Luonnonsuojelija 2/2022 by Suomen luonnonsuojeluliitto

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JÄSENLEHTI 2/2022

Sota näkyy luonnossa

vinkkiä ruokavalioon

Luontotekojen sesonki alkoi

Innostavat keinot luontokadon torjuntaan.

37 2

Luonnonsuojelija 2/2022

Ryhdy luontotiedon kerääjäksi Perhoset, linnut ja metsien luontoarvot odottavat kartoittajaansa. Sodan luonto Miten Ukrainan sota heijastuu Suomen luontoon? Luontotapahtumien kesä kutsuu Osallistu retkille ja talkoisiin Luonnonkukkien päivänä ja koko kesän. Härkätien unohdettu hakamaa Peltosirkku laulaa Hannu Klemolan lempipaikassa.

KUVAT: OUTI NEUVONEN, ALESIA KOZIK, PELTOSIRKKU: ESA RAJAMÄKI

5 8 12 25 37

Ajankohtainen EKOenergia María Quero edistää EKOenergiaa espanjankielisessä maailmassa.

Pääkirjoitus

LIISA HULKKO liisa.hulkko@sll.fi

Voi hyvin, tee luontoteko! Outi Neuvonen kuvasi perinnemaisematal koilijoita Jungfruskärin leirillä Saaristome rellä. Lue juttu sivuilla 16–23. Kannen kuva Outi Neuvonen

Suomen luonnon suojeluliiton jäsenlehti Nro 2/2022, toukokuu 48. vuosikerta ISSN 0788-8708 Aikakausmedia ry:n ja Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton jäsen

Päätoimittaja, taittaja Liisa Hulkko Toimitussihteeri Jenni Hamara Toimittajat Hannu Toivonen, Oona Lohilahti ja Jukka-Pekka Ronkainen

jaan: kaiken. Ilman luontoa ei olisi elämää. Luonto antaa meille loputtomasti: ravintoa, puhdasta vettä ja ilmaa, lääkkeitä ja terapiaa. Onkin aika antaa takaisin luonnolle ja tehdä luontotekoja! Ihmeellisintä luontotekojen tekemisessä on se, että ne lisäävät myös ihmisten hyvinvointia. Ympäristökriisien ja sotien maailmassa tarvitaan luontoterapiaa. Mikä olisi terapeuttisempaa kuin tehdä hyvää luonnolle, eläimille ja kasveille? Usein samalla ulkoilmassa reippaillen ja halutessaan toisia samanhenkisiä tavaten? Hyvä kiertää ja kasvaa. Win-win-WIN! Hyvää mieltä tuovat konkreettiset tulokset ja hyvät teot, mutta myös itse luonto. Luonto auttaa palautumaan stressistä, madaltaa nopeasti verenpainetta ja sykettä. Kädet mullassa ja varpaat savessa löydämme itsestämme uuden puolen. Luonnossa liikkuminen edistää jopa yhteisöllisyyttä, sillä tutkitusti suhtaudumme silloin myönteisemmin muihin ihmisiin ja mielialamme kohoaa luonnossa. Tässä lehdessä esittelemme erilaisia luontotekoja. Niitä lukiessasi voit miettiä, mikä sinulle olisi luonteva tapa toimia. Lähtisitkö mukaan talkoisiin hoitamaan

perinnemaisemia tai siirtelemään kiviä puroihin vaelluskalojen kutupaikoiksi? Vai haluaisitko tehdä omasta koti- tai mökkipihasta luontopihan? Mitä ikinä teetkin, kannattaa aloittaa pienistä teoista ilman paineita. Vie helteiden aikaan eläimille juomavettä. Kerää roskia kotisi ympäristöstä. Vie luontoon läheisiä, jotka eivät sinne itse pääse – ja levitä näin luontorakkautta. Yksi tärkeimmistä luontoteoista on tukea Luonnonsuojeluliittoa jäsenenä, lahjoittajana tai yrityksenä, koska iso kansalaisjärjestö toimii tehokkaimmin. Lainsäädäntöön ja luonnonsuojelurahoitukseen voi yksittäisen ihmisen olla monimutkaista vaikuttaa, mutta Suomen vanhimmalle ympäristöjärjestölle se on oikeasti peruskauraa. Juuri nyt myös tehdään töitä, jotta päästään irti Venäjä-riippuvuudesta ja fossiilisista ilman että Suomen luonto kärsii. Luonnonsuojeluliiton 15 piiriä ja 150 paikallisyhdistystä järjestävät pandemiavuosien jälkeen taas valtavan määrän retkiä ja talkoita, joiden kautta pääsee toimintaan helposti mukaan. Lähtisitkö mieluummin linturetkelle kuuntelemaan yölaulajia vai huhkimaan niittytalkoisiin? Vaihtoehtoja riittää: tässä lehdessä on yli 200 tapahtumailmoitusta. Ihanaa luontokesää! l

JENNI HAMARA

LUONTO ANTAA MEILLE paljon. Kor-

Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 2/2022 Marja Haatanen, Harri Hölttä, Hannu Klemola, Jari Natunen, Anna Pulkka, Virpi Sahi, Sini Tenkanen, Tapani Veistola, Tapio Yli-Kätkä Ilmestyy 2022 (aineistopäivät suluissa) 28.2., 23.5., 22.8 (3.8.), 21.11. (2.11.) Tilaushinta 2022 Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 20 €/vuosi Tilaukset Arkisin klo 9–15, 09 228 08210 jasenasiat@sll.fi Ilmoitushinnat 2022 1/1 sivu 2500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 625 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi Painopaikka Botnia Print, Kokkola Ympäristö Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätyspaperille. Rahankeräyslupa: RA/2022/199, sll.fi/rahankerayslupa Lue lehteä verkossa sll.fi/luonnonsuojelija Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje Liity jäseneksi sll.fi/liity Anna lahja luonnolle: sll.fi/lahjoita Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; Twitter: @luonnonsuojelu

Luonnonsuojelija 2/2022

Elämän ihme Toukokuussa lintujen muninta- ja haudontakausi on kiivaimmillaan. Munia löytyy joka lähtöön: suuria ja pieniä, valkoisia ja kirjavia, lähes pyöreitä ja päärynämäisiä. Miksi munia on niin monenlaisia, ja mitä munien väri ja muoto kertovat lintujen pesinnästä? Suomen Luonto vieraili Luonnontieteellisen keskusmuseon munakokoelmissa ihailemassa munien monimuotoisuutta. Perehdymme kokoelmien ja munien keruun historiaan. Lintujen munat ja elämän ihme ovat kiehtoneet ihmisiä esihistoriallisista ajoista saakka. Lue juttu Suomen Luonnosta 4 / 2022!

Muista luontoa merkkipäivänä Juhlitko pian pyöreitä vuosia, valmistujaisia tai muuta merkkipäivää? Voit tavaralahjojen sijaan pyytää läheisiäsi tekemään nimissäsi lahjoituksen suomalaiselle luonnolle.

PAUL STEVENS

Luo oma keräys luonnon hyväksi myös Facebookissa ja Instagramissa. Lue lisää osoitteesta sll.fi/lahjoita

Luonnonsuojelija 2/2022

Koonnut TOIMITUS

Kurkkaa juhannuskalenteriin

Edessä on tapahtumien superkesä!

Luonnonsuojeluliiton Luontotekoja-juhannuskalenteri tarjoaa 1.6. alkaen vinkkejä luontotekojen tekemiseen ja luvassa on myös arvontoja. Nauti kesästä ja avaa päivän luukku: facebook.com/luonnonsuojeluliitto instagram.com/luonnonsuojeluliitto

Parin vuoden hiljaisempien tapahtumavuosien jälkeen pursuaa kesä luontoretkiä ja tapahtumia. Suurin osa retkistä on ilmaisia ja niiden kautta pääsee tutustumaan myös yhdistysten toimintaan. Tutustu retkiin tämän lehden sivuilta tai osoitteesta sll.fi/tapahtumat

Puhetta luonnonsuojelun rahoituksesta Luonnonsuojeluliitto järjestää Porin SuomiAreenassa 12.7. klo 14 paneelikeskustelun otsikolla Raha ratkaisee – onko Suomella varaa olla suojelematta luontoa? Keskusteluun nostetaan luonnonsuojelun riittämätön rahoitus sekä tarve kasvattaa valtion luonnonsuojelubudjettia tuntuvasti nykytasoon nähden.

yhteistyössä

Teksti SINI TENKANEN

Kierrätysmateriaalein luontokatoa vastaan Kierrätysmateriaaleista valmistetut SIGG-juomapullot esittelevät metsien uhanalaisia lajeja. Pullojen maahantuoja Bonge Oy toteuttaa tuotteet hyväntekeväisyysprojektina. ”Luontokato on todellisuutta niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Me yrityksenä haluamme vaikuttaa tekemällä yhteistyötä tuotemerkkien kanssa, jotka työskentelevät vastuullisuuden, läpinäkyvän tuoteketjun ja pitkäikäisten tuotteiden eteen. Myös yhteistyö Luonnonsuojeluliiton kanssa lähti tältä pohjalta”, kertoo toimitusjohtaja Joonas Teeriaho. Pullot tulevat myyntiin toukokuussa ja hinnasta viisi euroa ohjataan luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Upeat kuvitukset loi Oona Himanen.

ADAMS, RAISA KYLLIKKI RANTA, MTV3

Vink vink

ekotekijä

Teksti ja kuva JENNI HAMARA

María Quero Fernández osoittaa perjantaisin mieltä ilmastotekojen puolesta eduskuntatalon portailla.

Kotiovelta muutoksentekijäksi Monta pientä yritystä on yhteensä suuryritys.

Arjen apuna

Teksti HANNU TOIVONEN

LASSE KURKELA

Huomioi norppa kalatiskillä Saimaannorppaa voi suojella omilla kalavalinnoillaan. Kaupassa tai ravintolassa kannattaa kysyä, miten Saimaalta tuleva kala on pyydetty. Saimaalta verkoilta pyydetyt kalat kannattaa jättää ostamatta, koska joka vuosi norppia kuolee niihin. Turvallisia pyydyksiä ovat muun muassa trooli, nuotta, kalterirysät tai päältä avoimet rysät sekä tiukkanieluiset katiskat. Kalatiskeillä pitäisi olla näkyvillä kalojen pyyntipaikka, -tapa ja -ajankohta. Erityisen tarkkana kannattaa olla, kun on ostamassa kuhaa, ahventa tai haukea, koska näitä kalalajeja pyydetään Saimaalla usein verkoilla. Muikun kaupallinen kalastus on yleensä norppaturvallista, koska kalastajat käyttävät troolia tai nuottaa.

Espanjalainen María Quero Fernández sai kirjaimellisesti ympäristöherätyksen. Markkinointia ja markkinoiden tutkimusta opiskellut nuori espanjalaisnainen asui Granadan keskustassa alueella, jonne ympäristön tilasta huolestuneilla ihmisillä oli tapana kokoontua osoittamaan mieltä. ”Kotini ulkopuolella oli aina paljon porukkaa. Erityisesti viikonloppuisin heräsin siihen, kun mieltä osoitettiin milloin jonkin alueen suojelemiseksi, milloin fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Mukaan oli helppo liittyä. Astuin vain ulos ovesta”, hän kertoo. Nyt Quero työskentelee Helsingissä Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla ja myy EKOenergiaa Espanjaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Tarkemmin ottaen hän selittää uusille potentiaalisille asiakkaille mitä EKOenergia on, miten yritys siitä hyötyy ja vastaa kysymyksiin. EKOenergia on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon ympäristömerkki uusiutuvalle sähkölle, kaasulle ja lämmölle. Se on myös viestintäväline. Käyttämällä EKOenergia-logoa kuluttajat ja yritykset voivat osoittaa sitoutuneisuuttaan uusiutuvaan energiaan ja rohkaista muita toimimaan samoin. ”Ajattelen, että EKOenergia on silta viestinnän ja toiminnan välillä. Työssäni näen, kuinka pienillä teoilla on isoja vaikutuksia. Jos saamme monta pientä yritystä siirtymään EKOenergiaan, ne ovat yhteensä suuryritys. Viimeiset hetket pelastaa planeettamme ovat käsillä. Siksi herään joka aamu motivoituneena.” Suomeen Quero päätyi Euroopan solidaarisuusjoukkojen kautta. ”Halusin rauhalliseen, viileään paikkaan toimistotöihin. Kun näin EKOenergia-pestin Suomessa, tiesin heti, että se on minua varten.” Quero saapui vuodenvaihteessa ja kertoo oppineensa energiakysymyksistä enemmän kuin olisi voinut uskoa. ”Ymmärrän nyt teknisiä termejä, joista en voinut kuvitellakaan puhuvani. Olen oppinut sähkön alkuperätakuista, investoinneista, energiasiirtymästä ja Euroopan geopoliittisesta tilanteesta. Energia on politiikkaa, ja jokaisella maalla on omat intressinsä.” l

Oman kodin sähkövalinnoilla voit vaikuttaa siihen, mil laista energiantuotantoa tuet. Vaihda EKOenergia-mer kittyyn uusiutuvaan sähköön: www.ekoenergia.fi

Luonnonsuojelija 2/2022

Uutisia

Tekstit JARI NATUNEN, ANNA PULKKA, VIRPI SAHI, TAPANI VEISTOLA

Kolme tärkeää oikeusvoittoa luonnolle SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON PIIRIT ja yhdis-

tykset ovat saavuttaneet viime aikoina merkittäviä oikeusvoittoja. Tuomioistuimet ovat kumonneet Kuopioon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan, Lappiin aiotun Soklin kaivoksen ja Harjavaltaan jo rakennetun BASFin akkutehtaan luvat. Mitä näistä tapauksista voidaan oppia tulevia hankkeita ajatellen? Tuomioistuinten päätösten ytimessä ovat olleet vesistön ekologiseen ja kemialliseen tilaan liittyvät vesipuitedirektiivin vaatimukset. Ravinteiden lisäksi esillä ovat olleet hankkeiden päästöihin sisältyvät suolat ja sulfaatti. Nämä päästöt tulee huomioida jatkossa myös kaivosten ja puunjalostusteollisuuden päästöissä. Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan vesipuitedirektiivin vesistö-

jen tilatavoitteet sitovat jäsenvaltioita. Kaikille osapuolille olisi hyötyä ympäristöhallintoa eheyttävästä virastosta (LUOVA), joka sekä mahdollistaisi lupaprosessien sujuvoittamisen että kokoaisi asiantuntijatiedon yhden katon alle. Tavoitteena olisi, ettei läpi pääsisi heikkotasoisia ympäristölupia, joiden myöntämisen perustelut kaatuisivat oikeudessa. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt, että myös ympäristöä koskevat eri lait kannattaisi yhdistää yhdeksi säännökseksi – ympäristökaareksi. Siinä yhdistettäisiin lukemattomissa laeissa nyt olevat ympäristöä koskevat normit ja prosessit sekä eri hankkeiden vaatimat raaka-ainetarpeet ilmastoja luonnon monimuotoisuustavoitteiden näkökulmasta. l

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajaksi Tapani Veistola valitsi 26.2.2022 uudeksi toiminnanjohtajaksi Tapani Veistolan. Hän on syntyisin Aurajoen varrelta Pöytyältä. Veistola opiskeli Turun yliopistossa historiaa humanististen tieteiden kandidaatiksi, kunnes tuli valituksi BirdLife Suomen toiminnanjohtajaksi vuonna 1989. Suomen luonnonsuojeluliitossa hän on toiminut eri tehtävissä vuodesta 1997 alkaen, viimeksi ympäristöpäällikkönä. Viimeisen vuoden Veistola on toiminut väliaikaisena toiminnanjohtajana. Hän on ollut mukana muun muassa Natura- ja Metso-ohjelmien teossa, monissa kansallispuistoaloitteissa ja lakeja valmistelleissa työryhmissä. Veistola asuu vaimoineen Helsingin Kumpulassa ja hänellä on oma luonnonsuojelualue Jämsän-

koskella. Puoluepoliittisesti hän on sitoutumaton. Uusi toiminnanjohtaja tuntee myös Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten tarpeet, sillä hän oli vuosikymmenen Pöytyän paikallisyhdistyksen vapaaehtoinen sihteeri ja yli 15 vuotta Uudenmaan piirin työntekijä. Veistolalla on vuosikymmenten aikana kasvanut syvällinen ymmärrys luonnonsuojelukysymyksistä ja laajat verkostot. ”Kaikille sidosryhmille Luonnonsuojeluliitto on ratkaisukeskeinen ympäristöjärjestö, joka tekee mielellään rakentavaa yhteistyötä joka suuntaan. Vaikka meillä on kiistan tullen tarvittaessa joukkovoimaa ja oikeudellista osaamista, oma vaalilauseeni on: Yhdessä pienet asiat kasvavat”, Veistola muotoilee. l

MATTI PELLINEN

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON VALTUUSTO

Luonnonsuojeluliitto on luonnon asianajaja. Pian palkkaamme luonnon tueksi toisen juristin.

Tapani Veistola on monien ympäristötaistelujen konkari.

Luonnonsuojelija 2/2022

TOMMASO FORNONI, KIRSI HARU, OUTI NEUVONEN

TAPANI VEISTOLA Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja, Twitter: @TapaniVeistola

Ennen kuin Kemijoki valjastettiin energiantuotantoon, se oli Euroopan merkittävimpiä lohijokia.

Fossiilienergiasta luopuminen ei oikeuta uuden, luontokatoa aiheuttavan vesivoimapadon rakentamista SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO ON valittanut Vaasan hallinto-oi-

keuteen Kemijoen Sierilän vesivoimahankkeen vesitalousluvan jatkamisesta. Liitto katsoo, että hanke on vanhentunut ja pahentaisi luontokatoa. Lupa perustuu yli 20 vuotta vanhalle ympäristövaikutusten arvioinnille. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) antoi maaliskuussa Kemijoki oy:n Sierilän vesivoimahankkeen vesitalousluvalle jatkoaikaa. Avin mukaan rakentamistyöt pitää aloittaa viimeistään 22. toukokuuta 2024. Luonnonsuojeluliitto valitti Lapin piirinsä ja Rovaniemen yhdistyksensä kanssa päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Vesitalousluvan lisäksi hanke tarvitsisi toteutuakseen monia muitakin lupia, joiden käsittely on kesken.

Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa Sierilän vesivoimalaa, koska se hukuttaisi patoaltaaseen Kemijoen pääuoman viimeiset luonnontilaisen kaltaiset rannat ja uomat. Samalla häviäisivät alueella säilyneet jokivarren kulttuurimaisema sekä uhanalaiset lajit ja luontotyypit. Sierilän vesivoimalan luvat pitää myös käsitellä uusien lakien ja tietojen mukaan. ”Vesitalousluvan perusteena ollut hankkeen yli 20 vuotta vanha ympäristövaikutusten arviointi pitää uusia”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin puheenjohtaja Sari Hänninen. UUDEN VESIVOIMALAN RAKENTAMISTA ei voi oikeuttaa edes Venäjän

fossiilienergiasta luopumisen vauhdittamiseksi.

”Ilmastokriisiä pitää ratkaista niin, ettei samalla kiihdytetä luontokatoa. Sen sijaan, että rakentaisimme uusia vesivoimaloita, meidän pitäisi korjata vanhojen vesivoimaloiden aiheuttamaa luontokatoa. Tähän tähtäävä Kemijoen vanhojen voimaloiden kalatalousveloitteiden uusiminen on ollut aluehallintoviraston käsiteltävänä jo viisi vuotta”, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola. Ennen kuin Kemijoki valjastettiin energiantuotantoon, se oli Euroopan merkittävimpiä lohijokia. Kemijoen vuotuinen saalis oli jopa 160 tonnia lohta. ”Uutta voimalapatoa ei pidä rakentaa Kemijokeen, vaan sen nykyisiin voimaloihin on palautettava vaelluskalojen kulku ja ympäristövirtaamat. Näin luontaisesti lisääntyvät vaelluskalat voivat palata me-

restä myös Sierilän alueelle”, sanoo Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi.

Osallistu! Suomen luonnonsuojeluliiton Rovaniemen yhdistys järjestää voimalahankkeen vastustamiseksi vuosittaisen Sieriniemen siunaus -soudun tänä vuonna 22.–23. heinäkuuta. Tule mukaan! www.sll.fi/rovaniemi/ sll_event/sieriniemen-siunaus/

Luonnonsuojelija 2/2022

Koonnut MARJA HAATANEN

Luontotiedon kerääjät Kysyimme Luonnonsuojeluliiton yhdistysaktiiveilta, miten yhdistyksissä kerätään luontotietoa ja mitä hyötyä siitä on. 1

Keväthavainnoilla luontovuosi käyntiin

Luontotiedolla soita ja metsiä suojeluun

Linnunpönttöjä ja pesinnän seurantaa

PAULIINA HALLIVUORI, puheenjohtaja Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys

KIMMO SAARINEN, puheenjohtaja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys

MAURI TIAINEN, sihteeri Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys – vuoden 2021 paikallisyhdistys –

Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys on kerännyt havaintoja kevään etenemisestä jo 25 vuoden ajalta. Kevätkyselyllä seurataan yhteensä 21 lajin ensihavaintoja. Kutsu kevätseurantaan on monelle lähtölaukaus luontovuoteen ja tuo osallistujat aidosti luonnon äärelle. Läheinen suhde luontoon tukee suhdetta myös luonnonsuojeluun. Luonnon tarkkailu on jokaisen oikeus. Kevätseurantakysely on saatu nyt myös sähköiseen muotoon, mistä toivotaan lisäintoa havaintojen ilmoittamiseen.”

Olemme kartoittaneet kaupunkimetsien luontoarvoja ja nostaneet esiin joitakin kohteita opastaulujen ja luontopolkujen kautta. Metsäryhmässä monella aktiivilla on hyvää METSO-silmää, ja tuloksena on jo useampikin suojelualue. Jonkin verran on avustettu ulkopuolisia kartoittajia lintuja liito-oravaselvityksissä, mutta useammin on koottu tietoa itse. Esimerkiksi Konnunsuon säilyneitä soita on turvattu perhoskartoituksin ja kasviselvityksiä tehty muun muassa Lappeenrannan linnoituksen alueella. Olemme kyselleet myös kansalaisilta median kautta kangasvuokon esiintymistä ja vieraslajeista.”

Olemme perinteisesti ahertaneet linnunpönttötalkoiden parissa, ja tänä keväänä tehneet myös sorvipönttöjä. Toimitamme pönttöjä nimikylttien kera esimerkiksi Rautavaaran Metsäkartanolle ja Nilsiän Louhosareenalle. Pöntöt toimivat hyvänä luontotiedon levittäjänä. Syksyllä pönttöjen puhdistuksen yhteydessä leirikoululaiset pääsevät kartoittamaan kuinka monessa pöntössä on pesintä tapahtunut ja pohtimaan pesinyttä lintulajia. Pönttöjen kautta haluamme torjua lajikatoa metsissä, ja seuranta tarjoaa meille luontevan tavan kerätä luontotietoa ja julkaista tulokset omilla sivuillamme.”

4 Teksti KIMMO SAARINEN, kuva JUHA JANTUNEN

Osallistu perhoshavainnoilla valtakunnalliseen seurantaan

Keisarinviitta oli viime kesän kovimpia nousijoita. Vieläkö nousukiito jatkuu tänä kesänä?

