Malttia puunpolttoon

Kun Juha Sipilän hallitus teki biotaloudesta kärkihankkeen, ympäristöjärjestöt varoittivat metsien kasvavien hakkuiden vaikutuksesta luontoon ja hiilinieluihin. Sanna Marinin hallituksen on nyt varmistettava, ettei fossiilisia polttoaineita korvata puunpoltolla.

Teksti Oona Lohilahti, kuvitus Jussi Kaakinen, graafi Liisa Hulkko

Suomen metsät ovat olleet viime vuodet valtavan paineen alla. Metsähakkuut ovat kasvaneet ennätyslukemiin, ja hiilinielut ovat romahtaneet. Samalla metsien hiilinielujen rooli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämisessä on korostunut. Koska Suomen uhanalaisista lajeista joka kolmas elää metsissä, metsien käytön eri tavat ovat nousseet myös keskusteluun.

Tehometsätalouden lisäksi metsiämme uhkaavat siirtyminen fossiilisista polttoaineista puun polttoon sekä monien materiaalien korvaaminen puupohjaisilla raaka-aineilla.

Kivihiilikielto, väistämättä edessä oleva turpeen polton lopettaminen sekä luopuminen muistakin fossiilisista polttoaineista eivät saa johtaa siihen, että lämmityskattiloihin syötetään turpeen sijaan runkopuuta.

Ilman varta vasten tehtyjä toimenpiteitä näin kuitenkin käy. Tämän estäminen on Sanna Marinin hallituksen tärkeimpiä ympäristötehtäviä.

Puun poltto ei ole ekoteko

Puun hyödyntäminen voi kuulostaa ympäristöystävälliseltä – kasvaahan uutta puuta koko ajan lisää. Puun polttaminen tarkoittaa kuitenkin lisää metsähakkuita, eivätkä hakkuut ole nykyisinkään kestävällä tasolla. Metsäluonto uhanalaistuu ja hiilinielut heikkenevät.

Suomen ilmastopaneelin sekä Euroopan ympäristöakatemioiden mukaan metsäbiomassan energiakäyttö ei ole hiilineutraalia. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho toteaa yksiselitteises-

ti, että lisääntynyt puun polttaminen energiaksi voi tukset Marinin hallitukselle ovat kovat. Hallitus linvauhdittaa ilmaston kuumenemista. jaakin hallitusohjelmassa viisaasti: ”On pidettävä ”Puun polttaminen vapauttaa ilmakehään hiilihuolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon.” dioksidia ja aiheuttaa metsiimme hiilivelan, jota Mutta linjaus ilman keinoja toimeenpanoon on maksetaan vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja. Satyhjä lupaus. maan aikaan ilmasto kuumenee. ” Onneksi on olemassa ratkaisuja. Koronakriisin

Sitran tuoreen työpaperin mukaan turpeen pol jälkeisessä talouden elvytyksessä hallituksella on ton korvaaminen täysimääräisesti puunmahdollisuus sekä luoda työpaikkoja että poltolla tarkoittaisi kuuden miljoonan torjua ilmastokriisiä luomalla edellytykkuutiometrin lisäystä puun käyttöön. Korvaamalla siä luopua turpeenpoltosta. Polttoon Se on paljon. Se heikentäisi hiilinieluja ratkaisevasti hetkellä, jolloin turpeen puulla perustumattomien uusiutuvien energiamuotojen edistäminen on yksi nielua olisi kasvatettava. menemme keino. Sitä voidaan edistää investoin”Silloin hypättäisiin ojasta allikkoon. Vaikutus hiilinieluihin on niin suuri, että se on vain jonkin verran ojasta allikkoon. tituella tai kilpailutuksella. Kivihii lestä luopujille on jo vastaava 30 mil joonan euron vuosittainen tuki. pienempi kuin turpeen polton haitalliJotta turpeesta ei siirrytä polttamaan nen ilmastovaikutus”, Aho sanoo. puuta, puunpoltolle tarvitaan vero. Tätä eh dotti myös ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Toimenpiteitä tarvitaan Ollikainen Ylen haastattelussa heinäkuussa. Ollikaisen mukaan biomassan, eli esimerkiksi puun, Sipilän hallituksen ympäristölle ja ilmastolle vakysyntä voi kasvaa räjähdysmäisesti, jos ohjauskeihingollisen biotalouskärkihankkeen jälkeen odonoja ei ole. Ilman ohjauskeinoja hiilinielut romah

