Luonnonsuojelija 3/2019 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 3/2019 hinta 5 euroa sis. alv

Saimi Hoyer on hulluna haperoihin

Väärinymmärretty liito-orava

Kevyet pop-uptapahtumat houkuttelevat

MINÄ SUOJELEN SINUA KAIKELTA

Valokuvaaja kuvasi vapaaehtoisia luonnonsuojelijoita

Luonnonsuojelija 3/2019

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity Tilaa uutiskirje: sll.fi/uutiskirje Fiilistele Instagramissa: instagram.com/luonnonsuojeluliitto

Lue lehteä verkossa: sll.fi/ luonnonsuojelija

Ville Lehvonen

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Keskusta vedenjakajalla Antti Rinteen hallituksen keskeinen painotus on ympäristö, erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä. Syksyn ennakoidaan tuovan kipunoita kabinettiin, kun Keskusta ja Vihreät jatkavat yhteenottoa hallitusohjelman konkretiasta. Esimerkiksi sovittaessa tarkemmin metsiemme hakkuista, soiden tulevaisuudesta ja kaivoksista. Keskusta valitsee Juha Sipilän seuraajan ylimääräisessä puoluekokouksessaan 7.9. Kouvolassa. Keskustan puheenjohtajuudesta kamppailevat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen, molemmat ministereitä. Ovatko ehdokkaiden erot niin suuria, että sillä on merkitystä hallituksen kykyyn toimia ympäristöasioissa? On yleisesti tiedossa, että puoluejohtajat ratkovat hallituksen kipukohtia pienemmällä porukalla. Katri Kulmunin, 31, loppukesäiset kannanotot ovat viitanneet siihen, että hän on taipuvainen kuuntele-

maan ja toistamaan Keskustan niin sanottujen syvien rivien kantoja. Pohjoisen Suomen kasvatti ei halua Keskustan olevan mikään vaaleanvihreä puolue. Antti Kaikkonen, 45, on puolestaan varovainen sanavalinnoissaan, elkeet ja otteet ovat kokeneen poliitikon. Vähemmän mouhuamista ja harkittuja sanankäänteitä. Uusmaalaisen Kaikkosen pisteitä laskee valitsijoiden silmissä taannoinen talousrikostuomio. Keittiöpolitiikallakin voi olla vaikutusta. Kulmunin puoliso Jyrki Peisa työskentelee metsäteollisuuden edunvalvojana, Metsäteollisuus ry:llä. Hän on toiminut aiemmin ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustajana ja tätä ennen turveteollisuuden lobbarina Bioenergia ry:n toimitusjohtajana. Metsätalous ei tosin kuulu työ- ja elinkeinoministeri Kulmunin alaisuuteen. Keskustan puheenjohtajan roolissa olisi toisin. Puheenjohtajalle kuuluu kaikki.

Kaikkonen oli puolestaan aiemmin aviossa SDP:n kansanedustaja Satu Taiveahon kanssa, joka profiloitui ympäristöasioissa. Kaikkonen on edustanut aiemmin Keskustan liberaalimpaa ja ympäristömyönteisempää siipeä, vaikka ei hänkään ole ollut vähentämässä hakkuita. Valinnan Kouvolassa tekevät tietenkin Keskustan valtuutetut. Ennakkokaavailuissa äänet ovat olleet jokseenkin tasan. Keskustan ollessa nyt vedenjakajalla ottavat puolueen sisällä eri painotukset mittaa toisistaan. Sipilän lähes vetäydyttyä puolueen johtamisesta on tuli ollut vapaa: uuden eläinlajimme kultasakaalin saapumista maahamme seurattiin tähtäimen läpi, ja eduskunnan ympäristövaliokunnan tuore puheenjohtaja Hannu Hoskonen ryöpytti hallituskumppaneita ”ilmastovouhotuksesta”, kannustaen avohakkuisiin. Katsantokannasta riippuen voi pitää erikoisena tai ymmärrettävänä, että Keskusta on asettanut Hoskosen nuijamieheksi. Tulevassa syksyssä on ratkaisevaa sekin, kuinka vahvan roolin pääministeri Rinne itse puolueineen ottaa ympäristöasioissa. Ja samassa huoneessa ovat myös Vasemmistoliitto ja RKP, jotka eivät halunne haipua sivuun hiljaisiksi apupuolueiksi.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 3/2019, elokuu | 45. vuosikerta ISSN 0788-8708 – sll.fi/luonnonsuojelija – Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimituspäällikkö, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Oona Lohilahti, Miia Pietiläinen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 3/2019: Laura Rantanen Kannen kuva: Raisa Kyllikki Ranta Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Ympäristö: Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2019: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2019 (aineistopäivä suluissa): 25.2. (5.2.), 20.5. (30.4.), 19.8. (30.7.) ja 25.11. (5.11.) Ilmoitushinnat 2019: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton jäsen Rahankeräyslupa RA/2016/780, sll.fi/rahankerayslupa

Luonnonsuojelija 3/2019

Benjam Pöntinen

”

Hämärässä liikkuva pohjoisten metsien oravalaji nostaa joidenkin verenpainetta. .

Poliittinen eläin

• Sisällys 5 Kuvia ihmiseltä ihmiselle Valokuvaaja Raisa Kyllikki Ranta antoi luonnonsuojelutyölle kasvot.

6 Kaikki paitsi sienestys on turhaa Saimi Hoyer on innostanut suuren joukon suomalaisia sienimetsään.

7 Kaunis vaikkei koskematon

Elina Simonen

Sienihullu Saimi Hoyer

Omaishoitajien oppaana

Juha Pekkanen

Tiina Strandénin lempipaikka on Punkaharjun Keronsärkkä.

8 Kesähakkuut halutaan historiaan Pesärauhaa-kampanjassa vaaditaan kesähakkuiden kieltämistä.

9 Joukkovoimaa ilmastotyössä ilmastoasiantuntija saa potkua työhönsä ilmastoliikehdinnästä.

10 Luonnonsuojelun kasvot Lempipaikkana Punkaharjun Keronsärkkä

Suomen luonnonsuojeluliiton vapaaehtoiset kertovat tarinansa.

18 Analyysi: Uusi naapuri Liito-orava on sekä luonnonsuojelun että EU-vastaisuuden symboli.

22 Luonnosta voimaa omaishoitajan arkeen Kuu kiurusta kesään -hankkeessa omaishoitajat pääsevät retkelle.

26 Pop-up-tapahtumat ovat kevyt väylä yhdistystoimintaan Timo Seppäläinen

Keravan yhdistys on saanut uusia aktiiveja mukaan toimintaan.

30 Veromätky suojelijalle Luonnonsuojelualueiden omistajat saivat verottajalta yllätyksen, kertoo Ismo Tuormaa Varoitusmerkkejä-kolumnissaan.

Luonnonsuojelija 3/2019

Koonnut Oona Lohilahti

Juho Holmi (CC BY-ND 2.0)

• Vink vink

Mikä rousku!

Tilaamalla lehden tuet luonnonsuojelua. Kestotilaus Luonnonsuojeluliiton jäsenille vain 61,50 € vuodessa. //suomenluonto.fi/tilaalehti//

Auta metsän eläimiä Kolmasosa uhanalaisista lajeistamme elää metsissä.

Luonnonsuojeluliiton vetämä VieKas LIFE -hanke tähtää vieraskasvitietouden levittämiseen ja sitä kautta kasvien leviämisen estämiseen. Kansalaisten vieraskasvihavainnot ovat tässä avainasemassa. Oman havainnon voi nyt ilmoittaa kätevästi kännykällä! Linkki lomakkeeseen: //sll.fi/viekas-life//

Jokainen voi tukea monimuotoista luontoa ja sen asukkeja omalla pihalla pienillä ja isoilla teoilla. Luonnonsuojeluliiton verkkosivuille on avattu Luonnonhoito-sivut, joille on koottu vinkkejä ja neuvoja esimerkiksi pihaniityn kasvattamiseen ja siilin talvipesän rakentamiseen. //sll.fi/luonnonhoito//

Pesärauhaa linnuille

Tee itse Saimaa-katiska

Allekirjoita vetoomus lintujen pesärauhan puolesta: //pesärauhaa.fi//. Pesärauhaa-kampanjan tavoitteena on muuttaa lain tulkintaa siten, että metsähakkuut lintujen vilkkaimpana pesintäaikana katsotaan pesinnän tahalliseksi häirinnäksi. Vetoomus luovutetaan ympäristöministeri Krista Mikkoselle syksyllä.

Viisi kuuttia kuoli verkkoihin heti Saimaan verkkokalastusrajoitusten päätyttyä. Saimaalla pitäisi kalastaa vain norppaturvallisilla pyydyksillä. Ohjeet norppaturvallisen Saimaa-katiskan tekoon löytyvät Luonnonsuojeluliiton verkkosivuilta. //sll.fi/saimaa-katiska//

• Yhteistyössä

Teksti Mari Laakso

Pellavatekstiileillä tukea saimaannorpan suojeluun Lapuan Kankurit tunnetaan pellavatuotteista, joita on kudottu perheyrityksen omassa kutomossa jo vuosikymmeniä. Suomen luonto on heille tärkeä, ja siksi he haluavat olla mukana tukemassa saimaannorpan suojelua yhteistyössä Luonnonsuojeluliiton kanssa. Saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen on suunnitellut tarkoitusta varten kauniin norppakuosin. Tuotevalikoimassa on pyyhkeitä, laudeliinoja, saunatyyny, villahuopa ja kuumavesipullo. Luonnonmateriaaleista valmistetut tekstiilit ilahduttavat oikein hoidettuina pitkään. Lapuan Kankureiden mukaan materaalien jäljitettävyys ja vastuullinen tuotanto ovat olennainen osa heidän toimintaansa. Jokaisesta myydystä tuotteesta Lapuan Kankurit lahjoittaa osan saimaannorpan suojeluun. Tuotteet tulevat myyntiin elokuun aikana, myös Luontokauppaan. //luontokauppa.fi//

Lapuan Kankurit

Juho Salo

Lahjoita 10 € metsien suojeluun lähettämällä tekstiviesti 10E METSÄ numeroon 16588 tai tee lahjoitus osoitteessa //sll.fi/lahjoita//. RA/2016/780

Auta luontoa pihallasi

Kuvat: Antti T. Nissinen (CC BY 2.0),Irma Kortekallio, Raisa Kyllikki Ranta, Juha Sulin

Haaparousku, karvarousku ja sikurirousku soittavat varmaan monen sienestäjän rouskukelloja. Yllätyksenä voi tulla se, että metsissämme lymyää peräti yli 70 rouskulajia. Osa niistä on miedonmakuisia, kuten männynleppärousku, ja osassa taas on pippurista potkua, kuten kangasrouskussa. Rouskujen kirpeys ja polttavuus johtuu sienten sisältämästä maitiaisnesteestä. ”Kaikki rouskut erittävät maitiaisnestettä”, kertoo suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Luomuksesta Helsingin yliopistosta. Syksyinen sienimetsä on kuin luokkahuone, jonne mennessä on mukavaa opetella tunnistamaan aina uusia sienilajeja. Suomen Luonnon rouskukoulussa opetellaan tuntomerkkejä von Bonsdorffin johdolla. Suomen Luonto -lehden 22.8. ilmestyvässä numerossa kerrotaan myös kolmen valtakunnan karhuista, kalasääsken elämästä sekä kultasakaalin tassuttelusta Suomeen.

Ilmoita vieraslajihavainnot

Luonnonsuojelija 3/2019

Kuvia ihmiseltä ihmiselle Valokuvaaja Raisa Kyllikki Ranta antoi luonnonsuojelutyölle kasvot. Teksti Liisa Hulkko

Ritva Waris-Wörlin

Raisa Kyllikki Ranta teki kuvausprojektin itsekin vapaaehtoisena osana opintojaan. Suomen luonnonsuojelun säätiö tuki projektia.

Raisa Kyllikki Ranta kuvasi Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisia neljän kuukauden aikana. Hän kohtasi luonnonsuojelijoita lapsesta eläkeläiseen. ”He ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka välittävät luonnosta. Joillekin luonnonsuojelu on pienessä roolissa oleva vapaa-ajan harrastus ja toisille elämäntyö, jonka ympärille kaikki kiertyy. Ajattelen, että ei ole minun tehtäväni arvottaa, millä työllä on merkitystä, vaan näyttää ihmiset luonnonsuojelun takana.” Valokuvausprojektin nimeksi muodostui Luonnonsuojelun kasvot. Ranta kertoo miettineensä, keitä ne sadat vapaaehtoiset luonnonsuojelijat ovat, ja mistä tulee se voima jaksaa tehdä vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoiset kertoivat, että ympäristöahdistus on helpottanut, kun tekee jotain konkreettista luonnon auttamiseksi. Monille oli tärkeä myös yhteisö, johon he olivat päässeet. Henkilökuvaajana Ranta halusi näyttää tämän luonnonsuojelun inhimillisen puolen. ”On tärkeää miettiä, miten me ihmiset jaksamme muuttuvassa maailmassa. On lohdullista tavata muita ympäristöasioiden kanssa painivia ihmisiä ja inspiroivaa nähdä, miten he ovat asioita ratkoneet. Toivon, että se kokemus välittyy kuvien kautta. Valokuvien kautta voi luoda yhteisön, kokemuksen siitä.” Monia vapaaehtoisia yhdisti Rannan mukaan tietynlainen herkkyys ja hereillä olo. Monen luontosuhde oli hyvin syvä. He olivat pohtineet asiaa paljon. ”He tuntuvat aistivan tämän maailman asiat herkemmin kuin moni muu. Voisi hyvin sanoa, että herkät ihmiset ovat yhteiskunnan indikaattoreita. He huomaavat muutokset ja aistivat, mitä on tapahtumassa. Olisi tärkeää nähdä heidät niin”, hän pohtii. 15 vuotta valokuvaajana töitä tehnyt Ranta on itsekin kokenut luontoherätyksen ja lähtenyt opiskelemaan toista ammattia. Hänestä tulee luonto- ja ympäristöneuvoja. Ranta kertoo, että projektista tuli hänellekin terapeuttinen kokemus. ”Sain hyviä esikuvia.” Lue lehden juttu s. 10 ja katso somenäyttely.

• Peukut

Koonnut Oona Lohilahti

Maija Lielahti

Hanne Kosonen

Metsä meidän jälkeemme

Kalaverkkokalsarit

Hämmästyttävä luonto

Anssi Jokirannan, Pekka Juntin, Jenni Räinän ja Anna Ruohosen metsäkirja avaa metsäkysymyksiä ja historiaa uudelle sukupolvelle ja pohtii asiantuntijoiden avulla sitä, millainen metsä jälkeemme jää. Miten tämän päivän ennätyshakkuisiin on päädytty? Millainen olisi metsä, josta hyötyvät sekä kansantalous että metsien lajit? Kirja on kirjoitettu journalistisella otteella.

Perinteisessä Vaihda verkot katiskaan -tapahtumassa Luonnonsuojeluliitto keräsi Saimaan vapaa-ajankalastajilta kalaverkkoja ja vaihtoi ne norppaturvallisiin Saimaa-katiskoihin. Kalaverkot lahjoitettiin suomalaiselle yritykselle the other danish guy, joka valmistaa miesten alusvaatteita 100-prosenttisesti kierrätetystä nylon-langasta. Kalaverkot muuttuvat siis miesten alushousuiksi!

Yle Areenassa voi katsoa uutta 10-osaista, lapsille suunnattua luontosarjaa. Sarjassa Pirkka-Pekka Petelius sekä lapset Otso, Erika, Lassi, Mea, Nuppu ja Oskari jäljittävät eri eläimiä Suomen metsissä, järvillä ja kaupungissa. Eläinlajeista mukana ovat muun muassa majava, hirvi, siili, kyy ja ilves. Jaksot ovat alle 10-minuuttisia, ja sarja pysyy Areenassa yksi kaksi vuotta.

Luonnonsuojelija 3/2019

VINKKI KULJETA MUKANASI PALANEN LUONTOA

Haperoiden kunnianpalautus on Saimi Hoyerin sienimissio, mutta maistuu hänelle kanttarellitkin.

• Ekoelämää

Saimi Hoyer: ”Kaikki paitsi sienestys on turhaa” Hotelli Punkaharjua pitävä Saimi Hoyer oppi keräämään ruokaa luonnosta jo lapsena ja on innostanut elämänsä aikana suuren joukon suomalaisia sienimetsään. Teksti Laura Rantanen, kuva Jarkko Korhonen

Huippumallina tutuksi tullut Saimi Hoyer on pyörittänyt viime vuodet Hotelli Punkaharjua luonnonsuojelualueella. Sienihullun Hoyerin mukana metsässä kulkevat usein hänen 10- ja 12-vuotiaat poikansa. ”Ruoan kerääminen luonnosta on todella lähellä sydäntämme. Asumme keskellä metsää järven rannalla. Lähimpään naapuriin on seitsemän kilometriä matkaa. Saamme kalastaa ja sienestää rauhassa”, Hoyer kertoo. Hän oppi itse sienestämisen ja sienien säilömisen omalta äidiltään ja on iloinen voidessaan siirtää intohimonsa luontoa kohtaan omille lapsilleen. ”Lapsuudessani meillä oli aina sieniruokaa, äiti suolasi ja kuivasi esimerkiksi haperoita. Oma haperoinnostukseni on sieltä peräisin”, Hoyer sanoo.

