Vapauta virrat

Vapautetaan vesivoiman patoamat virrat

Uhanalainen taimen yrittää nousta padon yli kutualueilleen lisääntymään.

Tiesitkö, että vesivoima on padonnut valtaosan Suomen joista? Entä tiesitkö, että virtavesiluontoa voidaan auttaa ilman, että vesivoimasta luovutaan? Luonnonsuojeluliitto käynnistää Vapauta virrat -kampanjan vangittujen virtojen vapauttamiseksi.

TEKSTIT LIISA HULKKO, VIRPI SAHI KUVA PETTERI HAUTAMAA

VIELÄ 1900LUVUN ALUSSA Suomen joet virtasivat vapaina ja kosket kuohuivat. Lohi nousi Itämerestä kymmeniä ja jopa satoja kilometriä kutemaan koko Suomen rannikon jokien soraikkoihin. Lohia ja taimenia vastaanotti miljoonien raakkujen joukko.

Sotien jälkeen alkoi vimmainen jokien valjastaminen sähköntuotantoon. Sähköä tarvittiin teollistuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Patoja rakennettiin lähes kaikkiin puroa suurempiin jokiin. Lohen nousu loppui, ihmisten koteja jäi altaiden alle ja koko jokiluonto ja sen elämä muuttui. Jokien valjastaminen on ollut suurjokien asukkaille traumaattinen kokemus. Jokiluonnolle sillä oli dramaattisia seurauksia.

Nyt 2020-luvulla vesivoima onkin padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet. Suurista joista vapaina ovat vain rajajoet Tornionjoki-Muonionjoki ja Teno sekä Simojoki Lapissa.

Laajalti siis jopa sata prosenttia joessa virtaavasta vesimäärästä on valjastettu pyörittämään voimalaitoksen turbiineja. Ei siis ihme, että suomalainen joki- ja puroluonto ja niiden lajit ovat erittäin uhanalaisia.

Vapauta virrat -kampanjassa esitellään ratkaisu ongelmaan. Vesivoimasta ei tarvitse luopua, mutta alan on muututtava. Muutoksia tarvitaan niin lainsäädäntöön kuin lupien toimeenpanoonkin.

Suomineidon verisuonet tulppia täynnä

n Suomen noin 159 000 joki- ja purokilometristä yli 90 prosenttia on jollain tavoin ihmisen muuttamia.

n Suomen joissa on 207 vesivoimalaitosta, jotka tuottavat sähköä valtakunnan verkkoon. Näiden lisäksi on olemassa 500 vesivoimaksi luettavaa rakennetta. Ne voivat olla käytöstä poistuneita voimaloita tai minivoimaloita, jotka tuottavat sähköä suoraan yksityis- tai yhteisöomistajalleen.

n Suomen tieverkosto ylittää vesistön noin 120 000 kertaa. Vesistönylitys on silta tai tierumpu. Tierumpuja on 90 000 – 95 000 ja niistä jopa kolmannes on osittainen tai täydellinen vaelluseste kaloille ja muille eliöille.

n Lisäksi on muitakin patoavia rakenteita kuten sulkuja ja uittorakenteiden jäänteitä. LUKE:n ja

SYKE:n selvitys patojen poiston ekologisista vaikutuksista julkaistaan keväällä 2021. Myös

VESTY-patotietokanta päivittyy parhaillaan

ELY-keskuksissa alueittain.

Kartalla ovat maamme merkittävimmät vaelluesteet. Voimalaitokset, joissa on kalatie, on myös merkitty mukaan. Kaikki kalatiet eivät ikävä kyllä ole toimivia ja takaa kalojen nousua voimalaitoksen ohitse.

Merkittävä vaelluseste Kulkua haittaava vaelluseste Kalatie

Ongelma: Jokiluonto on uhanalainen

Suomen joet on laajalti padottu vesivoimasähkön tuotantoon. Jokia on myös perattu puunuittoa varten ja niihin valuu ravinteita maa- ja metsätalousalueilta. Virtavedet ovat sisävesien luontotyypeistä uhanalaisimpia. Kaikkein uhanalaisimpia ovat erittäin suuret joet ja Etelä-Suomen savimaiden joet. Lähes kaikki vaelluskalat ovat uhanalaisia. Vaelluskalat ja niistä riippuvainen raakku eli jokihelmisimpukka eivät voi elää ilman vapaita virtoja.

