Luonnnonsuojelija 4/2018 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 4/2018 hinta 5 euroa sis. alv

Itämeren puolustaja palkittiin

Voimayhtiöillä on suuri valta vedestä

Heinävedelle ei haluta kaivosta

MUUTOKSEN TEKIJÄT

Ympäristöahdistuksen voi muuttaa teoiksi paremman maailman puolesta.

Luonnonsuojelija 4/2018

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity Tilaa uutiskirje: sll.fi/uutiskirje Fiilistele Instagramissa: instagram.com/luonnonsuojeluliitto

Lue lehteä verkossa: sll.fi/ luonnonsuojelija

Ville Lehvonen

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

IPCC Tämä nelikirjaiminen lyhenne on käynyt tänä vuonna monelle tutuksi. IPCC eli Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi ilmastotutkijoiden elintärkeän raportin. Se herätti. IPCC antoi maailmalle hyisen tilannekuvan: ilmastonmuutos on rajoitettava alle 1,5 asteeseen aiemmin sovitun kahden asteen sijaan, muuten ilmastonmuutoksen vaikutukset tuplaantuvat. Samalla raportti antoi myös toivoa ja keinoja. Lokakuun 20. päivä Eduskuntatalon portailla oli myös sää hieman hyinen mutta kirkas. Ilmastomarssi oli saapunut jokin aikaa sitten Arkadianmäelle. Banderolleja piteleviä hanskoja, kylmästä punertuneita sormia, toiveikkuutta, ja mikä tärkeintä: ennätysmäisesti osallistujia. Luonnonsuojeluliitto oli yksi marssin järjestäjistä.

Ilmastomarssin loppupuolella järjestäjien tentattavaksi olivat saapuneet Anders Adlercreutz (rkp), Kai Mykkänen (kok), Maria Ohisalo (vihr), Antti Rinne (sdp), Hanna Sarkkinen (vas), Sampo Terho (sin), Tiina Tuomela (kd) ja Matti Vanhanen (kesk). Kaikilla tuntui olevan halua parempaan. Mieleen jäi demaripomo Antti Rinne puhumassa voimakkaasti, jopa iskulausein. Ja mieleen palasi viime vuosituhannelta Paavo Lipponen (sdp), jyrähdyksillään hallinnut valtionhoitajapuolueen johtaja, havaitsemassa vaali-iltana kannatuksen valumista vihreille. Mooses olisi tuolloin ilmeisen mielellään laittanut erityisesti Heidi Hautalan pajukorissa alavirtaan. Demarit olivat olleet aktiivisin ja aikaansaavin suurista puolueista ympäristön puolustamisessa, mutta jäivät vähitellen enemmän sivuun.

Nyt ympäristöpuolueena syntyneen Vihreiden henkilökiemuratkin antavat tilaa ympäristöpolitiikassa. Tärkeimpänä ajurina on kuitenkin itse asia, ilmastonmuutos. Puoluevaltuustolleen vastikään puhunut Rinne painotti puheensa lähes kokonaan ilmastonmuutokseen, ihmisiä uhkaavaan vaaraan. Ovatko demarit ottamassa jälleen isompaa roolia ympäristöpuolueena? Suomen vuosittaiset ilmastopäästöt ovat 60 miljoona tonnia hiilidioksidia ja nielumme 30 miljoona tonnia. Siinä haaste Suomen biotaloudelle. Hakkuumääriä pitää vähentää, kiertoaikoja pidentää ja metsien suojelua lisätä. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ilmaisi Suomen ilmastopaneelin tilaisuudessa 9. marraskuuta ensi kertaa, että puunkäytölle pitää asettaa rajat. Metsät ovat olleet tänä 80 vuotta täyttäneen Luonnonsuojeluliiton pääteema. Juhlavuotemme on ollut työn täyteinen ja täynnä hienoja suojeluvoittoja, joista voi lukea tässä lehdestä sivulta 18 ja kymmeniä lisää juuri uusituilta verkkosivuiltamme sll.fi. Kiitos avusta ja tuesta jokaiselle jäsenellemme. Yhdessä suojelemme suomalaisen luonnon! Tuleva kevät näyttää, saammeko ilmastovaalit. Tehdään parhaamme. Palataan vielä kuuntelemaan eduskuntatalon portaille ilmastomarssin kannustushuutoa. ...kko. Nyt on pakko. Nyt on...

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 4/2018, marraskuu | 44. vuosikerta ISSN 0788-8708 – sll.fi/luonnonsuojelija – Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimituspäällikkö, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Jukka-Pekka Ronkainen, Felix Siivonen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 4/2018: Jenni Hamara, Emilia Horttanainen, Sampsa Oinaala, Laura Rantanen, Hannu Toivonen Kannen kuva: Outi Neuvonen Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2018: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2019 (aineistopäivä suluissa): 25.2. (5.2.), 20.5. (30.5.), 19.8. (30.7.) ja 25.11. (5.11.) Ilmoitushinnat 2019: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton jäsen

Luonnonsuojelija 4/2018

”

Korkeita kallioita, nauha järviä ja virtavesiä aivan Kehä III:n kupeessa.

Marko Takanen

Lempipaikkana Mynttilän metsä

Vaelluskalan esteet

Joulun maut

• Sisällys

5 Kaikki Itämeren puolesta Itämeren suojelu vei Seppo Knuuttilan venäläiseen putkaan.

6 Vegeveteraanin joulu Ekoelämää-palstalla vietetään vegaanista joulua.

7 Urbaani erämaa

9 Luontokartoitus ennen ja nyt

Kultasepän omatunto

Pexels

Mihin kartoitusta tarvittiin vuosikymmeniä sitten? Entä nyt?

10 Pallomme puolesta Tankki kokosi nuoria aikuisia ideoimaan ratkaisuja ympäristöngelmiin.

14 Vangitut virrat 90 prosenttia Suomen virtavesistä on ihmisten muuttamia.

18 Askelia kohti parempaa tulevaisuutta Luonnonsuojeluliiton juhlavuosi on ollut täynnä uutteraa työtä.

20 Yhdessä vieraslajeja vastaan VieKas LIFE -hanke käy joukolla vieraslajeja vastaan.

23 Sitkeänherkkä suojelija Aktiivi-palstalla tutustutaan pohjanmaalaiseen Terttu Rajalaan.

Lahjavinkit Luontokaupasta

Ville Lehvonen

Tuuli Pursiainen

Marko Takanen kertoo lempipaikastaan Mynttilän metsästä.

24 Heinäveden luonto houkuttaa turisteja ja kaivosyhtiötä Grafiittikaivos uhkaa Heinäveden reitin saaristoluontoa, Lintulan luostaria ja mökkiläisten uimavesiä.

Luonnonsuojelija 4/2018

Juho Holmi (CC BY-ND 2.0)

• Vink vink

Kuun voimaa

Tilaamalla lehden tuet luonnonsuojelua. Joulutarjous 10 numeroa 53,50 €. Tilaa itselle tai osta lahjaksi: //suomenluonto.fi/tilaalehti//

Valkean joulun odotus

Kuka luukusta kurkistaa?

Suomen Luonto -lehti on tulvillaan tietoa ja tunnelmia luonnosta, ympäristöasiaa, luontokuvia ja vinkkejä ekologiseen elämäntapaan. Lehden tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön. 10 numeroa 53,50 € (norm. 79,50 €). Tarjous koskee uusia tilauksia Suomeen. Tilaa nyt: //suomenluonto.fi/joulu//

Pian saa avata ensimmäisen luukun somejoulukalenterista. Mitähän metsän eläimet puuhaavat joulun alla? Kurkista luontoystävällisiin joulutunnelmiin ja osallistu kilpailuhin! //facebook.com/luonnonsuojeluliitto// //instagram.com/luonnonsuojeluliitto//

Tarvitsemme ilmastovaalit

Verkkosivut uudistuivat

Suomen luonnonsuojeluliitto käynnistää yhdessä muiden järjestöjen kanssa ilmastovaalikampanjan, jolla ilmastonmuutoksesta tehdään vuoden 2019 eduskuntavaalien suurin kysymys. Voit aloittaa kampanjan kanssamme nostamalla somessa huolesi esiin käyttämällä #ilmastovaalit-hashtagia.

Luonnonsuojeluliiton verkkosivut uudistuivat ja kokivat täydellisen muodonmuutoksen. Uusi sivusto on ulkoasultaan entistä kuvallisempi ja toimii aiempaa paremmin mobiililaitteilla. Uutena kokonaisuutena löydät esimerkiksi tietopaketin yhteiskunnallisesta vaikuttamistyöstämme. Tutustu! //sll.fi//

• Kumppanimme esittäytyvät

Teksti Petter Nissinen

Millaisia ympäristöaskeleita Nordqvist on ottanut viime vuosina? Suurimpia ympäristöaskeliamme ovat hiilijalanjälkemme laskeminen ja seuranta, keväällä valmistuneen tehtaamme energiatehokkuus ja 100 prosenttinen tuulivoiman käyttö ja Rainforest Alliance -sertifioidun teen osuuden kasvattaminen tuotteissamme. Tästä kerromme yhteiskuntavastuullisuusraportissamme. Lähitulevaisuudessa on tiedossa vielä paljon uusia askeleita, kuten aurinkopaneelien asentaminen tehtaaseemme.

Pimeän syksyn keskellä odotetaan valkeaa joulua. Metsäjäniskin sitä tarvitsee. Ole mukana ilmastonmuutosta hillitsevässä työssä ryhtymällä Luonnonsuojeluliiton kuukausilahjoittajaksi: //www.sll.fi/lahjoita//

Metsien ystävien tee Risto Puranen / Vastavalo

Kuvat: Hannu Rämä, mainostoimisto Adams, Juuso Janhunen

Maan uskollisen seuralaisen Kuun uskotaan syntyneen 4,51 miljardia vuotta sitten, jolloin Maahan törmäsi Marsin kokoinen kappale. Törmäyksen johdosta kappaleet sulautuivat osittain yhteen, mutta samalla avaruuteen ja Maan kiertoradalle sinkoutui sulaa kiveä, josta kasautui Kuu. Erään mallin mukaan Maan kiertoradalle saattoi kasautua tuolloin useampiakin kuita. Nyt niitä on kuitenkin vain yksi noin 30 maapallon mitan päässä meistä. Paras ajankohta Kuun tarkkailuun on puolenkuun aika, jolloin valon ja varjon ero on selkeä ja Kuun kraatterit erottuvat rajalla hyvin. Kuun valo saa huuhkajat huhuilemaan ja vetovoimallaan se saa yhdessä Auringon kanssa vuorovedet liikkeelle, jotka taas rytmittävät muun muassa kalojen elämää. Lue lisää Kuun voimasta 15.11. ilmestyneestä Suomen Luonnosta, jossa seurataan myös vaeltajalintuja, etsitään lahokaviosammalta ja iloitaan marraskuun tummista sävyistä. Johanna Mehtola

Hyvän mielen joululahja

Suomalainen teetalo Nordqvist yhdisti luomuteen ja suomalaiset luomumarjat Luonnon Tee -sarjaan. Jokaisesta myydystä Nordqvistin Luonnon Tee -pussiteepakkauksesta ohjataan osa Luonnonsuojeluliitolle suomalaisten metsien suojelemiseksi. Toimitusjohtaja Riku Nordqvistin mukaan vastuullisuus on perheyritykselle kaiken toiminnan perusta.

Miksi päätitte tukea juuri metsien suojelua? Arvostuksemme Suomen upeita metsiä ja niiden antimia kohtaan on suuri. Jotta voimme säilyttää metsät puhtaina ja kaikessa kauneudessaan myös tuleville sukupolville, metsiä täytyy suojella aktiivisesti. Luonnon Tee -sarjan kautta meillä oli myös mahdollisuus antaa suomalaisille metsille jotain takaisin sen ihmeellisistä antimista. Tästäkin syystä tukemisen kohteeksi valikoitui juuri metsät.

Luonnonsuojelija 4/2018

Kaikki Itämeren puolesta Itämeren suojelu vei tutkija Seppo Knuuttilan jopa venäläiseen putkaan. Teksti ja kuva Hannu Toivonen

Itämeren lisäksi Seppo Knuuttila on huolissaan biodiversiteetin köyhtymisestä: ”Joidenkin lintulajien kanta on romahtanut Suomessa jopa yli 90 prosenttia.”

• Peukut

Itämeritutkija Seppo Knuuttila oli syksyllä 2011 ottamassa jo toista kertaa vesinäytteitä Laukaan-joella Pietarin lähistöllä. Häntä oli jäänyt vaivaamaan edelliskerralla havaitut veden korkeat fosforipitoisuudet. Asia piti selvittää. Tällä kertaa syypää päästöihin selvisi: iso lannoitetehdas. Tästä alkoi tapahtumasarja, jossa Venäjän tiedustelupalvelu FSB pidätti Knuuttilan, nootteja vaihdettiin, Knuuttilan tietokone takavarikoitiin ja selityksiä annettiin. Kaikki päättyi lopulta hyvin. Tehdas korjasi toimintaansa, ja kertaheitolla Itämerta rehevöittävä fosfaattifosforikuormitus putosi viidenneksellä, vuositasolla 2 000 tonnia. ”Päästön suuruusluokka oli niin valtava, että se herätti epäuskoa ja jotkut olivat jopa valmiita kyseenalaistamaan ammattitaitoni”, Knuuttila muistelee. Itämeren tila on edelleen hyvin kaukana ekologisesti hyvästä tilasta. Suurin ongelma on rehevöityminen, jota meren lämpeneminen voimistaa. ”Fosforikuormaa pitäisi vähentää vielä ainakin 25 prosenttia nykytasosta”, hän sanoo. Myös positiivista kehitystä tapahtuu. ”Rannikolla isojen päästölähteiden lähellä vedenlaatu on parantunut dramaattisesti 1970-luvulta.” Erityisen mielissään tutkija on siitä, että silakan haitta-ainepitoisuudet ovat pienentyneet huomattavasti. ”Silakan dioksiinipitoisuudet ovat vähentyneet ainakin 75 prosenttia 1970-luvun lopun tasosta.” Tämä myönteinen kehityskulku on saatu aikaan päästöjä vähentämällä. Kotimeremme paremman tulevaisuuden eteen Knuuttila työskentee Suomen ympäristökeskus SYKEssä. Tästä työstä hänet palkittiin tänä vuonna Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnolla. Entä miten tavallinen kansalainen voi vaikuttaa Itämeren tilaan? Tähän tutkijalla on selkeä mielipide. ”Vähentämällä lihan ja maitotuotteiden kulutusta ja korvaamalla niitä kasviksilla sekä kestävästi pyydetyllä Itämeren kalalla.”

Maija Lielahti

Polycart CC BY 2.0

Koonnut Liisa Hulkko

Ekokaupan omistajaksi?

Lahjaksi museokortti

Tue joulukorteilla luontoa

Ekokauppa Ekolo on sosiaalinen yritys, jolla on yhteisöllinen omistuspohja: 51 osakkeenomistajaa. Toiminnan tavoitteena on edistää kestävää kulutusta ja tuotantoa. Yhtiöllä on kaksi myymälää, Jyväskylässä ja Helsingissä sekä yksi Suomen vanhimmista ekologisten tuotteiden verkkokaupoista. Nyt Ekolo Oy laajentaa omistuspohjaansa, joten mukaan kannattaa lähteä. Osakkeita voi ostaa 15.3.2019 asti. //ekolo.fi//

Museokortti ei ole uusi juttu, mutta hyvä, aineeton joululahja ystävälle, jolla on jo kaikkea. Sillä pääsee 280 museoon Ahvenanmaalta Inariin. 68 euron arvoinen kortti on voimassa vuoden ajan. Kortin voit ostaa Museokortti-museoista, verkkokaupasta ja Tiketistä. Lahjaksi ostetut kortit toimitetaan lahjansaajalle valinnan mukaan postitse tai digitaalisesti. //museokortti.fi//

Kuvittaja Emmi Jormalaisen ihanat Norppa ja kaverit -sarjan joulukorteista on saatu uusi painos Luontokauppaan. Korteissa seikkailevat kettu, karhu, pikkukuutti ja metsäjänikset. Kortit on painettu kierrätyspaperille. Kahdeksan kortin lajitelma maksaa 9,90 euroa. Luontokaupassa on myös luontoaiheinen lajitelma joulukortteja. Ostamalla kortteja tuet suomalaisen luonnon suojelua. //luontokauppa.fi//

Luonnonsuojelija 4/2018

Vegaani ei jää jouluna ilman kinkkua. Chocochilin appelsiinimarinoidun seitankinkun ohje löytyy osoitteesta chocochili.net.