”Rakastan sienten perusmakuja. En ymmärrä, miksi Suomessa moni laittaa kaikki sienilajit sekaisin pannulle ja löllöttelee niitä kermassa. Jokaisella sienilajilla on oma makunsa, ei kukaan sijoita haukea ja muikkuakaan yhteen”, Hoyer sanoo. Sienten lisäksi Hoyer käyttää sekä ravintolansa annosten että kotikeittiönsä raaka-aineena muutakin luonnossa lähellä kasvanutta ruokaa. ”Villiyrtit ovat kotipihalla suoraan silmien alla, villivadelmapehko kaartuu terassin ylle ja ripottelen vanamon kukkia suoraan jogurtin päälle. Se on luksusta”, Hoyer sanoo. Hän on huomannut, että innostus ruoan keräämiseen luonnosta on kasvussa. ”Osa innostuu sienistä, koska ne ovat niin terveellistä syötävää, toisia kiinnostaa luonnossa liikkuminen. Usein kun asiasta tulee trendi, innostus lopahtaa yhtä nopeasti kuin alkoikin. Siksi meillä on oltava yhteinen missio trendin siirtämisestä lapsillemme. Heidän täytyy oppia syömään sieniä, ja se onnistuu vain tarjoamalla heille hyvää sieniruokaa”, Hoyer sanoo. Hän on päässyt tekemään yhteistyötä ja jakamaan intohimonsa esimerkiksi kokki Sami Tallbergin kanssa, joka toi villiyrtit suomalaisiin ravintolakeittiöihin. Tallberg on kirjoittanut villisienikeittokirjan, jossa on mukana Hoyerin kirjoitus sienistä. ”Jos sienestyksestä ei ole aiempaa kokemusta, suosittelen hankkimaan alkuun useita sienikirjoja. Niitä pitää olla monta, sillä joka kirjassa sienet on kuvattu vähän eri valossa ja eri tavalla, ennen sadetta tai sateen jälkeen”, Hoyer sanoo. Lisäksi hän neuvoo menemään metsään osaavan sieni-ihmisen kanssa. Yhtään sientä ei saa poimia mukaansa syötäväksi, jos ei varmasti tunnista lajia. ”Myös sienikurssit ovat hyvä tapa päästä alkuun, niillä oppii erittäin paljon!” Hoyer innostaa.

”Haperoinnostukseni on peräisin äidiltäni.”

Sipsejä sienistä Hotelli Punkaharjun ravintolassa on ollut tarjolla sieniä niin pää- kuin jälkiruoka-annoksissa ja jopa drinkeissä. Hotellilla on järjestetty sieniviikonloppuja ja -kursseja, joissa sieniä on sienestyksen päätteeksi syöty eri muodoissa. Uutuutena hotelli järjestää sienineuvojakoulutuksen. Mustasta torvisienestä Saimi tekee sipsin kaltaisia kuivattuja lastuja, jotka hän syö sellaisenaan maustaen ne vain ripauksella suolaa. Hänen mielestään sienet pitää paistaa pannullakin vain nopeasti niin, että ne säilyttävät kiinteän rakenteen ja makunsa.

Sibeliuksella oli taskussaan aina tulitikkuaski, jossa oli sammalta. Kun säveltäjänero halusi mielessään päästä metsän tunnelmaan, hän avasi tulitikkurasian ja nuuhkaisi sammalen tuoksua. Saimi Hoyerin Sibeliusboksissa on kuivattua isohaperoa. ”Koko haperoiden suku pitäisi nostaa ihmisten tietoisuuteen. Isohapero on yksi Suomen runsassatoisimmista sieniä, jota ei ole osattu käyttää hyväksi. Sitä on tallottu metsässä jalkoihin, kun on juostu kantarellien perässä”, Hoyer sanoo. Hän haistelee usein erilaisia sieniä, joista hänen lempituoksunsa on mustavahakkaan myskinen ja parfyyminen tuoksu. Isohapero tuoksuu lihaisalta, joten Hoyerin Sibeliusboksista lehahtaa maukkaan haperopihvin tuoksu. Luonnonsuojeluliitto kannustaa toimijoitaan rakentamaan Suomen luonnon päivänä 31.8. oman Sibeliusboksinsa, jonne voi tallettaa jotain juuri itselleen tärkeää suomalaisesta luonnosta. #sibeliusboksi #suomenluonnonpäivä

Saimi Hoyerin Sibeliusboksissa on kuivattua isohaperoa.

METSILLE ELINTÄRKEÄT SIENET KÄRSIVÄT AVOHAKKUISTA Uhanalaisia metsälajeja on uusimman uhanalaiselvityksen mukaan 833. Sienet ja jäkälät muodostavat uhanalaisista lajeista vähän yli 40 prosenttia. Sienet kärsivät kasvaneista metsähakkuista. Sienten uhanalaisuus on huolestuttavaa, sillä ilman sieniä ja niiden laajaa rihmastoa ei olisi metsiä. Sienet ovat puiden kumppaneita ja luovuttavat puille ravinteita ja auttavat veden saannissa. Lahottajasienet taas ovat metsien orgaanisen aineksen kierrättäjiä.

Uhanalaisten lajien määrä metsissä 814 kpl

833 kpl

564 kpl

Sienet ja jäkälät Itiökasvit Putkilokasvit Selkärangattomat

2000 Lähde: Luke

2010

2019

Selkärankaiset

• Lempipaikka Kaunis vaikkei koskematon

”

Punkaharjun Keronsärkällä sielu ja silmä lepäävät.

Punkaharjun upea harju on yksi maailman vanhimpia luonnonsuojelualueita. Saan usein kuulla kotipitäjässäni matkailleiden ylistävän minulle tuttuja maisemia. Kansallismaiseman lisäksi Punkaharjulta löytyy lukuisia luonnonkauniita kolkkia, joissa liikun sienestäen, marjastaen, kävellen, pyöräillen, potkuroiden, hiihtäen, soutaen... ja eksyillen. Koska en halua kertoa mustatorvi- tai marjamaitteni koordinaatteja, esittelen kohteen, jossa sielu ja silmä lepäävät, mutta jonka luontoa moni paikkakuntalainenkaan ei kylliksi arvosta. Lempipaikkani on Keronsärkkä, joka työntyy Saimaan Pihlajaveteen Punkaharjun Vaahersalon rantamilla. Keronsärkkä on virkistysalue, jossa yhdistyvät seudun järvi- ja harjuluonnon piirteet: hiekkarantaa, rantakallioita, metsänpeittoa, harjurinteitä. Keronsärkän virkistyskäyttö on synnyttänyt viime vuosina paikallisia lehtiotsikoita. Vuokramökkiläiset eivät olisi halunneet luopua vuosikymmeniä nauttimastaan etuoikeudesta lomailla hienoissa maisemissa. Viime talvena viimeiset mökit kuitenkin hävitettiin polttamalla Keronsärkältä. Käytän tällä palstalla tilaisuuden hyväkseni ja kutsun luonnonsuojelijoita lempipaikalleni. Parin kivenheiton päässä ihanalta hiekkarannalta olisi tarjolla elokuun liittokokouksen aikaan retki ja siivoustalkoot. Pitkäaikaisen loma-asumisen jäljet roskaavat vielä paikoin luontoa. Toivonkin näkeväni rinnallani vapaaehtoisväkeä nauttimassa sekä Keronsärkän maisemista että siivoamassa maaperää vapaaksi kulkea. Tiina Strandén Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja

>> Lähde retkelle Kerosärkälle ja osallistu siivoustalkoisiin la 31.8. klo 13, tarkemmat tiedot s. 23

Kuva Timo Seppäläinen

Luonnonsuojelija 3/2019

Sampo Kiviniemi / Vastavalo

Pesäkamera toi uutta tietoa maakotkasta

Metsähakkuita tehdään lintujen kiivaimpaan pesimäaikaan.

Kesähakkuut halutaan historiaan Luonnonsuojeluliiton Pesärauhaa-kampanjassa vaaditaan kesähakkuiden kieltämistä. Allekirjoituksia on kertynyt tähän mennessä yli 12 500. Uutistekstit Oona Lohilahti

Joka vuosi jopa kymmeniä tuhansia lintujen pesiä tuhoutuu Suomessa lintujen kiivaimpana pesintäaikana tehtävissä metsähakkuissa. Luonnonsuojeluliiton kesäkuussa alkaneessa Pesärauhaa-kampanjassa vaaditaan niiden kieltämistä. Pesinnän tahallinen häirintä on lailla kiellettyä, mutta Suomi on tulkinnut kiellon taustalla olevaa EU:n lintudirektiiviä omalla tavallaan. Metsäteollisuuden tekemiä hakkuita ei Suomessa katsota pesinnän tahalliseksi häiritsemiseksi. Luonnonsuojeluliiton mielestä tulkinta ei ole kestävällä pohjalla. Kesähakkuut ovat yleistyneet 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2017 kaikista puutavaralajeista noin neljäsosa tuli hakkuista, jotka tehtiin lintujen kannalta tärkeimpänä pesimisaikana. Näiden hakkuiden merkit-

tävä vähentäminen on mahdollista, jos hakkuita tehdään muulloin kuin kesäaikaan sekä kehitetään ja lisätään puun varastointia. Kesähakkuita on alettu kyseenalaistaa myös kansainvälisesti. Baltian maissa kampanjoidaan kesähakkuiden lopettamiseksi tai haittojen pienentämiseksi. Viron oikeuskanslerin mukaan pelkkä suositus pidättäytyä hakkuista lintujen pesimisaikana ei ole Virossa riittävä toimenpide luonnonsuojeluja metsälaeissa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös EU:n komissio on pyytänyt Suomelta lisäselvitystä siitä, kuinka lintudirektiivin velvoitteet toteutuvat metsähakkuiden yhteydessä. Allekirjoita vetoomus lintujen pesärauhan puolesta: //pesärauhaa.fi//.

Luonnonsuojeluliitto avasi kesäkuussa kaksi pesäkameraa. Toinen seurasi kainuulaisen liito-oravaperheen elämää ja toinen maakotkaa salaisessa paikassa. Kamerat asennettiin suojelu- ja tutkimustarkoituksessa. Luonnonsuojeluliitto pyysi katsojia raportoimaan, jos kotka toi pesään saalista. Havaintoja tuli runsaasti. Yleisin saalis oli metsäjänis, mutta myös kurjen ja joutsenen poikasia havaittiin. Kiitos aktiivisten kansalaisten, maakotkan käyttäytymisestä saatiinkin paljon uutta tietoa. Esimerkiksi emon siivousinto tuli asiantuntijoille uutena tietona. Liito-oravaemo puolestaan kuljetti poikasensa lajille tyypilliseen tapaan toiseen pesään melko pian lähetyksen alettua. Kamera kuitenkin toimi ikkunana kainuulaisen metsän äänimaisemaan, jossa laulavat monet linnut. Äänihavaintoja on kertynyt lähes 30 eri lajista.

Suomi aloitti EUpuheenjohtajamaana Heinäkuun alussa Suomi otti komennon Eurooppaneuvostossa. Puolen vuoden mittaista puheenjohtajuuskautta kohtaan on suuria odotuksia. Suomen toivotaan nousevan EU:n ilmastojohtajaksi ja nostavan EU:n maailman ilmastojohtajaksi. Luonnonsuojeluliitto ja muut ympäristöjärjestöt vaativat Suomea pitämään kiinni ilmastolupauksista ja muistavan, että meidän on myös katkaistava luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen kierre. Puheenjohtajuuskaudellaan Suomi voi pitää ympäristöasioiden puolta myös neuvotteluissa EU:n monivuotisesta budjetista ja maatalouspolitiikasta. Yksi tärkeä teema on kiertotalous. Selkeä edistysaskel olisi EU:n muovistrategian kaltainen, vaatteiden kierrätystä edistävä tekstiilistrategia. Luonnonsuojeluliiton eurooppalainen kattojärjestö EEB arvioi Suomen onnistumisen ympäristöasioissa puheenjohtajuuskauden päätyttyä.

• Norppajohdon top 3 Ajankohtaisia poimintoja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall

Vanessa Riki

Hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä

Yhdessä Suomen luonnon päivänä 31.8. Suomen luonnon päivän vietosta on tullut mainio kansallinen perinne. Tänä vuonna samana viikonloppuna Luonnonsuojeluliiton toimijat kokoontuvat liittokokoukseen Punkaharjulle.

Luonnonsuojelu on monipuolista

Suomen luonnon päivän tapahtumien kirjo kertoo siitä, miten monipuolista luonnonsuojelu on, miten eri tavoin luontoa voi auttaa ja siitä nauttia. Luonnosta voi nauttia retkeilemällä tai vaikka nukkumalla yön ulkona. Erilaiset talkoot ovat oiva tapa auttaa luontoa. Niissä voi ennallistaa suota, puhdistaa rantoja roskista,

rakentaa norpalle turvallisia katiskoja tai raivata vieraslajeja.

Luonnonsuojelu on yhteisöllistä Luontoa ei juuri voi suojella yksin, vaan suojeluun tarvitaan erilaista osaamista ja erilaisia järjestelmiä. Tärkeää työtä tekevät

viranomaiset, mutta heidän lisäksi tarvitaan järjestöjä ja säätiöitä. Luonnonsuojeluliitto on vanhin ja laaja-alaisin suojelujärjestö Suomessa, jonka etu on maan laajuinen toiminta Hangosta Inariin. Jokaisen välittämistä, osaamista ja aktiivisuutta tarvitaan.

Demokraattinen liitto

Liiton säilyminen elinvoimaisena vaatii jatkuvaa kehittämistä, uusia jäseniä, tukijoita, vapaaehtoisia sekä työntekijöitä vanhojen rinnalle luomaan jatkuvuutta. Siksi demokraattinen päätöksenteko yhdessä on tärkeää. Liittokokouksessa linjataan seuraavien kolmen vuoden toiminta ja valitaan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Pitkään valtuuston puheenjohtajana toiminut Vesa Luhta jättää tehtävän. Kiitän lämpimästi Vesa Luhtaa hänen työstään liiton hyväksi! Luonnonsuojeluliitto onkin nimenomaan liitto – luonnonsuojelijoiden liitto. Jokainen voi olla mukana oman kotiseudun paikallisyhdistyksen toiminnassa tai tukea luonnonsuojelutyötä muulla tavalla. Päivi Lundvall Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Lue lisää: //sll.fi/liittokokous2019 //, #liittokokous

Luonnonsuojelija 3/2019

Toimitus Liisa Hulkko

• Suojelijan matkassa Joukkovoimaa ilmastotyössä Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija saa potkua työhönsä ilmastoliikehdinnästä.

” Kuva Anna Muotka (CC BY-NC 2.0)

”

Työssä on tunteet pelissä, sillä ilmastokriisi on jo täällä, mutta ikinä ei voi luovuttaa.

