Kaukana paha maailma

• Lempipaikka Kaukana paha maailma

Kestää aina pari päivää laskeutua maisemaan. Kesällä tassuttelen kumisaappaissa tummanpuhuvien jättiläiskuusten ali pienelle, vanhaan vilja-aittaan vievälle polulle. Vasemmalle olemme jättäneet miniluonnonsuojelualueen, jossa kaatuneet ja pystyyn lahoavat puut saavat muuttua elämäksi rauhassa. Oikealla pilkistelee Oulujärvi koivikkoisen niityn takana.

Suuntaan mökkisaaremme rantaan seisoksimaan lempikivelleni. Kyykistyn ja kuulostelen, mitä järvelle tänään kuuluu. Annan surviaissääskien tanssia loputonta tanssiaan.

Talvella ei auta seisoksia. Moottorikelkan yksinäinen lamppu kiilaa aukon pimeyteen kiitäessämme yli jään. Askel humpsahtaa hankeen reestä noustessa. Otsalamppu on ystävä, joka vie liiteriin kahmimaan koivulapeja kohmeisin käsin. Tulen virittyä takkaan ja kynttilöiden sytyttyä laskeutuu rauha ja lempeä valo. Olemme perillä.

Yön jälkeen jouluaamu odottaa ikkunan takana mustana. Kapuan portaat alas ja sytytän kynttilän. Kesän äänet ovat lähteneet. Juon kahvia ja annan aamun valjeta omaan tahtiinsa.

Mökin oven rämähtäessä auki linnut ovat jo tohinoissaan ruokinnalla. Hissuttelen parin metrin päähän. Hömötiainen ei voi hillitä uteliaisuuttaan, kun heitän siemeniä hangelle. Tontin ainokainen töyhtötiainen syöksähtelee muiden mukana. Oksisto sirkuttaa innoissaan. Olemme kaikki tässä. Turvassa maailman turhuuksilta.

Jenni Hamara

toimitussihteeri Suomen luonnonsuojeluliitto

Kuvat Jenni Hamara

”Askel humpsahtaa hankeen reestä noustessa.

• Norppajohdon top 3

Ajankohtaisia poimintoja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta

Rahkasammalen nosto tarvitsee sääntelyä

Rahkasammalen nosto uhkaa erityisesti eteläisen Suomen viimeisiä luonnontilaisia soita.

Uutistekstit Oona Lohilahti, kuva Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri

Kihniön Sarvinevalla vierailevaa odottaa lohduton näky. Maakunnallisesti arvokkaalta Sarvinevalta on kuorittu rahkasammalta suon luonnontilaiselta osalta. Korkein hallinto-oikeus on jo torpannut Sarvinevan turpeenkaivuluvan luontoarvojen vuoksi, mutta rahkasammalta sen sijaan saa kuoria pelkästään maanomistajan luvalla. Kuorinta kuitenkin tuhoaa suon pinnan lajien elinympäristönä. Sarvineva oli maakunnallisesti arvokas lintu- ja perhossuo. ”Julkisuudessa on esitetty, että rahkasammalen nosto kohdistuisi epäonnistuneille, usein liian karuille ojitusalueille, joiden luonnontilaisuus on jo heikentynyt. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa. Otto kohdistuu erityisesti luonnontilaisille soille”, toteaa

Saimaannorppia on nyt jopa 430

Metsähallituksen tuoreen arvion mukaan saimaannorppien määrä on kasvanut 15–20 yksilöllä 420–430 norppaan. Kyseessä on vuosien 2019–2020 talvikanta. Vaikka suunta on ylöspäin, luvuissa ei vielä näy viime talven huonojen pesimäolosuhteiden vaikutus.

Saimaannorpan kanta on edelleen kaukana suotuisan suojelun tasosta. Kanta pitää saada voimakkaampaan kasvuun, sillä norppien määrä voi lähteä nopeastikin laskuun huonojen talvien ja jatkuvien kalanpyydyskuolemien seurauksena. Vain noin 20 prosenttia norpista selviää lisääntymisikäiseksi. Suurin syy tähän ovat kalanpyydykset, jotka ovat etenkin nuorten norppien suurin yksittäinen kuolinsyy. Saimaannorpan kannan kasvua edistäisi parhaiten kuolleisuuden, erityisesti kalanpyydyskuolleisuuden vähentäminen. Luonnonsuojeluliiton mielestä kaikista norpille vaarallisista kalanpyydyksistä pitää luopua ympärivuotisesti. Larissa Heinämäki Suomen luonnonsuojeluliiton Virtain-Ruoveden yhdistyksestä.

