6 minute read
Rauno Ruuhijärven elämäntarina kietoutuu soidensuojelun ympärille
Vastaa suon kutsuun
Paljaat jalat rentoutuvat sileäksi kuluneilla pitkospuilla, ja mieli lepää ympärillä avautuvassa avarassa suomaisemassa. Kurkien huudot tuntuvat kiirivän taivaiseen asti. Esittelyssä 15 upeaa suoretkikohdetta eri puolilta Suomea.
Advertisement
Tekstit Liisa Hulkko, kuva Ansel Siegenthaler
1 LAPPI
Viiankiaapa, Sodankylä
Viiankiaapa on suoparatiisi niin lajien kuin retkeilijänkin näkökulmasta. Viiankiaapa on arvokas, ei vain Suomen, vaan koko maapallon suoluonnon kannalta. Vaikka suo on poikkeuksellisten ja mittaamattomien luontoarvojensa takia suojeltu, uhkaa sitä silti kaivoshanke. MUISTA MYÖS
Rannattomalta tuntu Iiton palsasuot va aapasuo on valtava, Kolarin Suur-Teuramutta Viiankiaapaan on vuoma helppo tutustua pitkos Vianaavan polku puita pitkin. Reitiksi voi Napapiirin retkeily valita 4,3 tai 7,1 kilometalueella rin luontopolun. Simon Martimoaapa Lue lisää: 100luontohel Pyhä-Luoston mea.fi/helmi/viiankiaaTunturiaapa ja monien pa, luontoon.fi/viiankiaamuiden kansallispuisto pa jen suot
2 KAINUU
Talaskankaan suot, Vieremä–Vuolijoki
Luonnonsuojelun historiasta tuttu Talaskankaan suojelualue sijaitsee Kainuun ja Pohjois-Savon rajalla. Sen ympärillä on hienoa soiden ja metsien tilkkutäkkiä. Alueella on myös ihastuttavia pikkulampia, puroja ja lähteitä. Metsät ovat paikoin yli 150-vuotiaita.
Talaskankaan alueella on 12 kilometriä merkittyjä ja helppokulkuisia retkeilyreittejä, joiden kautta pääsee tutustumaan myös suoluontoon. Lue lisää: 100luontohelmea.fi/helmi/talaskangas, luontoon.fi/talaskangas
3 POHJOISPOHJANMAA
Olvassuo, Pudasjärvi
Olvassuo on monipuolisuudessaan ja laajuudessaan yksi hienoimmista suoretkikohteista. Suolla kulkija näkee erilaisten suotyyppien mosaiikin, joilla kullakin elää omanlaistaan suoluontoa vaativien eliölajien yhteisö. Suosokkelon keskellä on myös upeita vanhan metsän saarekkeita.
Olvasssuolla on monia merkittyjä reittejä pitkos puineen, lintutorneineen ja laavuineen. Lue lisää: 100luontohelmea.fi/helmi/olvassuo, luontoon.fi/olvassuo MUISTA MYÖS
Suomussalmen Säynäjä-Matalasuo Kuhmon Teerisuo-Lososuo Kuhmon Kanninsuo Puolangan Palopajukonsuo (jota Hiilipörssi ennallistaa) Hyrynsalmen Varpu- ja Tulisuon soidensuojelualue
MUISTA MYÖS
Oulun ja Pudasjärven Hirvisuo Oulun Pilpasuo Livon Vastassuo Pyhännän Iso Pajusuo Pudasjärven Ohtosensuon alue Litokairan luonnonsuojelualue Syötteen kansallispuiston suot
MUISTA MYÖS
Seinäjoen Paukaneva Laihian Levaneva-Kuuttoneva Soinin Matosuo Salamajärven kansallispuisto Perhossa Levanevan luonnonsuojelualue Kauhaneva-Pohjankaan kansallispuisto
4 POHJANMAA
Lestijoen yläjuoksun suot, Lestijärvi
Pohjanmaalla näkee suoluonnon uudesta perspektiivistä, kun pitkospuiden sijaan lipuu kanootilla avaran suomaiseman keskellä. Lestijoen yläjuoksu on pituudeltaan noin 20 kilometriä. Erämainen joki kulkee kahden suoalueen, Jatkonnevan ja Paukanevan,
läpi. Suot ovat laajoja ja melko luonnontilaisia. Koko joen yläjuoksu on Natura-aluetta. Lestijoen virroissa ui muun muassa meritaimen.
