Kuntavaalit ovat luonnonystävän vaalit

Irti turpeesta -aloite eteni eduskuntaan

Kuntavaalit ovat luonnonystävän vaalit

KANSALAISALOITE TURPEEN energiakäytön lopettamiseksi luovutettiin eduskunnalle huhtikuussa. Yli 50000 suomalaista vaati, että hallitus säätää lain, joka määrittää turpeen poltolle lopetuspäivän. Jo aiemmin kivihiilelle on määritetty lopetuspäivä vuodelle 2029. Tämä on mahdollistanut siirtymän ja uusien energiamuotojen tukemisen. Luonnonsuojeluliitto ajaa samaa turpeelle. ”On selvää, että siirtymän pois turpeesta on oltava oikeudenmukainen. Suurimpana haasteena on ollut muutoksen nopeus. Kuitenkin esimerkiksi juuri työnsä lopettanut turvetyöryhmä keskittyi lähinnä tukimuotojen keksimiseen ilman, että siirtymästä oltaisiin sovittu. Nyt siirtymästä on siis jäämässä pois itse siirtymä”, toteaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Luonnonsuojeluliitto jätti turvetyöryhmän raporttiin eriävän mielipiteen, sillä työryhmän esitykset olivat ympäristölle haitallisia. Turpeelle keksitäänkin nyt kilpaa uusia käyttömuotoja, sillä turpeen energiakäyttö on vähentynyt arvioitua nopeammin, koska päästöoikeuden hinta on noussut nopeasti. Tilastojen mukaan turpeen polton väheneminen ei myöskään ole ollut aivan niin dramaattista kuin on annettu ymmärtää. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen arvioi Ylelle (20.4.2021), että viime vuonna turpeen käyttö laski noin 25 prosenttia.

Seuraavaksi Irti turpeesta -aloitteesta käydään lähetekeskustelu eduskunnan suuressa salissa. Keskustelun ajankohta ei kuitenkaan ole vielä tiedossa. Kansalaisaloiteen luovuttivat aloitteen vastuuhenkilöt Harri Hölttä (kuvassa) ja Paloma Hannonen. Eduskunnan puolelta aloitteen ottivat vastaan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.

ISO OSA IHMISTEN arkea koskettavista poliittista päätöksistä ilmaston kuumenemisen ja luontokadon hidastamiseksi tehdään nimenomaan kunnissa. Ympäristöasioiden, kuten kaavoituksen, ilmasto- ja energiaratkaisujen, ympäristökasvatuksen ja julkisten hankintojen merkitys kunnan päätöksenteossa lisäksi kasvaa koko ajan. Kaikilla näillä asioilla on valtavasti merkitystä sekä ilmaston, luonnon että myös kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Koska ympäristöasioiden painoarvo kunnan päätöksenteossa kasvaa, kunnanvaltuutettujen on tärkeää ymmärtää ympäristökriisien torjunnan kiireellisyys. Ilmasto ja luonto on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Jos ilmasto kuumenee hallitsemattomasti ja luontokato etenee, sillä on väistämättä suuria vaikutuksia myös Suomen jokaiseen kuntaan ja niiden talouteen. Koronapandemian jälkeen ei ole pakko palata entiseen normaaliin, vaan kuntapäättäjät voivat viedä kuntaansa kestävään suuntaan.

Kuntien tekemät päätökset ympäristöasioissa ovat todella lähellä ihmisten arkea. Samalla tavalla kuin kunnassa päätetään lähikoulujen kohtalosta, myös lähimetsät ja muut viheralueet ovat kuntapäättäjien käsissä. Samoin kuin se, edistetäänkö kunnassa ensisijaisesti kevyttä liikennettä vai autoilua.

Sunnuntaina 13. kesäkuuta jokaisella äänioikeutetulla onkin mahdollisuus antaa ääni luonnolle ja äänestää valtuustoon ehdokasta, joka puolustaa luontoa ja ilmastoa. Luonnonsuojeluliitto kampanjoi kuntavaaleissa luonnon, ilmaston ja vesistöjen puolesta.

Luonnonystävien kannattaa äänestää aktiivisesti kuntavaaleissa – ja edesauttaa ympäristöasioiden osaajien valintaa kuntapäättäjiksi!

HARRI HÖLTTÄ Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen puheenjohtaja, Twitter: @HarriHoltta

Evon retkeilyalue sijaitsee Hämeessä Padasjoen kunnassa. Kuvassa entinen Majavapolku Haarajärven alueella.

Tiedekansallispuisto yhdistäisi Evon aarnialueet

TEKSTI JA KUVA MARKKU KARVONEN

Suomi voi saada maailman ensimmäisen tiedekansallispuiston. Evon tiedekansallispuistoa valmisteleva työryhmä jättänee ehdotuksensa ympäristöministeriölle kesällä. Sen jälkeen edessä on vielä monta etappia. Ministeriön on aloitettava lainvalmistelu, hallituksen sovittava lakiesityksestä ja eduskunnan siunattava se tasavallan presidentin allekirjoitettavaksi.

Perustamiselle löytyy vahvoja perusteita: Evon luontoarvot, arvokkaimpien aarnialueiden yhdistäminen, Etelä-Suomen metsälajien sukupuuttovelan korjaaminen, suojelualatavoitteiden kiriminen sekä sopivuus täydentämään kansallispuistoverkostoa. Ja tietenkin uudenlainen toiminta-ajatus: tutkimus, opetus, tieteen esittely ja kansalaistiede kansallispuiston luonnonympäristössä.

