Luonnonsuojelija 2/2021 by Suomen luonnonsuojeluliitto

Luonnonsuojelija 2/2021

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 2/2021

Anna ääni luonnolle kuntavaaleissa

Bongaa keltakurjenmiekka Luonnonkukkien päivänä

TUNNE VESIEN VAELTAJAT Kotipuron tutut tuoksut johdattavat taimenen synnyinseudulleen kutemaan.

Hiilihelppi auttaa arjen valinnoissa

Luonnonsuojelija 2/2021

• Pääkirjoitus PÄÄTOIMITTAJA LIISA HULKKO | LIISA.HULKKO@SLL.FI

Annan ääneni luonnolle JO JOUTUI ARMAS AIKA JA SUVI SULOINEN...

kuntalaisten yhteisiä metsiä. Niitä pitäisi myös kohdella niin: kuntalaisten näkemystä kysyen ja luontoa arvostaen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kuntien metsänhoito tuottaa jopa taloudellista tappiota, joten kuntalaisilla on oikeus sanoa näkemyksensä myös veronmaksajan roolissa. Kunnissa elää edelleen käsitys, että virkistysmetsiä pitäisi hoitaa. Kuntametsissä riittäisi hallitun hoitamattomuuden periaate. Kaadetaan riskipuut ja jätetään nekin pökkelöiksi ja maapuiksi monimuotoisuutta tuomaan. Sellaisessa pienessä lähimetsässä olen lapseni kanssa ihaillut parin metrin päästä palokärjen rummutusta. Lapsi sen huomasi ja tunnisti, minä liikutuin. Yksi toimintatapa on aloitteiden tekeminen: haasta kuntasi pääsemään irti turpeesta, vapauttamaan vesivoiman vangitsemat virrat tai laittamaan avohakkuut historiaan. Tästä lehdestä voit lukea, miten Raaseporin

Luonto teki Sinun maisemasi -kampanjassa kuntalaisaloitteen, jolla halutaan saada kunta luopumaan avohakkuista. Keräsimme lehteen myös vinkkejä siitä, mitä aloitteita kunnissa voi tehdä purojen ja jokien tilan parantamiseksi. Kuntiin voi palkata jokitalkkareita, turhat padot voi laittaa purkuun ja siltarummut huoltoon. Kuntapäättäjillä on nippu avaimia taskussaan. Tänä vuonna kuntavaalit käydään poikkeusoloissa. Vaikka emme pääse samalla tavalla vetämään ehdokasta hihasta torikojuilla tai vaalikahveilla, kannattaa silti olla aktiivinen. Tutustu ehdokkaisiin ja kysy heiltä kysymyksiä sähköpostitse, webinaareissa tai sosiaalisessa mediassa. Seuraa myös Luonnonsuojeluliiton kanavia ja jaa viestejämme. Ja tietenkin – äänestä ja anna #ääniluonnolle. Minä ainakin aion antaa ääneni luonnolle. l

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Numero 2/2021, toukokuu 47. vuosikerta, ISSN 0788-8708 Päätoimittaja: Liisa Hulkko Toimitussihteeri: Jenni Hamara Taittaja: Milja Parviainen Toimittajat: Oona Lohilahti, Jukka-Pekka Ronkainen Ota yhteyttä toimitukseen: luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 2/2021: Markku Karvonen, Miia Pietiläinen, Tomi Räsänen, Markus Seppälä, Ismo Tuormaa Kannen kuva: Miikka Pulliainen Kirjapaino: Botnia Print, Kokkola Ympäristö: Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspaperille. Tilaushinta 2021: Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: Arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210, jasenasiat@sll.fi Ilmestyy neljä kertaa 2021 (aineistopäivät suluissa): 1.3. (17.2.), 24.5. (5.5.), 23.8. (4.8.) ja 22.11 (3.11.) Ilmoitushinnat 2021: 1/1 sivu 2500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 € Ilmoitusmyynti: luonnonsuojelija@sll.fi Rahankeräyslupa RA/2016/780, sll.fi/rahankerayslupa Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton jäsen

Raisa Kyllikki Ranta

Tulevana viikonloppuna vietetään koulujen kevätjuhlia ja lakkiaisia jo niin tutuiksi tulleissa poikkeusoloissa. Turvavälein, etänä tai ulkona. Vanhat perinteet kohtaavat uudet poikkeusolot, mutta liikutus on taattu. Lintujen sirkutus, luonnonkukat ja vihertyvä luonto ympärillämme muistuttavat, että selvisimme poikkeustalvesta. Lähiluonnosta on tullut korona-aikana asukkaiden yhteinen olohuone, kuntosali ja leikkipaikka. Se sopii juhlaan ja arkeen. Kesäkuussa on edessä luonnon kannalta tärkeä aika: kuntavaalit. Jos eduskuntavaalit olivat ilmastovaalit, niin kuntavaalit ovat lähiluontovaalit. Kaupungeissa lähimetsät ovat yleensä kuntien omistamia eli meidän kaikkien

Luonnonsuojelija 2/2021

Markku Karvonen

Evo tiedekansallispuistoksi

• Sisällys 5 Some-aktivismi helpottaa ilmastoahdistusta

Ami Värtö pitää Pallon kokoinen elämä -nimistä Instagram-tiliä ja blogia.

6 Kuntavaalit ovat luonnonystävän vaalit

Iso osa ihmisten arkea koskettavista poliittista päätöksistä tehdään kunnissa.

9 Sinun maisemasi?

Raaseporin Luonnon lähimetsäkampanja herättelee asukkaita Ruususen unesta.

Mira Hartikainen

10 Vaihtoehtoja turpeelle Suojeluasiantuntija Liisa Toopakka

Huomion tulisi olla turvetta korvaavien tuotteiden kehityksessä.

11 Suomen Luonto täyttää 80 vuotta

Palkittu lehti kukoistaa ja tuottaa varoja luonnonsuojeluun.

12 Vesilaki vuotaa

Virtavesiekosysteemin arvo on hävinnyt vertailussa muille intresseille.

15 Virtavedet kunnan agendalle

Kunnilla on monia keinoja parantaa purojen ja jokien tilaa.

16 Vesien vaeltajat

Aurinko, virtaukset ja magneettikentät johdattavat vaelluskalat kutupaikoille.

22 Kohtaamisia

Toisinaan onnekas sattuma suo luonnossa liikkujalle ikimuistoisen hetken.

28 Keltakurjenmiekka kutsuu vesien ääreen Raisa Kyllikki Ranta

Luonnonkukkien päivää vietetään juhannusta edeltävänä sunnuntaina.

32 Vieraslajit tulevat taas Järjestä SooloTalkoot

Nyt on aika tunnistaa, ilmoittaa ja torjua haitallisia vieraslajeja.

36 Kuka kävi täällä?

Tunnista eläinten kesäjäljet.

37 Palokinkoskien tuutulaulu hiipui Vapauta virrat -kampanja on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä. FRESHABIT LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023)

Mikko Sopanen vaalii muistoja Palokinkoskista ennen voimalaitoksen rakentamista.

Luonnonsuojelija 2/2021

• Vink vink

Taru Rantala

Jo lehtii puu

Juhannusta kohti!

Voitto kotiin!

Luonnonsuojeluliiton Suvivirrat-juhannuskalenteri aukeaa 1.6. ja tarjoaa vesiluonnon ihmeitä aina juhannukseen saakka. Luvassa on myös arvontoja. Nauti kesästä ja avaa päivän luukku: facebook.com/luonnonsuojeluliitto instagram.com/luonnonsuojeluliitto

Olemme ylpeitä! Luonnonsuojelija 2/2020 voitti Aikakausmedian Edit-kilpailussa Vuoden aikakauslehtikansi -palkinnon. Kiitos äänestäneille ja kuvittaja Klaus Welpille! Lehteä rahoittivat Tuuliaisen säätiö ja Freshabit LIFE -hanke.

Adams, Luonnonsuojelija, Annika Sorjonen, Korkeasaari Zoo

Pihan koivuvanhus on kuin varpaisillaan: ihan kohta siihen puhkeavat hiirenkorvat. Pikkuruiset lehdet ovat odotettu kevään merkki, mutta silmujen valmistautuminen h-hetkeen on alkanut jo syksyllä. Pitkistä aikasarjoista on paljastunut, että rauduskoivun lehteen tulo on aikaistunut noin viikolla sataa vuotta kohti. Lue lisää lehtipuiden keväästä 6.5. ilmestyneestä Suomen Luonnosta, jossa tarinaa myös muun muassa hyönteisten kiehtovasta muodonmuutoksesta sekä punakylkirastaiden murteista.

KOONNUT JENNI HAMARA

Korkeasaari kutsuu Luonnonsuojeluliiton jäsenkorttia vilauttamalla saat 20 % alennusta Korkeasaaren vuosikorteista. Samalla voit ostaa edullisemmin vuosikortin eläintarhaan myös perheellesi tai lahjaksi kaverille. Etu on voimassa 30.11.2021 saakka. Korkeasaari osallistuu Luonnonsuojeluliiton hankkeeseen Madagaskarin metsäluonnon suojelemiseksi. Hankkeen ensimmäiset makikartoitukset ovat alkamassa. Korkeasaaren mustamakeja voi seurata etänä uuden live-kameran kautta. korkeasaari.fi

P.S. Suomen Luonnon upea 80-vuotisjuhlanumero ilmestyy 9.6.!

• Yhteistyössä

Merkkipäivän muistamiset luonnolle

TEKSTI SINI TENKANEN

Norppamehujen matkassa

Juhlitko pian pyöreitä vuosia, valmistujaisia tai muuta merkkipäivää? Voit tavaralahjojen sijaan pyytää läheisiäsi tekemään nimissäsi lahjoituksen suomalaiselle luonnolle. Voit luoda oman keräyksen luonnon hyväksi myös Facebookissa. Lue lisää osoitteesta sll.fi/lahjoita

Antti Franssila

Seppo Alatalo

Toukokuussa voit bongata kotoperäisen nisäkäslajimme Helsingissä liikkuessasi. Raikastamon Norppamehut kulkevat mukana bussien kyljissä kuukauden verran ilostuttamassa ihmisiä. Samalla ne kantavat mukanaan tärkeää viestiä: saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen. ”Haluamme Raikastamolla vedota erityisesti mökkikauttaan aloitteleviin vapaa-ajankalastajiin: verkkojen tilalle veteen norppaturvallisia katiskoja, niin tulee hieno kesä sekä meille että norpalle!”, kannustaa Raikastamon toimitusjohtaja Jyri Kähönen. Norppamehujen tuotoilla on kerätty tähän mennessä yli 80 000 euroa, mikä tarkoittaa 1 600 jaettua norppaturvallista katiskaa Saimaan seudulle.

Luonnonsuojelija 2/2021

Some-aktivismi helpottaa ilmasto ahdistusta Ami Värtö pitää Pallon kokoinen elämä -nimistä Instagram-tiliä ja blogia, joissa hän jakaa tietoa ja kehottaa toimimaan ilmaston ja luonnon puolesta. TEKSTI JA KUVA OONA LOHILAHTI

Ami Värtö heräsi ilmastoasioihin syksyllä 2018, kun IPCC:n ilmastoraportti julkaistiin. ”Raportti herätti minussa vahvan ilmastoahdistuksen. Halusin tehdä jotain heti. Seuraavana päivänä perustinkin Ilmastoahdistus-nimisen Instagram-tilin, jonka nimen vaihdoin vuosi sitten Pallon kokoiseksi elämäksi.” Tilin pitäminen on auttanut ilmastoahdistukseen, sillä some on tarjonnut vertaistukea ja vastakaikua ajatuksille. Värtön mukaan hänen seuraajiaan kiinnostavat erityisesti ihmisten henkilökohtaisiin valintoihin liittyvät aiheet, kuten ruoka ja matkustaminen. Hän on itsekin tehnyt muutoksia omassa elämässään siirtymällä suureksi osaksi vegaaniseen ruokaan, eikä hän ole myöskään lentänyt. Tilin pitäminen vaatii aikaa. Värtö arvioi, että hän käyttää tiliin noin pari tuntia päivässä. ”Tilin pitäminen kuitenkin antaa enemmän kuin ottaa, sillä kirjoittaminen on minulle mieluista ja luontevaa. Tämä on hauska harrastus, jolla toivottavasti voin vaikuttaa johonkin. Samalla opin itse.” Seuraajilta tulee usein palautetta, joka kannustaa jatkamaan. Viime eduskuntavaalien aikaan Värtö sain viestin alaikäiseltä nuorelta, joka oli hänen päivityksiään nähtyään pyytänyt äitiään äänestämään ilmastotoimia puolustavaa ehdokasta. Äiti lupasi äänestää lapsensa pyynnön mukaisesti. Värtö kannustaa kaikkia vaikuttamaan rohkeasti siellä, missä pystyy. ”Jokainen voi olla se, joka pitää näitä teemoja esillä työpaikalla, koulussa ja perheessä. Pienet teot usein johtavat isompiin.”

• Arjen apuna Löydä joka kodin ilmastovinkit Hiilihelpistä

Jolanda Jokinen

Asumisen osuus keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä on reilu neljännes. Voit pienentää asumisen hiilijalanjälkeäsi tuntuvasti paitsi tekniikan avulla myös muuttamalla asumistapojasi. Voit vaikuttaa taloyhtiössä, naapurustossa tai omalla asuinalueella kestävien valintojen edistämiseksi. Valitse oma tapasi pienentää asumisen hiilijalanjälkeä ja säästä rahaa sekä luontoa. Hiilihelppi on Suomen Luonto -lehden, ympäristöministeriön ja Sitran tuottama palvelu, joka tarjoaa vinkkejä asumisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. hiilihelppi.fi

Luonnonsuojelija 2/2021 TEKSTIT OONA LOHILAHTI

Irti turpeesta -aloite eteni eduskuntaan Luonnonsuojeluliitto jätti turvetyöryhmän raporttiin eriävän mielipiteen, sillä työryhmän esitykset olivat ympäristölle haitallisia. Turpeelle keksitäänkin nyt kilpaa uusia käyttömuotoja, sillä turpeen energiakäyttö on vähentynyt arvioitua nopeammin, koska päästöoikeuden hinta on noussut nopeasti. Tilastojen mukaan turpeen polton väheneminen ei myöskään ole ollut aivan niin dramaattista kuin on annettu ymmärtää. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen arvioi Ylelle (20.4.2021), että viime vuonna turpeen käyttö laski noin 25 prosenttia. Seuraavaksi Irti turpeesta -aloitteesta käydään lähetekeskustelu eduskunnan suuressa salissa. Keskustelun ajankohta ei kuitenkaan ole vielä tiedossa.

Hanne Salonen / Eduskunta

energiakäytön lopettamiseksi luovutettiin eduskunnalle huhtikuussa. Yli 50 000 suomalaista vaati, että hallitus säätää lain, joka määrittää turpeen poltolle lopetuspäivän. Jo aiemmin kivihiilelle on määritetty lopetuspäivä vuodelle 2029. Tämä on mahdollistanut siirtymän ja uusien energiamuotojen tukemisen. Luonnonsuojeluliitto ajaa samaa turpeelle. ”On selvää, että siirtymän pois turpeesta on oltava oikeudenmukainen. Suurimpana haasteena on ollut muutoksen nopeus. Kuitenkin esimerkiksi juuri työnsä lopettanut turvetyöryhmä keskittyi lähinnä tukimuotojen keksimiseen ilman, että siirtymästä oltaisiin sovittu. Nyt siirtymästä on siis jäämässä pois itse siirtymä”, toteaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä. KANSALAISALOITE TURPEEN

Kansalaisaloiteen luovuttivat aloitteen vastuuhenkilöt Harri Hölttä (kuvassa) ja Paloma Hannonen. Eduskunnan puolelta aloitteen ottivat vastaan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.

”

Raisa Kyllikki Ranta

Luonnonystävien kannattaa äänestää aktiivisesti kuntavaaleissa – ja edesauttaa ympäristöasioiden osaajien valintaa kuntapäättäjiksi!

Kuntavaalit ovat luonnonystävän vaalit kaiseen kuntaan ja niiden talouteen. Koronapandemian jälkeen ei ole pakko palata entiseen normaaliin, vaan kuntapäättäjät voivat viedä kuntaansa kestävään suuntaan. Kuntien tekemät päätökset ympäristöasioissa ovat todella lähellä ihmisten arkea. Samalla tavalla kuin kunnassa päätetään lähikoulujen kohtalosta, myös lähimetsät ja muut viheralueet ovat kuntapäättäjien käsissä. Samoin kuin se, edistetäänkö kunnassa ensisijaisesti kevyttä liikennettä vai autoilua. Sunnuntaina 13. kesäkuuta jokaisella äänioikeu tetulla onkin mahdollisuus antaa ääni luonnolle ja äänestää valtuustoon ehdokasta, joka puolustaa luontoa ja ilmastoa. Luonnonsuojeluliitto kampan joi kuntavaaleissa luonnon, ilmaston ja vesistöjen puolesta.

Jussi Ronkainen

arkea koskettavista poliittista päätöksistä ilmaston kuumenemisen ja luontokadon hidastamiseksi tehdään nimenomaan kunnissa. Ympäristöasioiden, kuten kaavoituksen, ilmasto- ja energiaratkaisujen, ympäristökasvatuksen ja julkisten hankintojen merkitys kunnan päätöksenteossa lisäksi kasvaa koko ajan. Kaikilla näillä asioilla on valtavasti merkitystä sekä ilmaston, luonnon että myös kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta nyt ja tulevaisuudessa. Koska ympäristöasioiden painoarvo kunnan päätöksenteossa kasvaa, kunnanvaltuutettujen on tärkeää ymmärtää ympäristökriisien torjunnan kiireellisyys. Ilmasto ja luonto on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Jos ilmasto kuumenee hallitsemattomasti ja luontokato etenee, sillä on väistämättä suuria vaikutuksia myös Suomen joISO OSA IHMISTEN

HARRI HÖLTTÄ Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen puheenjohtaja, Twitter: @HarriHoltta

Luonnonsuojelija 2/2021

Evon retkeilyalue sijaitsee Hämeessä Padasjoen kunnassa. Kuvassa entinen Majavapolku Haarajärven alueella.