• Ekoelämää

Vegeveteraanin joulu Animalian ja Luonto-Liiton entinen toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara on elänyt yli 20 vuotta ilman eläinkunnan tuotteita. Tuomivaara kannustaa kaikkia kinkuttomaan jouluun. Tekstit Laura Rantanen, kuva Chocochili-blogi

Yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjailija Salla Tuomivaara ajatteli jo lapsena haluavansa alkaa kasvissyöjäksi eläinoikeussyistä. Hän luki kirjoja eläinten käyttäytymisestä ja sen tutkimuksesta sekä kehitysmaiden ja ympäristön tilasta ja oppi näiden asioiden keskinäisestä suhteesta. Hän lopetti eläinten syömisen hetkeksi 12-vuotiaana, mutta pysyvästi kasvissyöjäksi hän siirtyi 16-vuotiaana ja vegaaniksi keväällä 1995. ”Veganismi tuntui aluksi oudolta ja liian 'radikaalilta', en ymmärtänyt sen ideaa. Mutta kun tapasin ensimmäiset vegaanit ja he selittivät minulle maidon- ja lihantuotannon yhteydestä, joka on etenkin Suomessa erittäin tiivis, ymmärsin, ettei pelkän lihan boikotointi ollut kovin järkevää”, Tuomivaara kertoo. Tämän ymmärrettyään hän ryhtyi vegaaniksi, vaikka se tämän päivän näkökulmasta olikin haastavaa 1990-luvun Suomessa ”Nykyään Suomessa on saatavilla sekä erilaisia valmiita kasviproteiinivalmisteita että lähes kaikkia maitotuotteita kasvimaitopohjaisina tavallisimmissakin ruokakaupoissa. Muutos 1990-luvusta on suuri. Silloin kaikki piti tehdä itse.”

”

Luonnonsuojelija

testaa

Jätin punaisen lihan ja linnut pois ruokavaliostani jo teini-ikäisenä. Halusin, että ruoka jakautuisi tasaisemmin maapallon asukkaille. Olin kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja ympäristön tilasta. Vielä 90-luvun Suomessa elämää ilman nisäkkäiden syöntiä pidettiin kuitenkin erikoisena ratkaisuna. Se ärsyttikin monia. Olen saanut testata kinkutonta joulua jo yli 20 vuotta. Se on ollut helppoa, sillä moni herkullisista perinneruuista on lihaton. Olen hiukan lisännyt kierroksia ja suosinut vegaanisia herkkuja. Piparkakku- ja joulutorttutaikinoita on vegaanisina kaupan pakastealtaissa. Vihreissä kuulissa ei ole käytetty mitään eläinkunnan tuotteita. Kauramaito sopii laatikoihin ihan yhtä hyvin kuin lehmänmaito. Chocochili-blogista löytyy usean vuoden vegaaninen joulumenu resepteineen, ja sen pitäjältä Elina Innaselta ilmestyi syksyllä herkullisia reseptejä sisältävä Vegaanin joulukirja. Se, että saamme Suomessa tehdä valintoja siitä mitä syömme jouluna, on tietenkin äärimmäisen etuoikeutettua. Globaalisti harva ihminen pähkäilee tällaisten ylellisyysongelmien äärellä. Sitä suuremmalla syyllä meillä on täällä velvollisuus tehdä sellaisia valintoja, jotka eivät ainakaan vaikeuta entisestään muiden mahdollisuuksia hyvään elämään. Laura Rantanen

Vegaaninen jouluruokien potpuri Jo ensimmäiset lihattomat joulut Tuomivaaran lapsuudenperheessä olivat kuitenkin helppoja. Hänen perheensä ei ollut kovin kinkkukeskeinen ja joulupöydässä oli jo valmiiksi paljon kasvisruokia. ”Entinen avomieheni on todellinen joulun rakastaja ja laskimme, että yhteisen kotimme joulupöydässä oli yli 30 vegaanista ruokalajia”, Tuomivaara kuvailee. Menu oli niin toimiva, että hän käyttää sitä yhä edelleen. ”Vegaanista karjalanpaistia seitanista, savutofua, lanttu-, porkkana- ja perunalaatikkoa, herneitä, etikkasieniä, sienisalaattia, rosollia, hillosipuleita, vegaanisia karjalanpiirakoita”, Tuomivaara alkaa luetella. ”Aika moni perinteisen suomalaisen joulupöydän ruokalaji on kasvisruoka. Paljon säilyy samana, vaikka jättäisi lihan pois. Moni kasvissyöjä haluaa pääruuaksi jotain kasviproteiiniin pohjautuvaa, kuten seitankinkkua. Itse rakastan hyvin paistettua savutofua”, Tuomivaara sanoo. Ympäristön hälyttävän tilan takia Tuomivaara toivoo, että päättäjät ja eri instituutiot lähtisivät edistämään kasvisvoittoista ruokavaliota nykyistä tehokkaammin. Millaisilla keinoilla kasvisruuan suosiota voitaisiin käytännössä ohjailla? ”Ruuantuotantoa ja -kulutusta on aina ohjailtu voimakkaasti julkisen vallan toimesta, kuten tuilla, veroilla ja ravitsemussuosituksilla. Toivon eläinperäisten tuotteiden haittaveroa ja julkisten ruokailujen tarjonnan muuttumista pitkälti kasvisperäiseksi. Myös eläinperäisen ruuan menekin edistämisestä tulisi luopua”, Tuomivaara toteaa.

Aika moni joulun perinteinen ruokalaji on kasvisruoka.

NÄKÖKULMA:

Ruoka on ilmastoteko Lokakuussa Nature-tiedelehdessä julkaistun laajan tutkimuksen mukaan lihansyönnin pitää vähentyä länsimaissa 90 prosenttia, jos haluamme välttää ilmaston vaarallisen lämpenemisen. Myös lokakuussa julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti totesi lihansyönnin välttämisen olevan keskeinen keino ilmastonmuutoksen lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Tutkijoiden mukaan länsimaiden ihmisten olisi kyettävä jatkossa syömään 90 prosenttia vähemmän naudanlihaa ja 60 prosenttia vähemmän maitotuotteita. Lihansyönnin vähentämiseen tarvitaan monia keinoja samaan aikaan: se on mahdollista onnistua tiedon lisäämisellä, verotuksella, kasvisperäisen ruuantuotannon tuilla ja koulu- sekä työpaikkaruokailujen muuttamisella. Yhä useampi ymmärtää, että nykyinen tapa kuluttaa luonnonvaroja ei voi jatkua. Tämän lehden juttuun Luonnonsuojeluliiton Tankki-hankkeesta haastatellut nuoret paljastuivat kasvissyöjiksi. Jokainen nuorista puhui ruuan ilmastovaikutuksista ja korosti kasvissyönnin lisäämisen merkitystä. Se, että lapset ja nuoret ymmärtävät tilanteen vakavuuden ei riitä. Emmekä voi odottaa, että poliitikot hoitavat homman puolestamme. Meidän tulee aktiivisesti vaatia parempaa ympäristöpolitiikkaa, mutta voimme jo tänään päättää itse, mitä valitsemme lautasellemme. Vegaaninen ruokavalio on merkittävin yksittäinen ilmastoteko.

”

Se oli Mynttilän metsä. Korkeita kallioita, vanhaa kuusikkoa, järviä ja virtavesiä aivan Kehä III:n kupeessa.

• Lempipaikka Urbaani erämaa Olin melomassa Nuuksion Pitkäjärveltä jokia pitkin kohti merta, kun kiinnitin huomiota jokivarren luontoon. Joen varrella näkyi rakentamatonta rantaa ja tervaleppälehtoa. Siellä oli vanhaa, järeää kuusikkoa ja kalliomännikköä. Se oli Mynttilän metsä. Korkeita kallioita, nauha järviä ja virtavesiä aivan Kehä III:n kupeessa. Mynttilästä tuli lempipaikkani. Kerran laskin reppulautalla eli eräänlaisella kumiveneellä kosken järvien välissä, kun vettä oli riittävästi. Sain Dämmanjärvestä hyvänkokoisen kuhan ja poismennessä keräsin vielä viisi litraa mustikoita. Liikkeellä olin polkupyörällä, kuten yleensäkin. Reppulauttakin kulkee tarakalla. Harrastan ylipäätään lähiretkeilyä ja liikun retkille polkupyörällä tai joskus julkisilla. Kun asennoituu oikein, yhteydet ja lähimetsät riittävät. Minulla on kotoa Mynttilän metsään matkaa viisi kilometriä, ja siellä on kompaktissa tilassa melkeinpä enemmän nähtävää kuin Nuuksiossa. Olen nähnyt 50 metrin päästä, miten hirvi kulkee vasan kanssa joen poikki. Järvellä asuu harmaahaikara, jonka näkee usein. Kalasääskikin käy kalastamassa. Joskus haikara ja sääksi ovat ottaneet yhteen ilmassa. Nyt Mynttilää uhkaa rakentaminen. Espoo–Salooikoratalinjaus kulkisi metsän poikki järvien kannaksen päältä. Se halkaisisi metsän. Lähelle rakennettaisiin asuinalue. On surullista, jos niin käy. Uhattuina ovat monet muutkin Nuuksion järviylängön ja sen lähistön metsät. Siksi me Espoon ympäristöyhdistyksessä vaikutamme kaavoitukseen monin tavoin. Marko Takanen Espoon ympäristöyhdistys

Katso video Mynttilän metsästä ja lue lisää Espoon kaavoituksen vaikutuksista luontoon: //sll.fi/espoo-poke//

Toimitus Liisa Hulkko

Luonnonsuojelija 4/2018

Marssi historiaan Suomessa ympäristöaiheisista mielenosoituksista suurin ennen Ilmastomarssia koski ydinvoimaa. Sen huipentumana Senaatintorille kokoontui 15.3.1980 noin 5000 ydinvoiman vastustajaa. Kaikista mielenosoituksista suurimmat Suomessa ovat olleet työväen liikkeen järjestämiä. Vuonna 1956 Yleislakkoon liittyen 50 000 ihmistä kokoontui Senaatintorille. Useana vuonna järjestetystä Pridekulkueesta on kasvanut kuitenkin suurin: viime kesänä siihen osallistui poliisin arvion mukaan 100 000 ihmistä.

Greenpeace

Mielenosoittamisen pelisäännöt puntarissa

Lokakuussa nähtiin Suomen suurin ympäristömielenosoitus Ilmastomarssissa ainakin 8000 mielenosoittajaa vaati päättäjiltä nopeita toimia: ilmastonmuutoksen lämpeneminen pitää pysyä alle 1,5 asteen. Teksti Matti Nieminen

Poliisi arvioi 20.10.2018 Ilmastomarssille ja eduskuntatalolla pidettyyn tilaisuuteen osallistuneen noin 8 000 ihmistä. Järjestäjät laskivat osallistujia olleen jopa 10 000. Kyseessä oli maamme historian suurin ympäristömielenilmaus. Suomen luonnonsuojeluliiton lisäksi Ilmastomarssia oli järjestämässä yli 30 ympäristö- ja kansalaisjärjestöä ja -yhteisöä. Mukana oli myös opiskelijajärjestöjä ja esimerkiksi saamelaisnuoret. Senaatintorilla kokoontuneita ja Eduskuntatalolle saapuneita marssijoita oli vastaanottamassa kahdeksan eduskuntapuolueen edustajat. Tapahtuman aihetunnisteena oli sosiaalisessa mediassa #nyton-

pakko, jota toisteltiin mielenosoittajien – ja myös poliitikkojen – suulla. Eduskuntatalon portailla kuultiin muutenkin uusia äänenpainoja. Sisäministeri Kai Mykkänen lupasi kokoomuksen sitoutuvan fossiilisten polttoaineiden tuista luopumiseen. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vahvisti puolueen sitoutuvan hiilinegatiivisuuteen vuoden 2035 jälkeen ja kivihiilestä luopumiseen. Turpeen energiakäytön tulisi ykkösdemarin mielestä loppua vuoteen 2029 mennessä. Marssijoilla oli äänekäs toive: kevään 2019 eduskuntavaaleista pitäisi tulla ilmastovaalit.

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Koonnut Liisa Hulkko

Twitter: @luonnonsuojelu

Instagram: @luonnonsuojeluliitto Twitter

Instagram

hanke Tankkise t i julkkik haasto aan. ruokakis kisll : @tank Seuraa

Pysy kärryillä ja tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirje sll.fi/uutiskirje

Oikeus julkisiin mielenosoituksiin on taattu suomalaisille jo perustuslaissa. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) esitti loppusyksyllä, että ilmoitus ulkona yleisellä paikalla tapahtuvasta mielenosoituksesta tulisi tehdä nykyisen kuuden tunnin sijasta kolme vuorokautta ennen tapahtumaa. Muutos koskisi kaikkia mielenilmauksia, riippumatta niiden koosta tai tarkoituksesta. Ministeriö on perustellut tätä mielenosoittajien turvallisuuden takaamisella, erityisesti poliisin näkökulmasta. Mielenkiintoinen piirre asiassa on, että Oikeusministeriö itse ei ole antanut juurikaan reagointiaikaa kansalaisjärjestöille. Mahdollisille lausunnoille se on varannut aikaa kolme viikkoa, mutta ministeriö ei ole lähettänyt esitysluonnoksesta lausuntopyyntöä kansalaisjärjestöille. ”Esityksen valmistelu rikkoo valtioneuvoston säädösvalmistelun kuulemisohjetta”, Luonnonsuojeluliitto toteaa omassa lausunnossaan, jonka se antoi kuultuaan asiasta julkisuuden kautta. Luonnonsuojeluliitto pitää ehdotusta muutoinkin harkitsemattomana. ”Esimerkiksi ympäristöä koskeviin laiminlyönteihin on kyettävä reagoimaan nopeasti, mikäli tilanne sitä vaatii”, liiton lausunnossa todetaan. Liiton mielestä ehdotus tulee palauttaa uuteen, aiempaa avoimempaan ja sisällöllisesti kattavampaan valmisteluun.

utalakin Ilkka Ha a ij il e it a . Huutot toriaan kuut his k a h o v A haluaa ja aloite päättyi ja n a p Ka m n 2019. ku n ta a s u d e n viedää

