Luonnonsuojelija 3/2021 by Suomen luonnonsuojeluliitto

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JÄSENLEHTI 3/2021

vinkkiä pyöräilyyn luonnossa

KAIVOS JÄTTÄÄ PITKÄN VARJON

Virran elvyttäjä

Luonto palasi Markus Penttisen punaiselle myllylle Luonnonsuojelija 3/2021

11 9

12 18

18 2

Luonnonsuojelija 3/2021

Luonnonsuojeluliitolle testamentattu metsä suojellaan pysyvästi Luonnonsuojeliiton työntekijät tutustuivat pelastettuun kohteeseen Lapinjärvellä. Kuohuva paratiisi Markus Penttinen rakennutti luonnonmukaisen ohitusuoman Olkkalankosken padon ohi. Vuorimestarin pitkä perintö 150 vuotta vanha Sillbölen kaivos saastuttaa yhä. Onko kaivosteollisuus oppinut mitään? kysyy Jari Natunen.

Vietä Suomen luonnon päivää Elokuun viimeisenä lauantaina nostetaan lippu salkoon ja syödään mustikkapiirakkaa.

Polku vie pyöräilijää Vauhdin hurma ja luonnon kunnioittaminen mahtuvat saman kypärän alle.

JOEL HEINO / METSÄHALLITUS, PÄIVI LUNDVALL, RAISA KYLLIKKI RANTA

Pieni yhdistys suuren Lapin luonnon asialla Rovaniemen yhdistys puolustaa Kemijoen viimeisiä vapaita virtoja soutamalla.

Pääkirjoitus

LIISA HULKKO liisa.hulkko@sll.fi

Toivo on polttoaine ilmastotyössä 12

ISTUIN HEINÄKUUSSA pohjoisen piilopirt-

Markus Penttinen kertoo Olkkalankosken ohitusuoman elvyttämästä virtavesiluon nosta sivuilla 12–17. Kannen kuva Milja Parviainen

Suomen luonnon suojeluliiton jäsenlehti Nro 3/2021, elokuu 47. vuosikerta ISSN 0788-8708 Aikakauslehtien liiton ja Kulttuuri-, mieli pide- ja tiedelehtien liiton jäsen

Toimitussihteeri Jenni Hamara Taittaja Milja Parviainen Toimittajat Oona Lohilahti ja Jukka-Pekka Ronkainen

JENNI HAMARA

Päätoimittaja Liisa Hulkko

timme portailla katsellen mitä ihmeellisintä auringonlaskua. Taivas värjäytyi purppuran violetiksi. Sitten ymmärsin: auringonlasku oli saanut värinsä metsäpalojen hiukkasista. Se hetki osoitti, että ilmastokriisiä ei pääse pakoon. Korjaan: ilmastokriisiä ei pidä paeta, vaan se täytyy kohdata. Elokuussa julkaistu IPCC:n kuudes arviointiraportti kertoo, että ilmasto kuumenee nopeammin kuin arvioitiin. Vaikutukset näkyvät jo. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Ilmastokriisi on täällä helteenä, kuivuutena, rankkasateina ja hirmumyrskyinä. Vaikka tiedot saavat palan nousemaan kurkkuun, ei pelolle tai kyynistymiselle saa antaa valtaa. Moni oli jo heittänyt toivon siitä, että kuumeneminen saataisiin pysäytettyä 1,5 asteeseen. Raportin mukaan se on kuitenkin edelleen mahdollista. Äärimmäinen tilanne vaatii äärimmäisen nopeita tekoja. Vuonna 2050 ihmisten aiheuttamat päästöt eivät saa olla enempää, kuin mitä maapallon hiilinielut pystyvät vastaanottamaan. Siihen on aikaa tänään 28 vuotta, 4 kuukautta ja 9 päivää. Hengitetään siis syvään ja jatketaan töitä. Toivoa loi myös EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti. Vaikka se ei ole täydellinen, se on kuitenkin maailman paras ilmastopaketti. Työkaluja löytyy myös yrityksiltä,

kunnilta ja kansalaisilta. Suomella on hyvät välineet ratkoa ilmastokriisiä, ja tänä syksynä pääministeri Sanna Marinin hallituksella onkin näytön paikka. Jokainen suojeltu metsä, ennallistettu suo ja vapautettu virta auttaa luontoa sopeutumaan tuleviin muutoksiin. Luonnonmukaiset ratkaisut ovat myös parasta ennaltaehkäisevää työtä ilmastokriisissä, sillä niillä suojellaan sekä luonnon hiilivarastoja että luonnon sopeutumiskykyä. Ja ne tuovat ihmisille toivoa, joka on tärkeää polttoainetta kyynistymistä vastaan. Voit lukea tämän lehden sivuilta, miten vanhan myllyn ympäristö muuttui luontoparatiisiksi, kun padon ohi rakennettiin ohitusuoma ja vieraslajeja kitkettiin. Ensin palasivat hyönteiset, sitten kalat, ja niiden perässä linnut, lepakot ja nisäkkäät. Alue on pieni, mutta se on hyvä esimerkki siitä, että jos haluamme saada aikaan muutosta, me voimme tehdä sen. Meillä on keinot muutokseen. Elokuun viimeisenä lauantaina 28.8. vietetään Suomen luonnon päivää. Kohotetaan silloin malja suomalaiselle luonnolle! Nostetaan lippu salkoon, maistetaan mustikkapiirakkaa ja katsellaan tähtitaivasta telttaretkellä. Haetaan juhlasta voimaa puolustaa elämää maapallolla. l

Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 3/2021 Miia Pietiläinen, Maire Puikko ja Tomi Räsänen Ilmestyy neljä kertaa 2021 22.11. (aineistopäivä 3.11.) Tilaushinta 2021 Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 20 €/vuosi Tilaukset Arkisin klo 9–15, 09 228 08210 jäsenasiat@sll.fi Ilmoitushinnat 2021 1/1 sivu 2500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 625 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi Painopaikka Botnia Print, Kokkola Ympäristö Painettu ympäristöystävällisellä vedettö mällä painoprosessilla 65–90-prosentti selle kierrätyspaperille. Rahankeräyslupa RA/2016/780, sll.fi/rahankerayslupa Lue lehteä verkossa sll.fi/luonnonsuojelija Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje Liity jäseneksi sll.fi/liity Anna lahja luonnolle sll.fi/lahjoita Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; Twitter @luonnonsuojelu

Luonnonsuojelija 3/2021

Tiesitkö, että Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset järjestävät retkiä, tapahtumia ja koulutuksia ympäri Suomen? Elo–syyskuu on niitto- ja vieraslajitalkoiden kulta-aikaa. Iltojen hämärtyminen mahdollistaa lepakkoretket. Katso, mitä omalla paikkakunnallasi tapahtuu ja tule mukaan! sll.fi/tapahtumat

Oletko koronan aikaan ryhtynyt tilaamaan ruoat ja vaatteet netistä? Muista Luonnonsuojeluliiton jäsenetu. Fiksuruoka.fi on ruokahävikkiä vastaan taisteleva verkkokauppa, joka myy tuotteet aina reilulla alennuksella. Liiton jäsenenä saat -10% lisäalen koodilla SLL2021. fiksuruoka.fi

EKOenergia on maailmanlaajuinen voittoa tavoittelematon ympäristömerkki uusiutuvalle energialle. EKOenergia-merkitty energia täyttää ympäristöjärjestöjen hyväksymät vastuullisuuskriteerit ja rahoittaa energiaköyhyyttä lieventäviä projekteja. Vaihda EKOenergiaan: ekoenergia.fi

yhteistyössä

Hillitse ilmaston kuumenemista

Teksti SINI TENKANEN

Yhdessä roskattoman luonnon puolesta

Ilmastokriisin hillitsemiseksi tarvitaan sekä isoja poliittisia päätöksiä että pieniä arjen tekoja. Suomen luonnonsuojeluliitto edistää tehokasta ilmastopolitiikkaa, joka turvaa myös luonnon hyvinvoinnin. Voit tehdä oman pienen tai suuren tekosi lahjoittamalla Luonnonsuojeluliiton ilmastotyölle: sll.fi/lahjoita

PETRI JAUHIAINEN

RA/2016/780

Luonnonsuojelija 3/2021

Hyödynnä jäsenetu

Vaihda sähkö EKOenergiaan

Tilaa jäsenhintaan ja lue myös diginä: suomenluonto.fi/tilaalehti

Kurkkaa tapahtumakalenteriin

RAISA KYLLIKKI RANTA, DEIRDRE MALFATTO, EKOENERGIA

Suomella on ollut viime vuosina haikaraonnea, sillä harmaa- ja kaulushaikara ovat runsastuneet ja jalohaikara ja kattohaikara liittyneet pesimälajistoon. Suomen Luonto 6/2021 kertoo haikaroiden menestyksen syistä ja lintujen elintavoista. Juuri nyt haikarat ovat luonnossa näkyvästi läsnä, sillä nuoret yksilöt lähtevät kiertelemään ympäristöään heti kun ne vain pystyvät lentämään. Matka vie usein kauaskin. Loppukesän Suomen Luonto opastaa myös tuntemaan haperoita ja mittariperhosia ja käy katsomassa miten kulotus auttaa metsäluontoa.

Koonnut JENNI HAMARA

Luonnonsuojeluliitto ja Lidl järjestävät yhdessä roskankeräystempauksen, johon kuuluvat talkoot yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. Tarkoitus on sekä siistiä lähiympäristöä että kiinnittää huomiota muovijätteen vahingollisiin vaikutuksiin luonnossa. ”Muovi on hyvä materiaali oikeassa paikassa ja fiksusti käytettynä. Lidlissä vähennämme turhaa muovia pakkauksista ja käytämme mahdollisimman paljon kierrätettyä muovia. Luontoon muovi ei missään nimessä kuulu, joten on hienoa työskennellä yhdessä muovittoman lähiympäristön eteen”, sanoo vastuullisuusasiantuntija Jenni Hakkarainen Lidliltä. Tempaus järjestetään 18. syyskuuta. Katso sinua lähimmät talkoot tapahtumasivuilta 22–27 ja tule mukaan!

ADOBE STOCK

Suomi on jo monen haikaran maa

MARKUS VARESVUO

Vink vink

ekotekijä

Teksti ja kuva: JENNI HAMARA

Kaadetaan kaava, ei metsää Aino Juvonen toimii Stansvikin luonnon pelastamiseksi, harjoittelee metsien kartoittamista ja pitää finnishforestmemes -meemitiliä Instagramissa.

Seuraa somessa #kaadetaankaava EI METSÄÄ!

Arjen apuna

Teksti LIISA HULKKO kuva EKOKOMPASSI

EKOkompassi auttaa yritystä ja luontoa Nykymaailmassa on jokaisen yrityksen hyvä ottaa ympäristöasiat haltuun. Jos haluat kehittää oman työpaikkasi tai organisaatiosi toimintaa, vinkkaa EKOkompassi-ympäristöjärjestelmästä. Sen avulla yritys voi tehdä hyvää sekä luonnolle että liiketoiminnalleen. Ekokompassi on kevennetty, toimialariippumaton ympäristöjärjestelmä. Asiantuntija opastaa yrityksen rakentamaan ohjelman, joka tukee myös organisaation omaa toimintaa. Ohjelmassa suunnitellaan tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla vähennetään ympäristövaikutuksia. Ohjelma auditoidaan ulkoisesti, ja yritykselle myönnetään ympäristösertifikaatti. Lue lisää: ekokompassi.fi

Kun Aino Juvonen kävi Stansvikinkallioilla Helsingin Laajasalossa ensi kertaa, paikka lumosi hänet. ”Sitä on vaikea selittää. Se oli vaikuttava kokemus. Kun menee paikan päälle, asiaa ei tarvitse selittää”, Juvonen sanoo. Nyt lumottu kalliometsä on vaarassa kadota. Helsingin kaupunki on kaavoittanut Stansvikiin asuntoja 2000 ihmiselle. Siitä huolimatta, että alue kokonaisuudessaan on mainittu yhdeksi Helsingin merkittävimmistä monimuotoisista luontokohteista ja se löytyy järjestöjen arvometsäesityksestä. Suomen kielen opettajana työskentelevä Juvonen huomasi pitkän kesäloman aikana hurahtaneensa luonnonsuojeluhommiin. Ensimmäiselle kartoitusreissulleen hän pääsi valtion metsien luontoarvoja kartoittavan ystävän mukana. ”Perehdyin METSO-kriteereihin ja harjoittelin avainlajien tunnistamista. Tunnistan jo joitain, kuten aarni- ja lahokaviosammalen. Kartoittaessa suomalainen systeemiuskoisuus on rapissut minusta. Olen tajunnut, että kaikki pitää tehdä itse. Se on myös tosi voimauttavaa.” Stansvikissa Juvonen oli järjestämässä Luonto-Liiton metsäryhmäläisten kanssa heinäkuussa Stansvikinkallioiden kaavankaatajaisia. Se oli koko perheen lähiluontotapahtuma ja rauhanomainen mielenilmaus Stansvikinkallioiden metsän sekä muiden Helsingin uhattujen metsien puolesta. Nyt on Juvonen on käynnistänyt Luonto-Liiton Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanjaa. Tavoitteena on turvata Helsingin jäljellä olevat metsät ja monimuotoinen lähiluonto siirtämällä kaavoitus ja rakennushankkeet alueille, joille voidaan rakentaa luontoarvoja tuhoamatta. Aktiivit löytää jatkossa kaupungintalolta osoittamasta mieltä aina kaupunginvaltuuston kokoontuessa. Luonnonpuolustajilla on vielä taistelu käytävänä, sillä Stansvikin kaava on nyt lainvoimainen ja teiden rakentaminen on määrä aloittaa jo ensi vuonna. ”Uusi kaupunginvaltuusto voi vielä korjata virheen. Vaadimme uutta poliittista päätöstä”, Juvonen sanoo. l

Ensimmäinen Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanjan mielenosoitus pidetään Helsingin kaupungintalolla kes kiviikkona 25.8.2021 kello 17.30 alkaen.