Tiedekansallispuisto yhdistäisi Evon aarnialueet TEKSTI JA KUVA MARKKU KARVONEN

uomi voi saada maailman ensimmäisen tiedekansallispuiston. Evon tiedekansallispuistoa valmisteleva työryhmä jättänee ehdotuksensa ympäristöministeriölle kesällä. Sen jälkeen edessä on vielä monta etappia. Ministeriön on aloitettava lainvalmistelu, hallituksen sovittava lakiesityksestä ja eduskunnan siunattava se tasavallan presidentin allekirjoitettavaksi. Perustamiselle löytyy vahvoja perusteita: Evon luontoarvot, arvokkaimpien aarnialueiden yhdistäminen, Etelä-Suomen metsälajien sukupuuttovelan korjaaminen, suojelualatavoitteiden kiriminen sekä so-

pivuus täydentämään kansallispuistoverkostoa. Ja tietenkin uudenlainen toiminta-ajatus: tutkimus, opetus, tieteen esittely ja kansalaistiede kansallispuiston luonnonympäristössä. Kävijöille tiedekansallispuisto tarjoaisi mahdollisuuden seurata luontoa tieteen keinoin, kulkea tiedepolkuja, osallistua teemapäiviin tai kokea Evo virtuaalisesti. Retkeilijä arvostaa nyky-Evossa laajaa polkuverkostoa, vaihtelevia maastoja ja erämaisuutta. Tulevat retkeilijäpolvet saisivat patikoida vähitellen luonnontilaan palautuvassa suuressa, elämyksellisessä metsäpuistossa.

Hankkeella on myös epäilijänsä ja vastustajansa. Työryhmän tavoitteena onkin saada Evosta niin toimiva ja kiinnostava ehdotus uudenlaiseksi kansallispuistoksi, että olisi etenkin jälkipolville kansallinen karhunpalvelus jättää tilaisuus käyttämättä. Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen ja Pirkanmaan piiri ovat mukana Evon tiedekansallispuistoa valmistelevassa työryhmässä. Piirit esittivät ympäristöministeriölle perinteisen kansallispuiston perustamista, mutta tukivat myös ajatusta tiedekansallispuistosta.

Luonnonsuojelija 2/2021

Kunnilla avaimet muutokseen Kysyimme Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksistä, miten he evästävät pian valittavia uusia kuntapäättäjiä.

KOONNUT MARJA HAATANEN

1 4

Kävelyreittejä jokien varsiin tai halki metsän ei tulisi rakentaa harkitsematta.

Kaavoituksella ei pidä ohjata lomakylärakentamista sinne, mistä koko infra puuttuu.

Kunnat ovat avainasemassa luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämisessä.

– ANNI SIMOLA, puheenjohtaja Espoon ympäristöyhdistys

– ILKKA ROININEN, puheenjohtaja Inarin Luonnonystävät

– HANNA JYSKE, puheenjohtaja Jyväskylän seudun yhdistys

”

Valaistusta ei pitäisi viedä ihan joka paikkaan. Ympäristöstä tulisi löytyä hoitamattomia metsiä, kadunvarsipensaikkoja ja peltoja sekä luonnonniittyjä, koska ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta. On tärkeää huomata myös yksittäisten vanhojen puiden merkitys niin maisemassa kuin metsän tunnun luomisessa. Keskuspuistoa ei tulisi pilkkoa enää yhtään. Toivomme kuntapäättäjien perehtyvän hyvin Espoon tekemiin luonnon kannalta tärkeisiin sopimuksiin ja pitävän ne kirkkaina mielessään kaikessa toiminnassaan. Yhteistyö luonnon puolesta on meille tärkeää. Kun luonto voi hyvin, myös ihminen voi hyvin.

”

Luonnontilaisten alueiden käyttöönottoa kaavoituksessa vältetään keskittymällä maankäytön suunnittelussa ihmisen käytössä nyt jo oleviin alueisiin. Kokonaisheikentymättömyys on päivän sana. Kuntametsiä on suojeltava monimuotoisuudelle ja virkistäytymiselle käsittelytoimet minimoiden. Talousmetsissä on siirryttävä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Energiatuotannon päästöjä vähennetään siirtymällä polttovapaisiin ratkaisuihin ja energian tarpeen vähentämiseen. Julkisten hankintojen valintaperusteiden tulee taata ekologisesti ja sosiaalisesti kestävimmät valinnat, kuten kasvispainotteinen ruokavalio.

Inarijärvi on ainutlaatuinen aarre, eikä vain kuntalaisille. Sitä voi pitää viimeisenä erämaisena suurjärvenä Suomessa. Matkailurakentaminen ei sovi sinne. Järvi tarvitsee työkalukseen selkeän käyttö- ja hoitosuunnitelman, mikä edellyttää suojelustatuksen nostoa. Luonnonystävien mielestä laki Inarijärven kansallispuistosta turvaa parhaiten järven erämaisuuden tempoilevalta maankäyttöpolitiikalta. Järven virkistys- ja hyötykäyttö voi jatkua kuten nyt. Näin tehden edistäisimme monimuotoisuuden säilymistä. Se on meidän kaikkien ylisukupolvinen etu. Toivon uusilta valtuutetuilta viisautta tarttua ehdotukseemme!

Lue verkosta laajemmin yhdistysten terveiset kuntapäättäjille: sll.fi/luonnonsuojelija. Luonnonsuojeluliiton kuntavaaliviestit: sll.fi/kuntavaalit

Taina Tervo

Kapellvikenin lintulahti kesällä 2014

Voitto luonnolle Östersundomissa Korkein hallinto-oikeus piti 10.5. voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen, jolla Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin, Tringan ja ELY:n valituksen seurauksena kumottiin Östersundomin kuntien yhteinen yleiskaava. Luontokohteiden suojelun yhteensovittaminen alueelle suunniteltuun jopa 100 000 uuteen asukkaaseen ei onnistunut luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla. Ympäristöjärjestöt varoittivat päättäjiä epärealistisen kaavoituksen riskeistä jo ennen kuin alue vuonna 2009 liitettiin Helsingin kaupunkiin.

Heikki Simola, Lassi Roininen, Netta Hämäläinen

Luonnonsuojelija 2/2021

Sinun maisemasi? Raaseporin Luonnon lähimetsäkampanja herättelee asukkaita Ruususen unesta.

Matti Melanen

TEKSTI MILJA PARVIAINEN METSÄKUVAT ESA ERVASTI

ja hengität syvään. Saat luonnosta hyviä mikrobeja, jotka vahvistavat elimistösi vastustuskykyä. Sydämesi syke ja verenpaineesi laskee. Rauhoitut ja lihaksesi rentoutuvat. Ihailet kaunista maisemaa. Tähän tuttuun ja turvalliseen lähimetsään poikkeat usein. Havannoit kasvien kasvua ja tarkkailet eläinten touhuja. Poimit täältä maksutta matkaasi marjat ja sienet. Kunnes eräänä päivänä virvoittavan keitaan sijaan vastassasi onkin rujo raiskio. Tyrmistyneenä haukot henkeäsi: Miten tämä voi olla mahdollista? HALAAT PUUTA

”

Kerrotaan kunnanvaltuutetuille ja virkamiehille, miten tahdomme metsiämme kohdeltavan! – SOLJA KVARNSTRÖM, puheenjohtaja Raaseporin Luonto

Avohakkuut historiaan

”Kampanjassamme rummutamme, että jokainen raaseporilainen on metsänomistaja”, kertoo Raaseporin Luonnon puheenjohtaja Solja Kvarnström. ”Jos virkistysmetsäsi omistaa kunta, on myös sinun asiasi kertoa kuinka metsää tulee käsitellä. Raaseporissa hyvä hetki palautteelle on nyt, sillä kaupunki on uusimassa metsänhoitosuunnitelmaansa.” Raaseporin kaupunki omistaa 3600 hehtaaria metsää, josta 75 prosenttia on talousmetsiä. ”Kaupungin metsänhoito perustuu pitkälti avohakkuisiin ja voimakkaisiin harvennuksiin. Yhdistyksemme ajaa jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden sijaan ja sitä, että asukkaille tärkeimpiä virkistysmetsiä käsiteltäisiin mahdollisimman kevyellä kädellä”, Kvarnström kertoo. Saadakseen viestin perille kunnan päättäjille ja virkamiehille luonnonsuojeluyhdistys teki kunta-

laisaloitteen kestävämmän metsänhoidon puolesta kaupungin metsissä. Aloitteessa painotetaan luonnon monimuotoisuutta sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä, mutta myös ihmisten viihtymistä ja hyvinvointia. Kvarnström pitää suurena ongelmana sitä, että metsien virkistyskäytön taloudellinen hyöty aliarvioidaan eikä sitä osata mitata. Luonnon tuottamien terveyshyötyjen suuret taloudelliset vaikutukset jäävät huomioimatta. ”Pikaista selvittämistä kaipaisi myös se, mitkä kaupungin omistamista metsistä soveltuisivat METSO-ohjelmaan”, Kvarnström toteaa. ”Suojelumetsät antavat moninkertaisen hyödyn ylläpitäessä monimuotoisuutta ja tukiessa asukkaiden hyvinvointia. Kaupunki saa rahallisen korvauksen suojelusta aiheutuneesta hakkuutulojen menetyksestä.”

Viestintä on luonnonsuojelua

Raaseporin Luonnon kampanja on nostanut kuntametsät vilkkaan keskustelun aiheeksi. Virinneissä puheenvuoroissa on muun muassa perätty selitystä sille, miksi kaupunki on hakannut valtavasti enemmän metsää kuin on suunniteltu. ”Ihminen järkyttyy usein syvästi, kun lähimetsä avohakataan. Haluamme herättää ihmiset tajuamaan, että seuraava kaupungin avohakkuu voi olla oma lähimetsä. Nyt kannattaa liittyä mukaan vaatimaan vastuullisempaa metsänhoitoa”, Kvarnström kannustaa.

Luonnonsuojelija 2/2021

Slåttmossen on hieno suo Helsingin Jakomäessä. Kuva Mira Hartikainen

KOLUMNI SUOJELUASIANTUNTIJA LIISA TOOPAKKA | LIISA.TOOPAKKA@SLL.FI

Kehitetään turpeelle vaihtoehtoja

ähes kaikille alkaa olla selvää, että turpeen energiakäytöstä on luovuttava. Muun käytön tulevaisuus on yhä epävarma. Hallitusohjelman mukaan asetetun turvetyöryhmän tavoitteena oli selvittää, kuinka turpeen käyttö ohjautuisi polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. Soiden kannalta on kuitenkin yhdentekevää, mihin kaivettu turve käytetään. Suon tuhoamisesta aiheutuvat ilmasto-, vesistö- ja ympäristöhaitat säilyvät samoina. Huomattava osa kaivetusta turpeesta menee polttoon, joten polton vähentyessä olisi luontevaa luopua myös muusta käytöstä. Monille käyttömuodoille, kuten kuivikkeelle, on jo vaihtoehtoja, ja toisiin niitä voidaan kehittää. Turpeen uusien käyttökohteiden ja innovatiivisten turvetuotteiden sijaan huomion tulisi olla turvetta korvaavien tuotteiden kehityksessä. Turvetta käytetään muun muassa kasvu- ja kuiviketurpeena. Sillä kuivitetaan esimerkiksi lehmiä, hevosia ja kanoja. Turpeen käyttöä perustellaan erityisesti antibioottien käytön vähenemisellä. Antibakteerinen turve estää tai hidastaa broilereiden

jalkojen haavautumista ja siitä syntyviä tulehduksia ja näin vähentää lääkitsemistarvetta. Voisi kysyä, onko broilereiden kohdalla ongelma käytetyssä kuivikkeessa vai koko tuotantomuodossa. Suon pintakerroksista saatavaa vaaleaa turvetta on ollut edullisesti saatavilla, sillä polttokäyttö on pienentänyt kaivamisesta aiheutuvia kustannuksia. Yrittäjät ovat tottuneet saatavilla olleeseen edulliseen vaihtoehtoon, joten hinnan nousu aiheuttaisi taloudellisia ongelmia. Matalasta hinnasta on maksettu kalliisti ympäristövaikutuksina. Turpeen korvaaminen kasvualustana on kuivikekäyttöä vaikeampaa, sillä mittakaavaan soveltuvia vaihtoehtoja ei ole vielä laajasti tarjolla. Vaihtoehtoja kuitenkin on olemassa, uusia voidaan kehittää ja niiden markkinoita edistää. Vapo (uudelta nimeltään Neova) on ollut erityisen aktiivinen uusien turvetuotteiden kehittelyssä. Yhtiö on laittanut rahaa esimerkiksi aktiivihiilitehtaan rakentamiseen ja biostimulantteja turpeesta kehittelevän professuurin perustamiseen. Näyttää siis siltä, että työ soiden puolustamiseksi vielä jatkuu.

”

Soiden kannalta on yhdentekevää mihin kaivettu turve käytetään.

Luonnonsuojelija 2/2021

Vahva viesti luonnon puolesta

Suomen Luonnon päätoimittaja Heikki Vasamies oppii lehtityön ja lukijoiden kysymysten kautta luonnosta koko ajan lisää.

Suomen Luonto -lehti on välittänyt jo 80 vuoden ajan viestejä luonnosta ihmisille. Moneen kertaan palkittu lehti kukoistaa ja tuottaa varoja luonnonsuojeluun. TEKSTI LIISA HULKKO KUVA ANNA RIIKONEN

uonnonsuojeluliiton kustantama aikakauslehti Suomen Luonto on ollut mukana 80 vuoden aikana viestimässä, miten pohjoinen luonto, suomalaisten luontosuhde ja ympäristönsuojelu muuttuvat ja kehittyvät. Lehti ei ole tyytynyt pelkkään seuraamiseen. ”Suomen Luonto on aina luonnon, ja siten myös ihmisen puolella. Lehti on ollut pistämässä vauhtia moneen luonnon- ja ympäristönsuojelun edistysaskeleeseen oli kyse sitten petolinnuista, soista, ympäristömyrkyistä tai Vuotoksen torjunnasta”, lehden päätoimittaja Heikki Vasamies sanoo. Yksi lähivuosien tärkeimmistä onnistumisista on Talvivaarasta tehdyt tutkivan journalismin artikkelit. ”Kaivostoiminta joutui Talvivaaran myötä suurennuslasin alle, mikä toimi alkusysäyksenä myös kaivoslain suunniteltuun uudistamiseen. Juttusarjan tekijä Juha Kauppinen palkittiin ansaitusti”, hän kertoo. Suomen Luonto -lehti on pokannut lukuisia journalistisia palkintoja. Vasamies haluaa nostaa näistä esiin Aikakausmedian Vuoden 2017 palkinnon life style-juttusarjassa. Se tuli toimittaja Johannan Mehtolan Luonto korjaa -jutusta. ”Voisi ihan perustellusti sanoa, että lehti on nostanut luonnon hyvinvointivaikutukset mediaan ja yleisön tietoisuuteen ja ollut mukana tekemässä siitä ’life styleä’. Buumilla lienee ollut vaikutusta myös koronavuoden luontoiluintoon.” Poikkeusvuoden aikana Suomen Luonnon verkkosivujen kävijämäärät ovatkin suorastaan räjähtäneet, ja irtonumeromyynti on kovassa kasvussa. Sosiaalisessa mediassa lehti on tähti: Instagramissa lehdellä on seuraajia ylivoimaisesti eniten suomalaisista aikakauslehdistä. Mikä on Suomen Luonnon menestyksen salaisuus? ”Lehden ympärille muodostunut lukijayhteisö, joka on yhtä innostunut luonnosta kuin lehden tekijätkin. Lukijoiden kiinnostus ja kannustus tarttuu meihin ja innoittaa tekemään entistä parempia juttuja”, Vasamies vastaa. Kaikki Suomen Luonnon tuotot ohjataan suoraan luonnonsuojelutyöhön. Lukija voikin tietää, että hän on tukemassa Suomen luonnonsuojeluliiton työtä luonnon puolesta.

n Ensimmäinen

Suomen Luonto -lehti ilmestyi vuonna 1941 sotien keskellä. Sota-aika ja jälleenrakennus näkyi myös luonnossa. n Vuoden 1970 metsäteemainen lehti ravisteli suomalaista metsäkeskustelua. Metsäala järkyttyi tiukoista kannanotoista. n Vuonna 2020 tyylikkäästi uudistunut Suomen Luonto nosti suomalaisen luontokuvan entistä vahvemmin esiin. Tilaa lehti jäsenhintaan: suomenluonto.fi/tilaa

Luonnonsuojelija 2/2021

Vesilaki vuotaa Vesivoimaa säätelevä lainsäädäntö on hajanainen ja ristiriitainen. Selvitimme porsaan mentäviä aukkoja laeissa ja niiden taustalla piilevässä ajattelussa. TEKSTI MIIA PIETILÄINEN KUVITUS ELINA RAJALA

Kuka omistaa joen?

VESIVOIMALALLA ON TSAARINAIKAINEN vesitalous-

lupa, joka on voimassa ikuisesti. Velvoitteita jokiluonnon huomioimiseen ei voimalalla ole, eikä niitä voida sille lisätä. Tällaiseen pattitilanteeseen voi vesilakimme pahimmillaan johtaa. Vesivoimaloita koskevassa lainsäädännössä on nykymuodossaan useita haasteita. Sen pohja on luotu aikana, jolloin luonto nähtiin vain hyödynnettävänä resurssina. Suuret voimalahankkeet toteutettiin sotien jälkeen ilman lupaa sodanaikaisilla poikkeuslaeilla. Vesivoimayhtiöille lain heikkoudet ovat taloudellisesti edullisia. Ne vetoavat ikiaikaisiin lupiinsa välttyäkseen lakien toimeenpanolta. Haastetta lisää se, että vesivoimaa säädellään usean lain kautta. Keskeistä on vesilain mukainen vesitalouslupa. Sen lisäksi vesivoimalan toimintaan vaikuttavat muun muassa laki vesienhoidon järjestelystä, maankäyttö- ja rakennuslaki, patoturvallisuuslaki sekä luonnonsuojelulaki. Olennaisia termejä Vesitalouslupa eli vesilupa: Vesilain mukainen lupa rakentaa vesistöön. Lupaan voi kuulua lisäksi mm. kalatalous velvoite. Kalatalousvelvoite: Kalankulun turvaamiseksi asetettu velvoite. Velvoite voi edellyttää esimerkiksi kalatien rakentamista tai istutuksia.

