Luonnonsuojelija 3/2022 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Kimmo Saarinen on lajiseurannan konkari Perhostenperässä Kaivosten karutsomettajallevinkkiäjäljet SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JÄSENLEHTI 3/2022 5

2 Luonnonsuojelija 3/2022 KUJALATAPIOJANTUNEN,JUHAMETSÄHALLITUS,/HEINOJOELKUVAT: Maija Kuivalainen vaatii valtaa nuorille Tavoitteena on kriminalisointi.luonnontuhonnan Miljardi luonnolle Ilman riittävää rahoitusta luontokato ei pysähdy. Rauno Ruuhijärvi on poissa Luonnonsuojelun suurmiehen perintö kantaa. Mustikkapiirakkaa vai lippu salkoon? Suomen luonnon päivän juhlatyyli on vapaa. Voimalinjojen luonto Tapio Kujala löysi uhanalaisen isotoukohärän.25191165härkäIsotoukoperhonenKartta-

Pääkirjoitus

Jos sinäkin tunnet vastaavaa rai voa, kanavoi tunnemyrskysi teoiksi ja levitä tietoa tun nisteella #kaivosjätteetkuriin l LIISA HULKKO liisa.hulkko@sll.fi

3Luonnonsuojelija 3/2022 Suomen jäsenjaKulttuuriAikakausmediaISSN48.Nrosuojeluliitonluonnonjäsenlehti3/2022,elokuuvuosikerta07888708ry:nja,mielipidetiedelehtienliiton Päätoimittaja, taittaja Liisa Hulkko Toimitussihteeri Jenni Hamara Toimittajat Oona Lohilahti, Jukka Pekka Ronkainen, Ami Värtö Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 3/2022 Hanna Aho, Marja Haatanen, Tapio Kujala, Jari Natunen, Anna Pulkka, Raija Savikko, Tapio Yli Kätkä Ilmestyy 2022 (aineistopäivät suluissa) 28.2., 23.5., 22.8., 21.11. (2.11.) Tilaushinta 2022 Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 20 €/vuosi Tilaukset Arkisin klo 9–15, 09 228 08210 jasenasiat@sll.fi Ilmoitushinnat 2022 1/1 sivu 2500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 625 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi Painopaikka Botnia Print, Kokkola Ympäristö Painettu 65–90vedettömälläympäristöystävälliselläpainoprosessillaprosenttisellekierrätyspaperille. Rahankeräyslupa: RA/2022/199, sll.fi/rahankerayslupa Lue lehteä verkossa sll.fi/luonnonsuojelija Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje Liity jäseneksi sll.fi/liity Anna lahja luonnolle: sll.fi/lahjoita Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; Twitter: @luonnonsuojelu

HAMARAJENNIKimmo Saarinen teki perhosseurantaa Lappeenrannan linnoituksilla. Lue juttu sivuilla 12–15. Kannen kuva Hanne Kosonen. Suomea vaivaa kaivosbuumi, joka tuntuu nojaavan totuudenjälkeisen ajan periaatteisiin. Jos oikein kovasti toistetaan, että Suomessa kaivosteol lisuus on kestävää, niin ehkä se sel laiseksi myös muuttuu. Mieleen tule vat Eppu Normaalin kappaleen sanat ”millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo riskiä vailla”. Faktat puhuvat kuitenkin puolestaan. Suomessa on 44 kaivosta, joista suurin osa, ku ten kaikki metallikaivokset, on riskialttiita. Vanhatkin kaivokset vuotavat edelleen. Uudet ovat sata tai tuhat kertaa vanhoja suurempia – myös riskeiltään. Kaivokset tuottavat moninkertaisesti Suomen koko naismäärän verran vaarallista jätettä, jota ei silti vaaral liseksi jätteeksi tilastoida tai sellaisena käsitellä. Lisäksi syntyy pölyä, melua ja jätevesiä vesistöihin. Oulun yli opisto on todennut vuoden 2016 raportissaan, että kaik ki kaivosten jätealtaat vuotavat aikanaan. Kaikki. Kaivosbuumin mittakaava on hurja. Jopa reilut 10 prosenttia Suomen pinta-alasta on varattu malminet sinnälle ja Suomenvarauksille.löyhäkaivoslainsäädäntö houkuttelee ym päristö- ja ihmisoikeusrikoksia tehneitä yhtiöitä. Ote taanpa esimerkki: kansallismaisemamme Koli on tä män ”kestävän” kaivostoiminnan armoilla. Venäläisten Igor Vasilievin ja Alexander Mikhai lovin johtama MEN eli Minerals Exploration Network Oy on tehnyt 552 neliökilometrin malminetsinnän va

Kolilla hääräävän yhtiön toiminta olisi Luonnonsuo jeluliiton asiantuntijan näkemyksen mukaan lainvas taista, mutta rinnastuu Tukesin näkökulmasta lainsää dännössä jokamiehenoikeuksiin. Mikäpä siinä, toinen kerää sieniä, toinen ottaa kaivosnäytteitä. Epäreilulta tuntuukin se, että tarkoin säännellyssä Suomessa tavallinen kansalainen on tiukempien ohje nuorien edessä paristojen, jäteöljyjen, akkujen ja maali en kanssa kuin kaivosyrittäjä. Voisi jopa karpomaisesti puhahtaa, että tuntuu siltä, että mummonmökkien ve denpuhdistuksestakin on tarkemmat normit kuin kai voksilla.Olentyrmistynyt.

Kaikki on kaupan –Kolia myöten rauksen Kolin maisemiin. Yhtiön tytäryhtiöllä on kontollaan muun muas sa luvatonta koelouhintaa ja puut teellista 7000sessaTukesedellyttääkaisyhtiölläRikastussiivouskaivosjätteenkäsittelyä.kestivuosia.Rinnakonvelkatuomioitakin.Malminetsintäuraaniesiintymillämalminetsintälupaa,muttaonMEN-yhtiönvarausilmoituksallinutyhtiölleoikeudenottaajopanäytettäilmanlupaa.Maaperässäonrun saasti uraania, joten ”vähäinenkin” kivinäytteiden otto ja sedimentin kaivaminen sisältää riskejä muun muas sa kaivannaisjätteiden sekä radioaktiivisten sedimentin haitta-aineiden leviämisen osalta.

4 Luonnonsuojelija 3/2022

TURVATAAN YHDESSÄ PÖLYTTÄJIEN JA RUOANTUOTANNON TULEVAISUUS Ruokakaupan valikoimasta moni tuttu tuote tar vitsee pölyttäjiä. Ilman niitä lautasiltamme ka toaisivat esimerkiksi omenat ja metsämarjat. Lidl viestii pölyttäjien puolesta ja tukee Luonnonsuo jeluliiton Uudenmaan piirin työtä pölyttäjille tär keiden elinympäristöjen hoitamiseksi. ”Elinympäristöjen katoaminen ja torjunta-ai neet ovat maailmanlaajuisia uhkia pölyttäjille. Kos ka haluamme tarjota pölyttäjien mahdollistamia tuotteita myös tulevaisuudessa, osallistumme pe lastustalkoisiin”, kertoo valikoiman vastuullisuus päällikkö Laura Kvissberg Pölyttäjien ystävän kannattaa ostoksilla suosia luomutuotteita, sillä niiden viljelyssä ei käytetä pölyttäjille vaarallisia kemiallisia torjunta-aineita.

Liittokokous tulossa Luonnonsuojeluliitto järjestää liittokokouk sen 3.–4.9.2022 Porissa. Kokouksessa päätetään seuraavien vuosien toiminnan suuntaviivoista. Tärkeimpänä on uuden liittovaltuuston puheen johtajan ja hallituksen puheenjohtajan valinta. Liittokokous valitsee myös seuraavan liittoval tuuston jäsenet. Seuraa siis syyskuussa Luon nonsuojeluliiton viestintäkanavia tai asetu itse ehdolle! sll.fi/liittokokous Teksti RAIJA SAVIKKO Vinkit digiekstrasta!sieniretkelle

pölyttäjienRuokakauppaasialla

HOLOPAINENEMMIKILDA,,STEVENSPAUL

KUREKLAHEIKKI Auta lahjoittamalla!norppaa Suojele erittäin uhanalaista saimaannorp paa lahjoittamalla MobilePaylla: 95181 Voit tukea norppaa myös tulemalla kuu kausilahjoittajaksi: sll.fi/lahjoita RA/2022/199 VASTAVALO/KOSKINENHENRI

Suomen Luonto -lehti kokosi valtavan määrän sienitietoa luettavaksesi Sie net-digiekstraan. Opi tunnistamaan ha perot ja mustatorvisienen kasvupaikat. Entä erotatko sikurirouskun kangasrous kusta ja tunnetko Suomen myrkylliset sienet? Ota digiekstran avulla haltuun orakkaat ja opi säilömään sieniä. Lukukoodin löydät uusimmasta Suo men Luonto -lehdestä! Sieniaarteen ää relle pääset myös digitilaustunnuksilla. www.suomenluonto.fi/sieniekstra Kaivokset kuriin! Luonnonsuojeluliiton Kaivosjätteet kuriin -kam panja julkaistaan maanantaina 22. elokuuta. Kaikkia tarvitaan, jotta saamme yhteisvoimin Suomen vastuuttomaan kaivosjätteiden säänte lyyn järkeä. Jaathan tietoa somessa tunnisteella #kaivosjätteetkuriin ja tutustu sll.fi/kaivosjatteetkuriin.

Koonnut LIISA HULKKO Kerro lempilajisi Suomen luonnon päivää juhlitaan 27.8.2022. Voit aloittaa juhlimisen jo ennakkoon kertomalla, mikä on lempilajisi luonnossa. Jokainen tarina tuo esiin Suomen luonnon monimuotoisuutta ja sitä arvoa, jota ei voida mitata rahassa. Kerro tari nasi somessa ja Ylen kyselyssä. #lempilaji

yhteistyössäVinkvink

Arjen

Kuivalainen kannustaa kaikkia rohkeasti ilmas totoiminnan pariin. ”Jokaiselle, iästä riippumatta, löytyy varmasti pienellä etsimisellä sopiva paikka vaikuttaa ympäristöasioihin.” l Maija

Kuivalainen sai ilmastoherätyksen vuoden 2018 IPCC:n raportin myötä ja sen jälkeen hän laittoi kin tuulemaan: Kun kotikaupungista Pieksämäeltä ei löytynyt sopivaa ympäristötoimintaa, Kuivalai nen perusti muutaman ihmisen porukalla Kestä vä Pieksämäki -ryhmän. Ryhmä järjesti kaikkien aikojen ensimmäisen ilmastomielenosoituksen Pieksämäellä, Kuivalainen pääsi puhumaan Piek sämäen päättäjille ja kaupunki lähti tekemään muiden Keski-Savon kuntien kanssa yhteistä il masto-ohjelmaa. Kesäkuussa 2021 Pieksämäen kaupunki toimeenpani ilmasto-ohjelman. Allianssin nuorten ilmastodelegaattina Kuiva lainen on päässyt osallistumaan isoihin kansain välisiin ilmastokokouksiin, järjestämään nuorten ilmasto- ja luontohuippukokousta sekä tekemään monenlaista vaikuttamistyötä. Lisäksi Kuivalai nen toimii kaupungin- ja aluevaltuutettuna Joen suussa,”NuoretPohjois-Karjalassa.pitäisiottaanykyistä paremmin mu kaan päätöksentekoon. Ei vain siten, että heitä kuullaan vaan siten, että heillä on oikeasti pää täntävaltaa”, sanoo Kuivalainen. ”Haluan toimia mahdollistajana muille nuorille ja rakentaa heille tehokkaampia vaikuttamisen paikkoja omien ver kostojeniYmpäristöasioihinkautta.” havahtumisen myötä Kuiva laisen ammatinvalintasuunnitelmatkin muuttui vat, ja eläinlääkärihaaveet vaihtuivat ympäristö vaikuttamiseen. Parhaillaan Kuivalainen opiskelee Joensuussa ympäristöpolitiikkaa ja ympäristöoi keutta. Tulevaisuudessa hän toivoo pääsevänsä vaikuttamaan päätöksentekoon kansainvälisellä tasolla.”Tarvitsemme kansainvälistä lainsäädäntöä es tämään luontotuhon jatkumisen”, toteaa Kuivalai nen. Yksi hänen suuri konkreettinen tavoitteensa on luonnontuhonnan kriminalisointi kansainväli sessä”Merkityksellistärikostuomioistuimessa.onkuitenkin tekeminen it sessään. Uskon, että parempi tulevaisuus ja elin kelpoinen maapallo on mahdollista saavuttaa. Myös se, että ympäristövaikuttamisen konkarit ja päättäjät haluavat kuunnella, mentoroida ja auttaa nuoria saamaan äänensä entistä paremmin kuulu viin, luo merkityksellisyyttä ja toivoa.”

päätöksiinääntäNuorten

Ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen pyrkii saamaan rangaistavaksiluonnontuhonnantoiminnaksi.

5Luonnonsuojelija 3/2022

Auton haastaja Laatikkopyörä, tavarapyörä, kuormapyörä... Rakkaal la kulkupelillä on monta nimeä. Ja tällä arjen apuvä lineellä myös monta käyttötapaa! Laadukas laatikko pyörä voi olla hankintakustannuksiltaan edullisen auton hintainen, mutta käyttökustannuksiltaan tava rapyörä pesee auton 100–0. Suomessa valtaosa autolla kuljetuista matkoista on muutaman kilometrin pituisia. Tällaisilla mat koilla pyörä on voittamaton kulkuväline. Laatikko pyörässä kulkevat niin lapset kuin ostoksetkin, aina multasäkeistä pieniin huonekaluihin. Bonuksena polkija saa raitista ulkoilmaa ja liikkumisen iloa il manJospäästöjä.tavarapyörä on sähköistetty, madaltaa se kyn nystä polkea pyörällä pidempiäkin matkoja. Teksti ja kuva AMI VÄRTÖ ekotekijä Teksti ja kuva AMI VÄRTÖ apuna

suojelemattaSuomella”RahapaneelikeskusteluunLuonnonsuojeluliitonPorinosallistuiKuivalainenheinäkuussaSuomiAreenassaratkaisee–onkovaraaollaluontoa?”

Voimme valita käytämmekö asiaan rahaa nyt vai vielä enemmän hetken päästä.

PALOMA HANNONEN Suomen Twitter:ympäristöpäällikkö,luonnonsuojeluliiton@PalomaHannonen Luontokato koskettaa meitä kaikkia. On turhaa puhua esimerkiksi ruokaturvasta, jos meillä ei ole hyönteisiä pölyttäjinä.

