Kollaasikortteli - Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnan by Maija Parviainen

Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

Maija Parviainen DIPLOMITYÖ 2015 1

Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

Maija Parviainen DIPLOMITYÖ

Kevät 2015

Aalto-yliopisto, PL 11000, 00076 AALTO www.aalto.fi Arkkitehdin diplomityön tiivistelmä

Tekijä Maija Parviainen Työn nimi Kollaasikortteli – Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan Laitos Arkkitehtuurin laitos Professuuri Asuntosuunnittelu

Professuurikoodi A-52

Työn valvoja Hannu Huttunen Työn ohjaaja(t) Karin Krokfors Kuvaplanssit (kpl) 9 Vuosi 2015

Pienoismallit (kpl) -

Sivumäärä (selostus + liitteet) 84 + 9

Kieli suomi

Tiivistelmä Diplomityö tarkastelee joustavaa täydennysrakentamista ja urbaania asumista Hämeenlinnan keskustassa. Työ tutkii korttelisuunnitelman kautta, millaisilla joustavilla korttelitason suunnitteluperiaatteilla voidaan tukea kaupunkiympäristön muutosta tilallisesti kestävällä tavalla. Hämeenlinnan keskustan tilanne on esimerkki suomalaisten keskisuurten kaupunkien haasteista. Rakennusten muuntojoustavuus pidentää niiden elinkaarta ja takaa sen, että ne ovat sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäviä. Työ jakautuu kolmeen osaan. Ensin tarkastellaan Hämeenlinnan kaupunkia, jonne on ennustettu merkittävää väestönkasvua, ja jonka keskustaan on suunnitteilla täydennysrakentamista. Uusien asuinalueiden kehittämisessä tulee ottaa huomioon asuntokannan joustavuus, jotta kaupunki pystyy uudistumaan tulevaisuuden tarpeiden mukaan. Toisessa osassa tarkastellaan joustavuutta arkkitehtuurissa, toimintojen sekoittumista sekä joustavuuden suhdetta yksilöllisten asumispreferenssien toteutumiseen. Hämeenlinnan keskustaan määritellään kehitysalueet, joille tulee kehittää omanlaisensa identiteetit ja joustavuuden ilmenemismuodot. Kolmannessa osassa esitellään läntisen torikorttelin kehittämissuunnitelma, ja siihen liittyvät joustavuuden periaatteet. Työssä käytetään ja arvioidaan Hämeenlinnan kaupungin keskustan kehityssuunnitelmia. Lisäksi käsitellään asuntosuunnittelun joustavuuteen liittyviä teoreettisia periaatteita. Joustavuuden teoriaan perustuvia typologisen ja rakenteellisen joustavuuden periaatteita sovelletaan suunnitelmaosiossa. Suunnittelukohteena on ydinkeskustan kortteli, jossa tällä hetkellä sijaitsee työssä purettavaksi ehdotettava kauppakeskus Linna. Tämän torikorttelin merkitys keskustan identiteetille ja kaupunkitilalliselle laadulle on suuri. Sen ja ympäröivien katutilojen liittymistä toriin ja kävelykatuun parannetaan. Kortteli jaetaan historiallisen akselin linjaa myöten kahteen puoleen, jotka vastaavat keskustan kahteen eri asumistarpeeseen. Sibeliuskodin ja kävelykadun välille sijoittuva näkymäakseli jäsentää kortteliin julkisen sisäaukion ja tuo historiallisen rakennuksen näkyviin kävelykadulle. Rakennusten luomat mahdollisuudet joustavuudelle ovat erilaiset. Kävelykadun puolella sijaitsevassa Lenkissä on mahdollista tehdä suuria toiminnallisia, tilallisia ja ilmaisullisia muutoksia joustokerroksen ja julkisivu- sekä parvekevyöhykkeiden avulla. Rakennukseen sijoittuu suuria liiketiloja ja asuntoja. Atrium-typologia mahdollistaa asuntojen käyttötarkoituksen muutoksen toimistoiksi. Sibeliuspihan puolella muutokset tapahtuvat yksitellen, mikä mahdollistaa toimintojen vähittäisen muutoksen. Rakennukseen sijoittuu kivijalkaliiketiloja ja suuria, raakatilaan perustuvia asuntoja, jotka voivat olla myös toimistokäytössä. Korttelin kantavat rakenteet ja vertikaaliyhteydet mahdollistavat muiden rakennusosien muunneltavuuden. Eri rakennusosajärjestelmät suunnitellaan muunneltaviksi ja toisistaan erotettaviksi. Käyttäjät voivat vaikuttaa rakennukseen ja muokata sitä. Tuloksena on toistoon ja variaatioon perustuvaa arkkitehtuuria, joka mahdollistaa kaupunkielämän erilaiset ilmenemismuodot koko elinkaarensa ajan.

Avainsanat arkkitehtuuri, joustavuus, muunneltavuus, asuntosuunnittelu, hybridirakennus, täydennysrakentaminen, typologinen joustavuus, Hämeenlinna 4

Aalto University, P.O. BOX 11000, 00076 AALTO www.aalto.fi M.Sc. Architecture thesis abstract

Author Maija Parviainen Title of thesis Collage quarter – Flexible redevelopment plan for a city block in Hämeenlinna Department Department of Architecture Professorship Housing Design

Code of professorship A-52

Thesis supervisor Hannu Huttunen Thesis advisor(s) Karin Krokfors Presentation board (pcs) 9 Year 2015

Models (pcs) -

Number of pages (report + annexes) 84 + 9

Language Finnish

Abstract This Master’s Thesis studies flexible urban infill and urban living in the city centre of Hämeenlinna, Finland. In order to support a continuing change sustainably in the urban environment, types of flexibility strategies are examined in an urban block redevelopment plan. The situation in Hämeenlinna city centre is a typical example of challenges faced by Finnish medium sized towns. The adaptability of buildings for various uses prolongs their life span and ensures their social and cultural sustainability. The thesis consists of three parts. First, the city of Hämeenlinna is presented. The city is predicted to face a notable population growth, and new residential areas are being planned in the centre. The flexibility of new housing requires consideration in the development of the areas in order to provide for changes occurring in the future. In the second part flexibility in architecture and mixing of functions are examined including the relationship between flexibility and actualization of individual dwelling preferences. Areas in the centre are established for the development of new profiles for urban infill and flexibility. In the third part the redevelopment plan and strategies of flexibility for a central city block are presented. The development plans of the city of Hämeenlinna are used and evaluated in the thesis. In addition, the theoretical principles of flexibility of housing are presented. Typological and structural flexibility concepts are applied in the third part of the thesis. The area to be planned is a central city block west of Hämeenlinna market square. The block has a great significance to the identity of the centre and the overall quality of the urban space. The connection of the block and its surrounding street spaces to the market square and pedestrian street are improved. The block is divided into two parts that meet the two needs for new housing in the centre. The vista between the Sibelius Home Museum and the pedestrian street forms a public interior square inside the block and establishes a visual connection between the two. The possibilities for flexibility in the two resulting buildings are different. In the building Lenkki located on the side of the pedestrian street it is possible to make major changes in the functional, spatial and expressional configuration of the building through balcony and façade systems and utilizing a technical floor. Large business premises and residences are situated in Lenkki. Atrium typology allows a major transformation of residences to offices. On the side of the Sibelius Home changes will take place unit by unit which enables a gradual and continual change in the block. Small street level business premises and large loft housing units also suitable for small offices are situated in the building. The structure and vertical connections in the block enable the adaptability and changeability of other building components. Different balcony and building systems are designed to be independently altered and separated. Users can influence and modify the building. The result is architecture based on repetition and variation which allows for various manifestations of urban life during its life span. Keywords architecture, flexibility, adaptability, housing design, hybrid building, urban infill, typological flexibility,Hämeenlinna

Sisällysluettelo

1. Johdanto

Osa I: Tausta

2. Hämeenlinna - historiallinen kasvukeskus

12 12 14

2.1. Hämeenlinna kasvukäytävällä 2.2. Kaupungin rakenne ja yhteydet 2.3. Toiminnot ja kaupungin kehittäminen

3. Hämeenlinnan keskusta

16 18 18 20 22 24

3.1. Kaupunkirakenne 3.2.Yhteydet ja liikenne 3.3. Keskustan toiminnot ja identiteetti 3.4. Keskustan rakennuskanta ja asukkaat 3.5. Kaupungin kehityshankkeet ja tavoitteet 3.6. Joustavuus kehittämisen keskiössä

Osa II: Joustava keskusta-asuminen

4. Joustavuus Hämeenlinnan keskustassa

Osa III: Suunnitelma

5. Kauppakeskus Linnan kortteli

5.1. Kortteli kaupungin identiteetin osana 5.1.1. Historia ja toiminnallinen kehitys 5.1.2. Kaupunkikuvallinen tilanne 5.2. Tavoitteet 5.2.1. Uudisrakentamisen perusteet 5.2.2. Kaupunkitilalliset tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet 5.2.3. Toiminnallisen joustavuuden tavoitteet

39 39 39 39 39 41 41

6. Suunnitelma

6.1. Konsepti 6.2. Joustavuus suunnitelmassa 6.2.1. Typologinen joustavuus 6.2.1. Rakenteellinen joustavuus 6.3. Suunnitelman osa-alueet 6.4. Rakenne 6.5. Skenaariot

43 47 47 47 53 62 71

7. Yhteenveto ja johtopäätökset

Lähdeluettelo

Liitteet

4.1. Joustavuus ja toimintojen sekoittuminen rakennetussa ympäristössä 28 4.2. Joustavuusstrategia Hämeenlinnan keskustassa 4.3. Asumisen variaatiot ja joustavuus 30 4.4. Variaatio suunnittelutavoitteena Hämeenlinnassa 32 34

Planssipienennökset

1. Johdanto Kestävä kehitys edellyttää nykyhetken tarpeiden täyttämistä siten, etteivät tulevien sukupolvien mahdollisuudet samaan heikkene. Periaatteen tulisi toimia yhtenä lähtökohtana kaikelle toiminnalle ja kehitykselle, myös arkkitehtuurille ja rakentamiselle. Rakennusala on vastannut kestävän kehityksen vaatimuksiin lähinnä teknisillä mittareilla, esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden avulla, siinä missä tuottamiemme rakennusten kulttuurinen ja sosiaalinen perintö tuleville sukupolville on jäänyt vähemmälle huomiolle. Pahimmillaan yhden ajan tarpeisiin perustuvat tilaohjelmat lukkiutuvat kantavien seinien sisään ja vaikeuttavat tulevaa toimintaa ja kehitystä. Tulevaa aikaa on vaikea hahmottaa, ja paraskin ennustus tulevasta on vain valistunut arvaus. Siksi joustavuus, mahdollisuus muutokselle, tulee huomioida osana rakennetun ympäristön kehitystä. Kaupungin rakennuskannan joustavuus on tärkeää kestävän kehityksen kannalta. Rakennusten muuntojoustavuus pidentää niiden elinkaarta ja takaa sen, että ne ovat kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestäviä sukupolvelta toiselle. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat väestörakenteeseen sekä elinkeinoihin, ja sitä kautta kaupunkien taloudelliseen elinvoimaisuuteen. Jos rakennuskanta ei pysty vastaamaan muutokseen, eli esimerkiksi muuttamaan käyttötarkoitustaan tai luonnettaan tarpeen mukaan, kaupungin reagoimiskyky muutoksiin heikkenee. Suomalaisten kaupunkien nopean kasvun aikaan toteutetut rakennukset ovat esimerkki rakentamisesta, joka ei ole ottanut tulevaa huomioon. Rakennuksia ei tehty kestämään, eikä mahdollisia yhteiskunnallisia muutoksia ja muuntojoustavuutta otettu huomioon. Monen suomalaisen keskisuuren kaupungin keskustassa tämän aikakauden teollinen rakennustuotanto muodostaa merkittävän määrän rakennuskannasta. Hämeenlinna on yksi näistä kaupungeista, joissa monet menneisyyden ratkaisut ovat haaste tulevalle kehitykselle. Suurin osa Hämeenlinnan keskustan rakennuskannasta on peräisin 1960- 1980-luvuilta. Aikakauden kerrostaloasuntojen vanhentuessa myös asukaskunta on vanhentunut ja asumisväljyys on kasvanut. Samalla kaupungin yhdyskuntarakenne on hajaantunut, ja keskustasta muodostunut entistä enemmän asiointikohde, kuin asuinpaikka. Hämeenlinnan kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan lähivuosikymmeninä voimakkaasti1, mikä luo tarpeen hallita yhdyskuntarakenteen kasvua ja tukea sen kestävää kehitystä tiivistämisellä. Kaupunkiin tarvitaan lisää asuntoja, ja suunnitteilla onkin uusia alueita keskustan tuntumaan. Uusien asuntojen 1

joustavuus on otettava niiden toteutuksessa huomioon, jotta ne tukisivat muuttuvia asumisen tarpeita. Asuntojen joustavuutta käsitellessä tulee käsitellä myös sitä, miten asunto vastaa asukkaan yksilöllistä elämäntyyliä, jotta se olisi houkutteleva ja tukisi asukkaan identifioitumista asuntoonsa ja asuinympäristöönsä. Suomessa asuntojen kysyntä on ollut suurempaa kuin tarjonta. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tarjolla olevien asuntojen luonne on pitkälti tuottajien määrittelemä ja tarjottavien asuntojen kirjo on pieni. Siksi on tarpeen tarkastella, miten joustava rakenne voi mahdollistaa erilaisten asumismuotojen toteutumisen Hämeenlinnan keskustaa hyödyttävällä tavalla. Joustavuus takaa kaupunkiympäristön pysyvän houkuttelevuuden. Hämeenlinnassa on tarve joustavalle, toimintoja sekoittavalle täydennysrakentamiselle, joka pystyy vastaamaan niin asukkaiden kuin liike-elämän ja palveluidenkin muuttuviin tarpeisiin. Kuluneiden vuosikymmenien muutokset kaupan rakenteissa osoittavat, että myös liiketilojen muuntojoustavuus on tärkeää, jotta vältytään nykyisen kaltaiselta tilanteelta. Keskustan liiketilojen määrä ei ole pystynyt kasvamaan ja uudistumaan olemassa olevan rakenteen sisällä, vaan ratkaisuksi on rakennettu uusi kauppakeskus moottoritien katteelle. Samalla tyhjentyneille liiketilakiinteistöille ei ole löydetty uusia käyttäjiä. Tämä diplomityö käsittelee joustavaa täydennysrakentamista ja urbaania asumista Hämeenlinnan keskustassa. Työ tutkii, millaisilla joustavilla korttelitason suunnitteluratkaisuilla ja -periaatteilla voidaan tukea kaupunkiympäristön jatkuvaa muutosta tilallisesti kestävällä tavalla. Suunnittelukohteena on ydinkeskustassa sijaitseva läntinen torikortteli, jossa sijaitsee tällä hetkellä tyhjentynyt kauppakeskus. Työ jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan työn taustaa, eli Hämeenlinnaa ja sen keskustan tilannetta, sekä perusteita kaupunkiympäristön joustavuudelle. Toisessa osassa tarkastellaan joustavuutta, ja miten joustavuuden suunnittelu voi toimia Hämeenlinnan keskustan täydennysrakentamisstrategian osana. Lopuksi kolmannessa osassa tarkastellaan keskustan kehittymisen kannalta tärkeän korttelin kehittämistä asumista, liiketilaa ja palveluja yhdistävänä joustavana kokonaisuutena. Suunnitelmaosion tavoite on määrittää korttelin uudisrakentamiselle joustavuuteen perustuvia typologisia ratkaisuja ja periaatteita, jotka tukevat kaupungin jatkuvaa uudistumista ja kehitystä.

Hämeenlinnan kaupunki 2014.

OSA I : TAUSTA

OSA II : JOUSTAVA KESKUSTA-ASUMINEN

OSA III : SUUNNITELMA

Työn rakenne

OSA I: TAUSTA

”Sustainable development […] meets the needs of the present without compromising the ability of future generations to meet their own needs” - UN Brundtland Commission 1973

Hämeenlinna - historiallinen kasvukeskus

2.1. Hämeenlinna kasvukäytävällä HHT-kasvukäytävä tarkoittaa Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen väliin muodostuvaa, pääradan ja moottoritien ympärille sijoittuvaa aluetta. HHT-käytävällä asuu noin kolmasosa maan väestöstä. Se muodostaa merkittävän työmarkkina-alueen, jolla tapahtuu paljon käytävän suuntaista työssäkäynti- ja asiointiliikennettä. Kattavien liikenneyhteyksien vuoksi alueen keskusten väliset aikaetäisyydet ovat pienet, mikä tekee käytävästä ehjän aluerakenteellisen kokonaisuuden.2 Samanaikaisesti sekä liikkuvien matkustajien määrä, että kuljettujen matkojen pituus käytävällä on kasvanut. Siksi käytävää on tarkasteltava yhtenäisenä toiminnallisena kokonaisuutena asumisen, työn ja liikkumisen kannalta. Maan sisäinen muuttoliike on luonut väestönkasvua koko käytävän alueelle. Helsingin ja Tampereen kaupunkiseutujen kehitys ja jatkuva väestönkasvu vaikuttavat myös ympäröiviin keskuksiin. Hämeenlinnan väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 10 000 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä, eli kasvua vuodesta 2015 on 14,7 %. Kasvu ei ole yhtä voimakasta kuin Tampereella ja Helsingissä, mutta silti merkittävää. Väestönkasvuun vastataan muun muassa tiivistämällä Hämeenlinnan kantakaupunkia uusilla asuinalueilla. Asuntorakentamisen kannalta on tärkeää tunnistaa esimerkiksi HHT-käytävällä työn perässä liikkuvien asukkaiden tarpeet, ja toisaalta Hämeenlinnaan muuttavan väestön piirteet. Liikenneyhteydet mahdollistavat asukkaiden joustavan sijoittumisen käytävän kuntiin, eikä työpaikan sijainti välttämättä määrittele asuinpaikkakuntaa. Tällöin asumisen laatu ja asuinpaikan identiteetti voivat vaikuttaa sijoittumiseen käytävällä. Hämeenlinnan haasteena on HHT-akselin muihin kuntiin verrattuna ikääntyvän väestön suurempi osuus. Yli 64-vuotiaiden nettomuutto kasvukäytävällä vaikuttaisi lähtevän pääkaupunkiseudulta ja suuntautuvan Hämeenlinnaan, Tampereelle ja Riihimäelle. Kaupungin nykyisessä väestössä 64 vuotta täyttäneidenkin suhteellinen määrä on korkeampi kuin koko maassa. Vuonna 2020 Hämeenlinnan vanhushuoltosuhteen ennustetaan olevan 42.9, kun koko maan keskiarvo on 37.2, siinä missä Tampereella luku on 30.2 ja Helsingissä 26.5.3 Ikärakenne ei suoranaisesti ole ongelma, mutta se vaikuttaa kaupungin palvelutarjontaan ja uusien asuinalueiden kehittämiseen markkinatilanteen pohjalta. Esimerkiksi pienten kerrostaloasuntojen alempi hintataso verrattuna pääkaupunkiseutuun on houkutellut vanhempia muuttajia. Noin kolmasosa Hämeenlinnan 2000-luvulla valmistuneisiin uudiskohteisiin muuttaneista on ollut lähtöisin pääkaupunkiseudulta.4

2.2. Kaupungin rakenne ja yhteydet Hämeenlinnan kaupunki perustettiin 1600-luvulla sisämaan kauppapaikaksi keskiaikaisen linnan tuntumaan Vanajaveden rantaan.5 Myöhemmin lääninhallitus ja armeija sijoittuvat kaupunkiin. Kaupungin luonne vehreänä hallintopaikkana 2 3 4 5 12

Aro, SYKE, pdf www.suomenkasvukaytava.fi [22.11.2014] Kuntanavigaattori –palvelu [22.12.14] Haastattelu 2014. Hockman, www.

TAMPERE

HÄMEENLINNA

HELSINKI

HHT-kasvukäytävä

80 000 nopea uudisrakennustahti

78 400 75 000

hidas uudisrakennustahti

71 400 70 000

Tilastokeskuksen ennuste

67 500

65 000 vanha rakennuskanta

60 000 2005

2010

2015

2020

2025

2030

Hämenlinnan väestöNKEHITYS

on säilynyt läpi sen historian. Voimakkaat maisemalliset ja historialliset elementit määrittävät Hämeenlinnan kaupunkirakennetta ja identiteettiä. Hämeen linna kasarmeineen ja sitä ympäröivä kansallinen kaupunkipuisto ovat tärkeitä identiteettitekijöitä kaupungille. Aulangon puistometsä paviljonkeineen sekä Ahveniston harju olympia-altaineen ovat uudempia viheralueisiin ja virkistykseen liittyviä kerrostumia. Voimakas kaakkoisluoteissuuntainen topografia sekä hyvät liikenneyhteydet ympäröiviin kaupunkeihin määrittävät Hämeenlinnan yhdyskuntarakennetta. Kaupungin keskustan läpi kulkevat päärata ja moottoritie Helsingin ja Tampereen välillä, ja sen eteläpuolelta kulkee valtatieyhteys Turkuun. Kaupunki on kasvanut nykyisen keskustan ympärille ja myöhemmin laajentunut sekä itään, että länteen, mikä on johtanut voimakkaan itä-länsisuuntaisen pääreitin

MOOTTORITIE VT3 VT 10 PÄÄRATA KAUPUNGIN RUNKOREITTI

syntymiseen. Vanajaveden luontevin ylityskohta on määrittänyt reitin linjauksen. Keskustan ruutukaava-alue erottuu kaupunkirakenteesta omana saarekkeenaan. Se on selkeästi tiheimmin rakennettu alue Hämeenlinnassa. Ensimmäiset suurimittakaavaiset rakennukset, kuten makasiinit ja tehdasympäristöt sijoittuivat keskustan laidoille. Kaupunki alkoi kasvaa nykyisen keskusta-alueen ulkopuolelle 1910-luvun jälkeen. 6 Lännessä Ahveniston harjumuodostelma ja idässä Aulangon puistometsä, sekä Katumajärvi ovat rajanneet ensimmäisiä pientalovaltaisia asuinalueita. 1900-luvun eri vuosikymmeninä rakentuneet asuinalueet liittyvät itä-länsisuuntaiseen reittiin ja niillä jokaisella oma selkeä sisäinen luonteensa.7 Lähimpänä keskustaa sijaitsevat puutalo-alueet ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä. Myöhemmin pientaloalueet ovat laajentuneet yhä kauemmaksi keskustasta. Pohjois-eteläsuunnassa kaupunki on kasvanut lähinnä Vanajaveden länsipuolella. Lisäksi kaupungin ulkopuolelle on muodostunut joitakin muusta kaupunkirakenteesta irrallisia kaupunginosia. Kerrostaloja ja pienkerrostaloja on rakennettu kaupunginosien keskuksiin lähelle palveluita ja pääreittien varteen. Poikkeuksena on kerrostalovaltainen Katuman lähiö, joka ei kytkeydy muuhun kaupunkirakenteeseen. Kaupan suuryksiköiden sijoittuminen Tiiriöön kaupungin pohjoispuolelle ja kaupungin laidoille laajentuneet pientaloalueet korostavat Hämeenlinnan luonnetta autoistuneena kaupunkina. Kaupungissa on linja-autoreitteihin perustuva joukkoliikennejärjestelmä, jonka solmukohdat ovat rautatieasemalla ja linja-autoasemalla keskustassa. Joukkoliikenteen alhainen käyttöaste ja siitä johtuvat vuorovälit eivät kuitenkaan tee siitä mielekästä kaikille kaupungin asukkaille. Lisäksi kaupungin pieni koko mahdollistaa nopean pyöräilyliikenteen suuresta osasta kaupunkia keskustaan. Hämeenlinnan kaupunkirakenteelle on siis ominaista jakaantuneisuus ja liittyminen itä-länsisuuntaiseen pääreittiin. Erityisesti Vanajavesi jakaa kaupungin voimakkaasti kahtia. Kantakaupungin alueella on käytännössä kaksi ylityskohtaa ja yksi rautatiesilta. Itä-länsisuuntainen yhteys rajaa kaupungin pohjois- ja eteläosiin. Pohjoisen puolelle sijoittuvat historiallisen Hämeenlinnan pääelementit, kuten keskiaikainen linna, vanhat kasarmialueet, Aulangon puistometsä, Ahveniston harju maauimaloineen sekä rautatieasema. Eteläpuolelle sijoittuvat kaupungin nykyiset merkittävät työllistäjät, Kantolan ja Rautaruukin teollisuusalueet sekä Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK) pääkampus ja Innopark-yrityspuisto Visamäessä. (Kuva) Kaupungin toiminnallista identiteettiä käsitellään tarkemmin seuraavassa kappaleessa.

