Luonnonsuojelija 4/2019 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 4/2019 hinta 5 euroa sis. alv

50 aineetonta ja ekologista lahjavinkkiä

Maata pitkin matkustaminen on uusi trendi

Soklin kaivos uhkaa uhanalaista ahoa

SUSIEN PERÄSSÄ Risto Kiiskinen hiihtää edelleen – nyt susien jäljilllä

Luonnonsuojelija 4/2019

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity Tilaa uutiskirje: sll.fi/uutiskirje Fiilistele Instagramissa: instagram.com/luonnonsuojeluliitto

Lue lehteä verkossa: sll.fi/ luonnonsuojelija

Ville Lehvonen

• Pääkirjoitus

Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi

Suomi syntyy uudelleen Itsenäisyyspäivä saa jälleen maamme muistoihin, kättelyjonoon ja ajatukset taisteluhautoihin. Sen ymmärtää ja sitä kunnioittaa, sillä itsenäisyyttämme olemme joutuneet puolustamaan. Isänikin oli siellä. On hyvä antaa kansallistunteellemme tilaa monipuolistua ja etsiä uusia, meitä yhdistäviä tekijöitä. Yksi on ollut luonto. Kulttuuriamme synnyttänyt ja luonnettamme hionut. Koskessa kiviä, koivuja tunturissa. Hiljainen, syvä metsä ja pian jäätyvät vesistöt. Mutta yhteistä ei ole vain luonto, vaan myös sen puolustaminen. 102-vuotiaan neidon luonnollinen kauneus puhuttelee edelleen, vaikka syviä uurteitakin on. Kansallistunnetta ja yhteenkuuluvaisuutta tuo se, mistä olemme ylpeitä: kansamme saavutukset, luonteenpiirteet ja näkemykset. Kun katsomme toisiamme, tiedämme kyllä, haluammeko kuulua tähän joukkoon.

Tässä numerossa tuomme alkutalven valoon entisen urheilusankarin, joka puolustaa luontoa ja erityisesti susia hiihtäen ja on käynyt monilla rajoilla. Hänen nimensä ei ole Susi-Kalle, vaikka melkein voisikin olla. Hän on Risto Kiiskinen. Suhtautuminen suteen on jakanut ihmeellisellä syvyyspsykologisella tavalla suomalaisia. Jakolinjoja kulkee sisarustenkin välillä. Nyt maassamme on saatu yhteistyöllä aikaan hoitosuunnitelma kyseiselle eläinlajille. Laajeneva joukko suomalaisia ymmärtää: ilmastonmuutos on se suuri taistelumme. Urheilussa on jotain samaa kuin luonnonsuojelussa, aina sääntöjen puitteissa kamppailuun asti. Liikunnan evoluutio synnyttää uusia lajeja, joista monet sijoittuvat luontoon: talvinen läskipyöräily, frisbeegolf, kiipeilyseikkailupuistot, swimrun, suppailu ja yhtenä uusimmista: elämyskellunta luonnon-

vesissä. Perinteisissä lajeissa Suomi menestyi aiemmin erityisesti yksilölajeissa, nyt joukkueurheilussa. Luonnonsuojelukin on joukkuelaji, vaikka välillä tarvitaan huimia yksilösuorituksia. Kun Suomi satojen karsintaottelujen jälkeen pääsi vihdoin jalkapallon arvokisoihin, sinne lähtee Huuhkajat. Taival karsinnoissa alkoi vuonna 1938, samana vuonna, kun Suomen luonnonsuojeluliitto perustettiin. Naisten joukkue Helmarit, joka on ottanut lempinimensä helmipöllöiltä, laukoi itsensä sisään EMkisoihin jo vuonna 2005. Maailman suosituimman urheilulajin maajoukkueemme ovat hakeneet siis nimensä metsistä, jotka ulottuvat pääkaupungin sydämeen, Olympiastadionin kupeeseen asti. Jos siirrämme itsenäisyyspäivänä katsettamme menneisyydestä tulevaisuuteen, niin ymmärrämme, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaikuttavat suoraan tulevien sukupolviemme mahdollisuuksiin. Suomalaisuudesta päättävät pian lapset ja nuoriso. Mikä on se Suomen tarina, jonka heille kerromme? Voiko se olla kertomus maasta, jonka luontoa on puolustettu monin tavoin. Tai kirjoittavatko he sen itse? Kuinka he puolustivat tätä maata, sen ja itsensä tulevaisuutta. Kylmillä graniittiportailla, somen ilmatulessa, Ruotsista tukea saaden ja vieraita voimia vastaan.

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 4/2019, marraskuu | 45. vuosikerta ISSN 0788-8708 – sll.fi/luonnonsuojelija – Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimituspäällikkö, taitto: Liisa Hulkko Toimittajat: Oona Lohilahti, Jukka-Pekka Ronkainen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Lehden ulkoasun suunnittelu: Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 4/2019: Anna Bagge, Ritva Kovalainen, Ismo Tuormaa Kannen kuva: Niko Pekonen / Vastavalo Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Ympäristö: Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2019: ilmainen jäsenille ja kuukausitukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2019 (aineistopäivä suluissa): 25.2. (5.2.), 20.5. (30.4.), 19.8. (30.7.) ja 25.11. (5.11.) Ilmoitushinnat 2019: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton jäsen Rahankeräyslupa RA/2016/780, sll.fi/rahankerayslupa

Luonnonsuojelija 4/2019

Ritva Kovalainen

”

Jos hakkuut olisivat jatkuneet vielä puoli tuntia, olisi esiintymä tuolta alueelta menetetty.

Purunpää on suojeltu!

• Sisällys 5 ”En tarvitse lahjoja” Jarno Virtanen keräsi syntymäpäivänään lahjoituksia luonnolle.

6 Anna joululahja ajatuksella Vinkki: 50 aineetonta, ekologista tai itsetehtyä lahjaa.

7 Jäätyvillä rannoilla

Aapo Salmelan lempipaikka on talvisen Suomenlinnan rannat.

Junailusta uusi matkailutrendi

Erityisasiantuntija iloitsee 100 miljoonan euron potista luonnolle. iStock

Ekologinen joululahja

8 Luonto voitti ilmastovaaleissa

9 Suojelutyö luo toivoa Vuonna 2019 on saatu aikaan huikeita suojeluvoittoja.

10 Hei, me ei lennetä! Maata pitkin matkustamisesta on tullut uusi trendi.

18 Suden jäljillä Lieksan luonnonystävien Risto Kiiskinen on susiyhteysmies.

22 Retki Soklin uhatuille ahoille Kaivoksen uhkaamat Soklin ahot ovat ainutlaatuiset koko maailmassa.

26 Metsiensuojelu etenee Porvoossa

Anna Bagge

Porvoon kaupunki ottaa tosissaan 17 prosentin suojelutavoitteen.

Leena Pyhäjärvi kertoo Soklin kaivoksen uhkista

30 Brexit tuntuu maataloudessa

EU:n maatalouden ympäristörahat ovat katkolla, kertoo erityisasiantuntija Tapani Veistola Varoitusmerkkejä-kolumnissaan.

Luonnonsuojelija 4/2019

Koonnut Liisa Hulkko

Juho Holmi (CC BY-ND 2.0)

• Vink vink

Sydäntalven teeret

Suomen Luonto on joululahja, josta on iloa koko vuodeksi. Tilaamalla lehden tuet luonnonsuojelua. //suomenluonto.fi/joulu//

Opi suojelemaan luontoa

Kohta pääset avaamaan Luonnonsuojeluliiton somejoulukalenterin ensimmäisen luukun. Seuraa, kuinka luonto muuntautuu jouluksi talviasuun ja osallistu kilpailuihin! //facebook.com/luonnonsuojeluliitto// //instagram.com/luonnonsuojeluliitto//

Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin julkaisema Luonnonsuojelijan vaikuttamisopas tarjoaa käytännön tukea suojelutyöhön. Jorma Mäntylän toimittama teos perustuu vankkaan kokemukseen luonnonsuojelutyöstä ja havainnollistaa neuvoja tosielämän esimerkeillä. Lataa opas: //sll.fi/vaikuttamisopas//

Valitse oma yhdistyksesi

Kuuntele #muutos!

Luonnonsuojeluliitossa olet aina myös paikallisyhdistyksen jäsen. Tarkista sähköisestä jäsenpalvelusta, mihin yhdistykseen kuulut, jotta tammikuun jäsenmaksusi kohdistuu haluamasi alueen luonnonsuojeluun! Voit valita yhdistyksesi vapaasti. Sähköinen jäsenpalvelu on osoitteessa //sll.fi/jasenpalvelu//.

Suomen Luonnon #muutos-projektissa ovat alan tutkijat päässeet kirjoittamaan tutkimuksistaan kansantajuisia esseitä ja blogeja. Tänä vuonna esseiden pohjalta toteutettiin podcast-sarja Puhetta monimuotoisuudesta, jossa tutkijoita haastattelee palkittu toimittaja Juha Kauppinen. Luurit korville! //muutoslehti.fi//

• Yhteistyössä

Joululahja norpalle

Kuvat: Adams, Raisa Ranta, Olsyn retkikerho, Hanna Kahranaho

Perehdymme teerien hiljaiseloon keskitalven lyhyessä päivässä. Palkittu luontokuvaaja Markus Varesvuo on kuvannut teerten elämää jo yli vuosikymmenen ajan. Talvella teeri viettää suurimman osan päivästään kiepissä, suojassa pakkaselta ja pedoilta. Se syö pääasiassa silmuja kuuraisissa koivikoissa ja hakee turvaa parvesta. Jutussa perehdymme myös siihen, miten jääkausi on jättänyt jälkensä teeriin, sekä lajin pitkään historiaan ihmisen kanssa. Teeri on ollut ihmiselle tärkeä riistaa jääkaudelta saakka, mutta aina metsästys ei ole pysynyt kestävyyden rajoissa. Vuoden viimeinen Suomen Luonto ilmestyy 12. joulukuuta. Tässä numerossa paljastetaan myös vuoden 2019 turhake, lähdetään metsälammelle ja jouluretkelle saaristoon, hiljennytään Pielpan erämaakirkossa Inarissa ja opetellaan talvisienten sekä hiirien ja myyrien tunnistamista.

Kuka luukusta kurkistaa?

Teksti Hanna Nikkola

Luontomatkailulla monipuolista tukea luonnonsuojeluun

Katso kaikki lahjoituskohteet ja tulosta lahjakortti: //sll.fi/lahjoita// RA/2016/780

Adams

Ryhdy kannatusyritykseksi: //sll.fi/kannatusyritys// Vaihda EKOenergiaan: //ekoenergia.fi//

Veranatura

Pitkäaikainen Luonnonsuojeluliiton kannatusyritys matkatoimisto Veranatura pyrkii järjestämään pyöräily- ja vaellusmatkoja kestävästi tuhoamatta ympäristöä ja paikalliskulttuureita. Matkailusta aiheutuvien negatiivisten ympäristövaikutusten minimointi on tärkeää yrittäjä Anne-Mari Paukulle. Hän kertoo Veranaturan tarjoavan vastakohtaa massaturismille ja matkakohteiden kokemista aidolla tavalla. Yritys evästää asiakkaansa matkailemaan luontoa kunnioittaen. Veranatura näyttää esimerkkiä, kuinka pienikin yritys voi tarjota monipuolista tukea Luonnonsuojeluliiton työlle. Kannatusyritystuen lisäksi yritys tekee vuosittain joululahjoituksen vesiensuojelutyölle Pyöräillen Ahvenanmaalle -matkoistaan. Lisäksi Veranaturan toimistolla käytetään EKOenergiaa.

Auta luontoa ja anna läheisellesi aineeton joululahja. Voit tehdä lahjoituksen esimerkiksi saimaannorpalle.

Luonnonsuojelija 4/2019

”En tarvitse lahjoja” Jarno Virtanen keräsi syntymäpäivänään lahjoituksia luonnolle. Keräyksistä on tullut tärkeä apu. Teksti ja kuva Liisa Hulkko

Jarno Virtanen nauttii Helsingin Keskuspuiston rauhasta. ”Tällaisia luonnontilaisia metsiä on liian vähän. Talousmetsä on enemmänkin puupuisto.”

Aurinkoisena pakkaspäivänä Helsingin Keskuspuistossa on kuusen oksilla valkoista kuuraa kuin koristeena. Jarno Virtaselle, 40, alue on tuttu. ”Lenkkeilen täällä usein. Sitä pääsee nopeasti metsän fiilikseen, jos ei mene polkuja pitkin”, hän sanoo. Virtanen uskoo, että Keskuspuiston tapaiset monimuotoiset metsät ovat asukkailleen tärkeitä. Tie lähimetsään on auki kaikille asemasta riippumatta. Virtanen pyysi Facebookissa 40-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi ihmisiä tekemään lahjoituksia luonnolle. Varoja kertyi 420 euroa. ”Tiesin, että lahjoitus tulee lähelle, kun kohdistan sen Luonnonsuojeluliitolle. Tuli lahjoittamiseen sellainen Avainlippu-fiilis mukaan”, hän kertoo. Virtanen on yksi tuhansista suomalaisista, jotka ovat keränneet Facebookissa syntymäpäivänsä kunniaksi lahjoituksia Luonnonsuojeluliitolle. Keskimääräinen tuotto on 60–100 euroa. Yhdessä lahjoituksista syntyy merkittävä apu luonnon suojelemiseksi. Virtanen arvelee, että ilmiön takana on se, että ihmisiä on alkanut ahdistaa uutisista arkeen läikkyvä maailman tila ja samaan aikaan ympärille kertyvä tavaramäärä. Keräyksen tekeminen on myös helppoa. ”Itse yritän enemmänkin päästä tavaroista eroon kierrätyksen kautta kuin haalia lisää. En tarvitse lahjoja”, Virtanen kertoo. Joulun alla on hyvä muistaa, että ihmisistä voi osoittaa välittävänsä muutenkin kuin tavaroita ostamalla. Virtanen aikoo ostaa vähän, harkitusti ja vastuullisesti. ”Aineettomat lahjat ovat tosi hyvä idea. Se voi olla yhtä lailla lahjoitus hyväntekeväisyyteen tai lahjakortti hierontaan. Eipähän tarvitse jonottaa kauppojen jouluruuhkissa”, hän toteaa ja poimii roskan maasta roskakoriin. Pienetkin teot merkitsevät. Tee keräys: //facebook.com/luonnonsuojeluliitto// Anna joululahja luonnolle: //sll.fi/lahjoita//

• Peukut

Koonnut Liisa Hulkko

Maija Lielahti

Jäähyväiset norpalle

Susipelon lähteille

Hömötiainen on sankari

Jää hyvin, saimaannorppa on Luonnonsuojeluliiton kunnianorpan Juha Taskisen Saimaa-trilogian päätös. Haikean kaunis kirja on samalla päätös 40 vuoden elämäntyölle saimaannorpan hyväksi. Taskinen siirtyy päätoimiseksi kalastajaksi norpille turvallisilla pyydyksillä. Kirja on täynnä upeita tarinoita Saimaalta norppien parista. Se sopii joululahjaksi jokaiselle norpanystävälle.

Suomen Luonnon toimittaja Jouni Tikkasen kirjoittama Lauma avaa suomalaisen susivihan solmuja. Vuosina 1880–1881 sudet tappoivat Turun seudulla 22 lasta. Lapsensurmista tuli oman aikansa suuri mediatapaus ja kansallinen kysymys, joka on vaikuttanut susiasenteisiin meidän päiviimme asti. Tietokirja on vetävästi kirjoitettu tarina susista ja ihmisistä ankarissa oloissa.

Seija Helanderin kirjoittama ja Anne Stoltin kuvittama Hilppa Hömötiainen sisältää paljon tietoa metsien ja sen asukkaiden moninaisuudesta. Se kuvaa lapselle ymmärrettävällä tavalla metsätalouden vaikutuksia luontoon. Kirjassa ihmisten ahneuteen kyllästyneet ja kotinsa menettämistä pelkäävät linnut ja hyönteiset puolustavat luontoa. Kauniisti kuvitettu kirja sopii sekä iltasatukirjaksi että itselukeville.

Luonnonsuojelija 4/2019

NORPAN JOULULAHJAVINKIT Suojelijan lahja: lahjoitus luonnolle Luonnonsuojeluliiton aineettomat lahjat tekevät taatusti hyvää luonnolle ja lämmittävät lahjan saajan mieltä! Anna koti uhanalaiselle, lahjoita ilmastolle tai lahjoita elinympäristöjen suojeluun. Voit valita lahjoituskohteen ja summan. Tulosta lahjan saajalle kaunis lahjakortti verkkosivuilta tai lähetä se sähköpostitse. Tutustu: //sll.fi/lahjoita//

• Ekoelämää

Lahjaksi palkittu Suomen Luonto -lehti

Anna joululahja ajatuksella Luonnonsuojelija keräsi 50 aineetonta, ekologista tai itsetehtyä lahjaa, joilla voi muistaa läheisiä. Teksti Oona Lohilahti

Joulun ei tarvitse olla jokavuotinen kulutusjuhla, joka rasittaa sekä maapalloa että omaa taloutta ja hermoja. Itsetehdyt tai aineettomat lahjat ovat monesti jopa ilahduttavampia ja tuntuvat henkilökohtaisemmilta kuin tavara, jonka tarpeellisuudesta ei voi olla varma. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21.