Luonnonsuojelija 2/2022

Vuonna 1991 alkanut valtakunnallinen päiväperhosseuranta on yksi Suomen pitkäikäisimmistä hyönteisseurannoista. Se on avoin kaikille perhosista kiinnostuneille. Ohjeet osallistumiseen löytyvät Lajitietokeskuksen verkkosivuilta laji.fi/ save-observations. Rekisteröidy ja/tai kirjaudu sisään omaan Vihko-havaintopäiväkirjaasi osoitteessa laji.fi. Käytä päiväperhostietojen tallennukseen seurannan omaa havaintolomaketta, jossa on valmiit syöttökentät paikka-, aika- ja havainnoijatiedoille sekä lajiluettelo, johon voit merkitä havaitsemiesi lajien yksilömäärät. Jokaisen perhoskesän tuloksista laaditaan yhteenveto, joka on luettavissa seurannan verkkosivuilta. Sieltä löytyvät myös levinneisyyskartat ja ajantasaiset seurantahavainnot. l

Aukeaman luontoteot kartalla. Luonnonsuojeluliitolla on 150 yhdistystä.

Mielikköjärven tornista lintuja voi ihastella yli viiden metrin korkeudelta. Inarin varhaiskasvatuksen lapset olivat kunniavieraina tornien avajaisissa viime syksynä. Kuvassa lapsia opastaa Vesa Luhta.

Talkooporukka nakutteli lintutornit kuntoon Viime syksyn avajaisissa Inarissa lapset tiirailivat lintuja uusitusta tornista ja nauttivat mehusta sekä pikkupurtavasta. INARIN KUNTAAN OLI rakennettu 1990-luvulla kaksi lintutornia. Toinen Mielikköjärven laidalle ja toinen Juurakkovuopajan torni koivikkoiselle niemelle Ivalojoen suulle. Niistä pystyi seurailemaan kahlaajia ruovikossa, riekkoja saaressa ja kurkien sekä joutsenten laskeutumista järvelle. Vuosien tuiskut ja tuiverrukset olivat kuitenkin tehneet tehtävänsä. Puurakenteiset tornit olivat päässeet rapistumaan ja askelmat saattoivat pettää lintuharrastajan saappaan alla. MUUTAMA VUOSI SITTEN Inarin

luonnonystävät ry:n aktiivi sai idean, että tornit pitäisi kunnostaa. Ajatus sai kannatusta. Vielä, kun rahoitus

järjestyi, talkooporukka ryhtyi toimeen koronaepidemian varjossa kesällä 2020. Hankkeen rahoitti Leader Pohjoisin Lappi ry ja sitä hallinnoi Metsähallitus.

nostettiin. Rakenteissa käytettiin siperianlehtikuusta, koska se on pitkäikäisempi kuin esimerkiksi mänty. Lintutornien kunnostaminen sujui ilman ongelmia. Koronapande-

ALUKSI VIISI METRIÄ pitkiä parruja

”Ne olivat iloiset ja riehakkaat avajaiset.”

kuljetettiin lautalla Inarijärven yli. Sitten pääosin yhdistyksen aktiiveista koostunut talkooryhmä kantoi lankut torneille, kaksi henkilöä edessä ja kaksi takana. Yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Roininen kertoo, että remontointia johti kirvesmies, joka osasi asiansa. ”Me muut osasimme käyttää vasaraa ja poraa. Siinä työt pikku hiljaa valmistuivat”, Roininen muistelee. Kesän aikana tornien lattiat uusittiin ja portaat sekä kaiteet kun-

mia ja puutoimitusten myöhästyminen viivästyttivät tosin rakentamisen aloitusta, joten talvi tuli vastaan ennen kuin kaikki oli valmista. SEURAAVANA KESÄNÄ talkooporuk-

ka uusi Juurakkovuopajalle johtavat pitkospuut ja teki tornien suojalaitoihin katseluaukot lapsille. Talkoolaiset rakensivat pitkospuiden varrelle

Teksti HANNU TOIVONEN Kuvat KARI PENTTILÄ

myös levähdyspaikan, jossa pystyy hieman hengähtämään tai nappaamaan aapasuosta pari valokuvaa. Syksyllä 2021 kaikki oli valmista ja ryhmä lapsia saapui testaamaan Mielikkojärven tornia. Ylätasanteen seiniin tehdyistä kurkistusaukoista näkyi kivasti ruovikkoon ja mehu sekä pikkupurtava maistui. ”Ne olivat iloiset ja riehakkaat avajaiset”, Roininen kertoo. ROINISEN MIELESTÄ LINTUTORNIT ovat tärkeitä. Ne lisäävät ihmisten lintutietämystä ja luonnon tuntemusta. Luonnossa liikkuminen laskee tunnetusti myös stressitasoa. ”Nyt ihmiset pääsevät tarkkailemaan lintuja kauniiseen paikkaan puiden latvojen yläpuolelle.” l

Luonnonsuojelija 2/2022

Kuvan lintu on lampiviklo.

Kolumni

HARRI HÖLTTÄ Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, harri.holtta@sll.fi

Ukrainan aroilta jattua. Esimerkiksi Etelä-Ukrainassa on lukuisia toon ja lintuihin 20 vuotta sitten, alkusyksystä kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBA), joiden kautta osa meidänkin muuttolinnuistamme 2002. Nukuimme teltoissa avarissa aromaisemissa muuttaa: muuttolintujen suojelu ei onnistu, jos ne eivät voi paitsi pesiä, myös tehdä muuttomatUkrainan eteläosissa, missä Krimin niemimaa kaansa rauhassa. Erityisiä kohteita ympäristövayhtyy manner-Ukrainaan. Kahlasimme yöllä kuunvalossa matalissa rantavesissä noutamassa hinkojen kannalta ovat myös Ukrainan ydinvoimalat sodassa kärsineestä rengastusta odottavia sirreTshernobylistä alkaen. jä ja vikloja, uimme AsovanKahlasimme meressä ja Dnjeprissä. Saslik kypsytettiin ensin pikkubusKANSALAISJÄRJESTÖT OVAT yöllä kuunvalossa OSA toimivaa demokratiaa. sin takaosassa kuoppaisilla matalissa rantavesissä teillä ja sitten maakuopassa. Suomen luonnonsuojeluliitnoutamassa rengastusta to on tehnyt pitkään yhteisAurinko paistoi päivästä toiseen. Lintuja oli valtavasti, työtä Venäjällä ja venäläisodottavia sirrejä ja etenkin kahlaajia, vesilintuja, ten kansalaisjärjestöjen ja vikloja. lokkeja ja tiiroja. Kääpiömetutkijoiden kanssa. Nyt tosin EU-rahoituksella toteutetut rimetson perään juostessani kompastuin kengännauhoihini keskellä vilkasta yhteistyöhankkeet ovat tauolla sodan vuoksi, eikä autotietä ja polvethan siinä menivät ruvelle, mutjatkonäkymistä ole varmuutta. Yhtenä tämän yhta siitäkin selvittiin. Mennen tullen pysähdys Kioteistyön tarkoituksena on luonnonsuojelun edisvassa. Yöjuna oli niin hieno ettei VR ole päässyt tämisen ohella ollut sikäläisen kansalaisyhteiskunnan tukeminen. siihen vieläkään, tuskin pääseekään. Venäjän vallanpitäjien silmissä kansalaisliikTilanne Ukrainan eteläosissa ja Krimillä on ollut jo vuosia hyvin toisenlainen kuin 2002. Tänä keet ovat epäilyttäviä. Sota heikentää tilannetta entisestään. Myös Valko-Venäjällä valtiovalta keväänä alue on ollut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja kansanmurhan taistelukenttä. kielsi alkuvuodesta BirdLife-järjestön toiminnan vääränlaisten mielenilmausten vuoksi. SODAN JALKOIHIN JÄÄVÄT niin ihminen kuin luonVenäjän aloittamalla sodalla on ollut monentokin, mutta lopulta aseet myös vaikenevat. Jällaisia vaikutuksia ympäristöön niin meillä Suomessa kuin muuallakin. Olennaisinta joka taleenrakennusvaiheessa jatkuu toivottavasti nyt pauksessa on saada aseet vaikenemaan ja sota alkanut tuki Ukrainalle, jotta myös luonnolle ja loppumaan. l ympäristölle aiheutuneet vahingot saadaan kor-

Luonnonsuojelija 2/2022

JUHA METSO, JUSSI RONKAINEN

KÄVIN UKRAINASSA TUTUSTUMASSA maan luon-

MATTI BJÖRKMAN / LEHTIKUVA, PIENI KUVA: ISMO TUORMAA

muistokirjoitus

Sivistynyt kapinallinen Pekka Nuorteva 1926-2022

YMPÄRISTÖNSUOJELUN EMERITUSPROFESSORI

Pekka Nuorteva kuoli 95-vuotiaana 15.4.2022. Ympäristönsuojelun oppiala muuttui hänen aikanaan vuosi vuodelta tärkeämmäksi. Kun Nuorteva syntyi vuonna 1926, maapallon väkiluku oli vielä alle kaksi miljardia. Hänen elämänsä aikana se kohosi 7,9 miljardiin. Väenpaljous ja elintason nousu kolkuttelevat maapallon kestokyvyn rajoja. Presidentti Urho Kekkonen nimitti Pekka Nuortevan Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professoriksi vuonna 1974. Helsinkiläisestä sivistyssuvusta polveutuneen Nuortevan elämäntapaan kuuluivat ahkera työnteko, kaupunkiasunto kivitalossa ja kesähuvila, jossa saattoi harrastaa ja tutkia luontoa. Hän aloitti entomologina ja oli läpi elämänsä tuottelias tiedemies. Nuorteva jäi yliopistosta eläkkeelle vuonna 1992 – täysinpalvelleena, kuten termi kuuluu. Ympäristötiede oli 1970-luvulla jokseenkin olematonta Suomen yliopistoissa. Nuorteva asettui maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, missä maataloustieteet ja metsätieteet perustuivat vuosikymmenien tutkimustraditioon. Hankausta syntyi, kun ympäristötiede aloitti vähäisillä voimavaroilla kutakuinkin tyhjästä. Ympäristötieteen kehitys on ollut vertaansa vailla Suomen tieteen historiassa. Nykyisin ympäristötutkimusta tehdään ja opetetaan maassamme usean sadan yliopistolaisen voimin. Suomen ympäristökeskus perustettiin vesi- ja ympäristöhallituksen seuraajaksi vuonna 1995. SYKE ja ympäristöjärjestöt ovat saaneet työvoimaa Nuortevan entisestä opiskelijakunnasta. Pekka Nuorteva oli uuden tieteenalan edustaja, edelläkävijä. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda uutta tietoa, jota ei ole ollut ennen olemassa, ja

joka usein haastaa vakiintuneita käsityksiä ja ennakkoluuloja. Työhuoneessaan yliopistolla Nuorteva pukeutui yleensä valkoiseen laboratoriotakkiin. Sivistynyt kapinallinen – sitä Nuorteva oli. Nuorteva oli esimerkillinen tieteenharjoittaja myös huolehtimalla opiskelijoistaan. Muistan, kun 1970-luvulla sain häneltä postissa valokopioita ilmastonmuutosta käsittelevistä uusimmista tiedejulkaisuista. Nuorteva oli pannut merkille, että aihepiiri kiinnosti minua. Kopioiden yläreunaan

Pekka Nuorteva piti rauhantyötä ympäristönsuojeluna ja ympäristönsuojelua rauhantyönä.

Nuorteva merkitsi tervehdyksensä ja koristeellisen nimikirjoituksensa. Pekka Nuorteva oli esteetikko ja taitava piirtäjä. Nuorteva uudisti akateemisia menettelytapoja kävelemällä kammiosta ulos. Sanomalehdillä, radiolla ja televisiolla oli Nuortevan työuran ajan yksinoikeus uutisten välitykseen. Sosiaalista mediaa ei ollut, eikä edes internetiä. Nuorteva tallensi ajatuksensa kirjoituskoneella ja laittoi ne liikkeelle esitelminä, kirjeinä, tieteellisinä ja yleistajuisina artikkeleina sekä kirjoina. Liikettä Nuorteva kykeni saamaan aikaan. Hän oli oman aikansa tunnetuimpia tiedemiehiä Suomessa. Pekka Nuorteva oli uransa alkupuolella toimelias järjestöihminen. Hän työskenteli Luonto-Liiton hallituksessa ja puheenjohtajana vuonna 1949.

Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen hallituksessa hän oli 1947–1952. Opiskelijayhdistys Symbioosin varapuheenjohtaja Nuorteva oli 1950–1951. Erityisen tunnetuksi hän tuli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana 1967–1970. Tehtävään hänet valittiin nuoren luonnonsuojelijapolven edustajaksi. Vanha polvi näperteli nuorten mielestä ”sinivuokkojen ja siirtolohkareiden” parissa. Nuorteva johti järjestön nimenmuutoksen Luonnonsuojeluyhdistyksestä Luonnonsuojeluliitoksi. Pekka Nuorteva oli ihmisoikeuksien puolustaja ja sodanvastustaja. Hän näki luonnonsuojelun merkityksen ihmislajin itsensä kannalta. Nuorteva oli ollut koulupoikana avustamassa Helsingin ilmapuolustuksen tykkimiehiä Viikin pelloilla. Hän kamppaili lajityypillistä ominaisuuttamme vastaan, joka pistää sotimaan toisia ihmisiä vastaan, milloin milläkin verukkeella. Pekka Nuorteva piti rauhantyötä ympäristönsuojeluna ja ympäristönsuojelua rauhantyönä. Pekka Nuorteva solmi avioliiton opiskelutoverinsa Sirkka-Liisa Vuontelan kanssa vuonna 1952. Nuortevien pariskunnasta tuli ainutlaatuinen työpari. Pekka hoiti yliopistovirkaansa Sirkka-Liisan avustaessa paljon kotoa käsin etätyönä. Luonnonharrastus yhdisti ja innosti perhettä, johon kuului kolme lasta ja joukko lapsenlapsia. Sirkka-Liisa ja Pekka Nuorteva olivat perheihmisiä. Siitä heidät palkittiin hyvällä huolenpidolla vanhuudessa ja jälkeläisten rakkaudella. Pekka Kauppi Kirjoittaja oli Pekka Nuortevan oppilas ja hänen seuraajansa ympäristönsuojelun professorina 1997–2018.

Luonnonsuojelija 2/2022

Sota osuu Suomen luontoon Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan keikautti Suomen turvallisuuspolitiikan uuteen asentoon. Mitä sota tarkoittaa suomalaiselle luonnolle? Vastataanko kriisiin katsomalla energiapolitiikan peruutuspeiliin vai löytyykö luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen turvaamiselle yhteinen suunta? Tekstit JENNI HAMARA, HANNU TOIVONEN Kuvitus MARIKA EEROLA

Luonnonsuojelija-lehti kysyi asiantuntijoilta, miten Ukrainan sota on muuttanut suomalaisen luonnon tulevaisuuden näkymiä. Paineet puun ja turpeen polttoon ovat kasvaneet, vaikka turpeen alasajo oli jo käynnissä. Sota toi esiin myös Suomen riippuvuuden ulkomaisista keinolannoitteista. Maatalous on ongelmissa hintojen nousun myötä. Huoltovarmuuden nimissä on pidetty puheenvuoroja uusien kaivosten perustamisen puolesta.

Siinä, missä koronapandemia teki näkyväksi tieteeseen pohjaavan tiedon tärkeyden sekä paljasti erilaisten yhteiskuntajärjestelmien heikkouksia ja vahvuuksia, on Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljastanut, ettei Suomi ole riittävästi panostanut todelliseen huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen. Ne nimittäin kulkevat käsi kädessä luonnon uusiutumiskyvyn ja monimuotoisuuden kanssa. Elämme hetkessä, jossa pitäisi sovittaa

yhteen sodan seurauksista kumpuavat tarpeet ja EU:n biodiversiteettistrategian akuutit vaatimukset luontokadon pysäyttämiseksi ja laajojen alueiden ennallistamiseksi. Kuinka siis vastata tilanteeseen ja käyttää kriisi mahdollisuutena rykäistä Suomi irti fossiilisesta menneisyydestä kohti turvallisempaa tulevaisuutta, jossa hyvä ympäristöpolitiikka on osa turvallisuuspolitiikkaa?

Luonnonsuojelija 2/2022

13 13

Tarvitaan energiansäästöä, ei lisää polttoa Ukrainan sota on tuonut kirkkaana esiin fossiiliriippuvuuden ongelmat ilmaston lisäksi myös turvallisuuden kannalta. Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Liisa Toopakka on seurannut, kun Suomi katkoo siteitään venäläiseen energiaan ja kasvattaa energiaomavaraisuuttaan sekä turvaa huoltovarmuuttaan. Mitä energiapolitiikan muutos tarkoittaa luonnolle, Liisa Toopakka? Tilanne on tehnyt näkyväksi, kuinka epävarmalle pohjalle energiajärjestelmämme on rakennettu. Sota lisäsi haluja nopeuttaa vihreää siirtymää, mutta samalla on huoltovarmuuden nimissä tehty puunpolton ja turpeen osalta ratkaisuja, jotka vievät ympäristön kannalta haitalliseen suuntaan. Huoltovarmuuden turvaamiseksi pääministeri Sanna Marinin hallitus satsaa turpeen turva- ja varmuusvarastointiin, ja turvetuottajien luopumiskorvauksen muutoksella mahdollistetaan turvetuotannon jatkuminen seuraavan kahden vuoden ajaksi. Hallitus pitkittää siis siirtymää irti turpeesta. Turpeen poltolle tulee asettaa päättymispäivä, jotta irtautuminen tästä ilmastoa, luontoa ja vesistöjä tuhoavasta polttoaineesta varmasti toteutuu. Puun hankintaan myönnettiin niin ikään tukea. Aiemmin yksityisten maanomistajien

Luonnonsuojelija 2/2022

ovat jopa suuremmat kuin kivihiilen, ja kestää vuosikymmeniä tai vuosisatoja ennen kuin metsän kasvu kuittaa hiilivelan.

Huoltovarmuuden energiapalettia on laajennettava. metsänhoidon tukemiseen tarkoitettua Kemera-tukijärjestelmää oltiin uudistamassa, mutta nyt tukijärjestelmää keikautettiin energiapuun osalta takaisin vuoden 2015 asentoon. Myös puuterminaaliverkoston rakentamista ja metsäteiden kunnostamista tuetaan. Nämä päätökset ovat kaikki ongelmallisia ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. On iso riski, että nyt jo liian korkeat hakkuutasot Suomessa kasvavat entisestään. Tällaisella infrastruktuuriin ja tuotantoketjuun satsaamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia. Nyt ei kannattaisi tehdä kestämättömiä investointeja, joiden kanssa ollaan jumissa monta vuosikymmentä. Puun polton päästöt

Miten voidaan turvata Suomen huoltovarmuus luonnon kannalta kestävällä tavalla? Huoltovarmuuden energiapalettia on laajennettava mahdollisimman pian, ettei se nojaa pelkästään polttamiseen perustuviin energiamuotoihin. Ensi talven varalle ei ole olemassa ihmeratkaisua, mutta energiansäästötoimet voidaan ottaa käyttöön nopeastikin. Pidemmällä aikavälillä on otettava käyttöön monipuolisemmin polttoon perustumattomia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuulivoimaa ja lämpöpumppuja. Suomen kannattaa satsata älykkäisiin kaukolämpöverkkoihin, joiden avulla pystytään vähentämään energiantarvetta niin, ettei se juuri vaikuta tavallisen ihmisen elämään. Energiapolitiikassa tulee kiinnittää huomiota energiansäästöön ja energiatehokkuuteen. Tästä on yllättävän vähän puhuttu Suomessa. Esimerkiksi Sitran julkaisussa Energiakriisin kynnyksellä (2022) kerrotaan, kuinka vuoden 2011 tsunamin aiheuttaman Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Japani onnistui korvaamaan arviolta noin puolet menetetystä sähköstä energiansäästön ja energiatehokkuustoimien avulla.

Haitallisista riippuvuuksista luomua kohti Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanut Suomen maatalouden vaikeuksiin. Pian sodan alettua pääministeri Sanna Marinin hallitus kohdisti ruoan tuottajille 300 miljoonan euron tukipaketin, jolla tuetaan kotimaista maataloutta ja ruoantuotannon huoltovarmuutta. Samalla kriisi on osoittanut, kuinka riippuvainen Suomi on esimerkiksi ulkomailta tuoduista keinolannoitteista. Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mukaan Suomen maataloudessa pitäisi tehdä nyt useita muutoksia, jotka hyödyttäisivät luontoa ja vähentäisivät keinolannoitteiden ja kemikaalien käyttöä. Miten Venäjän hyökkäys vaikutti Suomen maatalouteen, Tapani Veistola? Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut keinolannoitteiden, kemikaalien ja polttoaineiden hintoja. Se vaikeuttaa maanviljelijöiden tilannetta, mutta pitkällä aikavälillä se tarjoaa mahdollisuuden päästä eroon näistä kolmesta haitallisesta riippuvuudesta ja voi siten nopeuttaa pitkään kaivattujen muutosten toteutumista. Huono puoli on se, että Euroopan unioni on suunnitellut luonnolle jätetyn kesantoalan pienentämistä viljelyalan kasvattamiseksi. Tämä pienentäisi entisestään lajien elinympäristöjä ja vaikeuttaisi niiden selviytymistä. EU ajatteli, että Euroopassa tarvitaan lisää viljelyalaa, kun ruoan tuonti Venäjältä ja Ukrainasta vähenee.

Miten Suomen maataloutta pitäisi uudistaa, jotta luonto ja huoltovarmuus vahvistuisivat? Keinolannoitteiden käyttöä pitäisi korvata luomutuotantoon siirtymisellä ja ravinteiden kierrättämisellä. Esimerkiksi karjatiloilla syntyvästä lannasta voidaan tehdä biokaasua traktoreiden ja kuorma-autojen polttoaineeksi. Valmistusprosessista ylitse jäävä massa pystytään puolestaan käyttämään kierrätyslannoitteena pelloilla. Myös kemikaalien käyttö vähenisi, jos siirtyisimme entistä enemmän luomutuotantoon. Traktoreissa ja muissa maatalouskoneissa pitäisi alkaa käyttää biopohjaisia polttoaineita fossiilisten sijaan, korvata öljyä ja siirtyä sähköön. Näistä muutoksista hyötyisivät luonto ja

Keinolannoitteiden käyttöä on vähennettävä.

sen monimuotoisuus. Muutokset parantaisivat myös Suomen huoltovarmuutta, koska keinolannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja fossiilisia polttoaineita on tuotu aiemmin paljon Venäjältä. Mistä maatalouden vanhoista käytänteistä pitäisi päästä eroon? Isoin ongelmamme on se, että valtaosa viljelyalastamme käytetään tuotantoeläinten rehun viljelemiseen. Kasvisruoan kulutusta ja tuotantoa pitäisi siis lisätä. Tämä parantaisi myös Suomen huoltovarmuutta. Selvityksen mukaan pohjoismaat voisivat elättää nykyistä isomman määrän ihmisiä, jos maataloudessa siirryttäisiin enemmän kasvisruoan tuottamiseen. Hallitus kohdisti maataloudelle 300 miljoonan euron tuen. Miten tässä onnistuttiin? Runsas kolmannes summasta suunnattiin maataloutemme kestävyyttä parantaviin toimiin, mutta kaksi kolmannesta meni akuutin kriisin torjumiseen ja nykyisen toimintamallin jatkamiseen. Luomuviljelyn tukia olisi pitänyt lisätä ja edistää kasviproteiinin tuotantoa, mutta näin ei toimittu. Oli hyvä, että investointitukia suunnattiin vaihtoehtoisille energialähteille, ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmalle, kosteikkoviljelyyn ja ravinteiden talteenottoa parantaviin teknologioihin.