2.3. Toiminnot ja kaupungin kehittäminen Hämeenlinnan kehittäminen viime vuosikymmeninä on ollut jokseenkin hajanaista. Hämeenlinnassa havahduttiin 2000-luvun alkuvuosina siihen, että maankäytön kehittäminen oli ollut pitkään vailla kokonaiskuvaa. Kaupungissa alettiin työstää maankäytön strategiaa.8 2007 valmistuneen Asumiskaupunkihankkeen myötä tehtiin lukuisia selvityksiä ja määriteltiin tarpeita tulevaisuuden kehittämiselle, mutta varsinaisen suunnittelun painopiste oli 6 7 8 14

Luoto &Heiskanen Osa E, 3. Lehtovuori 2007, 41. Hämeenlinnan kaupunki – kaavoitustoimisto 2007, 8.

yksittäisissä projekteissa. Moottoritien kattaminen keskustan kohdalla on yksi näistä hankkeista. Vuonna 2009 voimaan astunut kuntaliitos toi oman lisänsä maankäytön suunnitteluun pienempien aluekeskusten myötä. Lopulta vuonna 2014 on aloitettu kantakaupungin yleiskaavoitusprosessi ja toteutettu keskusta-alueesta visiotyö. Päivitetyn maankäytön strategian mukaan lähitulevaisuuden merkittävä kehityssuunta on keskusta-alueen tiivistäminen. Hämeenlinnan keskustan rinnalle on kehittynyt yhtä vahva kaupan alue Tiiriöön.9 Suurkaupan alue laajentui sillä välin, kun maankäytön strategialle haettiin suuntaa. Kehityksen myötä keskusta alkoi menettää merkitystään päivittäisen asioinnin kohteena ja samalla elävyyttään sekä elinvoimaisuuttaan. Kaupungissa ei siis ole yhtä selkeästi vahvempaa kaupan aluetta, vaan kaksi kilpailevaa kohdetta. Keskusta on kuitenkin merkityksellinen Hämeenlinnan identiteetille kaupunkina. Toisaalta siellä sijaitsevat kaikki historialliset kohteet, jotka määrittävät kaupungin luonnetta, ja toisaalta se toimii areenana kaupunkimaiselle elämälle. Keskustan luonnetta ja kehittämisen tavoitteita tarkastellaan enemmän seuraavassa luvussa. Kaupungin historian vuoksi julkishallinto ja valtio ovat pitkään olleet kaupungin suurimpia työllistäjiä. Julkishallinnossa tapahtuu usein suuria rakennemuutoksia10, mikä saattaa vaikuttaa kaupungin tilanteeseen tulevaisuudessa. Historiallinen Hämeenlinna on myös ollut alueen koulutuskeskittymä, mutta nykyään siellä ei toimi yliopistoja, ja nuoret ikäluokat ovat pienentyneet, mikä on johtanut kaupungin kouluverkon karsimiseen. Kaupungissa sijaitsee myös suurten teollisuusyritysten toimipaikkoja, jotka ovat olleet alttiita teollisuuden rakennemuutoksille. Elinkeinorakenteen kokonaiskuva on kuitenkin säilynyt jokseenkin muuttumattomana samalla kun kaupunki on tasaisesti kasvanut.11 Kaupungin eteläpuolella on myös potentiaalia kehittymiselle, jos sen toimijoista syntyy tulevaisuudessa identiteettitekijöitä kuten pohjoispuolen historiallisista toiminnoista. Nämä ovat Hämeen ammattikorkeakoulun kampus sekä Kantolan teollisuusalue. Hämeen ammattikorkeakoulun pääkampus Visamäki sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Aluetta kehitetään aktiiviseksi kampusalueeksi, jonka tarkoitus on yhdistää koulutusta, opiskelija-asumista sekä yritystoimintaa. HAMK on ainoa korkeakoulutusta tarjoava instituutio Hämeenlinnassa, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että nuoria aikuisia muuttaa pois kaupungista. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kuitenkin laajan kirjon aloja, jotka vastaavasti tuovat jonkin verran opiskelijoita kaupunkiin. Hämeenlinnan keskeinen sijainti tekee kaupungista soveltuvan paikan erilaisille tapahtumille, kokouksille tai kongresseille. Näiden kävijät eivät kuitenkaan usein jää kaupunkiin toisaalta pienen majoituskapasiteetin, toisaalta juurikin toimivien liikenneyhteyksien vuoksi. Merkittäviä tapahtumapaikkoja ovat Aulangon kylpylähotelli ja kulttuurikeskus Verkatehdas. Kantolan teollisuusalueelle avataan kesällä 2015 tapahtumapuisto suurille konserteille ja muille yleisötapahtumille. Tapahtumilla toivotaan olevan työllistävä vaikutus, ja niiden toivotaan tuovan lisää matkailijoita kaupunkiin. Lisäksi Kantolan alueella on paljon käyttämätöntä maata, joten sillä on potentiaalia kehittyä tulevaisuudessa. Alueen haasteena on kuitenkin yhteys keskustaan. Keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsevien alueiden kehittäminen osaksi keskustaa on olennaisempaa. 9 10 11

Haastattelu 2014. Hämeenlinnan kaupunki 2014, 7. Hämeenlinnan kaupunki 2014, 7.

AULANKO

SUURKAUPPA

LINNA ASEMA

AHVENISTO

JÄÄHALLIT

KESKUSTA

URHEILU KESKUSSAIRAALA TAPAHTUMAPUISTO PIENTEOLLISUUS

HAMK VISAMÄKI

TEOLLISUUS

MOOTTORITIE VT3 VT 10 PÄÄRATA KAUPUNGIN RUNKOREITTI

LINNA

RAUTATIEASEMA

VANAJAVESI

VERKATEHDAS TORI

KATE

PAASIKIVENTIE

Hämeenlinnan keskusta 1:10 000

3. Hämeenlinnan keskusta 3.1.

Kaupunkirakenne

Hämeenlinnan keskusta siirrettiin nykyiselle paikalleen 1778 linnan eteläpuoliselle niemelle vanhan kaupungin palon jälkeen. Keskustan perusrakenteeksi valittiin linnan bastioneihin ja olemassa olevaan Turun tieyhteyteen perustuva ruutukaava, jonka korttelikoko on säilynyt tähän päivään. Nykyinen perusrakenne on kehittynyt C. L Engelin vuoden 1832 asemakaavan pohjalta. Keskustalle ominaista on selkeästi rajattu ruutukaava-alue, joka erottuu muusta kaupungista omana saarekkeenaan. Moottoritien kuilu toimii lännessä rajaavana elementtinä, ja vastaavasti idässä vesistö rajoittaa liikkumista. Kauppatori on keskeinen kaupunkitila, jonka laidoille sijoittuvat kirkko sekä hallinnon ja talouden rakennukset. Liikekeskusta on kasvanut torin ympärille ja sen lounaispuolelle. Kirkko sijaitsee keskustan korkeimmalla kohdalla, ja sen tornista on 16

tullut keskustan maamerkki muuten enimmäkseen viisi- tai kuusikerroksisessa kaupunkirakenteessa. Keskusta on kuin rajattu saari, jossa kirkon torni toimii majakkana. Keskustan kehittämisessä korostetaan C.L. Engelin vuoden 1832 asemakaavaan perustuvia historiallisia akseleita, jotka lävistävät keskustan torin kautta. Eteläpohjoissuuntainen akseli yhdistää linnan ja torin. Sen merkitys nykyisin on lähinnä historiallinen, ei toiminnallinen, sillä sen kautta ei kulje luontevia yhteyksiä kaupungin läpi. Akselilla sijaitsee kuitenkin puistoja. Itä-länsisuuntainen, torin etelälaitaa kulkeva Raatihuoneenkatu taas toimii koko kaupungin rakenteen runkona. Se yhdistää kaupungin merkittävät hallinnolliset ja kaupalliset elementit aina rautatieasemalta uudelle moottoritien katteelle ja historiallisille kasarmeille asti. Akseleille sijoittuvat kolme historiallista toriaukiota, jotka jäsentävät keskustaa: kauppatori, rantatori ja pikkutori. Näistä kauppatori on edelleen alkuperäiskäytössään, rantatorille on sijoittunut linja-autoasema ja sen eteläpuolta on laajennettu täyttömaalla. Pikkutorilla sijaitsee entinen kirjastorakennus, ja se asettuu myös kaupungin pääakselille.

MOOTTORITIEN KATE

KÄVELYKATU

TORI

LINNANPUISTO KIRKKO

LYSEO

HÄMEENSAARI

KIRJASTO LINJA-AUTOASEMA

RAATIHUONEENKATU

PAASIKIVENTIE

TAIDEMUSEO

VANAJAVESI

Keskusta idästä

VERKATEHDAS

Ruutukaavakeskustaan liittyy idässä Vanajaveden vastarannalla historiallinen makasiini- ja tehdasalue, johon on 1900-luvulla sijoittuneet terveyskeskus, taidemuseo ja kulttuurikeskus Verkatehdas. Radan ja keskustan välissä sijaitsevat myös 1940- ja 2000 – lukujen asuinalueet, joista jälkimmäiset eivät enää jatka keskustan suurkorttelitypologiaa. Länsipuolella keskustaa sijaitsevat vanhat puukasarmialueet sekä Kaurialan asuinalueet. Keskustaa ympäröi vihreä rantapuistovyöhyke ja sen pohjoispuolella sijaitsee laaja Linnanpuisto. Virkistysyhteydet rantareitiltä eteenpäin kaupunkipuistoon ovat hyvät. Ruutukaava-alueen sisällä on kuitenkin vain vähän kaupunkivihreää, eikä siellä sijaitse juurikaan leikkipaikkoja lapsille. Puistoakselille sijoittuvat Sibeliuspuisto ja Kirkkopuisto torin laidalla ovat ainoita varsinaisia vihreitä puistoja ruutukaavakeskustassa. Akselilla sijaitseva Itsenäisyydenpuisto ei tarjoa mahdollisuuksia oleskeluun. Torin laitojen hallintorakennusten sisäpihoilla sijaitsevat pienet taskupuistot, mutta nämä eivät ole yhteydessä julkisempaan katutilaan. Etelärannassa Paasikiventien varressa rantareitti on kapea, ja istutetut alueet luonteeltaan liikenteen välivyöhykkeitä. Kortteleiden sisäpihoilla pysäköintirakenteet peittävät suuren osan niiden alasta, eikä katupuita juuri ole katujen varsilla.

3.2. Yhteydet ja liikenne Kaupungin itä-länsisuuntainen liikkuminen tapahtuu keskustan läpi, sillä Vanajaveden yli kulkee kaksi siltaa keskustan kohdalla. Keskustassa on olemassa eräänlainen kehäkatujärjestelmä, sillä suuri osa läpiajosta tapahtuu Paasikiventiellä alueen eteläreunassa. Leventämisen myötä Paasikiventielle on kehittynyt maantiemainen luonne. Lisäksi pohjoispuolella liikennettä ohjataan Lukiokatua pitkin, mutta läpiajoa tapahtuu myös muita samansuuntaisia katuja pitkin. Etelä-pohjoissuunnassa liikkumista tapahtuu vain linnan puolella keskustan niemimäisen muodon vuoksi. Keskustan sisällä liikutaan suurimmaksi osaksi kävellen tai polkupyörällä12, mutta suurimman osan autoliikenteestä muodostaa työssäkäynti- ja asiointiliikenne keskustan ulkopuolisilta alueilta. Pysäköinti keskustassa on hajautettua. Alueen laidoilla on pysäköintilaitoksia ja -alueita, joiden lisäksi keskustassa on myös pienempiä pysäköintialueita ja kadunvarsipysäköintiä. Keskustassa on paljon asiointiliikennettä, ja erityisesti pysäköintipaikan etsimistä keskeiseltä paikalta.Yksisuuntaiset kadut ovat tyypillisiä. Katutilat ovat ajoneuvoliikenteen hallitsemia, sillä kaistat ovat leveitä, niillä on runsaasti kadunvarsipysäköintiä, jalkakäytävät ovat kapeita, eikä pyöräilylle ole järjestelmällisesti osoitettu tilaa. Raatihuoneenkatu pääakselina on poikkeus muista kaduista, sillä sitä pitkin kulkevat pyörätie ja kävelykatu. Joukkoliikenne keskustassa kulkee yksisuuntaisia katuja pitkin, eivätkä kaikki linjat kohtaa samoissa solmukohdissa. Lisäksi Hämeenlinnan kaukoliikenteen ja toisaalta myös keskustan saavutettavuuden haaste on rautatieaseman suhteellisen kaukainen sijainti ydinkeskustasta, ja siellä sijaitsevasta linja-autoasemasta. Pendelöintiliikenne HHT-akselilla tulee ottaa huomioon keskustan liikenteessä. Liikenteen kehittämistä käsitellään tarkemmin myöhemmissä kappaleissa. 12 18

Hämeenlinnan kaupunki, kyselyanalyysi 2014.

3.3. Keskustan toiminnot ja identiteetti Hämeenlinnan keskustasta on hahmotettavissa erilaisia toiminnallisia vyöhykkeitä. Torilta koilliseen sijaitsevat julkishallinnon rakennukset ja koulurakennukset, jotka sijoittuvat historiallisen puistoakselin tuntumaan. Kaupallinen vyöhyke taas sijoittuu torilta etelään ja lounaaseen, ja Raatihuoneenkadun varrelle. Kulttuuritoiminnot sijaitsevat Vanajaveden itäpuolella. Keskustan luoteisnurkka on rakentunut nykyasuunsa viimeisimpänä ja siellä sijaitsee suurimmaksi osaksi asuntoja, sekä yksittäisiä toimistorakennuksia. Keskustan toiminnallisessa rakenteessa on tapahtunut muutoksia viime vuosikymmenten aikana. Kaupallinen painopiste on siirtynyt lännemmäksi. 1700-luvun lopulta peräisin oleva kauppatori ja sen viereiset korttelit olivat pitkään kaupallisen toiminnan keskittymiä. Siinä missä torin ympärille sijoittuvat itäpuolella kirkko, ja etelä- ja pohjoispuolille maakunta- ja paikallistason hallintorakennukset, läntinen torikortteli on ollut liike-elämän ja kaupan keskus. Torin eteläpuolella kulkeva Raatihuoneenkatu muodostui 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kaupungin pääkauppakaduksi.13 Suuret pankki- ja vakuutuslaitokset sijoittivat rakennuksensa torin laidalle. 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa läntiseen kortteliin rakennettiin kaksi tavarataloa, Sokos ja Centrum, jotka edustivat modernia kaupankäyntiä pysäköintikattoineen. Kehitys heijastaa sodanjälkeisten vuosikymmenten rakenteellisia muutoksia – kauppa alkoi keskittyä yhä suurempiin yksiköihin.14 Hämeenlinnan keskustassa rakennettiin myös paljon kivijalkaliiketiloja yhteen tai kahteen ensimmäiseen kerrokseen. Tavaratalot varmistivat sen, että kortteli ja torin ympäristö säilyivät pitkään kaupankäynnin pääalueena keskustassa. Tavaratalotoiminta väistyi korttelista vähitellen, ja tilalle tuli yksittäisiä ketjumyymälöitä. 1980-luvun lopulla Raatihuoneenkatu muutettiin torin länsipuolella kävelykaduksi ja pienehkö kauppakeskus Tavastila rakennettiin keskustan lounaiskulmaan. 2000-luvulla kävelykatua jatkettiin edelleen korttelin verran länteen. Keskustan liiketilojen mittakaava säilyi kuitenkin jokseenkin yhtenäisenä. Kehityksen huipentuma on vuonna 2010-luvulla suunniteltu ja toteutettu moottoritien kate ja kauppakeskus keskustan länsilaidalle. Tällöin liiketilojen määrä lisääntyi kerralla paljon, ja monet vanhemmat liiketilat tyhjenivät. Toisella suunnalla, keskustan itäpuolella, laajennettiin kulttuuritoimintaa sisältävää kulttuurikeskus Verkatehdasta 2007. Keskuksen vieressä sijaitsee myös kaupungin taidemuseo.Yhdessä ne muodostavat rantapuistoon sijoittuvan kulttuuritoimintojen keskittymän, jossa on muun muassa teattereita, luovien alojen yrityksiä ja tiloja konserteille. Kulttuurialueen vieressä sijaitsee myös terveyskeskus. Keskustan toiminnallisessa kehityksessä on siis eräänlaista itä-länsi – vastakkainasettelua. Raatihuoneenkadun merkitys kaupungin eri puolia yhdistävänä akselina on suuri, sillä se yhdistää eri toimintoja. Keskustan saarimaisuutta korostavat väljä urheilu- ja kauppatoimintoihin keskittynyt alue Hämeensaari keskustan eteläpuolella, ja pohjoispuolelle sijoittuva Linnapuisto. Hämeenlinnan keskustaan tullaan asioimaan ja viettämään aikaa keskustan ulkopuolelta. Kahvilat, ravintolat ja baarit ovat keskittyneet torin ja kävelykadun läheisyyteen. Vaikka Tiiriöön sijoittuneet suuret 13 14

Luoto & Heiskanen 2014. Bengs 2013, 17.

JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON KESKUSTA kirjasto

ASUMISEN KESKUSTA

koulu koulu

terveyskeskus

seurakuntatalo päiväkoti

2000-

kulttuurikeskus oikeustalo

Kauppakeskus Linna

kirkko kaupungintalo kauppatoripalvelupiste raatihuone

kävelykatu Reska

KAUPALLINEN KESKUSTA

179019601980-

Keskustalo kauppapiha

1960-

1990-

koulu

linja-autoasema

Kauppakeskus Goodman

Kauppakeskus Tavastila

2010-

1980-

urheiluhalli market

uimahalli urheilukentät

toiminnalliset vyöhykkeet 1:12 000

historialliset akselit ja kaupallisen ympäristön kehitys 1:12 000

KEHÄKATU JA AUTOLIIKENNE JOUKKOLIIKENTEEN PYSÄKKI PYÖRÄTIET

METSIKKÖMÄINEN PUISTO PUISTOT LIIKENNEALUEIDEN VIHERVYÖHYKE LEIKKIPUISTO

KÄVELYKATU

Viheralueet ja leikkipuistot1:12 000

liikenne 1:12 000

päivittäistavarakaupan yksiköt houkuttelevatkin kävijöitä, kaupungin keskusta on edelleen yksi vapaa-ajan ja viihtymisen paikoista. Keskustan toiminnot palvelevat laajoja kohderyhmiä, sillä aktiviteettimahdollisuuksia on monenlaisia kulttuurista urheiluun. Samalla keskusta toimii kaupunkilaisuuden alustana, paikkana, jossa voi liikkua anonyymisti julkisessa tilassa.

3.4. Keskustan rakennuskanta ja asukkaat Noin puolet keskustan rakennuskannasta on rakennettu 1960-1980 –luvuilla. Tyypillinen tämän aikakauden rakennus on lamellimainen kerrostalo, johon liittyy matalampi liiketilasiipi ja liiketiloja yhdessä tai kahdessa maantasokerroksessa.15 Ruutukaavakeskustan alueella asuntojen keskikoko on 85 m2, joka on hieman suurempi kuin Hämeenlinnassa keskimäärin. Lukujen pieni ero on yllättävä, sillä keskustan asuntokanta sijaitsee valtaosin kerrostaloissa, ja muun kaupungin pientaloissa. Toinen suuri ero ruutukaavakeskustan ja muun kunnan välillä on asumisväljyys: keskustassa asukkaalla on keskimäärin 65 m2, kun taas koko Hämeenlinnassa luku on 40,8 m2.16 Vaikuttaa siis siltä, että keskustassa suurissa asunnoissa asuu pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Keskustassa asuu vähän lapsiperheitä, ja tilastollisesti suuri määrä seniori-ikäisiä muuhun kaupunkiin verrattuna. 0-15 vuotiaita on asukkaista alle 5 % siinä missä muualla kantakaupungissa määrä on yli 15 %.Yli 65-vuotiaita on 38 %, siinä missä seuraavaksi suurin määrä on itäisen kantakaupungin 19 %.17 Keskustan asukaskunta on siis ikääntynyttä. Hämeenlinnan alueella asuu kokonaisuudessaankin vähän lapsiperheitä ja väestö on tilastollisesti ikääntyvämpää kuin muissa suurissa HHT-käytävän kunnissa. Kaupungin selvitysten mukaan 2000-luvulla valmistuneisiin uudistuotantokohteiden kerrostaloasuntoihin on muuttanut lähinnä keski-iän ohittaneita lapsettomia asuntokuntia. Tämä voidaan asuntorakentamisen tuottajien parissa tulkita siten, että lyhyen ajan tuloksen kannalta on kannattavaa tuottaa tälle kohderyhmälle soveltuvia pieniä asuntoja. On siis eräänlainen uhka, että tulevissa uusissa asuinalueissa sama kehitys jatkuu, ja väestön kasvu muodostuu pääosaksi ikääntyvistä asukkaista, kun samalla asuntokantaan lisätään pieniä asuntoja. Tällöin lapsiperheet, joilla tarve asiointiliikenteeseen on suuri, jatkavat sijoittumistaan keskustan ulkopuolelle, mikä lisää autoliikennettä keskustaan. Toisaalta keskustan nykyisistä suurista asunnoista voidaan ajatella vapautuvan lähivuosina perheille soveltuvia asuntoja, kun pienet asuntokunnat muuttavat pienempiin uudiskohdeasuntoihin esimerkiksi esteettömyyssyistä. Tarjottavien keskusta-asuntojen laatu on merkittävin tekijä, joka vaikuttaa hämeenlinnalaisten haluttomuuteen muuttaa keskustaan. 18 Keskustaasumisen heikkouksiksi koetaan asumisen ahtaus, kallis hinta, sekä liikennemelu. Toisaalta keskusta-asumisen houkuttelevia piirteitä ovat palvelujen ja vapaa-ajan toimintojen läheisyys, helppo asuminen ja hyvät liikenneyhteydet. Hämeenlinnan keskustassa haasteena ei siis suoranaisesti ole asuntojen koko, vaan tarjolla olevien asuntojen laatu. Monet rakennuksista ovat todennäköisesti ikänsä puolesta peruskorjauksen tarpeessa, mikä heikentää niiden houkuttelevuutta ostajien 15 16 17 18 20

Luoto & Heiskanen 2014. Tilastokeskus 2013. Hämeenlinnan kaupunki/Jortama 2012. Hämeenlinnan kaupunki, kyselyanalyysi 2014.

näkökulmasta. Lisäksi niiden rakenteet, kuten huoneistojen väliset kantavat seinät ja kantavat betonielementtijulkisivut ovat haaste asuntojakauman ja rakennusten ulkomuodon uudistamiselle. Keskustan väestöjakauman tasapainottaminen on tarpeen toisaalta kunnan monipuolisten palvelujen turvaamisen, ja toisaalta kaupunkikeskustan elävyyden sekä uudistumisen tukemisen kannalta. Tilastojen perusteella on selvää, että keskustassa on tarve pienille kaupunkiasunnoille.Toisaalta tarvitaan myös nykyisen asuntokannan luonteesta poikkeavia laadukkaita ja suuria asuntoja esimerkiksi perheille. On tarpeen tarjota lähes pientaloasumisen mukavuustasoa vastaavia asuntoja, joiden suunnitteluratkaisuihin käyttäjät voivat vaikuttaa. Samalla tulee kehittää keskustan kaupunkitilallista laatua esimerkiksi vähentämällä ajoneuvoliikennettä keskustan kaduilla ja lisäämällä kaupunkivihreän määrää julkisissa tiloissa ja kortteleiden sisällä.

Keskustan 1960-luvun jälkeen valmistunut rakennuskanta

0-15

83 m2

asunnon keskikoko Hämeenlinnassa

40 m2

asumisväljyys Hämeenlinnassa

65-

16-64

Hämeenlinnan ikäjakauma

0-15

85 m2

asunnon keskikoko kaupungin keskustassa

65 m2

asumisväljyys kaupungin keskustassa

65-

16-64

kaupungin keskustan ikäjakauma

“ Kaupunkinne on jo erittäin vetovoimainen, mutta se tarvitsee lisää kaunista arkkitehtuuria ja asuntoja ja vuokra-asuntoja nuorille aikuisille. Tällä hetkellä keskustan vuokra-asuntojen hinta/laatu suhde on erittäin huono ja tarjontaa on heikosti.”

“Keskustassa ei ole kunnon asuntotarjontaa sellaisille, jotka myyvät omakotitalon syrjemmältä. Kun saataisiin lisää tarjontaa keskustaan, kierto olisi luonnollista, perheille vapautuisi kohtuuhintaisia omakotitaloja asuntoalueilta ja iäkkäämmät pääsisivät muuttamaan keskustaan.”

“Helppo arki houkuttelee varmasti lapsiperheitä, mutta myös vanhempaa väestöä.“ “Rakennuskanta on suurelta osin vanhaa ja huonoa. Hintapyynnöt liian korkeita kuntoon nähden. Se estää Hämeenlinnaan muuttamisen myös omistusasujilta.”

TARVE 1: Tilavia muokattavia asuntoja

TARVE 2: Tehokkaita kaupunkiasuntoja

3.5. Kaupungin kehityshankkeet ja tavoitteet Vuoden 2014 aikana kaupunki toteutti keskustalle vision, joka toimii tulevan yleiskaavoitusprosessin selvityksenä. Visiota on tarkoitus päivittää säännöllisesti. Maankäytön strategiassa korostetaan varautumista merkittävään väestönkasvuun. Nyt keskustaan on suunnitteilla uusia asuinalueita, ja samalla vanhaan ruutukaavakeskustaan ehdotetaan täydennysrakentamista. Keskusta-alueelle suunnitellaan noin 7000 asukkaan kasvua. Hämeenlinnan keskustan tuntumaan on kehitteillä kaksi merkittävää, tehokasta ja tiivistä asuinaluetta, joiden tulisi yhdistyä ruutukaavakeskustaan. Engelinranta on keskustan eteläreunan jatke, joka perustuu Paasikiventien muuttamiseen kaupunkibulevardiksi. Alueelle kaavaillaan 140 000 k-m2 lisää asuntorakentamista, ja 35 000 k-m2 liiketilaa, toimistoja ja palveluita. Asemanseutu on rautatieaseman viereiselle entiselle tehdasalueelle sijoittuva asuinalue, joka kytketään keskustaan uudella kevyen liikenteen sillalla. Asuntorakentamista suunnitellaan alueelle 60 000 k-m2. Asemanseutu ja Engelinranta ovat molemmat hyvien kulkuyhteyksien varrella sekä yhteydessä kaupungin virkistysalueisiin ja rantareittiin. Engelinrannan tavoitteena on tuottaa urbaania asumista, joka sekoittaa erilaisia kohderyhmiä ja omistusmuotoja. Suunnitelmassa on esitetty myös kelluvia asuntoja. Alueen haasteena on ongelmallinen maapohja, mikä nostaa rakentamiskustannuksia. Asemanseutu taas houkuttelee HHT-akselilla pendelöiviä ja ratkaisee myös osaltaan kaupungin tarpeen liityntäpysäköinnille. Asemanseudun osalta sanotaan erityisesti toivottavan syvärunkoisia rakennuksia, joihin on mahdollista toteuttaa pieniä kerrostaloasuntoja.19 Osaa alueesta hallinnoi rakennusliike. Muita kehitysalueita ovat esimerkiksi Keinusaaren ja Vanajanrannan alueet, jotka ovat myös täydentymässä keskustan ja radan välissä. Näiden suunnittelu on jo pitkällä, sillä niiden kaupunkirakenne jatkaa olemassa olevien 2000-luvulla rakennettujen kortteleiden väljää massoittelua. Lisäksi keskustan länsipuolella kehitetään vanhoja puukasarmeja asumiskäyttöön, ja pohjoisreunassa tutkitaan ruutukaavan täydentämistä kahdella korttelilla. Ruutukaavakeskustaa on tarkoitus täydentää mahdollisuuksien mukaan uudisrakentamisella sekä korotusja ullakkorakentamisella. Kaupungin vision mukaan uusilla asuinalueilla tulisi olla selkeä, omalaatuinen identiteettinsä. Kaupungin tavoitteena on monipuolistaa ja nuorentaa keskustan asukasrakennetta20, eli houkutella myös lapsiperheitä. Samalla on tarkoitus kehittää ja toteuttaa uusia asumis- ja hallintamuotoja, ja sekoittaa niitä. Molemmat yleissuunnitelmat ovat luonnosvaiheessa, eikä niissä ole tarkemmin määritelty tavoitteita asuntojen luonteelle tai tarkempaa jakoa kohderyhmiin. Keskustavisiossa ja maankäytön strategiassa määritellään myös tavoitteita liikkumiselle, elinkeinoille ja palveluille. Keskustan houkuttelevuutta ja edellytyksiä kauppa- ja toimipaikkana halutaan parantaa, jotta siitä muodostuisi kaupunkialueen kaupallinen keskus. Alueelle pyritään luomaan tiloja asiantuntija-aloille ja terveys- ja hyvinvointipalveluille. Kaupungin tilaaman kaupallisen selvityksen mukaan Hämeenlinnan keskustassa on vielä uuden kauppakeskuksen avaamisen jälkeen noin 8000 m2 liian vähän tarjolla olevia liiketiloja. 19 20 22

Hämeenlinnan kaupunki et al. 2014. Hämeenlinnan kaupunki 2014, 8.