Lahjoitus hyvään tarkoitukseen toisen puolesta Lapsen- tai lemmikin hoitokortti: lapsen hoitoapua tai koiran ulkoilutusta 5 iltana Hotelliyö kotikaupungissa Luontoretki lempikohteeseesi Elokuvaliput seuran kera Hieronta: lahjakortti tai itse toteutettu Museokortti Lahjaksi uusi taito eli esimerkiksi kieltenopiskelu- tai käsityökurssi Luontoloma: issikkavaellus, majakkamajoitus tai hiihtoretki revontulien alla Mieluisan digilehden tilaus Vapaaviikko kotitöistä ja ruuanlaitosta perheenjäsenelle Konsertti- tai muu taide-elämyslahjakortti Ikkunanpesu ensi kesänä Sisäänpääsy urheilutapahtumaan tai kausikortti Vuoden jäsenyys mieluisaan yhdistykseen tai seuraan Marja- tai sieniretki omalle salaiselle sieni- tai marjapaikallesi Kyyti ja seura mattopyykille – tai mattojen pesu Lahjakortti uimahalliin tai kuntosalille Yllätyspäivä Saunailta omassa tai yleisessä saunassa Parin kuukauden tilaus suoratoistopalveluun

22. Kalastuslupa 23. Itse tehty lahja: villasukat, tyynynpäällinen tai korvakorut 24. Lahjakortti äänikirjapalveluun 25. Lupaus viedä lahjan saaja päiväksi läheiseen kansallispuistoon 26. Leipomisilta: opastus vaikkapa karjalanpiirakoiden tai voileipäkakun tekoon 27. Sukulaislapselle kutsu pyjamabileisiin ja yökylään 28. Brunssi, joko itsetehty tai lahjakortti 29. Melontakurssi 30. Lisenssimaksu tietokonepeliin 31. Lupaus tehdä lumityöt, leikata nurmikko tai huoltaa polkupyörä 32. Lahjan saajalle tärkeään joukkorahoituskampanjaan osallistuminen 33. Bus,bed&breakfast: Jos lahjan saada asuu eri paikkakunnalla, voit luvata kustantaa matkan luoksesi, majoituksen ja tarjota aamiaista. 34. Kotisiivouspalvelu x kuukaudeksi 35. Kierrätetty, kirpputorilta hankittu lahja 36. Kirje tai video, jossa kerrot hyviä asioita lahjan saajasta 37. Vaate- tai taidelainaamon jäsenyys 38. Sup-laudan, soutuveneen tai talvella lumikenkien vuokraus 39. Purkillinen itsetehtyä hilloa tai pussillinen kuivattuja sieniä 40. Avoimen yliopiston kurssimaksu 41. Tietokoneen huolto ja neuvontaa teekupposen kera 42. Osaatko ommella, neuloa tai tehdä puutöitä? Lahjan saaja saa toivoa sinulta jotain itsetehtyä,

Anna lahjaksi yhteistä aikaa.

Suomen Luonto -lehti on tulvillaan tietoa ja tunnelmia luonnosta, ympäristöasiaa, luontokuvia ja vinkkejä ekologiseen elämäntapaan. Lehden tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön. Joulutarjous on 10 numeroa 57,50 € (norm. 89 €). Tarjous koskee uusia tilauksia Suomeen. Käytä lehden liitteenä olevaa korttia tai tilaa: //suomenluonto.fi/joulu//

Ekologinen norppalahja Luontokaupasta Hanki ystävälle ekologisesti tuotettu tuote Suomen luonnonsuojeluliiton Luontokaupasta. Voisiko lahja olla pellavainen Saimaannorppapyyhe, kierrätyslangasta tehty norppakassi tai luomupuuvillainen norppapipo? Luontokaupan tuotot menevät lyhentämättömänä luonnonsuojeluun. Osta verkkokaupasta tai tule käymään Helsingin Lauttasaaren kivijalkamyymälään, osoite Itälahdenkatu 22 B, Helsinki. Tee tilauksesi ajoissa: //luontokauppa.fi// Liisa Hulkko

kuten villasukat, verhojen ompelun tai kuksan 43. Sisäänpääsy esimerkiksi huvipuistoon, eläintarhaan, kylpylään tai seikkailupuistoon 44. Lahjaksi itse kasvatettu kasvi tai oman kasvin pistokas kauniisti istutettuna 45. Lahjakortti, jossa luvataan yhteistä aikaa 46. Oman lintu-, retkeily- tai eräkokkikurssin järjestäminen läheiselle 47. Haluaako läheisesi kehittyä esimerkiksi valokuvaamisessa? Osta lisenssimaksu vaikkapa kuvankäsittelyohjelmaan 48. Aikuinenkin voi kirjoittaa runon, laulaa laulun tai maalata kuvan 49. Kokoa läheiselle soittolista esimerkiksi omista suosikkikappaleistasi, joista ajattelet hänen pitävän tai jotka liittyvät suhteeseenne. 50. Luonnonilmiöretki. Etsikää yhdessä tähdenlentoja, revontulia tai lumimyrsky.

• Lempipaikka Jäätyvillä rannoilla

”

Siellä, kaupungin edustan matalikolla, talvehtivat pohjoisen jouhipyrstöt, allit.

Talven kiristäessä otettaan alkaa askel viedä meren rannalle. Avomerelle ei kaikkialta Helsingistä näe. Suomenlinnasta näkee. Meri jäätyy joka vuosi eri tahtia. Ensin jäätyvät rannat, seuraavaksi jää saartaa saaret. Avomerelle se aina ehdi. Siellä, kaupungin edustan matalikoilla, talvehtivat pohjoisen jouhipyrstöt, allit. Monesti ne näkyvät vain utuna, satoina pilkkuina meren peilissä. Joskus käy tuuri ja ohilentävä merikotka ajaa parvia lähemmäs. Lajin kaunista laulua ei avomereltä asti kuulu, ei vielä talvella. Sen aika koittaa keväällä. Suomenlinna, maailmanperintökohde, on kesäisin täynnä turisteja. Talvella on hiljaista. Lintulaskijoille, vangeille ja sotilaille riittää tilaa. Yllätyksiä etsitään ruokinnoilta ja ruderaateilta. Talventörröttäjät katsotaan tarkkaan läpi pohjoisten lajien varalta. Vieras kaukaa pohjoisen tuntureilta, vuorihemppo, on osunut laskentareitille pari kertaa. Suomenlinnasta puut on kaadettu jo kauan sitten, viereinen Vallisaari on vielä niitä täynnä. Sen talviseen linnustoon en ole tutustunut, keväiseen kyllä – silloin saaren täyttää rehevien metsien lajien laulu. Suomenlinna ja Vallisaari ovat Helsingin portti ja kasvot, ensimmäinen ja viimeinen näkymä kaupungista. Juuri ja juuri ruotsinlaivan levyisestä aukosta lipuu laiva toisensa perään. Kustaanmiekan valleilta näkee laivojen ja vuodenaikojen tulon ja menon. Ja monta muuta saarta. Kauempana siintää matkailukäyttöön avattu Isosaari. Harmajan majakan hahmo on helppo tunnistaa kauempaakin. Viereinen Kuivasaari on vielä siviileiltä suljettu. Se on paikka, jossa onnekas voi nähdä soidintavan teeren Helsingissä. Sinne en ole vielä päässyt. Aapo Salmela Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestösihteeri

Kuva Tuomas Lahti

Luonnonsuojelija 4/2019

Oona Lohilahti

Metsuri ja liito-orava kohtasivat eduskunnan graniittiportailla.

Avohakkuualoite eduskunnassa Yli 60 000 ääntä kerännyt Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on edennyt loppusuoralle. Uutistekstit ja kuva Oona Lohilahti

Avohakkuut historiaan -aloite luovutettiin eduskunnalle lokakuussa, ja odotetun värikäs lähetekeskustelu käytiin eduskunnan suuressa salissa 14. marraskuuta. Suomen luonnonsuojeluliitto tarkisti puheiden faktoja Twitterissä reaaliajassa. Useiden kansanedustajien puheenvuoroissa toistuivat tutkitun tiedon vastaiset väitteet. Tällainen väite on esimerkiksi se, että vain nuori, kasvava metsä sitoo hiiltä, ja että metsiä on pakko avohakata hiilinielun kasvattamiseksi. Kasvava puusto todellakin sitoo hiiltä, mutta kuluu vuosikymmeniä ennen kuin avohakkuussa ilmakehään vapautunut hiili on sitoutunut puustoon uudelleen. Avohakkuuta verrattiin metsäpaloon, vaikka metsissä ei ole luontaisesti avohakkuun kaltaisia puutto-

mia, paljaita alueita. Sen sijaan metsissä on luontaisesti on paljon lahopuuta ja vanhoja, eläviä puita. Avohakkuuaukiolla tilanne on toinen. Aivan kaikkien kansanedustajien puheenvuoroihin ei tarvinnut faktan tarkistuksessa puuttua. Moni edustaja ymmärsi myös luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen suhteen, metsähakkuiden vaikutuksen metsien lajistoon ja lajien uhanalaistumiskehityksen vakavat seuraukset. Aloitteen takana olevat järjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö toivovat, että jatkokäsittely maaja metsätalousvaliokunnassa perustuu tutkitulle tiedolle ja että asiantuntijoita kuullaan monipuolisesti.

• Norppajohdon top 3 Ajankohtaisia poimintoja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta

Jussi Ronkainen

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall

Hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä

Tiedät mitä teit tänä vuonna

Vuoden lopussa on aina hyvä kerrata, mitä kaikkea olemme saaneet aikaan. Tässä lehdessä on listattu enemmänkin saavutuksiamme tältä vuodelta, mutta seuraaviin seikkoihin haluan erityisesti kiinnittää huomiota.

Luonnonsuojelurahat kasvoivat

Tänä keväänä valittu uusi hallitus päätti, että luonnonsuojeluun satsataan seuraavina vuosina 100 miljoonaa euroa lisää joka vuodelle. Luonnonsuojeluliitto aloitti suojelurahoituksen kasvattamisen lobbaamisen jo yli vuoden ennen kevään eduskuntavaaleja, koska liikkeellä tulee olla hyvissä ajoin. Työ onnistui yli odotusten. Näillä rahoilla suojellaan vielä monta vanhaa metsää ja soidensuojeluohjelman suota, kunnostetaan lintuvesiä ja virtavesiä sekä ennallistetaan suojelualueita!

Metsähakkuita on vähennettävä Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi uudet luvut Suomen hiilinielujen koosta marraskuun puolivälissä. Nielujen koko pieneni puoleen aiemmista laskelmista. Laskelmien ydinviesti on se, että metsähakkuut pienentävät hiilinieluja. Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Hanna Ahon mukaan näin iso pudotus vaikeuttaa merkittävästi hallituksen tavoitteiden saavuttamista. Rinteen hallitus on linjannut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. ”Metsät ovat Suomen tärkein hiilinielu, joten se, saavutammeko hiilineutraalisuuden vuonna 2035, ja voiko Suomi olla ilmastoa viilentävä sen jälkeen, riippuu metsistä.” Hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatiikin sitä, että fossiilisista polttoaineista luovutaan ja hiilinieluja vahvistetaan muun muassa rajoittamalla metsien hakkuita.

Eduskunta haluaa torjua metsäkatoa Amazonin ennätykselliset metsäkatoa aiheuttavat metsäpalot hallitsivat loppukesän uutisia. Metsäkato on valtava ongelma sekä metsien ekosysteemeille että ilmastolle. Siitä aiheutuu vuodessa suuremmat päästöt kuin koko EU:sta. Metsäkadon hillitsemiseksi on ehdotettu EU:ssa uutta lainsäädäntöä, jota Suomen eduskunnan valiokunnat puolsivat tänä syksynä. Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että kaikki puolueet ovat nyt maailman metsien pelastamisen takana. Tällä hetkellä moni maataloustuote, kuten soija, palmuöljy, liha ja kaakao, aiheuttavat metsäkatoa. Lainsäädännöllä voitaisiin kitkeä metsäkatoa tuotantoketjuista. Paljon on nyt EU:n maatalousneuvostoa johtavan maaja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) käsissä. Toimet maailman metsien pelastamiseksi voisivat olla Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tärkein saavutus ilmaston ja luonnon puolesta.

Jäsenmäärä

Monelle kansalaisjärjestölle jäsenmäärän säilyttäminen, saati kasvattaminen on nykyään entistä haastavampaa. Syitä on monia. Siksi onkin ilo kertoa, että Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä on tänä vuonna kasvanut noin 1500 jäsenellä edellisvuoteen verrattuna. Perinteisen jäsenyyden rinnalla myös kuukausilahjoittajien määrä on kasvussa, ja nämä kaksi tapaa olla mukana Luonnonsuojeluliitossa tukevat toisiaan.

Kiittäminen

Isoja luonnonsuojelusaavutuksia ja vaikkapa toiminnan pyöreitä vuosikymmeniä osaamme jo juhlistaa. Mielestäni olisi tärkeää että osaisimme lisäksi kiittää toisiamme myös pienemmistä saavutuksista ja juhlia niitäkin. Luonnonsuojelutyön arkea piristävät kummasti pienemmätkin huippukohdat. Harri Hölttä Liittohallituksen puheenjohtaja

Luonnonsuojelija 4/2019

Toimitus Oona Lohilahti

• Suojelijan matkassa Luonto voitti ilmastovaaleissa Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija iloitsee 100 miljoonasta euron potista luonnolle.

”

Luonnonsuojeluliitto oli ensimmäinen taho, joka alkoi vaatia 100 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta luonnonsuojelulle. Työ alkoi, kun valmistauduimme vuoden 2011 hallitusneuvotteluihin. Laskimme Excelissä, että luonnonsuojelun korjausvelka on 100 miljoonaa euroa vuodessa. Alussa summaa ihmeteltiin. Olemme kuitenkin sinnikkäästi pitäneet vaatimusta esillä monta vaalikautta. Aluksi tietoisuus kasvoi. Ville Niinistön kaudella saimme soidensuojeluohjelman valmisteluun. Vuosi 2015 ja Sipilän hallituksen hallitusneuvottelut muodostivat poikkeuksen. Tuolloin jouduimme nostamaan kärkeen ympäristöhallinnon puolustamisen, koska jopa ympäristöministeriön itsenäisyys oli vaakalaudalla. Heti alussa Sipilän hallitus leikkasi kaksi kolmasosaa luonnonsuojelun rahoituksesta, eivätkä myöhemmät paikkaukset nostaneet rahoitusta entiselle tasolle. Neljä vuotta puskimme siis vastatuuleen. Viime kevään hallitusneuvotteluihin mennessä tämä vääryys ja luonnon huono tila olivat kuitenkin jo kasvaneet niin suuriksi, että aika lisärahoitukselle oli otollinen. Uhanalaisuusselvitykset kertoivat, että kriisissä ei ollut pelkästään

”

Merja Paakkanen

Olimme väsyneitä mutta onnellisia, kun 100 miljoonaa varmistui.

ilmasto, vaan myös luonto. Toisaalta vielä viime syksynä valmistelijat sanoivat minulle, että lähettäkää te vain niitä laskelmia, mutta läheskään näin paljon ette tule saamaan. Vuoden 2019 vaaleja varten teimme vaikuttamistyötä puolitoista vuotta ja luonnonsuojelun lisärahoitus oli ykkösvaatimuksemme. Veimme viestiä kaikille, jotka halusivat kuunnella. Oli tapaamisia, paperien kirjoittamista, mediavaikuttamista, sosiaalisessa mediassa viestimistä ja Säätytalon edessä seisomista hallitusneuvottelujen aikana. Rinnastimme 100 miljoonaa koko ajan turpeen verotukeen, joka on paisunut lähes 200 miljoonaan. Loppuvaiheessa puolueet, tutkijat ja muut järjestöt kannattivat ehdotusta eri syistä. Moni ymmärsi ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden yhteyden. Lopulta vaalitulos mahdollisti lisärahoituksen. Olimme väsyneitä, mutta onnellisia, kun 100 miljoonaa varmistui. Emme silti ehtineet skoolailla. Budjettivaikuttamisessa tämä on kenties Luonnonsuojeluliiton suurin saavutus koskaan. Rahoituksen nosto on historiallinen myös esimerkiksi Metso-ohjelmalle, ely-keskuksille ja ympäristöministeriölle, jonka budjetti nousee 200 miljoonasta 277 miljoonaan. Seuraavaksi Luonnonsuojeluliitto valvoo, että suuri raha käytetään järkevästi.” Tapani Veistola Erityisasiantuntija, @TapaniVeistola

Koonnut Liisa Hulkko

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Seuraa erityisasiantuntijaa ja puheenjohtajaa Twitterissä: @TapaniVeistola @HarriHölttä

Twitter: @luonnonsuojelu

Instagram

Vietim

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

ston me ilma

ii superv

kkoa ja

innostim

kaan isiä mu lisää ihm ee n . liikkees ilmasto

YouTube: YouTube.com/luonnonsuojeluliitto

uomen imme S Paljast telut neuvot ULUCFL t e is . sala kanssa misson EU:n ko

Twitter

Luonnonsuojelija 4/2019

Tekstit Liisa Hulkko

Suojelutyö luo toivoa

Vuodesta 2019 tuli kiivaan ilmastotyön ja vaalien vuosi. Ilmasto oli ihmisten mielissä, puheissa, lehtien otsikoissa ja politiikan ytimessä. Luonnonsuojelija-lehti kokosi esimerkkejä siitä, mitä Luonnonsuojeluliitossa on saatu aikaan. Kaikkea tätä ei olisi voitu tehdä ilman jäsenten, lahjoittajien ja yhteistyökumppaneiden tukea.

20 000 MARSSIJAA – ILMASTO SAI IHMISET LIIKKEELLE set värittivät vuotta. Ihmisten aktiivisuus teki eduskuntavaaleista ilmastovaalit. Luonnonsuojeluliitossa tehtiin töitä erityisesti metsien ja soiden hiilivarastojen ja -nielujen puolesta.

Raisa Kyllikki Ranta

Huhtikuussa järjestettyyn toiseen ilmastomarssiin osallistui yli 20 000 marssijaa. Ilmasto sai ihmiset liikkeelle esimerkiksi #korvaamaton-kampanjan myötä ja erilaiset ilmastoliikkeet ja -tempauk-

60 000 KERTAA AVOHAKKUUT HISTORIAAN! salaisaloitteen eduskuntakäsittely alkoi 14. marraskuuta lähetekeskustelulla. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että kansalaisaloite etenee maaja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn vasta ensi vuoden puolella. Laita siis viestiä valiokunnan jäsenille!

Raisa Kyllikki Ranta

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite keräsi yli 60 000 allekirjoitusta, ja se luovutettiin eduskunnalle tiistaina 22. lokakuuta. Kansalaisaloite on muuttanut suomalaista metsätalouskeskustelua ja nostanut avohakkuiden ongelmat esiin. Avohakkuut historiaan -kan-

Raisa Kyllikki Ranta

100 000 000 EUROA LUONNONSUOJELUUN Vaaleista tuli ilmastovaalit. Luonnonsuojeluliiton pitkäjänteinen työ ja vaalikampanjointi johti hienoihin tuloksiin. Ennätyksellisen paljon tavoitteita saatiin läpi. Hallitusohjelmaan kirjattiin historiallinen tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuonna 2035. Sata miljoonaa

luonnolle lisää vuodessa mahdollistaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn toteutumisen aikataulussa. Soidensuojelua lisätään sekä lintuvesien ja virtavesien kunnostusta edistetään. Laeista päivitetään mm. luonnonsuojelulakia ja kaivoslakia.