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

Toimitus Hannu Toivonen

Suojelu lähtee kartoituksesta

Luontokartoitus ennen ja nyt Teknologiasta tehoa 1950-luvulta Uuden tekniikan luomat mahdolli- maan 3000 hehtaaria maata osaksi kansuudet kartoituksessa aivaneteläranomaa Porkkalanniemellä onovat Suomen luokkaansa. Nykyään meillä on saatavilla nikon luonto pienoiskoossa. Kärkeen kulvaltava erilaisia ilmasatelliittijetaanmäärä lehtonotkojen läpi,ja ikivanhojen kuvia Suomesta ja maailmalta. Paikkatammien ohi, tumman mustikkametsän tieto-ohjelmat ovat ilmaisia, samoin sähhalki. Männyt ovat venkuraisia sateenvarköiset kartat,kallionpäällissoilla ja digikameroilla voi ottaa joja, pienillä kasvaa vakohteista tuhansia kuvia. riksenmarjaa. Suon tuoksuun sekoittuu Jos saimme 90-luvulla jostain satelmeri, ja yhtäkkiä sininen horisontti näkyy liittikuvan valokuvaprintin, männynlatvojen takana. se oli aarre, jota moni järjestö käytti yhdessä. Nyt tälLaskeudutaan loiskuvaan rantaan, aallaiset kuvat ovat metsämuseossa. lot paiskautuvat pieniksi uima-altaiksi kalMyös GPS-paikannus on kehittynyt ällionkoloihin ja meri imaisee ne takaisin. listyttävän tietyn paikan pystyy Jääkaudenpaljon: loppurytinöissä sileytyneillä paikallistamaan maastossa kymmenen kallioilla on loputtomasti istuimia ja käärsentin tarkkuudella. Kartoittaja pystyy mekuvioita. Toisella puolella on lempeää nykyään myös tallentamaansuojaamia tietoa suomaastoa, kallioseinämien keraan kymmenen kertaa tojametsässä ja metsämansikoita. Kallionnopetakana ammin kuin ennen. Aikaisemmin aipystysuorat jyrkänteet laskevatmeni mereen. kaa, kun ährättiin muistiinpanoja papeOllaan mantereella ja ulkosaaristossa. ripussin kylkeen. Lapsena halusin metsänvartijaksi PorkKärjistäen voisi sanoa, että melkein kalaan. Isä opetti sukeltamaan kalliolta kaikki uhattuna olleet luontokohteet on veteen ja uimaan aallokossa. Kierrettiin saatu turvaan nimenomaan kartoituksen niemenkärki uimalla, levättiin välillä lämavulla. Luonnonsuojeluliitossa olemme pimillä kallioilla ja syötiin ruohosipulia. kartoittaneet luontoa Hangosta Utsjoel-ja Näin kirkkaassa vedessä meduusoja le,tutkin ja tuloksia onmönkiviä tullut. Turvaan saatu levässä katkoja.onOlen käytuhansia hehtaarejakaiken luontoa. Kyse onTeininä valnyt Porkkalassa ikäisenä. tavasta joskuspinta-alasta! vain katsomassa kuuta. Kerran Toimimme myös ulkomailla. Venäjällä, näimme lapseni kanssa sukeltajan nouseLaatokan alueella onnistuimme van pintaan tyynestä vedestäpelasta– sillä oli itämerennorpan profiili. Öljytankkeri törmäsi jäihin 1979 ja maalasi vesirajaan mustan raidan moniksi vuo-

sallispuistoa. Semertamme tuntui todella huimalta. siksi. Matalaa rasittavat valuMinulla oli jo kädessäni kartta, mat, ruoppaukset, risteilijät, roskatjossa ja lämtämä ison möhkäleen osa olion peneminen, mutta senkokoinen suojelemiseksi poistettu Lopulta se yhteinenkansallispuistosta. tahto. saatiin inventointimme ansiosta alueeToivottavasti meri vielä joskus jäätyy seen niinmukaan. että niemen voi kiertää talvella. Aallot Olemmerantaan, tehneetnäyttävät kartoitusprojektehyytyvät kiisseliltä. ja myös Ruotsissa ja metsänvartijaksi Baltian maissa. MaLapsena halusin Porkdagaskarilla puolestaan kalliolta laatikalaan. Isä olemme opetti sukeltamaan neet satelliittikuvien pohjalta karttoja, veteen ja uimaan aallokossa. Kierrettiin jotka auttavat uimalla, arvokkaiden metsien niemenkärki levättiin välilläpailämkantamisessa ja sitä kautta ruohosipulia. niiden suopimillä kallioilla ja syötiin jelussa. Näin kirkkaassa vedessä meduusoja ja Muttalevässä myös haasteita riittää. Olen Kartoitutkin mönkiviä katkoja. käytettavaa olisi paljon, ja luonnon häviäminyt Porkkalassa kaiken ikäisenä. Teininä sen vauhti varsinkin metsien osalta on joskus vain katsomassa kuuta. Kerran aivan valtava. Resursseja tarvittaisiin linäimme lapseni kanssa sukeltajan nousesää. siltä, ettei aina tajuta,–kuinka vanTuntuu pintaan tyynestä vedestä sillä oli paljon perinteiselläprofiili. kartoittamisella saaitämerennorpan daanÖljytankkeri aikaan. törmäsi jäihin 1979 ja maaKartoitus käytetään lasi vesirajaan mustan myös raidanapuna, moniksikun vuotodetaan metsäja luonnonsuojelulakisiksi. Matalaa mertamme rasittavat valuenmat, rikkomuksia sekä risteilijät, elinympäristöjen ruoppaukset, roskat jahälämviämisiä. peneminen, mutta sen suojelemiseksi on Kartoituksen yhteinen tahto.tärkeinä anti onkin tiedon tuottaminen. onvielä erittäin tärkeää. Toivottavasti Se meri joskus jäätyy niin että niemen voi kiertää talvella. Aallot Olli Turunen hyytyvät rantaan, näyttävät kiisseliltä. Suomen luonnonsuojeluliiton lähialue- ja kehitysyhteistyökoordinaattori Emilia Horttanainen Raaseporin Luonto ry

Luontokartoituksista saatu tieto on lähkökohtana, kun alueita suojellaan. Esimerkiksi Siuruan, Vuotoksen ja Kollajan allahankkeiden pysäyttämisessa kartoituksella oli iso merkitys. Työskentelin silloin Oulun yliopiston kasvimuseossa ja vastasin Vuotoksen kasvi-inventoinneista. Siinä oli todellinen uhka päällä, ja työtä tehtiin ripeällä aikataululla. Keräsimme tietoa alueen kasveista ja sienistä: harvinaisista, silmällä pidettävistä ja uhanalaisista – kaikesta mitä alueella kasvoi. Allashankkeet saatiin lopulta estettyä. Se tuntui hienolta, vaikka Vuotos pulpahtaakin pinnalle edelleen silloin tällöin. Kartoitus luo perustan luonnonsuojelutyölle. Se on luontotiedon lisäämistä. On tärkeää tietää, mitä lajeja kasvaa missäkin. Olin kartoitustyössä mukana jo 1960-luvulla. Työskentelimme kasvimuseon kasvistoryhmän kanssa aina alueilla, joista oli vasta hyvin vähän kasvitietoa. Niitä riittikin eri puolilla Pohjois-Suomea. Suomen luonnonsuojeluliiton Kiiminkien yhdistyksen kanssa olimme mukana keräämässä tietoja muun muassa alueen uhanalaisista kasveista, kuten tikankonteista. Tiedot raportoimme kunnan päättäjille. Varsinkin kaavoitusasioissa on tarvittu tietoja uhanalaisista eliöistä.

Vuosien varrella kartoitus ei ole perustaltaan muuttunut. On tietenkin tullut erilaisia foorumeja ja tietokantoja, joihin ihmiset voivat ilmoittaa tietoja lajeista, mutta se on edelleen samanlaista metsissä ja soilla rämpimistä. Ja yhä edelleen tätä työtä tekevät pitkälti vapaaehtoiset. Osittain tämä on myös surutyötä, jos joudumme välittämään tietoa, kuinka jotkut lajit ovat hävinneet. Välillä tuntuu, että jatkuvasti turmellaan arvokkaita luontokohteita, kaivetaan ojia ja rakennetaan uusia teitä ja taloja. Nykyään kartoituksessa tärkeässä osassa ovat myös vanhat tiedot, jotka on kerätty 60- ja 70-luvulla. Niitä tietoja kysellään minulta jatkuvasti, kun halutaan tietää, mitkä lajit ovat taantuneet ja mitä on tullut lisää. Ilman tietoja lajien tilan seuraaminen jää arvailujen varaan. Koetan vieläkin olla ajan hermolla. Täällä Kiimingissä on paljon uhanalaisia lajeja. Aina kun ehdin, käyn kurkkaamassa, onko tikankontteja tai lehtonoidanlukkoja tullut esiin ja havainnot ilmoitan eteenpäin ympäristöviranomaisille. Esteri Ohenoja Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja vuonna 1984 ja Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja 1982–1984

Martti Ohenoja

V U O T TA

Ajatushautomo Tankin osallistuja Julia KerkelĂ¤ RovaniemeltĂ¤.

Pallomme puolesta Luonnonsuojeluliiton ajatushautomo Tankki kokosi yhteen nuoria aikuisia Helsingistä, Jyväskylästä ja Rovaniemeltä. Kolme heistä kertoo, mitä he oppivat syksyn aikana. Teksti Laura Rantanen, Kuvat Outi Neuvonen

”T

ykkään laittaa ruokaa tosi paljon, mutta minulla on elämässäni ihmisiä, jotka syövät lihaa vain, koska eivät jaksa tai osaa tehdä ruokaa. Muutos ympäristöystävällisempään elämään pitää tehdä ihmisille helpoksi”, sanoo Evi Rinkinen, helsinkiläinen vaatesuunnittelija. ”Nykyään on netissä myynnissä pirtelöitä, joista saa kaikki tarvittavat ravintoaineet. Kiireisenä ihmisenä ajatus kiinnostaa”, Matleena Käppi lisää ja varmistaa samalla, että hänen edessään oleva täytetty leipä on varmasti vegaaninen. Helsinkiläinen Rinkinen, rovaniemeläinen Julia Kerkelä ja jyväskyläläinen Käppi tapaavat toisensa tänään ensimmäistä kertaa, vaikka he ovat olleet mukana saman ajatushautomon toiminnassa jo elokuusta asti. Yksi asia yhdistää heti: kaikki kolme ovat kasvissyöjiä. ”Jo lapsille opetetaan kouluissa, miten on ympäristöystävällistä valita lyhyt suihku pitkän sijaan. Tärkeämpää olisi opettaa, mitkä ovat kaikkein tehokkaimpia tapoja vaikuttaa ympäristön tilaan. Ruoka on esimerkki asiasta, jolla olisi oikeasti merkitystä”, Käppi sanoo. He ovat yhtä mieltä siitä, että jos ilmastopäästöihin halutaan vaikuttaa, täytyy löytyä tahtoa siirtyä kasvissyöntiin, joka on moninkertaisesti

lihansyöntiä kestävämpi tapa tuottaa ravintoa. Lisäksi täytyy saada ruokahävikki kuriin. ”Vaikuttavinta muutos on virastojen kautta. Siihen mitä syömme voidaan vaikuttaa poliittisesti, kouluruokailussa, työpaikkaruokaloissa ja muissa isoissa laitoksissa. Ratkaisut ovat olemassa. Ongelma on muutoksen hitaus ja poliittisen tahdon puute”, Rinkinen pohtii.

Eettinen muoti Elokuun lopussa käynnistynyt Luonnonsuojeluliiton ajatushautomo Tankki on keskittynyt miettimään ihmisten kulutustottumuksia ja niiden muuttamista kestävämpään suuntaan eri teemojen kautta. Teemat, joita ovat ruoka, matkailu ja pukeutuminen, on valittu sen mukaan, mitkä ovat merkittävimpiä ilmastopäästöjen aiheuttajia. Marraskuussa julkaistiin sosiaalisessa mediassa teemaryhmien vaikuttamiskampanjat. Kolme kaupunkia, kolme teemaa. Eri kaupunkien nuoret aikuiset saivat hankkeen alussa esittää toiveen siitä, minkä teeman parissa mieluiten tekisivät töitä. Rinkinen on osallistunut hankkeeseen vaateryhmän jäsenenä, Kerkelä matkustusryhmässä ja Käppi ruokaryhmässä. Yhteisiä kampanjoita on eri teemaryhmien eri kaupungissa asuvien ryhmäläisten kesken tehty esimerkiksi Whatsapp-ryhmän ja Sky-

”Ratkaisut ovat olemassa. Ongelma on poliittisen tahdon puute.”

pen kautta. Helsinkiläiset ovat kokoontuneet kerran viikossa tapaamaan toisiaan kasvotusten. Vaateryhmän Rinkinen on ollut mukana näissä tapaamisissa. Vaatemuotoilijana hän on kiinnostunut eettisestä muodista. Rinkinen on tutkinut ihmisten tunnesidettä muotiin. Kulutustottumukset ovat nykyään aika impulsiivisia. ”Yritämme Tankin kampanjassa painottaa ihmisen ja vaatteen välistä tunnesidettä. Kun ihminen välittää vaatteestaan, hän myös pitää siitä paremmin huolta ja kuluttaa harkitsevammin”, hän sanoo. ”Koko vaateala on ympäristön kannalta ongelmallinen ja mietin henkilökohtaisestikin, mikä roolini alalla tulee olemaan. Tankin tarjoamat ratkaisut ovat aika kuluttajapohjaisia. Itse olen kiinnostunut jatkossa miettimään koko alaa”, Rinkinen lisää.

Luonto ansaitsee arvostuksemme Luonnonsuojeluliiton hallinnoiman hankkeen on rahoittanut Sitra ja yhteistyökumppani markkinoinnissa on suunnittelutoimisto Måndag. Hankkeen Helsinki-keskeisyys saa muiden kaupunkien osallistujilta kevyttä kritiikkiä. Koska järjestäjien toimistot ovat pääkaupungissa, paljon on tapahtunut siellä. ”Minäkin olisin halunnut ruokaryhmään, mutta Rovaniemellä ei saanut itse valita”, matkustamisen tulevaisuutta ajatushautomossa pohtinut Kerkelä sanoo. Hän kuuli Tankista ensimmäistä kertaa netistä ja päätti hakea mu-

Luonnonsuojelija 4/2018

Julia Kerkelä, Evi Rinkinen ja Matleena Käppi tapasivat ensimmäistä kertaa.

”Toivon, että ei ole. Jos vaikuttaminen olisi vain sellaista, että nyrkillä naamaan, niin voitaisiin kaikki mennä maakuoppaan makaamaan ja luovuttaa”, Rinkinen sanoo.

Tiedostavuutta tekemiseen Rinkinen, Kerkelä ja Käppi eivät ole ajatelleet luovuttaa. Käppi etenee parhaillaan määrätietoisesti poliittisella uralla ja on ehdolla kevään eduskuntavaaleissa Keski-Suomessa. Kerkelä haaveilee työskentelevänsä tulevaisuudessa ympäristöhallinnossa. Rinkinen taas haluaa vaikuttaa koko vaatealaan ja saada siitä kestävämmän. Kaikkien kolmen mielestä nykyinen tapamme kuluttaa luonnonvaroja on tullut päätepisteeseensä. ”Ei ole mahdollista, että talous vain kasvaa ympäristön siitä rasittumatta. Joudumme nyt miettimään, miten turvaamme ihmisten hyvinvoinnin tulevaisuudessa niin, ettei se perustu jatkuvaan talouskasvuun”, Kerkelä sanoo. Hänkin on Rovaniemellä mukana politiikassa, mutta ei vielä ehdolla eduskuntavaaleissa. ”Tarvitaan koko talousjärjestelmän muutos. Planeetalla on rajat, joten ainoa vaihtoehto on kohtuutalous, jossa talouskasvu ei ole edellytys ihmisten hyvinvoinnista huolehtimiselle. Hyvinvoinnin ei tarvitse perustua ylikulutukselle ja kahdeksan tunnin palkkatyölle”, Käppi jatkaa. Rinkinen on vaatealan kestävyyttä pohtiessaan tullut siihen tulokseen, että nykyajan ihmiset ovat melko irtaantuneita todellisuudesta ja se näkyy tavassa kuluttaa. Liian harva miettii valintojaan ja tekemisiään kovinkaan tietoisesti. ”Jonkinlainen tietoisuus olisi hyvä palauttaa kaikkeen tekemiseen. Kaikella, mitä ihminen tekee, on vaikutusta. Sen ymmärtäminen on yksi koko Tankin toiminnan pääasioita”, Rinkinen sanoo. ”Pyrin omassa elämässäni olemaan läsnä materian kulutuksessa ja hankkimisessa sekä niiden käyttötottumuksissa. Esimerkkinä hankin hankin vaatteeni kirpputoreilta ja pyrin huoltamaan ja korjaamaan niitä tarpeen mukaan. Toki tämä on vaatealan ammattilaisena minulle oletusarvo.”

kaan, koska on jo pitkään ollut kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Rovaniemeläinen Kerkelä on alunperin kotoisin Kemijärveltä ja on saapunut tapaamiseen yöjunalla. ”Helsinki ei ole minun juttuni. Minulle on tärkeämpää olla luonnossa ja kotona. Meillä Rovaniemen tankkilaisilla oli matkustusryhmässä vähän eri näkemykset kuin helsinkiläisillä. Olisimme halunneet keskittyä omassa kampanjassamme luontomatkailuun ja retkeilyyn, mutta helsinkiläiset matkailuryhmän jäsenet halusivat keskittyä enemmän lentomatkustukseen.” Yhteisen kampanjan tekeminen kolmen eri kaupungin matkaryhmäläisten kanssa sujui kuitenkin hyvin. Tulokset näkyvät somessa. ”Yritämme vedota ihmisiin julkkisten kautta. Aina ei tarvitse lentää Balille.” Kerkelä kertoo ajattelevansa, että suomalaisten olisi hyvä retkeillä mahdollisimman paljon suomalaisessa luonnossa, mutta se pitää osata tehdä vastuullisesti. Tällä hetkellä resurssit eivät ole riittävät kansallispuistojen ylläpitoon. Kerkelä muistuttaa, että jos halutaan luontoon, pitää luontoa osata arvostaa: ”Meillä Lapissa toisaalta liian moni on tottunut ajattelemaan, ettei luontoa tarvitse suojella. Siinähän se on, vieressä.”

