5 minute read
Voittoja luonnolle
Monet Luonnonsuojeluliiton suojelualoitteet toteutuivat, ympäristölle haitallisista tuista luopuminen ja turpeen poltosta irtautuminen edistyivät.
Advertisement
Tekstit Jenni Hamara
Luonnonsuojeluliiton luontovetoomus talouden kestävän elvytyksen puolesta keräsi lähes 8000 nimeä kolmessa kuukaudessa. Vetoomus luovutettiin valtiovarainministeri Matti Vanhaselle elokuussa. Hallitus päätti kohdistaa EU:n elpymispaketista miljardin vihreän siirtymän toteutukseen. ”Sanna Marinin hallitus aloitti ympäristölle haitallisista tuista luopumisen: päästökauppakompensaatio ja teollisuuden energiaveronpalautukset lopetetaan. Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut aiheen ympärillä pitkään”, kertoo Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho.
Valoa soiden tulevaisuuteen
Turpeen verotus lähes kaksinkertaistuu vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi Marinin hallitus on sitoutunut asettamaan turpeelle lattiahinnan ja tukemaan turpeesta luopuvia energiayhtiöitä uusissa investoinneissa.
Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut turpeesta luopumisen puolesta pitkään. Hallituksen asettamat toimet eivät vielä riitä lopettamaan turpeen käyttöä, joten Luonnonsuojeluliitto jatkaa kampanjointia keräämällä nimiä Irti turpeesta -kansalaisaloitteeseen, jolla varmistettaisiin turpeen polton loppuminen vuonna 2025. Nimistä puolet on jo saatu kerättyä, mutta kannattajia tarvitaan vielä lisää. Valtionyhtiöt kantamaan ympäristövastuuta
Monet Luonnonsuojeluliiton, piirien ja yhdistys- Hallitus teki uuden omistajapoliittisen periaatepääten vanhat suojelualuealoitteet toteutuivat METSO- töksen, jonka mukaan valtionyhtiöiltä edellytetään, ja HELMI-ohjelmien kautta yhteensä tuhansien heh- että ne huomioivat paitsi Suomen kansallisen hiilitaarien laajuudella. Soidensuojelun täydennysohjel- neutraaliustavoitteen myös Pariisin ilmastosopimukman kohteita tuli esimerkiksi Uusimaa 2050 sen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 -maakuntakaavaan. asteeseen. Metsien hiilinielut osaksi ilmastopolitiikkaa ilmasto-, ympäristö- ja monimuotoisuusvaikutusten tunnistamista sekä kunnianhimoisia ja mitattavia tavoitteita EU-komissio asetti jäsenmaille met- näiden vaikutusten pienentämisien käytön vertailutasot, johon mai- Vielä ehdit seksi. den metsien hiilinieluja verrataan tulevina vuosina. allekirjoittaa Periaatepäätöksen jalkauttaminen valtionyhtiöihin alkoi ”Suomen vertailutaso tarkoittaa Irti turpeesta syksyllä 2020. Luonnonsuojelusitä, että metsien hakkuiden lisää- -kansalaisaloitteen. liitto vaati valtionyhtiöitä kanminen entisestään pakottaisi Suomen tamaan ympäristövastuuta osaetsimään päästövähennyksiä muualta. na Korvaamaton-kampanjaa ja Metsien hiilinielujen pienentämiselle tuli julkaisi blogisarjassa esityksiä valsiis hinta”, Hanna Aho selventää. tionyhtiöille. Metsähallitukselle asetet-
Luonnonsuojeluliitto aloitti kampanjoinnin hiili- tiin ensimmäistä kertaa hiilinielujen ja -varastojen nielujen puolesta vuonna 2016 ja osallistui komission kasvutavoite. Tuloutustavoitetta valtiolle pienennetasettamaan asiantuntijaryhmään, joka kommentoi tiin ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tavoijäsenmaiden ehdotuksia vertailutasoiksi. tetta nostettiin 15 prosentista 25 prosenttiin.
Kansalaisaloitteet eduskunnassa
Yli 60000 allekirjoitusta keränneen Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen kuuleminen pidettiin eduskunnassa ja Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä aloitti kuulemisen puheenvuorollaan. Liitto tuki myös verkkokalastuksen kieltämiseen saimaannorpan levinneisyysalueella tähtäävää kansalaisaloitetta eduskunnan kuulemisessa.