410 SAIMAANNORPPAA –

13 000 ALLEKIRJOITUSTA

Saimaassa polskii yli 400 norppaa. Välitavoite on ylitetty, mutta työ on vasta alussa. Luonnonsuojeluliitto jatkaa norpan puolustamista. Yksi konkreettinen teko vuonna 2019 oli kestävää kalastusta edistävä Saimaa-katiskahanke. Katiskanrakennustalkoissa oli paljon väkeä ja talkoita pidettiin suunniteltua enemmän.

Pesärauhaa-vetoomuksessa vaadittiin, että metsähakkuut kielletään lintujen tärkeimpään pesimisaikaan touko- ja kesäkuussa. Vetoomus keräsi yli 13 000 allekirjoitusta. Se luovutettiin syyskuussa ympäristöministeri Krista Mikkoselle, joka vastasi, että asia käsitellään luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisen yhteydessä.

LINNUILLE

1,5 ASTETTA EI SALLI

Juha Sulin

Kaarina Tiainen

VÄLITAVOITE YLITETTY

HAKKUIDEN LISÄYSTÄ

20 000 PUUTA

Suomessa on ollut esillä väittämä, että metsähakkuiden lisääminen ei pienentäisi hiilinieluja. Luonnonsuojeluliitto on haastanut tätä käsitystä jo vuosia. Aiemmat tutkimustulokset ja Luken uudet luvut veivät väitteeltä pohjan. Luonnonsuojeluliitto paljasti myös Suomen käyvän salassa hiilinieluneuvotteluita EU:n komission kanssa.

Metsäkato on vakava uhka maailman luonnolle ja ilmastolle. Luonnonsuojeluliiton hankkeessa Madagaskarilla istutetaan 20 000 puuta. Iso osa varoista saatiin Reaktorin ja Flow-festivaalien kanssa tehdystä yhteistyöstä, jossa pullopantin pystyi lahjoittamaan metsiensuojeluun Madagaskarilla.

Laura Blomberg

Jani Seppänen / Vastavalo

MADAGASKARILLE

100 000 MAAKOTKAN

15 ELY-KESKUSTA EI

Suomen luonnonsuojeluliiton pesäkamera maakotkan pesällä tavoitti yleisöä ja välitti tutkijoille uutta tietoa ilmojen kuninkaan elämästä. Kotkakameraa katsottiin yli sata tuhatta kertaa, ja katseluajat olivat keskimäärin kymmenisen minuuttia. Suomen lisäksi katsojia oli yli 27:ssä muussa maassa.

Vuosi 2019 jää historiaan aikana, jolloin Luonnonsuojeluliiton vastustama, ympäristöhallintoa uhannut maakuntauudistus pysähtyi. Ympäristötehtävien hoitaminen säilyy siis toistaiseksi valtion 15 ely-keskuksessa ja pääasiallisena lupaviranomaisena jatkaa aluehallintovirasto. Samalla on kuitenkin käynnistänyt ympäristöhallinnon kehitystyö.

SEURAAJAA

Anne Stolt

12 000 NIMEÄ SOIDEN

245 000 EUROA EKOENERGIAN

Soiden puolesta -vetoomuksen allekirjoitti yli 12 000 ihmistä. Siinä vaadittiin soidensuojelua, turpeennoston lopettamista ja suo-ojitusten tukien lakkauttamista. Vetoomus luovutettiin alkuvuodesta ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Soidensuojelun täydennysohjelmalle luvattiin rahoitusta Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa keväällä 2019.

EKOenergia rahoitti yhdeksää uutta ilmastorahastohanketta ja neljää uutta virtavesihanketta. Varat kerätään sähköyhtiöiltä EKOenergia-merkityn uusiutuvan energian myynnistä. Vesivoima sähkön uudet ympäristövaatimukset julkaistiin alkuvuodesta, ja EKOenergia alkoi etsiä alan edell äkäv ij öitä kokeilijoiksi.

TAKANA

Kaivoslain uudistamiseen tähtäävä kansalaisaloite Kaivoslaki Nyt keräsi yli 58 000 nimeä, ja siitä käytiin eduskunnan lähetekeskustelu lokakuussa. Seuraavaksi aloitetta käsitellään talousvaliokunnassa. Aloitetta piti esillä Luonnonsuojeluliiton osalta erityisesti Lapin piiri.

RaIsa Kyllikki Ranta

50 000 KAIVOSALOITTEEN

EKOenergia

ILMASTOHANKKEISIIN

Kalle Meller

PUOLESTA

Mika Maliniemi

LAKKAUTETA

2150 UUTTA JÄSENTÄ LIITTOON

Marraskuun alkuun mennessä Luonnonsuojeluliittoon oli liittynyt 2150 uutta jäsentä. Tervetuloa norppajengiin! Yhteensä jäseniä on 29 929. Viime vuoteen verrattuna jäseniä on 1500 enemmän. Myös lahjoittajien ja yritysyhteistyökumppanien määrä lisääntyi.

Luonnonsuojelija 4/2019

Purunpää on suojeltu! Vuosikymmeniä kestänyt kampanjointi Purunpään puolesta päättyi onnellisesti yli 200 hehtaarin suojeluun. Työ on hyvä esimerkki Luonnonsuojeluliiton yhdistysaktiivien sitkeästä työstä luonnon puolesta. Teksti & kuvat Ritva Kovalainen

Kun ely-keskus tiedotti heinäkuussa 2019, että se on hyväksynyt Purunpään rauhoitushakemuksen, sai päätepisteen vuosikymmeniä kestänyt kampanjointi niemen säilyttämiseksi luontokeitaana. Parempaa lahjaa ei 40-vuotista taivaltaan juhliva Kemiönsaaren luonnonsuojeluyhdistys olisi voinut saada. Alueen omistaa Konstsamfundet, joka vaalii kulttuurimesenaatti Amos Andersonin perintönä Kemiönsaarella sijaitsevaa Söderlångvikin kartanoa sekä ylläpitää Amos Rexin taidemuseota Helsingissä. Yhdistys on myös merkittävä suomenruotsalaisen kulttuurin tukija.

Vapaiden rantojen puolesta Kaikki alkoi vuonna 1985, jolloin havahduttiin paikkakunnalla suunnitelmaan kaavoittaa 150 mökkitonttia rantaan Purunpäässä, Ölmoksessa ja Söljeholmenilla. Hanke törmäsi pian valtavaan vastustukseen, kun Dragsfjärdin kunta, lääninhallitus, Ympäristöministeriö sekä luonnonsuojeluyhdistyksen keräämä 1858 ihmisen adressi kumosivat suunnitelman. Ölmos-Purunpään rantojen suojelu sinetöitiin yksityisenä suojelualueena vuonna 1990. Saaren lounaiskulmaan tuli rauhoitettua rantaa 32 kilometriä, mutta suojelu ei rajoittanut metsätaloutta – lehto- ja kallioalueita lukuun ottamatta. Purunpää nousi agendalle uudelleen, kun suuret

avohakkuut eri puolilla Kemiönsaarta kohauttivat 2000-luvulla. Kemiönsaaren luonto vetosi, että Konstsamfundet ottaisi luonto- ja virkistysarvot huomioon metsätaloudessaan ja luopuisi arvokkailla alueilla avohakkuista. Silloisen toimitusjohtajan Carl-Gustaf Berghin vastaus delegaatiolle oli kuitenkin tyrmäävä: metsästä oli otettava hyöty irti mahdollisimman tehokkaasti. Vuonna 2014 laajat hakkuusuunnitelmat natura-alueille nostivat jälleen tummia pilviä taivaalle. Purunpään rantametsiin oli kaavailtu avohakkuita reilut kuusi hehtaaria.

valokuvaajat Caj Bremer ja Katja Hagelstam, kuvataiteilijat Alvar Gullichsen ja Sophia Ehrnrooth, runoilija Caj Westerberg ja kapellimestari Jan Söderblom. Adressien jättämisen jälkeen Purunpään rantametsien hakkuista luovuttiin, mutta hakkuut käynnistyivät toisaalla Purunpään ja Ekhamnin luonnonsuojelualueen tuntumassa. Luonto-Liiton metsäryhmä ja paikalliset aktiivit kiirehtivät mielenosoitukseen, kun aukkoa oli ehditty tehdä kolme hehtaaria. Leimikosta löytyi esimerkiksi erityissuojelua vaativa äärimmäisen uhanalainen lahokaviosammal. ”Jos hakkuut olisivat jatkuneet vielä puoli tuntia, olisi esiintymä tuolta alueelta menetetty”, kertoo Ville Laitinen Luonto-Liitosta. Tapahtuman jälkeen Konstsamfundet lupasi pidättäytyä hakkuista, kunnes uusi metsänhoitosuunnitelma valmistuisi. Se aloitti myös säännölliset ” Skogsdiskussionit” eli metsäkeskustelut kartanon, asukasyhdistysten, kunnan ja luontoyhdistyksen edustajien kanssa. ”Haluamme huolehtia siitä, että toimenpiteemme koetaan vastuullisiksi ja nauttivat yhteiskunnassa laajaa hyväksyntää”, totesi tilanhoitaja Mikael Jensen. Elokuussa 2019 seisoivat juhlavieraat rantakalliolla Purunpäässä ihailemassa 200 hehtaarin kokoista suojelualuetta. Alue oli suurempi, kuin luontoväki oli uskaltanut odottaa! ”Tämä on ainutlaatuinen paikka”, lausui Konstsamfundetin uusi toiminnanjohtaja Stefan Björkman avajaispuheessaan. Hän totesi alueen suojelun olevan kulttuuriteko. Purunpää on kansallismaisema.

Suojeltu alue oli suurempi kuin luontoväki oli uskaltanut odottaa.

Save Purunpää Kemiönsaaren luonto ja kansalaisliike Save Purunpää keräsivät pikaisesti liki 1400 nimeä Purunpään jättämiseksi metsätalouden ulkopuolelle. Erillisen taiteilija-adressin allekirjoitti 52 pääosin suomenruotsalaista taiteilijaa, jotka halusivat takeet, että kulttuuriin kohdistuva tuki oli lähtöisin eettisesti kestävästä toiminnasta. Saaristoluonto nähtiin myös suomenruotsalaisen kulttuurin henkisenä kotimaana. Vetoomuksen allekirjoittajina olivat muun muassa suunnittelija Stefan Lindfors, elokuvaohjaaja Ulrica Bengts, kirjailija Monika Fagerholm,

Luonnonsuojelija 4/2019

Vuonna 2017 Purunpää valittiin yhdeksi Suomen 100 luontohelmestä. Kuvassa Sanna-Mari Kunttu retkeilee Purunpään metsissä.

ESIMERKKEJÄ MUISTA VOITOISTA 2019

Pekka Turunen

Luonnonsuojeluliiton 160 yhdistystä ja 15 piiriä ovat tehneet valtavasti konkreettista suojelutyötä. Vapaaehtoiset tekevät metsien suojeluesityksiä, vastustavat metsähakkuita ja puolustavat soita turpeenotolta. Vuosittain järjestetään yli tuhat retkeä, joiden kautta kymmenettuhannet suomalaiset pääsevät luontoon. Talkootyöllä hoidetaan perinnemaisemien uhanalaisia lajeja sekä ennallistetaan puroja ja soita.

Luonto-Liiton metsäryhmä ja paikalliset aktiivit pysäyttivät Purunpään hakkuut vuonna 2015.

Vuonna 2019 Pirkanmaan alueelle on perustettu yli 160 hehtaarin edestä uusia yksityisiä luonnonsuojelualueita, jotka perustuivat piirin ja Ylöjärven yhdistyksen esityksiin. Uudenmaan piiri sai kolme voittoa oikeudessa. Tärkein koski erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen maamme ensimmäistä poikkeuslupaa. Oriveden kultakaivos suljetaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Pirkanmaan piiri on pitänyt yllä yhteiskunnallista keskustelua asiasta. Pohjanmaan piirissä Laihion kunnassa säästyi 70 hehtaarin Kotanevan suo turpeenotolta, kun Vaasan hallinto-oikeus kumosi valituksen jälkeen turpeenottoluvan. Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri yhdistyksineen sai Vuoden maisematekopalkinnon pitkäjänteisestä vieraslajien torjuntatyöstä. Palkinnon antoi Pohjois-Savon Maaseutu- ja kotitalousnaiset. Rovaniemen yhdistys ja Lapin piiri voittivat hallinto-oikeudessa yksityisten henkilöiden kanssa valituksen Kemijoki Oy:lle annetusta Sierilän voimalaitoksen rakennusluvasta. Hiitolanjoen voimalaitokset myydään, mikä tarkoittaa niiden osittaista purkua ja vaelluskalaesteiden purkamista tulevina vuosina. Asiaa on ajettu useita vuosikymmeniä. Jyväskylässä, Riihimäellä ja eri kaupungeissa onjärjestetty ilmastoahdistukseen liittyviä tilaisuuksia, joissa on ollut paljon osallistujia. Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen hoitamalta Huttalanmäen kalliokedolta Piikkiöstä löytyy liki 300 kasvilajia, joista 38 huomionarvoisia ketolajeja.

Purunpään korkeimmalta kohdalta Glasbergetiltä avautuu upea näköala Saaristomeren kansallispuistoon.

Erittäin uhanalaisen l ietetattaren (Persicaria foliosa) kasvupaikan ruoppaus torjuttiin Oulun Kuusisaaressa.

Liisa Hulkko

Luonnonsuojelija 4/2019

Hei, me ei lennetä! Lentäminen on halpaa ja monella on tarve päästä pimeää talvea pakoon edes hetkeksi. Kun lennät valoon, niin synkennät pilviä maailman yllä. Entä jos menisitkin maata pitkin? Teksti Matti Nieminen, kuvitukset iStock

Lentäminen oli aiemmin luksusta, nyt niin halpaa, että käytännössä lähes jokainen suomalainen voi lentää. Se tuottaa paljon ilmastolle haitallisia päästöjä. Yksittäisen kansalaisen osalta Aasian loman lennot vastaavat useamman vuoden yksityisautoilun päästöjä. Runsas lentäminen raunioittaa helposti yksittäisen ihmisen hiilitaseen. Lentolippujen hinnassa ei pääsääntöisesti ole mukana lentomatkailun ympäristökustannuksia. Ne maksaa joku muu, jos maksaa. Lentäminen on siis liian halpaa. Tämä johtuu siitä, että sitä tuetaan muita liikennemuotoja enemmän esimerkiksi verotuksessa ja lentokenttiä rahoittamalla. Pienet lentokentät eivät tulisi toimeen omillaan. Lentomatkailun tukea perustellaan muun muassa

matkailutuloilla. Vain Helsinki-Vantaan lentokenttä on ollut Suomessa taloudellisesti kannattava.

Lentävät suomalaiset Suomalaiset ovat maailman lentopäästöissä henkeä kohden hopealla. Ja tässä tapauksessa hopea on häpeä. Vain singaporelaiset lentävät enemmän kuin suomalaiset. Maailman ihmisistä joka viides lentää. Eduskuntavaaleissa ilmastoasioilla kampanjoinut kansanedustaja Atte Harjanne joutui sosiaalisessa mediassa ilmakuoppaan: hänen yhteisöpalvelu Instagramiin julkaisemat lukuisat kuvat lentomatkoista herättivät kysymyksiä puheiden ja tekojen ristiriidasta. Ei ole enää kaikille ylpeyden aihe jaella reissuku-

TURKU

Kartan tuntimäärät kertovat arvioidun matka-ajan maata pitkin -matkustaen Suomesta (Turusta tai Helsingistä). Lähde: maatapitkin.net

HELSINKI PIETARI 3,5h

TUKHOLMA 11h RIIKA 8h

KÖÖPENHAMINA 18h

”

MOSKOVA 16h

AMSTERDAM 37h LONTOO 46h BERLIINI 27h

Matkalla olen jo perillä. Rauhallinen junamatkailu tekee paluuta.

KIOVA 49 h

PARIISI 45h

BRATISLAVA 45h BUDAPEST 49h

MILANO 43h

ZAGREB 49h

BARCELONA 57h

viaan somessa. Tämän vuoden uusi termi onkin lentohäpeä. On myös kansalaisia, jotka lentävät huvikseen, ilman varsinaista tarvetta viettää määränpäässä aikaa. Flyertalk-ryhmässä on 35 000 lentämisen ystävää. Heille lentäminen on ajanvietettä. Perillä saatetaan käydä vain vessassa tai kahvilla, ja sitten paluulennolle.

Valoa kohden Moni haluaa talven lomareissulla edelleen etelään. Aurinkoon, kylmästä lämpimään. Tarve voi olla syvällä. Töitä jaksetaan tehdä, kunhan luvassa on helpotus, reissu jota odottaa. Kovin monella pyörii päässä lämpimien lomakohteiden paikannimet, kuin pallot lottoarvonnassa. Minne sitä lähtisi? Osa taas lähtee Lapin lumille, oikeaa talvea etsimään. Ympäristötietoisilla ratkaisuksi on noussut matkustaminen maata pitkin, junalla, bussilla ja tarvittaessa laivalla. Päästötöntä matkailua ei ole. Sähkön käyttö vähentää kuitenkin päästöjä olennaisesti. Junaratoja voidaan sähköistää melko helposti, vaikka radat vievätkin tilaa luonnolta ja vaativat raaka-aineita. Osa junaliikenteestä kulkee edelleen myös fossiilisella polttoaineella, dieselillä. Juna on silti monta kertaluokkaa vähäpäästöisempi kuin lentokone ja parempi kuin laiva. Lyhyillä matkoilla laiva voittaa myös edelleen lentokoneen. Mahdollisimman paljon siis maata pitkin. Suomesta pääsee lähtemään Eurooppaan kolmea pääreittiä pitkin: Tukholman, Tallinnan tai Pietarin kautta. Näistä Tukholmaan ja Tallinnaan mennään laivalla. Laivojen ympäristötekniikkaan on kiinnitetty melko vähän huomiota, mutta uutta suuntaa otetaan merelläkin. Viking Linen uusimman aluksen Viking Gracen katolla on roottoripurje. Perinteiseksi purjeeksi sitä ei tunnista. Se näyttää pikemminkin pitkältä hoikalta savupiipulta laivan katolla – ja sen tavoitteena on ollut vähentää polttoaineen kulutusta.