Luonnonsuojeluliitto esittää: miljardi luonnonsuojelulleMetsätalouden

tukiuudistus kutistui olemattomiin

LUONTOKADON PYSÄYTTÄMISESTÄ ON puhuttu vuosikymmeniä. Suomi oli luvannut pysäyttää luontokadon jo vuoteen 2010 mennessä. Kun tä hän ei päästy, maalia siirrettiin vuoteen 2020. Ta voitteeseen ei päästy silloinkaan, vaan luonnon tila jatkoi heikkenemistään. Asia korjattiin jälleen vuosilukua muuttamalla. Nyt Suomen tavoite on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. ”Ilman riittävää rahoitusta tavoite jää jälleen saavuttamatta”, sanoo Luonnonsuojeluliiton pu heenjohtaja Harri Hölttä Suomen luonnonsuojeluliitto esittääkin vaa timuksen: tulevissa hallitusneuvotteluissa luon nonsuojelun rahoitus nostetaan miljardiin eu roon.Miljardi euroa vuodessa on myös Luontopa neelin arvio luontokadon pysäyttämisen vaati masta rahoituksesta Suomessa. Summan avulla esimerkiksi METSO- ja HELMI-ohjelmia voitaisiin laajentaa”Miljardimerkittävästi.voikuulostaa isolta summalta, mutta vielä isommaksi hintalappu kasvaa, mikäli emme tartu toimeen. Ei ole reilua jättää luontovelkaa tu levien sukupolvien maksettavaksi”, Hölttä sum maa.Hänen mukaansa on vaarallista antaa luonto kadon edetä, sillä seuraukset ovat moninaisia ja arvaamattomia: yhä suurempi määrä lajeja muut tuisi uhanalaisiksi, metsät ja muut elinympäris töt pirstaloituisivat entisestään, ruoantuotanto vaikeutuisi. Tällä kaikella olisi ikäviä seurauksia myös ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. l Luonnonsuojeluliitto järjesti Porin SuomiAreenassa keskustelutilaisuuden luonnonsuojelurahoituksesta. Kuvassa panelistit Nordean ilmastoasiantuntija, ekonomi Matti Kahra, Luonnonsuojeluliiton puheenjoh taja Harri Hölttä, Allianssin nuorten ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen ja kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen.

6 Luonnonsuojelija 3/2022 Uutisia Tekstit HANNA AHO, PALOMA HANNONEN, AMI VÄRTÖ

PITKÄÄN ODOTETTU LAKIEHDOTUS yksityismetsä talouden tuista oli juuri lausuntokierroksella. Iso osa tuista suuntautuu edelleen avohakkuisiin pe rustuvaan jaksolliseen Luonnonsuojeluliitonmetsänkasvatukseen.mukaantämävääristää eri metsänkäsittelytapojen kustannus- ja tulovai kutuksia. Kun avohakkuumetsätalouden kustan nuksia pienennetään verovaroin valtion tuella, vaikuttaa tämä jatkuvan kasvatuksen kannatta vuuteen suhteessa avohakkuisiin. Luonnonsuojeluliiton mielestä tukia tulisi suunnata huomattavasti nykyistä enemmän met sien markkinattomiin arvoihin kuten luontokadon pysäyttämiseen, ilmastokriisin hillintään sekä ve sistöjen tilan ”Vähintäänparantamiseen.puoletnytpäätettävistä tuista tulee suunnata luonnonhoitoon, ympäristötukeen ja ku lotukseen. Tämä on välttämätöntä lajien ja luonto tyyppien uhanalaistumiskehityksen takia”, sanoo liiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen l RANTAKYLLIKKIRAISAVÄRTÖ,AMISTEVENS,PAULRAISAKYLLIKKIRANTA

pelastamisesta jää seuraavalle halli tukselle.Hiilinielut voidaan vielä pelastaa lisätoimilla, kuten pienentämällä metsien hakkuumääriä ja pysäyttä mällä metsäkato. Hakkuut vaikutta vat kaikkein voimakkaimmin Suo men hiilinielujen kokoon. SUOMEN TALOUSTUTKIMUKSELTALUONNONSUOJELULIITON

tilaaman kyselytutkimuksen mukaan enem mistö suomalaisista kannattaa met sien hakkuiden vähentämistä ilmas totavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti sosiaalidemokraat tien, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat pienentäisivät hakkui ta. Myös keskustan ja kokoomuksen kannattajista yli 40 prosenttia oli hakkuiden pienentämisen puolella. Naisista hakkuiden vähentämis tä kannattaa noin kaksi kolmasosaa ja miehistä 40 prosenttia. Hakkuita kannatetaan eniten alle 25-vuotiai Ilmastomarssit jatkuvat! Tällä kertaa luonnonmetsienohjelmaametsänielujenVaaditaanHelsingissäOsallistutaanmetsät!”.”Metsämarssijärjestetäänmielenilmausmetsäteemalla–#pelastemielenilmaukseen24.9.2022.yhdessäpelastusjaviimeistensuojelua.

Osallistu! VÄITTÄMÄ: METSIEN HAKKUITA ON VÄHENNETTÄVÄ ILMASTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI. den ja vähiten 50-64-vuotiaiden keskuudessa Tutkimus toteutet tiin elokuussa 2022. l 15 % TÄYSIN SAMAAMIELTÄ 38 % SAMAAJOKSEENKINMIELTÄ 11 % EI EIKÄSAMAAERIMIELTÄ 20 % ERIJOKSEENKINMIELTÄ 11 % TÄYSIN ERI MIELTÄ 3 % EOS LÄHDE: TALOUSTUTKIMUS

SUOMEN METSIEN HIILINIELUT ro mahtivat vuonna 2021. Samalla maankäyttösektorista tuli päästö lähde. Tämä on seurausta historian toiseksi suurimmista metsien hak kuista sekä metsien kasvun pienene misestä.Hiilinielut ovat välttämättömiä Suomen ilmastotavoitteiden saavut tamiselle.Uuteen ilmastolakiin kirjattu hii lineutraaliustavoite nojaa siihen, että hiilinielujen tulee olla vähintään yhtä suuret kuin päästöt vuonna 2035. Kuilu todellisten ja tarvittavi en hiilinielujen välillä on niin suuri, että Suomen ilmastopaneeli ja Suo men ympäristökeskus ovat vaatineet hiilinielujenHeinäkuunpelastuspakettia.puolivälissäSanna Marinin hallitus antoikin eduskun nalle esityksen luvajeeseen.tenkaanilmastosuunnitelmasta.maankäyttösektorinSeeikuivastaamittavaanhiilinieValtaosahiilinielujen

Enemmistö suomalaisista vähentäisi metsien hakkuita

7Luonnonsuojelija 3/2022

Toimimme Etelä-Savon piirin alueel la paikallisesti. Tuomme esiin vaaras sa olevia luonnonarvoja ja valitamme tarvittaessa malminetsintäluvista yhteistyös sä useiden järjestöjen, kaupunkien, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Olemme myös järjestäneet aiheesta verk koseminaarin ja vahvistaneet kaivosteollisuu den sitoumusta siihen, että tulevalla Saimaan UNESCO-alueella ei tulla harjoittamaan kai vostoimintaa.”

HEIKKI HÄRKÖNEN , toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä Savo ry SARI HÄNNINEN , puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Rovaniemi SEIJA PIIPPOLA, puheenjohtaja, Ylitornion Pellon Luonto Kaivokset ja Unesco eivät sovi yhteen Soutaen suurjokienpohjoistenpuolestaLounais-Lapinkaivostenkansallispuistosijaan

Kaivoshaittoja torjumassa Kysyimme Luonnonsuojeluliiton yhdistysaktiiveilta, miten piireissä ja yhdistyksissä toimitaan kaivoshaittoja vastaan. 2

STEVENSPAUL

Karvian susilupa nurin Riistakeskus myönsi viime vuoden lopulla kannanhoidolli sen poikkeusluvan Karviaan Lauhanvuoren laumalle viiden suden metsästämiseen. Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri valitti luvista yhdessä Satakunnan piirin kanssa, sillä suden suotuisan suojelutason arviointi on edelleen kesken. Luonnonvarakeskuksen arvio kannan suotuisan suojelun tasosta valmistuu vasta syksyllä 2022, ja susi on arvioitu laji na erittäin uhanalaiseksi Suomessa. Vaasan hallinto-oikeus asetti luvat toimeenpanokieltoon muutoksenhaun ajaksi. Ke säkuussa hallinto-oikeus antoi päätöksensä ja luvat kumot tiin. Asialla on periaatteellista merkitystä: lupaperusteluiden tulee olla ”Pirkanmaallakestäviä.on vahva metsäkauris- ja valkohäntäkau riskanta. Susi kuuluu pirkanmaalaiseen luontoon”, Luon nonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin suurpetokoordinaattori Marjaana Laaksonen sanoo.

l 1 2 53

SAHIVIRPISYVÄOJA,JUHANI

Otimme kantaa kaivoslain luonnokseen ja toimme esille kaivostoiminnan riske jä esimerkiksi lohelle ja meritaimenelle lehtikirjoituksin, mielipidekirjoituksin ja lau sunnoin. Ylitorniolla kaikki kaivoshankkeeseen esitetyt varannot ovat Natura 2000 -alueella ja li säksi vedenjakajalla, jolloin vaikutuksia on sekä Kemijoen että Tornionjoen suuntaan. Olemme yhdessä lähikuntien luonnonsuo jeluyhdistysten ja matkailuyritysten kanssa tehneet ympäristöministeriölle esityksen Lou nais-Lapin kansallispuiston perustamisesta. Kansallispuisto varjelisi arvokasta luontoa ja mahdollistaisi niin matkailun kuin perinteisen hyöty- ja virkistyskäytön jatkossakin.”

8 Luonnonsuojelija 3/2022

Koonnut MARJA HAATANEN 1 3

Meidän yhdistys on mukana Lou nais-Lapin kansallispuisto -esitykses sä. Haluamme estää malminetsinnän jatkumisen alueella, joka on todella arvokasta erämaata, osittain jo suojeltua. Koska Lapin kaivokset uhkaavat Kemi- ja Ou nasjokea, yritämme pitää vesiensuojeluteemaa yllä. Järjestämme kesäisin Sieriniemen siunaus -soututapahtuman. Vaikka tapahtumalla vas tustetaankin Sierilän voimalaitoksen rakenta mista, niin huoli kaivoskatastrofeista on aina ollut läsnä soutuviikonlopun keskusteluissa.”

4LuonnonsuojeluliitollaluontoteotAukeamankartalla.on150yhdistystä. 4

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGILLA ON Lin tukankaalla metsä, josta on jo suojel tu pieniä kosteikkoalueita puron var resta. Tuoreella Metsäryhmällä on kunnianhimoisempia suunnitelmia kartoittaa aluetta tarkemmin suoje lualueidenJyväskylänlaajentamiseksi.paikallisyhdistys on jo pidempään ollut aktiivinen met säasioissa, ja alueella toimii metsien puolesta muidenkin ympäristöjärjes töjen toimijoita. Tänä keväänä asiat loksahtivat kohdalleen, kun Kes ki-Suomen piiri sai mahdollisuuden palkata uuden työntekijän, Sirkka Heinimaan”Ajattelimme,. että voisimme koo ta vapaamuotoisen metsien puolesta toimivan ryhmän. Tarkoituksenam me on kehittää yhteistyötä Luon to-Liiton, Greenpeacen ja Elokapi nan kanssa. Vaikka eri yhdistykset jo tekevät metsien kartoitusta, tarvet ta on edelleen. Voimme hyödyntää toisiamme tiedonvaihdossa: mitä kohteita on syytä kartoittaa ja mitkä ovat hakkuu-uhan alla? Seuraamme tilannetta, voimme ehdottaa suoje lualueita tai muita toimenpiteitä”, Heinimaa kertoo. Ryhmä sai lisäpontta keväällä pi detystä metsänkartoituskurssista. Yksi ryhmän toimintamuodoista on kin tiedon lisääminen ja jakaminen. ”Yritämme antaa ryhmäläisille työkaluja. Käymme läpi menetelmiä ja mahdollisuuksia metsiensuoje luun”, sanoo EnsimmäisenäHeinimaa.tutuiksi tulevat vapaaehtoisen METSO-suojeluoh

Teksti JENNI HAMARA Kuvat SIRKKA HEINIMAA tutustuttiin vanhan metsän indikaattorilajeihin Olli Mannisen opastuksella.

Keski Suomen piirin metsäryhmä kouluttaa aktiiveja, jakaa tietoa ja kartoittaa metsiä.

9Luonnonsuojelija 3/2022

Uusi Keski-SuomeenMetsäryhmä

jelman mukaiset kriteerit, joiden perusteella kohdetta voi ehdottaa suojeluun. Ne ovat Heinimaan mu kaan hyvä peruslähtökohta kartoi tustöiden aloittamiseen. Seuraavaksi vuorossa on eri suojeluvaihtoehtojen läpikäyminen. Osaamista voidaan syventää myöhemmin myös lajitun nistuskursseilla.”Saaitseehdottaa, mihin metsään haluaisi mennä. Mietimme sitten yh dessä, miltä tilanne siellä näyttää. Tällä hetkellä ryhmän toiminta kes kittyy kuntametsiin. Jos kohde on suojeluun sopiva, tehdään tarkempi suunnitelma ja perustelut. Sitten ol laan kaupunkiin yhteydessä”, Heini maa valottaa toimintatapaa. Mukaan ovat kaikki tervetulleita taustaan katsomatta. Ryhmäläisiä yhdistää rakkaus metsiin ja huoli niiden tulevaisuudesta. Ryhmässä on paljon osaamista ja intoa. Esimer kiksi Mikko Kärkkäinen teki va paa-aikanaan kartoitettujen valtion metsien luontovahti.fi-palvelun, joka lähettää sähköpostiin tiedon alueen metsänkäyttöilmoituksesta.Ryhmässäaiotaanmyös nauttia luonnosta ja panostaa leppoisaan yh dessäoloon suojeluvääntöjen ohessa. ”Mennään vain metsään. Siellä on aina mukava kulkea.” l Mukaan ovat kaikki tervetulleitakatsomatta.taustaan Luonnonsuojeluliiton

Jyväskylän metsänkartoituskurssilla

kitkentää.Jättipalsamin

Vieraslajitalkoot niittävät tulosta ja kasvavaa suosiota

Tulokset ovat toisin sanoen olleet rohkaise via; vieraskasvilajin kasvusto on mahdollista hä vittää, kun vain tarttuu toimeen ja jatkaa työtä sitkeästi. l