Virtaus on rahaa

Kuka omistaa joen? Vettä ei Suomessa omista kukaan, mutta vesialueilla on Suomessa omistajat. Vesivoimalaitoksella on näin oikeus veden virtauksen voimaan, eli vesivoimaan. Yhtiölle virtaus on rahaa, ja kaikki kalateihin padon ohi päästetty vesi on kustannuserä. Ellei voimalalle ole erikseen määrätty juoksutusvelvoitetta kalatiehen, voi yhtiö vaatia korvauksia hukkaan menneestä vesivoimasta. Jos voimalan kalatalousvelvoite edellyttää kalateiden rakentamista, yhtiön intresseissä on siis päästää niihin mahdollisimman vähän vettä. Tämä suosii teknisten kalateiden rakentamista luonnonmukaisten uomien sijaan, sillä niihin lasketaan vettä vain ajoittain. Kiihkeä tarve säännöstellä vettä on johtanut esimerkiksi siihen, että Iijoelle kehitellään älykalatietä, joka luotaa väylälle pyrkiviä kaloja ja säätelee veden juoksutusta. Älykästä on siis mahdollisimman vähäinen veden käyttö, ei vaelluskalojen auttaminen mahdollisimman hyvin.

Menetetyt joet

Vesienhoitosuunnitelmissa pintavesien ekologinen tila määritellään asteikolla, jonka ääripäinä ovat huono ja erinomainen. Aivan oma kategoriansa on keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi. Ne luokitellaan saavutettavissa olevalta ekologiselta tilaltaan huonosta parhaaksi. Voimakkaasti muutetut joet siis nähdään jonkinlaisina menetettyinä tapauksina, joiden ekologista tilaa ei voi suoraan verrata luonnollisiin vesimuodostumiin eli luonnontilaisempiin jokiin. Vesivoiman kannalta tällainen luokittelu on kätevä, koska voimalan rakentamisen voimakkaasti muutetulle joelle ei katsota heikentävän joen tilaa oleellisesti. Esimerkiksi Kemijoen pääuoma luokitellaan voimakkaasti muutetuksi, joten Kemijoki Oy:n mielestä uusi Sierilän vesivoimalaitos ei enää heikentäisi joen tilaa. Suunnitellulla alueella sijaitsevat kuitenkin Kemijoen viimeiset vapaat virrat, jotka hukkuisivat voimalan patoaltaaseen.

Luonnonsuojelija 2/2021

Ehkä tarvii, ehkä ei

Verotonta vesivoimaa

Voimalaitokset hyödyntävät siekailematta kalatalousvelvoitteidensa tulkinnanvaraisia muotoiluja. Imatrankosken vesivoimalaitoksen kalatalousvelvoite vuodelta 1926 on esimerkki tällaisesta ehdollisesta kalatalousvelvoitteesta. ”Padon omistaja on velvollinen sallimaan kalatien rakentamisen vesilaitoksen ohi, jos se vastaisuudessa tarpeelliseksi katsotaan, sekä olemaan osallisena niissä lohi- ja siikakannan säilyttämistä Imatran yläpuolella olevissa vesistöissä tarkoittavissa toimenpiteissä, jotka vastaisuudessa lainsäädäntötietä mahdollisesti tullaan määräämään.” 95 vuotta myöhemmin valtionyhtiö Fortum ei ole vieläkään toteuttanut velvoitteita miltään osin. Itse asiassa yhdessäkään yhtiön vesivoimalaitoksessa Suomessa ei ole kalateitä. Imatrankosken voimalan yhteyteen on tehty kaupunkipuro virtavesielinympäristöksi, mutta se ei toistaiseksi ole kalatie. Puron rahoitti ja rakensi Imatran kaupunki yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Fortum luovuttaa puroon vettä Suomen suurimman voimalan ohi kesällä 300 litraa ja talvella 180 litraa sekunnissa.

Vesivoiman verokohtelu ansaitsee tarkempaa tarkastelua. Energia-alalla useat yhtiöt ovat niin sanottuja Mankala-yhtiöitä, jotka tuottavat osakkailleen sähköä omakustannushintaan. Käytäntö on peräisin 1960-luvulta. Yksi Mankala-yhtiöistä on Kemijoki Oy. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, rahaosakkeet ja vesivoimaosakkeet. Vesivoimaosakkeiden omistajat saavat yhtiön sähkön käyttöönsä. Näistä enemmistön omistaa Fortum, joka siis saa sähkön verottomasti ja omakustannusperiaatteella ja voi myydä sen sähkömyyntiyhtiönsä kautta loppuasiakkailleen. Järjestely on periaatteessa laillinen, sillä KHO:n on sen hyväksynyt 1960-luvulla mutta onko se oikein? Mankala-järjestely hämärtää yhtiön varakkuutta. Kuinka uskottavia ovat Kemijoki Oy:n valitukset kalateiden rakentamisen kalleudesta?

Nurinkurisia seurauksia

1980-luvulla saatiin aikaan radikaali edistysaskel: vesilakiin lisättiin kalatalousvelvoitteen muutos. Aiemmin koskemattomia kalatalousvelvoitteita voisi siis muuttaa tai tarkistaa, jos ”olosuhteet olennaisesti muuttuvat”. Sanamuoto jätti sokean pisteen: viranomainen ei voi puuttua kalatalousvelvoitteeseen vain siksi, että velvoite itsessään on surkea tai lähes olematon. Tästä koituu raskas todistustaakka: kalatalousvelvoitetta voi muuttaaa vain jos voi saumattomasti todistaa olosuhteiden muuttuneen sitten velvoitteen asettamisen. Millainen olosuhteiden muutos on riittävän merkittävä? Määritelmästä on vuosikymmenien kuluessa käyty oikeustaisteluita. Esimerkiksi vuonna 2013 Pielisjoen Kuurnan voimalaitoksen tapauksessa KHO päätti, että tiedon lisääntyminen kalankasvatuksen menetelmistä ja perinnöllisen monimuotoisuuden merkityksestä oli sellainen olennainen muutos, jonka perusteella kalatalousvelvoitteita voitiin muuttaa. On mielenkiintoista, että veden laadun paraneminen johtaa kalatalousvelvoitteen tutkimiseen. Näin on käynyt tapauksissa, joissa veden laatu on aikoinaan katsottu niin kehnoksi, että sen kummemmat kalatalousvelvoitteet on nähty turhina. Kun jätevedet on sittemmin saatu kuriin ja vedet ovat kirkastuneet, kalakannat ovat jälleen ajankohtainen kehittämiskohde.

On aika päivittää vesilaki. Nollavelvoite 1980-luvun lakimuutos jätti jälkeensä ammottavan porsaanreiän: Entä jos voimalalla ei ole kalatalousvelvoitetta lainkaan? Voiko sitä silloin muuttaa? Tilanne oli pitkään epäselvä, kunnes korkein hallinto-oikeus teki linjauksen vuonna 2013: jos voimalalla ei ole alkujaan ollut velvoitetta, ei sitä voi jälkikäteen sille määrätä. Velvoite puuttuu kokonaan erityisesti vanhoilta, pieniltä voimaloilta, joita on Suomessa muutama kymmenen. Lisäksi on vanhoja voimaloita, joilla ei ole edes vesilupaa, kuten Helsingin Vanhankaupunginkoski. Luonnonsuojeluliitto on ajanut vesilain muutosta tätä epäkohtaa paikkaamaan. Muutos saatiinkin mukaan hallitusohjelmaan, ja näillä näkymin asiaa tullaan käsittelemään ensi vuoden aikana. Toteutuessaan muutos lisäisi painetta pienten voimaloiden purkuun, sillä kalliin kalatien rakentaminen tekisi voimalaitoksen kannattamattomaksi.

Ikuinen lupa

Lainsäädäntö laahaa aina jäljessä yhteiskunnan arvojen muutoksista ja uudesta tieteellisestä tiedosta. Lienee selvää, että jos vesilakia luotaisiin alusta alkaen tänä päivänä, voimaloiden luvat eivät olisi kiveen hakattuja. Vapaana virtaavan veden ja luonnollisen virtavesiekosysteemin arvo on pitkään hävinnyt vertailussa muille intresseille, mutta olosuhteet ovat muuttuneet. Muutoksia vaatii myös EU-oikeus. EU:n vesipuitedirektiivissä on mukana vaatimus lupien tarkastamisesta. On aika päivittää vesilaki. Artikkelia varten on haastateltu hankepäällikkö Virpi Sahia ja ympäristöjuristi Matti Kattaista.

Luonnonsuojelija 2/2021

Vantaan purotalkkarit siivosivat puroista roskia ja virtauksen tukkivia rytöjä 2019.

Virtavedet kunnan agendalle Kunnilla on monia keinoja parantaa purojen ja jokien tilaa. Kuntavaalien jälkeen neuvotellaan kuntastrategiat, joihin kuntalaisten ja luonnonsuojeluyhdistysten kannattaa vinkata aloitteita. TEKSTI JA KUVA ISMO TUORMAA

Jokitalkkari joka kuntaan

Purotalkkarit kunnostavat lohikalojen kutupaikkoja, valvovat kalastusta, neuvovat kuntalaisia ja siivoavat virtavesistä roskia. Vantaan purotalkkarit keräsivät yhtenä kesänä alueen puroista 5000 kiloa roskia, kunnostivat kymmeniä kutualueita ja paljastivat siinä sivussa useita laittomia, koko Keravanjoen yli asetettuja verkkoja. Purotalkkarit ovat yleensä kalatalousalan opiskelijoita ja siten kunnalle edullisia suhteessa työpanokseensa. Talkkareiden avuksi talkoisiin kunta voi palkata työttömiä, joita sen on velvollisuus työllistää. Virrat eivät noudata kuntarajoja, joten naapurikunnat voivat tehdä yhteistyötä ja palkata yhteisiä jokitalkkareita.

Turhat padot purkuun

Tierummut huoltoon

Jos kunta omistaa padon tai vesivoimalan, se voi omistajana vaatia kalan kulun parantamista, kuten pienten patojen purkua tai ohitusuomia ja niihin riittävää virtaamaa. Patojen ja kalatalousvelvoitteiden muutoshakemukset ja mahdollisuudet selviävät ELY-keskusten kautta. Monet padot ovat laittomassa tilassa, sillä niiden rakentajat eivät ole täyttäneet lupaehtojaan tai velvoitteitaan tai velvoitteet ovat vanhentuneet.

Jokaisesta kunnasta ei ehkä löydy patoa, mutta väärään korkoon asetettuja tierumpuja ja muita esteitä vaelluskalojen sekä muiden virtavesieliöiden kululle kyllä. Kunnan kannattaa inventoida tierummut ja muut kulkuesteet ja aloittaa korjaaminen suurinta haittaa aiheuttavista kohteista.

Valuma-alueet suojeluun

Kalatalousalueet hyötykäyttöön

Virtavesien tilaa parannetaan hoitamalla koko valuma-aluetta, kuten vähentämällä päästöjä hulevesissä, edistämällä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, tukkimalla metsä- ja suo-ojia sekä suosimalla majavien palauttamista. Kuntien tulisi kartoittaa pienvetensä sekä laatia niille hoito- ja käyttösuunnitelmat. Kunta voi ottaa vesiasiat korostetusti esiin kaavoissa, suunnitelmissaan, luvissaan ja ympäristövalvonnassaan. Vaikutukset näkyvät koko virtavesiluonnossa ja joskus jopa Itämeren tilassa saakka.

Tärkeä osa virtavesien uutta elpymistä ovat vasta perustetut kalatalousalueet ja niiden vastuulla olevat käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Näihin olisi syytä vaikuttaa ja osallistua, vaikka luonnonsuojelujärjestöillä ei olekaan kokouksissa äänivaltaa, vain korkeintaan puheoikeus.

Virtavesiä ennallistamaan

Pelkkä padon purkaminen ei riitä, vaan jokea tulee ennallistaa vaelluskalojen tarpeisiin. Puroja ennallistamalla voidaan palauttaa uhanalainen taimen puroon. Virtavesiekosysteemin elpyminen lisää luonnon monimuotoisuutta, josta kunnat ovat velvollisia huolehtimaan. Samalla ennallistettu virtavesiympäristö lisää kunnan vetovoimaisuutta asuinpaikkana.

Iijoelta mallia virtojen elvyttämiseen Esteet pois! -hankkeessa kartoitettiin teiden vesistö ylityksiä ja korjattiin tierumpujen vaellusesteitä. Iijoella taimenten pääsy lisääntymisalueille parantaa myös raakkujen selviytymismahdollisuuksia. Lue lisää verkosta: sll.fi/tierummut

Luonnonsuojelija 2/2021

Taimen on epäonnistunut hypyssään Keravanjoen Kirkonkylänkosken padon yli ja liukunut alapuoliselle kalliolle. Se ei havaitse kalaportaita, vaan jatkaa ponnekasta hyppelyään. Kuva Miikka Pulliainen

Vesien vaeltajat Aurinko, virtaukset ja magneettikentät johdattavat vaelluskalat kutu- ja kasvupaikoille. Pisimmälle Suomen vaelluskaloista vaeltavat ankerias ja Tenojoen lohi.

Luonnonsuojelija 2/2021

TEKSTI JENNI HAMARA PIIRROS TOMI RÄSÄNEN

ummanruskea käärmemäinen olento vilahtaa joen pohjassa. Se on Suomessa harvinainen näky. Nimittäin ankerias. Mystinen vaelluskala, joka on lähes kadonnut Suomen vesistöistä. Ankerias on ihmeellinen. Se on Suomen rasvaisin kala, joka voi elää yli 20-vuotiaaksi ja vankeudessa jopa 150-vuotiaaksi. Se on salaperäinen pohjakala, joka selviää pitkään myös kuivalla maalla kidus- ja ihorakenteensa ansiosta. Tämä käärmemäinen olento muuttaa muotoaan useaan kertaan elinkaarensa aikana. Ensin se kehittyy toukasta lasiankeriaaksi, jonka kyljet pigmentoituvat sitruunankeltaisiksi sen kasvaessa. 3–15 vuoden kuluttua lasiankerias muuntautuu vielä mustaselkäiseksi, hopeakylkiseksi ja suurisilmäiseksi hopea-ankeriaaksi, joka matkaa 4 000–9 000 kilometrin kutuvaelluksen Sargassomerelle. Sitten se kuolee. Vaarana on, että Suomen ankeriaskantakin kuolee. Ankeriaiden määrä on vähentynyt koko levinneisyysalueella 1980-luvun alusta noin 98 prosenttia. Syiksi on epäilty jokien patoamisesta johtuvia nousuesteitä sisävesien kasvualueille ja kutuvaellukselle lähtevien vaellusankeriaiden silpoutumista vesivoimalaitosten turbiineihin. Niin ikään liian tehokas kalastus, ympäristömyrkyt, taudit ja ilmastonmuutoksesta johtuvat merivirtojen muutokset voivat olla ankeriaan tukalan tilanteen taustalla, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksen perustamassa Järvi&meriwikissä. on vain yksi esimerkki Suomen pulaan joutuneista vaelluskaloista. Luonnonsuojelija-lehti kokosi vaelluskaloista kiinnostuneille paketin, jolla pääsee alkuun virtavesien moninaisten vaeltajien tunnistamisessa. Opi perusasiat! IHMEELLINEN ANKERIAS

ANKERIAS

Anguilla anguilla Koko: 30 – 60cm, < 1kg

Luonnonsuojelija 2/2021

TEKSTI JA PIIRROKSET TOMI RÄSÄNEN

aeltaminen on vaelluskaloille elämän ja kuoleman kysymys. Se on sekä lajin säilymisen elinehto että kalayksilölle voimia vievä suoritus. Suomen lohikalat eivät tosin useimmiten menehdy kudun jälkeen, kuten esimerkiksi niiden kaukaiset serkut tyynenmeren lohet Yhdysvalloissa, vaan ne voivat tehdä elämänsä aikana useamman kutuvaelluksen. Kuinka ihmeessä taimen löytää mereltä kotipuroonsa tai ankerias Sargassomerelle? Vaelluskaloja tutkinut Helsingin yliopiston emeritusprofessori Hannu Lehtonen vastaa: ”Vaelluskaloilla etäisyys synnyinjoen ja syönnösalueen välillä voi olla tuhansia kilometrejä. Vaeltaessaan kasvualueille ne tallentavat erilaisia koodeja, kuten merivirtoja, maan magneettikenttää sekä auringon nousu- ja laskusuuntia.”

Kun on aika palata kutemaan synnyinjokeen, vaelluskalat purkavat koodit päinvastaisessa järjestyksessä, kunnes ne saapuvat lähelle kotijokeaan. ”Tässä vaiheessa hajuaisti tulee tärkeimmäksi aistiksi, ja kalat suunnistavat tutun hajun perässä omaan jokeensa. Sama koskee myös ankeriasta, mutta sen kohdalla tärkeä suunnistusta edistävä tekijä on Golfvirta”, Lehtonen selvittää. Lehtosen mukaan kalojen vaellusmatkan pituus vaihtelee kymmenistä kilometreistä aina kymmeniin tuhansiin kilometreihin asti. Pisimmälle valtamerissä matkaavat muun muassa eräät hait, marliinit ja tonnikalat.

Suomessa lohikalat eivät yleensä menehdy kudun jälkeen, vaan voivat tehdä useammankin kutuvaelluksen.

Uhanalaisuusluokitus:

Äärimmäisen uhanalainen

Purosta mereen – tai toisin päin

Vaelluskalat luokitellaan vaelluskohteensa mukaisesti. Merivaelteinen kala syntyy purossa tai joessa, josta se vaeltaa kasvamaan ja viettä-

Erittäin uhanalainen

Vaarantunut

Silmälläpidettävä

Elinvoimainen

LOHI

NAHKIAINEN

Salmo salar

Lampetra fluviatilis

Koko: 70–110cm, 3–27 kg

Koko 25–40 cm, n. 50–60 g

Lohta voidaan pitää eräänlaisena vaelluskalojen aatelisena. Tämä voimakaspyrstöinen virtavesien valtias on yksi arvostetuimmista kaloistamme. Lohella on sekä mereen että järveen vaeltavat muodot. Puhutaan meri- ja järvilohesta. Sisävesiemme järvilohi voi todella huonosti. Järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, koska sille sopivat kutupaikat ovat vähissä. Sille soveltuvat isojen jokien koskipaikat ovat jääneet monin paikoin vesivoimaloiden patojen alle. Merivaelteisista lohista tavataan Itämereen ja Jäämereen vaeltavia kantoja, jotka on luokiteltu vaarantuneiksi.