Luonnonsuojelija 3/2021

Uutisia

Tekstit LIISA HULKKO

PÄÄMINISTERI SANNA MARININ hallituskauden isoimmat ympäristölait ovat ratkaisuvaiheessa. Luonnonsuojelulaki ja ilmastolaki ovat jo lausunnolla. Lisäksi kaivoslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki ovat tulossa käsittelyyn. Luonnonsuojeluliitto kiirehtii myös vesilain uudistuksen käynnistämistä. Tavoite on muuttaa lakia niin, että kaikille vesivoimaloille voitaisiin määrätä kalanhoitovelvoitteet. ”Sellaisia ovat esimerkiksi ohitusuomat ja kalatiet. Tätä olemme ajaneet Vapauta virrat -kampanjassame”, Luonnonsuojeluliiton va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola toteaa. Myös isot EU-rahat ovat nyt jaossa. Isoimmat

ongelmat liittyvät maatalouden lähivuosien tukiin. Liitto vaatii maatalouden ympäristökorvauksiin lisää rahaa, kun maa- ja metsätalousministeriön lausunnolla olevassa esityksessä niitä oltaisiin leikkaamassa. Eduskunnan käsittelyssä ovat syksyllä myös Irti turpeesta ja Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteet. Suomen on aika päästä irti turpeesta ja turhista avohakkuista. ”Näihin ja moneen muuhun asiaan vaikutamme nyt täysillä. Myös piirien ja yhdistysten sekä aktiivisten jäsenten kannattaa lähettää lausuntoja lakeihin. Kansanedustajia kannattaa aina muistuttaa ympäristöasioista”, Veistola sanoo. l

3D_GENERATOR

Isot lait ratkaisuvaiheessa

Edessä ilmastopolitiikan kuuma syksy mukaan elämme ilmastotoimissa kriittistä aikaa. Muutosten nopeus on arvioitua nopeampaa, ja peruuttamattomia muutoksia ympäristössämme on jo tapahtunut. Raportti korostaa ilmastotekojen välttämättömyyttä ja kiireellisyyttä. Syksyllä Suomessa, EU:ssa ja YK-tasolla tehdään ilmastopäätöksiä, joilla kriisiin voidaan vastata. ”Selvää on, että ilmastomarssit ja muu työmme ilmastokriisin taltuttamiseksi ei ole ollut turhaa. Päättäjät ovat kuulleet ilmastohuolemme, ja nyt odotamme konkreettisia tuloksia”, Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Anna Ikonen toteaa. Parhaillaan on lausunnolla Suomen ilmastolaki. Myös keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa päivitetään. Syksyn budjettiriihestä on tulossa ilmastoriihi. Siinä pitää sopia keinot, miten hallitusohjelman päästövähennyksien

tavoitteisiin päästään. Eduskunnassa on Irti turpeesta -kansalaisaloitteemme. ”Kevään kehysriihessä päätettiin jatkaa turve alan tukemista. Päätöksen ilmastovaikutukset ovat toteuttamistavasta riippuen noin 0,1–0,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Näitä vastaavat päästövähennykset luvattiin tehdä syksyn budjettiriihessä. Lupaus on pidettävä”, Ikonen sanoo. EU-asioista syksyn tärkein on ilmastopaketti ”Fit for 55”. Luonnonsuojeluliitto osallistuu sen ja Suomen kantojen valmisteluun aktiivisesti. Luonnonsuojeluliitossa alkaa sen metsiä ja bioenergiaa koskevaan osaan liittyvä hanke, jota tekee suojeluasiantuntija Liisa Toopakka. Toivon mukaan kunnianhimoa lisätään vielä syksyn ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa Glasgowssa. l

MERJA PAAKKANEN

ELKOKUUN ALUSSA julkaistun IPCC:n raportin

Olemme tehneet pitkään töitä luontokadon, ilmastokriisin ja vesien tilan parantamiseksi. Tämä syksy on meidän sadonkorjuukautemme, kun monesta isosta laista päätetään. TAPANI VEISTOLA Luonnonsuojeluliiton va. toiminnanjohtaja

”Anteeksi häiriö, mutta käynnissä on ekokriisi” -mielenosoitus järjestettiin 9.7.2021 Jyväskylässä. Mukana ilmasto- ja luontokatomielenosoituksessa oli myös Luonnonsuojeluliiton #irtiturpeesta-kampanja.

Luonnonsuojelija 3/2021

Kaivos uhkaa Soklin ainutlaatuista luontoa

Soklin Pierkulin ahot -luontotyypin uhanalaisuus on toistaiseksi arvioimatta.

Seuraa

facebook.com/soklieramaana

Teksti MAIRE PUIKKO kuva LEENA PYHÄJÄRVI

LAPISSA SAVUKOSKEN kunnassa sijait-

sevat Soklin ahot ovat metrin korkuista katajaa kasvavia sammalpohjaisia avoimia kenttiä. Näky tuo mieleen Afrikan savannit. Luonnonsuojelulain mukaan katajakedot ovat suojeltuja luontotyyppejä, mutta silloin tarkoitetaan ihmisen laidunnuksella aikaansaamia ketoja. Soklin luontaisesti syntyneet katajia ja vaivaiskoivuja kasvavat ahot eivät sovi tähän luonnonsuojelulain määritelmään, vaikka niiden suojelu olisi harvinaisuutensa vuoksi erittäin tarpeellista. Näiden ahojen arvellaan syntyneen maaperässä olevien poikkeavien mineraalien ja kylmien talvien yhteisvaikutuksena.

Soklin maaperää onkin tutkittu 50 vuotta fosfaattikaivoksen perustamista varten. Useat eri kaivosyritykset ovat tehneet koekaivauksia ja -rikastuksia. Toinen erityinen alue Soklissa on isoja koivuja ja matalaa katajaa kasvava metsä. Noin 100-vuotiaat koivut kasvavat tuppaina. Tällaiset vanhat lehtipuuvaltaiset lehtomaiset ja tuoreet kankaat ovat Pohjois-Suomessa erittäin uhanalaisia. Sokliaapa puolestaan on lähes puuton koivikkoletto – vaarantunut luontotyyppi. Siellä kasvaa useita eri putkilokasveja, kuten rauhoitettu lettorikko, joka kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin.

Keskellä virtaa Soklioja, joka saa vetensä eri puolilla aapasuota sijaitsevista hetteistä. Myös kaivosyhtiön keskelle suota poraamasta koereiästä ja siihen laitetusta rautaputkesta virtaa vettä vuolaasti. Putken lähellä kasvaa erityisesti suojeltavaa, uhanalaisuusluokitukseltaan erittäin uhanalaista turjanhorsmaa. Missään muualla en ole tavannut sellaisia luontotyyppejä kuin Soklin ahot ovat enkä niin rehevää aapasuota kuin Sokliaapa on. l Lue lisää Soklin luonnosta verkkosivuilta: sll.fi/luonnonsuojelija

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja useat muut tahot ovat valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen Sokliin suunnitellun kaivoksen ympäristöluvasta. Suomen Malmijalostus Oy hallinnoi tytäryhtiöidensä kautta fos faattikaivoshanketta, jolla olisi suuret ympäristö- ja vesistö vaikutukset muun muassa Kemijoen valuma-alueelle ja Venäjälle virtaavaan Nuortti jokeen.

Luonnonsuojelija 3/2021

Koonnut MARJA HAATANEN

Sinua tarvitaan!

Kysyimme Luonnonsuojeluliiton yhdistysaktiiveilta ja piirityöntekijältä, millaisia vapaaehtoisia yhdistyksiin ja piireihin erityisesti kaivataan.

Tärkein tehtävämme on tarjota elämyksiä lähiluonnossa sekä edistää luonnontuntemuksen lisääntymistä.

Toiminta lähtee tekijöiden kiinnostuksen kohteista.

Kansalaisnäkemykset ovat ihan yhtä tervetulleita kuin tiukimmat asiantuntijakommentitkin.

RIITTA KÄRKI, puheenjohtaja Lakeuden luonto

ARI JÄNTTI, toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri

KATJA SAMSTEN, puheenjohtaja Turun luonnonsuojeluyhdistys

Olemme keskittyneet luontoretkiin sekä talkoiden toteuttamiseen. Tavoitteemme on edistää luontokasvatusta ja -valistusta positiivisten kokemusten kautta tarjoamalla ihmisille mahdollisuuden osallistua ja tutustua luonnon tarjoamiin elämyksiin. Tätä kautta toivomme myös luonnon monimuotoisuuden jatkuvan kadon hidastuvan ja asenteiden sukupolvissa muuttuvan positiivisemmiksi. Yhdistystoiminta tarvitsee teitä ideointiin, retkiopastuksiin, tapahtuma- ja talkoojärjestelyihin ja somevastaaviksi! Hallituksen jäsenenä pääset mielenkiintoisten asioiden äärelle ja osallistumaan pienellä panoksella luontoon vaikuttavaan päätöksentekoon esimerkiksi kaavoitusvastineiden kautta.”

Kainuun piiri tarvitsee kaikenlaisia jäseniä ja aktiiveja. Toiminta lähtee tekijöiden kiinnostuksesta. Toiset tykkäävät olla mukana hallituksessa, toiset hankkia jäseniä, toiset järjestää luontoon virkistysretkiä tai -tapahtumia ja toiset haluavat antaa asiantuntemustaan vaikka lajituntemuksen kautta. Yhdistyksissä pääsee mukaan kokoamaan lausuntoja ja muistutuksia ympäristöä muuttavista hankkeista. Riippumatonta luontotuntemusta tarvitaan aina, sillä virkahenkilöt eivät joka paikkaan ennätä luontoarvoja arvioimaan. Tarvitaan asioihin paneutujia. Kiinnostus talousasioihin ja varainhankintaan ei olisi sekään pahitteeksi.”

Yhdistystyössä kaivataan tasaisesti sekä pitkään mukana olevia järjestön toimintaa ylläpitäviä puurtajia että nopeatempoista ja vaikka kertaluonteista toimintaa suunnittelevia ja toteuttavia ahkeroijia. Työ ei vaadi mitään erityisosaamista. Meillä on hyvin kirjava joukko eri alojen ihmisiä, jotka ottavat osaamisensa ja intonsa hyötykäyttöön hyvin luovasti. Tärkeintä on aina mahdollisuus oppia. Ei ole pakko osata mitään ennalta, vaan opetellaan yhdessä ja innostetaan muita mukaan. Viestintäosaamista tarvitsemme ihan koko ajan. Luonnonsuojelu on myös viestintää ja tiedon tarjoamista.”

Hiitolanjoki vapautuu

HANNE KOSONEN

Luonnonsuojelija 3/2021

Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittävä Hiitolanjoki tulee vapautumaan kolmen vesivoimalan aiheuttamasta tulpasta. Se on ilouutinen alueen vesiluonnolle ja uhanalaisille kalalajeille. Luonnonsuojeluliiton Laatokalta Saimaalle -hankkeessa ennallistetaan rantoja ja vesistöjä kohti luonnontilaa. Myös uusia keinoja kokeillaan: puurakenteita upotetaan rantaveteen ja näin sidotaan hiiltä, elvytetään kalakantoja ja muokataan elinympäristöjä tuhansille eliölajeille. Kesällä tehtiin myös onnistunut koemelonta Hiitolanjoen historiapohjaisella melontareitistöllä. l

5 1

4 3

Teksti MIIA PIETILÄINEN kuvat PÄIVI LUNDVALL

Pieni yhdistys

suuren Lapin luonnon asialla Luonnonsuojeluliiton vuoden paikallisyhdistykseksi valittu Rovaniemen yhdistys on pienestä koostaan huolimatta aikaansaava. Se järjesti jo viidettä kertaa suuren Sieriniemen siunaus -mielenilmauksen. Yhdistyksen ilmastotoiminta on ottanut tuulta purjeisiin erityisesti nuorten keskuudessa. Vapaan Kemijoen puolesta

”Kyllä Rovaniemellä tiedetään, että se, ettei Sierilää ole vielä rakennettu, on Luonnonsuojeluliiton ja Rovaniemen yhdistyksen ansiota”, toteaa Rovaniemen yhdistyksen puheenjohtaja Sari Hänninen. Sieriniemen siunauksessa soudetaan Kemijoen ainoa miltei luonnontilaisena säilynyt jokiosuus protes-

tina Kemijoki Oy:n suunnitelmille rakentaa vesivoimala Sierilään. Toteutuessaan hanke tuhoaisi useiden uhanalaisten lajien esiintymiä sekä erittäin arvokkaita elinympäristöjä. Kemijoen kaltaiset suurjoet ovat äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi juuri vesirakentamisen vuoksi. Hänninen on toiminut soutumielenosoituksen kipparina alusta alkaen. ”Koko soutu on vähän kuin iso keskustelu. Se alkaa jo talvella – tavataan ihmisiä somessa ja livenä, puhutaan Sierilästä ja sen uusimmista käänteistä. Keskustelu jatkuu, kun varmistelen, keitä on tulossa ja minkälaisia tarpeita osallistujilla on. Myös itse soudussa keskustellaan: osallistujat nauttivat siitä tiedosta, minkä tapahtumassa saa”, selittää Hänninen. Mielenilmaukseen osallistuu niin paikallisia asukkaita, luonnonsuojeluaktiiveja eri puolilta Suomea kuin kansanedustajiakin. ”Souduissa on iloinen tunnelma. Kaikilla on tsemppi päällä. On tunne siitä, että tässä nyt tehdään vaikutta-

vaa mielenilmaisua”, Hänninen kertoo. Soutamisen lisäksi kaksipäiväisessä tapahtumassa ehditään saunoa ja uida sekä seurata puheita ja esityksiä. Hänninen on itse ammatiltaan kokki, joten ruoasta ei ole pulaa. Muutamana vuonna Oikaraisen kyläyhdistys on järjestänyt samaan aikaan toritapahtuman. Mielenilmaus on lyönyt hyvin lä pi mediassa. Eräänä vuonna puheita kuuntelemaan saapui lähes sata ihmistä. ”Ei oltu ihan varauduttu niin isoon porukkaan!”

Kaivos vai kansallispuisto?

Yhdistys sai kiitosta myös ilmastotyöstään. Hänninen kertoo, että erityisesti nuoret innostuivat ilmastomielenosoituksista. ”Saimme paikallista julkisuutta, ja porukkaa tuli myös muualta Lapista.” Vaikka korona on laittanut ilmastomielenosoitukset tauolle, yhdistyksen syyskokoukseen tuli paljon tavallista runsaammin väkeä. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvussa. Rovaniemen seudulta löytyykin Hännisen

”Soututapahtuman järjestämisessä riitti hommia talkoolaisille. Kokkasimme 70 hengelle, roudasimme veneitä ja varmistimme soutajien turvallisuuden”, kertoo Rovaniemen yhdistyksen puheenjohtaja Sari Hänninen.

mukaan asiakokonaisuuksia, joihin otettaisiin mielellään lisää tekijöitä. Yksi niistä on Rovaniemellä paljon harrastettu maanotto ja sen ympäristöongelmat. Toinen entistä polttavammaksi aiheeksi nouseva uhka ovat kaivokset. Rovaniemen lounaispuolella levittäytyy arvokas erämaa-alue, jota Ylitornion–Pellon paikallisyhdistys on ehdottanut kansallispuistoksi Rovaniemen ja Keminseudun yhdistysten sekä Lapin piirin tukemana. Alueella on tehty malminetsintää jo vuosia. ”Katsotaan miten käy, voittaako kansallispuisto vai kaivos.” Hänninen painottaa usein, että asioihin vaikuttaakseen ei tarvitse olla mikään asiantuntija. ”Innostu ja ota selvää. Katsotaan sitten asiaa yhdessä.” l

Luonnonsuojelija 3/2021

Kolumni

PALOMA HANNONEN Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija, paloma.hannonen@sll.fi

Aloitetaan muutos valtion metsistä kuita tulee välttää. Tutkimuksen mukaan sälajien uhanalaisuuden syy. Suomalainen metsien jatkuvaan kasvatukseen tulisi siirmetsätalous ei siis ole ekologisessa mielessä tyä 75 prosentilla metsäalasta, jotta metsien kestävää. Tätä näkökulmaa tuodaan konkmonikäyttö voidaan turvata (Eydvindson reettisemmaksi uudessa EU:n metsästraym. 2021). Tämä on merkittävä muutos nytegiassa, jota metsäsektori ja keskusta vaskyiseen. Muutos voitaisiin aloittaa valtion tustavat. Olemme asettaneet kansallisen metsistä, kuten kansalaisaloite Avohakkuut tavoitteen pysäyttää luonhistoriaan ehdottaa. Aloitokato. EU:n metsästratete on parhaillaan edusgia on yksi työkalu tähän kunnan käsittelyssä eikä Metsätalouden tuet tavoitteeseen pääsemieduskunnan tulisi sivuutseksi. Olisi myös ehdottaa tutkimustietoa päätöskorvaavat edelleen tomasti pääministeripuotä tehdessään. merkittävän osan lue SDP:n ja pääministeri Edellisessä metsälain avohakkuuSanna Marinin asia huouudistamisessa jatkuva lehtia, että Suomen ajamat kasvatus sallittiin hakkuumetsätalouden linjat EU:ssa vievät meitä tapana. Se ei ole saanut kustannuksista. kohti ilmastonmuutoksen aikaan riittävää muutoshillintää ja luontokadon ta hakkuutavoissa. Tämä pysäyttämistä eikä päin johtuu osittain siitä, että vastoin. Nyt vaikuttaa siltä, että pääministeri metsätalouden tuet korvaavat edelleen meron asettunut vanhanaikaisen metsätalouden kittävän osan avohakkuumetsätalouden kustukijaksi. tannuksista, jolloin kustannushyöty-rakenne vääristyy. Esimerkiksi taimikonhoito tulisi Hakkuutapojen muuttaminen on yksi keino parantaa lajien tilannetta. Esimerkiksi nyolla metsänomistajan itsensä vastuulla, ei kyään erittäin uhanalainen hömötiainen tarvaltion tukemaa toimintaa. Sertifikaatit, kuvitsisi enemmän vanhoja metsiä ja lahopuita, ten FCS, ovat myös edelleen avohakkuumetjotta se löytäisi ruokaa ja saisi kaivettua piesätalouden sertifikaatteja. Metsälakeja, metnellä nokallaan pesäkolon. Kaikki lahopuut sätalouden tukia ja sertifikaatteja pitäisikin olisikin jätettävä rauhaan hakkuissa. uudistaa rankalla kädellä, jos metsätaloudesEU:n metsästrategian mukaan avohakta halutaan tehdä kestävää. l