Kohde on helposti saavutettavissa, mutta opasteita tai järjestettyä melontatoimintaa ei ole. Lue lisää: 100luontohelmea.fi/helmi/lestijarvi-lestijoki
5 SATAKUNTA
Kauhaneva-Pohjankankaan suot, Kauhajoki–Karvia
Kauhaneva-Pohjankangas on kansallispuisto Satakunnan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan rajalla. Siellä jäkäläkangas muuttuu metrin matkalla vettä tursuavaksi rahkasammalikoksi. Pohjankankaan ympärillä on monia hienoja soita, osa vielä suojelemattomiakin. Vetisissä kuljuissa viihtyy rikas linnusto, ja alueella on paljon lähteitä. Kauhanevan puolella voi kiertää esimerkiksi 2,7 kilometrin pitkospuureitin. Lue lisää: 100luontohelmea.fi/helmi/pohjankankaan-suot, luontoon.fi/kauhaneva-pohjankangas
MUISTA MYÖS
Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto Siikaisten Isoneva Pomarkun Isonevan soidensuojelualue Mustasaarenkeidas Eurajoen Pinkjärvi
7 KESKI-SUOMI
Pihlajaveden suot, Keuruu
Pihlajaveden soilla laajat nevat yhdistyvät syrjäisiin metsälampiin ja vanhoihin metsiin. Soilla lentelevät kuukkelit ja maassa nakuttelevat riekot. Siellä esiintyy 20 uhanalaista luontotyyppiä, kuten lettonevarämettä, korpirämettä ja kalvakkanevaa. Luonnonsuojeluliiton paikallisaktiivit ovat ennallistaneet soita useana vuonna.
Harva tuntee tätä arvokasta aluetta. Pihlajave den soilla ei olekaan merkittyjä reittejä, mutta soilla on helppo liikkua. Paikallisille suot ovat oiva marja-aitta. Lue lisää: 100luontohelmea.fi/helmi/pihlajaveden-suot MUISTA MYÖS
Haapasuo Leivonmäen kansallispuistossa Jyväskylän Keskisenlammen luontopolku Joutsan Valklammin pitkospuupolku Petäjäveden Tampinkierros Viitasaaren HeinäSuvanto Karstulan Kilpisuon luontopolku
6 PIRKANMAA
Siikaneva, Ruovesi
Siikaneva on Pirkanmaan laajin yhtenäinen suoalue ja samalla yksi maakunnan upeimmista luontonähtävyyksistä. Pinta-alaa on yli kymmenen neliökilometriä. Siikaneva on pääosin avointa laajalle leviävää suomerta, jonka keskellä on tunnelmallisia yli 100-vuotiaita aarnimetsäsaaria.
Suoalue on merkittävä lintusuo. Esimerkiksi nuolihaukka, kalasääski, kurki ja pikkusieppo pitävät suota omanaan. Syksyllä lintujen muuttoaikaan suolla riittää ääntä. Pesimäaikaan tulee pysyä merkityillä reiteillä. Reiteistä voi valita 10 ja 2,5 kilometrin väliltä. Lue lisää: luontoon.fi/siikaneva MUISTA MYÖS
Seitsemisen kansallispuiston Soljastensuo Virroilla IsonevaPahkaneva Saarioisjärven luontopolku, Valkeakoski Kintunlammin suojelualue (ennallistus ta tänä vuonna) Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuisto
8 POHJOIS-SAVO
Savon ja Kainuun rajan Tiilikkajärven kansallispuisto on tunnettu pitkistä hiekkarannoista. Kaksi kolmasosaa alueesta on suota. Alueen aavoilla aapasoilla viihtyy esimerkiksi keltavästäräkki – ja retkeilijät. Kesällä tupasvillat kukkivat, syksyllä suo tarjoaa lakka- ja karpaloantiaan ja talvella laajoilla avosoilla on hienoa hiihtää ja lumikenkäillä.
Alueella on 20 kilometriä merkittyjä reittejä ja 3,2 ja 7 km rengasreitit, joista jokaisella pääsee nauttimaan suoluonnosta pitkospuita pitkin kävellen. Kaunis erämainen luonto jatkuu myös kansallispuiston ulkopuolella esimerkiksi Metsäkartanon ympäristössä, jossa on myös upea, kivinen Pumpulikirkko. Lue lisää: luontoon.fi/tiilikkajarvi, 100luontohelmea. fi/helmi/tiilikka-pumpulikirkko MUISTA MYÖS
Piirin omistama Rastunsuo Sonkajärven Kinttusalmensuo Tuusniemen Silmäsuo Suonenjoen Lintharju-Kirjosuo Talaskankaan suojelualue Sonkajärven Volokinpolku Vedenjakajareitistö
9 POHJOISKARJALA
Patvinsuo, Lieksa–Ilomantsi
Sahinsuo on monipuolinen alue Pertunmaan ja Hirvensalmen rajalla Suontee-järven etelärannalla. Erityisesti näkemisen arvoinen on mutkitteleva Kolunjoki, joka Heinälammen jälkeen muuttuu suon halki virtaavaksi Sahinjoeksi.
Kohteessa ei ole merkittyjä reittejä. Suon länsilaidalle pääsee Toivolantieltä Pertunmaan Lihavanpäästä tultaessa ajetaan Uutelantietä noin 7 km, jonka jälkeen käännytään oikealle Puruntielle. Patvinsuon kansallispuistossa saa kokea oikean erämaan. Siellä voi tähytä yli laajojen aapasoiden ja hyvällä onnella nähdä jopa karhun. Yksi hyvä paikka karhujen tähystelyyn on korkea luontotorni. Suolla voi tavata myös riekon, kapustarinnan ja pikkukuovin, jotka harvoin eteläisessä Suomessa pesivät. Suoretken jälkeen voi rentoutua Suomusjärven pitkillä luonnonhiekkarannoilla.