Ylös maakuopasta Kaikki kolme kertovat oppineensa Tankin aikana uusia eväitä vaikuttavaan yhteiskunnalliseen kampanjointiin ja kampanjan rakentamiseen. On opittu, että visuaalisuudella on hyvin tehdyssä ja vaikuttavassa kampanjassa tärkeä rooli. On herätettävä ihmisten huomio jollain sopivan terävällä ulostulolla, mutta syyttelyä on pyrittävä välttämään, jos tahdotaan saada muutosta aikaan. Vaikuttamistyöhön on yritetty löytää huumoria, vaikka ympäristön tila aiheena ahdistaa. ”On ollut kyllä ihanaa, kun on saanut fiilistellä samanhenkisten ihmisten kanssa ilmastonmuutosta”, vaateryhmän Rinkinen sanoo ja kaikki purskahtavat nauruun. ”Kuulostipa hyvältä. Fiilistellä ilmastonmuutosta.” ”Onhan se toisaalta vähän absurdia, että me innokkaat vapaaehtoiset näitä mietimme ja teemme kampanjoita, vaikka poliittisten päättäjien pitäisi toimia joka hetki ja alkaa tehdä ympäristövastuullista politiikkaa sen sijaan, että he keskittyvät vain talouskasvuun ja valtionvelkaan. Tietoa ei puutu”, ruokaryhmän Käppi sanoo. Vaateryhmän Rinkinen sanoo olevansa itse välillä ympäristöasioissa tosikko, sillä asiat ovat vakavia, ja hän kertoo välillä jo miettineensä onko huumorin aika ohi.

On yritetty löytää huumoria, vaikka ympäristön tila ahdistaa.

MIKÄ TANKKI? Nuorille tarkoitettu ajatushautomo Tankki nostaa esiin ajankohtaisia ympäristökysymyksiä ja kertoo, mitä niiden ratkaisemiseksi voi omassa arjessa tehdä. Tankki puhuu vaikeista asioista selkeästi ja rohkeasti ja innostaa mukaan uudenlaiseen luonnonsuojelutoimintaan. Se on yhteisö, oppimisympäristö ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tankki on Suomen luonnonsuojeluliiton hanke. Sen rahoittaa Sitra ja sen markkinoinnin kumppanina toimii suunnittelutoimisto Måndag. Syksyn pilottina oli 12.–23.11. kestävä somekampanja. Katso mitä tankkilaiset saivat aikaan ja pysy kuulolla – Tankista kuullan vielä! //instagram.com/tankkisll// //facebook.com/tankkisll// //tankkisll.fi//

Luonnonsuojelija 4/2018

”

Pukeutuminen on ihmisoikeus. Onkin elintärkeää, että vaatebisnes ja muoti muuttuvat kestävämmäksi. Evi Rinkinen, Helsinki, vaatteet

”

Luonnossa pitää matkailla niin, että se säilyy myös tuleville sukupolville. Julia Kerkelä, Rovaniemi, matkustus

”

Kasvisruuan tulee olla aina lihaa houkuttelevampi valinta. Matleena Käppi, Jyväskylä, ruoka

Luonnonsuojelija 4/2018

Vangitut virrat Tasaisessa maassa vesivoima aiheuttaa laajaa vahinkoa. Vesivoimayhtiölle virtaava vesi tarkoittaa sähköä ja rahaa, virtavesien lajeille se on elintärkeä elinympäristö. Vesilaki antaa voimalalle vahvan aseman. Voiko sitä muuttaa? Teksti Sampsa Oinaala, kuvitus Tuuli Pursiainen

irjoitan tätä juttua Tuusniemellä, Juojärven rannalla. Pohjois-Savon maakuntajärvi tunnetaan puhtaasta vedestään ja muikustaan. Se voitaisiin tuntea myös esimerkiksi järvilohesta, mutta vaelluskalojen kulku järvelle on ollut mahdotonta vuodesta 1961. Silloin valmistui Palokin voimalaitos, joka patosi Suomen 20:nneksi suurimman järven ja tuhosi kuuluisat kosket. Nykyään ne voisivat muodostaa huikean matkailukohteen aivan Lintulan luostarin vieressä. Juojärven ja siihen virtaavien jokien tarina on tyypillinen. Suomen jokireiteistä 90 prosenttia on ihmisen muuttamia, ja meillä on 310 säännösteltyä järveä. Suurista järvistä ainoastaan Kuusamossa sijaitseva Kitka on patoamaton ja säännöstelemätön. Suurista joista luonnontilassa ovat ainoastaan rajajoet Tornio-Muonio ja Teno sekä Simojoki Pohjois-Pohjanmaalla.

Suomi teollistui vesisähköllä

Nykyään kotimaisen vesivoiman osuus Suomessa kulutetusta sähköstä vaihtelee 10–20 prosentin välillä vuosittaisesta vesitilanteesta riippuen.

Valta vedestä Vettä ei Suomessa voi omistaa kukaan. Sen sijaan kaikki vesialueet omistaa joku. Yleensä vesialueet ovat yhteisessä yksityisomistuksessa, eli ne omistaa osakaskunta, johon kuuluvat rantojen ja lähialueen maanomistajat. Yleensä voimalan rakentaminen on lähtenyt liikkeelle siitä, että voimayhtiö on hankkinut omistuksen koskeen tai vesialueeseen, johon voimalaa suunnitellaan. Kun Kemijokea padottiin, yhtiön miehet kulkivat talosta taloon ostamassa koskiosuuksia. Kuusamossa keskenään kilpailevat voimalarakentajat saapuivat jopa helikoptereilla rahasalkkujen kanssa korpikyliin kauppoja hieromaan. Kun voimala on kerran vesistöön rakennettu, sen asema on vahva. ”Vesilaki lähtee siitä, että voimalat ja luvat ovat lähtökohtaisesti pysyviä. Lupia ei voi peruuttaa ilman voimayhtiön tahtoa. Myös lupamääräysten pysyvyyssuoja on verraten vahva, vaikka sitä onkin vuosien saatossa heikennetty”, Soininen selittää. Erikoinen piirre on, että voimalaa koskee lähtökohtaisesti sen rakentamisen aikainen lainsäädäntö. Yleensä voimalalla on kalatalouteen kuten kalateihin tai kalojen istutuksiin liittyviä velvoitteita. Muutamalta kymmeneltä vanhalta voimalalta ne puuttuvat vielä kokonaan. ”Vesilaki ei mahdollista täysin uusien kalatalousmääräysten lisäämistä vanhoihin lupiin.” Vesitalouslupa tuo voimayhtiölle omistusoikeuden kaltaisen oikeuden virtaamaan, vaikkei se itse vettä omistakaan, Soininen selvittää. Siksi yhtiö voi nykyisin jopa vaatia korvausta vedestä, joka juoksutetaan esimerkiksi kalatietä myöten voimalan ohi. Tämä suosii luonnonmukaisten kalateiden sijaan teknisiä kalateitä, joissa vettä virtaa vain ajoittain. Vesi on rahaa.

Kun voimala on kerran rakennettu, sen asema on vahva.

Vesivoimarakentamisen historia juontaa teollistumisen aikakaudelle. Ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimala valmistui Helsingin Vanhankaupunginlahdelle vuonna 1876. Aina 1960-luvulle asti vesivoimalla tuotettiin suurin osa Suomen sähköstä, enimmillään jopa 90 prosenttia. Jo Ruotsin vallan aikana vesistörakentamista ryhdyttiin sääntelemään. Silloin lakiin kirjattiin, että virrasta sai esimerkiksi myllyjä varten padota vain kaksi kolmasosaa. Vapaaksi jäänyttä virtaa kutsuttiin ”kuninkaanväyläksi”. Sitten ilmapiiri alkoi muuttua. ”1920- ja 30-luvuilla virtavesien säilyttämistä vapaina pidettiin suorastaan hulluutena, sillä niistä sai edullista kotimaista sähköä vaikeassa kansantaloudellisessa tilanteessa”, Helsingin yliopiston kestävän sääntelyn apulaisprofessori Niko Soininen taustoittaa. Kun Saimaan vedet padonnut Imatran voimalaitos – joka on edelleen Suomen suurin vesivoimala – valmistui vuonna 1928, sen kuviteltiin riittävän koko Suomen sähköntarpeeseen. Toisin kuitenkin kävi.

16 Kalateistä istutuksiin Suurin vesivoimabuumi tapahtui aikanaan poikkeuslakien turvin. 1930- ja 40-luvulla säädettiin neljä poikkeuslakia helpottamaan voimaloiden rakentamista. Vesistöjen säännöstely sallittiin vuonna 1934, ja vuonna 1939 tuli mahdolliseksi rakentaa kiinteä pato koko suuren vaelluskalajoen poikki. Sotavuosista 1960-luvulle asti jatkuneella poikkeuslakien kaudella rakennettiin esimerkiksi Kemijoen alajuoksun jättivoimalat. Tuolloinkin lupaehdoissa oli kalatalousvelvoitteita, kuten kalateiden rakentamista. Osa kalateistä kuitenkin jätettiin lupaehtojen vastaisesti rakentamatta ja osa oli jo alunperin toimimattomia. Kalatiet saivat tästä huonon maineen, ja viimeistään 1980-luvulle tultaessa kalatalousvelvoitteet painottuivat luontaisten vaelluskalakantojen hoidon sijaan kalatalousmaksuihin ja kalaston istutuksiin, jotka olivat usein myös voimayhtiöille edullisempia. Lapin Ely-keskus on tutkinut aikoinaan tehtyjä Kemijoen ja Iijoen kalatalousvelvoitteita ja hakenut kaikkia tarkistettavaksi, sillä se pitää niitä alimitoitettuina.

Tasankomaan vesivoimaa Voimalapadon muodostama este kaloille ei ole ainoa vesivoiman haitta. Suomi on alava maa, jossa vesistöjen pieniä pudotuskorkeuksia kompensoidaan vesistöjen säännöstelyllä virtausvoiman luomiseksi. Se vaikuttaa koko vesistöön. Suomea onkin sanottu tasankovesivoimaloiden maaksi. Juojärvessä säännöstelyväli on maltilliset 65 senttiä, Kemijärvessä huimat seitsemän metriä. Biologisesti arvokas rantavyöhyke kärsii vedenpinnan vaih-

Luonnonsuojelija 4/2018

telusta, ja esimerkiksi lintujen pesät voivat jäädä säännöstellyn veden alle. 30 tekojärvestä tunnetuimmat ja suurimmat ovat 1960- ja 70-luvuilla Kemijoen vesistöalueelle Luiron ja Kitisen latvoille Lappiin valmistuneet Lokka ja Porttipahta. Vuositasolla tapahtuvan pitkäaikaisen säännöstelyn ohella on lyhytaikaista säätelyä, joka on myös haitallista. ”Esimerkiksi Kokemäenjoessa virtaama voi vuorokauden sisällä vaihdella täydestä juoksutuksesta lähes nollaan. Välillä koski on täynnä vettä ja välillä pelkkä liru. Kalatiekään ei auta, jos ei ole virtausta”, kalastusbiologi Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta selvittää.

Kymmenien miljoonien avuntarve

nosta. Käynnissä on useita kalan kulkua helpottavia hankkeita eri puolilla maata.

Ratkaisuja tarvitaan Miten virtavedet, kalakannat ja vesivoima sitten voitaisiin sovittaa yhteen? Esimerkiksi Kemijoen alajuoksun voimaloihin tarvittaisiin toimivat kalatiet, jotta kala pääsisi nousemaan Rovaniemen kohdalta haarautuvaan rakentamattomaan Ounasjokeen ja Sierilään. Luonnon kannalta parhaita ovat luonnonmukaiset kalatiet, joiden luomisessa voi hyödyntää voimalan viereen usein kuivilleen jääneitä alkuperäisiä jokiuomia. Niissä vesi virtaa ympäri vuoden, joten se tarjoaa myös elinympäristön virtavesien lajeille. Suomen 221 vesivoimalasta 57 on isoja, yli kymmenen megawatin laitoksia. Nämä voimalat tuottavat yli 90 prosenttia Suomen vesisähköstä. Keskikastiin eli 1–10 megawatin laitoksiin kuuluu 83 voimalaa, kuten Juojärven kahlitseva 6,4 megawatin Palokki. Loput ovat alle yhden megawatin ”tippavoimaloita”, joilla ei ole juurikaan energiataloudellista merkitystä. ”Tällaisen voimalan pyörittäminen on harrastustoimintaa”, Koivurinta sivaltaa. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että uusia voimalaitospatoja ei enää rakenneta. Vanhoissakin voimalaitoksissa tulisi varmistaa vaelluskalojen kulku ylä- ja alavirtaan. Lisäksi Luonnonsuojeluliitto ja sen piirit suunnittelevat voimalakohtaisen kokonaistarkastelun tekoa, jonka pohjalta voidaan tehdä esitys haitallisimpien patojen purkamisesta. Monilla pienillä voimalaitoksilla on rakennushistoriallisia arvoja, joita Museovirasto vaalii. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt kulttuurihistoriallisia arvoja sisältävien voimalaitosten kartoitusta, jotta niille voidaan suunnitella sopivia virtavesien ennallistustoimia.

Välillä koski on täynnä vettä ja välillä pelkkä liru.

1980-luvulla ilmapiiri alkoi muuttua vesivoimarakentamisesta vapaiden vesien suojeluun. Vuosina 1980–1987 voimaan tulleet koskiensuojelulait estävät rakentamisen useilla kymmenillä voimaloilta säästyneillä jokiosuuksilla. Lakikokonaisuutta pidetään Luonnonsuojeluliitossa yhä yhtenä suurimmista suojeluvoitoista. Viime aikoina suunta on muuttunut myös rakennettujen vesistöjen osalta. ”Tällä vuosikymmenellä painopistettä siirretään luontaisten vaelluskalakantojen pelastamiseen, vaikka kalaston istutuksiakin tarvitaan edelleen”, Koivurinta kertoo. Nykyhallitus on myöntänyt kansallisen kalatiestrategian puitteissa seitsemän miljoonan euron määrärahan kalojen vaellusreittien kunnostamisiin. ”Hyvä näin, mutta todellinen tarve olisi kymmeniä miljoonia”, Koivurinta muistuttaa. Valtio on osallistunut yhden pienen voimalaitoksen ostamiseen voimayhtiöiltä pois energiantuotan-

Lakiin tarvitaan muutoksia Monet ristiriidat lähtevät lainsäädännöstä, joten muutosta ei tapahdu, jos siihen ei kosketa.

Luonnonsuojelija 4/2018

”Muiden kuin säännöstelylupien osalta muutosprosessi on koettu raskaaksi. Se vaatisi vesilain muuttamista”, Niko Soininen toteaa. Luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaaajankalastajien Keskusjärjestö ja WWF esittävät vesilakiin muutosta, jolla voitaisiin vauhdittaa kalateiden rakentamista. Vesilain muutos mahdollistaisi kalatalousvelvoitteen lisäämisen niihin vesilupiin, joista se tällä hetkellä puuttuu. Lakimuutos velvoittaisi luvan haltijan myös maksamaan sille määrätyn kalatien, jos vesistön patoamisesta ja säännöstelystä aiheutuu vahinkoa uhanalaisille kalakannoille. Aloite on nyt edennyt valtioneuvoston selvityshankkeeksi. Painetta virtavesien kunnostamiseen ja lakimuutoksiin tulee myös Suomen rajojen ulkopuolelta. EU:n vesipuitedirektiivi vuodelta 2000 ja sen tulkintaa täsmentävä EU-tuomioistuimen Weser-rat-

kaisu vuodelta 2015 velvoittavat kaikkia jäsenmaita pyrkimään vesistöjen hyvään ekologiseen tilaan. ”EU-lainsäädäntö luo paineita tehdä muutoksia vesilakiin. Erityisesti täysin kalatalousvelvoitteita vailla olevat vanhat voimalaitosluvat ovat EU-oikeuden kannalta ongelmallisia. Vihdoinkin on tapahtumassa jotakin”, Niko Soininen iloitsee. Toisaalta vuosikymmeniä vatvottu Sierilän voimalaitos Kemijoella sai viime vuonna luvan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Sierilästä tulisi toteutuessaan ensimmäinen iso vesivoimalahanke sitten vuonna 2001 Kitiseen valmistuneen Kelukosken voimalan. Vesistörakentamisesta lienee siis odotettavissa lähiaikoina vilkasta keskustelua. Juttua varten on haastateltu myös EKOenergian ympäristöpäällikkö Virpi Sahia.