Nahkiainen on erikoinen matomainen kala. Se muistuttaa hyvin vähän muita kalalajejamme. Ensimmäiset vuodet nahkiainen elää joen pohjaan kaivautuneena. Usean vuoden toukkavaiheen jälkeen nahkiainen vaeltaa mereen tai järveen kasvamaan. Muutaman vuoden jälkeen se vaeltaa kudulle jokivesistöihin. Nahkiainen ei syö kutua edeltävänä aikana mitään ja menehtyy kutemisen jälkeen. Jokien rakentamisella on ollut vaikutuksensa myös nahkiaiskantoihin.

Luonnonsuojelija 2/2021

mään pääosan elämästään mereen. Sukukypsyyden saavutettuaan kala lähtee kutuvaellukselle mereltä takaisin makeaan veteen, usein synnyinjokeen tai -puroon. Vastaavasti makeaan veteen vaeltava kala elää ja kasvaa makeassa vedessä ja palaa merialueille kutemaan. Suomen vaelluskaloista näin toimii ankerias. Sen tuhansien kilometrien kutuvaellus Pohjois-Atlantin Sargassomerelle on pisin Suomessa tavattavan kalalajin vaellus. Jotkut kalat tekevät vaelluksensa pelkästään merellä tai makeissa vesissä. Suomessa näin toimii taimenen järvivaelteinen muoto. Järvitaimen syntyy ja lisääntyy virtavesien virtapaikoilla, mutta kasvaa ja elää suurimman osan ajasta järvien syvillä selkävesillä. Aina vaellusta ei tapahdu lainkaan. Esimerkiksi taimen saattaa jäädä kotipuroonsa, jolloin se ei kasva yhtä isoksi kuin merelle paremmille ruoka-apajille suuntaavat lajitoverinsa.

Vaellus pysähtyy esteeseen Suomessa esiintyvistä vaelluskalalajeista lähes kaikki ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. ”Suurimmat ongelmat ovat varmasti liikakalastus ja jokien rakentaminen. Niiden vuoksi lukemattomat vaelluskalakannat ovat kadonneet pysyvästi”, Lehtonen sanoo. Liikkuminen virtavesien ja meren tai järven välillä on vaelluskaloille elintärkeää. Jos ne eivät pääse syystä tai toisesta toteuttamaan vaellustaan, kalojen lisääntyminen estyy. Kalojen vaeltamisen kokonaan estäviä tai kulkua haittaavia esteitä on suunnattomasti. Suomen joissa on yli 200 valtakunnan verkkoon sähköä tuottavaa vesivoimalaitosta sekä satoja käytöstä poistettuja voimaloita tai minivoimaloita, jotka tuottavat sähköä vain yksityisomistajalleen. Harvassa voimalaitoksessa on kalatie, eikä sekään välttämättä toimi. Lisäksi on kymmeniä tuhansia väärin asetettuja tierumpuja sekä erilaisia patoavia rakenteita, kuten

Vaeltaminen on vaelluskaloille elämän ja kuoleman kysymys.

TAIMEN

TOUTAIN

Salmo trutta

Leuciscus aspius

Koko: 40–80 cm, 1–10 kg

Koko: 40–75cm, 1–3 kg

Taimen jaetaan kolmeen muotoon vaelluskäyttäytymisen perusteella: meritaimeneen, järvitaimeneen ja synnyinseudulleen jäävään purotaimeneen. Taimen elää hapekkaissa ja puhtaissa vesissä. Se on virtavesien indikaattorilaji, joka kertoo veden hyvästä laadusta. Kutu tapahtuu virtavesien sorapohjilla syksyisin loka–marraskuussa ja poikaset kuoriutuvat loppukeväästä. Taimenta tavataan Suomessa koko maassa, mikä ei tarkoita, että se voisi hyvin: Lapin taimenkannat ovat silmälläpidettäviä, ja merivaelteinen taimen sekä taimenen eteläiset sisävesikannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi.

Toutain kuuluu vähemmän tunnettujen vaelluskalojemme joukkoon. Tästä särkikaloihin kuuluvasta virtaviivaisesta petokalasta esiintyy järviin ja meren rannikkovesiin vaeltavia yksilöitä. Toutain kasvaa verrattain isoksi ja saavuttaa sukukypsyyden 5–6 vuoden iässä. Sukukypsyyden saavutettuaan toutain tekee keväisen vaelluksen jokien vuolaille virtapaikoille ja koskille kutemaan. Kuten moni muukin vaelluskala, toutain on kärsinyt jokien patoamisesta.

Luonnonsuojelija 2/2021

vanhojen vesivoimaloiden ja uittorakenteiden jäänteitä, jotka aiheuttavat osittaisen, ajoittaisen tai täydellisen vaellusesteen kaloille. Vesiemme esteet ovatkin suuri syy vaelluskalakantojen ahdinkoon.

Ohi patojen Vaelluskalojen ja koko virtavesiekosysteemin kannalta paras ratkaisu on padon purkaminen. Pienten ja käytöstä poistettujen voimalaitosten kohdalla tämä on usein myös halvempaa kuin kalatien rakentaminen. Ison voimalaitoksen patoa ollaan vielä harvoin purkamassa. Tällöin paras ratkaisu voimalan ohittamiseen on luonnonmukainen kalatie. Se voi olla rakennettu puro eli ohitusuoma tai alkuperäinen luonnonuoma, johon juoksutetaan riittävä ja jatkuva sekä vuodenaikojen mukaan vaihtuva virtaama, niin kutsuttu ympäristövirtaama. Tällainen uoma voi soveltua myös lisääntymis- ja poikasalueeksi – ja mikä tärkeintä, se hyödyttää koko virtavesiluontoa. Aina ei löydy tilaa ohitusuoman rakentamiseen. Jos padon purku ei onnistu, on tekninen kalatie mahdollinen ratkaisu. Se on yleensä betonista rakennettu porrasmainen

rakennelma, johon vettä juoksutetaan usein vain kutunousun aikaan. Hyvin suunniteltu tekninen kalatie auttaa siis kaloja liikkumaan voimalaitoksen ohi, mutta se ei palvele muuta virtavesiluontoa. Rakennettiin sitten luonnonmukainen tai tekninen kalatie, on tärkeää varmistaa, että kalat löytävät ohitusreitin sisääkäyntiaukolle eivätkä esimerkiksi päädy hyppimään päin patoa. Yhtä lailla tärkeää on huolehtia kalojen turvallisesta alasvaelluksesta. Alas vaeltava kala ei osaa kalatielle ilman opastusta vaan ajautuu virran mukana voimalan vedenottoaukkoon tai tulvaluukkuihin, jos meneillään on ohijuoksutus. Kohtalona voi tällöin olla silpoutuminen voimalaitoksen turbiinissa tai menehtyminen korkealta padon päältä alas pudotessa. Lisäksi on kehitelty erilaisia kiinniottolaitteita, kalahissejä, kalasydämiä ja muita kalojen ylisiirtolaitteita. Kalat eivät voi uida näistä laitteista läpi omin evin. Toiminta on epävarma ja voimalan ohi pääsevien kalojen määrä on minimaalinen luonnonmukaiseen kalatiehen verrattuna. Vaelluskalat ja virtavesiluonto tarvitsevat vapaana virtaavaa vettä. Sitä ei voi korvata millään teknisellä laitteella.

Paras ratkaisu vesivoimalaitoksen kiertämiseen on luonnonmukainen kalatie.

VAELLUSHARJUS

VAELLUSNIERIÄ

Thymallus thymallus

Salvelinus alpinus

Koko: 30 – 60cm, < 1kg

Koko: 40–60 cm, 1–5kg

Harjuksen tunnistaa sen purjemaisesta isosta selkäevästä. Harjusta esiintyy Suomessa paikallisena järvissä, joissa tai meressä esiintyvänä muotona sekä ns. vaellusharjuksena. Vaellusharjus tekee järvestä tai merestä kutuvaelluksen jokien virtapaikoille. Merestä rannikon jokiin vaeltava harjus on ahdingossa ja äärimmäisen uhanalainen. Eteläisten sisävesien kannat ovat vaarantuneet. Vain Lapissa harjusta tavataan sisävesissä elinvoimaisena.

Nieriä eli rautu on Lapin sisävesien kalalaji. Saimaalla esiintyy reliktilajina saimaannieriää, joka on kenties Suomen uhanalaisin kala. Nieriästä tavataan Suomessa vaeltava muoto, Tenojoen vaellusnieriä. Vaellusnieriä tekee Jäämerestä kutuvaelluksen Tenojokeen ja sen sivupuroihin. Nieriä on viileiden vesien monimuotoinen kalalaji, ja se sietää lämmintä vettä huonosti. Tenojoen pääuoman merivaelteiset nieriät luokiteltiin 1990-luvun loppupuolella erittäin uhanalaisiksi.

Luonnonsuojelija 2/2021

Esa Lehtinen

Vapauta virrat -kampanjassa halutaan vapauttaa vesivoiman vangitsemat joet. Tule mukaan! Tutustu kampanjaan: sll.fi/vapauta-virrat Tue työtämme: sll.fi/raakullaonasiaa Sågarsforsin ohitusuoma Siuntionjoella.

Kalojen kokoluokituksen lähteenä: Luontoportti.com & Suomen Luonto

VAELLUSSIIKA

VIMPA

Coregonus lavaretus

Vimba vimba

Koko: 25–50cm, 500g–1,5kg

Koko: 20–35cm, 200–300g

Siialla on Suomessa monta muotoa. Vaellussiiasta on sekä merestä jokeen kudulle nousevia että järvestä jokeen kudulle vaeltavia muotoja. Vaellussiian sisävesimuotoja tavataan muun muassa Kemijoen ja Vuoksen vesistöalueilla. Merivaelteinen siika oli vielä 1900-luvun alussa elinvoimainen laji. Jokien patoamiset ovat ajaneet vaellussiian ahdinkoon. Se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Vimpa kuuluu joukkoon ei niin tunnetut vaelluskalat. Tämä särkikaloihin kuuluva kala elää ja kasvaa Itämeren rannikon vähäsuolaisessa murtovedessä. Keväisin vimmat vaeltavat suurissa parvissa jokiin kutemaan. Vimpakannat olivat vielä 1990-luvulla silmälläpidettäviä jokien patoamisen ja jokivesien huonon tilan vuoksi. Sittemmin vedenlaatu on parantunut ja vimpakannat ovat elpyneet.

Luonnonsuojelija 2/2021

Kohtaamisia Joskus vuosien odotus palkitaan. Toisinaan onnekas sattuma suo luonnossa liikkujalle ikimuistoisen hetken.

Luonnonsuojelija 2/2021

Missä kampela luuraa?

Kivi paljastui kampelaksi Vedenalaiskuvaaja ja sukelluskalastaja Jarno Koivisto törmäsi Tenojoessa jääkauden jäänteeseen. TEKSTI JENNI HAMARA KUVAT JARNO KOIVISTO

ouvolassa asuva Jarno Koivisto on snorklannut lapsesta saakka. Nykyään hänellä on snorkkelin lisäksi otsassaan viiden sekunnin välein kuvan räpsäisevä kamera. Ilman sitä uskomattomat kalajutut jäisivät usein vaille todistusaineistoa. Kuten se kerta, kun hän floridalaisessa kirkkaassa lähdepurossa törmäsi nelimetriseen alligaattoriin. Tuoreempi tapaus sattui Tenojoella. ”Olimme kaverin kanssa Lapissa syyskuussa 2020 snorkkelisukeltelemassa reilun viikon mittaisella roadtripillä. Olimme matkalla Utsjoelta Nuorgamin lähellä sijaitsevalle Pulmankijärvelle. Wikipedian mukaan kyseisessä järvessä on maailman ainoa makean veden kampelakanta jääkauden jäljiltä. Tie Nuorgamiin kulki Tenojoen rantaa, ja näimme kosken alapuolella suvantoja ja syvänteitä. Päätimme käydä katsomassa, onko vesi kirkasta ja näkyykö mitään vedeneläviä kuvattavaksi. Hetken päästä raahautuessani käsipohjaa matalassa kivikossa huomasin pyöreän kiven takana merestä tutun muodon. Hyvin naamioitunut kampela lepäili kiven takana katveessa virralta. Hetken mulkoilimme toisiamme, kunnes kampela totesi paljastuneensa ja säntäsi karkuun. Kohtaaminen oli huikea yllätys, ja siitä jäi vielä kuva muistoksi. Rannalla kaveri kertoi myös nähneensä kampelan. Homman kruunasi vielä se, että Pulmankijärvessä emme kampeloita nähneet, joten yksi reissun tavoite oli saavutettu tuurilla”, Koivisto muistelee.

Jarnon vedenalaiset bongausvinkit: Katso kartasta tai syvyyskartasta mielenkiintoinen kohde. Etsi niemi, lahti, saari, salmi tai syvänteen reuna. Myös järven keskellä saattaa olla matalikko. Muoto houkuttelee kaloja. Sukella pohjaan ja ole paikallasi, niin elukoiden uteliaisuus yleensä voittaa, jos niitä kiinnostaa. Sukeltaja harvoin yllättää eläimiä. Elukka itse päättää, tuleeko nähdyksi.

Luonnonsuojelija 2/2021

Kaksikuinen Longinojan nollikas

Virran vaeltaja tuli tervehtimään

Älä kahlaa purossa, ellet ole kahlaaja!

TEKSTI MILJA PARVIAINEN KUVA PÄIVI SEIKKULA

TEKSTI MILJA PARVIAINEN KUVA JUHA SALONEN

antaanjoen alajuoksun rannat ovat helsinkiläiselle Päivi Seikkulalle tuttuakin tutumpia virkistäytymispaikkoja. Joki onnistui kuitenkin yllättämään, kun hän viime kesänä innostui suppailemaan siellä liki päivittäin. ”Kotikulmat avautuivat aivan uudella tavalla ja ilmeellä joen keskeltä katsottuna”, Seikkula kertoo. Seikkulan suppailureseptiksi muodostui lähtö vastatuuleen tai vastavirtaan, ja paluu suppailen tai rennosti laudalla makoillen sinitaivasta ja hahtuvapilviä seuraillen tuulen tai virran avittaessa matkaa. Päiväretkille kertyi mittaa kymmenisen kilometriä. ”Suppailu pitää mielen terveenä ja välillä lihakset kipeinä. Se on ihan parasta liikuntaa ja luonnossa latautumista. Huolet jäävät rannalle”, hän vakuuttaa.

SYKÄHDYTTÄVIMMÄN ELÄMYKSEN Vantaanjoella Seikkula koki syyskuun puolivälissä suppaillessaan Vanhankaupunginkoskelta takaisin kohti kotilaituria. ”Suuri, kaunis, sulavaliikkeinen taimen nousi Pikkukoskella laudan viereen, liki katsoi silmiin ja kaarsi pitkän selkänsä pinnalle. Ui ihan rauhassa kiinni lautaan, nousi pintaan ja tervehti kuin delfiini laivaa. Se oli kuin joku hartaus, ihmeellinen viipyilevä hetki”, Seikkula huokaisee.

onginoja solisee iloisesti. Kevät on kypsyttänyt Vantaanjoen ensimmäisen sivu-uoman soraikon suojissa talvehtineen mädin. Toukokuussa kuoriutuvat puron pienet aarteet, uhanalaisen taimenen poikaset. Ne pujahtavat turvaan kivikon suojiin ja aloittavat siltä käsin varovaisen tutustumisen suureen maailmaan. Pienpoikastarkkailu herkistää Longinojan purokunnostuksia yli kaksi vuosikymmentä vetäneen Juha Salosen mielen. ”Vuoden talkookunnostuksien kiitos tulee syksyn kudun ja kevään poikasten kuoriutumisen tarkkailun yhteistuloksesta. Näihin hetkiin on hieno palata aina uudestaan ja uudestaan, kun miettii seuraavaa talkookunnostuskohdetta. Pieni vipeltäjä soraikolla on merkki siitä, että työ on kantanut hedelmää ja puroon on syntynyt uusi taimensukupolvi”, Salonen summaa. VAIKKA TAIMENBONGAUKSEN sesonkiaika onkin loppusyksyllä, on

helposti eri puolilta pääkaupunkiseutua saavutettava Longinojan luontopolku mainio retkikohde ympäri vuoden. Muistathan pysyä tarkkailemassa herkkää puroluontoa rannalta jaloin! longinoja.fi/luontopolku

Luonnonsuojelija 2/2021

Liito-oravien hurja parittelu Luontokuvausta harrastava espoolainen Paul Stevens oli etsinyt potentiaalisia liito-oravakohteita jo ennen joulua. Hän tiesi, että Etelä-Espoosta löytyy sopiva metsikkö ja suuntasi sinne maaliskuisena iltana. TEKSTI JENNI HAMARA KUVAT PAUL STEVENS

”K

errankin oli kunnon talvi ja etsin liito-oravan papanoita hangelta. Yhden paikan huomasin, kun lumi alkoi sulaa. Siinä oli paljon papanoita. Menin yhtenä iltana sinne ja kolosta kömpi ulos liito-orava. Muutamaa päivää myöhemmin kaverini kävi siellä ja näki kaksi yksilöä. Kaksi liito-oravaa niin lähekkäin samalla reviirillä tarkoittaa, että ne ovat koiras ja naaras. Kaveri kertoi nähneensä liiturin haistelevan toisen peffaa. Kiima-aika oli siis lähellä. Liito-oravan kiima-aika on erityinen hetki. Se kestää vain yhden päivän. Parittelu laukaisee naaraan ovulaation, joten lisääntymishetken näkeminen on harvinaislaatuinen tapaus. Sillä kertaa liito-oravat eivät kuitenkaan edenneet haistelua pidemmälle. Päätimme palata kokeilemaan onneamme niin pian kuin mahdollista. Uusi päivä valkeni sateisena. Pelkäsin, että peli oli menetetty tämän vuoden osalta. Suuntasimme kuitenkin sadepäivän jälkeen uudelleen metsikköön. Oli kaunis ilta. Saapuessamme paikalle yksi orava oli jo pesän ulkopuolella. Se istui haavan oksalla ilta-auringossa ainakin 20 minuuttia. Outoa! Miksi se istuu? Otin kameran esiin ja sain kuvata rauhassa. Sitten se kiipesi latvaan ja hävisi. Yhtäkkiä kaksi liito-oravaa liiteli yhtäaikaa pesäpuuhun. Naaras nosti häntää, koiras haisteli. Liito-oravat alkoivat paritella ja kamera soi. Tapahtuma oli aika raju. Jälkikäteen kuvia katsoessani huomasin, että koiras pomppi ilmassa ja naaras roikkui vain etukäpälöidensä varassa puussa kiinni. Hetki tuntui ikuisuudelta, mutta kesti todellisuudessa vain muutaman minuutin. Sitten eläimet pitivät taukoa. Naaras odotti häntä pystyssä: ‘Jatka, jatka! Miksi lopetit?’ se tuntui kysyvän. Oravat siirtyvät hieman korkeammalle ja kuvien saanti vaikeutui. Mahdollisesti toinen koiras ilmaantui paikalle ja naaras paritteli senkin kanssa. Sitten alkoi liitelynäytös. Kaikki kolme viuhuivat ympäri metsää. Kyseessä taisi olla takaa-ajo koiraiden kesken, jonka tieltä naaras yritti pysytellä poissa. Oravat kiipesivät aivan puun latvaan ja ponnistivat liitoon kovalla vauhdilla. Ne tekivät hienoja käännöksiä ilmassa ja tulivat pari kertaa melkein päällemme. Kuvien ottamisesta ei tullut enää mitään. Luovutin ja päätin vain nauttia. Se oli huikea ilta.”