VIELÄ VUONNA 2010 haitalliset vieraslajit olivat useimmille Suomessa täysin tuntematon termi. Niiden salat tunsi vain pieni osa tutkijoista, vir kamiehistä ja luonnonsuojelijoista. Niiden haital liset vaikutukset olivat toki jo kotipuutarhureiden ja viheralueista vastaavien tiedossa. Samana kesänä keräsin omaa pro gradu -ai neistoani Itä-Helsingin jättipalsamikasvustojen keskellä. Kuin vahingossa lumouduin siitä monitahoi sesta haasteesta, minkä hai talliset vieraslajit luontoka don aiheuttajina asettavat. Ne aiheuttavat lajien uhan alaistumista ja sukupuuttoja, muuttavat ekosysteemien toi mintaa ja levittävät kasveille, eläimille – myös ihmislajille – haitallisia tauteja ja loisia. Luonnolle koituvan haitan lisäksi vieraslaji en taloudelliset vaikutukset ovat valtavia. Vieraslajilainsäädännön voimaan astuminen kesällä 2016 herätti vain vähäistä huomiota, sillä laajaa viestintää vieraslajeista ei vielä ollut aloi tettu. Mielestäni laajempi vieraslajikeskustelu käynnistyi Suomessa vasta 2019, jolloin kansalli sen vieraslajiasetuksen listalle lisättiin kahdeksan muun haitallisen vieraskasvilajin lisäksi kaikkien suomalaisten tuntema ja monen pihalleen istutta maMielenkiinnonkurtturuusu. räjähtämisestä kertoo paljon se, että ”kurtturuusu” oli vuonna 2019 Suomen yh deksänneksi googlatuin hakusana. Ruusun myötä

10 Luonnonsuojelija 3/2022 RANTAKYLLIKKIRAISA

Kolumni MARKUS SEPPÄLÄ Luonnonsuojeluliiton vieraslajiasiantuntija, VieKas LIFE hanke Kurtturuusu oli vuonna 2019 googlatuinyhdeksänneksiSuomenhakusana.

kiinnostus myös muihin vieraslajeihin lisääntyi, minkä seurauksena vieraslajien torjuntaan keskit tyvät hankkeet sekä kansalaisten talkootoiminta ovat lisääntyneet merkittävästi. Samalla vierasla jeista viestitään paljon aiempaa enemmän, mikä puolestaan kasvattaa kiinnostusta ja talkoolaisten määrää.Vuonna 2019 alkoi myös Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -vieraslajihanke, jossa on tehty hartiavoimin töitä suomalaisten vierasla jitietouden sekä vieraslajital koiden suosion kasvattami seksi. Hankkeessa on torjuttu alusta lähtien EU-vieraslaji listan lajeista jättiputkia, jät tipalsamia sekä harvinaisem paaJättipalsamikeltamajavankaalia.onvähentynyt merkittävästi kai killa Mikkelin, Jyväskylän, Kuopion ja Lappeen rannan seudun talkookohteilla, joilla on järjestet ty torjuntaa vähintään kahtena kesänä. Mutaista lapiotyötä vaativilla keltamajavankaalikohteilla kasviyksilöiden määrät ovat pudonneet sadoista ja tuhansista muutamiin kymmeniin. Jopa useam man vuoden jatkuvaa torjuntaa vaativat Varsi nais-Suomen jättiputket ovat pikkuhiljaa antau tumassa koulutetun torjuntatiimin työn ansiosta.

Toiminnastaan Ruuhijärvi sai lukuisia palkinto ja ja tunnustuksia: UNEP:n Global 500 Award -pal kinnon, Alfred Kordelinin Säätiön tunnustuspalkin non, Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinnon, Maj ja Tor Nesslingin Säätiön ympäristöpalkinnon, Joensuun yliopiston kunniatohtorin arvon, Metsä hallituksen ja luonnollisesti Luonnonsuojeluliiton kultaisen ansiomerkin. Liiton kunniapuheenjohta jaksi Ruuhijärvi nimitettiin liittokokouksessa 1998. Ruuhijärven 90-vuotispäivien 4.9.2020 kunniak si saatiin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa perustettua Rauno ja Liisa Ruuhijärven luonnon suojelualue (53 ha) lähelle hänen kotitaloaan Kor sossa. Myös valtiovalta voisi kunnioittaa luonnon suojelun suurmiehen muistoa nimeämällä Evon alueen kansallispuiston Rauno Ruuhijärven tiede puistoksi.Loppuun saakka virkeänä toiminut Ruuhijärvi jättää suuren aukon luonnonsuojelun toimijoiden kenttään ja suuren kiitollisuuden hänen työstään luonnon puolesta. Kiitos Rauno! Esko Joutsamo Ismo Tuormaa Kirjoittajat ovat Ruuhijärven pitkäaikaisia työtove reita ja ystäviä Rauno

Tähkämaa oli esittelevä ministeri, kun eräät pin ta-alaltaan suurimmat suojelupäätökset vietiin läpi valtioneuvostossa ja eduskunnassa: vuonna 1981 perustettiin yhdellä kerralla 11 uutta kansallispuis toa ja viisi uutta luonnonpuistoa. Hänen kaudel laan perustettiin vielä vuonna 1983 Saaristomeren kansallispuisto sekä UKK-puisto Koilliskairaan. Jäl kimmäinen syntyi pitkällisen prosessin tuloksena, kun Ruuhijärvi huhtikuussa 1978 liittohallituksen kokouksessa esitti puiston perustamista Urho Kek kosen 80-vuotispäivän kunniaksi. Suomen ensimmäinen ympäristöministeri Matti Ahde turvautui usein Ruuhijärven asiantuntemuk seen ja neuvoihin. Heillä oli tapana tavata aamuvar haisella Ahteen työhuoneessa ja pohtia ratkaisuja erilaisiin ympäristöongelmiin. Luottamussuhde kulminoitui Ahteen ministerikauden lopulla, kun Suomen viimeisten vapaana virtaavien jokien koh taloa puitiin koskiensuojelutoimikunnassa. Lopul lisessa päätöksenteossa toimikunnan enemmistö esitti varsin suppean listan suojeltavista koskista. Tämä ei Ruuhijärveä tyydyttänyt vaan hän laati pa rin muun jäsenen kanssa huomattavasti laajemman listan suojeltavista jokiosuuksista. Varmaan monille yllätyksenä Ahde otti tämän eriävässä mielipitees sä esitetyn listan koskiensuojelulain pohjaksi ja se saatiin maaliin valtiopäivien viimeisenä asiakohta na vuonna Kasvimaantieteilijänä1987. Ruuhijärvi tunsi suurta mielenkiintoa Neuvostoliiton ja Venäjän koskemat tomiin erämaihin. Hän toimi 1978–1985 Suomen ja Neuvostoliiton ympäristönsuojelun yhteistyöko mission jäsenenä ja luonnonsuojelutyöryhmän Suo men osapuolen puheenjohtajana 1986–2002. Tästä työstä on syntynyt mittavia tuloksia: Vodlajärven, Paanajärven, Kalevalan ja Äänisniemen kansallis puistot sekä viimeisimpinä ilonaiheina Laatokan pohjoisen saariston ja Suomenlahden suojelualueet.

TUORMAAISMO

11Luonnonsuojelija 3/2022

LUONNON-1930–2022RuuhijärviSUOJELUNSUURMIES

muistokirjoitus

LUONNONSUOJELULIITON KUNNIAPUHEENJOHTA JA , professori Rauno Ruuhijärvi menehtyi vaka vaan sairauteen 18.6.2022 Vantaalla. Hän oli 91-vuo tias, syntynyt 4.9.1930 Hankasalmella. Ruuhijärvi teki mittavan uran tutkijana, opetta jana, järjestötyössä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Kaikissa näissä läpikulkevana teemana oli työ luon non hyväksi. Hän aloitti biologian ja maantieteen opinnot Helsingin yliopistossa 1950-luvun alussa, jolloin aukeni mahdollisuus pohjoisten soiden kar toittamiseen. Hän seikkaili moottoripyörällä neljä kesää pitkin ja poikin Suomea ja ihastui näillä retkil lään erityisesti Lapin aapasoihin. Pohjois-Suomen soiden kasvillisuudesta valmistui myös väitöskirja. Hyvin pian Ruuhijärvelle valkeni, että soita uh kaa totaalinen hävitys ellei mitään tehdä tämän ke hityksen torjumiseksi. 1950-luvun lopulla Lokan ja Porttipahdan alueiden soiden kohtalot oli jo sine töity. Ruuhijärvi nimitettiin Suomen Luonnonsuo jeluyhdistyksen Kemijoen patoamisaltaiden tutki mustoimikunnan sihteeriksi, ja hän vietti kolme kesää 1958–1960 keräten aineistoa hukutettaviksi määrätyiltä soilta. Kun sitten Euroopan suurin aa pasuo Posoaapa jäi veden alle 1967, Ruuhijärvessä heräsi entistä voimakkaampi halu taistella luonnon puolesta. Hän toimi Luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suoseuran soidensuojelutoimikunnan puheenjoh tajana 1965–1975. Pääosin toimikunnan työn tulok sena syntyi ensimmäinen soidensuojelun perusoh jelma.Kun Ruuhijärvestä vuonna 1978 tuli Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, hän oivalsi pian, että poliittisiin päättäjiin on luotava toimi vat ja luottamukselliset suhteet – muuten tuloksia luonnonsuojelussa ei saada aikaan. Kansanedustaja Pertti Salolaisen aloitteesta vuonna 1979 eduskun taan perustettiin ympäristö- ja luontoryhmä kan sanedustajien yhteiseksi harrastuskerhoksi. Ruu hijärvi piti perustamiskokouksessa kannustavan ja informatiivisenRuuhijärvelläavauspuheen.olikykytulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja saavuttaa poliitikkojen ja päättä jien luottamus. Liiton puheenjohtajana Ruuhijärvi loi hyvät ja luottamukselliset suhteet muun muassa Matti Ahteeseen (sd) sekä 1980-luvun alun maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaahan (kesk).

Ruuhijärvellä oli kyky saavuttaa poliitikkojen ja päättäjien luottamus.

Vapaaehtoisten ilmoittamilla lajihavainnoilla kerätään tietoa lajien esiintymistä ja levinneisyydessä tapahtuneista muutoksista. Tiedolla on tärkeä rooli myös luontokadon torjunnassa. Teksti KATRIINA KONTUNIEMI Kuvat HANNE KOSONEN, Perhoskuvat JUHA JANTUNEN Luontoharrastajat ovatlajiseurantojen kantava voima

luottomies Saarinen kuuluu aktiivijoukkoon, joka tekee valtakunnal lista päiväperhosseurantaa. Maastoretkien lisäksi hän myös vastaa seurannan koordinaattorin tehtävistä. Saarinen huolehtii päiväperhosseurannan ”laaduntark kailusta” eli siitä, että vapaaehtoisten ilmoittamat havain not ovat mahdollisimman oikeita. Jos jokin havainto tuntuu kummalliselta, Saarinen ottaa yhteyttä havainnoitsijaan ja kyselee”Vielätarkennuksia.1990-luvulla saattoi sanoa suoraan, ettei tätä la jia ole mahdollista nähdä tällä alueella. Nykyään en enää oikein uskalla kyseenalaistaa mitään. Lajien levinneisyys alueet muuttuvat niin nopeasti ilmastonmuutoksen takia”, SaarinenJouluntoteaa.pyhinä Saarinen kokoaa yhteenvetoa menneen kesän perhoshavainnoista. Jokavuotiset raportit tuottavat tärkeää tietoa siitä, miten päiväperhosten levinneisyysalu eet ovat muuttuneet, mitkä lajit pärjäävät ja millä menee heikosti. Vapaaehtoiset ovat kaiken pohja Ilman vapaaehtoisia ei olisi valtakunnallista päiväperhos seurantaa. Näin on myös monien muiden lajiryhmien seu rantojen kohdalla, valaisee Luonnontieteellinen keskus museo Luomuksen biodiversiteetti-informatiikan yksikön johtaja Kari Lahti. ”Merkittävä osa lajitiedosta tulee vapaaehtoisilta. Hyvä esimerkki tästä on BirdLife Suomi -järjestö, jonka harras tajat keräävät valtavat määrät lintutietoa. Harrastajat ovat Suomessa voimavara, joka mahdollistaa lajitiedon kerää misen.”Suomi on suuri maa, eikä tutkijoita ja viranomaisia ole joka notkelmasssa keräämässä lajitietoa. Luonnossa liikku via kansalaisia sen sijaan riittää. Lajitietojen kerääminen käy esimerkiksi retkeilijältä tai pihallaan hääräilevältä puutarhurilta helposti. Havaintoja voi ilmoittaa vaikka kännykällä suoraan maastosta.

”Runsaslukuisimmat lajit olivat lanttuperhonen ja kan gasperhonen. Lanttuperhonen on se valkoinen perhonen, jota ihmiset usein luulevat virheellisesti kaaliperhoseksi”, Saarinen”Kangasperhonenvalistaa. puolestaan on todennäköisesti Suo men yleisin päiväperhonen, mutta se on vahvasti aliedus tettuna seurannoissa. Havaitsemani nokkosperhoset olivat talvehtineita yksilöitä, aika räjähtäneen näköisiä.” Perhosten lisäksi Saarinen kirjaa kuulakärkikynällä lo makkeelle tiedot olosuhteista: aurinkoisuus 73 prosenttia, lämpötila 18 astetta, pilvisyys 5/8 aloittaessa ja 7/8 lopet taessa.Saarinen tekee säännöllisesti päiväperhosseurantaa Lap peenrannassa sijaitsevalla Joutsenon linjalla. Vapaaehtoiset ovat kiertäneet seurantalinjaa viikoittain yli 30 vuotta, joka kesä. Saarisella vapaaehtoistyöhön kuuluu myös Luonnon suojeluliiton edustus hyönteissuojelun neuvottelukunnas sa.

Luonnonsuojelija 2/2022

Lanttuperhonen, kangasperhonen, piippopaksupää, pik kukultasiipi, mustatäplähiipijä, nokkosperhonen, pihlaja perhonen, peltovirnaperhonen, idänniittyperhonen ja vir nasinisiipi.Ympäristöekologian dosentti ja Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin puheenjohtaja Kimmo Saarinen ha vaitsi kesäkuun toisena lauantaina yhteensä 44 päiväper hosta ja 10 eri lajia. Tällä kertaa havainnot olivat melko ta vanomaisia, tosin virnasinisiipi on uhanalainen laji.