Kaivokset voivat uhata Suomen huoltovarmuutta Sota on nostanut esiin puheenvuoroja, joissa halutaan kotimaisen kaivosteollisuuden lisäämistä huoltovarmuuden parantamisen nimissä. Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Jari Natunen muistuttaa, että kaivosten hyödyt ovat usein lyhytaikaisia, mutta niiden aiheuttamat ympäristöongelmat kestävät pitkään vielä kaivosten sulkemisen jälkeen. Yritetäänkö Suomeen avata uusia kaivoksia, Jari Natunen? Uhkana on, että kaivosteollisuudessa yritetään nyt edistää erilaisia lyhytnäköisiä kaivoshankkeita. Uuden kaivoksen perustaminen kestää tyypillisesti noin kymmenen vuotta, joten tämän kriisin aiheuttamiin ongelmiin ne eivät tuo ratkaisua. Sähköautojen akkuihin kaivataan tällä hetkellä paljon kobolttia ja nikkeliä, mutta näidenkin metallien suosio menee ohi ja niiden tilalle kehitetään korvaavia metalleja. Jos on aikomus käyttää neitseellisiä luonnonvaroja, raa-

ka-aineen tarve pitäisi ennustaa pidemmällä tähtäimellä. Kaavaillaanko Suomeen lannoitemineraalikaivosta, kun keinolannoitteiden tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä loppui? Suomessa on Siilinjärvellä yksi norjalaisen kaivosyhtiö Yaran fosforikaivos, joka aiheuttaa paljon pitkäkestoisia ympäristöongelmia. Siitä valuu suoltovesiä, jotka ovat pilanneet läheisten pienempien järvien ja Juurusveden laatua. Jos kaivoksen toimintaa halutaan jatkaa, sen ympäristönsuojelua ja vesien käsittelyä pitäisi parantaa reilusti. Myös Savukoskelle Soklin alueelle on kaavailtu yli 50 vuoden ajan fosfaattikaivosta, mutta korkein hallinto-oikeus palautti kaivoshankkeelle myönnetyn ympäristö- ja vesitalousluvan maaliskuussa aluehallintoviranomaisille. Kaivosyhtiön vesienhallintaa koskevissa suunnitelmissa oli puutteita. Esimerkiksi Nuorttijoen suojeltu taimenkanta olisi voinut kärsiä kaivoksen jätevesistä. Soklissa on jopa maailman mittakaavas-

sa todella arvokkaita luontotyyppejä, kuten Soklin ahot, joten sinne ei pitäisi edes suunnitella kaivosta. Eikä tästäkään kaivoksesta olisi apua tähän akuuttiin kriisiin. Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Venäjän hyökkäyksen ja sen seurausten takia raaka-aineiden ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet. Nyt olisi erinomainen tilaisuus investoida olemassa olevien kaivosten jätehallinnan kehittämiseen ja muiden ympäristöongelmien torjumiseen. Keinolannoitteiden, kuten fosfaatin, tarvetta voitaisiin vähentää, jos maataloudessa lisättäisiin orgaanisten lannoitteiden käyttöä. Miten kaivokset liittyvät huoltovarmuuteemme? Kaivosten aiheuttama ympäristöjen pilaantuminen voi heikentää Suomen huoltovarmuutta. Vesistöjen tilan heikkeneminen voi pienentää sisävesien kalakantoja. Jäteongelmat voivat vaikuttaa elintarvikkeiden tuotantoon, koska peltoja kastellaan järvivedellä ja järvistä tulee myös karjan juomavesi.

Luonnonsuojelija 2/2022

Yksi teko vai elämäntyö?

LÖYDÄ OMA TAPASI VAIKUTTAA Kun kevät räjäyttää luonnon vaaleanvihreäksi, alkaa luontotekojen sesonkiaika. Luonnonsuojelija-lehti tutustui ihmisiin, jotka toimivat luonnon hyväksi vapaa-ajallaan tai työpaikallaan. Tuntuisiko joku näistä sinulle sopivalta tavalta torjua luontokatoa omassa arjessasi? Tekstit JENNI HAMARA, HANNU TOIVONEN Pääkuvat OUTI NEUVONEN

Jungfruskärin talkoissa haravoidaan lehtiä pois niityltä. Näin ravinteet vähenevät ja karuissa olosuhteissa viihtyvät niittykasvit kukoistavat.

Luonnonsuojelija 1/2022

Joku perinneleiriltä Luontotalkoissa paratiisisaarella Näin lopputalvesta verkossa ilmoituksen, jossa haettiin vapaaehtoisia perinnemaisematalkoisiin Jungfruskärin saariryhmälle. Tiesin heti, että tämä on minun juttuni. Viisi minuuttia, ja olin ilmoittautunut. Olin ollut Saaristomeren kansallispuistossa sijaitsevalla Jungfruskärillä hieman yli 20 vuotta sitten, kun suoritin kenttäkursseja biologian sivuaineopinnoissa. Paikka jäi jo silloin mieleeni erityisen kauniina. Siitä asti olin halunnut päästä saarelle uudestaan. Nyt tämä haaveeni on toteutunut. Kolmen päivän aikana haravoimme saaren lehdesniittyjä, jotta maaperän ravinteet vähenisivät ja sitä kautta karumpia olosuhteita vaativat niittykasvit pääsisivät kukoistamaan. Ilman vuosittaisia talkoita lehdesniityt kasvaisivat umpeen, ja lukuisia lajeja katoaisi. Saarella on esimerkiksi yli sata uhanalaista kasvilajia ja muun muassa seitsemän kämmekkälajia. Tuntikausien haravointi voi kuulostaa tylsältä, mutta se ei ole. Haravoinnin lomassa olemme käyneet kiinnostavia keskusteluja ja ihailleet kauniita maisemia.

Tämä on ollut minulle henkireikä kiireisen arjen keskellä. En tuntenut entuudestaan ketään leiriläisistä, mutta porukkaan on ollut helppoa tulla mukaan. Olen oppinut paljon luonnosta ja huomannut, ettei talkooleirillä tarvitse olla luonnon asiantuntija. Kaikki ovat yhtä tärkeitä ryhmässä. Töitä on kiva tehdä porukalla, kun sillä tavalla saadaan paljon aikaiseksi. Yks kaks lehtien ja heinien peitossa ollut niitty on täynnä lehtikasoja. Tuntuu hienolta, kun yhdessä pystymme tekemään jotain todellista ja konkreettista luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Jungfruskär on todellinen luonnon aarreaitta, paratiisisaari kaukana ulkomerellä. Pienellä saarella on monenlaisia luontotyyppejä, ja on hämmentävää, kuinka valtavia puut ovat paikoin. Olen varma, ettei seuraavaan vierailuuni Jungfruskärillä mene 20 vuotta.”

En tuntenut ketään leiriläisistä, mutta porukkaan on ollut helppo tulla mukaan.

Luonnonsuojelija 2/2022

Erja-Sisko Valkama Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen

Perinnemaisemat vaativat luonnonhoitoa. Erja-Sisko Valkama haravoi lehtiä Jungfruskärin talkooleirillä.

Auta perinnemaisemia l Osallistu Luonnonsuojeluliiton piirien tai yhdistysten perinnemaisemien hoitotapahtumiin. Talkoita löytyy tämän lehden sivuilta ja verkosta liiton tapahtumakalenterista sll.fi/tapahtumat. l Anna osan kotipihastasi tai mökin piha-alueesta kukkia vapaasti. Luonnonkukkaniityn voi niittää pari kertaa kesässä. l Pölyttäjät tarvitsevat erilaisia kukkia ja kasveja varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Pörriäisiä voi auttaa esimerkiksi säästämällä pajut ja horsmat ja loppusyksystä kanervat. l Laiduneläimet pitävät perinnemaisemat avoimina syömällä nopeasti kasvavaa nurmikasvillisuutta ja poistavat samalla ravinteita. Laidunpaineen pitää olla sopiva, jotta avoimuus säilyy, eikä toisaalta kohteita ylilaidunneta.

Ketokasvit palaavat pientareille pietaryrttiä. Maaseutu alkaa näyttää taas siltä, miltä sen kuuluukin. Haitalliset vieraslajit ovat uhka monelle kasvilajille ja pölyttäjälle. Ne syrjäyttävät herkempiä lajeja ja luonto yksipuolistuu. Jättipalsami houkuttelee paljon pölyttäjiä, jolloin muut kasvit voivat jäädä ilman pölytystä. Komealupiini on taas myrkyllinen, eikä oikein kelpaa hyönteisille ravinnoksi. Vieraslajien torjunnassa on mukavaa, kun siinä pääsee luontoon puuhailemaan ja rämpimään. Parhaita torjujia ovat kuitenkin lampaat. Minulla on neljä lammasta, jotka pitävät huolen siitä, ettei jättipalsami pääse leviämään omalla tontillani ja lähialueilla. Minun täytyy vain tarkkailla, että lampaat ehtivät mutustella jättipalsamit riittävän perusteellisesti ja siirtää ne sitten toiseen paikkaan, jottei niiltä lopu ruoka.”

Vieraslajien torjunnassa on mukavaa, kun pääsee luontoon puuhailemaan ja rämpimään.

Torju vieraskasveja l Ilmoita havainnot vieraslajeista laji.fi-verkkosivulle tai suoraan kunnan ympäristöviranomaisille. l Osallistu vieraslajitalkoisiin. Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkoita löytyy tämän lehden sivuilta ja liiton tapahtumakalenterista sll.fi/tapahtumat. l Torju jättiputkea ja muita vieraslajeja itsenäisesti omalta tontilta ja lähiympäristöstäsi tai osallistu kitkentään jollain Soolotalkoot -kampanjan torjuntakohteista. Kohteet löydät Vieraslajit.fi > Soolotalkoot -sivustolta. l Maasta poistetut vieraskasvit voi jättää maatumaan kasaan, kunhan kasvijäte ei sisällä kypsiä siemeniä tai sellaisten kasvien juurakoita, jotka leviävät juuriensa avulla. Kypsät siemenet ja leviävät juuret tulee toimittaa polttokelpoisiin jätteisiin. l Vieraslajien kitkeminen juurineen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan vaatii maanomistajan luvan. Voit kuitenkin esimerkiksi poimia lupiineja maljakkoon. l Levitä tietoa vieraslajeista: sll.fi/viekas-life

Kerttu Hakala Etelä-Savon aluekoordinaattori Luonnonsuojeluliiton vieraslajien torjuntahanke VieKas LIFEssa

Kerttu Hakalan lampaat ovat tehokkaita vieraskasvien torjujia.

Luonnonsuojelija 2/2022

KERTTU HAKALA

Kaivoimme lapsuudessani jättiputken taimia pihastamme Mikkelin Otavassa. Tiesimme niiden olevan haitallisia, mutta silloin jättiputkea ei vielä kutsuttu haitalliseksi vieraslajiksi. Monet ihmiset istuttivat siihen aikaa pihoilleen komealupiinia, mutta edesmennyt isäni ei sitä meille halunnut. Ilmeisesti tiesi, minkälainen vaiva siitä voi tulla. Vieraslajit ovat minulle siis hyvin tuttuja lapsuudesta lähtien. Olen torjunut vieraslajeja Luonnonsuojeluliiton ja kotiseutuyhdistyksen talkoissa, mutta vielä enemmän itsenäisesti. Kun jossain kasvien lomasta pilkistää jättiputki tai -palsami, käyn nykäisemässä sen maasta. Toisinaan päätän palata kaivamaan vieraslajit pois paremmalla ajalla. Monet kokevat vieraslajien hävittämisen epätoivoiseksi, koska ne tuppaavat palaamaan seuraavana kesänä. Tärkeintä onkin toistaa torjunta parina kesänä. Näin toiminnasta tulee tehokasta ja palkitsevaa. On hienoa, kun tienvarteen tai pientareelle palaa sinne luontaisesti kuuluvia kasveja: päivänkakkaraa, saunakukkaa ja

Luontopiha yllättää aina! Luontopiha on siis ekologisesti kestävä, lajistoltaan rikas luontopaikka. Syntyvät kasvijätteet kannattaa kärrätä kompostikasaan, jossa kovakuoriaiset ja muut hyvät ötökät viihtyvät. Ne puolustavat sitten luontaisesti pihaa tuholaisilta. Avuksi voi houkutella lintuja pönttöjä ripustamalla. Minua kiinnostaa kasvien välinen kamppailu tilasta sekä niiden esteettinen moninaisuus ja kauneus. Vanhat suomalaiset maatiaiskasvit ja monet muinaistulokaslajit ovat kauniita ja tuovat ihania tuoksuja ja yllättäviä perhosia joukolla luontopihalle. Kannattaa kerätä ympäristöstä talteen hyvien kasvien siemeniä. Niitä voi sitten kylvää kaupunkien ja kylien joutomaa-alueille, ratapenkereille ja puistojen kasvittomille ja vähäruohoisille paikoille. Se on puutarhurin sissitoimintaa luonnon hyväksi!”

Luontopihan hyvä puoli on, että sitä ei tarvitse paljon hoitaa tai kastella. Se kestää Suomen kesien olosuhteita.

Riku Cajander Biologi, tietokirjailija, Luonnonsuojeluliiton aktiivi ja varavaltuutettu

Auta luontoa pihapiirissäsi l Aloita pienellä luonnonniittyalalla, jonka perustat pihallesi. Muokkaa alue ja ota nurmikko pois juurineen. Kylvä luonnonniittykasvien siemenet loppukeväällä tai alkusyksyllä. l Kerää sopivia niittykasvien siemeniä ja siirrä pihallesi lajeja, jotka hyödyttävät hyönteisiä. l Valitse pihaasi kotimaisia perinneperennoja vieraskasvien sijaan. Ne ovat kestäviä, kauniita ja usein myös pölyttäjähyönteisten suosiossa. l Jätä pihaan piilopaikkoja lajeille: pensaita, puita ja risuja lehtikasoja. Ripusta linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja. l Jos asut kerrostalossa, voit ehdottaa että osa nurmikosta jätetään ajamatta ja istutuksiin valitaan kotimaisia pölyttäjien suosimia kasveja.

3,5 %

VÄESTÖSTÄ RIITTÄÄ MUUTOKSEN AIKAANSAAMISEEN

3,5 %

VÄESTÖSTÄ RIITTÄÄ MUUTOKSEN AIKAANSAAMISEEN

Riku Cajanderin luontopihassa kasvit saavat itse vallata alueita. Luonnonsuojelija 2/2022 20

JADE CAJANDER, RIKU CAJANDER

Muuttaessamme Kirkkonummelle asuntomme piha oli pelkkää vähälajista kuivunutta nurmikkoa. Pohdin tilannetta ja halusin, että paikalle istutetaan niitty- ja muita väheneviä luonnonkasveja sekä vanhoja osin uhanalaisia koristekasveja. Päätin kylvää ja istuttaa kasveja ja pensaita, jotka houtkuttelevat perhosia, pölyttäjiä ja muita hyönteisiä. Kiertelin myös pyörällä lähiseudun joutomaita ja ojanpenkereitä metsästäen hyvien kasvien siemeniä tai jopa kokonaisia kasveja juurineen, jos esiintymä oli hyvä. Nykyisin 200 neliömetrin kokoiseen pihaani mahtuu kunnolla noin 40 lajia. Hoitoperiaatteena on, että kasvit saavat itse vallata alueita. Jotkut leviävät, toiset väistyvät. Luontopihan yksi hyvä puoli on, että toisin kuin puutarhamyymälöiden ulkomaisia koristekasveja ja pensaita, sitä ei tarvitse paljon hoitaa, keinolannoittaa tai kastella. Se kestää Suomen kesien olosuhteita.

Mielenosoituksilla haetaan huomiota ja kohdataan ihmisiä.

Mielenosoituksessa herätellään päättäjiä Olen suojellut luontoa perinteisissä talkoissa ja luontoa kartoittamalla. Näiden lisäksi olen vaikuttanut sosiaalisessa mediassa, ollut mukana järjestämässä mielenosoituksia, kirjoittanut kannanottoja ja mielipidekirjoituksia sekä vaikuttanut kaavoitukseen. Kuntavaalikampanjassani nostin esille luontoon liittyviä asioita. Luontoa voi suojella siis monella tavalla. Lähdin suojelutyöhön mukaan, koska ympäristön tila heikkenee ja ilmastonmuutos sekä luontokato uhkaavat. Minusta tuntui, että nyt täytyy toimia. Myöhemmin olen huomannut, että yhdessä vaikuttamalla saa eniten aikaan. Se on myös palkitsevampaa kuin yksin tekeminen. Toimiminen antaa mielenrauhaa, koska tiedän, että olen tehnyt parhaani – sen minkä pystyn. Yhdistyksen voimin olemme pystyneet vaikuttamaan Oulun kaupungin rakentamiseen ja kaavoitukseen. Arvokkaita metsiä ja luontokohteita on säästynyt. Luonnonsuojelu on kuitenkin usein hyvin pitkäjänteistä työtä, jopa sukupolvelta

toiselle. Esimerkiksi luonnonsuojelualueen perustaminen Oulun Sanginjoelle vaati melkein 20 vuoden työn. Itse olen iloinen, kun uusia ihmisiä saadaan toimintaan mukaan. Olin järjestämässä toissa vuonna Luonnon puolesta -mielenosoitusta. Ihmisten edessä puhuminen jännitti, mutta siitä tuli vaikuttava kokemus. Ylitin itseni. Toisessa mielenosoituksessa keskustelin keskustan poliitikon kanssa, joka ei ollut kuullut lajien uhanalaisuutta kartoittavasta Punaisesta kirjasta. Tuntui tärkeältä, että pystyin avaamaan asioista päättävälle henkilölle uusia näkökulmia luonnosta. Ympäristön suojelussa korostetaan usein yksilön valintoja. Mielestäni hedelmällisempää on tehdä asioita yhdessä ja miettiä, mitä yhteisöissä voisi muuttaa. Työpaikalle voi esimerkiksi yrittää saada kunnolliset pyöräparkit ja pesutilat sekä ruokalaan useammin kasvisruokaa. ”

Yhdistyksen voimin olemme pystyneet vaikuttamaan. Arvokkaita metsiä ja luontokohteita on säästynyt.

Ryhdy aktivistiksi l Mielenosoituksiin voi osallistua vapaasti. Halutessasi voit kirjoittaa kantaaottavan viestin tussilla pahviin, mutta tärkeintä on saapua paikalle. l Vaikuta luonnon puolesta lähipiirissäsi tai sosiaalisessa mediassa. l Kirjoita ympäristöä uhkaavasta ongelmasta napakka teksti paikallislehteesi. Näin asia saa julkisuutta ja siihen voidaan mahdollisesti puuttua. l Ota yhteys paikalliseen poliitikkoon ja kerro huomiota kaipaavasta asiasta lähiluonnossa tai ympäristössäsi. l Ota yhteyttä Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykseen ja lähde mukaan toimintaan! www.sll.fi/vapaaehtoiseksi

Inka Karvonen Luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistyksen puheenjohtaja

Luonnonsuojelija 2/2022

Longinojan puroaktiivien järjestämissä talkoissa siirrettiin 60 000 kiloa kiviä ja soraa vuonna 2017.

Vuosia sitten näin Longinojan varrella valtavan kiviröykkiön ja ihmisiä häärimässä sen ympärillä. Menin kysymään, mistä oli kyse. Ne olivat purotalkoot. Olin kuullut, että kotipurossani Helsingissä olisi taimenia, mutta ihanko oikeasti? Ensi vuonna minäkin olen mukana, tuumasin. Vuoden päästä Longinojalle oli kokoontunut yli sata talkoolaista, mikä lienee talkoiden osallistujamäärän Suomen ennätys. Soraa kuljetettiin ämpäreillä ketjussa, ja viimeinen kippasi lastin puroon. Isoja kiviä aseteltiin puroon ohjaamaan virtausta. Kunnostustoimenpiteillä tylsä oja muutetaan solisevaksi puroksi, elinympäristöksi taimenelle. Merestä nousevat ja paikalliset emokalat tarvitsevat virtaavan veden ja kutusoraikon, jonne ne kaivavat syksyn kutuaikaan kuopan mätimunille. Keväällä poikaset löytävät niille rakennetuista kivikoista suojapaikkoja. Soraikkoja pitää myös säännöllisesti huoltaa, esimerkiksi puhdistaa maa-aineksesta. Purotalkoissa on aina kivaa, ja niissä voi huhkia oman kunnon mukaan.

Palkitsevinta on, kun muutaman viikon päästä samassa paikassa voi seurata täpläkylkien kutupuuhia. Virtaavassa vedessä ja isojen kalojen liikehdinnässä on hypnoottista tenhoa. Suurimmat taimenet ovat 80-senttisiä, ja kisailu soraikolla on paikoin kiivasta. Helsykin on järjestänyt Longinojalle kuduntarkkailuretkiä. Yhdistyksen talkookohde taas on Mustapurolla, jota kunnostetaan yhdessä Virhon kanssa. Kaupunkiluonto on kuitenkin altis riskeille. Longinojaan on päätynyt vuosien varrella maalia, öljyä ja ihmisen jätöksiä. Onkin erittäin tärkeää, että puron tilaa tarkkaillaan. Jos vedessä näkyy esimerkiksi öljyä, siitä pitää ilmoittaa saman tien hätäkeskukseen. Olen asunut Vantaanjokeen laskevan Longinojan varrella 20 vuotta. Kun muutin tänne, paikalla oli ankea hylkyoja. Nyt tässä on soliseva puro, jossa erittäin uhanalainen taimen lisääntyy. Onhan tämä upea muutos asuinympäristössä.”

Purotalkoissa on aina kivaa, ja niissä voi huhkia oman kunnon mukaan.

Milja Parviainen Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) jäsen

Lähde mukaan vesiensuojeluun l Eri tahot, kuten Luonnonsuojeluliiton yhdistykset ja Virtavesien hoitoyhdistys, järjestävät pienvesitalkoita ympäri Suomea. Niihin kaivataan aina uusia käsipareja. Talkoita järjestetään usein loppukesästä ja syksyllä. l Voit myös ryhtyä vesistölähettilääksi, joka vetää lähivesiin keskittyvää opintopiiriä. Ryhmässä ihmiset voivat keskustella oman alueen vesien tilasta ja järjestää esimerkiksi omat kunnostustalkoot. Lue lisää: sll.fi/ vesistolahettilaat l Tarkkaile purojen, järvien ja muiden vesistöjen tilaa. Ilmoita havaitsemasi ympäristövahingot välittömästi hätäkeskukseen (puhelinnumero: 112) tai viranomaiselle. Ripeä toiminta suojelee ympäristöä ja estää vakavammat seuraukset.

MAARET AHLSVED, PYRY PARVIAINEN

Puro heräsi solisemaan

Luontotekoja työpaikalla Paperikasseja valmistava perheyrityksemme Cabassi Oy on selvinnyt 1990-luvun lamasta ja maailman muutoksista jo vuodesta 1985, jolloin isäni perusti firman. Hän halusi alusta alkaen, että tuotanto on kotimaista ja että meillä on oma tehdas. Vastuullisuusasiat eivät vielä silloin olleet samalla tavalla valtavirtaa kuin nykyään. Ajat muuttuivat ja meille alkoi tulla kysymyksiä tuotteidemme ekologisuudesta ja eettisyydestä. Tiesimme, että tuotantomme oli jo aika hyvissä kantimissa, mutta ekosertifikaatti puuttui. Moni sertifiointijärjestelmä on pienille firmoille liian raskas. Mietin, että olisi hyvä juttu, jos jostain löytyisi sellainen sertifiointitaho, joka pystyisi meitä ohjaamaan ja auttamaan. Joitain vuosia sitten Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä tuli tutkalleni. Aloin törmätä siihen eri yhteyksissä. Mietin, että nyt voisi olla sopiva hetki hoitaa homma kuntoon. Otin yhteyttä Ekokompassi-porukkaan. Saimme heti neuvonantajan, jonka kanssa lähdimme arvioimaan toimintamme eri osa-alueita.

