuntuvat hyvältä ja rapsutamme lampaita, kun siltä tuntuu. Juuri kun ajattelen, ettei täydellisempää hetkeä voi olla olemassa, lentää joutsen ylitsemme ja tervehtii meitä. Tunnin jälkeen rullaamme joogamatot, hyvästelemme lampaat ja saamme tutustua Kaiturin tilan muihin eläimiin. Kuinka iloiselta ja hyvinvoivalta ne kaikki näyttävätkään! Kyyttö ilta-auringossa on kuin maalaus. Illalla olen niin onnellinen, etten malta nukahtaa. Haluan nauttia voimakkaan hyvästä olosta joka sekunnin, kun sitä on tarjolla. Etsin netistä tietoa lammasjoogaa järjestäneen Osuuskunta Onnenjuuren muista tapahtumista ja haluan mukaan kaikkeen. Kuinka ihanalta kuulostavatkaan esimerkiksi metsäjooga ja luontoyhteysharjoitukset Kurjenrahkan kansallispuistossa ja filosofiset luontokävelyt! Vielä seuraavana aamuna oloni on niin hyvä, että alan jo epäillä, voiko liiallinen hyvänolon tunne ja onnellisuus jotenkin suistaa ihmisen raiteiltaan? Dopamiiniöverit. Puhun koko päivän lammasjoogasta ja Kaiturin tilasta jokaiselle kohtaamalleni ihmiselle. Viisi tähteä. Laura Rantanen

NÄKÖKULMA:

Lapset metsään! Luontosuhde syntyy käytännön kokemusten kautta. Et osaa arvostaa sellaista, mistä sinulla ei ole kokemusta. Luonnossa opitaan liikkumaan pitkälti sen perusteella, miten luontosuhteen perusta on rakentunut lapsuudessa. Luonnon ihmettelyyn pitää tukea ja kannustaa ja lapsille tulee tarjota mahdollisuus viettää monipuolisesti aikaa luonnossa. Sen hyvinvointivaikutukset lapsillekin ovat kiistattomat ja valtavat: Luonto rauhoittaa, rentouttaa, virkistää, vahvistaa itsetuntoa, selkeyttää minäkuvaa ja vähentää stressioireita. Se mahdollistaa yksityisyyden ja yhteisöllisyyden säätelyn, kun yhdessä tekemisen lomassa voi vetäytyä omaan rauhaansa luonnon tarjoamissa puitteissa. Erilaiset ylivilkkausoireet lievittyvät luonnossa. Kunto ja mielikuvitus paranevat. Metsä- ja luontosuhteen vahvistamisen pitäisi olla osa kaikkea opetusta. Koulua voi laajentaa nykyistä enemmän luontoon. Päättäjien pitäisi miettiä lasten luontoon pääsyä kaavoituksessa sekä päiväkotien ja koulujen toiminnan suunnittelussa. Päiväkodeissa ja kouluissa on saatava ja voitava kiivetä puuhun. Luonnonsuojeluliitto on korostanut päiväkotien ja koulujen läheisten metsien suojelun tärkeyttä, sillä metsää käytetään eniten hyödyksi jos se on lähellä, alle 300 metrin päässä. Lue lisää: sll.fi/koulumetsa

”

Yöllinen Ruissalo on rehevä ja viidakkoinen. Tykkään käydä fiilistelemässä pieniä pimeitä polkuja, rantoja ja myrskyjä.

• Lempipaikka Yöllinen Ruissalo sirittää ja tuoksuu Turun Ruissalossa on kaksi ulapalle aukeavaa niemeä, joista toinen on Kuuvannokka. Se on kallioinen, kirkasvetinen ja ahdinpartainen paikka meren äärellä. Kuuvassa voi nähdä ison meriväylän, Airiston. Sisempänä Turussa aavaa ei näe, koska kaupunki on monien saarten suojassa. Airistoltakin on avomerelle vielä matkaa. Hieman syrjäisempään lempipaikkaani Kuuvassa menee polku, jonka poikaystäväni näytti minulle ensimmäisen kerran. Ihmiset ovat vuosikymmenten saatossa tehneet kaiverruksia Kuuvannokan kallioihin. Sieltä löytyy esimerkiksi pieni kaiverrettu jatulintarha, joka muistuttaa puuta. Ruissalossa on hienoa käydä öisin. Yöllinen Ruissalo on rehevä ja viidakkoinen. Tykkään käydä fiilistelemässä pieniä pimeitä polkuja, rantoja ja myrskyjä. Olemme käyneet siellä myös äänittämässä sirkkojen siritystä. Mereltä päin katsottuna Ruissalon ranta on eksklusiivinen; siellä on hienoja kartanoita, uimahuoneita ja laitureita, jotka kuuluvat tietyille suvuille ja seuroille. Lähden Ruissaloon, kun tekee mieli uida tai lähteä mystiselle iltakävelylle. Viime talvena kävin fiilistelemässä jäitä, toukokuussa tuulta. Ruissalon tuoksu on kesäisen lehdon tai merituulen tuoksu. Riikka Armanto Turun luonnonsuojeluyhdistys

Ruissalo on yksi Suomen sadasta luontohelmestä. 100luontohelmea.fi/helmi/ruissalo

Toimitus Jenni Hamara Kuva Janne Helenius

Luonnonsuojelija 3/2018

NASA Goddard Space Flight Center CC BY 2.0

Kemijoella soudettiin ja inventoitiin Kemijoen luonnontilaisuutta puolustettiin toista kesää peräkkäin soutamalla. Sierilän voimala uhkaa edelleen joen luonnontilaisinta osuutta. Kemijoki Oy:n suunnitelmat Sierilän padosta tuhoaisivat viimeisen rakentamattoman osuuden joen pääuomassa. Dosentti Heikki Simolan johdolla on pyritty saamaan nykyistä parempi käsitys voimalan rakentamisen vaarantamista uhanalaisista kasvilajeista. Kesän kartoituksissa löytyi jälleen useita lapinleinikin uusia esiintymiä. Se on EU:n erityissuojeltava direktiivilaji. Myös sammalnäytteitä kerättiin tarkemmin tutkittavaksi.

Ilmaston lämpenemisen turvaraja voi olla uskottua matalammalla

Unohtuuko sinileväkesä valtion budjettiriihessä?

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajaamaan selvästi alle kahden asteen. Tuoreen tutkimuksen mukaan todellinen turvaraja on matalampi. Teksti Felix Siivonen

Arvovaltaisessa PNAS-tiedejulkaisussa elokuussa julkaistussa tutkimuksessa on huomioitu aikaisempaa tarkemmin lämpenemisestä aiheutuvien itseään vahvistavien kierteiden vaikutus. Tutkimuksen mukaan jopa viisi tällaista kierrettä käynnistyy noin kahden asteen keskilämpötilan noususta. ”Aiemmin kahden asteen lämpenemistä on pidetty perusteltuna turvarajana, joka voitaisiin hetkellisesti jopa ylittää. Uusi tutkimus osoittaa, ettei lämpenemistä saa nykytasosta kiihdyttää yhtään ja että mahdollinen uhkaava kehityskulku voidaan yhä estää”, toteaa suojeluasiantuntija Otto Bruun. Pohjoisessa napajäiden sulaminen uhkaa johtaa kierteeseen, jossa jäiden kutistuminen vähentää auringonvalon heijastumista avaruuteen ja lisää entisestään meriveden lämpenemistä ja jääpeitteen kutistumista.

Myös pohjoisten metsien hiiliensidontakykyä uhkaa negatiivinen kierre, jos lämpeneminen ylittää kaksi astetta. Nopea lämpeneminen pienentää ilmastomallien mukaan metsäpinta-alaa pysyvästi metsätuhojen myötä, ja metsät puolestaan leviävät nykyisille tundra-alueille hitaasti. Kehityskulun seurauksena boreaalisten metsien ilmastoa viilentävä vaikutus heikentyisi. Luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan tutkimus korostaa epävarmuutta ja varovaisuuden arvoa ja tukee erityisesti tarvetta lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön tukeminen välittömästi. ”Hallituksen tulee budjettiriihessä vihdoin ajaa alas turpeen käyttöön ja fossiilisen energian tuhlaukseen kannustavat ympäristölle haitalliset tuet”, Bruun sanoo.

Luonnonsuojeluliitto on muistuttanut valtiovarainministeri Petteri Orpoa ja hänen esikuntaansa ilmastonmuutoksesta, sinilevävesistä ja ennätyshakkuista. Sinileväkesä korostaa vesienhoidon suunnitelmien toimeenpanoa. Hyvien suunnitelmien toteutus kuitenkin laahaa, ja niiden toteutukseen tarvitaan merkittävästi lisää rahaa. Ympäristöministeriö onkin esittänyt vesienhoidon tehostusohjelmaa, jota koko hallitus käsittelee elokuun lopun budjettiriihessä. Valtiovarainministeriö suunnittelee käyttävänsä verorahoja edelleen ympäristölle haitallisiin tukiin: energiaintensiivisille yrityksille annetaan veronpalautuksiin 230 miljoonaa ja turvetukiin nyt jo 178 miljoonaa. ”Mielestämme juuri tästä olisi ollut säästettävissä. Näitä rahoja olisi siirrettävissä ympäristön avuksi”, sanoo erityisasiantuntija Tapani Veistola Luonnonsuojeluliitosta. Ympäristöjärjestöjen rahoitusta ehdotetaan vähennettävän 105 000 euroa ensi vuonna. Näin siitäkin huolimatta, että maakuntauudistus heikentäisi valtion ja lisäisi ympäristöjärjestöjen roolia maankäytön ja ympäristölupien valvonnassa.

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Instagram

Koonnut Tapio Yli-Kätkä

Twitter: @luonnonsuojelu

ku u t Avohak issalta veivät k än. usmets ulkoilut

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirje sll.fi/uutiskirje

Facebook.com

a a sta a hanke h Tankkiään miettim nuoret jaan. valinto

Toimitus Hannu Toivonen

Ajan henki hidasteena

V U O T TA

Ympäristökasvatus

ennen ja nyt

Lapset ovat luonteeltaan tutkivia, innostuvia ja he ovat olleet aina kiinnostuneita puuhailemaan luonnossa, niin ennen kuin nykyäänkin. Siinä mielessä lasten luontosuhde ei ole muuttunut mihinkään vuosien varrella. Sen verran lapset tarvitsevat tukea, että on joku, joka johdattaa heidät luontoon. Asfalttiviidakossa ei ole mahdollisuuksia ihmetellä ja tutustua koskemattomaan luontoon – ne kokemukset pitää hakea muualta. Nykyään lapsilla on myös paljon sähköisiä laitteita, kuten läppäreita ja älypuhelimia; mutta niitä ovela ympäristökasvattaja voi käyttää hyväksi toteuttaessaan luonnon helmassa ympäristökasvatusta! Oma kiinnostukseni luontoon heräsi jo varhain kotimaakunnassani, Kymenlaaksossa. Tutkin metsässä eläimiä, kasveja, perhosia ja keräsin jopa linnunmunia. Omaan nuoruuteeni liittyy myös Kymijoen silminnähtävä pilaantuminen. Sekä rakkaus luontoon että huoli elinympäristömme pilaantumisesta ajoi minut vapaaehtoistyön pariin. Myös velvollisuudentunto on vienyt minua eteenpäin: kun näkee epäkohtia eikä virallinen taho lotkauta korvaansa, niin ainoa mahdollisuus on tehdä asialle itse jotain. Varsinaista ympäristökasvatusta aloin tehdä 1980- ja 1990-luvulla, mutta jo sitä ennen työskennellessäni biolo-

gian ja maantiedon opettajana vein lapsia luontoon aina kun se oli mahdollista. Luonnossa näkee aina jotain uutta ja on vain ihmisestä kiinni, osaako luonnon pienistä tapahtumista nauttia ja oppia. Alkuvaiheessa ympäristökasvatuksessa suurempi paino oli klassisessa luonnonsuojelussa, kuten rauhoitettuihin ja uhanalaisiin kasveihin ja eläimiin tutustumisessa. Nykyään korostetaan enemmän globaaleja ympäristökysymyksiä vesien saastumisesta aina ilmastonmuutokseen asti. 1960-luvulla ympäristökasvatuksen kehitys oli hidasta. Siihen vaikutti yhteiskunnassa vallinnut henki. Vasta 1970- ja 1980-luvulla alkoi tulla enemmän virallista toimintaa, kun ympäristöministeriö ja -lautakuntia perustettiin. Tällaiset puitteet tekivät ympäristökasvatuksestakin hyväksyttävämpää. Ympäristökasvatuksen tarve on kasvanut viime aikoina sitä mukaan, kun ympäristöongelmat ovat lisääntyneet. Se on hidas tapa vaikuttaa, mutta se tuottaa tulosta: ihmisten ympäristötietoisuus on lisääntynyt, mikä onkin kaiken a ja o. Risto Hamari Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin vuoden 2017 ympäristöpalkinnon saaja

Luonnosta on tullut trendi 1950-luvulta

van pintaan tyynestä vedestä – sillä oli itämerennorpan profiili. Öljytankkeri törmäsi jäihin 1979 ja maalasi vesirajaan mustan raidan moniksi vuo-

voisivat olla avuksi. Edellinen sukupolvi siksi. Matalaa mertamme rasittavat valutiedostaa usein luonnon merkityksen mat, ruoppaukset, risteilijät, roskat jatoilämmeentulolle terveydelle. peneminen,jamutta sen suojelemiseksi on Tuntuu, että nykyään ollaan välillä jopa yhteinen tahto. liian varovaisia ja luonnossa liikToivottavastipelätään meri vielä joskus jäätyy kumista. asiassa nykytekniikka voiniin ettäTässä niemen voi kiertää talvella. Aallot si hyytyvät olla avuksi. Aikuiset voisivatkiisseliltä. päästää rantaan, näyttävät lapset omin nokkineen tutustumaanPorkläLapsena halusin metsänvartijaksi hiluontoon, kunhan kännykän akussa on kalaan. Isä opetti sukeltamaan kalliolta virtaa. Myös monetaallokossa. sovelluksetKierrettiin voivat veteen ja uimaan kannustaa lapsia luonnon pariin.välillä Olenkin niemenkärki uimalla, levättiin lämollut ihastunut, kuinka taitavasti lapset pimillä kallioilla ja syötiin ruohosipulia. kuvaavat luontoa. vedessä meduusoja ja Näin kirkkaassa Vapaaehtoistyö ympäristökasvatuktutkin levässä mönkiviä katkoja. Olen käysen parissa on antanut vuosien nyt Porkkalassa kaikenitselleni ikäisenä. Teininä varrella paljon. Erityisen palkitsejoskustodella vain katsomassa kuuta. Kerran vanäimme kokemus oli kerran, ADHD-lapsi lapseni kanssakun sukeltajan nousetutki innostuneesti van pintaan tyynestäkasveja vedestäluupilla – sillä oli maassa maaten ja kantoi itämerennorpan profiili. kiviä mukanaan.Öljytankkeri Opettaja sanoi, ettei lapsi ollut ikitörmäsi jäihin 1979 ja maanälasi tutkinut näinmustan rauhallisesti ja kiinnosvesirajaan raidan moniksi vuotuneesti mitään. siksi. Matalaa mertamme rasittavat valuOn hienoa nähdä,risteilijät, minkälaisia positiimat, ruoppaukset, roskat ja lämvisia vaikutuksia luonnolla on. peneminen, mutta sen suojelemiseksi on yhteinen tahto. Tarja Heikkonen Toivottavasti meri vielä joskus jäätyy Suomen liittovalniin ettäluonnonsuojeluliiton niemen voi kiertää talvella. Aallot tuuston varapuheenjohtaja ympärishyytyvät rantaan, näyttävätjakiisseliltä. tökasvattaja Emilia Horttanainen Raaseporin Luonto ry

Hannu Toiivonen

Ympäristökasvatus on mennyt viiPorkkalanniemellä on Suomen eteläranme aikoina paljon eteenpäin. Päiväkodeilnikon luonto pienoiskoossa. Kärkeen kulla jetaan on uusia menetelmiä innostaa lapsia lehtonotkojen läpi, ikivanhojen luonnon pariin, ovat täynnä tammien ohi,luontokoulut tumman mustikkametsän innokkaita lapsia ja venkuraisia kouluissa mennään halki. Männyt ovat sateenvarentistä enemmän ulos oppimaan. joja, pienillä kallionpäällissoilla kasvaa vaMuutenkin luonto siellä liikkuminen riksenmarjaa. Suonjatuoksuun sekoittuu onmeri, nykyään entistäsininen suurempi trendi.näkyy Vilja yhtäkkiä horisontti liyrtit kiinnostavat, terveysmetsiä perusmännynlatvojen takana. tetaan, metsissä harrastetaan polkuLaskeudutaan loiskuvaan rantaan, aaljuoksua ja luontokuvaus suositumpaa lot paiskautuvat pieniksionuima-altaiksi kalkuin koskaan. ja Onmeri myös huomattu luonlionkoloihin imaisee ne takaisin. non allergioitaloppurytinöissä ehkäisevä vaikutus. Jääkauden sileytyneillä Olen toisaalta myös huolissani. kallioilla on loputtomasti istuimia jaTunkäärtuu, että ihmisten perusluontotietämys mekuvioita. Toisella puolella on lempeää onmaastoa, hakusessa: ei tunnistetasuojaamia erilaisia linkallioseinämien ketuja ja oikean luonnon tojajajakasveja metsämansikoita. Kallionsijaan takana lapsia viedään jyrkänteet sisäleikkipuistoihin pystysuorat laskevat köysilmereen. lä Ollaan kiipeilemään. Toivon, että myös lähimantereella ja ulkosaaristossa. luonto löydettäisiin – kiipeily kalliLapsena halusin taas metsänvartijaksi Porkoilla ja luonnonpuissa. kalaan. Isä opetti sukeltamaan kalliolta Ikävä kyllä päiväkotien lähimetsä saaveteen ja uimaan aallokossa. Kierrettiin tetaan kaataa uimalla, kysymättä. Silloin meneniemenkärki levättiin välillä lämtetään pimilläluonnon kallioillatarjoamat ja syötiinkiipeilypuut, ruohosipulia. kiinnostavat kosteikot sammakonkutuiNäin kirkkaassa vedessä meduusoja ja neen ja levässä jännätmönkiviä majanrakennuspaikat. tutkin katkoja. Olen käyTäytyy muistaa, että ihmisten luontosuhnyt Porkkalassa kaiken ikäisenä. Teininä dejoskus syntyyvain tutkitusti jo varhaislapsuudeskatsomassa kuuta. Kerran sa.näimme Tässä asiassa myös isovanhemmat lapseni kanssa sukeltajan nouse-

Luonnonsuojelija 3/2018

1976 Jorma Laurila

LUONNON PUOLESTA 80 vuotta

Graafikko Erik Bruun ja ikoninen norppajuliste.

O. Piesala

80 vuoden tie pienestä ryhmästä yhdeksi Suomen vaikuttavimmista järjestöistä. Tekstit Liisa Hulkko

1938

Perustamiskokous Helsingin Säätytalolla.

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys, tulevan liiton yhdistys, perustetaan.

Suomen Luonto 3/1970 arvostelee metsätaloutta räväkästi.

Veneretkellä Tvärminnessä.

1930-luvulla järjestö saa alkunsa Historiallisen hetken havinaa on ilmassa Helsingin Säätytalolla 27.5.1938, kun 90 arvokasta herraa ja muutama nainen kokoontuivat perustamaan Luonnonsuojeluliiton edeltäjää, Suomen Luonnonsuojeluyhdistystä. Kokouksen avaa tuleva puheenjohtaja, professori Kaarlo Linkola. Hän esittää julistuksessa, että ”haluamme tehdä luonnon varjelemisen vaurioilta, jotka eivät ole välttämättömiä, kotiseutu- ja isänmaanrakkauteen vetoavaksi kansalliseksi velvollisuudeksi”. Kokouksessa yhdistykseen liittyy 62 luonnonystävää, ja jäsenmaksuksi määrätään 25 markkaa. Uusi yhdistys saa tunnuksensa vuonna 1941. Reino Kalliolan piirtämässä logossa kotka liitää ylväästi.

1897

1970

1956

1938 Suomen luonnonsuojeluyhdistys (liiton edeltäjä) perustetaan.

1940-luvulla suomalaisia viedään luontoon Luontoretket ovat Luonnonsuojeluyhdistyksen ydintyötä alusta lähtien. Niitä pidetään ”keinona yleisön luonnonharrastuksen herättämiseksi”. Ensimmäiset yhdistyksen järjestämät yleisöretket järjestetään sotien takia vasta 2.5.1943. Retkeilytoimintaan liittyvät läheisesti luonnontuntemuskurssit. Ensimmäiset kurssit pannaan toimeen pääkaupungissa kevättalvella 1945. Kurssien suosio ylittää heti kaikki odotukset: osallistujia on noin 900. Ensimmäinen Suomen Luonto -lehti näkee päivänvalon vuonna 1941, talvi- ja jatkosodan välissä. Se on komeasti kuvitettu 80-sivuinen vuosikirja. Sen jälkeen moneen kertaan palkittu Suomen Luonto tuottaa kymmeniätuhansia sivuja tietoa, tarinaa ja kuvaa luonnosta ja luonnonsuojelusta.

1941 Suomen Luonto -vuosikirjan ensimmäinen numero ilmestyy 80-sivuisena.

1955 Saimaannorppa rauhoitetaan. Norpasta maksettiin tapporahaa vuoteen 1948 asti.

1950-luvulla kansallispuistoja perustetaan Eletään klassisen luonnonsuojelun aikaa. Ensimmäiset kansallis- ja luonnonpuistot on saatu Suomeen jo vuonna 1938. Aluksi niitä vastustetaan. Metsätalouden puolella uhataan, että ”maaseutu autioituu” ja ”teollisuus lähtee muualle”. Luonnonsuojeluliiton edeltäjä, Suomen luonnonsuojeluyhdistys järjestää uusien kansallispuistojen esittelyseminaarin Helsingin Säätytalolla vuonna 1957. Eduskunta on edellisenä vuonna yksimielisesti hyväksynyt lain seitsemän uuden kansallispuiston ja 12 luonnonpuiston perustamisesta. Liitto on ollut siinä aktiivisesti mukana. Luonnonsuojeluliitto, sen paikallisyhdistykset ja aktiivit ovat siitä lähtien mukana miltei jokaisen kansallispuiston perustamisessa.

1956 Kansallispuistokomitea päättää 7 kansallispuiston perustamisesta. Yhdistys on mukana työssä.

1969

1974

Suomen luonnonsuojeluliitto syntyy ja Luonto-Liitto liittyy nuorisojärjestöksi.