Suosittu reitti Eurooppaan kulkee nimenomaan Tukholman kautta. Sieltä jatketaan junalla Tanskan salmien yli ja pian ollaankin Keski-Euroopassa. Uutta on sekin, että junamatkailijat eivät välttämättä enää köyhäile, varsinkaan matkan varren majoituksista. Matkalla olosta ja hyvistä yöunista halutaan nauttia. Lentomatkailuun aikanaan vetovoimaa tuonut luksus on tehnyt tuloaan myös junamatkailuun. Osat saattavat jopa vaihtua. Junissa on ymmärrettävästi paremmin tilaa ihmisille ja tavaroillekin. Loistojunissa on hienoja ravintoloita ja hulppeita hyttejä. Lentomatkan nopeuksia haastavat puolestaan niin sanotut luotijunat, jotka vievät suoraan kaupunkien keskustoihin ilman aikaa vieviä lisämatkoja ja lentokenttien turvatarkastuksia. Suurnopeusjuniksi lasketaan yli 200 kilometriä tunnissa kulkevat, ja niitä on Euroopassa eniten Ranskassa. Maailmassa niitä on runsaimmin kuitenkin Kiinassa ja Japanissa. Junamatkailuun haetaan edelleen lisää vauhtia. Shanghaissa luotijunan matkustusvauhti on 413 km/h. Japanissa on testiajoissa saavutettu jo vuosia sitten 600 kilometrin tuntinopeus. Kiinassa kehitetään maglev-junia, jotka leijuvat ilmassa. Nopeustavoitteena on 1000 km/h.

Luksus on tehnyt tuloaan myös junamatkailuun.

Nautinnollista matkantekoa Nopeus ei ole silti kaikkien mielessä. Ajatus voi olla myös tämä: matkalla olen jo perillä. Rauhallinen junamatkailu tekee paluuta. Moni muistelee nuoruuden Interrailia. Legendaarisia reilauksia. Eurooppaan pääsi tutustumaan edullisesti ajan kanssa. Aamukahvit ja penkit, joilta heräiltiin aseman kuulutuksiin. Koska junamatkailu on tällä hetkellä kalliimpaa kuin lentomatkailu, halutaan vastikkeeksi jotain muuta. Enää ei nukuta aseman lattialla eikä kippurassa junassa. Nyt nukutaan aseman viereisissä mukavissa, jopa erinomaisissa majapaikoissa. Vaikkapa Hampurissa, sata metriä juna-asemalta.

EKOMPAA MATKUSTAMISTA Maata pitkin -matkustaessa asenne on tärkeä: Olet perillä jo matkalla! Tutustu reittivaihtoehtoihin esimerkiksi maatapitkin.net -sivulla ja keskustele Facebookin Maata pitkin matkustavat -ryhmässä. Osta junaliput: Bahn.de ja Trainline.eu. Ruotsin junat: SJ.se. Interrail-lipulla voi matkustaa 31 maassa nyt peräti kolmen kuukauden ajan: interrail.eu. Aina joskus ykkösluokan liput ovat liki samanhintaisia kakkosluokan lippujen kanssa. Silloin kannattaa aina maksaa vähän enemmän 1-luokasta. Kannattaa varata hotellit esimerkiksi Booking.com:sta siten, että ne voi perua ilmaiseksi. Junat voivat olla täynnä ja matkustuspäivää voi joutua muuttamaan. Juna on vähäpäästöinen matkustustapa. Bussi on ilmastolle parempi kuin laiva tai lentokone. Jos pitkälle matkalle ei voi lähteä junalla tai bussilla, kannattaa valita lentokone laivan sijaan. Jos lennät, niin lennä harvemmin ja vältä kaukomatkoja. Voit myös lentää vain toiseen suuntaan. Jos joudut lentämään työn kautta, niin lomamatka samaan. Voit myös lahjoittaa Luonnonsuojeluliitolle ja muille järjestöille ilmastotyöhön. Nautinnollista lomamatkaa!

Luonnonsuojelija 4/2019

Konkarin vinkit maata pitkin -matkustamiseen

”Haluamme tavata ihmisiä. Junassa ehtii tutustumaan.”

Itälahdenkatu 22b VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5012567 00003 Helsinki

Suomen luonnonsuojeluliitto / Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy

Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen / liityn jäseneksi (v. 2020 jäsenmaksu 38 e). Minulle saa lähettää Luontokaupan ja luonnonsuojeluliiton markkinointiviestejä.

__________________________________

___ kpl ___ kpl ___ kpl

________________________________________

Postinro ja -toimipaikka

Sähköposti/puhelin

25,50 €

________________________________________

Kuva: Raisa Kyllikki Ranta

Osoite

ARABIA NORPPAMUKI

________________________________________

16,90 €

59,90 €

Nimi

PINNAN ALLA -KESTOMUKIT

RETROLOGO COLLEGE

___ kpl

19,90 €

16,00 €

Joulukortit

Postituskuoret à 2,50 €

Joulukorttilajitelma

Luonnonsuojeluliiton perinteisillä joulukorteilla välität joulutervehdyksesi läheisillesi ja tuet samalla ympäristömme suojelua. Lajitelma sisältää 20 korttia ja postituskuorta.

Suomen- ja ruotsinkielisissä kalentereissa on viralliset juhla-ja nimipäivät. Saatavana myös postituskuoria kalentereiden edelleenlähettämistä varten.

Saksa Ranska Venäjä

JOULUKORTTILAJITELMA

kpl kpl kpl kpl

Luonnonkalenteri on hieno lahja myös ulkomaalaisille ystäville. Kalenteri on julkaistu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi.

Hinnat sisältävät alv:n. Toimituskulut (7 €) lisätään hintaan.

___ ___ ___ ___

Vuoden 2020 Luonnonkalenteri esittelee Suomen luonnon globaaleja erityispiirteitä. Upeat luontokuvat ja Risto Sulkavan asiantuntevat tekstit kertovat sekä lajeista että luontotyypeistä, jotka ovat Suomelle ominaisia ja joiden säilyminen on suomalaisten vastuulla.

Suomi Ruotsi Englanti Postituskuori

LUONNONKALENTERI 2020: Suomen kansainväliset erikoisuudet

18,90 €

Suomen luonnonsuojeluliiton Luontokaupasta saat luonnonystävän ekologiset, laadukkaat ja vastuullisesti tuotetut lahja- ja käyttötavarat itsellesi ja läheisillesi. Samalla tuet luonnonsuojeluliiton toimintaa. Tutustu koko valikoimaamme verkkokaupassamme www.luontokauppa.fi

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

LUONTOKAUPPA

Mikä on parasta matkailussa? Kun lähdemme matkalle, haluamme tavata ihmisiä. Vaimoni kutoo mielellään. Italiassa tämä herättää huomiota ja käynnistää keskusteluja. ”Onko tuo vaikeaa?” kysytään usein. Junassa ihmisiin ehtii tutustua. Fantastinen kokemus oli, kun Kiovasta lähtiessämme 60-paikkaiseen lepovaunuun ympärillemme tuli luokka 16–17-vuotiaita nuoria. Saimme mahtavan tietopaketin Ukrainasta, heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan ja elämästään. Ei mistään matkaoppaasta voi saada sellaista!

Luonnonkalenteri 2020

Mihin kannattaa tuhlata ja missä voi säästää? Asumme mieluummin pikkuisen vaatimattomasti ja syömme paremmin. Kahden tähden hotellit ovat usein kivempia. Puhdas vuode ja yleinen siisteys riittää meille. Matkalippujen erikoishinnat on osattava etsiä. Liput kannattaa ostaa ainakin kuukautta ennen, ei vasta edellisenä päivänä. Interrail-lipulla matkustaessaan saattaa joutua maksamaan lisämaksuja nopeista junista. Esimerkiksi Ranskan nopeissa TGV-junissa on rajoitettu määrä näitä paikkoja.

Mitä kannattaa ottaa mukaan? Ota matkatavaroita vain sen verran, mitä jaksat mukavasti kantaa. Vuosien mittaan mukanamme kulkee vähemmän ja vähemmän tavaraa.

TILAUSKORTTI

Muista jäsenalennus -10%!

Mikä unohtuu helposti, kun lähtee matkalle maata pitkin? Aikataulut täytyy selvittää hyvin etukäteen. Aina voi tulla tilanteita, että junat ovat myöhässä. Mitä silloin tekee? Nykyaikana on tosin helppoa, kun verkosta pääsee katsomaan aikataulut.

Euroopassa liikennöi paljon kaksikerroksisia busseja. Paikka kannattaa ottaa yläkerrasta, näkymien tähden. Matkat voivat olla hyvinkin edullisia. Esimerkiksi Ecolines-bussi Tallinnasta Varsovaan maksaa välillä vain 20 euroa.

NESTORI-NORPPA

Mikä on lempikohteesi? On niin paljon kiinnostavaa. Italia on erittäin kiva maa matkustaa junalla. Ratoja kulkee merenrantoja pitkin. Itä-Eurooppa on puolestaan jännittäväm-

pi. Esimerki Ukrainassa on vanhaa itäistä junakulttuuria junapalvelijoineen, ja lipun hintaan sisältyy tee. Niin ja Tukholmasta Narvikiin on hieno, varsinkin kun laskeudutaan junalla Jäämeren rannalle.

Tee tilauksesi verkossa, postita tilauskortti, lähetä sähköpostia luontokauppa@sll.fi tai soita 040 670 0636 / 040 141 8954. Luonto kiittää!

Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen konkari Pekka Poutanen on reissannut liki 50 vuotta Euroopassa junalla ristiin rastiin. Hän kertoi Euroopan junamatkailusta Luonnonsuojelija-lehdessä jo 30 vuotta sitten. Mitä matkailijalle kuuluu nyt?

Luonnonsuojelija 4/2019

Nyt nousussa: lentämisen päästöt Lentäminen on kaikkein haitallisin matkustamisen muoto. Sen päästöt ovat kasvussa, koska matkustajamäärä kasvaa jatkuvasti. ”Lentoliikenteen päästöt ovat kasvussa toisin kuin monilla muilla sektoreilla, joilla ne on saatu laskuun, kuten esimerkiksi energiasektorilla”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho. Ilmailualan tavoitteena on kasvaa hiilineutraalisti. Ajatus on tehdä tämä muun muassa biopolttoaineilla, kompensaatioilla ja uudella teknologialla. Esimerkiksi Finnair otsikoi pörssitiedotteensa 12.11.2019: ”Vastuullisuus avainasemassa Finnairin strategiassa vuosille 2020-2025, uutena pitkän tähtäimen tavoitteena hiilineutraalius”. Yhtiö kertoi suunnittelevansa muun muassa sähkölentokoneiden käyttöönottoa. Aho huomauttaa, että sähköisen lentoliikenteen osalta akkujen koko ja niihin tarvittavat metallimäärät saattavat olla haaste. Sähkökoneille olisi silti käyttöä esimerkiksi vaikeasti pintareittiä saavutettavissa kohteissa. Halpalentoyhtiöt kuten Norwegian ja Ryan Air ovat oma lukunsa. Niiden matkustajat hakevat usein halpaa hintaa ja ovat valmiita reittiyhdistelmiin, jotka ovat useine nousuineen ja mutkittelevine reitteineen kuluttavampia kuin suorat lennot.

Biopolttoaineilla myös ilmaan Suomessa hallituksen tavoitteena on nostaa biopolttoaineiden osuus lentoliikenteessä 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

ILMASTOPÄÄSTÖT (g CO2/hlö-km)

”Biopolttoaineita tarjotaan nyt joka paikkaan. Jo maantieliikenteessä on osoitettu, että biomassan tarjonta ei riitä ja mukana on kestämättömiä jakeita, esimerkiksi palmuöljyä.” Rainforest Foundation Norway on arvioinut, että palmuöljyn käyttö tarkoittaisi globaalin metsäkadon lisääntymistä. Suomessa Neste on kehittänyt biopolttoainetta palmuöljyn rasvahappotisleestä. Se määritellään päästöttömäksi Euroopassa ainoastaan Suomessa. Lentopäästöjen kompensaatioita ostetaan myös kehitysmailta. Esimerkiksi Euroopan metsäpolitiikkaa seuraava Fern on julkaissut raportteja, ettei näin ole syntynyt todellisia päästövähennyksiä. ”Kuumaa ilmaa on myyty”, Aho puuskahtaa. EU:n sisäiset lennot ovat päästökaupan piirissä. Tosin valtaosa päästöoikeuksista jaetaan lentoyhtiöille ilmaiseksi. Lisäksi useissa Euroopan maissa on jo lähdetty verottamaan kansainvälisiä lentoja. Näin on tehty esimerkiksi Ranskassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Asiaa on hankaloittanut se, että kansainväliset lennot eivät ole yhden tietyn maan päästöjä vaan kansainvälisiä. Valtion intressi lähteä säätämään verotusta on tällöin heikompi.

taan EU:lle jonkinlaista lentoveroa. Suomi ei ollut mukana allekirjoittajien joukossa. Lentoliikenteelle on ollut Suomessakin aiemmin veroja, mutta ei tällä hetkellä. 1990-luvulla oli käytössä lentomatkustajavero ja myöhemmin tilauslentovero. Tänä syksynä kansalaisaloite lentoverosta ylitti vaaditun 50 000 kansalaisen allekirjoituksen rajan ja etenee näin eduskuntaan. Aho muistuttaa, että lentoverolla olisi Suomessakin mahdollisuus rahoittaa raideliikennettä. Ruotsissa tehdään näin. Suomessakin päästökaupan tuottoja ohjattiin Jyrki Kataisen hallituksen kaudella kehitysmaihin kansainvälisenä ilmastorahoituksena. ”Teknologiaa tarvitaan, mutta lentämisen lisääntyminen kumoaa teknologisia saavutuksia. Oleellista on, että lentämisen on vähennyttävä”, Aho painottaa. Entä onko suojeluasiantuntija itse elänyt oppiensa mukaisesti? ”Asuin aiemmassa tehtävässäni Brysselissä. Olen matkannut sinne myös pintareittiä, vaikka usein lentänytkin. Tällä hetkellä tuo matka on halvempi lentäen, joten lentoliikenteen todellinen hinta on saatava esiin”, Aho sanoo.

”Biopolttoaineita tarjotaan nyt joka paikkaan.”

Yli 50 000 vaatii lentoveroa Marraskuun alussa Saksan, Ranskan, Hollannin, Ruotsin ja viiden muun EU-maan valtiovarainministerit lähettivät ilmastoasioista vastaavalle komissaarille Frans Timmermansille kirjeen, jossa vaadi-

295

292 2,8

53 Eri liikennevälineiden päästöt perustuvat LIPASTO-tietokannan (2016) ilmoittamiin suoriin CO2-päästöihin per henkilöliikennekilometri. Luvut ovat keskimääräisiä. Lähde: D-Mat Oy.

Sinivalkoisin siivin Ensin oli Aero. Suomalainen lentoyhtiö perustettiin marraskuussa 1923. Suomessa ei ollut yhtään lentokenttää, lennot operoitiin jäältä tai vedestä. ”Kotikenttänä” oli Katajanokka. Lentoja Tallinnaan ja Tukholmaan. Vuoden saldo: 269 matkustajaa. Olympialaiset vuonna 1952 siivittivät matkustajamäärän yli sadan tuhannen. Hopeakylkiset koneet lensivät Suomessa ja lähimaihin. Koneet nousivat Malmilta ja juuri avatulta Helsinki-Vantaan lentokentältä. Aerosta tuli vuonna 1968 Finnair. Suorat lennot Bangkokiin alkoivat 1976. Vuonna 2017 Finnair lennätti jo 12 miljoonaa matkustajaa. Sillä on tällä hetkellä yli 80 konetta. Suurimpia Airbusseja näistä on 14. Niistä jokaiseen mahtuu kerrallaan 336 matkustajaa, siis enemmän kuin ensimmäisenä vuonna oli matkustajia. Kalevi Keihänen toi 1960-luvun lopulta alkaen lentomatkustamisen monien ulottuville. Matkailumoguli oli yhtä ällistyttävä kuin ilmiö itsessään. Rokokoo-ruhtinaalta pitkissä hiuksissaan näyttänyt Keihänen oli välillä matkustamossa itsekin mukana – pienissä uikkareissaan ja chinchillaturkissaan. Tilauslentokoneet suihkivat etenkin Kanarian saarille. Ennen konkurssia Keihäsmatkat veivät yhdeksässä vuodessa satoja tuhansia suomalaisia kärventämään itseään, melanoomasta ei paljon puhuttu. Keihäsmatkojen viikon etelänlomia markkinoitiin halvan viinan, juhlimisen ja seksin mielikuvilla. Reissulta palattiin ruskeana tai palaneena.

Pohjois-Karjalassa riittää asumattomia tai hyvin harvaan asuttuja seutuja. Siitä huolimatta susi ei monien mielestä mahdu näihin maisemiin.

Suden jäljillä Kun poliisi soittaa loukkaantuneesta tai pihapiirissä liikkuvasta sudesta, Lieksan luonnonystävien Risto Kiiskinen on valmiina. Entinen SM-tason hiihtäjä ja rajavartija auttaa viranomaisia susiasioissa. Susien suojelijan asema Pohjois-Karjalassa ei ole niitä helpoimpia. Teksti & kuvat Ismo Tuormaa

Olemme sopineet tapaamisen Luonnonsuojeluliiton Lieksan luonnonystävien aktiivin, susiyhteysmies Risto Kiiskisen kanssa Nurmekseen Kohtavaaran kupeeseen. Tarkoituksena on keskustella PohjoisKarjalan susitilanteesta maastossa, susien elinympäristössä. Pohjois-Karjalassa on meneillään poikkeuksellinen tilanne. Lieksassa paikallinen riistanhoitoyhdistys on sanoutunut irti kaikesta yhteistyöstä susiasioissa. Suurriistavirka-apua (SRVA) antaa yksityisistä henkilöistä koostuva Virva ry, johon myös Kiiskinen kuuluu. Se on Suomessa ainoa SRVA-toimija, joka ei ole sidoksissa paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen.