Luonnonsuojelija 3/2021

MERJA YLÖNEN, VILLE HEIKKINEN, RAISA KYLLIKKI RANTA

METSÄTALOUS ON SUURIN yksittäinen met-

Luonnonsuojeluliitolle testamentattu metsä suojellaan pysyvästi Teksti ja kuvat JENNI HAMARA

apinjärven Pukaron peltomaisemien keskeltä nousevat jyrkät, metsäiset kalliot. Lähdemme kipuamaan ylöspäin. Ennen meille luvatun hienon maiseman näkemistä on ylitettävä kallion juurella hakkuualue, jonka juurakoissa rämpiessä alkaa hiki valua jo alkumetreillä. Alkukesän aurinko paahtaa. Olemme viettämässä Luonnonsuojeluliiton työntekijöiden virkistyspäivää tutustumalla järjestölle testamentattuun metsään. Seurailemme kaakko– luodesuunnassa kulkevaa kalliojyrkänneharjua, joka jakaa alueen kahtia. Harjun laelle päästessämme jätämme taakse myllerretyn talousmetsän ja istahdamme kahville lahopuupökkelön ääreen. Luonnonsuojeluliitto päätti suojella saamastaan 36,8 hehtaarin metsäkiinteistöstä 24,3 hehtaarin alueen, jotta se varmasti säilyy koskemattomana tulevaisuudessa. Metsätalouskäytössä ollut loppuosa saa jäädä rauhassa kasvamaan ilman virallista suojelustatusta. Tieto testamentatusta metsästä saapui lokakuussa 2020. Talven aikana on metsässä havaittu ainakin metson jäljet. Jatkamme matkaa havupuiden keskellä kuivia jäkäliä väistellen. Kuuset puskevat helakanvihreitä kerkkiä oksankärjistään. Metsätähdet tuikkivat terhakoina sammalikossa. Tämän tästä törmäämme kuusten juurilla kumpuaviin muurahaiskekoihin. Notkelmassa meidät yllättää kuivuuden keskellä lätisevä pikkuruinen rahkasammalsuo. Kipuaminen jatkuu kumpareisessa maastossa, mutta kallion laella odottaa palkinto. Jyrkkien seinämien suojissa kasvaa 150-vuotiasta koskematonta metsää. Tuntuu hyvältä tietää, että se jää metson maailmaksi.l Tutustu testamenttilahjoittamiseen osoitteessa: sll.fi/testamenttilahjoitus

Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi tutustui suojeltavaan metsään Lapinjärvellä.

Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä ripusti linnunpöntön Luonnonsuojeluliitolle testamentatun metsätilan pihalle kesäkuussa.

Millaisen jäljen sinä jätät? Tekemällä testamenttilahjoituksen Suomen luonnonsuojeluliitolle autat suojelemaan yhteisen omaisuutemme, suomalaisen luonnon. Luonnonsuojeluliiton webinaarissa 8.9.2021 klo 17–18.30 esiintyy varatuomari Piia Jeremejeff ja yhdessä tarjoamme vastauksia testamentti lahjoittamista käsitteleviin kysymyksiin. Lue lisää testamenttilahjoittamisesta ja ilmoittaudu webinaariin: sll.fi/testamenttiwebinaari

Luonnonsuojelija 3/2021

Kuohuva paratiisi

Luonnonsuojelija 3/2021

Markus Penttinen rakennutti Vihtijoen Olkkalankosken patoon ohitusuoman. Sen kautta vaelluskalat pääsevät kulkemaan vapaasti joessa ensimmäistä kertaa yli 200 vuoteen. Ympärille syntyi monimuotoisuuden keidas. Teksti JENNI HAMARA kuva MILJA PARVIAINEN

Luonnonsuojelija 3/2021

oppukesällä iltojen pimetessä sisälle vanhaan myllyyn kuuluu usein voimakas, läpitunkeva ääni. ”Ahaa! Nyt ne tulevat”, tuumaa Markus Penttinen. Saukkoemo poikasineen kulkee myllyn ohi virtaavaa Olkkalankoskea pitkin. Emo kutsuu jälkikasvuaan kosken kuohujen yli. Silloin Penttinen laskeutuu alas myllystään nähdäkseen kulkijat. ”Saukko sietää ihmistä noin kymmenen metrin päähän. Jos menee sitä lähemmäs, se häipyy paikalta”, hän kertoo. Olkkalankosken saukoilla ovat asiat nyt mallillaan. Niiden vaino on aikanaan lopetettu, ja kalakannat ovat kohenneet. Tilanne oli toinen kymmenen vuotta sitten, kun Markus Penttinen osti myllyn ja siihen kuuluvat vajaat kolme hehtaaria maata lähellä sijaitsevan kartanon omistajalta. Koski oli kokonaan padottu pienimuotoisen vesivoimalan vuoksi ja sen rannat rehottivat vieraslaji jättipalsamia. ”Yhden pienvoimalan taloudellinen tuotto oli minimaalinen, mutta sen ympäristövaikutukset säteilivät kymmenien kilometrien päähän. Koski oli perattu peruskalliota myöten. Se muistutti kylpyammeen pohjaa”, Penttinen muistelee. Pitkän linjan virtavesiaktiivi ei säikähtänyt lähtötilannetta vaan alkoi kehittää omaa myllykoskeaan.

Hyönteiset merkkinä onnistumisesta Kymmenen vuotta myöhemmin kesäkuisena aamuna jättipalsameista ei näy vilaustakaan. Linnut visertävät kilpaa ja ilmassa surisee. Punainen mylly seisoo ylväänä sen juurella kohisevan kosken kyljessä.

Luonnonsuojelija 3/2021

Täällä on valtava hyönteishotelli – mylly. Museoviraston suojeleman myllyn ja 1800-luvulla rakennetun padon kiertää luonnonmukainen ohitusuoma, käytännössä tekokoski. Vesi puikkelehtii uomaan tuotujen kivien välistä, ja nuoret pajut kurkottavat ylöspäin. Ne Penttinen on istuttanut varjoksi kaloille ja ravinnoksi hyönteisille. ”Kun kimalaiset keväällä heräävät, on kukinta niille katettu. Kalatkin kaipaavat varjoa. Vedenpinnan alla on rehevä puukattaus ylläpitämässä elämää. Täällä on lisäksi valtava hyönteishotelli – mylly. Sen halkeilleen pinnan sisuksiin pääsee hyönteisiä, jotka lähtevät etsimään ravintoa auringon alkaessa lämmittää.” Hyönteisten lisääntyminen onkin kunnostetussa koskessa merkki onnistumisesta. Markus Penttisen mukaan kestää kunnostuksen jälkeen pari vuotta, että luonto palautuu. ”On hyvä merkki, kun sorsat alkavat nokkia kiviä ja vesisammalta. Puuaines on hyönteisille ruokaa, joten sitä tarvitaan niin veden alla kuin maallakin.” Kun hyönteiskanta voimistuu, seuraavat muut lajit perässä. Kalat, linnut ja lepakot saa-

vat ravintoa. Penttisen ohitusomaa pitkin kulkevat nyt lähes kaikki kalalajit, joita vesistössä on. ”Ahven, särki, ruutana, lahna, kuha, hauki, kiiski, salakka ja taimen…”, Penttinen luettelee. Ennen juhannusta uoma täyttyy salakoista. Ne vetävät kalastavia lintuja puoleensa. Viime kesänä kaulushaikara viipyi kokonaisen kuukauden kaloja narraamassa. Syksy on Penttisellä jo mielessä; toiveissa olisi saada syyslohikalakannat palautettua jokeen. Koskeen on tehty muutama hyvä kutusoraikko. ”Myös ankerias kulkee tästä eestaas. Kun niiden kulkua kolme vuotta sitten tutkittiin, jäi vuorokauden aikana Veke-katiskaan 11 ankeriasta. Ne eivät kuitenkaan pääse merelle asti”, Penttinen kertoo. Penttiselle ohitusuoman kunnostus on kokonaisvaltainen projekti, jossa koko ekosysteemi palautuu. ”Keskustelu lähtee yleensä lohikaloista. Salakat tai ruutanat eivät vedä samalla tavalla. Tosiasiassa tästä kulkee kuitenkin 20 eri kalalajia läpi.” Penttinen kertoo, että vesistöön on kymmeniä vuosia sitten istutettu eri lohikalalajeja. DNA-tutkimukset ovat osoittaneet, että parhaiten hengissä on säilynyt alkuperäinen taimenkanta. ”Kannattaa elvyttää alkuperäistä, eikä tuoda ulkopuolelta”, hän sanoo.

Markus Penttinen yrittää sovittaa yhteen biologisen ja kulttuuriperinnön. Olkkalankoskella on ollut myllyjä ainakin 1500-luvulta alkaen. Ennen 1800-lukua patoja ei vedetty koko joen poikki.

Kuvat JENNI HAMARA ja MILJA PARVIAINEN

Krantut koskikarat Hyönteisten ja kalojen perässä seuraavat linnut. Olkkalankosken ohitusuomalla pesii muun muassa koskikara, mikä on harvinaista Etelä-Suomessa. Penttinen on ripustanut sille koskikaratutkijoiden tekemiä pönttöjä. Lintu ei kuitenkaan kelpuuttanut ammattilaisten pönttöjä vaan valitsi pesäpaikakseen padosta löytyneen kivenkolon. Puukiipijälle Penttinen on valmistanut tekopökkelöitä, joihin tikat ovat alkaneet nakutella koloja. Tontin yläosassa havisee haavikko, jota kolopesijät niin ikään ovat työstäneet. Alueella pesii ainakin käpytikka ja pikkutikka, mutta myös valkoselkätikka perheineen on pyörinyt haavikossa. Kottaraisetkin ovat ottaneet alueen omakseen. Suosion salaisuus piilee lahopuun runsaudessa, jota riittää nokkimiseen ja toukkien etsimiseen. Penttinen ei ole jättänyt sopivien pesäkolojen nakuttelua tikkojen hommaksi, vaan on ripustanut joenvarteen pesäpönttöjä telkälle. ”Kaikissa neljässä pöntössä on ollut asukit. Enempää ei 250 metrin pituiseen omistamaani joenvarteen voi laittaa tai syttyy sota telkkien välillä. Tein myös puukiipijälle pöntönpuolik-

Kannattaa elvyttää, eikä tuoda ulkopuolelta.

”Koskikunnostajan pitää olla luonteeltaan tekijä ja aikaansaaja – sekä läppärin että lapion varressa”, sanoo Markus Penttinen. Luonnonmukaisen ohitusuoman tekemisessä paperitöihin kului seitsemän vuotta. Itse rakentaminen kesti pari viikkoa.

kaan lahosta puunpökkelöstä, kun alkoi ottaa päähän, etteivät laudasta tehdyt pöntöt kelvanneet.” Penttisen tonttiin kuuluu vanha pelto, jonka kohtalosta oli päätettävä. Yksi vaihtoehto oli antaa sen metsittyä. Penttinen kallistui kuitenkin niityn kannalle. ”Heittelin siihen Perhosniitty-siemenseosta kuin vanhanajan maanviljelijä.”

Isosorsimon kirous Myös sillä, mitä rannalla tai rantavedessä kasvaa, on merkitystä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Penttinen on saanut hävitettyä tontiltaan lähes kokonaan haitallisen vieraslaji jättipalsamin. ”Kiskoin sitä koko ajan aina kun ohi kulkiessani näin. Kuivatin niitä kivien päällä ja poltin uunissa. Uusia siemeniä kulkeutuu virran mukana, mutta nykyään esiintymät ovat satunnaisia.”

Luonnonsuojelija 3/2021

Pönttö odottaa puukiipijää. Haitallinen vieraslaji isosorsimo valtaa alaa hitaasti virtaavassa rantavedessä. Kalastus on lain nojalla kielletty padon ohitusuomasta 200 metriä ylä- ja alavirtaan, mutta Markus Penttisellä on ELY-keskuksen erityislupa ja -velvoite tutkimuskalastukseen.

Muutos tulee joka tapauksessa! Sitten huonot vieraslajiuutiset: 15 vuotta sitten joen hidasvirtaisten osien ranta oli rehevä, kukoistava kokonaisuus. Kunnes isosorsimo alkoi levitä. Tämä toinen haitallinen vieraslaji on vallannut hidasvirtaisen rantaveden ja järvenrantoja syrjäyttäen sieltä muut kasvit, kuten osmankäämin. Monotoninen tiheä kasvusto aiheuttaa sen, ettei hauki enää pysty kutemaan. Se on heijastunut alapuolisen järven Hiidenveden haukikantaan, joka on laskenut. ”Hauet pitävät rehevöitymistä kurissa syömällä pohjaa möyhiviä särkikaloja. Hidasvirtauksisissa paikoissa isosorsimo on täystuho. Sen siemenet leviävät virran mukana alas ja lintujen mukana ylös”, Penttinen kuvaa. Syvässä vedessä isosorsimo ei pärjää, joten kaivinkone olisi tässä kohdin ainoa ratkaisu. Syvemmässäkin vedessä kasvavat ulpukat, rentukat ja osmankäämit voisivat taas palata, jos isosorsimo saataisiin häädettyä.

Meriyhteys ja raakku takaisin Vaikka Penttisen joenpätkästä on kehkeytynyt pieni vapaa-ajan ekoparatiisi, on koskikunnostajan katse jo kauempana. ”Tavoitteena on palauttaa meriyhteys ja sitä kautta lohi.” Olkkalanjoki laskee Hiidenveteen ja siitä Lohjanjärveen. Vesistö jatkuu Mustionjokeen, johon on jo saatu kalatiet kahteen patoon ja kahteen muuhun on ohitukset suunnitteilla. ”Koskia ei ole Mustionjoessa enää jäljellä. Vesistössä on vain yläjuoksulla Karkkilan, Vihdin ja Lohjan kosket.”

Luonnonsuojelija 3/2021

Vihtijoen yläjuoksulla on harvinaisen jokihelmisimpukan koeistutusalue, jonne on palautettu ihmisen hoidossa olleita yksilöitä. ”Ne olivat selviytyneet hyvin talven pikku boksissaan siellä”, Penttinen iloitsee. Vielä toisen maailmansodan aikoihin on Karjaanjoen vesistössä harjoitettu helmenpyyntiä. Nyt viimeiset yksilöt sinnittelevät odottaen lohien paluuta.