Luonnonsuojeluliitto siirtyy kolmiportaiseen malliin: liitto, piirit ja paikallisyhdistykset

Luonnonsuojelija 3/2018

1994

Jorma Laurila

Jan Veuger

1984

1977

Niittotalkoilla autetaan perinnemaisemien lajeja.

1991

Postikortilla päästöjä ja happosateita vastaan. Luonto-Liiton korttisarja päättäjille.

Kolista tulee kansallispuisto.

Hannu Lipitsä

Pääsihteeri Esko Joutsamo ja tapettu lokinpoikanen.

1979

1980

Koijärvikopla: Olli Tammilehto, Ville Komsi ja Jukka Ojala sekä asianajaja.

Luonnonsuojeluliiton alueellisia ympäristövuoden työntekijöitä.

Jorma Laurila

Ismo Tuormaa

Tapio Tuomela

1987

1960-luvulla herätään ympäristömyrkkyihin 1960-luvulla Rachel Carsonin Äänetön kevät (Silent Spring) kirja saa ihmiset näkemään ympäristömyrkkyjen, kuten DDT:n vaarat niin linnuille, eläimille kuin ihmisillekin. Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenet ovat huolestuneita siitä, onko yhdistys ajan tasalla muuttuneen maailman ympäristöongelmista. Tarvitaan muutosta. Vuonna 1967 yhdistykseen valitaan uusi puheenjohtaja, määrätietoinen hyönteistutkija, Pekka Nuorteva. Hän nostaa rohkeasti esiin elohopeaa ja muita ympäristömyrkkyjä ja niiden vastaisen taistelun tärkeyttä. Vuonna 1969 useat eri luonnonsuojeluyhdistyksen ja -järjestöt perustavat kolmiportaisen Suomen luonnonsuojeluliiton. Samalla vuonna 1943 perustettu Luonto-Liitto liittyy nuorisojärjestöksi.

1975 Jäsenlehti Luonnonsuojeluväki, nykyinen Luonnonsuojelija syntyy.

1976 Saimaannorpasta tulee Suomen luonnonsuojeluliiton tunnus.

1970-luvulla tulevat kasvun rajat vastaan 1970-luvulla iskevä öljykriisi ja Kasvun rajat -raportti pysäyttävät ajattelemaan maapallon luonnonvarojen riittävyyttä. Syntyy liikehdintää. Luonnonsuojeluliitto tiukentaa kantojaan ja nostaa esille esimerkiksi laajamittaisen soiden ojituksen ja avohakkuiden ongelmat. Luonnonsuojeluliitto esittää Suomeen ympäristöministeriötä jo vuonna 1970. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö piti ajatusta ympäristöministeriöstä kummallisena, omalaatuisena ja täysin asiattomana. Graafikko Erik Bruun huolestuu ympäristömyrkyistäkin kärsivästä saimaannorpasta 1970-luvun alkupuolella ja piirtää norppajulisteen. Vuonna 1976 liitto ottaa käyttöönsä uuden norppalogon.

1979 Koijärvi-liike syntyy ja onnistuu pelastamaan Koijärven kuivatukselta.

1983 Suomi saa ympäristöministeriön maailman ensimmäisten maiden joukossa.

1980-luvulla ympäristöasiat etenevät vauhdilla Happosateet ja metsäkuolemat tekevät saasteista konkreettisia. Ensimmäiset kansainväliset sopimukset esimerkiksi rikkidioksidista saadaan aikaan. Ympäristöhallinto järjestäytyy. Suomeen perustetaan liitonkin aloitteesta ympäristöministeriö. Luonnonsuojeluliitolla on eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän kautta suora yhteys eduskuntaan. Se näkyy esimerkiksi koskiensuojelulain muotoilussa. Luontojärjestöissä havahdutaan tietoon, että lajiston katoaminen koskee myös Suomea. Syttyy ”metsäsotia”. Talaskankaalla kiista metsähakkuita etenee suoran toiminnan kahakoihin. Luonnonsuojeluliitto on aktiivisesti mukana neuvotteluissa. Aktivistit voittavat. Vuonna 1989 valtioneuvostolle luovutetaan 220 000 allekirjoittajan metsävetoomus.

1985 1. kansainvälinen sitoumus rikkipäästöjen vähentämisestä allekirjoitetaan.

1987 Koskiensuojelulaki valmistuu. Tsernobylissä ydin voimalaonnettomuus.

1989 Talaskankaan metsäkiista, jossa Luonnonsuojeluliitto mukana.

Luonnonsuojelija 3/2018

1994

2018

Elli Koski toimi tarmokkaastii kierrätyksen ja kestävän materiaalitalouden edistämiseksi.

Kari Hulkko

Avohakkuut historiaan -kampanja ja nimienkerääjät Hanna Savisaari, Paloma Hannonen ja Hanna Jauhiainen.

2012

Mikko Käkelä

Ilmastonmuutostempauksessa pelataan rantalentopalloa talven keskellä.

1990-luku on kestävän kehityksen aikaa 1990-luvulla ymmärretään, että ratkaistavat ongelmat kuten ilmastonmuutos ovat valtavia. Uskotaan silti optimistisesti, että kestävän kehityksen ajattelu voi tuoda ratkaisun. Suomi liittyy EU:hun vuonna 1995, ja ympäristölainsäädännössä tapahtuu edistystä. Luonto- ja lintudirektiivit astuvat heti voimaan ja laaja Natura-verkosto perustetaan. Luonnonsuojeluliiton yksi tärkeimmistä suojelun keinoista on juuri lainsäädäntöön vaikuttaminen. Luonnonsuojeluliitto on osana Kierrätysliikettä mukana edistämässä uutta jäte- ja luonnonvara-ajattelua. Kierrätyksen jälkeen lanseerataan termi ekotehokkuus eli tuotteiden ja palveluiden tuottaminen pienemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Yympäristökasvatus vakiintuu normaaliksi osaksi kouluja, kierrätyskeskuksia ja muuta yhteiskunnallista toimintaa. Luonnonsuojeluliitossa halutaan konkreettisesti edistää siirtymistä uusiutuvaan sähköön ja perustetaan sähkön ympäristömerkki Norppasähkö. Myöhemmin se ottaa nimen EKOenergia ja kansainvälistyy.

1995 Suomi liittyy Euroopan unioniin. Alueelliset ympäristökeskukset ja SYKE perustetaan.

1998 Energian ympäristömerkki Norppasähkö perustetaan. 2013 siitä tulee EKOenergia.

Puheenjohtaja Ristola Sulkava Talvivaaran vastaisessa mielenosoituksessa.

Eemeli Kiviniemi

2009

2000-luvulla käydään ilmastoneuvotteluita Käydään kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita, mutta ne etenevät tuskallisen hitaasti. Suomi vaatii neuvotteluissa erityisoikeuksia turve- ja metsäkysymyksissä. Luonnonsuojeluliitto puhuu soiden ja metsien hiilivarastojen sekä uusiutuvan energian puolesta. Energiakeskustelu pyörii paljon ydinvoiman ympärillä, ja suuria ydinvoiman vastaisia mielenosoituksia järjestetään. Viides ydinvoimala,”viides virhe”, päätetään silti rakentaa. Lämpimät talvet lisäävät kalastuskuolemista kärsivän saimaannorpan hätää. Vuonna 2009 Luonnonsuojeluliitto ravistelee suomalaisia tiedolla ”joka toinen kuutti hukkuu”. Luonnonsuojeluliiton norppalogo uudistuu. 2000-luvun alussa Suomen ympäristöhallinto valitaan vielä maailman parhaaksi. Vuosikymmenen lopussa aloitetaan sen purkaminen, kun itsenäiset ympäristökeskukset lakkautetaan vuonna 2010 ja ympäristöasiat siirretään ELY-keskuksiin. Pian ehdotetaan niidenkin lakkauttamista.

2010

2012

2015

2016

Itsenäiset ympäristökeskukset lakkautetaan, Luonnonsuojeluliitto vastustaa. Ympäristö siirtyy ELY-keskuksiin.

Historian pahin kaivosonnettomuus Talvivaarassa. Luonnonsuojeluliitto viestii aktiivisesti.

Pariisin ilmastosopimus. Luonnonsuojeluliitto puolustaa ympäristöministeriötä.

Maakuntauudistus, jossa ympäristö halutaan siirtää maakuntiin ja LUOVAan, käynnistyy.

2000 Suomen ympäristöhallinto arvioidaan maailman parhaaksi.

2010-luvulla kerätään nimiä metsien puolesta Vuonna 2015 saadaan aikaan Pariisissa ilmastosopimus, mutta hiilidioksidipäästöt pysyvät ennätyslukemissa. Luonnon terveysvaikutukset ja luonto nousevat trendiksi. Esimerkiksi vuonna 2017 yli 30 000 luonnonystävää osallistuu Luonnonsuojeluliiton yhdistysten järjestämille yli 1 800 retkelle. Luonto saa myös liputuspäivän. Luontoa ihailevista puheista huolimatta luonnonvarojen käyttöä tehostetaan. Metsähakkuita lisätään biotalouden nimissä, ja kaivosbuumi saa jatkua Talvivaaran onnettomuudesta huolimatta. Soidensuojelun täydennysohjelma perutaan ja fossiilisten polttoaineiden tukia ei leikata. Ympäristöhallintoa ja -lainsäädäntöä halutaan ”sujuvoittaa” osana maakuntauudistusta. Luonnonsuojeluliitto ei ole vaiti. Vuonna 2016 Luonnonsuojeluliitto arvioidaan tutkimuksessa aktiivisimmaksi ympäristöjärjestöksi vaikuttamistyössä. Järjestö etsii silti uusia tapoja toimia. 17.5.2018 käynnistyy ympäristöjärjestöjen yhteinen kansalaisaloite Avohakkuut historiaan. Elokuussa 2018 on kasassa jo yli 44 000 vaadituista 50 000 allekirjoituksesta.

Lähteet: Helena Telkänranta (toim.). Laulujoutsenen perintö: suomalaisen ympäristöliikkeen taival. 2008. Myynnissä hintaan 35 €. //luontokauppa.fi//

2018 Ympäristöjärjestöjen yhteinen kansalaisaloite Avohakkuut historiaan saa ihmiset liikkeelle.

Luonnonsuojelija 3/2018

”Kaikki merkit näyttävät siltä, että Luonnonsuojeluliittoa tarvitaan enemmän kuin moneen vuosikymmeneen. Viimeisen 40 vuoden aikana on rakennettu ympäristöhallintoa, ja on jo totuttu siihen, että viranomaiset hoitavat ympäristöasiat. Nyt lainsäädäntöä ja julkista sektoria kevennetään ja valvonta- ja suunnittelujärjestelmiä oikaistaan tehokkuuden nimissä. Kun julkinen sektori kevenee, on kansalaisjärjestöjen pakko ottaa lisää vastuuta luonnon- ja ympäristönsuojelusta. Jotta me voimme valvoa luonnon etua, me tarvitsemme lisää ihmisiä luonnon puolelle. Toivoisinkin, että jokainen osallistuisi jäsenten ja tukijoiden hankintaan. Luonto- ja ympäristömyönteisiä ihmisiä on kuitenkin nykyisin valtavasti. Usein riittää, kun kysyy: haluatko tulla meidän jäseneksemme?” Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall

”Yhdistyksissä tarvitaan toimintaa, johon on helppo ja hauska lähteä mukaan. Monet eivät halua sitoutua pitkiksi ajoiksi. Olisi ihanaa, jos yhdistystoiminta olisi mahdollisimman epävirallista ja luontevan yhteisöllistä. Byrokraattiset kokoukset ja paperinpyörittäminen saavat jäädä vähemmälle. Säännöt pitää olla silti kunnossa, jotta on lainmukainen vipuvoima takana. Luonnonsuojelu saisi näkyä enemmän katukuvassa. Mahdollisuudet osallistua voisivat olla moninaisempia, niin että samalla kun toimii vaikka kulttuuripuolella, voi auttaa myös luonnonsuojelutyössä. Kevyen osallistumisen lisäksi asiantuntevan paikallistyön merkitys korostuu tulevaisuudessa varmasti entisestään. Vaikuttamistyössä kannattaa olla etukenossa ja pyrkiä mukaan visiointiin, jotta voi olla mukana luomassa toivottavaa, luontoa arvostavaa tulevaisuutta.” Paikallisaktiivi Riikka Armanto, Turku

”Luonnonsuojeluliitto on arvioitu aktiivisimmaksi ympäristöjärjestöksi vaikuttamistyössä. Pääsemme puhumaan eduskuntaan, tapaamaan ministereitä ja ympäristöhallinnon virkamiehiä. Kun kyseessä on ilmastonmuutoksen tapaisesta valtavasta ongelmasta, tarvitaan vielä enemmän. Meidän on saatava päättäjät muuttamaan keskustelut toimenpiteiksi. Minua huolestuttaa, että yhtä aikaa kun pitäisi ratkaista kansainvälisesti yhdessä valtavan isoja ongelmia, käperrytään maailmalla kohti nationalistisia päätöksiä ja heikennetään toimivia neuvottelujärjestelmiä. Meillä Suomessa asioita runnotaan isojen toimijoiden taholta nopeasti päätökseen. Tässä tilanteessa ei kuitenkaan kannata passivoitua, vaan päinvastoin aktivoitua. Kannustan myös lähettämään suoraa palauteta päättäjille. Luonnonsuojeluliiton täytyy koko ajan kehittyä, jotta pystymme vastaamaan maailman haasteisiin. Onneksi meillä liitossa on laaja kenttäväki, motivoituneet työntekijät sekä hallitus, joka haluaa kehittää järjestöämme.” Hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä

”Luonnonsuojeluliittoa todella tarvitaan entistä monimutkaisempien ympäristöongelmien ratkomisessa. Voimme ohjata ihmisiä kestävämpiin elämäntapoihin ja opastaa ihmisiä luontoon. Kaikki lähtee luontosuhteen vaalimisesta. Yksi tapa luoda uutta toimintaa, tuloksia ja lisää resursseja ovat hankkeet. Niissä tehdään hyvin konkreettista suojelutyötä: ennallistetaan soita, tehdään purokunnostuksia, kartoitetaan uhanalaisia lajeja ja järjestetään luontotunteja lapsille. Työtä riittää! Ja rahoitustakin saadaan aina kun pystytään osoittamaan konkreettisia tuloksia, joita rahalla saadaan aikaan. Luonnonsuojeluliitto sai esimerkiksi juuri ison rahoituksen vieraslajien torjuntaan. Se tulee tarkoittamaan uusia aluetyöntekijöitä eri puolille Suomea. Hanketoiminnalla vahvistetaankin ennen kaikkea piiri- ja paikallistoimintaa.” Kehityspäällikkö Riku Eskelinen

JUHLI LUONTOA KANSSAMME Turussa Suomen luonnon päivänä 25.8.2018 Lisätietoja: www.sll.fi/80v ja tämän lehden takasivun mainos

Kuvat: Vanessa RIki, Merja Paakkanen, Heidi Moisio

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Luonnonsuojelija 3/2018

15 15

Luonnonsuojelija 3/2018

Metsiemme katoava aarre Mustikka kärsii rajusti Suomen metsätaloudesta, joka perustuu avohakkuisiin ja metsämaan muokkaukseen. Mustikan väheneminen muuttaa voimakkaasti koko metsäluontoamme, ei vain marjasatoja. Teksti Ismo Tuormaa Kuvitus Anne Stolt

aikki suomalaiset tuntevat sanonnan ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka”. Ilmaisu on perua ajalta, jolloin vuosisatoja jatkuneet metsämaan kaskeamiset olivat vähentäneet mustikan peitteisyyttä kylien ja muun asutuksen lähellä. Samalla ahomansikat voivat hyvin perinteisessä maatalousympäristössä. Niinpä ahomansikka ja mustikka muodostivat eräänlaisen reviirirajan, joka kertoi, mikä on jonkun yksityistä viljelysmaata ja mikä taas oli vapaammin asumiseen ja muuhun käyttöön otettavaa salomaata. Mustikka oli siis tuolloinkin, satoja vuosia sitten, merkki miltei koskemattomasta kuusimetsästä.

Kaski ei tappanut mustikkaa Kauhukertomukset kasken- ja tervanpolton ”hävittämistä suomalaismetsistä” elävät yhä le-

gendoina sukupolvesta toiseen. Niitä käytetään suomalaisessa metsätaloudessa yhä perusteluna tai taustatarinana jos jonkinlaisille toimille avohakkuista maanmuokkaukseen. Kaskiaikaan asutuksen ulkopuolisilla alueilla oli kuitenkin säilynyt varsin suuria salomaita liki luonnontilaisina. Kaikkialle ulottuvaa, metsien tehokäytön nyt mahdollistavaa metsätieverkkoa ei ollut tuolloin lainkaan. Kaskeamisen ja metsätalouden vaikutukset eroavat erityisesti, jos maa muokataan avohakkuun jälkeen. Kaskitaloudessa metsän puut poltettiin yleensä kasken mukana, jolloin puiden ravinteet siirtyivät heti kiertoon. Vaikka kaskeamisväli tihentyi hiljalleen ensin sadasta vuodesta ja sitten kymmenistä vuosista yhä tiiviimmin toistuvaksi ”pusikoiden poltteluksi” kaskinauriiden, -rukiin ja muun sadon saamiseksi, ei siihen liittynyt muuta voimakasta maanpinnan käsittelyä.

1616

Luonnonsuojelija 3/2018

”

Mustikoita käyttävät metsissä liki kaikki eliölajit hyönteisen toukista karhuihin. Toistuvat palot polttivat näkyvillä olleet mustikkakasvustot, mutta niiden juuristoa säilyi jonkin verran – ja erityisesti metsämaiden reunassa. Mustikan biomassasta noin 70–90 prosenttia sijaitsee maan alla, joten näkyvillä oleva varvikko on vain pieni osa kasvia. Lievistä luonnonkuloista mustikka usein jopa hyötyy.

Metsämaan tuhoava käsittely Ennen sotia vallinneessa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen – tai haukkumanimeltään harsintametsätalouden – metsänhoidossa mustikat voivat hyvin. Puita haettiin tarpeiden mukaan ja metsät säilyivät metsäisinä. Sopivasti harvennetut, erirakenteiset metsät olivat mustikalle ja sen marjomiselle ihanteellisia. Sama koskee myös muita varpukasveja.

Avohakkuisiin ja maanmuokkauksiin perustuva metsätalous on sen sijaan mustikalle myrkkyä. Varsinainen avohakkuu ei mustikoita välttämättä tapa, mutta metsämaan maanpinnan muokkaus rikkoo juuret. Mustikka kärsii myös aukkojen kuivuudesta ja auringonpaahteesta. Nitä seuraava heinittyminen ja tiheä taimikkovaihe hidastavat mustikan elpymistä entisestään. Mustikka alkaa hiljalleen palautua hävinneille aloille ensimmäisen tai toisen taimikon harvennusvaiheen jälkeen, mutta tätä iloa ei kestä välttämättä pitkään. Juuri kun mustikanvarvut alkavat tuottaa satoa, alkaa usein jo seuraava avohakkuu ja maanpinnan myllerrys. Mustikka kestää kehnosti

Mustikan peittävyys oli vähentynyt alle puoleen.

Peittävyys% 1–3 3–5 5–7,5 7,5–10 10–15 15–20 20–30 30–50

1951–1953

ajallisesti ja määrällisesti yhä tihentyvämpää toimintaa ja valon- ja kosteudenmuutoksia metsissä. Niinpä mustikan peittävyys suomalaismetsissä oli vuonna 1995 vähentynyt Metsäntutkimuslaitos Metlan mukaan alle puoleen 1950-luvun lukemista. Kun mustikkavarvikot peittivät sotien jälkeen noin 15–20 prosenttia metsiemme aluskasvillisuudesta, oli lukema romahtanut jo ennen vuosituhannen vaihdetta vain noin kahdeksaan prosenttiin. Saman peitteisyyden vähenemisen ovat kokeneet myös monet muut varpukasvimme ja jäkälät. Eroja tuhon laajuudessa ja pitkäkestoisuudessa on. Kanerva voi valokasvina jopa hyötyä hakkuista. Ja siinä, missä puolukka valoa sietävänä kasvina voi toipua hakkuista ja maanpinnan käsittelystä ”vain” 30 vuodessa, vaatii mustikka pidemmän ajan. Palautumisen katkaisevat yhä tiheämmin välein toistuvat päätehakkuut. Muutos on järisyttävä koko metsäekologian kannalta. Mustikka ei ole merkityksellinen vain ihmisille, vaan kasvista ja sen marjoista ovat riippuvaisia lukuisat metsälajit.

Mustikoita rakastavat kaikki

1985-1986

1995

Mustikan keskipeittävyyden muutokset valtakunnan metsien inventointien mukaan (Salemaa 2000). Mustikan peittävyys oli vuonna 1995 vähentynyt alle puoleen 1950-luvun lukemista.

Mustikoita ja muiden varpukasvien marjoja käyttävät metsissä liki kaikki eliölajit hyönteisen toukista karhuihin. Varpujen vähenemisellä on suuri merkitys. Esimerkiksi mittariperhosen toukat mussuttavat mustikanlehtiä mielellään. Suomen metsistä on nopeasti katoamassa myös aiemmin yleinen metsälaji metso. Metson poikaset käytävät varvustoja suojanaan pedoilta. Ne myös syövät poikasvaiheessa varpujen alapinnalla olevia hyönteisiä. Myöhemmin itse marjat ovat metsolle ja muille kanalinnuille elintärkeitä. Kanalinnut eivät ole ainoita mustikasta riippuvaisia eliölajeja. Heikkoina mustikkavuosina karhut työntyvät nälissään ihmisten puutarhoihin syömään

Luonnonsuojelija 3/2018

Mustikka metsän luonnollisessa sukkessiossa eli metsän kierrossa 0–3 vuotta

3–15 vuotta

20–60 vuotta

60–80 vuotta

100–200 vuotta

1. Metsäpalo (tai myrsky). Mustikan juuret säilyvät palosta huolimatta

2. Pioneerikasvit ja niiden jälkeen heinät vallottavat paloalueen. Mustikka versoo.

3. Pensaat ja nuoret puuntaimet alkavat nousta. Mustikka kasvaa.

4. Sekametsä jossa lehtipuut suurimpia. Mustikan peittävyys ja marjantuotto lisääntyvät.

5. Havupuut kasvavat lehtipuita korkeammiksi, kuusien määrä lisääntyy. Mustikka peittää lähes koko metsänpohjan ja tuottaa hyvin marjaa.