Askelia lajien suojelemiseksi
Raakun eli jokihelmisimpukan hoitosuunnitelma valmistui. Luonnonsuojeluliitto oli työryhmässä aktiivisesti mukana ja on tyytyväinen lopputulokseen.
Vaatimukset suden, merimetson ja valkoposkihanhen yleisestä metsästyksestä saatiin torjuttua, eli vastaisuudessakin niitä saa metsästää vain poikkeusluvilla.
Susikanta elpyi vähän. Ihmisen ja suden yhteiseloa edistettiin SusiLIFE-hankkeella, jossa Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri oli mukana. Tämän vuoksi valtionyhtiöiltä edellytetään omien
Korona sai ihmiset luontoon
Korona-pandemia sai suomalaiset tutustumaan luontoon ja monilla seuduilla kansalaiset nousivat puolustamaan lähiluontoaan hakkuilta. Liitto sai uusia jäseniä ja yhdistykset aktiiveja. Monta metsää pelastettiin. Esimerkiksi Helsingissä oikeus kumosi suunnitelmat rakentaa asuntoja liito-oravametsän päälle Patterinmäessä ja Lapinlahden sairaalan luonto- ja kulttuuriarvoja uhannut kaava saatiin uuteen valmisteluun.
Suomen metsät saivat lisäksi erävoiton, kun Metsähallituksen tulostavoitetta laskettiin Luonnonsuojeluliiton pitkään vaatimaan suuntaan.
Merja Paakkanen
”Luonnonsuojeluliitto on luonnon asianajaja – se järjestö, joka puolustaa luontoa oikeudessa. Valituksemme ovat tuoneet monta ympäristölle tärkeää korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisua, jotka pitää ottaa huomioon tulevissa päätöksissä.
– Tapani Veistola, suojelupäällikkö
Raisa Kyllikki Ranta
”Poistimme 5400 jättiputkea 8 jalkapallokentän kokoiselta alueelta Varsinais-Suomessa. Jättipalsamia torjuimme 20 jalkapallokentän kokoiselta talkooalueelta.
– Markus Seppälä, VieKas LIFE -hanke
Taimenille ja suolajeille hyviä uutisia
Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja yhdistykset ovat saaneet torpattua useita turpeenkaivuhankkeita. Myös vesiensuojelutyön tulokset alkavat näkyä.
Teksti Jenni Hamara, kuva Pekka Rajala tustyöt sekä kahden merkittävän turpeenkaivuhankkeen kumoutuminen ovat turvanneet myös Närpiönjoen Lillån-sivujoen tilan ja tulevaisuuden. ”Tänä syksynä alueella on varmuudella tehty havaintoja meritaimenen kutemisesta”, Tuovinen iloitsee.
Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirisihteeri Teemu Tuovinen vastaa puhelimeen Lauhavuoren kanSuo pidättää tulvavesiä ja on uhanalaisten lajien koti sallispuiston kupeesta. Pohjanmaan piiri ei ole keskittynyt vain lohihom”Olen täällä lohihommissa Isojoen latvalla lohi- miin. Vuoden 2020 aikana on pelastettu monta suoluoman varressa.” ta turpeenotolta.
Meneillään on kilometrin pituinen kunnostuspro- Yksi niistä on Huhmarneva, jonka piiri osti yhjekti, josta aiemmin on saatu valmiiksi 400 metriä. dessä Luonnonperintösäätiön kanssa. Se on KauhaLoput on tarkoitus tehdä Freshabit-hankkeen rahoil- valla sijaitseva 70 hehtaarin laajuinen ojittamaton la palkatun työntekijän avulla. Tuovinen kertoo, että aapakeidassuo, joka on kytkeytynyt muihin lähiparhaillaan työmies laittaa puusuisteita. alueen ojittamattomiin soihin. Kun maa kuivahtaa, on kutusoran ja Huhmarneva-Ympyräisneva on Kaukivien vuoro. Tänä havanjoen valuma-alueen viimeinen ”Olemme pitäneet vain yhdet tal- syksynä luonnontilainen suo, joten sen merkoot tarkasti valikoidun opiskeli- Närpiönjoen alueella kitys tulvavesien pidättäjänä on jaryhmän kanssa tänä vuonna ko- on varmuudella tehty ensiarvoisen tärkeä. Suolla on peronan takia. Nyt sataa tihuttaa. Lunta, vettä ja räntää on tullut taivaalta ja vesi on noussut puoli methavaintoja meritaimenen sinyt kalasääski jo kolmisenkymmentä vuotta. Alueella viihtyvät myös suopöllö, mehiläishaukka ja riä parissa päivässä. Kaksi viikkoa kutemisesta. niittykirvinen. Suolla on vakituinen sitten oli mahtava tehdä, kun oli eri il- teeren soidin, ja parhaimmillaan suolmat”, Tuovinen kertoo. la ruokailee useita kymmeniä teeriä.