Ensimmäinen tekemämme muutos oli siirtyminen fossiilittomaan energiaan, kotimaiseen tuulivoimaan, mikä on viime aikojen valossa osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Haluan, että yritykseni toimii oikein ihmisiä ja luontoa kohtaan. Ryhdyimme myös kierrättämään tuotannossa syntyvän hylyn, joka aiemmin meni polttoon energiaksi. Kuitupohjaiset sivuvirrat, kuten leikkuujäte ja pakkaukset kierrätetään nyt erilaisiksi kartonkituotteiksi. Valkeakosken tehtaallamme vaihdoimme valaistuksen ledeiksi. Se näkyy pienentyneinä energiamaksuina ja maksaa itsensä takaisin 2–3 vuodessa. Kerromme Ekokompassista nettisivuilla ja uutiskirjeissä. Se näkyy myös lähettämissämme tarjouksissa ja tilausvahvistuksissa. Aloitimme juuri somessa pienen vastuullisuustekosarjan. Suosittelemme Ekokompassia myös muille pienyrityksille, jos niillä ei ole resursseja erikseen palkata henkilöä funtsimaan näitä asioita.”

Ensimmäinen tekemämme muutos oli siirtyminen fossiilittomaan energiaan, kotimaiseen tuulivoimaan.

Joona Henttonen Cabassi Oy:n toimitusjohtaja

3,5 %

l Ole pitkäjänteinen. Ajat ovat muuttuneet. Enää vastuullisuus ei ole lisä tai bonus vaan elinehto. Pientenkin yritysten kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä Ekokompassiin. l Kerro asiakkaille Ekokompassista. Se hyödyttää omaa brändiäsi ja samalla levität muille tietoa mahdollisuudesta. l Tutustu Ekokompassiin: ekokompassi.fi

Muita luontotekoja yrityksille lTee Luonnonsuojeluliiton kanssa yhteistyötä luontokadon pysäyttämiseksi. Sivulta 24 voit lukea esimerkkejä kumppanuuksistamme. Voit myös liittyä kannatusyritykseksi tai tehdä kertalahjoituksen. Tutustu vaihtoehtoihin: sll.fi/ yritysyhteistyo l Katso vastuullisuustavoitteiden asettelussa kokonaisuutta. Olennaista on tunnistaa merkittävimmät vaikutukset ja puuttua niihin huomioiden, että ilmastoja monimuotoisuustavoitteet tukevat toisiaan. l Vaihda EKOenergia-merkittyyn sähköön. EKOenergia on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon ympäristömerkki uusiutuvalle energialle. Pyydä tarjous: ekoenergy.org/fi

Pysäytetään yhdessä luontokato – tee luontoteko ja lahjoita luonnolle.

sll.fi/lahjoita sll.fi/yrityslahjoitus

JENNI HAMARA

VÄESTÖSTÄ RIITTÄÄ MUUTOKSEN AIKAANSAAMISEEN

Ota Ekokompassi käyttöön

Luonnonsuojelija 2/2022

Luontotekoja yhdessä

RAISA KYLLKKI RANTA

Niittyjen hoitoa, soiden ennallistusta, norpille turvallisia katiskoja ja vastuullista sijoittamista – Suomen luonnonsuojeluliiton ja yritysten yhteistyöllä hidastetaan luontokatoa monin tavoin.

Kukkaseos pölyttäjien avuksi

Työtä soiden ennallistamisen parissa

Pillimehuilla norpalle turvaa

Kotipuutarhureilla on oma roolinsa luontokadon pysäyttämisessä. Pörriäisen kukkaseos -yhteistyötuotteen kukat on yhdessä valittu niin, että ne tarjoavat pölyttäjille ravintoa läpi kesän.

Lumene tukee soiden ennallistamistyötä. Ennallistaminen auttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä ilmaston kannalta tärkeissä suoekosysteemeissä. Yhteistyön alkaessa Lumene luopui turpeen käytöstä tuotteissaan.

Raikastamo suojelee norppaa Saimaannorpan luomupillimehulla. Menestyksekkään yhteistyön avulla on jaettu norppaturvallisia katiskoja Saimaan vesille jo viiden vuoden ajan.

Tuotevalikoima luonnonystävälle

Tekstiileillä tukea norpalle

Vastuullista sijoittamista

Alun perin norpansuojelutyön tukemisesta käynnistynyt yhteistyö on viime vuosien aikana laajentunut tuotepuolen kumppanuudeksi. Käy Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupassa tai lähimmässä myymälässä kurkkaamassa yhteistyövalikoimaamme!

Saimaannorppa-tuotesarja tukee norpansuojelutyötä. Kaarina Tiaisen suunnittelema kuosi jäljittelee norpan turkin kiehkuroita. Yritys myös sertifioi parhaillaan Luonnonsuojeluliiton Ekokompassi-ympäristöohjelmaa osaksi toimintaansa. Tavoitteena on hiilineutraalius.

Nordnet tekee The Re:turn Initiative -aloitteessa jokaista pörssikauppaa kohden lahjoituksen luonnonsuojeluun. Yhtiö haluaa aloitteellaan osoittaa, että jokainen pörssikauppa vaikuttaa. Tavoite on olla Pohjoismaiden johtava vastuullisten sijoituskohteiden ja työkalujen tarjoaja.

Kortteja läheisten ja luonnon iloksi

Arvasta voittoa luonnolle

Ilmasto huomioon sijoittamisessa

Yhteistyömallistosta löytyy luontokortteja elämän pieniin ja suuriin hetkiin. Pitkään jatkuneessa yhteistyössä jokainen myyty kortti kerryttää luonnonsuojelutyölle tehtävää lahjoituspottia.

Veikkaus tukee Suomen luonnonsuojeluliittoa Luonto-arvan tuotoilla. Yhteistyön myötä monet uhanalaiset lajit ovat saaneet näkyvyyttä Veikkauksen arvoissa.

Ilmastopäästöjen minimointi energiatehokkuuden kautta on Tallberg Konsernin toiminnan ytimessä. Tuki soiden ennallistamistyölle on luonteva lisätoimi ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Pölyttäjien ja perinnemaisemien asialla

Kiinnostaako yhteistyö kanssamme?

Lidl aloittaa yhteistyön Luonnonsuojeluliiton kanssa pölyttäjien elinympäristöjen turvaamiseksi. Yritys tukee Uudenmaan piirin perinnebiotooppien hoitoon ja suojeluun keskittyvää hanketta kolmella eri kohteella. Perinnebiotoopit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä.

Ota yhteyttä yritysyhteistyötiimiimme: Yritysyhteistyöpäälliköt Pirjo Itkonen, p. 050 407 8266, pirjo.itkonen@sll.fi ja Sini Tenkanen, p. 040 670 1118, sini.tenkanen@sll.fi

Lue lisää yritysten kanssa tehdyistä luontoteoista: sll.fi/yritysyhteistyo.

Luonnonkukkaretket

Vie perhe ja ystävät kasviretkelle! Luonnonkukkien päivänä 19.6. on lukuisia mahdollisuuksia luontoretkeilyyn. Katso oman paikkakuntasi retkitarjonta ja lähde viettämään päivä kukkeassa kesäluonnossa.

ETELÄ-HÄME

Asikkala n Retkikohde: Urajärvi. Kokoontuminen: Päijännetalo klo 10.40, josta lähtö kimppakyydein tai Urajärven kartano klo 11.00 n Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Asikkalan luonnonystävät ry. Oppaat: Leena Kauppi. Lisätiedot: Mari Meriläinen, p. 044 300 6466 Forssa n Retkikohde: Salmistonmäen luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Salmistonmäen p-paikka (Kytöniityntie). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry. Yhteistyötahot: Forssan kaupunki, Lounais-Hämeen lintuharrastajat ry. Mukaan: kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Utu Kehrääjä, Oskari Härmä, Satu Nelimarkka, Reijo Leino. Lisätiedot: Utu Kehrääjä, p. 044 974 7241, utu.kehraaja@luontomuseo.fi Lahti n Retkikohde: Anttilanmäki. Kokoontuminen: p-paikka Uudenmaankadun ja Moisionkadun kulmauksessa. Retki-aika: klo 9–12. Järjestäjä: Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry. Mukaan: eväät, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Olli Ojala, Aki Sinkkonen, Anne-Maj Rope. Lisätiedot: Olli Ojala, p. 050 587 5732.

ETELÄ-KARJALA

ls-liiton Suur-Savon yhdistys. Yhteistyötahot: ProAgria Etelä-Savo ja Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten Vespaikka-hanke. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Saara Ryhänen, Aune Niiranen. Lisätiedot: Saara Ryhänen, p. 040 486 8237. Huom! Pyöräretki, ajomatka n. 10 km suuntaansa. Pyöräilykypärä ja mahdollinen huomioliivi varusteiksi. Jos tulet autolla, mainitse siitä, jotta voidaan sopia kimppakyydeistä ja lähettää ajo-ohjeet. Perillä rajoitetusti p-paikkoja. Ilmoittautuminen: suur-savo@sll.fi tai Aune Niiranen p. 044 036 1306.

suojeluyhdistys. Oppaat: Reima Välivaara, Johanna Hallman. Lisätiedot: Johanna Hallman, johanna.hallman@saunalahti.fi.

Savonlinna n Retkikohde: Kyrönniemi. Kokoontuminen: Urheilukentän p-paikka (Kyrönniemenkatu 5). Retki-aika: klo 15-17. Järjestäjä: Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry. Oppaat ja lisätiedot: Elina Enho, p. 050 545 0294, elina.enho@finntrek.com.

Kouvola n Retkikohde: Leca-soratehtaan ympäristö, Akanojan varsi. Kokoontuminen: Lecan tienhaara (Helsingintie 253). Retki-aika: klo 9–11. Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto ry. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Jukka Airola, p. 05 374 7216

KAINUU

LAPPI

Kuhmo n Retkikohde: Kuhmon kirkko ja Kamarimusiikkikeskus. Kokoontuminen: Kirkon pohjoispuoleinen p-alue (Kirkkotie 11). Retki-aika: klo 13–14.30. Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaa-Kainuun Luontopalvelut. Yhteistyötahot: Lentua-Seura ry. Mukaan: kynä. Oppaat ja lisätiedot: Mervi Laaksonen, p. 040 641 2851, mervi.laaksonen@ metsa.fi.

Imatra n Retkikohde: Korvenkylän metsälaidun. Kokoontuminen: Salotien varressa voimalinjojen välissä (Salotie 193, Lappeenranta). Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Juha Jantunen, juha.jantunen@allergia.fi

Paltamo n Retkikohde: Melalahden kulttuurimaisema ja lehdot. Kokoontuminen: Kylän yhteinen veneranta (satama). Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Paltamon luonto ry. Yhteistyötahot: Paltamo seura. Oppaat: Virpi Juvonen, Eeva Tolonen. Lisätiedot: Virpi Juvonen, virpi.juvonen@gmail.com.

Lappeenranta n Retkikohde: Hyötiönsaari. Kokoontuminen: Luukkaansalmen sillan jälkeen tien itäpuolen levähdyspaikalla. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys. Oppaat ja lisätiedot: Kimmo Saarinen, p. 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi.

KESKI-SUOMI

ETELÄ-SAVO

Konnevesi n Retkikohde: Neiturin kanava. Kokoontuminen: Neiturin kievarin p-paikka (Vesannontie 742). Retki-aika: klo 14–16.30. Yhteistyötahot: Laukaan seudun luonnon-

Mikkeli n Retkikohde: Annilansaari. Kokoontuminen: Mikkelin satama, Laiturikatu 3. Retki-aika: klo 12-17 (Ohjatusti pyöräretkenä Mikkelin satamasta.) Järjestäjä: Suomen

Keuruu n Retkikohde: Tiedetila. Kokoontuminen: Tiedetilan piha (Alkulantie 265). Retki-aika: klo 12–14 ja 14–16. Järjestäjä: Tiedetila, Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Tuula ja Kari Kotiranta. Lisätiedot: Tuula Kotiranta, tuukot@gmail.com.

KYMENLAAKSO

Hamina n Retkikohde: Reitkalli, Suurivuori. Kokoontuminen: Haminan kirjasto. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys. Mukaan: saappaat. Oppaat: Jussi Halme. Lisätiedot: Kirsi Niskanen, p. 050 410 1420, kaakkois-kymi@sll.fi

Kemi n Retkikohde: Kiikeli. Kokoontuminen: Hakalanranta, Leppäkatu 3, Kemi. Retki-aika: 12–14. Järjestäjä: Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: Omat eväät ja varusteet. Muonio n Retkikohde: Pyhäjoen luontopolku. Kokoontuminen: Pyhäjoen luontopolun alussa oleva p-paikka (Pallaksentie 1890).Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Metsähallitus, Lapin luontopalvelut. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Anna Tammilehto, p. 040 193 1861. Pello n Retkikohde: Miekojärvi. Kokoontuminen: Miekojärven kalasatama. Retki-aika: klo 11–15. Järjestäjä: Ylitornion - Pellon Luonto ry. Yhteistyötahot: Lapin Villikala. Mukaan: eväät. Oppaat: Jouko Sirkkala. Lisätiedot: Seija Piippola, p. 050 592 7769, ylitornio-pello@sll.fi. Huom! Tuulivaraus. Lautalle mahtuu mukaan 10 osallistujaa. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä, jäsenet etusijalla. Jäseniltä maksu 10 euroa, ei-jäseniltä 25 euroa. Sitovat ilmoittautumiset 12. kesäkuuta mennessä. Rovaniemi n Retkikohde: Sieriniemi. Kokoontuminen: Kokoontumispaikka on Oikaraisissa, Sieriniemen tien varrella olevan vanhan puimalan luona. Kyselyt kimppakyydeistä

Sarille. Retki-aika: klo 9–11. Järjestäjä: SLL Rovaniemi ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Päivi Lundvall, Sari Hänninen. Lisätiedot: Sari Hänninen, p. 040 873 7986, sari.hanninen0@gmail.com.

PIRKANMAA

Hämeenkyrö n Retkikohde: Laitila, Kallion kauppa. Kokoontuminen: Kyröskosken matkahuolto klo 12. Laitilassa Kallion kaupalla (Maisematie 206) klo 12.15. Retki-aika: klo 12–13.30. Järjestäjä: Kyrön Luonto ry. Oppaat: Jussi Viitala, Anita Lähdekorpi. Lisätiedot: Anita Lähdekorpi, lahdean@gmail. com. Kangasala n Retkikohde: Pohtiolampi. Kokoontuminen: Pohtiolammen sääksikeskus (Pohti-

n Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia,

n n n

maksuttomia ja kaikille avoimia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, ellei toisin mainita. Mukaan säänmukainen retkiva rustus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mu kaan kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. Retkillä opastetaan suomeksi ellei toisin mainita. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. Luonnonkukkien päivän järjestä vät yhteistyössä: Suomen luon nonsuojeluliitto, Suomen biolo gian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsä hallitus Luontopalvelut, Luon nontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö, Suomen ym päristökeskus ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Lue lisää Luonnonkukkien päiväs tä ja tarkempia tietoja retkistä: sll.fi/luonnonkukat

Luonnonsuojelija 2/2022

Perinnemaisemien kaunotar Luonnonkukkien päivän teemalaji on tänä vuonna kedoilla ja pientareilla viihtyvä mäkitervakko. Nimensä se on saanut varren yläosan tahmeasta aineesta. Teksti HANNU TOIVONEN Kuva KEIJO LUOTO Lähde Luontoportti

Kukinta

Tiesitkö?

Aniliininpunaiset terttumaiset kukinnot kukkivat ke sä-heinäkuussa.

Mäkitervakolla on sukulainen, pikkutervakko. Se eroaa isommasta sukulaisestaan muun muassa siinä, että sillä ei ole varressaan tummaa, tahmeaa eritettä. Pikkutervakolla on nimensä mukaisesti myös pienemmät kukinnot kuin mäkitervakolla. La jit voivat risteytyä yhteisillä kasvupaikoilla.

Kasvupaikka Alun perin mäkitervakko on kasvanut kallioilla, har jujen rinteillä ja hiekkaisilla kedoilla. Ihmisen toimin ta on kuitenkin laajentanut sen elinympäristöjä. Ny kyään se viihtyy myös tienpientareilla, radan varsilla ja kedoilla, joilla laidunnetaan. Laji on Suomessa elinvoimainen, mutta sen eli nympäristöinään käyttämien ketojen ja muiden perin neympäristöjen määrät ovat vähentyneet valtavasti.

Nimen tausta Mäkitervakon nimi on peräisin varren yläosaa peit tävästä tahmeasta punaruskeasta aineesta. Siitä on peräisin myös kasvin kansanomaiset nimet ter vaheinä ja -kukka. Arvellaan, että tahman tarkoituksena olisi estää esimerkiksi muurahaisia kiipeämästä vartta pitkin kukkaan mesivarkaisiin. Toisen, varmistamattoman teorian mukaan mäkitervakko voisi olla lihansyöjä kasvi, joka sulattaa tahmeaan aineeseen kiinni jää neitä hyönteisiä ravinnokseen.

Levinneisyys Suomessa laji kasvaa pääosin maan etelä- ja keski osissa, runsaimmin Etelä-Suomessa. Mäkitervakkoa esiintyy tulokaslajina myös Etelä-Lapissa.

olammentie 64). Retki-aika: klo 12–14.30. Järjestäjä: Kangasalan luonto ry. Mukaan: kasvio, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Heikki Toivonen, p. 040 749 3901, toivonenhe@gmail.com.

nen: Padankota, uimaranta. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Padankosken kyläyhdistys r.y. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Tuomo Kuitunen, p. 040 701 7412, kuituntu@gmail.com.

Lempäälä n Retkikohde: Birgitan polku. Kokoontuminen: Kahvila Siirin piha (Uotintie 5). Retki-aika: klo 15–17. Järjestäjä: Pirkanmaan Tuglas-seura ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Kristiina Teiss, Ülle Kärk. Lisätiedot: Kristiina Teiss, kteiss@gmail.com. Huom! Retki järjestetään kaksikielisenä, kielet viro ja suomi.

Valkeakoski n Retkikohde: Furunäs. Kokoontuminen: Niementien entisen palloiluhallin p-alue Retki-aika: klo 13–14.30. Yhteistyötahot: Valkeakoski-Seura ry (ja SLL:n Valkeakosken yhdistys ry). Oppaat ja lisätiedot: Kari Järventausta, p. 040 765 5551, juhani01@ hotmail.com.

Nokia n Retkikohde: Pitkäniemen sairaalan puisto ja rantaniityt. Kokoontuminen: Pitkäniemen p-paikka, Pitkäniemen sairaala. Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: SLL Nokia. Mukaan: eväät, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat ja lisätiedot: Kaija Helle, p. 044 017 7180, hellekaija@gmail.com. Orivesi n Retkikohde: Lintukuusikko. Kokoontuminen: kimppakyyteihin Oriveden Kampuksella, Koulutie 5 klo 9.30. Kohteeseen voi tulla suoraankin: Pikku-Miekantie 6, Orivesi. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys Oppaat: Esa Kallio. Lisätiedot: karihk.salo@ kolumbus.fi, p. 040 737 0952. Pälkäne n Retkikohde: Padankoski. Kokoontumi-

Luonnonsuojelija 2/2022

Ylöjärvi n Retkikohde: Tredun Metsätien toimipisteen lähiympäristö. Kokoontuminen: Metsätien toimipisteen päärakennuksen edessä olevan lipputangon juurella (Metsätie 1, Kuru). Retki-aika: klo 10.30–13. Järjestäjä: Tampereen seudun ammattiopisto TREDU. Yhteistyötahot: Leena Löf, LuontoLeena. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Leena Löf. Lisätiedot: Mari Nieminen, p. 040 801 6709, mari.k.nieminen@tampere.fi.

POHJANMAA

Alavus n Retkikohde: Kuivasjärven Pikkuselän ranta lintutornin lähimaastossa. Kokoontuminen: Kuivasjärven pohjoisosa vanhan tanssilavan kohdalla p-paikalla. Kohde on Peräseinäjoentien (tie nro 18) varrella noin 7 km:n päässä Alavuden keskustasta Peräseinäjoen suuntaan. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät

ry. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Tuija Hakala, Anneli Heinonen, Terttu Rajala. Lisätiedot: Terttu Rajala, p. 044 561 2356, terttu.e.rajala@gmail.com.

(Kainulantie 2). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Oppaat: Hans Colliander, Kari Antikainen. Lisätiedot: Hans Colliander, p. 045 178 0945

Kurikka n Retkikohde: Jalasjärven Kiuaskallion pururadan alue. Kokoontuminen: Jalasjärvi-talon piha. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry. Oppaat ja lisätiedot: Harri Maunumaa, p. 044 977 6409, harri.maunumaa@gmail. com.

Lieksa n Retkikohde: Ukonsärkän luonnonhoitometsä. Kokoontuminen: Entinen linja-autoasema. Retki-aika: klo 11–15. Järjestäjä: Lieksan luonnonystävät ry. Oppaat: Kaija Kiiskinen. Lisätiedot: Ahti Keränen, p. 040 845 7464.

Laihia n Retkikohde: Nälkäjärvi. Kokoontuminen: Laihian K-Market Pirkka (Laihiantie 43). Siitä kimppakyydillä Nälkäjärvelle. Retki-aika: klo 9–14. Järjestäjä: Kyrön Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Martti Peltola, Pentti Kananoja. Lisätiedot: Pentti Kananoja, p. 050 322 1615, pentti.kananoja@ elisanet.fi.

Liminka n Retkikohde: Liminganlahden luontokeskus, Virkkulan ranta. Kokoontuminen: luontokeskuksen edessä (Rantakurvi 6). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Lakeuden luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Minna Takalo. Lisätiedot: Riitta Kärki, p. 040 552 3139, riitta.karki@edu.liminka.fi.

Lapua n Retkikohde: Simpsiö. Kokoontuminen: Hiihtomajan p-paikka (Urheilumajantie 28). Retki-aika: klo 14–17. Järjestäjä: Lapuan ympäristöyhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat ja lisätiedot: Hanna Suopajärvi, p. 050 539 7943

POHJOIS-KARJALA

Kitee n Retkikohde: Kesälahti, Totkunniemi. Kokoontuminen: Totkunniemen vanha koulu

POHJOIS-POHJANMAA

Oulainen n Retkikohde: Irva. Kokoontuminen: Oulaisten kaupunginkirjaston piha. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Riku Rantala, p. 040 539 3287, riku.rantala@kotinet.com. Huom! Polkupyöräretki. Oulu n Retkikohde: Kiimingin Röytänoja. Kokoontuminen: 11.00 Oulun linja-autoasema; 11.20 Jääli, Peltotie P-pysäkki; 11.30 Kiimingin ABC, Kauppareitti 2. Retki-aika:

klo 11–17. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri. Yhteistyötahot: SLL Oulun yhdistys, Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Esko Saari, Merja Ylönen, Esteri Ohenoja, Kirsi Eskelinen. Lisätiedot: Kirsi Eskelinen, p. 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi. Huom! Bussikuljetuksen vuoksi ennakkoilmoittautuminen osoitteeseen: pohjois-pohjanmaa@sll.fi. Retki on ilmainen, myös bussikuljetus. n Retkikohde: Sanginjoen Loppula. Kokoontuminen: Loppulan talo, Sanginjoentie 1101 (p-alue vieressä Korpiseläntien alussa). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys. Yhteistyötahot: Loppulan ystävät. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat ja lisätiedot: Kalle Hellström, p. 045 237 1125, kalle.hellstrom@iki.fi. Pudasjärvi n Retkikohde: Syötteen kansallispuisto. Kokoontuminen: Syötteen luontokeskus (Erätie 1). Retki-aika: klo 12–16. Järjestäjä: Metsähallitus / Syötteen luontokeskus. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Sanna Räisänen, Mari Heikkilä. Lisätiedot: Syötteen luontokeskus, Mari Heikkilä, p. 040 065 3161. Raahe n Retkikohde: Haarala. Kokoontuminen: Haaralan hautausmaan p-paikka (Kappelintie 4). Retki-aika: klo 9.30–12. Järjestäjä: Raahen Seudun luonnonystävät ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat: Jari Särkkä, Vuokko Moisala. Lisätiedot: Kauno Siltala, p. 050 574 2113. Tyrnävä n Retkikohde: Peurasarven mäki. Kokoontuminen: Peuransarven Frisbeerata, Murto, Tyrnävä. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Lakeuden luonto ry. Mukaan: eväät, saappaat, kynä. Oppaat ja lisätiedot: Tellervo Leiviskä, tellervo.leiviska@tyrnava.fi

POHJOIS-POHJANMAA

Kaavi n Retkikohde: Telkkämäen perinnetila. Kokoontuminen: Telkkämäen p-paikka (Kaiturintie 419). Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Metsähallitus, Luontopalvelut. Yhteistyötahot: Koillis-Savon Luonnonystävät. Mukaan: eväät. Oppaat: Aurora Prättälä, Riitta Heilimo. Lisätiedot: Aurora Prättälä, p. 040 184 2679, aurora.prattala@metsa.fi. Kuopio n Retkikohde: Pilppa. Kokoontuminen: Pilpantien päässä oleva iso p-paikka. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Kuopion kaupunki. Yhteistyötahot: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry, Puijon Latu ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Timo Perätie, Kaarina Heiskanen. Lisätiedot: Timo Perätie, p. 044 718 2145, timo.peratie@kuopio.fi. n Retkikohde: Huutavanholman lehtojensuojelualue, Tahko. Kokoontuminen: Lähtö Nilsiän torilta kimppakyydeillä klo 12.00. Kokoontuminen Huutavanholman reitin lähtöpaikalle Tahkolahden p-paikan ylärinteeseen klo 12.30. Retki-aika: klo 12.30– 14.30. Järjestäjä: Nilsiän luonnonsuojelu-

yhdistys ry. Mukaan: eväät, kynä. Oppaat: Soili Kuusela, Sami Rissanen. Lisätiedot: Mauri Tiainen, p. 050 464 5458, mauri64. tiainen@gmail.com.