6. Vanhassa metsässä mustikkaa kasvaa harvemmissa kohdissa runsaasti, varjopaikoilla mustikkakin jää sammalten alle.

Mustikka avohakkuisiin ja maanmuokkaukseen perustavassa metsätaloudessa 0–10 vuotta

1. Avohakkuu, maanmuokkaus ja kantojen nosto. Mustikan maajuuret katkeavat.

2. Taimien viljely ja taimikon hoito. Ei vielä mustikkaa.

20–50 vuotta

3. Alaharvennus. Mustikka alkaa palautua noin 20 vuotta hakkuun jälkeen.

50–70 vuotta

noin 80 vuotta

4. Toinen alaharvennus. Harvennushakkuut elvyttävät satoa. Mustikka kukkii ja marjoo.

70–90 %

mustikasta sijaitsee maan alla. Siksi mustikka uudistuu nopeasti palon jälkeen, mutta avohakkuiden jälkeinen maanmuokkaus rikkoo sen maajuuret ja hidastaa uutta kasvua.

5. Tasarakenteinen metsä. Mustikan peittävyys hyvä, mutta kukinta ja marjonta vähäisempää, aukot lisäävät valoa ja kukintaa ja marjomista.

6. Avohakkuu. Uusi avohakkuu tuhoaa elpyvän mustikan kasvun.

A. Luonnonmetsä on mosaiikkimaista. Metsässä vaihtelevat niin puulajit kuin aukeat, tiheät ja harvat metsäosuudet. Myrskyt, pienet metsäpalot ja kaatuneet vanhat puut uudistavat metsää. Lahopuuta on paljon. B. Talousmetsässä metsät ovat pääosin samanikäisen yhden puulajin metsiä. Avohakkuiden jälkeen maa yleensä muokataan ja metsää uudistetaan samanlajisten taimien ja harvennushakkuiden avulla. Lahopuuta on hyvin vähän.

Luonnonsuojelija 3/2018

omenia ja muuta apetta, jolloin niitä ammutaan ”häirikköinä”. Perhoset ja muut varvuista paljolti riippuvaiset eliölajit eivät voi tehdä samaa, ne vain kuolevat ja katoavat hiljaa.

Tärkeä kirja metsän perustuottajista Yleistä tietoa avohakkuiden vaikutuksista mustikalle saatiin vuonna 2000. Silloin ilmestyi metsäekologian klassikko Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa, jonka ovat toimittaneet Antti Reinikainen, Raisa Mäkipää, Ilkka Vanha-Majamaa ja Juha-Pekka Hotanen. Näiden Metsäntutkimuslaitoksen eli nykyisin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kirjaan kokoaman tiedon olisi luullut muuttavan suomalaista metsänhoitoa ja ajattelua, sillä tutkimustulokset olivat musertavia. Metlan kirja jäi kuitenkin hiljaisuuteen talousmetsien kasvun ihanuutta korostavassa maassa ja mediassa. Mitä tässä edelleen hyvin ajankohtaisessa kirjassa sitten sanotaan suomalaisten varpukasvien kohtalosta? Kirjan mukaan varpumainen kasvumuoto on kehittynyt vasteeksi tavalla tai toisella ankarille kasvuolosuhteille. Varpumaisuus on siis sekä suojautumiskeino että tapa säästää niukkoja voimavaroja luonnon kovassa kilpailussa ja tarjota suojaa esimerkiksi lunta, kylmää, kuivaa, tuulisuutta ja paahteisuutta vastaan. Samalla säästetään vettä, ravinteita ja muita voimavaroja.

Ekosysteemin tuottajina varvut ovat kirjan kirjoittajien mukaan kuin pienoispuita, joissa biomassaa kertyy puutuneisiin osiin sekä maan alla että päällä. Maanalainen, maavarsista ja juuristosta koostuva biomassa on varpukasveilla selvästi suurempi kuin maanpäällinen. Varvut ovat siis metsäluonnon perustuottajia, jotka pysyvät yllä varsin vähäisellä ravinteiden käytöllä. Varpuja ovat monet muutkin lajit kuin mustikka ja puolukka, sillä vuonna 1995 niitä osui koealoille peräti 22 lajia. Metsätaloudessa varvut saatetaan silti nähdä yhä eräänlaisina kilpailijoina puustolle ja etenkin puuntaimille. Aluskasvillisuudessa varpujen osuus vesitalouden ravinteiden sitomisessa on kuitenkin merkittävä. Ne ovat karujen kasvupaikkojen perustuotannon ja humuksen takuukasveja, kirja kertoo. Varvut ovat metsien ravintoketjun alkulenkkejä ja luovat pohjaa koko eliöyhteisön monimuotoisuudelle.

vuotuisesta sadosta, ”joka marja tulee käyttöön luonnon kiertokulussa”. Neljä satoisinta luonnonmarjaamme, mustikka, puolukka, variksenmarja ja juolukka, muodostavat noin 90 prosenttia hyvän marjavuoden miljardin kilon kokonaissadosta. Luonnonmarjat ovat metsien hyödyke, joka pystyy taloudellisestikin kilpailemaan tietyissä oloissa puuntuotannon kanssa. Kukkivat kanervakasvit tuottavat myös merkittävän osan tarhamehiläisten korjaamasta mesisadosta. Lisäksi varvuilla ja niiden marjoilla on lääkinnällisiä ominaisuuksia ja terveysvaikutuksia. Mustikalla marjasadot vaihtelevat vuosittain muutamasta kilosta kymmeniin kiloihin hehtaarilla. Parhaiten mustikka viihtyy vanhemmissa metsissä, joissa on myös tarpeeksi valoa.

Joka marja tulee käyttöön luonnon kiertokulussa.

Mustikkasato ei mätäne Metlan metsäekologian ja metsien monikäytön professori Anne Tolvanen vahvistaa, että tuttu sanonta ”mustikoiden mätänemisestä metsään” ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Vaikka mustikoita kerättäisiinkin ihmisten tarpeisiin vain noin 10 prosenttia

”

Luonnonmarjat pystyvät taloudellisestikin kilpailemaan puuntuotannon kanssa.

Turvemaista metsämaita

Viime aikoina on keskusteltu siitä, onko viime vuosituhannen lopulla havaittu mustikkakato jatkunut vai ei. Vastaus on kyllä ja ei. Luonnonvarakeskuksen Tiina Tonterin ja muiden tutkijoiden tutkimustulosten mukaan mustikan peitteisyys on pysynyt suurin piirtein samana viime vuosituhannenvaihteen molemmin puolin. Tämä voi johtua siitä, että samalla kun mustikkametsiä häviää hakkuiden tieltä, niin toisaalla varvustot taas ovat alkaneet palautua harvennusvaiheiden jälkeen. Tonterin tutkimuksessa oli mukana vain kivennäismaita. Lisäksi noin kolmen miljoonan hehtaarin alueella entiset turvemaat eli ojitetut suot ovat muuttuneet ja muuttumassa metsämaiksi. Tällöin ne ovat mustikalle kelvollisia kasvupaikkoja. Hakkuut ovat lisääntyneet voimakkaasti ja myös puuston korjuuväli eli kiertoaika on koko ajan tihentynyt, mikä johtaa puolestaan monen entisen mustikkametsän menettämiseen vähintään vuosikymmeniksi. Tonterin luvut ovat siis keskiarvoja. Jokaisen omassa lähimetsässä on siis voinut tapahtua joko mustikan katoaminen hakkuiden, maanmuokkauksen ja taimettamisen myötä tai sitten mustikan vähittäinen paluu harvennusvaiheiden jälkeen. Mutta miten käy valtakunnallisesti, kun turvemaiden muuttuminen metsämaiksi loppuu ja hakkuut lisääntyvät samaan aikaan entisestään, kuten on suunniteltu? ”Kyllä se väistämättä vähentää mustikan peittävyyttä, jos hakkuita lisätään voimakkaasti”, professori Tolvanen sanoo. Rakentaminen, tiet ja muut ”lopulliset mustikkametsän häiriöt” eivät vaikuta tutkimustuloksiin vääristävästi, sillä ne suljetaan pois metsämaan varvikkojen kunnosta kertovista tuloksista. Muutkin mustikkakatoa selittäviksi syiksi väitetyt syyt ovat nykyisin Tolvasen mukaan mitättömiä eli ”pähkinöitä verrattuna metsänkäsittelyyn”. Luonnonvarakeskuksen analyysit perustuvat lähes 650 pysyvään koealaan ympäri Suomea. 2000-luvulla koealojen määrä putosi tähän lukuun noin 3000 koealasta. Sen jälkeen ei ole ollut rahoitusta toteuttaa edes inventointeja. Lähteet: Metlan metsäekologian ja metsien monikäytön professori Anne Tolvaseb haastattelu Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa, toim. Antti Reinikainen, Raisa mäkipää, Ilkka Vanha-Majamaa, Juha-Pekka Hotanen, Tammi 2000 Tutkija Tiina Tonterin ym. vuonna 2016 julkaisema selvitys vuosilta 1985-2006.

Luonnonsuojelija 3/2018

Kiitos allekirjoituksesta!

Suomen metsät tarvitsevat meitä kaikkia.

Kari Leo

Pyydäthän myös ystäviäsi allekirjoittamaan kansalaisaloitteen, jotta valtion mailla siirrytään avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen: avohakkuuthistoriaan.fi

2020

Luonnonsuojelija 3/2018

Suo vastaan ilmastonmuutos Ennätyskuuma kesä muistuttaa tukalalla tavalla ilmastonmuutoksesta. Vasta auennut Hiilipörssi etsii ratkaisua ongelmaan soilta, joita ennallistamaan Lestijärvelle lähti sinnikäs joukko leiriläisiä muutaman ympäristötaiteilijan kera. Teksti ja kuvat Anna Tuominen, tietolaatikot Tapio Yli-Kätkä

urinko paahtaa kuumemmin kuin vuosikausiin. Suohon on tallautunut kalastajien käyttämä polku, jota pitkin etenemme Lestijoen vartta yläjuoksulle. Tahti on rauhallinen, mutta kannettavaa on paljon: lapioita, moottorisaha, bensaa ja litratolkulla vettä hikoilun vastapainoksi. Kirkasvetinen Lestijoki soisine rantoineen kuuluu yhteen Suomen luonnonsuojeluliiton viimevuotisen 100 luontohelmeä -kampanjan kohteista. Nyt sen tarina saa jatkoa, kun Hiilipörssin nimissä järjestetty ympäristötaideleiri jalkautuu maastoon Jatkonnevalla. Hiilipörssin idea perustuu suon kykyyn sitoa ilmakehän hiilidioksidia pitkäksi ajaksi: sijoittamalla ojitettujen soiden ennallistamiseen voi lisätä hiilen sidontaa ja vähentää aiheuttamaansa ilmastotaakkaa. Viime vuosisadalla Suomessa kuivatettiin ojittamalla miljoonia hehtaareja soita metsämaaksi. Tutkimuksissa suot ovat sittemmin osoittautuneet tärkeäksi ilmastonmuutoksen hillitsijäksi, joten suoalueita on alettu ennallistaa ojia tukkimalla.

Kuravettä päälle Puolentoista kilometrin jalkapatikan jälkeen saavumme määränpäähän. Soista rantakaistaletta halkoo vii-

vasuora oja, joka kuljettaa vettä viereisestä talousmetsästä Lestijokeen. Leiriä vetävä Hiilipörssin koordinaattori Heikki Susiluoma kertoo, että varsinainen hankkeeseen liittyvä ennallistamiskohde on kauempana, Lestijärven toisella puolella. Päämääränä on kuitenkin laajempi kokonaisuus, joka palvelisi myös uhanalaista lajistoa. Metsähallituksen suunnitelmissa on myöhemmin ennallistaa Jatkonnevan ojitetut laiteet, ja meidän tehtävämme on tehdä tarvittavat esivalmistelut. Suurien suoalueiden ennallistaminen tehdään lapioiden sijaan kaivinkoneella, mikä pöllyttää virtaan suuria määriä humusta ja ravinteita. Jokeen joutuessaan ne samentavat veden ja aiheuttavat haittaa sen lajistolle, joten niitä pysäyttämään rakennetaan suodatinpato. Metsähallituksen luontopalveluiden Antti Uusi-Laitila silmäilee sopivan paikan padon rakentamiseen ja käy vielä työvaiheet läpi. ”Mä sahaan tuolla, te saatte tehdä täällä ja joku kantaa niitä puita, jos ei pihka vaatteissa haittaa”, hän tiivistää lopuksi rempseästi.

Ryhdymme töihin. Lapiolla kaivetaan ojan reunoihin lovet padolle ja suoristetaan pohja, jotta lopputulos olisi reunoiltaan mahdollisimman tiivis. Kaivajat innostuvat kiskomaan kumisaappaat jaloistaan ja viimeistelevät työn käsin, polvia myöten ojassa. Kymmenet paarmat surisevat ympärillämme, mutta paksu kerros hyttysmyrkkyä tehoaa, eivätkä ne uskalla iholle. Kaivetun aukon pohjalle upotetaan suuri suodatinkangas, jonka päälle aletaan kantaa Uusi-Laitilan suon laidasta pätkimiä mäntypöllejä. Kun oja on täynnä, kankaan liepeet käännetään puiden yli ja peitellään saviliejulla ja turpeella.

Täällä suossa tiede ja taide kohtaavat toisensa luontevasti.

Luovuus yhdistää

Pato on toimintavalmis, mutta se ei riitä meille. Jäämme viimeistelemään rakennelmaamme sammalilla ja saroilla kunnes kaikki valkoinen suodatinkangas on piilossa ja pato sulautuu kauniisti ympäristöönsä. Kruunuksi lasketaan kukkiva kanervamätäs. Leirin tarkoitus on yhdistää tiedettä ja taidetta, ja täällä suossa ne kohtaavat toisensa luontevasti.

21 21

Luonnonsuojelija 3/2018

Ympäristötaidetta voi olla jokin yksittäinen teos tai vaikka ympäristössä tapahtuva prosessi. Usein ympäristötaide kumpuaa jonkinlaisesta yhteisöstä ja ryhmässä tekemisestä. Lestijärven leirin osallistujista löytyy monenlaisia tyyppejä lukiolaisesta jo eläkkeelle jääneeseen professoriin, mutta lähes kaikkia paikallaolijoita tuntuu kuitenkin yhdistävän jonkinlainen taiteellinen tausta. Luovuuteen ei tarvitse yllyttää. Heikki Susiluoman kiinnostus tieteen ja taiteen rajapintaan on herännyt teatterin parissa. Tuota rajapintaa tutkimaan on leirille kutsuttu myös taiteen ammattilaisia. Ympäristötaiteilija Sandra Nyberg kertoo lähteneensä mukaan avoimin mielin, ilman sen kummempia odotuksia. ”Ajattelin ennemminkin tulevani oppimaan enemmän ennallistamisesta, mutta yllättävästi jo nyt on jonkinlainen teosideakin olemassa”, hän hymyilee. Nyberg kertoo ympäristötaiteen saavuttavan sellaisetkin ihmiset, jotka eivät muuten koe taiteen olevan heille. ”On hienoa, jos pystyy avaamaan paikallistenkin silmät jollekin asialle, joka on heidän takapihallaan, että hei tämähän on tärkeää”, hän kuvaa. Taiteilija kertoo yhteistyön paikallisten tahojen kanssa kantavan hedelmää.

”Sen myötä aletaan ymmärtää, mikä taiteilija on ja mitä taide voi olla. Monet luulevat, että olemme niin eri maailmoista, mutta loppujen lopuksi tavoitteemme ja ajattelutapamme osoittautuvatkin todella samanlaisiksi.” Susiluoma kertoo ihailevansa leirille kutsuttujen taiteilijoiden heittäytymistä ennallistamistyöhön. ”Uskon, että taiteesta ja sen tekijöistä löytyy vielä paljon käyttämätöntä energiaa luonnonsuojeluun.”

Suohelmet Aamupäivän aikana viereiseen ojaan valmistuu toinenkin tunteella viimeistelty pato, kuin suoraan arkkitehdin kynästä. Matkalla takaisin autoille jään nopeasti muista jälkeen, sillä en voi olla pysähtelemättä ihmettelemään suon omaleimaista lajistoa. Sinisinä hohtelevat neidonkorennot lepattavat joella kuin perhoset, ja kihokki on avannut nuppunsa. Bongaan näivekasveihin kuuluvan kaarlenvaltikan, josta aamupuurolla olin kuullut leirin järjestäjien puhuvan. Suot ovat Susiluomalle rakkain luontotyyppi. Pohjanmaalla kasvaneelle ne olivat ainut tarttumapinta alueen alkuperäiseen luontoon, ja huoli kiihtyvistä ojituksista 70–80-luvulla veti hänet luonnonsuojelun pariin.

Mikä ennallistus? Soiden ennallistamisella palautetaan ojituksen takia heikentynyt suoekosysteemi luonnontilaisen kaltaiseksi. Se tehdään tukkimalla suo-ojia ja poistamalla puustoa, joko käsin tai koneellisesti. Myös turvetuotantoalueita ja turvepeltoja voidaan ennallistaa, mutta se on hitaampaa. Tutkimusten mukaan ennallistettujen soiden vedenpinta palautuu yleensä nopeasti luonnontilaisten soiden tasolle. Soiden ennallistaminen on yksi kustannustehokkaimmista keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Samalla se auttaa suoluontoa elpymään ja vesistöjä puhdistumaan. Ennallistamisella voi olla lyhytaikaisia ympäristön tilaa heikentäviä vaikutuksia, sillä lähivesien kuormitus ja kasvihuonekaasupäästöt voivat aluksi lisääntyä. Kun turvekerros kasvaa, alkaa suo taas sitoa hiiltä itseensä.

Luonnonsuojelija 3/2018

”

Saaristoa ja Lappia arvostetaan, mutta tuntuu, että suo on jäänyt syrjemmälle, vaikka siellä on ihan mieletöntä puhtautta.

Soisen jokivarren luonto hämmästyttää kauneudellaan ja runsaudellaan

Nybergille taas suot olivat ennen leiriä melko tuntematonta maastoa, mutta konkreettisen tekemisen ja oppimisen myötä suon ainutlaatuisuus on tehnyt häneen vaikutuksen. ”Saaristoa ja Lappia arvostetaan, mutta tuntuu, että suo on jäänyt syrjemmälle, vaikka siellä on ihan mieletöntä puhtautta. Tuntuu hienolta olla tuomassa sitä esille.” Samaa sanoo leirin nuorin osallistuja, ilmaisutaitolukiota käyvä Pihla Väisänen: ”Parasta on ollut se, että voi ojia patoamalla tehdä hyvää luonnolle.” Siirrymme lämmittämään lounasta Jatkonkosken laavulle. Ryntään ensimmäisenä jokeen uimaan, vaikka virta näyttää hermostuttavan voimakkaalta. Syvyyttä joella ei kuitenkaan ole kuin puolisen metriä, eikä käsipohjaa edetessä virtakaan vie mukaansa. Lounasta sulatellessa yksi leiriläisistä, kasvibiologi Heikki Toivonen, esittelee muille paikan lajistoa. Opimme tunnistamaan myrkkykeison muista putkikasveista sekä lukuisia saroja ja heiniä. Väisänen kertoo oppineensa kasvilajien lisäksi paljon soista: ”En edes aiemmin tiennyt, että hiiltä jää suohon tai että padot auttavat siinä. Tää oli mulle uusi juttu.”

Matematiikkaa ja problematiikkaa Hiilipörssin laskelmat tietyn hiilimäärän sitomiseen vaadittavasta suopinta-alasta ovat kohdanneet kyseenalaistusta, sillä suot myös päästävät kasvihuonekaasuja kuten metaania. Kuitenkin myös ojitetuil-

ta soilta vapautuu kaasuja, minkä lisäksi lämpenevä ilmasto saattaa muuttaa tilannetta yllättäviinkin suuntiin. Susiluoma kertoo, että pinta-alat on laskettu keskimääräisiä soita ajatellen ja reilulla varalla. Hän kuitenkin myöntää jokaisen suon olevan oma tapauksensa. ”Rehevimmät suot ovat Hiilipörssin tavoitteiden kannalta parhaita, sillä ojitettuina niistä vapautuu eniten kasvihuonekaasuja. Karuilla soilla taas metsä kasvaa heikosti, joten lupa ennallistamiseen heltiää helpommin.” Ongelmia tulee myös silloin, kun ojitetulla suolla on useita omistajia, mutta vain yksi tarjoaa osuuttaan ennallistettavaksi. Ojia kun ei voi tukkia vaikuttamatta koko yläpuoliseen valuma-alueeseen. Tulevina vuosina Susiluoma odottaa Hiilipörssin vaikuttavan ennen kaikkea yhteiskunnalliseen suhtautumiseen, sillä vasta ojitusvimman laannuttua on alettu huomata sen haittavaikutukset. ”Ojat on kaivettu hyvässä uskossa, ja ojittajia on pidetty sankareina”, hän myöntää. Yhä edelleen valtio tukee metsätalouden kunnostusojituksia, vaikka sen on todettu kuormittavan vesistöjä ravinteilla ja kiintoaineella. Tällaisiin ristiriitoihin täytyy päästä pureutumaan ennen kuin soiden suojelu alkaa kantaa hedelmää laajemmassa mittakaavassa.

Matalikoilla ja syvissä vesissä Ilta hämärtyy, mutta lämpötila ei laske. Ennätyshelteiden jatkuessa huoli lämpenevän ilmaston aiheuttamista uhkakuvista nousee väkisinkin mieleen. Päätän pulahtaa Lestijärveen viilentymään, mutta kymmeniä metrejä kahlattuani vesi ei edelleenkään yletä juuri polvea ylemmäs. Matalat rannat ovat myös lämmenneet helteissä niin, ettei vedessä köllöttely oikeastaan virkistä. Lestijärvi kuuluu Suomenselän vedenjakaja-alueeseen ja on tasaisuudessaan otollista maaperää soiden muodostumiselle. Ojittaminen on kuitenkin muuttanut maisemaa merkittävästi, ja monista avosoista kertovat enää neva-loppuiset paikannimet kartassa. Alan pikkuhiljaa hahmottaa, miten suuren muutoksen ojien tukkiminen voisi tälläkin alueella saada aikaan. Palatessani mökille terassilla käydään huolestunutta keskustelua luonnonsuojelun tulevaisuudesta ja keinoista periyttää aatteet seuraaville sukupolville. Olemme valtavien haasteiden edessä, ja ratkaisuja kaivataan kipeästi. Jään pohtimaan, voisiko luonnonsuojelu löytää tulevaisuudessa jonkin täysin uuden väylän. Voisiko näkökulman vaihtaminen johtaa jopa parempiin ratkaisuihin? Tämän leirin jälkeen odotan uteliaana, millaisen vastauksen taide kysymyksiini antaa.