Visio määrittelee, että nykyinen pysäköintitilanne keskustassa on yksi merkittävimmistä kehityksen jarruista. Keskustalle yritetään löytää kokonaisvaltainen pysäköintiratkaisu, joka houkuttelisi yrityksiä ja asiakkaita. Verrattuna Tiiriön suurkaupan alueeseen keskustassa ei ole samanlaista kapasiteettia ilmaiseen pysäköintiin, vaan pysäköinti on tällä hetkellä pääasiassa maksullista ja hajautettua. Keskeisimpänä vaihtoehtona on esitetty pysäköintilaitosta torin alle, mutta myös muita keskustan laidoille sijoittuvia ratkaisuja on tutkittu. Merkittävimpiä suunniteltuja muutoksia ovat Paasikiventien muuttaminen kaupunkibulevardiksi, sekä nopeiden pyöräily-yhteyksien kehittäminen keskustan läpi etelä-pohjoissuunnassa. Lisäksi katualueita pyritään kehittämään kävelyä ja pyöräilyä tukeviksi katutilaa uudelleen jäsentämällä. Myös paikallisliikenteen reittejä muutetaan, jotta niille muodostuisi selkeä solmukohta linja-autoasemalle.

Asemanseutu 60 000 k-m2 asumista 1200 asukasta 2020-

uusi tyĂśpaikka-alue

Keskusta tĂ¤ydennys- ja ullakkorakentaminen 650 asukasta

Terveyskeskus ?

Keinusaari 850 asukasta

Vanajanranta

Kasarmit

400 asukasta

kehittĂ¤minen asunnoiksi 600 asukasta 2016-

Engelinranta kelluvat asunnot

Engelinranta 140 000 k-m2 asumista 2500-3000 asukasta 2020-

Kantola ?

Kaupungissa suunnitteilla olevat alueet ja mahdolliset tulevat kehityskohteet 1:6000 23

3.6. Joustavuus kehittämisen keskiössä

Kaupan ja palveluiden muutos

Hämeenlinnan keskusta on haasteen edessä. Valtaosa sen rakennuskannasta on toteutettu aikakautena, jolloin rakennusten elinkaareen ja joustavuuteen ei kiinnitetty huomiota.Yksipuolinen asuntokanta ja liiketilojen riittämättömyys yhdistettynä yksityisautoilua suosivaan kaupunkirakenteeseen on johtanut ongelmatilanteeseen. Rakennukset eivät ole pystyneet joustamaan muutoksessa. Nyt keskustaan suunnitellaan runsaasti lisärakentamista, ja uhkana on, että sama sykli toistuu tulevaisuudessa asuntotuotannon markkinatilanteen vuoksi. Moottoritien kattaminen ja suuren kauppakeskuksen rakentaminen keskustan länsilaidalle toteutettiin ilman kattavaa visiota ja suunnitelmaa koko keskustan kehityksestä. Uudistus vaikutti voimakkaasti keskustan dynamiikkaan liiketilojen tyhjentyessä torin laidalta. Seuraavassa eritellään perusteita sille, miksi keskustan kehittämisessä tulisi ottaa huomioon kaupunkirakenteen joustavuus. Keskustan nykyhaasteet, asumisen ja työn muuttuvat tavat, liikkumisen muutos sekä kaupan ja palveluiden rakenne ovat yhteiskunnan alueita, joilla on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen vuosisadan aikana, ja mitä todennäköisimmin niihin tulee kohdistumaan muutoksia myös tulevaisuudessa. Strategisen kehittämisen taustalla tulee olla käsitys ja tavoite joustavuudesta keskusta-alueella. Joustavuus voi olla osa Hämeenlinnan kaupungin identiteettiä ja houkuttelevuutta HHT-akselin asuinpaikkana.

Hämeenlinna on jo kokenut kaupan keskittymisen vaikutukset. Keskusta muuttui vähitellen tori- ja kivijalkakaupan pienimittakaavaisuudesta yhä suurempien yksiköiden kuten tavaratalojen ja pienten kauppakeskusten alueeksi. Päivittäistavarakaupan keskittyminen keskustan ulkopuolelle veti mukanaan myös erikoiskauppoja. Kehityksen kääntämiseksi moottoritien katteelle toteutettiin uusi kauppakeskus ja ilmainen pysäköintilaitos, ja moni liike siirtyi sinne muualta keskustasta. Tyhjentyneisiin suuriin liiketiloihin ei ole kuitenkaan löydetty uusia toimijoita, mikä on johtanut muun keskustan hiljentymiseen. Tilat eivät ole palvelleet muuttuvia tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Seuraava rakenteellinen muutos liittyy yhteiskunnan digitalisoitumiseen. Verkkokaupan yleistyminen saattaa viedä kaupankäyntiä suuntaan, jossa showroom-tyyppiset pienet tilat tuotteiden esittelyä varten yleistyvät, ja varsinaiset varastotilat siirtyvät muualle. Muutos voi ulottua myös päivittäistavarakauppaan. Jo nyt on mahdollista tilata elintarvikeostokset säännöllisinä toimituksina kotiin tai säilytyslokeroon. Voi olla, että jalostettujen ja valmiiksi pakattujen tuotteiden kauppa poistuu kokonaan näkyvistä ja päivittäistavarakaupan tarvitsema tila pienenee. Kaupungin selvitysten mukaan keskustaan tulisi sijoittaa uutta liiketilaa kaupungin kasvaessa, joten sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että kaupalliset tarpeet voivat muuttua paljon ja nopeasti. Vastaavasti jos asukaskunta muuttuu voimakkaasti, voi syntyä tarve uusille julkisille palveluille, esimerkiksi päivähoidolle. Toimintaspesifit tilat eivät kuitenkaan palvele kaupunkia parhaalla mahdollisella tavalla, jos ja kun tarve jälleen muuttuu, esimerkiksi lasten määrä jälleen pienenee. Joustavuus tulee siis ulottua myös julkisiin rakennuksiin. Keskustan identiteettiä urbaanin elämän näyttämönä tulisi kehittää, sen sijaan, että panostettaisiin tilastollisen analyysin kautta liiketilojen määrään. On tärkeää panostaa kokemukseen, viihtymiseen kaupunkitilassa tilallisen laadun kautta.

Asumisen ja työn muutos

Asumisväljyyden kasvu ja pienten asuntokuntien määrän lisääntyminen on vaikuttanut myös Hämeenlinnan keskustaan. Keskustan asuntotarjonta on yksipuolista ja siellä asuu vähemmän ihmisiä kuin aiemmin. Rakennukset on aikanaan toteutettu vain yhden ennustetun käyttötavan perusteella, eivätkä ne vastaa nykyiseen kysyntään. Asumisen tarpeet ovat moninaistuneet elämäntapojen kirjon kasvamisen myötä.21 Esimerkiksi asumisen monipaikkaisuus ja väliaikaisuus, yhteisöllinen asuminen ja etätyö sekä asumisen ja työnteon yhdistäminen vaikuttavat asumismuotoihin. Samalla tietotyön yleistyminen johtaa siihen, että työpaikan ei tarvitse sijaita vain yhdessä paikassa, vaan työteko siirtyy entistä enemmän kotiin ja kaupunkitilaan. Erityisesti HHT-akselilla työn perässä liikkuvien sijoittumiseen voi vaikuttaa ympäristön tarjoamat mahdollisuudet etätyöhön. Kaupungin tavoitteena on houkutella keskustaan lisää lapsiperheitä ja nuoria aikuisia. Samalla on olemassa trendi iäkkäämmistä muuttajista. Kohderyhmittelyn vaara on kuitenkin se, että rakennetaan lyhyen aikavälin tavoitteiden perusteella soveltaen kohderyhmille soveltuvia konventionaalisia tilallisia ja rakenteellisia ratkaisuja. Haasteena on asuntotuotannon markkinalähtöisyys. Lyhyellä aikavälillä halutaan tuottaa asuntoja, joille on kysyntä tällä hetkellä – esimerkiksi Hämeenlinnan tapauksessa pienasuntoja senioriikäisille. Tämän päivän perheasunnotkaan eivät välttämättä vastaa uusia tarpeita yhden sukupolven jälkeen. Siksi asuntorakentamisen suunnittelussa tulee ottaa muuttuvat tarpeet ja elämäntyylit huomioon. 21 24

Lahti et al. 2007, 8.

Liikkumisen muutos

Monet keskustan haasteista johtuvat kaupungin autoistumisesta ja kaupunkirakenteen laajenemisesta. Pysäköinti on vallannut alaa keskustan kaduilta ja laidoilta. On selvää, että nykytilanteessa yksityisautoilu muodostaa merkittävän osan keskustan liikenteestä, ja pysäköinnin kehittäminen alueella on tärkeää sen elinvoimaisuuden ylläpidon kannalta. Liikenteessä on kuitenkin nähtävissä lukuisia tulevaisuuden kehityssuuntia, jotka voivat vaikuttaa myös Hämeenlinnan keskustaan. Esimerkiksi pyöräily keskustaan on varteenotettava liikkumismuoto kaupungin pienen koon vuoksi, mitä kaupunkikin strategiassaan korostaa. Pyöräily-yhteyksien parantuessa myös asiointiliikenteen määrä keskustaan voi vähentyä merkittävästi. Kaupungin keskeinen sijainti korostaa liikkumisen merkitystä. HHT-kasvukäytävälle onkin ehdotettu kehitettäväksi älyliikennettä.22 Matkaketjujen sujuvoittaminen akselilla voi parantaa esimerkiksi keskustassa työskentelevien kulkemista ja vähentää yksityisautoilua. Liikenteen ja liikkumisen alueella saatetaan ottaa käyttöön uusia innovaatioita ja toimintatapoja. 22

Aro et al. 2014.

Joukkoliikenne kehittyy palvelulähtöiseksi esimerkiksi kutsuliikenteen suuntaan. Henkilöautot automatisoituvat ja niiden polttoaineet ja tekniikka muuttuvat. Pysäköinnin robottitekniikkaa kehitetään. Tällöin nyt suunnitellut suuret keskitetyt pysäköintilaitokset saattavat menettää merkitystään ja niiden uudistuminen tulee tulevaisuudessa ajankohtaiseksi.

Hämeenlinnan keskustassa on siis tarve strategiselle täydennysrakentamiselle, joka pystyy joustamaan tulevaisuuden tarpeiden mukaan. On tärkeää huomioida, että kehitystä on vaikea ennustaa pitkällä aikavälillä. Uuden asuntorakentamisen luonteeseen on kiinnitettävä huomiota, jotta se houkuttelisi lyhyellä aikavälillä määriteltyjä kohderyhmiä. Rakennusten ja kortteleiden joustavuudelle tulee alueittain määritellä reunaehdot, jotka kytkeytyvät kaupunkisuunnittelun strategiaan laajemmassa mittakaavassa. Esimerkiksi asumispainotteisilla alueilla joustavuus voidaan määritellä koskettamaan erityisesti asuinrakennusten asuntojakauman joustavuutta ja lisäksi pienien toimitilojen mahdollistamista. Toisaalla taas strateginen joustavuus voi tarkoittaa koko rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista tarpeiden mukaan vaikkapa liiketiloista asunnoiksi. Joustavuutta ja keskustan alueprofiileja käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa.

ASUMISEN JA TYÖN MUUTOS

KAUPUNGIN JOUSTAVUUS KAUPAN JA PALVELUIDEN MUUTOS

LIIKKUMISEN MUUTOS

OSA II: JOUSTAVA KESKUSTA-asuminen

”If a dwelling is to stand the test of time it has to be able to accommodate every imaginable kind of inhabitation and use.”

- Bernard Leupen, 2006

4. Joustavuus Hämeenlinnan keskustassa 4.1. Joustavuus ja toimintojen sekoittuminen rakennetussa ympäristössä Käyttäjälähtöinen joustavuus, kaupungin suuret rakenteet ja toimintojen sekoittuminen ovat osa 1900-luvulla alkanutta keskustelua. Joustavuutta on tutkittu erityisesti asuntojen tuotannon kohdalla siksi, että sen käytäntöihin liittyy paljon joustamattomuutta. Asumisen joustavuuden teorialle merkittävä Habrakenin periaate supports - infill 23esittää, että asuntorakentamisen tulisi toimia alustana asukkaiden yksilöllisille ja itsenäisille ratkaisulle. Asuttamiseen ja asumiseen liittyviä prosesseja ja ongelmia tulisi tarkastella kokonaisuutena, joka ottaa huomioon asumisen yksilöllisyyden. 24 Taustalla ovat modernismin toimintojen erottamisen ja asuntojen teollisen massatuotannon myötä syntyneet ongelmat ja käytännöt, jotka eivät ota huomioon yksilön tarpeita. Supports-konsepti ei suoraan määrittele teknisiä ratkaisuja, mutta toteaa, että asuntoja tulee pystyä itsenäisesti rakentamaan ja purkamaan tukiosan sisällä. Asumisen lisäksi tässä työssä käsitellään myös muiden toimintojen joustavuutta ja toimintojen yhdistämistä. Toimintoja sekoittavan täydennysrakentamisen historia liittyy Habrakenin teorian tavalla vastareaktioon toimintojen erottelulle, joka aiheutti kaupunkirakenteen hajautumista. Esimerkiksi japanilainen metabolismi perustui kaupungin jatkuvaan muutokseen ja joustavuuteen. Systemaattiset suunnitelmat perustuivat modulaariseen plug in – ajatteluun, jossa tukeuduttiin kaupungin tukirakenteisiin.25 Euroopassa myös Team 10:n luoma reitteihin ja toimintojen yhdistämiseen perustuva arkkitehtuuri perustui esimerkiksi maantasosta nostettuihin katuihin, jotka yhdistivät erilaisia toimintoja. Joustavuus (flexibility) tarkoittaa yleisesti aineen fyysistä ominaisuutta, ja kykyä sopeutua uusiin, erilaisiin tai muuttuviin vaatimuksiin.26 Arkkitehtuurissa joustavuus on laaja käsite, jota voi tulkita monella eri tavalla. Joustavaksi arkkitehtuuriksi voidaan määritellä esimerkiksi muunneltavat ja siirreltävät rakenteet, ja toisaalta täysin paikallaan pysyvät ja muuttumattomat tilat. Tilojen sovellettavuus (adaptability) niissä tapahtuviin toimintoihin on yksi joustavuuden muoto.27 Joustavuus ilmenee eri mittakaavatasoilla aina kaupunkirakenteesta yksittäisen rakenneosan joustavuuteen asti. Kaupunkirakenteen joustavuus on sidoksissa eri toimintojen tarpeisiin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Julkinen kaavoitus- ja rakennusvalvontajärjestelmä on perustanut toimintansa ja käytäntönsä toimintojen tarkkaan määrittelyyn ja erotteluun. Rakennusteollisuus on optimoinut tuotantonsa toimintojen perusteella. Tuloksena on selkeästi esimerkiksi asuntotuotantoa tai vaikkapa toimistotuotantoa, jolle on määritelty optimaaliset mitoitukset, rakenteet ja muut tekniset ratkaisut. Tällöin voi olla haasteellista muuttaa rakennusten alkuperäistä käyttötarkoitusta toiseksi. Esimerkiksi asuntosuunnittelun 23 24 25 26 27 28

suomeksi on käytetty käsitteitä tukiosa ja sisäosa Habraken 1972, 9. Hartiala et al 2012, 13. Merriam Webster 2015. Schneider & Till 20 07, 4.

puitteissa joustavuuden tulee vastata sosiaalisiin tai teknisiin muutoksiin, jotka ilmenevät ajan kuluessa. Näitä ovat vaikkapa muutokset asuntokunnan sisällä tai demografiset muutokset kaupunginosan tasolla. Joustavuuden suunnittelu on haasteellista, sillä sen tulee vastata tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin. Suunnittelijan tekemät ratkaisut pohjautuvat hänen kehittelemiinsä tulevaisuusskenaarioihin. Joustavuuden suunnittelu luo illuusion siitä, että suunnittelija voisi hallita tilan käyttötapaa ja kehitystä tulevaisuudessa, mikä ei ole koskaan täysin mahdollista. Schneider ja Till käyttävät käsitteitä pehmeä (soft) ja kova (hard) määrittämään erilaisia joustavuuden keinoja. Pehmeä joustavuus tarkoittaa määrittelemättömyyteen perustuvia ratkaisuja, joissa suunnittelija jättää lopulliset tilaratkaisut käyttäjälle. Esimerkiksi ylimääräisen laajentumistilan tarjoaminen tai tilat, joiden käyttötarkoitusta ei ole määritelty ovat pehmeitä keinoja. Kova joustavuus taas perustuu tarkkaan vaihtoehtojen ohjelmointiin ja hallintaan, jossa suunnittelija määrittelee tarkasti erilaiset käyttömahdollisuudet. Esimerkkejä ovat erilaiset siirtoseinäratkaisut, joissa vaihtoehdot tilaratkaisuille on määritelty etukäteen.28 Joustavuuden toteuttamisen keinoja rakennuksessa on useita, ja ne liittyvät käytännön suunnitteluratkaisuihin. Esimerkiksi tilojen jakaminen tai rakennuksen laajentaminen ovat joustavuuden keinoja. Krokfors on määritellyt typologisen joustavuuden käsitteen, joka kuvaa talotyypin perusratkaisujen luomaa joustavuutta. 29 Typologinen ratkaisu vaikuttaa suorimmin esimerkiksi asuinrakennusten muuntelumahdollisuuksiin. Typologista joustavuutta voidaan vastaavasti soveltaa myös muiden tyyppisten rakennusten käsittelyyn. Kaupunkirakenteen tasolla rakennusten ja kortteleiden typologia vaikuttaa niiden käytettävyyteen ja muunneltavuuteen. Esimerkiksi korttelin sisäiset kulkuyhteydet ja rakennusmassojen mittasuhteet määrittävät mahdollisuudet käytölle. Typologiseen joustavuuteen liittyy myös tilan neutraali luonne. Neutraalius mahdollistaa erilaiset käyttötarkoitukset ilman fyysisiä muutoksia. Tällöin tilaa ei ole suunniteltu vain yhtä spesifiä käyttötarkoitusta varten, vaan sen suunnitteluratkaisut mahdollistavat monenlaisen käytön. Tilan koko ja mittasuhteet, sekä sen liittyminen muihin tiloihin luovat neutraaliuden. 30 Esimerkiksi asunnon sisälle voidaan suunnitella monta neutraalia, toisistaan erotettavissa olevaa huonetta, mikä mahdollista erilaisten asuntokuntien asumisen. Joustavuutta voidaan jaotella myös sen mukaan, perustuuko se fyysisiin muutoksiin tilassa. Neutraaliuteen perustuvat ratkaisut eivät vaadi fyysisiä muutoksia tilassa. Usein kuitenkin käyttötarkoituksen muutokset edellyttävät jonkinasteisia muutoksia eri rakennusosatasoilla, ja tällöin näiden osien tekniset ratkaisut voivat estää muunneltavuuden. Joustavuuden ja rakennusten elinkaaren 28 29 30

Schneider & Till 2007, 7. Krokfors 2006, 74. Krokfors 2010, 216.

tutkimuksessa rakennuksia onkin tarkasteltu kerroksellisina järjestelminä, joilla on erilaiset elinkaaret ja muutossyklit.31 Leupenin kerroksellinen tarkastelu erottaa toisistaan kantavan rakenteen (structure), vaipan eli ulkotilan ja sisätilan rajapinnan (skin), väliseinät ja tilojen sisäpinnat (scenery), sekä rakennuksen sisäisen liikkumisen järjestelmät (access) ja erilaiset talotekniset järjestelmät (services). Leupenin teoria joustavuudesta perustuu pysyvän ja muuntuvan suhteeseen. Rakennuksen pysyvät puitteet (frame) määrittelevät mahdollisuudet tilojen joustavalle käytölle (generic space). Ilman pysyviä puitteita ei joustavuuskaan voisi olla mahdollista. 32 Pysyvät puitteet voivat olla rakennuksen eri kerroksia tai niiden yhdistelmiä, ja niiden suunnitteluratkaisut mahdollistavat muiden kerrosten muunneltavuuden. Rakenneratkaisut ovat osa typologista joustavuutta, mutta selkeyden vuoksi niitä käsitellään suunnitelmaosiossa erillisinä osa-alueina. Myös muita joustavuuden keinoja tarkastellaan tarkemmin suunnitelmaosiossa. 31 32

Brand 1995, 12 . Leupen 2006, 43.

4.2. Joustavuusstrategia Hämeenlinnan keskustassa

Alue1: Luoteiskulma

Joustavuuden tarkastelun täytyy ulottua kaupunkirakenteen tasolta aina rakennusosajärjestelmiin asti. Hämeenlinnan keskustaan tarvitaan täydennysrakentamisen strategia, joka tavoittelee myös typologista joustavuutta. Tilanne keskustassa edellyttää selkeitä lyhyen aikavälin toimenpiteitä, mutta taustalla tulee olla tavoite joustavuudesta. Lyhyellä aikavälillä kaupungin tulisi pyrkiä aktiiviseen muutokseen ja kaavoittaa asuntokohteita, jotka houkuttelevat monipuolisesti erilaisia uusia asukkaita. Samalla tulee tarjota uusia työskentely- ja yritysmahdollisuuksia, sekä kehittää keskustan vetovoimaisuutta ja kokonaisvaltaista elävöittämistä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että toistaiseksi tuntemattomat muutokset kaupungin demografiassa tai taloudellisessa tilanteessa eivät johda uusiin ongelmatilanteisiin rakennuskannan vuoksi. Seuraavassa esitellään keskustalle yleispiirteinen aluejako, jonka mukaan voidaan eritellä täydennysrakentamisen joustavuuden ja luonteen perusperiaatteita. Tarkempia typologisia ratkaisuja käsitellään tarkastelutontilla. Keskustan rakenne perustuu säännölliseen ruutukaavaan, joten on mahdollista kehittää täydennysrakentamiselle korttelityyppikohtaisia periaatteita. Näin kaupunki pystyy kohtelemaan kortteleita tasapuolisesti ja samalla tarjota keinoja ja apua täydennysrakentamiseen. Täydennysrakentaminen vaatii usean taloyhtiön ja tontinomistajan yhteistyötä. Lähtökohtaisesti täydennysrakentamisen haasteena ovat eri osapuolien suhtautuminen ja esiin nousevat eturistiriidat.33 Kaupunki voi kuitenkin edesauttaa muutosta esimerkiksi luomalla joustavien talotyyppien ja mallikorttelisuunnitelmien avulla ohjeet lisärakentamisesta tonteille. Urbaaniin joustavuuteen vaikuttavat toiminnallisten yksiköiden kuten asuntojen ja liiketilojen koko, niiden hallintamuoto, sekä niiden muutostahti. (kuva) Keskustan eri alueiden luonteesta johtuen täydennysrakentamisen luonne on niillä erilaista. Samalla myös rakennusten joustavuutta tulee käsitellä erilaisten aluekohtaisten tavoitteiden mukaan. Pienemmän mittakaavan täydennysrakentamisen kortteleissa myös joustavuus toteutuu eri tavalla, kuin kortteleissa, joissa on todennäköisimmin tarve suuremman mittakaavan liike- ja palvelutiloille. Keskustaan esitetään toiminnallisiin vyöhykkeisiin ja korttelityyppeihin perustuva jako. Keskustan tulevat keskitetyt pysäköintiratkaisut mahdollistavat pihojen uudelleenjärjestelyt ja täydennysrakentamista myös kortteleiden sisällä.

Aluetta voidaan kehittää edelleen keskustamaisena asuinalueena. Kortteleissa on säilynyt joitakin vanhoja puurakennuksia uudempien asuinrakennusten joukossa, mitä voi hyödyntää alueen luonteen kehittämisessä. Alueella on pääasiassa asuntoja, ja muutamia kivijalkaliiketiloja sekä toimistorakennuksia. Täydennysrakentamisessa tulee varautua kivijalkaliiketilojen lisääntymiseen ja asuntokannan joustavuuteen.

Hartiala et al 2012, 38.

lyhyt aikaväli 2015-2025 Keskustan elinvoimaisuus

Alueella on runsaasti erilaisia liiketiloja ja toimintoja, joten täydennystä tulee suunnitella korttelikohtaisesti. Alueen rakennuskanta on iältään sekoittunutta. Kortteleilla on potentiaalia kehittyä aktiivisiksi kaupunkitiloiksi, sillä niissä on kivijalkaliiketiloja. Täydennysrakentamisessa tulee ottaa huomioon toimintojen sekoittuminen tarjoamalla tiloja myös suurempien mittakaavaisille toiminnoille. Suunnitelmaosiossa tarkastellaan tärkeää korttelia tällä alueella, ja esitetään esimerkkiratkaisuja täydennysrakentamisen luonteesta. Alue 3: Kaakkoiskulma

Alueella on voimakas modernistinen korttelirakenne. Rantakortteleita voidaan käsitellä kokonaisuutena, joka ottaa huomioon myös historiallisen Wetterhoffin rakennuksen. Rakennetta täydennetään samassa hengessä tehokkailla rakennusmassoilla. Samalla nykyisten rakennusten suhdetta rantaan ja pihatiloja voidaan kehittää. Alue 4: Kulttuurikasarmit

Uudisrakentamisessa kehitetään joustavia raakatilaratkaisuja, jotka tukevat kulttuuri- ja taidealojen työskentelyä tai aloittavia yrityksiä. Aluetta tulisi kehittää sen ominaispiirteet huomioiden. Alue 5: Engelinranta

Uudisrakentamisessa voidaan hyödyntää tehokkaasti joustavuuden periaatteita. Alue on tehokas ja tiivis, joten toimintojen sekoittamisen mahdollisuudet on huomioitava joustavuudessa. Erityisesti uusien suurten kaupallisten rakennusten suunnittelussa tulee huomioida typologinen joustavuus, jos toiminta niissä muuttuu tulevaisuudessa.