Kävijöille tiedekansallispuisto tarjoaisi mahdollisuuden seurata luontoa tieteen keinoin, kulkea tiedepolkuja, osallistua teemapäiviin tai kokea Evo virtuaalisesti. Retkeilijä arvostaa nyky-Evossa laajaa polkuverkostoa, vaihtelevia maastoja ja erämaisuutta. Tulevat retkeilijäpolvet saisivat patikoida vähitellen luonnontilaan palautuvassa suuressa, elämyksellisessä metsäpuistossa.

Hankkeella on myös epäilijänsä ja vastustajansa. Työryhmän tavoitteena onkin saada Evosta niin toimiva ja kiinnostava ehdotus uudenlaiseksi kansallispuistoksi, että olisi etenkin jälkipolville kansallinen karhunpalvelus jättää tilaisuus käyttämättä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen ja Pirkanmaan piiri ovat mukana Evon tiedekansallispuistoa valmistelevassa työryhmässä. Piirit esittivät ympäristöministeriölle perinteisen kansallispuiston perustamista, mutta tukivat myös ajatusta tiedekansallispuistosta.

Kunnilla avaimet muutokseen

Kysyimme Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksistä, miten he evästävät pian valittavia uusia kuntapäättäjiä.

KOONNUT MARJA HAATANEN 3

5 1 4

1 2 3

Kävelyreittejä jokien varsiin tai halki metsän ei tulisi rakentaa harkitsematta.

– ANNI SIMOLA, puheenjohtaja Espoon ympäristöyhdistys

Kaavoituksella ei pidä ohjata lomakylärakentamista sinne, mistä koko infra puuttuu.

– ILKKA ROININEN, puheenjohtaja Inarin Luonnonystävät

Kunnat ovat avainasemassa luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämisessä.

– HANNA JYSKE, puheenjohtaja Jyväskylän seudun yhdistys

”Valaistusta ei pitäisi viedä ihan joka paikkaan. Ympäristöstä tulisi löytyä hoitamattomia metsiä, kadunvarsipensaikkoja ja peltoja sekä luonnonniittyjä, koska ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta. On tärkeää huomata ”Inarijärvi on ainutlaatuinen aarre, eikä vain kuntalaisille. Sitä voi pitää viimeisenä erämaisena suurjärvenä Suomessa. Matkailurakentaminen ei sovi sinne. Järvi tarvitsee työkalukseen selkeän käyttö- ja hoitosuunni”Luonnontilaisten alueiden käyttöönottoa kaavoituksessa vältetään keskittymällä maankäytön suunnittelussa ihmisen käytössä nyt jo oleviin alueisiin. Kokonaisheikentymättömyys on päivän sana. Kuntametsiä on suomyös yksittäisten vanhojen puiden merkitys niin telman, mikä edellyttää suojelustatuksen nostoa. jeltava monimuotoisuudelle ja virkistäytymiselle maisemassa kuin metsän tunnun luomisessa. Kes- Luonnonystävien mielestä laki Inarijärven kan- käsittelytoimet minimoiden. Talousmetsissä on kuspuistoa ei tulisi pilkkoa enää yhtään. sallispuistosta turvaa parhaiten järven erämai- siirryttävä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen.

Toivomme kuntapäättäjien perehtyvän hyvin suuden tempoilevalta maankäyttöpolitiikalta. Jär- Energiatuotannon päästöjä vähennetään siirtyEspoon tekemiin luonnon kannalta tärkeisiin so- ven virkistys- ja hyötykäyttö voi jatkua kuten nyt. mällä polttovapaisiin ratkaisuihin ja energian tarpimuksiin ja pitävän ne kirkkaina mielessään kai- Näin tehden edistäisimme monimuotoisuuden säi- peen vähentämiseen. kessa toiminnassaan. Yhteistyö luonnon puolesta lymistä. Se on meidän kaikkien ylisukupolvinen Julkisten hankintojen valintaperusteiden tulee on meille tärkeää. Kun luonto voi hyvin, myös ih- etu. Toivon uusilta valtuutetuilta viisautta tarttua taata ekologisesti ja sosiaalisesti kestävimmät vaminen voi hyvin. ehdotukseemme! linnat, kuten kasvispainotteinen ruokavalio.

Lue verkosta laajemmin yhdistysten terveiset kuntapäättäjille: sll.fi/luonnonsuojelija. Luonnonsuojeluliiton kuntavaaliviestit: sll.fi/kuntavaalit

4

Taina Tervo

Voitto luonnolle Östersundomissa

Korkein hallinto-oikeus piti 10.5. voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen, jolla Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin, Tringan ja ELY:n valituksen seurauksena kumottiin Östersundomin kuntien yhteinen yleiskaava. Luontokohteiden suojelun yhteensovittaminen alueelle suunniteltuun jopa 100000 uuteen asukkaaseen ei onnistunut luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla. Ympäristöjärjestöt varoittivat päättäjiä epärealistisen kaavoituksen riskeistä jo ennen kuin alue vuonna 2009 liitettiin Helsingin kaupunkiin.