Päiväperhosseurannan

”Kun näkee jonkin ihmeellisen lajin, sen voi ilmoittaa

”Pienet hyönteiset reagoivat ympäristön muu toksiin hyvin nopeasti. Ihmissilmällä pelto ja met sä saattavat näyttää samalta kuin ennenkin, mutta hyönteismaailma on muuttunut. Jokainen perhos sukupolvi elää hieman erilaisissa olosuhteissa”, SaarinenSeurannantoteaa.tuloksia tarkastellessa huomaa, että erityisesti 2000-luvulla perhosten levinneisyysalu eet ovat muuttuneet todella nopeasti. Se osoittaa, miksi tällaisella seurantatiedolla on iso merkitys. Joka vuosi ei tule shokeeraavaa uutta tietoa, vaan seuranta on perustyötä, jota vain täytyy tehdä. Saarinen on tehnyt valtakunnallista perhos seurantaa pian jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Mikä kannustaa jatkamaan työtä vuodesta toiseen? ”Mietin kyllä vuosiraporttia numero 27 tehdes säni, että onpa tätäkin tullut tehtyä jonkin aikaa. Mutta silti sillä on merkitystä: jokainen vuosi on yksi uusi helmi alati pitenevässä helminauhassa. Nauhan pituus antaa perspektiiviä: jokainen helmi on oleellinen osa jatkumoa”, Saarinen toteaa. ”Ja muutoksen kyllä huomaa. Vasta pari vuosi kymmentä sitten perhoskesien tulokset olivat hy vin toisenlaisia kuin nykyään.” l puhelinsovellukseen. Lajia ei välttämättä tarvitse edes itse osata tunnistaa, sillä tekoäly on jo pitkälle kehittynyttä ja auttaa tunnistuksessa”, Lahti tote aa.Lähes kaikki kerätyt havainnot päätyvät Suo men Lajitietokeskukseen, joka kokoaa tiedot yhte näiseksi, kaikkien käytössä olevaksi tietokannak si. Kansalaistieteellä parhaisiin tuloksiin Luonnonsuojelun määrärahat eivät päätä huimaa. Siksi on tärkeää, että maassamme riittää vapaaeh toisia, jotka tekevät lajiseurantaa vuodesta toiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa lajiseurannas sa on kuitenkin se riski, etteivät harrastajat aina osaa tehdä oikeita lajitunnistuksia. Siksi onkin tär keää, että resursseja riittää siihen, että asiantuntija tarkistaa”Parashavainnot.laatusaadaan siten, että asiantuntijat oh jaavat kansalaistiedettä. Tiedon laatu riippuu siitä, onko asiantuntija tarkistamassa tietojärjestelmään tulleita havaintoja”, Lahti kertoo. Lahti pitää hyvin järjestettyä vapaaehtoisuu teen perustuvaa lajiseurantaa erinomaisena tapa na järjestää lajitiedon kerääminen. Jos lajiseuranta olisi pelkästään viranomaisten ja tutkimuslaitos ten käsissä, toiminta olisi epävakaampaa. ”Tällä hetkellä hallitus panostaa luonnonsuo jeluun, mutta pidemmällä aikavälillä poliittisista suhdanteista riippuva rahoitus on epävarmaa. Va paaehtoisuuteen perustuva lajikartoitus ei ole sa malla tavalla riippuvainen rahoituksesta.” Vapaaehtoisia riittää tulevaisuudessakin, Lahti uskoo. Harrastajat ovat sitoutuneita keräämään la jitietoja ja uusia havainnoitsijoita tulee koko ajan lisää. Päätöksenteon ja tutkimuksen tukena Lahden mukaan kerättyä lajitietoa hyödynnetään tehokkaasti viranomaistoiminnassa. Lajitietokes kuksessa on erillinen viranomaisportaali, jossa viranomaisilla on saatavilla tietoa myös sellaisis ta lajeista, joiden havaintotiedot on karkeistettu. Kimmo Saarinen tunnistaa haavilla napattua perhosta.

14 Luonnonsuojelija 3/2022

Karkeistuksella varmistetaan monien herkkien la jien”Viimesuojelua.vuonna tuli lähes tuhat aineistopyyntöä käyttörajoitteiselle, sensitiiviselle tiedolle. Se on tosi paljon. Määrä kertoo siitä, että maankäyttö päätöksissä todella hyödynnetään lajitietoja.”

Usein viranomaiset tekevät itse tai teettävät ha vaintojen perusteella maastokartoituksen. Lajitie to toimii siis pohjana, johon viranomaiset voivat tukeutua.Lajitietoja hyödynnetään myös tutkimuksessa. Esimerkiksi indikaattori- eli ilmentäjälajien levin neisyyden ja yleisyyden muutoksia seuraamalla saadaan tärkeää tietoa Suomen luonnon tilasta ja luontokadon etenemisestä. Lisäksi lajikartoituksilla on ympäristökasva tuksellinen merkitys. Kun jokainen voi osallistua luonnon seurantaan, se lisää tietoa ja ymmärrystä luonnosta ja intoa vaikuttaa luonnon hyväksi. Korvaamatonta työtä Kimmo Saarinen on ollut mukana valtakunnalli sessa päiväperhosseurannassa lähes sen alkuvai heista lähtien. Seuranta aloitettiin vuonna 1991. Päiväperhosseurannan aikana Saarinen on eh

tinyt huomata valtavan muutoksen, joka perhos maailmaan on kohdistunut.

reagoivathyönteisetympäristönmuutoksiinnopeasti.

Lajitietoja käytetään päätöksenteon tukena.

Pienet

TIETO TUKEE SUOJELUA Luonnonsuojeluliiton piirien ja yhdistysten aktii vit tekevät konkreettista laji ja elinympäristöseu rantaa. Tietoja käytetään suojelutyötä tehdessä. ”Luonnonsuojeluliitto on kannattanut aina Lajitietokeskusta, josta tutkijat ja tietoa suoje lua varten tarvitsevat saavat tiedot helposti”, sa noo toiminnanjohtaja Tapani Veistola . ”Näin tu levaisuudessa luontoarvoja ei enää tuhota tiedon puutteen”Tiedonkulussatakia.” on kuitenkin yhä parantamista. Esimerkiksi laji.fi sivulle ilmoitettuja liito oravatie toja ei vielä oteta metsäkeskuksissa hakkuuilmoi tuksia käsiteltäessä huomioon. Tämän epäkohdan korjaaminen kiireesti on kaikkien edun mukaista.”

Kun ollaan rakentamassa esimerkiksi tuulivoima puistoa tai suunnittelemassa metsänhakkuuta, toi mintaa valvovat viranomaiset saavat käsiinsä myös vapaaehtoisten keräämät lajihavainnot alueelta.

on ilmestynyt Suomeen vasta 2000-luvulla. Kulunut kesä on ollut sille hyvä hopeatäplistä!seurantaanviimesuurinporteilleseurannanKeisarinviittaennätysmäisenkirjattumuttajopahoiltaNokkosperhonen,Kaakkois-Suomessa.varsinkinkotipituttulaji,olivuosiapelottavanvähissä,viimekesinäsitäonseurantaanjoparunsaasti.onlevinnytaikanajoLapinasti.TämäSuomenhopeatäpläolikesänäjoparunsainilmoitetuista

Näin keräämiseenlajitiedonosallistuavoit

15Luonnonsuojelija 3/2022

kuka tahansa voi osallistua n Jokainen voi osallistua lajiseurantoihin ilmoitta malla omia havaintojaan. Erityistä asiantunte musta ei useimmiten tarvita, mutta asiantun tijoiden työtä helpottaa, jos ilmoittaa sellaisia lajeja, jotka tuntee. n Yksittäisiä havaintoja voi kerätä vaikkapa omalta kotipihaltaan tai metsäretkeltä. Toinen vaihto ehto on kiertää jokin vakiintunut seurantalinja ja kerätä kaikki tietyn lajiryhmän havainnot linjalta. Voi myös etsiä kartasta alueen, jolta havaintoja on kertynyt vähän, ja lähteä sinne keräämään havaintoja. n Hyvä tapa lähteä mukaan lajiseurantaan on tu tustua oman seudun Luonnonsuojeluliiton yhdis tyksen ja piirin toimintaan ja lähteä konkareiden matkaan. Etsi lähin yhdistys verkkosivuilta: www. sll.fi/tietoa meista/paikallistoiminta sovellukset helpottavat kirjaamista n Havainnot voi kirjata suoraan Suomen Lajitieto keskuksen sivuille osoitteeseen laji.fi tai naputel la vaikkapa koko kesän havainnot kerralla kesän päätyttyä. n Lajitietokeskuksella on myös kaksi sovellusta, joihin havaintoja voi kirjata helposti älypuheli mella. iNaturalist sovellukseen kirjatut tiedot siirtyvät suoraan Lajitietokeskukseen. Sovel luksen tekoäly auttaa tunnistamaan lajeja ja havainnoista voi keskustella muiden käyttäjien kanssa. Android käyttöjärjestelmälle suunnatun Mobiilivihko sovelluksen lomakkeelle voi kirjata useita lajeja kerrallaan. Tiedot siirtyvät suoraan tutkijoiden ja viranomaisten hyödynnettäviksi.

Sammakoista lintuihin n Jos sinua kiinnostaa jokin tietty lajiryhmä, voit osallistua Luomuksen seurantatutkimuksiin. Tällaisia seurantoja ovat muun muassa sammak koeläinatlas, matelija atlas, kasviatlas, lintuatlas ja päiväperhosseuranta. n Yksittäisiä lintuhavaintoja voi kirjata BirdLife Suomen ylläpitämään Tiira lintutietopalveluun osoitteessa tiira.fi. BirdLife Suomella on myös vuosittainen teemalaji, josta pyydetään havain toja. n Luonto Liitto järjestää vuosittain kevät ja talviseurannat, joissa tutkitaan vuodenaikojen edistymistä muun muassa eläin ja kasvilajien avulla. Seurantoihin voivat osallistua myös per heen pienimmät.

Lanttuperhonen, ”kaali perhoseksi usein sanottu”, on ilmoitettu seurantaan useammasta ruudusta kuin mikään muu päiväperho

Kuusamaperhonenmem.

Suomen kaivosteollisuus ei ole kestävää, vaikka toisin väitetään.

1. Kaivosten jätteet tuhoavat ympäristöä tuhansia vuosia Suomessa on 44 kaivosta. Lisää on tulossa, sillä malminetsintälupia on myönnetty viime vuosina yhä enemmän, keskimäärin noin 150 lupaa vuodes sa. Kaivosteollisuuden lupien ja varausten alaisuu dessa on jo yli 10 prosenttia koko maan maa-alasta. Osassa maakunnista varauksia ja malminetsintälu pia on jopa 20 prosenttia pinta-alasta ja Keski-Lapis sa on tietyillä alueilla lähes jokainen neliökilometri varausten alla. Suurin osa Suomen kaivoksista on riskialttiita. Esimerkiksi Terrafamen, Kevitsan ja Siilinjärven Yaran suunnitellut satojen miljoonien tonnien jät teet pilaisivat toteutuessaan vesistöjä tuhansia vuo sia. Jo tässä vaiheessa voidaan arvioida, että korjaa vat toimet uhkaavat tulla liian myöhään ja toisaalta heikentävät niiden kannattavuutta. Suomessa ongelmaksi on muodostunut erityi sesti se, että kaivosjätteiden pitkäaikaisia vaikutuk sia ei oteta huomioon. Oulun yliopisto on todennut jo 2016 raportissaan, että kaikkien kaivosten jäteal taat vuotavat aikanaan, mutta tästä huolimatta mi tään ei olla tehty tilanteen muuttamiseksi. Kaivannaisteollisuus on uhanalaisuutta arvioi pinta-alasta yli 10 % on malminetsinnällevarattujavarauksille.

Keräsimme viisi piirrettä, jotka kaikkien tulisi tietää Suomen kaivosten ympäristövaikutuksista ja niiden säätelystä.

2. Suomi on köyhien malmien ja avolouhosten maa Toisin kuin usein väitetään, Suomi ei ole ihanteel linen maa kaivosteollisuudelle. Suomen malmi- ja mineraaliesiintymät ovat pitoisuuksiltaan köyhiä. Niiden louhiminen merkitsee tulevaisuudessa yhä laajempia avolouhoksia, yhä suurempaa prosessi jäte- ja sivukivijätemäärää sekä ympäristölle yhä

SUOMEN

Suomen

TOTUUS

van Punaisen kirjan mukaan kuudenneksi merkit tävin luontokadon aiheuttaja Suomessa. Kaivoksista johdetaan vuosittain miljoonia kuutioita haitallisia nesteitä luonnonvesiin. Sulfaattipitoiset vedet ai heuttavat kalojen elohopean nousua, rehevöity mistä, happikatoa ja kalakantojen huventumista. Kaivosten pöly voi levitä jopa 60 kilometrin päähän avolouhoksilta. Tämä näkyy muun muassa raskas metallien vähittäisenä kertymisenä ympäristöön, kutenKaivoksetsammaliin.tuottavat yli 95 prosenttia Suomen vaarallisesta jätteestä ja 75 prosenttia kaikesta koti maan jätteestä. Kaivosten vaarallista jätettä ei kui tenkaan käsitellä eikä tilastoida Suomessa vaaralli sena jätteenä. Kaivosten tuottaman jätteen määrä on myös jyrkässä kasvussa uusien hankkeiden myö tä. Hannukaisen kaivoksen tuottama sivukivijät teen määrä voi nousta kaivoksen elinkaaren aikana jopa 500 miljoonaan tonniin (Mt), jos kaivos toteu tuu. Terrafame puolestaan on ajautumassa laajen nuksellaan ennätykselliseen 3 000 Mt vaarallisen jätteen tuotantoon noin 60 vuoden aikana. Näitä lukuja voi verrata Suomen kokonaisjätemäärään, joka on noin 128 Mt vuodessa. Suomessa on kymmenittäin hylättyjä kaivoksia, joiden ympäristö on jo tuhottu. Suurin osa aiemmis ta ja nykyisistä kaivoksista on tuhonnut pysyvästi ympäristöä. Hylättyjen kaivosten kokoluokka oli noin sadas tai tuhannesosa nykyaikaisista kaivok sista. Pienet kaivokset aiheuttavat vahinkoja paikal lisesti pienemmillä järvillä, puroilla ja joilla. Nykyai kaisten kaivosten jälkivaikutukset ilman massiivisia korjaavia toimia tulevat vaikuttamaan suurempiin järviin ja vesistöjen osiin tuhansia vuosia.

on haitallisten mineraalien suhteen kaivosjätteisiin verrattavia vaikutuksia pienemmässä mittakaavassa. Tyypillisestä mal mientsintähankeesta voi tulla kymmeniä tai satoja tonneja kairausjätettä. Jäte voi olla vaarallista jätet tä, mutta Tukes ei vaadi toiminnanharjoittajilta lain edellyttämää kaivannaisjätesuunnitelmaa. Jäte pää tyykin usein maakuoppaan. Kairauksissa käytetään ympäristöön sopimatto mia luvittamattomia kemikaaleja, joita pumpataan vaikutuksia selvittämättä pohjaveteen. Ylijäänyt jä tevesi, joka voi sisältää liuenneita raskasmetalleja ja apuaine-kemikaaleja, lasketaan luontoon tai kaira reikään.

SUOMEN KAIVOKSISTA

Rikoksista tervetulleitakaivosyhtiöttuomitutovatSuomeen.