Patvinsuolla on lukuisia lyhyitä reittejä. Pitkospuuta on 20 kilometriä ja muita merkittyjä 60 kilometriä, joten valinnan varaa on. Lue lisää: luontoon.fi/patvinsuo
MUISTA MYÖS!
Lieksan Reposuo Ilomantsin Kesonsuo ja Koitajoki meloen tai Ristisuon soidensuojelualueen tai Tapion taipaleen kautta Kuohusoiden suojelualue Juuassa Rasvasuo-Kitkasuon soidensuojelualue Änäkäisellä
10 ETELÄ-SAVO
Sahinsuo, Pertunmaa–Hirvensalmi
Outokummun Viurusuo MUISTA MYÖS
Mikkelin Kurjenlamminsuo Pieksamäen Tahinsuo Savonlinnan Kaijansuo Kaijanharjun kautta
11 ETELÄ-KARJALA
Haisevasuo, Luumäki
Haisevasuon nimi ei ole ehkä houkuttelevimmasta päästä, mutta suon nimen ei pidä antaa hämätä, sillä suo tuoksuu kirpeän raikkaalta! Se on yksi hienoimmista Salpausselän eteläpuolisista keidassuoalueista. Haisevasuo on laaja ja karu kitukasvuista mäntyä kasvava rämesuo, joka on säilynyt suurelta osin ojittamattomana. Keskiosiltaan Haisevasuo on avosuota. Suolla voi nähdä monia hienoja suoperhosia, kuten harvinaisen luumittarin. MUISTA MYÖS
Ruokolahden Kemppilän Suurisuo, Lappeenrannan Hämmauteensuo Uukuniemen Suursuo
12 KYMENLAAKSO
Valkmusan suot, Pyhtää–Kotka
Valkmusan kansallispuisto on yllättävän huonosti tunnettu – varsinkin kun ajattelee, miten upeaa suoluontoa siellä pääsee ihailemaan. Alueella on yli 30 erilaista suotyyppiä, eli tutkittavaa riittää.
Kansallispuistossa on kaksi merkittyä reittiä, joil la on hyvät pitkospuut. Luontotornista ja Moronvuorelta voi ihailla upeaa suomaisemaa korkealta. Kansallispuistoon kuuluu myös hieno Munasuo. Lue lisää: luontoon.fi/valkmusa Suurisuo, Janakkala Etelä-Hämeen tunnetuin suokohde on upea Torronsuon kansallispuisto, mutta hieno on Suurisuokin. Suolla on useita uhanalaisia kasvi- ja hyönteislajeja ja sillä on myös huomattavia linnustoarvoja. Suuri suon keskiosa on varsin kosteaa rimpilettoa jaturpeen paksuus on enimmillään 8–9 metriä suon keskiosissa. Neljän kilometrin luontopolkua pitkin pääsee lintutornille. MUISTA MYÖS
Kouvolan ja Haminan Kajasuo Haminan Rajasuo Anjalankosken Alajalansuo sekä EnäsuoLupansuo Kouvolan Hangassuo
13 UUSIMAA
Tremanskärr, Espoo
Pääkaupunkiseudulla on useampi suokohde, jotka eivät ole monien tiedossa. Yksi niistä on Espoon upea keidassuo Tremanskärr. Alueella voi nähdä hirven, metsäjäniksen tai pyitä. Pitkospuita on pitkälti, ja 2,8 kilometrin luontopolku esitteleekin suota. Pidemmällä 3,7 kilometrin polulla saa tutustua myös ympärillä oleviin kallioihin ja korpilaaksoihin sekä Kurkijärven maisemiin. MUISTA MYÖS
Vantaan Keimolan Isosuo Helsingin Slåttmossen Kirkkonummen Stormossenin suo Riihimäen Hatlamminsuo Orimattilan Kairessuon-Mieliässuon luontopolku Hyvinkään Petkelsuo
14 ETELÄ-HÄME
Lue lisää: visitespoo.fi, retkipaikka.fi Lue lisää: sll.fi/etela-hame/paikallisluonto
MUISTA MYÖS
Torronsuon kansallispuisto Lahden Linnaistensuo Komion luonnonsuojelualueen Luutasuo Hämeenlinnan Heinisuo
15 VARSINAIS-SUOMI
Pomponrahka, Turku
Turun Pomponrahka on urbaani suo muun maankäytön puristuksessa. Vaikka suo on pieni, elää siellä harvinaisia hyönteis- ja perhoslajeja, joten hyönteisharrastajan kannattaa suunnata paikalle.
Pomponrahka on lähiluontoa parhaimmillaan. Se on lähellä ja helppo saavuttaa myös julkisilla. Pitkospuita pitkin on helppoa retkeillä kahden kilometrin luontopolulla. Lue lisää: turku.fi, retkipaikka.fi MUISTA MYÖS
Kurjenrahkan kansallispuisto Teuvon kansallispuisto Punassuo Nukinrahka-Hirvilamminsuo Vaskijärven luonnonpuisto