Ratkaisu: palautetaan kymmenys virtaamasta takaisin luonnolle

Vesivoima vie jopa sata prosenttia joen virtaamasta. Onkin kohtuullista, että vähintään kymmenys joen virtaavasta vedestä palautetaan uhanalaiselle luonnolle. Virtaus palautetaan ohjaamalla sitä vanhoihin luonnonuomiin tai voimalaitosten kalateihin ja ohitusuomiin. Osa voimalaitospadoista voidaan purkaa, jolloin palautetaan jopa sata prosenttia joen virtaamasta luonnolle.

Minivoimalat – pieni sähköntuotto, suuri haitta luonnolle

Voimalaitosten määrä ja teho Osuus vesivoimalla tuotetusta sähköstä

Suurvoimala, 57 kpl, teho yli 10 megawattia Pienvoimala, 83 kpl, teho 1–10 megavattia Minivoimala, 67 kpl, teho 0,1-1 megawattia 90 % 9 % 1 %

Vaikutukset sähköntuotantoon: Kymmenys vettä luonnolle ei vie Suomea keskiajalle

Veden luovuttaminen kalatiehen on poissa sähköntuotannosta, sillä kalatiessä vesi virtaa turbiinien ohi. Ympäristövirtaaman määrä riippuu joesta ja voimalaitoksesta.

Toimenpiteet veisivät noin 10 prosenttia vesisähköstä. Koko Suomen sähkön vuosituotannosta toimenpiteet vähentäisivät vain reilun prosentin. Vesivoimatuotannosta saatavan tehon menetys on siis hyvin pieni verrattuna saavutettaviin hyötyihin luonnolle ja ihmisille.

Jokien ja purojen luonto uhanalaistuu tunturipuroja lukuun ottamatta

n = arvioitujen luontotyyppien määrä 100 %

DD = puutteellisesti tunnettu

CR = äärimmäisen uhanalainen

EN = erittäin uhanalainen 80 %

60 % n=18 n=13 n=14

VU = vaarantunut

NT = silmällä pidettävä

LC = säilyvä 40 %

20 %

Graafi: Liisa Hulkko, Lähde: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018

Koko Suomi EteläSuomi PohjoisSuomi

Virtavesien luontotyyppiryhmien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin. Ainoastaan tunturialueen virtavedet on arvioitu säilyviksi. Äärimmäisen uhanalaisia ovat erittäin suuret joet ja savimaiden joet eteläisessä Suomessa.

Vaikutukset luonnolle: Virtaus synnyttää elämää

Kun virtausta vapautetaan luonnolle padon ohi, kalat pääsevät jälleen uimaan ylä- ja alavirtaan. Kun koko pato puretaan, veden voima alkaa muokata elinoloja mieluisaksi jokieliöille kuten vesihyönteistoukille. Ne tarvitsevat lisääntyäkseen virtauksen hapettamaa vettä ja lajittamaa pohjaa, aivan kuten lohikalat.

Lohi nousee jokiin vuolaiden koskipaikkojen soraikoille kutemaan. Raakun kymmenien vuosien odotus päättyy, ja se voi taas lisääntyä. Uhanalainen jokiluonto alkaa palautua, kun pieniä voimalaitospatoja puretaan.

Suomi saa virtaavista kalavesistään uuden matkailuvaltin. Uusi sukupolvi saa tutustua vapaana virtaavan luonnon elämään.

Sanastoa

Virtaama = Uomassa kulkevan veden määrä, kuutiometriä sekunnissa Ympäristövirtaama = Riittävä ja jatkuva virtaama, jonka virtaveden ekosysteemi tarvitsee menestyäkseen. Määritellään kullekin joelle erikseen. Voi tarkoittaa erisuuruista vesimäärää vuodenajan mukaan. Tekninen kalatie = Usein betonista rakennetut porrasmaiset rakennelmat, joita pitkin kalat pääsevät uimaan ylävirtaan vesivoimalan ohi. Vettä juoksutetaan usein vain kutunousun aikana, joten kalatie ei auta muuta virtavesiluontoa. Kallis ratkaisu. Luonnonmukainen kalatie = Rakennettu puro tai alkuperäinen luonnonuoma, jota pitkin kalat pääsevät vaeltamaan voimalan ohitse. Jos uomaan

Suomessa on enää muutama joki, joissa on alkuperäinen taimen- tai lohikanta

Puolen vuosisadan aikana on menetetty jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista. Aiemmin oli 60 meritaimenjokea ja 20 lohijokea. Nyt jäljellä on enää kourallinen.