Koskikunnostus kiinnostaa naisia ja yrityksiä Tilanne on ollut karu, mutta Penttinen näkee kehityksen menevän monilta osin oikeaan suuntaan. Kysyntää koskikunnostuksille olisi niin paljon, ettei tekijöitä riitä. Yksi trendi on talkoiden naisistuminen. ”Joukon vanha ydin on kalastusta harrastavat miehet, mutta nyt laajempi elonkirjoajattelu on tuonut mukaan naiset. Toinen trendi ovat urbaanit koskikunnostukset, jotka nähdään osana kestävää kehitystä ja taloutta.” Koskien kunnostaminen on noussut valtakunnalliseksi ilmiöksi. Penttisen mukaan virtavedet olivat alunperin pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan miesten asia. Nyt mukaan on tullut kunnostusta eri lähtökohdista ja syistä tukevaa porukkaa koko Suomessa. Yritykset ovat alkaneet innostua. ”Minäkin olen vetänyt vapaa-ajallani liikunnalllisia tyky-päiviä koski- ja purokunnostuksissa. Kannoksi kaskeen muuten kukoistavassa puutarhassa ovat jääneet valtio-omisteiset Kemijoki Oy ja Fortum, joiden ympäristön korjaustyöt virtavesissä ovat vähäisiä haittoihin nähden. Mutta muutos tulee joka tapauksessa!” Penttisen mukaan täytyy kuitenkin olla realisti. Tuulivoiman lisääntyminen nostaa esiin vaatimuksia vesivoiman käytöstä säätövoimana. ”Se ei saa olla este kalojen hoidolle. Pienvesivoimaloilla on kuitenkin olematon energiamerkitys. Pikkuvoimalat ja jotkut keskisuuretkin joutaisivat pois. Isoihin voimaloihin tarvitaan luonnonmukaiset ohitusuomat. Oma minivoimalani oli esimerkki siitä, kuinka koko vesistö kärsii yhdestä pienestä padosta.” Kymmenen vuoden ennallistusprojekti on nyt takana. Penttisen visio seuraavien 10–20 vuodelle on kirkas: raakut takaisin, lohi takaisin, alueen laajennus ja monimuotoisuuden jatkuva lisääminen. l

Teksti TOMI RÄSÄNEN kuva MILJA PARVIAINEN

Kuka? n Vapaa-ajallaan Virtavesien hoitoyhdistys ry:n Karjaajoen vesistön vastaava n Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry nimesi Markus Penttisen Vuoden 2021 Vesiensuojelijaksi n Valtiotieteiden maisteri n EU-tehtävissä Brysselissä ja Helsingissä

Näin padon ohitusuoma tehtiin n Oma visio, joka annettiin insinööritoimisto Jami Ahon piirrettäväksi. n Luvat kunnan kahdesta eri osastosta, ELY-keskuksen kolmesta eri osastosta ja museovirastosta. Luvitus kesti kaikkinensa noin 6 vuotta. Esimerkiksi vaikutuksia yläpuolisen järven Averian harvinaiseen luhtaorvokki esiintymään arvioitiin. n Rahoitus: Luonnonsuojeluliiton EKOenergia, WWF, Vihdin kunta, ELY-keskus ja omaa rahaa. n Virtavesien hoitoyhdistyksen EU-Leader-hankkeen työllistetyt auttoivat käsivoimia vaativissa töissä. n Tulosten seuranta on olennaista. Markus Penttisellä on erityislupa ja -velvoite tutkimuskalastukseen.

Esimerkkejä Olkkalan luonnonmukaisen ohitusuoman äärellä elävistä lajeista: n Nisäkkäät: saukko, mäyrä, kauris, kettu, eri lepakkolajeja n Linnut: koskikara, harmaa- ja kaulushaikarat, puukiipijä, västäräkki, satunnaisesti kuningaskalastaja n Hyönteiset: lukemattomia eri lajeja vesiperhosia, päivä korentoja ja koskikorentoja. Eri sudenkorentolajeja n Kalat: eri särkikalalajeja, ahven, kiiski, kuha, hauki, taimen, ankerias, tähtäimessä myös lohi.

Maijanojalla rakennetaan lisääntymisalueita taimenelle HELTEISENÄ KESÄPÄIVÄNÄ pellon laidas-

ta kantautuu tasainen lapioiden kalke. Olemme saapuneet Karkkilan Maijanojalle. Tässä virtavesikohteessa on parhaillaan käynnissä virtavesikunnostustyöt. Virtavesien hoitoyhdistyksen työryhmä on hankekoordinaattori Olli Toivosen johdolla rakentamassa kutusoraikkoja ja palauttamassa Maijanojaa takaisin taimenten elinympäristöksi. Kunnostuspaikalle on tuotu soraa 12 000 kiloa. Sorakasan kimpussa ahertaa joukko kunnostajia lapioiden kanssa. Soralla rakennetaan kädentyönä kuohkeita kutusoraikoita puroon. Sora kuljetetaan ämpäreissä virran varteen vaijerirataa pitkin. Alhaalla purossa kunnostaja kaataa sorat sopivaan virtapaikkaan taimenten kutupediksi. Hiki on herkässä hellepäivänä, mutta työtä ei tehdä turhaan. Virho on kunnostanut vastaavalla tavalla virtavesikohteita yli 20 vuotta. Vuosien aikana Etelä-Suomen virtavesiin on

rakennettu satoja soraikoita. Taimenkanta on saatu elpymään monissa eri kohteissa. Varsinkin vesistöjen pienillä sivupuroilla ja latvavesillä on tärkeä merkitys taimenten poikastuotannossa ja poikasten elinalueina. Kun kilpailevia kalalajeja ei ole, taimenet saavat lisääntyä ja kasvaa rauhassa. Karkkilan Maijanojaa kunnostetaan kesän aikana eri kohteissa. Maijanojalla pyrkimyksenä on kunnostaa noin seitsemän kilometrin alue kukoistavaksi monimuotoiseksi puroluonnoksi ja palauttaa taimenkanta tähän Karjaanjoen vesistön sivupuroon. Kunnostukset käynnistyivät pari vuotta sitten kalojen kulkua vaikeuttaneiden vaellusesteiden poistamisella. Kun työ on saatu päätökseen, taimenet voivat taas vaeltaa helpommin kudulle Maijanojaan. Karjaanjoen vesistöalueen kunnostukset ovat osa EU:n, valtion ja kuntien rahoittamaa Leader-hankekokonaisuutta. l

Suomen luonnonsuojeluliiton Vapauta virrat -kampanjassa halutaan vapauttaa vesivoiman vangitsemat joet. Tule mukaan! Tutustu kampanjaan: sll.fi/vapauta-virrat Tue työtämme: sll.fi/raakullaonasiaa Vapauta virrat -kampanja on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä. FRESHABIT LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023)

Luonnonsuojelija 3/2021

Vuorimestari-louhoksen jyrkänne on kaivoksen jylhin. Sillbölen kuilut ovat 22–51 metriä syviä.

Luonnonsuojelija 3/2021

Vuorimestarin pitkä perintö Sillbölen rautakaivoksella louhinta päättyi 155 vuotta sitten, mutta haittavaikutukset luonnolle jatkuvat edelleen. Aikamatka menneisyyden kaivokseen antaa perspektiiviä nykypäivän ja huomisen kaivostoiminnan ympäristöhaasteisiin. Teksti MILJA PARVIAINEN kuvat RAISA KYLLIKKI RANTA

aivokselan kaupunginosassa Vantaalla on kiehtova ulkoilualue. Pienen vehreän puistometsän kalliosta löytyy mielikuvitusta hiveleviä rotkoja ja kuiluja. ”Tästä tulee mieleen Askolan hiidenkirnut”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton eritysiasiantuntija Jari Natunen. Kyseessä onkin muinaismuistolain suojelema muinaisjäännösalue, mutta ei jääkauden sorvaama vaan ihmisen louhima.

Raudan perässä Sillbölen kaivos on mielenkiintoinen pala suomalaista kulttuurihistoriaa. Rautamalmiesiintymän löysi Magnus Linder (1709– 1799) vuonna 1744. Kaivostoiminta käynnis-

”

Yhdelläkään

Suomessa toimivalla kaivosyhtiöllä ei ole kunnollista suunnitelmaa siitä, kuinka jätteet

hoidetaan toiminnan päättyessä.

tyi samana vuonna ja kesti ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 1770. Linder oli metsänvartijan poika Smålannista. Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa ja eteni vuorimestariksi vastaten Suomen kaivostoiminnasta. Linderin kerrotaan olleen määrätietoinen mutta sovitteleva virkamies, joka nautti sekä ruukinpatruunoiden että ammattityöväen luottamusta. Linder asettui Suomeen, ja hänestä alkoi Mustion linnan Linderien ruukinpatruunoiden dynastia. Kaivostoimintaa Sillbölessä harjoitettiin viimeisen kerran Suomen suuriruhtinaskunnan aikana vuosien 1823 ja 1866 välillä. Säilyneiden tilastotietojen mukaan kaivoksesta saatiin rautamalmia kaikkiaan noin 35 000 tonnia, ja se päätyi suomalaisten rautaruukkien masuunien kitoihin. Jari Natunen osoittaa mustia jälkiä kaivoskuilun seinämässä. ”Alkuaikoina louhinta tapahtui nuotiolouhintana. Kallion päällä poltettiin nuotiota, ja kuumentunut kivi räsäytettiin rikki jääkylmällä vedellä. Kaivostoiminnan loppuaikoina käytettiin myös räjähdysaineita”, Natunen selvittää.

Rautaa vedessä Alueella on 13 aidattua kaivoskuilua sekä sivukivilouhikkoja. ”Kaivokselan kaivoskuilut ovat mielenkiintoinen kohde tutkia haitta-aineiden kertymistä vanhoissa kaivoksissa”, Natunen toteaa. Kuilu numero 13 on matalimmalla ja vedenpinta on lähellä maan tasoa. Maanomistajan luotauksen perusteella se on 40 metriä syvä. ”Kuilun vesi näyttää pinnalta heikkotasoiselta kellanruskealta. Mahdollisesti sii-

Jari Natunen kurkottaa vesinäytettä kuilusta numero 13.

hen virtaa haitta-aineita ylemmältä kalliolla olevilta louhoksilta.” Laboratorioanalyysin mukaan Natusen kuilun vedestä ottamassa näytteessä oli rautaa 16 mg/litra. Haitaton pitoisuus riippuu taustapitoisuudesta. Usein luonnossa haitattomana veden rautapitoisuutena pidetään noin 0,3 milligrammaa litraa kohden. Lisäksi näytteen alumiini- ja suolapitoisuudet olivat vesieliöille haitallisella tasolla. Ylempänä kalliomäellä sijaitseva Pitkä kaivos -kuilu on museoviraston mukaan 51 metriä syvä. ”Olisi mielenkiintoista ottaa näyte avolouhoskuilujen alusvedestä pohjan lähellä. Tämä kertoisi, miten saastuminen kumuloituu vuosisatojen kuluessa”, Natunen pohtii.

Luonnonsuojelija 3/2021

Ongelmana hapan valuma Mikä kaivostoiminnasta tekee niin saastuttavaa? Miten kivi, joka maankuoressa ollessaan on ongelmaton, muuttuu ongelmaksi, kun se louhitaan irti? ”Metalleja kaivettaessa kalliosta irtoaa myös sivukiveä, joka sisältää tyypillisesti sulfidirikkiä. Samoin malmijätteissä on sulfidia. Se reagoi veden ja ilman kanssa eli rapautuu, jolloin muodostuu rikkihappoa. Happo liuottaa kiven raskasmetalleja ja arseenia ja aiheuttaa ongelman nimeltä hapan kaivosvaluma”, Natunen selittää. Jos kaivannaisjätteiden eli sivukivien ja malmin erottamisessa syntyvän rikastushiekan käsittelyä ja loppusijoitusta ei hoideta huolellisesti, kaivoksista voi valua vesistöihin ja pohjavesiin haitallisia aineita satoja tai tuhansiakin vuosia.

Ongelmana riskien vähättely On ymmärrettävää, jos 1700–1800-luvuilla kaivosten jäteongelmaa ei tunnettu tai siihen ei ollut välineitä reagoida. Ovatko asiat nykypäivänä paremmalla tolalla? ”Eivät ole!” Natunen puuskahtaa. ”Kaivosten päästöihin suhtaudutaan yhä, että ’Saahan se vähän valuttaa’. Meillä on ollut kohtalaisen pieniä kaivoksia, joiden valumat ovat saastuttaneet paikallisesti esimerkiksi läheisen pikkujärven.”

Nykyiset kaivokset ovat suuria, ja Natusen mukaan niiden happamien valumien aiheuttama tuho on paljon laaja-alaisempaa. Esimerkkinä riskien vähättelystä hän mainitsee valtionyhtiö Terrafamen. ”Terrafamen sivukivi on erittäin rikkipitoista ja jätemäärä on valtava. Yhtiön ratkaisu jäteongelmaan on jätteen kapselointi muovilla ja savimatolla. Tällainen suojarakenne tulee pettämään ennemmin tai myöhemmin, mutta se on asia, joka ei yhtiötä enää kiinnosta.”

Ympäristölupa ensin Natusen mukaan yhdelläkään Suomessa toimivalla kaivosyhtiöllä ei ole olemassa kunnollista suunnitelmaa jätteiden hoitamisesta toiminnan päättyessä. Suomessa käytäntönä on, että kaivoslupa eli oikeus mineraalien hyödyntämiseen myönnetään usein ennen ympäristö- ja vesilupien käsittelyä. ”Kaivos perustetaan yleensä noin 5–15 vuodeksi. Jäteasioiden hoitamista saatetaan alkaa miettimään puoli vuotta ennen kaivoksen sulkemista. Jos silloin ilmenee yllättäviä ongelmia, lasku päätyy helposti veronmaksajalle.” Ympäristölupa pitäisi käsitellä ennen kaivosluvan käsittelyä. ”Useimmilta ongelmilta vältyttäisiin, jos jätteiden vaikutus selvitettäisiin kunnolla etukäteen”, Natunen uskoo. Sillbölen historiallinen kaivos luovuttaa edelleen haitta-aineita luontoon. Se on hyvä muistutus siitä, että kaivostoiminnalla voi olla pitkät jäljet. l Lähteet: Kansallisbibliografia/ Georg Haggrén ja Museovirasto/ Kulttuuriympäristön palveluikkuna

”Kaivosyhtiöt väittävät toimivansa vastuullisesti. Kuitenkaan yhtiöillä ei ole suunnitelmia jätteiden hoitamisesta kaivostoiminnan päättyessä. Mitä vastuullisutta se on?” Jari Natunen kysyy.

Vaikuta! Pysyvää turvaa kaivostoiminnalta Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitteen tavoitteena on muuttaa Suomen lainsäädäntöä niin, ettei kaivostoiminta pääse tuhoamaan ainutlaatuisia vesistöjä tai muita arvokkaita luonto- ja kulttuurialueita. Muutos tehdään määrittelemällä alueet, joilla kaivostoiminta ja malminetsintä on kokonaan kiellettyä. Tutustu lakialoitteeseen ja allekirjoita: kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8561

LUONNONSUOJELULIITON JÄSENILLE

20 % ALENNUS

KORKEASAAREN VUOSIKORTISTA Osta itselle ja lahjaksi. Tarjous on voimassa Korkeasaaren lipunmyynnissä jäsenkorttia näyttämällä 31.11.2021 saakka.

Luonnonsuojelija 3/2021

Lue Luonnonsuojeluliiton ja Korkeasaaren makien hyväksi tekemästä yhteistyöstä: korkeasaari.fi/Madagaskar

tapaa juhlistaa Suomen ainutlaatuista luontoa lauantaina 28.8.

Lähde retkelle ja osallistu tapahtumiin

Suomen luonnon päivänä järjestetään taas erilaisia ihania retkiä ympäri Suomen. Tule tapahtumiin terveenä ja nauti! Voit retkeillä myös yksin tai läheistesi kanssa. Ketä voisit ilahduttaa viemällä hänet luontoon?

Liputa luonnolle

Onko mitään suomalaisempaa kuin pohjoinen luontomme? Sisäministeriö suosittaa liputusta Suomen luonnolle 28.8.2021. Suomi on ainoa maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen. Voit liputtaa myös virtuaalisesti laittamalla kuvan someen #liputanluonnolle.