Suomessa on meneillään ennennäkemätön ilmastoliikehdintä. Ne ihmiset, jotka ovat olleet mukana 30 vuotta sanovat, että tiede ei ole muuttunut, mutta yhteiskunta on. Nyt ollaan valmiita toimimaan. Meidän asiantuntijoiden työlle julkisen poliittisen paineen luominen on hyvin tärkeää. Ilmastomarsseilla osoitetaan, että takanamme on paljon ihmisiä. Omassa työssäni tapaamiset poliitikoiden kanssa ovat keskeisiä. Kannustan myös jokaista ihmistä, menemään kertomaan poliitikoille, että ilmastotyö on minulle tärkeää, mitä aiot tehdä asialle? Näitä kohtaamisia ei pidä väheksyä. Uuden hallituksen aloittaessa ajatukseni ovat vähän ristiriitaiset. Hallitusohjelmassa on hyvä hiilineutraaliustavoite, mutta konkretia uupuu. Hallitus on luvannut esimerkiksi ilmastotavoitteita tukevan verouudistuksen, mutta mitä se tarkoittaa. Luovutaanko haitallisista tuista, kuten turpeen verotuesta? On tullut selväksi, että hallituspuolueiden välillä on isoja näkemyseroja liittyen metsiin, soihin, kaivoksiin ja ylipäätään ilmastopolitiikkaan. Vastareaktio on myös jo syntynyt. Julkisessa keskustelussa näkee tahallista

vastakkainasettelua ilmastotyön ja työpaikkojen välillä, vaikka tutkimusten mukaan ilmaston suojelussa on taloudellista järkeä. Täytyy muistaa, että suomalaisten selvä enemmistö kannattaa vahvaa ilmastopolitiikkaa. Hallituksella onkin edessä näytön paikka. Sen pitää osoittaa, että se tekee rohkeaa ja riittävää ilmastopolitiikkaa ja tämä tehdään reilusti. On esimerkiksi selvää, että ei voida avata enää uusia soita turvetuotantoon. Silti täytyy muistaa, että vaikka turveala ei työllistä suurta joukkoa, niin yksittäisten ihmisten toimeentulo on voitava turvata siirtymäkaudella. Tuore ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raportti korostaa toimien tärkeyttä maankäyttösektorilla eli käytännössä metsissä, soilla ja pelloilla. Hallitus on luvannut tehdä sektorille oman ilmasto-ohjelman. Se on kansainvälisestikin hieno avaus! Keinoja valitessa pitää muistaa, että luonnonsuojelu ja elinympäristöjen ennallistaminen ovat ilmastotekoja. Tarvitsemme monimuotoisia elinympäristöjä, jotta luonto selviää ilmaston kuumenemisesta ja voi sitoa hiiltä. Ilmastotoimien on myös tuettava vesiensuojelua. Ilmastotyö on pitkäjänteistä vaikuttamista. Työssä on tunteet pelissä, sillä ilmastokriisi on jo täällä, mutta ikinä ei voi luovuttaa. Kyynistymiseen ei ole varaa eikä syytä. Nyt pitäisi saada viimeisetkin toimimaan, suurin osa ihmisistä on jo liikkeellä.” Hanna Aho Suojeluasiantuntija, @AhoHannaMH

Koonnut Liisa Hulkko

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Seuraa Twitterissä metsä- ja ilmastoasiantuntijoitamme: @PalomaHannonen @AhoHannaMH

Instagram

Twitter: @luonnonsuojelu

sällä, rata ke oikanen otkan p k a a m miten pulta nousi lo kasvoi ja aan! a m at k n. Onne e le il v ii s

e se u Saimm

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

timme Muistu nystäviä luonno ä an vett a n ta m a n le kuiva janoisil . eskellä kesän k

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Facebook.com

Luonnonsuojelun kasvot Luontoa voi auttaa monella tavalla â&#x20AC;&#x201C; ja luonto hoivaa suojelijaansa. Suomen luonnonsuojeluliiton vapaaehtoiset kertovat tarinansa. Tekstit & kuvat Raisa Kyllikki Ranta, toimitus Liisa Hulkko

”Tässä lähellä on sellainen metsä, missä tykkään olla. Kun tulen kotiin iltapäiväkerhosta, niin poikkean joskus metsään. Mulla on siellä monta lempipaikkaa. Mä kuuntelen ja katselen, viimeksi kuulin talitintin laulua. Sitä kuulee täällä usein. Tykkään kiipeillä oksilla ja kävellä niitä pitkin. Mulla oli toukokuussa synttärit. Täytin kahdeksan vuotta. Silloin pyysin kaikilta kavereilta ja sukulaisilta synttärilahjat rahana. Siitä kertyi yhteensä 300 euroa. Ne mä lahjoitin luonnonsuojelutyöhön. Keksin idean, kun katsoin telkkaria. Sieltä tuli, että lahjoita köyhille lapsille rahaa. Mä ajattelin, että mulla on jo niin paljon leluja, että mä en tarvii enää enempää. Ja sitten mä päätin lahjoittaa ne synttärilahjarahat luonnonsuojeluun. Mä vaan niin tykkään kasveista, luonnosta ja eläimistä. Oon aina tykännyt. Mun synttärijuhlat oli hauskat. Teemana oli uhanalaiset eläimet. Me pukeuduttiin, mutta mä en enää muista mihin asuun olin pukeutunut.” Aino Hämäläinen, Helsinki, Torpparinmäki

”

Nyt tuntuu, että olen palannut kotiin. Luontoon.

”Pienenä mie opin, että metsässä leikitään ja järvessä uidaan. Sitten jossain välissä se luontosuhde unohtui. Voin aika huonosti. Lopulta tajusin, että se johtui ainakin osittain siitä, että oon erkaantunut luonnosta. Nyt tuntuu, että olen palannut kotiin. Luontoon. Tulin toimintaan mukaan katiskatalkoiden kautta. En tuntenut ketään, mutta ajattelin, ettenhän mie mitään siinä menetä ja menin katsomaan. Menin esittäytymään työntekijöille, että hei olen Hanne, minulla on kamera mukana, voin ottaa kuvia talkoista. Menin pian seuraavaankin tapahtumaan kameran kanssa. Ja tein minä muutaman norppaturvallisen katiskankin siinä. Katiskojen tekeminen oli minulle ihan että wau, pystyn tekemään jotakin, mikä auttaa saimaannorppaa. Onhan saimaannorppa kotoisin sieltä minun kotivesiltäni. Aika nopeasti norppatyö vei minut mennessään.” Hanne Kosonen, Lappeenranta, Pallonlahti

Luonnonsuojelija 3/2019

”

On sellainen tuntu, että jokainen otetaan kokonaisena persoonana vastaan.

”Nyt on neljäs kesä täällä Oulun Loppulan kesäkahvilalla Sanginjoen juuri suojellun metsän kupeessa. Vanhassa metsänhoitajan tuvassa ja pihapiirissä on paljon mukavaa arkista maalaistyötä. Niittämistä, haravointia, lapiointia, katon paikkausta, ovien korjaamista ja talon maalaamista. Sellaisesta minä pidän, osaan tehdä monenlaista. Nykyään yhdistystoiminnassa ei olla kauhian tiukkapipoisia, ei tarvii olla biologi eikä kieltäytyä muovipusseista, pakastimesta tai autosta. Voi aika arkisesti tulla mukaan tekemään mielekästä hommaa, joka on vieläpä tärkeää. Toisista ihmisistä saa voimaa ja siitä luonnossa olemisesta. Ja kun muistelee, että on jotain joskus saanut aikaankin. Kaavoitusasiat ja niihin liittyvät lausunnot ja valitukset ovat yksi sellainen työ, mitä me olemme Minnan kanssa tehneet paljon. Me olemme asuneet niin monessa paikassa Oulussa, että tunnetaan kaupunkia ja sen luontoa monelta kantilta.” Eetu Pikkarainen, Oulu, Loppula, Sanginjoki

^ ”En omista metsää eikä minulla ole kesämökkiäkään. En osaa ajatella luontoa rahan kautta. Luontoarvojen kautta minä katson näitä asioita. Löysin esimerkiksi sellaisen metsän, jossa täpläpapurikko-perhoset kirmailivat tosi hienosti. Sitten kun menin seuraavana keväänä sinne innoissani kameran kanssa, niin eihän siellä ollut enää puun puuta. Vanha kuusikko oli kaadettu. Sellainen harmittaa. Ajatusmaailmani ei ole silti ehdotonta mihinkään suuntaan. Mie en edes miellä itseäni ihan luonnonsuojelijaksi. Mutta luonnosta tiedän aika paljon kaikenlaista. Tunnen perhosia, ötököitä, lintuja ja kasveja. Siksi sovin hyvin retkioppaaksi. On kiva olla oppaana ja välittää luontokokemuksia ihmisille.” Juha Jantunen, Imatra

”Sanotaan, että tuoksumuisti on ihmisellä kaikkein pisin. Tuoksut tulevat varmaan jo lapsuudesta, ja kun saan metsästä tuttuja tuoksuja kiinni, niin olen siitä ihan hirveän iloinen. Suopursun tuoksu menee kaikkien muiden edelle. Olen aina ollut erityisen aistiherkkä. Sitä on sitten herkkä luonne myös, joka sekään ei ole aina ihan helppoa. Luonnonsuojeluyhdistyksen toiminnassa on se hyvä puoli, että täällä ymmärretään tosi hyvin erilaisia ihmisiä. Luulen, että meissä luontoihmisissä on

muitakin herkkiä. Meidän porukassa on sellainen tuntu, että jokainen otetaan kokonaisena persoonana vastaan. Se on jotenkin liikuttavaa. Meille on Eetun kanssa kummallekin lääkäri sanonut, että meillä on vakava sairaus. Kun on tarpeeksi sairauksia, niin sitä osaa nauttia kahta kauheammin tästä elämästä. Eikä sairaus estä minua touhuamasta. Päin vastoin, se tekee hyvää. Ei oo niin kipiä sitten kun ei tarkkaile koko ajan itteänsä. ” Minna Paarma, Oulu, Loppula, Sanginjoki

Luonnonsuojelija 3/2019

”Tänään retken jälkeen yksi osallistuja halasi minua ja sanoi, että "Kaijan retkillä kaikki murheet unohtuu". Se on juuri palkitseva palaute, josta saan intoa vapaaehtoistyöhön. Ja tietenkin luonto, siitä saan voimaa! Minä koen sen niin, ettei meillä ole mitään muuta kuin luonto. Kaikkea elämää ylläpitävää luonto, itsensä – ja samalla meidät – hoitava luonto. Retkeläiset ovat antaneet mulle lempinimen Heinäharava. Mulla on aina joku heinätuppo kädessäni, kun opetan kasveja. Äidiltäni opin alun perin kasvit, linnut, eläimet, kaikki. Jatkoin sitä omassa perheessäni. Luonto-osaamisen kysyntä kasvaa koko ajan. Minusta se on palkitsevaa, vaikka se työllistääkin meitä. Eihän tässä työssä ole tavoitteena joku inside-kerho. Me teemme tätä koko maailmaa varten.” Kaija Helle, Nokia, Myllypuro

”Haluan kertakaikkiaan vaikuttaa asioiden kulkuun. En pysty katteleen vierestä, eikä piäkkään. Haluan tehdä elonkehämme luonnon eteen hommia, että elämä jatkuisi ja monimuotoisuus pysyisi. Teen erityisesti kampanjointihommia, ne on mun juttu. Avohakkuut historiaan -kampanjaan olen käyttänyt eniten aikaa: katukampanjointiin, koordinointiin, sometukseen ja lehtikirjoituksiin. Muutosta tapahtuu, kun sitä tehdään. Me saimme kampanjan avulla nostettua avohakkuut yleiseen keskusteluun. Erityisen hieno hetki oli, kun saimme kansalaisaloitteeseen tarvittavat 50 000 nimeä täyteen. Oli ihan hirveen hyvä mieli, kävin sinä päivänä lintutornissakin tuulettumassa. Se oli niitä kauniita loppukesän päiviä. Palkitsee se työ aina lopulta. Tulee välillä kiitosta myös ihan tuntemattomilta, sellainenkin auttaa jaksamaan.” Jari-Petteri (Jalmari) Suutari, Oulu, Kuusisaari

”Olen kasvanut kiinni luontoon. Välillä minun on pakko päästä metsään tai suolle elpymään maailman kovuudesta. Ammennan luonnosta voimaa myös työhöni kirjailijana. Kaitasuolla olen kuitenkin surullinen. Olin viimeiset 14 vuotta mukana taistelussa Kaitasuon puolesta, mutta nyt tämä 9000 vuotta vanha suo tuhotaan. Edelleen silti ihastelen täällä kevättä. Kuulin kiurun laulun jo viime viikolla, nyt kurjet lentävät suon yllä. Välttelen melua ja väkijoukkoja, joten en mielelläni osallistu mielenosoituksiin. Joillakin taas ei kynä luista ollenkaan. Onneksi kaikille löytyy oma tapa osallistua. Toivon, että pystyn romaaneillani vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin. Esikoisromaanini tekijänpalkkioilla ostin pieniä metsäalueita ja sitten suojelin ne Metso-ohjelmassa. Suojelualueet ovat työni konkreettisimmat ja pysyvimmät tulokset. Olen niistä onnellinen.” Anni Kytömäki, Urjala, Kaitasuo

”Mulla on aina havisvihko mukana, ja kirjoitan ylös havainnot retkellä. Ja mä olen aina retkellä. Vietän paljon enemmän aikaa retkillä kuin kauhiassa suojeluväännössä. Kannattaa nauttia luonnosta. Sitä mukaa kun oppii tuntemaan oman alueensa lähiluontoa, herää ajatus siitä, minkä luontokohteen haluaa säästää ja miksi. Yhdistyksessä porukalla oppii sitten, miten se suojellaan. On tärkeää toimia yhdessä, yksin ei kannata ruveta. On aina yhtä hienoa mennä suojeltuun paikkaan, varsinkin sellaiseen, jonka eteen on tehnyt töitä. Silloin ei tee mieli lähteä pois. Haluan vain jäädä rauhoittumaan, ihailemaan ja kahtelemaan, että onpa makee mesta. Kun muuten luonto on aika huonossa kunnossa. Mä elän luonnosta. Kaikki mitä teen, liittyy jollakin tapaa luontoon. Paitsi ehkä se, kun vien lapsen jalkapallotreeneihin. No jaa, siinäkin kyllä lauloi kangaskiuru hallin pihalla.” Esa Aalto, Oulu, Rouvanselkä

”

Mä elän luonnosta. Kaikki mitä teen, liittyy jollakin tapaa luontoon.

”Rakastan luontoa ihan hirveästi, ja koen pohjatonta kunnioitusta sitä kohtaan. Lapsena jo itkin, kun puita kaadettiin, olen ollut sellainen luontofriikki koko ikäni. Meidän roskaryhmän siivoustalkoot ovat tosi palkitsevia, koska siinä pääsee konkreettisesti näkemään oman työn tuloksen. Lisäksi se tekee keholle ja mielelle hyvää, kun täällä kyykkii. Vapaaehtoistyö on voimaannuttavaa, se antaa minulle paljon enemmän kuin se ottaa. Olen päässyt tekemään monipuolisesti kaikenlaista. Samalla olen tullut kerryttäneeksi kokemusta, minkä toivon tulevaisuudessa olevan työmarkkinoilla minulle eduksi.” Julia Helminen, Turku, Halistenkoski

”Luonnoneläimille pitäisi järjestää hyvä hoito. Ja jos mä saisin eläinten hoitamisesta palkkaa, niin olisin varmaan maailman onnellisin ihminen. Kasvoin lapsesta asti luonnonvaraisten eläinten hoidon parissa. Tänne muutettuamme 15 vuotta sitten tuotiin minulle hoitoon siipirikko joutsen. Sitten niitä vahingoittuneita ja luonnonvaraisia eläimiä rupesi tulemaan lisää. Joinakin vuosina on tullut jopa tuhat puhelua ja yli kaksisataa hoidokkia. Lajikirjo on suurta lepakonpoikasesta kauriisiin. Tässä on yksi viime kesän orvoista siileistä, joiden emo jäi auton alle. Tutitin, pissatin ja kakatin koko pesueen. Pidän niistä huolta ensimmäisen talven ja palautan ne keväällä luontoon hyvin tankattuina ja hoidettuina. Tässä työssä posket kastuu monessa välissä. Toisaalta silloin, kun on pakko tehdä lopetuspäätös, mutta tulee kyynel silmään silloinkin, kun saa vapautettua hoidokin. Mulle on ihan sama, onko se jalohaukka, pulu vai varis, se on aina yhtä upea hetki. Linnut usein tekee kierroksen tai kaksi yläpuolellani ennen kuin ne lentää pois.” Marija Wallden, Sastamala

on@luonn o liitt lu suoje

tely: m e n äy t o s i p m aje svot Katso la jelunka o u s n o n: #luonn istyöhö o t h e a a va p si// Tutustu htoisek e a a p a v //sll.fi/

Luonnonsuojelija 3/2019

”Olen viihtynyt luonnossa niin kauan kuin muistan. Ja olin jo kauan ollut huolestunut metsien ja soiden tilasta. Kun tilaisuus tuli, lähdin kumppanini kanssa mukaan toimintaan. Olen ollut kartoittamassa suojelun arvoisia metsiä ja puolustamassa niitä, opastanut retkiä, osallistunut talkoisiin ja ollut kirjoittamassa tiedotteita ja kannanottoja. Saan voimaa toivosta, että saamme aikaan edes pieniä liikahduksia luonnonsuojelun etenemisessä ja samanmielisten ihmisten seurasta.” Liisa Laitinen, Lappeenranta

”Mie oon aina ollut luonnontutkija. En lakkaa koskaan hämmästelemästä sitä, kuinka hienosti ja käsittämättömän fiksusti asiat luonnossa toimii, kunnes ihminen puuttuu peliin. Miun mielestä luonnonsuojelun ja tutkimuksen yhteensovittamisessa ei ole ollut mitään eturistiriitaa. Päinvastoin, minua on auttanut suojelutyössä koulutuksellinen tausta ja tieto. Luonnonsuojelijoiden ongelma ei ikinä ole ollut se, että tietopohja ei olisi riittävän hyvä. Sitä tietoa ei vain ole riittävästi arvostettu.” Kimmo Saarinen, Lappeenranta

”Ilmastonmuutos on globaali ympäristöongelma, ja se vaikuttaa meihin kaikkiin. Me olemme osa tätä “Äiti Maata”. Emme saa lannistua ilmastokriisin edessä. Itse ajattelen, että pitää toimia, kommunikoida ja saada lisää ihmisiä mukaan. Minusta on innostavaa edistää EKOenergiaa eli uusiutuvaa energiaa Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vapaaehtoistyö on palkitsevaa. Se voi olla rankkaa, mutta on hyvä olo, kun tietää vieneensä asiaa eteenpäin, vaikka edes pieniä askelia.” Glòria Monterrubio, Helsinki

