Mitä turpeen tilalle?

Ihmisen toiminta pienentää Suomen suurinta hiilivarastoa

Elävä suo varastoi valtavasti hiiltä. Suon ojittaminen vapauttaa hiilen ilmakehään.

Teksti Elina Venesmäki, kuva Aarno Isomäki

”Tuotettua energiamäärää kohti turpeesta tulee enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin kivihiilestä.

Kymmenentuhatta vuotta sitten, kun taa koko jätesektorin päästöjä. suon tilalle perustetaan pelto, hiiltä vapautuu ilmajääkauden jäät sulivat, Suomeen alkoi ”Nämä päästöt tulevat siis vielä polton päälle. Il- kehään koko ajan ja pitkään. Aina, kun maata muomuodostua soita. Niitä on noin kol- man huolellista turpeenottoalueiden ennallistamis- kataan, kalkitaan ja lannoitetaan, hiiltä vapautuu. mannes Suomen pinta-alasta, mutta ta kerran avatut turpeenottoalueet tahtovat pur- ”Meidän nettonielumme voisi olla puolitoisviime vuosikymmeninä soiden ojitta- kaa hiiltä taivaalle vielä pitkään käytön takertainen ilman turvemaiden ja turpeen minen on muuttanut suoluontoa voimakkaasti. Nyt yli puolet soista on ojitettu metsämaaksi, minkä lijälkeen”, Seppälä sanoo. Suomen tavoite on olla hiilineutraa- Turpeen polton päästöjä”, sanoo Kristiina Regina. säksi osa soista on muutettu pelloiksi tai turpeenkai- li vuoteen 2035 mennessä. Päästövä- hajoaminen Nettonielu tarkoittaa maankäyttövun alueiksi. hennyksiä on helpompi tehdä siirty- pysäytetään sektorin päästöjen ja nielujen sumMuutoksista huolimatta suot ja turvemaat ovat ylivoimaisesti Suomen suurin hiilivarasto, sillä kakmällä turpeen poltosta puhtaampiin energiamuotoihin kuin esimerkiksi ennallistamalla. maa. Nettonielu kasvaa, kun turvemaiden päästöt vähenevät. si kolmasosaa kaikesta maaperän hiilestä on turpees- säihköistämällä liikenne. Vaikka suurin osa kuivatuista soissa. Pohjoiset luonnontilaiset suot ovat elinikänsä ai- ta on Suomessa otettu metsätalouden kana sitoneet niin paljon hiiltä, että niiden vaikutus on ollut ilmastoa viilentävä. Suomen soihin on varastoitunut hiiltä niin paljon, Ojittaminen kasvattaa maaperän päästöjä käyttöön, turvepeltojakin on 260 000 hehtaaria, yli 10 kertaa Helsingin pinta-alan verran. Niistä vain osa on tuottoisia, sillä nykyään peltoja raivaettä määrä vastaa Suomen satojen vuosien päästöjä. Suot saivat olla rauhassa tuhansia vuosia. Vasta vii- taan soille ympäristösäädösten vuoksi esimerkiksi Soiden rooli ilmaston kuumenemisen hillitsemises- me vuosikymmeninä ihminen on häirinnyt suoluon- lannanlevitykseen, jolloin tuottoa ei edes odoteta. sä on korvaamaton, eikä meillä ole varaa menettää non tasapainoa rajusti: ojien kaivaminen on kuivat- Reginan mukaan Suomessa on myös paljon tursoiden suurta hiilivarastoa. tanut soita, minkä seurauksena niiden hiilivarasto vemaalle perustettuja, huonokuntoisia peltoja. on alkanut purkautua ilmakehään. ”Turvekerros madaltuu pellolta sentin vuodessa, Saastuttavaa energiaa Suurin osa ojista on kaivettu metsänkasvatuksen nimissä. Näissä suometsissä puusto voi olla hiilinieja jos alue on ojitettu kymmeniä vuosia sitten, se pitäisi ojittaa uudestaan. Se tietenkin maksaa.” Hiiltä varastoituu suohon, kun hiilipitoiset rahka- lu ja maaperä hiilen lähde. Ojitus tehdään myös, kun Reginasta yhteiskunnan voisi olla järkevämpää sammalet ja muut suolla eläneet kasvit kerrostuvat suo kuivatetaan pelloksi ja kun turvetta aletaan kai- tukea tällaisessa tilanteessa suon ennallistamista tai maaperään suon kosteissa oloissa. vaa suolta energiakäyttöön. Kaivaminen tuhoaa koko kosteikkoviljelyä kuin uudelleen ojittamista.