Täydennysstrategia: Monipuolisen asuntotarjonnan kehittäminen osana keskustan alueiden identiteettiä pitkä aikaväli 2025-

Alue 2: Kaupallinen keskusta

Joustavuusstrategia: Toiminnallisten muutosten ja uudistumisen mahdollistaminen

Kollaasikortteli suunnitelma

Asemanseutu

uusi yhteys

Kulttuuri- ja hyvinvointikeskus

Luoteiskulma

Kaupallinen keskusta

Kaakkoiskulma

Kulttuurikasarmit

Engelinranta

Alue 6: Asemanseutu

4.3.1. Variaatio suunnittelutavoitteena

Vastaavasti myös Asemanseudulla voidaan toteuttaa joustavuutta kattavasti. Viheralueen läheisyyden vuoksi voidaan tutkia myös joustavuutta pienimittakaavaisemmassa asuntorakentamisessa. Suuri liityntäpysäköintilaitos tulee todennäköisesti olemaan aseman käytössä pitkään, mutta sen toteutuksessa tulee ottaa huomioon rakenteellinen joustavuus ja muidenkin toimintojen mahdollistaminen.

Asumispreferenssien kirjo on laaja. Asuntoa tulisi tarkastella sen ympäristön ja sisäisten ratkaisujen muodostamana kokonaisuutena. Seuraavaksi tarkastellaan joitakin asumiseen ja joustavuuteen liittyviä vastapareja, ja niiden vaikutusta typologisen joustavuuden suunnitteluun. Lisäksi näkökulma on urbaanille keskusta-asumiselle tyypillisissä käsitteissä ja haasteissa. Asunnon suunnittelussa tulee käsitellä ja ratkaista erilaisia jännitteitä sekä toisilleen vastakkaisia tarpeita. Ihminen esimerkiksi haluaa yksityisyyttä, mutta kuitenkin muiden seuraa. Jännitteitä ja tarpeita voidaan käsitellä eräänlaisina vastapareina, jotka määrittävät erilaisia asumispreferenssejä. Tarkasteltavien vastaparien valinta perustuu asuntosuunnittelun keskeisiin kysymyksiin muun muassa tilahierarkiasta ja näkymistä, sekä toimintaympäristössämme ilmenneisiin muutoksiin, kuten digitaalisuuteen ja palveluyhteiskunnan kehittymiseen. Vastaparit asetetaan asteikolle, ja niiden avulla profiloidaan aiemmin kappaleessa 4.3. määriteltyjä keskustan kehitysalueita. Tarpeet esiintyvät eriasteisina, ja niihin vastaaminen tuottaa variaatiota asumiseen ja suunnitteluratkaisuihin. Vastaparit vaikuttavat sekä korttelitasolla rakennusten typologiaan, että rakennustasolla yksittäisten asuntojen suunnitteluratkaisuihin. Esimerkiksi erilaiset tavoitteet yksityisyyden määrälle vaikuttavat korttelitasolla rakennusten sijoitteluun ja niiden kulkuratkaisuihin, sekä asuntotasolla ikkunoiden muotoiluun. Lisäksi vastapareja on käytetty tässä työssä tarkastelukorttelin suunnittelun välineenä tavoitteiden määrittämisessä ja konseptin kehittämisessä. Vastaparimittariston luonnehdinnan avulla voidaan arvioida variaation määrää alueilla, eli monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin vastaavien asuntojen tarjontaa. Samalla voidaan tunnistaa vastapareihin liittyvien suunnitteluratkaisujen vaikutus joustavuuteen. Seuraavaksi kuvaillaan käsitepareja, ja niiden suhdetta rakennusten joustavuuteen.

Alue 7: Kulttuuri- ja hyvinvointikeskus

Sote-uudistuksen myötä terveyskeskuksen toiminta saattaa siirtyä muualle, jolloin sen käyttämistä rakennuksista vapautuisi uutta tilaa. Samalla pysäköinnin tarve vähenee, ja keskuksen laajoja pysäköintialueita voidaan käyttää rakentamiseen. Alue toimii laajennuksena viereiselle kulttuurikeskukselle. Täydennysrakentaminen ottaa huomioon toimintojen sekoittumisen, sillä alueelle on luontevaa sijoittaa monipuolisesti asumista, työpaikkoja ja palveluita esimerkiksi kulttuuriin ja hyvinvointiin liittyen.

4.3. Asumisen variaatiot ja joustavuus Asuntojen joustavuuden suunnittelun haaste piilee ennustamisen mahdottomuudessa. Usein asuntotuotannossa tulevaa asukasta ei tunneta, vaan suunnittelija toimii arvioiden, normien ja konventioiden pohjalta. Tuloksena on ollut asuntotuotantoa, joka ei tue muuttuvia elämäntapoja.34Asukkaan elämänpiiri asuntoineen ilmentää ja määrittelee hänen identiteettiään.35 Yksilö pyrkii valitsemaan omaan elämäntyyliinsä ja resursseihinsa parhaiten soveltuvan asuinympäristön. Toiveiden ja todellisten asumisvalintojen välillä on kuitenkin eroa, sillä valinnat ovat yleensä asuntokuntien eri yksilöiden toiveiden ja yhteisten resurssien yhteensovittamisen tulosta. Vaikka asumispreferenssien yksilöllistymistä ja eri asuinalueiden profilointia erilaisten elämäntyylien kohderyhmille pidetään entistä tärkeämpänä, toisaalta toteutuneissa asumisvalinnoissa on vaikea löytää erikoistumista. Tämä voi osittain johtua asuntomarkkinoiden kysyntäpainotteisuudesta. 36 Hämeenlinnan keskustan asukaskuntaa halutaan monipuolistaa kaupungin elinvoimaisuuden, kestävän kehityksen tavoitteiden ja keskustan elävyyden vuoksi. Alueelle tarvitaan erilaisiin elämäntyyleihin ja -tilanteisiin soveltuvia asuntoja. Siksi erilaiset keskusta-asumiseen liittyvät asumispreferenssit tulee ottaa huomioon joustavuusstrategiassa. Keskustan kaksi asuntotarvetta, tehokkaat kaupunkikodit ja suuret perheasunnot ovat määritelmiltään hyvin yleispiirteisiä siksi, että niiden sisällä tulee pystyä toteuttamaan riittävästi erilaisia variaatiota. Kahteen yleisen tarpeeseen vastatessa täytyy samalla pystyä toteuttamaan erilaisia asumismuotoja alueen luonteelle soveltuvalla tavalla. Asuntorakentamisen sisällön määrittelyä ei voi jättää ainoastaan yksityisen sektorin asuntotuottajien vastuulle, vaan tavoitteet tulee määritellä myös yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Seuraavassa kappaleessa esitellään vastaparimittaristo, jota voidaan käyttää suunnittelun työkaluna strategian kehittämisessä. 34 35 36 32

Krokfors 2010, 212. Aura et al. 1997, 60. Kyttä 2007, 49.

Julkinen – yksityinen

Tiivis kaupunkiympäristö asettaa asuntojen suunnittelulle haasteita. Asunto on asukkaansa persoonan jatke, ja lähtökohtaisesti yksityistä tilaa.Yksityisyyden lisäksi asukas tarvitsee kuitenkin myös yhteisyyttä, jota julkinen tila tarjoaa.37 Asunnon suhde julkiseen tilaan on siis suunniteltava huolella, jotta yksityisyyden tunne säilyy.Yksityisyyden kokemisessa ja sen tarpeessa on kuitenkin yksilöllisiä ja kulttuurisia eroja. Lisäksi asunnon ulkopuolisessa ympäristössä on monia eri julkisuuden asteita riippuen siitä, mille yhteisölle tilojen mielletään kuuluvan. Esimerkiksi yhteispihat voidaan määritellä puolijulkisiksi, sillä ne ovat määrätyn asukasyhteisön käytössä. Suunnittelun kannalta yksityisyyden tärkeitä osa-alueita ovat asuntoon kulkeminen, eli esimerkiksi piha- ja porrashuonejärjestelyt, sekä asuntojen avautuminen ympäristöön ikkunoiden kautta. Lisäksi asunnon sisäiset järjestelyt vaikuttavat asuntokunnan sisäisiin suhteisiin ja yksityisyyden tunteeseen. Asunto liittyy ympäristöönsä ikkunoiden tai parvekkeiden kautta. Tiiviissä ympäristössä niiden merkitys on suuri. Ikkuna on toisaalta tapa liittää asunto ympäristöönsä avautuvien näkymien kautta, ja korostaa identiteettiä sekä asukkaan paikkaan kuulumisen tunnetta. Ikkunoiden arkkitehtuuri toimii 37

Aura et al. 1997, 135.

mediana, joka tuottaa ja rajaa kuvia sekä ympäristöstä että asukkaastaan.38 Asukas voi tietoisesti asettua ikkunan eteen, jolloin olemassa on mahdollisuus näkyä julkisempaan tilaan. Tällöin on myös mahdollista hallita sitä, mikä näkyy asunnosta ulospäin. Toisaalta ikkunan on mahdollista olla läpinäkymätön valon lähde, tai asunnon sisäiset järjestelyn estävät ulos näkymisen. Tilajärjestelyt toteuttavat asunnon tehtävää, jos asukas kokee niiden tarjoaman yksityisyyden kontrollin vastaavan omia tarpeitaan. Ristiriita ja epämukavuuden tunne syntyy tiiviissä ympäristössä, kun halutaan ikkunan toimivan yksipuolisena kuvana ympäristöstä ja sisätilan paljastumista ei hyväksytä. Ikkunaratkaisut liittyvät voimakkaasti rakennusten joustavuuteen. Julkisivun aukotus ja parvekeratkaisut määrittelevät, miten tilaa sen takana voidaan jakaa. Esimerkiksi epäsäännölliset ikkunajaot voivat hankaloittaa 38

sisätilojen uudelleenjakamista. Myös erityyppiset ja -kokoiset ikkunat eri tiloissa määrittävät toteutuvien näkymien ja luonnonvalon osalta tilojen käyttötarkoitusta. Esimerkiksi suuret maisemaikkunat voivat arvottaa eri tiloja spesifejä käyttötarkoituksia varten. Tällöin olohuoneen muuttaminen makuuhuoneeksi tai päinvastoin voi hankaloitua. Myös suuria lasipintoja voi olla vaikea jakaa vaikkapa kahden eri huoneen ikkunoiksi. Ikkunat, joita ei voi avata tilan tuulettamiseksi rajoittavat huonejakoa. Ikkunoiden tyyppi ja koko ovat osa neutraalin käyttötarkoituksen mahdollistamista. Julkisivun aukotukseen tulisi kehittää järjestelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden kevyesti säädellä sen takana olevien tilojen yksityisyyttä ja samalla mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön.

Colomina 1994, 250.

KÄSITEPARIT

7. Asuintiloja aukeaa tiiviiseenkin ympäristöön. Julkisuustavoitteet vaikuttavat liittymiseen kollektiiviseen tilaan. Liikkuminen ja kiertoratkaisut perustuvat keskittämiseen ja kohtaamiseen. Yhteiskäytössä olevat tilat korvaavat ja täydentävät asuintiloja.

Asunnot tukevat elämänkaariasumista ja omistamista.

Tilajaot noudattelevat perinteisiä malleja. Estetiikka määrittelee materiaaliratkaisuja. Korjausrakentaminen toteutetaan vanhaa säilyttäen.

Asunnot ovat puolivalmiita ja toimivat asukkaiden jatkuvien projektien alustoina.

JULKINEN

KOLLEKTIIVINEN

PYSYVÄ

3. YKSITYINEN

YKSILÖLLINEN

VÄLIAIKAINEN

Asuintilat välttävät avautumista julkiseen tilaan.

Halutut toiminnot sijaitsevat asunnon yhteydessä. Liikkuminen ja kiertoratkaisut perustuvat hajaannuttamiseen ja kohtaamisen välttämiseen Erilaiset väliaikaisen asumisen muodot ovat mahdollisia.

PERINTEINEN

NYKYAIKAINEN Älykotiratkaisut ja kytkeytyminen virtuaali-

ITSE TEHTY

PALVELU

maailmaan ovat osa suunnitteluratkaisuja.

Asuntoihin liittyy palveluita, jotka vaikuttavat myös tilaratkaisuihin ja varusteluun.

Kollektiivinen – yksilöllinen

Perinteinen - nykyaikainen

Siinä missä yksityisyyden kontrolli liittyy asuinympäristön fyysisiin järjestelyihin, kollektiivisuuden ja yksilöllisyyden tarkastelu kytkeytyy sosiaaliseen toimintaympäristöön. Keskustaympäristössä yhteisöllisyys voi ilmentyä yhteiskäyttöisinä tiloina ja yhteispihoina. Asunnon sisäisten varusteluiden sijaan on sijoitettu yhteiskäyttöisten tilojen laatuun.Yhteisöllisyys voi tarkoittaa myös lukuisien asukkaiden käytössä olevia yhteisiä kulkuväyliä, ratkaisuja, jotka edesauttavat kohtaamista. Asuntoon kulkeminen on siirtymistä julkisesta tilasta yksityiseen. Useimmiten siirtymä tapahtuu yhden tai useamman välittävän tilan läpi. Ääritapauksessa siirrytään suoraan julkisesta yksityiseen, jos asunnon ulko-ovi on suoraan yhteydessä katuun.Yksityisyyttä ja yhteisöllisyyttä voidaan säädellä esimerkiksi porraskäytävän tai pihan käyttäjämäärillä. Esimerkiksi mitä vähemmän yhteisessä porrashuoneessa on asuntoja, sitä yksityisempi se on tilallisesti.Yksilöllisyys taas tarkoittaa vetäytymistä julkisesta tilasta, joko hyödyntämällä kerrostaloasumisen anonymiteettia tai valitsemalla esimerkiksi yksityinen sisäänkäynti. Korttelin sisäiset liikenne- ja porraskäytäväratkaisut määrittelevät rakennusten typologiaa ja siten mahdollisuuksia joustavuuteen. Kulkuyhteyksien tyyppi määrittää tilojen jaettavuutta ja mahdollisuuksia rakenteen täydentämiselle. Siksi kollektiivisuuden aste vaikuttaa typologiseen joustavuuteen. Esimerkiksi townhouse-typologiassa suora yhteys ja sen toteutustapa kadulta asunnon alakerrokseen voi rajoittaa asunnon jakamista korkeussuunnassa kahteen eri yksikköön. Myös yhteisöllisyyteen liittyvät elementit, kuten yhteiskäyttöiset varusteet ja tilat vaikuttavat asunnon toiminnalliseen joustavuuteen.Yhteiskäyttö korttelitasolla tarjoaa mahdollisuuden muunnella asunnon sisäistä varustelutasoa asukkaan toiveiden mukaan, kun varusteita voi käyttää muualla korttelissa.

Asumispreferensseihin sisältyvät myös yksilölliset ja kulttuuriset käsitykset estetiikasta ja tiloista. Jako perinteisiin ja nykyaikaisiin käsityksiin ulottuu esimerkiksi tilakäsitykseen, materiaaleihin ja tekniikkaan. Usein asukas haluaa uusimman arkea helpottavan teknologian.40 Samalla asunnon tulee sisältää perinteisiä materiaaleja, jotka edustavat pysyvyyttä, vaikka ne pitäisi sijoittaa modernien ratkaisujen pintaan. Rakenneratkaisut taas vaikuttavat tilan joustavuuteen. Tilan järjestäminen perinteisellä tavalla esimerkiksi käytävä- tai halliratkaisulla toimii joustavuuden kannalta eri tavalla kuin modernimpi avotila, jossa tilat sulautuvat toisiinsa ja niiden läpi kuljetaan. Käytävävyöhykkeen soveltaminen mahdollistaa esimerkiksi tilojen jakamisen erilaisille asuntokunnille, joilla on erilaiset keskinäiset yksityisyyden tarpeet. Talotekniikan ja muiden teknisten järjestelmien, kuten älykotiteknologian, toteuttaminen tilassa vaikuttaa joustavuuteen. Älykotiajattelussa asunto sisältää valtavan verkon, joka yhdistää kaikki laitteet ja järjestelmät.41 Eri järjestelmillä on kuitenkin usein lyhyt elinkaari ja niitä on tarpeen päivittää. Verkon integroiminen rakenteisiin huonontaa sen, ja koko tilan joustavuutta. Myös materiaali- ja rakenneratkaisujen esteettinen ilme vaikuttaa niiden toteutukseen. Jos esimerkiksi halutaan perinteinen umpinaisen oloinen seinärakenne, eri materiaalikerrokset saatetaan yhdistää toisiinsa niin tehokkaasti, että niiden muunneltavuus tulevaisuudessa kärsii.

Pysyvä – väliaikainen

Asumista määrittää myös jännite paikallaan pysymisen ja nomadismin välillä. Kaupunkilaiset ovat jatkuvassa liikkeessä moderneissa muuttuvissa toimintaympäristöissä.39 Asuntoa saatetaan vaihtaa usein, mutta silti se edustaa pysyvää ja liittää asukkaan osaksi paikallista ympäristöä. Pysyvää asumista määrittää lähteminen, liikkuminen. Asumisen väliaikaisuus on usein tietoinen valinta. Esimerkiksi opiskelijoiden asuminen vuokralla on hyvin väliaikaista. Vastaavasti omistusasuminen ja asuntoon suhtautuminen sijoituksena on esimerkki pysyvyydestä. Asumisen aikaulottuvuus liittyy joustavuuteen vahvasti. Niin sanottu elinkaariasuminen tarkoittaa asunnon soveltuvuutta samalle käyttäjälle läpi tämän elämän, eli asunnon täytyy joustaa erilaisten elämäntilanteiden mukaan. Tällöin joustavuus tukee pysyvyyttä. Vastaavasti usein vaihtuvassa vuokra-asumisessa asunnon tulee reagoida toisaalta muuttuviin tarpeisiin asunnon omistajan näkökulmasta, jotta asunto olisi järkevä sijoituskohde, ja toisaalta tarjota mahdollisuuksia asukkaalle vaikuttaa asuntoon sekä identifioitua siihen. 39

Leupen 2005, 170.

Itsetehty – palvelu

Asuntotarjonnan monipuolistamiseksi on kehitetty esimerkiksi raakatilaan ja puolivalmiuteen perustuvia asuntoratkaisuja. Samalla on myös tutkittu asumisen liittämistä palveluihin, joko asuntoa koskeviin, tai asunnon ulkopuolisiin. 42 Esimerkiksi siivous- ja huoltopalvelut tai elintarviketoimitukset voivat olla osa asuntoon liitettäviä palveluita. Erityisesti väestön ikääntymisen myötä asunto palveluna nousee olennaiseksi konseptiksi. Raakatila ja palveluasunto muodostavat kaksi ääripäätä, joilla molemmilla on oma suhteensa joustavuuteen. Puolivalmiit asunnot perustuvat ideaan, että asukkaat saavat itse toteuttaa asunnon sisäisiä tilajärjestelyitä. Tällöin asunnosta tulee asukkaiden projekti ja persoonallisten ratkaisujen toteuttaminen on mahdollista. Samalla myös elinkaariasuminen on mahdollista, kun tilajärjestelyitä on helppo muuttaa. Joustavuuden kannalta on tärkeää määritellä, millaisia ratkaisuja asukkaat voivat tehdä. Palveluihin liittyvässä asumisessa taas asunnon kehittäminen alustana erilaisille toiminnoille, tilavarauksille ja tekniikalle voi johtaa spesifeihin ratkaisuihin. Palveluasumisen typologian soveltuminen tulevaisuudessa muuhunkin käyttöön tulee ottaa huomioon joustavuuden suunnittelussa. 40 41 42

Leupen 2005, 170. Aaltojärvi 2008, 298. Norvasuo 2010, 282.

2 1

Yk Yh

Ko Py

Vä

Ko Py

Vä

6. AS.

3A 7 1C

Ko Py

Vä

2 4 Ju

Ko Py

Vä

Ko Py

Vä

5. ENG.

5 Ju

Ko Py

Vä

n채kym채 toripuistosta tarkastelukortteliin 36

OSA III: SUUNNITELMA

â&#x20AC;?Architecture, we imagine, is permanent. And so our buildings thwart us. Because they discount time, they misuse time. [..] Whereas architecture may strive to be permanent, building is always building and rebuilding.â&#x20AC;? Stewart Brand 1994, How Buildings Learn

KIRKKO TORI

SIBELIUSKOTI

KAUPPAKESKUS LINNA

KÄVELYKATU

LINJA-AUTOASEMA

korttelin sijainti 1:2000

KATE

PAASIKIVENTIE

Kävelykatu - tarkastelukortteli oikealla 38

liiketilakiinteistöjen sisätiloja

näkymä kävelykadulle lännestä

5. Kauppakeskus Linnan kortteli

5.1. Kortteli kaupungin identiteetin osana

5.1.1. Historia ja toiminnallinen kehitys

Suunnitelman kohteeksi valikoitui läntinen torikortteli, sillä se edustaa Hämeenlinnan keskustassa tapahtuneita toiminnallisia muutoksia ja nykyisiä haasteita valitettavan hyvin. Korttelin kehitys kuvastaa koko keskustan kehitystä, ja sen olemus määrittää pitkälti keskustan identiteettiä. Korttelia ja sen lähiympäristöä kehittämällä parannetaan koko keskustan kaupunkitilallista laatua. Lisäksi korttelin nykyiset rakennukset kuvaavat aikakautensa rakennustavan ja arkkitehtuurin suhtautumista rakennusten elinkaareen ja muuntojoustavuuteen. Kaupungin maankäytön suunnittelussa kortteli onkin nimetty ykköskortteliksi. Korttelissa on erilaisia toimintoja. Siinä sijaitsee tällä hetkellä kaksi entisten Sokoksen ja Centrumin liikekiinteistöä, jotka kattavat suurimman osan korttelin maa-alasta. Raatihuoneenkadun ja Sibeliuksenkadun kulmatontilla on toimistoja terveyspalvelukäytössä oleva entinen pankkikiinteistö, jota on laajennettu matalammalla siivellä kävelykadun puolelle. Koillisnurkassa on kerrostalo, jonka maantasokerroksessa on liiketiloja ja toisessa kerroksessa toimistoja. Lisäksi pohjoispuolella on säilytetty empirekauden puurakennus, joka on tällä hetkellä museona toimiva Sibeliuksen syntymäkoti. Liikekiinteistöt on rakennettu 1960- ja 1970 – lukujen vaihteessa. Rakennukset ovat pinta-alaltaan laajoja ja kaksikerroksisia, siinä missä ympäröivät rakennukset ovat vähintään viisikerroksisia. Tonteilla ei ole käytetty kokonaan sallittua rakennusoikeutta, ja tonttitehokkuus jää liikekiinteistöjen osalta 1,8:aan, vaikka sallittu tehokkuus olisi 2,4. Rakennusajan hengen mukaan autoliikenteelle on annettu suuri merkitys suunnittelussa, ja liikerakennusten katolle sijoittuu pysäköintialue. Lisäksi korttelin pohjoispuolella Sibeliuskodin molemmin puolin sijaitsevat huoltoajorampit kellariin ja ajoramppi ylös katon pysäköintialueelle.

5.1.2. Kaupunkikuvallinen tilanne

Keskustan topografian vuoksi kortteli sijaitsee keskustan korkeimmalla alueella. Maasto laskee korttelista kohti Vanajaveden rantoja ja moottoritien kuilua, itälaitaa lukuun ottamatta. Tori sijoittuu rinteeseen, jonka päällä kirkko torneineen kohoaa. Kirkon torni on keskustan korkein kohta, ja erottuu siitä maamerkkinä. Korttelin rakennuksista pankkirakennus ja kerrostalo määrittävät toritilaa. Korkeimmillaan kahdeksankerroksiseksi kohoava asuinkerrostalo on yksi keskustan korkeimpia rakennuksia. Korttelin suuret rakennusmassat ovat ongelmallisia erityisesti niitä sivuavien katujen kaupunkitilan kannalta. Julkisivu kävelykadun puolelle on paikoin hyvin suljettu myös maantasokerroksessa, eikä toinen liiketilakerros avaudu kadulle lainkaan, mikä aiheuttaa raskaan vaikutelman. Maantasokerroksen sisäänvedot korostavat yläkerroksien betonista ilmettä.

Liikerakennusten sisätilat ovat muuttuneet niiden elinkaaren aikana. Alkuperäinen käyttötarkoitus mahdollisti laajat tilat ja näkymät niiden sisällä. Erilliset tavaratalorakennukset on myöhemmin liitetty yhteen avaamalla kulkuaukot ja portaikot niiden välille, sillä lattiatasot ovat eri korkeuksilla. Myöhemmin rakennuksiin on jaettu useampia erikokoisia liiketiloja, jolloin kulkureitit rakennusten sisällä ovat muuttuneet toistuvasti ja yleinen tilakokemus heikentynyt. Rakennukset ovat lisäksi peruskorjauksen tarpeessa.43 Kaupunkilaiset ovat kuitenkin tottuneet käyttämään kulkureittiä rakennusten läpi. Sibeliuskodin puolelle katutilaan ei juurikaan avaudu liiketiloja. Historiallinen puurakennus on jäänyt huoltoliikenteen puristuksiin, sillä eri kiinteistöjen ajorampit ympäröivät sitä. Kävelykadun katutila korttelin kohdalla on kapeahko, ja mittakaavaltaan jokseenkin miellyttävä. Kesäisin ilta-aurinko paistaa sinne pitkään, mikä on mahdollistanut terassitoiminnan. Katutilan yhtenäisyyttä kuitenkin rikkovat poikittaiset istutusaltaat korttelin länsipäädyssä, sekä matalat, valoteholtaan heikot valaisinpylväät koko kadun matkalta. Lisäksi molemmissa päissä on mainostaulut, jotka häiritsevät näkymää kadulle. Torilta ei ole kovin laadukasta yhteyttä korttelin tiloihin, sillä torialueen ja korttelin väliin sijoittuu pysäköintialue. Lisäksi rakennusten väliin toritilan keskilinjalle asettuu huoltokuja sekä ajoramppi kellariin. Torin puolella korttelissa on joitakin kivijalkaliiketiloja. Suurimpiin liikkeisiin kierretään kuitenkin kävelykadun kautta.