Turpeenpolton korvaaminen biomassalla – vaikutukset päästöihin ja nieluihin

Suomen päästöt 52,8 Mt vuonna 2019

Kokonaispäästöistä turpeen osuus on 6,6 Mt ja lisäksi maaperä-päästöt 1,8 Mt vuonna 2018. Sen verran turpeenpolton lopettaminen siis pienentäisi Suomen päästöjä. Jos turve korvataan puulla, mennään ojasta allikkoon. Nettopäästöt laskevat hyvin vähän, koska myös nielut pienenevät.

Nettopäästöt eli päästöt ja nielut yhdessä 35,4 Mt vuonna 2019 Nettopäästöt jos turve korvataan puulla 28–33 Mt

Jos turvetta korvattaisiin puunpoltolla, nielut pienenisivät 1–6 Mt.

Suomen nielut 17,4 Mt vuonna 2019

tavat, metsäluonnon uhanalaisuuskehitys jyrkkenee ja virkistysalueetkin ovat enenevässä määrin kasvavan hakkuupaineen alla.

Sitran työpaperissa arvioidaan, että turpeen polton lopettaminen pelkästään siirtymällä kestävään biomassaan ei onnistu, sillä kestäviä biomassajakeita ei ole tarjolla riittävästi. Lisäpainetta metsiin syntyy myös kivihiilestä luopumisesta, öljyn käytön vähentämisestä liikenteessä ja muista uusista metsähankkeista. Ilman lisäohjausta kattilaan voisi joutua enemmän runkopuuta, kantoja, lahopuuta ja tuontipuuta. Vaikka Suomessa on paljon hehkutettu hakkuutähteiden polttamista, tässä ollaan vahvasti harmaalla vyöhykkeellä. Hakkuutähteiden kerääminen metsistä sekä heikentää monimuotoisuutta että hiilivarastoa. ”Nyt pitää varmistaa, että ilmastolle haitalliset jakeet, kuten runkopuu, kannot ja lahopuu, eivät päädy polttoon. Paras keino tähän on verottaa niitä jakeita. Metsähake ei tarvitse enää tukea, eli tukien epääminen haitallisilta jakeilta ei toimi ohjauskeinona. Siksi niitä pitää alkaa verottaa”, Aho sanoo.

Uusiutuvan energian direktiivi

Uusiutuvan energian direktiivin päivityksestä neuvoteltiin EU:ssa vuoteen 2018 asti.

Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että EU:n energiankäytöstä vähintään 32 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2030 mennessä. Valitettavasti tämä tavoite ei kuitenkaan riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Ympäristöjärjestöjen, ja monien muiden tahojen mukaan tarvitaan vähintään 50 prosenttia uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä.

Direktiivissä otetaan kantaa myös metsäbiomassaan ja biopolttoaineisiin sekä niiden kestävyyskriteereihin.

Yli 800 ympäristötutkijaa vetosi Euroopan parlamenttiin, jotta se parantaisi komission ehdotusta niin, että vain hakkuutähteisiin ja -jätteisiin perustuva metsäenergia laskettaisiin hiilineutraaliksi. Tutkijoiden vetoomus ei tuottanut tulosta. Ympäristöjärjestöt kutsuivat kestävyyskriteerejä viherpesuksi, joka johtaisi metsien tuhoon ympäri maailmaa.

Suomi on toimeenpannut EU:n uusiutuvan energian direktiivin biomassan kestävyyskriteerit lailla biopolttoaineista ja bionesteistä. Lain valmistelua varten perustettiin työryhmä, jonka raportissa to detaan, että tavoitteista huolimatta esityksen positiiviset vaikutukset ympäristön tilaan ovat rajalliset. Työryhmä ei kuitenkaan esittänyt kansallisia lisäkriteerejä. Työryhmässä ei ollut lainkaan tutkijoiden tai ympäristöjärjestöjen edustajia.