Joet, joissa alkuperäinen taimen- ja lohikanta

1. Tornionjoki-Muonionjoki 2. Tenojoki 3. Näätämöjoki

Joet, joissa alkuperäinen lohikanta

4. Simojoki

Joet, joissa alkuperäinen taimenkanta

5. Lestijoki 6. Isojoki 11. Espoonjoki 7. Kiskonjoki 12. Sipoonjoki 8. Ingarskilanjoki 13. Virojoki 9. Siuntionjoki 14. Urpalanjoki 10. Mankinjoki 15. Mustajoki

juoksutetaan riittävästi ja ympärivuotisesti vettä, se toimii myös kalojen ja muun virtavesiluonnon elinympäristönä. Vaatii enemmän pinta-alaa kuin tekninen kalatie. Paras ratkaisu, jos patojen purku ei mahdollista. Alasvaellusratkaisu = Ohjausrakenne, jolla ohjataan kalat vahingoittumatta alasvaellusreitille. Kalatalousvelvoite = Vesivoimaloiden lupapäätöksessä asetettu velvoite, jonka tarkoitus on korvata kalastukselle koituva haitta. Esimerkiksi kalatie tai sen salliminen, vedenluovutus kalatiehen, kalanistutus tai kalakantojen tarkkailu. Aiemmin painotettiin kalojen viljelyä ja istuttamista, nykyään kalateiden rakentamista.

Näin se tehdään

Kohti vapautettujen virtojen Suomea

Suomessa on noin 207 vesivoimalaa, jotka tuottavat sähköä valtakunnan verkkoon. Vain pienellä osasta vesivoimaloista on toimivat kalatiet. Niistä 150 on pien- ja minivoimaloita, joista pienimmillä ei ole merkittävää roolia sähköntuotannossa. Pienikin voimalaitos on suuri haitta vaelluskaloille ja raakulle. Vesivoimaa säätelevä lainsäädäntö on päivitettävä turvaamaan uhanalaista virtavesiluontoa, ei voimayhtiöitä.

1Ei uusia vesivoimapatoja Uuden vesivoiman raken- 2 Toimiva kalankulku voimalan ohi taminen ei ole nykypäivää. Siksi Kemijoen Sierilään ei Suomessa on noin 50 alle 5 MW pidä rakentaa sinne suunniteltua voimalaa, joissa ei ole lainkaan vesivoimalaa. Myöskään pieniä kalatalousvelvoitteita. On myös voimalaitoksia ei tule rakentaa. lukuisia voimaloita, joissa on

Pieni voimala ei ole pieni haitta kalatalousvelvoite, mutta luonnolle. kalatietä ei silti ole rakennettu. Riittämättömät velvoitteet on päivitettävä ja kalatiet toteutettava viipymättä.

3Riittävä ja jatkuva virtaus 4 Pien- ja minivoimaloita purkuun

Kaikkiin toiminnassa oleviin voimaloihin on tehtävä kalatiet – ja mielellään luonnonmukaiset ohitusuomat. Niihin tarvitaan myös riittävä ja jatkuva virtaama. Esimerkiksi Iijoella ja Kemijoella on olemassa vanhoja luonnonuomia, jotka ovat kuivana ison osan vuodesta. Kuiva uoma on kuollut uoma. Hiitolanjoella ollaan purkamassa kolmea voimalaitosta. Myös esimerkiksi Paimionjoen voimalaitokset voitaisiin purkaa. Pienistä voimalaitoksista luopuminen ei vaikuta merkittävästi Suomen sähköntuotantoon, mutta auttaa uhanalaista jokiluontoa.

Tule mukaan vapauttamaan virtoja!

Jaa tietoa ja vapauta virrat!

Suomalaisille jokiluonnon heikko tila on jäänyt etäiseksi. On tärkeää, että autat meitä jakamaan tietoa. Jaa Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median postauksia. Minkä virran sinä haluaisit vapauttaa? Käytä omia kuviasi tai kuvia sll.fi/vapautavirrat sivulta. Käytä somessa tunnusta #vapautavirrat.

Anna kuntavaaleissa #ääniluonnolle

Äänestä kunnallisvaaleissa ehdokasta, joka tukee jokiluonnon vapauttamista. Kunnilla on monia keinoja. Jos kunta omistaa vesivoimalan, se voi vaatia kalan kulun parantamista. Kunta voi myös kartoittaa vaellusesteet ja ennallistaa vesiään. Entä voitaisiinko kuntaasi saada jokitalkkari pitämään huolta kunnan virtavesistä?

Raakulla on asiaa, auta!

Sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla vilahtelee kevään aikana raakku eli jokihelmisimpukka. Raakulla on paljon sanottavaa virtavesiluonnon tilasta. Se ei nimittäin tule toimeen ilman lohikaloja ja puhdasta, virtaavaa vettä. Auta uhanalaista raakkua ja ryhdy kuukausilahjoittajaksi: sll.fi/lahjoita.