Leivo mustikkapiirakka

Suomen luonnon päivällä on oma nimikkoleivoksensa, mustikkapiirakka. Leivo perinteinen piirakka tai kehitä oma reseptisi. Olisiko mustikkapiirakka hyvä jälkiruoka piknikille?

Nuku yö ulkona ja katsele tähtitavasta

Kun retkelle lähtee, ei sieltä malttaisi tulla pois ollenkaan. Ota siis teltta tai riippumatto mukaan ja nuku yö ulkona! Elokuussa on myös hyvä aika tarkkailla tähtitaivasta ja bongata jopa Linnunrata.

Jaa luontojuhlasi tunnelmat

Mitä tahansa teetkin, jaathan kuvia Suomen luonnosta somessa. Näin voit ilahduttaa myös heitä, jotka eivät pääse luontoon. #suomenluonnonpäivä #liputanluonnolle

Kirkasvetisessä Vuori-Kalajan lammessa voi virkistäytyä uimalla. Etelä-Konneveden kansallispuisto. Kuva: Ulla Keituri / Metsähallitus

suomenluonnonpaiva.fi

Luonnonsuojelija 3/2021

Tapahtumat sll.fi/tapahtumat KESKUSTOIMISTO Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15. Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, 050 361 9547, toimisto@sll.fi Työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, 09 228 08 210, jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu Lahjoita: sll.fi/lahjoita, tilinumero: OP Helsinki FI28 5000 0120 4430 71, OKOYFIHH n Testamenttiwebinaari 8.9. klo 17– 18.30, ks. ilmoitus s. 11. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: sll.fi/testamenttiwebinaari.

Hollolan ympäristöyhdistys ja Salpausselän luonnonystävät n Hiljaisuuden retki Hollolan Kukonkankaan Papinkaivonsuolle 9.10. klo 9.30– 12.30. Lähtö kimppakyydein Heinsuon koulun (ent. Hollolan yläkoulun) P-paikalta klo 10 ja Lahden Pikku-Vesijärven vesiurkujen viereiseltä parkkipaikalta klo 9.30. Oppaana Matti Laurila. Lisätietoja: Matti Laurila, 040 5953 147, matti.a.laurila@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/42163 n Salpausselän luonnonystävävien k evätkokous 2.9. klo 18 Kaupunkikylässä, Hollolankatu 1, Lahti. ETELÄ-KARJALAN PIIRI Vs. aluepäällikkö Jari Kiljunen 040 484 2341, jari.kiljunen@sll.fi, Saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi. Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys n Syysretki Rautjärven Äpätinkankaalle 10.10. klo 10–14. Retkellä tutustutaan Rautjärven Äpätinkankaan vuoden 2010 Aila-myrskyn tuhoalueeseen. Tutkitaan kääpiä ja katsotaan lintuja ja muita vastaan tulevia luonnonihmeitä. Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta. Säänmukainen varustus ja eväät mukaan. Lisätietoja: Juha Jantunen, 050 364 3693, juha.jantunen@allergia.fi ja sll.fi/tapahtuma/41920 ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys n Muovintorjuntajoukot Savonlinnassa 18.9. klo 12–14. Suomen luonnonsuojeluliiton ja kauppaketju Lidlin tukemiin Maailman siivouspäivän paikallistalkoisiin kokoonnutaan Mertalan yhtenäiskoulun parkkialueella osoitteessa Simasalonkatu 2. Tapahtumapaikalta saa hanskoja, roskapihtejä ja jätepusseja. Omat työkä-

sineet voi ottaa mukaan. Osallistujille on tarjolla virvoketta ja välipalapurtavaa. Talkoissa toimitaan koronaohjeistuksia noudattaen. Lisätietoja: Tiina Pulkkinen, 040 7322 355, isly@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/42901 Suur-Savon yhdistys n Luontokeskiviikko: Luonnonvaraisten eläinten hoito 1.9. klo 18–19. Verkkoluento. Miten auttaa loukkaantunutta luonnonvaraista eläintä? Kenellä on vastuu eläinten hoidosta? Vapaaehtoisvoimin toimivaa villieläinhoitolaa Mikkelissä pitävä Jarmo Lautamäki kertoo kuvin ja sanoin luonnonvaraisten eläinten hoidosta. Liittymislinkki sivulla sll.fi/tapahtuma/39312. Lisätietoja: Miia Kuisma, 040 663 2606, suur-savo@sll.fi. KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Postiosoite: PL 125 87101, Kajaani Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry KESKI-SUOMEN PIIRI Vs. toiminnanjohtaja Taina Peltonen, 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jyväskylän seudun yhdistys n Jättipalsamitalkoot (SLL VieKas LIFE) Jyväskylän Survo-Korpelassa 25.8. klo 17–20. Vaalitaan yhdessä luonnon monimuotoisuutta – kitketään haitallista vieraskasvilajia! Tapaamispaikka: Survon kartanon parkkipaikka osoitteessa Siltakatu 25. Mukaan puutarhahanskat ja kumisaappaat. Tarjolla juotavaa ja pientä evästä. Voit tulla mukaan niin pitkäksi tai lyhyeksi aikaa kuin haluat. Säävaraus: vaarallisen myrskyn sattuessa perumme talkoot ilmoittamalla siitä Facebookissa. Noudatamme koronaohjeistuksia. Järjestää: Suomen luonnonsuojelulii-

Luonnonsuojelija 3/2021

ton Keski-Suomen piiri, Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän kaupunkiympäristö, JAPA ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hanke. Lisätietoja: aluekoordinaattori Sanni Kokkoniemi, 040 194 5978, sanni.kokkoniemi@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/40470 n Jättipalsamitalkoot #soolotalkoot (SLL VieKas LIFE) Jyväskylän Vehkalammella 26.8. klo 17–20. Tapaamispaikka: Vehkahallin piha osoitteessa Wilhelm Schildtin katu 1. Ks. ohjeet edellä olevasta tapahtumasta. Lisätietoja: Sanni Kokkoniemi, 040 194 5978, sanni.kokkoniemi@ sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/40335/ KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto: Savonkatu 23, 45100 Kouvola. Lisätietoja: kymenlaakso@sll.fi, 045 1049 388. Seuraa: sll.fi/kymenlaakso n Piirihallituksen kokous 22.9. ja 20.10. klo 18 n Luontokuvailta Kuusankoskella 9.11. klo 18 n Piirihallituksen kokous 17.11. klo 17 Kotkassa n Piirin syyskokous 17.11. klo 18 Kotkassa Kaakkois-Kymen Luonto n Roskienkeräystalkoot 18.9. Suvirannan luonnonsuojelualueella Haminassa. Kokoontuminen: Kartanontie 115, klo 12. Kesto n. 2 h, omat eväät ja sään ja maaston mukainen varustus. Keräysvälineet järjestäjän puolesta. Sopii koko perheelle. Meri-Kymen Luonto n Muovintorjuntajoukot Kotkassa 18.9. Tervetuloa roskankeräystalkoisiin! Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskapusseja. Voit ottaa mukaan omat työkäsineet. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja Meri-Kymen Luonnon Facebook-sivuilla.

SUOMEN LUONNON PÄIVÄN KUVAT: JOEL HEINO / METSÄHALLITUS JA EEVA MÄKINEN / SUOMEN LATU

ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Ina Rosberg, 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame

Pohjois-Kymen Luonto n Muovintorjuntajoukot Kouvolassa 18.9. klo 12. Roskankeräystalkoot Kuusankosken Rekolassa. Kokoontuminen Nauhantien ja Lassilanpellontien välisellä pyörätiellä. Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskapusseja. Voit ottaa mukaan omat työkäsineet. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Pauliina Klemola, 044 917 6853, pohjoiskymenluonto@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/42949 LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Mika Flöjt, 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 11–16 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll. lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri Inarin Luonnonystävät n Kyykätään tumpit -siivoustempaus 18.9. Valtakunnallisessa siivoustempauksessa kerätään Ivalon keskustasta maahan heitettyjä tupakan natsoja. Saaliista arvioidaan se, kuinka monta kyykkyä (tumppia) tuli porukalla tehtyä (kerättyä). Tapahtumapaikka Kulttuuritila Kuulas. Virvoketarjoilu! Lisätietoja: sll.fi/inari ja paikallislehti Inarilainen Rovaniemen yhdistys n Sieniretki Ounasvaaralle 28.8. klo 10–13. Kokoontuminen Sky-hotellin parkkipaikalla. Mukana Sienisauran osaavat oppaat. Lisätiedot: sll.fi/rovaniemi n Suojooga 8.9. klo 17–18. Tapaaminen Ounasvaaran luontopolun lähtöportin luona. Tapahtuma on SLL:n jäsenille ilmainen, muilta 5 €. Ilm. 6.9. mennessä: mari.m.riikonen@gmail.com. Lisätiedot: sll.fi/rovaniemi n Muovintorjuntatalkoot 18.9. Tule hakemaan Lordin aukealta roskien keruuseen ohjeet, välineet ja evästä klo 12–13. Lisätiedot: sll.fi/rovaniemi Ylitornion–Pellon Luonto ja Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys n Suomen luonnon päivänä retki Palokkaalle 28.8. klo 10–15. Ylitornion Palokas on Natura-alue, joka on valtioneuvoston listalla ehdolla suojelualueeksi. Se on Lounais-Lapin erämaa -kansallispuistoesityksen ydinalue, jonne on myös suunniteltu kaivosta. Retkellä tutustutaan

alueen suoluontoon ja vanhoihin metsiin kulkien polkua (n. 2 km), joka johtaa Palokkaanlammen autiotuvalle. Polku on paikoitellen hyvin märkää, joten omien eväitten lisäksi tarvitaan kumisaappaat. Oppaana Palokkaan retkellä peräpohjolaisessa suomaisemassa on Juhani Syväoja. Kokoontuminen kaupan pihassa Ylitornion Mellakoskella (seututeiden 929 ja 930 risteyksessä) klo 10, Muurolan suunnasta tuleville Kaitajärven tien risteyksessä (seututie 930) noin vartin yli kymmenen. Lisätietoja: 050 592 7769, aimo.tervahauta@gmail.com, ylitornio-pello@sll.fi ja sll. fi/tapahtuma/42781 PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Anne Hirvonen, 045 233 6356, pirkanmaa@sll.fi Järjestösihteeri Sari Hämäläinen 040 930 4118, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri n Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla (Kolu) -hanke. Tervetuloa luonnonhoitoretkille! Tiedot Facebookista: facebook.com/KoluPirkanmaa ja Pirkanmaan piirin tapahtumakalenterista: sll.fi/ pirkanmaa/tapahtumat Akaan Ympäristöyhdistys n Muovintorjuntajoukot Akaan Toijalassa. 18.9. Klo 12 alkaen roskankeräystalkoot. Kokoontuminen Toijalan torilla. Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskapusseja. Voit ottaa mukaan omat työkäsineet. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Liisa Lilvanen-Pelkonen 0400-898455. Kangasalan luonto n Kävely Suomen luonnon päivänä 28.8. klo 13 Ilkon alueella. Kokoontuminen Kurssikeskus, Ilkontie 8. Lisätietoja: Markku Välimaa, 050 3450 234. Kyrön Luonto n Suomen Luonnon päivän retki yksityiselle luonnonsuojelualueelle Hämeenkyrön Sarkkilaan 28.8. klo 12. Kokoontuminen Kyröskosken Matkahuollolla klo 11.30. Lisätietoja: kyron.luonto@gmail. com. n Muovintorjuntajoukot Hämeenkyrössä 18.9. Tervetuloa roskatalkoisiin! Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskapusseja. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: sll.fi/kyro

MUOVINTORJUNTA-

JOUKOT

Luonnonsuojeluliitto ja Lidl roskattoman ympäristön puolesta Syyskuussa vietetään kansainvälistä Maailman siivouspäivää. Luonnonsuojeluliitto ja Lidl yhdistävät tuolloin voimansa ja jalkauttavat Muovintorjuntajoukot ympäri Suomen. Tule mukaan! Mitä: Valtakunnalliset roskankeräystalkoot. Missä: Päätapahtuma Helsingin Vanhankaupunginlahdella ja paikallisia talkoita ympäri Suomen. Milloin: Lauantaina 18. syyskuuta. Miksi: Siistimme lähiympäristöä ja kiinnitämme huomion roskaamisen ja erityisesti muovijätteen vahingollisiin vaikutuksiin luonnossa. Katso tarkemmat tiedot sinua lähimmistä talkoista tapahtumalistauksesta tai paikallisyhdistysten verkkosivuilta. Akaa • Espoo • Hamina • Helsinki • Hämeenkyrö • Ivalo • Kaarina • Kerava Kotka • Kouvola • Laitila • Lempäälä • Masku • Mäntsälä • Mänttä-Vilppula Nokia • Nurmes • Raisio • Rovaniemi • Savonlinna • Turku • Virrat

Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys n Muovintorjuntajoukot Lempäälässä 18.9. klo 12 alkaen. Kokoonnumme Lempäälän kirkkotorilla. Ota omat hanskat ja huomioliivi mukaan, jos mahdollista. Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskapusseja ym. keräysvälineitä. Tarjolla juomaa ja pientä retkievästä.

polvinen@taidekaupunki.fi ja sll.fi/tapahtuma/42889

Mäntän seudun yhdistys n Muovintorjuntatalkoot 18.9. klo 11– 14. Roskienkeruutalkoot Lemmenpolun ranta-alueella Mäntässä. Kokoontuminen Pieskanrannassa. Aloituspaikalta saa hanskoja ja roskapusseja, voit myös käyttää omia työkäsineitä. Tarjolla on juomaa ja pientä purtavaa. Tervetuloa mukaan pitämään Suomi siistinä! Lisätietoja: Sirkku Polvinen, 050 373 1283, sirkku.

Nokian yhdistys n Sienitapahtuma 6.9. klo 16–19, K-supermarket Löytiksen aulassa, Kyyninkatu 22. Tapahtumassa esitellään kauden ruokasieniä ja opastetaan myrkyllisten sienten tunnistamiseen. Yleisö voi tuoda sieniä tunnistettaviksi. Oppaina Tampereen Sieniseuran asiantuntijat. Koronaohjeistuksia noudatetaan. Lisätiedot Kaija Helle, 044 0177 180, hellekaija@gmail.com ja

sll.fi/tapahtuma/42666 n Nokian Lintukoulu suunnittelee syyskaudelle joutsenlaskentaa Pirkanmaan lintutieteellisen aikataulun mukaan koronarajoitukset huomioiden. Myös talvi lintulaskentoja tehdään. Ilmoittautumiset Anne Viitalaaksolle, 045 888 3720. n Lintujen muutontarkkailutapahtuma Alasenlahdella 11.9. klo 10–12. Tapaamme Lukkilantien varrella olevan punaisen ladon luona. Seuraamme lintujen syysmuuton etenemistä hyvällä lintupaikalla Nokian Alasenlahdella.