Tuhansien vuosien aikana suohon kertynyt hiili suoekosysteemin ja lisää kuormitusta ympäröiviin kuitenkin vapautetaan nopeasti ilmakehään, kun turvetta kaivetaan suosta energiakäyttöön. Energialähteenä turve on jopa saastuttavampi kuin vesistöihin. Samalla kun hiili varastoituu suohon, syntyy myös metaania, voimakasta kasvihuoneMiten ojitetun suon hiilivaraston vapautuminen pysäytetään? kivihiili. Professori Jyri Seppälä Suo- kaasua. Metaanipäästöt ovat kriittisiä, Turpeen hajoaminen ja hiilidioksidipäästöt pysäymen ympäristökeskuksesta kertoo, Suot sillä ilmaston kuumeneminen on py- tetään ennallistamalla tai uudelleen vettämällä kuimiksi näin on. ”Tuotettua energiamäärää kohti turpeesta tulee enemmän kasvihuosaivat olla rauhassa säytettävä nopeasti. Metaani, jota syntyy erityisesti riisinviljelystä, karjankasvatuksesta ja fossiilisten polttoaivatettu suo. Kun vedenpinta nousee tarpeeksi korkeaksi, hiilidioksidin päästö loppuu. Metaania alkaa taas syntyä. Metaanista huolimatta pitkällä aikavänekaasupäästöjä kuin kivihiilestä.” tuhansia neiden käytöstä, on tällä hetkellä lillä suuren hiilivaraston säilyttäminen kannattaa. Turpeessa energia ei ole yhtä tehokkaassa muodossa kuin kivihiilessä. vuosia. globaali ongelma, ja sen päästöt ovat kasvussa. Suurimmat päästövähennykset saadaan ennallistamalla paksuturpeisia peltoja ja pienimmät ennalSitä pitää siis polttaa enemmän saman Luonnonvarakeskuksen tutkimuspro- listamalla metsäojitettuja karuja soita. lämmön saamiseksi. Kaivetusta turpeesta 90 fessori Kristiina Regina huomauttaa, että me- Ennallistaminen voi olla hyvä ratkaisu myös luonprosenttia käytetään energiaksi. Loput käytetään taani ei kuitenkaan estä suota toimimasta hiilen nie- non monimuotoisuuden ja vesistöjen kannalta. Sen kasvualustoiksi ja kuivikkeeksi. luna. avulla osa suolajeista voi palata alueelle, ja mikäli lä-

Turpeen poltosta syntyvät päästöt kattavat noin histöllä on muita luonnontilaisia soita, ennallistettu 15 prosenttia Suomen vuotuisista päästöistä. Se on saman verran kuin maatalouden tai henkilöautoliikenteen päästöt. Lisäksi turpeenottoalueilla hajoaPellot metsiä suurempia päästölähteitä suo voi auttaa lajeja liikkumaan alueelta toiselle. Paluuta vanhaan ei kuitenkaan ole. Hävitettyä suoluontoa ei saada koskaan takaisin entisen kaltaivasta turpeesta tulee vuodessa päästöjä noin 1,5 mil- Yli kolmannes turpeen päästöistä, mukaan lukien sena. joonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä vas- turpeen polton päästöt, tulee maatalousmailta. Jos Metsäojitetuilla soilla on myös tärkeä varmistaa,

ettei tilannetta pahenneta entisestään kunnostusojituksella, avohakkuulla tai maanmuokkauksella. Suometsissä voidaan siirtyä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, jolloin metsätalouden ilmastovaikutukset jäävät avohakkuumetsätaloutta pienemmiksi.