Kaivossteollisuudessa ympäristö nähdään pelkkänä hyödykkeenä. Kaivoslakiuudistuksen vesittäminen onkin jälleen uusi osoitus siitä, ettei Suomen mineraalipolitiikassa ole olemassa todel lista pyrkimystä ilmaston tai monimuotoisuuden suojeluun.

raskaampia rikastusprosesseja. Suomen kaltaises sa sateisessa maassa näissä prosesseissa syntyvät jätteet voivat levitä hallitsemattomasti ympäris töön.Useimmat kotimaan nykyisistä ja suunnitelluis ta kaivoksista ovat avolouhoskaivoksia. Monet köy hemmät valtiot ovat jo kieltäneet avolouhokset kes tämättömänä kaivosteollisuuden muotona. Pitoisuuksiltaan pienelle esiintymälle peruste tun kaivoksen on erityisen vaikea pärjätä kansain välisessä kilpailussa etenkin, jos se joutuisi vastaa maan jätteiden jälkivaikutuksista. On tärkeää estää konkurssiherkkien kaivosten perustaminen. Kai vosyhtiöiden tekemiä ympäristötuhoja on vaikeaa korjata, ja niistä huolehtiminen on jätetty muun muassa Hiturassa ja Talvivaarassa veronmaksajien harteille.

3. Malminetsintäpolitiikka tukee etsintäyhtiöiden keinottelua Kansainväliseen kaivosteollisuuteen kytkeytyvät tiiviisti raaka-ainesyklit, pörssihypet ja markkinaspekulaatio. Ne ovat johtaneet Suomessa pin ta-alaltaan ennätyslaajoihin varauksiin ja malmi netsintälupiin sekä kannattamattomiin ja ympäris töä tuhoaviin Markkinakeinotteluunkaivoshankkeisiin.jalöysiin lupakäytöntöi hin toimintansa perustavat malminetsintäyhtiöt ovat hyvin yleinen ilmiö. Osalla yhtiöistä ei ole oi keasti edes tarkoituksena malminetsintä, vaan kei nottelu ja rahan nostaminen pörsseistä. Suomen kaivossääntely tukee tätä kulttuuria myöntämällä varauksia ja malminetsintälupia etsintä- ja kaivos yhtiöiden väliseksi kauppatavaraksi. Varausta tai lu pahakemusta ei tosiasiassa voi lain mukaan siirtää toiselle yhtiölle, mutta Tukes ei sovella viranomais toiminnassaan tätä lainkohtaa. Suomi on asiakaspalveluhenkinen kaivosmaa, johon myös ihmisoikeus- ja ympäristörikoksista tunnetut kaivosyhtiöt ovat tervetulleita. Suomessa myönnetään kaikille lupia hakeville malminetsin täluvat, ja nämä luvat voivat venyä jatkolupineen jopa yli 15 vuoden pituisiksi. Käytännössä ainoas taan kilpailevilla etsintäyhtiöillä on mahdollisuus haastaa Tukesin myöntämät malminetsintäluvan varaukset. Kuntia, maanomistajia ja kaivostoimin nasta kärsiviä elinkeinoja ei katsota asianosaisiksi.

17Luonnonsuojelija 1/2022

5. Suomen akkuteolllisuus nojaa löysään sääntelyyn Toistaiseksi Suomen kaivospolitiikassa on tehty perusteeton oletus siitä, että akkumineraalien kai vaminen olisi itsestään selvästi kestävää teollisuus toimintaa. Kaivoslainsäädäntöä ei olla juurikaan kiristämässä käynnissä olevalla hallituskaudella. Valtion sadoilla miljoonilla rahoittama akkuklus teriprojekti onkin jäämässä ympäristötuhoja syn nyttävälle ja luontokatoa kiihdyttävälle vaihteelle. Nykyisen akkustrategian laatimisessa ei kuultu ympäristöjärjestöjä. Strategian teknologis-kaupalli set perustelut ovat heikot, ja ne perustuvat markki naspekulaation maksimointiin. Nykyisillä suunni telmilla kaivokset, joissa louhittaisiin muun muassa kobolttia, grafiittia, nikkelia tai litiumia, aloittavat aikaisintaan 10–15 vuoden päästä. Ne olisivat myö hässä käynnissä olevasta akkuhypestä. Kaikkien edellä mainittujen mineraalien ennustetaan toden näköisesti vaihtuvan suurilta osin edullisempiin ja kestävämpiin vaihtoehtoihin 5–10 vuoden kuluessa.

Lue lisää Luonnonsuojeluliiton Kaivosjätteet kuriin kampanjan raportista: sll.fi/kaivosjatteetkuriin

4. ympäristövaikutuksiaMalminetsinnän ei huomioida Kaivosteollisuus ja useat johtavat kaivosviran omaiset luonnehtivat malminetsintää neutraa liksi toiminnaksi, jolla ei ole negatiivisia sivuvai kutuksia. Malminetsintä ja kaivossuunnitelmat kuitenkin ohjaavat maankäyttöä ja kaivavat maata muiden elinkeinojen ja maankäyttösuunnitelmi en, kuten luonnonsuojelun, alta. Ilmiön suuruus luokasta huolimatta valtionhallinto ei ole koskaan tuottanut arviota siitä, millaisia aluetaloudellisia ja ympäristövaikutuksia varauksilla ja malminetsin nällä Suomessa Malminetsinnälläon.

Tekstit JARI NATUNEN, ANNA PULKKA Kuvitus MARI HUHTANEN / KILDA

18 Luonnonsuojelija 3/2022

Heinävedelle muuttoa tai loma-asunnon ostoa harkitsevat ihmiset ottavat Leppäseen yhteyttä ja kysyvät, uskaltaako alueelle investoida. Kaivoshanke ei ilahduta myöskään Lintulan luostarissa, jonka elinkeino perustuu hiljaisuu teen, puhtaaseen luontoon ja yrttien keräämiseen. Luostari on selvinnyt sodista, mutta kaivoksesta se ei välttämättä selviä. Leppänen muistuttaa, että Saimaa on Järvi-Suo men alue, jonka vesi on suurelta osin juomakel poista.”Maapallolta puhdas juomakelpoinen vesi lop puu ensimmäisenä. Se on elinehto täällä. Täs tä kaikesta olen oppinut, että jos alueelle tulee kaivosvaraus tai malminetsintähakemus, täytyy toimia heti. Ei voi jäädä odottamaan. Kun mal minetsintäprosessi etenee ja yhtiön investoinnit malminetsintään kasvavat, sitä on todella hankala pysäyttää. Siinä ei paikallisten sana riitä. Elämän perusedellytykset unohdetaan.” l

Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen, Hei näveden luonnonystävien, pitkäaikaiselle aktiiville Jukka Leppäselle on kehittynyt hyvä turnauskes tävyys kaivosyhtiöiden kanssa painiessa. Hän on työskennellyt neljä vuotta sen eteen, ettei Heinäve den Aitolammelle tulisi Fennoscandian Resources -yhtiön kaavailemaa grafiittikaivosta. ”Aluksi minulta kului useita tunteja päiväs sä asioiden selvittelyyn ja tiedon keräämiseen. Jouduin työntämään henkilökohtaisen elämän taka-alalle yrittäessäni hoitaa päivätyön ohessa kaivosasioita. Saimaan alueella Heinäveden luon nonystävät oli ensimmäinen taho, joka onnistui nostamaan kaivoshaitat julkiseen keskusteluun. Nyt meillä on leveämmät hartiat toimia, kun uusia aktiiveja on tullut mukaan. Ei tarvitse enää yksin tehdä”, Leppänen kertoo. Kaivosta vastustamaan on syntynyt esimerkiksi Saimaa ilman kaivoksia ry ja Pelastetaan Päijänne -ryhmät.Suomalaisten laajasti arvostaman Saimaan ve sistöalueen kohtaama kaivosuhka on herättänyt huolta. Ajatus siitä, että kansallismaiseman kirk kaisiin vesiin ja saimaannorpan asuinseuduille päästettäisiin rikkipitoista, hapanta kaivosvalu maa, on nostanut vastustusta. ”Jos kaivos toteutuisi avolouhoksena, sen pöly vaikutus mitattaisiin kymmenissä kilometreissä. Kyseessä on rikkipitoinen esiintymä, joka sijaitsee 20 metriä Kermajärveä ja Varisvettä korkeammalla. Valuma kohdistuisi tärkeimpään Saimaalle puh dasta vettä syöttävään Heinäveden reittiin. Kaivok sen päästöt vaikuttaisivat koko vesiekosysteemiin, kalakantoihin ja sen myötä myös saimaannorp paan”, Leppänen sanoo. Kolmen kilometrin päässä kaavaillusta grafiitti kaivoksesta sijaitsevat myös Palokinkosket. Alueen vesivoimalaa on esitetty purettavaksi, jotta lohika loille saataisiin lisääntymis- ja poikasalueita. Tässä mielessä Palokinkosket ovat Leppäsen mukaan Eu roopankin mittakaavassa todella merkittävä alue. ”Kutupesät vaativat virtaavan, puhtaan veden. Saasteiden ja pölyn seurauksena kutupesät tuk keutuvat ja lisääntyminen epäonnistuu. Kaivos hankkeilla tehdään paljon hallaa äärimmäisen uhanalaisen lajin pelastamisyrityksille.” Leppäsestä on kaivoshankkeen vastustajien keulakuvana tullut myös paikallisille tuttu kasvo. Usein kauppareissuilla joku nykäisee hihasta ja ha luaa”Keskustelujutella. päätyy aina kaivoslain järjettömyy teen. Laki on tehty täysin kaivosteollisuutta palve levaksi. Paikalliset ihmiset, elinkeinot ja luontoar vot on unohdettu”, hän sanoo.

Kaivoskamppailu on kestävyyslaji

Heinäveden Aitolammen grafiittikaivosta vastustava Jukka Leppänen on saanut tuekseen uusia ihmisiä. Rutiinit auttavat oman kotiseudun puolustamisessa.

Keskustelu päätyy aina järjettömyyteen.kaivoslain

Teksti JENNI HAMARA Kuva JUKKA LEPPÄNEN

19Luonnonsuojelija 3/2022

METSÄHALLITUS/MÄKINENEEVA

Lähde retkelle ja osallistu tapahtumiin Suomen luonnon päivänä järjestetään taas erilaisia ihania retkiä ympäri Suomen. Tule ja nauti! Voit retkeillä myös yksin tai läheistesi kanssa. Ketä voisit ilahduttaa viemällä hänet luontoon? luonnolleLiputa

Onko mitään suomalaisempaa kuin pohjoinen luontom me? Sisäministeriö suosittaa liputusta Suomen luonnolle 27.8.2022. Suomi on ainoa maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen. Voit liputtaa myös virtuaalisesti laittamalla kuvan someen #liputanluonnolle mustikkapiirakkaLeivo Suomen luonnon päivällä on oma nimikkoleivoksensa, mustikkapiirakka. Leivo perinteinen piirakka tai kehitä oma reseptisi. Olisiko mustikkapiirakka hyvä jälkiruoka piknikille? Nuku yö ulkona ja katsele tähtitaivasta Kun retkelle lähtee, ei sieltä malttaisi tulla pois ollenkaan. Ota siis teltta tai riippumatto mukaan ja nuku yö ulkona! Elokuussa on myös hyvä aika tarkkailla tähtitaivasta ja bongata jopa Linnunrata. Jaa tunnelmatluontojuhlasi Mitä tahansa teetkin, jaathan kuvia Suomen luonnosta so messa. Näin voit ilahduttaa myös heitä, jotka eivät pääse luontoon. Käytä tunnistetta #suomenluonnonpäivä . Tänä vuonna kerätään myös tarinoita ja kuvia lempilajeista. #lempilaji suomenluonnonpaiva.fi tapaa juhlistaa Suomen ainutlaatuista luontoa lauantaina 27.8.2022 2 3 4 5

5 1

KESKUSTOIMISTO Suomen keskustoimistoluonnonsuojeluliiton

20 Luonnonsuojelija 3/2022

Tapahtumat sll.fi/tapahtumat kaa lämpimästi sään mukaan. Nuotiolla voi paistaa makkaraa. EuroBirdwatch-vii konlopun retki järjestetään yhteistyössä EKLYn kanssa. Lisätietoja: Juha Jantu nen, p. 050 364 3693, juha.jantunen@al lergia.fi j sll.fi/tapahtuma/52983. Lappeenrannan seudun luonnonsuoje luyhdistys n Luontoretki Pulsa 3.9. klo 10. Paikka: Pulsan Aseman tie 21. Kokoontuminen Pulsan asemalla, josta kävellään vajaa ki lometri Hietavuorensuon ja Kaapronjoen välissä sijaitsevaan suojelumetsään. Ret ken jälkeen maistuu kahvi tai muu virvo ke Pulsan asemalla! Pulsaan on matkaa Lappeenrannan keskustasta noin 20 km; kimppakyyti järjestynee, mikäli omaa kul kuneuvoa ei ole! Lisätietoja: Kimmo Saa rinen, p. 040 721 4108, kimmo.saarinen@ sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/45742. n Syysvuosikokous ja luento: Globaa li metsätalous ja Suomi 25.10. klo 17.30. Paikka: Lappeenranta, Tasihinin talo, Kauppakatu 25. Syysvuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, erityi sesti toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kokouksen perään klo 18 alkaen Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimusten apulaisprofessori Markus Kröger kertoo globaalista metsien ja metsienhävityk sen tilasta, puuplantaasien ja puuistu tusten etenemisestä, ja näiden linkeistä Suomeen. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/43245. n Ötökkäilta! 8.11. klo 18. Paikka: Lap peenranta, Tasihinin talo, Kauppakatu 25. Kimmo Saarinen valottaa ötököiden mie lenkiintoista maailmaa. Miksi maailma on täynnä pieniä kuusijalkaisia, miten ötö kät vaihtavat muotoa, hankkivat ravintoa ja yrittävät olla pelottavamman näköisiä kuin ovatkaan? Saattaapa illan päätteek si olla luvassa lopputenttikin isommille ja pienemmille ötökkäasiantuntijoille… Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/ta pahtuma/45632. ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: facebook.com/sllitasuomisll.fi/etela-savo, KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Postiosoite: PL 125 87101, Kajaani Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry n Pohjoisten piirien (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) päivät 17.–18.9. Kai nuun opistolla Paltamon Mieslahdessa. Lisätietoa SLL Kainuun piirin toiminnan johtajalta. KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Titta Makkonen, 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jyväskylän seudun yhdistys n Suomen luonnon päivän retki 27.8. klo 10 Jyväskylän Sallaajärven aar nioalueelle! Lähtö Sallaajärven luontopo lun P-paikalta (Taka-Keljontie 697) klo 10. Muutama auto mahtuu P-paikalle ja loput tien varteen. Retken kesto on noin 2 h. Il moittautumiset ja lisätiedot: Petri Kuus tie, 050 9176021, petri.kuustie1@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/53618. n Lepakkoretki 27.8. klo 21. Reitti kulkee Viitaniemen rannoilta Tourujoen varsille. Lepakoita etsitään ja tarkkaillaan lepak kodetektoreita ja lamppuja käyttäen. Oma lamppu kannatta ottaa mukaan! Retken vetäjänä biologi, lepakkoasiantuntija Mik ko Erkinaro. Lähtöpaikka Viitaniemen ur heilukenttä. Huonon sään sattuessa va rapäivä la 3.9. Ilmoittautumiset: Hanna Jyske, p. 040 5755 198, jyvaskyla@sll.fi. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/54019/ Keurusseudun luonnonystävät n Omakustanteinen bussiretki 27.8. klo 8 Heinäveden Vihtarin Pirteän pässin ti lalle. Ruokailumahdollisuus. Lisätieto ja: KeLy, Jouko Pihlainen, tuma/53082/pihlainenjouko@gmail.com,040-8431709,sll.fi/tapah