SATAKUNTA Huittinen n Retkikohde: Sikapäänmäki. Kokoontuminen: Vampulantie 582, Hanhikoski. Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät, kynä, kasvio. Oppaat: Terttu Routsi, Kirsi Mäki. Lisätiedot: Terttu Routsi, p. 050 383 1608, terttu.routsi@gmail.com.

UUSIMAA

Espoo n Retkikohde: Haapaniemi, Espoon Järvenperä. Kokoontuminen: Haapaniementie 10, Espoo. Läheltä löytyy parkkipaikkoja ja perille voi tulla myös esim. bussilla nro 236, 239. Retki-aika: klo 14 alkaen. Järjestäjä: Espoon ympäristöyhdistys. Mukaan: sään mukaiset vaatteet ja vesipullo.Oppaat: Heikki Simola. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Anni Simola, 040 5122 338, espoo@sll.fi n Retkikohde: Laajalahden luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Villa Elfvikin luontotalon piha (Elfvikintie 4). Retki-aika: klo 10.30–12.30. Järjestäjä: Espoon kaupunki/Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus/ Villa Elfvikin luontotalo. Mukaan: eväät. Lisätiedot: Villa Elfvikin luontotalo, p. 043 826 9208, villaelfvik@espoo.fi. Hyvinkää n Retkikohde: Nummenkärki, Helletorpankatu. Kokoontuminen: p-paikka (Helletorpankatu 5). Retki-aika: klo 10–12.30. Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Kasvikerho Rentukka. Mukaan: kynä. Oppaat: Yrjö Ala-Paavola, Arto Rantanen. Lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola, p. 040 847 4552, yrjo.ala-paavola@pp.inet.fi. Helsinki n Retkikohde: Myllypuro, Alakivenpuisto. Kokoontuminen: Bussin 92 päätepysäkki Alakiventien päässä. Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: kynä. Oppaat: Mirja Reijonen, Leena Mikola. Lisätiedot: Mirja Reijonen, p. 050 1420, reijonenmirja@gmail.com. Opastus molemmilla kielillä. n Retkikohde: Tapanilan hiekkatiet ja pientareet. Kokoontuminen: Tapanilan Kylätila (Veljestenpiha 9). Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Tapanila-Seura ry ja Tapanilan kylätilayhdistys ry. Mukaan: kynä. Oppaat: Hannu ja Eira Ormio. Lisätiedot: Eira Ormio, p. 040 042 2227. Kerava n Retkikohde: Kiskokujan niitty. Kokoontuminen: Kiskokuja. Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry. Oppaat: Leena ja Heikki Luoto. Lisätiedot: Tuula Miekkavaara, tuulamiek@ hotmail.com. Lohja n Retkikohde: Ristlakian kallioalue Kaijolassa. Kokoontuminen: Lähtö kimppakyy-

dein Lohjan kirkkokentältä, Sibeliuksenkadulta, klo 12. Kokoontuminen Kaijolassa, osoitteessa Karkalintie 92, klo 12.30. Retki-aika: klo 12–15. Järjestäjä: Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat ja lisätiedot: Risto Murto, p. 044 201 6070.

Luonnonkukkaretket

Loppi n Retkikohde: Solstrand. Kokoontuminen: Solstrandin tila (Sinervänpolku 15, 12750 Pilpala). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Lopen luonnonystävät ry. Oppaat ja lisätiedot: Marika Tudeer, p. 044 552 2555, marika.tudeer@gmail.com. Mäntsälä n Retkikohde: Sandberginpellon luonnonsuojelualue. Kokoontuminen: Kaksi kokoontumispaikkaa: Eteläinen pikatie 657 tai Riiskiläntien päässä vanha lato. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Mäntsälän Luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät, saappaat. Oppaat: Elina ja Matti Vuori. Lisätiedot: Elina Vuori, p. 040 040 0714, elina.vuori@pp1.inet.fi. Nurmijärvi n Retkikohde: Aleksis Kiven koti. Kokoontuminen: Aleksis Kiven koti (Palojoentie 271). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Nurmijärven luonto ry. Lisätiedot: info@nurmijarvenluonto.fi. Porvoo n Retkikohde: Maari, Linnamäki. Kokoontuminen: Maarin sillan kupeessa Jokikadun päässä. Retki-aika: klo 11–13. Järjestäjä: Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät, kasvio. Lisätiedot: Mirja Suhonen, p. 040 536 4336, mirja.suhonen@gmail.com. Raasepori n Retkikohde: Tammiharjun alue Tammisaaressa. Kokoontuminen: p-paikka kaupungintalon edessä Tammisaaressa (Raaseporintie 37). Retki-aika: klo 14–16. Järjestäjä: Raaseporin Luonto ry. Mukaan: saappaat. Oppaat: Esko Vuorinen. Lisätiedot: Kaisa Kauranen, aulikaisa@gmail. com. Huom! Kyyti Karjaan linja-autoasemalta klo 13.30. Kyytiä tarvitsevat, ilmoittautuminen: aulikaisa@gmail.com. Opastus molemmilla kielillä. Vantaa n Retkikohde: Rusokallio, Hakkila. Kokoontuminen: Vanha Porvoontie / Rusokalliontien liittymä. Retki-aika: klo 11–14. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Minerva Schultz, Vesa Järvinen. Lisätiedot: Vesa Järvinen, p. 040 826 6720, vesa.a.jarvinen@gmail.com. n Retkikohde: Simonkylänpuiston ja Hiirilampien monipuolinen lähiluonto. Kokoontuminen: Simonkylänkoulun p-alue (Koivukyläntie 52). Retki-aika: klo 12–14. Järjestäjä: Vantaan kaupunki. Oppaat: Mika Aronen. Lisätiedot: Sinikka Rantalainen, p. 050 318 0938, sinikka.rantalainen@vantaa.fi.

VARSINAIS-SUOMI

Kaarina n Retkikohde: Huttalanmäki. Kokoontu-

minen: Huttalanmäki, Koulutie 1, Piikkiö (Piikkiön koulukeskuksen vieressä). Retki-aika: klo 13–14.30. Järjestäjä: Suomen luonnonsuojeluliiton Kaarinan yhdistys. Oppaat: Markus Rantala. Lisätiedot: Tuuli Niemi, p. 044 500 5235, kaarina@sll.fi. Paimio n Retkikohde: Askalankosken Ketotalon viereinen kukkarinne, omatoimisesti tai ryhmässä. Kokoontuminen: Askalankosken Ketotalo, pihan Ketokahvila, 100 m p-paikasta. Retki-aika: vapaamuotoisesti klo 12 ja 15 välillä. Järjestäjä: Paimion seudun ympäristöyhdistys. Yhteistyötahot: Paimionjokiyhdistys. Oppaat: Ketotalon ja kahvilan päivystäjä / Paimion seudun ympäristöyhdistys. Lisätiedot: Viri Teppo-Pärnä, p. 050 528 0670, Rauno Tuomikoski, p. 040 592 3908. Parainen n Retkikohde: Vepon kallio. Kokoontuminen: Bustiksen p-paikka (Rantatie 7). Retki-aika: klo 13–15. Järjestäjä: Paraisten luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväät.Oppaat ja lisätiedot: Jenni Lento, jenni.merisaari@ gmail.com. Huom! Maasto paikoin vaikeakulkuista. Salo n Retkikohde: Rikalanmäki. Kokoontuminen: Rikalanmäen alaparkkipaikka Rikalantiellä (Halikko). Retki-aika: klo 10–13. Järjestäjä: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan: eväät. Oppaat: Eija Hagelberg, Jarmo Markkanen. Lisätiedot: Eija Hagelberg, p. 050 060 9526 eija.hagelberg@gmail.com.

Kesällä 2022 järjestettävät muut luonnonkukkaretket Keuruu n Retkikohde: Haapamäen asemaniitty. Kokoontuminen: Keuruu, linja-autoasema. Retki-aika: pe 10.6. klo 17–18.30. Järjestäjä: Keurusseudun Luonnonystävät ry Mukaan: kynä. Oppaat ja lisätiedot: Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709. Utajärvi n Retkikohde: Yölinnunkurun Luonnonsuojelualue, Kivesvaara, Paltamo. Kokoontuminen: Utajärven tori klo 10.30, Vaalan tori klo 11.00, Kivesvaara klo 12.00. Retki-aika: 18.6. Järjestäjä: Oulujokilaakson Luonto ry. Mukaan: säänmukainen vaatetus ja retkieväät. Lisätiedot: Tiedustelut ja ilmoittautuminen viim 16.6.: Tuulikki Haataja-Enkenberg, p. 044 062 1282.

Luonnonsuojelija 2/2022

Tapahtumat sll.fi/tapahtumat

HAAPANAPOIKASET: PAUL STEVENS

KESKUSTOIMISTO Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15. Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, 050 361 9547, toimisto@sll.fi Työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedot Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, 09 228 08 210, jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu Lahjoita: sll.fi/lahjoita, tilinumero: OP Helsinki FI28 5000 0120 4430 71, OKOYFIHH ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Aluesihteeri Ina Rosberg, 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Toimisto: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna Seuraa: sll.fi/etela-hame n Hattelmajärven luontopolun avajaiset 6.6. klo 9. Paikka: Hämeenlinna. Luvassa on luontopolkuun tutustumista, lintuharrastuksen esittelyä ja luonto-ohjelmaa lapsille. Kumppani: Vanajavesikeskuksen kanssa. Lisätietoja: Ina Rosberg, 050 576 8953, ina.rosberg@sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/50716/ n Lehtoretki 11.6. klo 9. Paikka: Lammi. Tutustu lehtoihin ja niiden hoitoon asiantuntijoiden opastuksella! Kumppanit: Metsäkeskus ja Lammin biologinen asema. Asiantuntijoina Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Olli Lukanniemi sekä HELSUS-instituutin kasvitieteen yksikön koordinaattori Sanna Laaka-Lindberg. Kesto noin viisi tuntia. Omakustanteinen ruokailu. Liikutaan omalla autolla tai kimppakyydein. Ohjelma: klo 9–11 Hämeenkoski, lehto- ja metsälaidunkohde; klo 11–12 lounas, Koskikartano, Tampereentie 636; klo 12.15–14 Lammin biologisen aseman lehdot. Ilmoittautumislomake on avoinna 1.5.–7.6. Retkelle mahtuu 20 henkeä ja etusijalla ovat jäsenet. Voit liittyä jäseneksi ennen retkeä osoitteessa: sll.fi/liity. Retkellä liikutaan reippaaseen tahtiin vaihtelevassa maastossa teiden ja polkujen ulkopuolella. Retki ei sovellu liikuntarajoitteisille tai lastenvaunujen kanssa liikkuville. Lisätietoja: Ina Rosberg, 050 576 8953, ina.rosberg@ sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/50713/ n Perheiden luontoleiri 15.–17.7. Paikka: Mallinkaisten leirikeskus, Janakkala. Kumppani: Janakkalan Luonto ja Ympäristö. Lauantaina tutustumme Mallikaisten järven ympäristöön Jarmo Kuitusen opastuksella. Lisätietoja: Ina Rosberg, 0505768953, ina.rosberg@sll.fi, www.sll. fi/tapahtuma/50999. Asikkalan luonnonystävät n Heinäkuussa perhosretki. Elokuussa lepakkoretki. Ajankohdat tarkentuvat myöhemmin. 27.8 Suomen luonnon päivänä retki ja yinjoogaa suolla. Lähtö kimppakyydein klo 14.00 Päijännetalolta. Lisätietoja pj Mari Meriläinen p. 044 300 6466

Luonnonsuojelija 2/2022

Janakkalan Luonto ja Ympäristö n Laurinmäen-Määkynmäen luontopolun hoitotalkoot 1/2 5.6. klo 10. Kokoontuminen Räikälän entisen kievarin nuotiopaikalla klo 10. JLY tarjoaa nokipannukahvit ja makkaraa. Myös Tarinmaan kyläyhdistyksellä on ollut talkooväelle varattuna hyvät eväät. Lisätietoja: Matti Häppölä, 050 490 3897, www.sll.fi/ tapahtuma/49335. n Lasten luontotapahtuma ja kesän avaus Laurinmäellä 12.6. klo 11. Paikka: Janakkala, Keltainen talo. Kumppani: Janakkalan kunta. Tervetuloa! Tule talkooväeksi! Ilmoittautumiset Johanna Sahilalle. Lisätietoja: Johanna Sahila, 040 5533 743, www.sll.fi/tapahtuma/49339, n Retki Kökarille, Ahvenanmaalle 13.– 16.6. Hinta 345 €. Retki on täynnä, mutta voit kysyä peruutuspaikkaa: Raisa Tanner, 050 516 8901, saaristopolku@gmail.com. n Retki Pölkinvuoren kasvimaailmaan Urjalaan 18.6. klo 8. Kokoontuminen Janakkalan kunnantalon parkkipaikalla klo 8. Lähdemme sieltä omilla autoilla ja paluu klo 15 mennessä. Jos mahdollista, niin voimme kulkea myös kimppakyydein. Omat eväät mukaan! Ilmoittautumiset 16.6. mennessä! Lisätietoja: Jarmo Kuitunen, 040 839 7171, www.sll.fi/tapahtuma/49345. n Päijänteen risteily 5.–7.8. Paikka: Kullasmarina Resort, Padasjoki. Retki omin autoin Päijänteelle ja lähiympäristöön. Majoitus on Kullasmarina Resortin huviloissa Padasjoella. Risteily tehdään lauantaina 6.8. Ms/Jenni Maria III laivalla. Retken hinta 170 € ei sisällä ruokailuja. Ruokailujen hinnat ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: Jarmo Kuitunen, 040 839 7171, www.sll.fi/tapahtuma/51010. Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys n Yhdistyksen kuukausikokous Luontomuseolla 7.6., 5.7. ja 2.8. klo 18. Paikka:

Forssa, Forssan luontomuseo, Wahreninkatu 4, A-rappu, Forssa. Tule ideoimaan yhdistyksen toimintaa ja kuulemaan ajankohtaisia asioita. Osa tapaamisista voidaan järjestää myös ulkona, joten seuraa tiedotusta. Tarjolla todennäköisesti kahvia, teetä ja kastettavaa. Salpausselän luonnonystävät n Kevätkokous ma 30.5. klo 17 Kaupunkikylässä, Hollolankatu 1, Lahti. Kokouksen jälkeen noin klo 18 Lahden kaupungin luonnonsuojeluvalvoja Mia Honkanen kertoo mm. Kintterönsuon ennallistamisesta sekä ketokasvien elinympäristöjen suojelusta. ETELÄ-KARJALAN PIIRI Aluepäällikkö Jari Kiljunen, 040 484 2341, jari.kiljunen@sll.fi, Saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi. Toimisto: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi n Jättipalsamitalkoita! Tarvitset mukaan kumisaappaat tai muut vettä pitävät kengät. Hanke tarjoaa kitkijöille puutarhahanskat. Tarjolla on myös juotavaa ja pientä evästä. Tapahtumalla on varovainen säävaraus – jättipalsamia kitketään vähän reippaammassakin sateessa, mutta vaarallisen myrskyn sattuessa perumme talkoot ilmoittamalla siitä Facebookissa. Voit tulla mukaan niin pitkäksi tai lyhyeksi aikaa, kuin haluat. Lisätietoja: SLL Etelä-Karjalan piiri, Jari Kiljunen, 040 484 2341, jari.kiljunen@sll.fi. - Talkoot Sammonlahdella 6.6. klo 9. Aloituspaikkana uimaranta. Opastus Rantaniitynkadulta. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50240.

- Talkoot Karhuvuoren kentällä 7.6. klo 16. Aloituspaikka kentän pukukopilla. Opastus Karhuvuorenkadulta. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50243. - Talkoot Hartikkalassa 13.6. klo 16. Aloituspaikka Lumikontien päässä. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50246. - Talkoot Karhuvuoren Viljapuistossa 14.6. klo 16. Aloituspaikka Rukiinkadun päässä keruukehikolla. Lisätietoja: www. sll.fi/tapahtuma/50249. - Talkoot Sammonlahdella 20.6. klo 16. Aloituspaikka uimaranta. Opastus Rantaniitynkadulta. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50252. - Talkoot Harapaisessa 21.6. klo 16. Aloituspaikka Katsastajankadun päässä. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50255. - Talkoot Hartikkalassa 27.6. klo 16. Aloituspaikka Lumikontien päässä. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50258. - Talkoot Karhuvuoren kentällä 28.6. klo 16. Paikka: Lappeenranta, Aloituspaikka kentän pukukopilla. Opastus Karhuvuorenkadulta. Lisätietoja: www.sll.fi/ tapahtuma/50261. - Talkoot Sammonlahdella 4.7. klo 9. Aloituspaikka uimaranta. Opastus Rantaniitynkadulta. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50264. - Talkoot Rauhassa 5.7. klo 16. Paikka: Lappeenranta, Aloituspaikka veneenlaskupaikka. Opastus Tiuruniemntien ja Vipelentien risteyksestä. Lisätietoja: www. sll.fi/tapahtuma/50267. Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys n Yölaulajaretki Siikalahdelle 10.6. klo 20. Paikka: Koskikatu 1, Imatra. Siikalahdelle lähdetään Imatran keskusliikenneasemalta klo 20 tai voit tulla suoraan Parikkalan Siikalahden parkkipaikalle klo 21. Illan ja yön aikana kuunnellaan ja katsellaan lintuja ja välillä pidetään evästaukoa nuotiolla. Retkeltä palaillaan puolen

HELMIHOPEATÄPLÄ: ESA ERVASTI / VASTAVALO

yön jälkeen, jokainen voi osallistua jaksamisensa mukaan. Lisätietoja: Liisa Laitinen, 040 843 6280, liisa.laitinen@tintti. net, www.sll.fi/tapahtuma/47608. Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys n Helatorstain luontoretki Pakkalan luonnonsuojelualueelle 26.5. klo 14. Paikka: Taipalsaari, Saikonkylä, Vuoriniementie 110. Metsähallituksen hallinnoimalla alueella on raivattu puustoa ja paikalla on lampaiden laiduntamaa vanhaa peltoa. Matkaa Lappeenrannan keskustasta noin 20 km, joten kannattaa kysyä kimppakyytimahdollisuutta, mikäli omaa kulkuneuvoa ei ole. Kokoontuminen Mantereentien ja Toijantien risteyksessä lähellä Vehkataipaleen pumppulaitosta, josta siirrytään yhtä matkaa retkikohteelle. Vuoriniementien varrella on pysäköintitilaa rajallisesti, joten tarkempi aloituspaikka selviää retkeläisten määrän mukaan. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/45764. n Riihilahden esitalkoot ja luontoretki 4.6. Paikka: Riihilahdentie 514, Lappeenranta. Riihilahden niittyjen rehevimpiä osia niitetään ja niitos poistetaan. Parituntisen talkoilun päälle on tarjolla kahvia ja virvoketta, jonka jälkeen on vuorossa luontoretki Niemisensaaren suojeltuun lehmuslehtoon ja saaren eteläosan kärkikallioille. Aurinkoisella säällä paikalla voi nähdä Saimaan saariston uhanalaisen päiväperhosen, kalliosinisiiven. Alueen maasto on kallioista ja haastavaa, joten hyvät retkikengät tarvitaan. Kimppakyytiä kannattaa kysyä mikäli omaa kyytiä ei ole; Niemisensaareen on kaupungista matkaa reipas 15 kilometriä, joten fillarillakin matka käy. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll. fi, www.sll.fi/tapahtuma/23855/ n Linnoituksen kasviretki 5.7. klo 18. Paikka: Katariinantori 6, Lappeenranta. Suunnataan historiaa kukkiville valleille. Sotatulokkaiden, ikiaikaisten taikayrttien ja tärkeiden ravinto- ja maustekasvien ohella tarjolla on kirjava joukko ketojen ja niittyjen kasveja. Alueella on myös kulttuuri- ja luontopolku, jolla voi myös omatoimisesti tutustua Linnoituksen historialliseen kasvimaailmaan. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/45553. n Anolan kedon niitto- ja haravointitalkoot 2.8. klo 17. Paikka: Anolantie 59, Joutseno, Lappeenranta. Mikäli käytössä on edellisvuosien tavoin kaksi niittokonetta, muutaman tunnin urakoinnilla selvitään. Kohde sijaitsee noin viisi kilometriä Joutsenon kirkolta etelään; mikäli sinulla ei ole kyytiä, ota yhteyttä ja mietitään kimppakyydityksiä! Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/23851. n Riihilahden niitto- ja haravointitalkoot 6.–13.8. Talkoot la klo 10 alkaen. Paikka: Riihilahdentie 514. Yhdistys on hoitanut Luonnonperintösäätiön kohteella niittyjä jo vuodesta 2013. Riihilahden eli Aholan tilaan kuuluu noin 0,6 hehtaaria arvokasta perinnemaisemaa, pääosin niittyä ja osin kuivaa ketoa. Talkoolaisille on tarjolla kahvia ja muuta virvoketta. Mikäli sinulla ei ole sopivaa kulkuneuvoa, ota yhteyttä kimppakyytien järjestämiseksi! Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108,

kimmo.saarinen@sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/45614. ETELÄ-SAVON PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Härkönen, 044 208 0770, etela-savo@sll.fi Toimisto: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna Lisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi n Vaihda verkot katiskaan -tapahtuma la 18.6. klo 11–14, Katariinantori, Lappeenranta. Jaossa ilmaiseksi sata katiskaa norppa-alueilla kalastaville vapaa-ajankalastajille. Norppaturvallisen Saimaa-katiskan saa, kun allekirjoittaa lupauksen pidättäytyä norpille vaarallisesta verkkokalastuksesta. Tapahtumassa voi luovuttaa pois vanhoja kalaverkkoja. Norppaturvallista ammattilaisrysää esittelemässä kalastaja, dokumentaristi Juha ”Norppa” Taskinen ja näyttelijä, kalastaja Kari ”Hissu” Hietalahti. Jokamiesrysää esittelemässä Ari Leskelä Luonnonvarakeskuksesta. Ohjelmaa myös lapsille. Vapaa pääsy. Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys n Jättipalsamitalkoita! Hillitään haitallisen vieraslajin jättipalsamin leviämistä. Kaikille avoimet jättipalsamin kitkemistalkoot järjestävät Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -vieraslajihanke. Talkoisiin kokoonnutaan iltapäiväkahdelta Taloustukku Kerdin parkkipaikalla osoitteessa Nojanmaantie 34. Kumisaappaat sekä hyönteisten pistoilta ja aurin-