Maatalouskäyttöön kuivatuilla soilla ennallistamisen jälkeen toiseksi paras vaihtoehto on kosteikkoviljely, sanoo Kristiina Regina.

Siinä pohjavettä nostetaan ja märässä maassa tuotetaan jotain myytävää kasvia. Esimerkiksi ruokohelpillä voisi olla markkinoita kosteikkoviljelyssä. ”Pellon metsittäminenkin on parempi vaihtoehto kuin avoin maa, koska turvemaalle istutetun metsän päästöt ovat kymmenen kertaa pienemmät kuin maatalousmaan.”

Suomen suurimman hiilivaraston suojelemiseksi on siis useita keinoja. Ensisijaista on lopettaa soiden ojittaminen ja turpeen kaivaminen.

Yli 2/3 Suomen hiilivarastoista on soissa eli 5100 Tg. Se on noin kuusi kertaa suurempi kuin metsiemme puubiomassan sisältämä kokonaishiilimäärä ja neljä kertaa suurempi kuin kivennäismaiden hiilivarasto. Soiden hiilivarasto vastaa Suomen satojen vuosien päästöjä.

Turpeen verotus ja lattiahinta

Vaikka turpeen vero nousi 5,7 euroon megawattitunnilta syyskuussa Sanna Marinin hallituksen budjettiriihessä, nousu oli silti hyvin pieni. ”Turpeen vero on ollut niin matala, että sen olisi pitänyt kymmenkertaistua, jotta turpeen verotuesta olisi päästy eroon”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Turpeen verotuki on kasvanut vuodesta 2014 lähtien, ja valtion talousarvioesityksessä sen arvioidaan olevan 172 miljoonaa euroa tänä vuonna.

Köykäistä veron nostoa korvaamaan hallitus päätti asettaa turpeelle lattiahinnan, joka takaisi turpeen poltolle vähimmäishinnan. Lattiahinnan yksityiskohtien määrittely jää ensi keväälle hallituksen puoliväliriiheen. ”Jos lattiahinta saadaan tarpeeksi korkeaksi, sillä voi olla merkitystä. Päästöoikeuden hinnan tulisi nousta selvästi, jotta turvetta ei polteta vielä vuonna 2040.”

Ahon mielestä turpeen polton lopettamiseksi tarvitaan laki. Näin saataisiin varmuus siitä, että turpeen poltto päättyy ilmaston, luonnon ja vesistöjen kannalta tarpeeksi nopeasti. Lisäksi turpeesta luopuville yhtiöille tulisi tarjota investointitukea polttoon perustumattomiin uusiutuviin energiamuotoihin siirtymiseksi. ”Näin varmistettaisiin energiayhtiöiden tasapuolinen kohtelu ja se, ettei turvetta korvata polttamalla puuta. Kivihiilestä luopuville yhtiöille on jo olemassa investointituki, joka on ensi vuonna 60 miljoonaa euroa. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto mahdollistaa uusien investointien tukemisen myös turpeesta luopuville yhtiöille.”

Energialähteenä turve on saastuttavampi kuin kivihiili. Turpeen globaalista käytöstä noin puolet on energiakäyttöä ja puolet muuta käyttöä. Noin puolet globaalista turpeen energiakäytöstä tapahtuu Suomessa.