Paul Stevensin, Emilia Milonoffin ja Tuomas Heinosen valokuvanäyttely Naapurini liito-orava on esillä Villa Elfvikissä Espoossa 20.6.2021 saakka.

Luonnonsuojelija 2/2021

Luonnonystävän ykköslehti viettää 80-vuotisjuhlavuotta!

Kesäillan keijutanssi Jukka Eskelinen seuraa vesiperhosten kosiolentoa Kainuussa. TEKSTI JENNI HAMARA KUVAT JUKKA ESKELINEN

uringonlaskun kullatessa suomussalmelaisen Saapaskosken rannat on aika koittanut. Kosken ylle alkaa kerääntyä vesiperhoskoiraita sakeiksi pilviksi. Osa vesiperhosista nousee yläilmoihin, osa jää kosken pintaan. ”Naaraat lentävät parveen ja ritarit hyökkäävät niiden kimppuun. Vesiperhoset erkanevat hyönteispilvestä löydettyään kumppanin ja vetäytyvät pariutumaan rauhalliseen paikkaan”, kainuulainen luonnonsuojeluaktiivi Jukka Eskelinen kuvailee. Hän suuntaa luontoon aina kamera kaulassaan. Eskelinen haluaa kuvillaan välittää Kainuun luonnon monimuotoisuuden ihmeet. Saapaskoski sijaitsee Suomussalmen Ylivuokissa. Se on osa Vienan reittiä, joka oli 1500-luvulta lähtien kulkutie ja vesireitti Venäjälle. Nimensä mukaisesti koski tekee lopussa mutkan: ”Kengänkärki kääntyy oikealle Rantajärveen”, Eskelinen kuvailee.

Paras paikka vesiperhosten bongailuun löytyy yläjuoksulta hieman ennen jokisuuta. Siinä on silta, jonka kaiteisiin Eskelinen kiinnittää valot. ”Viritän valot ja lakanan. Minulla on kaksi 500 watin elohopealamppua, joiden houkuttelemina vesiperhoset pysähtyvät lakanalle. Ne eivät hötkyile, kuten yökköset. Vesiperhosia pystyy tutkimaan suurennuslasilla ja kameralla”, Eskelinen kuvailee. Yöaikaan Saapaskoskella vallitsee erämaatunnelma. Vesi virtaa. Koski kohisee. Kaisla- ja koskikorennot etsivät parittelukumppania päiväkorentojen tanssiessa taivaalla. Vesiperhosten esihistoriallinen ja eksoottinen olemus kiehtovat Eskelistä. ”Niitä ei tunne Suomessa moni ja asiantuntijat ovat harvassa.” Yöllisillä retkillään Jukka Eskelinen haluaa kantaa kortensa kekoon. Ihmisten maailmaan palattuaan hän lähettää ottamansa kuvat Suomen vesihyönteiset -Facebook-ryhmään tunnistettaviksi.

Jukka Eskelinen vinkkaa: Houkuttele hyönteisiä perhosvalolla Keväällä ilman lämpötilan noustessa nollan yläpuolelle yöperhoset lähtevät liikkeelle. Niitä voi nähdä jo iltahämärissä. Keväällä Yöperhosten lajimäärä on huomattavasti monipuolisempi kuin päiväperhosten. Valo houkuttelee perhosia ja muita ötököitä. Niitä voi tarkkailla virittämäl-

lä valkoisen kankaan valon viereen. Mitä tehokkaampi lamppu sen parempi. Loisteputki ja elohopealamput sopivat parhaiten tarkoitukseen. Lamppuja voi tilata Suomen Perhostutkijain Seuran perustamasta hyönteistarvikekaupasta: www.tibiale.fi

Tilaa oma lehtesi jäsenhintaan Kestotilaus 62 €/vuosi (norm. 70,90 €) MääräaiKaistilaus 70,50 €/vuosi (norm. 80,90 €) lehti ja digi Kestotilaus 70,50 €/vuosi (norm. 81 €) lehti ja digi MääräaiKaistilaus 80,50 €/vuosi (norm. 92 €) suomenluonto.fi/lehtitilaus tilaajapalvelu@sll.fi (09) 2280 8210 (arkisin 9–15)

Upea juhlanumero ilmestyy 9.6. Tilaa 1.6. mennessä tai osta Lehtipisteestä 5,90 €!

Tilaamalla tuet luonnonsuojelutyötä.

Luonnonsuojelija 2/2021

Keltakurjenmiekka kutsuu vesien ääreen

Kukkaloistoa Evon Sorsajärvellä.

Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina. TEKSTI JENNI HAMARA KUVA MARKKU KARVONEN

SUOMALAISEN LUONNONKUKKIEN PÄIVÄN siemenet

vitieteellisillä seuroilla ei ole perinteisesti ollut yhtä paljon kiinnostusta nostaa suojelu-ulottuovat kulkeutuneet tänne muista Pohjoismaista. Luonnonkukkien hienoutta alettiin tuoda esiin vuutta esiin. erityistä päivää viettämällä Tanskan kasvitieteellisen seuran aloitteesta vuonna 1988. Suomi liitLisää retkien vetäjiä tarvitaan tyi joukkoon 2003. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Maankäyt”Suomessa on kuitenkin eniten retkiä ja osaltö, kaavoitus, uhanalaiset lajit ja ilmastokysymys listujia”, kertoo maatamme pohjoismaisissa kiinnostavat luonnonkukkapiireissä uudella taLuonnonkukkien päivän kokouksissa edustava valla. Myös elinympäristöjen ennallistamista ja Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suovieraslajeja käsitellään luonnonkukkien päivän yhteydessä nykyään. men piirin aluepäällikkö Hannu Klemola. Klemolan mukaan erityisesti ”Meillä kuka tahansa kasviRuotsissa ja Norjassa panostetaan harrastaja voi järjestää retkiä. Ruotsissa ja Norjassa vahvasti nuoriin kasviharrastaSuomen luonnonsuojeluliitoljiin. Heille järjestetään projektepanostetaan la on päävastuu ja lisäksi retkiä ja ja leirejä. järjestävät Metsähallitus ja luon”Tässä suomalaisilla olisi opvahvasti nuoriin nonsuojeluyhdistykset.” pimisen paikka. Uusia kasvikasviharrastajiin. Klemolan mukaan muissa harrastajia ja retkioppaita ei synmaissa on varsin suuret ja vahvat ny itsestään. Meillä retket pyörivät kansalliset kasvitieteelliset yhdistykpitkälti vanhojen Marttojen ja kasviset, jotka Suomesta puuttuvat. Ero järjesharrastajaherrojen opastamina. Olisi saatäjätahoissa heijastuu Luonnonkukkien päivän tava laajemmat kansanjoukot mukaan”, Klemoviettoon. Suomessa teemapäivällä on kasviharla visioi. rastuksen pariin innostamisen lisäksi otettu esiin Sosiaalinen media on avannut Luonnonkukkiluonnonsuojelukysymyksiä. Pohjoismaisilla kasen päivään uuden ikkunan. Kuvia ja vinkkejä jae-

”

taan. Se innostaa ihmisiä havainnoimaan ja suojelemaan luontoa.

Presidentin lempikukka kasvaa lehdoissa ja kangasmetsissä Klemola on vienyt kukkaretkelle Naantalin Kuparivuorelle myös presidentti Sauli Niinistön. Sillä kertaa teemalajina oli valkolehdokki, joka tiedettiin presidentin lempikukaksi. Tänä vuonna teemalajina kukoistaa vesistöjen ääreltä löytyvä keltakurjenmiekka, jota ihaillessa sopii samalla keskustella vesien hyvinvoinnin turvaamisesta. Pohjoismaiseen yhteistyöhön Klemola toivoo erityisesti ruotsinkielisiä tahoja, kuten Natur och Miljötä, josta saattaisi löytyä häntä itseään paremmin skandinaaviskaa taitavia henkilöitä. ”Tavallinen tallaaja voi aloittaa kasviharrastuksen tutustumalla lähiympäristön kasveihin ja ostamalla hyvän kasvikirjan tai kännykkäsovelluksen. Kasvit avaavat ikkunan aivan uuteen maailmaan. Yhteen kasviin liittyy valtava määrä tarinoita, perinnekäyttöä ja monisatavuotinen kulttuurihistoria. Koko maapallon ruoantuotanto perustuu lopulta kasviharrastukseen.”

Luonnonsuojelija 2/2021

Luonnonkukkien päivänä 20.6. voi osallistua yli 40 retkelle koronarajoitteiden puitteissa. Vaikka muu maailma olisi suljettu, on luonto ja kasvien valtakunta yhä auki. Löydä oman paikkakuntasi retket ja osallistu! TEKSTI MARJA HAATANEN KUVA KEIJO LUOTO

n Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja kaikille avoimia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ellei toisin mainita. n Mukaan säänmukainen retkivarustus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mukaan kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. n Retkillä opastetaan suomeksi ellei toisin mainita. n Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. n Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä Suomen luonnon suojeluliitto, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ympäristökeskus ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry n Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä: sll.fi/luonnonkukkien-paiva

Rantojen kuninkaallinen Luonnonkukkien päivän teemalajiksi valikoitui järvien, hiljaa virtaavien jokien ja purojen varsilla viihtyvä keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus). Keltakurjenmiekka kukkii rannoilla loisteliaan keltaisena kesä–heinäkuussa. Sen pitkät, terävät lehdet ovat kuin miekkoja ja suuri, kirkkaan keltainen kukinto kasvia täydentävä kruunu. Kurjenmiekan kukka onkin vaakunaliljan esikuva. Se esiintyy myös Ranskan kuningashuoneen ja ristiretkeläisten vaakunoissa sekä kansainvälisen partioliikkeen tunnuksessa.

ETELÄ-HÄME Asikkala

n Retkikohde: Iso-Äiniön luontokeskus. Kokoontuminen: Päijännetalon p-alue, Meijeritie 1, Vääksy, josta lähtö kimppakyydein. Retki-aika: klo 10-14. Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Tuija Puranen, Hannu Jurkkala. Lisätiedot: Juha Kamppila, p. 050 020 5565, kamppila. jam@pp.phnet.fi

Lahti

n Retkikohde: Koiskalan kartanon Myllymäki. Kokoontuminen: Lähtö kimppakyydein Heinsuon koulun (ent. Hollolan yläkoulun) p-paikalta klo 9.30 ja Lahden Pikku-Vesijärven vesiurkujen viereiseltä p-paikalta klo 10.00. Retki-aika: klo 9.3011.30. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys ry ja Salpausselän luonnonystävät ry. Oppaat ja lisätiedot: Matti Laurila, p. 040 595 3147

Loppi

n Retkikohde: Solstrand, Pilpala. Kokoontuminen: Solstrand, Sinervänpolku 15. Suosittelemme kimppakyytejä ja polkupyöriä; pihassa rajoitetusti parkkitilaa. Retki-aika: klo 13-15. Järjestäjä: Lopen luonnonystävät ry. Oppaat ja lisätiedot: Marika Tudeer, marika.tudeer@gmail.com

ETELÄ-KARJALA Imatra

Retkikohde: Tainionkosken koulu. Kokoontuminen: Tainionkosken vanhan koulun p-paikka (Juskunmäenkatu 24). Retki-aika: klo 10-12. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti. Oppaat ja lisätiedot: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi

Luumäki

n Retkikohde: Taavetti, Jukolan pihapiiri. Kokoontuminen: S-Market Taavetin p-alue, josta kävellään kohteelle (noin 200 m). Retki-aika: klo 10-12. Järjestäjä: Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Oppaat ja lisätiedot: Kimmo Saarinen, p. 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi

ETELÄ-SAVO Mikkeli

Retkikohde: Hanhilampi-Kalevankangas. Kokoontuminen: Sport Forumin p-paikka (Kuukuskuja 4) (Raviradantien varressa). Retki-aika: klo 12-13.30. Järjestäjä: Suomen ls-liiton Suur-Savon yhdistys ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Aune Niiranen, Timo J. Lehtonen. Lisätiedot: Aune Niiranen, p. 044 036 1306, aune.niira@gmail.com Huom! Retken osallistujamäärä on rajoitettu tapahtuma-aikaan voimassa olevien yleisötilaisuuksien osallistujamäärien mukaiseksi. Retkelle tulee ilmoittautua ennakkoon joko aune.niira@gmail.com tai puhelimitse/tekstiviestillä p. 044 036 1306.

KAINUU Kuhmo

n Retkikohde: Lauttavaara. Kokoontuminen: Lauttavaaran p-alue. Retki-aika: klo 14-15.30. Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaa-Kainuun luontopalvelut. Yhteistyötahot: Lentua-Seura ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Mervi Laaksonen, Antti Sallinen. Lisätiedot: Mervi Laaksonen, p. 040 641 2851, mervi.laaksonen@metsa.fi

Paltamo

n Retkikohde: Kanervan pihapiiri. Kokoontuminen: Kanervan p-paikka. Retki-aika: klo 10-12. Järjestäjä: Paltamon

luonto ry. Oppaat: Virpi Juvonen, Eeva Tolonen, Eija Homanen. Lisätiedot: Virpi Juvonen, virpi.juvonen@gmail.com

KESKI-SUOMI Keuruu

n Retkikohde: Tiedetila. Kokoontuminen: Tiedetila, Alkulantie 265. Retki-aika: klo 12-16. Järjestäjä: Tiedetila. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Tuula ja Kari Kotiranta. Lisätiedot: Tuula Kotiranta, tiedetila@gmail.com. Opastus molemmilla kielillä.

KYMENLAAKSO Kotka

n Retkikohde: Nummenjoki, Rantahaka. Kokoontuminen: Hotelli Leikarin piha (Haminantie 261). Retki-aika: klo 10-12. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Jussi Halme. Lisätiedot: Kirsi Niskanen, p. 050 410 1420

PIRKANMAA Kangasala

n Retkikohde: Kirkkojärven Kuohunlahti. Kokoontuminen: Kangasalan tori. Retki-aika: klo 12-14. Järjestäjä: Kangasalan luonto ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Heikki Toivonen, p. 040 749 3901, toivonenhe@ gmail.com

Lempäälä

n Retkikohde: Sarapiston keto. Kokoontuminen: Keskuskatu 1:tä vastapäätä laitumen portilla. Retki-aika: klo 10-14. Järjestäjä: Lempäälän Ympäristönsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Lempäälän kunta. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Sirkka Pyhälä, Martha Nikander. Lisätiedot: Sirkka Pyhälä, p. 040 012 4283, sirkkapyhala@gmail.com

Ylöjärvi

Retkikohde: Huuhkajanvuori. Kokoontuminen: Sorakuopantie, vanhan sorakuopan kohdalla. Retki-aika: klo 9-11. Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Jukka Airola. Lisätiedot: Pauliina Klemola, pohjoiskymenluonto@gmail.com

n Retkikohde: Kurun metsäkoulu (Tredu Metsätie). Kokoontuminen: Tredun Metsätien toimipiste, oppilaitoksen päärakennuksen edessä, lipputangon alla. (Metsätie 1). Retki-aika: klo 11-14. Järjestäjä: Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu, Metsätien toimipiste. Yhteistyötahot: LuontoLeena Green Gate Finland ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Leena Löf. Lisätiedot: Mari Nieminen, p. 040 801 6709, mari.k.nieminen@tampere.fi

LAPPI

POHJANMAA

Kouvola

Pello

n Retkikohde: Kursu. Kokoontuminen: Saukkoriivin vanha koulu (Meltauksentie 15). Retki-aika: klo 11-13. Järjestäjä: Ylitornion - Pellon Luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Mauri Huusko. Lisätiedot: Saara Laivamaa, p. 046 810 7744, ylitornio-pello@sll.fi

Alavus

n Retkikohde: Voitto Yhtiön pihapiiri Hakojärvellä. Kokoontuminen: Mutkankyläntie 170, Hakojärvi. Retki-aika: klo 12-14 Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Tuija Hakala, Anneli Heinonen, Terttu Rajala. Lisätiedot: Terttu Rajala, p. 044 561 2356, terttu.e. rajala@gmail.com

Luonnonsuojelija 2/2021

tie 1101). Retki-aika: klo 12-14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys. Yhteistyötahot: Loppulan ystävät ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Elina Rönkä, Kirsi Eskelinen, Saara Salmela. Lisätiedot: Kirsi Eskelinen, p. 041 319 1816, kirsi.eskelinen@sll.fi

Raahe

n Retkikohde: Lännennokka, Piehinki. Kokoontuminen: Lännenrannan Leirikeskus, p-paikka (Bompantie 13). Retki-aika: klo 9.30-12. Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Jari Särkkä, Vuokko Moisala. Lisätiedot: Kauno Siltala, p. 050 574 2113. Huom! Kimppakyydeistä linja-autoasemalta on sovittava Kauno Siltalan kanssa.