”En edes aiemmin tiennyt, että hiiltä jää suohon.”

Luonnonsuojelija 3/2018

PIhla Väisänen (vas.) ja muut leiriläiset avustavat Heikki Susiluomaa padon puiden asettelussa.

Paljailla jaloilla tuntee, onko pohja tasainen.

Myrkkykeison voi opetella tunnistamaan vaikka piirtämällä.

Padon maisemoinnissa saa heittäytyä luovaksi.

HIILIPÖRSSI – sijoita päästösi suohon Toukokuussa käynnistyneeseen Hiilipörssiin on sijoitettu alle kolmessa kuukaudessa jo melkein 70 000 euroa – tarpeeksi ensimmäisen suon ennallistamiseen. Mikä Hiilipörssi oikein on? Hiilipörssi on 25.5.2018 avattu ojitetun suon ennallistamisen kauppapaikka. Hiilipörssissä sijoittaja hyvittää omaa hiilijalanjälkeään maksamalla ojitetun suon palauttamisesta luonnontilaiseksi. Koneen Säätiön tukema ja Luonnonsuojeliiton toteuttama hanke testaa ekologisen kompensaation, tarkemmin hiilikompensaation, toimintaedellytyksiä paikallisesti. Kuka voi osallistua? Aluksi pörssi on suunnattu vain yksityishenkilöille, myöhemmin myös yritykset voivat ryhtyä sijoittajiksi. Miten Hiilipörssi toimii? Hiilipörssin kaupankäyntiyksikköjä ovat suon pinta-ala, hiili kilogrammoina ja eurot. Sijoittajaksi pääsee jo 50 eurolla. Sillä ennallistetaan 6 aaria eli 600 m2 ja se sitoo vuodessa vähintään 55 kiloa hiiltä eli 163 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Sijoittaja valitsee ensin haluamansa kokoisen pinta-alan ennallistettavaa suota. Sijoitetulla summalla kustannetaan valitun kokoisen suoalueen ennallistaminen, taideteoksen teko sekä muuta Luonnonsuojeluiiiton tekemää ilmastotyötä.

Toimiiko kompensaatio varmasti? Hiilipörssissä sijoitukset on suojattu kertoimella: sijoitus tuottaa varmuudella ainakin sen hiilinielun, joka luvataan. Eri kasvihuonekaasujen ilmastovaikutukset on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta. Myös eri suotyyppien ominaisuudet ja ennallistamisen ilmastopäästöt on huomioitu. Mistä ennallistettavat suot hankitaan? Ensimmäinen ennallistettava suo, Metsähallituksen Joutenneva-Tummunneva, sijaitsee Keski-Pohjanmaan Lestijärvellä. Jatkossa maanomistajat voivat tarjota ojitettuja soitaan ennallistettavaksi. Maanomistaja vuokraa suon Hiilipörssille sadaksi vuodeksi. Suon omistussuhteet eivät muutu, ja ennallistaminen on maanomistajalle ilmaista. Luonnonsuojeluliiton asiantuntijatyöryhmä valitsee ennallistettavat suot. Lisätietoja: //hiiliporssi.fi// //facebook.com/hiiliporssi//

Luonnonsuojelija 3/2018

Taimen palasi Karhusuonpurolle Espoossa Karhusuonpuron talkoot palauttavat puroa luonnontilaa kohti. Janakkalassa on kunnostettu luontopolkua ja Rastunsuolla lintujärveä LähiTapiolan tuella. Yritysyhteistyö tuo kaivattuja resursseja paikalliseen luonnonsuojeluun. Teksti Tapio Yli-Kätkä Kuva Emmi Holopainen

Teiden ja asutuksen ympäröimän purolaakson luonnontilaisuus yllättää. Puusto on tiheää ja kasvillisuus rehevää. Lajistokin on monipuolista: runsas linnusto, lepakoita, saukkoja, liito-oravia, keltavuokkoa, lehtopalsamia, mukulaleinikkiä. Pohjois-Espoossa sijaitseva Karhusuonpuro on Gumbölenjoen sivuhaara. ”Kunnostusten seurauksena purosta aiemmin hävinnyt taimen on alkanut taas nousta kutemaan Karhusuonpurolle”, iloitsee Luonnonsuojeluliiton Espoon ympäristöyhdistyksen eli Espyyn varapuheenjohtaja Pirjo Itkonen. Purolaakso on arvioitu luontoarvojensa perusteella paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kunnostustalkoita vetäneen Virtavesien hoitoyhdistys Virhon Aki Janatuisen mielestä kohteella on myös valtakunnallista merkitystä harvinaisen alkuperäisen meritaimenkannan lisääntymisalueena.

Luonnonsuojeluliiton Pirjo Itkonen ja LähiTapiolan Elina Kuusela Espoon Karhusuonpurolla.

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. (09) 228 08 224, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Seuraa: sll.fi, Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median kanavat: sll.fi/some Jäsenpalvelu: sll.fi/asiakaspalvelu Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Luonto-opas Ormajärven uudessa lintutornissa Suomen luonnon päivänä 25.8. klo 10–12. Lammi-viikkoon liittyvän tapahtuman järjestää Luonnonsuojelupiirin Freshabit-hanke. Paikka: Ormajärven luontotorni (Puhdistamontie 25). Lisätietoja: Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi, p. 050 576 8953. Luontoilta ja lepakkokävely Vihavuodessa 25.8. klo 19–23. Luontoillassa asiantuntijat vastaavat yleisön luontokysymyksiin klo 19-21. Tämän jälkeen klo 21.30 järjestetään Etelä-Hämeen lyhin luontoretki kolmen lepakkolajin näkemis- & kuulemistakuulla. Kysymyksiä ja kuva- sekä ääninäytteitä ote-

•

taan etukäteen vastaan: karri.jutila@sll.fi. Kumppani: Vihavuosi-yhdistys. Paikka: Vihavuodenkoski (Vihavuodentie 355, Hauho). Lisätietoja: Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi, p. 050 576 8953. Piirin syyskokous 10.11. klo 12–15 YliMarolan salissa (Neljänkaivonkatu 47). Lisätietoja: Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi, p. 050 576 8953.

•

Asikkalan luonnonystävät: Lepakkoretki 23.08. klo 21–23 perinteisesti Vääksyn kanavan lepakkovarmassa ympäristössä. Kokoontuminen Päijännetalon luona, os. Meijeritie 1, Vääksy, joka sijaitsee kanavan vieressä. Kohteeseen on helppo tulla, helppokulkuinen puistoympäristö sopii kaikille ja joka kerta vuosien ajan on tehty hyviä lepakkohavaintoja tällä perinteikkäällä retkellämme. Retki on päättynyt aina komeaan vesisiippojen lentonäytökseen vanhan vesimyllyn kupeessa. Oppaana toimii Karri Jutila. Säävaraus: sateisella säällä eivät lepakot lennä. Lisätietoja: Juha Kamppila, kamppila. jam.@pp.phnet.fi, p. 050 020 5565 Huom! Hiljaisuuden retki lokakuussa, lisää tietoa siitä ja muusta toiminnasta löydät verkkosivuiltamme sll.fi/etela-hame/asikkala, Facebookista sekä ilmoitustauluilta.

•

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Pulsatillan kerhoillat 8.10. ja 5.11. Kasvi-

•

kerho Pulsatillan kerhoilta. Lisätietoja: Heli Jutila, heli.m.jutila@gmail.com. Keski-Hämeen ympäristöyhdistys: Ikimetsäretki Evolle la 6.10. Opastettu retki Evon retkeilyalueen vanhojen metsien suojelualueelle. Kokoontuminen Evo-keskuksella klo 10, siitä siirrytään vielä autoilla lähemmäs retkikohdetta. Kesto noin 4 tuntia, evästä mukaan. Retkellä liikutaan osin poluttomassa metsässä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Jukka Ruuhijärvelle, p. 0400 219613 ja jukka.ruuhijarvi@pp.inet.fi.

•

Salpausselän luonnonystävät: Suomen luonnon päivän retki Teivaalle 25.8. klo 12–14. Lähtö Häränsilmän infotaulun luota, luontokohteiden lisäksi katsellaan maisemia ja Salpausselän geologisia muodostumia. Lisätietoja: Seija Nerg, p. 040 5950 226. Pimenevän syysillan retki Merrasjärvelle 19.9. klo 19–21. Lähtö uimarannan parkkipaikan nurkalta. Kävellään Merrasjärven ympäri (n. 2,5 km) kuunnellen pimenevän illan luontoääniä. Pysähdytään tulipaikalle syömään omia eväitä. Mukaan voi ottaa tasku-/otsalampun. Lisätietoja: Lotta Palomäki, p. 050 348 4046. Hiljaisuuden retki 7.10. klo 9.30–12. Hiljan nimipäivää edeltävänä päivänä Hiljaisuuden retki. Retki suuntautuu Suomen Luonnonsuojeluliiton maille Laitialan Kivistönkärkeen, Vesijärven rantametsiin. Lähtö Lahden van-

• •

•

halta linja-autoasemalta klo 9.30 ja Hollolan Heinsuon koulun P-paikalta klo 10. Kumppani: Hollolan ympäristöyhdistys. Lisätietoja: Matti Laurila, p. 040 595 3147

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Luento Linnoituksen kasvihistoriasta ja retki 23.8. klo 18–20. Lappeenrannan Linnoituksen vuosisatainen kulttuurihistoria ei näy vain rakennuksissa. Hullukaali, piparjuuri, koiruoho, harmio, ukonpalko ja lukuisat muut kasvilajit kertovat tarinaansa Linnoituksen menneistä vuosisadoista. Tilaisuus alkaa klo 18 Kehruuhuoneen Agatha-salissa (Kristiinankatu 20). Kasvien merkitystä Linnoituksen historiassa valottavat EteläKarjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen ja Etelä-Karjalan museon rakennustutkija amanuenssi Sini Saarilahti. Ilta jatkuu klo 19 kasviretkellä Linnoituksessa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Lisätietoja: Anna Vuori, p. 040 670 1771.

Luonnonsuojelija 3/2018

yhteistyöllä Taimenen ohella purossa elää myös piikkikaloja ja pikkunahkiaista. Janatuinen uskoo, että puroon nousee nahkiaisia myös merestä.

soja liian lähelle puroa, niin asukkaat ovat heti ottaneet yhteyttä kaupunkiin”, hän kiittelee.

Tärkeä yhteistyökumppani

Talkoot vetävät väkeä Karhusuonpuroa on kunnostettu Espyyn, LähiTapiolan, Virhon ja paikallisen omakotiyhdistyksen yhteistyöllä. Käsillä tekeminen saa aktiivit liikkeelle: ”Ihmiset haluavat mukaan matalan kynnyksen toimintaan ja juuri luonnossa pidettävät talkoot keräävät hyvin porukkaa”, Itkonen kertoo. Jokasyksyisissä talkoissa on lapioitu tonneittain soraa purouoman pohjalle ja luotu taimenille kutusoraikkoa. Puron kunnostus rikastuttaa myös muuta pohjaeläimistöä. ”Vesi meni ennen kunnostuksia paikoin kuin rännissä, kun luontainen kiemurointi puuttui liettyneestä pohjasta”, hän kuvailee. Talkoot ovat usein herättävä tekijä niihin osallistuville paikallisille, ihmiset alkavat havainnoida tarkemmin omaa lähiympäristöä. Itkosen mukaan Karhusuonpuron arvo onkin nykyään sekä Espoon kaupungin että alueen asukkaiden tiedossa. ”Alueella on aktiivinen asukasyhdistys, jonka jäsenet osallistuvat talkoisiin ja seuraavat tarkasti puron tilaa. Kun talvella on kaadettu likaisten lumimas-

”Meille paikallisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä arvoja”, kertoo LähiTapiolan yritysvastuupäällikkö Elina Kuusela, joka on itsekin osallistunut lapionvarressa purotalkoisiin. ”On ollut hienoa nähdä pitkäjänteisen yhteistyön konkreettisia tuloksia. Haluamme edistää luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia, tuoda esille luonnon terveyshyödyt.” Ilman LähiTapiolan taloudellista tukea Espyy ei olisi pystynyt kunnostamaan Karhusuonpuroa samassa mittakaavassa: ”Kunnostus olisi jäänyt paljon pienimuotoisemmaksi. Yhteistyöllä on mahdollistettu suunnittelutyö, tarvittavat materiaalit ja talkooporukan tarjoilut.” Pirjo Itkonen toimii myös Suomen luonnonsuojeluliitossa yritysyhteistyöpäällikkönä. ”Tarvitsemme luotettavia, kotimaisia yrityksiä tukemaan toimintaamme pitkällä tähtäimellä. LähiTapiola on yksi Luonnonsuojeluliiton tärkeimmistä yrityskumppaneista,” summaa Itkonen yli 10 vuotta kestänyttä yhteistyötä. Hän kannustaa myös paikallisyhdistyksiä itse olemaan yhteydessä paikallisiin yrityksiin.

”On ollut hienoa nähdä yhteistyön konkreettisia tuloksia.”

Luontopolkuja ja tapahtumia Pohjois-Savon Rautalammilla sijaitsevalla Rastunsuolla on LähiTapiolan kanssa kunnostettu lintujärveä ja ympäröivää kosteikkoa sekä rakennettu lintutorni. ”Lintujärvi vaatii jatkuvaa hoitoa. Tärkeää on avaran maiseman turvaaminen”, kertoo Sisä-Savon luonnonystävien sihteeri Risto Palokangas. Myös järven kiertävä luontopolku ja opastetaulut on uudistettu ja tapahtumia on järjestetty. ”LähiTapiolan kanssa lintujärven hoitotyö on ollut selväpiirteistä. Paljon on tehty”, Palokangas sanoo. Janakkalassa LähiTapiolan tuella on puolestaan järjestetty Laurinmäen luontopolun ennallistamistalkoot ja tapahtumia, esimerkiksi linnunpönttö- ja hyönteishotellityöpajoja. ”Tuki on ollut meille hyvin tärkeää”, kertoo Janakkalan luonto ja ympäristö ry:n puheenjohtaja Ari Lehtinen. ”Yhteistyö voisi olla vieläkin tiiviimpää, suoria kontakteja LähiTapiolan ja yhdistyksen välillä voisi tulevaisuudessa lisätä”, hän toivoo. Artikkelissa esitellyt LähiTapiolan kummikohteet löytyvät myös artikkelin nettijulkaisusta: //sll.fi/luonnonsuojelija// Karhusuonpuron neljännet kunnostustalkoot la 8.9. klo 10. Ilmoittaudu Pirjo Itkoselle: pirjo.itkonen1@luukku.com. Lue lisää tapahtumalistauksesta.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja retkistä: Juha Jantunen, juha. jantunen@allergia.fi, p. 050 3643 693.

•

Lepakkoretki Vuokselle pe 24.8. klo 21– 23. Kokoontuminen klo 21 Imatran uimahallin parkkipaikalla, josta lähdetään kimppakyydein Vuoksen lepakkopaikoille. Oppaana Karri Kuitunen, jolla on laitteet lepakoiden kuulemiseksi ja näkemiseksi (detektori, infrapunakamera). Retki on ilmainen ja kaikille avoin. Tervetuloa mukaan! Sateella retki perutaan. Sähkölaitteet eivät siedä vettä. Syysretki Immalanjärven metsään 30.9. klo 10–12. Retkellä tutustumme Immalanjärven rantametsän syksyiseen luontoon. Golfkentän pohjoispuolen metsästä etsitään sieniä ja kääpiä sekä tarkkaillaan järvellä levähtäviä muuttolintuja. Kokoontuminen klo 10 Rautionkylän puolella rantaan johtavan kadun päässä (Rautionkatu 21). Retki on ilmainen ja kaikille avoin. Tervetuloa mukaan! Syysmuuton seurantaa Tiuruniemessä 7.10. klo 8–11. Kokoonnumme entisen Tiurun sairaalan parkkipaikalla (Tiuruniementie 247-249), josta siirrymme yhdessä Tiuruniemen kärkeen. Pukeutukaa lämpimästi sään mukaan, nuotiolla voi paistaa makkaraa. EuroBirdwatch-viikonlopun retki järjestetään yhteystyössä EKLYn kanssa. Retki on ilmainen ja kaikille avoin. Tervetuloa mukaan! Biotalous ja lisääntyvät hakkuut – voiko jatkuva kasvatus auttaa metsäluontoa -luento 6.11. klo 18–19.30. Luonnonsuojeluliiton pu-

•

heenjohtajanakin toiminut FT Risto Sulkava kertoo biotalousbuumin aiheuttamista uhkista metsien monimuotoisuudelle ja tuo esiin vaihtoehtoisen metsänhoidon etuja. Luento alkaa Imatran kulttuuritalo Virran Kalevasalissa klo 18. Tilaisuuden jälkeen jatketaan yhdistyksen syyskokouksella. Paikka: Imatran Kulttuuritalo Virran Kalevasali. Yhdistyksen syyskokous 6.11. klo 19.30–20. Risto Sulkavan esityksen jälkeen Kalevasalissa.

•

Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja retkistä: Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737.

•

Suomen luonnonpäivän raviiniretki 25.8. klo 12–14. Tutustutaan Joutsenonkankaan raviineihin. Kokoontuminen Lampikankaalla METEHE:n lähellä Lappeentien ja Terästien risteyksessä, josta siirrymme Raviinitietä pitkin muutaman kilometrin päähän. Tule katsomaan jääkauden jäljiltä syntyneitä upeita muodostumia! Kääpäretki kanavametsiin 15.9. klo 12–14. Saimaan kanavan varrella on komeaa vanhaa metsää, jonka monimuotoiseen kääpälajistoon tutustutaan Liisa Laitisen ja Seppo Vuokon opastuksella. Kokoontuminen Soskuan sulkutien varressa Soskuan sulun pysäköintialueella, josta kävellään kohteelle. Hiljan päivän syysretki 7.10. klo 10–12. Hiljan päivää vietetään Taipalsaaren Kattelus-

• •

saaressa. Luvassa on toivottavasti sopivassa määrin hiljaisuutta ja kenties lintujen syysmuuttoa. Kokoontuminen klo 9 Linnoituksen Katariinantorilla, josta siirrymme kimppakyydein kohteelle. Sääntömääräinen syysvuosikokous 16.10. klo 17–18 toimistolla Linnoituksen luonnonsuojelukeskuksessa (Katariinantori 6), kokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio 2019. Kokouksen perään lennähdetään päiväperhosten siiville. Kimmo Saarinen kertoo, millainen oli perhoskesä 2018! Heti syyskokouksen jälkeen 16.10. klo 18–19.30.

• •

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi Heinäveden luonnonystävät: Lisätietoja retkistä: Risto Sulkava, ristosulkava3@gmail.com, p. 040 545 6472.

•

Jatkuvan kasvatuksen opintoretki 9.9. klo 12–16. Metsähoito voi olla myös nykyistä luontoystävällisempää. Opi avohakkuuttoman metsätalouden perusasiat. Opintoretkellä tutustutaan Vihtarin jatkuvankasvatuksen alueeseen kolme kasvukautta hakkuiden jälkeen. Retken hinta 10€/hlö, sisältäen maastokahvit ja

pullat. Lähtö: Pirteä Pässi, Savonrannantie 12a. Ilmoittautuminen 30.8. mennessä. Kumppani: Pirteä Pässi. Petoaitatalkoot 14.9. klo 18 – 16.9. klo 14. Rakennetaan sähköistettyä petoaitaa, jotta perinnemaisema-aluetta hoitavat kainuunharmaat (lampaat) ja suurpedot mahtuvat samalle seudulle. Ilmoittaudu, jotta ruokaa riittää, kysy majoitusmahdollisuudet. Kumppani: Pirteä Pässi. Hiljanpäivän hiljaisuusretkellä 8.10. klo 17–19 etsitään Vihtarin suojelualueen hiljaista sopukkaa ja kuunnellaan hiljaisuutta. Lähtö: Pirteä Pässi, Savonrannantie 12a. Vapaa pääsy! Saukon elämää sanoin ja kuvin -esitelmä 25.10. klo 18–20. Saukon elämästä sanoin ja kuvin – saukkotohtori Risto Sulkavan kuvaesitys, jonka jälkeen Heinäveden Luonnonystävien syyskokous. (Vapaa pääsy). Paikka: Heinävesi, Otto Kotilaisen koulu. Pikkujouluja 1.11.–20.12. Joulupuuroa ryhmille tilauksesta. Tervetuloa tunnelmallisille joulupuuroille Pirteään Pässiin! Joulupuurot ja torttukahvit ryhmille marras-joulukuussa varausten mukaan. Järjestäjinä: Pirteä Pässi ja Heinäveden luonnonystävät. Lisätietoja: pirteapassi.fi, Risto Sulkava, ristosulkava3@ gmail.com, p. 040 545 6472.

• • • •

Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Suomen luonnon päivän siivoustalkoot Sireenisaaressa Haapavedellä la 25.8 klo 15 vanhalla rautatieasemalla. Venekuljetus.

•

Luonnonsuojelija 3/2018

•Tapahtumat Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoja retkistä: Aune Niiranen, p. 044 036 1306.

•

Metsäretki Pertunmaalle 1.9. klo 10–13. Retkellä tutustutaan Pertunmaalla sijaitsevaan uuteen metsäiseen luonnonsuojelualueeseen. Kosteutta pitävät jalkineet ovat tarpeen. Kohteessa ei ole polkuja. Ota mukaan omat eväät. Kokoontuminen Pöylinniemen Lomakeskuksen parkkipaikalla, Honkaniementie 825, 19430 Pertunmaa. Ota yhteyttä, jos voit tarjota kimppakyydin tai tarvitset sellaisen esim. Mikkelistä. Syysretki Säynätin alueelle 23.9. klo 10–12. Retkellä tutustutaan Säynätin alueeseen Mikkelissä. Alueella on metsiä, järven rantaa sekä pieniä soita. Yhdistys on ehdottanut Mikkelin kaupungille, että se perustaisi alueelle luonnonsuojelualueen. Alueella on polkuja sekä laavupaikkoja. Omat eväät. Tapaaminen Kaunisniemen keittokatoksen parkkialueella klo 10, Jokilahdentie 8, 50350 Norola. Tai retkelle voi tulla kimppakyydeillä Mikkelistä. Ota yhteyttä, jos tarvitset kyytiä tai voit tarjota sellaisen. Mikkelin kaupungin verkkosivuilla tietoa alueesta: mikkeli.fi.