5.2. Tavoitteet

5.2.1. Uudisrakentamisen perusteet

Kaupunki ei ole koskaan valmis. Arkkitehtuuri voi olla pysyvää, mutta rakennus muuttuu. Tämän suunnitelman tavoitteena on kehittää joustava rakennuskokonaisuus, joka mahdollistaa väistämättömän muutoksen sen sisällä. Korttelin kehittäminen on kriittistä koko keskustan kehityksen kannalta. Nykyinen tonttitehokkuus on kuitenkin keskeiselle paikalle alhainen ja rakennukset huonokuntoisia. Kortteliin on mahdollista sijoittaa merkittävästi uutta asuntorakentamista, jota ruutukaavakeskustaan tarvitaan. Samalla voidaan luoda keskustalle uusi maamerkki. Siksi tässä työssä tarkastellaan vaihtoehtoa, jossa liikerakennukset puretaan, ja korttelin käyttö suunnitellaan uudestaan joustavuuden periaatteita noudattaen erilaisia toimintoja sekoittavaksi kaupunkikortteliksi. Purkaminen on myös toinen kaupungin tutkimista vaihtoehdoista. Korttelin kehityksen tulee tukea sekä lyhyen, että pitkän aikavälin tavoitteita keskustassa. Lyhyen aikavälin tavoite on aktiivinen muutos keskustan toimintaympäristössä asumisen ja liike-elämän kannalta. Kaupungin tavoitteena on sijoittaa kortteliin liiketilaa ja asumista. Pitkän aikavälin tavoite on, että kortteli voi reagoida vastaaviin muutoksiin, joita se on historiansa aikana kokenut. Jos uudet kaupunginosat muuttavat keskustan dynamiikkaa, voi kortteli muuttaa käyttötarkoitustaan. 43

Hämeen Sanomat 2013. 39

asunto toimisto asunto asunto

asunto

hotelli

huoltorampit

Sibeliuskoti Kauppakeskus Linna

kävelykatu

asunto

istutusaltaat

hotelli

ostoskeskus

suljettu julkisivu

asunto toimisto

toimisto

valaisinpylväät

toimisto toimisto

pysäköintialue

Lääninhallitus

asunto toimisto tori

toimisto Raatihuone

asunto toimisto liiketila

Kauppapiha

kirkko

Toiminnot korttelin lähiympäristössä

YHTEYKSIÄ HEIKENTÄVÄT ELEMENTIT KAUPUNKITILASSA

uusi pyörätie pysäkki

olemassa oleva kulkuyhteys

uusi pyörätie

historiallinen akseli shared space

uusi pysäkki uusi puistikko pyöräpysäköinti

shared space

historiallinen puistoakseli

katutilojen ja viherakselin kehittäminen

uudet reitit ja yhteydet

5.2.2. Kaupunkitilalliset tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet

5.2.3. Toiminnallisen joustavuuden tavoitteet

Kävelykatu

Asuminen ja työ

Kävelykatu on merkittävä osa koko kaupungin halkaisevaa reittiä. Keskustassa reitti yhdistää itäpuolen rautatieaseman ja kulttuuritoiminnot länsipuolen kauppakeskukseen ja kehitettyihin asuinalueisiin. Kävelykadusta kehitetään aktiivinen ja palveleva osa keskustaa ja sen puoli korttelista säilyy merkittävimpänä kaupallisena julkisivuna. Kävelykatu tulee kunnostaa, ja katutilaa selkeyttää uudellaan poistamalla turhat näköesteinä toimivat valaisintolpat ja istutuskaukalot. Terasseille osoitetaan luontevat vyöhykkeet, mutta niitä ei rajata millään kiinteillä rakenteilla.

Tavoitteena on monipuolistaa Hämeenlinnan keskustan asuntokantaa ja kehittää yritysten ja kaupunkilaisten toimintaedellytyksiä. Hämeenlinnaan tarvitaan laadukkaita pieniä kaupunkiasuntoja, sekä suuria perheillekin soveltuvia asuntoja. Korttelin asuntotarjonnan tulee vastata näihin kahteen perustarpeeseen, mutta samalla mahdollistaa variaatio perustyyppien sisällä ja välillä. Joustavuuden tulee mahdollistaa erilaiset asumismuodot ja niiden yhdistelmät. Kortteliin tulee kehittää mahdollisuuksia asumisen ja työn yhdistämiseen esimerkiksi etätyötilojen avulla. Myös asuntoon yhdistyvät työtilat tulee mahdollistaa. Tiivis korttelirakenne tuo mukanaan keskittymisen hyödyt, ja asumiseen voidaan liittää palveluita ja yhteiskäyttötiloja kannattavasti. Samalla kuitenkin on otettava huomioon mahdolliset muutokset kaupungin toiminnallisuudessa. Asuntoja on voitava muuttaa toimistotiloiksi ja toisinpäin. Joustava käyttötarkoituksen muutos takaa sen, että rakennus pysyy elinvoimaisena ja kannattavana koko sen elinkaaren ajan.

Reitit ja katutilat

Korttelin itä- ja länsipuolille on suunniteltu keskustavisiossa nopean pyöräilyn reitit sekä joukkoliikenteen pysäkit. Sibeliuksenkadun ajorata ja joukkoliikenteen pysäkki jäsennellään uudelleen, jotta tori olisi luonteva osa kävelykeskustaa. Kasarmikadun puolella jalankulkuvyöhykettä tulee laajentaa. Korttelin läpi on mahdollista järjestää historiallisen kaavan mukainen yhteys torille, mikä kannustaa säilytettävien rakennusten kehittämiseen. Esimerkiksi korttelissa sijaitseva kerrostalon maantason ravintolasiipi voi tulevaisuudessa avautua katutilaan. Tällöin katuja toritilaa voidaan kehittää osana korttelia. Samalla uusi yhteys yhdistää suunnitellut joukkoliikenteen pysäkit. Kortteli on ainut julkinen kortteli ruutukaavassa, jonka läpi on mahdollista oikaista poikittain. Piirre tulee säilyttää uudessa ratkaisussa. Kaupunkivihreä

Historiallista puistoakselin vahvistamiseksi ja kirkkopuiston vastapariksi torin länsilaidalle tulee kehittää puistikko. Näin keskustaan lisätään viheralueita, joiden puute on koettu negatiiviseksi.44 Viherakselia on myös luontevaa jatkaa linja-autoaseman kohdalla ja edelleen Engelinrantaan Sibeliuksenkatua pitkin. Korttelin sisälle tulee myös sijoittaa puita ja muita istutuksia esimerkiksi Sibeliuskodin yhteyteen. Massoittelu Kortteliin tulee luoda uusi maamerkkirakennus, joka uudistaa koko keskustan identiteettiä. Kirkon tornin korkeusasema rajoittaa massan korkeutta, joten uuden rakennuksen tulee nousta hillitysti muun kaupunkirakenteen yläpuolelle. Korttelin tehokkuutta tulee nostaa. Sibeliuskodin asemaa korttelissa tulee parantaa ottamalla se paremmin osaksi korttelin rakennuskokonaisuutta. 44

Hämeenlinnan kaupunki kyselyanalyysi 2014.

Liiketilat ja palvelut

Korttelia tulee aluksi kehittää keskustan tärkeänä kauppa- ja palvelupaikkana, joka liittyy torin toimintoihin ja houkuttelee kävijöitä torin ympäristöön. Hämeenlinnalaiset toivovat parempaa valikoimaa keskustan tuotetarjontaan ja enemmän esimerkiksi kahviloita vapaa-ajan viettoon.45 Ristiriita on siinä, että pienet kivijalkamyymälät tuovat kulttuurista lisäarvoa, eräänlaista urbaaniutta, mutta niiden valikoima ja hintataso eivät välttämättä vastaa siihen, että kaupunkilaiset kaipaavat monipuolisuutta esimerkiksi ketjukauppojen määrässä. Korttelin tulee siis mahdollistaa erikokoisten liiketilojen toteuttaminen, jotta tuetaan pienten kivijalkaliikkeiden toteutumista, mutta samalla myös suurempien toimijoiden tarpeita. Pienet liiketilat tukevat myös korttelin asemaa kaupunkikulttuurin alustana. Keskustan luonnetta urbaanin kokemuksen alustana luovat pienet kahvilat ja ravintolat, joille tulee tarjota soveltuvia tiloja ja laadukkaita terasseja kävelykadun varteen. Sibeliuskoti edustaa keskustan historiaa ja on olennainen osa korttelin identiteetille. Museon tai siihen liittyvien toimijoiden tulee olla mahdollista sijoittua kortteliin. Liiketilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdolliset muutokset keskustan dynamiikassa ja nousevat trendit kaupan rakenteessa. Uuden länsireunan kauppakeskuksen ja Engelinrannan rakentamisen myötä on mahdollista, että keskustan kaupan painopiste siirtyy pois torin ympäristöstä. Tällöin tarve esimerkiksi suurille liiketiloille vähenee. Liiketilojen tulee siis soveltua ja olla helposti muunneltavissa sekä jaettavissa uusille, erityyppisille toimijoille. 45

Hämeenlinnan kaupunki kyselyanalyysi 2014.

Asuminen ja työ

Sibeliuskodin aseman parantaminen

Kauppa ja palvelut

uusi maamerkki

Liikkuminen ja pysäköinti

kirkon tornin aseman säilyttäminen

Toimintojen yhdistäminen

Pysäköinti ja liikenne

Hämeenlinnan keskustaan suunnitellaan keskitettyä pysäköintilaitosta, jonka yhdeksi vaihtoehdoksi on ehdotettu maanalaista toriparkkia. Myös tarkasteltavan korttelin alle suunnitellaan sijoitettavaksi pysäköintikellari kahteen tasoon. Korttelin maanomistuksen vuoksi kellarin ei kuitenkaan katsota ratkaisevan koko keskustan pysäköintitarvetta. Koska liikenteen alalla voi tapahtua suuriakin muutoksia tulevaisuudessa, on korttelin pysäköinnin suunnittelussa varauduttava pysäköinnin tarpeen muutoksiin. Keskustan pysäköintiä tulee tarkastella kokonaisuutena. Jos toriparkki toteutetaan ja tulevaisuudessa yksityisautoilu vähenee, voi pysäköintikellarin kannattavuus heikentyä. Vastaavasti jos pysäköinnin tarve kasvaa, on sille löydyttävä ratkaisu. Siksi myös pysäköintikellari tulee ottaa huomioon joustavuuden suunnittelussa, ja löytää sille vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia. Lisäksi korttelin itä- ja länsipuolisille kaduille on suunnitteilla nopeat pyöräreitit. Korttelin alueella tulee lisätä polkupyöräpysäköintiä. 42

Massoittelu

Tarve Hämeenlinnassa nyt

TARVE 1: Tilavia muokattavia asuntoja

Urbaaniin joustavuuteen vaikuttavat tekijät

Korttelin kaksi eri puolta

Kaksi erilaista profiilia joustavuudelle

PROFIILI 1:

yksikön koko

hallinta

muutostahti

TARVE 2: Tehokkaita kaupunkiasuntoja

Pienet hallinnolliset yksiköt, kyky vastata muutokseen joustavasti ruohonjuuritasolla

PROFIILI 2: Suuret hallinnolliset yksiköt (vuokra, tai muu joustava omistus), kyky reagoida merkittävästi muuttuviin kaupunkiympäristön tarpeisiin

6. Suunnitelma 6.1. Konsepti Hämeenlinnan keskustassa on kaksi päätarvetta asumisen kehittämiselle. Lisäksi korttelissa on hahmotettavissa kaksi eri puolta, joilla on erilaiset identiteetit. Näkymä- ja kulkuakseli korttelin läpi yhdistää sen toriin ja joukkoliikenteen pysäkit toisiinsa. Kävelykadun puolen rakennukset ovat osa kaupungin kollektiivista identiteettiä, siinä missä Hämeenlinnan historiasta ja puretun puukaupungin mittakaavasta muistuttaa Sibeliuskoti korttelin pohjoispuolella. On luontevaa jakaa kortteli selkeästi kahteen osaan. Erilliset korttelin alueet tarjoavat mahdollisuuden soveltaa erilaisia joustavuuden tapoja. Tämä varmistaa variaation korttelitasolla. Kaupunkirakenteen toiminnalliseen joustavuuteen vaikuttavat hallintamuoto, hallittavien yksiköiden koko, sekä niiden tarpeet muutoksen tahdille. Mitä suuremmat yksiköt ovat mitä harvempien omistajien hallinnassa, sitä suuremmat vaikutukset yksikköjen muutoksilla on kaupunkiin. Samalla myös muutostahti voi olla suuri. Esimerkiksi toimistojen ja liiketilojen vuokralaiset vaihtuvat kaupungissa usein. Suuret yksiköt voivat kuitenkin myös pysäyttää muutoksen ja aktiivisuuden, kuten korttelissa tällä hetkellä on käynyt. Siksi

pienemmät hallinnolliset yksiköt, kuten yksittäiset omistusasunnot tai pienet kivijalkaliiketilat, joustavat toiminnallisesti kestävämmin. Muutos tapahtuu yksikkö kerrallaan, jolloin kokonaisvaikutus kaupunkiympäristöön ei ole yhtä merkittävä.Yksikköjen muodostava kokonaisuus voi vähitellen uudistua toisenlaiseksi käyttötarkoitukseltaan ja reagoida helposti muutostarpeisiin. Kortteli jaetaan toriakselin avulla kahtia. Kävelykadun puolelle muodostuu pitkänomainen syvä rakennusmassa, johon sijoittuu julkisia toimintoja kahteen maantasokerrokseen. Näin kävelykadun julkisivu aktivoituu, ja kortteliin on mahdollista sijoittaa myös suurempia julkisia toimintoja. Rakennuksen yläkerroksiin luodaan lenkkimäinen rakennusmassa, joka kohoaa maamerkiksi korttelin lounaiskulmassa. Typologialtaan yläkerrokset vastaavat toiseen keskustan asuntotarpeeseen, laadukkaiden pienten asuntojen puutteeseen. Hallinnollisesti ne muodostavat suurempia kokonaisuuksia, jotka voivat muuttaa käyttötarkoitustaan. Korttelin eteläpuolta kutsutaan tässä työssä jatkossa Lenkiksi.

TARVE 2: Tehokkaita kaupunkiasuntoja

massoittelulla luodaan uusi maamerkki keskustaan

massoittelu mukautuu Sibeliuskodin ja ympäröivän kaupunkirakenteen mittakaavaan

maantasoon sijoitetaan kivijalkaliiketiloja ja puhkaistaan akseli Sibeliuskodin kohdalle

TARVE 1: Tilavia muokattavia asuntoja

kävelykadun puolelle maantasoon sijoittuu kaksi kerrosta liiketiloja ja palveluita Sibeliuskodin akseli muodostaa kävelykadun puoleiseen rakennusmassaan sisäaukion

konsepti 44

Pohjoispuolelle sijoitetaan Sibeliuskodin ja ympäröivien rakennusten mittakaavaan sopeutuva rakennusmassa. Samalla palautetaan Sibeliuskodin pihan mittakaava lähemmäksi alkuperäistä – rakennus on alun perin sijainnut osana rakennusrivistöä tiiviissä empirerakenteessa, ja sen piha on ollut pieni. Maantasokerrokseen sijoitetaan kivijalkaliiketiloja.Ylempiin kerroksiin sijoitetaan suuria yksiköitä, jotka vastaavat suurten asuntojen tarpeeseen.Yhdessä ne muodostavat pienten hallinnollisten yksiköiden kokonaisuuden, joka voi muuttua helposti muuttuvien asumisen ja työn tarpeiden mukaan yksikkö kerrallaan. Kutsuttakoon tätä korttelin puolta jatkossa Sibeliuspihaksi, sillä nauhamainen rakennusmassa muodostaa sisäänsä pienen pihan. Korttelin kaksi puolta yhdistää akseli Sibeliuskodilta kävelykadulle. Akseli puhkaisee Sibeliuspihan rakennusmassan maantasokerroksen ja jäsentää kävelykadun puolelle Lenkin alakerroksiin julkisen sisäaukion. Näin Sibeliuskoti on visuaalisesti läsnä kävelykadulla ja kujalla.

KIVIJALKAKAUPAT

SIBELIUSKOTI

PUUKAUPUNGIN HISTORIA

KULTTUURI KIVIJALKAVIIHDE RUOKA

KAUPAT

KIVIJALKA- TAVARATALOT KAUPAT PÄÄKAUPPAPAIKKA KAUPPAKETJUT OLESKELU HOTELLI

KÄVELYKATU

TERASSIT

kORTTELIN ERI PUOLIEN IDENTITEETIT

Engelin kaavasuunnitelma 1832

KIVIJALKAKAUPAT

SIBELIUSKOTI PROFIILI 1

PUUKAUPUNGIN HISTORIA

KULTTUURI KIVIJALKAVIIHDE RUOKA

1861

KAUPAT

KIVIJALKA- TAVARATALOT KAUPAT PÄÄKAUPPAPAIKKA PROFIILI 2 KAUPPAKETJUT OLESKELU HOTELLI

KÄVELYKATU

TERASSIT

1892

kAKSI ERI PROFIILIA

1970

OLESKELU

TERASSIT

2015?

korttelin kehitys historiallisen kartta-aineiston mukaan

KAKSI RAKENNUSMASSAA 45

PROFIILI 2 JU

VÄ

suuret asunnot tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa erilaisia, pientalon mukavuutta lähenteleviä ratkaisuja

PROFIILI 1

kävelykadun puolelle voidaan toteuttaa tehokkaita, yhteistöllisiä ja palveluita hyödyntäviä asuntoja

konseptiN VASTAPARIMITTARIT 46

VÄ

6.2. Joustavuus suunnitelmassa 6.2.2. Rakenteellinen joustavuus

6.2.1. Typologinen joustavuus

Rakenteellisena periaatteena suunnitelmassa sovelletaan Leupenin konseptia Korttelin eri puolien typologiset ratkaisut on valittu niissä tavoitellun joustapuitteista, eli pysyvä rakennuksen osa mahdollistaa tilojen joustavuuden. Sekä vuuden pohjalta. Lenkissä on pyritty minimoimaan porraskäytävien määrä, jotta Lenkissä, että Sibeliuspihalla pysyvän osan muodostaa kantava rakenne, ja sen liiketilakerrosten pinta-ala säilyisi mahdollisimman suurena. Samalla on tavoiteltu sisällä sijaitsevat vertikaaliyhteydet. Kantava rakenne toteutetaan siten, että mittasuhteita ja tyyppiä, joka mahdollistaisi suuret muutokset rakennuksen se mahdollistaa muiden rakennusosajärjestelmien itsenäisen järjestämisen ja käyttötarkoituksessa, esimerkiksi asunnosta toimistoksi. Ratkaisuksi asuntokermuokkaamisen. Tilan jako-osat, rakennuksen vaippa ja talotekniikka eivät ole roksiin on valittu sivukäytävätypologia kahdessa atriumissa, jotka on yhdistetty riippuvaisia toisistaan vaan tukeutuvat kantavaan rakenteeseen. Käytännössä toisiinsa. Näin Lenkin asuntokerrosten keskelle muodostuu kansipiha, ja kaksi siis julkisivu on erotettu kantavasta rakenteesta, ja kantavia väliseiniä ei ole. Eri katettua atriumia. Käytäväratkaisut luovat yhteisöllistä asumista, ja atriumit sekä rakennekerroksilla on omat sisäiset hierarkiansa. Esimerkiksi julkisivujärjestelmä pihatila tarjoavat luontevan paikan yhteisille toiminnoille. Liiketilakerrosten on erillään parvekejärjestelmästä teknisessä toteutuksessa, jotta niitä voidaan tilajako perustuu sisäaukioon, joka jakaa kerrokset kahteen puoleen. Toimintoja muunnella toisistaan riippumatta, mutta molempien sisällä on osien hierarkia. on mahdollista jakaa hyödyntäen kolmea katujulkisivua sekä sisäaukiota sisäänEri systeemit ja kerrokset sovitetaan yhteen mittajärjestelmällä, joka perustuu käyntien paikkoina. kantavaan rakenteeseen ja mahdollisiin tilajakoihin rakenteen sisällä. Rakennetta Asunto- ja liiketilatoiminnot yhdistyvät niin sanotun joustokerroksen ja eri järjestelmiä esitellään esimerkkien kautta tarkemmin seuraavissa avulla. Joustokerros sisältää eri toimintojen tukitilat, kuten asuntojen irtaimiskappaleissa. tovarastot sekä liiketilojen varastot ja sosiaalitilat. Näin maantaso- ja kellarikerrokset vapautuvat näistä jokseenkin yksityisistä tai suljetuista tiloista muuhun, julkisempaan käyttöön. Samalla joustokerros toimii alempien kerrosten teknisenä tilana. Jos toiminnot muuttuvat, muuttuvat samalla myös tarpeet talotekniikalle. JOUSTAVUUS = MONIKÄYTTÖISYYS + MUUNNELTAVUUS Joustokerroksessa talotekniikan koneita ja vientejä voidaan muokata ja lisätä muiden kerrosten siitä liikaa kärsimättä. Sibeliuspihan puolella joustavuuden tyyppi on erilainen. Typologinen ratkaisu on lamelli, jossa joustavuus tapahtuu erillisten porraskäytävien ympärillä. Porraskäytävien koko ja muotoilu mahdollistavat suurten asuntoyksiköiden jakamisen pienempiin. Kerroskorkeus mahdollistaa parvirakentamisen raakatilassa ja talotekniikan tilavaraukset käyttötarkoituksen muuttuessa. TALOTEKNIIKKA Ympäröivien rakennusten mittakaavaan sopeutuva harjakatto muodostaa alleen kuilut suuren ullakon, jota käytetään irtaimistovarastojen ja talotekniikan sijoittamiseen. laitteet Samalla ullakko toimii mahdollisuutena laajentumiselle rakenteen sisällä. KIERTO

YHTEISÖLLINEN ASUMINEN TOIMISTO TOIMISTO ETÄTYÖ JOUSTAVA ASUMINEN

JOUSTAVA ASUMINEN

KOTITOIMISTO TYÖ DIY-ASUMINEN KULTTUURI TYÖ ASUMINEN LIIKETILA

JOUSTOKERROS PALVELUT URHEILU TOIMISTO KAUPPA KULTTUURI

URHEILU Typologinen joustavuus: HUOLTOTilan ominaisuudet PT-KAUPPA mahdollistavat sen käyttämisen

PYSÄKÖINTI

TUOTANTO PROFIILI 1

erilaisiin tarkoituksiin

horisontaaliyhteydet

RAKENNE

VAIPPA

kantava rakenne + vertikaaliyhteydet

julkisivu ulkotilat

TILAJAKO toimintojen sijoittuminen väliseinät- ja pohjat

Rakenteellinen joustavuus: Kantava rakenne ja vertikaaliyhteydet ovat rakennuksen pysyvä osa, ja ne mahdollistavat muiden järjestelmien itsenäisen toiminnan ja muunneltavuuden.

PROFIILI 2 47

Hallituskatu

uusi kuja

Kävelykatu Reska

JULKISIVU KASARMIKATU 1:1000

TÄYDENTYMINEN Atriumvyöhykkeen sisälle

LAAJENTUMINEN ja UUDISTUMINEN parvekevyöhykkeen avulla

TÄYDENTYMINEN Kansipiha voidaan kattaa

LAAJENTUMINEN ja UUDISTUMINEN okattavan julkisivuvyöhykkeen avulla ASUNTO/TOIMISTOKERROS yhteistila JOUSTOKERROS

tekninen tila

yhteistila toimisto

LIIKETILA/PALVELUKERROS sisäaukio

tori

KELLARI

KAKSIKERROKSISUUS Kaksikerroksisten rakenteiden sisällä on mahdollista toteuttaa erilaisia välipohjaratkaisuja ja korkeita tiloja 48

LEIKKAUSKAAVIO 1:500

MUUNNELTAVUUS ja JAETTAVUUS Sisäaukion avoimella vyöhykkeellä järjestetään vertikaaliset kulkuyhteydet

uusi toripuistikko shared space polkupyöräpysäköinti

ajo kellariin

Sibeliusko

Sibeliusp

030 006

TU NKA

002

NEE

TURUN

T RAA

Lenkki: 18 450 k-m2 Liiketilaa 8790 k-m2 (sis. supermarketin) Joustokerros 2870 k-m2 Asunnot 6610 k-m2 JA

KAT U

I ARM

ATU ENK RIST SAA

KAS

KAT

Yhteensä: 23 930 k-m2

EE ON

TIH RAA

I ARM

ITU

LL HA

Sibeliuspiha: 5480 k-m2 Liiketilaa 900 k-m2

TU NKA

TU SKA

KAS

KU RIN UTO PIKK

TIE

501

LAAJUUSTIEDOT

O IHU

8M0

M0501

VII

IV pysäkki

Sibeliuskoti

+90,1

+90,,2

Toripuistikko

SIBELIUSPIHA

III

+89,1

TIH RAA

+89,0

pp-pysäköinti

+89,5

+90,0

+90,3 +90,5

III

VII

LENKKI

+88,7

pysäkki

+89,0 +90,2

eska

at elyk Käv +89,4

+89,9

L SIBE U KAT

SEN

IUK

1 050

T RAA

28M 600 000 003 109

TU NKA

NEE

O IHU

aSEMAPIIRROS 1:1000 ARM

KAS

K채velykatu Reska - jatke

K채velykatu Reska Hallituskatu

shared space uusi kuja

JULKISIVU RAATIHUONEENKATU 1:1000

tori JULKISIVU HALLITUSKATU 1:1000

Hallituskatu

uusi kuja

K채velykatu Reska

uus polk

uusi toripuistikko polkupyöräpysäköinti Kävelykatu Reska

si toripuistikko shared space kupyöräpysäköinti

tori

toripuisto

ajo kellariin

Sibeliuskoti

kirkko

Kasarmikatu

Sibeliuspiha

Mahdollinen kĂ¤yttĂśtarkoitus: Urheilukeskus

liikuntasali

liikuntasali huoltoajo

Supermarketin tilavaraus auloineen 1720 m2, 321 ap Ilman supermarketia 377 ap Liikuntakeskus kahdella liikuntasalilla 262 ap Liikuntakeskus liikuntahallilla ja â&#x20AC;&#x201C;salilla 160 ap 52

6.3. Suunnitelman osa-alueet 6.3.1.

a n loin n ä Kulkuyhteydet asiakkaille

supermarket

huoltoajo

jätepiste

Kellari

Kaksikerroksinen kellari sisältää korttelin autopaikoituksen ja huoltoliikenteen. Ajoyhteys kellariin on sijoitettu korttelin pohjoispuolelle, jossa tälläkin hetkellä sijaitsee ajoramppi. Tällöin keskustan liikenne ei häiriinny. Lähtötilanteessa kellariin on sijoitettu myös päivittäistavarakauppa, jonka toimitus- ja huoltoliikenne voidaan hoitaa kellarin sisällä. Kellarista on asiakkaille omat kulkureittinsä maantasolle ja liiketiloihin. Pääporraskuilut toimivat poistumisteinä ja asukkaiden kulkureitteinä. Olennaista on, että suuria investointeja vaativa kellari voi toimia osana kaupungin toimintaympäristöä, jos pysäköinnin tarve muuttuu. Kellaria käsitellään rakenteellisesti yhtenä korkeana tilana, joka on jaettu välipohjalla kahtia. Jos pysäköinnin tarve keskustassa muuttuu, osa välipohjasta voidaan purkaa, ja kellariin sijoittaa paljon korkeutta vaativia toimintoja, kuten liikuntahalleja. Keskustan eteläreunasta puretaan Engelinrannan rakentuessa liikuntatoimintoja sisältäviä rakennuksia ja kenttiä, joten keskusta-alueella voi syntyä tarve liikuntatiloille. Ohessa on esitetty skenaariot, joissa kellarissa on supermarket ja 321 autopaikkaa kahdessa kerroksessa, ja vaihtoehto, jossa suuri osa kellarista on muutettu liikuntakeskukseksi. Oletuksena on, että keskustan pysäköinnin tarve kokonaisuutena on pienentynyt merkittävästi. Uusien toimintojen pysäköinti tapahtuu esimerkiksi toriparkissa, ja asuntojen tarvitsemat autopaikat ovat vähentyneet lähtötilanteesta. Myös muut korkeutta vaativat tilat, kuten elokuvateatterit tai auditoriot voivat sijoittua kellariin. Toisaalta supermarket voi myös pienentyä, tai poistua kellarista kokonaan kaupan tarpeiden mukaan, jolloin pysäköinnille vapautuu lisää tilaa.