Luonnonsuojelija 3/2021

> 23

MATTI LÄHDEOJA 1937 – 2021

TEUVO SUOMINEN

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON puheenjohta-

Tuomas-Antti ja Matti Lähdeoja mielenosoitusmarssilla kansallispuistojen puolesta 11. 2.1978

Nokian Lintukoulun Jarmo Koivisto sekä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin toimivat oppainamme. Lisätietoja: Nokian Lintukoulu, Anne Viitalaakso, 045 888 3720 ja sll.fi/ tapahtuma/42122 n Koko perheen luontorastirata Kirjastotalo Virran Hiomo-salissa 11.9. klo 11–14, Nokia. Rasteilla lapset tutustuvat luonnon ihmeisiin ja aikuiset saavat tietoa kunnan luonnosta ja luonnonsuojelusta. Koronaohjeistuksia noudatetaan. Tapahtuman järjestävät Nokian Mammat ja Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistys. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Outi Mäenpää, 040 072 8193, nokianmammat@nokianmammat.net ja sll.fi/tapahtuma/42672 n Muovintorjuntajoukot Nokialla 18.9. klo 12–14. Roskankeräystalkoot Puropuistossa. Kokoontuminen Kerholan parkkipaikalla, Souranderintie 9, josta saatavilla hanskoja, jätesäkkejä ja pienempiä roskapusseja. Voit ottaa mukaan omat käsineet ja mahdollisen roskanpoimijan. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Tanja Malmberg, nokianluonto@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/42660

Luonnonsuojelija 3/2021

jana vuosina 1974–1978 toiminut fil.lis. Matti Lähdeoja kuoli 9. 4. 2021 Espoossa 84-vuotiaana. Lähdeojan puheenjohtakausi oli Suomen luonnonsuojeluliitossa voimakkaan järjestöllisen kehittämisen aikaa. Jäsenmäärä ja paikallisyhdistysten lukumäärä kasvoivat vauhdilla. Tämän vuoksi tuli ajankohtaiseksi piiriorganisaatioiden perustaminen, ja se saatiinkin päätökseen lähes nykyisessä muodossaan hänen puheenjohtajakaudellaan. Kasvanut jäsenmäärä toi ajankohtaiseksi myös tarpeen yhtenäistää jäsenkentän tavoitteita ja toimintaa: miksi Luonnonsuojeliitto on olemassa ja mitä me tavoittelemme? Niinpä Lähdeojan puheenjohtajakaudella laadittiin ja liittokokouksessa vahvistettiin ripeässä tahdissa viisi periaateohjelmaa. Ne käsittelivät yleisten tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden lisäksi metsiä, alkuperäisluonnon suojelua, liikennettä ja energiaa. Nämä ohjelmat, joita ajoittain on ajantasaistettu, ovat suunnanneet liiton toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Poliittinen kuohunta oli voimakasta 1970-luvun jälkipuoliskolla, mikä näkyi myös järjestökentässä. Laitavasemmisto oli ottanut tavoitteekseen ”vallata” mahdollisimman monta eri alojen järjestöä ajamaan omia poliittisia päämääriään. Myöskään Luonnonsuojeluliito ei välttynyt näiltä hankkeilta, mutta Matti Lähdeojan rauhallinen mutta määrätietoinen ote puheenjohtajana piti tällaiset yrityk-

Tampereen yhdistys n Suotalkooleiri Kintulammilla 27.–29.8. Suomen luonnon päivän kunniaksi järjestettävällä talkooleirillä Kintulammin luonnonsuojelualueella ennallistetaan ojitettuja soita luonnontilaisiksi. Talkoopäivät ovat lauantai ja sunnuntai, mutta osallistujien toivotaan saapuvan majapaikkaan jo perjantai-iltana, jotta voimme aloittaa talkoilun aikaisin lauantaina. Osallistujille järjestetään täysi ruokahuolto; aterioilta löytyy vegaaninen vaihtoehto. Talkooleiri päättyy sunnuntaina lounaan jälkeiseen loppusiivoukseen. Tukikohtana toimii Kintulammin maja, joka on entinen tukkikämppä. Pihipiiristä löytyy myös sauna järven rannalta. Tukikohdassa on sähköt. Kämpästä löytyy osallistujille 20 yöpymispaikkaa, mutta myös ulkona voi majoittua omissa teltoissa tai riippumatoissa. Koronatilanteen vuoksi voi yöpyä myös kotonaan ja olla paikalla vain talkoiden ajan. Osallistujia otetaan mukaan noin parikymmentä. Parkkitilaa on rajoitetusti, osa joutuu jättämään auton Kintulammin retkeilyalueen parkkipaikoille. Kimppakyytijärjestelyjä suositaan. Ilmoittaudu: luonnon-

set kurissa. Tosin eräässä vaiheessa erimielisyydet energiapolitiikasta kärjistyivät niin pitkälle, että vaadittiin ylimääräinen liittokokous asioiden selvittämiseksi. Lähdeojan luonnonsuojelu-uran eräänlaisena kohokohtana voidaan pitää Itämeren merellisen ympäristön suojelusopimuksen (The Helsinki Convention) aikaansaamista maaliskuussa 1974. Suomi oli kutsunut kaikki Itämeren seitsemän silloista rantavaltiota neuvottelemaan Espoon Hanasaareen tällaisen sopimuksen valmisteluja varten. Lähdeoja oli saanut kutsun opetusministeriön tiedesihteerin paikalta ja Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana ulkoministeriön alaisuuteen Suomen delegaation jäseneksi. Tosiasia ja aikaisemmin julkistamaton tieto nimittäin on, että Itämeri-sopimuksen ensimmäinen luonnos syntyi Lähdeojan kirjoituskoneesta yön hiljaisina tunteina. ”Eikä se siitä sitten niin kovin paljon muuttunut”, hän totesi myöhemmin allekirjoittaneelle. Tuon aikakauden oloissa oli melkoinen saavutus, että kaikki seitsemän rantavaltiota – mukaanlukien Neuvostoliitto ja DDR – allekirjoittivat sopimuksen. Eri valtioiden päätösprosessien jälkeen sopimus johti Itämeren suojelukomission (HELCOM) perustamiseen 1980. HELCOM-organisaatiota on aiheellisesti kritisoitukin hitaudesta ja puutteellisesta kunnianhimosta mutta jokainen voi arvuutella, mikä olisi Itämeren tila nyt ilman HELCOM-organisaation vuosikymmeniä jatkunutta sinnikkästä puurtamista. Matti Lähdeojan perintö elää vahvana niin Luonnonsuojeliitossa kuin Itämeren saaristoissa ja aavoilla.

Esko Joutsamo Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri 1973–2003

hoito@tutamail.com ja kerro tarvitsetko kyydin tai voitko tarjota sellaisen. Huom! Osallistujilta edellytetään koronarokotusta. Osallistuminen, majoitus ja ruokailut ovat tietenkin ilmaisia. Lisätietoja: Antti Putaja, luonnonhoito@tutamail.com ja sll.fi/tapahtuma/41458/ Virtain-Ruoveden yhdistys n Roskatalkoot Virroilla 18.9. klo 12 alkaen. Kokoontuminen K-Marketin P-paikalla. Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskapusseja, voit tuoda myös omat hanskat. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätiedot: Siina Leinikka p. 044 3580642. POHJANMAAN PIIRI Piirisihteeri Teemu Tuovinen, 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi

Postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi Keski-Karjalan Luonto n Sienikurssi 26.8. Muljulassa Erä- ja riistapolun maastossa klo 9–15, Kitee, Anttilantie 6. Kerätään ja opetellaan tunnistamaan sieniä maastoretkillä ja valmistellaan seuraavan päivän sieninäyttely. Kurssilla voi olla lyhyemmänkin ajan. Ilmoittautumiset: Tupu 050 344 5441 tai Kari 050 370 0024. Lisätietoja: tupu.vuorinen@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/42926 n Sieninäyttely 27.8. klo 9–16, Kiteellä kauppakeskus Kupiaisen käytävällä, Kiteentie 6. Voit tuoda sieniä tunnistettavaksi. Yhteistyökumppaneina Pohjois-Karjalan sieniseura sekä Pohjois-Karjalan Martat. Lisätietoja: tupu.vuorinen@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/42923 Ylä-Karjalan luonnonystävät n Muovintorjuntajoukot Nurmeksessa. 18.9. roskankeräystalkoot eri puolella Nurmesta ja Valtimoa. Tapahtumapaikoilta saa hanskoja ja roskapusseja. Voit

PAUL STEVENS

In memoriam

PERTTI SUNDQVIST 1952 – 2021 MONISSA YMPÄRISTÖKAMPPAILUISSA mukana

ollut ja monia auttanut Luonnonsuojeluliiton hallituksen ja valtuuston jäsen Pertti Sundqvist on poissa. Sundqvist syntyi 28.9.1952 Turussa, missä myös kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 21.6.2021. Hän oli koulutukseltaan hävittäjälentäjä. Hän toimi myös muun muassa taistelunjohtajana, joka valvoi kyl-

ottaa mukaan omat työkäsineet. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: sll.fi/yla-karjala POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Kirsi Eskelinen, 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa Oulun yhdistys n Suomen luonnon päivän juhla 28.8. Loppulan talolla, Sanginjoentie 1101. Juhlitaan Suomen luontoa ja Sanginjoen suojelualueen juhlavuotta! Loppulassa esiintyy oululainen pelimanniyhtye Rällä ja vuoden kansantanssiyhtyeeksi vuonna 2016 valittu oululainen kansantanssiryhmä Polokkarit. Luontokahvila toimii päivän ajan. Lisätietoja: Elina Rönkä, slloulunyhdistys@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/40980 n Sieniretki Sanginjoella 17.9. Kokoontuminen Loppulassa, Sanginjoentie 1101, Oulu. Retki sienineuvojien johdolla San-

män sodan aikana eri maiden lentoliikennettä rajojemme lähellä. Tikkakosken ilmavalvontatoimiston päällikkönä Sundqvist sai huhtikuussa 1986 havaintoja kohonneista säteilyarvoista, jotka hän määräsi seurantamittauksiin. Myöhemmin ilmeni, että kyse oli Tshernobylin ydinonnettomuudesta. Sundvqist jäi eläkkeelle everstiluutnanttina vuonna 1992. Hän jatkoi töitä siviilissä muun muassa Valtran tietotekniikkajohtajana ja konsulttina tehden yrityksille muun muassa suojelusuunnitelmia. 2000-luvulla Sundqvist asui Hangossa, jolloin hän tuli tunnetuksi esimerkiksi harvinaisen sinisiipisirkan valokuvaajana. Sundqvist liittyi Hangon ympäristöyhdistykseen, jonka puheenjohtajana hän toimi 2006–13. Vuosina 2011–13 hän oli myös Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja. Sitten hän muutti Turkuun ja toimi sielläkin paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksessa. Sundqvistin laaja ja monipuolinen asiantuntemus tieteellisissä, teknisissä ja ympäristöoikeudellisissa asioissa tuli pian huomatuksi laajemminkin Luonnonsuojeluliitossa ja myös sen EU-yhteistyöjärjestö European Environmental Bureaussa (EEB). Sundqvist oli aiemman kokemuksensa perusteella muun muassa melun ja lentokenttien asiantuntija, mutta hän osasi paljon muutakin. Hän kommentoi esimerkiksi EEB:n edustajana EU:lle jopa tuhatsivuisia parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) määritteleviä teknisiä asiakirjoja, joilla on suuri merkitys ympäristölupien käsittelyssä. Sundqvist auttoi liittoa, piirejä, yhdistyksiä ja kansalaisia viimeisiin viikkoihin asti. Hän neuvoi ja kommentoi nopeasti ja ytimekkäästi. Hän toimi mielellään taustalla, eikä edes halunnut itse esiin.

ginjoen metsään. Lisätietoja: Kirsi Eskelinen ja sll.fi/tapahtuma/40976 POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Juha Ahola, 040 848 2869 Toimisto: Puijonkatu 15, 70100 Kuopio Avoinna ma ja to klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

Hän oli mukana kirjoittamassa useita satoja lausuntoja ja muutoksenhakuja. Niillä usein estettiin ja vähennettiin monien hankkeiden ympäristöhaittoja. Suuren työn hän teki muun muassa Talvivaaran eli Terrafamen kaivoksen ympäristöongelmien parissa. Sundqvistilla oli harvinaisen hyvä ympäristöasioiden kokonaisnäkemys ja osaaminen. Hän ymmärsi luonnontieteellisiä lainalaisuuksia, lakitekstejä, osasi yhdistellä sirpaletietoa ja vieläpä tehdä tietokoneohjelmia. Hän teki piireille luontohavaintojen keruuohjelmia ja vaalikoneita vielä kevään kunnallisvaaleihin. Luonnonsuojeluliitossa Sundqvist kuului loppuun asti valtuustoon ja hallitukseen. Hän edusti liittoa myös monissa työryhmissä kotimaassa ja EU:ssa. Hän sai Luonnonsuojeluliiton kultaisen ansiomerkin sekä harvoin myönnetyn kultamitalin. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri myönsi hänelle myös “Hiljainen haavanlehti” -palkinnon meluntorjuntatyöstä vuonna 2014. Pertti Sundqvistia jäävät kaipaamaan vaimo, tytär ja neljä lapsenlasta. Sundqvist jättää ympäristöliikkeeseen suuren aukon, jota on vaikea täyttää. Hän jää mieleemme myös persoonallisesta huumoristaan ja lannistumattomasta optimististaan, jolla hän uskalsi käydä pelottomasti suurien haasteiden kimppuun. Sundqvistin motto oli: ”Joka päivä pitää oppia jotakin uutta.” Siitä hän piti kiinni viimeisiin päiviinsä asti.

Astrid Lindström Hangon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö ja va. toiminnanjohtaja

ulla@gmail.com puh. 0400 625 164 SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, 044 0211 838, satakunta@sll.fi Postiosoite: Otavankatu 5, 28100 Pori Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

kemään arvokasta työtä saaristoluonnon hyväksi. Lisätietoa sekä ilmoittautumiset 15.9. mennessä kaisa.kauranen@novia.fi. Ks. myös Ängsblommor i Raseborg - Luonnonkukkien Raasepori | Facebook

Koillis-Savon Luonnonystävät n Aarteita luonnosta 31.8. saakka. Näyttelytila Vanha Konttori Juankoskella Ruukin alueella. Esillä Pertti Räsäsen kivikokoelmaa ja koruja. Tilassa myös mm. Sulo Norbergin taidetta. Avoinna ti–pe klo 11– 17 ja la–su klo 12 –16. Pääsymaksu 4 (koululaiset 3 €) jolla pääsee myös Museo Brunoon. Lisätietoja: Pertti Räsänen ja sll.fi/ tapahtuma/42346

UUDENMAAN PIIRI Va. toiminnanjohtaja Lauri Kajander, 045 1140 088, uusimaa@sll.fi Erityisasiantuntija Jiri Räsänen, 044 2580 598, jiri.rasanen@sll.fi Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri). Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat

Espoon ympäristöyhdistys n Muovintorjuntajoukot Espoossa 18.9. klo 12 alkaen valtakunnallisena roskienkeräilypäivänä. Keräämme roskia eri puolilla Espoota. Tapiolan ja Suomenojan lisäksi otamme mukaan myös muita paikkoja mikäli innokkaita talkoolaisia riittää! Kokoontumispaikka on Ainoan edessä Tapionaukio. Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskapusseja. Voit ottaa mukaan myös omat hanskat. Ota mukaan myös oma vesipullo. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: sll.fi/espoo, Espoo@sll.fi tai Mikko Partio, mikkoapartio@gmail.com

Siilinjärven yhdistys n Sieniretki 30.8. klo 17. Kokoontuminen Savon Ammattiopiston (Ent. Metsäkoulu) parkkipaikalla osoitteessa Haapamäentie 1, Toivala. Retkiopas Savon Marttojen Heta Nykänen. Lisätietoja haikolav.

n Perinteiset kurtturuusutalkoot eli ”Ruusuristeily” Länsi-Uudenmaan saaristossa 2.–3.10. ja 16.–17.10. Varaviikonloppu 9.–10.10. Lähtö Tammisaaresta tai Hangosta. Torjutaan kurtturuusua luonnonsuojelualueilla. Tule viihtymään ja te-

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys n Itämeren iltarastit 26.8. klo 18–20. Helsyn retkiryhmä ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Itämeri-ryhmä järjestävät koko perheen tapahtuman Itämeripäivänä Helsingin Kivinokassa.

