Malttia puunpolttoon Kun Juha Sipilän hallitus teki biotaloudesta kärkihankkeen, ympäristöjärjestöt varoittivat metsien kasvavien hakkuiden vaikutuksesta luontoon ja hiilinieluihin. Sanna Marinin hallituksen on nyt varmistettava, ettei fossiilisia polttoaineita korvata puunpoltolla. Teksti Oona Lohilahti, kuvitus Jussi Kaakinen, graafi Liisa Hulkko
Suomen metsät ovat olleet viime vuodet valtavan paineen alla. Metsähakkuut ovat kasvaneet ennätyslukemiin, ja hiilinielut ovat romahtaneet. Samalla metsien hiilinielujen rooli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämisessä on korostunut. Koska Suomen uhanalaisista lajeista joka kolmas elää metsissä, metsien käytön eri tavat ovat nousseet myös keskusteluun. Tehometsätalouden lisäksi metsiämme uhkaavat siirtyminen fossiilisista polttoaineista puun polttoon sekä monien materiaalien korvaaminen puupohjaisilla raaka-aineilla. Kivihiilikielto, väistämättä edessä oleva turpeen polton lopettaminen sekä luopuminen muistakin fossiilisista polttoaineista eivät saa johtaa siihen, että lämmityskattiloihin syötetään turpeen sijaan runkopuuta.
Ilman varta vasten tehtyjä toimenpiteitä näin kuitenkin käy. Tämän estäminen on Sanna Marinin hallituksen tärkeimpiä ympäristötehtäviä.
Puun poltto ei ole ekoteko Puun hyödyntäminen voi kuulostaa ympäristöystävälliseltä – kasvaahan uutta puuta koko ajan lisää. Puun polttaminen tarkoittaa kuitenkin lisää metsähakkuita, eivätkä hakkuut ole nykyisinkään kestävällä tasolla. Metsäluonto uhanalaistuu ja hiilinielut heikkenevät. Suomen ilmastopaneelin sekä Euroopan ympäristöakatemioiden mukaan metsäbiomassan energiakäyttö ei ole hiilineutraalia. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho toteaa yksiselitteises-