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto: Savonkatu 23, 45100 Kouvola. Lisätietoja: kymenlaakso@sll.fi, 045 1049 388. Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Aluepäällikkö Jari Kiljunen, 040 484 2341, jari.kiljunen@sll.fi, Saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi. Toimisto: KatariinantoriLuonnonsuojelukeskus,6,53900Lappeenranta Seuraa: facebook.com/sllitasuomisll.fi/etela-karjala, Imatran seudun luonnonsuojeluyhdis tys n Syysretki Ruokolahden Kirslammin suolle 18.9. klo 10. Luonnonsuojelualue on osin uhanalaista, runsasravinteista lettorämettä pienine avosuoalueineen. Paikka: Koskikatu 1. Lähtö Imatran kes kusliikenneasemalta klo 10 tai voit tulla Virmutjoen Kauppakasinon parkkipaikal le klo 10.30. Matkaa suolle on vajaa 40 km. Saappaat ovat tarpeen, eväät ja säänmu kainen varustus mukaan. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 3643 693, juha.jantu nen@allergia.fi ja sll.fi/tapahtuma/52977. n Syysmuuton seurantaa Tiurunie messä su 2.10. klo 8. Kokoontuminen entisen Tiurun sairaalan parkkipaikal la (Tiuruniementie 247-249). Pukeutu

LEOKARI

Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15. Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, 050 361 9547, toimisto@sll.fi Työntekijöiden Asiakaspalvelusll.fi/yhteystiedotyhteystiedot:jalahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, 09 228 08 210, jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu Lahjoita: sll.fi/lahjoita, tilinumero: OP Helsinki FI28 5000 0120 4430 71, OKOYFIHH ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Ina Rosberg, 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame Asikkalan luonnonystävät n Suoretki 27.8., joogaa ja suon mystiik kaa. n Hiljan päivän retki 9.10., metsän hil jaisuutta. n Kirjastosta ekotekoihin -avoimet lukupiirit, vieraat: to 8.9. klo 17 Anja Erämaja, la 8.10. klo 11.30 Kimmo Ohto nen, la 19.11. klo 11 Minna Pyykkö. Tar kempi aikataulu retkille Facebookissa ja sll/asikkala. n Yhdistyksellä on soutuvene Vääksyssä Päijänteellä Männistön rannassa venepai kassa nr 31. Avain, veneen tulppa ja pelas tusliivit ovat lainattavissa Asikkalan kir jastosta, Asikkalantie 21. Janakkalan Luonto ja Ympäristö n Suomen luonnon päivä Janakka lassa 27.8. Tule kohtaamaan toisia luon nonsuojelijoita Laurinmäen luontopolun Kievarinaukiolla klo 17 alkavassa ilta tapahtumassa! Puuhaa kaiken ikäisille: mm. luonnontutkijan paja, linnunpönt töjen tekoa, nuotiohetkiä, luontorunoilua ja lepakkoretki. Lisätietoja: sll.fi/tapahtu ma/53972. n Räikälän niitynhoitotalkoot Laurin mäellä 28.8. Kokoontuminen Kievarinau kion nuotiopaikalla klo 10. Välineet saat paikan päältä. Janakkalan Luonto ja Ym päristö ja Tarinmaanseudun kyläyhdistys tarjoavat talkoolaisille nokipannukahvit, kahvileipää ja makkaraa. Tervetuloa! Lisä tietoja: sll.fi/tapahtuma/53990. n Jouluinen syyskokous ja pikkujou lu 19.11. klo 12 alkaen Tuottajien Pirtillä Kuotolanjärvellä os. Pirtintie 40. Kokouk sen jälkeen yhdessäoloa jouluisissa mer keissä. Saunakin on lämmin. Lämpimäs ti tervetuloa! Lisätietoja: Johanna Sahila, p. 040 553 3743 ja sll.fi/tapahtuma/52522. Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys n Kuukausikokoukset Luontomuseol la ti 6.9., 4.10., 1.11. klo 18 alkaen. Paikka: Forssan luontomuseo, Wahreninkatu 4, A-rappu. Tule ideoimaan yhdistyksen toi mintaa ja kuulemaan ajankohtaisia asioi ta. Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purta vaa. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/49171.

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Juha Ahola, 040 848 2869 Toimisto: Puijonkatu 15, 70100 Kuopio Avoinna ma ja to klo 13–17 Seuraa: facebook.com/sllitasuomisll.fi/pohjois-savo, Kiuruveden luonnonystävät n Retki Heinävedelle la 10.9. klo 8–19. Lähtö Kiuruveden linja-autoasemalta. Tu tustutaan Mattilan tilalla talousmetsän STEVENSPAUL >

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Mika Flöjt, 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 11–16 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll. lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri Rovaniemen yhdistys n Kaikista tapahtumista lisätietoja sll.fi/ rovaniemi tai Facebook. Muutokset mah dollisia. n Kantapöytä Kauppayhtiöllä joka kuun ensimmäinen perjantai klo 18–20. Tervetuloa juttelemaan luonnonsuoje lusta! n Sieniretki Ounasvaaralle la 27.8. klo 10–13. n ”Maamme rikkaudet 2022” valtakunnal listen kaivospäivien 2.–3.9. aikana yhdis tyksen aktiiveja tavattavissa Rovanie men torilla SLL Lapin piirin teltalla. n Suojoogaa Ounasvaaralla ke 7.9. klo 17–18. Lähtö luontopolun portilta. Sito va ilmoittautuminen 5.9. mennessä: ma ri.m.riikonen@gmail.com. Säävaraus, pie ni tihkusade ei haittaa – pukeudu silloin sadetakkiin. n Yhteiskuljetus pohjoisten piirien ta paamiseen 17.–18.9. Kainuuseen. n Syyskokous ti 27.9. klo 17 Kansalaista lolla. klo 18 yleisötilaisuuden aiheena Sie rilän alueen luontoarvot. n Hiljan päivän tapaaminen la 8.10. klo 16 Sydänmaassa. PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Anne Hirvonen, 045 233 6356, pirkanmaa@sll.fi Järjestösihteeri Sari Hämäläinen 040 930 4118, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. suojelupiiricom/pirkanmaanluonnonn Tervetuloa luonnonhoitoretkille! Hoidamme maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja sekä paahderinnet tä. Tarjoamme retkieväät ja myös kyytejä mahdollisuuksien mukaan. Katso tiedot tulevista tapahtumista: sll.fi/pirkanmaa/ tapahtumat ja facebook.com/sllpirkan maa. n Suomen luonnon päivän suotalkoot 27.8. klo 10 alkaen. Talkoissa rakennetaan käsityönä Kintulammin luonnonsuo jelualueen ojitetuille soille patoja suo luonnon palauttamiseksi. Talkoot koos tuvat suurimmaksi osaksi lapiotyöstä ja esineiden kantamisesta. Mukana myös fyysisesti kevyempiä maisemointitehtä viä. Ilmoittaudu talkoisiin: luonnonhoi to@gmail.com. Kesto 2–3 h. Kerro ilmoit tautumisen ohessa tarvitsetko kyytiä tai voitko tarjota kyydin. Kerro myös tuot ko oman lapion. Ota mukaan jonkinlai set työvaatteet (käytöstä poistuneet arki vaatteet), työhanskat, juotavaa. Saappaat ovat suotalkoilussa käytännöllisimmät. Yhdistykseltä saa tarvittaessa lainaan työ hanskoja. Osallistujille on tarjolla eväitä. Osallistujat on vakuutettu. Lisätietoja: luonnonhoito@gmail.com, sll.fi/tapah tuma/53219. n Mukaan Ennallistamisryhmään! Ryhmä järjestää joustavalla aikataulul la suotalkoita pitkin vuotta. Liity: luon nonhoito@gmail.com. Nettisivuilla voit myös tutustua videoon: tuma/53219.luonnonhoito@gmail.com,ta-teemme/ennallistaminen.sll.fi/tampere/miLisätietoja:sll.fi/tapah

Nokian yhdistys n Tutustumme Hakavuoren monipuo liseen alueeseen 8.9. klo 17.30–19. Paik ka: Nokia, Penttilänmäentie 2. Ohjelma on suunnattu varhaiskasvatus- ja esiope tusikäisille. Helppokulkuinen luontopol ku, pituus edestakaisin noin 1,6 km. Va rusteena kumisaappaat, säänmukainen vaatetus ja pikkueväs. Luonnon ihmeisiin opastavat Tanja Malmberg ja Kaija Helle. Hakavuoren P-paikan pienen koon vuok si pyydämme suosimaan kimppakyytejä ja pysäköimään Siurontien reunaan. Li sätietoja: Tanja Malmberg, nokianluon to@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/53875. n Syysretki Laajanojan luontoon 9.9. klo 9. Ohjelma on suunnattu 4–5-vuotiail le päiväkotilapsille ja oppaana toimii Kai ja Helle. Varusteena kumisaappaat, sään mukainen vaatetus ja pikkueväs. Ryhmän maksimikoko on 30 lasta, kun ohjaajia on mukana. Kokoonnumme Alhoniityn päi väkodin P-paikalla Laajanojankatu 30. Il moittautumiset: Juhana Karpo, p. 040 628 3428, ma/53879.hellekaija@gmail.comLisätietoja:juhana.karpo@nokiankaupunki.fi.KaijaHelle,p.0440177180,jasll.fi/tapahtu

n Piirihallituksen kokoukset, ti 23.8. klo 18 Kotkassa, ti 20.9. klo 18 Kouvolassa/ etänä ja ti 18.10. klo 18 Kouvolassa/etänä n Luontokuvailta Kuusankoskella, ti 25.10. klo 18 n Alkusyksystä tulossa talkoita Hami nassa suolapungan sekä itämeren lauk kaneilikan parissa. Lisätietoja toimistolta! Meri-Kymen Luonto n Lepakkoretki Kyminlinnassa 27.8. Tapaaminen kesäteatterin parkkipaikal la klo 20.30. Oppaana Veronika Laine. Il moittautuminen: merikymenluonto1@ gmail.com. Mukaan otetaan 20 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätieto ja: Tarja Kemppainen, merikymenluon to1@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/53593.

n Pyhäjärven luonto: maasto- ja luen tokurssi 10.9.–5.10. Pirkan opiston kurssi. Kurssimaksu: 40 €. Ilmoittaudu viimeis tään: 4.9. Pyhäjärven alueen rikkaaseen ja monimuotoiseen luontoon perehdyt tävä kurssi kutsuu mukaan oppimaan! Kurssi koostuu maastopäivistä eri puolil la Pyhäjärveä sekä luentoilloista (Nokian kulttuuri- ja kirjastotalo Virran tiloissa). Maastokurssipäivien tapaamispaikat ja mahdolliset kimppakyydit sovitaan kurs sin alussa. Luennoille mukaan muistiin panovälineet, maastopäiviin lisäksi sään mukainen vaatetus ja hyvät jalkineet. Kurssin järjestävät yhteistyössä Pirkan opisto, Nokian yhdistys ry, Kokemäen joen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Lisätietoja: Kaija Helle,hellekaija@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/53184. n Syysretki Siikanevan soidensuoje lualueelle Ruovedelle 8.10. klo 9–18. Sii kaneva on Pirkanmaan laajin luonnonti lainen avosuo. Lounastamme nuotiolla omin eväin. Varusteena sään mukainen vaatetus ja kosteuden pitävät jalkineet sekä eväät ja juotavaa. Kuljemme bussil la, josta 20 € käteismaksu bussissa. Läh tö Nokian Pirkkalaistien turistipysäkiltä 8.50. Mukaan voi tulla myös Tampereen Keskustorilta klo 9.20. Oppaina ovat Anne Hirvonen ja Kaija Helle. Ilmoittautumiset 1.10. mennessä hellekaija@gmail.com tai 044 0177180. Tampereen yhdistys n Kortejärven eloisa syyskuu 10.–11.9. Yhdistys järjestää viikonlopputapahtu man osana Kortejärven eloisa syyskuu -tapahtumaa. Luvassa on kahviota, sau naa, retkiä ym. Sorilasta kulkee ilmainen luontobussi Kortejärven tilalle. Lisätieto ja Ekokumppanien sivuilta: sll.fi/tapahtuma/53631.fi/kortejarven-eloisa-syyskuu.kintulammi.Lisätietoja: POHJANMAAN PIIRI Piirisihteeri Teemu Tuovinen, 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: facebook.com/sllitasuomisll.fi/pohjois-karjala, POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Kirsi Eskelinen, 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: Pohjois-PohjanmaaFacebook:sll.fi/pohjois-pohjanmaa,Suomenluonnonsuojeluliitto

21Luonnonsuojelija 3/2022

> jatkuvaan kasvatukseen ja kierretään ti lan suojelualueella sijaitseva luontopolku. Retken lopuksi käydään Uuden Valamon luostarissa. Lisätietoja p. 050 305 2893.