Keijo Luoto

n Retkikohde: Jalasjärven Lamminjärvi. Kokoontuminen: Lamminjärven uimaranta (Kisatie 2). Retki-aika: klo 12-14. Järjestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Harri Maunumaa, p. 044 977 6409

POHJOIS-KARJALA Tohmajärvi

Retkikohde: Kirkkoniemi. Kokoontuminen: Tohmajärven kirkon piha (Kirkkoniementie 590). Retki-aika: klo 13-15. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Yhteistyötahot: Tohmajärvi Seura ry ja Tohmajärven ev.lut. seurakunta. Mukaan: saappaat. Oppaat: Kari Antikainen, Pirjo Rinne, Tupu Vuorinen. Lisätiedot: Tupu Vuorinen, p. 050 344 5441, tupu.vuorinen@ gmail.com

Joensuu

Retkikohde: Noljakka, Koivuvaaran niitty. Kokoontuminen: lisätiedot Joensuun seudun luonnonystävät. Retki-aika: klo 10-14 Järjestäjä: Joensuun seudun luonnonystävät. Lisätiedot: Joensuun seudun luonnon ystävät

POHJOIS-POHJANMAA Oulainen

n Retkikohde: Irva. Pyöräillään rehevässä Pyhäjokivarressa. Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjasto. Retki-aika: klo 12-15. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Riku Rantala, p. 040 539 3287, riku.rantala@kotinet.com. Huom! Polkupyöräretki.

Oulu

n Retkikohde: Hietasaari. Kokoontuminen: Hietasaari, Vaaskiventie 25:n vieressä oleva p-alue. Retki-aika: klo 12-15. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio Oppaat: Kalle Hellström, Merja Ylönen, Esko Saari. Lisätiedot: Kalle Hellström, p. 045 237 1125, kalle.hellstrom@iki.fi n Retkikohde: Sanginjoki, Loppula. Kokoontuminen: Loppulan talo (Sanginjoen-

Helsinki

n Retkikohde: Luonnonkukkien päivän miniretket mm. Linnanvuorenpuistoon ja Herttoniemeen. Kokoontuminen: www.sll. fi/helsinki. Retki-aika: klo www.sll.fi/helsinki. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy). Oppaat: Mirja Reijonen, Riitta Malve ja muita Helsyn aktiiveja. Lisätiedot: Emilia Pippola, p. 050 301 1633, helsy@sll.fi

Hyvinkää

n Retkikohde: Markkuun luontopolku. Kokoontuminen: Markkuun koulu (Ängeslevän Ylipääntie 6). Retki-aika: klo 1114. Järjestäjä: Markkuun Seudun Kyläyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Marika Laurila, marikah.laurila@gmail.com

n Retkikohde: Hyvinkäänkylä, Åvik. Kokoontuminen: Uudenmaankatu 179. UUMOn / Hyrian vanhan kasvihuoneen ja puutarhamyymälän p-paikka. Retki-aika: klo 10-12. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Kasvikerho Rentukka. Mukaan: kynä. Oppaat: Arto Rantanen, Yrjö Ala-Paavola. Lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola, p. 040 847 4552, yrjo.ala-paavola@pp.inet.fi

POHJOIS-SAVO

Kerava

Tyrnävä

Kurikka

eväät, saappaat, suurennuslasi Oppaat: Heikki Simola, Kristiina Mod ja NoM:n ruotsinkielinen opas Lisätiedot: Anni Simola, p. 040 512 2338, annisimol@gmail. com. Opastus molemmilla kielillä.

Kuopio

n Retkikohde: Väinölänniemi. Kokoontuminen: Kuopionlahden p-paikka Vuorikadun satamanpuoleisessa päässä. Retki-aika: klo 12-15. Järjestäjä: Kuopion kaupunki Yhteistyötahot: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Timo Perätie, Pekka Tenhunen. Lisätiedot: Anniina Le Tortorec, p. 044 718 2143, anniina.letortorec@kuopio.fi. Huom! Ennakkoilmoittautuminen www.kuntapalvelut.fi/kuopio.

SATAKUNTA Huittinen

n Retkikohde: Vanhankosken lehto. Kokoontuminen: Vanhankosken p-paikka. Retki-aika: klo 14-16. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Terttu Routsi, p. 050 383 1608

UUSIMAA Espoo

n Retkikohde: Villa Elfvikin luontotalo. Kokoontuminen: Luontotalon piha, Elfvikintie 4. Retki-aika: klo 10.30-12.30. Järjestäjä: Villa Elfvik, Espoon ympäristökeskus. Yhteistyötahot: Luonnonihme Oy. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Virpi Mäenpää, p. 043 826 9208, villaelfvik@espoo.fi n Retkikohde: Luonnonkukkien päivän kävely Soukassa. Kokoontuminen: Alakartanontien urheilukenttä. Retki-aika: klo 13-16. Järjestäjä: Soukka-seura ry (https://www.soukka-seura.fi/). Mukaan: eväät, kasvio. Oppaat: Mattias Tolvanen, Jukka Kivi. Lisätiedot: Jukka Kivi, p. 040 057 8000, jukka.kivi@tietotori.fi n Retkikohde: Nupurinjärven luontopolku. Kokoontuminen: Villa Apteekin p-paikka (Pappilantie 5), josta bussikuljetus kohteeseen, tai suoraan Nupurinkalliontie ST1 p-paikka. Retki-aika: klo 10-14 Järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys Yhteistyötahot: Natur och Miljö. Mukaan:

n Retkikohde: Sompion lampi. Kokoontuminen: Sompion pallokentän huoltorakennus Luhtaniituntien ja Toukolantien kulmauksessa. Retki-aika: klo 12-14. Järjestäjä: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Leena ja Heikki Luoto. Lisätiedot: Tuula Miekkavaara, p. 040 743 7915, tuulamiek@hotmail.com

Lohja

n Retkikohde: Outamon Porsaslampi. Kokoontuminen: Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä, Sibeliuksenkadulta, klo 12. Kokoontuminen osoitteessa Karkalintie 92 klo 12.30. Retki-aika: klo 12-15. Järjestäjä: Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Risto Murto, p. 044 201 6070

Mäntsälä

n Retkikohde: Sandberginpelto. Kokoontuminen: Riiskiläntie 100, Mäntsälä (ladon luona). Retki-aika: klo 10-13. Järjestäjä: Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Oppaat: Riitta Virtanen (Elina ja Matti Vuori). Lisätiedot: Riitta Virtanen, p. 040 721 5615, mantsala@sll.fi. Huom! Ei sovellu heikosti liikkuville. Pellolla on käärmeitä, joten saappaat myös aurinkoisella säällä.

Vantaa

n Retkikohde: Pähkinärinteen Lammaslampi. Kokoontuminen: Lammaslammentien länsipää (lammen rannassa). Retki-aika: klo 10-12. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Vesa Järvinen; avustaja Minerva Schultz Lisätiedot: Vesa Järvinen, p. 040 826 6720 n Retkikohde: Simonkylänpuiston ja Hiirilampien monipuolinen lähiluonto. Kokoontuminen: Simonkylän koulun p-alue (Koivukyläntie 52). Retki-aika: klo 12-14. Järjestäjä: Vantaan kaupunki. Oppaat: Mika Aronen. Lisätiedot: Sinikka Rantalainen, p. 050 318 0938, sinikka.rantalainen@vantaa.fi

VARSINAIS-SUOMI Masku

Retkikohde: Oukkulanlahden lintulava. Kokoontuminen: Lintulavan p-paikka Kiuaskarintiellä. Retki-aika: klo 11-13. Järjestäjä: SLL Hirvijokilaakso. Oppaat: Marika Viitanen, Minna Pappila. Lisätiedot: Maria Timonen, maria.i.timonen@gmail. com. Huom! Retken jälkeen mahdollisuus jatkaa Kuurnapään rannalle grillaamaan ja saunomaan. Yhdistys tarjoaa evästä.

Pöytyä

n Retkikohde: Yläneenjoen vierellä kulkeva polku. Kokoontuminen: Luontokapinetin piha (Hovilanmäentie 2) Retki-aika: klo 11-13. Järjestäjä: Pöytyä-Oripää 4H- yhdistys/Luontokapinetti. Mukaan: eväät. Oppaat: Mika Lehto, Minna Lukkala. Lisätiedot: Minna Lukkala, minna.lukkala@4h.fi n Retkikohde: Riihikoski ja Aurajoen maisemapolku. Kokoontuminen: p-paikka Koskitien ja Koskenrannantien risteyksessä (noin Koskitie 20). Retki-aika: klo 12-14. Järjestäjä: Pöytyän seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Riikka Susi, p. 040 748 4358, riikka.susi@gmail.com

Raisio

n Retkikohde: Alppiruusupuisto. Kokoontuminen: Raision lukion P-paikka (Kirkkoväärtinkuja 18). Retki-aika: klo 1719. Järjestäjä: Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Raision kaupunki. Oppaat: Auli-Maarit Meriläinen, Markku Tuominen. Lisätiedot: Kaija Virtanen, p. 044 080 2430, kaija.ann2011@ gmail.com

Salo

n Retkikohde: Halikonjoen patikkapolku. Kokoontuminen: Franssintalon piha (Kirkkorinne 9). Retki-aika: klo 10-13. Järjestäjä: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Eija Hagelberg, Jarmo Markkanen. Lisätiedot: Eija Hagelberg, p. 050 060 9526, eija.hagelberg@gmail.com

19.6. järjestettävät retket PIRKANMAA Nokia

n Retkikohde: Laajanojan puro ja metsät. Kokoontuminen: Alinenjärven uimarannan p-paikka, opaste Pinsiöntieltä. Retki-aika: la 19.6. klo 10-14. Järjestäjä: SLL Nokian yhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Kaija Helle, Minna Rauhala. Lisätiedot: Kaija Helle, p. 044 017 7180, hellekaija@gmail.com Huom! Tarvittaessa kimppakyytejä klo 9.30 Kerholan p-paikalta Souranderintie 13, jota varten tiedustelut retken oppaalta.

POHJOIS-POHJANMAA Utajärvi

n Retkikohde: Lerkanojan varren luonnonniitty. Kokoontuminen: ks. lisätiedot Retki-aika: la 19.6. klo 11.30-15.00. Järjestäjä: Oulujokilaakson Luonto ry. Lisätiedot: Tuulikki Haataja-Enkenberg, p. 044 0621 282

Luonnonsuojelija 2/2021

• Tapahtumat KESKUSTOIMISTO Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, p. 050 361 9547, toimisto@sll.fi Työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasen asiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, p. 09 228 08 210, jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15. Lahjoita: sll.fi/lahjoita, tilinumero: OP Helsinki FI28 5000 0120 4430 71, OKOYFIHH

Sieriniemen siunaus

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Ina Rosberg, p. 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

Asikkalan luonnonystävät: n Suomen Luonnon Päivä 28.8. klo 15. Kokoontuminen Päijännetalon luona, Meijeritie 1, Vääksy. Iktyonomi Ari Eklund kertoo pikkukalojen elämästä ja hyötykäytöstä. Tied. Mari Meriläinen 044 300 6466. Janakkalan Luonto ja Ympäristö: n Laurinmäen luonto- ja kulttuurialueen luontopolun hoitotalkoot 6.6. klo 10. Janakkala, Räikälän kentän nuotio paikka. Yhteistyössä Tarinmaanseudun kyläyhdistyksen kanssa. Tarjolla nokipannukahvit ja nuotiomakkarat. Lisätietoja: Ari Lehtinen, 04005999623. Lue lisää: sll. fi/tapahtuma/35855/ n Lasten luontotapahtuma 13.6. Janakkala, Laurinmäen museoalue. Lisätietoja: Johanna Sahila, 0405533743. Lue lisää: sll. fi/tapahtuma/35859/ ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö, Jari Kiljunen p. 040 484 2341, jari.kiljunen@sll.fi, Saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi. Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/ sllitasuomi Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys: n Yölaulajaretki Siikalahdelle 11.6. klo 20. Kimppakyydit Imatran keskusliikenneasemalta klo 20 tai suoraan Parikkalan Siikalahden P-paikalle klo 21 (Kaukolantie 323). Kuunnellaan ja katselaan lintuja,

Matti Nieminen

n Perheleiri Sysmässä 18.6.-20.6. Vintturin vuoriseudulla yhteistyössä Päijänteen luonnonperintösäätiön kanssa. Retkeilyä, metsätietoa ja yhdessäoloa. Täys ylläpito teltoissa, majoitusta myös sisällä. Leiripaikkana Vintturin majatalo. Hinnat: Ruokamaksu aikuiselta SLL:n jäseneltä 30e, lapselta (7-18v) 15e ja alle 7v ilmainen. Riittää, että yksi ilmoittautuneista on SLL:n tai Luonto-Liiton jäsen. Ei-jäseniltä hinnat aikuiselta 70e, lapselta 35e (7-18v) ja alle 7v 12,5e. Ilmoittautuminen 31.5. mennessä: sll. fi/tapahtuma/37952/ -sivun kautta. Lisätietoja: Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri, Ina Rosberg, 0505768953, etela-hame@sll. fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/37952/

Ei uutta vesivoimalaa Sierilään! Sieriniemen siunaus -soututapahtuma Rovaniemellä Kemijoella Vanttauskoskelta Oikaraisiin Perjantai 6.8. 11–13 Ilmoittautuminen Puurosen rannassa. 11.30–12.30 Lounas Leirikarissa. 13–14 Tervetuloa soutamaan, Sierilän kuulumiset ja turvallisuusohjeet. 14 Soutu lähtee kohti Leirikaria. Kahvitauko Tervakarin laavulla. 17 Rantautuminen Leirikariin. Majoittautuminen, ruokailu ja saunat. 20–23 Iltamat ja iltapalaa.

Lauantai 7.8. 8 Aamiainen. 9.30 Soutu lähtee kohti Petäjäniemeä. Eväs- ja uintitauko hiekkasärkillä matkan varrella. 13 Saapuminen Petäjäniemeen, Fraunbergien rantaan. Kuljetus Leirikariin, ruokailu ja saunat.

Soutajien ja yleisön yöpymis- ja ruokailupaketti 70 €, SLL:n jäsenille 30 €, sisältää kuljetukset. Tapahtumassa noudatetaan koronaohjeistuksia. Lisätietoja: sll.fi/rovaniemi, sll.fi/tapahtuma/35910 Ilmoittautuminen: Sari Hänninen, p. 040 873 7986, rovaniemi@sll.fi Talkoilemaan? Lainaa venettä? Ota yhteys Sariin! Tue soutua: Lahjoitukset käytetään Sieriniemen siunaus -soudun järjestämiseen, oikeuskamppailuihin ja kampanjointiin: sll.fi/tuesoutua

Luonnonsuojelija 2/2021

Vieraslajit tulevat taas Nyt on aika tunnistaa, ilmoittaa ja torjua haitallisia vieraskasveja. TEKSTI MARKUS SEPPÄLÄ

esäisen luonnon heräillessä kurottavat maasta kohti valoa myös haitalliset vieraskasvilajit. Vieraslajit ovat meidän ihmisten ympäri maailmaa tarkoituksella tai vahingossa siirtämiä lajeja. Niistä vain pieni osa aiheuttaa uudella alueellaan ongelmia. Nämä haitalliset vieraskasvit leviävät niin tehokkaasti, että ne aiheuttavat haittaa alkuperäisille lajeille, ihmisten terveydelle ja taloudelle. Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -vieraslajihankkeessa on tehty kolmen vuoden ajan uutterasti töitä suomalaisten vieraslajitietoisuuden ja torjunta-aktiivisuuden kasvattamiseksi. Suomalaisten kiinnostus haitallisia vieraslajeja, niiden aiheuttamia vahinkoja sekä niiden torjuntatapoja kohtaan onkin noussut ilahduttavasti.

Ilmoita vieraslajihavaintoja kännykällä Jos haluaa pysäyttää haitallisten vieraslajien leviämisen, on ensin selvitettävä missä niitä kasvaa. Koronan myötä luontoharrastaminen on lisääntynyt. Toivottavasti luontoharrastajat innostuvat myös ilmoittamaan vieraslajihavaintoja, sillä kunnilla ja viranomaisilla ei ole resursseja kartoittaa koko maata.

Havaintoilmoitusten tekeminen on nyt helpompaa kuin koskaan, kun havaintoja voi ilmoittaa älypuhelimen ilmoituslomakkeilla ja sovelluksilla. Luonnonsuojeluliiton VieKas-tiimi madaltaa kynnystä entisestään, kun suositulla iNaturalist -kännykkäsovelluksella voi raportoida vieraslajeja ja torjuntatoimia.