•

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, p. 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Toimisto avoin tarvittaessa. Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry Sotkamon Luonto: Kotiseuturetki Suomen luonnon päivänä la 25.8. Lähtö linja-autolla klo 9 kirjaston pihalta, paluu noin klo 15. Kohteena mm. Kivirannan Puistolan tila, Teerivaara, Maanselän Etappi, Maanselän Täyssinän rauhan rajakivi ja Maanselän asema. Retken hinta: 10 e/hlö tai 20 e/ perhe. Evästauko Maanselän etapissa, jolloin mahdollisuus ostaa kahvia/ruokaa tai syödä omia eväitä. Vähän kävelyä, sopii kaikenkuntoisille ja koko perheelle. Ilmoittautuminen 20.8. mennessä tekstiviestillä opas Alpo Komulaiselle p. 044 256 6203 tai sähköpostilla leena.e.korhonen@sotkamo.fi.

•

KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jyväskylän seudun yhdistys: Luonnonsuojeluliiton 80-vuotisjuhla Turussa 25.8. 11–21. Ks. Takakannen ilmoitus.

•

Jämsänseudun Luonnonystävät: Luonnonsuojeluliiton 80-vuotisjuhla Turussa la 25.8. Vielä vapaita paikkoja bussissa, tervetuloa jäsenmatkalle juhlimaan Suomen luonnon päivää sekä 80-vuotisjuhlaa Turun Ruissaloon. Lähtö alustavasti n. klo 7 Jämsänkoski. Ruissalossa perillä noin klo 11 ja lounas n klo 15 (omakustanteinen 6,80 e, varaus Assarin ullakko) ja paluu n klo 24. Juhlaan on vapaa pääsy ja bussikyydin tarjoaa Jämsänseudun Luonnonystävät ry jäsenilleen. Ks. Takakannen ilmoitus. Jos olet ilmoittautunut epävarmana lähtijänä, vahvistathan lähtösi pikaisesti sähköpostilla osoitteeseen jamsanseutu@

•

sll.fi tai tekstiviestillä p. 040 757 5538/Jorma Tuomijärvi. Tai jos Sinulle tulee este, peruthan lähtösi, jotta kaikki halukkaat pääsisivät matkaan mukaan. Lisätietoja: Jorma Tuomijärvi, jamsanseutu@sll.fi, p. 040 757 5538. Teemaretki: erirakenteinen metsänkasvatus 8.9. klo 9–12. Seija Tiitinen-Salmela johdattelee meidät teemaretkelle tutustumaan erirakenteiseen metsänkasvatukseen. Mitä se tarkoittaa metsänomistajalle ja luonnolle? Miten erilailla tällöin metsää hoidetaan? Tervetuloa keskustelemaan. Paikka ja lähtöaika kimppakyydeille tarkentuvat lähempänä. Seuraa Vekkarin seurapalstaa ja Jämsänseudun luonnonystävien fb-sivuja sekä verkkosivua. Päivitämme tiedot heti niiden vahvistuttua. Sään mukainen varustus ja omat eväät suositeltavia. Lisätietoja: Jorma Tuomijärvi, jamsanseutu@sll.fi, p. 040 757 5538. Luonto ja luontokuva -tapahtumassa mukana la 22.9. klo 10–14. Olemme mukana Luonto ja luontokuvaus -tapahtumassa Ilveslinnassa osoitteessa Jämsäntie 4, 42300 Jämsänkoski. Tapahtuman ohjelma ja aikataulu tarkentuvat myöhemmin. Päivitetyt tiedot löytyvät tapahtuman fb-sivulta facebook.com/luontojaluontokuva tai kotisivuilta luontojaluontokuva.com. Tapahtumassa kuvaajat esittelevät kuviaan, jakavat kokemuksia ja luontokuvien ottamiseen ja käsittelyyn saa vinkkejä. Olemme paikalla esittelemässä luontovalokuvakirjaa Lampien lumosta metsien mahtiin – 100 luonto- ja kulttuurimaisemakohdetta Jämsän ja Kuhmoisten alueelta. Kirja myynnissä paikalla 20 e hintaan (vain käteinen). Tervetuloa! Paikka: Ilveslinna, Jämsäntie 4, Jämsänkoski. Kumppanit: Vekkulan kyläyhdistys ja Jämsänseudun kameraseura. Lisätietoja: Jorma Tuomijärvi, jamsanseutu@sll.fi, p. 040 757 5538. Syyskokous ma 10.10. klo 17.30. Tervetuloa yhdistyksen syyskokoukseen SPR:n kokoustilaan osoitteeseen Koivutie 3, Jämsänkoski. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä yhdistyksen sääntöjen muutos. Lisätietoja: Jorma Tuomijärvi, p. 040 757 5538

•

Keurusseudun luonnonystävät: Lisätietoja retkistä: Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709.

•

Lepakkoretki Pohjoisjärven Kalmakoskelle 25.8. klo 22–23.55. Katselemme joella lenteleviä vesisiippoja ja kuuntelemme lepakkojen ääniä detektorilla. Lähtö Keuruun linjaautoasemalta. Sieniretki 1.9. klo 18-20. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Lintutornikisa 8.9. klo 6–13. Osallistumme SSLTY:n lintutornikisaan joissakin Keuruun lintutorneissa. Geologinen retki kalliolouhoksille 20.9. klo 16–19. Retki Pihlajavedelle yhdessä Keurusseudun Kivipiirin kanssa. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Haapamäen Suojalta voi tulla kyytiin, jos ilmoittautuu. Syysmuuton tarkkailu 22.9. klo 6–12. Seuraamme lintujen syysmuuttoa Riihossa. Syysretki 29.9. klo 8–16. Pitempi linja-autoretki. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. Vesilintujen syysmuuton tarkkailu 6.10. klo 9–11.30. Keurusselän rannassa Kaukasessa seurataan arktisten vesilintujen muuttoa. Lämmintä ylle. Yhteiskyyti linja-autoasemalta. Hiljan päivän retki 8.10. klo 18.30–21. Ret-

• • • • • • •

kiä Keuruun hiljaisimmille paikoille kuuntelemaan hiljaisuutta puoleksi tunniksi. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Karpaloretki 14.10. klo 12–16. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta.

•

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalolla luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• •

Piirihallituksen kokous Kouvolassa to 23.8. klo 18, Piirihallituksen kokous Haminassa to 20.9. klo 18. Tutkija Samuel Hartikaisen muoviroskaluennot Kotkan kirjaston auditoriossa ke 26.9. klo 18 ja Kouvolatalon Honka-salissa ke 27.9. klo 18 Piirihallituksen kokous Kouvolassa to 18.10. klo 18 Luontokuvailta Kuusankoskella ti 13.11. klo 18. Piirin syyskokous Kotkassa to 22.11. klo 18 Valtakunnallinen kohtuuskokoontuminen Kotkassa 21.–23.9. Ks. www.kohtuuskymenlaaksossa.com.

• • • •

Meri-Kymen Luonto: Suomen luonnon päivän suoretki Rajajärvensuolle ja Suurisuolle 25.8. Lähtö klo 10 ABC Amiraali, gasum-tankkauspiste. Lisätietoja: Markku Suoknuuti. Karpaloretki 6.10. Munasuolle. Lisätietoja: Erja Noroviita, p. 050 520 5532, erja.noroviita@ gmail.com. Sieniretki lokakuussa. Lähtö Kymin lentokentän parkkipaikalta. Lisätietoja: Riitta Päivänen, p. 040 7727 354. Luontokuvailta marraskuussa Kotkan pääkirjaston auditoriossa. Lisätietoja: Tarja Kemppainen, ruiskaunokit@gmail.com.

• • • •

Pohjois-Kymen Luonto: Metsäretki Iittiin 25.8. klo 9.30–15.30. Järjestämme pyöräretken Iittiin Hiirettelänvuorelle. Lähtö polkupyörillä Iitin kirkolta kello 9.30, matkaa ensimmäiselle kohteelle on noin 3 km. Hiirettelänvuori on kallioinen metsäalue Kirkkojärven rannalla. Mahdollista on myös käydä parilla lisäkohteella. Ylle säänmukainen vaatetus. Eväitä ja juomista reilusti mukaan. Oppaana Jukka Airola. Ilmainen retki. Lisätietoja: pohjoiskymenluonto@gmail.com. Kaaliojan ketotalkoot 26.8. klo 10–16 Kaaliojan perinnemaisemassa. Ketotalkoilla saadaan lisää kasvualuetta Suomen ainoalle luonnonvaraisille taponlehtiesiintymälle. Talkoilijat kokoontuvat Kausalan torilla klo 10, mistä jatketaan kedolle. Mukaan voi ottaa omia työvälineitä ja -käsineitä, järjestäjä tarjoaa talkookahvit. Lisätietoja: talkoopäällikkö Matti, p. 050 438 1488, facebook.com/ events/54240503621610. Metsäretki Elimäelle 9.9. klo 9.30–15.30. Lähtö Elimäen kirkolta polkupyörillä. Ylle säänmukainen vaatetus ja jalkaan saappaat. Eväitä ja juomista kannattaa ottaa mukaan, sillä jos osallistujilla on innostusta, pääkohteen lisäksi voidaan poiketa parissa muussa-

•

kin metsikössä. Retki kestää useamman tunnin. Oppaana Jukka Airola. Retki on ilmainen. Lisätietoja: pohjoiskymenluonto@gmail.com Kalalammen retki 16.9. klo 12–15. Kokoontuminen Haukitien päässä olevalla parkkipaikalla. Oppaan kanssa pääsee tutustumaan Kalalammen ympäristöön ja luontoon.

•

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Kansankatu 8, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri Sompion luonnonystävät: Retki Pyhä-Nattaselle Suomen luonnon päivänä 25.8. klo 10–17. Evästauko Sompiojärven rannalla. Kysy onko vielä viimen hetken vapaita paikkoja: sompio@sll.fi tai yhdistyksen puheenjohtaja Kaija Kiuru, p. 040 705 9265.

•

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•

Vuokraa Vuohisaaren mökkiä syyskuun loppuun asti! Katso lisätiedot ja varaustilanne: sll.fi/pirkanmaa/vuohisaari

•

Sananjalka ja tuulen sävel – tarinallinen metsäkonsertti Sastamalassa Otamuksen luontopolulla la 25.8. klo 16–18. Kierrämme luontopolun rauhallisesti ja kuulemme matkan varrella tarinallisen metsäkonsertin, jossa esiintyvät kirjailija Anni Kytömäki ja viulisti Viola Räisänen. Metsäkonsertti on sanataidetta ja musiikkia yhdistävä tapahtuma, joka perustuu Kytömäen Finlandia-ehdokkaana olleeseen Kultarinta-romaaniin. Kierroksen jälkeen Otamuskahvilassa tekijät kertovat metsäsuhteestaan ja metsäkonserttisarjan taustasta (mahdollisuus ostaa kahvilasta syötävää ja juotavaa). Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10/15 e, tuotto käytetään metsiensuojelun edistämiseen. Paikkoja rajoitetusti, ilmoittauduthan osoitteeseen metsakonsertti(at)gmail.com mahdollisimman pian. Lähetämme ilmoittautuneille tarkat saapumisohjeet ja vastaamme mahdollisiin kysymyksiin. Huom! Otamuksen luontopolulla on korkeuseroja, joten retki ei sovellu liikuntarajoitteisille. Kumppanit: Ikimetsän ystävät ja Sastamalan kaupunginkirjasto. Lisätietoja: metsakonsertti@gmail.com Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla (KOLU) -hanke_ Tiedossa hyviä hetkiä ja tärkeää tekemistä luonnossa! Syyskuussa ennallistamme perinnemaisemia ja lehtometsää. Hoidamme myös erittäin uhanalaisen tummaverkkoperhosen elinympäristöä. Tapahtumia järjestetään ainakin seuraavina päivinä: ma 10.9., pe 14.9., pe 28.9. Tapahtumat ovat kaikille avoimia. Tarjoamme bussikuljetuksen Tampereelta sekä talkooevästä. Tapahtumiin tulee ilmoittautua etukäteen. Lämpimästi tervetuloa! Tarkemmat aikataulut ja ohjeet: facebook.com/KoluPirkanmaa, sll.fi/pirkanmaa

•

Luonnonsuojelija 3/2018

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

•

Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys: Kansallispuistoretki 9.9. klo 8.15–19.30 Mattilan Nuorisoseuran kanssa. Syysretki Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin, Hämeen luontokeskukseen ja Lepaan viini- ja puutarhamyymälään. Luonto-oppaana Erkki Penttilä. Lähtö Sääksjärveltä klo 8.15, Lempäälän keskustasta klo 8.30, Mattilan koululta klo 8.45. Takaisin n. klo 19.30. Hinta aik. 30 € ja alle 12 v 25 €, NS:n ja LYSY:n jäsenille 20/15 €, sis kuljetuksen, kohteet, ruokailun, kahdet kahvit ja nuotiomakkarat. Maksut Mattilan Nuorisoseuran tilille: FI05 5228 0320 1084 62, viiteno 9810 ja sitovat ilmoittautumiset Eeva Järvenpäälle su 19.8. mennessä p. 040 7471251 tai jarvenpaaeeva@gmail.com. Tervetuloa! Lisätietoja: Minna Leppänen, p. 0400 887 997.

•

Mäntän seudun yhdistys: Retki Pyhä-Häkin kansallispuistoon 25.8. klo 8–17. Lähtö bussilla klo 8 Vilppulan kunnantalo, 8.05 Mäntän linja-autoasema, 8.10 Mustalahti. Myös väliltä otetaan kyytiin. Omat eväät mukaan, Kävelysauvat voi ottaa mukaan. Paluu Mänttään klo 18 mennessä. Retken hinta/hlö osallistujamäärän mukaan 25€/aikuinen, 10€ 12–17-v, alle 12v ei maksua. Ilmoittautuminen 21.8. mennessä sekä lisätietoja: Sirkku Polvinen, p. 050 373 1283, sirkku. polvinen@taidekaupunki.fi. Kansallispuiston opastuspisteestä on mahdollista vaeltaa 1,4 km, 3,2 km tai 6,5 km:n mittaiset reitit. 6,5 km:n mittaisen Kotajärven reitin varrella on tulipaikka, jossa voi paistaa makkaraa, ellei metsäpalovaroitus ole voimassa. Sinne on matkaa opastuspisteestä 1,7 km, ja reitin voi kulkea myös edestakaisin. Lisätietoa: luontoon.fi/pyha-hakki/reitit. Kumppanit: KMValueen reserviläis- ja kyläyhdistykset ja OAJ:n Mänttä-Vilppulan paikallisyhdistys.

•

Nokian yhdistys: Perinteinen sienitapahtuma 10.9. klo 16–19 K-supermarket Löytiksen aulassa Kyyninkatu 22, Nokia. Tapahtumassa on sieninäyttely kauden sienistä ja sinne voi tuoda sieniä tunnistettavaksi. Oppaina Tampereen Sieniseuran tuntijat. Tiedustelut: nokianluonto@gmail.com tai Kaija Helle, p. 044 0177 180. Elokuinen linturetki patikoiden Otamuksessa Suomen luonnon päivänä 25.8. klo 12–15. Kokoonnumme Salmen Otamussillalla, osoite: Otamussillantie 75, Sastamala. Makka-

• •

ranpaistomahdollisuus ja kahvio auki. Terevtuloa mukaan! Lisätietoja: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720. Lintujen syysmuuton tarkkailua 8.9. klo 11–13 Taivalkunnassa Alasenlahdella. Kokoontuminen punaisella ladolla (Lukkilantie 65). Tapahtuma yhteinen Nokian Lintukoulun ja PiLyn kanssa. Oppaina Jarmo Koivisto ja Jukka T. Helin. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com. Sienitapahtuma Nokian Löytiksellä 10.9. klo 16–19 K-supermarket Löytiksen aulassa Kyyninkatu 22, Nokia. Tapahtumassa on sieninäyttely kauden sienistä ja sinne voi tuoda sieniä tunnistettavaksi. Oppaina Tampereen Sieniseuran tuntijat. Tiedustelut nokianluonto@gmail.com tai Kaija Helle, p. 044 0177 180. Aarnikääpä ja arinakääpä – mitä vanhan metsän käävät kertovat? -kurssi kahtena päivänä: la 13.10. klo 9–15 ja su 14.10. klo 9–15. Tule havainnoimaan ja oppimaan uutta kääpien peruslajeista ja vanhan metsän ilmentäjistä. Maastokurssilla kuljetaan mm. Ruutanan luonnonsuojelualueella ja Sivakkavuorella. Kokoontumispaikkana Riuttamäenkatu, Siuro. Varusteena säänkestävä, lämmin vaatetus, maastokengät ja lounaseväät. Vetäjänä luontokartoittaja Kaija Helle. Kurssimaksu on 17,00 € ja tunnus 4102022NS. Ilmoittautumiset Pirkan opistoon 30.9. mennessä pirkanopisto. fi . Tervetuloa! Järjestäjät: Sll Nokia ja Pirkan opisto. Lisätietoja: Kaija Helle, hellekaija@ gmail.com, p. 044 017 7180. Pohjanlepakkopotilaasta kauriinvasaan 24.10. klo 18–20. Luonnonvaraisten eläintenhoitaja Marija Wallden esittelee työtään ja toimintaansa luonnonvaraisten eläinten parissa. Tule kuulemaan koskettavia tarinoita loukkaantuneiden eläinten hoidosta ja selviämisestä. Tilaisuus on Kerholan Lehteriluokassa Souranderintie 13. Tiedustelut: Kaija Helle, p. 044 017 7180 tai nokianluonto@gmail.com. Tervetuloa! Lintuvalokuvailta Nokian Kerholassa 31.10. klo 18–20. Tapahtuma sopii kaikenikäisille ja niissä on mehu- ja kahvitarjoilua. Lämpimästi tervetuloa! Paikka: Polone-sali, Souranderintie 13. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com, p. 045 888 3720. Talvilintulaskenta Kauniaisten reitillä 4.11. klo 9–13. Kokoonnumme Kulovedentien ja Huhtivalkamantien risteyksessä, josta lähdemme kahdeksan kilometrin lenkille. Mukaan mahtuu vain neljä osallistujaa. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@ gmail.com, p. 045 888 3720. Syyskokous ja Villi ja vapaa Mongolia – susia ja siivekkäitä -kuvaesitys 21.11. klo 17–20. Kokous alkaa klo 17 ja sen jälkeen n.klo 18 nokialainen lintuja luontoharrastaja Kari Eicher kertoo kuvin ja sanoin lintuja kuvausretkestään maailman harvimmin asuttuun valtioon: Villi ja vapaa Mongolia - susia ja siivekkäitä. Kokous ja tilaisuus ovat kaikille avoimia. Tervetuloa! Paikka: Kerhola, Lehteriluokka, Souranderintie 13. Lisätietoja: Kaija Helle, hellekaija@gmail. com, p. 044 017 7180. Lintuvalokuvailta ja pikkujoulut Nokian Kerholassa 28.11. klo 18–20. Katselemme lintuvalokuvia ja kuulemme kuvien taustalla olevia tarinoita. Tapahtuma sopii kaikenikäisille ja niissä on mehu- ja kahvitarjoilua. Paikka: Polone-salo, Kerhola, Souranderintie

Metsän ja elämän puolesta

• •

Emilia Horttanainen

Kyrön luonto: Kulttuuripyöräily 26.8. klo 12–17. Pyöräretki Hämeenkyrön Kirkkojärveä kiertäen; Suomen luonnon päivän retki (yhden päivän viiveellä). Pyöräilemme leppoisaan tahtiin. Taukopaikoilla infoa ja jutustelua paikkojen historiasta ja nykyisistä ilmiöistä. Lähtö Kurjenmäeltä klo 12. Reitin pituus on noin 25 km. Ota mukaan omat eväät: nautimme ne yhdessä Laitilansalmella. Tervetuloa mukaan pyöräilemään! Lisätietoja: kyron.luonto@gmail.com. Puun päivä 27.9. klo 10–10.30. Kyrön Luonto juhlistaa Puun päivää istuttamalla saarnin taimen Koskilinnan puistoon. Viereisen Koskilinnan päiväkodin lapset ovat mukana istuttamassa taimea. Haluamme muistuttaa tilaisuuden kautta, että yhteyttävät puut ja metsät ovat maailman keuhkot ja niitä tulee aina vaalia, nyt ilmastonmuutoksenkin uhatessa. Kaikki ovat tietenkin tervetulleita!

•Aktiivi

•

• • •

•

Jalmari eli Jari-Petteri Suutari vaikuttaa rennon kiireettömältä, mutta ehtii huolehtia paljosta. Helteisenä iltapäivänä hän vie postiin painavan kirjeen, järjestää pyöräretken rantalehtoon ja kerää ruovikosta kassillisen styroksia. Tahkokankaan vanha luonnontilainen metsä olisi mun paikka, mutta mennään Letonniemeen, se on enemmän Oulua. Minkälainen luonnonsuojelija olet? Vältän moottoreita, pyöräilen töihin, rakennan ekologisesti ja pyrin kohti omavaraisuutta. Korjaan rikkinäiset vaatteeni ja yleensäkin yritän välttää liiallista kuluttamista. Haluan saada muutkin ymmärtämään asioita ja heräämään, muun muassa kirjoittamalla. Olen kuitenkin ihan keltanokka luonnonsuojelussa. Aloin Luonnonsuojeluliiton aktiiviksi vasta puoli vuotta sitten, mutta ehdin kai vaikuttaa vielä muutaman kymmenen vuotta! Mikä sinut sai ryhtymään luonnonsuojeluaktiiviksi? Olen lukenut paljon ja oppinut sitä kautta, mutta vähitellen kavereidenkin vaikutuksesta olen lähtenyt mukaan toimintaan. Eräs ihminen, joka sattumalta vaelsi Lapissa kanssani pari päivää yhtä matkaa, kertoi WWF:n toi-

minnasta ja pyysi minut mukaan. Se oli kipinä vapaaehtoistyöhön. Sitten olin tilaisuudessa, jossa juhlittiin Sanginjoen suojelua. Ajattelin, että nuo tekevät jotain ja haluan mukaan. Soitin heti Suomen luonnonsuojeluliittoon ja ilmoittauduin. Metsäkampanjassa teen yhteistyötä myös Greenpeacen kanssa. Palautit tänään paksun nipun Avohakkuut historiaan -kampanjan allekirjoituksia. Keskityn yhdistyksessämme tähän kampanjaan, olen Oulun yhdyshenkilö, järjestelen ja koordinoin. Nimiä olen kerännyt avaustapahtumassa, Ilmastokellunnassa, baarissa, torilla, puistopiknikillä, rannalla ja festareilla. Paljon on käyty keskusteluja, on väiteltykin. Samalla olen saanut aktivoitua muutaman ihmisen mukaan. Kaikenlaista muutakin olen tehnyt: viestintää, esitettä, blogia, somea, polttopuu- ja jättipalsamitalkoita, auttanut kesäkahvilassa, kirjoittanut tekniselle lautakunnalle... Kuulostaa toimeliaalta yhdistykseltä! Nimien keruun lisäksi Oulussa muun muassa retkikerho on aktiivinen – tapahtumia on jotakuinkin vuoden joka viikolle. Kaikille riittää hommia. Jos vaan on viitseliäisyyttä ja aikaa, niin ei kun mukaan! Emilia Horttanainen

Aktiivin muistilista

X Tule Turun Ruissaloon juhlimaan 80 vuotta täyttävää Luonnonsuojeluliittoa 25.8. Kutsu kaverit mukaan vaikka Facebookin kautta > Suomen luonnon juhla Turussa tai sll.fi/80v. Kaikki ovat tervetulleita! Vapaa pääsy.