LO G

Lenkin katutason julkisivuun kehitetään joustava julkisivuvyöhyke, joka ripustetaan kantavasta rakenteesta. Vyöhyke mahdollistaa katujulkisivun muunneltavuuden ja vaihtelevuuden koko korttelin matkalla. Julkisivut ovat kevyitä laatikkomaisia rakenteita, joita voidaan muokata liiketilojen tarpeen mukaan. Vaihtoehtoisesti julkisivua voidaan käyttää omana vyöhykkeenään esimerkiksi showroomina tai kioskina, jos sen takana sijaitseva toimija haluaa suljettua julkisivupintaa. Vyöhyke toimii laajentumisen tai supistumisen välineenä tulevaisuudessa. On myös tärkeää, että julkisivuja voidaan muokata ja päivittää muuttuvien estetiikkakäsitysten tai teknisten vaatimusten vuoksi. KA HV IL

LO G

KA HV IL

Mahdollinen käyttötarkoitus: Oppimiskeskus

auditoriot aula

avotila

auditoriot aula

avotila

jolloin julkisivut ja asuntojen väliset seinät eivät ole kantavia.

6.3.2.

Sibeliuskoti

Liiketilat ja joustokerros

Maantasokerroksen lävistää avoin vyöhyke Sibeliuspiha Sibeliuskodilta kävelykadulle. Lenkin liiketilakerroksissa vyöhyke toimii avoimena sisäaukiona, jolle voidaan sijoittaa pieniä väliaikaisia kojuja torimaisesti. Aukio on julkinen sisätila talvikautena ja siellä voidaan esimerkiksi järjestää tapahtumia. Liiketilojen välinen vertikaaliliikenne tapahtuu aukiovyöhykkeellä, jolloin tiloja voidaan jakaa sen ympärille eri tavoin. Rakennuksen syvyys mahdollistaa erikokoiset tilat, jotka avautuvat sekä kadulle, että sisäaukiolle. Liiketiloja voidaan toteuttaa 20 m2- 1100 m2 kokoisina, tai suurempina kaksikerroksina. Tontin korkeuserojen vuoksi maantasokerroksen lattia porrastetaan siten, että suurimpaan osaan katutason liiketiloista on mahdollista järjestää sisäänkäynti myös suoraan kadulta. Lenkin liiketiloissa sovelletaan samaa periaatetta kuin pysäköintikellarissa, eli välipohja on purettavissa ja muokattavissa helposti. Tällöin myös maantasokerroksiin voidaan sijoittaa korkeampaa huonekorkeutta vaativia julkisia tiloja. Ostoskeskuksiin verrattuna kapean runkosyvyyden vuoksi liiketilakerrokset voidaan ottaa muuhunkin julkiseen käyttöön, esimerkiksi oppilaitokseksi tai muiksi palvelutiloiksi. Sisäaukion muodostama suuri aulatila varmistaa luonnonvalon rungon sisällä. Sibeliuspihan puolella vyöhyke on ulkotilaa maantasossa. Pihalle ja kujalle avautuu kivijalkaliiketiloja, joihin voi sijoittua esimerkiksi museon oheistoimintoja, kahviloita ja ravintoloita. Pihasta tehdään puutarhamainen taskupuisto. Joustokerrokseen sijoitetaan liiketilojen tukitilat, kuten sosiaali- ja toimistotilat, sekä varastotilat. Nämä sijoitetaan rakennuksen ulkokehälle. Liiketilojen tekniset tilat sijaitsevat joustokerroksessa. Lisäksi kerroksen läpi puhkaistaan valoaukko kansipihalta sisäaukiolle. Joustokerroksen keskiosaan valokuilun kohdalle voidaan sijoittaa toimistotilaa. Kerroksella on myös rakenteellinen merkitys, sillä sen kantavat seinät mahdollistavat maantasokerrosten kevyet rakenteet.

Lenkki: Julkisivut ja parvekkeet

julkisivujärjestelmä

Parvekejärjestelmä perustuu säännölliseen ruudukkoon, jonka rakenteeseen voidaan lisätä osia.

julkisivujärjestelmä

Parvekejärjestelmä perustuu säännölliseen ruudukkoon, jonka rakenteeseen voidaan lisätä osia.

eri kokoisia asuntoja

toimistokäyttö

6.3.3.

Asunto- tai toimistokerrokset

Katetut atriumit ja käytäväratkaisut mahdollistavat tehokkaasti erilaisten kaupunkikotien sijoittamisen Lenkkiin.Yhteiset toiminnot, kuten etätyö-, keittiö- ja saunatilat sijoittuvat kansipihan tasolle ja ovat siten helposti kaikkien asukkaiden saavutettavissa. 3,75 m kerroskorkeus yhdistettynä atrium-typologiaan mahdollistaa käyttötarkoituksen muutoksen asunnoista Lenkissä on hyvin avoin ruudutettu julkisivu, toimistoiksi. Lisäksi atriumvoidaan ja kansipiha toimivat toteuttaa avattavia ikkunoita ja ovia. mahdollisina laajentumisenJulkisivujärjestelmä paikkoina rakenteen sisällä.siten, että joit toteutetaan myös umpipaneeleilla, jos av Kantava rakenne perustuu voidaan kahden korvata kerroksen korkuiseen myöhemmin liian suurena. Julkisivun pilari-palkkijärjestelmään, koetaan jolloin kantavia väliseiniä perustuu kantavan rakenteen moduulimitoit tai -pohjia ei tarvita. Tällöin asuntojakaumaa voidaan muuttaa vaakaja pystysuunnassa. Tiiviin katutilan ja asuintilojen välivyöhykkeen Julkisivut toteutetaan siten, että ne mahdol- muodostavat yh parvekerakenne. Parvekkeet vyöhykkeen, joka ympäröi listavat tilojen helpon jaettavuuden niiden takana. Lenkin kaikkia puo Asuntojakauman muutoksien mukaan myös Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllisiä ikkunajakoja voidaan jakaa eri tavoin vyöhykkeellä. Parvek ja riittävän paksuja karmeja, jotta väliseiniä voidaan noudattaa samaa jakoa kuin julkisivutkin, mut toteuttaa mahdollisimman täydentyä säännöllisesti julkisivussa. ja muuttua itsenäisesti. Rakenne pe Lähtökohtana Lenkissä on hyvin avoin kehysrakenteeseen, ruudutettu eräänlaiseen johon voida elementtejä vaakaja pystysuunnassa. Parvek julkisivu, jonka jakoon voidaan toteuttaa avattavia sisällä on siis toteutetaan oma rakennusosien ikkunoita ja ovia. Julkisivujärjestelmä siten, hierarkians ruudukkorakenne toimii kantavana ja pysyvä että joitakin ruuduista voidaan korvata myös umpipaTämän rakenteen sisällä voidaan toteuttaa e neeleilla, jos avonaisuus koetaan myöhemmin liian aurinkosuojaja kaideratkaisuja. suurena. Julkisivun jakoperiaate perustuu kantavan rakenteen moduulimitoitukseen. Tiiviin katutilan ja asuintilojen välivyöhykkeenä toimii parvekerakenne. Parvekkeet muodostavat yhtenäisen vyöhykkeen, joka ympäröi Lenkin kaikkia puolia. Asuntojakauman muutoksien mukaan myös atriumit ja käytäväratkaisut mahdollist parvekkeita voidaan jakaa Katetut eri tavoin vyöhykkeellä. tehokkaasti erilaisten kaupunkikotien sijoittam Parvekevyöhyke noudattaa samaa jakoa kuin julkisiYhteiset toiminnot, kuten etätyö-, keittiö- ja s vutkin, mutta voi täydentyä ja muuttua itsenäisesti. sijoittuvat kansipihan tasolle ja ovat siten help Rakenne perustuu eräänlaiseen kehysrakenteeseen, asukkaiden saavutettavissa. 3,75 m kerroskork johon voidaan täydentää elementtejä ja pystys- mahdollistaa yhdistettynä vaakaatrium-typologiaan käyttötarkoituksen asunnoista toi uunnassa. Parvekevyöhykkeen sisällä on siismuutoksen oma Lisäksi atrium ja kansipiha toimivat mahdollisin rakennusosien hierarkiansa, jossa ruudukkorakenne laajentumisen paikkoina rakenteen sisällä. Kan toimii kantavana ja pysyvänä osana. Tämän rakenteen perustuu kahden kerroksen korkuiseen sisällä voidaan toteuttaa erilaisia lasitus-, aurinkosuojapilari-palkkijärjestelmään, jolloin kantavia välise ja kaideratkaisuja. Vyöhyke-pohjia tarjoaa myös laajentumisen ei tarvita. Tällöin asuntojakaumaa void vaaka- toimistokäytön ja pystysuunnassa.kohdalla mahdollisuuden, ja esimerkiksi se voidaan muokata toimimaan energiataloudellisena puskurivyöhykkeenä. Koko rakennuksen tasolla parveke on kuitenkin vain yksi kerros, joka äärimmäisessä tapauksessa voidaan korvata toisella tai poistaa. Rakennuksen identiteettiä ja suhdetta ympäröivään Sibeliuspihan yksiköt sijoittuvat porraskuilun Porraskäytävä kaupunkirakenteeseen voidaan muokata suunnitellaan parvekevyö-valmiiksi niin laa on enemmän ovia, kuin on tarpeen. Tämä m hykettä uudistamalla. 57

asuntojen jakamisen pienempiin yksiköihin il

eri kokoisia asuntoja

suuret raakatilayksikรถt

vaakaja pystysuunnassa.

Lenkin katolle sijoitetaan kaksi rakennusmassaa, jotka sisältävät kattosaunat ja teknistä tilaa. Parvekevyöhykkeen ilme jatkuu myös katolla. Kattorakenteet suunnitellaan siten, että katolle on Sibeliuspihan yksiköt sijoittuvat porraskuilun ympärille. Porraskäytävä suunnitellaan valmiiksi niin laajaksi, että siinä mahdollista laajentua kevytrakenteisesti esimerkiksi on enemmän ovia, kuin on tarpeen. Tämä mahdollistaa teknisten tilojen tarpeen kasvaessa. Saunojen yhteyteen asuntojen jakamisen pienempiin yksiköihin ilman sijoitetaan kattoterassit, mikä laajentaa asukkaiden käytössä muutoksia porraskäytävään. Sibeliuspihan kerroskorkeus olevaa valikoimaa tiiviissä kaupunkirakenteessa. on 5,4 ulkotilojen m, mikä mahdollistaa parvirakentamisen asunnoissa ja talotekniikan Sibeliuspihan yksiköt sijoittuvat porraskuilun tilavarauksen toimistokäytössä. Yksiköt suunnataanPorraskäytävä esimerkiksi perheille tai pienillevalmiiksi yrityksille niin ympärille. suunnitellaan raakatilana, jolloin ne voidaan rakentaa käyttäjien tarpeiden laajaksi, että siinä on enemmän ovia, kuin on tarpeen. mukaan. Tämä mahdollistaa asuntojen jakamisen pienempiin yksiköihin ilman muutoksia porraskäytävään. Sibeliuspihan kerroskorkeus on 5,4 m, mikä mahdollistaa parvirakentamisen asunnoissa ja talotekniikan tilavarauksen toimistokäytössä.Yksiköt suunnataan esimerkiksi perheille tai pienille yrityksille raakatilana, jolloin ne voidaan rakentaa käyttäjien tarpeiden mukaan. Porrasyksiköiden ympärille Nauhamainen harjakatto muodostaa alleen suuren ullakon, on määritelty vyöhyke märkätiloille, siten,tilat. että kulkuaula jonne sijoitetaan irtaimistovarastot ja tekniset Myöhemmin ullakolle on mahdollista rakentaa asuntoja porraskäytävän puolella säilyy. Nauhamainen harjakatto esimerkiksi korjausten rahoittamiseksi, mikä sijoitetaan otetaan muodostaa alleen suuren ullakon, jonne huomioon kattorakenteiden suunnittelussa. Sibeliuskodin irtaimistovarastot ja tekniset tilat. Myöhemmin ullakolle puolella on tarpeen rajoittaa rakennusmassan korkeutta on mahdollista rakentaa esimerkiksi korjausten kaupunkikuvallisista syistä, asuntoja joten kattorakenne rajoittaa rahoittamiseksi, huomioon kattorakenteiden täydentymisen ja mikä kasvunotetaan rakenteen sisälle. Viereistä rakennusta vasten olevalle sivulle sijoitetaan suunnittelussa. Sibeliuskodin puolella on tarpeen rajoittaa irtaimistovarastot, minkä vuoksi ullakkokerros voidaan rakennusmassan korkeutta kaupunkikuvallisista syistä, joten ottaa jo alkuvaiheessa asuinkäyttöön. Rakenneperiaatteena kattorakenne rajoittaa täydentymisen ja kasvun rakenteen Sibeliuspihan puolella on kantava pilari-laattarakenne, sisälle. vastenseinät olevalle sijoitetaan jolloin Viereistä julkisivut jarakennusta asuntojen väliset eivätsivulle ole irtaimistovarastot, minkä vuoksi ullakkokerros voidaan kantavia. ottaa jo alkuvaiheessa asuinkäyttöön. Rakenneperiaatteena Sibeliuspihan puolella on kantava pilari-laattarakenne, jolloin julkisivut ja asuntojen väliset seinät eivät ole Sibeliuspiha kantavia. Sibeliuspihan julkisivut noudattavat samalaista periaatetta kuin Lenkin. Julkisivut eivät ole kantavia. Niissä on säännöllinen aukotus, joka mahdollistaa tilan jakamisen joustavasti. Julkisivujaon luonne muuttuu hieman käsitellyn sivun mukaan, mutta perusperiaate pysyy samana. Julkisivujako ottaa huomioon ullakkokerroksen laajentumisen joko ikkunoin tai paneelein, jotka voidaan vaihtaa ikkunoiksi. Parvekkeet keskitetään eräänlaisiksi suuremmiksi erkkereiksi, joita voidaan jakaa yksiköiden jaon mukaan. Parvekkeille suunnitellaan yhtenäinen lasitus ja näkö- ja aurinkosuojana toimiva säleikkö. Parvekerakenteet suunnitellaan siten, että ne on helppo korvata toisilla. 59

n채kym채 k채velykadulta

n채kym채 k채velykadulta 61

6.4. Rakenne Kantava rakenne on korttelin pysyvä osa, joka mahdollistaa joustavuuden. Seuraavassa esitetään pääpiirteiset periaatteet rakenteelle, rakenteiden mitoitukseen ei tämän työn laajuudessa ole paneuduttu. Sibeliuskodin ja kävelykadun yhdistävä vyöhyke, kansirakenne ja joustokerros toimivat Lenkin rakenteen järjestäjinä. Keskivyöhykkeen kuusi porraskuilua toimivat pilareina, jonka varaan rakenteet tukeutuvat. Perusperiaatteena on kaksikerroksisten rakennevyöhykkeiden kerrostaminen. Näiden sisällä on kevytrakenteisemmat, muokattavat välipohjat. Rakenteet mitoitetaan siten, että ne kantavat mahdollisen laajentumisen. Kellarissa suuret jännevälit toteutetaan porraskuilujen ja muurin välisillä siltapalkeilla. Välipohja toteutetaan esijännitettynä teräsbetonilaattana, joka tukeutuu kuiluihin ja muuriin. Rakenteisiin tehdään liittymiskohtia enemmän kuin tarpeen, jolloin laattaa voidaan nostaa myös tarpeen mukaan. Hallitypologiaa varten välipohja voidaan myös purkaa. Kansilaatta ja sitä tukevat palkistot suunnitellaan siten, että kellariin on mahdollista järjestää porrasyhteys maantasokerroksesta kahdesta eri paikasta. Lenkin liiketilakerrosten rakenne perustuu joustokerrokseen, jota kannattelevat pystykuilut sekä pilarilinja, joka sijoittuu rakennuksen ulkokehälle. Liiketilojen välipohja ripustetaan joustokerroksesta. Välipohja koostuu kevyestä modulaarisesta ristikkorakenteesta, jonka avulla voidaan kuljettaa esimerkiksi ilmastointikanavia ja talotekniikka liiketiloihin. Poikkeuksena muuhun rakenteeseen joustokerroksessa sijaitsee kantavia seiniä, jotka toimivat palkkeina. Joustokerroksen rakenne tukee yläpuolista kansipihaa, ja liiketilan välipohjia. Asuntokerroksissa käytetään betonista pilari-palkki-rakennetta, jonka porraskuilut jäykistävät. Rakenne mitoitetaan siten, että atriumiin on mahdollista täydentää kevytrakenteisia tiloja. Välipohjat eivät ole kantavia, ja ne toteutetaan modulaarisina puurakenteina siten, että niihin on helppo tehdä aukkoja. Myös asuntojen väliset seinät toteutetaan puurakenteisina, jolloin niiden muokkaaminen ja purkaminen on mahdollista kohtuullisen kevyesti. Sibeliuspihan puolella käytetään pilari-laattarakennetta, joka tukee yksiköiden sisäisten, ei kantavien rakenteiden toteuttamista. Maantasokerrokseen syntyvä pitkä jänneväli Sibeliuskodin akselin kohdalla kannatetaan yläpuolisessa kerroksessa ristikkorakenteella aukon kohdalla.

Rakenneperiaate 62

Asuntokerrosten välipohjissa tulee ottaa huomioon asuntojen mahdollinen yhdistäminen pystysuunnassa.

ei-kantavien välipohjien periaatteet

Liiketilakerrosten välipohjat voidaan toteuttaa kevytrakenteisina ja ne voidaan ripustaa yläpuolisista rakenteista. Talotekniikan tilavaraukset integroidaan välipohjarakenteeseen. 63

PROFIILI 1

PROFIILI 2

JOUSTOKERROS

LIIKETILA/PALVELUKERROS

KORKEA ULLAKKO KORKEAT KERROKSET Harjakatto rajoittaa kasvun rakenteen Kerroskorkeus mahdollistaa täydentymisen sisälle. Korkea ullakko toimii täydentymisen rakenteen sisällä parvirakenteilla, ja tilavarauksena ja yhteistiloina talotekniikan tilavaraukset mahdollista toimistokäyttöä varten

leikkauskaavio 1:500 64

JOUSTOKERROS Joustokerroksessa sijaitsevat tekniset tilat ja liike/palvelutilojen tukitilat, sekä asuntojen varastot. Toimintojen muuttuessa joustokerroksessa voidaan joustavasti lisätä talotekniikan määrää. Joustokerroksen rakenteet mahdollistavat liiketilakerroksen avoimuuden

KORKEAT KERROKSET Kerroskorkeus mahdollistaa tilojen käyttötarkoituksen muutoksen asunnoista toimistoiksi

AULA

JÄTEPISTE

SUPERMARKET 1700 m2

AULA +84,5

HUOLTOLIIKENNE

121 ap

pohjakaavio -1. krs 1:600

LIIKETILA 105 m2

LIIKETILA 68 m2

LIIKETILA 160 m2

+90,7

AULA P-KELLARIIN

LIIKETILA 81 m2 UVV48 m2

UVV 56 m2 +90,1

+90,3 LIIKETILA 110 m2

LIIKETILA 112 m2 LIIKETILA 82 m2

LIIKETILA 46 m2 +90,5

LIIKETILA 94 m2

LIIKETILA 33 m2

+90,3

+89,8

+90,5

+90,0

+90,3

+89,0

+89,5

LIIKETILA 73 m2

+89,1

LIIKETILA 165 m2

LIIKETILA 75 m2

LIIKETILA 450 m2

JÄTEPISTE + HUOLTO

LIIKETILA 200 m2

LIIKETILA 190 m2

LIIKETILA 480 m2 +90,2 +90,0

+89,5

+89,0 LIIKETILA 230 m2 LIIKETILA 80 m2

SISÄTORI

KIOSKI 16 m2

+89,9

KIOSKI 23 m2

+89,4 +89,0

pohjakaavio 1. krs 1:600 66

+89,7

LOFT 75 m2

LOFT 45 m2

LOFT 150 m2

LOFT 125 m2

IRTAIMISTOVAR. LOFT 75 m2

tekninen vyöhyke, jolle voi rakentaa märkätilan avoimeksi jätettävä alue

LOFT 75 m2

LOFT 120 m2

LOFT 85 m2

LOFT 135 m2

LOFT 120 m2

LOFT 135 m2

LOFT 50 m2

LOFT 190 m2

LOFT 50 m2

LIIKETILA 80 m2 LIIKETILA 80 m2

LIIKETILA 60 m2

LIIKETILA 75 m2

LIIKETILA 484 m2

LIIKETILA 300 m2

LIIKETILA 200 m2

LIIKETILA 290 m2 LIIKETILA 180 m2

LIIKETILA 270 m2

LIIKETILA 460 m2

LIIKETILA 160 m2 LIIKETILA 110 m2 LIIKETILA 115 m2

pohjakaavio 2. krs 1:600 67

LOFT 75 m2

LOFT 125 m2

LOFT 35 m2

IRTAIMISTOVAR.

LOFT 85 m2

LOFT 120 m2

LOFT 50 m2

LOFT 135 m2

LOFT 190 m2

LOFT 50 m2

YHTEISTILAT IRTAIMISTOVARASTOT + TEKNISET TILAT

ASUNTOJEN VARASTOT

TOIMISTO TEKNINEN TILA 360 m2

LIIKETILOJEN SOS. TILAT / VARASTOT

pohjakaavio 3. krs 1:600 68

TEKNINEN TILA 320 m2

LIIKETILOJEN SOS. TILAT / VARASTOT

LOFT 125 m2

LOFT 95 m2

LOFT 150 m2

ULLAKKO IRTAIMISTOVARASTOT

SAUNA

ETÄTYÖTILA KERHOTILA

KEITTIÖ

vyöhykettä voidaan jakaa joustavasti eri kokoisiin asuntoihin

pohjakaavio 4. krs 1:600 69

pohjakaavio 5. krs 1:600

pohjakaavio 6. krs 1:600 70

6.5. Skenaariot Tässä osiossa esitellään suunnitelman tarjoamia mahdollisuuksia eri toiminnoille ja elämäntyyleille. Kaaviot kuvaavat aina samaa osaa suunnitelmasta, ja illustroivat osan sisällä tapahtuvia muutoksia ja joustavuutta.

Typologian vuoksi asuntojen keittiöitä ja märkätiloja sijoitetaan joustavasti atriumin seinän puolelle. Asuntoihin voidaan toteuttaa avoimia tilaratkaisuja tai yhteisasumiseen soveltuvia ratkaisuja käytävämallien avulla. Huonekorkeus mahdollistaa omien parvien rakentamisen.

Julkisivut mahdollistavat tilan jakamisen säännöllisin välein, jolloin voidaan toteuttaa erikokoisia huoneita. Parvekerakenteissa on kantavaa rakennetta noudattava jako. Parvekevyöhykettä voidaan jakaa kevytrakenteisilla seinäkkeillä asuntojaon mukaan.

Alkuvaiheessa rakennetaan kompakteja kaksioita ja yksiöitä, ja suurempia kulma-asuntoja.

Julkisivu koostuu moduuleista ja asuntokäyttöä varten osa moduuleista vaihdetaan tarvittaessa umpinaisiin.

Ote Lenkistä vuonna 2020 71

Kaksi asuntoa on vapautunut yhtä aikaa, ja markkinatilanteen perusteella isommasta siirretään huone pienempään.

Asukkaat ovat voineet vaihtaa parvekkeen lasituksia ja aurinkosuojia.

Ote Lenkistä vuonna 2030 72

Yläkerroksen pienasunto yhdistetään alakerran asuntoon välipohjan läpi.

Märkätilat sijoitetaan sisävyöhykkeelle atriumia kiertävän käytävän varteen. Tälle vyöhykkeelle keskitetään myös IV-kanavat.