”Mua on kutsuttu luonnonsuojelijaksi hyvässä ja pahassa. Mutta mä oon vaan ihan tavallinen ihminen, joka on ihastunut kaikkeen, mitä ympärilläni näen. Luonto on sellainen suuri salaisuus, joka ympäröi meidät koko ajan. Me ei vaan tajuta sitä. Mä en ole oikein porukassa tekijä. Paljon voi tehdä tietokoneellakin asioita, jos on vähän ihmisarka. Yhdistystoiminnassa saat olla just sellainen kuin olet. Mulle on tärkeää, että on olemassa Luonnonsuojeluliitto, piiri ja yhdistys. Sillä nyt tiedän, etten jää yksin. Tiedän, keneltä saa tukea ja apua.” Kaarina Davis, Hämeenkyrö

”Suomessa on hienoa, että pääsee nopeasti ja helposti metsään. Intiassa asun miljoonakaupungissa. Samalla minulle on myös vähän pelottavaa tai ainakin uutta olla täysin yksin metsässä. Sitä ei koe Intiassa. Olen huolestunut metsien häviämisestä maailmanlaajuisesti ja monimuotoisuuden nopeasta häviämisestä. Vapaaehtoistyö Kolu-hankkeen (Vapauttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla) kautta on mukavaa, koska tietää tekevänsä hyvää ympäristölle ja pääsee opettelemaan suomen kieltä suomalaisten kanssa.” Tanmay Godbole, Teisko

”Vapaaehtoistyö on mulle luonteva tapa olla yhdessä muitten ihmisten kanssa. Mä en oo varsinkaan nuorempana ollut mitenkään sosiaalisesti lahjakas. Oulussa talkoissa käy ihmisiä vähän päälle parikymppisistä eläkeläisiin. Se on aika mukavaa, kun on erilaisia ihmisiä mukana. Parin viime vuoden aikana on tullut sellainen tunne, että nää toimijat on mun kavereita. Yhdistystoiminnassa on kivaa se, että se ei lähde mistään organisaatiosta eikä ulkoapäin vaan että jokainen saa tehdä sitä mitä haluaa, omista lähtökohdistaan.” Elina Rönkä, Oulu

”Mä oon aina ollut sitä osastoa, joka nostelee kastematoja tieltä pois. Mulle on selvää, että ihmislaji ei ole irrallaan muusta olevasta. Näkemykseni on evoluutiobiologinen, jossa on pieni pisara panteismiä. Jos meissä jotakin jumalallisuutta on, niin on se kaikessa muussakin. Ehkä juurikin jossain muussa kuin tässä ihmisen sekoilussa. Luontoahdistuksen purkaminen oli aikanaan syy toimimiseen. Se on kyllä purettu 90-luvulla viimeistään. Nykyään mua ajaa vastuuntunto ja tottumus. Lapsen saamisen myötä olen muuttunut vielä hellämielisemmäksi.” Keijo Savola, Helsinki

”Olen nimenomaan ympäristökasvattaja – minusta sana kuvaa hyvin sitä, että mietin kokonaisuuksia ja yhteyksiä luonnossa. Metsä ei ole vain puita, vaan se vaihettuu joen varreksi ja suoksi ja järveksi. Lasten kanssa työskentelyssä parasta on, että he oivaltavat ja ihmettelevät ennakkoluulottomasti. He innostuvat tutkimaan ja kuuntelevat tarinoita. Oma luontosuhteeni on vahvasti elämyksellinen, jopa välillä vähän luontouskomuspohjainen.” Milla Tuormaa, Helsinki

Luonnonsuojelija 3/2019

ANALYYSI

Uusi naapuri Sitä mukaa kuin Suomen metsien hakkuut ovat kiihtyneet, liito-oravakanta on heikentynyt. Viime vuosina uhanalainen laji on levittäytynyt lähemmäs ihmistä. Liito-orava kyllä sopeutuu uusiin naapureihinsa, mutta sopeutuuko ihminen? Teksti Oona Lohilahti

Isot silmät, viaton katse, hauska muoto – ja jopa 50 metriä pitkä liito puusta toiseen! Liito-orava on yksi Suomen luonnon suloisimmista eläimistä, mutta söpöydestään huolimatta myös yksi politisoituneimmista. 25 vuodessa liito-oravasta on tullut sekä luonnonsuojelun että EU-vastaisuuden symboli. Hämärässä liikkuva pohjoisten metsien oravalaji nostaa joidenkin verenpainetta, vaikka liito-oravan kanssa rinnakkain eläminen on mahdollista ja lajin tiukan suojelun takia myös pakollista. Mutta kun vastakkain ovat talous ja uhanalainen eläin, eläin usein häviää. Niin on käynyt liito-oravallekin.

EU-jäsenyys suojelee Liito-oravan kanta on ollut laskussa 1940-luvulta alkaen. Laji on uhanalainen kannan pienentymisen ja elinalueen pirstoutumisen vuoksi, ei vielä kannan koon takia. Vuoteen 1995 asti liito-oravan ja ihmisen välillä ei ollut kitkaa. Metsää kyllä hakattiin koko ajan enemmän ja liiturin tilanne huononi, mutta Suomessa lajin tilanteesta ei tiedetty juuri mitään. Siksi sitä ei myöskään otettu huomioon. Kaikki muuttui, kun Suomi liittyi EU:hun. EU-jäsenyyden myötä Suomi sai erityisvastuun lajista, sillä Suomessa on EU:n suurin liito-oravakanta. Liiturista tuli direktiivilaji, ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikat suojeltiin tiukasti. Niitä ei saa hävittää tai heikentää. Suotuisa suojelutaso pitäisi säilyttää tai palauttaa. Vaikka Suomi ei ole onnistunut tässä, saa liito-orava kiittää EU:ta. Ilman jäsenyyttä liiturilla menisi nimittäin vieläkin huonommin.

Metsätalous vastaan liito-orava

Pasi Parkkinen / Vastavalo

Kuten monet muutkin metsälajit Suomessa, liito-oravakin on uhanalaistunut avohakkuisiin perustuvan tehometsätalouden takia. Avohakkuut ovat tuhonneet ja pirstoneet liiturille sopivia kuusivaltaisia sekametsiä.

Puiden istuttaminen ei ole paikannut avohakkuiden jättämää aukkoa, sillä hakattujen kuusikoiden tilalle istutettiin 1960–70-luvuilla yleensä mäntymetsää ilman lehtipuita. Näiden hakattujen metsien tilalle ei siis tule kasvamaan uutta liito-oravametsää. Nuoresta, kuusivaltaisesta sekametsästä voisi kasvaa liitooravalle sopiva metsä, mutta nykyisellä metsäpolitiikalla näihin metsiin ei ehdi syntyä esimerkiksi liiturille elintärkeitä kolopuita. Vaikka liito-orava on nykyään tiukasti suojeltu, suojelussa on ollut aukkoja EU-aikanakin. Vuonna 2004 maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tekivät ely-keskuksille ohjeet liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen turvaamiseksi. Elyt alkoivat tehdä niin sanottuja rajauspäätöksiä. Metsää voitiin siis hakata, kunhan vain metsästä rajattiin liito-oravalle pieni metsätupsu elinpiiriksi. Oli alusta asti selvää, etteivät ohjeiden mukaiset metsien rajaukset riittäisi liito-oravalle. Lisääntyvä naaras tarvitsee vähintään 3,5 hehtaarin alueen, ja radioseurantojen mukaan se käyttää keskimäärin kahdeksan hehtaarin aluetta. Yksi syy metsien rajaamiseen pieniksi paloiksi olikin se, ettei metsänomistajille tarvitsisi maksaa korvauksia. Jälkeen päin tutkijat ovatkin todenneet, että liito-oravat todellakin usein katosivat näiltä rajatuilta alueilta. Suojelu epäonnistui. Talous ajoi edelle. Nykyisin ely-keskukset eivät tee enää rajauspäätöksiä, ja suojelu talousmetsissä perustuu käytännössä vapaaehtoisuuteen.

Kaupunkilainen Kun liito-oravan elinympäristöjä on tuhoutunut maaseudulla, laji on etsinyt uutta elintilaa kaupungeista. Nyt liito-orava on jo matkalla Espoosta ja Länsi-Helsingistä Itä-Helsinkiin. Liituri viihtyy myös esimerkiksi Kuopion, Jyväskylän ja Kajaanin kaupunkimetsissä. 2020-luvun lähestyessä tilanne on tämä: Helsingissä on Uudenmaan parhaimpia metsiä. Tällaisissa metsissä viihtyvät paitsi liito-oravat, myös monet muut lajit – ihminen mukaan lukien. Liito-orava on löytänyt kaupunkien järeät haavat, suojaisat kuuset ja linnunpöntöt. Kaupungeissa laji on suhteellisen turvassa sitä metsästäviltä pedoilta. Ihmisen läsnäolo ja autojen melu eivät häiritse liito-oravaa.

Kaupungeissa eläintä ei kuitenkaan nähdä osoituksena hyvinvoivasta metsästä, vaan esteenä rakentamiselle ja kaupungin kehittämiselle. Otsikoista päätellen liito-orava on aina käpälät pystyssä milloin milläkin työmaalla vaatimassa töiden lopetusta. Se on sopiva syntipukki. Todellisuudessa ihminen uhkaa tämän uhanalaisen eläimen elinmahdollisuuksia, ja liito-orava vain yrittää selvitä hengissä. Sen lisäksi, että keskustelu liito-oravasta on varsin ihmis- ja talouskeskeistä, siinä unohdetaan myös luonnon monimuotoisuus. Liito-orava on sateenvarjolaji, jota suojelemalla suojelemme lukuisia muita, usein uhanalaisia metsälajeja. Monet lajit hyötyisivät esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmän yleistymisestä metsätaloudessa.

Yhteiselo on mahdollista Konfliktit ovat estettävissä tiedolla. Liito-oravan läsnäolosta pitää saada tieto jo hankkeiden alussa, ei vasta silloin, kun suunnitelmat ovat valmiit. Tietoa pyritään nyt lisäämään ja asenteita muuttamaan EU-rahoitteisella Liito-orava LIFE -hankkeella, jossa Luonnonsuojeluliittokin on mukana. Kaiken lisäksi liito-oravan maine kehityksen tulppana perustuu pitkälti väärinkäsityksiin. Laji ei ole estänyt yhtään rakennushanketta. Kaavoja ja suunnitelmia on jouduttu muuttamaan, mutta muutokset ovat useimmiten olleet pieniä. Usein lopputulos on itse asiassa ollut liiturin kannalta huono. On hyväksyttävä se, että liito-orava pitää ottaa huomioon, myös Helsingissä. Taajama-alueet ovat koko ajan olennaisempia Suomen liito-oravapopulaation säilymisen kannalta, sillä maaseudulla liito-oravametsät ovat käyneet vähiin. Nämä vähäiset yhtenäiset metsät pitääkin jatkossa jättää hakkuiden ulkopuolelle. Asenteella on myös väliä: ei ole kaupunkilaisellekaan pahitteeksi, että sekä kaupunkien virkistysalueet että luonnon monimuotoisuus säilyvät. Liito-orava on hyvä naapuri. Hiljaisesta asukkaasta ei ole mitään haittaa, ja samalla se suojelee ihmistenkin lähimetsät. Lähteet: suojeluasiantuntija Paloma Hannosen ja erityisasiantuntija Tapani Veistolan haastattelut, Ilpo K. Hanskin kirja Liito-orava – biologia ja käyttäytyminen 2016.

”

Liito-oravan maine perustuu väärinkäsityksiin. Laji ei ole estänyt yhtään rakennushanketta.

LIITOORAVA Pteromys volans

Oravaa selvästi pienempi. Pää ja ruumis 13–21 cm, häntä 9–14 cm, paino 100–200 g. Silkkisen hopeanharmaan turkin väritys sulautuu parhaiten haavan kuoren väriin. Pääasiallinen ravinto on haavan ja lepän lehdet. Yöeläin. Moderni radiolähetintekniikka on tuonut lisää tietoa hämärälajista ja sen käyttäytymisestä. Elää keskimäärin 1–2 vuotta. Reviirin suuruus noin 10 ha (naaras) – 50 ha (koiras). Kanta pienentynyt 1940-luvulta alkaen. Syynä metsien pirstoutuminen. Uhanalaisuus: Vaarantunut.

Benjamin Pöntinen

Laji rauhoitettiin Suomessa vuonna 1923. Tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella.

Benjamin Pöntinen

Liito-orava pystyy liitämään liitopoimujensa avulla helposti 20–30 metrin ja jopa 50 metrin pituisia matkoja. Sekä aikuiset urokset että naaraat ovat paikkauskollisia. Ne elävät samalla elinpiirillä koko elämänsä, ellei metsäympäristössä tapahdu muutoksia.

Liito-oravalle paras elinympäristö on vanha kuusivaltainen sekametsä. Metsässä pitää olla kolopuita pesä- ja päivänviettopaikoiksi sekä lehtipuita, haapoja, leppiä ja koivuja ravinnoksi. Jukka Eskelinen

Jukka Eskelinen

Liito-oravaesiintymät voidaan todeta vain keväällä, jolloin papanat värjäytyvät keltaiseksi talviravinnon takia. Ne näkyvät ja säilyvät maastossa.

Luonnonsuojelija 3/2019

Jukka Eskelinen

Luonnonsuojeluliiton järjestämä liito-oravan kartoituskoulutus Kainuun Paltamossa toukokuussa 2019.

Missä liito-orava? Suuren Liito-orava LIFE -hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on saavuttaa suotuisan suojelun tason ja jopa kaksinkertaistaa liito-oravien määrä. Työtä tehdään lisäämällä tietoa liito-oravasta, yhtenäistämällä tiedonkeruuta ja menetelmiä lajin suojelussa. Luonnonsuojeluliitto auttaa lajia kartoitusosaamisellaan. Suomen luonnonsuojeluliiton tehtävä Liito-orava LIFE-hankkeessa on toimia liito-orava-asiantuntijana eri työryhmissä kuten metsänkäytön suunnitteluissa ja eri hankeoppaiden teossa. Luonnonsuojeluliiton erityisvastuulla ovat liito-oravan inventointikoulutukset kumppaneille ja kartoittajille. Näin yhtenäistetään liito-oravan inventointimenetelmiä eri toimijoiden väleillä.

Koulutuksia

Luonnonsuojeluliitto on jo järjestänyt neljä kolmepäiväistä koulutusta Kokkolassa, Rautalammilla, Mikkelissä ja Kainuussa. Näissä koulutuksissa opastettiin esimerkiksi hankekumppaneita liito-oravan kartoittamiseen.

Opas

Inventointityötä tukemaan Suomen luonnonsuojeluliitto tekee oppaan yhteistyössä muiden hankekumppaneiden kanssa. Lisäksi verkossa julkaistaan laajempi tietopaketti.

Lisää kartoitustietoa

Liito-oravan elinympäristöt ovat sen suojelussa avainasemassa. Liito-orava LIFE -hankkeen inventoijat ovat tutkineet jo 30–40 yksityismaakohdetta eri puolilla maata. Kartoitustiedot ovat hankkeen metsäsuunnittelun käytössä. Luonnonsuojeluliitto kartoittaa liito-oravan esiintymistä koko lajin esiintymisalueella Suomessa.

Kouluttaja Vesa Hyyryläinen.

Liito-oravakamera tallensi emon puuhia pesällään.

Liito-oravakamera

Luonnonsuojeluliitto asensi alkukesästä 2019 kameran kuvaamaan liito-oravan pesäpönttöä Paltamossa Oulujärven pohjoispuolella. Kamera kuvasi pesän elämää muutaman viikon ajan, kunnes emo liito-oravien tapaan siirsi poikaset toiseen pesään. Verkkosivuilta voit katsella ja kuunnella nauhoituksia pesältä: //sll.fi/liito-orava//. Kameralähetykset jatkuvat seuraavana keväänä.

Liito-orava LIFE, Flying Squirrel LIFE, LIFE17 NAT/FI/000469

Jukka Eskelinen

Hankkeesta oppia kartoitukseen

Luonnonsuojelija 3/2019

Luonnosta voimaa omaishoitajan Kuu kiurusta kesään -hankkeessa omaishoitajat pääsevät yhdessä irtautumaan arjestaan opastetuilla luontoretkillä. Apuna on teknologiaa ja tarinallista otetta.

Retkiohjaaja Miia Kokkonen omaishoitajaryhmän kanssa.

Teksti Mia Pietiläinen, kuvat Juha Pekkanen

”Parasta on se, kun joku osallistuja kertoo uskaltautuneensa pitkästä aikaa luontoon ryhmän tuella”, iloitsee Luonnonsuojeluliiton Lieksan luonnonystävien retkiohjaaja Miia Kokkonen. ”Luontosuhteen löytäminen uudelleen palkitsee oppaankin.” Miina Sillanpään säätiön Kuu kiurusta kesään – elinvoimaa ikääntyneiden omaishoivaan -hanke edistää omaishoitajien hyvinvointia luontotoiminnan avulla. Hankkeeseen kuuluu luontoretkiä, työpajoja ja Luontosivusto-niminen verkkosivu. Toimintaa on järjestetty ympäri Suomea, tänä vuonna Vetelissä, Lieksassa ja Jyväskylässä. Hankkeen työntekijät suunnittelevat retkien sisällöt, ja oppaina toimivat Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten vapaaehtoiset.