X Avohakkuut historiaan -kampanjan syyskiri on alkanut. Sinua tarvitaan vielä! Kerää nimiä, tempaise porukalla tai järjestä koulutus. Lisätietoa avohakkuuthistoriaan.fi

X Vinkkaa ennallistettavasta suosta Hiilipörssiin ja tule mukaan Hiilipörssin sijoittajakerhoon! hiiliporssi.fi

Luonnonsuojelija 3/2018

Olli Manninen

Emilia Horttanainen

Sammalen voima

Lahokaviosammalen vihreät itiöpesäkkeet ilmestyvät myöhään syksyllä ja talvehtivat.

Luontokartoittaja Olli Manninen kouluttaa myös muita metsiensuojelijoita.

Lahokaviosammal esiintyy hurjana otsikoissa: ”Harvinainen sammal torppasi metsänkaadon” ja ”Lahokaviosammal uhkaa uutta kaupunginosaa”. Lähdimme etsimään pikkuruista sammalta. Teksti Emilia Horttanainen

Tuskin kukaan muu maailmassa tuntee lahokaviosammalen yhtä hyvin kuin luontokartoittaja Olli Manninen. ”Olen keskittynyt metsien suojelun kannalta hyödyllisiin lajeihin, lahottajiin ja jäkäliin. Ruotsissa tutustuin lahokaviosammaleesen. Kiehtova, mystinen laji”, hän kertoo. Astumme metsään, josta Manninen puolitoista vuotta sitten löysi lahokaviosammalta. ”Lahopuita voi joutua tuijottelemaan pitkään ennen kuin näkee itiöpesäkkeet.”

Osumme kuitenkin suoraan tutulle maassa makaavalle puulle. Se on suuri, rungon pinnalta pehmeäksi maatunut mänty, jolla kasvaa vain ihan matalaa sammalta. Samettimaisella alustalla on rivissä muutama kuivankellertävä hiippalakki. Meillä oli tuuria, sillä itiöpesäkkeitä ei ilmaannu joka vuosi. Lahokaviosammal saattaa pysyä kymmeniäkin vuosia samalla rungolla, mutta piilotella vuosikaudet lepoitiöinä. Sen lehdet ja versot ovat mitättömän pieniä. Itiöpesäkkeitä lyhyen varren päässä voi nähdä parhaiten myöhäissyksyllä ja keväällä.

•Tapahtumat 13. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com, p. 045 888 3720. Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys: Metsäpäivä 27.10. klo 11–17. Asiaa ja neuvontaa metsien suojelusta ja jatkuvasta kasvatuksesta. Paikka: Oriveden Suoja. Teemoina vapaaehtoinen metsiensuojelu, metsälain kohteet, jatkuvapeitteinen metsänkasvatus taloudellisena ja ympäristöystävällisenä tapana hoitaa metsää. Esiintyjinä alan parhaita asiantuntijoita, juontajana ympäristötoimittaja Ismo Tuormaa. Kumppanit: Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ja Oriveden seudun kansalaisopisto. Lisätietoja: Pekka Heikura, p. 040 512 7095.

•

Pirkkalan ympäristöyhdistys Pyy: Pyy osallistuu 'Meidän Pirkkala' tapahtumaan to 23.8. klo 17–20 vapaa-aikakeskuksessa. Pirkkalan ympäristötori to 27.9. klo 16-20 Suupantorilla. Lisätietoa: pirkkalanluontohelmi.blogspot.fi

• •

Tampereen yhdistys: Vierailu Pohtiolammen Sääksikeskukseen Suomen luonnon päivänä 25.8. klo 7–9. Elokuisena aamuna on hyvät mahdollisuudet tarkkailla oppaan johdolla sääksien iskuja kala-altaaseen. Siirrymme Pohtiolammelle kimppakyydein, lähtö Kalevan Prisman pohjoispäädyn parkkipaikalta n. klo 6.30. Paluu klo 9:n jälkeen. Ilmoittautumiset Jenni Haka-

•

selle (jenni.hakanen@gmail.com) viimeistään ke 22.8. Ilmoitathan samalla, jos tarvitset tai voit tarjota kyydin Pohtiolammelle. Yhdistys maksaa pienen matkakorvauksen niille autolla tuleville osallistujille, jotka voivat ottaa kyytiinsä autottomia osallistujia. Retki on osallistujille maksuton. Tervetuloa! Plogging-kävely Höyrypuistossa 28.8. klo 18–19. Roskaryhmä siivoaa seuraavaksi Höyrypuistossa. Plogging tarkoittaa roskien keräämistä lenkkeilyn lomassa. Me etenemme tällä kertaa kuitenkin kävelyvauhtia. Tapaamme klo 18 Ratinanrannan ja Voimakadun "risteyksessä" (punainen merkki kartalla: https://goo. gl/maps/kNH4CjX32592). Omat työhanskat ja roskapussin voi ottaa mukaan, mutta niitä löytyy myös yhdistyksen puolesta. Tervetuloa! Syysvaellus 14.9. klo 16.30 – 16.9. klo 19. Viikonloppuvaellus Pirkanmaalla. Tiedot tarkentuvat myöhemmin. Lisätietoja: retkiryhma@ gmail.com. Yhdistyksen syyskokous ja yleisöesitelmä 27.11. klo 18–20 toimistolla (Kuninkaankatu 39, Tampere). Kokousta ennen on mahdollinen yleisöesitelmä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen sekä yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien valitseminen vuodelle 2018. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu, tervetuloa! Lisätietoja: Antti Putaja, sll.tampere@gmail.com.

•

• •

Ylöjärven luonto: Pikku-Ahveniston niittotalkoot 23.8. klo 17–20. Pysäköinti Kultatien p-paikka (n. 300 m vasemmalla). Hanskat mukaan. Tervetuloa! Ota mukaan vähintään hanskat. Yhdistyksen puolesta on jonkin verran työkaluja ja hieman evästä. Lisätietoja: facebook.com/YlojarvenLuontoRy, Harri Luojus, ylojarvenluonto@ gmail.com. Hyvien kulutusvalintojen teemaluento Ylöjärvellä 25.8. klo 13–15. Suomen luonnon päivänä tarjolla tietoa ja käytännön ohjeita luontoa huomioivalle kuluttajalle! Paikka varmistuu myöhemmin. Lisätietoja: Soili Husso, ylojarvenluonto@gmail.com, facebook.com/ YlojarvenLuontoRy. Sananjalka ja tuulen sävel – tarinallinen metsäkonsertti Ylöjärvellä Pikku-Ahvenistolla su 26.8. klo 13–15 ja 17–19. Kierrämme luontopolun rauhallisesti ja kuulemme matkan varrella tarinallisen metsäkonsertin, jossa esiintyvät kirjailija Anni Kytömäki ja viulisti Viola Räisänen. Metsäkonsertti on sanataidetta ja musiikkia yhdistävä tapahtuma, joka perustuu Kytömäen Finlandia-ehdokkaana olleeseen Kultarinta-romaaniin. Kierroksen jälkeen Pikku-Ahveniston talossa tekijät kertovat metsäsuhteestaan ja metsäkonserttisarjan taustasta, tarjolla myös teetä ja pientä purtavaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10/15 €, tuotto käytetään metsiensuojelun edistämiseen. Paikkoja rajoitetusti, ilmoittauduthan osoitteeseen metsa-

•

• •

konsertti@gmail.com mahdollisimman pian. Muista kertoa, kumpaan konserttiin haluat osallistua. HUOM! Kaksi erillistä tilaisuutta, sisältö sama: klo 13 ja klo 17. Lähetämme ilmoittautuneille tarkat saapumisohjeet ja vastaamme mahdollisiin kysymyksiin. Järjestäjät: Ikimetsän ystävät, Ylöjärven kaupunginkirjasto, SLL:n Ylöjärven yhdistys & SLL:n Pirkanmaan piiri. Lisätietoja: metsakonsertti@gmail.com.

POHJANMAAN PIIRI

Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaanpiiri ry Lakeuden luonto: Toimialue: Liminka, Lumijoki, Tyrnävä, lisätietoja Lakeuden luonto ry:n facebooksivulta

•

Suomen luonnon päivä la 25.8.2018 Liminganlahden luontokeskuksella. Luontopolku, ötökkähotellit, perhosbaarit, pönttöjä. Sieniretki su 26.8. Klo 13 kokoontuminen S-marketin parkkipaikalla, Liminganraitti 9, 91900 Liminka. Kimppakyydein sienimetsään, oppaana Ritva Imppola. Retki Maakallaan kaljaasi Ansiolla 1.9. (3 paikkaa jäljellä, ks. tarkemmat tiedot Facebook: Lakeuden luonto ry).

• •

Luonnonsuojelija 3/2018

Lahokaviosammal kasvaa Suomessa tammivyöhykkeellä äärimmäisen uhanalaisena (CR). Se on EU:n luontodirektiivin suojelema sekä luonnonsuojeluasetuksen mukaan erityissuojeltava laji. Lahokaviosammalta ei tavattu Uudeltamaalta vuosikymmeniin ja se tulkittiin hävinneeksi. Vuonna 2009 ruotsalaiset inventoijat huomasivat sen tutustuessaan liito-oravametsään Espoossa. Muutaman vuoden päästä Manninen löysi lahokaviosammalta Helsingistä. Pian löytyi suuri esiintymä Vantaalta metsästä, johon Lemminkäinen oli rakentamassa laajaa läjitysaluetta. Yritys suhtautui löytöön positiivisesti ja perui hankkeen. Sen jälkeen sammal on pysäyttänyt muutamia luonnolle haitallisia hankkeita. Lahokaviosammalesta on käynnissä parikin oikeusjuttua. Espoon Ruukinrannan kaava-alueelle myönnettiin poikkeuslupa lahokaviosammalen tuhoamiseen, mutta Suomen luonnonsuojeluliitto valitti luvasta. Metsät, joissa lahokaviosammalta tavataan, ovat ihmiselle ja muille eliöille arvokkaita. Tälläkin alueella elää esimerkiksi liitoorava, uhanalaisia kääpiä, rakkosammal ja todennäköisesti kanahaukka.

”On surullista, että vain direktiivi- ja erityissuojellut lajit auttavat, sillä on sattumanvaraista, mistä löytyy liitureita tai lahokaviosammalta. Pitäisi riittää, että metsä on suojelun arvoinen kokonaisuus”, Manninen pohtii.

Elinalue metropolissa Espoon kaupungilla on toiveissa rakentaa uusi asuinalue Etelä-Espoon ainoan järven rannalle Hannusmetsään. Mannisen tämän päivän työ on kartoittaa alueelta mahdolliset lahokaviosammalelle soveliaat elinympäristöt syksyllä tehtävää tarkempaa kartoitusta varten. Lahokaviosammalelle sopivat kuusivaltaiset lehdot ja metsän kohdat, joissa on varjoa ja kosteutta ympäri vuoden. Kasvualustaksi tarvitaan vähintään kymmenen vuotta lahonnut puunrunko tai kanto, joten alueen on tuotettava lahopuuta jatkuvasti. Rantakorvessa on vanhojen puutarhojen jäänteitä ja mökkejä. Muutamat ihmiset kylpevät tummassa, ulpukoita kukkivassa Hannusjärvessä. Aivan lähellä on kerrostalomaailma, metroaseman työmaa ja moottoritie. Näemme lupaavaa maastoa, mutta vasta tarkempi tutkimus syksyllä paljastaa, miten laajalla alalla sankarisammal täällä elää.

Ville Lehvonen

Lahokaviosammalen paluu

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU?

Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa //sll.fi/parasjuttu//

Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan Erik Bruunin klassikko, merikotkajuliste (arvo 28 €). Kiitos palautteesta!

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

•

Limingan Taiteilua -kyläjuhla la 8.9. Alakestilän Arboretumissa, Liminka. Luonnonmateriaaleista askartelua -piste. Lamunkarin pajujenraivaus sään salliessa la 8.9., aina syyskuun loppuun mennessä. Ilmoittaudu talkoovahvuuteen! Venekuntaa luotsaa Ritva Imppola ja Hannu Kukkohovi. Lokakuussa sääntömääräinen syyskokous, jätinkirkkoretki, metsätapahtuma. Marraskuussa esitelmäilta. Joulukuussa pikkujoulut.

• •

Lapuan ympäristöyhdistys: Lepakkoretki Lakaluoman myllyn ympäristöön pe 24.8. Yhteislähtö klo 21 tuomiokirkon parkista. Mukana oppaana Raimo Laurila. Osallistumme Vanhan Paukun joulunavausmessuille la-su 24.–25.11. Myynnissä luonnonkalentereita, joulukortteja ym. luontotuotteita.

• •

Lestijokiseudun ympäristöyhdistys: Metsävuoden retki Lestijärvellä su 26.8. Petäjärannan suojelumetsään, joka on yksi viidestä Luonnonperintösäätiön suojelualueista Pohjanmaalla. Lisätietoja: Mikko Viitasalo, p. 040 543 1647 tai Liisa Tiilikkala, p. 040 534 7713.

•

Suomenselän Luonnonystävät: Luonto- ja kulttuuriretki 25.8. Töysässä. Lähtö Alavuden vanhalta linja-autoasemalta

•

klo 10 ja paluu klo 15 mennessä. Retkikohteita: Töysän pohjoinen järvialue, tutustuminen Haveri-Lampilaan (Luonnonperintösäätiön uusi suojelukohde), Töysän Ristiraunio (vaakunapaikka), lintutorni. Pysähdymme Sepänniemessä, missä voi käydä kahvilla. Halutessaan voi ottaa myös omia eväitä. Lampilan metsissä kumisaappaat ovat tarpeen, rahaa voi tarvita kahvipaikassa. Retki on kaikille avoin ja ilmainen. Ilmoittautuminen viim. 23.8. Terttu Rajalalle terttu.e.rajala@gmail.com tai p. 044 561 2356. Luonto- ja kulttuuriretki Töysän pohjoiselle järvialueelle 25.8. klo 10–15. Ilmainen inja-autokuljetus. Tutustumme seuraaviin kohteisiin: Luonnonperintösäätiön uusi rauhoitusalue Haveri-Lampila, Töysän Ristiraunio (vaakunapaikka), lintutorni. Kahvitauko Sepänniemessä. Suomenselän Luonnonystävät täytti tänä vuonna toukokuulla 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi retki suuntautuu kotiseudulle, Töysän monipuoliseen luontoon. Linja-auto lähtee Alavuden vanhalta linja-autoasemalta klo 10 ja takaisin tullaan klo 15 mennessä. Haveri-Lampilan metsissä kumisaappaat ovat tarpeen, lintutornilla voi olla kiikareista iloa. Mukaan kannattaa varata vähän rahaa kahvitaukoa varten. Mukaan voi ottaa myös omia eväitä. Retki on kaikille avoin ja ilmainen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Terttu Rajala, terttu.e.rajala@gmail.com, p. 044 561 2356.

•

Jos olet huolestunut metsien kohtalosta ja haluat muutosta nykyiseen metsäpolitiikkaan, tule mukaan osallistumaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen suureen

MEIDÄN METSÄMME –kannanottoon

Helsingin Senaatintorilla la 27.10.2018 klo 14–16.30! Liity tiedotuslistalle: info@meidanmetsamme.org Lisätietoja: meidanmetsamme.org, twitter.com/MMetsamme

Luonnonsuojelija 3/2018

•Tapahtumat POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Suomen luonnon päivä Enossa Pamilolla la 25.8. klo 13. Pamilontie 1064. Teemana I.K. Inhan kuvausretki Pamilolle 125 vuotta sitten. I.K Inha Pamilolla 1893. Kolmiosainen kuvaelma Suomen luonnon päivänä Pamilonkoskella ja I.K.Inha Pamilolla –historiataulun julkistaminen. Kuvaelman I.K.Inhan tekstien pohjalta koonnut Reijo Erola I.K.Inhaa esittää Juha Koljonen. Inhan asu: Tarja Männistö-Laakkonen. Nuotiokahvit. Järj. Enon Luonnonystävät ry. Tied. Reijo.erola@telemail.fi. Kohtuusklubilla 12.9. klo 18 Panu Pihkalan luento ympäristöahdistuksesta. Paikka vielä avoin. Retki Hossaan 28.–30.9. Tiedustelut: Markku.o.aho@gmail.com. Jatkuva kasvatus -seminaari Joensuussa la 20.10. klo 10–16. Puhumassa prof. Timo Pukkala, Risto Sulkava ja muut myöhemmin tarkentuvat nimet. Tarkka paikka vielä avoin. Järjestäjät: Luontoliiton Savo-Karjalan piiri, Kohtuus vaarassa -liike, luonnonsuojelupiiri. Tied. markku.o.aho@gmail.com.

• • •

Joensuun Seudun Luonnonystävät: Yhdistyksen hallituksen kokous ke 5.9. klo 18-20 Ravintola Sointulan alakerrassa (Kirkkokatu 22). Kokoukset ovat kaikille avoimia. Tervetuloa! Lisätietoja: Maarit Raassina, p. 040 702 6400.

•

Keski-Karjalan Luonto: Sienikurssi 23.8. klo 9–15. Kokoontuminen Erä- ja riistapolun lähtöpaikalla klo 9. Kerätään ja opetellaan tunnistamaan sieniä maastoretkillä ja samalla valmistellaan seuraavan päivän sieninäyttely. Kurssi pidetään Kiteellä Muljulan erä- ja riistapolun maastossa. Opitaan sienituntemusta ja kerätään näytteitä seuraavan päivän näyttelyyn. Kurssi järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa. Ilmoittautumiset: Kari 050 4055 923, Tupu Vuorinen, tupu. vuorinen@gmail.com, p. 050 344 5441. Ruoka- ja myrkkysieninäyttely 24.8. klo 10–17. Sienineuvontaa Kauppakeskus Kupiaisen käytävällä lähiruokatuottajien kauppatapahtuman yhteydessä. Voit tuoda näyttelyyn sieniä tunnistettavaksi. Kumppanit: Pohjois-Karjalan Sieniseura ja Luonnosta turvaa -hanke. Lisätietoja: Tupu Vuorinen, tupu.vuorinen@gmail. com, p. 050 344 5441..

•

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa

•

Suoretkiä ja konsertteja 17.8.–1.9. Noora Kauppila esittää illan hämärtyessä äänellä itkuja uhatuilla soilla. Itkut ovat puhdistautumisriitti, musiikin ja luonnonympäristön liitto, joka pohtii elämän kunnioituksen ja itsensä kohtaamisen tematiikkaa. Teos avautuu kohti toivoa ja lohdullisuutta tutkien karjalankielistä itkuperinnettä kollektiivisen suremisen muotona ympäristöhuolen aikakautena. Jäljellä olevat retket ja konsertit: Törmäsensuo, Siika-

latva 21.8. klo 19.30, Onkineva, Kärsämäki 22.8. klo 19.30, Karahkalamminsuo, Ii 1.9. klo 19.00. Ennen konserttia Karahkalamminsuolla voi osallistua retkeen. Lisätietoja: Merja Ylönen, merja.ylonen@sll.fi, p. 044 929 0550 Oulun yhdistys: Loppulan luontokahvila entisellä metsänvartijantalolla avoinna 23.9. asti la–su klo 12–17. Osoite Sanginjoentie 1101. Näyttely Sanginjoen ulkometsän luonnosta, ullakkokirppis, retkivinkkejä, kahvia ja leivonnaisia. Joutsenretki Hailuotoon la 13.10. Koko perheen bussiretki syksyiseen Hailuotoon. Tarkkaillaan muuttavia lintuja rannoilla ja vieraillaan Marjaniemessä Siikamarkkinoilla. Seuraa ilmoittelua tästä ja muista tapahtumistamme: sll.fi/pohjois-pohjanmaa/oulu tai facebook. com/slloulu.

• •

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

Kiuruveden luonnonystävät: Hailuodon perinteiset siikamarkkinat la 13.10. Saarelle pääsy on jo itsessään elämys, sillä toistaiseksi saarelle pääsee vain lossilla. Marjaniemen kalastajakylässä toimii mm. luotsiasema ja merelle tähyää vuonna 1871 valmistunut majakka. Markkinahumusta voi livahtaa kävelyretkelle rantadyynien keskelle. Järjestäjien sivut: hailuoto.fi/matkailu/tapahtumat/siikamarkkinat. Lähtö Kiuruveden linjaautoasemalta klo 7, paluu noin klo 19.30. Perillä

•

aikaa noin 4 h. Hinta sisältää kuljetukset. SLL:n jäsenet 10€ ja ei-jäsenet 20€. Lapset: kaksi alle 15-vuotiasta pääsee ilmaiseksi aikuisen seurassa, muutoin hinta 10€. Ilmoittaudu viimeistään ke 3.10. Retken hinta maksetaan yhdistyksen tilille ennen retkeä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset p. 050 305 2893. Kuopion luonnon ystäväin yhdistys: Lepakkoretki Puijolla 29.8. klo 20–22. Keskiviikkoiltana 29.8. tutustutaan lepakoiden salattuun elämään Kokonmäkeen ja Satulanotkoon suuntautuvalla retkellä. Klyyn oppaana on Markus Johansson. Lämpimästi tervetuloa mukaan. Jos sataa, varmista retken toteutuminen yhteyshenkilöltä. Kokoontuminen: YläAntikkalan parkkipaikka frisbeegolfkentän luona. Kumppani: Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Lisätietoja: Markus Johansson, m.johansso@gmail.com, p. 045 1686 052.