Kaksi alinta kerrosta muutetaan toimistoiksi. Välipohjarakenne mahdollistaa suurien aukkojen toteuttamisen. Atriumin puolelle täydennetään kevytrakenteisen neuvottelutilat. Julkisivujako mahdollistaa myös erillisten toimistohuoneiden jakamisen avotyötilojen viereen. Samalla vaihdetaan joitakin umpiruutuja asuntokäytön jäljiltä lasisiksi.

Julkisivusta puretaan osittain parvekerakenteita ja lasitus ja aurinkosuojaus päivitetään.

Ote Lenkistä vuonna 2040 73

Näkymä atriumista asuntokäytössä 74

Näkymä atriumista toimistokäytössä 75

Pienen kasvuyrityksen yhtiökumppanit päättävät hankkia suuren yksikön, jonka he jakavat toimitilaan ja yhteiseen asuntoon. Asunnossa on suuret oleskelutilat keittiöineen ja omat makuuhuoneet parvella. Toimitilan korkeus mahdollistaa tehokkaan tilankäytön yrityksen servereille.

Pariskunta hankkii suuren yksiön ja päättää siirtää makuutilat parvelle. Perhe ostaa suuren yksikön raakatilana ja rakentaa sinne kevytrakenteisen parven makuuhuoneille. Yksikköön on kaksi ovea, joista toinen johtaa alakertaan rajattuun huoneeseen. Perhe vuokraa huonetta matkailijoille kesäkausina. Myöhemmin perheen vanhin lapsi muuttaa huoneeseen.

Ote sibeliuspihasta vuonna 2020 76

Kämppisten yritys on kasvanut ja elämäntilanne muuttunut jo jonkin aikaa sitten. He myivät asuntopuolen eteenpäin perheelle, joka teki muutoksia parven rakenteisiin. Toimistoyksikkö taas vuokrattiin eteenpäin ja lukuisten pienyritysten toimittua siinä, omistajat harkitsevat sen muuttamista asuntokäyttöön.

Korkean yksiötilan vuokraa paikallinen muotoilualan toimija toimitilakseen. Hän viettää siellä satunnaisesti myös öitään.

Pikkuasunto on vaihtanut omistajaa, ja parvi on laajennettu jotta asuntoon on saatu lisää säilytystilaa. Perheen lapset ovat muuttaneet jo omilleen ja vanhemmat kokevat tilaa olevan liikaa. He purkavat osan parvesta ja jakavat yksiköstä osan vuokrattavaksi. He kuitenkin haluavat säilyttää suuren yhtenäisen olohuoneen ja ruokailutilan.

Ote sibeliuspihasta vuonna 2030 77

näkymä kujalta ennen hämeenlinnan start-up ilmiötä 78

näkymä kujalta hämeenlinnan start-up ilmiön jälkeen 79

7. Yhteenveto ja johtopäätökset Hämeenlinnan keskusta on ajautunut haasteelliseen tilanteeseen. Vanheneva, joustamaton asuntokanta ei tue keskustan uudistumista. Muutokset kaupan rakenteessa ja yhteiskuntarakenteen tilanne ovat heikentäneet historiallisen keskustan elävyyttä ja kaupallista aktiivisuutta. Kaupunki on aloittanut keskustan tulevaisuuden visioimisen, mutta ruutukaavakeskustan täydennysrakentamiselle ei ole vielä toteutettu kokonaisvaltaista strategiaa. Koska keskustaan on lisäksi suunnitteilla merkittäviä asuinalueita, uhkana on, että niitä kehitetään nykyisen markkinatilanteen pohjalta joustamattomilla rakenteilla, ja nykyisen kaltainen tilanne toistuu uudelleen kauempana tulevaisuudessa. Elämäntavat, kauppa ja liikenne ovat jatkuvassa muutoksessa. Kaupungin tavoitteena on vastata näihin muutoksiin, mutta keinot eivät ole kestäviä, jos jatkuvaa muutosta ei oteta huomioon lopullisessa toteutuksessa. Siksi keskustaan tulee kehittää aiempaa kokonaisvaltaisempi täydennysrakentamisen strategia, joka ottaa huomioon typologisen joustavuuden ja kaupunkirakenteen ominaispiirteet eri tarkastelualueilla. Strategian tulee vastata keskustan asuntokannan monipuolistamiseksi kahteen päätarpeeseen, pienien kaupunkikotien ja suurien, persoonallisten asuntojen puutteeseen. Strategian tulee ottaa huomioon variaatio asumispreferensseissä, jotta keskusta näyttäytyisi monipuolisesti erilaisille asukkaille houkuttelevana asumisympäristönä. Asumisen monipuolisuutta voidaan arvioida vastaparimittaristolla kortteli- tai aluekohtaisesti. Toteutuksessa tulee vaatia typologisesti ja rakenteellisesti joustavia ratkaisuja. Samalla kaupunkikeskustan yleistä viihtyvyyttä tulee parantaa katujen ja viheralueiden kehittämisen avulla. Esimerkkejä näistä rakenteellisista ja kaupunkitilallisista ratkaisuista käsiteltiin korttelisuunnitelmassa. Joustavuus käsitteenä kattaa monia merkityksiä. Tässä työssä painotus oli muuntojoustavuuden ja tilojen monikäyttöisyyden tutkimisella osana kaupungin keskustan elinvoimaisuutta. Näkökulmana käytettiin typologista ja rakenteellista joustavuutta. Korttelin jakaminen kahteen osaan ja erilaisten periaatteiden hyödyntäminen näissä mahdollistaa keskustan eri asumistarpeiden tukemisen, ja erilaiset uudistumissyklit korttelissa. Suunnitelman eri osa-alueita tulee tarkastella ensisijaisesti joustavina kehittämis- ja rakenneperiaatteina, ja vasta sitten arkkitehtuurin kannalta. Teknisiä ratkaisuja, rakennussuunnittelua ja kaavoitusta ylipäätään leimaa tarkka käyttötarkoituksen määrittely. Työssä tarkasteltiin tilojen käyttötarkoituksen muutoksen mahdollisuuksia, ja pyrittiin löytämään typologia, tilallinen laatu ja mitoitus tätä tukevaksi. Typologiselta kannalta tarkasteltuna lopputulos

ei vastaa suoraan esimerkiksi pysäköinnin tai toimistotilojen tehokkaaseen mitoitusta, vaan on omalla tavallaan kompromissi eri toimintojen välillä. Käytön ja rakennustypologian suhdetta kaavoitukseen, rakennusmääräyksiin ja suunnittelun käytöntöihin tulisi tutkia. Lisäksi Lenkin osalta jätettiin määrittelemättä tarkka omistusmuoto. Hallinnollinen tilanne vaikuttaa esimerkiksi asuntojakauman muuttamiseen. Korttelitason mittakaavan vuoksi joustavuudelle olennaisiin yksityiskohtaisiin teknisiin ratkaisuihin ei paneuduttu. Jatkossa selvitettäviä aiheita ovat esimerkiksi rakennetyypit ja niiden liittymät muunneltavuuden mahdollistavalla tavalla, sekä rakenteiden mitoitus mahdollinen laajentuminen huomioon ottaen. Samalla myös erilaisten rakenteiden yhdistelmät, kuten betoniset kantavat rakenteet, sekä puiset välipohjarakenteet vaativat tarkempaa määrittelyä, jotta ne tukisivat joustavuuden tavoitteita. Muunneltavuus ja käyttötarkoituksen muutos esitetyssä suunnitelmassa edellyttää toimenpiteitä rakennuksen sisällä, ja valmiin rakennuksen muokkaaminen voi usein olla hankalaa. Siksi rakennetyyppejä ja toteutuksen periaatteita valmiin rakennuksen sisällä tulisi tutkia tarkemmin. Lisäksi palomääräysten ja osastoinnin suhde asuntojakauman muunneltavuuteen tulee huomioida teknisiä ratkaisuja suunniteltaessa. Talotekniset ratkaisut ja esimerkiksi joustokerroksen suunnittelu vaatii monialaista asiantuntijayhteistyötä. Vastaavasti myös taloudellista kannattavuutta ja rakennuksen elinkaarimalleja tulee tutkia joustavien rakenteiden kannalta. Tilallisia ratkaisuja pohdittiin työssä eräänlaisten kaupungin toimintaympäristöstä kumpuavien skenaarioiden kautta. Skenaariomenetelmien käyttöä myös rakenteiden ja talotekniikan tarkemmassa tarkastelussa tulee tutkia. Suunnitelmassa pyrittiin mahdollisimman pitkälle noudattamaan joustavuuteen liittyvää kerroksellisuuden ja rakenteiden hierarkian periaatetta. Tämä vaikuttaa johtavan eräänlaiseen tehdasmaiseen, yksinkertaiseen toiston arkkitehtuuriin, jossa suuret ruudutetut ikkunapinnat leimaavat sisätiloja. Lenkin parvekevyöhyke noudattaa vastaavalla tavalla säännöllistä ruudukkoa. Ratkaisun on tarkoitus toimia alustana eri käyttäjien tarpeille, ja sallia variaatio niiden ilmenemismuodoissa samalla tarjoten lähtökohtana toimivat pysyvät puitteet. Samalla mahdollisuus väliaikaisiin rakenteisiin maantasokerroksissa synnyttää jatkuvan prosessin, jossa eri ratkaisuja voidaan kokeilla ja kehittää, hylätä tai säilyttää. Vaikka rakennus on jatkuvassa muutoksessa koko elinkaarensa ajan, joustavuus mahdollistaa todellisten toimivien ratkaisujen kokeilun ja määrittämisen ajan myötä. Kortteli kehittyy sen elinkaaren aikana, kokoaa itseensä uusia merkityksiä käytön kautta, ja toimii kaupunkielämän kollaasina.

Lähdeluettelo Painetut lähteet

Tatjana Schneider and Jeremy Till, Flexible Housing (Amsterdam: Elsevier Architectural Press, 2007) Stewart Brand, How Buildings Learn.What happens after they’re built (New York: Penguin Books, 1995) Bernard Leupen, Frame and generic space. A study into the changeable dwelling proceeding from the permanent (Rotterdam: 010 Publishers, 2006) Bernard Leupen, “Two Domains in Dwelling” in Dwelling as a Figure of Thought, Hans Cornelissen (ed.), (Amsterdam: SUN 2005) Karin Krokfors, Aika asuntoarkkitehtuurissa.Typologinen joustavuus pientalosuunnittelun uudistamisen välineenä (Espoo: Teknillinen korkeakoulu, 2006) Karin Krokfors, ”Kohti joustavia asumisratkaisuja - Standardoidun asuntotuotannon ongelmat asumisen kehittämisessä”, in Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Lehtonen, Hilkka et al. (Espoo:Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Aalto yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, 2010) Inari Aaltojärvi, ”Älykoti asumiskonseptina ja kotina”, in Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa. Lehtonen, Hilkka et al. (Espoo: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95. Teknillinen korkeakoulu, 2008) Markku Norvasuo, ”Hybriditalo vai james? Kahden konseptin yhteisistä teemoista” in Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Lehtonen, Hilkka et al. (Espoo:Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Aalto yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, 2010)

N. J. Habraken, Supports: an alternative to mass housing (Lontoo: Architectural Press 1972) Javier Mozas “This is Hybrid” in This is Hybrid. An analysis of mixed-use buildings by a+t , Aurora Fernandez Per et al (Vitoria-Gazteiz: a+t architecture publishers, 2011) Hämeenlinnan kaupunki- Kaavoitustoimisto, Hämeenlinna – Asumiskaupunki (Hämeenlinna: 2007) Panu Lehtovuori, ”Mitä tarkoittaa ’oikea kaupunki’?” in Hämeenlinna – Asumiskaupunki, Hämeenlinnan kaupunki- Kaavoitustoimisto (Hämeenlinna: 2007) Marketta Kyttä, ”Asumisen valinnat ja elämäntyylit” in Hämeenlinna – Asumiskaupunki, Hämeenlinnan kaupunki- Kaavoitustoimisto (Hämeenlinna: 2007) Karoliina Hartiala (toim.), ”Uudistuva kaupunki – HOT-R tutkimushankkeen loppuraportti” (Aalto-yliopisto, 2012) Sähköiset lähteet

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy & Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan Rakennushistoriallinen selvitys. Kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen keskustassa ja Keinusaaressa 1778-2014 Osat A-E, 2014 (http://www.hameenlinna. fi/keskustavisio/) [2.11.2014] Hämeenlinnan kaupunki, Maankäytön suunnittelu, Keskustavisio 2014 –selostus (http://www.hameenlinna.fi/keskustavisio/) [2.11.2014] Hämeenlinnan kaupunki, Maankäytön suunnittelu, Keskustavisio. Internetkyselyn analyysi (http://www.hameenlinna.fi/keskustavisio/) [2.11.2014]

Seppo Aura, Liisa Horelli and Kalevi Korpela, Ympäristöpsykologian perusteet (Porvoo: WSOY 1997)

Hämeenlinnan kaupunki, Maankäytön suunnittelun linjaukset 2014 (https://www. hameenlinna.fi/pages/467744/Maank%C3%A4yt%C3%B6n%20suunnittelun%20 linjaukset.pdf) [15.1.2015]

Beatriz Colomina, Privacy and Publicity – Architecture as Mass Media (Cambridge: MIT Press 1994)

Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan keskustan liikennesuunnitelma. Raportti 2012, (http://www.hameenlinna.fi/keskustavisio/) [2.11.2014]

Christer Bengs, ”Rakennemuutokset kaupungissa ja kaupassa” in Hyvät kaupat. Kivijalka ja ostari rakennemuutoksessa, Mervi Ilmonen (ed.) (Helsinki: Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + teknologia,11/2013)

Hämeenlinnan kaupunki, Asunto-ohjelma 2014 ,(https://www.hameenlinna.fi/ pages/388584/Asunto-ohjelma.pdf)[22.12.2014]

Pekka Lahti et al. Monimuotoistuva asuminen – Ennakoivia asiantuntijanäkemyksiä ja arviointeja (Espoo: VTT Tutkimusraportti, 2007)

Hämeen Sanomat, ”Reska muuttuu rajusti ensi vuonna”, 15.12.2013 [13.2.2015] Hämeenlinnan kaupunki et al. Hämeenlinnan asemanseudun arkkitehtuurikutsukilpailu 17.4.-22.8.2014 – arvostelupöytäkirja (http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/ 83

Kaavat-ja-rakentaminen/Kaavoitus/Vireilla-olevat-kaavat/Asemanseutu/) [2.11.2014] Tilastokeskus, Kuntanavigaattori, Hämeenlinnan asumisväljyystiedot 1994-2013 [15.1.2015] Tilastokeskus, Kuntanavigaattori, Hämeenlinnan, Helsingin ja Tampereen tilastotiedot [15.1.2015] Aro et al., ”Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto. Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella 2014. Osa 1- muuttoliike, asuminen, rakenne” (http:// suomenkasvukaytava.fi/) [22.12.2014] Tuula Hockman ”Kaupungin historiaa 1600- luvulta autonomian ajan alkuun” (kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/historia/hameenlinnan_historia/) [25.4.2015] Hämeenlinna kaupunki/Juha-Pekka Jortama, ”Hämeenlinnan kaupungin tilastoalueiden vertailua 2012” (http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/ Tilastotietoa) [25.11.2014] Merriam-Webster Dictionary http://www.merriam-webster.com/dictionary/ flexible [13.2.15] Painamattomat lähteet

Haastattelu 26.11.2014, Hämeenlinnan kaupunki, yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Liitteet Planssipienennökset

MOOTTORITIEN KATE LINNA KÄVELYKATU

TORI

LINNANPUISTO KIRKKO

LYSEO

HÄMEENSAARI

KIRJASTO LINJA-AUTOASEMA

RAATIHUONEENKATU

PAASIKIVENTIE

TAIDEMUSEO

VANAJAVESI

MOOTTORITIE VT3 VT 10 PÄÄRATA KAUPUNGIN RUNKOREITTI

VERKATEHDAS

Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON KESKUSTA kirjasto

ASUMISEN KESKUSTA

koulu koulu

terveyskeskus

seurakuntatalo päiväkoti

2000-

kulttuurikeskus oikeustalo

Kauppakeskus Linna

kirkko kaupungintalo kauppatoripalvelupiste raatihuone

kävelykatu Reska

KAUPALLINEN KESKUSTA

179019601980-

Keskustalo kauppapiha

1960-

1990-

koulu

linja-autoasema

Kauppakeskus Goodman

Kauppakeskus Tavastila

2010-

1980-

urheiluhalli market

uimahalli urheilukentät

toiminnalliset Vyöhykkeet 1:12 000

historialliset akselit ja kaupallisen ympäristön kehitys 1:12 000

KEHÄKATU JA AUTOLIIKENNE JOUKKOLIIKENTEEN PYSÄKKI PYÖRÄTIET

METSIKKÖMÄINEN PUISTO PUISTOT LIIKENNEALUEIDEN VIHERVYÖHYKE LEIKKIPUISTO

KÄVELYKATU

Viheralueet ja leikkipuistot1:12 000

liikenne 1:12 000

Asemanseutu

uusi yhteys

Kulttuuri- ja hyvinvointikeskus

Luoteiskulma

Kestävä kehitys edellyttää nykyhetken tarpeiden täyttämistä siten, etteivät tulevien sukupolvien mahdollisuudet samaan heikkene. Periaatteen tulisi toimia yhtenä lähtökohtana kaikelle toiminnalle ja kehitykselle, myös arkkitehtuurille ja rakentamiselle. Rakennusala on vastannut kestävän kehityksen vaatimuksiin lähinnä teknisillä mittareilla, esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden avulla, siinä missä tuottamiemme rakennusten kulttuurinen ja sosiaalinen perintö tuleville sukupolville on jäänyt vähemmälle huomiolle. Pahimmillaan yhden ajan tarpeisiin perustuvat tilaohjelmat lukkiutuvat kantavien seinien sisään ja vaikeuttavat tulevaa toimintaa ja kehitystä. Tulevaa aikaa on vaikea hahmottaa, ja paraskin ennustus tulevasta on vain valistunut arvaus. Siksi joustavuus, mahdollisuus muutokselle, tulee huomioida osana rakennetun ympäristön kehitystä. Kaupungin rakennuskannan joustavuus on tärkeää kestävän kehityksen kannalta. Rakennusten muuntojoustavuus pidentää niiden elinkaarta ja takaa sen, että ne ovat kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestäviä sukupolvelta toiselle.Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat väestörakenteeseen sekä elinkeinoihin, ja sitä kautta kaupunkien taloudelliseen elinvoimaisuuteen. Jos rakennuskanta ei pysty vastaamaan muutokseen, eli esimerkiksi muuttamaan käyttötarkoitustaan tai luonnettaan tarpeen mukaan, kaupungin reagoimiskyky muutoksiin heikkenee. Suomalaisten kaupunkien nopean kasvun aikaan toteutetut rakennukset ovat esimerkki rakentamisesta, joka ei ole ottanut tulevaa huomioon. Rakennuksia ei tehty kestämään, eikä mahdollisia yhteiskunnallisia muutoksia ja muuntojoustavuutta otettu huomioon. Monen suomalaisen keskisuuren kaupungin keskustassa tämän aikakauden teollinen rakennustuotanto muodostaa merkittävän määrän rakennuskannasta. Hämeenlinna on yksi näistä kaupungeista, joissa monet menneisyyden ratkaisut ovat haaste tulevalle kehitykselle. Suurin osa Hämeenlinnan keskustan rakennuskannasta on peräisin 1960- 1980-luvuilta. Aikakauden kerrostaloasuntojen vanhentuessa myös asukaskunta on vanhentunut ja asumisväljyys on kasvanut. Samalla kaupungin yhdyskuntarakenne on hajaantunut, ja keskustasta muodostunut entistä enemmän asiointikohde, kuin asuinpaikka. Hämeenlinnan kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan lähivuosikymmeninä voimakkaasti1, mikä luo tarpeen hallita yhdyskuntarakenteen kasvua ja tukea sen kestävää kehitystä tiivistämisellä. Kaupunkiin tarvitaan lisää asuntoja, ja suunnitteilla onkin uusia alueita keskustan tuntumaan. Uusien asuntojen joustavuus on otettava niiden toteutuksessa huomioon, jotta ne tukisivat muuttuvia asumisen tarpeita. Asuntojen joustavuutta käsitellessä tulee käsitellä myös sitä, miten asunto vastaa asukkaan yksilöllistä elämäntyyliä, jotta se olisi houkutteleva ja tukisi asukkaan identifioitumista asuntoonsa ja asuinympäristöönsä. Suomessa asuntojen kysyntä on ollut suurempaa kuin tarjonta. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tarjolla olevien asuntojen luonne on pitkälti tuottajien määrittelemä ja tarjottavien asuntojen kirjo on pieni. Siksi on tarpeen tarkastella, miten joustava rakenne voi mahdollistaa erilaisten asumismuotojen toteutumisen Hämeenlinnan keskustaa hyödyttävällä tavalla. Joustavuus takaa kaupunkiympäristön pysyvän houkuttelevuuden. Hämeenlinnassa on tarve joustavalle, toimintoja sekoittavalle täydennysrakentamiselle, joka pystyy vastaamaan niin asukkaiden kuin liike-elämän ja palveluidenkin muuttuviin tarpeisiin. Kuluneiden vuosikymmenien muutokset kaupan rakenteissa osoittavat, että myös liiketilojen muuntojoustavuus on tärkeää, jotta vältytään nykyisen kaltaiselta tilanteelta. Keskustan liiketilojen määrä ei ole pystynyt kasvamaan ja uudistumaan olemassa olevan rakenteen sisällä, vaan ratkaisuksi on rakennettu uusi kauppakeskus moottoritien katteelle. Samalla tyhjentyneille liiketilakiinteistöille ei ole löydetty uusia käyttäjiä. Tämä diplomityö käsittelee joustavaa täydennysrakentamista ja urbaania asumista Hämeenlinnan keskustassa. Työ tutkii, millaisilla joustavilla korttelitason suunnitteluratkaisuilla ja -periaatteilla voidaan tukea kaupunkiympäristön jatkuvaa muutosta tilallisesti kestävällä tavalla. Suunnittelukohteena on ydinkeskustassa sijaitseva läntinen torikortteli, jossa sijaitsee tällä hetkellä tyhjentynyt kauppakeskus. Työ jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan työn taustaa, eli Hämeenlinnaa ja sen keskustan tilannetta, sekä perusteita kaupunkiympäristön joustavuudelle. Toisessa osassa tarkastellaan joustavuutta, ja miten joustavuuden suunnittelu voi toimia Hämeenlinnan keskustan täydennysrakentamisstrategian osana. Lopuksi kolmannessa osassa tarkastellaan keskustan kehittymisen kannalta tärkeän korttelin kehittämistä asumista, liiketilaa ja palveluja yhdistävänä joustavana kokonaisuutena. Suunnitelmaosion tavoite on määrittää korttelin uudisrakentamiselle joustavuuteen perustuvia typologisia ratkaisuja ja periaatteita, jotka tukevat kaupungin jatkuvaa uudistumista ja kehitystä.

keskustan 1960-luVun jälkeen Valmistunut rakennuskanta

0-15

83 m2

ASUMISEN JA TYÖN MUUTOS

Liikkuminen ja kiertoratkaisut perustuvat keskittämiseen ja kohtaamiseen. Yhteiskäytössä olevat tilat korvaavat ja täydentävät asuintiloja.

Asunnot tukevat elämänkaariasumista ja omistamista. KAUPUNGIN JOUSTAVUUS KAUPAN JA PALVELUIDEN MUUTOS

Tilajaot noudattelevat perinteisiä malleja. Estetiikka määrittelee materiaaliratkaisuja. Korjausrakentaminen toteutetaan vanhaa LIIKKUMISEN säilyttäen. MUUTOS Asunnot ovat puolivalmiita ja toimivat asukkaiden jatkuvien projektien alustoina.

Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

65-

asumisväljyys kaupungin keskustassa

16-64

kaupungin keskustan ikäjakauma

80 000 nopea uudisrakennustahti

78 400 75 000

70 000

Tilastokeskuksen ennuste hidas uudisrakennustahti

71 400 67 500

65 000 vanha rakennuskanta

60 000 2010

2005

2015

2020

2025

2030

KÄSITEPARIT

Engelinranta

Hämeenlinnan ikäjakauma

65 m2

asunnon keskikoko kaupungin keskustassa

Kulttuurikasarmit

16-64

0-15

85 m2

Kaakkoiskulma

asumisväljyys Hämeenlinnassa

asunnon keskikoko Hämeenlinnassa

Kaupallinen keskusta

Asuintiloja aukeaa tiiviiseenkin ympäristöön. Julkisuustavoitteet vaikuttavat liittymiseen kollektiiviseen tilaan.

65-

40 m2

JULKINEN

KOLLEKTIIVINEN

PYSYVÄ

YKSITYINEN

YKSILÖLLINEN

VÄLIAIKAINEN

Asuintilat välttävät avautumista julkiseen tilaan.

Halutut toiminnot sijaitsevat asunnon yhteydessä. Liikkuminen ja kiertoratkaisut perustuvat hajaannuttamiseen ja kohtaamisen välttämiseen Erilaiset väliaikaisen asumisen muodot ovat mahdollisia.

PERINTEINEN

NYKYAIKAINEN Älykotiratkaisut ja kytkeytyminen virtuaali-

ITSE TEHTY

PALVELU

Diplomityö - maija parviainen/Kevät 2015/ valvoja: Hannu Huttunen /oHjaaja: Karin KroKfors

maailmaan ovat osa suunnitteluratkaisuja.

Asuntoihin liittyy palveluita, jotka vaikuttavat myös tilaratkaisuihin ja varusteluun.