Vertaistukea hoitajille Lieksassa retkille on osallistunut omaishoitaja Marja, joka on hoitanut pyörätuolissa olevaa miestään neljän vuoden ajan.

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: 050 361 9547, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat @sll.fi, p. 09 228 082 10, sähköinen jäsenpalvelu: rekisteri.sll.fi/jasentiedot/ Toimisto ja asiakaspalvelu arkisin klo 9–15. Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

•

Luontoilta ja lepakkokävely 24.8. klo 19. Paikka: Hämeenlinna, Hauho, Vihavuodenkoski. Luontoillassa klo 19–21 asiantuntijat vastaavat yleisökysymyksiin. Lepakkokävelylle (kolmen lepakon takuu) lähdetään illan hämärtyessä klo 21.30. Lisätiedot Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi. Sähköpostiosoitteeseen

sopii lähettää myös luontoiltakysymyksiä ja digitaalisia näytteitä. Lisätietoja: Karri Jutila, karri.jutila@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/17297. Piirin syyskokous 9.11. klo 12–15 Tuulosen yläkerran kokoustilassa (Tuulos, Tuulosentie 1).

•

Hollolan ympäristöyhdistys: Hiljan päivän retki Keiturin Kivikalliolle 6.10. klo 10. Paikka: Kivikalliontie 156, Orimattila. Aloituspaikka: Heinsuon koulun parkkipaikka, Terveystie 10, Hollola ja Lahden vanha linja-autoasema. Säänmukainen varustus. Nuotiopaikka. Lisätietoja: Matti Laurila, p. 040 595 3147, matti.a.laurila@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/19551.

•

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kasvikerho Pulsatillan kerhoillat Hämeenlinnan Kumppanuustalossa (Kirjastokatu 1). 14.10. klo 18–20 luokassa 109, Heli Jutila: Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta. 11.11. klo 18–20 auditoriossa, Hannu Kämäräinen: Välähdyksiä kasviretkiltä – mistelistä ruosteheinään, taarnasta pohjankehtoailakkiin. 5.12. klo 18–20 luokassa 109, pikkujoulunyyttikestit. Pekka Honkala: Kylmänkukista & Heli Jutila: Kylmänkukkatutkimuksista.

•

Janakkalan luonto ja ympäristö: Suomen luonnon päivän avoin yleisöretki Lammin Evolle 31.8. klo 10. Pääkohteena on Kanta-Hämeen ainoa alkuperäinen vanhan metsän kohde, Kotisten aarnialue. Vetäjänä lammilainen Jukka Ruuhijärvi. Kokoontuminen Evo-keskuksen parkkipaikalla, josta kimppakyydein kohteeseen. Retki on maksuton. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/17383. Sääntömääräinen syyskokous 16.11. klo 12 Janakkalan Tuottajien Pirtissä. Kokouksen jälkeen pikkujoulut ja saunomista. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/17395.

•

Salpausselän luonnonystävät: Hiljan päivän retki Keiturin Kivikalliolle 6.10. klo 10. Ks. Hollolan ympäristöyhdistys.

•

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Linnoituksen kulttuurikasvikierros 29.8. klo 18. Paikka: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, Lappeenranta. Tule retkelle kuulemaan Linnoituksen vielä nykyisinkin kukkivasta kulttuurikasvillisuudesta, joka kertoo tarinoita menneiden ihmisten elämästä, ravinnosta ja lääkinnästä. Esitellään myös tulevaa Linnoituksen luonto- ja kulttuuripolkua. Retki alkaa Katariinantorilta klo 18. Oppaina toimivat rakennustutkija Sini Saarilahti Etelä-Karjalan museosta ja johtaja Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista. Kesto n. 1,5 h. Lisätietoja: Anna Vuori, 040 6701771, anna.vuori@ sll.fi sekä sll.fi/tapahtuma/16576. Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Lepakkoretki Vuokselle 23.8. klo 21. Paikka: Imatra, lähtö Imatran uimahallin parkkipaikalta. Retkellä lepakoita havainnoidaan detektoreiden ja pimeänäkölaitteen avulla. Matkaan lähdetään kimppakyydein Imatran uimahallilta. Imatran halki virtaava Vuoksi on yksi Suomen parhaimmista lepakkoalueista. Loppukesällä joelle kerääntyy satoja lepakoita hyönteispyyntiin. Oppaana on Karri Kuitunen. Sateella retki perutaan. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 3643 693, juha.jantunen@allergia. fi sekä sll.fi/tapahtuma/14182.

•

Luonnonsuojelija 3/2019

arkeen hyvää päästää arjesta hetkeksi irti. Tavallisesti kun jonnekin lähtee, pitää kaikki suunnitella tarkkaan. Näillä retkillä eväät ja kaikki muu on jo mietitty valmiiksi. Silloin on helppo lähteä mukaan.”

Omaishoitajat saivat käyttöönsä tablettitietokoneet.

Oppaillekin jotain uutta Miia Kokkonen on kokenut luontoretkien ohjaaja, mutta ikääntyneille omaishoitajille suunnatut retket ovat hänelle uusi aluevaltaus. ”Näissä retkissä on sellaista henkeä, mitä ei sekaryhmissä tai vaikka lapsiryhmissä ole. Osallistujat ovat todella ystävällisiä ja haluavat osallistua eväiden tarjoiluun ja aina laittaa jotain nuotiolle”, hän kertoo Omaishoitajat saavat käyttöönsä tablettitietokoneet, joiden avulla he voivat tutustua Luontosivustoon sekä yhdessä hoidettavan kanssa että omaishoitajien yhteisillä retkillä. Sivustolla on luontotietoa, tekemistä ja luontoelämyksiä, kuten videoita ja ääniä. Sivusto on helppokäyttöinen, ja kauniit luontokuvat täyttävät koko ruudun. ”Tablettien käyttäminen luonnossa on uusi kiva lisä, ja osallistujat ottavatkin niillä mielellään valokuvia”, Kokkonen sanoo. Tarinallisuus on esimerkiksi sitä, että retkillä luetaan Luontosivustolta vuodenkiertoon liittyviä tarinoita ja tietoiskuja. Retkillä jaetaan myös omia luontokokemuksia ja tarinoita. ”Olemme havainneet, että monesti luontotoiminnalle asetetaan suuria tavoitteita ja vaatimuksia.

Luontotoimintaa voi kuitenkin toteuttaa pienelläkin budjetilla lähiluonnossa, kun huomioidaan ihmisten luontainen mieltymys luontoon ja siihen liittyvät muistot ja kokemukset”, kertoo hankkeen vetäjä Paula Noronen. Norosen mukaan palaute on ollut positiivista. ”Eräskin ryhmäläinen kertoi viime vuonna ryhmän päättyessä, että ennen hän meni ulos lenkille, nyt hän lähtee luontoon nauttimaan siitä.” Retkiohjaaja Kokkosen mielestä vastaavaa toimintaa voisi tarjota Suomessa laajemminkin. ”Kun puhutaan vanhusten hoidosta ja ikääntyvien ihmisten virkeydestä, tämä olisi matalan kynnyksen toimintamalli. Luontosivustoa voi hyödyntää, vaikka ei pääsisi sairaalasängystä ylös.” Hankkeessa on menossa viimeinen vuosi. Ajatuksena on, että hankkeen päätyttyä paikallisen tason yhteistyö voisi luontevasti jatkua, kun eri tahot ovat tutumpia toisilleen. ”Lieksan kohdalla yhteistyö sekä Lieksan Omaishoitajien ja läheisten ry:n sekä Lieksan Luonnonystävät ry:n kanssa on ollut tosi toimivaa ja hienoa”, kiittelee Noronen.

”Tämä työ on rankkaa. Retkillä olen saanut vertaistukea.”

”Tämä työ on hyvin rankkaa. Retkillä olen saanut vertaistukea, olemme kaikki samassa tilanteessa. Tapaamisissa on syntynyt ryhmähenki, ja olemme tulleet tuttaviksi”, hän sanoo. Aiemmin Marja retkeili miehensä kanssa paljon luonnossa, mutta nykyään mies ei enää pääse retkille. Marja käy itse usein lenkillä Lieksanjoen varrella koiran kanssa, lintuja katsellen. ”Luonnossa oleminen voimaannuttaa. Olemme käyneet ryhmän kanssa hienoissa paikoissa. Tekee

Omaishoitaja Marjan nimi on hänen toiveestaan muutettu. Vieraile Luontosivustolla: //luontosivusto.fi// Hankkeen sivut: //miinasillanpaa.fi/ hankkeet/kuu-kiurusta-kesaan//

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

•

Syysretki Haukkavuorelle 22.9. klo 10. Paikka: lähtö Imatran uimahallin parkkipaikalta. Tutustutaan Ruokolahden ja Rautjärven rajalla sijaitsevan Haukkavuoren jylhiin maisemiin. Mukaan eväät ja päälle sään mukainen vaatetus. Lähtö kimppakyydein Imatran uimahallin parkkipaikalta. Ajomatkaa on noin 60 km suuntaansa. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 364 3693, juha.jantunen@ allergia.fi ja sll.fi/tapahtuma/14187. Syysmuuton seurantaa Tiuruniemessä 6.10. klo 8. Paikka: Imatra, Kokoontuminen entisen Tiurun sairaalan parkkipaikalla (Tiuruniementie 247–249), josta siirrymme yhdessä niemen kärkeen. Pukeudu lämpimästi sään mukaan. Eväät mukaan, nuotiolla voi paistaa makkaraa. EuroBirdwatch-viikonlopun retki järjestetään yhteistyössä EKLYn kanssa. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 364 3693, juha. jantunen@allergia.fi ja sll.fi/tapahtuma/14196. Imatran yhdistyksen syysvuosikokous 5.11. klo 17.30. Paikka: Kulttuuritalo Virran Kalevasali. Kokouksen jälkeen Sami Karjalaisen kuvaesitys . Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 364 3693, juha.jantunen@allergia.fi ja sll.fi/ tapahtuma/14208. Sami Karjalaisen esitys ”Rantojen hyönteiset” 5.11. klo 18.30. Paikka: Kulttuuritalo Virta, Kalevasali. Kuvaesitys kertoo

•

• •

erilaisista vesihyönteisistä kuten sudenkorennoista, sukeltajista, päivänkorennoista ja hyttysistä. Karjalainen on luontovalokuvaaja ja tietokirjailija. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 364 3693, juha.jantunen@allergia.fi ja sll. fi/tapahtuma/14216. Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Anolan kedon niitto- ja haravointitalkoot 20.8. klo 17. Paikka: Anolantie 59, Joutseno. Kohde sijaitsee noin viisi kilometriä Joutsenon kirkolta etelään; mikäli sinulla ei ole kyytiä, ota yhteyttä ja mietitään kimppakyydityksiä! Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 041 4631 1737, kimmo.saarinen@sll.fi. sll.fi/ tapahtuma/10082. Riihilahden haravointitalkoot 24.8. klo 10. Paikka: Niemisensaari, Riihilahdentie 508. Riihilahden tiluksilla pari viikkoa aiemmin kaadettu heinä haravoidaan nyt. Oman haravan (tai mieluummin haran) voi ottaa mukaan! Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 041 4631 1737, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll. fi/tapahtuma/10078. Parkkolan metsäretki 14.9. klo 12. Lemin Parkkolan kylässä ”on toistakymmentä hehtaaria aarniometsää, missä kirves ei ole heilunut vuosikymmeniin”. Tämä paikka siirtyi

•

loppuvuodesta 2018 Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiön omistukseen – ja samalla suojaan hakkuilta myös tulevina vuosikymmeninä. Ota yhteyttä mikäli tarvitset kyytiä. HUOM! Jäsentiedotteessamme on laitettu retkipäiväksi 31.8., mutta päällekkäisten tapahtumien takia ajankohta siirtyi kaksi viikkoa myöhemmäksi. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 041 4631 1737, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/ tapahtuma/10003. Ötökkäilta 3.10. klo 18. Paikka: Joutsenon Opisto, Auditorio, Pöyhiänniementie 2. Ötökkäillan aikana käydään läpi tavallisimpia perhosia sekä perehdytään vähemmän mukavampienkin hyönteisten maailmaan. Mitä hyötyä on hyttysistä, miten erottaa poikapaarma tyttöpaarmasta ja missä mäkärät luuraavat? Osaatko erottaa ampiaiset, mehiläiset ja kimalaiset? Ötökkätestin osaavimmat palkitaan perhoskirjalla! Ötökkäilta järjestetään yhteistyössä Punnanlahti-Pöyhiänniemi kyläyhdistyksen kanssa. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 041 4631 1737, kimmo.saarinen@ sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/16411. Riihilahden retriitti 6.10. klo 14. Paikka: Niemisensaari, Riihilahdentie 508. Luonnonperintösäätiön tiluksilla on mahdollisuus viettää hetki itsekseen luonnossa tai jakaa ajatuksia muiden samanhenkisten kanssa,

•

Säätiön mailla on laaja suojelumetsä, josta löytyy nähtävää myös pimenevissä syysilloissa. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 041 4631 1737, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/10086. Syysvuosikokous 29.10. klo 17. Paikka: Linnoitus, Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6. Kokouksessa käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio – ja valitaan hallitukseen toivottavasti uusia jäseniä! Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 041 4631 1737, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/10090.

•

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Retki Keronsärkälle la 31.8. Lähtö Luston asemalta klo 13 kimppakyydein Vaahersalon lähtöpisteelle, josta patikoidaan vajaan puolen tunnin matka Keronsärkälle. Perillä voi evästellä ja nauttia upean hiekkarannan näkymistä ja halutessaan osallistua siivoustalkoisiin, joiden tarkoituksena on vapauttaa koko vir-

•

Luonnonsuojelija 3/2019

•Tapahtumat kistysalue roskista, joita loma-asutukselta on maastoon jäänyt. Siivousvälineet (hansikkaat, noukkijat, säkit ym.) järjestetty talkoolaisten käyttöön. Luston asemalle pääsee Savonlinnasta klo 12.30 lähtevällä kiskobussilla, joka on perillä Luston asemalla klo 12.53. Paluukyyti Savonlinnaan lähtee asemalta klo 17.03. Kimppakyyteihin tulee ilmoittautua pe 30.8. mennessä: juttupaja@gmail.com tai lähettää tekstiviestin: p. 040 1733 721.

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, p. 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Toimisto avoin tarvittaessa. Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalolla luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• • •

Taiteiden yö Vaahteratalolla 9.8. klo 18. Piirihallituksen kokous Kouvolassa 22.8. klo 18. Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen 29.8. klo 10. Piiri esittelee toimintaansa luonnon puolesta kauppakeskus Valtarin hyvinvointipisteellä. Tule keskustelemaan ja kuulemaan vinkkejä siitä, miten voit auttaa luontoa voimaan hyvin ja samalla lisätä omaa hyvinvointiasi! Lisätietoja: Seija Aspola, p. 040 594 0642, seija.aspola@sll.fi ja sll.fi/ tapahtuma/19982. Vapaaehtoistreffit 17.9. klo 13. Paikka: Porukkatalo, Savonkatua. Kymenlaakson piiri ja paikallisyhdistykset tarjoavat monenlaista tekemistä luonnon puolesta. Oletko hyvä ideoimaan tai organisoimaan? Pidätkö tekstien kirjoittamisesta? Haluaisitko vetää luontoretkiä? Opit uusia asioita ja saat arvokasta kokemusta luonnon asiantuntijoiden parissa. Vapaaehtoistyöpanoksesi on meille tärkeä! Lisätietoja: Seija Aspola, p. 040 594 0642, seija. aspola@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/19963. Piirihallituksen kokous Kotkassa 19.9. klo 18 ja Kouvolassa 17.10. klo 18. Uusien alkujen festarit 13.10. klo 13 Kouvolan Kaupungintalolla. Festarit on suunnattu uusia alkuja etsiville henkilöille, jotka miettivät esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Kymenlaakson piiri tarjoaa monenlaisia vapaaehtoistehtäviä tapahtumien ja talkoiden ideoinnissa ja organisoinnissa. Tervetuloa katsomaan ja kuulemaan! Lisätietoja: Seija Aspola, p. 040 5940 642, seija.aspola@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/19967. Luontokuvailta Kuusankoskitalossa 12.11. klo 18.

•

• •

•

• •

Syyskokous Haminassa 21.11. klo 18. Mustaviirin talkoot todennäköisesti elokuun toisena viikonloppuna.