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 258 0598, ursula.immonen@sll.fi Erityisasiantuntija Lauri Kajander, 045 1140 088, uusimaa@sll.fi Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri). Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat n UUPEn juhlatalkoot 8.–9.10. Por voon Stensbölessä. Sisältää myös juhla tilaisuuden Partiomajalla la 8.10. iltapäi vällä. Ohjelma tarkentuu verkkoon: koot-8-9-10-2022/fi/uusimaa/tapahtuma/uupen-juhlatalsll.

n Laivaretki Kallavedelle 27.8. klo 10. Risteilemme Suomen Luonnon päivänä Etelä-Kallavedellä Kansallisen kaupun kipuiston maisemissa. Pysähdymme Ii varinsalossa. Omat eväät mukaan. Retki järjestetään yhteistyössä Kuopion kau pungin kanssa. Muista ilmoittautua osoit teessa www.kuntapalvelut.fi/kuopio. Hin ta 10 €. Lisätietoja: Timo Perätie, 044 718 2145, timo.peratie@kuopio.fi, sll.fi/tapah tuma/51237. n Geologiaretki Puijolle 6.9. klo 17. Näe Puijo uusin geologisin silmin. Tervetuloa mukaan geologiaretkelle! Oppaana Kai sa-Maria Remes. Lisätietoja: Pekka Ten hunen, p. 044 289 2220, tapahtumat@klyy. fi ja sll.fi/tapahtuma/51229. n Sieniretki Suonenjoelle 17.9. Tutus tumme Lintharjun sieniluontopolkuun Kirsti Eskelisen ja Tuula Junnikkalan opastuksella. Ja tietysti keräämme ja tun nistamme sieniä! Suunnitelmissa on men nä Suonenjoelle yhteisporukalla junalla! Retkestä on lisätietoa syksyllä ilmestyväs sä yhdistyksen Luonnon Ystävä -lehdessä. Lisätietoja: Kirsti Eskelinen ja Pekka Ten hunen, p. 044 289 2220, tapahtumat@klyy. fi ja sll.fi/tapahtuma/51233. n Bussiretki: Korkeakosken kanjonin kierros 24.9. klo 10. Matkustamme bus silla yhteiskuljetuksella Kuopiosta Maa ningan Korkeakoskelle. Vaellamme Kor keakosken kanjonin jylhissä maisemissa ja tutustumme kunnostettuun retkeily reittiin. Evästauko reitin varrella laavulla, omat eväät. Reitti kulkee vaativassa maas tossa, jossa on suuria korkeuseroja. Tälle maksulliselle retkelle on ilmoittautumi nen 15.8. alkaen osoitteessa www.kunta palvelut.fi/kuopio. Hinta 10 €. Retki jär jestetään yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa. Lisätietoja: Timo Perätie, p. 044 718 2145, timo.peratie@kuopio.fi ja sll.fi/ tapahtuma/52618/ Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys n Nilsiän Taiteiden juhlan sieninäyt tely 26.8. klo 17–19 Nilsiän Taiteiden juh lan toritapahtumassa. Näyttelyssä on esil lä sekä hyviä ruokasieniä, keskinkertaisia ruokasieniä sekä myrkkysieniä. Jos ha luat olla mukana rakentamassa näytte lyä, tule paikalle jo klo 15 tai sen jälkeen. Kerää sitä ennen päivän aikana hyväkun toisia sieniä ja tuo ne tullessasi. Kutakin sienilajia on edustettuna useita yksilöitä. Lisätietoja: Mauri Tiainen, 050 464 5458, mauri64.tiainen@gmail.com, sll.fi/tapah tuma/53966. SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, 044 0211 838, satakunta@sll.fi Postiosoite: Otavankatu 5, 28100 Pori Seuraa: SatakunnanFacebook:sll.fi/satakunta,Suomenluonnonsuojeluliitonpiiriry

Espyy on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Espoossa. Olemme toimineet espoolaisen luonnon hyväksi jo vuodesta 1974. Puolustamme vapaaehtoisvoimin espoolaista luontoa: vaikutamme kaavoitukseen annamme mielipiteitä ja kannanottoja suojelemme uhanalaisia lajeja puolustamme ympäristöjä, pienvesiä ja viheralueita järjestämme tapahtumia ja toimintaa espoolaisille Tule mukaan toimintaamme! Osallistu toimintaamme tai kehitä uutta toimintaa. Yhdistys on vapaaehtoistensa näköinen. Arvomme luontopalkinnon kaikkien vuonna 2022 liittyneiden kesken. Liity jäseneksi ja tue kotikaupunkisi luonnon suojelua! Espoon ympäristöyhdistys ry – Esbo miljöförening rf Pappilantie 5, 02770 Espoo p. 040 507 2004 espoo@sll.fi sll.fi/espoo, facebook.com: @espoonymparistoyhdistys ESPOON LUONTO TARVITSEE SINUA

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys n Vieraslajitalkoot ke 24.8. klo 18–20 . Paikka vielä avoinna, seuraa sll.fi/kerava, paikallislehdet ja FB: Keravan ympäristön suojeluyhdistys n Siistitään Jaakkolaa su 4.9. klo 12–13. Tavataan Fidan edessä. Jos sinul la on omat pihdit, ota ne mukaan. Paikan päällä saat säkin ja hansikkaat. Tervetuloa! n Vieraslajitalkoot ke 31.8. klo 18–20 . Paikka vielä avoinna, seuraa sll.fi/kerava, paikallislehdet ja FB: Keravan ympäristön suojeluyhdistys. n Taiminpäivä to 8.9. klo 10–18 Keravan kartanolla, Kivisillantie 12. Tuo tullessas, vie mennessäs – perennoja, pistokkaita, siemeniä, viherkasveja, taimia! Kasvien tunnistusapua antaa hortonomi. Kump panit: Jalotus ry ja Keravan kaupunki. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys n Suomen luonnon päivän retki 27.8. Kohde ja kellonaika ilmoitetaan myöhem min. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkko kentältä. Omat eväät mukaan. Lisätietoja Marja-Leena Nikander, p. 044 2846 550 ja sll.fi/tapahtuma/50804. n Sieniretki 17.9. Lähtö kohteeseen kimp pakyydein klo 13 Lohjan kirkkokentältä (Sibeliuksenkatu). Retken kesto on 2–3 tuntia, oppaana toimii sienineuvoja Mar ja-Liisa Suomi-Aqartz. Lisätietoja: Mar ja-Leena Nikander, p. 044 284 6550 ja sll. fi/tapahtuma/53959. n Luontopolkuretki Karjalohjan Hara korpeen la 8.10. klo 9 Paikka: Lohja, Salen parkkipaikka, josta jatketaan Puujärven luoteisosaan. Lähto kimppakyydein Loh jan kirkkokentältä. Karjalohjalla kokoon tuminen klo 9.45 Salen parkkipaikalla, os. Hakosenkuja 2, josta jatketaan Puujärven luoteisosaan. Paikan päällä tutustutaan vanhaan metsään ja nautitaan luonnon ää nistä Hiljan päivään liittyen ja syödään lo puksi eväitä. Mukaan kumisaappaat, sään mukaiset vaatteet ja omat eväät. Vetäjänä Rami Heikkonen. Lisätietoja: Marja-Lee na Nikander, p. 044 284 6550 ja sll.fi/ta pahtuma/50808. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys n Suomen luonnon päivän sieniret ki 27.8. klo 10. Lähtö Riiskiläntien päässä olevalta ladolta Mäntsälän Ohkolassa. Ret ken kesto 2 tuntia. Omat eväät ja säänmu kainen varustus. Ennakkoilmoittauminen retken vetäjälle, Eijalle, p. 044 364 4764. n Hiljanpäivän retki 8.10. klo 10 Koto järvi-isosuon luonnonsuojelualueelle. Ret ken kesto 2 tuntia. Nuotiopaikalla omien eväiden nauttiminen. Retken vetävät Eli na ja Matti. Ennakkoilmoittautuminen Elinalle, p. 0400 400 714 n Koko perheen otsalamppuretki 6.11. Tunnetko ESPYYn?

22 Luonnonsuojelija 3/2022

Espoon ympäristöyhdistys n Kytön saaren retki 27.8. Retki omilla veneillä Espoon saaristoon. Tutustutaan Kytön saaren luontoon ja kasveihin. Tark ka aika ilmoitetaan myöhemmin. Osallis tujamäärä rajoitettu. Lisätietoja: Anni Si mola, p. 040 5122 338, espoo@sll.fi, .sll.fi/ tapahtuma/53948. n Tulossa syksyllä tapahtumia: Espyy ja Helsy järjestävät yhteisen retken Juvan malmin vanhalle louhosalueelle. Siel tä saatiin harvinaista punaista graniittia. Mutta minne sitä vietiin? Espyy järjes tää myös sieniretken Nuuksioon syys kuussa. Katso tarkat ajankohdat tapahtu masivuiltamme. Lisätietoja: Anni Simola, 040 5122 338, espoo@sll.fi ja sll.fi/tapah tuma/54023. n Espyy esittäytyy Syysmatin mark kinoilla 17.–18.9. Paikka: Tuomiokirkon kellotapulin viereinen parkkipaikka. Tule tutustumaan toimintaamme ja keskuste lemaan espyyläisten kanssa. Lisätietoja: Anni Simola, p. 040 5122 338, espoo@sll. fi ja .sll.fi/tapahtuma/49961. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys n Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen tulevia tapahtumia, seuraa: helsy.fi ja Ta pahtumat facebook.com/SLLHelsy/, tie dustelut: helsy@sll.fi ja p. 050 3011 633. n Järjestämme retkiä, talkoita ja muita ta pahtumia myös lyhyellä varoitusajalla eli kannattaa seurata Helsyn tapahtumaka lenteria: sll.fi/helsinki/tapahtumat n Halaa puuta – arvosta lähiympäris töäsi Puunhalausviikolla 22.–28.8. Hel syllä pop up -tapahtumia. Aloituspaikka: Mellunmäen leikkipuisto, Pyhätunturin tie 2. n Itämeren iltarastit Lauttasaares sa Itämeripäivänä 25.8. klo 17.30–19.30. Aloituspaikka: Veijarivuoren uimaranta. n Nuku yö ulkona Talosaaren Torpalla Suomen luonnon päivänä 27.8. n Jättipalsamitalkoot Malmilla 27.8. klo 14. Aloituspaikka: Riihenkulman bus sipysäkki (os. Vanha Helsingintie 2). n Rastilan retkipäivä Rastilan karta nolla 28.8. klo 10–15. Ohjelmassa mm. Hel syn järjestämät jättipalsamin ja kurtturuu sun torjuntatalkoot ja opastettu historia- ja luontoretki. n Kurtturuusutalkoot Mustikkamaal la 31.8. klo 17–20. Yhteistyössä Helsingin kaupunki ja Helsy. n Historia- ja luontoretki Talosaaren Torpalle 7.9. klo 18–20. Retki on osa Eu roopan kulttuuriympäristöpäivien ohjel matarjontaa. n Tulossa: Elokuussa pop up -jättipal samitalkoita Malmilla, syyskuussa jät tipalsamitalkoot Malmilla jatkuvat, luonto- ja liikuntaretket Paloheinän ja Mäntymäen kuntoportaiden maastoon.

Kuopion luonnon ystäväin yhdistys n Lepakkoretki Vuorilammella 23.8. klo 20.30. Tutustumme lepakoiden salattuun elämään Vuorilammen vanhoissa metsis sä. Retki järjestetään yhteistyössä Kuopi on kaupungin kanssa. KLYY:n lepakko-op paana on Markus Johansson. Jos sataa paljon, retki voidaan joutua perumaan. Seuraa tilannetta ja tiedotusta mahdolli sista muutoksista. Lisätietoja: Timo Perä tie, p. 044 718 2145, timo.peratie@kuopio. fi, sll.fi/tapahtuma/52610.

Vantaan yhdistys n Koko perheen luontokoulusunnun tai! 18.9. klo 10. Paikka: Vantaa, Vantaan luontokoulu, Sotungintie 25 A. Tule tu tustumaan vesilintuihin omatoimisel la luontopolulla! Kuten aina, asiantuntija on paikalla koko tapahtuman ajan, joten voit esittää kysymyksiä. Sään salliessa sy tytämme nuotion, joten kannattaa varata mukaan makkaraa! Tapahtuman ajan on auki luontokahvila, jossa on tarjolla reilun kaupan luomukahvia ja pullaa. Mahdolli set koronarajoitukset huomioidaan. Lisä tietoja: Veera Piironen, veera.piironen@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/53400. n Koko perheen luontokoulusunnun tai! 6.11. klo 10. Paikka: Vantaan luonto koulu, Sotungintie 25 A. Tule tutustumaan eläinmaailman aisteihin ja siihen, miten kaikki aistit eivät eläimillä toimikaan ihan niin kuin ihmisellä. Sään salliessa aistim me nuotion savua, joten muista ottaa mak karaa mukaan! Tapahtuman ajan on auki luontokahvila, josta saa reilun kaupan luo mukahvia ja pullaa. Mahdolliset koronara joitukset huomioidaan. Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@gmail.com ja sll. fi/tapahtuma/53410. VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, 040 3725 301, 02 2355 varsinais-suomi@sll.fi255, Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: suojelupiiriFacebook:sll.fi/varsinais-suomi,Varsinais-SuomenluonnonHirvijokilaakson yhdistys n Matka Merenkurkun saaristoon 27.–28.8. Lähtö la n. klo 7 ja paluu su n. klo 22. Ilmoittautuminen on mennyt, mutta kysy mahtuuko vielä mukaan! Hinta jäse nille 100 € ja muille 165 €. Lapset 3–12 v. 55 € ja 80 € ja alle 3 v ilmaiseksi. Sitovat il moittautumiset Anniina Lindqvistille: an niina.lindqvist@gmail.com, p. 0400 986 064. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/53778. Kaarinan yhdistys n Opastettu retki Järvelän luontopo lulle 5.9. klo 18–19. Tutustutaan alkusyk syn kasveihin ja hyönteisiin. Oppaana biologi Markus Rantala. Kokoontuminen Littoisten uimarannan parkkipaikalla. Lisätietoja: kaarina@sll.fi tai p. 044 500 5235. Paraisten luonnonsuojeluyhdistys n Talkoot Sandvikenissa. Paikka: Parai nen, Seivistentie 379. Sandviken (Seivis tentie 379): la/lö 3.9. kl. 12– (gräsbränning / heinien poltto), la/lö 1.10. kl. 12– (höst tal ko / syystalkoot). Alueella kunnostetaan umpeen kasvanutta perinnemaisemaa ja pähkinälehtoa. Yhdistys tarjoaa talkooe västä. På området återställs ett igenvuxet traditionslandskap och en hassellund. Fö reningen bjuder på talkovägkost. Lisätie toja: sll.fi/tapahtuma/48514/ LUONTO-LIITTO Toimisto: Mannerheimintie 109, 00280 Helsinki, p. 09 648 4420 Seuraa: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä n Luonto-Liiton liittovaltuuston syys kokous 24.9. Hämeen piirin toimistolla Tampereella. n Älä osta mitään -päivä 25.11. Älä osta mitään ja tee hyvää luonnon ja ympäris tön puolesta. Hämeen piiri n Retki-, ilmasto- ja susiryhmä toimi vat piirin alueella. Kurkkaa ajankohtaiset kuulumiset ja tapahtumat somesta ja net tisivuiltamme! n LHP:n retkiryhmä on nuorten ja nuor ten aikuisten (n. 16-29-vuotiaiden) ver kosto, jossa retkeillään, opitaan uutta ja vietetään mukavaa aikaa luonnossa. Ter vetuloa! Liity WhatsApp-ryhmään: Milja Holmi p. 040 5044 121. Uudenmaan piiri n Itämeripäivän tapahtuma Lautta saaressa 25.8. Tule ideoimaan ja järjestä mään tapahtumaa. Onko jokin retki, leikki tms. aktiviteetti, minkä ohjaamista haluai sit kokeilla? Lupin kautta on luvassa pie ni keppariretki taaperoille. Tapahtuma järjestetään yhdessä Helsyn kanssa. Lisä tiedot: lup-lapset@luontoliitto.fi. n Leiripalaute Östersundom 2.–4.9. Käydään läpi leirien sujuvuutta, leiripa lautteita ja vietetään rento viikonloppu. Lisätiedot: lup@luontoliitto.fi n Sieniretki Granön saarelle 30.9.-2.10. Retkeillään syksyisessä luonnossa sieniä tunnistaen ja poimien. Iltaisin saunotaan ja tunnelmoidaan hämärtyvää syksyä. Li sätiedot: lup@luontoliitto.fi n Töihin leirille tai luontokerhoon. Yk sittäisiä leirien johtajien, ohjaajien ja kok kien paikkoja on vielä vapaana. Lisätiedot ja hakulomakkeen löydät luppi.fi:stä. n Syksyllä jatkuvat taas lasten viikottai set luontokerhot Uudellamaalla. Jos haluat ohjattavaksesi kerhon, laita vies tiä lup-lapset@luontoliitto.fi. Kerhot ko koontuvat 1,5h/viikko, palkkaus 110e –150e/kk.