Aarno Isomäki

Turpeen energiakäytön päästöt ovat mittavat

Milj. tonnia CO2-ekv. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0

Turpeen poltto 6,6 Mt vuonna 2018

Turvetuotantoalueiden päästöt 1,8 Mt vuonna 2018

Henkilöautoliikenteen päästöt 5,88 Mt vuonna 2018

Maataloussektorin päästöt 6,5 Mt vuonna 2015

Vaikka vain 4–7 prosenttia Suomen energiasta perustuu turpeeseen, se aiheuttaa yhä 12–15 prosenttia päästöistämme.

Mitä turpeen tilalle?

Moni kaupunki on melko riippuvainen turpeen poltosta. Suomen ympäristökeskuksen professorin Jyri Seppälän mielestä vaihtoehtoja turpeelle kuitenkin on. ”Hyvänä korvaavana energiamuotona ovat keskisyvät maalämpökaivot.”

Hänestä myös teollisen mittakaavan lämpöpumput puhtaalla sähköllä tarjoavat mahdollisuuksia turpeen käytön korvaamiseen lämmityksessä. Vähäpäästöistä sähköä lämpöpumppuihin saadaan esimerkiksi tuulivoimasta. Myös hukkalämpöä voidaan hyödyntää vielä monesta paikasta. Sitran mukaan turpeen korvaamisessa myös energian säästöllä, aurinkolämmöllä ja geotermisellä energialla on roolinsa. ”Vasta viimeisenä vaiheena tulee puu, jonka käyttö pitäisi pyrkiä minimoimaan turpeen korvaamisessa. Liiallinen puunkäyttö syö metsien hiilinielua seuraavina vuosikymmeninä, kun pyrimme hiilineutraaliksi vuonna 2035.”

Teolliset lämpöpumput käyttöön

Lämpöpumput ovat kannattavia jo omakotiasujille ja taloyhtiöille, mutta teollisen mittakaavan hankkeet ovat vasta pilottivaiheessa. Esimerkiksi ST1 on ottamassa käyttöön Espoon Otaniemessä geotermisen lämpölaitoksen, joka ottaa energiaa yli kuusi kilometriä syvistä lämpökaivoista. Lisäksi Espoossa on keskisyvän lämpökaivon pilotti, ja nyt kahden kilometrin kaivoa porataan Vantaan kaukolämpöverkon yhteyteen.

Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Karoliina Auvinen sanoo, että kaukolämpöyhtiöiden on viimeistään nyt käännettävä katseensa teollisten lämpöpumppujen suuntaan.

Lämpö talteen

Yritykset ottavat hukkalämpöä käyttöön jo nyt. Esimerkiksi Kankaanpää on ottamassa käyttöön kipsilevytehtaalta saamansa hukkalämmön. Helsinki ja Espoo keräävät lämpöä jätevedestä. Datakeskusten lämpöä kerätään esimerkiksi Mäntsälässä ja Tampereella.

Hukkalämmön lähteet ovat rajalliset, mutta ympäristölämpöä on kaikkialla: geoterminen energia, maalämpö, vesilämpö ja ilmalämpö.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho sanoo, että myös veden lämpöä tutkitaan nyt koko ajan enemmän. Lämpöä on meressä, mutta myös sisävesissä. ”Fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu ja teollisten lämpöpumppujen verotuksen laskeminen vauhdittavat nyt lämpöpumppujen käyttöönottoa.”

Energiamurroksessa tarvitaan lämmönlähteiden lisäksi uusia ratkaisuja lämmön varastointiin. ”Suomessa tehdään uraauurtavaa työtä suurten lämpövarastojen osalta”, Aho kertoo.

Helsingin Mustikkamaalle ja Vantaan Kuninkaalaan rakentuvat kausivarastot mahdollistavat vuodenaikojen välisen vaihtelun hallinnan. Kesällä tuotettu lämpö saadaan talteen. Yksistään Vantaan lämpöluolasto voisi huolehtia keskikokoisen suomalaiskaupungin lämmöntarpeesta koko vuoden ajan.