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Rovakatu 23, huone 219, 96200 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 11–16 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri Allekirjoita KaivoslakiNYT kansalaisaloite.kaivoslakinyt.fi/

•

Linnut ja ilmastonmuutos I -luento 4.9. klo 18 ja II -luento 3.10. klo 18. Paikka: Rovaniemi, Rovakatu 2, Tiroli-sali. Ilmastonmuutos luentosarja osa 2/4 Rovaniemen pääkirjaston Lapponica-salissa. Luentosarjassa perehdytään ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Lapin luonnossa. Luennoitsijana FT Stéphanie C. Lefrére ja Lapin lintutieteellinen yhdistys Petri Kemppainen (luento3/4). Tilaisuudessa kahvitarjoilu, tervetuloa! Lisätietoja: Napapiiri rotary klubi ry., LYY ja SLL Lapin piiri ry, Anna Bagge, 040 823 2443, lappi@sll.fi sekä sll. fi/tapahtuma/15551 ja sll.fi/tapahtuma/15554. Nisäkkäät ja ilmastonmuutos Lapin luonnossa -luento 13.11. klo 18. Ilmastonmuutos luentosarja osa 4/4 Rovaniemen pääkirjaston Lapponica-salissa. Tilaisuudessa kahvitarjoilu, tervetuloa! Lisätietoja: ks. ed. ja sll.fi/tapahtuma/15557.

•

Sompion Luonnonystävät: Retki Tulppioon, Nuortille 1.9.–2.9. Perillä tutustutaan nk. Soklin ahoihin, jotka ovat laajoja, luontaisesti puuttomia, ns. kattilalaaksoja. Niissä esiintyy niitty- ja nummikasvillisuutta. Luontotyyppinsä edustajana ne ovat maamme huippua, uuden tiedon mukaan kenties ainutkertaisia maailmassa. Retkellä kerromme alueen historiasta sekä tätäkin Natura-aluetta uhkaavasta Soklin kaivoshankkeesta. Liikumme kimppakyyteillä, lähtöpiste Sodankylä tai Savukoski. Patikoimme päivän aikana n. 10 km. Yötä ollaan kuuluisan taimenjoen, Nuorttin varressa. Omat eväät mukaan. Matka- ja yöpymisjärjestelyjä varten ilmoittaudu mahdollisimman pian Leenalle, p. 040 9644 349. Vain Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille.

•

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri Kyrön luonto: Suomen luonnon päivän retki 31.8. klo 12. Paikka: Hämeenkyrö. Kuljetaan pitkospuureittiä Pappilanjoen ja Kirkkojärven rannalla Kanaensaareen ja hautasmaan rinteelle. Tutustutaan pitäjän ”keskikylän” ja kirkonmäen alueen historiaan ja luontoon. Opastajina historioitsija Asko Mielonen ja biologi Jussi Viitala. Kokoontuminen klo 12 Kehäkukan näytetarhan vieressä. Retken kesto noin 2 tuntia. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: Annukka

•

Raipala, kyron.luonto@gmail.com ja sll.fi/ tapahtuma/19432. Puun päivän istutustapahtuma Koskilinnan puistossa 27.9. klo 10. Kyrön Luonto on vuodesta 2011 juhlistanut Puun päivää tapahtumalla, jossa päiväkodin lasten kanssa istutetaan puun taimi valittuun kohteeseen. Tänä vuonna puu istutetaan päiväkodin lasten kanssa Kyröskoskelle Koskilinnan puistoon. Saarnen taimen tarjoaa Pinsiön Taimisto. Tapahtumalla Kyrön Luonto haluaa muistuttaa puiden ja metsien suojelun merkityksestä. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/19971.

•

Mäntän seudun yhdistys: Retki Kitulammin luonnonsuojelualueelle 25.8. Yhdistysten yhteinen retki Kitulammin luonnonsuojelualueelle, Tampereelle. Retkestä tulee ilmoitus KMV-lehteen, josta selviää tarkemmat tiedot lähtöajasta ja hinnasta. Lisätietoja: Sirkku Polvinen, 050 373 1283, sirkku.polvinen@taidekaupunki.fi ja sll. fi/tapahtuma/14074.

•

Nokian yhdistys: Suomen luonnon päivän retki Seitsemisen kansallispuistoon 25.8. Katselemme Koveron kruununtorpan tantereita, tutustumme luontokeskuksen näyttelyyn ja vaellamme vanhan metsän uumeniin. Lähtö bussilla Nokian turistipysäkiltä (Souranderintie 7–11) klo 9 ja paluu klo 18. Varusteena säänmukainen vaatetus, maastokengät, lounaseväät ja juotavaa. Hinta on aikuisilta 20 € ja alle 14-v lapsilta 15 €. Oppaana Kaija Helle, jolle ilmoittautumiset 21.8. mennessä: hellekaija@gmail. com tai p. 044 0177180. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/13337. Perinteinen Sienitapahtuma 2.9. klo 16 K-markat Löytiksen aulassa. Lisätietoja: sll. fi/tapahtuma/19337. Lintujen syysmuutontarkkailu 7.9. klo 10. Päivämäärä on alustava! Seuraa ilmoitteluamme. Kokoonnumme punaisella ladolla, josta lähdemme rantaan ja lähistölle. Nokian Lintukoulun Jarmo Koivisto ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen Jukka T. Helin toimivat oppainamme. Lisätietoja: Nokian lintukoulu, Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/19343. Palosirkka-alueen hoitotalkoot Siuron satamassa 15.9. klo 10. Raivaamme uhanalaisen palosirkan esiintymää Siuron venesatamassa. Tarjoamme talkooeväät. Lisätietoja: Keijo Rantanen, p. 050 574 9064, nokianluonto@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/19362. Syksyn lintuvalokuvailta 9.10. klo 17 Kerholassa, Polone-salissa. Nokian Lintukoulun valokuvailtassa Olli Haukkovaara pitää kuvaesityksen: Miten voi houkutella pihaan lintuja ja muita eläimiä. Lisätietoja: Nokian lintukoulu, Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja .sll.fi/tapahtuma/19348. Kimmo Ohtosen luontoluento Nokian lukiolla 20.11. klo 18. Valovoimainen luennoija Kimmo Ohtonen tuli tunnetuksi uituaan Saimaalla 140 kilometrin matkan saimaannorpan hyväksi. Hänet tunnetaan myös Ylen luonto-ohjelmien juontajana (Ulos luontoon, Katoava Pohjola) ja Karhu eläin -kirjan kirjoittajana. Tapahtuman lisätiedot tarkentuvat myöhemmin. Lisätietoja: Kaija Helle, p.

•

• •

•

044 0177 180, hellekaija@gmail.com. ja sll.fi/ tapahtuma/19354. Lintukoulun pikkujoulut 27.11. klo 18. Juhlistamme yhdessä pikkujoulua lintukuvin ja lintuaiheisin tunnelmin Kerholassa, Polone-salissa. Tervetuloa tutut ja tuntemattomat! Lisätietoja: Nokian lintukoulu, Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/19358.

•

Sastamalan ympäristöyhdistys: Kurkien syysmuuttoretki Puurijärvelle 7.9. Paikka: Onkiniemenkatu Sastamala. Lisätietoja: Eveliina, p. 040 588 3194 ja sll.fi/ tapahtuma/15668.

•

Tampereen yhdistys: Roskakävely Kalevanharjun puistossa 20.8. klo 18. Omat työhanskat ja roskapussin voi ottaa mukaan, mutta niitä löytyy myös yhdistyksen puolesta. Osallistujat vakuutettuja Suomen luonnonsuojeluliiton taholta. Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua eikä osallistuminen edellytä jäsenyyttä. Kokoontuminen Kalevassa Mustin ja Mirrin kohdalla (Sammonkatu 80) Sarvijaakonkadunpuoleisella sivustalla klo 18. Tule pelastamaan maailma muovilta! Lisätietoja: sll.tampere@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/19610. Eloisa elokuu -tapahtuma Kintulammilla 31.8.–1.9. Keskuspaikkana toimii Kortejärven tila (Keltolahdentie 47, 33680 Tampere), josta löytyy myös kahvio (la klo 12–19 ja su klo 12–17) ja sauna (maksu 5 €, paitsi suotalkoilijoille). Maksut käteisellä. Katso saunavuorot netistä. Tilalla myös lettujen paistoa, nokipannukahvia -ja teetä, retkeilyaiheista ohjelmaa ja suon ennallistamistalkoita. Lisäksi mahdollisesti linnun- ja lepakonpönttöjen rakennuspiste. Lauantaina 31.8. juhlimme Kortejärven tilalla Suomen luonnon päivää Lasse Kososen vetämän sieniretken (klo 14.30) ja suotalkoilunkin merkeissä. Ilmainen bussikuljetus nonstop-Nyssellä Sorilan pysäkiltä (Kaitavedentien ja Pulesjärventien risteyksestä) noin 30 minuutin välein la klo 12 alkaen. Viimeiset vuorot Kortejärveltä Sorilaan lähtevätla klo 19 ja su klo 17. Suon ennallistamistalkoot la klo 12–17 ja su klo 12–16. Ilmoittaidu talkoisiin: sll. tampere@gmail.com tai p. 041 746 2424. Talkoissa raataneille tarjotaan eväät ja muutoin maksullinen sauna. Katso tarkemmat ohjeet netistä! Lisätietoja: Antti Virnes, sll.tampere@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/19883.

•

Ylöjärven yhdistys: Harjuretki Ylöjärvellä syyskuun loppupuolella 2019. Retken asiantuntijana Hannu Raittinen DI ympäristö- ja kaavoitusasiantuntija. Tarkemmat tapahtumatiedot julkaistaan syyskuussa. Lisätietoja: Hannu Raittinen, hannu.raittinen@raittinen.fi ja sll.fi/tapahtuma/18917.

•

POHJANMAAN PIIRI

Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaanpiiri ry

Luonnonsuojelija 3/2019

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

•

POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi Keski-Karjalan Luonto: Ruokasienikurssi 22.8. klo 9. Tule opettelemaan yksi uusi ruokasieni! Kurssi pidetään Muljulassa Erä- ja riistapolun maastossa. Kurssi kuuluu Pohjois-Karjalan Marttojen ja ProAgria Pohjois-Karjalan Tulevaisuutta luonnontuotteista -hankkeeseen. Lisätietoja: Tupu Vuorinen, p. 050 3445441, tupu.vuorinen@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/20014. Ruoka- ja myrkkysieninäyttely 23.8. klo 10. Paikka: Kitee, K-Supermarket Kupiainen, Kitee. Sienineuvontaa Kauppakeskus Kupiaisen käytävällä lähiruokatuottajien kauppatapahtuman yhteydessä. Voit tuoda sieniä tunnistettavaksi. Lisätietoja: Tupu Vuorinen, p. 050 344 5441, tupu.vuorinen@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/20021. Vietä yö ulkona Suomen luonnon päivänä 31.8. klo 19.30. Paikka: Kesälahti, Kirkkotie 9, Kesälahden museoalue. Elina Enho kertoo klo 19.30 Kesälahden Myllytuvalla lepakoista ja lepakkoharrastuksesta. Illan pimetessä siirrytään ulos tarkkailemaan lepakoita. Pimeällä voi myös seurata mitä yöperhosia tulee valaistulle lakanalle ja perhosbaariin sekä mahdollisesti vaeltavien pöllöjen rengastusta. Tilaisuus on osa Kesalahti-seuran Nuku yö ulkona -tapahtumaa. Lisätietoja: Kari Antikainen, p. 050 370 0024, kari.antikainen@telemail.fi ja sll. fi/tapahtuma/20007.

•

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa Oulun yhdistys: Loppulan luontokahvila (Sanginjoentie 1101). Yhdistyksen luontokahvila idyllisessä Sanginjoen ulkometsän vanhassa metsänvartijan talossa on auki kesäviikonloppuisin kesäkuusta syyskuun loppuun klo 12–17. Hyvä tukikohta Sanginjoen ulkometsään tutustumiseen: retkeilyreitille on lyhyt kävelymatka ja myös joenrannan Lemmenpolku on kävelymatkan päässä. Sisällä talossa on valokuvanäyttely Sanginjoen ulkometsästä ja sen eläimistä ja kasveista. Tekemistä myös lapsille. Pienimuotoinen kirpputori yläkerrassa. Kahvilasta saa pientä purtavaa käteismaksua vastaan. Lisätietoja: Juha Korhonen, p. 0400 829 639, j.korhonen@nic.fi ja sll.fi/tapahtuma/18175. Metsäkonsertteja Oulun Sanginjoella. Kirjailija Anni Kytömäki ja viulisti Viola Räi-

•

sänen järjestävät yhteistyössä Oulun yhdistyksen kanssa kolme metsäkonserttia: la 24.8. klo 14 ja 18 sekä su 25.8. klo 13. Konserteissa kierretään metsäpolku rauhalliseen tahtiin. Matkan varrella kuullaan tarinallinen metsäkonsertti, joka perustuu Kytömäen palkittuun Kultarinta-romaaniin. Vapaa pääsy, ohjelma 10/15 €. Tuotto käytetään metsiensuojelun edistämiseen. Ilmoittaudu mahdollisimman pian osoitteeseen metsakonsertti@gmail.com, niin saat saapumis- ym. ohjeet. Kerro ilmoittautuessasi, mihin konserttiin haluat tulla. Joutsenretki Hailuotoon la 12.10. Perinteinen syysretki bussilla syksyiseen Hailuotoon havainnoimaan muutolle kerääntyviä joutsenia ja muita lintuja. Vieraillaan myös Marjaniemen Siikamarkkinoilla. Hinta: aikuiset 12€, SLL:n jäsenet 7€, lapset 5-11v. 6€. Lähtö n. 7.30, paluu klo 17. Tarkista aikataulu ja ilmoittautumisohjeet lähempänä retkeä: sll.fi/oulu.

•

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokous järjestetään Punkaharjulla 31.8.–1.9.2019. Alueella on myös Suomen luonnon päivän ohjelmaa. On taas koittanut Luonnonsuojeluliiton päätöksenteon supervuosi. Kenestä tulee Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja seuraavalle kolmevuotiskaudelle? Kuka luotsaa liittovaltuustoa syyskuun alusta alkaen? Millainen ihmisten yhteenliittymä meidän kannattaisi olla, jotta luonto tulisi parhaiten suojelluksi? Punkaharjulla Suomen luonnon päivänä vedetään tulevaisuuden suuntaviivoja kolmen vuoden välein pidettävässä Luonnonsuojeluliiton liittokokouksessa. Luonnonsuojeluliitossa kuka tahansa voi päästä vaikuttamaan. Jokainen jäsen kuuluu paikallisyhdistykseen. 162 paikallisyhdistystä kuuluvat 15 piiriin. Piireillä on liittovaltuutettuja, ja liittovaltuusto valitsee liittohallituksen jäsenet. Ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenjärjestöjen nimeämät liittokokousedustajat. Liittokokouksella on myös ilo palkita ansioituneita luonnonsuojelijoita. Tänä vuonna jaetaan ympäristöpalkinnot ja kutsutaan pitkästä aikaa uusia kunniajäseniä. Jollet vielä ole hankkiutunut päättävään asemaan Luonnonsuojeluliitossa, tule nauttimaan Punkaharjun Suomen luonnon päivän ohjelmasta. Tai ihan vain luonnosta. Seuraa liittokokouksen käänteitä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #liittokokous. Lisää tietoa liittokokouksesta: //sll.fi/liittokokous2019//

Kiuruveden luonnonystävät: Syysretki Rokualle la 7.9. Tilaisuus patikoida ja marjastaa harjumaisemissa. Hinnat: jäsen 5 €, ei-jäsen 18€. Aikuisen seurassa 2 alle 15-v. lasta ilmaiseksi, kolmannesta eteenpäin 10 €. Sis, pannukahvin ja makkaran, lapsille mehu. Lähtö l-asemalta klo 8, paluu klo 18. Ilmoittuminen klo 15 jälkeen, p. 050 305 2893 (28.8. asti).

•

Kuopion luonnon ystäväin yhdistys: Lepakkoretki Vuorilammella 28.8. klo 20.30. Tutustumme lepakoiden salattuun elämään. Lisätietoja: Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, Markus Johansson, m.johansso@gmail.com ja sll.fi/ tapahtuma/17957. Luontoretki Nilsiään – Eitikansuo – Huutavanholma 7.9. klo 10. Kierrämme linja-autolla koillisen Kuopion kohteissa ja jalkaudumme välillä maastoon muutaman kilometrin patikointimatkalle. Kumisaappaat välttämättömät suon ylityksessä. Yhdistys tarjoaa keittoruuan, nuotiomakkarana ja kahvit/teen. Ota mukaan lisäksi omia herkkuja ja juomia. Retken hinta jäsenille 15 € ja muille 20 €. Katso lisää retkestä uusimmasta Luonnon Ystävä -lehdestä. Löytyy myös sähköisenä: sll.fi/kuopio! Retkelle mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Pekka Tenhunen, p. 044 289 2220, klyy. tenhunen@mbnet.fi ja sll.fi/tapahtuma/18769.

• •

Varkauden luonnonystävät: Sieniretki alkusyksystä Varkaudessa. Lisätietoja myöhemmin: sll.fi/tapahtuma/17568. Syysmuuton seurantaa Ruokojärven lintutornilla 22.9. klo 9–12. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/17572.

• •

Emmi Holopainen

Lapuan ympäristöyhdistys: Lepakkoretki Lapualla pe 23.8. . Havainnoidaan lepakoita lepakkodetektorin avulla. Yhteislähtö klo 21 tuomiokirkon parkista. Mukana oppaana Raimo Laurila.