golta suojaava vaatetus ovat tarpeelliset talkoissa. Myös oma vesipullo kannattaa varata mukaan. Osallistujille on järjestäjien puolesta varattu työkäsineet ja -välineet sekä virvoketta ja välipalapurtavaa. Talkoilla on säävaraus: ääri-ilmoilla talkoita ei järjestetä. Huom! Muutokset mahdollisia: seuraa tapahtumakalenteria verkkosivulla sll.fi/ita-savo. Lisätietoja: Mauri Löppönen, 044 933 4246, mauri.lopponen@gmail.com. - Talkoot Mertalassa 11.6. klo 14–16. Paikka: Nojanmaantie 34, Savonlinna. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51127. - Talkoot Mertalassa 20.7. klo 17–19. Paikka: Nojanmaantie 34, Savonlinna. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51141. Suur-Savon yhdistys n Metsäretki Lihavanpään suojelualueelle Pertunmaalla 12.6. klo 10. Asiantuntevat oppaat. Alue koostuu mm. kosteikoista ja rehevästä lehtomaastosta. Luonnonsuojelualue on perustettu METSO-rahoituksella. Retkellä kuullaan myös METSO-rahoituksen mahdollisuuksista muiden esimerkkien valossa ja monimuotoisemmista metsänkäsittelyvaihtoehdoista. Kesto on noin neljä tuntia, mutta voit poistua retkeltä myös aiemmin. Lähtöpaikka: Lahtelantie 84, 19430 Pertunmaa. Varusteet: Mukaan omat eväät ja kosteaan maastoon sopiva vaatetus ja jalkineet. Lisätietoja: Raimo Ulmanen, 0400 190 857, www.sll.fi/tapahtuma/48744. n Jättipalsamitalkoita! Mikkelin Ratinlammella torjunnan toisena vuonna voimme havainnoida samalla viime kesän työn

tuloksia! Varusteet: Työkäsineet ja kosteutta kestävät jalkineet. Pitkähihainen ja -lahkeinen vaatetus on suositeltavaa. Janojuomaa tarjolla. Lisätietoja: Kerttu Hakala, 044 491 9451, kerttu.hakala@sll.fi. - Talkoot Mikkelin Ratinlammella (I) 15.6. klo 18. Paikka: Ratinlammenkatu, Mikkeli. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/49890. - Talkoot Mikkelin Ratinlammella (II) 19.7. klo 18. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51326. - Talkoot Mikkelin Ratinlammella (III) 11.8. klo 18. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51330. n Heinätalkoot Sairilan niityllä Mikkelissä 1.8.–3.8. Hoidamme Sairilan niityn perinnemaisemaa heinätalkoilla viikatoiden ja seivästäen heinät. Talkooaika päivittäin klo 17–20. Yhdistys tuo niitylle työvälineet, mutta omiakin työkaluja voi tuoda mukanaan. Tarjolla on janojuomaa ja pientä evästä. Sijainti: Opastus niitylle lähtee Sairilan koulun parkkipaikalta hiekkakentän laidalta. Kävelymatkaa niitylle on reilut puoli kilometriä. Lisätietoja: Miia Kuisma, 040 663 2606, suur-savo@ sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/48017. KAINUUN PIIRI Toiminnanjohtaja Ari Jäntti, 040 7741 983, ari.jantti@sll.fi Postiosoite: PL 125 87101, Kajaani Seuraa: sll.fi/kainuu, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry n Monikulttuurinen metsäretki Kajaanin Pöllyvaaraan su 12.6. klo 10–12. Sopii kaikenikäisille. Retkellä kävellään polkuja pitkin noin 2 km oppaan johdolla. Ainakin venäjän- ja englanninkielinen tulkkaus. Aurinkolaavulla on tarjolla on pientä evästä ja kahvit. Lähtö klo 10 Pöllyvaaran ulkoilualueen parkkipaikalta. Tervetuloa! n Retki Paltamon Kivesvaaraan 6.8. Perheen pienimmille 1–2 km kävely ja tulistelua laavulla. Pidempi patikointi (noin 8km) Yölinnunkuruun, oppaana biologi Vesa Hyyryläinen. Retkelle järjestetään ilmainen bussikuljetus Kajaanin ja Paltamon kautta. Lähtö Kajaanista klo 10. n Pimeäretki Kajaanin Pirunvaaraan 27.8. Nuorille suunnatu retken lähtö yhdessä polkupyörillä Kajaanin keskustasta klo 19. KESKI-SUOMEN PIIRI Vs. toiminnanjohtaja Taina Peltonen, 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Toimisto: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä Seuraa: sll.fi/keski-suomi Jyväskylän seudun yhdistys n Helatorstairetki Köhniönjärven ympäri ja Köyhänojan kuusimetsän läpi 26.5. klo 9! Kävelemme polkua pitkin metsän halki Könkkölään ja lopuksi tutustumme Köhniönjärven rantaa pitkin kulkevaan Lumo-polkuun. Kokoontuminen ja lähtö klo 9 Köhniönkadulta (Keltinmäen suuntaan lähtevän kevyenliikenteen väylän varrelta rautatien kohdalta). Mukaan kannattaa ottaa omat eväät ja sään mukainen varustus. Polulla on ainakin yksi märkä kohta, joten suositeltavat jalkineet ovat kumisaappaat tai vedenpitävät vaelluskengät. Retken kesto 3-4 h. Huonolla säällä retki peruuntuu. Ilmoittautumiset Hannu Laakkoselle 25.5. klo 18 mennessä: p. 045 2364834 tai hane.laakkonen@gmail.com. Soitot mie-

Luonnonsuojelija 2/2022

> 29

Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51262/ - Talkoot Ristonmaalla 20.6. klo 16. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51268. - Talkoot Survo-Korpelassa (I) 22.6. klo 10. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51272. - Talkoot Yrttisuolla 28.6. klo 17. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51276. - Talkoot Vehkalammella (II) 30.6. klo 10. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51282. - Talkoot Survo-Korpelassa (II) 12.7. klo 17. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51286. - Talkoot Eerolanlahdella (II) 18.7. klo 10. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51290. - Talkoot Vehkalammella (III) 20.7. klo 17. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51302. Jämsän seudun yhdistys: n Kesän melonnat, ilmoittaudu: eraopaspalvelutalvi@gmail.com tai p. 045 1100 145. Muista ilmoittaa oletko yhdistyksen jäsen. Melonnat jäsenhintaan 10 €/kerta. Hintaan sis. kajakki, kahvin, makkaran ja pullan. Sama hinta omalla kajakilla. Kokoontuminen joka kerta Jämsän Paunuun. Kimppakyydeillä liikutaan. Keskiviikkoiltojen melonnat klo 17.00 kesto n. 2,5–3 h. Hinta ei jäseniltä 32 €. Ke 8.6. Jämsänjoki, ke 13.7 Nytkyme ja ke 17.8. Varpaisniemi. La 9.7 klo 10:00 päiväretki Edesniemi-Askonniemi, ei jäseniltä veloitus 40 €, jäsenhinta 10 €. Keurusseudun yhdistys: n Taivaanrantojen tiirailua Jukojärven Jukomäeltä 27.5. klo 18. Lisätietoja: www. sll.fi/tapahtuma/50898. n Yölaulajalinturetki 3.6. klo 23. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51205. Laukaan Seudun Luonto: n Jättipalsamitalkoot Laukaan satamassa 14.7. klo 17–19. Tapaamispaikka: Matonpesupaikka osoitteessa Pellosniementie 10a. Tarvitset mukaan kumisaappaat tai muut vettä pitävät kengät. Hanke tarjoaa kitkijöille puutarhahanskat. Tarjolla on

myös juotavaa ja pientä evästä. Tapahtumalla on varovainen säävaraus – jättipalsamia kitketään vähän reippaammassakin sateessa, mutta vaarallisen myrskyn sattuessa perumme talkoot ilmoittamalla siitä Facebookissa. Voit tulla mukaan niin pitkäksi tai lyhyeksi aikaa, kuin haluat. Lisätietoja: Titta Makkonen, 040 194 5978, titta.makkonen@sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/50645/ KYMENLAAKSON PIIRI Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Toimisto: Savonkatu 23, 45100 Kouvola. Lisätietoja: kymenlaakso@sll.fi, 045 1049 388. Seuraa: sll.fi/kymenlaakso n Piirihallituksen kokous, ke 15.6. klo 18 Kouvolassa/etänä n Piirihallituksen kokous, ti 23.8. klo 18 Kouvolassa/etänä n Kesällä tulossa talkoita, mm. Haminassa suolapungan sekä Pyhtään Mustaviirissä perinnemaiseman parissa. Lisätietoja toimistosta! Meri-Kymen Luonto n Hinkabölen ketotalkoot Munapirtissä 11.6. ja 6.8. klo 10. Paikka: Pyhtää, Gamla Hinkabölen myllyn piha-alue. Tervetuloa! Oma harava mukaan. Lisätietoja: Meri-Kymen Luonto, Ragnar Öst, 040 573 0373, merikymenluonto1@ gmail.com. LAPIN PIIRI Toiminnanjohtaja Mika Flöjt, 040 823 2443, lappi@sll.fi Toimisto: Rovakatu 23, 96100 Rovaniemi, varmimmin auki ma–to klo 11–16 Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll. lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

n Keskiyön vaellus Viiankiaavalla pe 17.6. klo 21–01. Ilmainen bussikuljetus Sodankylän linja-autoasemalta. Kodalla nokipannukahvit. Oppaina Riikka Karppinen sekä Kaija Kiuru ja Timo Helle. Lisätietoja: Sari Hänninen, 040 873 7986. Inarin luonnonystävät n Linturetki Karigasniemen Sulaojalle 28.5. klo 9. Lähtö on klo 9 Ivalon linja-autoasemalta. Paluu noin klo 18. Osallistumismaksu aikuisilta on 20 €, lapset ilmaiseksi. Ota mukaan omat eväät ja vaatetus sään mukaan. Ilmoittautumiset tekstarilla Ilkalle p. 0400 534 065 torstaihin 26.5. mennessä. Lisätietoja: Ilkka Roininen, 0400 534 065, www.sll.fi/tapahtuma/51348. n Kesäretki Inarin Kiellaniemeen 18.6. klo 9. Bussikuljetus lähtee Ivalosta linja-autoasemalta klo 9 ja paluu takaisin noin klo 18 jälkeen. Kiellaniemeen patikoidaan Karigasniemen tieltä. Alue on hyvin erikoista kangasmaastoa. Mukaan omat eväät ja sään mukainen vaatetus. Kiellatuvalla voimme kahvitella. Osallistumismaksu on 20 € aikuisilta. Ilmoittautumiset Ilkalle tekstarilla p. 0400 543 065 torstaihin 16.6. mennessä. Lisätietoja: Ilkka Roininen, 0400 543 065, inarinluonnonystavat@ gmail.com, www.sll.fi/tapahtuma/48633. Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys n Retki Perämeren kansallispuistoon perinnelaiva Perämeren Jähdillä la 20.8. Lähtö Kemin sisäsatamasta, Rantabulevardi 10, Kemi klo 9 ja paluu Kemiin noin klo 18. Matkalle pääsee 36 ensiksi ilmoittautunutta. Retkeen sisältyy opastus, ruokailu ja kahvitus Selkä-Sarvessa. Matkan hinta on 100 €/hlö, lapset alle 12 v 60 €/lapsi ja se tulee maksaa yhdistyksen ilmoittamalle tilille viimeistään 1.8. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Aimo Tervahauta: aimo.tervahauta@gmail.com Rovaniemen yhdistys n Lisätiedot tapahtumista rovaniemi@ sll.fi n Kantapöytä aina kuukauden 1. perjantai. Kesäkuussa kantapöytä pe 3.6. klo 18– 20 Kahvila Kauppayhtiöllä. Tervetuloa juttelemaan luonnonsuojeluasioista! n Sieriniemen siunaus -soututapahtuman vapaaehtoisten koulutus kesäkuussa. Ilmoittautuminen Sari Hännisele, p. 040 873 7986. n Sieriniemen siunaus -soututapahtuma 22.–23.7. Kuljetus minibussilla Rovaniemen rautatieasemalta Leirikariin ja takaisin. Muista ilmoittautua, mikäli tarvitset kuljetuksen. Hinta 35 €. Lisätietoja: Sari Hänninen, 040 873 7986, rovaniemi@ sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/49201. n Avoin hallituksen kokous ti 16.8. klo 17-19 Väärtissä, kansalaistalolla, Rovakatu 23. Tervetuloa mukaan tutustumaan toimintaamme! PIRKANMAAN PIIRI Aluesihteeri Anne Hirvonen, 045 233 6356, pirkanmaa@sll.fi Järjestösihteeri Sari Hämäläinen 040 930 4118, pirkanmaa@sll.fi Toimisto: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook. com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

OUTI NEUVONEN

luiten iltaisin. Lisätietoja: Hannu Laakkonen, 045 2364834, hane.laakkonen@gmail. com ja www.sll.fi/tapahtuma/48533. n Yölaulajaretki 3.6. klo 23. Retki tehdään pyörillä Kuokkalan ympäristössä. Kokoontuminen ja lähtö klo 23 Survo-Korpelan parkkipaikalta. Retken kesto n. 2–3 tuntia. Oppaana Hannu Laakkonen. Varayöt huonon sään varalta la 4.6, pe 10.6 ja la 11.6. Sama aika ja paikka. Retki toteutetaan vallitsevien koronaohjeistusten mukaan. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Hannu Laakkonen, p. 045 236 4834, hane. laakkonen@gmail.com sekä www.sll.fi/ tapahtuma/47457. n Jättipalsamitalkoita! Tervetuloa mukaan vaalimaan yhdessä Suomen luonnon monimuotoisuutta – kitketään haitallista vieraskasvilaji jättipalsamia! Tarvitset mukaan kumisaappaat tai muut vettä pitävät kengät. Hanke tarjoaa kitkijöille puutarhahanskat. Tarjolla on myös juotavaa ja pientä evästä. Tapahtumalla on varovainen säävaraus – jättipalsamia kitketään vähän reippaammassakin sateessa, mutta vaarallisen myrskyn sattuessa perumme talkoot ilmoittamalla siitä Facebookissa. Voit tulla mukaan niin pitkäksi tai lyhyeksi aikaa, kuin haluat. Tervetuloa! Talkoot ovat osa Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajityötä ja SLL:n koordinoiman VieKas LIFE -vieraslajihankkeen toimintaa. Lisätietoa VieKas LIFE -hankkeesta: www.sll.fi/viekas-life. Tulethan talkoisiin vain terveenä! Lisätietoja: Titta Makkonen, 040 194 5978, titta.makkonen@sll.fi. - Talkoot Palokan Jokelanrannassa 9.6. klo 17. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51254. - Talkoot Vehkalammella (I) 11.6. klo 13. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51258. - Talkoot Jyväskylän Eerolanlahdella 16.6. klo 17. Kokoontuminen Eerolanpuron tekokosteikolla, Kortesuo-Viitaniemen viljelypalstan lähellä. Lisätietoja: www.sll.fi/ tapahtuma/50144. - Talkoot Eerolanlahdella (I) 16.6. klo 17.

n Vuokraamme tunnelmallista Vuohisaarta ja sen rakennuksia edullisesti Luonnonsuojeluliiton jäsenille. Alku- ja

Luonnonsuojelija 2/2022

loppukesälle löytyy vapaita aikoja! Varauskalenteri, hinnat, varausehdot ja -ohjeet osoitteessa: www.sll.fi/pirkanmaa/toiminta/vuokraa-mokki. n Luonnonhoitoretket tulevat jälleen! Seuraa tapahtumakalenteriamme kesän aikana: www.sll.fi/pirkanmaa/tapahtumat Ikaalisten yhdistys n Toukokuun lopulla viikolla 21 taimienvaihtotapahtuma Kauppalan Laivarannassa. Tuo tullessasi, vie mennessäsi! Lisätietoja: ikaalistenluonto@gmail.com. n Kotiseuturetki Haapimaalle la 30.7. klo 13. Kokoontuminen Isokirmontie 51. Tutustuminen kylän historiaan. Hyvät nokipannukahvit Kyrösjärven rannalla, ammattikalastaja kertoo työstään ja järven tilasta. Kahvimaksu 7 €. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Liisa Wright, p. 050 5967 966, liisawright@hotmail.com. Kyrön luonto n Rakkaudesta Luontoon -konsertti 29.5. klo 15 Heiskan kesäteatterissa. Esiintyjät Anni Kytömäki, Pinsiön mieskuoro, Aarre Aalto ja Hannu Lampinen ja Sokeripalat. Liput 10 €. Lippujen tuotto lahjoitetaan metsien hyväksi Luonnonperintösäätiölle. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja: Heidi Honkamäki, kyron.luonto@gmail. com, www.sll.fi/tapahtuma/50590. n Hämeenkyrön Luonto- ja Maisemapäivät 30.7. klo 9.30. Päivän retkikohteena on Ahvenusjärvi, jonne lähdetään klo 9.30 kimppakyydein Maisemakahvilan Kulttuuriladolta, Aromaantie 4. Tilaisuus Kulttuuriladossa alkaa klo 13.30. Esitelmöitsijänä on toimittaja-tietokirjailija Juha Kauppinen ja luontokuvia esittävät Esa Pesonen, Harri Luojus sekä Pyry Majanen. Väliajoilla Kulttuuriladossa saatavilla kahvia, sämpylöitä ja leivonnaisia. Kumppani: Hämeenkyrön Maisemakahvila. Lisätietoja: Jussi Viitala, kyron.luonto@gmail. com, www.sll.fi/tapahtuma/48877. Nokian yhdistys n Yölaulajaretki Kesäniemessä 4.6. klo 22. Kuuntelemme satakieliä, käen kukuntaa, kerttusia ja muita yölaulajia. Kokoontuminen radanvarren P-paikalla Kesäniementie 82. Oppaana ovat Anne Viitalaakso ja paikalliset Pily:n lintuharrastajat. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja: Anne Viitalaakso Nokian lintukoulusta, 045 888 3720, www.sll.fi/tapahtuma/48647. n Kehrääjäretki Nokialla Hirvensuomaalla 18.6. klo 22.30. Kokoontuminen Koukkujärventie P-paikalla, josta lähdetään Hirvisuontien suuntaan. Tunnetko kehrääjän surinan, lehtokurpan kurnutuksen, käen kukunnan ja kesäyön muut äänet? Tervetuloa! (Säävaraus eli kaatosateella ei retki toteudu). Lisätietoja: Anne Viitalaakso, p. 045 888 3720 ja www.sll.fi/ tapahtuma/50902. n Vieraslajien hävitystalkoita Nokian eri puolilla 15.6. Tiedot täsmentyvät nettisivulle: www.sll.fi/nokia. Lisätietoja: Kaija Helle, 044 017 7180, nokianluonto@gmail. com, www.sll.fi/tapahtuma/51034. n Hoitotalkoot Kuljun Pyymäessä uhanalaisen palosirkan kotikedolla 31.7. klo 10. Tapaamme Siuron koulun P-paikalla Kuljuntie 34. Varusteena työvaatteet ja rukkaset. Tarjoamme talkooeväät, minkä vuoksi pyydämme ilmoittautumiset: nokianluonto@gmail.com. Tule mukaan! Lisätietoja: Kaija Helle, 044 017 7180, nokianluonto@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/51048.

Pirkkalan ympäristöyhdistys n Lähijärvien metsäretki 28.5. Maasto ja reitin pituus sopivat hitaammillekin patikoijille. Tarkempi kokoontumisaika ja -paikka yhdistyksen facebooksivulla ja paikallislehdessä. Lisätietoja pirkkalanymparistoyhdistys@gmail.com n Vieraslajitalkoot Haikan kartanon puistossa kesäkuun alkupuolella. Tarkempi kokoontumisaika ja -paikka yhdistyksen Facebook-sivulla ja paikallislehdessä. Lisätietoja: pirkkalanymparistoyhdistys@gmail.com n Loppukesällä/syksyllä ennallistettavan Kuikanluhdan risutalkoot. Tarkempi kokoontumisaika ja -paikka yhdistyksen Facebook-sivulla ja paikallislehdessä. Lisätietoja: pirkkalanymparistoyhdistys@ gmail.com. POHJANMAAN PIIRI Piirisihteeri Teemu Tuovinen, 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 Seinäjoki Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry POHJOIS-KARJALAN PIIRI Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi Postiosoite: Keskijärventie 75, 82120 Keskijärvi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, facebook.com/sllitasuomi

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU?

Keski-Karjalan Luonto n Tohmajärven Jalajanvaaran niityn hoito. Kukkaretki ja sananjalkojen kepitys keskiviikkona 22.6. klo 18-20. Niittotalkoot keskiviikkona 9.8. klo 16-19. Haravointitalkoot tiistaina 15.8. klo 16-19: Tule haravoimaan edellisellä viikolla niitetyt heinät ja ruohot pois Jalajanvaaran niityltä. Paikka: Oravaarantie 200. Oma harava tai hanko suotava, mutta ei välttämätön. Lisätietoja: Kari Antikainen, 050 370 0024, kari. antikainen@telemail.fi, www.sll.fi/tapahtuma/48811. n Ruokasienikurssi 18.8. klo 12–16. Kerätään ja opetellaan tunnistamaan sieniä maastoretkillä ja samalla valmistellaan seuraavan päivän sieninäyttely. Kurssipaikkana on Muljulassa Erä- ja riistapolun tukikohta (Anttilantie 6) ja lähimaastot. Ilmoittaudu 25.8. mennessä: Kari (050 370 0024), Tupu (050 344 5441). Kumppanit: Pohjois-Karjalan sieniseura ja Pohjois-Karjalan Martat. Lisätietoja: Tupu Vuorinen, 050 344 5441, tupu.vuorinen@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/49633. n Sieninäyttely 19.8. klo 9 Kiteellä kauppakeskus Kupiaisen käytävällä, Kiteentie 6. Voit tuoda sieniä tunnistettavaksi. Kumppanit: Pohjois-Karjalan sieniseura ja Pohjois-Karjalan Martat. Lisätietoja: Tupu Vuorinen, 050 344 5441, tupu.vuorinen@ gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/49638. POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Kirsi Eskelinen, 041 3191 816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi Toimisto: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Pohjanmaa

Äänestä tämän lehden parasta juttua osoitteessa sll.fi/parasjuttu

Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen: Luonnonsuojelija-lehti / Luonnonsuojeluliitto, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki. Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi. Vastanneiden kesken arvotaan Luontokaupan Norppa-kalastajahattu (arvo 29,90 €).