VAPAAN KEMIJOEN PUOLESTA Kemijoki on Suomen suurin joki – entinen mahtava lohijoki. Sierilän vesivoimalaitos tuhoaisi joen viimeisen vapaana virtaavan osuuden. Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta Sierilän voimalaitoksen rakentaminen on kaikkea muuta kuin selvä asia. 1) Luonnonsuojeluliiton kartoituksissa voimalaitoksen vaikutusalueelta on löydetty useita uhanalaisia ja EU:n direktiivein suojeltujen lajien esiintymiä. Lajistoon kuuluu mm. jokihelmisimpukka, kellosukassara, korpihohtosammal, hoikkamyyriäinen, laaksoarho, lapinleinikki, törmäpääsky, saukko ja kirjojokikorento. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vesitalousluvasta perustui puutteellisiin luontotietoihin. Päätöksen pohjana oli Kemijoki Oy:n vanhentunut ympäristövaikutusten arviointi. 2) Lapin Ely-keskus teki vuonna 2017 aloitteen Kemijoen voimaloiden kalatalousvelvoitteiden päivittämiseksi, jotta lohi ja meritaimen saataisiin jälleen lisääntymään Ounasjokeen ja Ylä-Kemijokeen. Isohaaran kalateiden laskureille on tänä vuonna noussut yli 7000 lohta ja taimenta.

3) Luonnonsuojeluliiton tietojen mukaan Kemijoki Oy:llä on Sierilän voimalaitoksen rakentamispäätös tekemättä ja hankkeen rahoitus saamatta. 4) Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Rovaniemen yhdistys sekä kaksi yksityishenkilöä valittivat Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen rakennuslupapäätöksestä. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus keskeytti kone- ja luukkuaseman rakennustyöt. Asia on edelleen hallintooikeuden käsittelyssä. Prosessin aikana on todettu, että kaavamerkinnöissä ja lupaehtojen täyttämisissä on puutteita. 5) Valtiolla on Sierilässä kaksoisrooli lakien säätäjänä ja omistajana. Valtio on Kemijoki Oy:n suurin osakkeenomistaja, joten se voisi päättää, että vesivoimalaa ei rakenneta. Liisa Hulkko

Ensi kesänä soudetaan taas vapaan Kemijoen puolesta! Lue lisää: sll.fi/vapaa-kemijoki

Mitä on EKOenergiamerkitty vesivoima? Sähkön tuotanto vesivoimalla perustuu uusiutuvaan energianlähteeseen, veden potentiaalienergiaan. Vesisähkön tuotanto ei kuitenkaan ole luonnon kannalta haitatonta, vaan usein siitä kärsivät vaelluskalat ja koko virtavesiluonto. Vaikutukset voivat ulottua latvavesiltä alajuoksulle ja jokisuistoon asti. Töpselistä tuleva sähkö, elektronien virta, on samanlaista riippumatta siitä, onko se tuotettu ydinvoimalla tai uusiutuvilla kuten tuulella tai vesivoimalla. Ei kuitenkaan ole sama, mistä voimalasta sähkö on peräisin. Sähkön ohessa myydään alkuperätakuita. Ne kertovat sähkön tuotantomuodon ja -paikan. Luonnonystävälle ne ovat välttämätön, mutta eivät vielä kattava tae mahdollisimman haitattomasta tuotannosta. Alkuperätakuut esimerkiksi tunnistavat vesivoiman, mutta eivät sitä, onko voimalassa kalatie tai turvaako voimalan käyttö jatkuvan virtaaman joessa. Kuluttajana voit vaikuttaa. Valitse kotiisi uusiutuva sähkö, joka huomioi ilmaston lisäksi myös luonnon. Kun teet uuden sähkösopimuksen, kysy myyjältä EKOenergia-merkittyä sähköä. Se on tuotettu uusiutuvilla kuten aurinko-, tuuli-, vesi- tai biovoimalla noudattaen ympäristömerkin vaatimuksia, ja sen hinnasta kerätään varoja uusiutuvan energian edistämiseen kehittyvissä maissa. Vesivoimasähköstä kerätään lisäksi varoja virtavesien hyväksi. Vaihda EKOenergiaan: //ekoenergy.org/vaihda-ekoenergiaan //

EKOenergian vesivoimakriteerit uudistuvat Juuri nyt EKOenergian vesivoimalle asettamia kriteerejä päivitetään. Onko mielestäsi tarpeellista pitää huolta siitä, että joki ei koskaan kuivu tai että voimalalla on kalatie? Kriteerien päivitykseen voi vaikuttaa jokainen asiasta kiinnostunut. Parhaillaan on nähtävänä kriteerien toinen luonnos, jossa vaatimuksia asetetaan virtaamalle, kalankululle ja jokien elinympäristöille. Palautetta voi antaa 17.12.2018 asti. Osallistu: //ekoenergy.org/vesivoimakriteerit//

Virtavesirahasto etsii rahoitettavia hankkeita EKOenergia-merkityn vesisähkön myynnistä tuloutetaan 0,10 euroa megawattitunnilta EKOenergian Virtavesirahastoon. Se tunnettiin aiemmin nimellä Ympäristörahasto. Rahaston varat käytetään virtavesihankkeisiin, jotka vähentävät, korjaavat tai kompensoivat vesivoiman ympäristöhaittoja. Hankkeet valitsee asiantuntijaraati, jossa on edustettuna laaja virtavesien tuntemus. Rahaston varoin esimerkiksi Virtavesien hoitoyhdistys entisöi Vihtijokea lohikaloille sopivaksi. Yhdistys kunnosti kutualueita ja rakensi Olkkalankoskelle luonnonmukaisen ohitusuoman. Jyväskylän yliopisto kuntoutti häviämisuhan alaisia Mustionjoen raakkuja laitoksessa palauttaen niiden lisääntymiskyvyn. Valonia poistaa taimenen vaellusesteitä Varsinais-Suomessa ja Rovaniemen luonto toteutti Sieriläsoudun Kemijoella. Virtavesirahaston haku on jälleen auki. Vuonna 2019 jaettavana on 60 000 euroa. Tutustu ohjeisiin ja valintakriteereihin ja lähetä hakemuksesi 15.1.2019 mennessä. Hae rahoitusta ja lue lisää: //ekoenergy.org/virtavesi// Virpi Sahi

FRESHABIT LIFE IP (LIFE14/IPE/FI/023)

Luonnonsuojelija 4/2018

Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruun puhuu tuhansille ihmisille Ilmastomarssilla Helsingin Senaatintorilla 20.10.2018.

Askelia kohti parempaa tulevaisuutta Luonnonsuojeluliiton 80-vuotisjuhlavuoden aikana luonnonystävät ovat lähteneet joukoin Ilmastomarssille ja keräämään nimiä metsien puolesta.

1 Avohakkuut historiaan! Yli sata vapaaehtoista ympäri Suomea oli mukana keräämässä puolen vuoden ajan kannatusilmoituksia Luonnonsuojeluliiton ja muiden järjestöjen käynnistämään Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteeseen. Aloite saavutti eduskuntakäsittelyyn vaadittavan määrän kannatusilmoituksia jo elokuussa. Kansalaisaloite sulkeutui 17.11.2018. Keskustelua valtion avohakkuiden vaikutuksista retkeilyyn, lajien monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen sekä vesistöihin jatketaan talven yli. Lakialoite menee keväällä 2019 valittavan uuden eduskunnan käsiteltäväksi.

2 Ilmastoherätys eduskunnalle Luonnonsuojeluliiton ja kymmenien muiden tahojen lokakuussa järjestämä Ilmastomarssi Helsingissä keräsi Senaatintorille ja eduskuntatalon portaille jopa 10 000 ihmistä vaatimaan eduskunnalta tekoja ilmaston puolesta. Marssi oli historian suurin ympäristömielenosoitus ja teki vuodesta ilmastovuoden. Talvella järjestöt käynnistävät kampanjan, jolla ilmastosta tehdään vuoden 2019 eduskuntavaalien suurin kysymys.

3 Kymmeniä suojeltuja alueita Vuoden aikana saatiin suojeluun lukuisia arvokkaita luontoalueita. Mukana oli 100 luontohelmeä -kohteita, kuten Oulun Sanginjoen yli 1 000 hehtaarin suojelualue. Lisäksi suojeltiin esimerkiksi lähes 550 hehtaarin Kintulammin luonnonsuojelualue Tampereella. Edellisenä vuonna pyörinyt Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja, jossa Luonnonsuojeluliitto oli mukana, sai jatkoa, kun valtio lupauksiensa mukaisesti tuplasi hehtaarit suojeli 3 358 hehtaaria. Kohteista enemmän kuin puolet oli luontojärjestöjen esittämissä suojelurajauksissa. Jopa Luoteis-Venäjälle perustettiin yli 120 000 hehtaarin kokoinen Laatokan luotojen kansallispuisto, jonka perustamisen puolesta Luonnonsuojeluliitto on ahkeroinut yli 20 vuotta.

Felix Siivonen

Tekstit Liisa Hulkko, Felix Siivonen

4 80-vuotias juhli ja teki uudistuksia Luonnonsuojeluliitto järjesti komeat 80-vuotisjuhlat Turussa elokuussa. Päivän aikana juhlissa vieraili tuhansia ihmisiä. Juhlavuonna järjestö teki myös kaksi merkittävää uudistusta. Jäsenrekisterija verkkosivu-uudistukset yhdistävät luonnonsuojelijat entistä vahvemmaksi voimaksi luonnon puolesta. Vuoden aikana uudistuksiin antoivat panoksensa lukuisat liiton työntekijät, piirit ja paikallisyhdistykset ja aktiivit.

5 Hiilipörssi ennallistaa soita Luonnonsuojeluliitto kehitti soiden ennallistamiseen Hiilipörssin, jonka suosio on ollut suurta: sijoittajia on kertynyt 750 ja rahaa ennallistamiseen 300 000 euroa. Jo kolmen suon, Lestijärven Joutenneva-Tummunneva, Kiviniemen Pekkasuo ja Puolangan Kempaksen, ennallistamissuunnitelmat ovat vauhdissa. Hiilipörssi on onnistunut yhdistämään ihmisten valtavan huolen ilmaston lämpenemisestä ja huolen

myös suoluonnon puolesta. Koneen Säätiön rahoitus päättyy kesällä 2019 ja sen jälkeen se jatkaa elämää omillaan.

6 Ympäristöhallinnon puolesta Luonnonsuojeluliitto nousi järjestöistä merkittävimmäksi kriittiseksi ääneksi aluehallinnon uudistukseen liittyvässä ympäristöhallinnon purkamisessa. Liitto nosti uudistuksen epäkohtia esiin viestimällä aktiivisesti esimerkiksi selitysanimaatioiden keinoin lausuntojen rinnalla. Osin työmme tuloksena myös eduskunnan ympäristövaliokunta antoi aiheesta kriittisen lausunnon. Aluehallintouudistus lykkääntyi ainakin vuodella ja edelleen sen tulevaisuus on epäselvä.

Yli 50 lisää

Tutustu verkkosivuilla kymmeniin muihin voittoihin ja saavutuksiin. Kiitos tuesta, jäsenet, lahjoittajat ja yhteistyökumppanit! //sll.fi/suojeluvoitot2018//

Avohakkuut historiaan -kampanjassa oli mukana kymmeniä innostuneita vapaaehtoisia. Yksi niistä oli Luonnonsuojeluliiton Rauman seudun yhdistyksen Aleksi Reini

Luonnonsuojelija 4/2018

MUISTOKIRJOITUS

Kasviharrastajasta kasvoi Savon luonnon puolustaja Suomen luonnonsuojeluliiton kunniajäsen, sisätautien erikoislääkäri Jaakko Savola kuoli Pieksämäellä 84-vuotiaana 6.9.2018. Luontoa – nimenomaan kasveja – jo koulupojasta harrastanut Jaakko Savola tuli mukaan luonnonsuojelutyöhön vuonna 1971. Hänet valittiin tuolloin vastaperustetun Pieksämäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Puolisonsa Anjan kanssa he olivat siitä pitäen yhdistyksen tärkeimmät toimihenkilöt. Yhdistys oli yksi uuden Suomen luonnonsuojeluliiton aktiivisimmista, jäsenmäärän hipoessa parhaimmillaan neljää sataa. Pieksämäeltä kantautui usein hyviä uutisia. Joroisissa oli menty ojittamaan tunnettu letto, jolla kasvoi harvinaista taarnaa. Yhdistys sai suon rauhoitettua ja ojat tukittua talkoilla. Ennallistamistyö oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ydinvoima nousi puolestaan Savossa kiistan aiheeksi, kun seutukaavaliitoissa ryhdyttiin suunnittelemaan vuonna 1973 sisämaan ydinvoimalaa Suonenjoelle. Savola oli alusta saakka organisoimassa vastustusta ja mielenosoituksia kunnes järjetön hanke sammui.

Pieksämäen seudun yhdistyksen tärkeimmäksi toimintamuodoksi kehkeytyi uusien luonnonsuojelualueiden aikaansaaminen. Aloitteita ja niiden taustaselvityksiä tehtiin aktiivisesti ja asiantuntevasti viranomaisille. Yhdistys kävi monet kiivaat ottelut turvekaivoksia vastaan eri oikeusasteissa ja korjasi usein voiton. Tuloksena oli parituhatta hehtaaria suojelualueita, etupäässä soita ja lehtoja Savossa, kruununa lopuksi Savolan perheen omat vanhat metsät Metso-ohjelmassa. Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana Savola toimi 1976–1981. Vuonna 2010 hänet kutsuttiin liiton kunniajäseneksi. Luonnonsuojeluväki tunsi Jaakko Savolan periksi antamattomana, aatteellisena luonnonsuojelijana. Hän oli taistelija, joka usein satiirisilla mielipidekirjoituksillaan tyrmäsi monia luontoa tuhoavia hankkeita, kuten Siilinjärven kaivosjätteen kasaamisen Nilsiän Tahkovuorelle talviolympialaisten syöksylaskurinteeksi. Kasvitieteilijänä Savola innostui eläkepäivinään Viron ja Venäjän-Karjalan rikkaasta kasvistosta. Hän teki alueille useita retkiä ja julkaisi havaintojaan. Sodassa tehtyä kasvitieteellistä tutkimusta, Itä-Karjalan ”sotabotaniikkaa”, hän edisti ansiokkaasti museokokoelmien, arkistojen ja kirjallisuuden avulla. Rauno Ruuhijärvi Heikki Simola

Luonnonsuojelija 4/2018

Yhdessä vieraslaj Luonnonsuojeluliiton viisivuotinen VieKas LIFE -hanke käy joukolla vieraslajeja vastaan ja haastaa kansalaiset mukaan auttamaan.

Kaunis jättipalsami on alunperin tuotu Suomeen koristekasviksi, kuten suurin osa muistakin vieraslajikasveista.

Olli Borg

Raaseporin Luonnon vieraslajitalkoissa syksyllä 2018 etsitään kurtturuusuesiintymiä saaristosta, jossa se leviää veden kautta tehokkaasti.

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. (09) 228 08 224, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Seuraa: sll.fi, Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median kanavat: sll.fi/some Jäsenpalvelu: sll.fi/asiakaspalvelu Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kasvikerho Pulsatillan pikkujoulu nyyttikestihengessä 10.12. klo 18–20. Lisätietoja: Heli Jutila, heli.m.jutila@gmail.com. Cupidon kerhoilta 13.12. klo 18–20 Stone Galleryssä (Lunnikivi, Idänpääntie 6). Tervetuloa hyönteiskerhon avoimeen kerhoiltaan! Lisätietoja: Timo Leponiemi, timo.leponiemi@ yle.fi.

• •

Salpausselän luonnonystävät: Syyskokous 11.12. klo 18–20 Kaupunkikylässä (Hollolankatu 1). Valitaan varatoi-

•

minnantarkastaja. Kokouksen alussa Eero Jussilan luontokuvia. Tervetuloa! Lisätietoja: Petri Honkanen, salpausselanluonnonystavat@gmail.com.

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Norppaturvallisen Saimaa-katiskan rakennustalkoot su 17.2. klo 12–15, Kulttuuritalo Tempo, Mikonkatu 23, Mikkeli ja su 24.2. klo 12–15, Laulutalo, Kauppakatu 51, Joensuu. Tervetuloa viettämään mukavaa koko perheen iltapäivää luonnonsuojelun, kädentaitojen ja kahvittelun parissa. Tilaisuuden alussa luontokuvaaja ja kalastaja Juha Taskinen sekä näyttelijä Kari Hietalahti antavat vinkkejä mm. katiskakalastukseen ja saaliin käsittelyyn. Katiska on helppo rakentaa, eikä rakentaminen vaadi erityistaitoja. Katiskanrakennustalkoissa tarvikkeet ja työkalut ovat jo valmiiksi. Talkoissa valmistuvat katiskat jaetaan vapaa-ajankalastajille ensi kesän Vaihda verkot katiskaan -tapahtumassa Puumalassa. Talkoissa on mahdollista myös lunastaa katis-

ka itselleen tarvikemaksuja vastaan. Saimaalta Laatokalle -seminaari 9.3. Paikka: Punkaharju, Lustontie 1, 58450 Punkaharju. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan piirit, Anitta Miikkulainen, anitta.miikkulainen@gmail.com, www.sll.fi/ tapahtuma/9975. Retki Haarikolle 19.5. Paikka: Savonlinna. Seuraa ilmoittelua! Vapaa pääsy. Lisätietoja: Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan piirit, Anitta Miikkulainen, anitta.miikkulainen@gmail. com. www.sll.fi/tapahtuma/10044.