Susipuhelin soi heti Kiiskisen saavuttua emme ehdi edes viereiselle Kohtavaaran näkötornille asti, kun miehen ”susipuhelin” soi. Soittaja on joensuulainen poliisi, joka ilmoittaa vain noin 10–15 kilometrin päässä Kohtavaaralta löytyneestä ja juuri yliajetusta sudesta Nurmes–Lieksa-tien varrella. Kipuamme nopeasti alas vaaralta ja ajamme törmäyspaikalle. Hyvin näkyvällä paikalla tien oikealla puolella parin metrin päässä tiestä makaa kuollut naarassusi, jonka Kiiskinen arvelee noin parin vuoden ikäiseksi. Eläessään se on ollut hyväkuntoinen. ”Nyt näitä susia on alueellani enää kolme”, Kiiskinen harmittelee tappion suuruutta. Naarassusi ei ole luultavasti ehtinyt saada vielä edes ensimmäistä pentuettaan. Viime maaliskuun

laskennoissa Lieksan ja Nurmeksen välisen Tolkeenreviirin alueen susien määräksi arvioitiin vain neljä yksilöä. Nyt niistä yksi lepää kuolleena tienpenkalla. Kiiskinen kaivaa autostaan ruumispussin ja nostaa sudenraadon autoonsa. Suden matka jatkuu ensin Kiiskisen kylmiöön ja sieltä Eviraan tarkempiin tutkimuksiin. ”Yksi riesa vähemmän”, tokaisee vanhempi konstaapeli. Ilmaisu jää kaikumaan korviini.

Ei tullut olympiavoittajaa, tuli enemmän Päätämme Risto Kiiskisen kanssa lähteä retkikahville aivan vieressä sijaitsevalle näköalapaikalle, Jurttivaaralle. Kävellessään reipasta tahtia Kiiskinen kertoilee elämästään. Hänen taipaleensa alkoi 8-lapsisen pienviljelijäja metsätalousperheen vesana Pielisen rannalla Vaaraniemellä. Koti oli 200 vuotta vanhasta savupirtistä nykyaikaistettu asuintalo. Äiti oli tullut sinne evakkona Karjalan Suojärveltä. ”Lapsuus oli työtä maatilan ympärillä. Liikuimme luonnossa hyvin paljon”, Kiiskinen kertoo. Hän sanoo jakavansa aiemman elämänsä kolmeen eri osaan. ”Huoleton lapsuuteni päättyi 11-vuotiaana Tsekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968. Suomi tuli Lieksassakin maailmankartalle, ja vanhemmat puhuivat sodan mahdollisuudesta.”

Luonnonsuojelija 4/2019

Nurmeksessa yliajettu susi oli parivuotias hyväkuntoinen naaras.

”

Kyllä niitä keinoja löytyy, jos ei ole vain tappaminen aina mielessä. EU maksaa susiaidatkin.

Tämän jälkeen 13–27-vuotiaana Kiiskinen keskittyi hiihtämiseen. Hän oli Suomen maajoukkueessa nuorin miesten sarjassa ja voitti Suomen mestaruudenkin 15 kilometrin matkalla vuonna 1976. Kunnes tuli muutos. ”22-vuotiaana tajusin, ettei harjoittelu tuo lisää tulosta. Samalla hiihtoon tulivat anaboliset steroidit ja punasolujen lisäys.” Ne olivat liikaa nuorukaiselle, joka rakasti puhdasta urheilua. Vähitellen hän putosi hiihdosta vailla muuta koulutusta ja työtä. Kiiskinen kertoo, että se oli kova paikka, joka opetti nöyräksi. Niinpä hiihtäjästä tuli rajavartija yli 20 vuodeksi. Viisikymppisenä hyväkuntoista miestä ja hiihtäjämestaria odotti jo eläke, joten oli aika siirtyä taas uuteen elämänvaiheeseen. Hän luki ympäristönsuojelua Turun yliopiston avoimella puolella. Näin Kiiskisestä tuli ”virallisestikin” luonnonsuojelija, Luonnonsuojeluliiton Lieksan Luonnonystävien jäsen ja susimies. Biologin aviomies hän oli jo ennestään. ”Minua ovat kiinnostaneet aina luonto ja energiaasiat. Minulle esimerkiksi ihmistoiminnan vaikutukset ilmastoon ovat aina olleet selviä asioita.”

Lampaita susialueella Kiiskiselle Pielisen arvokkaat perinnemaisema-alueet ja vanhat asuinpaikat ovat tärkeitä. ”En pääse irti Pielisestä. Haluan arvioida, millaista elämä on täällä ennen ollut. Vielä 1960-luvulla tääl-

lä näki kaiken sen kauneuden. Sitten tuli uudenlainen maaja metsätalous, jotka eivät enää luoneet uutta kauneutta vaan hävittivät entisenkin”, hän sanoo. Kiiskisellä oli parhaina aikoina yli 70 lainalammasta hoitamassa Viensuussa sen kulttuurimaisemia. ”Olisin hakenut vaikka 300 lammasta, sillä suden kanssa ei ollut ongelmia. Tein häkin, johon otin lampaat yöksi. Ne oppivat siihen helposti”, hän kertoo. ”Kyllä niitä keinoja löytyy, jos ei ole vain tappaminen aina mielessä. EU maksaa susiaidatkin.” Lieksan kaupunki myi kuitenkin alueen yksityiselle ilman maisemanhoitovelvoitetta. ”Katkerana keräsin seitsemältä hehtaarilta aidat pois.” Katsomme Riston kanssa Jurttivaaralta avautuvia huikeita näkymiä kohti kaukana siintävää Pielistä. Näin valtavan laajoihin metsiin ja vähäisen asutuksen sekaan luulisi mahtuvan elinkelpoinen määrä susia. Näin ei kuitenkaan toistaiseksi ole.

Susikeskustelu kiertyy pitkälti susien määrään. Kiiskisen ja metsästäjien arviot susien määrästä poikkeavat yhä enemmän toisistaan. ”Aikoinaan Nurmeksen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ilmoitti naapurikunnassa Nurmeksessa jolkuttelevan 350 sutta ja viimeisin Suomen Metsästäjäliiton arvio ylettyy 250 suteen. Yksittäisillä metsästäjillä on vielä kovemmat arviot.” Niinpä Kiiskinen ja muutama muu perustivat kahdeksan hengen susitiimin Virva ry:n Lieksaan vuonna 2017. Suomen susien määrän arvioinnista vastaa Luonnonvarakeskus (Luke). ”Olimme mukana susien määrän arvioinnissa ennen Luken virallista laskentaa ja päädyimme lähes samoihin lukuihin. Me saimme susien määräksi 16, Luke 18. Viime vuonna susien lukumäärä Lieksassa oli painunut jo alle kymmenen. Tämä on maastossa oikeasti liikkuvien havainto.” Susien todellisen määrän tarkka laskeminen ei ole helppoa, mutta siinä edistytään koko ajan. Avuksi ovat tulleet DNA-testit ja muut tarkat, tieteelliset menetelmät. Viime talvena Lukella oli koottuna DNAnäytteitä 74 prosentista havaituista reviireistä. Juuri DNA-tunnisteiden perusteella Kiiskisen kotiseudulla Tolkeen-reviirillä laskettiin olevan neljä eri susiyksilöä. Kaikkiaan tähän arvioon pääsemiseksi otettiin maastosta 12 DNA-näytettä 660 neliökilometrin alueella.

”Tunnen alueen, sudet, sukset ja välineet.”

Susikeskustelussa ei riitä tiede Keitämme kahvit vaaranhuipun retkikodassa. Miten sotkeuduit susiensuojeluun? ”Asun parhaimmalla susialueella. Olen tehnyt elämäntyöni Lieksassa ja tunnen alueen, sudet, sukset ja välineet”, hän sanoo.

Poliisi kutsui Risto Kiiskisen paikan päälle, joka avustaa poliisia suurpetoasioissa.

Kiiskinen kuljettaa yliajetun suden tutkittavaksi Eviralle.

Susilaumat sekä kahden tai 2–3 suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2019.

Susien määrä ja reviirit Suomessa Suomen susien määrä oli noin 185–205 maaliskuussa 2019. Susireviirejä oli 47, joista oli 24 varman tai todennäköisen perhelauman, 20 kahden suden ja kolme 2–3 suden asuttamaa. Susilaumojen määrä Itä- ja Länsi-Suomessa on tasoittunut.

Tunnettu sisämaan lauma Rajalauma Kahden suden reviiri Epäselvä reviiri (2–3 sutta)

Poronhoitoalueella ei havaittu kevättalvella reviirejä, joissa olisi ollut vähintään kaksi sutta.

DNA-kartoituksesta apua susien määrän kartoittamiseen Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo, että kuluvan vuoden maaliskuussa kaikkien Suomessa silloin olleiden susien määräksi arvioitiin 185–205 yksilöä. Kevään ja kesän aikana syntyneet pennut eivät ole mukana näissä luvuissa. Eivät tosin myöskään kesän ja syksyn aikana kuolleet sudet. Suden kanta-arvio syntyy monen tiedon yhdistämisestä. Siinä käyteteään esimerkiksi petoyhdyshenkilöiden kirjaamia havaintoja ja kuolleisuustilastoja. Susien tarkan määrän laskemisessa avuksi ovat tulleet tarkat, tieteelliset menetelmät, kuten DNA-testit.

”DNA-kattavuus on ollut kasvussa. Viime talvena Lukella oli koottuna DNA-näytteitä 74 prosentista havaituista reviireistä”, Kojola kertoo. Hän sanoo, ettei edes 100-prosenttinen eri susiyksilöiden tunnistus välttämättä poistaisi kaikkea epäluuloa susien määrästä. ”Tästä on saatu kokemuksia Ruotsista, missä DNA-tunnistus on meitä pidemmällä.” Kojolalla on muitakin varovaisen myönteisiä uutisia susista DNA-yksilöinnin edistymisen lisäksi. ”17 pantasudesta on tällä hetkellä kadoksissa vain yksi.”

Tolkeenreviiri, jota Risto Kiiskinen seuraa.

Lähde: Luke. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 35/2019

Sudensuojelijalla on tietenkin kotikutoiset susilapaset ja -pipo.

”

Silloin, kun se viha kohdistuu minuun, ovat asialliset argumentit loppuneet jo aikoja sitten.

sa. Lisäksi oli toki myös muutamia yksittäisiä susia esimerkiksi Lieksan eteläosassa. Vaikka susia ei alueella juuri ollut, ilmoitti Lieksan kaupunki, ”ettei Virva vain pysty ampumaan susia, vaikka niitä riittää”. ”Lieksalaiset suhtautuvat ilveillen toimintaamme. Lieksan kaupunki arvosteli ihan eduskuntaa myöten kykyämme toimia SRVA-tehtävissä. Meiltä ei kysytty mitään.” Pohjois-Karjalassa on vaikea vastustaa yleistä tai ainakin äänekkäintä mielipidettä. Sitä vastaan on vaikea pullikoida, kuten Juuan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja sai hiljan kokea. Hänet irtisanotiin laittomasti. Luken hommissa työskennellyt mies sai riistanhoitoyhdistykseltä kenkää ”liian susimyönteisten” lausuntojensa ja kannanarviointiensa takia. Miten tästä pattitilanteesta pääsee irti? ”Täällä tarvitaan enemmän kriisipsykologeja kuin tietoa ja tiedottamista”, Kiiskinen toteaa. Viestin pitää tulla metsästysjärjestöiltä ja maaja metsätalousministeriöstä.

Veli ei vastaa ja nuohooja ei saavu

Koko Pohjois-Karjalassa oli maaliskuussa yhteensä kymmenen lauman tai parin reviiriä. Näistä puolet arvioitiin olleen Suomen ja Venäjän yhteisiä ja yksi yhteinen Pohjois-Savon kanssa. Yhteensä näillä kymmenellä reviirillä arvioitiin olleen 35–38 sutta. Tämän lisäksi maakunnassa liikkui yksittäisiä susia, joita on tyypillisesti 10–20 prosenttia susien kokonaismäärästä. Alkavan talven tilanteesta saadaan tietoa talven myötä.

Virva ry toimii asiaperustein Kun poliisi tarvitsee apua esimerkiksi suurpetojen karkoituksessa, soittavat he Kiiskiselle tai muille virvalaisille. Valmiudessa ollaan periaatteessa ympäri vuorokauden, ja pienen Virva ry:n jäsenet toimivat omin varustein ja rahoin. Heillä on toimintaa varten aina valmiina pieni peräkärry tarvikkeineen Lieksan aseman kupeessa. ”Pidämme jatkuvasti valmiutta yllä, sillä haluam-

me tunnistaa varmuudella viranomaiskäskyn kohteeksi joutuneet susiyksilöt ennen niiden ampumista tai karkottamista alueelta. Meidän on tunnistettava ennalta, että kyseessä on juuri oikea susi”, Kiiskinen sanoo. Hän joutui viime talvena hiihtämään erään pahasti alaleuastaan loukkaantuneen suden kiinni ja ampumaan sen yhdellä armonlaukauksella. ”Lopulta susi ei halunnut tehdä mitään, mikä oli järkyttävää. Vain yksi laukaus, eikä sen karvakaan enää liikahtanut. En tuntenut teosta minkäänlaista sankaruutta, mutta se oli pakko tehdä, sillä suden alaleuka oli irti. Susi oli loukkaantunut ilmeisesti hirven potkusta tai liikenteessä, ja se kärsi”, hän sanoo vakavana. Virva ry joutui lopettamaan myös pihasuden, jossa oli vanha hauli entuudessaan. Kiiskisen mukaan koko Lieksassa ei ollut viime kaudella ainuttakaan ”omaa” laumaa. Yhteisiä laumoja oli muutama naapurialueiden ja Venäjän kans-

Palailemme takaisin Kohtavaaraan. Auringon jo painuessa hiljalleen mailleen puhumme Kiiskisen susitoiminnasta maksamasta kovasta hinnasta. Susien ohella myös häneen henkilökohtaisesti kohdistuu paljon vihaa. Veli ja tutut eivät vastaa puhelimeen. Haukutaan ja uhkaillaan. Talvella lieksalainen kunnanvaltuutettu kielsi häntä ilmoittamasta susihavaintoja Lukelle. ”Hän sanoi minulle: Sun perse ei kestä korvata susien minun eläimille aiheuttamaa vahinkoa.” Lieksan riistanhoitoyhdistys ei suostunut sovittelutoimiston järjestämään sovittelutapaamiseen, vaan otti mieluummin hallintoviranomaisen kahdet moitteet vastaan. ”Olen käsittänyt niin, että silloin, kun se viha kohdistuu minuun, ovat asialliset argumentit loppuneet jo aikoja sitten.” Kiiskinen on hiihtänyt Suomen rajojen lisäksi myös pitkälle Venäjän puolelle usean kerran. Tavoitteena on ollut kulkea sodanaikaisten kaukopartiomiesten jäljillä. Yli 800 kilometrin matkalla Venäjän puolella on näkynyt vain kahdeksat sudenjäljet väitettyjen tuhansien susien sijasta. Suomen on ratkaistava suurpetoasiansa itse. Sitä osoittaa myös tuore EU:n komission ennakkopäätös. Sen mukaan kannan koko pitää arvioida jäsenmaassa. Venäjän susikannalla ei voi enää perustella Suomen tasoa. ”Tämä osoittaa, että minun ei tarvitse muuttaa mielipidettäni susiasioissa”, Kiiskinen toteaa.

Luonnonsuojelija 4/2019

EU puuttui Suomen susipolitiikkaan Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola näkee toivon kipinän sudensuojelussa. Se tulee EU:sta. ”Suurpedot ovat tulleet takaisin EU-aikana. Ne tapettiin miltei sukupuuttoon valistusajasta lähtien. Nyt susia on nähty Hollannissa, Berliinissä ja jopa Tanskassa asti.”

Missä on Euroopan susiraja? Euroopassa on noin 13 000 sutta. Susien määrät ovat monilla alueilla kasvussa. Viime vuosina on tehty uusia susihavaintoja muun muassa Belgiassa, Itävallassa, Sveitsissä ja jopa Tanskassa. Esimerkiksi eteläisessä Euroopassa suhtautuminen suteen on varsin rauhallista. Useimmista Länsi-Euroopan maista eläin hävitettiin yli sata vuotta sitten. Espanja 2500 Romania 2500 Italia 1500 Puola 1200 Bulgaria 1000 Kreikka 1000

Suden hoitosuunnitelma on lupaava

Serbia ja Montenegro 800

Kannanhoidollista metsästystä päätettiin kokeilla osana suden ensimmäistä hoitosuunnitelmaa vuonna 2015. Laillisen metsästyksen piti estää salametsästystä. Toisin kävi: laiton pyynti jatkui. Maa- ja metsätalousministeriö lopetti omalla päätöksellään metsästyskokeilun.

Bosnia ja Hertsegovina 600 Suomi 200 (Lähde: The International Wolf Center, wolf.org)

Lasse Kurkela

Susi on saanut suojeluapua Euroopan unionista. Viimeisimpänä EU:n tuomioistuin otti lokakuussa antamassaan ennakkoratkaisussa kantaa Suomen tapaan antaa poikkeuslupia susien kaatamiseen. ”Linjapäätös oli merkittävä, koska siinä metsästyksen pelisääntöjä kirkastettiin. Poikkeuslupien antaminen vaatii tästä lähtien parempia perusteluja kuin Suomessa on ollut tapana”, Veistola kertoo. Tuomioistuin otti myös kantaa suotuisaan suojelutasoon. Sen mukaan suden elinvoimaisen kannan raja on 300 yksilöä tai 25 lisääntyvää laumaa. Suotuisan suojelun taso on kuitenkin vielä paljon korkeampi. ”Tämä on vähän niin kuin aitajuoksussa: jos et tavoita edes ensimmäistä aitaa, et voi päästä maaliin”, Veistola sanoo. Suomessa oli maaliskuussa 2019 Luken laskelmien mukaan 185–205 sutta. Päätöksessä oli merkittävää myös se, että kannan koko pitää arvioida jäsenmaassa. Venäjän susikannalla ei voi enää perustella Suomen tasoa. ”Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomessa ei näillä luvuilla voida missään nimessä aloittaa kannanhoidollista metsästystä”, toteaa Veistola. ”Sillä välin voidaan jatkaa vahinkoperusteisilla luvilla. Niitä Luonnonsuojeluliitto ei ole koskaan vastustanut, jos ne ovat hyvin perusteltuja ja aitoa tarvetta on”, hän jatkaa.

Marraskuussa julkaistiin kolmas suden hoitosuunnitelma, joka meni Veistolan arvion mukaan paljon paremmin: ”Kolmas kerta toden sanoi.” Hoitosuunnitelmat on opittu tekemään huolellisesti valmistellen ja vuorovaikutuksessa. ”Keskeiset sidosryhmät ovat nyt sitä mieltä, että susiensuojelutilanne pitää saada ratkaistua.” Suunnitelmassa nostetaan hyvin esiin muun muassa salametsästyksen torjunta ja susivahinkojen ehkäisy. Uupumaan jäi poronhoitoalueen susitilanne. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt poronhoitoalueen etelärajan nostoa pohjoisemmaksi, jolla tehtäisiin tilaa sudelle, ahmalle ja metsäpeuralle.

Suden kanssa voidaan oppia elämään Susi on palannut läntiseen ja eteläiseen Suomeen. Aina, kun susi palaa alueelle, jossa sen kanssa ei olla totuttu elämään, kestää aikansa, että opitaan elämään rinnakkain. Suden ja ihmisen rauhalliselle rinnakkaiselolle on olemassa hyviä toimenpiteitä. Näitä ovat esimerkiksi susiaidat ja laumanvartijakoirat kotieläinten turvaksi. Susia pannoittamalla taas saadaan tietoa, missä laumat liikkuvat ja voidaan välttää turhia koiravahinkoja. Ja tietoa ylipäätään tarvitaan. ”Nyt toimenpiteiden edistämiseen on vihdoin varoja”, Veistola sanoo. Lokakuussa alkoi suuri kuusi vuotta kestävä 5,5 miljoonan euron SusiLIFE -hanke, joka on historian suurin susihanke Suomessa. Luonnonsuojeluliitto on mukana Uudenmaan piirin kautta. Uudellamaalla onkin pitkästä aikaa kaksi susilaumaa: toinen Raaseporissa ja toinen Inkoossa.

Liisa Hulkko

Luonnonsuojelija 4/2019

Retki Soklin uhatuille ahoille

Kaivoksen uhkaamat Soklin ahot ovat ainutlaatuiset koko maailmassa. Sompion luonnonystävät tutustui ihmeelliseen seutuun. Teksti & kuvat Anna Bagge

Lähestyessäni määränpäätä pitkin Korvatunturin kapeaa hiekkatietä kännykästä loppuu nettiyhteys ja auton radio lakkaa kohinan jälkeen kuulumasta. Luonnonsuojeluliiton yhdistyksen, Sompion luonnonystävien, järjestämälle retkelle on saapunut parikymmentä osallistujaa. Suuntaamme kohti Soklin ahoja. Matkalla pysähdymme Nuorttijoen varteen noukkimaan mukaan joen kristallinkirkasta vettä retkipulloon juotavaksi ja pannukahvia varten.

Poikkeuksellinen luonto Taivallettuamme jonkin aikaa metsätalousalueiden pusikoitten halki päädymme könkäälle, josta avautuu huikea maisema Pierkulinnotkoon, joka on pieni osa Soklin ahoja. Sompion luonnonystävien puheenjohtaja Leena Pyhäjärvi kertoo, että pitkissä notkoissa sijaitsevat ahot ovat pysyneet aukeina, koska viereisiltä vaaran rinteiltä valuu kylmä ilma alas notkoon. Halla vaurioittaa etenkin herkkiä vuosikasvaimia, joten puut eivät ole pystyneet notkoissa kunnolla kasvamaan. Viime vuosina puuntaimia on tullut kuitenkin lisää, ja ne ovat kasvaneet suuremmiksi. Toki lumirajan yli ei vielä ole menty. Ilmastonmuutos näkyy Lapissa konkreettisesti. Soklin ahot -luontotyyppi on ainutlaatuinen. Vastaavaa ei todennäköisesti tavata missään muualla maailmassa. Alueella on aivan ainutlaatuinen kasvillisuus ja hyönteislajisto. Suojelubiologi Jukka Salmela on löytänyt ahoilta Suomelle uusia lajeja.

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: 050 361 9547, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat @sll.fi, p. 09 228 082 10, sähköinen jäsenpalvelu: rekisteri.sll.fi/jasentiedot/ Toimisto ja asiakaspalvelu arkisin klo 9–15. Tue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame Salpausselän luonnonystävät: Syyskokous 25.11. klo 18. Paikka: Lahti, Kaupunkikylä, Hollolankatu 1, Lahti. Marju Prass pitää kokouksen alussa esityksen Lahden lähiluontohankkeesta. Tervetuloa! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/22966

•

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Anna Vuori, p. 050 911 7162, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

•

Haitalliset vieraskasvit -opintopiiri 4.12. klo 18. Paikka: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, Lappeenranta. Illan aikana pureudutaan haitallisiin vieraskasvilajeihin liittyviin kysymyksiin. Lisäksi esitellään joitakin Etelä-Karjalassa esiintyviä haitallisia vieraskasvilajeja. Tervetuloa! HUOM! Paikka saattaa vielä muuttua. Illan järjestää Luonnonsuojeluliiton vetämä EU-rahoitteinen VieKas-hanke. Lisätietoja Anna Vuori, p. 040 670 1771 ja sll.fi/tapahtuma/23110.

ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

Suur-Savon yhdistys: Yhdistys mukana Mikkelin Naistenmessuilla 30.11. klo 9. Paikka: Otavankatu 4,, Etelä-Savon ammattiopisto Esedu. Tule hankkimaan esim. Luonnonkalenteri, norppamaskotti tai luonnonmateriaaleista askarreltu ovikranssi! Lisätietoja: Outi Airaksinen, p. 044 566 0228, airaksineno@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/23138.

•

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, p. 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani Toimisto avoin tarvittaessa. Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Juhani Paavola, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jyväskylän seudun yhdistys Yhdistyksen syyskokous 26.11. klo 18 Muuramen Kivitaskussa. Bussikuljetus Jyväskylästä, lähtö Harjukadun tilausajolaiturista

•

klo 17.30. Kuulumisia vieraslajihankkeesta ja toiminnasta kertoo Titta Makkonen. Avoin kaikille jäsenille. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: Heikki Susiluoma, p. 040 550 4944 ja sll.fi/tapahtuma/21290. Kaivosaktivismilla irti ahdistuksesta 28.11. klo 18 Joutsan kirjastossa. ProHeinävesi-liikkeen puheenjohtaja Jukka Leppänen virittää keskustelua kaivostoiminnan vastustamisen käytännöistä. Menemme Jyväskylästä Joutsaan kimppakyydein, joten ilmoita, tarvitsetko kyydin tai voitko tarjota kyydin: heikki. susiluoma@ekoportti.fi. Tervetuloa! Tilaisuus on osa Pitäisikö olla huolissaan? -keskustelusarjaa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja siellä on kahvitarjoilu. Lisätietoja: Heikki Susiluoma, p. 040 550 4944 ja sll.fi/tapahtuma/21269. Ilmastoahdistaako? Sisäisistä esteistä minäpystyvyyteen ilmastokriisin aikakaudella 12.12. klo 18 Keski-Suomen Kirjailijatalolla. Tunteet, kuten ahdistus ja voimattomuus, ja ajatukset, kuten ’mitään ei ole enää tehtävissä’ ja ’yksi ihminen ei voi vaikuttaa’, voivat tehokkaasti estää ja vaikeuttaa toimintakykyämme ilmastokriisin aikakaudella. Työpajan tavoitteena on harjoitella tunnistamaan ilmastokriisi sisällämme ja tutkia keinoja näiden laajasti koettujen sisäisten vaikeuksien omakohtaiseen ylittämiseen.

•

Luonnonsuojelija 4/2019

Nuorttijoen vesi on vielä kirkasta ja juomakelpoista.

Kuivat ahot luokitellaan erittäin uhanalaisiksi, ja Soklin ahojen luokittelu on vielä kesken. Ahoilla riittää tutkittavaa vielä pitkäksi aikaa. Isoin osa ahoista jäisi Soklin kaivoksen sivukivikasojen alle. Myös Pierkulinnotko on jäänyt suojelun ulkopuolelle. Retkellä selviääkin, että Soklin kaivoksen junaratasuunnitelmat Venäjälle on piirretty notkon poikki.

kasvit joen varrella, kuten pohjannokkonen ja kellosinilatva. Nuorttijoen retkeilyreitin ympäristö on suojeltua Natura-aluetta. Kaivoshankkeen myötä joen kirkas vesi ja lohikalat olisivat menneisyyttä. Mietin, että mikään rahamäärä ei voi korvata alueen puhtautta ja luontoarvoja. Fosfaattikaivoksen niobimalmioissa on runsaasti uraania ja muita tytäraineita, jotka leviävät pölylaskeumana poronhoitoalueelle. Kaivoshanke pienentäisi merkittävästi porojen parhaita laidunalueita ja vähentäisi porojen elopainoa ja vasojen määrää.

Seuraavan päivän ohjelmassa on käynti Sokliin suunnitellulla kaivosalueella, jossa tehdään arkeologisia kaivauksia. Kaivauksissa on löydetty Suomen vanhimman asutuksen jälkiä, vanhimmat ovat ajalta heti jääkauden jälkeen ja nuorimmat hiukan myöhemmin lämpökaudelta 6000 vuoden takaa. Arkeologi näyttää pieniä esineitä, joita alueelta on löytynyt. Löytöjä on paljon ja ne ovat historiallisesti erittäin merkittäviä. Alueella on tehty kaivauksia parin kuukauden ajan, ja niitä on tarkoitus jatkaa ensi kesänä. ”Ihmiset ovat asuneet täällä 10 000 vuotta, pärjäämme jatkossakin ilman kaivosta”, Sompion luonnonystävien sihteeri Sarianne Mattila toteaa.

Jätevedet ohjataan jokeen

Vuodenaikaan nähden lämpimän päivän jälkeen retkikunnan naiset pulahtavat raikkaaseen Nuorttijokeen. Yövymme Nuorttijoen retkeilyreitin varressa, ja aamulla käymme tutustumassa joenvarren kasvillisuuteen. Väinönputket kukkivat upeina palloina. Maaperän rehevyydestä kertovat myös muut

SOKLIN KAIVOSHANKE

Asutusta jääkauden jälkeen

Soklin ahoilta on löydetty Suomelle uusia lajeja.

Yö kirkkaan joen rannalla

liukenesivat erämaa-alueen puhtaisiin vesistöihin ja saastuttaisivat ainutlaatuisen ympäristön laajalta alueelta. Radioaktiivisia aineita ei ole laisinkaan huomioitu hankkeen lupia haettaessa. Pysähdymme tauolle, tuijotan tulehen ja loitsin kaivoshankkeen takaisin maan aliseen. Näihin maisemiin haluan palata uudelleen.

Kaivosalueella oleva Loitsana-järvi tyhjennetään ja vedet ohjataan puhtaaseen Nuorttijokeen. Järven strontium-pitoisuudet ovat kohonneet johtuen malmikairauksista. Geigermittari osoittaa, että viereisillä kasoilla on kohonneita säteilyarvoja. Kaivoshankkeen myötä maan alla suojassa olevat niobimalmiot paljastuisivat ja radioaktiiviset aineet

Fosfaattiesiintymä löytyi 1967. Norjalainen Yara osti sen Kemiralta 2007. Kannattavuus on epävarmaa, jatkosta päätetään 2021. Ympäristö- ja vesitalouslupa on Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Radioaktiivisia aineita ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei ole huomioitu suunnitelmissa. YVA- ja muut tehdyt selvitykset ainutlaatuisesta ympäristöstä ovat riittämättömät. Hankkeella ei ole sosiaalista toimilupaa. Paliskunta ei halua kaivosta. Yara haluaa aloittaa uudelleen neuvottelut Soklin tiestä. Porojen laidunten läpi kulkevalla tiellä kulkisi 260 rekkaa vuorokaudessa. Yaran tuottama Soklin fosfaattilannoite tulisi olemaan maailman radioaktiivisinta.

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Viisautta ja ratkaisuja etsitään omakohtaisten toiminnallisten harjoitusten ja ohjatusti yhdessä keskustelemisen kautta turvallisessa ja luottamuksellisessa oppimisen tilassa. Työpajan ohjaa Mikko Valtonen, väitöskirjatutkija, opettaja, kouluttaja. Työpaja on osa Pitäisikö olla huolissaan? -keskustelusarjaa! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/21275.

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola. Vaahteratalolla luontotoimisto ja -puoti auki ma–ke 10–15 (huom. joulun ja vuodenvaihteen aikaan rajoituksia). Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja paitoja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

• •

Piirihallituksen kokous Kouvolassa ke 11.12. klo 18 ja to 23.1. klo 18. Vaahteratalon luontotoimisto ja -puoti ovat kiinni maantaina ja tiistaina viikoilla 48 ja 49. Toimiston ja puodin aukiolossa rajoituksia myös joulun ja vuodenvaihteen aikaan. Muutoin toimisto ja -puoti ovat auki ma - ke klo 10-15 ja vuoden 2019 loppuun lauantaisin, paitsi 30.11. ja 28.12.

Kaakkois-Kymen yhdistys: Kaavakoulutusta pe 29.11. klo 17–19 SLL:n jäsenille Haminassa, Kumppanuustalo Hilma. Erityisasiantuntija Tapani Veistola SLL:tä kouluttaa. Kaikkien ympäristöstä ja luonnosta kiinnostuneiden on hyvä hallita maankäytön suunnittelun perusteet, se on tehokkain tapa vaikuttaa paikkakunnan luonnonsuojeluun pitkällä tähtäimellä. Tervetuloa kaikki jäsenet! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/22579. Keväällä tulossa luontoretkiä ja -tapahtumia. Seuraa ilmoittelua sll.fi/kaakkois-kymi ja facebook.com/kaakkoiskymenluonto/ sekä Reimarin järjestöpalsta ja visitkotkahamina. fi/tapahtumat.

•

Meri-Kymen Luonto: Luontokuvailta 28.11. klo 18–20. Kotkan pääkirjastossa. Arno Rautavaaran ja Pekka Vainion valokuvia. Samalla myynnissä SLL:n luonnonkalentereita v. 2020 (16€) Lisätietoja: Tarja Kemppainen, ruiskaunokit@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/21888.

•

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Anna Bagge, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Rovakatu 23, 96200 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 11–16

Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri Allekirjoita KaivoslakiNYT kansalaisaloite.kaivoslakinyt.fi/

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•

Piirin sääntömääräinen syyskokous 28.11. klo 17. Paikka: Tampere, Kuninkaankatu 39, Tampere. Lisätietoja: Marjo Niemenmaa, 0405154557, pirkanmaa@sll.fi sekä sll.fi/tapahtuma/23167. Nokian yhdistys ja lintukoulu: Lintukoulun pikkujoulut 27.11. klo 18. Paikka: Nokia, Kerholassa, Polone-salissa. Nokian Lintukoulun pikkujouluissa Olli Haukkovaara pitää kuvaesityksen: Miten voi houkutella pihaan lintuja ja muita eläimiä. Tervetuloa tutut ja tuntemattomat! Lisätietoja: Anne Viitalaakso, 045 888 3720 , nokianlintu-

•

koulu@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/19358. Yhdistyksen syyskokous 28.11. klo 17.30. Paikka: Nokia, Kerholan Antin kamari. Käsittelemme sääntömääräiset asiat. Aloitamme kahvilla klo 17.30 ja kokous alkaa 18. Lisätietoja: Kaija Helle, p. 044 0177 180, hellekaija@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/22902. Kauniaisten reitin lintulaskenta su 29.12. klo 9–13. Paikka: Nokia, Kulovedentie 149 / Piikkilänjärven tienhaarassa. Kuljemme perinteisen Kauniaisten reitin ja osallistumme samalla Helsingin Eläinmuseon linnustonseurantaan laskemalla kaikki matkalla kuulemamme ja näkemämme linnut. Huom. Mukaan mahtuu vain 4 henkilöä Lisätietoja: Nokian lintukoulu, Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll.fi/ tapahtuma/22508. Kuutamoretki Siurossa 11.1. klo 18. Kautta historian kuu on kiehtonut ihmisiä. Tule katselemaan kuutamoa metsäpolulla ja avaralla peltotoaukealla Kaija Helteen opastamana! Varusteena sään mukainen lämmin vaatetus ja jalkineet sekä kuumaa juotavaa. Tapaamme Siuron koulun P-paikalla Kuljuntie 34 klo 18. Tiedustelut oppaalta p. 044 0177 180 tai hellekaija@gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/22771. Kaavoituskoulutus 22.1. klo 18. Paikka:

• •

•

Luonnonsuojelija 4/2019

•Tapahtumat Nokia, Kerholan Lehteri-luokassa, 2 krs. Souranderintie 13. Haluaisitko tietää enemmän kaavoituksesta ja lähiympäristöösi vaikuttamisesta? Tervetuloa! Nokian kaupungin kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen esittelee meille kaavoituksen menettelyä ja lainsäädäntöä. Opimme yhdessä vaikuttamaan kaavoitukseen ja maankäyttöön sekä tekemään muistutuksia ja mielipiteitä. Käymme läpi vaikuttamisen asiaperusteita ja kulkua nokialaisen esimerkin välityksellä Kaija Helteen esittelemänä. Ilmoittautumiset Kaija Helteelle p. 044 0177 180 tai nokianluonto@gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/22767. Koskikararetki Siuronkoskella 15.2. klo 13. Retki järjestetään osana Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen koskikaraseurantaviikonloppua. Tule etsimään koskikaroja virtaavasta vedestä, montako karaa talvehtii Siurossa? Lisätietoja: Nokian lintukoulu, Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/22512.

•

Pälkäneen seudun yhdistys: Pikkujoulu ti 3. 12. Aloitetaan klo 16. Myöhemminkin voi liittyä mukaan, miten kukin ehtii. Pikkujoululahjoja ei tarvita, paitsi jos kuka haluaa kierrättää. Pientä nyyttikestimeininkiä. Ilmoittautumiset sihteerille, p. 050 5911 663.

•

Tampereen yhdistys: Luontovalokuvaesitelmä ja syyskokous 27.11. klo 18. Paikka: Tampere, Pääkirjasto Metson Pihlaja-sali (Pirkankatu 2). Valokuvaajan Markus Sirkka esitelmä teemalla ”Mereltä tuntureille, Haltilta Hankoon – retkeilytoimittajan ja luontokuvaajan Suomi”. Esitelmän kuunteleminen ei edellytä syyskokoukseen osallistumista. Kaikki osallistujat ovat kuitenkin tervetulleita myös kokoukseen. Tilaisuudessa on kahvi- ja teetarjoilu. Tervetuloa! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/21477.

•

Valkeakosken yhdistys: Valsun ja Pelastetaan Kaapelinkulma -liikkeen kirpputoripöytä 31.12. asti tai niin kauan kuin myytävää tavaraa riittää. Paikka: Valkeakosken Walkkistori, pöytä 46, Apiankatu 2. Myyntitulot jaetaan tasan Valsun ja PKK:n kesken. Lisätietoja: Kari Järventausta, p. 040 765 5551, juhani01@hotmail.com sekä sll.fi/tapahtuma/22165..

•

POHJANMAAN PIIRI

Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p. (06) 312 7577 / 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaanpiiri ry

Lapuan ympäristöyhdistys: Osallistutaan talvilintujen pihabongaukseen la 25.1. klo 10–12 Jokilaakson matkailupuutarhassa, Siiriläntie 3. Koskikararetki Su 16.2. Lapuanjoen yläjuoksun koskille. Lähtö tuomiokirkon parkista klo 9.

• •

POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi Joensuun seudun luonnonystävät: Luonnonystävien pikkujoulut 5.12. klo 18 yhteisötila Helmessä (Rantakatu 23). Piparien leipomista, glögiä ja joulun tunnelmaa luonnonystävien kanssa. Onko sinulla toiveita ohjelmaan liittyen tai haluaisitko ohjata esim. joulukorttipajaa tai pitää jouluun ja luontoon tai ympäristöön linkittyvän lyhyen esitelmän? Ota yhteyttä sähköpostilla joensuunseutu@ sll.fi ja aiheeksi: Idea JSLYn pikkujouluihin! Lisätietoja: Eveliina Korkiatupa, eve.luonto@ hotmail.com ja sll.fi/tapahtuma/22193.

•

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa

•

Avointen ovien päivä 17.12. klo 15. Paikka: Kauppurienkatu 33, Oulu. Tule käymään piirin toimistolla! Tilaisuus on vapaamuotoinen – jutustelua, keskustelua, kysymyksiä, pohdintaa mielen päällä olevista luonto- yms. aiheista. Suunnitellaan myös tulevan vuoden toimintaa. Tarjolla on glögiä ja muita jouluisia herkkuja. Toimistolta voi myös ostaa luontokalenterin 2020 itselle tai lahjaksi. Toimistotalossa alakerran sisäovi on lukossa. Paina vasemmalla olevasta summeritaulusta norppatarrojen edestä ja vedä ovea auki. Jos ei avaudu ja jos ulommainenkin ovi on lukossa, soita p. 041 319 1816. Lisätietoja: Merja Ylönen, p. 041 3191816, merja.ylonen@sll.fi. ja sll.fi/ tapahtuma/22977. Oulun yhdistys: Oulu istuu Gretan kanssa perjantaiaamupäivisin klo 11–12. Paikka: Oulu, Kaupungintalon portaat. Osoitamme mieltämme paremman ilmastopolitiikan puolesta ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin sekä nuorten ilmastolakkoliikkeen tukena ja innoittamina. Lisätietoja: Elina Rönkä, elina. ronka1@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/21091.

•

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: KLYYn syysvuosikokous Lyseon lukiolla 25.11. klo 18. Paikka: Kuopio, Kuopion lyseon kuvataiteen luokka, Puijonkatu 18. Tilaisuuden aluksi apulaisrehtori Paavo Heiskanen lausuu tervehdyssanat ja esittelee lyhyesti Lyseon lukion Sigma-kerhon toimintaa. Vuosikokous alkaa esittelyn jälkeen. Siinä käsitellään sääntömää-

•

räiset asiat, kuten pj:n ja hallituksen jäsenten valinta, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020. Kokouksen jälkeen noin klo 19 –20 Metsähallituksen projektipäällikkö Suvi Haapalehto kertoo soiden ennallistamisesta. Tilaisuudessa voit ostaa uusia Luonnonkalentereita 2020 jäsenhintaan 14 € luontokauppa. fi/tuote/luonnonkalenteri-2020 ja KLYY-postikortteja sekä pöllölogolla varustettuja KLYYkasseja. Varaa ostoksia varten käteistä mukaan (meillä ei valitettavasti käy pankkikortti). Kahvi- ja teetarjoilu. Tervetuloa! Lisätietoja: Sampo Jaakkola, p. 040 7235 834, luonnonystavat@ klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/22945. Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys: Yhdistyksen syyskokous 1.12. klo 16. Paikka: Nilsiä, Vesitornintie 1, Nilsiän kirkon vieressä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksen alussa kahvitarjoilun jälkeen dosentti Raimo Timonen Helsingin yliopistosta pitää esityksen Nilsiän reitin purojen kunnostamisesta taimenen lisääntymiselle ja soiden ennallistamisesta parantamaan veden laatua ja sitomaan hiiltä ilmakehästä. Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Lisätietoja: Mauri Tiainen, p. 050 464 5458, mauri64.tiainen@gmail.com ja sll.fi/ tapahtuma/23097.

•

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Pohjoisranta 11, PL: P2/31, 28100 Pori, Käyntiosoite: Puuvilla Pääkonttori, 2 krs, Pohjoisranta 11. Avoinna maanantaisin klo 10–16 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

•

Satakunnan piirin lukupiiri Porissa 28.11. klo 18. Paikka: Pori, Cafe Elba. Keskustelemme Markku Saihan ja Juha Virkkusen teoksesta Kalastaja ilman merta: Into Sandbergin elämää ja kynänjälkeä (WSOY 1986). Tervetuloa keskustelemaan tai kuulemaan muiden ajatuksia sekä lukuvinkkejä! Tilaisuus on avoin kaikille, eikä edellytä Luonnonsuojeluliiton jäsenyyttä! Lisätietoja: Risto Vilen, p. 044 021 1838, satakunta@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/23053. Ala-Satakunnan ympäristöseura: Perinteiset pikkujoulut 29.11. Paikka: Säkylä, Areenan takkatupa, Säkylä. Pientä ohjelmaa, ruokailu, sauna- ja uintimahdollisuus, mukavaa yhdessäoloa. Ilmoittautumiset 25.11. mennessä Niina Laihoselle, p. 040 576 1738. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/22495.

•

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani. veistola@sll.fi, puheenjohtaja Laura Räsänen, p. 050 4389 795. Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys: IULYn vuosikokous 4.2. alk. 18 Porvoossa yhdistyskeskuksen tiloissa os. Mannerheiminkatu 20, K-rappu, 4 krs. t. Hallitus.

•

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Muutokset mahdollisia, joten seuraa Helsyn tapahtumasivuja www.helsy.fi ja Facebookia. Tilaa sähköpostiisi Helsyviesti ellei se sinulle tule jo. Lisätiedot: Mirja Reijonen, reijonenmirja@gmail.com tai p. 050 1420. HUOM! Järjestämme pyynnöstä myös pop up -retkiä. Ota yhteyttä!

•

Helsy täyttää 50 vuotta vuonna 2020. Helsy osallistuu myös SLL:n ja Uudenmaan piirin vesiteemavuoteen järjestämällä vesiaiheisia retkiä ja muita tapahtumia. Tule mukaan toimimaan Helsingin luonnonsuojelun hyväksi. Vapaaehtoisia kaivataan sekä juhlatoimikuntaan että kaava-, retki- ja viestintäryhmään. Haluaisitko valokuvata, kuvittaa, kirjoittaa blogijuttuja, järjestää tapahtumia tai tehdä jotakin muuta? Lähetä tehtävätoiveesi ja yhteystietosi järjestösihteerille helsy@sll. fi. Uusille järjestämme tutustumis- ja toimintaryhmäkohtaisia perehdyttämistilaisuuksia. Alla alustava kevään ohjelmatarjonta. Lisää saa ehdottaa! Alvar Aallon jalostettu maisema Arkkitehtuurimuseossa. Opastettu retki tammikuussa. Talventörröttäjät. Opastettu kasvi- ja puulajiretki tammikuussa. Pöllö- ja tähtiretki Vuosaaresta Talosaaren Torpalle. Paul Segersvärd ja Tuukka Perhoniemi opastavat joko pe 28.2. tai pe 20.3. Torpalla voi yöpyä ja saunoa. Historia- ja luontoretki Santahaminaan. Jarmo Nieminen opastaa kaksi retkeä helmi–maaliskuussa. Helsyn 50-vuotisjuhlaseminaari pe 13.3. alkaen klo 16 Oodissa. Pääsiäistulet Östersundomissa Talosaaren Torpalla la 11.4. Torpalla voi yöpyä ja saunoa. Lemminkäisen temppeli ja Sibbesborgin muinaislinna la 18.4. klo 10–18. Geologiaja historiaretkellä Sipoossa tutustumme Antti Sallan johdolla Gumbostrandin mahtaviin kallioihin ja Sibbesborgin entiseen linnasaareen. Luontoviikonloppu Uutelan kämpällä Vuosaaressa 25.–26.4. Kasviretki Broändan purolaaksoon ke 13.5. Ensimmäinen osa Vartiokylänlahden Lahtipolku-kävelyä. Kasviretki Rastilasta Ramsinniemelle ti 19.5. Toinen osa Vartiokylänlahden Lahtipolku-kävelyä. Karkalin luonnonpuisto ja Torholan luola helatorstaina 21.5. Paul Segersvärdin johtamalla bussiretkellä ihaillaan Lohjan seudun keväistä luontoa. Kävely Vartiokylänlahden ympäri to 4.6. Kolmas osa Lahtipolku-kävelyä. Luontomatka Viron Saarenmaalle 8.–12.6. Leena ja Heikki Luodon opastamana tutustumme mm. kämmekkälajeihin, linnustoon ja hyönteisiin. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 15.1.

• • • • • • • • • • • • •

Keravan Ympäristönsuojeluyhdistys: Syyskokous 27.11. klo 18–20. Paikka: Keravan kirjasto, Satusiipi, os. Paasikivenkatu 12. Ohjelmassa myös Kaarina Aron lepak-

•

Luonnonsuojelija 4/2019

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat koluento ja kahvitarjoilu. Tule yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa mukaan tutustumaan ja katsomaan, olisiko yhdistyksellämme tarjota sinulle mielenkiintoista tekemistä luontoharrastuksen parissa! Kokouksessa valitaan tulevan vuoden hallitus, kysy lisää jos kiinnostuit. Lisätietoja: Kristiina Savonsaari, kerava@sll. fi ja sll.fi/tapahtuma/22008. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys: Kierrätyskeskusvuoro la 14.12.. Paikka: Lohja, Sairaalatie 4. Silloin voi tulla klo 9–14.30 välisenä aikana itselle sopivaksi ajaksi lajittelemaan ja järjestelemään tavaroita. Henkilökunta opastaa tehtävissä. Kierrätyksestä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä MarjaLeena Nikanderiin, p. 044 284 6550 tai antero. nikander@dnainternet.net. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/14694. Lohjan Menneen Ajan Joulumarkkinat la 14.12. klo 10–16 ja su 15.12. klo 11–16 Lohjan kirkkokentällä. Yhdistys on samassa kojussa Lohjan Lintutieteellinen Yhdistys Hakin kanssa. Myynnissä on mm. Luonnonkalentereita. Lisätietoja: Marja-Leena Nikander, p. 044 284 6550 ja sll.fi/tapahtuma/23133.

•

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Vuosikokous alkuvuodesta 2020. Tietoja toiminnasta Mäntsälän Uutisten seurapalstalla. Talkoopuuhia järjestyy aina, soita Ollille, puh. 0405045446. Tuoreimmat tiedot: facebook.com/mantsalanlsy.

•

Vantaan yhdistys: Esitelmä: Vantaan purot ja virtavedet 2.12. klo 18. Paikka: Vantaa, Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4. Vantaalla on peräti 55 nimettyä puroa. Esitelmässä luodaan katsaus Vantaan puroihin ja virtavesiin sekä niiden tilaan ja kerrotaan, mitän kunnostustoimenpiteitä puroille on suunnitteilla. Aluksi saamme nähdä lyhyen dokumenttielokuvan Vantaan puroista keskustelun pohjaksi. Asiantuntijana ympäristötoimittaja, dokumentaristi Ismo Tuormaa. Lisätietoja: Kaarina Aro ja Ismo Tuormaa, kaarina.aro@iki.fi seksll.fi/ tapahtuma/23149. Koko perheen luontokoulusunnuntai! 19.1. klo 10. Paikka: Vantaan luontokoulu, Sotungintie 25 A. Vuoden 2020 ensimmäisessä luontokoulusunnuntaissa on aiheena yleisön toive: kuka tästä kulki? Tutustumme erilaisiin eläinten jättämiin jälkiin. Lumitilanteen salliessa etsimme myös lumijälkiä ihan elävästä luonnosta emmekä katso niitä pelkästään kuvista. Lisätietoa: minerva.schultz@ gmail.com. Lisätietoja: Minerva Schultz, p. 044 3310 327, minerva.schultz@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/22638. Esitelmä: Nisäkäsbongaus eli kuinka nähdä nisäkkäitä luonnossa? 27.1. klo 18. Paikka: Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4, 01300 Vantaa. Vuoden 2018 Nisäkäsbongauksen voittanut Tom Ahlström antaa vinkkejä kuinka nisäkkäitä oikein pääsee luonnossa näkemään ja kertoo nisäkkäiden perässä kul-

•

kiessa matkan varrelle osuneita sattumuksia. Illan aikana opetellaan lisäksi tunnistamaan eläinten jäljistä talvisen metsän kulkijoita. Asiantuntijana biologian opettaja ja pitkän linjan luontoharrastaja Tom Ahlström. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/23141. Esitelmä: Sääksien kiehtova maailma 24.2. klo 18. Paikka: Vantaa, Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4, Vantaa. Sääksi (Pandion halietus) on lintumaailmamme ylväimpiä edustajia ja ehkä hieman yllättäen yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. ”Kalarosvonakin” pidetystä linnusta on ajan myötä tullut kalavesiemme suojeltu ja ihailtu kuningas. Sääksen kiehtovaa elämää meille valottaa palkittu sääksiekspertti Juhani Koivu. Hän kertoo myös sääksen suojelusta Suomessa ja antaa vinkkejä kuinka sääksien elämää voi seurata pesimäkaudella pesäkameroiden kautta. Lisätietoja: Kaarina Aro, kaarina.aro@ iki.fi ja sll.fi/tapahtuma/23145. Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 27.2. klo 18 Tikkurilan lukiossa, luokka 1.036 "Pentinkulma" (kulku C-rapusta rakennuksen takaa). Kokouksessa valitaan mm. uusia jäseniä hallitukseen. Katso verkkosivuilta vuosikokouksen esityslista: sll.fi/ tapahtuma/22656. Kouksessa käsitellään myös jäsenten etukäteen kokoukselle ehdottamat asiat. Asiat tulee ehdottaa viimeistään 2 viikkoa ennen kokousta. Jos mielessäsi on siis asia, jonka tahtoisit vuosikokouksen käsittelevän, ilmoita siitä viimeistään 13.2. mennessä osoit-

•

teeseen vantaa@sll.fi. Lisätietoja: Minerva Schultz, p. 044 33 103 27, vantaa@sll.fi. Koko perheen luontokoulusunnuntai! 1.3. klo 10. Paikka: Vantaan luontokoulu, Sotungintie 25 A. Aiheenamme ovat Suomen matelijat ja sammakkoeläimet. Tunnetko kaikki Suomen 3 käärmettä? Entäpä 2 liskoa? Ja montako sammakkoeläintä Suomesta itse asiassa löytyykään? Lisätietoja: Minerva Schultz, p. 044 3310 327, minerva.schultz@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/22647.

•

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys: Täysikuun tähyilyä ja jouluglögiä 12.12. klo 19. Paikka: Raisio, Friisilän verstaiden pihapiiri. Täysikuu on kuun vaihe, jolloin maahan näkyvä kuun pinta on täysin auringon valaisema. Kuu näyttää täysikuun aikaan pyöreältä. Tätä on tarkoitus taivastella torstaina 12.12. klo 19 alkaen, jos taivas on kirkas. Iltaa lämmittää yhdessäolo, joulun odotus sekä jouluglögi tortuin ja piparein. Nautimme tarjoilusta Luontoretkinäyttely Pajupillin tiloissa. Tule

•

Millaisen jäljen jätät suomalaiseen luontoon? Tekemällä testamenttilahjoituksen Suomen luonnonsuojeluliitolle autat suojelemaan yhteisen omaisuutemme, suomalaisen luonnon. Varasi käytetään kokonaisuudessaan suomalaisen luonnon hyväksi. Lahjoituksestasi ei peritä veroja, sillä testamentit yleishyödyllisille yhdistyksille ovat verovapaita. Lue lisää www.sll.fi/testamentti Soita ja kysy • •

Talouspäällikkö Erkki Nenonen, p. 040 160 3707, erkki.nenonen@sll.fi Järjestö- ja varainhankintapäällikkö Heini Jalava, p. 040 566 5155, heini.jalava@sll.fi

Luonnonsuojelija 4/2019

Metsien suojelu etenee Porvoossa Porvoon kaupunki ottaa tosissaan 17 prosentin suojelutavoitteen. Taustalla on metsäryhmän esitys. Teksti Mauri Leivo, kuva Reijo Neonen / Vastavalo

Porvoon kaupunginvaltuusto teki syksyllä 2019 merkittävän päätöksen. Sen mukaan Porvoo osana kaupunkistrategiaansa suojelee omistamistaan metsistä vähintään 17 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite pohjautuu siihen, että Suomi on sitoutunut 2010 allekirjoittamallaan Nagoyan biodiversiteettisopimuksella suojelemaan tuon määrän kaikista elinympäristöistään. Tällä hetkellä kaupunki on suojellut 3000 metsähehtaaristaan noin viisi prosenttia. Kaupunginvaltuustossa allekirjoitettiin syksyllä myös aloite, joka vaatii kaupunginhallitusta ryhtymään toimiin Porvoonkorven suojelemiseksi. Se on laaja, jokseenkin yhtenäinen ja paljolti asumaton metsäalue heti Porvoon kaupunkialueen itäpuolella. Se muodostaa erämaisimman osan Porvoota ympäröivästä viherkehästä. Porvoonkorven keskeisten alueiden suojelu olisi tärkeää, sillä se toimii metsäkäytävänä Stensbölen–Stormossenin sekä Tungträsketin–Hasselholmenin suojelualueiden välillä sekä varmistaisi muutenkin Porvoon itäisen viherkehän säilymisen mahdollisimman yhtenäisenä. Molempien aloitteiden takana olivat vihreät, demarit ja vasemmistoliitto sekä yksittäisiä valtuutettuja muista puoleista.

Porvoo on päättänyt suojella 17 % metsistään.