Tule mukaan! Menovinkit netissä: sll.fi/tapahtumat

23Luonnonsuojelija 3/2022

Aktiivin muistilista MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen: Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki. Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan Luontokaupan Uhanalaiset-juomapullo (arvo 26,90 €). Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa sll.fi/parasjuttu Satakunnan piiri isännöi Luonnonsuojeluliiton liittokokousta 3.–4.9. Seuraa viestintää Porista! Luonnonsuojeluliiton Kaivosjätteet kuriin kampanja käynnistyy. Mitä teidän paikkakunnalla tapahtuu? Kaivostiimi toimittaa piirien ja yhdistysten käyttöön viestintämateriaalia. Lisätietoja: sll.fi/kaivosjatteetkuriin Vinkkaa kaverille liiton toimintamahdollisuuksia syksyyn ja arkeen: sll.fi/tule-mukaan klo 17 Kotojärven laavun ympäristössä, sopii myös perheen pienemmille. Nauti taan omat eväät nuotiolla. Ilmoittautumi nen tekstiviestitse 5.11. mennessä Riitalle, p. 040 7215 615. n NCC-Kiurun maanantaitapaamiset 22.8. ja 29.8. klo 17. Paikka: Metsätie 80, Mäntsälä. Yhdistyksestä on aina joku pai kalla. Tule tutustumaan kasveihin ja ym päristöön. Lisätietoja: Olli Elo, p. 040 504 5446, sll.fi/tapahtuma/50036.

OY)(BONGEHAUTABACKAARTTU -

luonnonsuojeluunvinkkiäsomessa

Teksti AMI VÄRTÖ

KUJALATAPIO STOCKADOBE/BODNARPHOTO

SOSIAALINEN MEDIA ON oivallinen paikka vaikuttaa ympäristöasioihin. Somessa sana on vapaa jokaiselle eikä vaikuttaminen ole aika- tai paik kasidonnaista. Tietoa ja tunnetta Tutkimusten mukaan tiedon jaka minen ei ole paras keino muuttaa toimintaa, vaikka niin voisi kuvitel la. Tehokkaampaa voikin olla tun teiden herättäminen, positiivinen esimerkki tai huumorin kautta lähes tyminen. Erilaisten konkreettisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen jakaminen on myös hyödyllistä, sillä kaikesta olemassa olevasta tiedosta huolimatta ihmiset eivät usein tiedä, mitä he itse voisivat tehdä luonnon tai ilmaston hyväksi. Jos joku tarjoi lee helppoja tapoja tehdä muutoksia ja vaikuttaa, kynnys tarttua toimeen madaltuu.Myöstietoa yhä tarvitaan, sillä perusasiat ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta ovat monella vielä yllättävän hataralla pohjalla. Ei silti tarvitse ajatella, että itse pitäisi olla aiheen asiantuntija voidakseen toi mia esimerkkinä tai välittääkseen tietoa. Tykkää, kommentoi,jaa, tallenna Jokainen reaktio somessa nostaa jul kaisun näkyvyyttä. Kaikkein helpoin keino vaikuttaa somessa onkin tyk käillä ja jakaa ahkerasti ympäristöön ja ilmastoon liittyviä julkaisuja. Näin tärkeät asiat saavat lisää näkyvyyttä ja tavoittavat uutta kohdejoukkoa. Tämä on matalan kynnyksen vaikut tamista, joka ei vie paljon aikaa eikä

2 3

Vaikuttamisen tapoja on loputtomasti Miten somessa sitten konkreetti sesti voi vaikuttaa? Tapoja on luke mattomia! Jaa ajankohtaisia ym päristö-, ilmasto- ja luontoaiheisia uutisia, pyydä ihmisiä allekirjoitta maan aloitteita ja vetoomuksia, tä gää päättäjiä, puolueita tai järjestöjä julkaisuihisi, laita yrityksille julkis ta palautetta ja luonnon kannalta ongelmallisista yhteiskunnallisista rakenteista. Tee meemejä, lausu ru noja, tanssi TikTok-tansseja ilmasto tietoutta jakaen tai kehittele erilaisia haasteita ja teemakuukausia, joihin houkuttelet ihmisiä mukaan. Kun alat puhua ilmastosta ja ympäristöstä sekä niiden puolesta toimimisesta ääneen, löydät toden näköisesti pian muita samoin ajat televia ja saat myös voimaa antavan vertaistukiverkoston. l JutunAmikirjoittajaVärtöonsomevaikuttaja.SeuraaInstagramissa:@pallonkokoinenelama. ” Tee meemejä, lau su runoja tai TikTok-tanssejatanssiilmastotietouttajakaen! 5

vaivaa.Jotkut somealustat myös rajoit tavat ilmastoaiheisten julkaisujen näkyvyyttä, joten siitäkin syystä ky seisten teemojen peukuttaminen ja uudelleen jakaminen on tärkeää. Jokainen on vaikuttaja Vaikuttaminen ei ole sosiaalisessa mediassa varattu ainoastaan am mattivaikuttajille. Somessa jokainen on vaikuttaja yleisön koosta riippu matta.Erityisen tehokas somen voima saattaa olla sosiaalisten normien muokkaamisessa. Ympäristöä sääs tävä elämäntapa on vielä jokseenkin marginaalissa, mutta somessa kenel lä tahansa on mahdollisuus normali soida ekologisempia valintoja. Kerro luonnonsuojeluteoistasi, jaa parhaita kasvisruokavinkkejä, hehkuta lähimatkailua ja maata pit kin matkustamista, esittele korjat tuja ja kierrätettyjä vaatteita ja tava roita sekä hienoimpia second hand -löytöjäsi. Jos elät ilman autoa, olet lentolakossa, keräät roskia tai puu tarhasi on monimuotoinen luonto piha, älä pidä kynttilääsi vakan alla vaan kerro siitä somessa! Vaikutta minen pieneenkin yleisöön voi sysä tä liikkeelle isoja muutoksia. Pidä oma tyyli Aitous on valttia somessakin! Moni mieltää somekanavat pinnallisiksi ja epäyhteiskunnallisiksi, mutta todel lisuudessa somessa on nykypäivänä paljon aktivismia ja ja yhteiskunnal lista sisältöä. Aitous ja henkilökoh taisuus iskevät ja tekevät viestin hel postiVaikuttamiskanavalähestyttäväksi. kannattaa valita sen mukaan, millaista sisäl töä haluaa tehdä ja kenelle viestin sä kohdistaa. Ilmasto- ja ympäristö asioista somettavia ei ole ikinä liikaa, ja jokainen sisällön tekijä tuo keskus teluun oman arvokkaan lisänsä.

24 Luonnonsuojelija 3/2022 1 4 ekoelämää 5

Lempipaikka Paahdetta, hiekkaa ja mäntykangasta

Vuonna 2012 tajusin tehneeni alueelta merkittävän hyönteishavainnon. Jo parina vuotena aiemmin olin löy tänyt sieltä yksittäisiä toukohärkiä, joiden oletin olleen sinitoukohärkiä, koska äärimmäisen uhanalaiseksi luo kiteltuja isotoukohärkiä ei ollut löydetty mistään use ampaan vuoteen. Kun sitten tutkin tuntomerkkejä tar kemmin ja pyysin asiantuntijoilta apua, selvisi, että ne todella olivat isotoukohärkiä. Parhaimpina vuosina yk silöitä oli niin paljon, että alueella piti varoa jokais ta askeltaan, ettei olisi astunut kuoriaisten päälle. Sittemmin voimalinjatolpat on uusittu ja alue on kokenut kovia. Myöskään toukohärkiä ei ole näkynyt niin runsaasti kuin aiemmin, mutta toisaalta voimalin jat varmistavat, että alueen kasvillisuutta täytyy raiva ta säännöllisesti, eikä se pääse pusikoitumaan. Tällaiset paahdealueet ovat monille harvinaisille ja uhanalaisille hyönteisille viimeisiä turvasatamia. Tapio Kujala SuomenToimitusjohtajaluonnonsuojeluliiton Luontokauppa

Lempipaikkani on jo lapsuudesta ollut sama paahteinen aukio, joka sijaitsee Hausjärven Hi kiällä voimalinjojen alapuolella. Silloin kun van hempani keräsivät läheisistä metsistä mustikoita, kan gasrouskuja tai puolukoita, saatoin yksinäni tutkia pientä aukiota ja erityisesti siellä eläviä hyönteisiä. Samalla aukiolla olen tavannut ensimmäistä kertaa lukemattomia hyönteislajeja: kyrmypalokärpäsen, hie tikkokiitäjäisen, merkkihypykin, pikkuriikinkukkokehrää jän, pajunirkon, matarakiitäjän, okrasepän, teräspiilo pään, viirukuonoluteen, kangassirkan, kangastöpökatin, korpikukkajäärän, äimäpistiäisen, hoikkalaakatylpön ja ties kuinka monta muuta.

Tällaiset paahdealueet ovat monille harvinaisille ja uhanalaisille hyönteisille viimeisiä turvasatamia.

Seuraa

@hyonteismiesInstagramissa:

2. Tääll’ lapset ne aina riemuin leikkimajojaan rakentelee ja koululaiset joukoin biologiaa opiskelee ja ulkoilija reipas tuost’ ohitse pyyhältelee ain’ Vantaalle asti hän pääsee siit’ kuntonsa kyll’ kohenee.

26 Luonnonsuojelija 3/2022

Nyt nostettava turve alkoi sitoa hiiltä antiikin Kreikan aikoihin Platonin, Aristoteleen, Demokritoksen ja kumppanien vielä eläessä. @VilleRiihonen, Twitter, 4.8.2022 Pitäisi uskaltaa sanoa ääneen: tästä ei selvitä ilman vähentämistä.kulutuksen Petja Pelli, Helsingin Sanomat 28.7.2022 Kannattaa pohtia, halutaanko Suomen suurin teollisuusalue nimenomaan keskelle yhtä Suomen erämaisimmista alueista. Värriön tutkimusaseman johtaja Mikko Sipilä Soklin kaivoshankkeesta, Yle uutiset 2.8.2022 Omakotitaloissa voidaan huokaista helpotuksesta. Pihan jatkuva trimmaaminen on turhaa ja haitallista. Leena Vilkan kolumni, Yle 18.7.2022 luonnostaSanoja

Hudit ja osumat

3. Nyt pilvi niin synkkä musta tä’n metsämme yllä on, ett’ puut kaikki kaadetahan ja kalliot räjäytetään, kun kaupungin kasvu niin vaatii, ei luontoa jäljelle jää vain betonikolossit rumat on kaupungin unelma tää.

LAURI NORDBERG Kirjoittaja loi sanat lähimetsän puolesta. Lauietaan Kesäpäivä Kangasalla tahtiin. PIETILÄINENMIIA Kesäpäivä Riistavuorella

1. Mä harjulla ylimmällä oon Riistavuoren seljänteen niin kauas kuin silmään siintää nään honkia huojuen, kas kallio uljas tuolla ain’ taivasta tavoittelee ja liito-orava pesäkoloaansuollaräpistelee.

4. Mä olen vain haagalainen ja voimani heikot on, mutt’ kaupungin Anni armas sun valtasi on suunnaton vie pois kaikki koneet pahat ja kiertoratikka myös niin kaikki asukkaat täällä ihan varmasti siunaa sun työs’. Lauri Nordberg teki tunnettuun ”Kesäpäivä Kangasalla” -lauluun uudet sanat Helsingin Riistavuoren lähimetsän kunniaksi – mutta huumoria unohtamatta. Puiston vahvistamisestaasemakaavanonkulunut 70 vuotta. Nyt metsä on jäämässä rakentamisen alle. Riistavuoren metsä on tärkeä päiväkotilapsille, koululaisille, palvelukodin asukkaille, ulkoilijoille ja lukuisille muille ryhmille.

norppajengiin!LiityLuonnonsuojeliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa niin omalla paikkakunnallasi kuin koko Suomessa. Jäsen maksu on 38 euroa vuodessa. Jäsenetuna saat mm. Luonnonsuojelija lehden, 10 % alennuksen Luontokau pan tuotteista sekä Suomen Luonto lehden jäsenhintaan. Liity jäseksi: sll.fi/liity Puh 09 2280 8210 Tutustu tuoreisiin jäsenetuihin: sll.fi/jasenelle Ensimmäiset Pinnan alla -tuotteet ilmestyivät Luontokaupan valikoimiin keväällä 2019. Malliston tarinassa muistelimme vedenalaisesta maailmasta ammentavan malliston syntyä ja selvitimme asiakkaidemme tuotesuosikit vuosien varrelta. Lue: www.luontokauppa.fi/tarinat PINNAN -KANGASKASSIALLA24,90 Muista jäsenalennus!10 % 12,90KANGAS-PUSSI Muista jäsenalennus!10 % LUONTOKAUPPA

KAIVOSBUUMIA AJAVISTA KORULAUSEISTA HUOLIMATTA SUOMALAINEN KAIVOSTEOLLISUUS EI OLE KESTÄVÄÄ.

SLL.FI/KAIVOSLAHJOITUSRA/2022/199

IRTONUMERO 5 €

Lahjoitusten avulla teemme kaikkemme, ettei Suomeen avata yhtään uutta kaivosta, joka ei toimisi kestävästi, sekä puututaan eri keinoin jo toiminnassa olevien ja suljettujen kaivosten ympäristöongelmiin. Lahjoituksia käytetään myös oikeuskamppailuihin, näytteidenottoon ja kampanjointiin kaivoshaittojen ehkäisemiseksi.

voivat muuttaa Suomen kaivosteollisuuden suunnan kestäväksi. Näiden tavoitteiden toteutumisen eteen teemme töitä Luonnonsuojeluliitossa.

Tue toimintaamme lahjoittamalla kaivoshaittojen vastaiseen työhön: Ainoastaan vahva kaivoslainsäädäntö paikallisten ihmisten ja muiden elinkeinojen aidot vaikutusmahdollisuudet sekä kaivos ja hyväympäristöviranomaistenhallintotapa

28 Luonnonsuojelija 3/2022