•

Varkauden luonnonystävät: Lintutorniopastus syksyllä 23.9. klo 9–12. Varkauden luonnonystävien perinteinen lintutorniopastus syksyllä. Makkaranpaistoa ja nuotiokahvit. Tervetuloa! Lisätietoja: Hannu Räsänen, p. 0400 386 708.

•

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11. Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

OLE LUONNONVOIMA

Yhdessä me suojelemme suomalaisen luonnon.

Luonnonsuojelija 3/2018

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Ulvilan ympäristöseura: Suomen luonnon päivän metsäretki Tapiolan suojelumetsään, Porin Noormarkun Poosjärvelle järjestetään la 25.8.. Saapuminen omilla kyydeillä ja lähtö klo 9 os. Itälahdentie 10: Noormarkusta Parkanon suuntaan 4 km, ja vasemmalle Itälahdentietä 100 m vanhan Parkanontien risteykseen, mihin saa henkilöautoja parkkiin. Oppaana toimii Raimo Hakila ja retken kesto on noin 2 tuntia. Säänmukainen varustus ja omat eväät. Maasto on helppokulkuinen. Lisätiedot: satakunta@sll.fi tai p. 044 021 183. Suomen luonnon päivän metsäretki Rauman Sorkassa sijaitsevaan Arkinmäen suojelumetsään la 25.8. Lähtö kimppakyydein Rauman Latumajan reitin Pyynpäänkadun parkkipaikalta klo 9. Oppaana toimii Esa Hankonen ja retken kesto on noin 1,5 tuntia. Säänmukainen varustus ja omat eväät. Maasto on vaihtelevaa, mutta pääosin helppokulkuista. Lisätiedot: satakunta@sll.fi tai p. 044 021 183.

•

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Laura Räsänen, p. 050 4389 795. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat

Hiljan päivän seminaari ma 8.10. klo 13-16 Tieteiden talolla Helsingissä, Kirkkokatu 6, sali 505. Aiheena on nyt merimelu. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Tähän mennessä tulonsa ovat varmistaneet Ari Saarinen (YM), joka kertoo ajankohtaisista melua koskevista säädösasioista, Olli Loisa (Turun ammattikorkeakoulu) kertoo merimelusta ja eläimistä sekä Kaarina Rautio (Uudenmaan liitto) merialuesuunnittelun alkamisesta. Ilmoittaudu syyskuun loppuun mennessä mia. holopainen@sll.fi. Espoon ympäristöyhdistys: Valkopajangervon kitkentätalkoot Espoon Glimsinjoella 23.8. klo 18– 20. Lähde mukaan kitkemään valkopajuangervoa Jahtimetsän luonnonsuojelualueelle! Haastamme kaikki espoolaiset torjumaan haitallista vieraslajia. Samalla voi kysellä vinkkejä omien vieraslajitalkoiden järjestämisestä. Talkoiden päivämäärä varmistuu myöhemmin. Mukaan tarvitset työhanskat sekä reipasta talkoomieltä. Lähin pysäköintialue sijaitsee osoitteessa Jänismetsäntie 2, jolta on viitoitus talkoopaikalle. Talkoopaikka sijaitsee Glimsinjoen luontopolulla olevan rasti 4 läheisyydessä. Ympäristökeskus tarjoaa kaikille talkoolaisille kahvit, joten ilmoittaudu mukaan tapahtuman verkkosivuilla: sll.fi/espoo. Lisätietoja tästä talkootapahtumasta: Espoon ympäristökeskus, Katrin Aia p. 041 451 6583, katrin.aia@espoo.fi, proespoonjoki.fi/ Glimsinjoki.htm. Yhteyshenkilö: Tiina Parkkima, tiina.parkkima@iki.fi, p. 040 145 8288. Vaellus Espoon keskuspuistoon Suomen luonnon päivänä 26.8. klo 10–16. Haemme vaelluksella tuntumaa eteläisen Espoon suurimman yhtenäisen metsän laajuuteen. Patikomme noin 15 km lenkin, joka kattaa lähes koko metsän Finnoontien molemmin puolin. Kuljemme

•

pääosin pieniä metsäpolkuja ja retken alussa teemme lyhyen tietoisuusharjoituksen. Evästauolla keitämme risukeittimellä nokipannukahvit. Lisäksi tarjolla on pakuriteetä. Espyy tarjoaa lämpimät juomat mutta juomavedet ja eväät pitää jokaisen hankkia ja kantaa itse. Tarvitset myös sään ja tottumuksesi mukaiset vaatteet, hyvät kengät sekä jonkinlaisen repun. Retkelle osallistuminen vaatii hyvää kävelykuntoa sekä hieman ketteryyttä.Paikka ja aika :Retki alkaa ja päättyy Malminmäen S-marketin edestä lähtevältä ulkoilureitiltä, osoite: Malminkorpi 1, Espoo. Retkeltä voi poistua myös kesken reitin, jos osaa itse suunnistaa takaisin. Retken vetäjä: Vaelluksen oppaana toimii espoolainen retkeilijä ja Espyyn jäsen Marko E. Takanen. Ilmoittautuminen: Vaellukselle pyydetään ilmoittautumaan 24.8. klo 16 mennessä tapahtuman verkkosivuilla: sll.fi/ espoo, Maksimi osallistujamäärä on 15 henkilöä (ilmoittautumisjärjestyksessä). Vaellus on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa! Espoon luontohelmet esillä Entressen kirjastossa 27.8.–16.9. Valokuvat ovat Espoon ympäristöyhdistyksen valokuvakilpailun parhaimmistoa. Kilpailu järjestettiin vuonna 2017. Kilpailua käytiin sarjoissa "Espoon keskuspuisto" ja "muut luontohelmet". Esillä on kaikkiaan 34 luontovalokuvaa Espoosta. Lisätietoja: Raimo Volanen, raimo.volanen@ kolumbus.fi, p. 0400 523 444. Haravointitalkoot Pappilantien pörriäisniityllä 29.8 klo 17 alkaen. Pörriäisniityn haravointitalkoot jatkuvat, tervetuloa mukaan talkoilemaan! Talkoisiin voi osallistua myös vain osan aikaa. Talkoissa haravoidaan pörriäisniittyä. Mukaan talkoilemaan voi tulla koko päiväksi tai vain osaksi aikaa. Talkoissa tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Seuraavat ja vuoden viimeiset talkoot järjestetään

•

6.9.2018. Paikka: Lähtö Villa Apteekin pihasta (Pappilantie 5). Matka niitylle n. 400 metriä. Varusteet: Talkoiluun sopivat varusteet, työhanskat, juomapullo. Oma harava jos löytyy järjestäjien puolesta haravoita on kohtuullisesti. Vetäjät: Erkki Kaarnama ja Raimo Volanen. Ilmoittaudu talkoisiin tapahtuman järjestäjälle: Erkki Kaarnama, hopiakuu@luukku.com, p. 040 809 4833. Niittykukkien kylvötalkoot Pappilantien pörriäisniityllä 6.9. klo 17-20. Vuoden viimeisissä pörriäisniittytalkoissa on tiedossa niitykasvien kylvö- ja istutustalkoot Pappilantien pölyttäjäystävällisellä kukkaniityllä klo 17 alkaen. Mukaan voi tuoda niittykasvien taimia esim. ahdekaunokkeja istutettavaksi. Niittytalkoissa tarjoilu, virvokkeita ja pientä purtavaa. Paikka: Lähtö Villa Apteekin pihasta (Pappilantie 5). Matka niitylle n. 400 metriä. Varusteet: Talkoiluun sopivat varusteet, työhanskat, juomapullo. Oma harava jos löytyy - järjestäjien puolesta haravoita on kohtuullisesti. Vetäjät: Erkki Kaarnama ja Raimo Volanen. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu talkoisiin tapahtuman järjestäjälle: Erkki Kaarnama, p. 040 809 4833, hopiakuu@ luukku.com. Retki Espoon Mynttilän metsään su 16.9. klo 12–15. Espyyn ja Helsyn yhteisretki. Paikka: Engelin puistotie, Espoo. Mynttilän metsä on harvojen tuntema pienoiserämaa Kauklahden pohjoispuolella Valtatie 1 ja Kehä III kainalossa. Pienehköstä koostaan huolimatta Mynttilän metsä tarjoaa monipuolista nähtävää ja koettavaa: kalliomännikköä, varttunutta kuusikkoa, rantalehto, kaksi järveä ja virtaavaa vettä. Espyy tarjoaa risukeitinnokipannukahvit. Retken vaativuus on keskitasoa: enimmäkseen kuljetaan pieniä metsäpolkuja, mutta paikoin maasto on hieman hankalakulkuista. Retken pituus on noin 5 km, josta 1 km on tietä. Retki kestää 3

•

Pilvi Kuusrainen

•

Ritva Kovalainen

Alasatakunnan Ympäristöseura: Lepakkoretki Kauttuan Ruukinpuistoon 17.8 klo 21.30. Kokoontuminen kahvila Kyöpelin eteen. Sepäntie 4, Eura. Oppaana Janne Liikanen. Tiedustelut Päivi/p. 050 5168 350.

Luonnonsuojelija 3/2018

•Tapahtumat tuntia sisältäen evästauon. Ota mukaan: sään ja oman tottumuksen mukaiset vaatteet sekä sadetakki, saappaat tai vaelluskengät juotavaa ja evästä oman tarpeen mukaan. Paikka ja aika: Retki alkaa ja päättyy Gumbölenjoen ylittävältä kivisillalta, osoite: Engelin puistotie, Espoo. Ilmoittaudu viimeistään pe 14.9. klo 16 mennessä tapahtuman verkkosivuilla: sll.fi/ espoo. Maksimi osallistujamäärä on 10 henkilöä (ilmoittautumisjärjestyksessä). Lisätietoja: Marko E. Takanen, p. 050 486 0467. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Retket ovat avoimia kaikille asuinkunnasta riippumatta. Jos ilmoittautumista pyydetään, käytä verkkolomaketta osoitteessa helsy.fi tai sähköpostia helsy@sll.fi tai tekstiviestiä p. 050 301 1633. Peruutus sähköpostitse tai tekstiviestitse. Osa retkistä on maksullisia. Maksun saaja: Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys, tili: DANSKE BANK FI9580001171007207 ja viestiksi retken ja osallistujien nimet. Maksua ei palauteta eräpäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista, vaan summa jää Helsyn retkitoiminnan tukemiseen. Verkkosivuilta löydät tietoja Helsyn vuokraamasta Talosaaren Torpasta, lepakkokerhon toiminnasta ja jättipalsamitalkoista. Muutokset mahdollisia, joten tarkista ennen retkeä viimeisimmät tiedot tapahtumasivuiltamme. Lisätietoja: Mirja Reijonen p. 050 1420, mirja.reijonen@kolumbus.fi. HUOM! Järjestämme pyynnöstä Pop up -retkiä. Ota yhteyttä.

•

Lepakkoretki Kallahteen Ti 21.8. klo 21 noin 2 t. HUOM. Päivämäärämuutos! Tapaaminen Kallvikinniementien ja Leikosaarentien risteyksessä. Retki on melko helppo: kävelyä noin 2 km. Lähin metroasema Rastila, bussi 560. Oppaana Sari Hartonen. Luontoretki Sipoonkorpeen – Utfärd till Sibbo Storskog La 25.8. klo 10–15. Vielä voit ilmoittautua Suomen luonnon päivän retkelle kansallispuiston pohjoisosaan. Retkellä juhlistamme Suomen Luonnonsuojeluliiton 80-vuotista taivalta. Lähtö tilausbussilla klo 10 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä, Mannerheiminaukio 2. Kysy onko bussissa tilaa: Mirja Reijonen, p. 050 1420. Omin neuvoin voit tulla klo 10.30 Byabäckeniin, Länsitie 237, Sipoo. Parkkitilaa on niukasti. Vaihtoehto Källängen, Länsitie 152. Tarjolla on vaativuudeltaan erilaista ohjelmaa 6 km vaelluksesta helpohkoon luontopolun kiertämiseen tai vain Ängesbölen leiripaikan ympäristön tutkimiseen. Sieniä voi poimia, jos niitä on. Varusteet sään mukaan ja kokopäivän eväät mukaan. Edestakainen bussimatka maksaa 5 € ja se maksetaan ennen retkeä Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen tilille DANSKE BANK FI9580001171007207 ja viestiksi Sipoonkorpi ja osallistujien nimet. Yhteistyökumppanit: SLL Vantaa ja Sibbo naturskyddare – Sipoon luonnonsuojelijat. Historia- ja luontoretki Talosaaren Torpalle (Uusi kellonaika) La 1.9. klo 16.30–19.30. Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden tapahtuma alkaa aiemmin ilmoitetusta poiketen kello16.30 Östersundomin Talosaaren ulkoilualueen infotaulun luota, Husön ratsastuskeskuksen parkkipaikalta. Sieltä kävellään Torpalle, jossa Mikko Niskasaari kertoo, mitä arkistolöydökset paljastavat huvilan historiasta. Oliko Talosaaressa sijaitsevalla huvilalla osuutta Suomen lähtöön Barbarossa-operaatioon 1941? Tutustumme myös merenrannan ja Husön kartanoalueen luontoon. Ilmoittaudu viimeistään ti 28.8. Omat eväät mukaan. Sopimuksesta voit myös yöpyä huvilalla. Kulkuyhteydet: Itäkeskuksesta lähtevillä busseilla

•

93 ja 841 Talosaarentien risteykseen, josta on noin 2,8 km kävelyä Husön ratsastuskeskukselle ja sieltä 700 m Torpalle. Reittioppaaseen Talosaarentie 280. Jättipalsamin kitkentätalkoot Herttoniemen Saunalahdella Ti 4.9. klo 17.30–20.30. Lähtö Herttoniemen metroasemalta, K-Supermarket Hertan puoleisen (läntisen) sisäänkäynnin luota. Jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa Ke 5.9. klo 17.30–20.30. Lähtöpaikka bussien 21 ja 21B:n Melkonkujan pysäkki 1051 Itälahdenkadulla. Historia- ja luontoretki Isosaareen Su 9.9. klo 10–14. Lähtö kello 10 Suomen Saaristokuljetuksen laivalla Kauppatorilta, Suomenlinnan lautan vierestä. Ole paikalla viimeistään kello 9.45. Matka kestää noin 40 minuuttia. Helsingin saaristo-opas Jarmo Nieminen tutustuttaa meidät saaren historiaan, linnoitteisiin ja luontoon. Mukaan mahtuu 35 osallistujaa. Laivamatka maksaa aikuisilta 18 € ja lapsilta (7–16 v) 9 €. Laivayhtiö suosittaa lipun ostamista etukäteen https://kauppa.visitisosaari. fi, mutta laivallakin voi maksaa. Opastuksesta maksetaan Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen tilille DANSKE BANK FI95 8000 1171 0072 07: Suomen luonnonsuojeluliiton ja Natur och Miljön jäsenet 7 € ja ei-jäsenet 12 €. Kirjoita viitteeksi Isosaari ja osallistujien nimet. Viimeinen ilmoittautumis- ja maksupäivä on to 30.8. Maksua ei palauteta eräpäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista, vaan summa jää Helsyn retkitoiminnan tukemiseen. Ilmoittaudu Helsyn tapahtumasivujen nettilomakkeella. Varustaudu sään mukaan. Hyvät jalkineet tarpeen vaihtelevan maaston takia. Upseerikerhon ravintola on auki. Sieltä voit ostaa eväät. Luontoretki Mynttilän metsään Espooseen Su 16.9. klo 12–15. Tapaamispaikka Gumbölenjoen kivisilta Engelin puistotiellä lähellä Gumbölen kartanoa. Monipuolisen maastoretken oppaana on Marko Takanen. Kohteina mm. Högaberget, Kvarnträsk, Brobackanjoen varsi, Stampforsenin köngäs ja Dämman. Retken vaativuus keskitasoa: pieniä metsäpolkuja; paikoin hieman hankalakulkuista maastoa. Tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin. Yhteistyökumppani: Espoon ympäristöyhdistys ry (Espyy). Kävelyretki Herttoniemen kartanonpuistossa su 23.9. klo 12.30–14.00. Lähtö Herttoniemen kartanon etupihalta (Linnanrakentajantie 12). Tutustumme puiston puihin ja pensaisiin sekä puistoalueella että rantapuistossa. Retki on helppo: kävelyä noin 1,5 km hiekkateitä pitkin eivätkä korkeuserot ole merkittäviä. Retki päättyy klo 14 mennessä, jolloin halukkaat voivat mennä kartanomuseon opastetulle tunnin mittaiselle kierrokselle. Sisäänpääsyn 5 € jokainen maksaa itse. Yhteistyökumppani: Helsingin Reumayhdistys ry. Hiljan päivän seminaari merimelusta Ma 8.10. klo 13–16. Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505. Kahvi/teetarjoilua varten ilmoittaudu 30.9. mennessä mia.holopainen@ sll.fi. Järjestäjä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. ”Reitti 2020” -vaellus Helsingin päärautatieasemalta Uutelaan La 13.10. Reitti kulkee mm. Mustikkamaan, Kivinokan, Strömsinlahden ja Meri-Rastilan metsän kautta Meriharjun Uutelan kämpälle Vuosaareen. Tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin. Luontoviikonloppu Meriharjun Uutelan kämpällä La–su 13.–14.10. Helsy järjestää syksyisen tapahtumaviikonlopun Vuosaaressa.

• • •

•

• • •

Tukikohtana on Meriharjun Luontotalon pihapiirissä sijaitseva kämppä, josta voidaan tehdä luontoretkiä mm. Nuottasaareen, Skatanniemeen, Särkkäniemeen ja Rudträskille. Sisätiloissa pidetään valokuva- ja muita esityksiä. Saunomismahdollisuus. Sopimuksesta voi yöpyä. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Ajoittamattomia retkiä tai tapahtumia: Seuraa verkkosivujamme, Facebookia ja tilaa Helsyviesti sähköpostiisi, ellei se tule jo. Vierailu tutkimusalus Arandaan. Pääsemme tutustumaan uudistettuun Arandaan. Oppaana Arandan merentutkijoita Vierailu Kasvimuseoon. Longinojan taimenten kudun tarkkailu loka–marraskuussa klo 18–20 . Lähtö Pukinmäen rautatieaseman laiturin länsipäästä, josta kävellään Savelan sillalle, koirapuiston kupeeseen. Oppaana Jarmo Nieminen. Säävaraus: jatkuvan sateen sattuessa, retki siirretään. Syyskokous ja esitelmä marraskuussa klo 18–20 . Tule mukaan vaikuttamaan! Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11. pykälän määräämät asiat: mm. valitaan hallituksen jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtaja sekä päätetään toimintasuunnitelmasta. Jos haluat tuoda kokoukseen jonkin asian päätettäväksi, tee kirjallinen esitys Helsyn hallitukselle viimeistään 1. syyskuuta osoitteeseen helsy@sll.fi Kasvientunnistusilta marraskuussa klo 17.30–20.30 Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla, Itälahdenkatu 22 b, Lauttasaari.

• • • • •

•

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Suomen luonnon päivänä la 25.8. on opastettu metsäretki Usmiin, muinaisen tulivuoren ”magmasäiliöön”. Teemana on geologia ja luonto. Lähtö klo 10 rautatieaseman yläparkkipaikalta autoilla Usmiin. Kyytiä voi kysyä Yrjöltä, p. 040 8474 552. Kävelykierros Usminjärveltä Kaksoislammille, jossa tauko. Eväät / juotavaa mukaan. Kesto yht. n. 3 h. Kalliomaastoa, osin polun ulkopuolella. Retki on avoin kaikille. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2018 opastettu kävely ti 4.9. Aseman puiston ja rautatieaseman ympäristössä. Kokoontuminen klo 18 Aseman puistoon muistomerkin luo. Kulttuuriperintöä juhlitaan teemalla ”Tunne perintösi, jaa tarinasi”. Tarinan jakajina Lea Bergström ja Yrjö Ala-Paavola. Kierros perintökohteessa on kaikille avoin. Retki muinaisen tulivuoren magmasäiliöön (Hyvinkää) 25.8. klo 10–13. Suomen luonnon päivänä La 25.8. opastettu metsäretki Usmiin, muinaisen tulivuoren ”magmasäiliöön”. Teemana on geologia ja luonto. Lähtö klo 10 rautatieaseman yläparkkipaikalta autoilla Usmiin. Kyytiä voi kysyä Yrjöltä (040 8474 552). Kävelykierros Usminjärveltä Kaksoislammille, jossa tauko. Eväät / juotavaa mukaan. Kesto yht. n.3 tuntia. Kalliomaastoa, osin polun ulkopuolella. Retki on avoin kaikille. Lisätietoja: facebook.com/hyysy, Yrjö Ala-Paavola, yrjo. ala-paavola@pp.inet.fi Kulttuuriympäristökävely Hyvinkäällä ti 4.9. klo 18–20. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2018 opastettu kävely ti 4.9. Aseman puiston ja rautatieaseman ympäristössä. Kokoontuminen klo 18 Aseman puistoon muistomerkin luo. Kulttuuriperintöä juhlitaan teemalla ”Tunne perintösi, jaa tarinasi”. Tarinan jakajina Lea Bergström ja Yrjö Ala-Paavola. Kierros perintökohteessa on kaikille avoin. Lisätietoja: facebook.com/hyysy ja Yrjö AlaPaavola, yrjo.ala-paavola@pp.inet.fi.

•

Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys: Retkien päivämäärät ja aloituspaikat tarkentuvat, seuraa ohjeita verkkosivuillamme sll.fi/uusimaa/inkoo-siuntio

• • •

Retki Jokamiehen oikeuksin Kopparnäsiin elokuun lopussa. Geologianpäivän retki Kopparnäsin rantakallioille 23.9. klo 10. Sieniretki Siuntiossa syys-lokakuun vaihteessa. Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys: Yhdistyksen 40v-juhlat Suomen luonnon päivänä la–su 25.–26.8. Porvoon Stensbölen majalla. Päivän ohjelmaan kuuluu mm. luontoretki Stensbölen suojelumetsään, kasviskeitto sämpylän kera, juhlapuhe, Petteri Saarion elokuva, Luonnonperintösäätiön tervehdys, seurustelua ja saunomista. Virvokkeita on tarjolla jonkin verran, mutta omia saa myös tuoda. Musiikista vastaa The Original Tuima, jossa soittavat ja laulavat Perttu Hietanen, Pasi Siltakorpi, Petteri Saario ja Tuomo Heikkola. Yhtye esittää Hietasen sävellyksiä suomalaisten runoilijoiden teksteihin. Pääsymaksu on 20 euroa ja se käytetään täysimääräisenä IULY:n ja Luonnonperintösäätiön "Kotimetsä helmipöllölle"-kampanjaan. Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi. Majalla on yöpymismahdollisuus. Lisätietoja. sll.fi/uusimaa/ita-uusimaa. Ilmoittautumiset (24.8. mennessä), aikataulut, osoitteet ja muut. Lisätiedot Jyrki Ikonen p. 040 506 5279 tai Jari Tolin p. 040 413 3807.