Punkaharjulla päätetään tulevasta

Aktiivin muistilista

X Kohtaa luonto ja muut luonnonsuojelijat Punkaharjulla Suomen luonnon päivänä elokuun viimeisenä viikonloppuna. Lue lisää: //sll.fi/liittokokous2019//

X Muista vesiteema suunnitellessasi yhdistyksen toimintaa vuosille 2020–2021.

X Mikäli yhdistyksesi ei ole vielä palauttanut henkilötietojen

käsittelysopimusta, tee se pikaisesti! Siirtymäkausi sopimusten palauttamisessa päättyy 30.9.2019.

Luonnonsuojelija 3/2019

Pop-up-tapahtumat ovat kevyt väylä yhdistystoimintaan Keravan yhdistys on onnistunut innostamaan uusia aktiiveja mukaan toimintaan iloisilla, pop-up-tapahtumilla. Kevyempi ote yhdistystoiminnassa voi myös auttaa jaksamaan raskaampien aiheiden parissa. Teksti Miia Pietiläinen

Miten innostaa uusia vapaaehtoisia ja jäseniä mukaan toimintaan? Usein byrokraattiseksi koettu yhdistystoiminta ei välttämättä houkuttele varsinkaan nuorempaa ikäpolvea. Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksessä uusia aktiiveja on onnistuttu innostamaan mukaan pop-uphenkisellä toiminnalla. Haastattelimme Uudenmaan piirihallituksen jäsentä, Keravan yhdistyksen entistä puheenjohtajaa Liisa Hyttistä.

Keravan yhdistys järjesti tänä kesänä ensimmäistä kertaa luontoleirin lapsille.

”Tuodaan kepeyttä ja iloa toimintaan!”

Miten Keravan yhdistyksen toiminta on muuttunut viime vuosina? Olemme saaneet yhdistyksessä pitkään olleiden rinnalle uusia aktiiveja, jotka ovat tuoneet toimintaan nuoremman polven näkökulmaa. Perinteisten retkien ja muiden tapahtumien lisäk-

si aloimme järjestää kevyempää toimintaa. Reaktiivisuus on olennaista: tehdään tapahtumia, joille tuntui olevan tilausta, ja ne ideoidaan ja toteutetaan nopeasti. Tällainen toiminta on vapaamuotoista ja soljuvaa, ja toteutetaan usein yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. Miten olette löytäneet uusia vapaaehtoisia? Kahdella tavalla. Väkeä on ensinnäkin haettu mukaan

johonkin tiettyyn tapahtumaan, ei vain yleisesti yhdistyksen toimintaan. Osallistujille on sitten tarjottu seuraavaa lyhyttä pestiä – askel kerrallaan saatetaan saada ihmisiä innostumaan aktiivisesta osallistumisesta. Toinen tapa on tarjota mahdollisimman nopeasti mielekästä konkreettista tekemistä heille, jotka ovat itse ilmoittautuneet vapaaehtoisrekisteriin tai kertoneet muuten olevansa kiinnostuneita osallistumaan.

•Tapahtumat SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11. Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

•

Satakunnan piirin lukupiiri Porissa. Hei sinä luontoaiheisesta kirjallisuudesta kiinnostunut lukija! Lukupiiri kokoontuu nyt ensimmäisen kerran ja tästä eteenpäin noin kerran kuussa keskustelemaan valitusta luontoa, luontosuhdetta tai luonnonsuojelua käsittelevästä kirjasta – tietokirjasta, romaanista, novelli- tai runokokoelmasta, lasten- tai nuortenkirjasta, uutuudesta tai klassikosta. Luettavat kirjat päätämme lukupiiriläisten kiinnostuksen mukaan. Ensimmäinen kokoontuminen 22.8. klo 18 Kirjurinluodossa. Tapaamme Vihertietokeskuksen edustalla. Hyvällä säällä ”kirjapiknik” (voit ottaa viltin/ huovan mukaan), sateen sattuessa istuskellaan katoksen suojissa. Ensimmäisellä kerralla keskustelemme Juha Kauppisen kirjasta Monimuotoisuus: Kertomuksia katoamisista (Siltala, 2019). Lisätietoja ja ilmoittautuminen (halutessasi): Siina-Riikka Saine, siina-

riikka.k.saine@student.jyu.fi ja sll.fi/tapahtuma/19865.

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Laura Räsänen, p. 050 4389 795. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat

•

Vesiteemavuoden suunnittelupäivä la 26.10. klo 9 Maunulan majalla Helsingissä. Tervetuloa kaikki Uudenmaan yhdistysten toimijat yhteiseen virkistys- ja suunnittelupäivään. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/19526. Piirin syyskokous la 9.11. Lisätietoja: sll. fi/tapahtuma/19521.

•

Espoon ympäristöyhdistys: Pörriäisniittytalkoot 29.8. klo 17.30–20 ja ja 10.9. (aika täsmentyy myöhemmin). Lue tarkemmin Pörriäisniitty-hankkeestamme verkosta: sll.fi/espoo/luonnonsuojelutyo/porriaisniitty. Lisätietoja: Erkki Kaarnama, keltakuu678@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/12581.

•

Suomen luonnon päivä 31.8. Tapahtuman tarkempi ajankohta ja sisältö täsmennetään myöhemmin. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12587. Vaellus Espoon keskuspuistoon Suomen luonnon päivänä 31.8. klo 10–16. Reitin pituus on noin 15 km, josta 14 km on metsäpolkuja ja 1 km ulkoilureittiä. Retki kestää 5–6 h. Retken alussa lyhyt tietoisuusharjoitus. Jälkimmäisellä puolikkaalla pidempi evästauko, jonka aikana keitämme risukeittimellä nokipannukahvit. Espyy tarjoaa lämpimät juomat mutta juomavedet ja eväät pitää jokaisen hankkia ja kantaa itse. Tarvitset myös sään ja tottumuksesi mukaiset vaatteet, hyvät kengät sekä jonkinlaisen repun. Retkelle osallistuminen vaatii kohtalaista kävelykuntoa sekä hieman ketteryyttä. Retki alkaa ja päättyy Malminmäen S-marketin edestä lähtevältä ulkoilureitiltä, osoite: Malminkorpi 1, Espoo. Retkeltä voi poistua myös kesken reitin, jos osaa itse suunnistaa takaisin. Vetäjä: espoolainen retkeilijä ja Espyyn jäsen Marko E. Takanen, jolle ilmoittautumiset: marko.takanen@vakio.com. Lisätietoja esim. tarkemmasta reitistä: sll.fi/ tapahtuma/14139. Puronkunnostustalkoot syyskuussa. Ohjelma, aikataulu ja paikka ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. Lisätietoja:.sll.fi/ta-

•

pahtuma/12603. Sieniretki 4.9. klo 18–20. Sijainti ja ohjelma varmistetaan myöhemmin. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/12599. Espyy esittäytyy SyysMatin Markkinoilla Espoon tuomiokirkonmäellä 21.–22.9. Tule tutustumaan toimintaamme ja tapaamaan jäseniä! Tarkemmat tiedot myöhemmin: sll.fi/ tapahtuma/12595. Meriaiheinen jäsenilta 6.10. Ohjelma, aikataulu ja paikka ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12607. Syyskokous 13.11. Paikka: Villa Apteekki, Pappilantie 5, Espoo. Klo 17.30 Kahvittelua ja jutustelua. Klo 18 syyskokous alkaa. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/12611.

• • • •

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Muutokset mahdollisia, joten tarkistathan viimeisimmät tiedot tapahtumasivuiltamme www.helsy.fi. Lisätiedot: Mirja Reijonen mirja.reijonen@kolumbus.fi, p. 050 1420. HUOM! Järjestämme pyynnöstä myös pop up -retkiä. Ota yhteyttä! Helsy täyttää 50 vuotta vuonna 2020. Tule mukaan jo syksyllä suunnittelemaan juhlavuoden ohjelmaa. Uusia vapaaehtoisia tarvitaan sekä hallitukseen että kaava-, retki- ja viestintäryhmään! Lähetä yhteystietosi ja tehtävätoiveesi järjestösihteerille: helsy@sll.fi

•

Luonnonsuojelija 3/2019

Terve luonto, terve mieli Kohtuus vaarassa 7 -kansalaisseminaari 11.–13.10.2019 Joensuussa ja Kolilla Millainen toiminta kiinnostaa ihmisiä nykyään? Minusta on vaikuttanut siltä, että kaikenlainen lähiympäristön suojeluun ja kierrätykseen liittyvä toiminta kiinnostaa ihmisiä. Esimerkiksi lajitteluopastus, roskajuoksutapahtumat ja miniroskistyöpajat ovat olleet suosittuja. Myös ihan perinteiset luontoretket keräävät edelleen osallistujia. Jos yhdistys järjestää paljon kevyttä toimintaa, kuka sitten hoitaa raskaan sarjan suojeluvaikuttamisen? Suojeluvaikuttaminen voi viedä paljon voimavaroja, ja siksi monessa yhdistyksessä tarvitaan siihen lisää tekijöitä. Popup-tyyppinen toiminta sekä aktiivinen viestintä ovatkin olennaisessa osassa vaikuttajaporukan kasvattamiseksi. Kun uusille toimijoille tarjotaan helppoja väyliä osallistua, saadaan aktiivien määrä nousuun. Isommasta joukosta löytyy todennäköisemmin myös heitä, jotka ovat kiinnostuneita lausuntojen kirjoittamisesta ja mediavaikuttamisesta. Kaavoitusasioihin kannattaa myös hankkia osaamista: esimerkiksi Keravan yhdistyksessä järjestetään kaavoituskoulutus lokakuussa.

MIKÄ POP-UPTAPAHTUMA? Kevyesti organisoitu, nopeasti toteutettu tapahtuma Usein yllättävä ja joskus ainutkertainenkin Toteutetaan usein yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa ja muiden tapahtumien yhteydessä

Anna muille yhdistyksille vinkkejä siitä, miten toimintaa kannattaa kehittää. Tuodaan kepeyttä ja iloa vakavan toiminnan rinnalle! Vaikka luonnon huono kohtelu surettaa, niin voimme vaikuttaa moneen asiaan. Kannattaa keskittyä välillä uusien aktiivien hankintaan, jotta toiminta pysyy kestävällä pohjalla ja jatkuvuus on varmistettu. Mennään mukaan kaikenlaisiin samantyyppisiä arvoja henkiviin tempauksiin – sieltä ne meidän yhdistyksiin sopivat ihmiset löytyvät. Muistetaan riemuita onnistumisista eikä unohdeta luonnosta nauttimista!

To 10.10. klo 18 ”Kohtuusjuhla” - konsertti - Kohtuus vaarassa -liikkeen 10-vuotiskonsertti Pakkahuone, Joensuu. Kohtuuspamfletti 2:n julkkarit. Pe 11.10. ”Ekologinen jälleenrakennus – miten se tapahtuu?” yliopisto-osuus sali Educa E200 klo 12- n. 15, Pj. prof. Ari Lehtinen, KTT. Klo 19 –20.45 Kolilla ”Muutoksentekijät?” työpajaryhmien muodostaminen ja keskustelusessio. Klo 21–22 Kolin kirkossa: Eeva Kilven tekstejä & jousikvartetti La 12.10. aamupäivä klo 10–12 ”Toisin – parempi vaihtoehto?” - keskustelusessio ja pajat 13–15.30 Retki Kolin huipulle päättyen metsäjoogahetkeen n. klo 15.30–18: Pajat ja 19–21 iltamat Su 13.10. klo 9–12 ”Käänteitä Kolilta”, pajojen loppuistunnot ja koonti 12–13 loppulounas, paluu Joensuuhun kolmen junalle. Ruokailut hoitaa vegaaninen pitopalveluyritys Osuuskunta Myötävoima. Aamupalat Ryynäsessä. Majoitukseen on varattu Kolin Ryynänen, Kolin keidas ja Vanhan Koulun majatalo. Majoitusvaraukset em. kolmeen paikkaan: markku.o.aho@gmail.com. Pikainen ilmoittautuminen jo nyt auttaa järjestäjiä työpajojen organisoinnissa. Tapahtuma tuotetaan yhdessä Opintokeskus Siviksen kanssa. Tarkempi ohjelma ja luennoitsijat:

kohtuusvaarassa.com

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Uusien tutustumistilaisuus Meriharjun luontoviikonloppuna la 5.10. Kasviretki Mustasaareen ti 20.8. klo 13–16. Lähtö: Mustasaaren sillan portilta Kaskisaaresta, Saarihuhdanpolun päästä. Geologiaretki Isosaareen (täynnä) su 25.8. Rastilan retkipäivä Rastilan kartanolla su 1.9. klo 9–15. Helsy osallistuu tapahtumaan järjestämällä retkiä Meri-Rastilan metsiin. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Jättipalsamitalkoot Herttoniemen Saunalahdella ma 2.9. klo 17.30–20.30. Lähtö: Herttoniemen metroasema läntinen sisäänkäynti K-Supermarket Hertan puolella. Jättipalsamitalkoot Lauttasaaressa ke 4.9. klo 17.30–20.30. Lähtö: bussien 21 ja 21B:n Melkonkujan pysäkki 1051 Itälahdenkadulla. Kitkentäpaikat Veijarivuoren puisto ja Särkiniemi la 14.9. klo 8.30–19, Repoveden kansallispuisto. Lähtö: klo 8.30 Kiasman edestä. Kohteita mm. Olhavanvuori sekä Mustalamminvuoren näkötorni. Kävelyä 9–10 km. Ilmoittaudu viimeistään 26.8. ”Reitti 2020” -vaellus Vuosaaresta Sipoonkorpeen la 28.9. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Meriharjun luontoviikonloppu – Syys-

• • • • • •

•

myrsky 5.–6.10. Helsy ja Luonto-Liiton Uudenmaan piiri järjestävät tapahtuman Meriharjun huvilalla Uutelassa, Vuosaaressa. Esitellään järjestöjen vapaaehtoistehtäviä, tehdään retkiä, kuunnellaan tietoiskuja, katsellaan valokuvaesityksiä, kisaillaan, visaillaan ja vietetään mukavaa yhdessäoloa. HUOM. Voit tarjota omaa, luontoon liittyvää ohjelmaa. Longinojan taimenten kudun tarkkailu loka–marraskuussa klo 19–21. Lähtö: Pukinmäen rautatieaseman laiturin lännenpuoleisesta päästä, josta kävellään Savelan sillalle, koirapuiston kupeeseen. Marraskuussa kasvientunnistusilta sekä syyskokous ja esitelmä. Tarkemmat tiedot myöhemmin.

• •

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys: Suomen Luonnon päivä la 31.8. klo 11 Haukkavuoren luonnonsuojelualueella, Kaskelantie 170 (p-paikka, kokoontuminen), Kerava. Ohjelmassa luontopolun varrella tehtävärasteja aikuisille ja lapsille sekä Keravan suurimpien puiden julkistus. Roskisnalle kertoo roskien lajittelusta. Vapaa pääsy. Yhteistyössä Keravan Latu ry:n kanssa. Lisätiedot: Kristiina Savonsaari, krisse869@gmail.com, p. 040 749 2686

•

Tapio Kujala

• •

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa //sll.fi/parasjuttu//

Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan Nestori-pehmonorppa (arvo 18,90 €). Kiitos palautteesta!

Luonnonsuojelija 3/2019

•Tapahtumat •

VieKas LIFE vieraslajitalkoita lähes viikottain. Lisätiedot ja päivämäärät: facebookissa Keravan ympäristönsuojeluyhdistys, Marju Kortemäki, marju.kortemaki@elisanet.fi Lohjan seudun ympäristöyhdistys: Sieniretki. Aika ja paikka ilmoitetaan sienitilanteen mukaan ennen tapahtumaa paikallislehdissä ja kotisivuilla. Oppaana Marja-Liisa Suomi-Aqartz. Tiedustelut: Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550. Suomen luonnon päivän retki Hiidensalmeen 31.8. klo 14. Paikka: Kuilukatu 42, Lohja. Retkellä tutustutaan asuntomessualueeseen sekä kalkkikivilouhoksiin ja kasvillisuuteen. Kokoontuminen on klo 14 Tytyrin elämyskaivoksen parkkipaikalla os. Kuilukatu 42. Omat eväät mukaan! Oppaana Risto Murto. Lisätietoja: Susanna Komulainen, p. 040 573 4210 ja sll.fi/tapahtuma/17330. Lepakkoretki Porlaan 6.9. klo 19.30. Ilta alkaa makkaranpaistolla Porlan nuotiopaikalla, otathan omat eväät mukaan. Oppaana toimii lepakkotutkija Kari Salovaara. Huom. jos koko ilta on sateinen, varmista puhelimitse tai kotisivuilta, järjestetäänkö retki. Lisätietoja: Katriina Veijola, p. 050 910 8270 ja sll.fi/tapahtuma/19565. Kierrätyskeskusvuorot. Yhdistyksen vapaaehtoisvuorot Lohjan kierrätyskeskuksessa (Sairaalatie 4) ovat lauantaisin 7.9., 12.10., 16.11. ja 14.12. Silloin voi tulla klo 9–14.30 välisenä aikana itselle sopivaksi ajaksi lajittelemaan ja järjestelemään tavaroita. Henkilökunta opastaa tehtävissä. Kierrätyksestä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Marja-Leena Nikanderiin, p. 044 284 6550 tai antero.nikander@dnainternet.net ja sll. fi/tapahtuma/14694.