• •

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: Dick Forsman: Kuvista kirjoiksi – petolintujen perässä maailmalla 12.2. klo 18. Paikka: Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kalevasali. Kuvaesitys kertoo tarinan kymmenen vuotta kestäneestä hankkeesta kirjoittaa petolintujen maastomääritystä käsittelevä teos.Vapaa pääsy. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 3643 693, juha.jantunen@allergia.fi, www.sll.fi/tapahtuma/8816. Pöllöretki 1.3. Lähtö klo 18 Imatra uimahallin parkkipaikalta kimppakyydein. Järjestetään EKLY:n kanssa. Kannattaa pukeutua lämpimästi. Jos on tuulista ja sateista retki siirtyy viikolla seuraavaan perjantaihin 8.3. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 364 3693, juha.jantunen@allergia.fi, www.sll.fi/tapahtuma/10545. Vuoksen lintukävely 17.3. klo 9. Lähtö Imatran uimahalli parkkipaikalta. Vuok-

•

sen linturetkelle kävellään Varpasaaressa ja kimppakyydein käydään muillakin Vuoksen lintupaikoilla. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Juha Jantunen, p. 050 3643 693, juha.jantunen@ allergia.fi, www.sll.fi/tapahtuma/10556. Vuoksen toinen lintukävely 14.4. klo 9. Lähtö Imatran uimahallin parkkipaikalta. Seurataan kuinka kevät on edennyt edellisen retken jälkeen. Varpasaaressa kierroksen jälkeen käydään kimppakyydein muilla lähialueen lintupaikoilla. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Juha Jantunen, 0503643693, juha.jantunen@ allergia.fi, www.sll.fi/tapahtuma/10563. Pönttötalkoot 27.4. klo 12. Lintupönttöjä rakennetaan lauantai-iltapäivänä kotiin, mökille tai lähimetsään vietäväksi. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Juha Jantunen, 0503643693, juha.jantunen@ allergia.fi, www.sll.fi/tapahtuma/10567.

•

Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kimmo Ohtonen: Luontosuhteemme 6.2. klo 18 Linnoituksen Kehruuhuoneella. Kimmo Ohtonen on toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja, joka tunnetaan Ylen luontoohjelmista sekä hyväntekeväisyystempauksista. Ennen luentoa Luonnonsuojeluliiton jäsenillä on mahdollisuus tavata Kimmo klo 17 alkaen Linnoituksen luonnonsuojelukeskuksessa – tulehan juttelemaan tai hakemaan signeeraus kirjaasi! Vapaa pääsy. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, p. 041 4631 737, kimmo.

•

Sari Jussila

Teksti Emilia Horttanainen

Luonnonsuojelija 4/2018

jeja vastaan Vieraslajit ovat yksi luontoon kohdistuvista uhista, joka meidän on torjuttava – elinympäristöjen häviämisen ja ilmastonmuutoksen rinnalla. Vieraslajit syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja ja voivat vaikuttaa kokonaisten ekosysteemien toimintaan. Nyt niiden torjumiseen on ryhdytty toden teolla. VieKas LIFE -hanke torjuu vieraskasveja Suomesta. Samalla lisätään tietoa, käynnistetään laajaa kansalaistoimintaa ja luodaan torjuntatyölle jatkuvuutta. Hankkeessa on jo alusta pitäen mukana kansalaisjärjestöjä, kaupunkeja ja valtion virastoja. Tavoitteena on pitkäaikainen, laaja ja sitouttava kansalaistoiminta.

Jättiputki, jättipalsami – jättiurakka? Vieraslajeissa on petollisen viehättäviä kasveja kuten purppuranpunainen jättipalsami ja mahtava jättiputki. Niitä aiotaan vähentää ja vesistöjä valtaavasta keltamajavankaalista päästä eroon kokonaan. Ne kaikki on aikoinaan tuotu meille koristeeksi. Jättiputkien hallussapito on kiellettyä, ja maanomistaja on velvollinen hävittämään ne tontiltaan. Kitkemiseen tarvitaan suojavarusteet, sillä jättiputki voi aiheuttaa palovamman kaltaisen ihottuman. Juuret on kaivettava maasta ja työ on toistettava vuosia ennen kuin siemenpankki on tyhjä. Jättipalsami on kiitollisempi talkoitten kohde. Sillä on hennot juuret, jotka irtoavat kevyellä nyppäisyllä puronvarren mullasta. Sen siemenet säilyvät itämiskelpoisena maassa vain pari vuotta, joten kolmannen kesän talkoiden päätteeksi voidaan jo kilistellä maljoja onnistumiselle.

Jämsässä tapahtuu Jämsän kaupunki on yrittänyt päästä eroon jättipalsamista, mutta kaupungin omat resurssit eivät tähän työhön riitä. Jämsänseudun Luonnonystävät on useina vuosina kitkenyt talkoilla lupiinia ja jättipalsamia. Yhdistys vinkkasi kaupunginpuutarhuri Raisa Heinolle VieKas-hankkeesta ja ehdotti yhteistyötä. Kaupunki otti tarjouksen ilolla vastaan, ja niin sovittiin viiden vuoden hankeyhteistyöstä. Talkookohde oli heti tiedossa. ”Pispalassa Jämsänjoen läheisyydessä tehtiin harvennushakkuu, jonka myötä alueelle röyhähti valtava jättipalsamikasvusto”, kertoo Jämsänseudun Luonnonystävien aktiivi Sari Jussila. ”Vesistön varrella kasvusto on vaaraksi levittää siemeniä jokea pitkin alapuolisille alueille. Siellä on jo aiempina vuosina talkoilla kitketty jättipalsamia.” Yhdistys haluaa saada asukkaat kiinnostumaan oman ympäristön hoidosta. Tämän lisäksi selvitetään lähialueen muut jättipalsamiesiintymät ja alueiden maanomistajat yhdessä kaupungin kanssa.

järjestöjen ja kuntien kanssa järjestetään koulutuksia, joissa tutustutaan vieraskasveihin, niiden hävittämiseen sekä Luonnontieteellisen museon kehittämään vieraslajien ilmoitustyökaluun. Vieraskasveja torjutaan pääasiassa mekaanisesti. Jyväskylässä jättipalsamin hävittämisessä auttavat myös lampaat. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan löytyisikö jättiputken torjunnan avuksi sopivaa biohajoavaa ainetta. Vieraskasveja pihoilta luontoon levittävät siemeniä syövät eläimet, mutta useimmiten ihmiset – tahtomattaan. Monet puutarhaliikkeissä myytävistä tutuista koristekasveista ovat haitallisia vieraslajeja. Pihaa siistittäessä puutarhajätettä ei pitäisi kipata metsän puolelle. Puutarhamartat vievät tästä tietoa harrastajille ja Luonto-Liiton vieraslajilähettiläät kouluihin. Katsotaanpa kristallipalloon. Vuonna 2024 tilanne Suomen vieraskasvien suhteen on jo parempi. Suuren talkoojoukon luontokontakti on siinä sivussa vahvistunut, kynnet ovat pysyvästi mullassa. Kansalaisten ja järjestöjen yhteistyöverkosto on edelleen olemassa. Mihin sen voimaa voidaankaan käyttää, mihin sitä eniten tarvitaan? Ennallistetaanko soita? Jotain muuta? Show must go on!

Vieraslajeissa on petollisen viehättäviä kasveja.

Joukkovoimaa ja monta konstia Vieraslajien kitkeminen on myös yhdessä oloa, luontoliikuntaa ja yhteen hiileen puhaltamista. VieKashankkeessa luodaan kansalaistiedettä ja toimitaan luonnon ja oman hyvinvoinnin puolesta. Yhdessä

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: VieKas LIFE -hankkeen asiantuntija Markus Seppälä, markus.seppala@sll.fi.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat saarinen@sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/9441. Puoli vuosisataa luonnonsuojelua 6.3. klo 18 Lappeenrannan Linnoituksessa Luonnonsuojelukeskuksessa (Katariinantori 6). Kevätkokous alkaa klo 17, jonka jälkeen klo 18 lähdetään kuvien kera aikamatkalle. Vuonna 1969 perustettiin Etelä-Karjalan luonnonsuojeluyhdistys, jonka jälkeläisiä ovat niin Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys kuin Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri. Tervetuloa! Vapaa pääsy. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 041 4631 1737, kimmo.saarinen@ sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/9008.

•

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

•

Norppaturvallisen Saimaa-katiskan rakennustalkoot su 17.2. klo 12–15, Kulttuuritalo Tempo, Mikonkatu 23, Mikkeli. Lisätiedot: Ks. Etelä-Karjala. Saimaalta Laatokalle -seminaari 9.3. Punkaharjulla (Lustontie 1). Vapaa pääsy. Lisätietoja: Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan piirit, Anitta Miikkulainen, anitta.miikkulainen@ gmail.com, www.sll.fi/tapahtuma/9975. Retki Haarikolle 19.5. Paikka: Savonlinna. Seuraa ilmoittelua! Vapaa pääsy. Lisätietoja:

• •

Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan piirit, Anitta Miikkulainen, anitta.miikkulainen@gmail. com, www.sll.fi/tapahtuma/10044. Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys: Yhdistyksen syyskokous to 29.11. klo 17 Savonlinnassa Kulttuurikellarissa os. Olavink.34. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat ja uusien sääntöjen vahvistaminen. Luonnonkalenteri 2019 myynnissä Kulttuurikellarin illassa hintaan 16€, vain käteismaksu. Metsäilta samassa paikassa klo 18 alkaen. Risto Sulkava esitelmöi kuvin jatkuvan kasvatuksen metsänhoidosta. Iltaan pyydetty puheenvuorot myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuoriselta ja kaupungin metsätalousinsinööri Tuomas Huttuselta. Tilaisuuteen vapaa pääsy.

• •

Suur-Savon yhdistys: Luontoilta – Miten METSO-ohjelma Etelä-Savossa etenee? 26.11. klo 17.30 Estery-talolla (Otto Mannisenkatu 4, Mikkeli). METSO-ohjelman tavoitteena on pysäyttää eteläisen Suomen metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen. Miten siinä on onnistuttu ja mitä ohjelmalla voidaan vielä saavuttaa? Luonnonsuojeluasiantuntija Markku Heikkinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta alustaa keskustelua. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Vapaa pääsy. Lisätietoja: Suur-Savon yhdistys, Outi Airaksinen, suur-savo@sll.fi, www.sll.fi/ tapahtuma/9862.

•

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, p. 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Toimisto avoin tarvittaessa. Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jämsän seutu: Tarkempia tietoja löytyy osasta tapahtumia lähempänä ajankohtaa verkkosivuiltamme tai fb-sivultamme.

•

Valokuvailta ti 8.1. klo 18–20 Paunun koulun auditoriossa yhteistyössä Jämsän Seudun Kameraseuran kanssa. Kirjastoviikolla Jämsänkosken kirjastossa esitteitä, alueen luontokohteiden esittelyä. Kevätkokous to 7.3. klo 17.30 SPR:n tilassa, Koivutie 3, Jämsänkoski. Lumikenkäretki su 17.3. klo 10 Morvaan, omat/vuokrakengät. Torni-illat ke 24.4. klo 17–19 Lokalahti, ke 8.5. klo 17–19 Juokslahti ja ke 15.5. torni-ilta klo 17–19 Alhojärvi. Paikalla lintuoppaat. Bussiretki Oriveden Siikanevalle la 18.5.

• • • • •

Keurusseudun luonnonystävät: Syyskokous Keuruulla kulttuurikeskus Kimarassa 28.11. klo 18. Ohjelmana Juhani Kiltisen luontokuvaesitys. Tervetuloa–.

•

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalolla luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

•

Piirihallituksen kokous Kouvolassa to 13.12. klo 18. Lisätietoja: kymenlaakso@sll.fi, sll.fi/kymenlaakso, 0451049388. Meri-Kymen Luonto: Luontokuvailta Kotkan pääkirjaston auditorio 29.11. klo 18–20. Pekka Vainio, Leena Asikainen ja Harri Jacksen näyttävät ottamiaan luontokuvia Kotkan kirjaston auditoriossa. Samalla voi ostaa luontokalenterin (kielet: suomi, ruotsi, venäjä, saksa, englanti ja ranska) vuodelle 2019. Pääsymaksu 5€, SLL-jäsen 3€ ja luontokalenteri 16€. Lisätiedot: ruiskaunokit@gmail.com.

•

Luonnonsuojelija 4/2018

•Tapahtumat LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Kansankatu 8, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 9.30–14 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri Rovaniemen yhdistys: Glögit ke 12.12. klo 18–19.30 Cafe Kodissa, Valtakatu 21. Tervetuloa nauttimaan kuumasta juomasta ja hyvästä seurasta! Kertaamme vuoden tapahtumia ja suunnittelemme seuraavaa vuotta Cafe Kodin tyrniglögiä nauttien. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/9674/ Jäsenilta ke 16.1. klo 18–20 Neuvokkaan Kammarissa, Kansankatu 8. Luonto lainassa viikolla 4.–10.1. kirjavinkkejä ja toimintaa kirjastolla, Jorma Etontie. Yhdistyksen kevätkokous ja yleisötilaisuus helmikuussa.

• • • •

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri Nokian yhdistys: Lintuvalokuvailta ja pikkujoulut Nokian Kerholan Polone-salissa (Souranderintie 13) 28.11. klo 18. Tapahtuma sopii kaikenikäisille,n mehu- ja kahvitarjoilua. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Nokian Lintukoulu, Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720, www.sll.fi/tapahtuma/3961. Talvilintulaskenta Kauniaisten reitillä 28.12. klo 9. Kokoonnumme Kulovedentien ja

• •

Huhtivalkamantien risteyksessä, josta lähdemme 8 kilometrin kierrokselle. Osallistujia mahtuu mukaan vain neljä. Ilmoittaudu: Nokian Lintukoulu, Anne Viitalaakso, nokianlintukoulu@gmail.com, www.sll.fi/tapahtuma/3966. Talvilintulaskenta Pitkäniemen reitillä 2.1. klo 10. Lähdemme Nokian kirkolta Pitkäniemeen, mukaan mahtuu vain neljä osallistujaa, ilmoittaudu: p. 045 888 3720. Vapaa pääsy. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/3970. Hetkiä maalla ja merellä – kuvia luontomme monimuotoisuudesta 23.1. klo 18. Paikka: Nokia, Kerholan Lehteriluokka. Tilaisuudessa näemme nokialaisen Aki Salokatveen puhuttelevia otoksiaan hänen lähiympäristöstään ja mielimaisemistaan mereltä. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Kaija Helle, p. 044 0177 180, hellekaija@gmail.com, www.sll.fi/tapahtuma/10287/ Talviretki Halimaan aurinkokalliolle 10.2. klo 11. Paikka: Nokia, tapaaminen Myllyhaan päiväkodin P-paikalla. Käkkärämäntyjen ympäröimä Aurinkokallio on jääkauden pyöreäksi hioma luontokohde. Varusteena sään mukainen vaatetus, lämmintä juotavaa ja eväät, joita voi lämmittää nuotiolla. Oppaina ovat Tapio Perttunen ja Kaija Helle. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Kaija Helle, p. 044 0177 180, hellekaija@ gmail.com, www.sll.fi/tapahtuma/10291. Koskikararetki Siuronkoskella 17.2. klo 13 yhdessä Nokian Lintukoulun ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Tapahtuma sopii hyvin lapsiperheille ja lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville. Kaikki lämpimästi tervetuloa! Vapaa pääsy. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720, www.sll.fi/ tapahtuma/10230. Lintujen muutontarkkailua Alasenlahdella 13.4. klo 10. Lähtöpaikka: Nokia, Luk-

• •

•

kilantien iso punainen lato, Nokia. Paikalla Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä Jukka T. Helin sekä Nokian Lintukoulusta Jarmo Koivisto. Sopii lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville sekä perheille. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Vapaa pääsy. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720, www.sll.fi/ tapahtuma/10236. Pälkäneen seutu: Pikkujoulu su 2.12. klo 14. Ottakaa jotain purtavaa mukaan ja jokin kierrätyslahja. Ilmoittautumiset sihteerille, p. 050 5911 663.