•

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Sieniretki mahdollisesti elo-syyskuun vaihteessa. Aika ja paikka ilmoitetaan sienitilanteen mukaan ennen tapahtumaa paikallislehdissä ja kotisivuilla. Oppaana Marja-Liisa SuomiAgartz. Tiedustelut: Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550. Suomen luonnon päivän retki Karstun linnavuoren ympäristöön 25.8. klo 11–14. Lähtö Lohjan kirkkokentältä kimppakyydein, kokoontuminen Karstun koulun pihalla os. Karstuntie 1145 n. klo 11.30. Omat eväät mukaan. Oppaana Risto Murto.Lisätietoja: Susanna Komulainen, p. 040 573 4210. Lepakkoretki Ojamonrantaan 31.8. klo 20–23. Kokoontuminen on Rusthollinkadun päässä parkkipaikalla. Oppaana lepakkotutkija Kari Salovaara. Huom. jos koko ilta on sateinen, varmista puhelimitse tai kotisivuilta järjestetäänkö retki. Lisätietoja: Katriina Veijola, p. 050 910 8270. Lohjan kierrätyskeskuksen vapaaehtoisvuoro 8.9. klo 9–14.30. Yhdistyksemme seuraavat vapaaehtoisvuorot Lohjan kierrätyskeskuksessa (Sairaalatie 4) ovat la 8.9., 13.10., 17.11. ja 15.12. klo 9-14.30 välisenä aikana. Silloin voi tulla itselle sopivaksi ajaksi lajittelemaan ja järjestelemään tavaroita. Henkilökunta opastaa tehtävissä. Kierrätyksestä kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Marja-Leena Nikanderiin, p. 044 284 6550 tai antero.nikander@dnainternet.net

• • • •

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Metsäretki 26.8. 10–12. Kuudennen Naturaretken kohteena Suomen luonnon päivänä on Ohkolanjokilaakso ja Sandberginpelto. Kaksiosainen Natura-alue sijaitsee Ohkolanjoen rannoilla Mäntsälän lounaisosassa. Ohkolanjoki on Keravanjoen sivuhaara, joka virtaa Natura-alueella luonnontilaisessa uomassaan. Jokivarren Natura-alueesta erillään oleva osa-alue on maakunnallisesti arvokas

•

Luonnonsuojelija 3/2018

ja edustava Sandberginpellon niitty joen itäpuolella. Alueen eteläpuolelta kulkee HelsinkiLahti-oikorata sekä moottoritie, josta kantautuu liikennemelua Natura-alueelle. Muutoin tie ei näytä juuri vaikuttaneen lehtoon. Joki on voimakkaasti meanderoiva, ja rannoilla on edustava kehityssarja umpeenkasvavia entisiä joenmutkia eli juoluoita. Aluetta halkoo harjujakso, ja etenkin Hietapärrän kohdalla joen pohja on somerikkoinen. Jokivarren puusto on huomattavan luonnontilainen, ja lahopuut ovat saaneet kaatua uoman päälle. Siten joki ja rantalehdot muodostavat arvokkaan ekologisen kokonaisuuden, joka on harvinaisen luonnontilainen Uudellamaalla. Maastokelpoiset jalkineet ovat tarpeen! Lähtö Riiskiläntie 77–85. Lisätietoja: facebook.com/mantsalanlsy, Jorma Ulmanen, p. 050 541 3362. Hiljan-päivän karpaloretki 8.10. klo 15–17. Karpaloretkellä tutustutaan Kotojärven suohon ja ympäristöön. Karpaloitakin voi löytyä! Suolla liikkumiseen tarvitaan saappaat. Kotojärven laavulla on nuotiopaikka, jossa voi käristellä omia eväitä. Lisätietoja: facebook.com/mantsalanlsy, Olli Elo, olli.elo@msoynet.com, p. 040 504 5446.

•

Nurmijärven Luonto: Suomen luonnon päivä Nurmijärvellä 25.8. klo 9–12. Tervetuloa retkelle Kiljavan kosteikolle ja Vaaksin suojeltuun saarnilehtoon. Tapaaminen Kiljavan sairaalan (Kiljavantie 539, 05250 Kiljava) pitkäaikaispysäköintipaikalla, joka sijaitsee sairaalalle tultaessa oikealla. Retkioppaana Keijo West. Mukaan tarvitset ulkoiluvaatteet ja maastoon sopivat kengät sekä eväät. Retki sopii koko perheelle. Lisätietoa: nurmijarvenluonto.fi

•

Raseborgs Natur rf. – Raaseporin Luonto ry: Tarkista retkien tiedot lähempänä tapahtumaa! raseborgsnom.wordpress.com, facebook.com/raseborgsnaturochmiljo

• •

SLL 80-vuotisjuhla Ruissalossa! 26.8. Gloholmen – ulkosaariston helmi 1.9. Mahdollinen taksivenemaksu n. 20 €. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Ollille, p. 050 569 2136 tai olli. borg@gmail.com Sieniretki Ovanmalmiin 29.9. Lähtö kimppakyydein klo 9 Karjaalta ja Tammisaaresta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Eskolle, p. 050 538 0386 tai esko.vuorinen@gmail.com. Hiljan päivän metsäpolku 13.10. Lisätietoa myöhemmin.

• •

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lisätietoa retkistä paikallislehdessä, kotisivuilla, tapahtumakalentereissa ja sosiaalisessa mediassa: rsly.net

• • • • •

Lepakkoretki to 30.8. Lepakkoasiantuntija Karri Jutila. Rakas Riksu -tapahtuma su 9.9. Rautatienpuistossa. Sieniretki to 13.9. Keruutuoteneuvoja Mikko Kalliokoski. Luonnon päivän retki Evolle su 23.09. Aiemmin kaavailtu sieniretki elokuun puolivälissä on peruttu kuivuuden vuoksi. Vantaan yhdistys: Luontoretki Sipoonkorpeen – Utfärd till Sibbo Storskog 25.8. klo 10–15. Suomen luonnon päivän retki Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa suuntautuu Sipoonkorpeen! Ks. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Lisätietoja: Mirja Reijonen, mirja.reijonen@kolumbus.fi.

•

Lepakkoretki Kuusijärvelle 31.8. klo 21–22.30. Etkö ole koskaan nähnyt lepakkoa? Nyt on hyvä mahdollisuus korjata tilanne! Lähde kanssamme lepakkoretkelle Kuusijärven maisemiin. Kokoontuminen klo 21.00 Kuusijärven parkkipaikalla (Kuusijärventie 3, 01260 Vantaa), mistä lähdemme kävelemään ja kuulostelemaan lepakoita. Retken ohjaajalla on lepakkodetektori, joten tällä retkellä lepakoita voi todella kuulla! Retken kesto on noin yksi tunti. Ota mukaasi lämmintä vaatetta ja taskulamppu. Retkelle ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, riittää, että olet paikalla ajoissa. Säävaraus: tauoton sade peruu retken. Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@gmail. com, p. 040 7326 054. Koko perheen luontokoulusunnuntai! 23.9. klo 10–13. Syksyn 2018 ensimmäisenä luontokoulusunnuntaina tarkastelemme erilaisia lintuja. Joku on koukkunokka, jonkun toisen nokka on siro ja kapea. Toisilla on jalat niin lyhyet, että hyvä jos niillä voi seistä, ja toisilla on jalkaa vaikka muille jakaa. On lyhyttä kaulaa ja pitkää kaulaa, kynttä ja räpylää. Joillakin on silmät eteenpäin, toisilla sivuille. Ja kaikille näille eroavaisuuksille on syynsä. Tule selvittämään miksi sorsa on juuri sellainen kuin on, miksi kurjella on pitkät koivet ja pöllöllä niin isot silmät! Tervetuloa Vantaan luontokoululle! Paikka: Vantaan luontokoulu, Sotungintie 25 A. Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@gmail.com, p. 040 732 6054. Koko perheen luontokoulusunnuntai 28.10. klo 10–13. Syksyn toinen luontokoulusunnuntai pureutuu aiheeseen sienet. Niitä on kaikkialla! Yleensä me emme vain niitä näe. Siis tiesithän, että se sieneksi kutsuttu lakkipää, jonka poimimme koriin ja syömme, on vain hyvin pieni osa koko sienestä? Ilman sieniä maailma olisi kovin toisenlainen. Mutta miksi ihmeessä sienet ovat niin tärkeitä? Mitä ne oikein tekevät työkseen? Otetaan asiasta selvää! Tervetuloa Vantaan luontokoululle! Paikka: Vantaan luontokoulu, Sotungintie 25 A. Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@gmail.com, p. 040 732 6054. Koko perheen luontokoulusunnuntai 18.11. klo 10–13. Syksyn 2018 viimeisen luontokoulusunnuntain teemana piiloutuvat eläimet. Tiedät, että metsässä asustaa vaikka minkälaisia eläimiä, mutta silti niitä ei oikein tahdo nähdä. Osa on ihan oikeasti ryöminyt koloihin piiloon, mutta aina sellainen ei ole mahdollista. Joskus eläin on ihan silmiemme edessä, mutta emme sitä silti näe. Tutustumme eläinten keinoihin ja syihin piiloutua. Niin, kaikki eläimet eivät piiloudu välttyäkseen jäämästä toisen eläimen saaliiksi vaan suorastaan päin vastoin. Ja joskus kyllä näemme eläimen, mutta omasta mielestä näemme ihan jotakin muuta, kuin oikeasti silmiemme edessä on. Kaikki ei siis aina ole sitä, miltä näyttää! Tervetuloa Vantaan luontokoululle! Paikka: Vantaan luontokoulu, Sotungintie 25 A. Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@gmail.com, p. 040 732 6054.

•

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Hirvijokilaakson yhdistys: Paimennusnäytös Kallelan luomutilan avoimissa ovissa la 25.8. Maskun Niemenkulmalla Kalelan kylässä. Huom! Säävaraus, jos oikein kova helle, koiria ja lampaita ei väsytetä turhaan paimennusnäytöksellä. Lisätietoja: Maria Timonen, p. 040 769 9095. Retki Hämeeseen la 1.9. klo 9-20. Retkelle lähdetään bussilla ja tutustutaan päivän aikana mielenkiintoisiin kohteisiin. Lähtö tapahtuu Lemun portin parkkipaikalta klo 9, ajo Nousiaisten ja Maskun liittymien bussipysäkkien kautta Frantsilan Kehäkukkaan Hämeenkyröön, jossa omakustanteinen lounas. Matka jatkuu 400-vuotta vanhalle uhripuulle, Timin männylle, josta jatkamme Hörtsänän arboretumiin Orivedelle. Takaisin Lemun portilla olemme n. klo 20. Matka on yhdistyksemme jäsenille ilmainen, muille 10€. Mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta. Lisätietoja: Anniina Lindqvist, p. 0400 986 064.

virta@luontoliitto.fi. Koulutuksen toteutumista tukee Opintokeskus Sivis.

Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lepakkoyö Vuohensaaressa pe 24.8. klo 21–23. Retki sopii mainiosti perheille. Kokoonnumme Salon Vuohensaaren parkkipaikalla klo 21 ja lähdemme siitä yhdessä n. 2h kestävälle retkelle jännittäviin lepakkoisiin maisemiin. Oppaana toimii luontoharrastaja ja lepakkotuntija Jarmo Markkanen. Lepakkoyö Vuohensaaressa on osa Eurobats-tapahtumia 2018. Paikka: Salon Vuohensaari os. Satamakatu 102. Lisätietoja: Jarmo Markkanen, p. 046 6625 946.

•

• •

•

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Tapahtumista ja retkistä tiedotetaan nettisivuillamme (sll.fi/turku), josta voi myös tilata sähköisen uutiskirjeen. Tiedotamme myös Facebookissa ja Instagramissa.

•

Syksyn ensimmäinen avoin jäsenilta 11.9. kl. 17.30 Luonnonsuojelukeskuksella (Martinkatu 5). Tule mukaan yhdistyksen toimintaryhmiin: roskaryhmä, talkooryhmä ja retkiryhmä kaipaavat lisää toimijoita. Ota yhteyttä turkulsy@gmail.com.

•

Uudenkaupungin Ympäristöyhdistys: Laukkaneilikkatalkoot ke 22.8. klo 17.30– 19.30 Lokalahdella Hermansaaren niityllä. Niitetään ja haravoidaan heinää Lokalahden nimikkokasvin, uhanalaisen laukkaneilikan kasvupaikoilta. Mukaan kannattaa ottaa työhanskat. Talkoolaisille lohikeitto- ja kahvitarjoilu. Lisätietoja: Pirjo Rinne, p. 040 565 8834.

•

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420. Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Luonto-Liiton valtuustokokous 22.9. Joensuussa Kansalaistalo Soropissa. Hyväksytään Luonto-Liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan Luonto-Liiton hallitus vuodelle 2019. Luontoliittolaisen kansalaistoiminnan ABC –koulutus Tampereella 13.–14.10. Koulutus on tarkoitettu kaikille Luonto-Liiton toiminnassa mukana oleville uusille ja vanhoille aktiiveille. Kouluttajana toimii Luonto-Liiton monissa eri tehtävissä toiminut Ville Laitinen. Ilmoittautumiset 3.10. mennessä: sami.sayne-

•

Uudenmaan piiri: Marjoja ja metsän makuja -perheretki Luukkiin 15.9. klo 11–14. Perheiden sieniretkellä tunnistetaan sieniä, rakennetaan pieniä sieviä majoja metsän eläimille ja tunnelmoidaan luonnon värejä. Välillä istahdetaan nuotion ympärille nauttimaan eväitä. Maksuton retki. Ilmoittautumiset: milla.tuormaa@gmail.com. Kerhonohjaajan peruskurssi 15.–16.9. Pauligin huvilalla, Helsingissä. Käydään läpi muun muassa ympäristökasvatuksen perusteita, ohjaajan taitoja sekä luontoleikkejä ja muita harjoitteita. Kurssi on räätälöity Luonto-Liiton kerhonohjaajille. Muutkin saavat koulutuksesta vinkkejä alakoululaisten ympäristökasvatuksen toteuttamiseen. Hinta 35/60 € (jäsenet ja opiskelijat/ei jäsenet) sisältää ohjelman, kurssimateriaalin ja ruokailut. Ilmoittautumiset 9.9. mennessä: luplapset@ luontoliitto.fi. Koko perheen Syysmyrsky 16.9. Syysmyrsky puhaltaa taas Pauligin huvilalla. Hauska päivä erilaisten tehtävien ja elämysten parissa koko perheen voimin. Tule mukaan suunnittelemaan Syysmyrskyä muiden vapaaehtoisten kanssa! Kaikki ideat ovat tervetulleita. Ilmianna itsesi, niin tehdään Syysmyrskystä taas kerran ihana tapahtuma! lup-lapset@ luontoliitto.fi. Sinustako kerhonohjaaja? Yhteen kerhoon mahtuu noin 10 lasta, jotka ovat yleensä 1–4-luokkalaisia. Kerhot kokoontuvat kerran viikossa, 1,5h / kerta. Kerhoja pidetään pääasiassa koulun tiloissa iltapäivisin. Ohjaajilta edellytetään 18 vuoden ikää sekä tietenkin kiinnostusta ympäristökasvatukseen, vuorovaikutustaitoja, innostunutta, aktiivista työotetta ja oikeaa asennetta! Palkkaus on 100–120 €/hlö/kk. Voit pitää kerhoa myös kaverin kanssa, jolloin palkkaus on 50–60 €/hlö/ kk. Ohjaajat koulutetaan tehtävään. Seuraava koulutus järjestetään Helsingissä 15.–16.9. Lähetä hakemuksesi osoitteeseen lup-lapset@ luontoliitto.fi.

• •

•

Varsinais-Suomen piiri: Mahdollisuuksien tori 16.9. Ilmoittaudu mukaan esittelemään Luonto-Liiton toimintaa tai tule vain käymään paikan päälle! VASP pitää pöytää Vanhalla suurtorilla järjestettävässä tapahtumassa, jossa monenlaiset toimijat tarjoavat mahdollisuuksia vaikuttaa maailman tilaan. Viime syksynä suureen suosioon nousseet käpylehmät tekevät paluun – ja tällä kertaa kaikkien käpyotuksien askarteluun osallistuvien kesken arvotaan hieno palkinto. Syyskokous 28.9. Tervetuloa piirin syyskokoukseen! Kokouksessa päätetään, mitä Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piirissä tapahtuu ensi vuonna.. Kokouksessa valitaan myös uusi hallitus piirille, joten nyt on oikea aika astua esiin, jos hallituspaikka houkuttelee. Kokousherkkuja on tietysti tarjolla ja oheisohjelmaa suunnitteilla. Katso kokouspaikka, esityslista ja oheisohjelma piirin tapahtumakalenterista. Syksyllä on luvassa myös retkiä ja ympäristötoimintaa nuorille. Lasten luontokerhot starttaavat syyskuussa. Ajantasaiset tapahtumatiedot löytyvät piirin sivuilta: luontoliitto. fi/vasp/tapahtumat.

•

Luonnonsuojelija 3/2018

Lauri Salminen

Varoitusmerkkejä Ismo Tuormaa

Maapallo kiehuu Kuluneen kesän kauhuhelteet ja kuivuus ovat nostaneet ilmastonmuutoksen otsikoihin. Tulevaisuus näyttää pelottavalta: ilmasto lämpenee, pellot kuivuvat, tulipalot ja myrskyt riehuvat, eliölajit kuolevat, sadot tuhoutuvat ja Keski- ja Pohjois-Eurooppaan on ennen pitkää tulossa satoja miljoonia ilmastopakolaisia nykyisten kymmenien ja satojen tuhansien sijasta. Mutta kuka haluaa lukea näitä maailmanlopun ennusteita? Olisi ehkä parempi puhua enemmän ratkaisuista.

•Hudit &osumat

”

Metsä oli turvallinen paikka tutustua pelkoon, koska siellä ei ole mitään pelättävää. Suomalainen metsä on varmaan maailman turvallisimpia paikkoja. Liisa Louhela, hs.fi, 12.8.

”

Ekosysteemissä alkanut muutos voi saavuttaa pisteen, jonka jälkeen emme enää voi kontrolloida luonnon reaktioita. Cristiana Pașca Palmer, yle.fi 11.7.

”

Universumin näkökulmasta ihmiskunnan vaikeimpien ongelmien ratkaisussa voisi olla mahdollista ihan kaikki. Asta Raami, yle.fi 13.8.

”

Ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden skenario. Se tapahtuu nyt. Elena Manaenkova, The New York Times, 30.7.

”

Kun levä ei ole silmien edessä, on helpompi jatkaa unissakävelyä. Tommi Nieminen, hs.fi, 30.7.

Globaalisti ihmiskunnan pitäisi lopettaa ylikulutuksen lisäksi hillitön lisääntymisensä ja panna siihen kehottavat uskonnot syvälle pyttyyn. Niin kauan, kuin ihmiskunta lisääntyy lähes sadalla miljoonalla uudella ihmisellä vuosittain, katoaa kulutuksen vähentämisestä saatava hyöty paisuvan väkimäärän paineeseen. Naisten aseman parantaminen ja syntyvyydensäännöstelymenetelmien vapaa saatavuus pitäisi olla ihmisoikeuksia ohi uskontojen määräysvallan. Toiseksi ilmaston lämpenemistä ei voi pysäyttää erillisenä ongelmana ilman luonnon monimuotoisuuden suojelua ja luonnon massiivista ennallistamista. Siihen pitäisi sijoittaa vuosittain satoja miljardeja euroja maailmanlaajuisesti. Vain terveet ekosysteemit voivat suojella ilmastoa, vesivaroja, ruoan tuotantoa, eliölajiston monimuotoisuutta ja yleensä elämää maapallolla. Puheet siitä, ettei meillä ole ilmastonmuutoksen takia enää varaa suojella luontoa ovat roskaa. Samalla pitäisi kieltää pahimpien ilmastonmuutosta lisäävien toimien tai tukeminen verovaroin. Suomessa tämä tarkoittaisi välittömästi esimerkiksi turpeenpolton ja soiden ojituksen tukien (noin 150 mil-

joonaa euroa vuodessa) lopettamista, 1–2 miljoonan suohehtaarin ennallistamista ja nykyisen kertakäyttömetsätalouden kaikkien tukimuotojen alasajoa. Energiansäästön ja käytön tehostamisen voisi helposti määrätä pakolliseksi, samoin aurinko- ja tuulienergiajärjestelmien rakentamisen ainakin osana uustuotantoa. Metaanipäästöjä altaillaan aiheuttava ja luonnon monimuotoisuutta rajusti tuhoava vesivoima ei sen sijaan ole ongelmaan minkäänlainen ratkaisu, vaan paremminkin osa ongelmaa. Ruoantuotannossa liikaa teolliseen lihaan painottuva ja epäterveellinenkin ruokavalio pitäisi korvata kasvispainotteisella ruokavaliolla, suomalaisten (ennallistettujen) soiden ja metsien lakoilla ja mustikoilla, luomutuotannolla, lampaanlihalla, kaurapuurolla ja kotimaisella, eettisesti pyydetyllä kalalla. Ilmaston säästäminen voi siis olla myös hyvänmakuista. Maapallon kiehumisen ongelma ei myöskään ratkea vain vapaaehtoisin voimin, vaan siihen tarvitaan vahvaa taloudellista ohjausta ja uusia, kipeitäkin lakeja ja määräyksiä. Näiden säätämisessä keskeistä pitäisi olla luonnontieteellisen asiantuntemuksen käyttäminen. Jos päätökset jättää teollisuudelle, kaupalle ja poliitikoille, pata kiehuu helposti yli.

Liity jäseneksi

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Saima ja kuutti -koru

79,90 €

Merja Paakkanen

(sis. alv. 24 %)

luontokauppa.fi

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Vapaa pääsy

JUHLI LUONTOA KANSSAMME Turussa Suomen luonnon päivänä 25.8.2018 HARRASTA LUONNOSSA

Koko perheen luontoharrastustapahtuma KLO 11–16: RUISSALON KANSANPUISTO

NAUTI KULTTUURISTA Iltajuhla telakalla

KLO 18–23: RUISSALON TELAKKA Esiintyjinä

EGOTRIPPI SAMMAL IIKKA KIVI SUSANNA LEINONEN COMPANY

Lisätietoja: sll.fi/80v