•

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Toiminnan esittelyä Harrastusmessuilla la 24.8. klo 11-14 Mäntsälän seurojentalolla. Sieniretki Suomen luonnon päivänä la 31.8. Kokoontuminen Hirvihaarantie 378, P-paikka klo 15. Lisätiedot: Elina Vuori, p. 0400 700 714. Karpaloretki Hiljan päivänä ti 8.10. Kivilamminsuolle. Kokoontuminen klo 10 P-paikalla Keravanjärvenranta 151. Kyselyt Olli Elo, p. 040 5045 446. Maanantaitalkoot jatkuvat NCC:n Kiuru-alueella, Metsätie 80 klo 18. Täsmätiedot Mäntsälän Uutisten seurapalstalla ja yhdistyksen FB-sivulla, facebook.com/mantsalanlsy. Lisätiedot: Olli Elo, p. 040 5045 446.

• • • •

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys: Tarkempia lisätietoja lähempänä ajankohtaa paikallislehdissä, tapahtumakalenterissa, sosiaalisessa mediassa yhdistyksen sivuilla sekä aivan lähiaikoina uusiutuvilla kotisivuilla www.rsly.net Hiljaisuusretki pyöräillen 22.8.Kohteena supat Koukkulanharjussa. Lähtö klo 18 Riuttan alaparkkipaikka. Oppaana Mikko Kalliokoski. Sieniretki 1 Vahteristoon 5.9. Lähtö klo 17.30 bussien kääntöpaikalta (Teerimäenkadun päässä). Oppaana Mikko Kalliokoski. Rakas Riksu 2019 8.9. klo 10–14.

• • •

•

Sieniretki 2 Vahteristoon 3.10. Lähtö klo 17.30 bussien kääntöpaikalta (Teerimäenkadun päässä). Oppaana Mikko Kalliokoski. Vantaan yhdistys: Tarkemmat tapahtumatiedot: sll.fi/vantaa

•

Lepakkoretki Kuusijärvelle pe 23.8. klo 22–01. Lähtö Kuusijärven parkkipaikalta. Mukaan säänmukainen varustus ja taskulamppu. Lisätietoja: kaarina.aro@iki.fi. Lepakkoretki Håkansbölen kartanolla la 31.8. klo 21.30–00.30. Lähtö kartanon edustalta. Mukaan säänmukainen varustus ja taskulamppu. Ennen retkeä on mahdollisuus osallistua kartanon kellari- ja kummituskierroksille (pääsymaksu). Lepakkoretki on maksuton. Lisätietoja: kaarina.aro@iki.fi Koko perheen luontokoulusunnuntai su 8.9. klo 10 – 13. Vantaan luontokoulu, Sotungintie 25 A. Aiheena: Sienet. Sieniä voi poimia syötäväksi, mutta niiden rooli maailmassa on valtavan paljon suurempi kuin vain olla ruokanamme. Ilman sieniä ei olisi metsiä. Tule selvittämään miksei!Lisätietoja: minerva.schultz@gmail.com. Ruokasieniretki Petikon metsään su 22.9. klo 11 alkaen. Kokoontuminen Tallimäentien pysäköintialueen länsireunassa eli metsän tuntumassa. Saappaat ja sienikori mukaan. Tutustumme yleisimpiin ruokasienilajeihin ja -sukuihin. Kesto 2–3 tuntia sienien löydettävyydestä riippuen. Lähimmäksi pääsee bussilla 322. Lisätietoja: p.saasta@ gmail.com. Koko perheen luontokoulusunnuntai su 6.10. klo 10–13. Vantaan luontokoulu, Sotungintie 25 A. Aiheena: Kalat. Suomessa asustaa noin 70 kalalajia, joista osa on tuttuja lautaselta, mutta suurin osa taitaa olla aika vieraita. Vai osaisitko heti kertoa, miltä näyttää elaska, pasuri tai teisti? Lisätietoja: minerva.schultz@gmail.com. Koko perheen luontokoulusunnuntai su 17.11. klo 10–13. Vantaan luontokoulu, Sotungintie 25 A. Aiheena: Sää ja ilmasto. Mistä puhumme, kun puhumme säästä? Entä kun puheenaiheena on ilmasto? Selvitetään, mitä ovat ilmastovyöhykkeet ja kuinka sääkarttoja oikein luetaan! Lisätietoja: minerva. schultz@gmail.com.

• •

•

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri

sistoon. Kokoontuminen klo 10.00 Kuusiston kartanon parkkipaikalla. Retki kestää 3-4 tuntia. Mukaan sään mukainen retkivarustus ja halutessasi suurennuslasi tai luuppi. Oppaana toimii Seppo Kotiranta. Lisätietoja: Hannu Klemola, p. 040 372 5301, varsinaissuomi@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/19295.

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420. Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Toimiston tupaantuliaiset 20.9. alkaen klo 15. Tupareihin ovat tervetulleita kaikki Luonto-Liiton aktiivit ja ystävät. Tarjolla on vegeherkkuja. Luonto-Liiton liittovaltuuston syyskokous 21.9. Helsingin Lauttasaaressa. Lisätiedot: sami.saynevirta@luontoliitto.fi Vaikuta! Luontoliittolaisen kansalaistoiminnan ABC –koulutus 26.–27.10 Tampereella ympäristökeskus Moreeniassa. Koulutuksessa käydään läpi, kuinka järjestötoimintaa pyöritetään luontoliittolaisessa hengessä eli aktiivisesti ja toiminnan kautta. Koulutus on tarkoitettu kaikille LuontoLiiton toiminnassa mukana oleville uusille ja vanhoille aktiiveille piireissä ja toimintaryhmissä. Kouluttajana toimii Luonto-Liiton toiminnassa monissa eri tehtävissä toiminut Ville Laitinen. Ilmoittautumiset 18.10. mennessä: sami.saynevirta@luontoliitto.fi Koulutus on maksuton ja koulutuksen toteuttamista tukee Opintokeskus Sivis. Matkakuluja voidaan korvata julkisten mukaan piirien hallituksissa tai Luonto-Liiton jaostoissa toimiville. Ilmoittele myös jos tarvitset majoitusta Tampereella. Luonto-Liitto voi tukea osallistumista hostellitason majoituksen mukaan kuittia vastaan. Tampereella on hostelli nimeltä Dream Hostel, dreamhostel. fi. Jos varaatte majoituksen sieltä, kertokaa että olette Luonto-Liitosta, niin saat huonevarauksesta alennuksen. Luonto-Liitto on Suomen Hostellijärjestön jäsen.

• •

Kaakkois-Suomen piiri: Lasten luontokerho 19.8. alkaen parillisten viikkojen maanantaina Vaahteratalolla klo 17. Varuskuntakatu 8, Kouvola.

•

• •

Vapaaehtoistreffit 17.9. klo 13–18 Kouvolan Porukkatalossa (Savonkatu 23). Uusien alkujen festarit 16.10. klo 13–17 Kouvolan kaupungintalolla (Torikatu 10). Uudenmaan piiri: Sieniä ja syyspuuhia perheretkellä Luukissa 14.9. klo 11–14. Sujahdamme syksyiselle retkelle oppimaan sieniä, ihastelemaan metsän värejä ja pohtimaan eläinten syyspuuhia. Syömme eväät nuotiolla tai metsässä. Retken vetää ympäristökasvattaja Milla Tuormaa, ilmoittautuminen milla. tuormaa@gmail.com. Tapaamme Luukin ulkoilualueen parkkipaikalla klo 11, jonne pääsee autolla tai bussilla 246. Sieniretki Granössa 27.–29.9. Tunnistetaan ja poimitaan sieniä sekä tietysti fiilistellään syksyä. Illalla tunnelmoidaan nuotion loimussa ja syödään hyvin. Lisätietoja: luppi.fi Syysmyrsky Meriharjussa 5.–6.10. Vuosaaren Meriharjussa. Luvassa retkiä, puuhapisteitä ja luonnon tutkimista koko perheen voimin. Luontokerhon ohjaajan peruskurssi Meriharjussa 5.–6.10. Kurssi on tarkoitettu erityisesti Luonto-Liiton kerhonohjaajille, joilta edellytetään koulutuksen käymistä. Muutkin asiasta kiinnostuneet saavat koulutuksesta vinkkejä ja varmuutta. Opittuja taitoja päästään kokeilemaan pihapiirissä pidettävässä Syysmyrsky -tapahtumassa. Kurssin hinta 35/60 € (jäsen tai opiskelija/ei jäsen). Hintaan sisältyy ohjelma, kurssimateriaali ja ruokailut sekä mukavan viikonlopun hyvässä porukassa! Ilmoittautumiset 1.10. mennessä: lup-lapset@luontoliitto.fi. Nuorten syysleiri Granössa 13.–17.10. Leirillä retkeillään syksyisessä luonnossa, istutaan nuotiolla, parannetaan maailmaa ja pidetään tietysti hauskaa! Uidakin saat, jos vain uskallat. Lisätietoja: luppi.fi Lasten syysleiri Sierlassa 14.–18.10. Maahan pudonneet lehdet kahisevat hauskasti jalkojen alla ja kukapa voisi vastustaa vesilätäköitä! Leirillä osallistujista tulee pieniä luonnontutkijoita ja seikkailijoita. Leiripäivät ovat retkeilyä, leikkimistä, askartelua, elämyksiä, oivalluksia, iloa ja riemua. Lisätietoja: luppi.f.i

•

• • •

• •

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa. Juhlan kunniaksi järjestetään luontoretkisarja, johon kuuluu viisi retkeä. Tässä syksyn retket:

•

Lepakkoretki 22.8. klo 21.20 Turun Ruissalon Krottilanlahdella. Kokoontuminen klo 21.20 Honkapirtin parkkipaikalla. Oppaana toimii Emma Kosonen. Sateen sattuessa retki peruuntuu. Lisätietoja: Hannu Klemola, p. 040 372 5301, varsinais-suomi@sll.fi ja sll.fi/ tapahtuma/19292. Jäkäläretki la 7.9. klo 10 Kaarinan Kuu-

•

Tapahtumakalenteri verkkosivuilla Lisää tapahtumia löydät Luonnonsuojeluliiton tapahtumakalenterista: sll.fi/tapahtumat.

Kuva: Jorma Lehti / Vastavalo

yös m istä eile Kok sähkö aa! rp ta uut utusa p raa

Luonto• arpajaiset Luonnonsuojeluliiton luontoarvat kolahtavat postilaatikoihin syksyn aikana. Lunastamalla arvat tuet luonnonsuojelutyötämme. Joka viides arpa voittaa – yhteensä 100 000 ekologista palkintoa!

Voit tilata arpoja ja raaputtaa sähköisen arvan osoitteessa:

www.sll.fi/arpajaiset

Pää p

alki Upe nto a : luo talv ises ntolo m sa L apis a (Arv o8 sa 0 00

€)

Arpajaislupa: RA/2019/459

Kuva: Juha Taskinen

Arpajaiset_LuSu_2019_3_1.indd 1

9.8.2019 14.09

Auta norppaa Saimaannorpan kuuttien suurin vaara ovat edelleen kalanpyydykset.

Valistamme yleisöä norpille vaarallisen kalastamisen välttämisestä. Yhteistyöllä Saimaan alueen kalastajien ja asukkaiden kanssa pelastamme sympaattisen hylkeemme. Lahjoita 10 € norpan suojeluun lähettämällä tekstiviesti 10E NORPPA numeroon 16588 Ryhdy kuukausilahjoittajaksi //www.sll.fi/lahjoita//

RA/2016/780

Luonnonsuojelija 3/2019

Ismo Tuormaa Vapaa toimittaja

Veromätky suojelijalle Viime kevättalvella Varsinais-Suomesta kantautuneet uutiset löivät minut ällikällä. Verottaja oli lähettänyt tuhansien eurojen kiinteistöverolappuja eräille luonnonsuojelualueita omistaville, yksityisille ihmisille. Veroja oli pantu maksuun myös karuista ulkoluodoista. Tähän asti on luultu, ettei luonnonsuojelualueista tarvitse maksaa kiinteistöveroja, sillä eihän tavallisesta metsämaastakaan tarvitse maksaa veroa. Nyt luonnonsuojelualueverosta vapautuisivat (perustuslain

vastaisesti?) vain maatilakiinteistöt eli maa- ja metsätalouden harjoittajat. Päätin selvittää tämän omituisen linjauksen taustat. Soitin siltä istumalta metsäveroasioista vastaavalle virkamiehelle valtionvarainministeriöön. Tavoittamani virkamies sanoi vilpittömän tuntuisesti, ettei hän ole koskaan kuullutkaan moisesta ja käski soittaa verohallintoon. Tein töitä käskettyä. Tuo puhelu oli omituisimpia koko 45-vuotisen toimittajaurani aikana. Tivasin puhelimeen saamaltani virkahenkilöltä, tajuaako hän, että tämä uusi linjaus lopettaisi käytännössä kaiken vapaaehtoisen luonnonsuojelun Suomessa yksityismailla, Metso-ohjelmaa myöten. Vaadin myös vastausta siihen, kuka oli määrännyt moisen uuden lakitulkinnan. Epäilin menettelyn olevan mahdollisesti jopa lainsäädäntövallan ryöstämistä eduskunnalta. Virkailija vetosi tällöin liki viiden vuoden takaiseen päätökseen, jossa Espoon Nuuksioon perustettu, noin kolmen hehtaarin suuruinen suojelualue katsottiin tontin ”suoja-alueeksi”, jolloin siitä piti maksaa veroa. Soitin tuosta päätöksestä myöhemmin usealle juris-

tille, jotka eivät ainakaan heti nielleet tapauksen ennakkoluonteisuutta. Sanoin sitten, että minullakin on yksityinen Metso-suojelualue saaressani. Silloin virkailija veti hihasta viimeisimmän korttinsa ja tokaisi ällistyttävästi, että ”nautinko minä siitä” (eli luonnonsuojelualueesta). Vastaisin huvittuneena, että ”aijaa, tämä onkin luonnostanauttimisvero, olisit heti sanonut”. Vaan kuinkas sitten kävikään? Asiasta nousseen pienimuotoisen kohun ansiosta uuteen hallitusohjelmaan saatiin yksimielinen kirjaus, jonka mukaan ”vapautetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet kiinteistöverosta, eikä kiinteistöverotusta laajenneta maa- ja metsätalousmaahan”. Tämä päätös – eli vanhan käytännön palauttaminen – vaatii kuitenkin lakimuutoksen, jonka valmistelu on valtionvarainministeriön vastuulla. Ennen kuin ”uusi laki” saadaan betonoitua kiinteistöverolakiin, putoilee luonnonsuojelualueita omistaville kansalaisille kiinteistöveroja maksuun myös suojelualueista. Näistä veroista kannattaa hakea päätöksen oikaisua ja tarvittaessa valittaa.

•Hudit &osumat

”

Kultasakaali ei kuulu Suomen luontoon ja sellaiset on tapettava pois tavattaessa. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että lajia on pidettävä vieraslajina, jolloin se on rauhoittamaton. (...) Tällaista elukkaa emme tänne kaipaa. Nirri pois. Mikko Kärnä, Facebook, 26.7.

”

Vieraslajina ei (...) pidetä yksilöitä, jotka tulevat itse Suomen luontoon. Luontaisesti omin jaloin Suomen luontoon tulevat yksilöt on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Maa- ja metsätalousministeriön tiedote, 26.7.

”

Jos tässä lähdetään semmoisille teille, että ollaan lakkauttamassa kaivoksia tai panemassa ne niin tiukalle, niin meillä on hyvin äkkiä puoli miljoonaa työtöntä lisää tässä maassa. Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk), uusisuomi.fi, 6.8.

”

Kaivosteollisuus työllistää Suomessa noin 13 000 ihmistä, joista noin puolet suoraan ja puolet välillisesti. Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela Ylen lähetyksessä, YkkösAamu 6.8.

MIia Pietiläinen

Lauri Salminen

Varoitusmerkkejä

Liity jäseneksi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

KLASSIKON PALUU R-collectionin Norppa-anorakki

159 € (sis. alv. 24 %)

AA BONG ET JA UD UUTUOUKSET TARJ ESTA SOM

luontokauppa.fi Tapio Kujala

@luontokauppa # norppatuote

LIITTOKOKOUS PUNKAHARJULLA 31.8.–1.9.2019 Punkaharjulla päätetään luonnonsuojelun tulevaisuudesta. Lue lisää: sll.fi/liittokokous2019 Seuraa somessa: #liittokokous Vietä Suomen luonnon päivää la 31.8.2019 Punkaharjulla Tule mukaan muodostamaan norpanmuotoinen ihmisketju | Tee oma Sibeliusboksi | Rakenna saimaannorpalle turvallinen katiska | Osallistu roskatalkoisiin | Lähde harjuretkelle

Punkaharjulla myös

Pasi Holi

Metsämuseo Lusto | Aseman taidelaituri | Hotelli Punkaharju