•

Tampereen yhdistys: Syyskokous ja yleisöesitelmä 27.11. klo 18–20. yhdistyksen toimistolla (Kuninkaankatu 39, Tampere). Kokousta ennen klo 18 Pentti Siilahti pitää esitelmän vastaperustetusta Laatokan kansallispuistosta. Lisätietoja: Antti Putaja, sll.tampere@gmail.com. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu, tervetuloa!

•

Ylöjärven luonto: Hyvien kulutusvalintojen teemaluento la 19.1. klo 14–17. Tarkemmat tiedot tapahtumasta julkaistaan lähempänä. Vapaa pääsy. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/9042.

•

POHJANMAAN PIIRI

Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaanpiiri ry Vaasan ympäristöseura: Pikkujoulut 7.12. klo 18–21 Alkulan tilalla

•

Kuopion Luonnon Ystäväin yhdistys (KLYY) julkaisi kesällä kirjan Ensi askeleet Suomen luontoon – First Steps into Finland’s Nature. Tämä luontotiedon pikkujättiläinen on tarkoitettu maahanmuuttajille ja Suomen luonnon ystäville kautta maailman. Mutta löytää supisuomalainenkin siitä perustietoa maamme luonnosta. Ajatus kirjasta juontaa juurensa monen vuoden taakse, kun yhdistyksen pitkäikainen aktiivi Pekka Tenhunen johdatteli ulkomailta tulleita vaihtoopiskelijoita ja maahanmuuttajia yhdistyksen luontoretkille. Sopivaa opasmateriaalia ei tuntunut löytyvän. Niinpä hän päätti tehdä sellaisen itse. Alkoi projekti, joka laajeni 190-sivuiseksi A5-kokoiseksi kirjaksi ja kesti kolme vuotta. Syntyi selkosuomella kirjoitettu teos, jossa käydään läpi luonnon perusasiat ja tehdään myös tuttavuutta luonnonläheisen suomalaisen kulttuurimme sekä kielen kanssa aina Kalevalasta alkaen. Yhdistyksen työryhmä käänsi kaikki tekstit myös englanniksi, joten kirja on kaksikielinen. Kirjaa voi tilata osoitteesta tiedotus@KLYY.fi, sen hinta on 20 euroa. Kuopion luonnon ystäväin yhdistys

Kaarina Heiskanen

Erilainen luontokirja

Luontokirja julkaistiin 5.6. , jolloin Pekka Tenhunen (oikealla) esitteli kirjaa myös Kuopion monikulttuurikeskus Kompassin väelle. Vasemmalla Kompassin kotoutumisen asiantuntija Tsega Kiflie.

(Gripinpolku 1, Vaasa). Lisätietoja: Matti Tuomaala, p. 040 555 2582. Järjestetään yhdessä Luonto-Liiton Pohjanmaan piirin kanssa. Rauhallisen tunnelmalliset pikkujoulut toimivat pääasiassa nyyttikestimeiningillä. Ohjelmaa saa järjestää ja ehdottaa.

POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Norppaturvallisen Saimaa-katiskan rakennustalkoot su 24.2. klo 12–15, Laulutalo, Kauppakatu 51, Joensuu. Lisätiedot: Ks. Etelä-Karjala.

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa Oulun yhdistys: Hupisaarten joulupolku 15.12. Paikka: Oulu, Ainolanpuisto. Joulupolku johdattelee ulkotulien ja lyhtyjen valossa kulkijoita Pohjois-Pohjanmaan museolta Hupisaarten leikkipuiston kautta kesäteatterille. Joulupolun varrella on myös yhdistyksemme järjestämää luonto- ja ympäristökasvatustoimintaa. Vapaa pääsy. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/10417. Kuusenhakuretki 16.12. klo 12. Paikka: Oulu. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

•

Luonnonsuojelija 4/2018

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Vapaa pääsy. Lisätietoja: Sirkka-Liisa Väänänen, p. 041 540 2423, slvaananen@gmail.com, www.sll.fi/tapahtuma/10423. Pihabongaus 27.1. Lintujen havainnointia lähiluonnossa. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Sirkka-Liisa Väänänen, p. 041 540 2423, slvaananen@gmail.com, www.sll.fi/ tapahtuma/10427.

•

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys: Yhdistyksen syyskokous 28.11. klo 18. Paikka: Nilsiä, SPR:n tupa, Nilsiäntie 66. Sääntömääräisten asioiden lisäksi aiheena on Metsät ilmastomuutoksen torjumisessa. Metsillä on tärkeä merkitys hiilensidonnassa sekä metsän kasvun kautta että metsämaahan sitoutuneen hiilen kautta. Lisätietoja: Mauri Tiainen, p. 050 464 5458, mauri.tiainen@ rautavaara.fi. Vapaa pääsy. www.sll.fi/tapahtuma/10533.

•

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11. Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Laura Räsänen, p. 050 4389 795. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat

•

Yhteiskäytöllä kohti luonnonvarojen säästöä! 29.11. klo 17.30. Paikka: Helsinki, Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, 2. kerros (soita ovikelloa). Ilmoittaudu tarjoilun mitoituksen takia ti 27.11. ursula.immonen@sll.fi. Kohtuusklubi on Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin toimintaryhmä, joka etsii ympäristön kannalta parempia ratkaisuja kuluttamiseen yhteiskäytön kautta. Ryhmän toimintaan voivat tulla mukaan kaikki kiinnostuneet. Tule mukaan tekemään maailmasta ekologisempaa! Lisätietoja: Ursula Immonen, 044 258 0598, ursula.immonen@sll.fi. Vapaa pääsy. www.sll.fi/tapahtuma/9896. Espoon ympäristöyhdistys: Espyyn hallitus kokoontuu 4.12. klo 18. Terveiset kokoukseen tulee lähettää sähköpostitse viimeistään edellisenä päivänä yhdistyksen puheenjohtajalle. Kts. Hallituksen yhteystiedot. Lisätietoja: Virpi Sahi, 050 308 2457.

•

Vapaa pääsy. www.sll.fi/tapahtuma/6802. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Helsy järjestää vuosittain kymmeniä retkiä lähiluontoon ja kauemmaksi. Retket ovat avoimia kaikille asuinkunnasta riippumatta ellei toisin mainita. Jos ilmoittautumista pyydetään, käytä tapahtuman verkkolomaketta osoitteessa www.helsy. fi; peruutus sähköpostitse helsy@sll.fi tai tekstiviestitse p. 050 301 1633. Osa retkistä on maksullisia. Maksun saaja: Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys, tili: DANSKE BANK FI9580001171007207 ja viestiksi retken ja osallistujien nimet. Maksua ei palauteta eräpäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista, vaan summa jää Helsyn retkitoiminnan tukemiseen. Verkkosivuilta löydät tietoa Helsyn toiminnasta: Talosaaren Torpasta, lepakkokerhosta ja jättipalsamitalkoista. Muutokset mahdollisia, joten tarkistathan ennen retkeä viimeisimmät tiedot tapahtumasivuiltamme. Lisätiedot: Mirja Reijonen mirja.reijonen@ kolumbus.fi, p. 050 1420. HUOM! Järjestämme myös pyynnöstä räätälöityjä retkiä ryhmille. Ota yhteyttä. Kasvientunnistusilta ti 27.11. klo 17.30–20 Luonnonsuojeluliiton keskustoimistolla (Itälahdenkatu 22b). Kysy löytyykö paikkoja: Mirja Reijonen, p. 050 1420. Ajoittamattomia tapahtumia 2019 alkupuolella: Seuraa Helsyn verkkosivuja, Facebookia ja tilaa Helsyviesti sähköpostiisi ellei se tule jo. Retkikauden avajaiset, Historia- ja luontoretki Santahaminaan, Metsäkävely, Pöllö- ja tähtiretki Vuosaaresta Talosaaren Torpalle, Taiteilijoiden taivaat Järvenpään taidemuseossa, Talventörröttäjätkasviretki. Vierailut: Aranda, Ateneum, Eduskunta, Vantaan Energian jätevoimala. Kuulutus! Innostu vapaaehtoistyöstä ja tule mukaan toimintaan! Tule suunnittelemaan ja toteuttamaan kampanjoita, tapahtumia ja toimintaa tai vaikkapa kirjoittamaan tai valokuvaamaan luonnon puolesta. Ota yhteyttä Helsyn järjestösihteeri Anna Kääriäiseen, helsy@sll.fi tai p. 050 3011 633 (ma–to klo 9–15). Luontomatka Viroon 24.7.– 27.7. Yhteistyössä Flowerpeckerin luonto-oppaiden kanssa. Tutustumme Viron monipuoliseen luontoon heinäkuussa. Matkakohteet: Käreve, Emajoen sillan linnusto ja rannan kasvi- ja eläinlajisto, Kuimetsan karstimaa, Tarton kasvitieteellinen puutarha, Aardlan suojeltu kosteikko, Vana-Vatselinan linna-alue ja puisto, Piusan alue, Tilleorgin luonnonsuojelualue, Harglan niityt ja Jänedan linna. Matkalla on suomalainen opastus ja suomalainen bussi kuljettajineen. Lisätietoja retkestä www.nature360.net/viron-retki-heinakuu-2019. Ryhmän suuruus enintään 25 henkilöä. Matkan hinta 360 €/ henkilö. Sisältää: Matkat, opastuksen ja hotellimajoituksen (aamiainen) kahden hengen huoneessa. Sitovat ilmoittautumiset 15.1.2019 mennessä joko sähköpostilla nature@ nature360.net tai linkin kautta www.nature360.net/ota-yhteytta.

• •

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Syyskokous ke 28.11. klo 18 ravintola Harlekiinissa (Kauppatori 1). Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen n. klo 18.30 Lauri Putkonen selvittää Hyvinkään koulujen kulttuurihistoriaa (osa koulurakennuksista on purku-uhan alla). Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. Yhdistyksen julkaisema Hyvinkään

• •

•Aktiivi Sitkeänherkkä suojelija Suomenselän Luonnonystävien sihteeri ja Pennalanlahden puolustaja Terttu Rajala näkee luonnossa elämän pyhyyden.

Olet pitkän linjan luonnonsuojelija. Miten päädyit aktiiviksi? Kaiken pohjana oleva luonnon kunnioitus on kotiperuja. Mummoni opettivat, että kasvien on parasta antaa kasvaa ja että eläimiä ei saa rääkätä. Neuvoja vahvistivat biologian opinnot, jotka antoivat tietoa luonnosta. Kun omaksuu tietoa, pitää osata tehdä johtopäätöksiä. Siksi yhdistyksen toimintaan mukaan meno oli itsestään selvää. Tämä tapahtui runsas 30 vuotta sitten, kun Suomenselän Luonnonystävät perustettiin. Pohjanmaan piirissä sinua on kehuttu sitkeydestä ja rohkeudesta. Pienellä paikkakunnalla ei ole aina helppoa puolustaa luontoa. Millaista vapaaehtoistyö on? Kuortaneellakin on luonnonystäviä, mutta meitä on vielä aika vähän. Tässä tilanteessa meidän yhdistyksemme olemassaolo on erityisen tärkeä, että on edes joku taho, joka pitää luonnon puolta. Itselleni toiminta luonnonystävissä on antanut paljon: toivoa, kumppanuutta ja voimia toimia luonnon hyväksi. Olisi ollut tuskastuttavaa seurata luontokohteiden häviämistä yksin, tietämättä, miten asioihin voisi yrittää vaikuttaa. Pennalanlahden suojelu on ollut pitkä taistelusi. Mitä paikalle kuuluu nyt? Taistelu Pennalanlahden puolesta oli raskas, mutta se kannatti. Ranta on edelleen ehyt, linnut pesivät kesäisin ja vii-

tasammakot pitävät tulvarannalla konserttejaan vapun tienoon öinä. Kunta on luopunut rakennussuunnitelmistaan. Mikä on sitkeytesi salaisuus luonnonsuojelijana? Paljastan salaisuuteni. Ensimmäinen on puolison vankkumaton tuki. Toinen on se, että jos yrittäisin olla välinpitämätön ilmastomuutosta ja lajien sukupuuttoa kohtaan, olisin syvästi ahdistunut. Tämä ahdistus olisi paljon suurempi kannettava kuin mitä on yhdistystoiminnasta syntyvä vaiva ja ajankulu. Anna vinkki keltanokalle, joka haluaisi toimia luonnon hyväksi. Liiku paljon luonnossa, jotta se tulisi sinulle tutuksi ja läheiseksi. Sillä tiellä voi oivaltaa elämän pyhyyden, ja tämä oivallus kantaa. Ei pidä masentua vaan tulla mukaan luontojärjestöjen toimintaan. Roska kerrallaan maasta, suo kerrallaan turvaan kaivinkoneen kauhalta. Sen voimme tehdä, ja se ei ole vähän. Olet myös runoilija. Jakaisitko iloksemme luontorunon? Runokirjani Sulkia ja sammalia runo: Kun menee metsään ja on nähnyt puut, löytänyt sammaleet, kun kerran on katsonut töyhtötiaista silmiin, mikään ei ole enää niin kuin ennen. Jenni Hamara

Aktiivin muistilista X Seuraa ja jaa Luonnonsuojeluliiton joulukalenteria Facebookissa ja Instagramissa!

X Hyödynnä uutta rekisterijärjestelmää ja lähetä yhdistyksesi jäsenille joulutervehdys! Kysy yhdistyksesi jäsenrekisterin käyttäjältä.

X Tutustu uusien verkkosivujen paikallistoimijan sivuun: //sll.fi/aktiiveille//

Sivun kautta voit tilata esimerkiksi järjestökirjeen omaan sähköpostiisi ja löytää kaikki hyödylliset linkit samasta paikasta.

Luonnonsuojelija 4/2018

Heinäveden luonto houkuttaa turisteja ja Grafiittikaivos uhkaa Heinäveden reitin saaristoluontoa, Lintulan luostaria ja mökkiläisten uimavesiä. Teksti Jenni Hamara, kuva Risto Sulkava

Vihtarin kylässä yrittäjänä toimiva Heinäveden luonnonystävien puheenjohtaja Risto Sulkava on turhautunut. Kunnalla olisi tässä vaiheessa kaivoshanketta mahdollisuus estää sen eteneminen kaavoittamalla alue muuhun käyttöön. ”Voisi esimerkiksi piirtää harpilla Lintulan luostarin ympärille 10 kilometrin alueen hiljaisuudelle.” Sulkavan mukaan paikalliset päättäjät eivät ole tottuneet lobbaamisen kohteena olemiseen. Kaivosyhtiö on jo hankkinut itselleen toimistotilat ja vaikuttaa päättäjiin aktiivisesti. Aluksi suhtautuminen kaivokseen oli kielteistä, mutta nyt kaivostoiminnan estäviä päätöksiä ei uskalleta tehdä. ”Ihmisten hyväuskoisuus on ongelma”, Sulkava sanoo. ”Suomalaiset tuntuvat uskovan, että ympäristölle haitalliselle toiminnalle ei anneta lupia. Se ei pidä paikkaansa.” Sulkavalla on kokemusta muistakin kaivoshankkeista, kuten Talvivaarasta, sillä ennen asettumistaan Heinävedelle hän toimi 10 vuotta Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. Paikallinen rakennusfirma on kertonut Sulkavalle, että mökkiläiset ovat lakanneet kunnostamasta vapaa-ajan asuntojaan kaivossuunnitelmien ilmaan-

Kaivoksen vaikutuspiiriin kuuluu esimerkiksi puhdasvetinen ja lähes luonnontilainen Kermajärvi ja Kermankoski, jossa tavataan kahta Suomessa uhanalaista kalalajia, järvilohta ja järvitaimenta.

nuttua. Kiinteistövälittäjä on valittanut, että Kermajärven mökkikaupat ovat hyytyneet. Kaivoksen taloudellinen haittavaikutus näkyy, vaikkei sitä ole edes olemassa. Toteutuessaan grafiittikaivos saastuttaisi Saimaan Kolovedelle johtavan Heinäveden reitin kristallinkirkkaat, juomakelpoiset vedet. Matkan varrella sijaitsee myös Kermajärven Natura-alue.