Freshabit-hankkeessa tehdyt kalatiet ja kalaston Teemu Tuovinen pitää Huhmarnevan hankintaa elinympäristökunnostukset ovat tuoneet tulosta. Al- vuoden 2020 kaikkein iloisimpana luonnonsuojelukuperäinen Isojoen meritaimen nousee nyt kute- voittona, sillä mukana suokampanjassa oli niin palmaan ylimmille latvapuroille saakka. jon innostuneita ihmisiä muista yhdistyksistä ja ”hy-
Aktiivinen vesiensuojelutyö, kalavesien kunnos- vää pöhinää”.
Anne Hirvonen
”Tänä vuonna olemme panostaneet tiedotukseen, minkä vuoksi olemme olleet hyvin näkyvillä eri paikallismedioissa, mutta myös valtakunnallisesti.
Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri osti Huhmarnevan yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa. Suo on tärkeä metsäpeurojen talvehtimisalue ja uhanalaisten lintujen pesimäpaikka.
Lapin ahmantappoluvat todettiin lainvastaisiksi
Pohjois-Pohjanmaan piirin lähes 10 vuotta jatkunut taisto Karhusuo II:n puolesta päättyi Vaasan hallinto-oikeudessa, kun Vapo lopulta perui turpeenottoon tähtäävän lupahakemuksensa.
Karhusuo II on luonnontilainen ja hyvin vetinen avosuo Pudasjärvellä. Suo rajautuu elimellisesti Ohtosensuon vanhojen metsien Natura-alueen ja siihen liitettyjen Lavasoiden suojelualueeseen. Karhusuon ja suojelusuon hydrologia on häiriintymätön ja yhtenäinen suoaltaalta toiselle.
Pohjavedet jäävät pumppaamatta Hyyppärän harjualueella
Vaasan Hallinto-oikeus hylkäsi Liikelaitos Salon Veden suunnitelmat pohjaveden pumppaamiseksi Hyyppärän harjualueella, joka on osa Natura 2000 -verkostoa. Pohjavesien otto oli jo heikentänyt vesistöjen tilaa alueella.
Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ja Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ovat puolustaneet Salon ja Someron Hyyppärän harjualueen luontoarvoja vuosikymmeniä. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) kahdesta Suomen riistakeskuksen myöntämästä pyyntiluvasta, jotka annettiin ahman suojelua varten perustetuille Natura-alueille. KHO:n mukaan
Vapo perui suunnitelmansa Karhusuon kuivattamiseksi
poikkeusluvat olivat lainvastaisia.
Kaarresalo ja Kuosto säästyivät hakkuilta Oulujärvellä
Vuosien taistelun jälkeen korkein hallinto-oikeus vaati ely-keskusta kieltämään hakkuut ja tekemään alueelle kunnollisen Natura-vaikutusten arvioinnin. Oikeuden päätöksen mukaan Metsähallituksen suunnittelemat hakkuut eivät vaikuta ainoastaan itse hakattavaan alueeseen, vaan voivat vaikuttaa hakkuualueen ulkopuolellakin esimerkiksi alueen mikroilmastoon. Saaret kuuluvat Natura-ohjelmaan boreaalisten havumetsien takia, eikä kunnollista arviointia hakkuiden vaikutuksista ollut tehty. Mukana saaria puolustamassa oli monia Luonnonsuojeluliiton paikallistoimijoita Paltamon luonto -yhdistyksestä sekä keskustoimis-
ton työntekijöitä.