Luonnonsuojelija 3/2021

> 25

Luvassa toiminnallisia rasteja sekä Itämeren rantaluonnosta nauttimista. Lisätietoja: Minna Hansen, Tarja Suksi, Emilia Pippola, 050 3011633, helsy@sll.fi ja sll.fi/ tapahtuma/42072 n Nuku yö ulkona -tapahtuma Talosaaren Torpalla Suomen luonnon päivänä 28.–29.8. Mikä olisikaan parempi tapa nauttia Suomen kauniista luonnosta kuin viettää yö ulkona! Talosaari ja Helsyn Torppa tarjoavat mainiot puitteet! Tapahtuma järjestetään koronarajoitukset huomioiden. Talosaaren ulkoilualueella voi teltan pystyttää metsään, mutta myös Torpan nurmikoille. Käytössä ovat retkipöytä ja penkit. Torpalla on puucee. Jos aamuksi sattuu sade, aamupalan voi nauttia myös Torpan kuistilla. Juomaksi löytyy kaivovettä. Mikäli halukkaita on, Torpan sauna lämpiää lauantai-iltana. Oma pyyhe mukaan. Ohje Torpalle tuloon: laita reittihakuun Talosaarentie 280. Se opastaa Talosaaren (Husön) kartanon parkkipaikalle. Sieltä idässä näkyvän Torpvikenin pohjoisrantaa kulkee kärrytie, joka tuo perille. Torpalle noin 700 m, Talosaaren kärkeen noin 1 km. Lisätietoja: Emilia Pippola, 050 3011 633, helsy@sll.fi ja sll.fi/ tapahtuma/42080 n Kurtturuusutalkoot Lauttasaaressa 31.8. klo 17–20. Helsy järjestää yhdessä Helsingin kaupungin kanssa kurtturuusun kitkentätalkoot. Vieraslajin torjunta-alue on Vattuniemen länsirannalla lähellä Nahkahousunkujaa. Tapaaminen Nahkahousunkujan rannan puoleisessa päädyssä. Talkoolaisille on tarjolla hanskat, mutta omat paksut nahkahanskatkin saa tuoda. Varustaudu vettä kestävillä kengillä sekä suojaavilla vaatteilla hyönteisten ja punkkien varalta. Talkoiden päätteeksi tarjolla pientä evästä. Toivomme, että talkoisiin ilmoittaudutaan, sillä näin varmistamme riittävän määrän hanskoja ja talkootarjoiluja. Mukaan otetaan enintään 20 osallistujaa. Ilmoittaudu tapahtumasivulla olevan linkin kautta sll.fi/tapahtuma/42688. Lisätietoja: Emilia

Pippola, 050 3011633, helsy@sll.fi. n Jättipalsamitalkoot Herttoniemen Saunalahdella 6.9. klo 17.30–20.30. Tapaamispaikka: Herttoniemen metroaseman läntisellä sisäänkäynnillä (K-supermarket Hertan puolella) klo 17.30. Varusteet: suojaava ulkovarustus (pitkät housut, saappaat, työhanskat) ja vesipullo. Lisätietoja: Toni Amnell, 050 3011 633, helsy@sll. fi ja sll.fi/tapahtuma/41640 n Mustapuron talkoot 4.9. Itä-Helsingissä. Järjestää Helsy ja Virtavesien hoitoyhdistys Virho. Ilmoittautumisohjeet ja muuta lisätietoa: sll.fi/tapahtuma/42048. Lisätietoja: Riitta Malve, 050 3011 633. n Pihlajamäen kyläjuhla 4.9. klo 11–15, Helsinki. Tervetuloa Helsyn ständille klo 11–15! Lisätietoja: Sanna Ahokas, 050 3011 633, helsy@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/42701 n Kurtturuusutalkoot Mustikkamaalla 8.9. klo 17–20. Helsy järjestää yhdessä Helsingin kaupungin kanssa kurtturuusun kitkentätalkoot. Tapaaminen Mustikkamaan parkkipaikalla jäätelökioskin luona. Talkoisiin ei tarvitse osallistua koko aikaa ja paikalle voi tulla myös klo 17 jälkeen. Paikalla on sekä Helsyn että kaupungin asiantuntijoita opastamassa ja ohjaamassa torjunnassa. Talkoolaisille on tarjolla hanskat, mutta omat paksut nahkahanskatkin saa tuoda. Varustaudu vettä kestävillä kengillä sekä suojaavilla vaatteilla hyönteisten ja punkkien varalta. Juomapullo kanttaa ottaa mukaan. Talkoiden päätteeksi tarjolla pientä evästä. Toivomme, että talkoisiin ilmoittaudutaan, sillä näin varmistamme riittävän määrän hanskoja ja talkootarjoiluja. Osallistujien määrää saatetaan myös joutua rajoittamaan koronatilanteen vuoksi. Ilmoittaudu tapahtumasivulla olevan linkin kautta sll.fi/tapahtuma/41631. Lisätietoja: Emilia Pippola, 050 3011 633, helsy@sll.fi. n Muovintorjuntajoukot Malmilla 18.9. klo 12–14. Tervetuloa valtakunnallisiin roskankeräystalkoisiin! Kokoontuminen Foto Mannelin -liikkeen nurkalla, Kirkonkyläntie 4. Tapahtumapaikalta saa hans-

Osallistu ja voita!

koja ja roskapusseja. Voit ottaa mukaan omat työhanskat ja roskapihdit. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Minna Mäkinen, 044 5854 044, helsy@sll. fi ja sll.fi/tapahtuma/42695 n Muovintorjuntajoukot Vanhankaupunginlahdella 18.9. klo 12–16. Tervetuloa valtakunnallisiin roskankeräystalkoisiin! Helsy on mukana päivän päätapahtumassa Vanhankaupunginkosken ja Pornaistenniemen alueella. Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskapusseja. Voit ottaa mukaan omat työsormikkaat ja roskapihdit. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Emilia Pippola, 050 3011 633, helsy@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/42768 Keravan ympäristönsuojeluyhdistys n Komealupiinitalkoot Keravalla 25.8. klo 18–20. Kitketään ja kaivetaan pois haitallista komealupiinia Pihkaniityssä. Tavataan Ylikeravantien ja Pihkaniityntien risteyksessä. Kumisaappaat ja säänmukainen peittävä vaatetus ovat tarpeen oja-alueella. Kitkentähansikkaat ja virvokkeet saat paikan päältä. Huomioimme korona-ajan turvavälit. Vesipullo mukaan. Talkoot ovat osa VieKas LIFE -hanketta. Tule tekemään luonnolle hyvää – samalla saat reipasta kuntoilua! n Komealupiinitalkoot Keravalla 1.9. klo 18–20. Kitketään komealupiinia Kiskokujan niityllä, joka on erikoiskohde, jossa ei saa kaivaa. Poistetaan myös muita niitylle kuulumattomia kasveja. Kitkentähansikkaat ja virvokkeet saat paikan päältä. Huomioimme korona-ajan turvavälit. Vesipullo mukaan. Talkoot ovat osa VieKas LIFE -hanketta. n Muovintorjuntajoukot Keravalla! 18.9. klo 12–13. Roskatempaus keskustassa. Kokoontuminen kirjaston edessä. Tapahtumapaikalta saat hanskoja ja roskapusseja. Voit ottaa mukaan omat työkäsineet. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. n Roskatempaus Keravalla! Siistitään Jaakkolaa 3.10. klo 12–13. Tavataan Fidan

Luontoarpajaiset 2021-2022

edessä, Santaniitynkatu 9, Kerava. Jos sinulla on omat pihdit, ota ne mukaan. Paikan päällä saat hansikkaat ja säkin. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys n Lepakkoretki Porlassa 27.8. klo 19.30. Aluksi mahdollisuus paistaa makkaraa ja syödä eväitä. Omat eväät mukaan. Klo 20 alkaen lepakkotutkija Kari Salovaara kertoo lepakoista. Säävaraus! Mahdollisista muutoksista tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla. Lisätietoja: Katriina Veijola, 050 910 8270 ja sll.fi/tapahtuma/42864 n Porlan järviluontoseikkailu 28.8. klo 10–14, Lohja. Reitti Porlaan lähtee Aurlahden rannasta Liessaarenkadun päästä. Retkiohjelmaan saattaa tulla muutoksia ja kellonaikoihin tarkennuksia. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla. Lisätietoja: Pro Porla, Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys, Marja-Leena Nikander, 044 284 6550 ja sll.fi/tapahtuma/42870 n Pyöräretki Lempolaan 4.9. klo 8–10, Lohja. Aloita syksy virkistävällä retkellä Lempoonsuolle ja korpimetsään! Tule kuulemaan ja ennen kaikkea kokemaan itse mitä lähiluonto sinulle antaa ja miksi sitä pitää puolustaa. Lähtö pyörillä Moision päiväkodin luota, os. Kurjenkatu 12– 14. Lempolassa kokoontuminen n. klo 8.20 Saukkolantien ja Lempolantien risteyksessä, josta jatketaan kävellen. Lempolaan voi tulla myös autolla ja jättää auton risteyksen tuntumaan, Lempolan pallokentälle. Retken kesto 1,5–2 h. Mukaan kumisaappaat tai vedenpitävät jalkineet sekä omat eväät. Oppaana biologi, lintuharrastaja Aki Mettinen Hakista. Säävaraus! Retkiohjelmaan saattaa tulla muutoksia ja kellonaikoihin tarkennuksia. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan yhdistyksen kotisivuilla. Lisätietoja: Hannele Ilomäki-Piirilä, 050 592 4950 ja sll.fi/tapahtuma/42875 n Sieniretki. Aika ja paikka ilmoitetaan sienitilanteen mukaan ennen tapahtumaa paikallislehdissä ja sll.fi/lohja. Oppaana

Päävoiton arvo

12 000 euroa!

Luonnonsuojeluliiton luontoarpajaiset alkavat 16.9. ja arvat kolahtavat postilaatikoihin syksyn aikana. Arvat lunastamalla voit voittaa jonkin yli 50 000 voitosta ja samalla tuet Luonnonsuojeluliiton luonnon - ja ympäristönsuojelutyötä. Voit tilata arpoja ja raaputtaa sähköisen arvan osoitteessa www.onlinearpa.net/sll

Luonnonsuojelija 3/2021

Arpajaislupa RA/2021/897

KUVA: LASSI KUJALA

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys n Vesistöaiheinen opintopiiri 26.8. Lisätietoja: Riitta Virtanen, 040 7215 615, mantsala@sll.fi. Ja sll.fi/tapahtuma/38658 n Sieniretki Vähäkylä-Ohkola alueelle 5.9. klo 10– 13, Mäntsälä. Sään mukaiset, metsään soveltuvat jalkineet. Omat eväät ja juotavaa mukaan. Retki ei sovellu heikosti liikkuville. Lisätietoja: Eija Keski-Korpela, 044 3644 764 ja sll.fi/tapahtuma/42215 n Muovintorjuntajoukot Mäntsälässä. 18.9. klo 12 alkaen roskankeräystalkoot Mäntsälässä. Kokoontumispaikka tarkentuu myöhemmin, seuraa sll.fi/mantsala. Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskaipusseja, voit halutessasi ottaa mukaan omat työkäsineet. Talkoolaisille tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Satsa Orajärvi, puh. 044 0621940, mantsala@sll.fi Vantaan yhdistys n Suomen luonnon päivän tapahtuma Tuupakassa 28.8. klo 16. Vantaa, Hommaksentie 9. Tuupakan keto on ollut yhdistyksemme luonnonhoitokohteena 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestettävän tapahtuman ohjelmassa mm. kedon kasviston esittely ja säännöllisen niittämisen tarkoitus -esitys sekä ötökkä-aiheinen omatoiminen luontopolku runomuotoisine rasteineen. Mehua ja pullaa; ole ekologinen ja ota oma muki mukaan! Luontokirkko klo 18. Suosittelemme saapumaan paikalle julkisilla kulkuvälineillä, polkupyörällä tai kävellen, sillä paikoitustilaa on niukasti. Koronaohjeistukset huomioidaan. Lisätietoja: Oili Karinen, oilikarinen@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/39244 n Roskatalkoot Jokiuomanpuistossa 26.9. ja 9.10. klo 12. Kerätään roskia ja lenkkeillään lähiluonnossa! Ota mukaan omat käsineet, sään mukainen pukeutuminen ja vesipullo. Meiltä saat roskapussit ja 10 ensimmäistä saa käyttöönsä roskapihdit. Sopii kaikenikäisille. Voit tulla klo 12–14 välisenä aikana, kun sinulle sopii. Kokoontumispaikka: Jokiuomanpuiston mattojenpesupaikka, Eräpolku, matka parkkipaikalta noin 50 metriä matonpesupaikalle. Lisätietoja: Hannu Seppänen, hannut.seppanen@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/42521 ja sll.fi/tapahtuma/42527 n Koko perheen luontokoulusunnuntai 26.9. klo 10–13 Vantaan luontokoulussa, Sotungintie 25 A. Maastopukuja ja naamiaisasuja! Miksi olla väriltään samanlainen kuin puiden kaarna? Miksi joskus kannattaa olla raidallinen tai kirkkaanpunainen? Ovatko silmiltä näyttävät aina varmasti silmät? Tutkaillaan erilaisten otusten keinoja suojautua saalistajilta ja hämätä omia saaliitaan. Koronatilanteen salliessa järjestämme myös luontokahvilan, jossa on tarjolla reilunkaupan luomukahvia ja pullaa. Toki myös mehua, kuumana tai kylmänä toiveen mukaan! Omia makkaroita voi paistaa nuotiolla, jos sää sallii sen sytyttämisen. Lisätietoja: Veera Piironen, veera.piironen@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/42531 VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, 040 3725 301, 02 2355 255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomen Luonnonsuojelupiiri Hirvijokilaakson yhdistys n Muovintorjuntajoukot Maskussa 18.9. klo 12 alkaen. Kerätään muoviroskaa Maskunjoen var-

relta. Kokoontuminen Seikelän koulun parkkipaikalla. Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskapusseja. Voit ottaa mukaan omat työkäsineet tms. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Minna Pappila, minpap@utu.fi, 0405171219.

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa sll.fi/parasjuttu

Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys n Perinnemaisematalkoot Kolamäellä ja Mustismäellä 23.8. klo 18. Kaarina, Kolamäentie 5, Piikkiö. Niitämme, raivaamme ja haravoimme perinnemaisema- ja muinaisjäännösaluetta. Oman haravan voi ottaa mukaan. Talkoot sopivat kaikille kiinnostuneille – aiempaa kokemusta ei tarvita. Mukaan voi tulla myös hetkeksi, tutustumaan alueeseen ja seuraamaan työtä. Säävaraus, seuraa tiedotusta Facebookissa: @Kaarinanluonnonsuojeluyhdistys. Lisätietoja: Tuuli Niemi, kaarina@sll. fi ja sll.fi/tapahtuma/41975 n Lepakoiden ja perhosten yö Huttalanmäellä Suomen luonnonpäivänä 28.8. klo 21. Kaarina, Koulutie 1, 21500 Piikkiö. Lisätietoja: Tuuli Niemi, kaarina@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/41991 n Talkoot Piikkiön Pappilan aittakedolla 30.8. klo 16–19. Kaarina, Pappilantie 4, Piikkiö. Luonnonsuojeluyhdistys ja Piikkiön seurakunta järjestävät perinnemaisematalkoot. Tervetuloa leikkaamaan, talikoimaan ja haravoimaan. Sopii myös perheen junioreille (oma harava tms. mukaan koon mukaan). Mehutarjoilua pappilassa. Lisätietoja: Markus Rantala, kaarina@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/41995 n Muovintorjuntajoukot Kaarinassa. 18.9. klo 12 alkaen roskankeräystalkoot Littoistenjärvellä. Kokoontuminen uimarannan parkkipaikalla (Littoistenjärventie 153). Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskapusseja. Voit ottaa mukaan omat esim. työkäsineet. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: kaarina@sll.fi

Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen: Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki. Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan Retromuki (arvo 19,90 €).