Kaivoslaki kaipaa uudistusta Kaivosvarausten taustalla on Suomen kaivoslaki. Sen näkee ongelmallisena Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun: ”Kaivoslaki sallii malminetsinnän ja kaivostoiminnan edistämisen suojelualueilla. Suomesta puuttuu myös kunnollinen kaivosvero, jonka turvin pystyttäisiin korjaamaan luonnolle aiheutuneita tuhoja kaivostoiminnan päätyttyä.”

•Tapahtumat luontokalenteri 2019 aiheenaan Hyvinkään orkideat on ilmestynyt. Saatavilla 10 €:n hintaan Tuija Lahtiselta (p. 0400 223 228) ja Yrjö Ala-Paavolalta (p. 040 847 4552). Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys: Vuosikokous 29.1. klo 18 alkaen ravintola Paahtimon kabinetissa toisessa kerroksessa. Tarjolla kahvia ja pientä syötävää.

•

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Yhdistyksemme vapaaehtoisvuoro Lohjan kierrätyskeskuksessa (Sairaalatie 4) la 15.12. klo 9–14.30. Tule itsellesi sopivaksi ajaksi lajittelemaan ja järjestelemään tavaroita. Henkilökunta opastaa tehtävissä. Ota yhteyttäMarjaLeena Nikanderiin, p. 044 284 6550 tai antero. nikander(at)dnainternet.net. Olemme mukana Lohjan Menneen Ajan Joulumarkkinoilla la 15.12. klo 10–16 ja su 16.12. klo 11–16. Olemme samassa kojussa Lohjan lintutieteellisen yhdistyksen Hakin kanssa. Myynnissä mm. luonnonkalentereita.

• •

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Vuosikokous alkuvuodesta 2019. Tietoja toiminnasta Mäntsälän Uutisten seurapalstalla. Talkoopuuhia järjestyy aina, soita Ollille, p. 040 5045 446. Lisätietoja: facebook.com/ mantsalanlsy.

•

Vantaan yhdistys: Vuosikokous 14.2. klo 18–20 Tikkurilan lukiossa (luokka 1.036, ''Pentinkulma''). Lisätietoja: Minerva Schultz, p. 044 3310 327. Esityslista on nähtävillä yhdistyksen nettisivulla. Kokouksen aluksi kuulemme nuorten puheenvuoron ympäristönsuojelusta. Tervetuloa!

•

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Turun luonnonsuojeluyhdistys: Jäsenilta 11.12. klo 17.30–19. Tarjolla on tarjolla teetä, kahvia ja pientä purtavaa. 11.12: Alustus aiheesta: Maanviljelyn ilmastoviisaita tulevaisuuksia luomassa” – Riikka Armanto, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Turun luonnonsuojeluyhdistys, Asta Laiho, www.sll.fi/tapahtuma/6797. Pikkujouluillallinen 5.12. klo 18. Kokoonnutaan rentoon illanviettoon luontoihmisten kesken. Alustavaksi paikaksi on valittu kasvisravintola Kuori Hämeenkadulla (paikka varmistuu 15.11. mennessä). Yhdistys tukee illallista 15 eurolla henkeä kohti. Ilmoittau-

•

tumiset osoitteeseen turkulsy@gmail.com 30.11. mennessä. Vapaa pääsy. Lisätietoja: Asta Laiho, turkulsy@gmail.com, www.sll. fi/tapahtuma/10540.

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420. Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Pidä pää kylmänä mainosten edessä, sillä Älä osta mitään –päivää vietetään 30.11.! Lue lisää: alaosta.fi Pikkujoulut 13.12. klo 16–19 osoitteessa Annankatu 26 A, 3. Krs, Helsinki. Pikkujouluissa on pientä ohjelmaan ja vegeherkkuja. Lämpimästi tervetuloa! Hope for Planet kokoontuu keskiviikkoisin klo 15–16.30 23.1–13.2.. Hope for Planet luo toivoa ja antaa keinoja selvitä ympäristöahdistuksen kanssa. Pääset tutustumaan samanikäisiin nuoriin ympäristöteemojen parissa. Hope for Planet on vakavalla asialla, mutta leikkimielisellä otteella. Kohderyhmä: 7.–9. luokkalaiset. Ryhmä kokoontuu Espoossa, Kemistintie 1 B, Aalto-yliopisto. Toimintaa järjestävät yhdessä Aalto Junior ja Luonto-Liitto. Ryhmän pääsymaksu on 10 €. Ilmoittaudu: leena.koivula@luontoliitto.fi

• •

Susiryhmä: Taidearpajaiset suden hyväksi 15.12. Ekokauppa Ekolossa (Toinen linja 5, Hakaniemi, Helsinki). Päivän aikana arvotaan kuvataiteilija Samuli Heimosen upea susiaiheinen litografiateos nimeltä Hypnos. Lisäksi arvotaan useita susiryhmän ja Ekokauppa Ekolon hienoja tuotepalkintoja. Arpajaisiin voi osallistua klo 10–16.45 välillä ja pääpalkinto arvotaan klo 17. Samuli Heimonen on tavattavissa klo 15 ja hän kertoo susitaiteestaan ja suhteestaan suteen. Päivän ohjelmaa päivitetään verkkoon. Arpajaisten tuotot ohjataan susiryhmän tekemälle sudensuojelutyöhön. Arvan hinta on 5 €. Arpoja ei voi ostaa muualta kuin paikan päältä. Varaathan mukaasi tasarahan. Tule mukaan!

•

Uudenmaan piiri: Vuosaaren joulupolku 1.12. Lähde Inan kaveriksi koko perheen joulutapahtumaan LUPin puuhapisteelle. Lähetä viestiä osoitteeseen: lup-lapset@luontoliitto.fi Päiväretki Espoon keskuspuistoon 2.12. Lähtö klo 11 Saunalahden S-marketilta. Säänmukainen varustus ja retkieväät ovat suositeltavia. Retken vetäjänä Kaisa Helena. Ennakkoiloittautumiset: lup@luontoliitto.fi Nuorten talvileiri 19.–23.2. Bengtsårissa. Luvassa on retkeilyä, yöllisiä seikkailuja, ympäristöasioiden pohdiskelua, ympäristötaidettaja muuta leirielämää. Hinta 60 € sisältää

• • •

Luonnonsuojelija 4/2018

kaivosyhtiötä Heinävedelle suunnitteilla oleva kaivos on osa suurempaa trendiä. Lappi– Kuusamo–Kainuu-akselilla kaivosbuumi on ollut valloillaan jo pidempään. Nyt etelämmäs Suomeen on alkanut ilmaantua uusia kaivoshankkeita. Hämeessä Torronsuon kansallispuistoston kupeesta, Pohjanmaalla Kaustisilta ja Pirkanmaalla Valkeakoskelta löytyy tuoreita esimerkkejä. Suomi on verotuksen vähäisyyden

ja kaivoslakinsa vuoksi houkutteleva kohde kansainvälisille kaivosyhtiöille mineraalien hintojen noustessa. Elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla akkumineraaliklusterin vahvistaminen on nostettu valtiovallan suojeluun. ”Hienoa, että kaivoshankkeita tulee Etelä-Suomeen”, Sulkava provosoi. ”Siellä on ihmisiä enemmän ja tietoisuus kaivosten todellisuudesta leviää. Tampereen ja Helsingin seudulle vaan hakemuksia vetämään!”

Ville Lehvonen

Suomi on houkutteleva kohde kaivosyhtiöille.

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU?

Mistä on kyse?

Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa //sll.fi/parasjuttu//

Beowulf Miningin omistama Fennoscandian Resources tekee malminetsintää Heinävedellä Aitolammen ja Pitkäjärven alueella.

Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan norppamuki (arvo 25,50 €). Kiitos palautteesta!

Heinävedellä sijaitsevat mm. Lintulan luostari sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluva Heinäveden reitin pääjärvi Kermajärvi. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Heinäveden luonnonystävät, Pro Heinävesi -liike sekä eduskunnassa perustettu Love Saimaa -verkosto vastustavat kaivoshanketta.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

• • •

Varsinais-Suomen piiri: Nuorten viikonloppuleiri 30.11.–2.12. Järjestämme jälleen suositun luonnonharrastusleirin nuorille. Kohteena on Teijon kansallispuisto Salossa. Viikonlopun ohjelmassa on muun muassa retkeily- ja erätaitojen harjoittelua, patikointia kansallispuiston maisemissa sekä talvilintujen, tähtitaivaan ja muiden loppusyksyn luonnon ilmiöiden havainnointia. Ehkäpä päästään vielä keräämään suppilovahveroita ja karpaloitakin. Luvassa leppoisa retkeilyviikonloppu lämpimällä mökkimajoituksella ja tietysti hyvällä muonituksella. Leiri on suunnattu nuorille (alle 29-vuotiaille). Lisätiedot leiripaikasta, ohjelmasta, aikatauluista, kuljetuksista ja osallistumismaksuista päivitetään piirin tapahtumakalenteriin tuonnempana. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Silja Aalto, sisu.aalto@gmail.com Jouluaskarepaja 15.12. Tervetuloa askartelemaan kortteja ja koristeita sekä valamaan kynttilöitä kierrätysmateriaaleista. Luvassa hauska ja tunnelmallinen illanvietto hyvässä seurassa! Tarjolla tietysti myös glögiä, piparkakkuja ja joulutorttuja. Ilmoittaudu ennakkoon, jotta osaamme varata sopivasti materiaaleja ja tarjoiluja. Tilaisuus on avoin ja pääsymaksuton, mutta halutessasi voit tukea toimintaamme maksamalla vapaaehtoisen osallistumismaksun paikan päällä käteisellä. Ilmoittautumiset: vasp@luontoliitto.fi.

LUONTOMATKA VIROON 24.–27.7.2019

•

Yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja Flowerpeckerin luonto-oppaiden kanssa. Tutustumme Viron monipuoliseen luontoon heinäkuussa. Vierailemme erilaisissa luontokohteissa, joissa perehdymme sekä kasvillisuuteen että eläinlajistoon. Matkalla on suomalainen opastus ja suomalainen bussi kuljettajineen. Kohteet ja muuta lisätietoja retkestä: www.nature360.net/viron-retki-heinakuu-2019/ Ryhmän suuruus enintään 25 henkilöä. Matkan hinta 360 €/ henkilö. Sisältää: Matkat, opastuksen ja hotellimajoituksen (aamiainen) kahden hengen huoneessa. Sitovat ilmoittautumiset 15.1.2019 mennessä joko sähköpostilla nature@nature360.net tai linkin kautta www.nature360.net/ota-yhteytta

•

Heikki Luoto

neljän päivän ylläpidon, matkat Helsingistä, tapaturmavakuutuksen, ohjelman ja materiaalit. Leiri on suunnattu 13–17-vuotiaille. Ilmoittautumislomake osoitteessa luppi.fi Nuorten ilta Pauligin huvilalla 11.12. Kokoonnutaan joka toinen tiistai klo 18. Sisältö ideoidaan yhdessä. Syksyn aikana porukka on muun muassa retkeillyt, valmistanut saippuaa ja käynyt ötökkäretkellä. Löydät ryhmän Facebookista ”Lupin toimintailtamat” nimellä. Leirille töihin. Etsimme talvilomalla pidettäville leireille työntekijöitä. Leirejä pidetään lapsille, perheille ja nuorille, kaikille omansa. Tsekkaa hakuohjeet osoitteesta www.luppi.fi Tule ohjaamaan lasten luontokerhoa. Tule vetämään luontokerhoa ja tarjoa lapsille luontoelämyksiä retkeilyn, askartelun, leikkien, tarinoiden ja muun kivan merkeissä. Kerhoja pidetään pääasiassa alakouluilla iltapäivisin. Palkka on 25–30 euroa / kerhokerta. Ohjaajilta edellytetään 18 vuoden ikää sekä kiinnostusta ympäristökasvatukseen, vuorovaikutustaitoja, innostunutta, aktiivista työotetta ja oikeaa asennetta! Tällä hetkellä ohjaajaa vailla ovat Eestinkallion ja Laurinlahden kerhot Espoossa ja Mikkolan kerho Vantaalla. Lisätietoja osoitteesta luppi.fi. Lähetä hakemuksesi osoitteeseen lup-lapset@ luontoliitto.fi.

Luonnonsuojelija 4/2018

Lauri Salminen

Varoitusmerkkejä Ismo Tuormaa Vapaa toimittaja

Ei se määrä, vaan.. Muistan, kun vuosia sitten väittelin erään ison metsäteollisuusjohtajan kanssa aiheesta, mitä Suomessa kannattaisi valmistaa hakattavista puista ja miten paljon hakkuita olisi kohtuullinen määrä. Koska emme päässeet yksimielisyyteen hakkuiden ympäristövaikutuksista, ehdotin ajatusleikkiä, jonka mukaan unohtaisimme kokonaan luonnon ja puhuisimme vain rahasta. Löimme tästä perusperiaatteesta kättä päälle. Ajatusleikissä sanoin, että kelpaisiko, jos Suomeen kehitettäisiin jokin hyvin kallis ja haluttu me-

•Hudit &osumat

”

llmastokriisi on jo ratkaistu. Meillä on jo faktat ja ratkaisut. Meidän täytyy vain avata silmämme ja muuttua. 15-vuotias Greta Thunberg, puhe Ilmastomarssilla 20.10.

”

Meillä on tehty järkevää, ympäristöystävällistä energiapolitiikkaa koko tämä vaalikausi. Ensi töiksemme tämä hallitus salli hevosenlannan polton energiatarkoituksiin. Siinä vasta luonnontuote. Antaa paskan palaa. Ulkoministeri Timo Soini, maaseuduntulevaisuus.fi, 19.10.

”

Suomessa ei pysy järjissään marraskuussa ilman lentämistä – ja se on meidän parikymppisten luonnonystävien tragedia. Ronja Salmi, ths.fi 14.11.

”

Yllättävä tieto: Suomi voisi puolittaa päästönsä ja säästää silti rahaa. Otsikko, yle.fi, 19.11.

kaaninen puuteollisuustuote (leikissä se oli puunappi), jonka myynnistä saataisiin kymmen- tai satakertainen kilohinta selluun ja paperiin verrattuna. Tämä ei itse asiassa olisi teoriassa edes vaikeaa, sillä jo 90-luvulla tehdyn Metsäntutkimuslaitoksen julkaisun mukaan Suomessa valmistettavan ja ulosvietävän paperin kilohinta oli kolme markkaa eli nykyrahassa noin 50 senttiä. Tämän laskelman mukaan Suomi ei siis ole edes banaanivaltio, sillä banaaninkin kilohinta oli silloin ja on edelleen enemmän. Maailman hitaimmin puuta kasvavassa maassa tehdään siis yhä pääasiassa maailman nopeimmin käytettäviä puutuotteita kuten sanoma- ja vessapaperia, raakasellua tai raakalautaa. Tukin laatu heikkenee samaa tahtia ja osa siitä ajautuu myös kasvaviin kuitukasoihin. Tähän perustuen kysyin, että jos tällainen tuote (”puunappi”) kehiteltäisiin, eikö silloin hakkuiden määrää voisi vähentää nykyisestä vaikka puoleen ja netota silti moninkertaisesti rahaa nykytilaan verrattuna. Metsäjohtaja suorastaan parkaisi, että mitä me sitten teemme kaikilla niillä muilla hakkaamattomilla puilla.

Nauroin katketakseni ja totesin, että emmekö me juuri sopineet, että välitämme vain rahasta. Vastasin, että tuskin ne hakkaamatta jätettävät metsät huutaisivat ”tapa minut, tapa minut” ja suot vaatisivat välitöntä uudelleenojitustaan. Ne vain olisivat itseään, ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta varten. Totesinkin, että tässä taitaa olla kyseessä enemmän psykiatrinen kuin talouspoliittinen ongelma. Metsäpomo murjotti. Toki tuo oli vain ajatusleikki, mutta totta toinen puoli. Nykyisessä metsänhoidon mantrassa, jossa eräät tutkijat ja teollisuus kiihottavat toisiaan vain lisääntyvillä vuosikasvuilla, maailman suurimpien sellutehtaiden märillä päiväunilla ja kaikki aiemmat ennätykset ylittävillä hakkuilla ympäristökustannuksista välittämättä, on jotain neuvostoliittolaisen sairasta. Pitäisikö määrän sijasta puhua enemmän metsänhoidon suunnasta ja metsien kestävistä tuotteista. Nykyiset sellutehtaat kun ovat vain sellutehtaita kaikista biopuheista huolimatta.

Liity jäseneksi

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Retrologot-paita

27,90 €

Ville Lehvonen

(sis. alv. 24 %)

luontokauppa.fi

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS