Luonnonsuojelija 4/2020

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 4/2020 hinta 5 euroa sis. alv

Saimaan norppasaaristo maailmanperinnöksi

Retki tähtitaivaan alle tai kaamosmetsään

Viisi luontoharjoitusta hyvinvointiin

REHEVÖITYVÄT VEDET Kiskon Kirkkojärvi on Markku Marttisen rakkain mesta

2

Luonnonsuojelija 4/2020

Raisa Kyllikki Ranta

• Pääkirjoitus

Liisa Hulkko liisa.hulkko@sll.fi

Luonnon turvavyöt kuntoon Tällä hetkellä televisiossa pyörii mainoskampanja, jossa muistutetaan, miten autojen turvavyötä pidettiin aluksi kyseenalaisena ja jopa ihmisoikeuksia rajoittavana ratkaisuna.

Samalla tavalla on suhtauduttu miltei jokaiseen luonnonsuojelijoiden ehdottamaan ajatukseen. Kansallispuistojen, laivojen rikkidirektiivin tai aivan viimeistään ilmastotavoitteiden piti viedä talous perikatoon.

Luonnonsuojelu on tämän maapallon turvavyö.

Tai jos tarkempia ollaan, tämä pallo kestää kyllä ihan hyvin, mutta meille ihmisille voi käydä heikommin.

Suojelemalla luontoa suojelemme elämäämme tällä maapallolla.

Joten pannaanpa pallon turvallisuus nyt kuntoon.

Täältä pohjoisesta käsin on helpointa vaikuttaa omaan maahamme.

Meillä suomalaisilla on yksi selkeä teko, jonka to-

teuttamalla voimme näyttää, että välitämme ihmiskunnan tulevaisuudesta. Suomi on yksi maailman soisimmista maista. Meillä on myös kyseenalainen kunnia pitää maailman turpeenpolton kärkeä.

Turpeenpoltto saastuttaa kivihiiltäkin enemmän.

Se on kuin paljon parjattu ruskohiili. Turpeen käyttö lämmityksessä tekee suomalaisista hitusen kivikautista sakkia.

Jos Suomi, vauras länsimaa, ei pääse irti turpeesta, emme voi vaatia kivihiilestä luopumista muiltakaan mailta. Irlannillahan on jo suunnitelma siitä, miten se luopuu sekä turpeen energiakäytöstä että kasvuturpeen käytöstä. Suomella on lopetuspäivä kivihiilelle – nyt tarvitsemme saman turpeelle.

On vanhanaikaista miettiä, miten turpeesta saisi jollain tapaa kestävän ja uusiutuvan, jos sen käyttäisi jollain muulla tapaa. Ei. Turve kuuluu suohon.

Siellä se tekee ilmaiseksi sen, mikä on parempaa kuin

mitkään innovaatiot: suot ovat Suomen suurin hiilivarasto. Meidän turvamme.

Luonnonsuojeluliitolla on käynnissä #irtiturpeesta-kansalaisaloite, josta voi lukea lisää sivulta 20. Lue tarkasti ja allekirjoita aloite, jos uskot että olemme oikealla asialla: irtiturpeesta.fi. Arvostamme jokaista allekirjoitusta.

Turvekampanjankin yhteydessä on kuultu sosiaalisen median kaikukopassa monistuvia huutoja: ”Epäisäinmaallista! Viette työpaikat ja elämisen mahdollisuudet!”

Sitä samaahan syytettiin kansallispuistojen kohdalla. Ja miten kävi? Niistä tuli Suomelle elintärkeä matkailuvaltti. Eikä se rikkidirektiivikään lopettanut laivaliikennettä, vaan itse asiassa hyödytti suomalaisia yrityksiä Helsingin ilmanlaadusta puhumattakaan. Muista tuoreista isänmaallisista teoista voit lukea tämän lehden sivuilta. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille luonnonsuojelijoille!

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 4/2020, marraskuu 46. vuosikerta, ISSN 0788-8708

Liity jäseneksi: sll.fi/liity Lue lehteä verkossa: sll.fi/luonnonsuojelija Päätoimittaja: Liisa Hulkko Toimitussihteeri: Jenni Hamara Taitto: Milja Parviainen Toimittajat: Oona Lohilahti, Jukka-Pekka Ronkainen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 4/2020: Heikki Härkönen, Miia Pietiläinen, Hannu Toivonen, Elina Venesmäki Kannen kuva: Outi Neuvonen Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Ympäristö: Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspitoiselle sanomalehtipaperille.

Tilaushinta 2020: ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyi neljä kertaa 2020: 2.3., 18.5., 24.8. ja 23.11.

Ilmoitus­hinnat 2020: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Rahankeräyslupa RA/2016/780, sll.fi/rahankerayslupa Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton jäsen

3

Luonnonsuojelija 4/2020

”

Erkki Korpimäki

Luonnontilainen Huhmarneva pelastettiin turpeenotolta innokkaiden ihmisten suokampanjalla.

Suojeluvoittoja vuonna 2020!

10

• Sisällys 5 Suot sytyttivät Marjaana Tammela järjestää mielenilmauksia soiden puolesta.

6 Viisi luontoharjoitusta hyvinvointiin Edistä mielen ja kehon hyvinvointia syventämällä yhteyttäsi luontoon.

7 Kaukana paha maailma Toimitussihteeri Jenni Hamara rauhoittuu maailman kiireistä Oulujärvellä.

Turpeenkaivu ja ilmasto

20

Ympäristöjuristi Matti Kattainen

9

J enni Hamara

Ansel Siegenthaler

9 Arkielämämme liittyy kaivoslakiin Ympäristöjuristi Matti Kattainen kiinnostui kaivoslaista Lapissa.

10 Voittoja luonnolle Luonnonsuojeluliiton työ kantoi hedelmää ympäri Suomen.

14 Kiskon Kirkkojärvi rehevöityy Markku Marttinen on seuraillut järven elämää lähes 60 vuotta.

20

Mitä turpeen tilalle?

Turve aiheuttaa kivihiiltäkin enemmän kasvihuonekaasupäästöjä.

26 Pimeä, hiljainen vai valkoinen retki?

Tähtiharrastus kannattaa aloittaa fiilistelystä. Hiljaisuus löytyy suolta.

Lasse Kurkela

30 Pienen sammalen suuri voima Ilmoita lahokaviosammalhavaintosi!

Norppa Unescohakemuksen tähtenä

32

32

Saimaa maailmanperintökohteeksi Ensimmäiset keskustelut Saimaan ehdokkuudesta käytiin 1980-luvulla.

4

Luonnonsuojelija 4/2020

Koonnut Jenni Hamara

Suomen Luonto vie talviretkelle Vuoden viimeinen Suomen Luonto -lehti (10.12.2020) kertoo etelän vanhoista metsistä ja ahmasta, joka levittäytyy yhä ete­ lämmäs ja lännemmäs.

Luontokuvaaja Jorma Luhta paljastaa puolestaan parhaat vinkkinsä talviretkeilijälle. 60-vuotisen retkeilyhistoriansa aikana Luhta on viisastunut, ja nyt hän varustautuu retkelle aivan eri tavalla kuin ennen.

1960-luvulla talvisessa metsässä yöpyminen vaati havujen repimistä ja kelohongan kaatamisen. Nyt talviyön voi viettää ulkona ilman, että retkeilijästä jää lumisateen tai tuulisen päivän jälkeen mitään merkkiä.

Timo Torpo

Eeva Mäkinen

Jorma Luhta

• Vink vink

Lahjaksi Suomen Luonto -lehti

Esitteitä toiminnan tueksi

Suomen Luonto on tulvillaan tietoa ja tunnelmia luonnosta ja ympäristöstä. Ensi vuonna luonnonystävän ykköslehti viettää 80-vuotisjuhlavuottaan. Lehden tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

Joulutarjous: 10 numeroa + digipalvelu 57,50 € (norm. 92 €). Käytä lehden liitteenä olevaa korttia tai tilaa: //suomenluonto.fi/joulu//

Uusi Vesistölähettilään tehtävävihko kannustaa lähivesien ääreen. Maksuttoman vihkon tehtäviä voivat hyödyntää vapaasti kaikki vesiensuojelusta kiinnostuneet. Materiaalisivuilla on myös uusi Bioenergian politiikkasuositus ja Liito-oravan kartoitusopas: //sll.fi/materiaalit//

Kuka kurkkaa luukusta?

Tilaa jäsenhintaan ja lue myös diginä: //suomenluonto.fi/tilaalehti//

• Yhteistyössä

Joululahja norpalle

Adams

Kohta pääset avaamaan Luonnonsuojeluliiton somejoulukalenterin ensimmäisen luukun. Mitähän eläimet puuhaavat joulun alla? Seuraa luonnon muuntautumista talviasuun ja osallistu kilpailuihin! //facebook.com/luonnonsuojeluliitto// //instagram.com/luonnonsuojeluliitto//

Teksti Mari Laakso

Auta luontoa ja anna läheisellesi aineeton joululahja. Voit tehdä lahjoituksen esimerkiksi saimaannorpalle.

Ossi Kokki

Katso kaikki lahjoituskohteet ja tulosta lahjakortti: //sll.fi/lahjoita// RA/2016/780

Lähes jokaisessa suomalaiskodissa lojuu useita vanhoja puhelimia. Elektroniikkaketju Gigantti haastaa Miljoona luuria -kampanjallaan kierrättämään käytöstä poistetut puhelimet. ”Laitteiden oikeaoppinen kierrätys on tärkeää. Jos elektroniikkalaitteiden sisältämiä haitallisia aineita ei lajitella oikein, voivat ne ajautua saastuttamaan maaperää tai vesistöä. Lisäksi puhelimien sisältämien jalometallien louhiminen kuluttaa sekä energiaa että uusiutumattomia luonnonvaroja”, Gigantin viestintäpäällikkö Anniina Korpela kertoo.

Gigantti on lahjoittanut kampanjan yhteydessä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen hyväksi.

Tutustu: //sll.fi/2020/08/14/gigantti//

Gigantti

Puhelimien kierrätyksestä tukea luonnonsuojeluun

5

Luonnonsuojelija 4/2020

Suot sytyttivät Marjaana Tammela on yksi Suomanifestin perustajista ja Luonnonsuojeluliiton vesistölähettiläs.

Teksti Miia Pietiläinen, kuva Joni Mäkinen

Marjaana Tammela haluaa toiminnallaan herätellä ihmisiä. Hänen mielestään suo pitäisi nähdä muutenkin kuin rahallisesti hyödynnettävänä.

• Peukut

Suot ja vesistöt tulivat tutuiksi jo pienenä. ”Perheessäni vietettiin paljon aikaa ulkona. Veneiltiin ja oltiin vesistöjen äärellä. Kyrösjärvi oli kaikista rakkain”, Hämeenkyröstä kotoisin oleva Tammela kertoo. ”Suot ja luonto ovat minulle kuin toinen koti.

Omaan yksinhuoltajan arkeen siitä saa voimavaroja.

Luonto ei ole minulle paikka, minne mennään vain piipahtamaan, vaan me olemme osa luontoa”, hän jatkaa.

Suoaktivismiin johtanut polku sai alkunsa kaksi vuotta sitten, kun Tammela liittyi Luonto-Liiton metsäryhmään. Muiden ryhmän aktiivien, Anni Toikkasen ja Emmi Liinalaakson, kanssa toteutettiin idea Kaitasuolla järjestettävästä mielenilmauksesta. ”Meillä synkkasi hyvin ja aloimme järjestää ta­ pahtumia Luonto-Liitosta irrallaan, ihan rivikansalaisina.”

Tästä ystävyydestä syntyi Suomanifesti, jonka toimintaan on sittemmin liittynyt paljon muitakin.

Tammelan luettua Luonnonsuojelijasta vesistölähettilästoiminnasta hän ilmoittautui saman tien mukaan. Vaikka hän valmistuu ensi keväänä luonto- ja ympäristöneuvojaksi, vaivasi häntä silti pieni epävarmuus omasta osaamisesta. ”Tuntui siltä, että voiko nyt mennä vesistöasioissa neuvomaan kokeneempia luontoihmisiä.”

Ystävä kuitenkin antoi rohkaisevan neuvon: ”Konkari-ikäpolvet ovat jo eläköitymässä. Panostettavaa löytyy nuorissa ihmisissä, jotka saattavat olla vähän ulapalla ympäristöasioista.”

Allekirjoita Irti turpeesta -kansalaisaloite: //irtiturpeesta.fi//

Adams

Koonnut Jenni Hamara

Muoviton suklaakalenteri

Vuokraa retkivarusteet

Mikä oli lehden paras juttu?

Metsänväen joulukalenteri on ensimmäinen muoviton ja täysin kierrätettävä suklaakalenteri Suomessa. Se ei sisällä palmuöljyä. Kultasuklaa ohjaa hinnasta 3 € luonnonsuojeluun ja Luontokauppa koko tuottonsa. //luontokauppa.fi//

RetkiRent on retkeilyn harrastajien ja ammattilaisten varustevuokraamo ja Luonnonsuojeluliiton kannatusyritys. RetkiRentissä on mahdollista tarjota omia retkeilyvarusteita vuokralle ja vuokrata itseltä puuttuvia varusteita tarpeen mukaan. //retkirent.fi//

Äänestä osoitteessa //sll.fi/parasjuttu// tai postikortilla: Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki. Muista merkitä korttiin nimesi ja osoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan Pinnan alla -pipo (arvo 29,90€).

6

Luonnonsuojelija 4/2020

• Ekoelämää

5

luontoharjoitusta hyvinvointiin

Lauri Heikkinen (CC BY-SA 2.0)

Koronakriisistä johtuva pitkään jatkunut poikkeustila on pannut arkemme uusiksi. Monet kokevat elämänhallintaan liittyvien haasteiden lisänneen henkistä ja fyysistä väsymystä. Retkeily lähi­luonnossa on auttanut suomalaisia löytämään voimaa ja tasapainoa elämään rajoitteiden keskellä.

Teksti Miia Pietiläinen

Luonnonsuojeluliitto kehitti LähiTapiolan kanssa Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta -harjoitteita. Niiden avulla voit syventää yhteyttäsi luontoon ja samalla edistää mielen ja kehon hyvinvointia.

1

Kosketa puuta

Valitse itsellesi mieluinen puu ja tunnustele sen runkoa. Tähyile puun latvustoa ja arvioi sen ikää.

Taustaa: Rauhoittumalla suuren puun äärelle tunnereaktioidesi säätely paranee. Samalla aivosi pystyvät paremmin luovaan ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Puun vuosikymmenien tai jopa vuosisatojen pituinen elämä kulkee erilaisessa rytmissä kuin oma elämäsi, mutta olemalla puun juurella voit rytmittää omaa ajankulkuasi verkkaisemmaksi.

2

Rytmity uudelleen

Etsi lähimetsästä itsellesi mieluinen paikka.

Pysähdy siihen. Tunnustele oloasi ja katsele ympärillesi. Miltä yksinäisyys tuntuu? Miltä ajankulu tuntuu?

Taustaa: Luonnon läheisyys lievittää yksinäisyyden tunnetta, joka muuttuu vihreässä ympäristössä yhtenäisyyden kokemukseksi. Samalla omat rytmit ja aikataulut sulautuvat metsässä tikittäviin moniin rytmeihin.

3

Kiitos luonnolle

Listaa mielessäsi asioita, joista olet juuri nyt kiitollinen. Kiitä samalla jotakin läheistä ihmistä. Kä-

vele samalla – ja olet kiitollisuuskävelyllä.

Taustaa: Luonnossa oleilu parantaa tutkitusti ihmisen vastustuskykyä ja lisää elimistön valkosoluja.

Luonto siis pitää yllä hyvinvointiasi. Kiitollisuutta voi tuntea varsin pienistä asioista: jaksoin tänään lähteä kävelylle ja maltoin pysähtyä vetämään syvään henkeä.

4

Kasvun ihme

5

Luontoasetelma

Kasvata siemenestä kasvi ja seuraa sen varttumista. Voit pitää päiväkirjaa tai kuvata kasvun vaiheita kännykälläsi.

Taustaa: On palkitsevaa seurata siemenen kasvua täysikasvuiseksi kasviksi. Voit antaa lapsille tai muille perheenjäsenille vastuuta taimen hoidosta.

Lapset kokevat iloa, kun he pääsevät seuraamaan omien käsiensä työn tuloksia.

Kerää kiviä, käpyjä, oksanpätkiä ja muita luonnon materiaaleja. Laita ne kotonasi esille kauniiseen astiaan. Voit kosketella niiden muotoja ja nuuhkia niiden tuoksuja, vaikka et pääsisikään itse juuri nyt ulos.

Taustaa: Luonnon pintojen koskettaminen on oiva keino siirtää ajatuksia pois mieltä kuormittavista asioista. Voit olla läsnä luonnosta löytämääsi materiaalia varten ja pyyhkiä muun mielestäsi. Voit kuvitella, mistä materiaali on peräisin ja miten se on muuttunut.

LUONTO ELVYTTÄÄ Jo viisi minuuttia luonnossa oleskelua kohentaa mielialaa.

Vartin luonnossa olemisen seurauksena verenpaine laskee, syke seestyy ja lihakset rentoutuvat.

Jos viettää vähintään 120 minuuttia viikossa luonnossa, hyvinvoinnin ja positiivisten terveysvaikutusten kokemus kohenee merkittävästi.

Masentuneisuus ja ahdistuneisuus vähenevät.

Luonnossa liikkuminen parantaa keskittymiskykyä ja terävöittää muistia. Tutkimuksissa on myös havaittu luonnossaliikkujien tilanhahmotuskyvyn paranevan ja impulsiivisen päätöksenteon vähenevän.

Ihminen liikkuu luonnossa huomaamattaan rivakammin kuin sisätiloissa, mikä tekee hyvää yleiskunnolle.

Luonnossa oleskelu ehkäisee likinäköisyyden ja muiden silmäongelmien kehittymistä. Kaukaisuuteen katselu ja luonnonvalo toimivat vasta-aineena ruudun tuijottamiselle.

Jos ulos ei ole mahdollista lähteä, jo pelkkä luontokuvien katselu aktivoi parasympaattista hermostoa. Se rauhoittaa sykettä ja hengitystiheyttä sekä aktivoi ruuansulatuselimistön toimintaa.

• Lempipaikka

Kaukana paha maailma Kestää aina pari päivää laskeutua maisemaan. Kesällä tassuttelen kumisaappaissa tummanpuhuvien jättiläiskuusten ali pienelle, vanhaan vilja-aittaan vievälle polulle. Vasemmalle olemme jättäneet miniluonnonsuojelualueen, jossa kaatuneet ja pystyyn lahoavat puut saavat muuttua elämäksi rauhassa. Oikealla pilkistelee Oulujärvi koivikkoisen niityn takana.

Suuntaan mökkisaaremme rantaan seisoksimaan lempikivelleni. Kyykistyn ja kuulostelen, mitä järvelle tänään kuuluu. Annan surviaissääskien tanssia loputonta tanssiaan.

Talvella ei auta seisoksia. Moottorikelkan yksinäinen lamppu kiilaa aukon pimeyteen kiitäessämme yli jään. Askel humpsahtaa hankeen reestä noustessa. Otsalamppu on ystävä, joka vie liiteriin kahmimaan koivulapeja kohmeisin käsin. Tulen virittyä takkaan ja kynttilöiden sytyttyä laskeutuu rauha ja lempeä valo. Olemme perillä.

Yön jälkeen jouluaamu odottaa ikkunan takana mustana. Kapuan portaat alas ja sytytän kynttilän.

Kesän äänet ovat lähteneet. Juon kahvia ja annan aamun valjeta omaan tahtiinsa.

Mökin oven rämähtäessä auki linnut ovat jo tohinoissaan ruokinnalla. Hissuttelen parin metrin päähän. Hömötiainen ei voi hillitä uteliaisuuttaan, kun heitän siemeniä hangelle. Tontin ainokainen töyhtötiainen syöksähtelee muiden mukana. Oksisto sirkuttaa innoissaan. Olemme kaikki tässä.

Turvassa maailman turhuuksilta.

Jenni Hamara toimitussihteeri Suomen luonnonsuojeluliitto

Kuvat Jenni Hamara

”

Askel humpsahtaa hankeen reestä noustessa.

8

Luonnonsuojelija 4/2020

• Norppajohdon top 3

Jussi Ronkainen

Ajankohtaisia poimintoja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta

Rahkasammalen nosto tarvitsee sääntelyä

Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall ja puheenjohtaja Harri Hölttä

Poikkeusvuoden suojelusatoa

Rahkasammalen nosto uhkaa erityisesti eteläisen Suomen viimeisiä luonnontilaisia soita.

Uutistekstit Oona Lohilahti, kuva Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri

Kihniön Sarvinevalla vierailevaa odottaa lohduton näky. Maakunnallisesti arvokkaalta Sarvinevalta on kuorittu rahkasammalta suon luonnontilaiselta osalta. Korkein hallinto-oikeus on jo torpannut Sarvinevan turpeenkaivuluvan luontoarvojen vuoksi, mutta rahkasammalta sen sijaan saa kuoria pelkästään maanomistajan luvalla. Kuorinta kuitenkin tuhoaa suon pinnan lajien elinympäristönä. Sarvineva oli maakunnallisesti arvokas lintu- ja perhossuo. ”Julkisuudessa on esitetty, että rahkasammalen nosto kohdistuisi epäonnistuneille, usein liian karuille ojitusalueille, joiden luonnontilaisuus on jo heikentynyt. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa. Otto kohdistuu erityisesti luonnontilaisille soille”, toteaa

Larissa Heinämäki Suomen luonnonsuojeluliiton Virtain-Ruoveden yhdistyksestä.

Sarvinevalla kuorintaa on tehty monin paikoin syvemmältä kuin pelkästään elävän rahkasammalen pintakerroksesta. Jopa yli 50 senttimetrin syvyydestä tehty kuorinta on käytännössä pintaturpeen nostoa, johon tarvitaan lupa.

Sen lisäksi, että rahkasammal on elinympäristö lajeille, se myös suodattaa metaanipäästöjä. Kun rahkasammal on poistettu, metaanipäästöt lisääntyvät.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri on tehnyt ympäristöministeriölle aloitteen, jossa esitetään rahkasammalen noston tekemistä luvanvaraiseksi.

Saimaannorppia on nyt jopa 430

Kaivoslain uudistus lykkääntyy

Metsähallituksen tuoreen arvion mukaan saimaannorppien määrä on kasvanut 15–20 yksilöllä 420–430 norppaan. Kyseessä on vuosien 2019–2020 talvikanta. Vaikka suunta on ylöspäin, luvuissa ei vielä näy viime talven huonojen pesimäolosuhteiden vaikutus.

Saimaannorpan kanta on edelleen kaukana suotuisan suojelun tasosta. Kanta pitää saada voimakkaampaan kasvuun, sillä norppien määrä voi lähteä nopeastikin laskuun huonojen talvien ja jatkuvien kalanpyydyskuolemien seurauksena. Vain noin 20 prosenttia norpista selviää lisääntymisikäiseksi.

Suurin syy tähän ovat kalanpyydykset, jotka ovat etenkin nuorten norppien suurin yksittäinen kuolinsyy. Saimaannorpan kannan kasvua edistäisi parhaiten kuolleisuuden, erityisesti kalanpyydyskuolleisuuden vähentäminen. Luonnonsuojeluliiton mielestä kaikista norpille vaarallisista ka­lan­pyydyksistä pitää luopua ympärivuotisesti.

Kaivoslain uudistaminen lykkääntyy vuoteen 2022.

Alun perin lakiesityksen piti tulla eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden aikana. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi Ylelle 22. lokakuuta, että uudistus viivästyy, koska eduskunnan talousvaliokunta edellyttää lain hyötyjen ja haittojen vertailua.

Uudella aikataululla esitys ehtii eduskuntaan todennäköisesti vasta aikaisintaan ensi vuoden lopulla.

Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristin Matti Kattaisen mukaan aikalisässä on hyviäkin puolia. ”Hyvä, että valmistelussa otetaan aikalisä ja esityksen puutteet, kuten hallitusohjelman vaatimus luonnonsuojelualueiden ja malminetsinnän suhteen uudelleenarvioinnista voidaan selvittää ja korjata”, Kattainen kommentoi Twitterissä. Luonnonsuojeluliitto on ainoana ympäristöjärjestönä mukana kaivoslain uudistamisessa.

Vuosi lähestyy loppuaan ja on aika katsoa taaksepäin. Paljon on tullut tehtyä eikä korona­viruskaan ole nujertanut luonnonsuojelijoiden tahtotilaa.

1

Perustoimintaa poikkeusoloissa

Tämä vuosi on ollut todella poikkeuksellinen.

On ihmeellistä, että luonnonsuojelijat ovat koronakriisistä huolimatta jaksaneet tehdä vimmatusti töitä luonnon eteen. Olemme saaneetkin paljon aikaan, suurkiitos teille kaikille siitä! Tämän vuoden saavutuksistamme kerrotaan yksityiskohtaisemmin tämän lehden sivuilla. Nekin ovat vain makupaloja: niin paljon paikallisia voittoja on sadellut.

2

Hyvää ja huonoa uutista

Vuoden mittaan on kantautunut huolestuttavia uutisia luonnon köyhtymisestä ja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Siihen nähden yksittäiset päätökset uusista suojelualueista tai ilmastopäästöjä vähentävistä toimenpiteistä voivat tuntua riittämättömiltä.

Tällaiset saavutukset luovat ainakin minulle kuitenkin toivoa, jonka avulla jaksaa vääntää myös hitaammin eteneviä asioita. Toivottavasti te kaikki muutkin löydätte tällaisia tarpeellisia toivonpilkahduksia ja riemunaiheita. Suomalaisten mielenkiinto luontoa kohtaan on myös lisääntynyt räjähdysmäisesti, joten meidän sanoillemme on nyt kaikupohjaa.

3

Armoa, armoa

Korona on värittänyt koko vuotta ja kaikkien elämää kokonaisvaltaisesti, eikä luonnonsuojelutyö ole tästä poikkeus. Ihan pian pandemia ei myöskään ole kuihtumassa pois. Tällaisina aikoina on hyvä muistaa olla armollinen niin itselleen kuin muille, myös järjestötoiminnassa. Kaiken ei tarvitse sujua nyt kuin Strömsössä: rimaa voi luvan kanssa laskea ja levätä. Paitsi luonnosta, voimaa kannattaa hakea myös toisista luonnonystävistä.

Harri Hölttä Liittohallituksen puheenjohtaja, Twitter: @HarriHoltta

9

Luonnonsuojelija 4/2020

• Suojelijan matkassa Arkielämämme tuotteet liittyvät kaivoslakiin

”

Kiinnostukseni kaivoskysymyksiin kumpuaa opiskeluajoiltani Rovaniemellä Lapin yliopistossa. Lapissa kaivokset ovat olleet jo pidempään pinnalla. Nykyään jopa Sulkavalla sijaitsevaan mökkisaareeni on tehty kaivosvaraus.

Ammatillisesti ottaen kaivosoikeus ja -lainsäädäntö on kiehtovaa, sillä se on konfliktioikeutta. Osapuolina ovat kaivosyhtiöt ja haitankärsijät, kuten maanomistajat, virkistyskäyttäjät ja matkailuyrittäjät. Siinä pyritään sovittamaan taloudellisten toimijoiden intressit ja luonnonsuojelutavoitteet.

Kaivoslaissa minua sytyttävät isot globaalit kysymykset, joita yritetään lainsäädännöllä ratkaista. Kuinka ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden kato saadaan sisälle oikeusjärjestelmään? Miten se leivotaan lainsäädäntöön, lupiin ja ohjeisiin, joiden mukaan yhteiskunnassa toimitaan? Se on iso ja vaikea mutta todella mielenkiintoinen kysymys. Luonnonsuojeluliitto on ainoana järjestönä mukana kaivoslakia uudistavassa työryhmässä.

Sen sijaan, että etsitään aina uusia esiin-

tymiä, pitäisi vahvistaa kierrätystä. Miksi etsimme uusia mineraaleja, kun niitä löytyy jokaisen pöytälaatikossa lojuvista käytetyistä kännyköistä? Halvat kaivosluvat ruokkivat tätä kierrettä. Olisi tärkeää saada kehitettyä EU:ssa tuotevastuuta käsittelevää lakia.

Jos tuotteemme olisivat kierrätettävämpiä, eri raaka-aineet olisi helpompi saada kiertoon. Arkielämämme tuotteet liittyvät kaivoslakiin. Kiertotalous täytyy saada käyntiin.

Ideaalitapauksessa kaivostoimintaa harjoitettaisiin alueilla, joilla vaikutukset olisivat mahdollisimman pienet. Luonnonsuojelualueet jätettäisiin kaivostoiminnan ulkopuolelle, ja kaivokset olisivat maanalaisia.

Kaivosjätteiden ja vesien hallinta tapahtuisivat suljetussa kierrossa eikä pohjavesiin kohdistuisi päästöjä. Vaikutukset olisivat hallinnassa, ja vain yhteiskunnan kannalta välttämättömiä mineraaleja louhittaisiin. Kierrätys toimisi yhteiskunnassamme hyvin.”

Matti Kattainen Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Twitter: @mattikattainen

• Seuraa somessa Facebook.com/luonnonsuojeluliitto

Instagram

ka

atiin

se n sa okemuk k o u s n a jakama uraajat s o m es e sa. aastees uolla-h #hetkis

Irti turp

e esta -

Toimitus ja kuva Jenni Hamara

Koonnut Liisa Hulkko

Twitter: @luonnonsuojelu

s sa sa mpanja

”

Kuinka ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden kato saadaan sisälle oikeusjärjestelmään?

Instagram: @luonnonsuojeluliitto

Twitter n, va kuntoo u on saata Koko ketj en Jari Natun ojeluliiton u s n o n n o Lu ngelmat ivosten o tiivisti ka s sa . keskustelu A-studion

LinkedIn: linkedin.com/luonnonsuojeluliitto

Luonnonsuojelija 4/2020

Anne Hirvonen

10

11

Luonnonsuojeluliiton vaikuttamistyö kantoi hedelmää Monet Luonnonsuojeluliiton suojelualoitteet toteutuivat, ympäristölle haitallisista tuista luopuminen ja turpeen poltosta irtautuminen edistyivät.

Tekstit Jenni Hamara

Luonnonsuojeluliiton luontovetoomus talouden kestävän elvytyksen puolesta keräsi lähes 8000 nimeä kolmessa kuukaudessa. Vetoomus luovutettiin valtiovarainministeri Matti Vanhaselle elokuussa. Hallitus päätti kohdistaa EU:n elpymispaketista miljardin vihreän siirtymän toteutukseen. ”Sanna Marinin hallitus aloitti ympäristölle haitallisista tuista luopumisen: päästökauppakompensaatio ja teollisuuden energiaveronpalautukset lopetetaan. Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut aiheen ympärillä pitkään”, kertoo Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

Valoa soiden tulevaisuuteen Turpeen verotus lähes kaksinkertaistuu vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi Marinin hallitus on sitoutunut asettamaan turpeelle lattiahinnan ja tukemaan turpeesta luopuvia energiayhtiöitä uusissa investoinneissa.

Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut turpeesta luopumisen puolesta pitkään. Hallituksen asettamat toimet eivät vielä riitä lopettamaan turpeen käyttöä, joten Luonnonsuojeluliitto jatkaa kampanjointia keräämällä nimiä Irti turpeesta -kansalaisaloitteeseen, jolla varmistettaisiin turpeen polton loppuminen

vuonna 2025. Nimistä puolet on jo saatu kerättyä, mutta kannattajia tarvitaan vielä lisää.

Monet Luonnonsuojeluliiton, piirien ja yhdistysten vanhat suojelualuealoitteet toteutuivat METSOja HELMI-ohjelmien kautta yhteensä tuhansien hehtaarien laajuudella. Soidensuojelun täydennysohjelman kohteita tuli esimerkiksi Uusimaa 2050 -maakuntakaavaan.

Valtionyhtiöt kantamaan ympäristövastuuta

Hallitus teki uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen, jonka mukaan valtionyhtiöiltä edellytetään, että ne huomioivat paitsi Suomen kansallisen hiilineutraaliustavoitteen myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen.

Tämän vuoksi valtionyhtiöiltä edellytetään omien ilmasto-, ympäristö- ja monimuotoisuusvaiMetsien hiilinielut osaksi kutusten tunnistamista sekä kunnianilmastopolitiikkaa himoisia ja mitattavia tavoitteita EU-komissio asetti jäsenmaille metnäiden vaikutusten pienentämisien käytön vertailutasot, johon maiseksi.

Vielä ehdit den metsien hiilinieluja verrataan Periaatepäätöksen jalkauttaallekirjoittaa tulevina vuosina. minen valtionyhtiöihin alkoi Irti turpeesta ”Suomen vertailutaso tarkoittaa syksyllä 2020. Luonnonsuojelusitä, että metsien hakkuiden lisääliitto vaati valtionyhtiöitä kan-kansalaisaloitteen. minen entisestään pakottaisi Suomen tamaan ympäristövastuuta osaetsimään päästövähennyksiä muualta. na Korvaamaton-kampanjaa ja Metsien hiilinielujen pienentämiselle tuli julkaisi blogisarjassa esityksiä valsiis hinta”, Hanna Aho selventää. tionyhtiöille. Metsähallitukselle asetetLuonnonsuojeluliitto aloitti kampanjoinnin hiilitiin ensimmäistä kertaa hiilinielujen ja -varastojen nielujen puolesta vuonna 2016 ja osallistui komission kasvutavoite. Tuloutustavoitetta valtiolle pienennetasettamaan asiantuntijaryhmään, joka kommentoi tiin ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tavoijäsenmaiden ehdotuksia vertailutasoiksi. tetta nostettiin 15 prosentista 25 prosenttiin.

Kansalaisaloitteet eduskunnassa

Askelia lajien suojelemiseksi

Korona sai ihmiset luontoon

Yli 60 000 allekirjoitusta keränneen Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen kuuleminen pidettiin eduskunnassa ja Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä aloitti kuulemisen puheenvuorollaan. Liitto tuki myös verkkokalastuksen kieltämiseen saimaannorpan levinneisyysalueella tähtäävää kansalaisaloitetta eduskunnan kuulemisessa.

Raakun eli jokihelmisimpukan hoitosuunnitelma valmistui. Luonnonsuojeluliitto oli työryhmässä aktiivisesti mukana ja on tyytyväinen lopputulokseen.

Vaatimukset suden, merimetson ja valkoposkihanhen yleisestä metsästyksestä saatiin torjuttua, eli vastaisuudessakin niitä saa metsästää vain poikkeusluvilla.

Susikanta elpyi vähän. Ihmisen ja suden yhteiseloa edistettiin SusiLIFE-hankkeella, jossa Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri oli mukana.

Korona-pandemia sai suomalaiset tutustumaan luontoon ja monilla seuduilla kansalaiset nousivat puolustamaan lähiluontoaan hakkuilta. Liitto sai uusia jäseniä ja yhdistykset aktiiveja. Monta metsää pelastettiin. Esimerkiksi Helsingissä oikeus kumosi suunnitelmat rakentaa asuntoja liito-oravametsän päälle Patterinmäessä ja Lapinlahden sairaalan luonto- ja kulttuuriarvoja uhannut kaava saatiin uuteen valmisteluun.

Suomen metsät saivat lisäksi erävoiton, kun Metsähallituksen tulostavoitetta laskettiin Luonnonsuojeluliiton pitkään vaatimaan suuntaan.

12

Merja Paakkanen

Luonnonsuojelija 4/2020

”

Luonnonsuojeluliitto on luonnon asianajaja – se järjestö, joka puolustaa luontoa oikeudessa.

Valituksemme ovat tuoneet monta ympäristölle tärkeää korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirja­ ratkaisua, jotka pitää ottaa huomioon tulevissa päätöksissä.

Raisa Kyllikki Ranta

– Tapani Veistola, suojelupäällikkö

”

Poistimme 5400 jättiputkea 8 jalkapallokentän kokoiselta alueelta Varsinais-Suomessa. Jättipalsamia torjuimme 20 jalkapallokentän kokoiselta talkooalueelta.

Taimenille ja suolajeille hyviä uutisia Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja yhdistykset ovat saaneet torpattua useita turpeenkaivuhankkeita. Myös vesien­ suojelu­työn tulokset alkavat näkyä.

Teksti Jenni Hamara, kuva Pekka Rajala

tustyöt sekä kahden merkittävän turpeenkaivuhankkeen kumoutuminen ovat turvanneet myös Närpiönjoen Lillån-sivujoen tilan ja tulevaisuuden. ”Tänä syksynä alueella on varmuudella tehty havaintoja meritaimenen kutemisesta”, Tuovinen iloitsee.

Suo pidättää tulvavesiä ja on Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirisihteeri Teeuhanalaisten lajien koti mu Tuovinen vastaa puhelimeen Lauhavuoren kansallispuiston kupeesta.

Pohjanmaan piiri ei ole keskittynyt vain lohihom”Olen täällä lohihommissa Isojoen latvalla lohimiin. Vuoden 2020 aikana on pelastettu monta suoluoman varressa.” ta turpeenotolta.

Yksi niistä on Huhmarneva, jonka piiri osti yhMeneillään on kilometrin pituinen kunnostusprodessä Luonnonperintösäätiön kanssa. Se on Kauhajekti, josta aiemmin on saatu valmiiksi 400 metriä. valla sijaitseva 70 hehtaarin laajuinen ojittamaton Loput on tarkoitus tehdä Freshabit-hankkeen rahoilaapakeidassuo, joka on kytkeytynyt muihin lähila palkatun työntekijän avulla. Tuovinen kertoo, että alueen ojittamattomiin soihin. parhaillaan työmies laittaa puusuisteita.

Huhmarneva-Ympyräisneva on KauKun maa kuivahtaa, on kutusoran ja Tänä havanjoen valuma-alueen viimeinen kivien vuoro. luonnontilainen suo, joten sen mer”Olemme pitäneet vain yhdet talsyksynä kitys tulvavesien pidättäjänä on koot tarkasti valikoidun opiskeliNärpiönjoen alueella ensiarvoisen tärkeä. Suolla on pejaryhmän kanssa tänä vuonna koon varmuudella tehty sinyt kalasääski jo kolmisenkymronan takia. Nyt sataa tihuttaa. havaintoja mentä vuotta. Alueella viihtyvät Lunta, vettä ja räntää on tullut taimeritaimenen myös suopöllö, mehiläishaukka ja vaalta ja vesi on noussut puoli metkutemisesta. niittykirvinen. Suolla on vakituinen riä parissa päivässä. Kaksi viikkoa teeren soidin, ja parhaimmillaan suolsitten oli mahtava tehdä, kun oli eri illa ruokailee useita kymmeniä teeriä. mat”, Tuovinen kertoo.

Teemu Tuovinen pitää Huhmarnevan hankintaa Freshabit-hankkeessa tehdyt kalatiet ja kalaston vuoden 2020 kaikkein iloisimpana luonnonsuojeluelinympäristökunnostukset ovat tuoneet tulosta. Alvoittona, sillä mukana suokampanjassa oli niin palkuperäinen Isojoen meritaimen nousee nyt kutejon innostuneita ihmisiä muista yhdistyksistä ja ”hymaan ylimmille latvapuroille saakka. vää pöhinää”.

Aktiivinen vesiensuojelutyö, kalavesien kunnos-

Anne Hirvonen

– Markus Seppälä, VieKas LIFE -hanke

”

Tänä vuonna olemme panostaneet tiedotukseen, minkä vuoksi olemme olleet hyvin näkyvillä eri paikallismedioissa, mutta myös valtakunnallisesti.

– Marjo Niemenmaa, Pirkanmaan piiri

Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri osti Huhmarnevan yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa. Suo on tärkeä metsäpeurojen talvehtimisalue ja uhanalaisten lintujen pesimäpaikka.

13

Luonnonsuojelija 4/2020

Lapin ahmantappoluvat todettiin lainvastaisiksi Lasse Kurkela

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) kahdesta Suomen riistakeskuksen myöntämästä pyyntiluvasta, jotka annettiin ahman suojelua varten perustetuille Natura-alueille. KHO:n mukaan poikkeusluvat olivat lainvastaisia.

Vapo perui suunnitelmansa Karhusuon kuivattamiseksi

Kalle Meller

Pohjois-Pohjanmaan piirin lähes 10 vuotta jatkunut taisto Karhusuo II:n puolesta päättyi Vaasan hallinto-oikeudessa, kun Vapo lopulta perui turpeenottoon tähtäävän lupahakemuksensa.

Karhusuo II on luonnontilainen ja hyvin vetinen avosuo Pudasjärvellä. Suo rajautuu elimellisesti Ohtosensuon vanhojen metsien Natura-alueen ja siihen liitettyjen Lavasoiden suojelualueeseen. Karhusuon ja suojelusuon hydrologia on häiriintymätön ja yhtenäinen suoaltaalta toiselle.

Kaarresalo ja Kuosto säästyivät hakkuilta Oulujärvellä

Jyri Mikkola

Vuosien taistelun jälkeen korkein hallinto-oikeus vaati ely-keskusta kieltämään hakkuut ja tekemään alueelle kunnollisen Natura-vaikutusten arvioinnin. Oikeuden päätöksen mukaan Metsähallituksen suunnittelemat hakkuut eivät vaikuta ainoastaan itse hakattavaan alueeseen, vaan voivat vaikuttaa hakkuualueen ulkopuolellakin esimerkiksi alueen mikroilmastoon. Saaret kuuluvat Natura-ohjelmaan boreaalisten havumetsien takia, eikä kunnollista arviointia hakkuiden vaikutuksista ollut tehty. Mukana saaria puolustamassa oli monia Luonnonsuojeluliiton paikallistoimijoita Paltamon luonto -yhdistyksestä sekä keskustoimiston työntekijöitä.

Pohjavedet jäävät pumppaamatta Hyyppärän harjualueella Kari Vauramo

Vaasan Hallinto-oikeus hylkäsi Liikelaitos Salon Veden suunnitelmat pohjaveden pumppaamiseksi Hyyppärän harjualueella, joka on osa Natura 2000 -verkostoa. Pohjavesien otto oli jo heikentänyt vesistöjen tilaa alueella.

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ovat puolustaneet Salon ja Someron Hyyppärän harjualueen luontoarvoja vuosikymmeniä.

Uhkien ympäröimä Markku Marttinen on seuraillut Kiskon Kirkkojärveä ja lähialueiden luontoa lähes 60 vuoden ajan. Järven kunto on viime aikoina parantunut, mutta siihen valuu edelleen pelloilta ravinteita ja lakkautetun kaivoksen jätealueelta metallipitoisia vesiä. Runsaassa rehevöitymisessä on kuitenkin jotain hyvääkin.

Teksti Hannu Toivonen, kuvat Outi Neuvonen

Kallion laelta aukeaa näkymä noin kahdeksan kilometriä pitkälle Kiskon Kirkkojärvelle.

16

Luonnonsuojelija 4/2020

Markku Marttisella on ollut hyvää aikaa seurailla Kirkko­järven luontoa, kun hän on ollut lähes koko koronavirusepidemian ajan mökillään järven rannalla.

”

Suuria maamassoja valui pelloilta ja metsistä järveen, jonka vesi oli kahvinruskeaa.

H

armaa pilvimassa lepää maalaismaiseman yllä. Tie mutkittelee pitkin kumpuilevaa peltomaisemaa ja peltojen takana siintää harmaanruskea järvenselkä. Veden takana lisää met-

Marttinen kertoo, että esimerkiksi viime talvena Kirkkojärvellä ja sen ympäristössä oli ”valtavia tulvia”. ”Suuria maamassoja valui pelloilta ja metsistä järveen, jonka vesi oli kahvinruskeaa.”

sää ja peltoa.

Idyllinen suomalaismaisema, mutta kaikki ei ole kunnossa. ”Tämä on todella rehevä järvi”, hydrobiologi ja Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Markku Marttinen kertoo mökin tuvassa järven rannalla.

Kiskon Kirkkojärven rehevöitymiselle on monta syytä, mutta pahin on kaltevilta pelloilta järveen valuvat ravinteet. Ongelmaa pahentaa Marttisen mukaan se, että monet pelloista ovat ylilannoitettuja ja peltojen sekä järven väliin jäävät suojavyöhykkeet ovat hyvin kapeat.

Ravinteiden valumista voitaisiin vähentää leveämmillä suojavyöhykkeillä ja tekemällä kosteikkoja, mutta niiden rakentaminen on viljelijöille vapaaehtoista.

Myös ilmaston lämpenemisellä on vaikutusta Kirkkojärveen, koska talven lumisateet ovat muuttuneet entistä useammin vesisateiksi. Kun pellot on lisäksi usein talvella kynnetty auki, lisääntyvät talvisateet aiheuttavat pahempia tulvia ja näin vesistöön valuu enemmän sulaa maata, humusta ja ravinteita.

Salon kaupungin alueella sijaitseva Kiskon Kirkkojärvi on pitkulainen kahdeksan kilometriä pitkä järvi, joka kuuluu Kiskonjoki-Perniönjoki-vesistöön.

Se on Varsinais-Suomen neljänneksi suurin järvi, ja sen alueella on useita Natura-kohteita.

Järveen laskee jokia ja puroja monesta suunnasta, ja Kirkkojärvestä Kiskonjoki laskee Saaristomereen. Kirkkojärvi luokiteltiin edellisessä vesistöjen ekologista tilaa kuvaavassa luokituksessa välttäväksi. Aikaisemmin se on laskettu jopa huonoksi.

Järven vedenlaatu voisi olla huonompi, mutta Kirkkojärven lyhyen viipymän takia vesi virtaa yleensä nopeasti järven läpi. Näin ravinteita ei jää niin paljon järveen.

Se ei kuitenkaan poista ravinneongelmaa vaan siirtää sen eteenpäin. Marttinen näyttää kartalta, kuinka ravinteet valuvat Kirkkojärvestä Kiskonjokea pitkin Saaristomereen. ”Se on sitten Saaristomeri, joka rehevöityy entistä pahemmin jokien tuoman kuormituksen vuoksi.”

Avohakkuut lisäävät rehevöitymistä Eläkkeellä oleva Marttinen tuntee Kirkkojärven erityisen hyvin.

Hän on viettänyt järven rannalla olevalla mökillä aikaa 9-vuotiaasta lähtien. Lähiseudun metsät, kalliot, joet ja järvet ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi. Jopa ammatinvalinta on saanut kipinän järven ja sen ympäristön luonnosta. ”Tämä on todella hieno ja kaunis järvi – mun rakkain mesta”, hän sanoo.

Tämän vuoden aikana Marttisella on ollut erityisen hyvä tilaisuus seurailla järven elämää, koska hän on ollut mökillä vaimonsa kanssa lähes yhtäjaksoisesti keväästä lähtien koronavirusepidemian takia.

Hän kertoo, että Kirkkojärven rehevöityminen ei johdu ainoastaan pelloista. Ravinteita päätyy järveen myös ojitetuista soista ja metsistä sekä avohakkuista. Järvi on myös luontaisesti rehevä, koska se sijaitsee ravinteikkaalla savikkoalueella.

Järven ravinnekuormituksen riskiä lisää Marttisen mukaan järven läheisyydessä olevien jyrkkien rantapeltojen viljely. Aikaisemmin järven rehevöitymistä lisäsi vastarannalla ollut sikala, josta kuljetettiin lantaa lähialueen pelloille. Sikala on kuitenkin jo lopetettu.

Järvellä on rikas linnusto.

17

Luonnonsuojelija 4/2020

Aijalan hylätty kaivos on puolen kilometrin päässä Naturaan kuuluvasta Kiskonjoesta, joka laskee Saarenjärven kautta Saaristomereen.

Kiskon Kirkkojärvi on melko matala järvi, mikä yhdessä suuren ravinnekuormituksen kanssa vaikeuttaa rehevöitymisongelmaa.

Lähiaikoina myös järven pohjoispäädyssä oleva pieni jätevedenpuhdistamo siirretään Salon viemäriverkkoon, mikä vähentää järven ravinnekuormaa.

Rehevöityminen ei ole kuitenkaan ainoastaan huono asia. ”Tämän tyyppisellä järvellä on rikas linnusto, jossa on harvinaisia ja suojeltavia lajeja.”

Järvellä on nykyään paljon meri- ja kanadanhanhia, laulujoutsenia sekä harmaa- ja kaulushaikaroita, Marttinen kertoo. Alueella pesii merikotka, ja mökin lähellä olevassa männyssä korppipariskunta jo neljättä vuotta.

Linnut viihtyvät erityisesti rantojen tiheissä ruovikoissa, joissa ne pesivät ja saavat suojaa.

Järvessä on rehevöitymisen takia runsas kalakanta. Kalojen biomassasta noin 80 prosenttia on särkikaloja, mutta myös kuhakanta on vahva. Toisaalta runsaasta särkikalakannasta on haittaa. Marttinen selittää kahvinkeiton lomassa, kuinka vinoutunut ravintoketju aiheuttaa järven sisäistä rehevöitymistä. ”Suuret särkikalakannat syövät tehokkaasti muun muassa eläinplanktonia, joka syö kasviplanktonia.

Tällöin planktonleviin kohdistuu vähemmän saalistusta.”

Kun levämassat kuollessaan vajoavat järven pohjaan, ne kuluttavat happea, mikä aiheuttaa pohjassa olevien ravinteiden vapautumista. Ravinteiden määrä vedessä kasvaa myös, kun särkikalat sekoittavat pohjaa ruokaa etsiessään.

Ongelman ratkaisu olisi vähentää särkikalojen määrää. Sen voisi tehdä Marttisen mukaan kalastamalla särkikaloja ja lisäämällä järven petokalojen määrää esimerkiksi alamittoja nostamalla ja kutuaikaisilla rauhoituksilla.

Ongelmat painottuvat etelä- ja länsirannikolle Vuonna 2019 tehdyn arvion mukaan Suomen järvistä 87 prosenttia ja joista lähes 70 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa.

Vesien tila kuitenkin vaihtelee voimakkaasti eri puolilla maata. Pintavesien ekologisen tila -kartta osoittaa, että Lapin ja Itä-Suomen vesistöt ovat pääosin erinomaisessa tai hyvässä kunnossa. Erinomaisiksi on luokiteltu lähes kaikki Pohjois-Lapin vedet ja Itä-Suomen suuret järvet.

Ongelmat painottuvat etelä- ja länsirannikolle, missä suurin osa vesistä on tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Jotkut joet on luokiteltu jopa huonokuntoisiksi.

Myös paikalliset vaihtelut ovat voivat olla suuria.

Välttävässä kunnossa olevan Kiskon Kirkkojärven vieressä on Iso-Kisko-järvi, joka on erinomaisessa kunnossa, ja kaivoshaitoista kärsinyt Orijärvi on luokiteltu tyydyttäväksi.

Pintavesien kemiallinen tila -kartta osoittaa, että kaivoksista on päätynyt Orijärveen huomattavia määriä kadmiumia. Metallin raja-arvot ylittyvät järvessä lähes kymmenkertaisesti.

Pintavesien ekologinen tila

Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa Voimakkaasti muutettu tai keinotekoinen

Kirkkojärvi

Arvio perustuu 2012–2017 aineistoihin. © SYKE, ELY-keskukset, Luke, Ahvenanmaan maakuntahallinto, MML

18

Luonnonsuojelija 4/2020

Aijalan hylätyn kaivoksen jätealue on kooltaan noin 18 hehtaaria.

Rikastushiekan mukana alueelle on päätynyt lyijyä, kuparia, sinkkiä, rautaa ja rikkiä. Marttinen kertoo, että metalleja kulkeutuu happamien valumavesien mukana Kiskonjokeen ja Kirkkojärveen.

Suomen vesistöjen suurin ongelma on rehevöityminen. Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Tapani Veistola on huolissaan myös siitä, että vesistöjen tila ei ole kauheasti parantunut viime vuosina. ”Koko ajan pitäisi juosta lujempaa, että pysytään edes paikallaan, koska ilmastonmuutos lisää ravinnepäästöjä syys- ja talvisateiden takia”, Veistola sanoo.

Hän painottaa, että vesiensuojelu vaatii pitkäjänteistä työtä ja isoa panostusta. Tutkijat tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta toimet pitäisi panna käytäntöön.

Suomen vesistöjen tilaa heikentää eniten maatalous, koska pelloilta valuu vesistöihin lannoitteena käytettyä typpeä ja fosforia sekä maa-ainesta. ”Hyvä uutinen on se, että EU:n vuonna 2022 alkavasta budjetista on suunnattu enemmän tukirahaa maatalouteen. Siitä voidaan kohdentaa enemmän ympäristötyöhön, jos näin päätetään.”

Maanviljelijöille voitaisiin esimerkiksi maksaa korvausta peltojen suojavyöhykkeistä ja talvipeitteisyydestä.

Myös metsätaloudesta aiheutuu ravinnekuormitusta vesistöihin. Viime vuonna Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (Syke) raportoivat, että metsätalouden ravinnekuormitus on suurempi kuin mitä aiemmin on arvioitu.

Erityisesti ojitukset lisäävät metsistä vesistöihin päätyvän typen ja fosforin määrää. Raportissa myös todetaan, että metsäojitusten vaikutus on myös pitempiaikainen kuin aikaisemmin on arvioitu. Metsätalouden ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää muun muassa siirtymällä metsän jatkuvapeitteiseen kasvatukseen.

Suomen vesistöjen tilaa heikentää eniten maatalous.

Kaivokset aiheuttavat haittoja vesistöille Entinen Kiskon kunta on perinteistä kaivosaluetta.

Seudulla on kolme vuosikymmeniä sitten lakkautettua kaivosta, jotka aiheuttavat edelleen haittoja vesistöille. Alueelle on myös perustettu uusia kaivoksia.

Marttinen haluaa näyttää yhden esimerkin. Ajelemme kumpuilevassa maastossa järven läheisyy-

dessä. Matkalla kaivokselle poikkeamme katsomaan Kirkkojärveä kallion laelta. ”Kallion viereisillä rinteillä tehtiin parikymmentä vuotta sitten avohakkuut”, Marttinen sanoo ja näyttää rinnettä, jossa kasvaa nuoria mäntyjä.

Avohakkuu on aiheuttanut kuormitusta järveen, koska hakatusta ja koneiden myllertämästä rinteestä päätyy humusta ja maa-ainesta puroa pitkin järveen. ”Avohakkuiden tulisi jäädä historiaan.”

Jatkamme autolla matkaa ja hetken kuluttua saavumme suon laitaan. Maa on suurelta alalta punertavan oranssia. Maassa ei kasva juuri mitään.

Viereisessä rinteessä on autonrenkaita, ruostuneita putkia ja kanistereita sekä muuta romua. Marttinen kokeilee maata jalallaan. ”Jalkakaan ei mene läpi, on tässä varmaan useampi metri.”

Paikalla on Aijalan suljetun kaivoksen jätealue, jonne on kipattu vuosikymmenet jalostettavaksi kelpaamatonta rikastushiekkaa. Lyijyä, kuparia, sinkkiä, rautaa, Marttinen luettelee aineita, joita suohon on päätynyt. ”Tästä ei piitata – on jätetty tällä tavalla hunningolle.”

Kaivos toimi vuosina 1948–1961, ja siitä kaivettiin

19

Luonnonsuojelija 4/2020

pääasiassa kuparia, sinkkiä ja rikkiä. Aikoinaan se työllisti yli 200 ihmistä ja Aijalan kylä oli elinvoimainen. Nyt lähikauppa seisoo ränsistyneenä tien varressa, ja monet ovat muuttaneet alueelta pois.

Marttinen kertoo, että alueella on Naturaan kuuluva suo, josta valuu vettä jätealueen läpi Naturaan kuuluvaan Kiskonjokeen ja Kirkkojärveen. Näin happamia metallipitoisia vesiä päätyy vesistöihin, joissa ne vahingoittavat koko vesistöä ja sen eliöstöä, kuten kaloja, simpukoita ja saukkoja.

Alue pitäisi Marttisen mukaan peittää ja vuotokohdat tukkia. Teknisesti se olisi mahdollista, mutta ongelmana on, että kenelläkään ei ole tietoa, kuka alueesta vastaa ja kenen pitäisi maksaa kustannukset.

Marttisen mielestä kansalaisten kannattaisi pitää asiaa esillä ja painostaa kuntaa, jotta jätealueelle tehtäisiin jotain.

Suomessa on Kiskon lakkautettujen kaivosten lisäksi yli 50 muuta hylättyä ja kymmenkunta toiminnassa tai lopettamassa olevaa metallikaivosta. Biokemistin ja Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin työntekijän Jari Natusen mukaan näistä kaikista seuraa haittoja vesistöille.

Lakkautetut kaivokset ovat yleensä paikallisesti tai alueellisesti todella suuri ongelma. Uusien kaivosten kokoluokka voi sen sijaan olla tuhatkertainen vanhoihin verrattuna. ”Silloin vesistöt ovat pelissä”, Natunen sanoo.

Natusen mukaan hylätyistä kaivoksista päätyy vesistöihin yleensä suoloja, raskasmetalleja ja mahdollisesti asbestikuituja. Ne aiheuttavat vakavan vaaran vesien ekosysteemille.

Ennen laimentumistaan ne ovat eliöstölle tappavan myrkyllisiä. Myöhemmin ne voivat karkottaa kaloja ja vesistön planktoneliöstä voi muuttua suolaisten ja happamien vesien lajistoksi.

Vaikuta oman lähivetesi kuntoon Suomessa valmistellaan uusia vesienhoitosuunnitelmia.

Niiden kuulemiset alkoivat marraskuun alussa, ja ne kestävät toukokuun 3. päivään asti. Tuona aikana kansalaiset, järjestöt ja yritykset voivat esittää mielipiteitä, mihin vesienhoitosuunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Tapani Veistola pitää vesienhoitosuunnitelmaa tärkeänä ja hyödyllisenä työkaluna. ”Sen pitäisi johtaa myönteisiin ratkaisuihin valtion lainsäädännössä ja budjetissa”, Veistola sanoo.

Esimerkiksi viime vuonna korkein hallinto-oikeus kiinnitti huomiota Kallaveden vesienhoitosuunnitelmaan, kun se epäsi Finnpulp Oy:n Kuopioon kaavaileman biotuotetehtaan ympäristöluvan.

Suunnitelmissa kuvataan jokien, järvien ja rannikko- sekä pohjavesien tila, käydään läpi muutokset ja tehdään toimenpide-ehdotuksia.

Vesienhoitosuunnitelmat tehdään manner-Suomessa seitsemälle alueelle ja kuuden

Edistystä on saatu aikaan Luonnonsuojeluliiton Veistola uskoo, että vesiensuojelussa saadaan tuloksia aikaan, kun toimeen tartutaan. Sen osoittaa muun muassa Pietarin uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen ja siitä seuranneet positiiviset vaikutukset Itämeressä.

Myös patoja puretaan, järviä kunnostetaan ja EU:n haitallisia aineita koskevat kiellot ovat tuottaneet tulosta.

Sekä Veistola että Marttinen pitävät peltojen talvipeitteisyyden lisäämistä erityisen tärkeänä. Näin syys- ja talvisateet eivät huuhtoisi niin paljon ravinteita vesistöihin.

Veistola muistuttaa, että vesistöjen lähellä olevien jyrkkien peltojen tehoviljely voitaisiin lopettaa. ”Kyseessä ei ole toivoton tehtävä. Tietoa on riittävästi, mutta toimia ja rahoitusta tarvitaan.”

Kirkkojärven tulevaisuuden suhteen Marttinen on varovaisen toiveikas. Järven kunnon parantamiseksi on perustettu jo yli 25 vuotta sitten Kirkkojärven hoitoyhdistys, joka on viime vuosina muun muassa niittänyt rantavesien ruovikkoa, tehnyt kalastoselvityksiä ja vaikuttanut kunnan päättäjiin.

Marttinen perää erityisesti yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa, koska vastakkainasettelusta ei ole hyötyä. ”On kaikkien etu, että järvi voi hyvin.”

Marttinen on havainnoinut järven tilaa lähes 60 vuoden ajan. Sinä aikana muun muassa sinileväongelma on pienentynyt.

vuoden välein. Nyt valmistelussa on suunnitelmat vuosille 2022–2027.

Suunnitelma on osa Euroopan unionin vesienhoitotyötä, ja sen etenemisestä raportoidaan EU:lle. Sen tavoitteena on vesien hyvä tila.

Luonnonsuojeluliitto osallistuu aktiivisesti vesienhoitosuunnitelman valmisteluun.

Liitto vaikuttaa suunnitelmaan muun muassa vesienhoitoalueiden ja ympäristöministeriön työryhmissä sekä EU-tasolla.

Kansalaiset voivat vaikuttaa suunnitelmaan kertomalla esimerkiksi omasta lähivedestä internetissä tai lähettämällä postia tai sähköpostia ely-keskukselle. Veistola kannustaa antamaan palautetta, koska sillä on merkitystä. ”Jos kansalta tulee perusteltuja viestejä, että esimerkiksi jonkin alueen jätevedet pitää saada kuntoon tai pato pitää purkaa, ehdotuksia käsitellään vakavasti valmistelukokouksissa.”

Lisätietoja: //ymparisto.fi/vesienhoito// //sll.fi/vedet//

Ihmisen toiminta pienentää Suomen suurinta hiilivarastoa Elävä suo varastoi valtavasti hiiltä.

Suon ojittaminen vapauttaa hiilen ilmakehään.

Teksti Elina Venesmäki, kuva Aarno Isomäki

22

”

Tuotettua energiamäärää kohti turpeesta tulee enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin kivihiilestä.

K

ymmenentuhatta vuotta sitten, kun jääkauden jäät sulivat, Suomeen alkoi muodostua soita. Niitä on noin kolmannes Suomen pinta-alasta, mutta viime vuosikymmeninä soiden ojittaminen on muuttanut suoluontoa voimakkaasti. Nyt yli puolet soista on ojitettu metsämaaksi, minkä lisäksi osa soista on muutettu pelloiksi tai turpeenkaivun alueiksi.

Muutoksista huolimatta suot ja turvemaat ovat ylivoimaisesti Suomen suurin hiilivarasto, sillä kaksi kolmasosaa kaikesta maaperän hiilestä on turpeessa. Pohjoiset luonnontilaiset suot ovat elinikänsä aikana sitoneet niin paljon hiiltä, että niiden vaikutus on ollut ilmastoa viilentävä.

Suomen soihin on varastoitunut hiiltä niin paljon, että määrä vastaa Suomen satojen vuosien päästöjä.

Soiden rooli ilmaston kuumenemisen hillitsemisessä on korvaamaton, eikä meillä ole varaa menettää soiden suurta hiilivarastoa.

taa koko jätesektorin päästöjä. suon tilalle perustetaan pelto, hiiltä vapautuu ilma”Nämä päästöt tulevat siis vielä polton päälle. Ilkehään koko ajan ja pitkään. Aina, kun maata muoman huolellista turpeenottoalueiden ennallistamiskataan, kalkitaan ja lannoitetaan, hiiltä vapautuu. ”Meidän nettonielumme voisi olla puolitoista kerran avatut turpeenottoalueet tahtovat purkaa hiiltä taivaalle vielä pitkään käytön takertainen ilman turvemaiden ja turpeen jälkeen”, Seppälä sanoo. polton päästöjä”, sanoo Kristiina RegiTurpeen Suomen tavoite on olla hiilineutraana. hajoaminen li vuoteen 2035 mennessä. PäästöväNettonielu tarkoittaa maankäyttöhennyksiä on helpompi tehdä siirtysektorin päästöjen ja nielujen sumpysäytetään mällä turpeen poltosta puhtaampiin maa. Nettonielu kasvaa, kun turveennallistamalla. energiamuotoihin kuin esimerkiksi maiden päästöt vähenevät. säihköistämällä liikenne.

Vaikka suurin osa kuivatuista soista on Suomessa otettu metsätalouden käyttöön, turvepeltojakin on 260 000 hehOjittaminen kasvattaa maaperän taaria, yli 10 kertaa Helsingin pinta-alan verran. Niispäästöjä tä vain osa on tuottoisia, sillä nykyään peltoja raivaSuot saivat olla rauhassa tuhansia vuosia. Vasta viitaan soille ympäristösäädösten vuoksi esimerkiksi me vuosikymmeninä ihminen on häirinnyt suoluonlannanlevitykseen, jolloin tuottoa ei edes odoteta. non tasapainoa rajusti: ojien kaivaminen on kuivatReginan mukaan Suomessa on myös paljon turtanut soita, minkä seurauksena niiden hiilivarasto vemaalle perustettuja, huonokuntoisia peltoja. on alkanut purkautua ilmakehään. ”Turvekerros madaltuu pellolta sentin vuodessa, Suurin osa ojista on kaivettu metsänkasvatuksen ja jos alue on ojitettu kymmeniä vuosia sitten, se piSaastuttavaa energiaa nimissä. Näissä suometsissä puusto voi olla hiilinietäisi ojittaa uudestaan. Se tietenkin maksaa.”

Hiiltä varastoituu suohon, kun hiilipitoiset rahkalu ja maaperä hiilen lähde. Ojitus tehdään myös, kun Reginasta yhteiskunnan voisi olla järkevämpää sammalet ja muut suolla eläneet kasvit kerrostuvat suo kuivatetaan pelloksi ja kun turvetta aletaan kaitukea tällaisessa tilanteessa suon ennallistamista tai maaperään suon kosteissa oloissa. vaa suolta energiakäyttöön. Kaivaminen tuhoaa koko kosteikkoviljelyä kuin uudelleen ojittamista.

Tuhansien vuosien aikana suohon kertynyt hiili suoekosysteemin ja lisää kuormitusta ympäröiviin kuitenkin vapautetaan nopeasti ilmakehään, kun vesistöihin.

Miten ojitetun suon hiilivaraston turvetta kaivetaan suosta energiakäyttöön. EnergiaSamalla kun hiili varastoituu suohon, syntyy vapautuminen pysäytetään? myös metaania, voimakasta kasvihuonelähteenä turve on jopa saastuttavampi kuin kivihiili. Professori Jyri Seppälä Suokaasua. Metaanipäästöt ovat kriittisiä, Turpeen hajoaminen ja hiilidioksidipäästöt pysäymen ympäristökeskuksesta kertoo, sillä ilmaston kuumeneminen on pytetään ennallistamalla tai uudelleen vettämällä kuiSuot miksi näin on. säytettävä nopeasti. Metaani, jota synvatettu suo. Kun vedenpinta nousee tarpeeksi korsaivat olla ”Tuotettua energiamäärää kohti tyy erityisesti riisinviljelystä, karjankeaksi, hiilidioksidin päästö loppuu. Metaania alkaa rauhassa turpeesta tulee enemmän kasvihuokasvatuksesta ja fossiilisten polttoaitaas syntyä. Metaanista huolimatta pitkällä aikavänekaasupäästöjä kuin kivihiilestä.” neiden käytöstä, on tällä hetkellä lillä suuren hiilivaraston säilyttäminen kannattaa. tuhansia Turpeessa energia ei ole yhtä teglobaali ongelma, ja sen päästöt ovat Suurimmat päästövähennykset saadaan ennallisvuosia. hokkaassa muodossa kuin kivihiilessä. kasvussa. tamalla paksuturpeisia peltoja ja pienimmät ennalSitä pitää siis polttaa enemmän saman Luonnonvarakeskuksen tutkimusprolistamalla metsäojitettuja karuja soita. lämmön saamiseksi. Kaivetusta turpeesta 90 fessori Kristiina Regina huomauttaa, että meEnnallistaminen voi olla hyvä ratkaisu myös luonprosenttia käytetään energiaksi. Loput käytetään taani ei kuitenkaan estä suota toimimasta hiilen nienon monimuotoisuuden ja vesistöjen kannalta. Sen kasvualustoiksi ja kuivikkeeksi. luna. avulla osa suolajeista voi palata alueelle, ja mikäli läTurpeen poltosta syntyvät päästöt kattavat noin histöllä on muita luonnontilaisia soita, ennallistettu 15 prosenttia Suomen vuotuisista päästöistä. Se on suo voi auttaa lajeja liikkumaan alueelta toiselle.

Pellot metsiä suurempia saman verran kuin maatalouden tai henkilöautoliiPaluuta vanhaan ei kuitenkaan ole. Hävitettyä päästölähteitä kenteen päästöt. Lisäksi turpeenottoalueilla hajoasuoluontoa ei saada koskaan takaisin entisen kaltaivasta turpeesta tulee vuodessa päästöjä noin 1,5 milYli kolmannes turpeen päästöistä, mukaan lukien sena.

Metsäojitetuilla soilla on myös tärkeä varmistaa, joonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä vasturpeen polton päästöt, tulee maatalousmailta. Jos

23

Luonnonsuojelija 4/2020

Petri Pietikäinen

Yli 2/3 Suomen hiilivarastoista on soissa eli 5100 Tg. Se on noin kuusi kertaa suurempi kuin metsiemme puubiomassan sisältämä kokonaishiilimäärä ja neljä kertaa suurempi kuin kivennäismaiden hiilivarasto. Soiden hiilivarasto vastaa Suomen satojen vuosien päästöjä.

Turpeen verotus ja lattiahinta ettei tilannetta pahenneta entisestään kunnostusojituksella, avohakkuulla tai maanmuokkauksella. Suometsissä voidaan siirtyä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, jolloin metsätalouden ilmastovaikutukset jäävät avohakkuumetsätaloutta pienemmiksi.

Maatalouskäyttöön kuivatuilla soilla ennallistamisen jälkeen toiseksi paras vaihtoehto on kosteikkoviljely, sanoo Kristiina Regina.

Siinä pohjavettä nostetaan ja märässä maassa tuotetaan jotain myytävää kasvia. Esimerkiksi ruokohelpillä voisi olla markkinoita kosteikkoviljelyssä. ”Pellon metsittäminenkin on parempi vaihtoehto kuin avoin maa, koska turvemaalle istutetun metsän päästöt ovat kymmenen kertaa pienemmät kuin maatalousmaan.”

Suomen suurimman hiilivaraston suojelemiseksi on siis useita keinoja. Ensisijaista on lopettaa soiden ojittaminen ja turpeen kaivaminen.

Vaikka turpeen vero nousi 5,7 euroon megawattitunnilta syyskuussa Sanna Marinin hallituksen budjettiriihessä, nousu oli silti hyvin pieni. ”Turpeen vero on ollut niin matala, että sen olisi pitänyt kymmenkertaistua, jotta turpeen verotuesta olisi päästy eroon”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho. Turpeen verotuki on kasvanut vuodesta 2014 lähtien, ja valtion talousarvioesityksessä sen arvioidaan olevan 172 miljoonaa euroa tänä vuonna.

Köykäistä veron nostoa korvaamaan hallitus päätti asettaa turpeelle lattiahinnan, joka takaisi turpeen poltolle vähimmäishinnan. Lattiahinnan yksityiskohtien määrittely jää ensi keväälle hallituksen puoliväliriiheen. ”Jos lattiahinta saadaan tarpeeksi korkeaksi, sillä voi olla merkitystä. Päästöoikeuden hinnan

tulisi nousta selvästi, jotta turvetta ei polteta vielä vuonna 2040.”

Ahon mielestä turpeen polton lopettamiseksi tarvitaan laki. Näin saataisiin varmuus siitä, että turpeen poltto päättyy ilmaston, luonnon ja vesistöjen kannalta tarpeeksi nopeasti. Lisäksi turpeesta luopuville yhtiöille tulisi tarjota investointitukea polttoon perustumattomiin uusiutuviin energiamuotoihin siirtymiseksi. ”Näin varmistettaisiin energiayhtiöiden tasapuolinen kohtelu ja se, ettei turvetta korvata polttamalla puuta. Kivihiilestä luopuville yhtiöille on jo olemassa investointituki, joka on ensi vuonna 60 miljoonaa euroa. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto mahdollistaa uusien investointien tukemisen myös turpeesta luopuville yhtiöille.”

24

Luonnonsuojelija 4/2020

Mitä turpeen tilalle?

Moni kaupunki on melko riippuvainen turpeen poltosta. Suomen ympäristökeskuksen professorin Jyri Seppälän mielestä vaihtoehtoja turpeelle kuitenkin on. ”Hyvänä korvaavana energiamuotona ovat keskisyvät maalämpökaivot.”

Hänestä myös teollisen mittakaavan lämpöpumput puhtaalla sähköllä tarjoavat mahdollisuuksia turpeen käytön korvaamiseen lämmityksessä. Vähäpäästöistä sähköä lämpöpumppuihin saadaan esimerkiksi tuulivoimasta. Myös hukkalämpöä voidaan hyödyntää vielä monesta paikasta. Sitran mukaan turpeen korvaamisessa myös energian säästöllä, aurinkolämmöllä ja geotermisellä energialla on roolinsa. ”Vasta viimeisenä vaiheena tulee puu, jonka käyttö pitäisi pyrkiä minimoimaan turpeen korvaamisessa. Liiallinen puunkäyttö syö metsien hiilinielua seuraavina vuosikymmeninä, kun pyrimme hiilineutraaliksi vuonna 2035.”

Teolliset lämpöpumput käyttöön

Aarno Isomäki

Energialähteenä turve on saastuttavampi kuin kivihiili.

Turpeen globaalista käytöstä noin puolet on energiakäyttöä ja puolet muuta käyttöä. Noin puolet globaalista turpeen energiakäytöstä tapahtuu Suomessa.

Turpeen energiakäytön päästöt ovat mittavat 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0

Milj. tonnia CO2-ekv.

Turpeen poltto 6,6 Mt vuonna 2018 Turvetuotantoalueiden päästöt 1,8 Mt vuonna 2018 Henkilöautoliikenteen päästöt 5,88 Mt vuonna 2018 Maataloussektorin päästöt 6,5 Mt vuonna 2015 Vaikka vain 4–7 prosenttia Suomen energiasta perustuu turpeeseen, se aiheuttaa yhä 12–15 prosenttia päästöistämme.

Lähde: Tilastokeskus

Lämpöpumput ovat kannattavia jo omakotiasujille ja taloyhtiöille, mutta teollisen mittakaavan hankkeet ovat vasta pilottivaiheessa. Esimerkiksi ST1 on ottamassa käyttöön Espoon Otaniemessä geotermisen lämpölaitoksen, joka ottaa energiaa yli kuusi kilometriä syvistä lämpökaivoista. Lisäksi Espoossa on keskisyvän lämpökaivon pilotti, ja nyt kahden kilometrin kaivoa porataan Vantaan kaukolämpöverkon yhteyteen.

Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Karoliina Auvinen sanoo, että kaukolämpöyhtiöiden on viimeistään nyt käännettävä katseensa teollisten lämpöpumppujen suuntaan.

Lämpö talteen Yritykset ottavat hukkalämpöä käyttöön jo nyt. Esimerkiksi Kankaanpää on ottamassa käyttöön kipsilevytehtaalta saamansa hukkalämmön. Helsinki ja Espoo keräävät lämpöä jätevedestä.

Datakeskusten lämpöä kerätään esimerkiksi Mäntsälässä ja Tampereella.

Hukkalämmön lähteet ovat rajalliset, mutta ympäristölämpöä on kaikkialla: geoterminen energia, maalämpö, vesilämpö ja ilmalämpö.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho sanoo, että myös veden lämpöä tutkitaan nyt koko ajan enemmän. Lämpöä on meressä, mutta myös sisävesissä. ”Fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu ja teollisten lämpöpumppujen verotuksen laskeminen vauhdittavat nyt lämpöpumppujen käyttöönottoa.”

Energiamurroksessa tarvitaan lämmönlähteiden lisäksi uusia ratkaisuja lämmön varastointiin. ”Suomessa tehdään uraauurtavaa työtä suurten lämpövarastojen osalta”, Aho kertoo.

Helsingin Mustikkamaalle ja Vantaan Kuninkaalaan rakentuvat kausivarastot mahdollistavat vuodenaikojen välisen vaihtelun hallinnan. Kesällä tuotettu lämpö saadaan talteen. Yksistään Vantaan lämpöluolasto voisi huolehtia keskikokoisen suomalaiskaupungin lämmöntarpeesta koko vuoden ajan.

MAAILMAN HELPOIN ILMASTORATKAISU. Turpeen polttaminen tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin henkilöautoliikenne, vaikka turpeella tuotetaan vain pieni osa Suomen sähköstä ja lämmöstä.

Turpeen poltosta luopuminen on helpoin ilmastoteko, jonka Suomi voi tehdä.

Onneksi turpeelle on vaihtoehtoja. Tehdään muutos yhdessä, hallitusti ja oikeudenmukaisesti.

Kuva: Ansel Siegenthaler

ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE

irtiturpeesta.fi Herätä keskustelua ja jaa tietoa: #irtiturpeesta

Pimeä, hiljainen vai valkoinen retki?

Christian85 / Shutterstock

26

27

Aron Visuals

Luonnonsuojelija 4/2020

Tekstit Liisa Hulkko

Lähde retkelle tähtitaivaan alle tai hiljaiseen kaamosmetsään.

Mieli tyhjenee, ja luonto näyttää uudet puolensa. Talvi on hyvää aikaa retkeilyyn, vaikka EteläSuomessa lunta saadaan vielä odottaa.

Pimeästä löytyy valoa Kaamos etenee ja pimeyden verho laskeutuu joka päivä yhä aikaisemmin. Katuvalon valaistessa tietä laikuittain tuntuu pimeys syvenevän ympärillä. Kun keinovalojen loisteesta kulkee pimeään, alkavat silmät vähitellen tottua. Hämärän sävyjen koko paletti avautuu. Taivaalla tuikkivat tähdet antavat pimeydelle uusia ulottuvuuksia. ”Kaupungeistakin löytyy pimeitä paikkoja. Kun vähän hakeutuu syrjään, niin ero on aivan valtava”, kertoo Tuukka Perhoniemi Ursan tähtieteellisestä yhdistyksestä.

Rannikolla kannattaa Perhoniemen mukaan mennä meren rantaan, koska merellä on pimeää. Myös suunta on usein oikea tähtitaivaan tarkkailussa, sillä taivaalla on yleensä eniten nähtävää etelään katsoessa ja kaupungin valot jäävät taakse. Hyviä pimeitä paikkoja on kerätty Ursan Taivaanvahti-sivustolle. ”Asun itse Helsingissä ja kuljen pyörällä, joten en jaksa ajaa iltaisin 50 kilometriä tähtitaivaan perässä”, hän kertoo. ”Esimerkiksi Lauttasaaren kärjessä Särkiniemessä tai Viikin luonnonsuojelualueella näkee kirkkaalla säällä jo melko hyvin tähtiä, vaikka ei tietenkään mitään verrattuna maaseudun tähtitaivaaseen.”

Helsingin pimein taivas näkyy Suomenlinnan kärjestä Kustaanmiekasta. Siellä voi jo erottaa Linnunradan. Kotigalaksimme taso näyttäytyy haaleana väylänä, mutta siellä se on. Vielä marraskuun lopussakin on hyvä aika Linnunradan tiirailemiseen, sillä se erottuu syksyisin parhaiten.

Marras-joulukuu on usein pilvistä aikaa, joten sääennusteita kannattaa seurata tarkasti. Kun sattuu kirkas yö eikä lunta ole, on hyvä hetki iltaretkelle.

Kevättä kohti pilvettömät yöt lisääntyvät. ”Tähtiharrastus kannattaa aloittaa fiilistelystä.

Kiinnostus herää katsellessa ja alkaa miettiä, että miten ne kuunvaiheet menivätkään ja missä ne planeetat näkyivätkään. Kun opettelee pari tähtikuviota, niin on helpompi muistaa mistä löytää Andromedan galaksin tai tähtijoukot.”

Perhoniemen mukaan harrastusta ei tarvitse aloittaa kaukoputken ostamisella. Kiikareillakin pääsee alkuun. Niillä voi nähdä esimerkiksi tähtijoukkoja, Orionin sumun ja kuun pinnanmuodot. ”Kuu on makein kohde. Se on ainoa, josta näkee jotain kolmiulotteista. Siellä näkee valon ja varjon rajan, jota kutsutaan terminaattoriksi. Jos malttaa vaikka 15 minuuttia katsoa kuuta kiikareilla, niin alkaa nähdä, miten se raja liikkuu ja piirtää vuoren huipun kärjen näkyville ja seuraavaksi kraaterin reunan.”

Vielä nyt syksyllä voi tähtitaivaalla nähdä yhden yön aikana myös neljä planeettaa: Jupiterin, Saturnuksen, Marsin ja Venuksen. Jättiläisplaneetat ovat heti auringonlaskun jälkeen hyvin matalalla etelässä. Mars loistaa kirkkaana iltataivaalla ja venus tulee esiin aamuyöllä.

Tähtitaivaan alla on ihmeellinen rauha. Maailma avautuu valtavana ja tähtitaivaan katselija tuntee olonsa lohdullisella tavalla pieneksi. Taivaalla tuikkivat tähdet tuovat valoa tuhansien vuosien takaa.

28

Luonnonsuojelija 4/2020

Jään ja lumen lumoama

Creaturart Images / Shutterstock

Valkoiseen pukeutuneet kuuset ja narskuva lumi huopatossujen alla. Jos lapsuuden kesät ovat muistoissa usein aurinkoisia, ovat talvet taas valkoisia ja kuuranhohtoisia.

Suomen talvien lumitilanne on muuttunut myös tutkitusti ilmaston kuumetessa. Viime talvena maamme jakautui kahtia: pohjoinen Suomi sai lunta ennätysmäärät, etelässä taas ei tullut edes termistä talvea.

Sama tuntuu jatkuvan tänä syksynä, kun Lappi näyttää joulun ihmemaalta ja etelässä paukkuvat vain lämpöennätykset. Uskaltaako Etelä-Suomeen edes toivoa kunnon talvea? ”Toivon todella, että lunta tulee, koska tykkään kovasti hiihtää. Mutta en uskalla ennustaa”, sanoo Ilmatieteenlaitoksen metereologi Pauli Jokinen. ”Joulukuun puolella saadaan usein enemmän osviittaa siitä, minkälainen säätila jatkuu pidempään.”

Hiljaisuus soi kauniisti Talvella luonto on siirtynyt hiljaiseen vaiheeseen.

Lintujen sirkutus, hyönteisten surina ja haavan lehtien havina on vaimennut. Joskus, kun tuulikaan ei liikuta narisevia puita, talvisessa luonnossa on niin hiljaista, että korvissa soi.

Sammalen syleilemät kivet ja maapuut, korkeuksiin kurkottavat kuuset ja alastomina seisovat lehtipuut huokuvat hiljaisuutta. Tikka lehahtaa kelopuuta nakuttamaan, ja koko metsä kaikuu.

Aina täyttä luonnonhiljaisuutta ei ole helppoa löytää. Nykyisin Luonnonsuojeluliitossa hankekoordinaattorina työskentelevä biologi Ari Jäntti oli aiemmin Keski-Suomen liitossa ”Hiljaiset alueet Keski-Suomessa”-selvityksen projektipäällikkönä. ”Selvitystä tehdessä ihmetteli, miten paljon teitä on ja miten kauas ja kaikkialle ihmisen vaikutus ulottuu.”

Eri maakuntaliitot ovat tehneet hiljaisuus- ja luon-

nonrauhaselvityksiä, ja niiden tulokset ovat verkossa kaikkien luettavissa. Selvitysten jälkeen joitakin hiljaisia alueita on merkitty kaavaan esimerkiksi Pohjois-Savossa.

Selvityksissä luotiin ensin puskurivyöhykkeet taajamille, teille, rautateille ja ylipäätään kaikelle ihmisen toiminnalle. Esimerkiksi valtateiden melun arvioitiin kantautuvan jopa neljän kilometrin päähän.

Sen jälkeen hiljaisia alueita kartoitettiin maastoselvityksin. ”Kartoittaessa huomasi, että korvakuulo on parempi kuin desibelimittari. Mittari ei välttämättä reagoinut kaukaisen valtatien ääniin, vaikka korvakuulolta jyrinän erotti aivan selvästi.”

Yksi Keski-Suomen hiljaisimpia paikkoja oli laaja ja yhtenäinen Seläntauksen alue Kinnulan ja Pihtiputaan kunnissa, josta löytyy esimerkiksi suojeltua

suota.

Jäntti vinkkaa, että vaikka maakuntatasolla täysin luonnonhiljaisia alueita voi olla vähän, niin hiljaisia pienempiä paikkoja voi löytää kaupungeistakin. Erilaiset notkot ja mäet toimivat luonnon melumuureina. ”Jokainen meistä tarvitsee hiljaisuutta ihan päivätasollakin. Koetan itse löytää sitä lähiympäristöstä. Lauantai- ja sunnuntaiaamut ovat usein parhaita.”

Kaupungin metelissä asuva Ari Jäntti suuntaa viikonloppuaamuisin ja öisin lähimetsien ja notkojen hiljaisuuteen.

Talvi on hyvää aikaa hiljaisuutta etsivälle. Retkeilijöitäkin on vähemmän. Ja kun pukeutuu lämpimästi ja ottaa vaikka riippumaton mukaan, voi antaa hiljaisuuden puhdistaa päänsisäisen metelin.

29

Kalenteri + Päiväkirja yhteishintaan

Postituskuori Kalenterin edelleenlähetykseen

34,90 €

2,50 €

Luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat -10% alennuksen Luontokaupan tuotteista!

kpl kpl kpl kpl kpl

Minulle saa lähettää Luontokaupan Hinnat sisältävät alv:n. ja Luonnonsuojeluliiton Toimituskulut 7 € lisätään hintaan. markkinointiviestejä.

18 €

Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen / haluan liittyä jäseneksi (jäsenmaksu 38 €).

19,90 €

Sähköposti/puhelin

20,90 €

Kirjaa muistiin luontoja säähavaintosi viiden vuoden ajalta.

Upeat luontokuvat sekä Risto Sulkavan asiantuntevat tekstit tekevät kalenterista loistavan lahjaidean myös ulkomailla asuville ystäville.

Saatavilla kuusi eri kieliversiota.

Postinro ja -toimipaikka

Kaksiosaiset joulukortit kauniilla luontokuvilla.

Pakkaus sisältää 20 joulukorttia kirjekuorineen sekä yhteensopivat kirjeensulkijatarrat.

Luonnonpäiväkirja

Nimi

lajitelma

Joulukorttilajitelma Luonnonpäiväkirja Postituskuori

Joulukortti-

Vuoden 2021 Luonnonkalenteri käsittelee hiiltä luonnossa. Hiiltä on eri muodoissa ja paikoissa, kaikkialla.

Se on luonnossa kaunis ja oleellisen tärkeä osa elämää.

Saksa Venäjä

– Hiili luonnossa

Luonnonkalenteri 2021 kpl Suomi kpl Ruotsi kpl Englanti kpl Ranska

Luonnonkalenteri 2021

TILAUSKORTTI

www.luontokauppa.fi

Tee tilauksesi verkkokaupasta www.luontokauppa.fi, postittamalla oheinen tilauskortti, lähettämällä sähköpostia luontokauppa@sll.fi tai soittamalla 040 670 0636.

Yhdessä suojelemme suomalaisen luonnon!

Tutustu monipuoliseen tuotevalikoimaan

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Suomen luonnonsuojeluliiton Luontokaupasta löydät ekologiset ja laadukkaat lahja- ja käyttötavarat itsellesi ja läheisillesi. Samalla tuet Luonnonsuojeluliiton toimintaa!

Itälahdenkatu 22b VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5012567 00003 Helsinki

Suomen luonnonsuojeluliitto / Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy

Anna lahja luonnolle!

Osoite

Lämpimässä meressä on kuitenkin mahdollisuuksia. ”Jos meri pysyy lämpimänä ja sulana pitkään, niin se kasvattaa hyvinkin rankkojen lumisateiden mahdollisuutta.”

Kun kylmää ilmaa pakkautuu lämpimän meren päälle, saattaa siis eteläinenkin Suomi peittyä paksujen luminietosten alle. Näin kävi esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.

Sisämaahan asti meri ei paljoa vaikuta. Siinä puhutaan suuremman mittakaavan säästä. Jos haluaa varman päälle pelata, kannattaa talvella lumen perässä suunnata Lappiin asti. Itäisessä Suomessa on myös tyypillisesti enemmän lunta kuin läntisessä.

Vaikka lunta ei tulisikaan, muuttavat pikkupakkasetkin luonnon Frozen-maailmaksi. On kuin Disney-leffan Elsa olisi käynyt taiallaan jäädyttämässä luonnon täyteen kimmeltäviä jääpatsaita ja -palatseja. Tai näin retki-idean voi myydä lapsille.

Jääretkeily onkin yksi tapa löytää talvesta lisää ihmeteltävää. Retkikohteeksi kannattaa suunnata sateita seuranneiden pakkasten jälkeen. Jos kohteessa on korkeusvaihteluita, pieniä jääputouksia on joka paikassa.

Marko Takanen

Luonnonsuojelija 4/2020

30

Luonnonsuojelija 4/2020

Sammal oikeudessa Lahokaviosammalen kypsä itiöpesäke on vankkarakenteinen ja väriltään ruskea.

Lahokaviosammalen löytyminen on pysäyttänyt muutamia rakennushankkeita Uudellamaalla. Vantaalaisesta metsästä löytyi suuri esiintymä, joka sai Lemminkäisen perumaan rakennussuunnitelmansa. Vantaalla ovat seisahtuneet myös Puu-Kivistön ja Lehmustontien asemakaavat, joista Uudenmaan luonnonsuojelupiiri valitti yhdessä Luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistyksen kanssa. Piiri sai kumottua hallinto-oikeudessa sammaleen siirtoluvan Espoossa. Kaikkien kolmen tapauksen oikeuskäsittelyt ovat kuitenkin vielä kesken.

Uudenmaan piirin ympäristöjuristi Maria Westermanin mukaan lahokaviosammalen suojelu onkin tällä hetkellä välitilassa. ”Odotamme, että korkeimman hallinto-oikeuden linjapäätökset tuovat selvyyttä tilanteeseen”, Westerman toteaa.

Pienen sammalen suuri voima Uhanalaisen lahokaviosammalen suojelua vaikeuttaa se, ettei sen levinneisyyttä tunneta kovin hyvin. Luontoharrastajien havainnot lajista ovatkin tutkijoille hyvin arvokkaita. Jotta harrastajien tiedot päätyisivät tutkijoille asti, sammaltyöryhmä kannustaa ilmoittamaan löydöistä Lajitietokeskuksen palveluihin.

Teksti Miia Pietiläinen, kuvat Sanna Huttunen, Thien-Tam Luong

Lahokaviosammal on vanhojen metsien erikoinen asukki. Lehtisammaliin kuuluvan sammalen versot ovat hyvin hankalasti havaittavia ja piilossa lahopuun pinnassa. Lahokaviosammal muodostaa verkkomaisesti haarovaa, levämäistä alkeisrihmaa, josta kasvaa versoja ja itiöpesäkkeitä sekä itujyväsryppäitä. Äärimmäisen uhanalainen laji on EU:n luontodirektiivin suojelema sekä luonnonsuojelulain ja -asetuksen mukaan erityissuojeltava laji. Tämä tarkoittaa, että sen merkittävät esiintymät voidaan rajata suojelualueiksi. Suomen ympäristökeskuksen yhteydessä toimiva sammaltyöryhmä kannustaakin luonnossa liikkujia ilmoittamaan löytönsä Lajitietokeskukseen, jotta tiedot esiintymistä pääsevät osaksi lajin tutkimusta ja siten edistämään lahokaviosammalen suojelua.

Mistä sen voi löytää?

Lahokaviosammal kasvaa metsissä, joissa on järeää, pitkälle lahonnutta puuta tai ainakin isoja kantoja sen kasvualustaksi. Sammal suosii mikroilmastoltaan kosteita kuusivaltaisia kankaita tai lehtoja esimerkiksi jyrkänteiden pohjoislaidoilla tai puron not-

koissa. Kasvualusta on useimmiten kuusi, mutta muutkin puulajit kelpaavat. Aiemmin luultiin lahokaviosammalen kasvavan Suomessa vain tammivyöhykkeellä, mutta viime aikoina havaintoja on tehty Rovaniemellä ja Kainuussa asti.

Mistä sen tunnistaa?

Lahokaviosammal on helpointa tunnistaa itiöpesäkkeistä, jotka kehittyvät talven aikana. Nuoret, vihreät sauvamaiset pesäkkeet erottuvat mukavasti kasvualustastaan keväällä ennen muun kasvillisuuden kehittymistä. Pienen harjoittelun jälkeen silmä harjaantuu havaitsemaan lahopuulta jykevärakenteiset ja kypsyttyään nahanruskeat epäsymmetriset pesäkkeet. Karheapintaiset puolen senttimetrin korkuiset pesäkeperät voivat säilyä paikalla itse pesäkkeitä pidempään.

Lahokaviosammal kasvattaa toisinaan myös suvuttomia leviäimiä, itujyväsiä. Nämä muodostavat paljain silminkin havaittavia, punertavan ruskeita itujyväsryppäitä. Niiden tunnistaminen vaatii jonkun verran kokemusta, ja ainakin aluksi määrittäminen on hyvä varmistaa mikroskoopissa.

Itujyväsryppäiden kuvaaminen onnistuu helposti puhelimen kameralla luupin läpi.

Ilmoita havaintosi näin Lajitietokeskuksen palvelut löytyvät osoitteesta laji.fi Havaintoilmoitukseen liitetään kuva(t) itiöpesäkkeistä ja/tai itujyväsryppäistä, yleiskuva kasvupaikasta, esiintymäpaikan tarkat koordinaatit ja kuvaus löytöpaikasta ja muut havaintoa koskevat tiedot. Havaintoja kaivataan myös samalta kasvupaikalta eri vuosina.

Jos suunnittelet kartoittavasi lahokaviosammalen esiintymiä laajemmin ja kerääväsi näytteitä, tarvitset luvan varmennenäytteiden keräämiseen. Muistathan, että näytteitä ei saa kerätä ilman lupaa! Luvan keräämiseen myöntää ELY-keskus.

Juttua varten on haastateltu Turun yliopiston tutkijaa ja sammaltyöryhmän jäsentä Sanna Huttusta. Taustatietoa antoivat myös sammaltyöryhmän jäsenet Kimmo Syrjänen, Kati Pihlaja ja Riikka Juutinen.

31

Luonnonsuojelija 4/2020

•Tapahtumat KESKUSTOIMISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. 050 361 9547, toimisto@sll.fi, työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot. Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, p. 09 228 082 10, sähköinen jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu.

Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15.

Lahjoita: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliiton tilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Ina Rosberg, p. 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

ETELÄ-KARJALAN PIIRI Aluepäällikkö Aura Alaraudanjoki, p. 040 484 2341, etela-karjala@sll.fi, saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

Ohjeita tapahtumiin Toimisto avoin tarvittaessa.

Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

Toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook.com/ pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•

Pirkanmaan piirin syyskokous 26.11. klo

KESKI-SUOMEN PIIRI Toiminnanjohtaja Titta Makkonen, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jyväskylän seudun yhdistys:

17 alkaen. Kokous pidetään toimistolla (os. Kuninkaankatu 39, Tampere). Koronatilanteen vuoksi suosittelemme kuitenkin etäyhteyttä Zoom videopuhelu -palvelun kautta. Osallistumislinkki on: https://bit.ly/3oCUO5Q (salasana ”pirkanmaa”). Kokouksen lisäksi

•

ohjelmassa on vapaamuotoista keskustelua.

Hallituksen kokous 25.11. klo 17. Kokouk-

Lämpimästi tervetuloa! Jos olet yhdistyksen

set ovat kaikille jäsenille avoimia tilaisuuksia,

edustaja, muista toimittaa valtakirja ke 25.11.

joissa päätetään yhdistyksen toiminnasta. Voi

osoitteeseen pirkanmaa@sll.fi. Sähköposti on

osallistua piirin toimistolla (Yliopistonkatu

hyvä lähettää hallituksen puheenjohtajan tai

30 C, max. 6 henkilöä) tai etäyhteydellä. Il-

varapuheenjohtajan toimesta ja lähettää kopio

moittaudu, niin saat ajantasaista tietoa osal-

valtuutetuille. Valtakirjassa tulee olla merkit-

listumismahdollisuuksista. Lisätietoja: Heikki

tynä valtuutettujen sähköpostiosoitteet. Voit

muuttua koronatilanteen vuoksi. Lisätietoja:

Susiluoma, heikki.susiluoma@ekoportti.fi ja

osallistua myös ilman valtakirjaa, mutta tällöin

Kaarina Davis, nokianluonto@gmail.com ja

www.sll.fi/tapahtuma/32353.

et voi äänestää. Lisätietoja: Marjo Niemenmaa,

www.sll.fi/tapahtuma/33465.

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto: Savonkatu 23, 45100 Kouvola.

Lisätietoja: kymenlaakso@sll.fi, sll.fi/kymenlaakso, p. 045 1049 388.

Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

p. 040 515 4557, pirkanmaa@sll.fi sekä www.sll. fi/tapahtuma/33769.

Suomen luonnonsuojeluliitto toivottaa turvallisia ja tunnelmallisia retkiä!

•

Talviretki Intianlahden muinaisuoman

kanjoniin ja luonnon ihmeisiin 14.3. klo 10.

Tapaamme Knuutilan P-paikalla Lukkisal-

Nokian yhdistys:

•

mentie 49. Varusteena sään mukainen vaatetus

Talvilintulaskenta Kauniaisten reitillä su

ja eväät. Oppaana on Kaija Helle, jolle tieduste-

27.12. klo 9-13 sekä helmikuussa 2021. Nokian

lut ja ilmoittautumiset hellekaija@gmail.com

kirkon – Pitkäniemen reitin talvilintulaskenta

tai p. 044 0177 180. Retki tehdään yhdessä

on vuoden vaihteessa myös. Ilmoittautuminen

Siuro-Seuran kanssa. Lisätietoja: www.sll.fi/

•

Annelle, p. 045 888 3720. Huom! Säävaraus ja

tapahtuma/33825.

Kaakkois-Kymen yhdistys:

ETELÄ-SAVON PIIRI

Tule tapahtumiin vain terveenä, huolehdi käsihygieniasta ja turvaväleistä. Voit tuoda myös oman kasvomaskin.

Luonnonsuojeluliitto noudattaa viranomaisten antamia yleisiä ohjeita.

Jos pandemiatilanne alueella muuttuu, tarkista verkkosivuilta tai tapahtuman järjestäjältä, toteutuuko tapahtuma.

Yhdistyksistä voi kysellä vinkkejä ominpäin toteutettaville retkille.

Haminan, Virolahden ja Miehikkälän

enintään 5 pääsee laskentaan mukaan. Lisätie-

alueella toimiva Kaakkois-Kymen yhdistys

toja: Nokian Lintukoulu, Anne Viitalaakso, p.

•

onnistui järjestämään koronavuonna 2020 ta-

045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja

toteutuu taas 4.­–27.5. Lue lisää: www.sll.fi/

pahtumia kuten sudenkorentoretken, perhos-

www.sll.fi/tapahtuma/33480.

tapahtuma/33829.

Kaakkurin huudosta pähkinälehtoon

– Nokian arvokkaat luontokohteet -kurssi

Lisäksi olimme mukana SusiLIFE-hankkeen

•

•

petoaitatalkoissa sekä teimme kannanottoja,

rintie 13. Varusteena sään mukainen vaatetus,

Saimaan norppasaaristo Unescon maa-

lausuntoja neuvontaa. Tule sinäkin mukaan

maastojalkineet ja eväät. Retken vetää Kaija

•

ilmanperintökohteeksi -juhlawebinaari

oppimaan uutta luonnosta ja keskustelemaan

Helle, jolle tiedustelut: hellekaija@gmail.com

ja-salit (alakerta), Pirkankatu 2, 33101 Tampere.

4.2.2021 klo 09.15. Juhlawebinaari järjestetään

luonnonsuojelusta. Osallistuminen ei velvoi-

tai p. 044 0177180. Lisätietoja: www.sll.fi/ta-

Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja valitaan

Etelä-Savon piirin 40-vuotisjuhlavuonna.

ta. Luonnon puolesta yhdessä toimiminen

pahtuma/33821.

antaa hyvän mielen ja merkitystä elämälle.

nisteri Krista Mikkonen, ympäristöneuvos

Seuraavista tapahtumista saat tietoa: www.sll.

•

mm. hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet

Vieraana ovat mm. Ympäristö- ja ilmastomiJukka-Pekka Flander, kansanedustaja Hanna

valotapahtuman ja lupiinin torjuntatalkoita.

Kuutamoretki Kivikeskulle 30.1. klo 18.

Tapaamme Kerholan P-paikalla Sourande-

Tampereen yhdistys: Yhdistyksen syyskokous 25.11. klo 18.

Paikka: Pääkirjasto Metso, Kuusi ja Pihla-

Luento Pohjois-Norjan rannikkoreiteis-

vuodelle 2021. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

tä 22.2. klo 18. Tietokirjailija ja luontokuvaaja

Lämpimästi tervetuloa! Haluamme luoda tilai-

fi/kaakkois-kymi tai facebook.com/kaakkois-

Harri Ahonen pitää luennon Pohjois-Norjan

suudesta turvallisen. Meillä on käytössä run-

Kosonen, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne

kymenluonto. Lisätietoja: kaakkois-kymi@sll.

rannikkoreiteistä. Ahonen kertoo Pohjois-Nor-

saasti tilaa, joten voimme varmistaa turvavälit.

Laine, tietokirjailija Juha Taskinen, luonnon-

fi tai p. 0500 913 944.

jan rannikon, vuonojen ja saariston kauneim-

Tulethan tilaisuuteen terveenä. Suosittelemme

LAPIN PIIRI

mista päiväretkikohteista, josta esimerkkinä

kasvomaskin käyttöä ja hyvää käsihygieniaa.

Tromssan kaupungin lähitunturit, upeat Ves-

Tilaisuuteen voit osallistua myös etänä Mi-

terålenin ja Lofoottien saaristot sekä tarun-

crosoft Teams -sovellusta käyttäen. Jos haluat

hohtoinen Nordlandin rannikko. Luennolla

osallistua etänä, lähetä meille sähköpostiviesti

syvennytään rannikon ja saariston retkeily- ja

etäosallistumisestasi 22.11. mennessä osoittee-

suojelualueisiin. Pääosassa on lisäksi eläimis-

seen sll.tampere@gmail.com. Koronan vuoksi

tö, kuten lunnit, hylkeet ja valaat sekä tietenkin

saatamme myös siirtää ajankohta tai toteuttaa

paikallinen retkeilykulttuuri. Harri Ahonen

sen kokonaan etäyhteydellä. Jos vastuutehtävät

on kirjoittanut viisi tietokirjaa. Kaikille avoin

kiinnostavat, niin ole mieluiten ennalta yhtey-

ja maksuton tapahtuma pidetään Nokian

dessä nykyiseen hallitukseen: sll.tampere@

pääkirjastossa, tervetuloa! Seuraa kotisivuil-

gmail.com. Lisätietoja: Antti Virnes, sll.tampe-

moitteluamme, tapahtuman järjestäminen voi

re@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/31169.

suojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä sekä muita Unescon maailmanperintökohteen valmisteluun osallistuneita. Ohjelma täsmentyy ja osallistujien osalta voi tulla muutoksia. Lisätietoja: Suomen luonnonsuojelulitto Etelä-Savon piiri, Heikki Härkönen, 0414331548, heikki. harkonen@sll.fi. Vapaa pääsy. Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Mika Flöjt, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 11–16 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/ sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

www.sll.fi/tapahtuma/33840.

KAINUUN PIIRI

PIRKANMAAN PIIRI

Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, p. 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Toimisto: Vienankatu 7, 87100 Kajaani

Aluesihteeri Anne Hirvonen, p. 045 233 6356, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39,

32

Luonnonsuojelija 4/2020

Saimaan norppasaaristo maailmanperintökohteeksi

Saimaa ja Olavinlinna ovat olleet ehdolla maailmanperintökohteeksi aiemminkin. Nyt hanke on lähellä toteutumista.

Teksti Heikki Härkönen, kuva Lasse Kurkela

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä muistaa ensimmäiset keskustelut Saimaan maailmanperintöehdokkuudesta jo 1980-luvulta. Tuolloin hän oli mukana suomalais-venäläisessä luonnonsuojelutyöryhmässä, jonka suomalaisena puheenjohtajana toimi Rauno Ruuhijärvi.

Tuon ryhmän seurauksena syntyi useita kansallispuistoja, mutta yhtenä vaihtoehtona ollut Saimaan-Laatokan kohde ei toteutunut.

Pohjoismaiden neuvoston työryhmä ehdotti vuonna 1996 Olavinlinnan-Saimaan saaristoa yhdistelmäkohteena maailmanperintöluetteloon.

Tämän lisäksi Savonlinnan kaupunki esitti Olavinlinnaa maailmanperintökohteeksi vuon-

•Tapahtumat POHJANMAAN PIIRI Piirisihteeri Teemu Tuovinen, p. 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heli Kinnunen, p. 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa

POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. 040 723 6213, pohjois-savo@sll.fi Toimisto: Puijonkatu 15, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

•

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys:

pesintöjen tilanteesta. Samalla tutustutaan

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry., Juha

•

pääkaupunkiseudun petolintujen sekä niiden

Syyskokous 26.11. klo 18. Kokouksessa

käsitellään sääntömääräiset asiat. Koronaepi-

myös yleisemmin petolintujen elämään ku-

Ahola, 040- 848 2869, pohjois-savo@sll.fi. Va-

demian vuoksi kokous järjestetään ensisijai-

ten muun muassa mitä ne käyttävät ravin-

paa pääsy. https://www.sll.fi/tapahtuma/33729/

sesti etäkokouksena ja siihen on pakollinen

nokseen ja missä petolintuja voisi helpoiten

ennakkoilmoittautuminen. Järjestelyjen osalta

nähdä. Tapahtuma striimataan myös Vantaan

•

lisätietoja päivitetään tälle sivulle: www.sll.fi/

kirjaston Youtube-kanavalle. Lisätietoja: jouni.

tapahtuma/33659.

lamminmaki@gmail.com ja www.sll.fi/tapah-

Lisätietoja: Petri Nieminen, petri@klyy.fi ja

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristön-

www.sll.fi/tapahtuma/29558.

suojeluyhdistys:

Luonnosuojelupiirin syyskokous

28.11.2020 klo 13:00. Paikka: Kuopio, . Lisätietoja:

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: Sääntömääräinen syyskokous 30.11. klo

18. Paikka tarkentuu lähempänä ajankohtaa.

SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Postiosoite: Otavankatu 5, Pori 28100 Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 2580 598, uusimaa@sll.fi, suojeluasiantuntija Lauri Kajander, lauri.kajander@sll.fi Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat

tuma/33811.

•

•

Talvilinturetki 12.12. klo 12. Paikka: Van-

taa, Hakunilan urheilupuisto. Kaikki linnut

Vuosikokous 26.1. klo 18 alkaen Porvoon

eivät suinkaan muuta etelään talveksi. Lintuja

yhdistyskeskuksessa, kokoustilassa Isomitta,

näkee siis talvisinkin, mutta mitä lintuja? Lau-

Mannerheiminkatu 20 K, 2. krs, 06100 Porvoo.

lavatko linnut talvisin eri lauluja kuin kesällä

Noudatamme viranomaisten koronaohjeistuk-

vai viettävätkö ne talven tuppisuina? Tutus-

sia. Lisätietoja fb.sivullamme: www.facebook.

tumme tavallisimpiin talvilintuihin kävellen

com/luonnonsuojeluyhdistys.

Hakunilan urheilupuiston ja Håkansbölen kartanon välisellä alueella. Retki sopii myös

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys:

•

lapsille! Kiikarit mukaan, jos sinulle sellaiset on

pp1.inet.fi. Yhdistyksen nettisivut ovat tekeillä

Lisätietoja: jouni.lamminmaki@gmail.com ja

ja ajankohtaista tietoa löytyy FB-sivulta: www.

www.sll.fi/tapahtuma/31043.

Uusi puheenjohtaja Elina Vuori elina.vuori@

mutta lainakiikaritkin on mukana. Tervetuloa!

facebook.com/mantsalanlsy.

•

Vuosikokous 18.2. klo 18 alkean. Paikka:

Vantaa, Tikkurilan lukio, luokka 1.036 ”PentinVantaan yhdistys:

•

kulma”. Linkit vuosikokouksen esityslistaan

nut pääkaupunkiseudulla 23.11. klo 18. Paikka:

verkkosivulle lähempänä vuosikokousta. Ko-

Vantaa, Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4. Tule

ronajärjestelyiden takia ktulee ilmoittautua

kuulemaan mitä haukka- ja pöllölajeja voit

sähköpostitse viimeistään ma 15.2. Tervetuloa!

kohdata Vantaalla! Petolintuja ympäri Suo-

Lisätietoja: Minerva Schultz, p. 044 3310 327,

mea rengastanut Jouni Lamminmäki kertoo

vantaa@sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/33795.

Petolintu naapurina? Urbaanit petolin-

ja muuhun aineistoon tulevat tapahtuman

33

Luonnonsuojelija 4/2020

na 1999. Vuosien 2004–2009 kansalliseen aieluetteloon edennyt Saimaa–Pielinen-esitys sisälsi myös Kolin.

Nyt Saimaata ollaan lisäämässä Unescon maailmanperintökohteiden aieluetteloon. Flander on valmiina viemään nykyisen prosessin loppuun asti. ”Saimaalla suojelun taso on hyvä. Aiempien vuosien aikana alueella on saatu toteutettua vastustusta aiheuttaneet Naturan suojelutoimet”, arvioi Flander.

Saimaan alueen kunnat, kaupungit ja maakunnat ovat sitoutuneet Järvi-Suomen peruskirjaan, eli toteuttamaan kestävää kehitystä, vahvistamaan alueen elinvoimaa, edistämään vastuullista matkailua ja virkistyskäyttöä sekä tukemaan monitieteistä Saimaa-tutkimusta ja parantamaan vesistön elinympäristöjä ja veden laatua.

Unescon maailmanperintökohteen ehtona on sen jatkuvuus ja suojelun olemassaolo. Mitään uutta suojelua maailmanperintökohdestatus ei tuo. ”Maailmanperintökohteeksi nimeäminen sopii jo tehtyjen toimien jatkumoksi. Sen suurin merkitys on myönteinen vaikutus matkailuun ja alueen elinvoimaan. Tämä on myös syy, miksi maailmanperintökohde sisällytettiin hallituksen Savonlinna-pakettiin

syksyllä 2019 tukena äkillisen rakennemuutoksen alueelle”, Flander avaa.

Norppa hakemuksen tähtenä Ajan myötä norppa on saanut keskeisen roolin hakemuksessa. Laatokka ja laatokannorppa yhdessä Saimaan ja saimaannorpan kanssa olisi toivottu rajat ylittävä kohde.

Vuonna 2017 Venäjä perusti Laatokan saariston kansallispuiston, joka on tuonut sille maailmanperintökohteen edellyttämän jatkuvuuden. Unescon kohteeksi sitä ei olla kuitenkaan venäläisten toimesta viemässä.

Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys:

•

Syyskokous ke 25.11. Paikka: Raision kau-

Merenkurkku – Suomen ainoa luonnonperintökohde Aiemmin Suomesta on onnistuttu saamaan ainoastaan yksi luonnonperintökohde, kun Merenkurkun saaristo hyväksyttiin kohdeluetteloon vuonna 2006.

Myös maailmanperintökohteen sisälle sijoittuvan Savonlinnan kaupungin hakeutumisella kansalliseksi kaupunkipuistoksi on oma osuutensa yhteyden luo-

fi. Lisätietoja: Katja Samsten, turku@sll.fi ja

LUONTO-LIITTO Toimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420.

Seuraa: luontoliitto.fi, tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•

Tulevia tapahtumia on tällä hetkellä

Luonto-Liitossa vain vähän vallitsevan

korona-tilanteen vuoksi. Luonto-Liiton ta-

tään” yhdistyksen 40-vuotismatkalle. Kokous

pahtumia voi seurata kuitenkin osoitteessa:

alkaa klo 19. Kahvitarjoilu. Lisätietoja: Kaija

www.luontoliitto.fi sekä Luonto-Liiton eri

Virtanen, p. 044 080 2430, lsy@raisionjoki.

some-kanavissa. Pidetään peukkuja, että ensi

fi. Vapaa pääsy. www.sll.fi/tapahtuma/33715.

•

vuoden puolella tilanne paranee ja tapahtu-

Jouluglögit to 10.12.klo 19 alkaen Friisi-

mia, kursseja, kerhoja sekä leirejä pystyvään

lässä, Hulvelankatu 35 Raisio. Keräämme

jälleen järjestämään. Luonto-Liitto järjestää

muistoja yhdistyksen 40-vuotistaipaleelta.

tällä hetkellä jonkin verran webinaareja ajan-

Tule kertomaan tai lähetä s-postiin: kaija.

kohtaisista aiheista netissä.

•

Älä osta mitään 27.11. Päivää vietetään

joka vuosi kiitospäivän jälkeisenä perjantaiTurun luonnonsuojeluyhdistys:

Vieraina ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, kansanedustaja Hanna Kosonen, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, tietokirjailija Juha Taskinen ja Luonnon­­­­­suojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä. //sll.fi/etela-savo/tapahtuma/juhlawebinaari //

Huomio perhejäsenet!

www.sll.fi/tapahtuma/32363.

pungintalo, Nallikatu 2. Klo 18 alkaen ”hypä-

ann2011@gmail.com.

Etelä-Savon piirin 40-vuotisjuhlawebinaari: Saimaan norppasaaristo Unescon maailmanperintökohteeksi 4. helmikuuta 2021

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI

misessa Natura-alueiden välille.

Metsähallituksen ja Ympäristöministeriön yhteistyössä valmisteleva hakemus maailmanperintökohteiden aieluetteloon lähtee Unescolle tammikuussa 2021. Jos kaikki menee suunnitellusti, saisi Saimaa Unescon maailmanperintökohdestatuksen 2024.

•

na, jolloin alkavat suuret alennusmyynnit,

Yhdistyksen aktiivien ja muiden toiminnasta

kampanjat ovat viime vuosina rantautuneet

kiinnostuneiden avoin etätapaaminen, jossa

Suomeenkin. Teemapäivä haastaa meidät

keskustellaan kaikesta ajankohtaisesta yhdis-

kulutushysteriaan antautumisen sijaan

tyksen toimintaan liittyvästä. Videotapaami-

pohtimaan kulutuspäätöksiämme ja niiden

sen osallistumislinkki lähetetään ilmoittau-

vaikutusta ympäristöön. Lue lisää: www.

tuneille. Ilmoittaudu osoitteeseen turku@sll.

alaosta.fi.

Yhdistyksen tapaaminen 26.11. klo 17.30.

”Black Friday”. Mustan perjantain mainos-

Varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvien ja ennen vuotta 2019 liittyneiden perhejäsenten jäsenmaksu laskutetaan luonnonvarojen säästämiseksi samalla laskulla kuin talouden varsinaisen jäsenen jäsenmaksu. Jos olet perhejäsen ja haluat oman jäsenlaskun, ilmoita siitä meille 30.11.2020 mennessä osoitteeseen jasenasiat@sll.fi tai p. 09 22808210. Jos olet tyytyväinen nykyiseen jäsenmaksulaskutusmuotoosi, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

Aktiivin muistilista

X Marras-joulukuussa Irti turpeesta -kampanjassa nostetaan esiin

turpeenpolton ilmastovaikutuksia. Tule mukaan somettamaan #irtiturpeesta-tunnisteella erityisesti 24.11. ja 11.12. Valmiit some-kuvat ja lisätiedot kampanjasta löydät osoitteesta //irtiturpeesta.fi//

X Ekologisimman joulukalenterin löydät Luonnonsuojeluliiton Facebookista ja Instagramista – kurkkaa luukkuihin, tykkää ja jaa jouluiloa!

X Luonto lainassa -viikkoa vietetään yhteistyössä kirjastojen kanssa

viikolla 5, eli 1.–7.2.2021. Teemana on virtavedet. Valmistaudu vinkkaamalla lähikirjastoasi. Materiaaleja tarjolla joulu–tammikuussa: //sll.fi/luontolainassa//

34

Luonnonsuojelija 4/2020

Paloma Hannonen Suojeluasiantuntija

Sammalbisnes kuriin Turpeessa kiinni olevat yhtiöt toivovat, että soille olisi jatkossa muuta käyttöä kuin turpeen polttaminen. Rahkasammalen keruusta havitellaan isoa bisnestä ja ympäristövaikutuksia vähätellään tai ei tiedetä. Soita kuoritaan nyt mistä sattuu, sillä toiminta tarvitsee vain maanomistajan luvan. Se ei tarvitse

ympäristölupaa lainkaan. Selvää kuitenkin on, että kun suon elävä kerros kerätään pois, vesien valuma lisääntyy, ja sitä kautta myös päästöt vesistöihin. Turvekerroksen paljastuessa lisääntyvät puolestaan ilmastopäästöt – erityisesti ilmastolle erittäin haitalliset metaanipäästöt.

Suo on muutakin kuin sammalta. Kun kasvillisuuskerros katoaa, suolta katoavat sen linnut ja hyönteiset. Soiden pesimälinnusto on vähentynyt viime vuosina hälyttävästi. Jo muutenkin tukalassa tilanteessa olevalle lajistolle jokainen lisäuhka on kriittinen.

Vuoden 2018 uhanalaisarviossa yhdenkään suoluontotyypin kehityssuunnan ei arveltu olevan myönteinen, ellei niiden suojelemiseksi ja ennallistamiseksi tehdä ripeitä toimia. Samaan aikaan jopa luonnontilaisen kaltaisia soita otetaan edelleen talouskäyttöön.

Rahkasammalta keräävät yhtiöt mainostavat toimintaa ekologisuudella ja ympäristöystävällisyydellä. Käytäntö on kuitenkin ollut toista. Biolan Groupiin kuuluva EcoMoss oy on kuorinut suon luonnontilaisen kaltaista osaa suolla, joka on alueellisesti arvokas ja jolla on tavattu uhanalaisia perhosia ja monipuolista linnustoa. Seinäjoella puolestaan kuorittiin sammal FSC-sertifioinnin mukaan aina säästettävältä ja täyden toimenpidekiellon suolta.

Soiden käyttö ei ole nyt kestävää, sillä kasvualaa havitellaan ilman, että lainsäädännöllisiä tarpeita on kunnolla arvioitu. Samalla kun luovumme turpeen poltosta, on tärkeää varmistaa, että suoluonnon tila paranee. Turpeen polton tilalle ei pidä keksiä muuta toimintaa, jonka seurauksena uhanaisten lajien elin­ ympäristöjä ja uhanalaisia luontotyyppejä tuhotaan jatkossakin.

•Hudit &osumat

”

Metsäkanalintujen metsästäjän maalaisjärjellä arvioituna avohakkuissa ei ole järkeä.

Jyrki Katainen, Maaseudun Tulevaisuus, 9.11.2020

”

#Koira ei kuulu Suomen luontoon. #Susi kuuluu. @mattisaarni, Twitter, 30.10.2020

”

Ehditäänkö viidessä vuodessa rakentaa turpeen ja puun käytön korvaavat neljä uutta ydinvoimalaa, 7000 tuulivoimalaa tai asentaa hehtaareittain aurinkokeräimiä?

Yrjö Takkala, kalajokilaakso.fi, 9.11.2020

”

Uniper-ostojensa myötä Fortumin päästöt ovat suuremmat kuin koko Suomen päästöt yhteensä. @kaisakosonen, Twitter, 9.11.2020

MIia Pietiläinen

Raisa Kyllikki Ranta

Varoitusmerkkejä

Liity jäseneksi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

◊ Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 38 €/vuosi. Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden, 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan. Tutustu tuoreisiin jäsenetuihin: sll.fi/jasenelle

Yhteystietoni Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Minulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ja tukimahdollisuuksista. ◊

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa:

sll.fi/liity

Luonnonkalenteri 2021 ja Luonnonpäiväkirja yhteishintaan

34,90 €

luontokauppa.fi @luontokauppa # norppatuote

MUISTA 10 % JÄSENALENNUS! TOIMII MYÖS VERKKOKAUPASSA.

Krista Nieminen

(sis. alv. 24 %)