Aktiivin muistilista ihmiset etsivät uusia tuulia arkeensa. Vinkkaa - Syksyllä kaverille Luonnonsuojeluliiton jäsenyyttä ja vapaaehtois työn mahdollisuuksia! Lue lisää: sll.fi/liity ja sll.fi/vapaaehtoiseksi

luonnon päivää juhlitaan lauantaina 28.8. Nosta - Suomen lippu salkoon ja nauti ainutlaatuisesta luonnostamme! Jaa somessa kuvia siitä, miltä sinun Suomen luonnon päivä näyttää. Lue lisää: suomenluonnonpaiva.fi

Laitilan seudun ympäristöyhdistys n Muovintorjuntajoukot Laitilassa 18.9. klo 12 alkaen. Kokoonnutaan S-marketin kierrätyspisteen luona (Kauppakatu 8). Tapahtumapaikalta saa roskapusseja ja hanskoja, mutta omatkin hanskat voi ottaa mukaan. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Tero Hyytiä 0503643092, tero.hyytiae@gmail.com. Paraisten luonnonsuojeluyhdistys n Talkoot (heinien poltto) 8.9.2021 klo 14. Sandviken, Seivistentie 379, Parainen. Kaikki käsiparit ovat tervetulleita mukaan auttamaan! Yhdistys tarjoaa opastuksen, välineet ja pientä evästä talkoilijoille. Tarvittaessa talkookohteeseen järjestyy kyyti Paraisten keskustasta (ota yhteyttä: parainen@sll.fi). Koronaohjeistukset huomioidaan. Lisätietoja: Jussi Laaksonlaita ja sll.fi/tapahtuma/37884

Kirjainmuotoilija Teo Tuominen uudisti Luonnonsuojelijan nimiön

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys n Muovintorjuntajoukot Raisiossa. 18.9. klo 12 alkaen roskankeräystalkoot, tarkempi tieto paikasta yhdistyksen kotisivuilla. Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja roskapusseja. Voit ottaa mukaan omat työkäsineet. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: sll.fi/raisio ja lsy@raisionjoki.fi Turun luonnonsuojeluyhdistys n Muovintorjuntatalkoot Turussa. 18.9. klo 12– 14 roskankeräystalkoot Jaaninojalla. Kokoontuminen Itäharjun Prisman p-paikalla, ABC-huoltoaseman nurkalla. Tapahtumapaikalta saa hanskoja ja jätesäkkejä. Voit ottaa mukaan omat työkäsineet. Tarjolla juomaa ja pientä purtavaa. Lisätietoja: Katja Samsten, katja.samsten@gmail.com. l

Tule mukaan! Menovinkit netissä: sll.fi/tapahtumat

Toimitus JENNI HAMARA

Marja-Liisa Suomi-Aqartz. Tiedustelut Marja-Leena Nikander p. 044 284 6550.

Halusin, että nimiöstä tulee selkeä ja tyylikäs. Että kirjaimet tuovat luonnon mieleen. Laineen liplatusta. Korkea heinä heiluu tuulessa. Sen takia piirsin kirjaimet kapeiksi. Lisäsin orgaanisia kaaria. Nimiötä luonnehtii typografinen selkeys, viestinnällisyys ja orgaaninen luontoon viittaava estetiikka. Se on uniikki ja persoonallinen. Aloitan aina työskentelyn taustatutkimuksella. Sitten teen ideoistani paljon eri versioita. Kun suuret linjat ovat kunnossa, etenen nopeista sutuista yksityiskohtaiseen hinkkaamiseen. Luonnonsuojelija-lehti on lähestyttävä; siinä on tiukkaa asiaa, muttei liian julistavasti. Lehdessä on inhimillisyyttä ja lämpöä. Pystyn lukemaan ahdistavista tai ärsyttävistä asioista, kun niitä käsitellään inhimillisesti ja lähestyttävästi. Aihealue on haastava. Ihmiset tuhoavat luontoa. Samalla olen itse yksi ihmisistä. Graafisella osaamisellani halusin tukea sitä, että asioista viestitään ja sanomaa levitetään. Se oli minun tapani vaikuttaa yksilönä.” Lue Teon lempipaikasta sivulta 29.

Luonnonsuojelija 3/2021

Luonnosta nauttimassa pyöräillen Suonenjoen Lintuharjussa.

Teksti JUKKA-PEKKA RONKAINEN kuva JASON LESKINEN (CC BY-NC 2.0)

Polku vie pyöräilijää Maastopyöräilyn suosio on ollut pitkään kasvussa. Eikä ihme: maastopyörä tarjoaa liikunnan nautintoa vaihtuvissa maisemissa, ja laukuilla kuormattuna pyörä mahdollistaa pidemmätkin seikkailut. MAASTOPYÖRÄILY on jokamiehenoikeus, joka

avaa ja lujittaa luontosuhdetta siinä missä muukin luontoliikunta. Oikealla asenteella lajin aiheuttamaa rasitusta ympäristölle voi keventää – poimi tästä viisi vinkkiä luontoa kunnioittavalle maastopyöräilijälle!

Tee taustatyö

Ennen poluille lähtöä kannattaa viettää hetki karttojen ääressä. Tutustu etukäteen ajokohteisiin ja tarkista, millaiset säännöt niillä liikkumista koskevat. Verkossa jaeltavat GPX-reittitiedostot kannattaa vilkaista kriittisesti läpi, jotta et toista reitin luoneen kuskin mahdollisia virheitä. Luonnonsuojelualueilla maastopyöräily on usein kokonaan kielletty, ja kansallispuistoissa pyöräily voi olla sallittua vain tietyillä polkuosuuksilla. Taustatyö kannattaa tehdä huolella, sillä kielloista kertovia maastomerkintöjä ei välttämättä huomaa paikan päällä. Muista, että rajoituksille on aina perusteensa.

Luonnonsuojelija 3/2021

Herkät kohdat hillitysti

Maastopyöräilyssä on monta alalajia, joista varsinkaan leveämmille poluille ja ulkoilureiteille keskittyvä ajaminen ei välttämättä kuluta maastoa muuta luontoliikuntaa enempää. Pyöräilyn aiheuttamaa rasitusta voi muutenkin vähentää, kun malttaa mielensä kulutusherkissä maastotyypeissä. Varo erityisesti jäkäläisiä kallioita, jyrkkiä rinteitä ja märkiä kohtia. Vältä maaston pintaa rikkovia lukkojarrutuksia. Pysy polulla, sillä kiertelyt ja koukkaukset alkavat ennen pitkää leventää ajouraa. Merkittyjen reittien suosiminen kannattaa, sillä niitä huolletaan ja kestävöidään vastaamaan kulutusta. Hyppyreiden rakentelu ja kaikenlainen kaivaminen on kiellettyä ilman maanomistajan lupaa.

3 Huomioi muut

Kunnioita luonnon lisäksi muita retkeilijöitä, maanomistajia ja retkikohteiden ylläpitäjiä. Maastopyöräilijänä olet patikoijaa isompi ja nopeampi osapuoli, jonka on kohteliasta väistää vastaantulijaa. Jokamiehenoikeuksien mukana tulevat velvollisuudet, ja itsestäänselvää on, ettei maastopyöräilijä jätä polun varteen energiapatukan kääreitä tai muitakaan roskia. Vastuullinen käytös parantaa harrastustoiminnan edellytyksiä tulevaisuudessa.

4 Varustaudu ekologisesti

Vaikka pyöräily on päästötön liikkumistapa, on ajovarusteilla ja harrastustoiminnalla oma ympäristökuormansa. Lajin suosion siivellä kaupitellaan jos jonkinlaista tuotetta, joista läheskään kaikkia perusharrastaja ei tarvitse. Unohda siis kilpavarustelu, etsi käytettyjä välineitä ja pidennä niiden elinkaarta huoltamalla ja korjaamalla. Nettikirpparit ovat pullollaan hyviä ja edullisia ajokamoja, joita suosimalla säästää rahaa ja luonnonvaroja. Vähennä luontokohteiden autorallia hakeutumalla reittien alkupisteille lihasvoimin, julkisen liikenteen tai kimppakyytien keinoin.

5 Puolusta lähiluontoa

Luontokohteiden kuluminen kertoo suuren väkimäärän pakkautumisesta pienelle alueelle, varsinkin kaupungeissa. Samaan aikaan syrjäiset polkuverkostot uhkaavat jopa kadota käytön vähyyden seurauksena. Jos viheralueiden verkosto hupenee ja pirstoutuu, kasvaa jäljelle jäävien ulkoilualueiden rasitus entisestään. Siksi luontokohteiden puolustaminen on tärkeä lääke kulumisongelmaa vastaan. Satulasta käsin koettuna lähiluonnon arvo voi kirkastua uudella tavalla, ja parhaimmillaan maastopyöräilijän polku voi johtaa luonnonsuojelutoimintaan asti. Maasturikuskin ja luonnonsuojelijan ajatusmaailmat mahtuvat saman kypärän sisälle! l

Lempipaikka Kotimetsä kaupungissa Herttoniemen ja Viikin metsät alkavat kotioveltani. Kun olen aamulla vienyt lapset päiväko tiin, pyöräilen läpi metsän töi hin Helsingin keskustaan. Syksyisin aurinko nousee myöhemmin ja ehdin auringonnou sun mukaan. Silloin ihailen sumun keskeltä lehvästön läpi siivilöityvää valoa. Olen kuitenkin kesäihminen. Parasta on vihreä räjähdys, joka tapahtuu pimeyden ja harmauden jälkeen alkukesästä. Tykkään äänestä, joka syntyy, kun ja lat ja keho osuvat oksiin ja juurakkoon. Ra pinasta, joka kuuluu, kun on hiljaista. Ko kemus on erilainen, kuin intensiivinen ja vauhdikas maastopyöräily, jossa adrenalii ni nousee. Välillä pysähdyn ja katselen ym päristöä kannonnokassa. Nastimmat ovat mäntyiset kalliot. Las ten kanssa otamme eväät mukaan ja suun taamme trangialounaalle tai iltapalalle lä himetsään. Harjoittelimme myös telttailua omalla takapihallamme. Pystytimme teltan teras simme keskellä kasvavan omenapuun alle. Lapset keräsivät pehmolelut kotoa mukaan ja kävelivät telttaan nukkumaan. Pari viikkoa sitten ikkunani edestä kä veli mäyrä. Monta kertaa töihin ajaessani olen nähnyt ketun, peuran tai pöllön. Jänik siä on ihan sikana. Lumikonkin näin – sellai sen valkoisen maastomakkaran. Siskoni tykkää asua kauempana ja osti talon skutsista parin tunnin päästä Hel singistä. Häntä vähän harmitti, kun kävi ilmi, että olen Herttoniemessä bongannut enemmän eläimiä kuin hän maaseudulla. Teo Tuominen Helsinkiläinen suunnittelija ja kirjainmuo toilija uudisti Luonnonsuojelijan nimiön. Lue nimiön synnystä sivulta 27.

Toimitus JENNI HAMARA Kuva TEO TUOMINEN

Luonnonsuojelija 3/2021

Sanoja luonnosta

ANNA IKONEN Luonnontarkkailija ja Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija

Kukkivat puut

Kalliot

Olen kasvanut lähiössä, jossa lähiluonto on ollut kallioista takametsää, jossa on juostu, kiipeilty, leikitty piilosta ja kirkonrottaa. Olen lapsuudesta lähtien tykännyt istua ja ihmetellä maailmaa ja maisemaa kallion laelta. Rannalle mennessä valitsen paikkani aina mieluummin silokalliolta kuin hiekalta. Kallioilla ajattelen usein jäätä: miten se on muovannut, painanut ja silottanut kalliot sellaisiksi kuin ne nyt ovat. Kalliot ovat myös todella vanhoja, siis miljoonia vuosia vanhoja. Ihminen voi kuolla pois, mutta kalliot jäävät.

Kukkiva puu on mielestäni yksi maailman kauneimmista asioista. Keväisin koittaa lyhyt, mutta sitäkin ihanampi aika, kun ensin kukkii kirsikka, sitten omenat ja tuomet. Pidän kotimaisesta pihlajastakin, vaikka tuoksultaan se on mielestäni kaukana huumaavasta. Maailmalta mieleen ovat jääneet valtoimenaan kukkivat jakarandat, punaisena hohtava liekkipuu ja aivan uskomaton, valtavan kokoinen, kasvitieteellisessä puutarhassa rauhassa kasvanut magnoliapuu, joka täydessä kukassaan näytti suurelta vaaleanpunaiselta hattarapilveltä.

Auringon asento

Olen ikkunasta ulos tuijottelija ja tapanani on myös tarkkailla auringon asentoa. Mistä se nousee, minne se laskee, kuinka korkealle kiipeää ja minkä väristä valo on. Seuraan vuodenkiertoa, miten valo hiipuu ja lisääntyy, ja miten luonto ympärillä siihen reagoi. Rakastan kesien valkoista valoa ja yötöntä yötä, mutta nautin myös talven hämärästä. Kun luonto talvella lepää, se on merkki myös minulle, että on ok ottaa hitaammin ja levätä, jos siltä tuntuu.

Hudit ja osumat Meidän pitää luopua erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytöstä eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä ja Suomessa myöskin turpeen käytöstä ja tämä on se keskeisin kysymys koko ilmastoasiassa. Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas, Yle uutiset 9.8.

Meillä suomalaisilla ei ole mitään merkitystä tai edes hävettävää maapallon ilmaston kannalta. Timo Kallioja, uusisuomi.fi 7.8.2021

IPCC:n tuore raportti antaa ihan mielettömän selkänojan edistää tarvittavia ilmastotoimia. Siksi onkin ollut niin hämmentävää seurata, miten harva poliittinen päättäjä on tarttunut tähän tilaisuuteen. Myös hiljaisuus on vahva viesti. #IPCCraportti #ilmastokriisi #johtajuus

Ilmastovouhotus ei ole syy poistaa/ vähentää lihaa kasvavien lasten ruokavaliosta. Lihansyöjät ovat älykkäämpiä ja auttaa tasapainoisempaan kasvuun. @lapinpuolustaja, Twitter 20.6.2021

Luonnonsuojelija 3/2021

MIIA PIETILÄINEN

@niklaskaskeala, Twitter 11.8.2021

luontokauppa.fi @ luontokauppa # norppatuote

Retromuki ja -pannu ovat saapuneet täydentämään Luontokaupan syksyistä valikoimaa. Tuotteissa nostalginen emali on yhdistetty Erik Bruunin piirtämään

RETROMUKI

klassikkologoon. Emaliastiat ihastuttavat monikäyttöisyydellään niin retkellä kuin

19,90

kotioloissakin. Lue lisää emalituotteista verkkosivuiltamme luontokauppa.fi/tarinat

Muista 10 % jäsenalennus!

RETROPANNU

27,90

TAPIO KUJALA

Muista 10 % jäsenalennus!

Luonnonsuojeliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa niin omalla paikkakunnallasi kuin koko Suomessa. Jäsen maksu on 38 euroa vuodessa.

Jäsenetuna saat mm. Luonnonsuojelija-lehden, 10 % alennuksen Luontokau pan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Liity jäseksi: sll.fi/liity Puh 09 2280 8210 Tutustu tuoreisiin jäsenetuihin: sll.fi/jasenelle

Liity norppajengiin! Luonnonsuojelija 3/2021

IRTONUMERO 5 €

Luonnonystävän ykköslehti viettää 80-vuotisjuhlavuotta!

TILAA TESI H E L A M O JÄSENHINTAAN

Luonnonsuojelija 3/2021

Kestotilaus 62 €/vuosi (norm. 70,90 €) MääräaiKaistilaus 70,50 €/vuosi (norm. 80,90 €) lehti ja digi Kestotilaus 70,50 €/vuosi (norm. 81 €) lehti ja digi MääräaiKaistilaus 80,50 €/vuosi (norm. 92 €) suomenluonto.fi/lehtitilaus • tilaajapalvelu@sll.fi • (09) 2280 8210 (arkisin 9–15)

Suomen Luonto -lehteä julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto. Tilaamalla tuet luonnonsuojelutyötä.