Aktiivin muistilista vai luontoteko -kampanjassa siirryttiin - Luontokato tekoihin 3.5. Kurkkaa luontotekovinkit: https://www. sll.fi/luontokato/tee-luontoteko/

kesä on täynnä tapahtumia! Löydä oma tapasi - Tuleva osallistua, retkeillä ja talkoilla: sll.fi/tapahtumat kysymyksiä? Muista Luonnonsuojeluliiton - Mielessä aktiiveille suunnattu tietolähde ja ideapankki, eli Yhdistysnetti! https://intra.sll.fi/yhdistysnetti

ajan tasalla! Jos sähköpostiosoitteesi ei ole - Pysy jäsentiedoissasi, ole yhteydessä asiakaspalveluun

(jasenasiat@sll.fi), muuten moni tärkeä asia saattaa mennä ohitsesi.

n Niittotalkoot Tikanlantossa 30.7. klo 8. Muhoksen Tikanlantto on piirillä hoi-

Luonnonsuojelija 2/2022

dettavana nyt ensimmäistä kesää. Piiri tarjoaa talkoissa työvälineet sekä evästä. Talkoisiin pääsee yhteiskyydillä Oulusta. Lisätietoja: Kirsi Eskelinen, 041 319 1816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/51092. n Niittotalkoot Sarviselänkankaalla 6.8. klo 8. Soiden ympäröimän Sarviselänkankaan metsäkumpareelta, Räkäsuon Natura-alueelta löytyy viehättävä perinnebiotooppi ja luonnonäänimaisema. Paikka on ollut 1950-luvulle asti asuttu, mutta sittemmin autioitunut ja alkanut peittyä kasvillisuuden alle. Tavoitteena on lisätä niityn lajirunsautta ja pitää yllä perinnemaisemaa. Piiri tarjoaa talkoissa työvälineet sekä evästä. Lisätietoja: Kirsi Eskelinen, 041 319 1816, www.sll.fi/tapahtuma/51082. n Niittotalkoot Haaraojalla 9.–10.8.2022. Haaraojan reunustama niittykumpare sijaitsee Reposeläntien varressa, muutaman kilometrin päässä Kiimingin taajaman koillispuolella. Kuusamontieltä käännytään oikealle ja ajetaan vähän matkaa. Niitty näkyy tielle asutun alueen jälkeen. Niityllä aloitetaan työt molempina päivinä klo 14, mutta myöhemminkin ehtii tulla mukaan. Päivittäinen urakka kestää viitisen tuntia taukoineen. Piiri tarjoaa talkoissa työvälineet sekä evästä. Talkoisiin pääsee yhteiskyydillä Oulusta. Lisätietoja: Kirsi Eskelinen, 041 319 1816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/51095n Virtavesi-inventointikoulutus 13.8. Virtavesi-inventointikoulutusta Kuivaniemen Uudenjärvenojalla. Tiedot tapahtumasta tarkentuvat myöhemmin. Lisätietoja: Kirsi Eskelinen, 041 319 1816, pohjois-pohjanmaa@sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/51110. Oulun yhdistys n Järjestämme vieraskasvien kitkentätalkoita heinäkuussa. Torjumme jättipalsamia neljällä kohteella Oulussa ja kurtturuusua Meriniemessä. Tarkista ajankohdat nettisivultamme lähempänä. n Heinäkuun lopulla jatketaan Hietasaaren Puomitien niityn hoitoa niittotalkoilla. Myös retkiä ja muuta toimintaa kesän aikana luvassa. Seuraa ilmoittelua nettisivullamme: sll.fi/oulu ja Facebookissa: www.facebook.com/slloulu. Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry. n Iijokisoutu® 3.–6.7. Taivalkoski–Pudasjärvi. Lähes 100 kilometriä vapaata Iijokea soutaen tai omalla kanootilla tai kajakilla meloen. Tänä vuonna teemana Iijoen vesistön jokihelmisimpukkakannat. Yhdistyksen puiset limisaumaveneet pääsivät juuri UNESCOn aineettomaan maailmanperintöluetteloon. Ohjelman, lisätiedot ja ilmoittautumisen löydät www.iijokisoutu. net. Tänä vuonna soudetaan 38. Iijokisoutu suojellun virtavesiluonnon kunniaksi. Ilmoittaudu ajoissa, sillä venepaikkoja on rajoitetusti! POHJOIS-SAVON PIIRI Aluesihteeri Juha Ahola, 040 848 2869 Toimisto: Puijonkatu 15, 70100 Kuopio Avoinna ma ja to klo 13–17 Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi n Jättipalsamitalkoita! Tarvitset mukaan kumisaappaat tai muut vettä pitävät kengät. Hanke tarjoaa kitkijöille puutarhahanskat. Tarjolla on myös juotavaa ja

pientä evästä. Tapahtumalla on varovainen säävaraus – jättipalsamia kitketään vähän reippaammassakin sateessa, mutta vaarallisen myrskyn sattuessa perumme talkoot ilmoittamalla siitä Facebookissa. Voit tulla mukaan niin pitkäksi tai lyhyeksi aikaa, kuin haluat. Lisätietoja: SLL Pohjois-Savon piiri & SLL VieKas LIFE -vieraslajihanke, Juha Ahola, +358 43 200 5025, juha.ahola@sll.fi. - Talkoot Kuopion Neulalammella 5.7. klo 17. Kokoontuminen parkkipaikalla Neulasuontien ja Kolmisopenrannan risteyksessä. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50512. - Talkoot Siilinjärven Jälässä Jäläjärven kupeessa 7.7.2022 klo 17:00. Kokoontuminen pellon laidassa (Konolantie 109, 71800 Siilinjärvi). Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50515. - Talkoot Kuopion Lillukkapuistossa, Rypysuolla 19.7. klo 17. Tapaaminen Lillukapuistossa, joka sijaitsee Rypysuon K-Markettia vastapäätä tien toisella puolella. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50525. - Talkoot Kuopion Julkulassa 21.7. klo 17. Kokoontuminen Julkulanniementie 2 (leikkipuisto). Torjuntaa tehdään leikkipuiston ja kävelyreitin ympäristössä. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50528. - Talkoot Kuopion Päivärannassa 26.7. klo 17. Kokoontuminen Kallan siltojen kupeessa, venelaiturin vieressä petäjätien rannassa. Lisätietoja: 5025, www.sll.fi/tapahtuma/50535. - Talkoot Kuopion Julkulanrannassa 28.7. klo 17. Jättipalsamin kitkentätalkoot Kuopion Julkulassa, Naurislahden rannassa. Kokoontuminen Naurislahden lähellä, venepaikkojen parkkipaikalla. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/50538. Koillis-Savon luonnonystävät ry n Jättiputken torjuntatalkoot Kaavilla 27.5. Sanko, lapio ja hansikkaat mukaan. Yhteislähtö kimppakyydein Juankoskelta. Ennakkoilmoittautuminen ja lisätiedot: Tuula Muranen, p. 044 0331 678. n Kesänäyttelyssä Luonnonperintösäätiön huone. Esillä tietoja ja tuotteita säätiön hyväksi. Avajaisissa paikalla säätiön edustaja Harri Hölttä 2.7. klo 14. Vanha Konttori, Juankoskentie 9, Juankoski. Näyttely avoinna ti–pe 12–17, la–su 12–16 14.8. saakka. n Niitto- ja haravointitalkoot perinnemaisemassa Juankoskella 16.7. ja 20.8. Pressuja, harava, talikko, heinähanko mukaan. Yhdistys syöttää. Yhteislähtö kimppakyydein Juankoskelta. Ilmottautuminen ja lisätiedot: Tuula Muranen, p. 044 0331 678. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys r.y. n Luontogallerian näyttelyt. Luontotuvan (Puijonkatu 15) seinillä oleviin valokuvanäyttelyihin pääset tutustumaan Tuvan aukioloaikoina ma–to klo 13–17. Tuvalla on myös jaossa erilaista esitemateriaalia sekä myynnissä luontotuotteitamme. 9.5– 23.6. Maisemakuvia Suomesta. Timo Taira & Heikki Saari. Kesätauko. 25.7.–31.8. Elä ihmeessä. Rauha Pulliainen & Ilona Suojama & Else-Maj Mannerheimo n Rautalammin linja-autoretki 26.5. Tutustumme ensin KLYY:n omistamaan Tyyrinvuoren luonnonsuojelualueeseen. Matka jatkuu Rastunsuon lintujärvelle, jossa ruokailutauko laavulla. Se on VAPO:n entinen turvesuo, josta on talkootoimin tehty

lintujärvi ja se on sitten rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Lisätietoja: www.sll. fi/pohjois-savo. Tehdään kierros järven ympäri. Paluumatkalla pysähdymme tutkija Harri Kokon hedelmäpuiden koetarhassa. Mahdollisuus ostaa puuntaimia. Lähtö Kuopiosta klo 10, paluu noin klo 18. Otetaan matkaan niin monta kuin bussiin mahtuu. Jäsenille ilmainen. Ilmoittautuminen Pekka Tenhuselle, p. 044 289 2220, tapahtumat@klyy.fi n Veneretki Karhoon 14.6. ihailemaan alppiruusujen kukintaa. Kokoontuminen Ranta-Toivalan laiturilla klo 17. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: tapahtumat@klyy. fi tai p. 044 289 2220, www.sll.fi/tapahtuma/51219. n Jättipalsamitalkoot Kuopion Halmejoella/Uuhimäessä 12.7. klo 17. Kokoontuminen omakotitalon pihassa, osoitteessa Ranta-Toivalantie 239, 70900 Kuopio. Tarvitset mukaan kumisaappaat tai muut vettä pitävät kengät. Hanke tarjoaa kitkijöille puutarhahanskat. Tarjolla on myös juotavaa ja pientä evästä. Tapahtumalla on varovainen säävaraus – jättipalsamia kitketään vähän reippaammassakin sateessa, mutta vaarallisen myrskyn sattuessa perumme talkoot ilmoittamalla siitä Facebookissa. Voit tulla mukaan niin pitkäksi tai lyhyeksi aikaa, kuin haluat. Lisätietoja: Juha Ahola, +358 43 200 5025, juha.ahola@ sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/50522. Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys n Kesän 2022 niitto- ja haravointitalkoot Rautavaaralla 29.7.–31.7. Tavoite on niittää ja haravoida heinät kasaan ja siirtää ne metsänreunaan pois niityltä. Liikumme kimppakyydeillä. Mukaan voi liittyä myös Rautavaaralta. Tiilikanautio sijaitsee keskellä kansallispuistoa, jonne kävelemme polkua pitkin (3 km). Työkalut (raivaussahat) ja reput ja rinkat kulkevat veneessä, jonka saamme lainaksi Metsähallitukselta. Talkootyötä teemme muutaman tunnin, väliin evästelemme rantanuottiolla. Majoittuminen tapahtuu Uiton kämpällä, samoin saunominen ja uiminen. Marjassakin (lakassa) voi käydä, jos sato on otollinen. Talkoolaisille yhdistys korvaa polttoainekulut ja tarjoaa myös osan muonasta talkoolaisille. Omat eväät on hyvä ottaa mukaan. Ilmoittaudu Mauri Tiaiselle viimeistään ke 29.7. Lisätietoja: Mauri Tiainen, 0504645458, mauri64.tiainen@gmail. com, www.sll.fi/tapahtuma/51371. SATAKUNNAN PIIRI Aluesihteeri Karri Jutila, 044 0211 838, satakunta@sll.fi Postiosoite: Otavankatu 5, 28100 Pori Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry UUDENMAAN PIIRI Toiminnanjohtaja Ursula Immonen, p. 044 258 0598, ursula.immonen@sll.fi Erityisasiantuntija Lauri Kajander, 045 1140 088, uusimaa@sll.fi Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki Seuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri). Tapahtumat Uudellamaalla: sll.fi/uusimaa/tapahtumat n Maailma kylässä -festivaali, Mahdollisuuksien tori 29.5. Paikka: Helsinki,

Kauppatori. Tervetuloa tapaamaan Helsyn ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin aktiiveja! Lisätietoa: Heidi Rantalainen, heidi.rantalainen@sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/50477. Espoon ympäristöyhdistys n Iiris Härmän Luomakunnan vartijat -elokuva ja keskustelu luontokadosta Sellosalissa 24.5. klo 13.30. Paikka: Sellosali, Soittoniekanaukio, Sellon ostoskeskuksen vieressä. Paneelissa Espoon ympäristöyhdistyksen edustajat Anni ja Heikki Simola. Iiris Härmä esittelee elokuvan. Elokuva on ilmainen. Lisätietoja: Anni Simola / Espoon kaupunki Mikko Karttunen, 040 5122 338, espoo@sll.fi, www.sll.fi/tapahtuma/47527. n Marketanpuisto-tapahtuma, kotipihan perhoskasvit 11.6. klo 14. Paikka: Espoo, Marketanpuistossa sijaitsevan ravintolan terassi. Mitä olet aina halunnut tietää puutarhakasveista ja pörriäisistä? Tule kuuntelemaan puutarhurin vinkkejä. Oppaana ja alustajana puutarha-alan opiskelija Tehilah Auramo (Axxellista). Tilaisuus on ilmainen, mutta ilmoittaudu, koska osanottajamäärä on rajallinen. Retki sopii kaikenikäisille ja alueella voi kierrellä omatoimisestikin. Lisätietoja: Paula Mertsalmi, 040 5411 5723, paula.mertsalmi@gmail. com, www.sll.fi/tapahtuma/47519. n Kesällä tulossa: Meriretki saareen ja yhdessä Helsyn kanssa retki Juvanmalmin kaivokselle. Pörriäisniittytalkoita kesä–elokuussa. Ilmoittaudu talkoolaiseksi sivuillamme www.sll.fi/espoo Keravan ympäristönsuojeluyhdistys n Vieraslajitalkoita on joka keskiviikko klo 18–20 kesäkuun alusta elokuun loppuun. Mukaan tukevat kengät, säänmukainen vaatetus ja juomapullo. Tarjolla on vettä ja pientä purtavaa. Erityisesti jättipalsamitalkoot sopivat kaiken ikäisille ja kuntoisille. 1.6. Kilta, Pörkiöntie, Nissinoja Killan koulun vieressä (jättipalsami) 8.6. Kilta-Sompio, Killan koululta kohti Rajamäentietä (jättipalsami) 15.6. Kannisto, Haavikkotie, Keravan ja Tuusulan rajalla (jättipalsami) 22.6. Kannisto, Myrtinojan alue, Neulaspuiston niitty (jättipalsami) 29.6. Kytömaa, haavikko Kytömaantien ja Ylikeravantien risteyksessä(jättipalsami) 6.7. Kaskela, Haukkavuori, Kaskelantie (komealupiini ja muu niitylle kuulumaton) 13.7. Ahjo, Kiskokujan niitty (komealupiini ja muu niitylle kuulumaton) 20.7. Kierros alkaa alusta. Tarvittaessa voidaan lisätä, vähentää tai vaihtaa kohteita. Jos sinulla on oma kohde tai haluat kaverin jollekin kohteelle, voit ottaa yhteyttä kerava@sll.fi. Vieraslajitiimillä on tiedossa useita pieniä nopeasti kitkettäviä paikkoja ympäri Keravaa – niistä voi valita itselleen tai vaikka perheelleen mieluisan iltapuhteen. Monella kohteella on myös jo kitkijä, joka mielellään ottaisi apua vastaan. n Taiminpäivä on to 8.9. klo 10–18 Keravan kartanolla, Kivisillantie 12. Voit tuoda siemeniä, pistokkaita tai kasveja vaihdettaviksi. Paikalla on kaupungin hortonomi tunnistamassa kasveja. Tietoutta vieraskasvilajeista on myös tarjolla. Kumppanit:Jalotus ry ja Keravan kaupunki n Tutustumis- ja opintomatka Lammin biologiselle tutkimusasemalle ja sen lähialueelle. Lähtö pe 10.6. klo 9 Keravan rautatieaseman tilausajopysäkiltä ja

paluu klo 19 mennessä. Ohjelma ja osallistumismaksu ilmoitetaan erikseen. Tiedustelut: Leena Harjula-Jalonen, p. 040 758 9831 ja kerava@sll.fi Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys n Vieraslajitalkoot Virkkalan Tuusanrannassa 29.6. klo 17.30. Talkoissa kitketään jättipalsamia Lohjalla Virkkalan Tuusanrannassa yhdessä kaupungin ympäristöyksikön kanssa. Kokoontuminen Pähkinäniemen parkkipaikalla, os. Pähkinäniemen puistotie. Mukaan kumisaappaat, työkäsineet, säänmukaiset työvaatteet ja omaa evästä. Lisätietoja: Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry, Marja-Leena Nikander, 044 2846550 ja www.sll.fi/tapahtuma/50788. n Maksjoen niityn kunnostustalkoot 13.7. klo 17. Niitylle pääsee Maksjoelta Braskintietä pitkin, josta käännytään Yli-Paila-tielle, jota pitkin n. 1 km. Illan aikana opastetaan, miten perustetaan luonnontilainen pörriäisniitty. Tarjolla talkooevästä. Oppaana Risto Murto. Lisätietoja: Risto Murto, 044 201 6070 ja www.sll.fi/tapahtuma/50792. n Lepakkoretki Porlassa 12.8. klo 20.30. Paikka: Liessaarenkatu, Lohja. Oppaana lepakkotutkija Kari Salovaara. Omat eväät mukaan. Mahdollisuus paistaa makkaraa. Lisätietoja: Katriina Veijola, 050 910 8270 ja www.sll.fi/tapahtuma/50800.

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys n NCC-Kiurun maanantaitapaamiset 23.5., 30.5., 6.6.,13.6., 20.6., 27.6., 4.7., 11.7., 18.7., 25.7., 1.8., 8.8., 15.8. ja 22.8. klo 17. Paikka: Mäntsälä, Metsätie 80, Mäntsälä. Yhdistyksestä on aina joku paikalla. Tule tutustumaan kasveihin ja ympäristöön. Lisätietoja: Olli Elo, 040 504 5446 ja www. sll.fi/tapahtuma/50036. n Retki Mäntsälän Kakarlammille 5.6. klo 13. Lähtö Keravanjärven uimarannan parkkipaikalta klo 13, paluu samaan paikkaan noin kolmen tunnin kuluttua. Matkaa metsätietä ja metsäpolkuja pitkin tulee alle 10 km. Maasto voi paikoin olla haastavaa. Ota mukaan vesipullo ja eväät. Pidämme lammen rannalla evästauon. Ilmoittautuminen tekstiviestillä Riitalle 4.6.klo 20 mennessä, p. 040 7215 615. Lisätietoja: Riitta Virtanen, mantsala@sll.fi ja www.sll.fi/ tapahtuma/50056. n Retki Haukankierrokselle 3.7. klo 13. Reitti on vaihtelevassa maastossa metsäpolkuja ja pitkospuita pitkin. Reitillä on haastavia osuuksia, joten ei sovellu heikosti liikkuville. Matkaa on noin 5 km. Pidämme matkalla evästauon, joten ota mukaan eväät ja vesipullo. Säästä riippuen reitillä on kosteita paikkoja, jotka saattavat edellyttää saappaita. Alueella saattaa olla myös käärmeitä. Ilmoittautuminen tekstiviestitse Kirsille viimeistään 2.7. klo 20 mennessä, p. 040 513 3939 Lisätietoja:

Kirsi Saari, mantsala@sll.fi ja www.sll.fi/tapahtuma/50060. Nurmijärven luonto n Niittutalkoot Aleksis Kiven kotimuseon pihapiirissä 4.8. klo 17–19 yhdessä Nurmijärven museoiden kanssa. Tarvittavat välineet löytyvät, mutta voit ottaa mukaan myös oman viikatteesi. n Tutustumiskierros Jalotukseen, kiertotalouskeskukseen ja kestävän elämän yhteisöön Keravan kartanolla la 27.8. klo 13–15. Paikka: Kivisillantie 12, Kerava. Kierros kestää noin 1,5 h ja sen lopussa nautimme nokipannukahvit. Tavataan kartanon valkoisen päärakennuksen edessä klo 13, parkkipaikkoja on navetan puoleisella hiekkakentällä. Saapuminen omilla kyydeillä. Mukaan kierrokselle mahtuu 20 henkeä. Ilmoittaudu Elinalle 20.7. mennessä sähköpostitse lepistonelina@gmail.com tai soita p. 040 5789077. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys n Yölaulajaretki Parmalassa 2.6. klo 21 Sakke Savolaisen vetämänä. Lisätietoa lähempänä Facebookissa ja paikallislehdissä. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/51151. n Yhdistys Riihimäen Erämessuilla 8.6.–12.6. Yhdistyksen teltta messuilla yhteistyössä Lopen luonnonystävien ja Hyvinkään ympäristönsuojelijoiden kanssa.

Esillä paikallista luontotietoa ja toimintaa luonnonsuojeluliiton teemojen puitteissa. Lisätietoja: Harri Heinonen ja www.sll.fi/ tapahtuma/51159. n Vieraslajitalkoot Riihimäellä 15.6.2022 klo 18. Tarkempaa tietoa teemasta ja sijainnista lähempänä tapahtumaa paikallislehdissä ja Facebookissa Lisätietoja: www.sll. fi/tapahtuma/51155. Vantaan yhdistys n Kummipäivän retki 5.6. klo 10. Puistosuunnistus kummipäivän kunniaksi! Mistä metallit tulevat? Tule kummin kanssa selvittämään maankuoren salaisuuksia! Rastit sopivat erityisesti kouluikäisille, rasteja Lammaslammen ympäristössä voivat olla etsimässä pienemmätkin lapset. Laiturin kupeessa on myös hauska lintujentunnistuspiste. Mehutarjoilu – oma muki mukaan! Tule ja lähde milloin haluat – nopeat löytävät rastit puolessa tunnissa, rentojen suunnistajien kannattaa varata aikaa tunti. Olemme paikalla klo 10–13 välisen ajan. Lisätietoja: Oili Karinen, oilikarinen@gmail. com ja www.sll.fi/tapahtuma/50863. n Jättipalsamitalkoot Kylmäojalla 8.6. klo 18. Varustaudu saappailla, nokkosilta suojaavilla hansikkailla ja sään mukaisella vaatetuksella ja tule kitkemään jättipalsamia Kylmäojalle Tikkurilan kupeeseen. Juotavaa kannattaa varata mukaan, tässä puuhassa voi tulla hiki! Kokoonnumme

Luonnonsuojelija 2/2022

> 33

JÄTTIPALSAMIN KITKEMINEN: RAISA KYLLIKKI RANTA

Peltolantien ja Osmankäämintien risteykseen klo 18 ja siirrymme siitä yhdessä kitkentäkohteeseen. Lisätietoja: Pipsa Mattila, boldduck@gmail.com ja www.sll.fi/ tapahtuma/50812. n Jättipalsamitalkoot Mätäojalla 11.6. klo 12. Tavoitteena jättipalsamiton Mätäoja! Jatkamme jo muutaman vuoden kestänyttä ja silminnähden tuloksekasta jättipalsamin kitkentää Mätäojalla. Vedä käteesi sopivat nokkosilta suojaavat hansikkaat, pukeudu sään mukaisesti ja tule kitkemään jättipalsamia! Saappaistakin saattaa olla iloa, jättipalsami kasvaa myös varsin märässä. Kokoonnumme Löydöstien päähän klo 12 ja siirrymme siitä kitkentävuorossa olevalle alueelle. Lisätietoja: henkselikukko@gmail ja www.sll.fi/ tapahtuma/50844. n Lupiini- ja jättipalsamitalkoot Nissaksessa 16.6. klo 18. Paikka: Nissaksentie 9. Kitkemme pois vieraslajeihin kuuluvia lupiineja, jotka valloittavat elintilaa lukuisilta kotoisilta kasveilta vähentäen kasvistomme monimuotoisuutta. Samalla kitkemme pois vastaantulevat jättipalsamit, jotka nekään eivät kuulu Suomen luontoon. Varustaudu hansikkain ja sään mukaisella vaatetuksella ja tule kitkemään kanssamme! Kokoonnumme Nissaksen asukaspuistossa klo 18 ja siirrymme siitä kitkettäväksi valitulle alueelle. Lisätietoja: Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry, Hanne Honkatukia, hanne.honkatukia@gmail.com. Vapaa pääsy. https:// www.sll.fi/tapahtuma/50821/ n Jättipalsamitalkoot Mätäojalla! 2.7. klo 12.00. Paikka: Vantaa. Tavoitteena jättipalsamiton Mätäoja! Jatkamme jo muu-