Sarvinevalla kuorintaa on tehty monin paikoin syvemmältä kuin pelkästään elävän rahkasammalen pintakerroksesta. Jopa yli 50 senttimetrin syvyydestä tehty kuorinta on käytännössä pintaturpeen nostoa, johon tarvitaan lupa.

Sen lisäksi, että rahkasammal on elinympäristö lajeille, se myös suodattaa metaanipäästöjä. Kun rahkasammal on poistettu, metaanipäästöt lisääntyvät.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri on tehnyt ympäristöministeriölle aloitteen, jossa esitetään rahkasammalen noston tekemistä luvanvarai-

seksi.

Kaivoslain uudistus lykkääntyy

Kaivoslain uudistaminen lykkääntyy vuoteen 2022. Alun perin lakiesityksen piti tulla eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden aikana. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi Ylelle 22. lokakuuta, että uudistus viivästyy, koska eduskunnan talousvaliokunta edellyttää lain hyötyjen ja haittojen vertailua. Uudella aikataululla esitys ehtii eduskuntaan todennäköisesti vasta aikaisintaan ensi vuoden lopulla. Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristin Matti Kattaisen mukaan aikalisässä on hyviäkin puolia. ”Hyvä, että valmistelussa otetaan aikalisä ja esityksen puutteet, kuten hallitusohjelman vaatimus luonnonsuojelualueiden ja malminetsinnän suhteen uudelleenarvioinnista voidaan selvittää ja korjata”, Kattainen kommentoi Twitterissä. Luonnonsuojeluliitto on ainoana ympäristöjärjestönä mukana kaivoslain uudistamisessa.

Jussi Ronkainen Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall ja puheenjohtaja Harri Hölttä

Poikkeusvuoden suojelusatoa

Vuosi lähestyy loppuaan ja on aika katsoa taaksepäin. Paljon on tullut tehtyä eikä koronaviruskaan ole nujertanut luonnonsuojelijoiden tahtotilaa. 1 Perustoimintaa poikkeusoloissa Tämä vuosi on ollut todella poikkeuksellinen. On ihmeellistä, että luonnonsuojelijat ovat koronakriisistä huolimatta jaksaneet tehdä vimmatusti töitä luonnon eteen. Olemme saaneetkin paljon aikaan, suurkiitos teille kaikille siitä! Tämän vuoden saavutuksistamme kerrotaan yksityiskohtaisemmin tämän lehden sivuilla. Nekin ovat vain makupaloja: niin paljon paikallisia voittoja on sadellut. 2 Hyvää ja huonoa uutista Vuoden mittaan on kantautunut huolestuttavia uutisia luonnon köyhtymisestä ja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Siihen nähden yksittäiset päätökset uusista suojelualueista tai ilmastopäästöjä vähentävistä toimenpiteistä voivat tuntua riittämättömiltä.

Tällaiset saavutukset luovat ainakin minulle kuitenkin toivoa, jonka avulla jaksaa vääntää myös hitaammin eteneviä asioita. Toivottavasti te kaikki muutkin löydätte tällaisia tarpeellisia toivonpilkahduksia ja riemunaiheita. Suomalaisten mielenkiinto luontoa kohtaan on myös lisääntynyt räjähdysmäisesti, joten meidän sanoillemme on nyt kaikupohjaa.

3Armoa, armoa Korona on värittänyt koko vuotta ja kaikkien elämää kokonaisvaltaisesti, eikä luonnonsuojelutyö ole tästä poikkeus. Ihan pian pandemia ei myöskään ole kuihtumassa pois. Tällaisina aikoina on hyvä muistaa olla armollinen niin itselleen kuin muille, myös järjestötoiminnassa. Kaiken ei tarvitse sujua nyt kuin Strömsössä: rimaa voi luvan kanssa laskea ja levätä. Paitsi luonnosta, voimaa kannattaa hakea myös toisista luonnonystävistä. Harri Hölttä Liittohallituksen puheenjohtaja, Twitter: @HarriHoltta