Luonnonsuojelija 1/2021
Vapautetaan vesivoiman patoamat virrat Tiesitkö, että vesivoima on padonnut valtaosan Suomen joista? Entä tiesitkö, että virtavesiluontoa voidaan auttaa ilman, että vesivoimasta luovutaan? Luonnonsuojeluliitto käynnistää Vapauta virrat -kampanjan vangittujen virtojen vapauttamiseksi.
Uhanalainen taimen yrittää nousta padon yli kutualueilleen lisääntymään.
Kartalla ovat maamme merkittävimmät vaelluesteet. Voimalaitokset, joissa on kalatie, on myös merkitty mukaan. Kaikki kalatiet eivät ikävä kyllä ole toimivia ja takaa kalojen nousua voimalaitoksen ohitse.
TEKSTIT LIISA HULKKO, VIRPI SAHI KUVA PETTERI HAUTAMAA
VIELÄ 1900-LUVUN ALUSSA Suomen joet virtasivat vapaina ja kosket kuohuivat. Lohi nousi Itämerestä kymmeniä ja jopa satoja kilometriä kutemaan koko Suomen rannikon jokien soraikkoihin. Lohia ja taimenia vastaanotti miljoonien raakkujen joukko. Sotien jälkeen alkoi vimmainen jokien valjastaminen sähköntuotantoon. Sähköä tarvittiin teollistuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Patoja rakennettiin lähes kaikkiin puroa suurempiin jokiin. Lohen nousu loppui, ihmisten koteja jäi altaiden alle ja koko jokiluonto ja sen elämä muuttui. Jokien valjastaminen on ollut suurjokien asukkaille traumaattinen kokemus. Jokiluonnolle sillä oli dramaattisia seurauksia. Nyt 2020-luvulla vesivoima onkin padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet. Suurista joista vapaina ovat vain rajajoet Tornionjoki-Muonionjoki ja Teno sekä Simojoki Lapissa. Laajalti siis jopa sata prosenttia joessa virtaavasta vesimäärästä on valjastettu pyörittämään voimalaitoksen turbiineja. Ei siis ihme, että suomalainen jokija puroluonto ja niiden lajit ovat erittäin uhanalaisia. Vapauta virrat -kampanjassa esitellään ratkaisu ongelmaan. Vesivoimasta ei tarvitse luopua, mutta alan on muututtava. Muutoksia tarvitaan niin lainsäädäntöön kuin lupien toimeenpanoonkin.
Suomineidon verisuonet tulppia täynnä n Suomen noin 159 000 joki- ja purokilometristä yli 90 prosenttia on jollain tavoin ihmisen muuttamia.
joissa on 207 vesivoimalaitosta, jotka tuottavat sähköä valtakunnan verkkoon. Näiden lisäksi on olemassa 500 vesivoimaksi luettavaa rakennetta. Ne voivat olla käytöstä poistuneita voimaloita tai minivoimaloita, jotka tuottavat sähköä suoraan yksityis- tai yhteisöomistajalleen. n Suomen
n Suomen
tieverkosto ylittää vesistön noin 120 000 kertaa. Vesistönylitys on silta tai tierumpu. Tierumpuja on 90 000 – 95 000 ja niistä jopa kolmannes on osittainen tai täydellinen vaelluseste kaloille ja muille eliöille. on muitakin patoavia rakenteita kuten sulkuja ja uittorakenteiden jäänteitä. LUKE:n ja SYKE:n selvitys patojen poiston ekologisista vaikutuksista julkaistaan keväällä 2021. Myös VESTY-patotietokanta päivittyy parhaillaan ELY-keskuksissa alueittain.
n Lisäksi
Lähde: LUKE 2021/suullinen tiedonanto Pauliina Louhi
Merkittävä vaelluseste Kulkua haittaava vaelluseste Kalatie
Kartta: Jyrki Heimonen, lähde: Syke, vesikartta.fi
10