Osallistu talkoisiin tai kitke kaverin kanssa Jättipalsamin, kurtturuusun tai komealupiinin kitkentää voi tehdä omalla pihalla, naapureiden kesken taloyhtiön alueella tai isommalla porukalla esimerkiksi kunnan virkistysalueella. Muiden järjestämiin talkoisiin on helppo osallistua, mutta talkoita voi järjestää myös itse VieKas LIFE -sivustolta löytyvillä ohjeilla. Kaikki vieraslajien leviämisen pysäyttämiseksi tehtävä työ on arvokasta paikasta riippumatta. Vieraslajien hävittäminen vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja torjuntaan on hyvä sitoutua useamman vuoden ajaksi. Tulosten näkeminen on voimaannuttavaa!

n Vieraslajiportaali:

vieraslajit.fi

Lisätietoja iNaturalistista ja sovelluksen lataaminen: inaturalist.laji.fi iNaturalist-sovellus on tarjolla Android- ja iOS-puhelimille n

Ilmoita vieraslajihavainto: inaturalist.laji.fi/projects/ suomen-vieraslajit n

Ilmoita vieraslajin torjunnasta: inaturalist.laji.fi/projects/ vieraslajien-torjunta-suomessa n

Ilmoita vieraslajihavainto VieKas-mobiililomakkeella: laji.fi/project/MHL.53/about n

• Tapahtumat jatkuu edelliseltä sivulta

evästauko nuotiolla. Järj. yhdessä EKLY:n kanssa. Lisätietoja: Juha Jantunen, 050 364 3693, juha.jantunen@allergia.fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39558/ n Niityn hoitotalkoot Pellisenrannassa 5.8. klo 16.30. Pellisenrannantie 144, 55300 Lappeenranta. Oman haravan voi tuoda mukana. Niittämisen hoitaa niittokone. Lisätietoja: Juha Jantunen, 050 364 3693. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39573/ Lappeenrannan seudun luonnonsuojelu yhdistys: n Luontoretki: Tikanhuuto 5.6. klo 14. Kohteena Tikanhuudon lehmuslehto Joutsenon Kuurmanpohjassa. Tavoitellaan lehtivihreätöntä orkideaa, pesäjuurta. Kimppakyytien yhteislähtö Joutsenon kirkon P-paikalta klo 13.30. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 041 463 1737, kimmo.saarinen@ sll.fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/35558/ ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, p. 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

n Vaihda verkot katiskaan Mikkelin Ristiinassa 12.6., S-Marketin P-paikka. Saimaa-katiskoja norppa-alueilla kalastaville. Varataan etukäteen, ks. ohjeet: sll.fi/ suur-savo. Lisätietoja: SLL, Yhteinen saimaannorppamme LIFE, Marjaana Kovanen, 044 776 4230, marjaana.kovanen@sll. fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39168/ n Vaihda verkot katiskaan Juvan Koikkalassa 19.6., kesätori, Koikkalantie 1455. Saimaa-katiskoja norppa-alueilla kalastaville. Varataan etukäteen, ks. ohjeet: sll. fi/suur-savo, sll.fi/etela-savo. Lisätietoja: SLL, Yhteinen saimaannorppamme LIFE, Marjaana Kovanen, marjaana.kovanen@ sll.fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/38579/ Suur-Savon yhdistys: n Luontokeskiviikko: Haitallisten vieraslajien torjuntaa Etelä-Savossa 2.6. klo 18. Verkkoluento. SLL:n asiantuntijat Markus Seppälä ja Kerttu Hakala VieKas LIFE -hankkeesta kertovat torjunnasta ja kesän talkoista. Lisätietoja: Miia Kuisma, 0406632606, suur-savo@sll.fi. Linkki verkkoluennolle: sll.fi/tapahtuma/38801/ n Jättipalsamitalkoot Ratinlammella 9.6. ja 29.6. klo 18. Työkäsineet, säänmukainen ja peittävä vaatetus, kosteutta pitävät jalkineet. Säävaraus, seuraa Face-

bookia. Järj. yhteistyössä luonnonVieKas LIFE -hankkeen kanssa. Lisätietoja: Kerttu Hakala, 044 4919451, kerttu.hakala@sll. fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39302/ ja sll. fi/tapahtuma/39308/ n Heinätalkoot Sairilassa 3.8.-5.8. klo 17 alkaen. Viikateniittoa ja heinänseivästystä. Työkäsineet, säänmukainen vaatetus. Omia työvälineitä saa tuoda. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Auton pysäköinti Sairilan koulun P-paikalle, josta niitylle 400 m kävely Juvan suuntaan menevää pyörätietä pitkin. Lisätietoja: Miia Kuisma, 0406632606, suur-savo@sll.fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/38570/ n Norppapiste Hulivilikarnevaaleilla 30.6. klo 14 luontopolkulla Urpolan luontokeskuksen (Selännekatu 30, Mikkeli) lähellä. Norppajumppaa ja näyttely. Osa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta. Lisätietoja: Miia Kuisma, suur-savo@sll.fi. Lue lisää: ll.fi/tapahtuma/37756/ n Luontokeskiviikko: Luonnonvaraisten eläinten hoito 1.9. klo 18. Verkkoluento. Vapaaehtoisvoimin toimivaa villieläinhoitolaa Mikkelissä pitävä Jarmo Lautamäki kertoo luonnonvaraisten eläinten hoidosta. Lisätietoja: Miia Kuisma, 0406632606, suur-savo@sll.fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39312/

KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, p. 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Postiosoite: PL 125 87101, Kajaani Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry KESKI-SUOMEN PIIRI Vs. toiminnanjohtaja Taina Peltonen, p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jyväskylän seudun yhdistys : n Luontoretki Iso-Urtin saarelle 5.6. klo 9. Kohteina Muurame, Erkintie, Jyväskylä, Urtinniementie ja Iso-Urtti. Takaisin tullessa Sarvivuoren Luonnonsuojelualue. Omat eväät mukaan. Kokoontuminen klo 9 Muuramen Erkintien ja Kinkomaantien risteyksessä. Säävaraus: varapäivinä 6.6. klo 9-14 ja 9.6. klo 17. Ilmoittautumiset 4.6. klo 18 mennessä: hane.laakkonen@gmail. com, 045 236 4834 (mahd. yhteydenotot klo 18-21). Retkeillään koronarajoitusten mukaisesti. Lisätietoja: Hannu Laakkonen, 045 236 4834, hane.laakkonen@gmail.com. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/36423/

Luonnonsuojelija 2/2021

Mpaola Andreoni (CC BY NC ND 2.0), Wikimediaimages, Andreas Rockstein (CC BY SA 2.0)

Jättipalsami on helppo kitkettävä. Kun opettelee tunnistamaan kasvin ennen kukintaa, pääsee torjunta töihin heti alkukesästä.

Järjestä SooloTalkoot! OSALLISTU LUONNONSUOJELULIITON, Luken

ja Syken käynnistämään SooloTalkoot-kampanjaan 17.5.–22.8.2021 ja järjestä vieraslajitalkoot. Voit talkoilla yksin, pienessä porukassa tai oman paikallisyhdistyksesi kanssa. Talkoot voi järjestää omassa pihapiirissäsi. Kampanjaan osallistuvat kaupungit ovat listanneet alueiltaan esimerkiksi jättipalsamin ja kurtturuusun torjuntakohteita. Voit myös päättää oman SooloTalkoo-kohteen, mutta pyydä silloin maanomistajan lupa. Mukaan voi liittyä milloin vain. Osallis-

tuaksesi tarvitset vain mobiililaitteen tai tietokoneen sekä ilmaisen iNaturalist-sovelluksen. Aktiivisille torjujille on luvassa palkintoja ja kaikkien osallistujien kesken arvotaan tuotepalkintoja. Voit liittyä Facebook-ryhmään ja seurata kampanjaa Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä aihetunnisteita #soolotalkoot #viekaslife. Jaa havaintoja talkookuvia sekä haasta ystäväsi mukaan talkoisiin sosiaalisessa mediassa #soolotalkoot. Lisää tietoa SooloTalkoista: vieraslajit.fi

KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto: Savonkatu 23, 45100 Kouvola. Lisätietoja: kymenlaakso@sll.fi, p. 045 1049 388. Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Anne Hirvonen, p. 045 233 6356, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/ pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

n Piirihallituksen kokoukset 16.6. ja 18.8. klo 18. n Elinympäristöjen hoitotalkoita kesällä Haminassa, Kotkassa ja Pyhtäällä. Luonnonsuojeluliiton jäsenet voivat ottaa osaa talkoisiin. Lisätietoja toimistolta.

Nokian yhdistys: n Siuron iloisen ilmastopäivän päätapahtuma 20.6. klo 10. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen? Kuinka voin hidastaa ilmastonmuutosta vaatevalinnoillani? Järjestetään koronatilanteen salliessa Siuron koululla, Koski-teatterilla, Ossi Somman veistospuistolla ja Koski-Baarissa. Koululta starttaa topastettu luontoretki rautakautiselle asuinpaikalle, Kiimelänkalliolle. Paluun jälkeen lähiruokalounas ja Oras Tynkkysen puhe ”Resurssiviisas yhteiskunta”. Tapahtumassa voi osallistua muusikko ja taiteilija Maria Mattilan maalauspajaan sekä tekstiilityönopettajien Tarja Saarelaisen ja Johanna Väkeväisen tekstiilitaidepajoihin, joissa voi pidentää vaatteiden käyttöikää serigrafian ja huovutustaiteen keinoin. Ilmastopäivät päättyvät Siuron Koski-Baariin, jossa kuullaan J.K. Ihalaisen runoutta sekä jouhikkotaituri

LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Mika Flöjt, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 11–16 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri Rovaniemen yhdistys: n Sieriniemen siunaus -soututapahtuma Rovaniemellä 6.-7.8. Lisätiedot: Sari Hänninen, 040 873 7986, rovaniemi@sll.fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/35910. Ks. ilmoitus s. 31.

VieKas LIFE

Luonnonsuojeluliiton VieKas-vieraslajitapahtumat 2021 Etsitkö alueesi vieraslajitalkoita, infotilaisuuksia tai muuta vieraslajiaiheista tapahtumaa? Tervetuloa mukaan oppimaan ja tekemään tärkeää käytännön luonnonsuojelutyötä! VieKas LIFE -hankkeen kitkentätalkoot ja muut tapahtumat: sll.fi/viekas-life/sll-viekas-life-vieraslajitapahtumat-2021

Pekko Käpin konsertti. Järj. Siuron Iloinen Ilmastopäivätyöryhmä, tapahtumaa tukee myös Nokian kaupunki. Lisätietoja: Pekka Virtanen, 040 525 7997, pekka.juhani.virtanen@gmail.com ja Markus Määttänen, 050 438 0914, markus.maattanen@gmail.com. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/38732/ n Vieraslajien hävitystalkoot Utolassa 22.6. klo 16. Kitkemme jättipalsamia ja lupiinia. Varusteena työvaatteet, käsineet ja jalkineet. Talkooeväiden takia ilmoittautuminen. Kokoontuminen: Haavistontie 50. Muut talkoot: sll.fi/nokia. Lisätietoja: Kaija Helle, 0440177180, hellekaija@gmail.com. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39437/ n Hoitotalkoot palosirkan kotikedolla Pyymäessä 8.8. klo 10. Tapaamme Siuron koululla Kuljuntie 34. Varusteena työvaatteet, käsineet ja maastojalkineet. Tarjoamme talkooeväät, ilmoittautumiset Timo Lepistölle, nokianluonto@gmail.com tai 044 5055999. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39441/ n Suomen luonnonpäivän retki Kohmalaan 22.8. klo 10. Tutustumme Teernijärven pähkinälehtoon ja rantaluontoon ja Nokianvirran geologisen ruhjeen maisemiin. Kokoonnumme Kerholan P-paikalla Souranderintie 14, josta kimppakyydit. Oppaana Kaija Helle, ilmoittautumiset ja tiedustelut hellekaija@gmail.com tai 044

0177180. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39447/ n Pikkuporukan toivomuslinturetket. Kysy oppaaksi Nokian Lintukoulun Jarmo Koivistoa, 040 0838457 tai Anne Viitalaaksoa, 045 888 3720. Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys: n Vuosikokous to 8.7. klo 16 Mikkolan navetalla korona-ohjeistus huomioiden. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käymme läpi menneitä ja suunnittelemme tulevaa. Tarjoilu tavanomaisen hyvä. POHJANMAAN PIIRI Piirisihteeri Teemu Tuovinen, p. 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Piirin postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi jatkuu seuraavalla sivulla

Luonnonsuojelija 2/2021

• Tapahtumat jatkuu edelliseltä sivulta

Keski-Karjalan Luonto: n Vuosikokous 27.5. klo 17.30. Koronaturvallisin järjestelyin Kiteen Muljulan eräja riistapolun tukikohdalla, Anttilantie 6. Sääntömääräiset asiat, jonka jälkeen retki Muljulan poluilla. Lisätietoja: Jenna-Marie Laine, 040 218 3305, keski-karjala@sll. fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39294/ n Kukkaretki ja sananjalkojen kepitys 23.6. klo 18. Tohmajärvi, Oravaarantie 200. Sananjalat nurin, jotta valtakunnallisesti arvokas niitty ei umpeudu ja kukkaloisto säilyy. Sopii myös lapsille. Niittotalkoot 5.8. klo 16-19 ja haravointitalkoot 11.8. klo 16-19. Lisätietoja: Kari Antikainen, 0503700024, kari.antikainen@telemail.fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39279/, sll.fi/tapahtuma/39283/ ja sll.fi/tapahtuma/39287 Joensuun seudun luonnonystävät: n Rantakylän vieraslajitalkoot 1.6. klo 17-19. Joensuu, Utran siirtolapuutarha. Voit osallistua liukuvalla aikataululla. Päälle kosteuden kestävät kengät, pitkähihaista vaatetta, haskat ja sään mukainen varustus sekä vesipullo. Lisää talkoita tulossa myöhemmin. Lisätietoja: Raili Mutanen. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39413/ n Niinivaaran vieraslajitalkoot 15.6. ja 13.7. klo 17-20. Joensuu, Niinivaara. Voit osallistua liukuvalla aikataululla. Päälle kosteuden kestävät kengät, pitkähihaista vaatetta, haskat ja sään mukainen varustus sekä vesipullo. Keskitytään jättipalsamin kitkentään, joka on helppoa. Lisätietoja: Niinivaaran asukasyhdistys ja Joensuun yhdistys, Anne Riekkinen. Lue lisää: sll. fi/tapahtuma/39408/ ja sll.fi/tapahtuma/39408/ n Marjalan vieraslajitalkoot 15.6. ja 10.8. klo 17-19. Joensuu. Voit osallistua liukuvalla aikataululla. Päälle kosteuden kestävät kengät, pitkähihaista vaatetta, haskat ja sään mukainen varustus sekä vesipullo. Keskitytään jättipalsamin kitkentään, joka on helppoa. Lisätietoja: Marjalan asukasyhdistys ja Joensuun yhdistys, Tiia Vajanto. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39394/ n Noljakan vieraslajitalkoot 17.6., 15.7. ja 5.8. klo 17-20. Joensuu. Voit osallistua liukuvalla aikataululla. Päälle kosteuden kestävät kengät, pitkähihaista vaatetta, haskat ja sään mukainen varustus sekä vesipullo. Keskitytään jättipalsamin kitkentään, joka on helppoa. Lisätietoja: Noljakan asukasyhdistys ja Joensuun yhdistys Raija Sillanpää. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39402/ n Karsikon vieraslajitalkoot 1.7. ja 29.7. klo 17-19. Joensuu, Karsikko, Iiksenjoen suu. Voit osallistua liukuvalla aikataululla. Päälle kosteuden kestävät kengät, pitkähihaista vaatetta, haskat ja sään mukainen varustus sekä vesipullo. Keskitytään jättipalsamin kitkentään, joka on helppoa. Lisätietoja: Karsikon asukasyhdistys ja Joensuun yhdistys Kaisa Junninen, 050 4955129. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39390/ n Hyönteisretki kesä/heinäkuussa ja sieni-aiheinen tapahtuma tai retki elo/syyskuussa. Lisätietoja: Eveliina Korkiatupa, 044 0105950 sll.fi/joensuu/tapahtumat POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Kirsi Eskelinen, p. 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi

Toimisto: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu , Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa n Retki Muhojoelle 19.6. Muhojoki on luonnontilainen Perämereen laskeva pieni joki, johon nousee vaelluskaloja. Myös metsäluontoarvoja. Kuuluu sekä turvetuotanto- että tuulivoimahankkeen vaikutusalueeseen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: pohjois-pohjanmaa@sll.fi, 041 3191 816 n Niittotalkoot: Muhoksen Sarviselänkangas 7.8. Lähtö Oulusta klo 8. Haaranniitty: 10-11.8. klo 14 alkaen (lähtö Oulusta klo 13). Piiri tarjoaa talkoissa evästä sekä työvälineet. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: pohjois-pohjanmaa@sll.fi, 041 3191 816 Oulun yhdistys: n Luontokahvila Sanginjoella Loppulan entisellä metsänvartijantalolla kesä-elokuussa la-su klo 12-17, Sanginjoentie 1101. Yhteistyötahona talon omistava Loppulan ystävät. Tapahtumia Loppulassa: kesäkuussa Luonnonkukkien päivän retki 20.6. klo 12, elokuussa mm. sieniretki, qi-gongilta ja Suomen luonnon päivän tapahtuma. Katso tarkemmat tiedot: sll.fi/oulu. n Vieraskasvilajien kitkentä- ja niittotalkoita. Retkiä koronarajoitusten puitteissa. Seuraa ilmoittelua: sll.fi/oulu ja facebook.com/slloulu POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Juha Ahola, p. 040 848 2869 Toimisto: Puijonkatu 15, 70100 Kuopio Avoinna ma ja to klo 13-17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys: n Jäsenilta 25.5. klo 17. Luonnon Ystävä -lehden jakamisen ideointi sekä kuulumiset kesän ja alkusyksyn tapahtumista. Paikka: Kuopio, Puijonkatu 15. Osallistumista suositellaan etänä mutta paikan päälle mahdollista tulla kokoontumisrajoitusten puitteissa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Pekka Tenhunen, tapahtumat@ klyy.fi tai 0442892220. Lue Lisää: sll.fi/tapahtuma/38501/ n Villiyrttiretki 1.6. klo 18. Kuopio, Puijonlaakso. Tutustutaan villiyrtteihin ja kerätään niitä erä- ja luonto-opas Piia Ratavan opastuksella. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, 0442892220, tapahtumat@klyy. fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/38716/ n Rouvien rodoretki 8.6. klo 17. Kuopio. Jos kesä on aikataulussaan, ovat puulajipuiston rhododendron-pensaat komeimmillaan! Kesäillan retkeen saavat toki mieluusti osallistua muutkin kuin rouvat! Kokoontuminen Ranta-Toivalan laiturille. Veneellä Karhonsaareen. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, 0442892220, tapahtumat@ klyy.fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/38437/ n Linnunpönttöjen rakennustalkoot 15.6. klo 17. Kuopion Karhonsaaressa. Tarvikkeet löytyvät KLYY:n puolesta. Nakutellaan asuntoja linnuille tulevien talvien lämmittelykoloiksi ja kesien pesäpaikoiksi. Ota ja vie oma pönttö kotimaisemiisi! Kokoontuminen Ranta-Toivalan laiturille.