Luonnonsuojelija 2/2022

taman vuoden kestänyttä ja silminnähden tuloksekasta jättipalsamin kitkentää Mätäojalla. Vedä käteesi sopivat nokkosilta suojaavat hansikkaat, pukeudu sään mukaisesti ja tule kitkemään jättipalsamia! Saappaistakin saattaa olla iloa, jättipalsami kasvaa myös varsin märässä. Kokoonnumme Löydöstien päähän klo 12.00 ja siirrymme siitä kitkentävuorossa olevalle alueelle. Lisätietoja: Kari Saari, henkselikukko@ gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/50847/ n Ketotalkoot 3.7. klo 10. Teemme kesän ensimmäisen niiton luonnonhoitokohteellemme Tuupakassa. Pukeudu säänmukaisesti ja ota mukaasi hansikkaat rakkojen estämiseksi. Niittäjien lisäksi kaivataan haravoijia. Pientä evästäkin voi mukaan varata, ainakin juotavaa, jos on kuuma päivä! Työvälineet löytyvät paikan päältä. Lisätietoja: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@ gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/50850. n Lupiini- ja jättipalsamitalkoot Nissaksessa 11.8. klo 18. Paikka: Nissaksentie 9. Varustaudu hansikkain ja sään mukaisella vaatetuksella ja tule kitkemään kanssamme! Kokoonnumme Nissaksen asukaspuistossa klo 18 ja siirrymme siitä kitkettäväksi valitulle alueelle. Lisätietoja: Hanne Honkatukia, hanne.honkatukia@ gmail.com, www.sll.fi/tapahtuma/50825. n Ketotalkoot 14.8. klo 10. Teemme kesän toisen niiton luonnonhoitokohteellemme Tuupakassa, mikäli kasvukausi on ollut hyvä ja niittäminen tarpeen. Pukeudu säänmukaisesti ja ota mukaasi hansikkaat rakkojen estämiseksi. Niittäjien lisäksi kaivataan haravoijia. Pientä evästäkin voi mukaan varata, ainakin juotavaa, jos on kuuma päivä! Työvälineet löytyvät pai-

kan päältä. Lisätietoja: Vesa Järvinen, vesa.a.jarvinen@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/50855. n Lepakkoesitelmä ja lepakkoretki Vantaan Kuusijärvellä 20.8. klo 21. Tervetuloa! Ilta aloitetaan lepakkoesitelmällä, jossa kerrotaan Suomen lepakkolajeista ja niiden elintavoista. Sen jälkeen siirrytään lepakkoretkelle Kuusijärven ympärille. Säänmukainen pukeutuminen ja taskulamput mukaan. Retki sopii myös lapsille. Tarkempia tietoja lähempänä tapahtumaa. Lisätietoja: Kaarina Aro, kaarinaaro@ gmail.com, www.sll.fi/tapahtuma/50994. VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Aluepäällikkö Hannu Klemola, 040 3725 301, 02 2355 255, varsinais-suomi@sll.fi Toimisto: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, Facebook: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri n Tervetuloa kesän talkooleireille Saaristomeren kansallispuistoon! Leirit järjestetään 23.–29.7. Paraisten Jungfruskärissä ja 1.-5.8. Boskärissä/Berghamnissa. Leirillä tehdään töitä haravan varressa lehdesniityillä. Jungfruskärissä majoitutaan teltoissa, sisäpaikkoja on rajoitetusti. Berghamnissa mahdumme sisätiloihin, mutta yksityisyyttä saa telttamajoituksella. Saunat löytyvät molemmilta saarilta. Leirille ilmoittautuminen ja tiedustelut osoitteeseen varsinais-suomi@sll.fi tai soittamalla p. 040 372 5301 (oma nimi, yhteystiedot ja mahdollinen erikoisruokavalio). Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuminen

17.6. mennessä, mahdolliset peruutukset 1.7. mennessä. Myöhäisemmät vain lääkäritodistuksella. Huomioithan että saarilla esiintyy runsaasti punkkeja. Jungfruskärin leirille otetaan 20 leiriläistä ja Boskär/ Berghamniin 10. Huomioi terveydentilasi, sillä kyseessä on syrjäinen saari, josta apu on aina matkan päässä. Kumppani: Metsähallitus. Luonnonsuojeluliitto Hirvijokilaakso n Lasten kesäloman luontokerho Lemussa ma–pe 10.–10.6. klo 9–14. Kerho on tarkoitettu 7–12-vuotiaille lapsille ja se kokoontuu Lemussa Kotiseutukeskus Mäntylässä. Kerhon hinta on Luonnonsuojeluliiton jäsenille 35 €/viikko ja muille 45 €/ viikko. Hintaan kuuluvat kaikki kerho-ohjelmat ja niiden tarvikkeet sekä pientä välipalaa, mutta omat retkilounaseväät tulee ottaa kotoa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Riina Karjalainen, 040 519 6829, riina. karjalainen@gmail.com ja www.sll.fi/tapahtuma/50707. Paimion seudun ympäristöyhdistys n Lintukävely Askalassa 28.5. Kevät on kiireistä aikaa. Muistetaan kuitenkin välillä käydä katsomassa lintuja, se rauhoittaa mieltä ja muistuttaa siitä, mikä on oikeasti tärkeää. Linnut heräävät aikaisin. Me lähdemme liikkeelle aamulla 7 Askalan vesivoimalan parkkipaikalta. Takaisin tullaan noin klo 9. Vetäjänä piinkova määrittäjä Rauno Tuomikoski, jolle ilmoittautumiset, p. 040 592 3908. Lisätietoja: www. sll.fi/tapahtuma/50596. n Askalankosken 30. ketoleiri 12.–17.7. Leirillä hoidetaan Paimionjokilaakson

Paraisten luonnonsuojeluyhdistys n Talkoot Sandvikenissa 16.7. klo 12. Paikka: Parainen, Seivistentie 379. – la/lö 9.4. kl. 12– (vår talko /kevättalkoot) – la/lö 16.7. kl. 12– (räfsning / haravointi) – la/lö 3.9. kl. 12– (gräsbränning / heinien poltto) – la/lö 1.10. kl. 12– (höst talko / syystalkoot) Alueella kunnostetaan umpeen kasvanutta perinnemaisemaa ja pähkinälehtoa. Yhdistys tarjoaa talkooevästä. På området återställs ett igenvuxet traditionslandskap och en hassellund. Föreningen bjuder på talkovägkost. Lisätietoja: Jussi Laaksonlaita ja www.sll.fi/tapahtuma/48514. n Talkoot Lenholmenissa 26.7. klo 16. Järviruo’on niitto. Jos työ jää kesken, jatketaan ke 27.7. klo 16. Lisätietoja: Jussi Laaksonlaita ja www.sll.fi/tapahtuma/48521. LUONTO-LIITTO Toimisto: Mannerheimintie 109, 00280 Helsinki, p. 09 648 4420 Seuraa: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä n Kevätseuranta on käynnissä 5.6. asti. Tutustu Kevätseurantaan osoitteessa www.kevatseuranta.fi n Luonto-Liiton kesäleirit lapsille, nuorille ja perheille. Tutustu Luonto-Liiton kesäleiritarjontaan osoitteessa www.luontoliitto.fi/leirikesa2022 n Luonto-Liiton liittovaltuuston syyskokous 24.9. Hämeen piirin toimistolla Tampereella. Hämeen piiri n Vieraslajitalkoot 15.6. klo 17–19 Iidesjärvellä Tampereella. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet nettisivuiltamme. Talkooeväät tarjolla. n Retkitaidot haltuun! -viikonloppu 8.–10.7. Kintulammin majalla Tampereella. Opetellaan yhdessä suunnistamaan, tekemään tulet, laittamaan ruokaa retkikeittimillä ja avotulella. Viikonloppu on tarkoitettu 18–28-vuotiaille. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: www.luontoliitto.fi/ lhp/toiminta/leirit

Sieriniemen

n Retki-, ilmastoja susiryhmät toimivat piirin alueella. Kurkkaa ajankohtaiset kuulumiset ja tapahtumat somesta ja nettisivuiltamme! n LHP:n retkiryhmä on retkeilystä kiinnostuneiden nuorten ja nuorten aikuisten (n. 16–29-vuotiaiden) verkosto, jossa retkeillään, opitaan uutta ja vietetään aikaa luonnossa. Tervetuloa! Lisätiedot ja liittyminen WhatsApp-ryhmään: Milja Holmi p. 040 5044 121.

siunaus

Ekokipinä n Päiväretki kansallispuistoon ke 15.6. klo 10–18. Tutustutaan yhteen Pirkanmaan kansallispuistoista, tehdään kevyt vaellus ja nautitaan eväistä. Lisätiedot: Kaisa Kuuppo, p. 040 2211 238, kaisa.kuuppo@ luontoliitto.fi n Kasviskokkailua 16.6. klo 16–20 Nuorten tila Murussa, Liikekatu 3. Lisätiedot: Kaisa Kuuppo, p. 040 2211 238, kaisa.kuuppo@luontoliitto.fi n Kasviskokkailua 30.6. Tesoman nuorisotila Nuorkassa, Tesomankatu 4 A, Tampere. Lisätiedot: Kaisa Kuuppo, p. 040 2211 238, kaisa.kuuppo@luontoliitto.fi Ilmastoryhmä n Uhanalaisajot 25.-27.7. Tampereella, Jyväskylässä ja Vaasassa sekä mahdollisesti myös muissakin kaupungeissa. Osa pyöräilijöistä matkaavat Kyyjärvelle Luonto-Liiton kansainväliselle ilmastotoimintaleirille. Lisätietoja: otso.piitulainen@ luontoliitto.fi n Kansainvälinen ilmastotoimintaleiri 25.–31.7. Keski-Suomessa, Kyyjärvellä. n Ilmasto & taide 3.–8.8. Kansainvälinen oppimisleiri järjestetään Kemiönsaarella. Lisätietoja: ville.laitinen@luontoliitto.fi Itämeriryhmä n Muoviton meri -kesätapahtumat kesä-elokuussa eri puolilla Suomea! Lisätietoja: otso.piitulainen@luontoliitto.fi ja ville.laitinen@luontoliitto.fi

MIA HOLOPAINEN

arvokasta perinnemaisemaa ja töinä on muun muassa niittoa, haravointia ja riukuaidan tekoa. Leiri aloitetaan ti klo 10 lipun nostolla. Leiri on kaikille avoin. Leirille voi osallistua koko viikoksi (ti-su), päiväksi, tai tulla vain hetkeksi tutustumaan toimintaan. Majoitus omissa teltoissa tai Ketotalon yläkerrassa (lattiamajoitus). Saunaan saattaa päästä, riippuen rajoituksista, ja uimaan pääsee varmasti! Ota mukaan yöpymisvarustus sekä työtä kestävä ja säät huomioon ottava vaatetus. Ruokailuvälineet löytyvät Ketotalolta. Askalankosken Ketotalo toimii leirin tukikohtana, osoite Voimalantie 116, Paimio. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, kuinka pitkään aiot olla leirillä, tarvitsetko kuljetusta bussipysäkiltä ja mahdollinen erityisruokavalio. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: otsomattigmail.com, www.sll.fi/tapahtuma/47275.

Ei uutta vesivoimalaa Sierilään! Sieriniemen siunaus -soututapahtuma 22.–23.7.2022 Rovaniemellä Kemijoella Vanttauskoskelta Oikaraisiin Lisätietoja: www.sll.fi/rovaniemi/sll_event/sieriniemen-siunaus Ilmoittautuminen: Sari Hänninen, p. 040 873 7986, rovaniemi@sll.fi Talkoilemaan? Lainaa venettä? Ota yhteys Sariin!

Susiryhmä n FinFur Animus 30.6.–3.7. Luonto-Liiton susiryhmä on tänä vuonna tapahtuman hyväntekeväisyyskohde. Tapahtumasta lisää: animus.finfur.net Uudenmaan piiri n Juhannushengailu Benkussa 23.–27.6. Keskikesän fiilistelyä Bengtsårin leirisaarella. Lisätiedot: lup@luontoliitto.fi n Itämeripäivän tapahtuma 25.8. Lauttasaaressa. Tule ideoimaan ja järjestämään tapahtumaa. Lisätiedot: lup-lapset@luontoliitto.fi. Töihin leirille tai luontokerhoon n Suurin osa leirien johtajien, ohjaajien ja kokkien paikoista on täytetty. Yksittäisiä paikkoja on kuitenkin vielä vapaana. Lisätiedot ja hakulomakkeen löydät luppi.fi:stä.

Oikaisuja

Tule mukaan! Menovinkit netissä: sll.fi/tapahtumat

28.2.2022 julkaistussa Luonnonsuojeli jassa sivulla 17 viitattiin virheellisesti, että Metsähallitus aloitti hakkuut viime vuonna Häädetkeitaan luonnonpuistossa. Metsä hallitus aloitti hakkuut Häädetkeitaan luon nonpuiston vieressä.

Sivulla 19 olleessa jutussa oli virheellises ti kirjoitettu, että Täällä Pohjantähden alla -romaani alkaa lauseella Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. Oikeasti teos alkaa lauseel la Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi.

Luonnonsuojelija 2/2022

ekoelämää

Teksti ja kuva HANNU TOIVONEN

5 vinkkiä

RUOANTUOTANTO ON GLOBAALISTI

yksi merkittävimmistä luontokadon aiheuttajista. Peltojen tieltä kaadetaan valtavasti metsiä ja pelloilta päätyy ravinteita vesistöihin. Ravintotottumuksilla on siis merkitystä. Hyvä uutinen on, että omaa ruokavaliota voi muokata melko helposti luontoa säästävämpään ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta parempaan suuntaan. Tietokirjailija ja viestinnän ammattilainen Mari Koistinen kertoi Luonnonsuojelijalle viisi vinkkiä, joilla elonkirjoa voi tukea ravintoon liittyvillä teoilla ja valinnoilla.

Vähennä liha- ja maitotuotteiden käyttöä

Liha- ja maitotuotteiden käytön vähentäminen on tärkein vinkki. Jokainen tuotettu lihakilo vaatii paljon rehua, minkä kasvattamiseen tarvitaan paljon peltopinta-alaa. Peltojen tieltä taas raivataan metsiä, mikä tuhoaa lajien elinympäristöjä. Liha, maitotuotteet, kananmunat ja vesiviljely käyttävät arvioiden mukaan globaalisti yli 80 prosenttia viljellystä pinta-alasta, mutta ne tuottavat vain alle 20 prosenttia kaloreista. Jos pelloilla kasvatettaisiin pääosin

Luonnonsuojelija 2/2022

Luonnonystävän kannattaa vähentää liha- ja maitotuotteiden käyttöä, Mari Koistinen vinkkaa. Kasviksia, särkikaloja ja silakkaa voi syödä hyvillä mielin.

ihmisten ravintoa, metsiä säästyisi valtavasti. Eläinperäisten tuotteiden vähentäminen on myös eettinen valinta, parantaa ruokaturvaa, vähentää kulutuksen ilmastovaikutuksia ja edistää terveyttä.

Kannattaa suosia luomukahvia ja -suklaata, koska niiden viljelyssä ei käytetä hyönteiskatoa aiheuttavia torjunta-aineita. Muutenkin on hyvä hankkia luomutuotteita, koska luomuviljellyillä alueilla on laajempi lajikirjo.

Vähennä kahvin ja suklaan kulutusta

Kahvin ja suklaan viljelyn tieltä hakataan paljon sademetsiä. Kahvi kasvaa luontaisesti varjossa, mutta

”

Jos pelloilla kasvatettaisiin pääosin ihmisten ravintoa, metsiä säästyisi valtavasti. kahviplantaasit ovat usein porottavan auringon alla ja vaativat paljon torjunta-aineita ja kastelua. Kahvin ja suklaan viljely heikentää myös maaperää.

Syö enemmän suomalaisia särkikaloja ja silakkaa

Suomen järvissä ja Itämeressä on liikaa ravinteita, jotka ovat päätyneet sinne pääosin maataloudesta. Särkikaloja ja silakkaa kalastamalla vesistöistä poistuu fosforia ja typpeä, jotka rehevöittävät vesistöjä. Rehevöityminen taas heikentää monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuutta voi tukea myös vähentämällä Norjassa kasvatetun lohen syömistä. Lohen kasvattamiseen tarvitaan paljon rehua, jonka tuottamiseen tarvitaan peltopinta-alaa tai rehukalaa. Lohien kasvatus aiheuttaa paikallista ravinnekuormitusta ja kala-altaista karkaa myös lohia, jotka vaikuttavat haitallisesti lähellä oleviin ekosysteemeihin.

Keskity valinnoissa olennaiseen

Ihmiset kiinnittävät usein liikaa

huomiota merkitykseltään pieniin asioihin, kuten valitsevatko perunaa vai pastaa. Lähiruoka ei ole automaattisesti parempi vaihtoehto kuin muualta tuotu. Kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa on liha- ja maitotuotteiden vähentäminen. Pakkauksiin kiinnitetään helposti liikaa huomiota. Ruoan säilyvyyden ja turvallisuuden kannalta muovipakkaus on usein hyvä vaihtoehto. Luonnon monimuotoisuuden kannalta paljon tärkeämpää on se, mitä pakkaus sisältää: soijarouhetta vai jauhelihaa tai särkileikettä vai makkaraa.

Puhu ja jaa tietoa kasvipohjaisesta ruokavaliosta

Anna palautetta kouluille, kunnille ja ravintoloille. Oman lähipiirin ruokailutottumuksiin voi vaikuttaa kertomalla kasvipohjaisen ruokavalion eduista ja jakamalla hyviä reseptejä. Tällainen toiminta mielletään helposti oman sädekehän kiillottamiseksi. Tosiasiassa se on ihmisten ja maapallon auttamista. Tiedon jakamisen tärkeys koskee muitakin kulutusvalintoja. l

ESA RAJAMÄKI

luontoa säästävään ruokavalioon

Entinen hakamaa on kuin vanhus. Piirteet ja eletty elämä jäävät ryppyjen ja kumaran varren varjoon.

Lempipaikka Härkätien kaunein vanhus Varsinais-Suomessa Liedon kirkon ja histo riallisen Hämeen Härkätien lähistöllä kohoaa Maismäki. Peltoaukeiden ja Savijokinotkon kainalossa piilottelee osin umpeenkasvaneita perinne maisemia, joissa esiintyy edelleen poikkeuksellisen mo nipuolinen lajisto. Mukulaleinikkiä, ojakellukkaa, metsä kurjenpolvea, nuokkukohokkia ja mäkitervakkoa. Syrjässä oleva kohde on tullut minulle tutuksi, kun olen kartoittanut siellä lajistoa ja tarkkaillut luontoa ys tävieni kanssa. Monet lajit ovat sieltä ikävä kyllä kadonneet. Aiem min runsas keväthanhikki ei osu enää silmään, sillä niitty on huonossa kunnossa. Suuria mäntyjä, sankkaoksaisia kuusia ja katajia on nykyään liikaa varjostamassa. Valta lajit, kuten niittynurmikka ja niittyjuola, valtaavat vähi tellen avoimet kasvupaikat. Entinen hakamaa on kuin vanhus. Piirteet ja eletty elämä jäävät ryppyjen ja kumaran varren varjoon. Jossain ruostunut pätkä piikkilankaa muistuttaa vielä mennees tä. Kedot kaipaavatkin hoitoa ja huolenpitoa elpyäkseen. Paikka on kuitenkin edelleen kappale kauneinta Suomea. Jokinotkon maiseman täyttää keväällä Suo messa äärimmäisen uhanalaisen peltosirkun kaunis laulunsäe. Tuulihaukka on löytänyt pesäpaikan ladon seinustasta, ja sarvipöllön voi nähdä kesäyössä saa listelevan peltojen yllä. Joskus metsän suojista kömpii näkyviin mäyrä. Hannu Klemola Aluepäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsi nais-Suomen piiri

Luonnonsuojelija 2/2022

Sanoja luonnosta

TAPIO YLI-KÄTKÄ Kirjoittaja viritti laulun kaukaiselle sukulaiselleen aarnikätkälle.

Jo sata vuotta sitten olit Aarniometsä vois sen sisäänsä kätkee harvalukuinen Jospa se on sittenkin sissi sitkee Oliko taustalla lahopuiden Ehkä jossain pieni kätkäkanta sinnittelee väheneminen? Mysteeriksi jäänee, se kaikista Mutta kaipaako kukaan aarnikätkää? perimmäisin syy Jos sitä ei ole koskaan nähnytkään? Miksi toiset hiipuu ja toiset Surettaa kova kohtalo kovakuoriaisen Sä elit vanhojen metsien kuolleissa puissa menestyy Tällä menolla ihmisen kohtalo Hyödynsit muiden hyönteisten järsimiä samanlainen käytäviä Aarnikätkän muistolle Oot ollut meidän luota pitkään jo poissa Omistan tän pienen laulun On suuri uhka se, kun eliölajeja katoo Ei metsissämme enää oo kai mäntyi Jos sihauttaisin Kuudes sukupuuttoaalto korjaa satoo näyttäviä Sytyttäisin sulle pienen sauhun Varmistetaan ettei aarnikätkä kuollut turhaan Jos nimi on enne, oot Aarnikätkän muistolle Vanhat metsät on nyt saatava turvaan hyönteismaailman ahma Kulautan kuusenkerkkäkaljan Varmaankin utelias, viisas ja vahva Jos voisin peruuttaisin Bye bye baby, lauloivat Virpi ja Katja Härömäinen häiskä, olit Suomessa Sukupuuttosi tapahtumasarjan Kätkä sukus’ ainoa Kauniit hyvästit lauluni kaunis aarnikätkä Bothrideridae-heimon, jota ei ole helppo Ei siis ole tavattu enää Ei varmaan osattu sua tarpeeksi arvostaa lausua aarnikätkää Kun ei ihminen tahdo päästä karvoistaan.

Haluan ikuistaa tän ikimetsien lajin Niin se jää ikuisesti mieliin ja sydämiin Hyppää hyönteisten ihmeellisten pariin Ne on tän planeetan elämälle välttämättömii

Hudit ja osumat

Jussi Halla-ahon mukaan fossiilisista polttoaineista luopuminen on nyt ”sekä välttämätöntä että mahdollista” Venäjän hyökkäyksen vuoksi – ”Tältä osin täytyy päivittää omaakin ajattelua” Helsingin Sanomat 2.3.2022

Jännää miten elokapina ärsyttää, mutta koko ajan kiihtyvä ekologinen romahdus ei. @NiklasKaskeala, Twitter, 8.5.2022

Fortumin Putinin hallintoa pönkittävät investoinnit 5,5 miljardia €. Fortumin kalatieinvestoinnit Suomessa 0 €. Kertoo olennaisen yhtiön arvoista ja yhteiskuntavastuusta.

Kun lajeja katoaa tai yksilömäärät vähenevät, se alkaa näyttää uudelta normaalilta. Käsitys luonnon tilasta liukuu muutoksen mukana. Riikka Kaihovaara, Suomen Luonto 4.5.2022

Luonnonsuojelija 2/2022

MIIA PIETILÄINEN

@Virhory, Twitter, 14.3.2022

KESTOMUKI

17,90 Muista 10 % jäsenalennus!

MAANPINNAN ALLA -PELI

Luontokaupan Maanpinnan alla -uutuuspeli

24,90

vie seikkailulle maanalaiseen tunneliverkostoon. Viihdyttävässä pelissä tutustutaan eri lajiryhmiin ja opitaan tuntemaan maaperän

Muista 10 % jäsenalennus!

pieneliöitä. Tutustu tuotteeseen: luontokauppa.fi/tarinat

Luonnonsuojeliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa niin omalla paikkakunnallasi kuin koko Suomessa. Jäsen maksu on 38 euroa vuodessa.

Jäsenetuna saat mm. Luonnonsuojelija-lehden, 10 % alennuksen Luontokau pan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan.

Liity jäseksi: sll.fi/liity Puh 09 2280 8210 Tutustu tuoreisiin jäsenetuihin: sll.fi/jasenelle

Liity norppajengiin! Luonnonsuojelija 2/2022

IRTONUMERO 5 €

Luonnonsuojelija 2/2022