Kaupunginvaltuutettujen aktivoitumisen taustalla on Porvoon metsäryhmän toukokuussa 2019 julkistama ja kaupungin päättäjille sekä poliittisille puolueille suunnattu esitys ”Porvoon lahja metsäluonnolle”. Siinä ryhmä vaatii kaupunkia luopumaan kokonaan omistamiensa metsien taloudellisista hakkuista sekä lisäämään merkittävästi metsien suojelua. Metsäryhmän mielestä kaupunki voi tällä tavoin kantaa vastuunsa mm. luonnon monimuotoisuuden

suojelusta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sekä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden varmistamisesta tarjoamalla mahdollisuus lähimetsäluonnossa virkistäytymiseen. Metsien suojeluun panostaminen tarjoaa lisäksi oivan tilaisuuden kasvattaa kaupungin imagoa. Metsäryhmään kuuluu joukko porvoolaisia pitkään luonnonsuojelussa mukana olleita luontoalan moniosaajia ja vaikuttajia. Luonnonsuojeluliiton Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys on edustettuna.

•Tapahtumat kertomaan tulevaisuuden toiveista yhdistyksen toimintaa ajatellen. Tervetuloa! Lisätietoja: Kaija Virtanen, p. 044 080 2430 ja sll.fi/ tapahtuma/22571.

vätpäivät järjestää Luonto-Liiton VarsinaisSuomen piiri eli VASP. Kevätpäivät järjestetään Tippsundin leirialueella. Lisätiedot: satu. suvanto@luontoliitto.fi

Turun luonnonsuojeluyhdistys: Jäsenilta 3.12. klo 17.30–19.30. Turun Luonnonsuojelukeskuksessa, Martinkatu 5, Turku. Teemana Zero-waste -elämäntapa, Maarit Suomi. Tarjolla teetä, kahvia ja pientä purtavaa. Tervetuloa kaikki jäsenet ja muut toiminnasta tai esitelmistä kiinnostuneet! Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/20840.

Hämeen piiri: Älä osta mitään -viikko Sorin aukiolla 25.11.–1.12. Black fridaylle ja ekologisesti kestämättömälle kulutusjuhlalle vaihtoehtoja tarjoaa Älä osta mitään -jurtta! Jurtassa maanantaista lauantaihin esillä shoppailua parempia tapoja elää. Kaikki ohjelma on ilmaista ja avointa kaiken ikäisille. Facebookissa: Älä osta mitään -viikko ja Instagramissa jurttalive. Eläköön elonkirjo -luoentosarja kulttuuritalo Laikussa klo 18–20. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Hyönteistutkija Tero Piirainen: Hyönteisten yhteiskunnat ja kielet to 28.11. Prof. Heikki Hirvonen (Helsingin yliopisto): Kalojen aistit ja ajattelu ke 4.12.

•

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420. Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

• •

Älä osta mitään -päivä 29.11. Liity mukaan kulutushysterian vastaliikkeeseen. Educa-messut 24.–25.1. Luonto-Liitto on mukana kansalaisvaikuttamisen torilla esittelemässä ympäristökasvatustoimintaa. Ilmoittaudu mukaan: liisa-maija.aukia@luontoliitto. fi tai malva.green@luontoliitto.fi Kevätpäivät 17.–19.4. Luonto-Liiton Ke-

•

Pohjois-Suomen piiri: Joulukahvila 14.12. Possun joulukahvila järjestetään Oulun yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla (Kaitoväylä 5). Tarjolla riisipuuroa ja jouluista tekemistä koko perheelle! Omantunnon kassaan kerätyt varat lahjoitetaan tulevan vuoden luonnonsuojelutyöhön. Tapahtuma on maksuton.

•

Susiryhmä: Stadin susi – lasten ja nuorten suurpetoseikkailu! 14.12. Tervetuloa tutustumaan suden ja muiden suurpetojen elämään Nuorten ympäristötilaan Helsingin Yliskylään kello 12–16. Tapahtumassa tutustutaan suden, ahman, ilveksen ja karhun mielenkiintoiseen elämään. Tapahtumassa on vegekahvila. Vapaa pääsy. Lisätiedot: susiryhma@luontoliitto.fi

•

Uudenmaan piiri: Perheretkien sarja. Järjestäjinä Lup ja Helsingin kaupungin työväen opisto. Ilmoittautumiset retkille 3.12. alkaen työväenopiston nettisivujen kautta. Luontoseikkailu perheille 29.2. klo 10. Talvinen puhuri Veräjämäessä. Huiskahdetaan pulkilla mäkeä ja tutkitaan tähtiä. Lähdemme Veräjämäen metsään ja kallioille tutkimaan talviluonnon ihmeitä. Havainnoimme kaupungin talviluontoa ja kerromme eläinkokemuksista ja myyttisiä tarinoita alueesta. Jos vain lunta riittää, laskemme pulkilla tai liukurilla ja tutkimme lumitähtiä. Hinta 10 €. Luontoseikkailut perheille 25.4., 9.5. ja 23.5. klo 10. Herää kevään havaintoihin ja lintujen sirkutuksiin. Keväthavaintoretkellä opitaan tunnistamaan lintuja ja tehdään aisteja herätteleviä elämysharjoituksia. Havainnoidaan Luonto-Liiton kevätseurantalajit. Voit

• •

•

ottaa lomakkeen mukaan ja oppaalla on niitä muutamia mukana. Hinta 10 €. Ensimmäinen retki suuntautuu Viikkiin, toinen Pitkäkoskelle ja kolmas Meilahteen. Tarinallinen viikinkiseikkailu Vartiosaaren luonnossa 6.6. klo 10. Sukellamme tarinoihin vanhoista uskomuksista ja teemme luontohavaintoja Vartiosaaren poluilla. Pohdimme eläinten ja kasvien matkaa saarelle hauskojen aisti- ja elämysharjoitusten kautta. Matkaan pääsemme Reposalmesta venekuljetuksella. Ota mukaan evästä, retken vetäjä tarjoilee teemaan sopien yrttiherkkuja maistiaiseksi. Hinta 10 €. Metsäryhmän kokous 13.12. Vapaamuotoinen tapaaminen Tikkurilan Vernissassa kello 17. Pohdimme metsäasioita teekupillisen ääressä ja suunnittelemme mitä voisimme tehdä metsiensuojelun edistämiseksi, vaihdamme kuulumisia ja parannamme maailmaa. Tervetuloa mukaan! Voit kysyä lisää Idalta, ryhmän vetäjältä tai tulla ihan vain suoraan paikalle. Lisätiedot: ida.korhonen@elisanet.fi Välipäivien talviretki 31.12.–6.1. Hossan kansallispuistooon Suomussalmella. Majoitumme mukavasti kämpässä ja retkeilemme päivät hämärissä Kainuun talvimaisemissa. Talviretkivarusteita voi lainata Lupista, jos et omista omia. Hinta n. 200 € opiskelijat / 250 € ei-opiskelijoilta. Hinta sisältää matkat

•

Luonnonsuojelija 4/2019

Hyssynlyssystä Helsyyn Luonnonsuojeluliiton suurin yhdistys Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helys täyttää 50 vuotta vuonna 2020. Tule mukaan toimintaan! Teksti Aapo Salmela, kuva Riitta Malve

Vuosi 2020 on Helsyn juhlavuosi. Yhdistyksen perustamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta helatorstaina 21. toukokuuta 2020. 1960-luvun lopulla Suomen luonnonsuojeluliitossa, silloiselta nimeltään Suomen luonnonsuojeluyhdistyksessä, oli laitettu alulle organisaatiouudistus ja maanlaajuisesti toiminut yhdistys muuttui liitoksi paikallisyhdistyksineen. Näin tuli tarve perustaa oma yhdistys myös Helsinkiin. Alunperin toiminta-alueena oli koko Helsingin seutu Inkoosta Sipooseen. Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys HSLSY tunnettiin tuttujen kesken ”hyssynlyssynä”. Jo ensimmäisten toimintavuosien aikana kuitenkin huomattiin, että pelkästään Helsingin ajankohtaiset asiat vaativat oman yhdistyksen. Hyssynlyssystä tuli Helsingin luonnonsuojeluyhdistys HLSY eli nykyinen ”Helsy”. Ajankohtaisia asioita 1970-luvulla riittikin. Moottoritietä suunniteltiin

Kruunuhaasta Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Vuosaareen. Viikkiin oli suunnitteilla kaatopaikka ja Uutelaan ydinvoimalaitos. Nyt Vartiosaari ja Ramsinniemi ovat jälleen kaupunkisuunnittelijoiden sekä gryndereiden kiinnostuksen kohteena. Vain moottoritie on vaihtunut pikaraitiotieksi. Mitenhän on vuonna 2070, jatkuuko keskustelu Vartiosaaresta edelleen? Helsyn juhlavuosi tulee näkymään monin tavoin yhdistyksen toiminnassa. Muun muassa järjestämme maaliskuussa ”Kasvua, millä hinnalla?” -juhlaseminaarin, helatorstaina Helsyn 50-vuotispäivänä on juhlaretki Karkalinniemelle ja syksyllä julkaisemme 50-vuotishistoriikin. Tervetuloa mukaan Suomen luonnonsuojeluliiton suurimman paikallisyhdistyksen toimintaan! Tutustu toimintaan ja tule mukaan! //facebook.com/SLLhelsy// //helsy.fi//

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat Helsingistä, majoituksen Lounatkosken vuokratuvassa, retken vetäjän opastuksen ja tapaturmavakuutuksen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ina.rosberg@luontoliitto.fi Nuorten talvileiri 16.2.–20.2. Seikkailu odottaa! Kuka tahansa on käynyt Bengtsårissa kesällä, mutta harvempi on vieraillut saarella talvella. Valoisa aika on lyhyt ja illat pitkiä. Retkeilyä, yöllisiä seikkailuja, ehkäpä ulkona yöpymistäkin? Leirin hinta on 80 €. Lasten talvileiri 17.–21.2. Tule viettämään iloisia talvipäiviä Sierlan leirikeskukseen, Pitkäjärven maisemiin Nummi-Pusulaan. Seikkaillaan lähimaastossa ja tutustutaan talviseen luontoon, leikitään, askarrellaan ja paljon muuta, yhdessä uusien kavereiden kanssa, osaavien ohjaajien johdolla. Iltaisin saunotaan ja vietetään kivoja hetkiä hämärtyvässä talvi-illassa. Leirimaksu 110 / 130 €.

• •

Varsinais-Suomen piiri: Turussa vietetään joulukuun alkua kulutuskriittisen toiminnan merkeissä. Pääset mukaan toteuttamaan Älä osta mitään -päivään ja krääsättömään joulunviettoon liittyviä tempauksia ottamalla yhteyttä aluetyöntekijäämme: Satu Suvanto, satu.suvanto@luontoliitto.fi. Varsinais-Suomen piirin hallitus ja aktiiviporukka kokoontuvat kerran kuussa.

• •

Lisäksi Turun ilmastoryhmä kokoontuu säännöllisesti juonimaan uutta, entistäkin hienompaa ja vaikuttavampaa ilmastoaktivismia. Kokoukset ovat avoimia kaikille kiinnostuneille! Katso tulevat tapahtumat: luontoliitto.fi/ vasp/tapahtumat Luonto-Liiton kevätpäivät 17.–19.4. Vasp järjestää Luonto-Liiton kevätpäivät Tippsundin Taivassalossa. Luvassa on kevään hauskin viikonloppu, Luonto-Liiton väenkokoontuminen, nuorten ja vähän vanhempienkin luontoliittolaisten yhteinen tapahtuma! Ohjelmassa on muun muassa työpajoja, ilmastovaikuttamisesta, luonnonharrastusta, retkeilyä, taidetta, tanssia, yleistä hauskanpitoa, saunomista ja hengailua. Teemoina luonto ja elämäntapa. Ilmoittautuminen avataan vuoden 2020 alussa. Kevätpäivien talkooporukkaa kerätään ja ohjelmanpitäjiä etsitään nyt. Tervetuloa mukaan toteuttamaan kevään kohokohtaa! Tapahtuman järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen piiri. Lisätietoja antaa piirin puheenjohtaja: Milla Aalto, milla.m.aalto@ utu.fi, p. 050 5722 345.

• •

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU?

Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa //sll.fi/parasjuttu//

Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan Pinnan alla -kestomuki (arvo 16,90€). Kiitos palautteesta!

Kyrön Luonto julkaisi historiikin 40-vuotias yhdistys kuvailee roolinsa neljällä sanalla: toimija, valistaja, viihdyttäjä ja vahtikoira. Yhdistyksen historia on kirjattu yksiin kansiin. Kyrön Luonto ry perustettiin Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykseksi vuonna 1980. 40-vuotishistoriikin on laatinut Tuire Laurinolli, joka on entisenä yhdistyksen puheenjohtajana kokenut itse osan kirjassa kuvatuista asioista. Suuren aineistonsa ja monipuolisuutensa ansiosta kirja soveltuu jopa ruohonjuuritason ympäristönsuojelun oppikirjaksi, niin monenlaisia asioita yhdistyksen vuosiin mahtuu. Matkan varrella on ollut lukemattomia talkoita, retkiä, mielenosoituksia, kirjelmiä, kirjoituksia lehtiin, valituksia, valokuvailtoja ja ohjelmallisia tilaisuuksia ym. Perinteeksi ovat muodostuneet Hämeenkyrön Luonto- ja Maisemapäivät, joita yhdistys on pitänyt jo yli 30 kesänä yhteistyössä Hämeenkyrön Maisemakahvilan kanssa. Yhdistys on vireä keski-ikäinen. Aina ei ole kaikessa onnistuttu, mutta paljon on ollut ilon aiheita ja ilmapiiri luonnon- ja ympäristönsuojelulle on vuosien myötä paljon parantunut. Kirjaa voit tilata hintaan 30€ (+postituskulut 7,50/ kirja): kyron.luonto@gmail.com.

Aktiivin muistilista

X Levitä joulumieltä! Seuraa ja jaa Luonnonsuojeluliiton joulukalenteria Facebookissa ja Instagramissa.

X Lue Pirkanmaan piirin ja Jorma Mäntylän tekemä Luonnonsuojelijan

vaikuttamisopas! Ladattavissa ilmaiseksi: //sll.fi/vaikuttamisopas//

X Jäsenhankinta kannattaa! Tänä vuonna liiton jäsenmäärä on kasvanut yli 1500 jäsenellä. Lue vinkit Yhdistysnetistä: //intra.sll.fi/yhdistysnetti// jäsenhankinnan tuki 2019. (Kirjaudu: kuutti@sll.fi, salasana: kuutti)

X Tarkista, ovatko omat jäsentietosi ajan tasalla //sll.fi/jasenpalvelu//

Luonnonsuojelija 4/2019

Tapani Veistola Erityisasiantuntija

Brexit tuntuu maataloudessa Maatalous on suuri ympäristöhaaste: Se on vesiensuojelumme ykkösasia. Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia. Maatalouden osuus maamme kasvihuonekaasupäästöistä on noin 11 prosenttia. Samalla maatalous on myös mahdollisuus ratkaista näitä ja monia muita ympäristöongelmia.

Suomessa sen ympäristöasioita on hoidettu perinteisesti kannustavasti rahalla. Ympäristökorvauksilla on palkittu viljelijöitä, jotka tekevät muita enemmän ympäristön ja ilmaston hyväksi. Nyt maatalouden ympäristörahat ovat kuitenkin katkolla. Euroopan unioni tekee uutta budjettia vuosille 2021–27. Sitä varjostaa Britannian ero EU:sta eli Brexit. Luvassa on leikkauksia. Komissio on esittänyt vähennyksiä myös maatalousrahoihin. Suurimmat leikkaukset kohdistuisivat ympäristökorvauksiin. Suomessa niiden vähennys olisi hintatasosta riippuen noin 15–25 prosenttia vertailussa käytetystä. Rahoituksen väheneminen johtaisi vääjäämättä maatalouden ympäristöasioiden heikentymiseen, vaikka niitä pitäisi parantaa. Asioiden korjaamiseen on onneksi monta keinoa. Yksi mahdollisuus olisi lisätä EU:n jäsenmaksua. Toinen mahdollisuus on lisätä kotimaista lisärahoitusta maatalouden ympäristötöihin. Jos budjettitilanne ei parane, tulee pohtia kaikil-

le viljelijöille pakollisia toimia eli tukien ehdollisuuden lisäämistä. Lisäksi rahojen ja toimien kohdentamista tehokkaimpiin toimiin ja kohdealueille tulee lisätä. Viimeinen keino on tiukentaa esimerkiksi fosforilainsäädäntöä. Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa asioihin myös EU:n maatalouspolitiikka- eli CAP-strategiaryhmässä ja EU-jaostossa. Ympäristöjärjestöjen maatalousryhmä osallistuu myös uuden maatalouden ohjelmakauden ympäristötoimenpiteiden valmisteluun. Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö ja BirdLife Suomi julkaisevat yhteisiä esityksiä entistä tehokkammiksi maatalouden ympäristötoimiksi seminaarissa Helsingissä 17. joulukuuta. Elävä maaseutu ja kestävä maatalous ovat suuria mahdollisuuksia ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Kestävästä maataloudesta voisi tulla uuden EU:n komission European Green Dealin yksi ydinala. Suomalaisille maataloustuotteille kestävyys olisi myös hyvä vientivaltti.

•Hudit &osumat

”

Suomessa metsien ja hiilinielujen kasvu on onnistunut hyvällä metsänhoidolla, ei metsiä rämettämällä. @JoukoMarttila, Twitter 28.10.2019

”

Luonnonvarakeskus paljastaa: Ilmastolaskelmat metsähakkuista eivät pidä paikkaansa – Ei ole mitään lupausta, että Suomessa voitaisiin hakata yli 80 miljoonaa kuutiota metsää. yle.fi, 28.10.2019

”

Jos hakkaa satavuotiaan metsän, kestää noin sata vuotta ennen kuin uusi metsä on kerännyt saman varaston. Ja vasta sitten hiilinielu pääsee sitomaan uutta hiilidioksidia. Piia Elonen, hs.fi, 28.10.2019

”

Monimuotoisuuden kannalta avohakkuukielto olisi tehoton ja ongelmallinen. Anne Kalmari Avohakkuut historiaan -aloitteen lähetekskustelussa eduskunnassa 14.11.2019

”

Jos metsä lahoaa pystyyn, se ei ikinä kasva. Hannu Hoskonen lähetekskustelussa eduskunnassa 14.11.2019

MIia Pietiläinen

Merja Paakkanen

Varoitusmerkkejä

Liity jäseneksi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. ◊ Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet sekä 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ◊ ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

Kierrätyslangasta tehty Retrologocollege

59,90 € (sis. alv. 24 %)

AA BONG ET JA UD UUTUOUKSET TARJ ESTA SOM

Raisa KYllikki Ranta

luontokauppa.fi @luontokauppa # norppatuote