Lisätietoja: Pekka Tenhunen, 0442892220, tapahtumat@klyy.fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/38450/ n Karhonsaaren ilta 22.6. klo 17. Kuopio. Tarkastetaan rodojen tilanne; pönttötarpeitakin saattaa löytyä. Ideoidaan syksyä. Omat eväät voi valmistaa rantasaunan vieressä leirinuotiolla. Kokoontuminen Ranta-Toivalan laiturille. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, 0442892220, tapahtumat@klyy. fi. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/38446/ SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, p. 044 0211 838, satakunta@sll.fi Toimisto: Postiosoite: Otavankatu 5, 28100 Pori Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry UUDENMAAN PIIRI Va. toiminnanjohtaja Lauri Kajander, p. 045 1140 088, uusimaa@sll.fi Erityisasiantuntija Jiri Räsänen, p. 044 2580 598, jiri.rasanen@sll.fi Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri) Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat Espoon ympäristöyhdistys: n Pappilantien Pörriäisniittytalkoot. Katso ajankohta: sll.fi/espoo. Ilmoittautumiset Erkki Kaarnamalle: keltakuu678@ gmail.com tai espoo@sll.fi. n Vieraslajien kitkentä-talkoita heinäkuussa. Lisätietoja: sll.fi/espoo. n Syys-Matin markkinoilla tavataan 18.19.9. Raaseporin Luonto: n Luonnonkukkien Raasepori – haitallisten vieraslajien torjuntahankkeen talkoita läpi kesän. Ks. ajat ja paikat talkookalenterista: novia.fi/luonnonkukkienraasepori Vantaan yhdistys: n Jättipalsamitalkoot Mätäojalla 19.6. ja 10.7. klo 12. Kitketään jättipalsamin taimia. Ota mukaan sään mukaiset varusteet, vesipullo ja puutarhakäsineet. Kokoonnumme Löydöstien päässä klo 12-12.10, josta siirtyminen kohteeseen kävelytietä pitkin n. 200 metriä Mätäojan suuntaan. Lisätietoja: Hannu Seppänen, hannut.seppanen@gmail.com. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/36457/ ja sll.fi/tapahtuma/36461/ n Ketotalkoot 4.7. ja 15.8. (haravointi) klo 10. Paikka: Vantaa, Hommaksentie 9. Niittäjien lisäksi tarvitaan väkeä käyttämään haravaa. Varaa mukaasi työkäsineet ja juomavettä. Suosittelemme saapumista julkisilla kulkuvälineillä tai polkupyörällä, sillä ketojen lähellä ei ole juurikaan paikoitustilaa. Lisätietoja: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@gmail.com. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39255/ ja sll.fi/tapahtuma/39259/ n Lepakkoretki Vaaralan lammille 13.8. klo 22. Vantaa, Kuussillantie 29. Lähde tutustumaan lepakoiden yölliseen maailmaan. Muista pukeutua lämpimästi. Voit

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat ottaa mukaan oman taskulampun. Oppaalla on lepakkodetektori. Retki kestää noin tunnin. Ilmoittautumiset: veera.piironen@gmail.com viimeistään 11.8. Koronatilanteen vaatiessa rajoitamme osallistujamäärää. Ilmoittautuminen ei ole sitova. Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@gmail.com. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39222/ n Lepakkoretki Kuusijärvelle 21.8. klo 21.30. Vantaa, Kuusijärventie 1. Tule tutustumaan lepakoiden yölliseen maailmaan! Muista pukeutua lämpimästi. Voit ottaa mukaan oman taskulampun. Oppaalla on lepakkodetektori. Ilmoittautumiset: kaarinaaro@gmail.com, viimeistään 19.8. Koronatilanteen vaatiessa rajoitamme osallistujamäärää. Ilmoittautuminen ei ole sitova. Lisätietoja: Kaarina Aro, kaarinaaro@gmail.com. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39238/ n Suomen luonnon päivän tapahtuma Tuupakassa 28.8. Paikka: Vantaa, Hommaksentie 9. Tuupakan keto on ollut yhdistyksemme luonnonhoitokohteena 25 vuotta. Tapahtuman sisältö ilmoitetaan kesän aikana. Lisätietoja: Oili Karinen, oilikarinen@gmail.com. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/39244/ VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen Luonnonsuojelupiiri Paimion seudun ympäristöyhditys n Ketoleiri Paimionjokilaakson Askalankoskella 13.-18.7. Hoidetaan arvokasta perinnemaisemaa; niittoa, haravointia ja riukuaidan tekoa. Jokilaakson monilajinen linnusto, harvinaiset kasvilajit ja pitkään hoidettu perinnemaisema tarjoavat vaikuttavia luontoelämyksiä! Talkoiltu jo vuodesta 1993 lähtien. Askalankosken alue on osa Paimionjokilaakson Natura 2000 -aluetta. Osallistua voi itselle sopivan ajan. Leirinjohtaja Rauno Tuomikoski, leirikokki vastaa ruoasta. Majoitus omissa teltoissa tai Ketotalon yläkerrassa (lattiamajoitus). Saunaan saattaa päästä, uimaan pääsee varmasti! Ota mukaan yöpymisvarustus sekä työtä kestävä ja säät huomioon ottava vaatetus. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Viri Teppo Pärnä, 050 528 0670, viri.teppo-parna@kolumbus.fi ja Rauno Tuomikoski, 040 592 3908, rane.haggfors@gmail. com. Paraisten luonnonsuojeluyhdistys: n Talkoot 12.7. (haravointi) ja 8.9. (heinien poltto) klo 17. Parainen, Sandviken (Seivistentie 379) ja Lenholmenin luonnonsuojelualue 20.7. (ruovikon niitto). Opastus, välineet ja pientä evästä talkoilijoille. Tarvittaessa kyyti Paraisten keskustasta (ota yhteyttä: parainen@sll.fi). Huomiodaan pandemiatilanne. Lue lisää: sll.fi/tapahtuma/37884/

Luonnonsuojelija 2/2021

MAKSETUT ILMOITUKSET

Punarinta, hämärän henki

Liity joukkoomme turvaamaan soiden tulevaisuus! Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi toimitettiin eduskuntaan huhtikuussa. Käsittelyn aikataulu päätetään eduskunnassa. Ensin vuorossa on lähetekeskustelu eduskunnan täysistunnossa, josta aloite jatkaa matkaansa sille määriteltyyn valiokuntaan. Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli kampanjassamme. Voit osallistua itsellesi sopivimmalla tavalla. Irti turpeesta -verkkosivulta löydät vinkkejä ja materiaaleja, joita hyödyntämällä voit tukea kampanjaa. sll.fi/irtiturpeesta/osallistu-kampanjaan

Uusi tietokirja kertoo kattavasti niin itse punarinnasta kuin sen roolista kulttuurissa. Kirja on suunnattu kaikille luonnosta kiinnostuneille. Kirjan hinta postikuluineen 28 euroa. Tilaukset ja tiedustelut: Esa-Pekka Avela (eepee.avela@hotmail.com)

RISTO NEVANLINNA LUONNONSUOJELIJA EHDOLLA KOLMANNELLE KAUDELLE ESPOON VALTUUSTOON

Antti Viisteensaari

Espoo tarvitsee lisää luonnonsuojelualueita – Nuuksion kansallispuistoa pitää laajentaa Luonnon- ja maisemanhoidossa on turvattava monimuotoisuus Kansallinen kaupunkipuisto Espooseen Keskuspuiston nakertamiselle seis ristonevanlinna.fi

Aktiivin muistilista

ristonevanlinna ristonevanlinna.luontoensin

X Jäsenrekisterissä voit tarkistaa jäsentietosi ja että jäsentiedoissasi on sähköpostisoite:

rekisteri.sll.fi/jasentiedot

X Vapauta virrat -kampanja etenee vauhdikkaasti. Miten sinä vapautat virtoja? #vapautavirrat

sll.fi/vapauta-virrat

X Kuntavaalit järjestetään 13.6. Muista selvittää ehdokkaasi luontomyönteisyys ja äänestää! #ääniluonnolle

sll.fi/kuntavaalit

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa sll.fi/parasjuttu Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen: Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki. Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan Norppa-kylpypyyhe (arvo 29,90 €).

MAINOKSEN MAKSAJA RISTO NEVANLINNA

Luonnonsuojelija 2/2021

• Ekoelämää

Kuka kävi täällä? Luonto ja lähiympäristö avautuvat uudella tavalla, kun keskittää katseensa eläinten jättämiin jälkiin. Maassa lojuvasta kävynraadosta voi päätellä, kuka sen on syönyt. Aina se ei ole orava. TEKSTI: JENNI HAMARA KUVA KOSTI KEISTINEN

RIPSUINEN, HARITTAVA, hapsuinen vai siisti? Ha-

rittavien käpyjen röykkiö puun juurella kertoo, että yläpuolelta löytyy käpytikan paja, jossa lintu on kiilannut käpyjä puunkoloon. Käpytikka on takonut siemenet irti niin, että suomut ovat jääneet tallelle harittamaan. Siistit, kärjestään tupsuiset käpyrangat puolestaan ovat myyrän tai metsähiiren jäljiltä. Pihamaan vanha tuttu orava tekee sotkuisempaa jälkeä; se silppuaa koko kävyn tai jättää sen hapsuiseksi.

Älä kupsahda kiimakuoppaan Näkyykö maastossa painauma? Katso tarkemmin. Minkä kokoinen se on? Löytyykö ulosteita? Se voi olla hirvieläimen makuupaikka tai kiimakuoppa. Kiima-aikana hirvet ja täpläkauriit kaivavat etujaloillaan ja sarvillaan maahan kuoppia, joihin ne virtsaavat. Sateen kasteltua kuopan

lammikoksi hirven aika on koittanut. Se kieriskelee siinä saaden pintaansa naarasta houkuttelevan hajun.

ovat puolen millin mittaisia hämähäkkieläimiä, joita tunnetaan Suomesta noin 250 lajia ja niillä kaikilla on omat isäntäkasvilajinsa.

Kuka on sylkäissyt kasvinvarteen?

Viivoja virrassa

Ilmiöön perehtynyt tietää, että kyse on pierusta. Alkukesällä kasvien varsissa näkyy vaahtoa, jota käärmeensyljeksikin kutsutaan. Vaahtopallon suojissa elää sylkikaskaan toukka. Vaahto syntyy, kun toukka imiessään kasvinesteitä samalla puhaltaa ilmaa peräpäästään. Vaahto suojaa toukkaa kuivumiselta ja pedoilta.

Huomasitko joen pohjassa kapean uran? Siellä on taapertanut simpukka lihaksikkaan jalkansa avulla. Anna sen jatkaa verkkaista elämäänsä osana joen ekosysteemiä.

Näppyjä lepän lehdellä Näkyykö lepän lehdillä punaisiä näppylöitä – kuin akne olisi iskenyt puuhun? Tämä puun finni on nimeltään äkämä. Oikein tarkkanäköiset voivat bongata syyllisen lehdeltä. Äkämäpunkit

Opas eläinten kesäjälkiin Jos innostuit katsomaan ympäristöäsi uusin silmin, voit oppia lisää Iiris Kalliolan ja Matti Nummelinin kirjoittamasta Eläinten kesäjäljet -maasto-oppaasta (Karttakeskus). Sen luettuasi metsäretket ja oman pihapiirin tarkkailu saavat jännittävän vivahteen.

Luonnonsuojelija 2/2021

• Lempipaikka

Palokinkoskien tuutulaulu hiipui Lapsuudessani Pohjois-Karjalan Sähkö Oy juoksutti voimalaitoksen vettä joskus parikin viikkoa kesässä. Silloin puimme uimahousut jalkaan. Hyppäsimme Kissakosken alapuolelta veteen, kelluimme ja annoimme virran viedä Sahakosken niskalle. Siitä kipusimme rantaan ja juoksimme soratietä takaisin ylös. Sitten sama uudestaan! Vanhemmille ei kerrottu mitään. Kosket ovat aina olleet olennainen osa Palokin kylää. Äitini ja isäni kertoivat, että veden kohina oli musiikkia korville. Se oli tuutulaulu, johon he nukahtivat iltaisin. Minä olen syntynyt vuonna 1959 eikä minulla ole muistikuvia yläkoskista, sillä Palokin voimalaitos rakennettiin pari vuotta syntymäni jälkeen. Hapatoslammen ympäristö on minulle silti rakas. Sen rannalla oli Palokin lasten uintipaikka. Paras hetki mennä uimaan on aamu-usvan aikaan. Nykyisin en juurikaan ui lammessa, mutta kuljen sen ohitse päivittäin työhön tai kävelylenkille. Palokin kautta kulkeva vesireitti koskineen on ollut aikoinaan tärkeä kulkureitti. Koskijärven rannalla sijaitsee myös Lintulan luostari. Kosket olivat ennen Palokin voimalaitoksen rakentamista turistikohde, jonne tultiin valtavien lohien ja taimenten perässä. Kyläläiset tiesivät, että nyt ovat herrat tulleet kalaan, kun oli amerikkalaisia autoja kalamajan pihassa. Majoittuivat Luojan Kiekurassa ja kehuivat, että emäntä teki maailman parasta lohisoppaa. Mikko Sopanen Palokkilainen lastentarhanopettaja on perustanut yhdessä joensuulaisen Jonne Postin kanssa palokinkosket.fi -sivuston, jossa voi tutustua Palokinkoskien elämään ennen voimalaitoksen rakentamista.

Toimitus Jenni Hamara Kuva Maarit Ignatius Kasvokuva Ulla Sopanen

Luonnonsuojelija 2/2021

Ilmoita Luonnonsuojelijassa Tavoitat ekologisesti valveutuneita, ympäristöstä ja retkeilystä kiinnostuneita luonnonystäviä ympäri Suomea. Räätälöimme juuri sinulle sopivan ilmoituspaikan! ILMOITA Lisätietoja:LUONNONSUOJELIJASSA sll.fi/luonnonsuojelija-mediatiedot

Luonn suojelu onliito kanna tusyrit n yks

40 % alennu

ille

• Hudit ja osumat

”

Jos susi ei olisi lähtenyt, lapset olisivat varmaan halunneet rapsuttamaan. Timo Toivonen susihavainnosta Helsingissä, is.fi 10.4.2021

”

[Fortum:] Teet Q1:llä miljardin voittoa. Omistat 64% @KemijokiOy :n vesivoimaosakkeista. Saat Euroopan entisen suurimman lohijoen tuottaman sähkön omakustannushintaan. Kieltäydyt rakentamasta vaellusyhteyttä viranomaisten vaatiessa. @smyllymaki, Twitter 13.5.2021

”

Tieteen ja kulttuurin saralla lienee jatkuvuuden kannalta parasta suuntautua jatkossa turvepohjaisiin projekteihin. Miia Pietiläinen

#leikkaukset #turve #hallitus #keskusta #kulttuuri @TomiHaustola, Twitter 7.5.2021

Luonnonsuojelija 2/2021

luontokauppa.fi @luontokauppa # norppatuote

Jussi Koski-Laulaja (kuvassa) piirsi ensimmäisen Save the Norps -teoksen valkoisella tussilla mustan takkinsa selkään. Nyt valtavan suosion saavuttaneita tuotteita löytyy jo useilta sadoilta luonnonystäviltä ja malliston tuotoilla on onnistuttu tukemaan. ainutlaatuisen luontomme suojelua. Lue lisää Save the Norps -painatuksen synnystä verkkosivuiltamme

100 % kierrätys materiaalia

luontokauppa.fi/tarinat

Save the Norps -college

45 € Muista 10 % jäsenalennus!

Liity norppajengiin! Luonnonsuojeliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa niin omalla paikkakunnallasi kuin koko Suomessa. Jäsenmaksu on 38 euroa vuodessa.

Jäsenetuna saat mm. Luonnonsuojelijalehden, 10 % alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Liity jäseksi: sll.fi/liity Puh 09 2280 8210 Tutustu tuoreisiin jäsenetuihin: sll.fi/jasenelle

Luonnonsuojelija 2/2021

IRTONUMERO 5 €

Kiitos tuestanne! YHDESSÄ SUOJELEMME SUOMALAISEN LUONNON. Huoli luonnosta ja elinympäristöstämme ohjaa yhä useamman yrityksen päätöksentekoa. Luonnonsuojeluliiton kannatusyritykset ovat mukana tukemassa tärkeää työtä Suomen luonnon puolesta. Addnature Arkkitehtiryhmä A6 Oy Bikester Biotop Oy Chindicom Ekokampaamo-parturi Hiusmeri Ky Eläinklinkka Norppa Etsiville Feel Vivid Foto Fennica Oy Google Finland Hagson-Provitek Oy Hevossilta Oy Hiskinmäen Eläinsairaala Oy Juha Ikonen Digital Oy Kassatieto Oy K-Supermarket Vääksy Konsulttipalvelu Viher-Arkki Kotimaatutuksi.fi Kotka Maretarium Oy Kuusakoski Recycling LSS Long Special Services Ltd. Oy Meom Oy

Meribottles Mäntyharjun Apteekki OAC Finland Oy Pihailo Piipanoja Oy Porin Kylmäasennus Oy Pure Waste Textiles Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy Rebel Lifters Oy Relevanssi Premium RetkiRent Roxeteer Media Oy ShopAlike.fi Skarppi Kirjoituspalvelut Suomalainen Kirjakauppa Suomen Kirjailijaliitto r.y. Teo-Pal Oy Ab Termex-Eriste Oy Treeline Outdoors Uula Color Oy Vallilan Heili Visma Consulting Oy WL-Done Oy

Katso kannatusyrityksen saamat edut: sll.fi/yritysyhteistyo/kannatusyritys Lisätietoja: yritysyhteistyöpäällikkö Pirjo Itkonen | 050 407 8266 | pirjo.itkonen@sll.fi

Luonnonsuojelija 2/2021

Articles inside

Keltakurjenmiekka kutsuu vesien ääreen

Vieraslajit tulevat taas

Kuka kävi täällä?

Kohtaamisia

Vesien vaeltajat

Virtavedet kunnan agendalle

Kuntavaalit ovat luonnonystävän vaalit

Some-aktivismi helpottaa ilmastoahdistusta

Sinun maisemasi?

Vesilaki vuotaa

Suomen Luonto täyttää 80 vuotta

Vaihtoehtoja turpeelle