1/9

BirG

rlin

jaa

Katu

saa en rist Katu

asunto toimisto

saaristen koulu

asunto asunto asunto

hotelli

pysäkki

atu rmiK Kasa

asunto

uusi pyörätie olemassa oleva kulkuyhteys

Sibeliuskoti Kauppakeskus Linna

kävelykatu

asunto vii

hotelli

ostoskeskus

asunto toimisto

toimisto

uusi pyörätie

historiallinen akseli

uusi pysäkki

Lääninhallitus

tu enKa rist saa

pysäköintialue

Katu

shared space

toimisto toimisto

rlin

jaa

rGer

sibeliuskoti

uusi puistikko

asunto toimisto

+90,1

SIBELIUSPIHA

iii

pyöräpysäköinti

tori

toimisto

+89,1

shared space +89,0

Raatihuone

vi +89,5

historiallinen puistoakseli asunto toimisto liiketila

+90,0

Kauppapiha

+90,3

kirkko

+90,5

toiminnot korttelin lähiympäristössä

uudet reitit ja yhteydet

iii

vii

LENKKI

katutilojen ja Viherakselin kehittäminen

+88,7

pysäkki

+89,0 +90,2 +89,4

u Re

at elyk Käv

at u jas to K Kir

uto piKK

Asuminen ja työ

atu

usK

llit

Kirjaston puisto

ska

+89,9

Ku rin ja 1090

rin uto piKK

suljettu julkisivu

laajuustieDot

turun

Lenkki: 18 450 k-m Liiketilaa 8790 k-m2 (sis. supermarketin) Joustokerros 2870 k-m2 Asunnot 6610 k-m2 2

Kuja

Hämeenlinnan keskustassa on kaksi päätarvetta asumisen kehittämiselle. Lisäksi korttelissa on hahmotettavissa kaksi eri puolta, joilla on erilaiset identiteetit. Näkymä- ja kulkuakseli korttelin läpi yhdistää sen toriin ja joukkoliikenteen pysäkit toisiinsa. Kävelykadun puolen rakennukset ovat osa kaupungin kollektiivista identiteettiä, siinä missä Hämeenlinnan historiasta ja puretun puukaupungin mittakaavasta muistuttaa Sibeliuskoti korttelin pohjoispuolella. On luontevaa jakaa kortteli selkeästi kahteen osaan. Erilliset korttelin alueet tarjoavat mahdollisuuden soveltaa erilaisia joustavuuden tapoja. Tämä varmistaa variaation korttelitasolla. Kaupunkirakenteen toiminnalliseen joustavuuteen vaikuttavat hallintamuoto, hallittavien yksiköiden koko, sekä niiden tarpeet muutoksen tahdille. Mitä suuremmat yksiköt ovat mitä harvempien omistajien hallinnassa, sitä suuremmat vaikutukset yksikköjen muutoksilla on kaupunkiin. Samalla myös muutostahti voi olla suuri. Esimerkiksi toimistojen ja liiketilojen vuokralaiset vaihtuvat kaupungissa usein. Suuret yksiköt voivat kuitenkin myös pysäyttää muutoksen ja aktiivisuuden, kuten korttelissa tällä hetkellä on käynyt. Siksi pienemmät hallinnolliset yksiköt, kuten yksittäiset omistusasunnot tai pienet kivijalkaliiketilat, joustavat toiminnallisesti kestävämmin. Muutos tapahtuu yksikkö kerrallaan, jolloin kokonaisvaikutus kaupunkiympäristöön ei ole yhtä merkittävä.Yksikköjen muodostava kokonaisuus voi vähitellen uudistua toisenlaiseksi käyttötarkoitukseltaan ja reagoida helposti muutostarpeisiin. Kortteli jaetaan toriakselin avulla kahtia. Kävelykadun puolelle muodostuu pitkänomainen syvä rakennusmassa, johon sijoittuu julkisia toimintoja kahteen maantasokerrokseen. Näin kävelykadun julkisivu aktivoituu, ja kortteliin on mahdollista sijoittaa myös suurempia

PUUKAUPUNGIN HISTORIA

KIVIJALKA- TAVARATALOT KAUPAT PÄÄKAUPPAPAIKKA KAUPPAKETJUT OLESKELU HOTELLI

KÄVELYKATU

TERASSIT

TORI

PROFIILI 1: Pienet hallinnolliset yksiköt, kyky vastata muutokseen joustavasti ruohonjuuritasolla

yksikön koko

hallinta

PROFIILI 2:

muutostahti

Suuret hallinnolliset yksiköt (vuokra, tai muu joustava omistus), kyky reagoida merkittävästi muuttuviin kaupunkiympäristön tarpeisiin

KAUPAT

JOUSTAVA ASUMINEN

JOUSTAVA ASUMINEN TORI

TORI

Kotitoimisto TYÖ DIY-ASUMINEN KULTTUURI työ ASUMINEN LIIKETILA

JOUSTOKERROS PALVELUT urHeilu toimisto KAUPPA KULTTUURI

PYSÄKÖINTI

OLESKELU

TERASSIT

kaksi eri proFiilia

TALOTEKNIIKKA

YHTEISÖLLINEN ASUMINEN toimisto toimisto ETÄTYÖ

KIVIJALKA- TAVARATALOT KAUPAT PÄÄKAUPPAPAIKKA PROFIILI 2 KAUPPAKETJUT OLESKELU HOTELLI

KÄVELYKATU

Kaksi erilaista profiilia joustavuudelle

JOUSTAVUUS = MONIKÄYTTÖISYYS + MUUNNELTAVUUS

KULTTUURI KIVIJALKAVIIHDE RUOKA

Korttelin kaksi eri puolta

TARVE 2: Tehokkaita kaupunkiasuntoja

TUOTANTO

TERASSIT

PROFIILI 1

korttelin eri puolien identiteetit

Urbaaniin joustavuuteen vaikuttavat tekijät

TARVE 1: Tilavia muokattavia asuntoja

SIBELIUSKOTI PUUKAUPUNGIN HISTORIA PROFIILI 1

SIBELIUSKOTI KAUPAT

Tarve Hämeenlinnassa nyt

julkisia toimintoja. Rakennuksen yläkerroksiin luodaan lenkkimäinen rakennusmassa, joka kohoaa maamerkiksi korttelin lounaiskulmassa. Typologialtaan yläkerrokset vastaavat toiseen keskustan asuntotarpeeseen, laadukkaiden pienten asuntojen puutteeseen. Hallinnollisesti ne muodostavat suurempia kokonaisuuksia, jotka voivat muuttaa käyttötarkoitustaan. Korttelin eteläpuolta kutsutaan tässä työssä jatkossa Lenkiksi. Pohjoispuolelle sijoitetaan Sibeliuskodin ja ympäröivien rakennusten mittakaavaan sopeutuva rakennusmassa. Samalla palautetaan Sibeliuskodin pihan mittakaava lähemmäksi alkuperäistä – rakennus on alun perin sijainnut osana rakennusrivistöä tiiviissä empirerakenteessa, ja sen piha on ollut pieni. Maantasokerrokseen sijoitetaan kivijalkaliiketiloja.Ylempiin kerroksiin sijoitetaan suuria yksiköitä, jotka vastaavat suurten asuntojen tarpeeseen.Yhdessä ne muodostavat pienten hallinnollisten yksiköiden kokonaisuuden, joka voi muuttua helposti muuttuvien asumisen ja työn tarpeiden mukaan yksikkö kerrallaan. Kutsuttakoon tätä korttelin puolta jatkossa Sibeliuspihaksi, sillä nauhamainen rakennusmassa muodostaa sisäänsä pienen pihan. Korttelin kaksi puolta yhdistää akseli Sibeliuskodilta kävelykadulle. Akseli puhkaisee Sibeliuspihan rakennusmassan maantasokerroksen ja jäsentää kävelykadun puolelle Lenkin alakerroksiin julkisen sisäaukion. Näin Sibeliuskoti on visuaalisesti läsnä kävelykadulla ja kujalla.

KIVIJALKAKAUPAT

RUOKA

massoittelu

toimintojen yhdistäminen

Konsepti

kaksi rakennusmassaa

kuilut laitteet

KIERTO horisontaaliyhteydet

VAIPPA julkisivu ulkotilat

TILAJAKO

URHEILU PT-KAUPPA

toimintojen sijoittuminen väliseinät- ja pohjat

HUOLTO

PROFIILI 2 Typologinen joustavuus: Tilan ominaisuudet mahdollistavat sen käyttämisen erilaisiin tarkoituksiin

RAKENNE kantava rakenne + vertikaaliyhteydet

Rakenteellinen joustavuus: Kantava rakenne ja vertikaaliyhteydet ovat rakennuksen pysyvä osa, ja ne mahdollistavat muiden järjestelmien itsenäisen toiminnan ja muunneltavuuden.

PROFIILI 2

TARVE 2: Tehokkaita kaupunkiasuntoja

massoittelulla luodaan uusi maamerkki keskustaan

VÄ

massoittelu mukautuu Sibeliuskodin ja ympäröivän kaupunkirakenteen mittakaavaan

suuret asunnot tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa erilaisia, pientalon mukavuutta lähenteleviä ratkaisuja

maantasoon sijoitetaan kivijalkaliiketiloja ja puhkaistaan akseli Sibeliuskodin kohdalle

PROFIILI 1

TARVE 1: Tilavia muokattavia asuntoja

VÄ

kävelykadun puolelle maantasoon sijoittuu kaksi kerrosta liiketiloja ja palveluita Sibeliuskodin akseli muodostaa kävelykadun puoleiseen rakennusmassaan sisäaukion

Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

kävelykadun puolelle voidaan toteuttaa tehokkaita, yhteistöllisiä ja palveluita hyödyntäviä asuntoja

Diplomityö - maija parviainen/Kevät 2015/ valvoja: Hannu Huttunen /oHjaaja: Karin KroKfors

2/9

atu

kirkon tornin aseman säilyttäminen

yhteyksiä heikentäVät elementit kaupunkitilassa

tu enKa

iHu

raat

Katu een

rist

Yhteensä: 23 930 k-m2

saa

Sibeliuspiha: 5480 k-m2 Liiketilaa 900 k-m2

pysäköintialue

KULTTUURI KIVIJALKAVIIHDE

rmiK Kasa

Liikkuminen ja pysäköinti

valaisinpylväät

Katu

een

iHu

raat

tie

0501 28m

10900300090038m0501

uusi maamerkki

0600

0300

Kauppa ja palvelut

Sibeliuskodin aseman parantaminen

huoltorampit

istutusaltaat

tu nKa

Kun

palo

BirG

rlin

jaa

Katu

saa en rist Katu KirKKopuisto

atu

Kori

KirK

usK

llit

saaristen koulu

nn e

tu nKa na lin

atu rmiK Kasa vii

rlin

Katu

v iv

tu enKa rist saa

jaa

BirG

Katu

een

iHu

raat

toripuisto

pysäkki i

sibeliuskoti

+90,1

+90,,2

Toripuistikko

SIBELIUSPIHA

iii

+89,1

pp-pysäköinti

Katu

een

iHu

raat

+89,0

+89,5

+90,0

+90,3 +90,5

iii

vii

LENKKI

+88,7

pysäkki

+89,0 +90,2 +89,4

u Re

at elyk Käv

at u jas to K Kir

uto piKK

atu

usK

llit

Kirjaston puisto

ska

+89,9

liuKs

siBe

Ku rin

tu enKa

turun

Katu

een

iHu

raat

tie

0501 28m

laajuustieDot

0600

0300

1090

10900300090038m0501

Wet Katu

atu

saa

tu nKa

Kun

rist

palo

tu enKa

Yhteensä: 23 930 k-m2 Katu een

iHu

ffin

rmiK Kasa

Kuja

Sibeliuspiha: 5480 k-m2 Liiketilaa 900 k-m2

raat

o terH

rin uto piKK

Lenkki: 18 450 k-m Liiketilaa 8790 k-m2 (sis. supermarketin) Joustokerros 2870 k-m2 Asunnot 6610 k-m2 2

pikkutori

Kävelykatu reska - jatke

Kävelykatu reska

shared space

pikkutori

Kävelykatu reska - jatke

Kävelykatu reska

shared space

pikkutori

Kävelykatu reska - jatke

Kävelykatu reska

shared space

uusi toripuistikko polkupyöräpysäköinti uusi toripuistikko polkupyöräpysäköinti

tori

toripuisto

kirkko

tori

toripuisto

kirkko

uusi toripuistikko polkupyöräpysäköinti

tori

toripuisto

kirkko

julkisiVu raatihuoneenkatu 1:1000

Hallituskatu

uusi kuja

Kävelykatu reska

Hallituskatu

uusi kuja

Kävelykatu reska

Hallituskatu

uusi kuja

Kävelykatu reska

tori

uusi toripuistikko shared space polkupyöräpysäköinti uusi toripuistikko shared space polkupyöräpysäköinti

ajo kellariin

sibeliuskoti

Kasarmikatu

ajo kellariin

sibeliuspiha sibeliuskoti

Kasarmikatu

uusi toripuistikko shared space polkupyöräpysäköinti

ajo kellariin

julkisiVu kasarmikatu 1:1000

julkisiVu hallituskatu 1:1000 Engelin kaavasuunnitelma 1832

tori

sibeliuspiha

Engelin kaavasuunnitelma 1832

Engelin kaavasuunnitelma 1832 1861

LAAJENTUMINEN ja UUDISTUMINEN parvekevyöhykkeen avulla

TÄYDENTYMINEN Atriumvyöhykkeen sisälle

TÄYDENTYMINEN Kansipiha voidaan kattaa

tori

sibeliuskoti

PROFIILI 1sibeliuspiha

Kasarmikatu

PROFIILI 2

1861

1861 1861 1892 1861

LAAJENTUMINEN ja UUDISTUMINEN muokattavan julkisivuvyöhykkeen avulla

1892

ASUNTO/TOIMISTOKERROS yhteistila JOUSTOKERROS

tekninen tila

1892

yhteistila 1892

toimisto

JOUSTOKERROS 1970 1892

LIIKETILA/PALVELUKERROS

sisäaukio 1970

KELLARI

1970 1970

KAKSIKERROKSISUUS Kaksikerroksisten rakenteiden sisällä on mahdollista toteuttaa erilaisia välipohjaratkaisuja ja korkeita tiloja

1970

MUUNNELTAVUUS ja JAETTAVUUS Sisäaukion avoimella vyöhykkeellä järjestetään vertikaaliset kulkuyhteydet

2015?

KORKEAT KERROKSET Kerroskorkeus mahdollistaa tilojen käyttötarkoituksen muutoksen asunnoista toimistoiksi

2015?

korttelin kehitys historiallisen kartta-aineiston mukaan 2015?

2015?

leikkauskaaVio 1:500 2015? Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

Diplomityö - maija parviainen/Kevät 2015/ valvoja: Hannu Huttunen /oHjaaja: Karin KroKfors

3/9

lenkki: julkisivut ja parvekkeet

lenkissä on hyvin avoin ruudutettu julkisivu, jonka jakoon voidaan toteuttaa avattavia ikkunoita ja ovia. julkisivujärjestelmä toteutetaan siten, että joitakin ruuduista voidaan korvata myös umpipaneeleilla, jos avonaisuus koetaan myöhemmin liian suurena. julkisivun jakoperiaate perustuu kantavan rakenteen moduulimitoitukseen. tiiviin katutilan ja asuintilojen välivyöhykkeenä toimii parvekerakenne. parvekkeet muodostavat yhtenäisen vyöhykkeen, joka ympäröi lenkin kaikkia puolia. asuntojakauman muutoksien mukaan myös parvekkeita voidaan jakaa eri tavoin vyöhykkeellä. parvekevyöhyke noudattaa samaa jakoa kuin julkisivutkin, mutta voi täydentyä ja muuttua itsenäisesti. rakenne perustuu eräänlaiseen kehysrakenteeseen, johon voidaan täydentää elementtejä vaakaja pystysuunnassa. parvekevyöhykkeen sisällä on siis oma rakennusosien hierarkiansa, jossa ruudukkorakenne toimii kantavana ja pysyvänä osana. tämän rakenteen sisällä voidaan toteuttaa erilaisia lasitus-, aurinkosuojaja kaideratkaisuja.

julkisivujärjestelmä

parvekejärjestelmä perustuu säännölliseen ruudukkoon, jonka rakenteeseen voidaan lisätä osia. Katetut atriumit ja käytäväratkaisut mahdollistavat tehokkaasti erilaisten kaupunkikotien sijoittamisen lenkkiin. yhteiset toiminnot, kuten etätyö-, keittiö- ja saunatilat sijoittuvat kansipihan tasolle ja ovat siten helposti kaikkien asukkaiden saavutettavissa. 3,75 m kerroskorkeus yhdistettynä atrium-typologiaan mahdollistaa käyttötarkoituksen muutoksen asunnoista toimistoiksi. lisäksi atrium ja kansipiha toimivat mahdollisina laajentumisen paikkoina rakenteen sisällä. Kantava rakenne perustuu kahden kerroksen korkuiseen pilari-palkkijärjestelmään, jolloin kantavia väliseiniä tai -pohjia ei tarvita. tällöin asuntojakaumaa voidaan muuttaa vaakaja pystysuunnassa.

toimistokäyttö

eri kokoisia asuntoja

sibeliuspihan yksiköt sijoittuvat porraskuilun ympärille. porraskäytävä suunnitellaan valmiiksi niin laajaksi, että siinä on enemmän ovia, kuin on tarpeen. tämä mahdollistaa asuntojen jakamisen pienempiin yksiköihin ilman muutoksia porraskäytävään. sibeliuspihan kerroskorkeus on 5,4 m, mikä mahdollistaa parvirakentamisen asunnoissa ja talotekniikan tilavarauksen toimistokäytössä. yksiköt suunnataan esimerkiksi perheille tai pienille yrityksille raakatilana, jolloin ne voidaan rakentaa käyttäjien tarpeiden mukaan.

nauhamainen harjakatto muodostaa alleen suuren ullakon, jonne sijoitetaan irtaimistovarastot ja tekniset tilat. myöhemmin ullakolle on mahdollista rakentaa asuntoja esimerkiksi korjausten rahoittamiseksi, mikä otetaan huomioon kattorakenteiden suunnittelussa. sibeliuskodin puolella on tarpeen rajoittaa rakennusmassan korkeutta kaupunkikuvallisista syistä, joten kattorakenne rajoittaa täydentymisen ja kasvun rakenteen sisälle. viereistä rakennusta vasten olevalle sivulle sijoitetaan irtaimistovarastot, minkä vuoksi ullakkokerros voidaan ottaa jo alkuvaiheessa asuinkäyttöön. rakenneperiaatteena sibeliuspihan puolella on kantava pilari-laattarakenne, jolloin julkisivut ja asuntojen väliset seinät eivät ole kantavia.

sibeliuspihan julkisivut noudattavat samalaista periaatetta kuin lenkin. julkisivut eivät ole kantavia. niissä on säännöllinen aukotus, joka mahdollistaa tilan jakamisen joustavasti. julkisivujaon luonne muuttuu hieman käsitellyn sivun mukaan, mutta perusperiaate pysyy samana. julkisivujako ottaa huomioon ullakkokerroksen laajentumisen joko ikkunoin tai paneelein, jotka voidaan vaihtaa ikkunoiksi. parvekkeet keskitetään suuremmiksi erkkereiksi, joita voidaan jakaa yksiköiden jaon mukaan. parvekerakenteet suunnitellaan siten, että ne on helppo korvata toisilla.

Sibeliuspiha suuret raakatilayksiköt

LO G

lenkin katutason julkisivuun kehitetään joustava julkisivuvyöhyke, joka ripustetaan kantavasta rakenteesta. vyöhyke mahdollistaa katujulkisivun muunneltavuuden ja vaihtelevuuden koko korttelin matkalla. julkisivut ovat kevyitä laatikkomaisia rakenteita, joita voidaan muokata liiketilojen tarpeen mukaan. vaihtoehtoisesti julkisivua voidaan käyttää omana vyöhykkeenään esimerkiksi showroomina tai kioskina, jos sen takana sijaitseva toimija haluaa suljettua julkisivupintaa. vyöhyke toimii laajentumisen tai supistumisen välineenä tulevaisuudessa.

KA HV

ILA

mahdollinen käyttötarkoitus: oppimiskeskus

sibeliuskoti

auditoriot aula

avotila

luokkahuonevyöhyke

Lenkki runkosyvyyden vuoksi liiketilakerrokset voidaan ottaa muuhunkin julkiseen käyttöön, esimerkiksi oppilaitokseksi tai muiksi palvelutiloiksi. sisäaukion muodostama suuri aulatila varmistaa luonnonvalon rungon sisällä.

mahdollinen käyttötarkoitus: urheilukeskus

liikuntasali

maantasokerroksen lävistää avoin vyöhyke sibeliuskodilta kävelykadulle. lenkin liiketilakerroksissa vyöhyke toimii avoimena sisäaukiona, jolle voidaan sijoittaa pieniä väliaikaisia kojuja torimaisesti. aukio on julkinen sisätila ja siellä voidaan esimerkiksi järjestää tapahtumia. liiketilojen välinen vertikaaliliikenne tapahtuu aukiovyöhykkeellä, jolloin tiloja voidaan jakaa sen ympärille eri tavoin. rakennuksen syvyys mahdollistaa erikokoiset tilat, jotka avautuvat sekä kadulle, että sisäaukiolle. liiketiloja voidaan toteuttaa 20 m2- 1100 m2 kokoisina, tai suurempina kaksikerroksina. tontin korkeuserojen vuoksi maantasokerroksen lattia porrastetaan siten, että suurimpaan osaan katutason liiketiloista on mahdollista järjestää sisäänkäynti myös suoraan kadulta.

Kulkuyhteydet asiakkaille

liikuntasali supermarket liikuntasali huoltoajo

Kellaria käsitellään rakenteellisesti yhtenä korkeana tilana, joka on jaettu välipohjalla kahtia. jos pysäköinnin tarve keskustassa muuttuu, osa välipohjasta voidaan purkaa, ja kellariin sijoittaa paljon korkeutta vaativia toimintoja, kuten liikuntahalleja. tässä versio, jossa on liikuntakeskus liikuntahallilla ja –salilla. pysäköintipaikkoja säilyy160 kpl-

Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

huoltoajo

jätepiste

Kaksikerroksinen kellari sisältää korttelin autopaikoituksen ja huoltoliikenteen. Kellariin voidaan myös sijoittaa päivittäistavarakauppa (1700 m2), jonka tavaraliikenne hoidetaan kellarissa. autopaikkoja vaihtoehdossa on 320 kpl.

Diplomityö - maija parviainen/Kevät 2015/ valvoja: Hannu Huttunen /oHjaaja: Karin KroKfors

4/9

näkymä käVelykadulta - asuntokäyttö

LIIKETILA 105 m2

LIIKETILA 68 m2

LIIKETILA 160 m2

+90,7

AULA

AULA P-KELLARIIN

LIIKETILA 81 m2 UVV48 m2

UVV 56 m2 +90,1

+90,3 LIIKETILA 110 m2

LIIKETILA 112 m2 LIIKETILA 82 m2

LIIKETILA 46 m2 +90,5

LIIKETILA 94 m2

LIIKETILA 33 m2

+90,3

+89,8

+90,5

+90,0

+90,3

+89,0

+89,5

JÄTEPISTE

LIIKETILA 73 m2

+89,1

LIIKETILA 165 m2

LIIKETILA 75 m2

LIIKETILA 450 m2

SUPERMARKET 1700 m2

AULA +84,5 JÄTEPISTE + HUOLTO

LIIKETILA 200 m2

LIIKETILA 190 m2

LIIKETILA 480 m2 +90,2 +90,0

+89,5

+89,0

HUOLTOLIIKENNE

LIIKETILA 230 m2 LIIKETILA 80 m2 SISÄTORI

KIOSKI 16 m2

KIOSKI 23 m2

121 ap

+89,9

+89,4 +89,0

pohjakaaVio -1.krs 1:600

Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

+89,7

pohjakaaVio 1. krs 1:600

Diplomityö - maija parviainen/Kevät 2015/ valvoja: Hannu Huttunen /oHjaaja: Karin KroKfors

5/9

näkymä käVelykadulta - toimistokäyttö

LOFT 75 m2

LOFT 45 m2

LOFT 150 m2

LOFT 75 m2

LOFT 125 m2

LOFT 35 m2

IRTAIMISTOVAR. LOFT 75 m2

tekninen vyöhyke, jolle voi rakentaa märkätilan

LOFT 120 m2

IRTAIMISTOVAR.

LOFT 85 m2

avoimeksi jätettävä alue

LOFT 75 m2

LOFT 135 m2

LOFT 120 m2

LOFT 135 m2

LOFT 50 m2

LOFT 120 m2

LOFT 190 m2

LOFT 50 m2

LOFT 135 m2

LOFT 190 m2

LOFT 50 m2

YHTEISTILAT IRTAIMISTOVARASTOT + TEKNISET TILAT

LIIKETILA 80 m2 LIIKETILA 80 m2

LIIKETILA 60 m2

LIIKETILA 75 m2

ASUNTOJEN VARASTOT

LIIKETILA 484 m2

TOIMISTO TEKNINEN TILA 360 m2

LIIKETILA 300 m2

TEKNINEN TILA 320 m2

LIIKETILA 200 m2

LIIKETILA 290 m2 LIIKETILA 180 m2

LIIKETILA 270 m2

LIIKETILA 460 m2

LIIKETILOJEN SOS. TILAT / VARASTOT

LIIKETILA 160 m2

LIIKETILOJEN SOS. TILAT / VARASTOT

LIIKETILA 110 m2 LIIKETILA 115 m2

pohjakaaVio 2. krs 1:600

Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

pohjakaaVio 3. krs 1:600

Diplomityö - maija parviainen/Kevät 2015/ valvoja: Hannu Huttunen /oHjaaja: Karin KroKfors

6/9

Liiketilakerrosten välipohjat voidaan toteuttaa kevytrakenteisina ja ne voidaan ripustaa yläpuolisista rakenteista. Talotekniikan tilavaraukset integroidaan välipohjarakenteeseen.

Asuntokerrosten välipohjissa tulee ottaa huomioon asuntojen mahdollinen yhdistäminen pystysuunnassa.

Rakenne Kantava rakenne on korttelin pysyvä osa, joka mahdollistaa joustavuuden. Sibeliuskodin ja kävelykadun yhdistävä vyöhyke, kansirakenne ja joustokerros toimivat Lenkin rakenteen järjestäjinä. Keskivyöhykkeen kuusi porraskuilua toimivat pilareina, jonka varaan rakenteet tukeutuvat. Perusperiaatteena on kaksikerroksisten rakennevyöhykkeiden kerrostaminen. Näiden sisällä on kevytrakenteisemmat, muokattavat välipohjat. Rakenteet mitoitetaan siten, että ne kantavat mahdollisen laajentumisen. Kellarissa suuret jännevälit toteutetaan porraskuilujen ja muurin välisillä siltapalkeilla. Välipohja toteutetaan esijännitettynä teräsbetonilaattana, joka tukeutuu kuiluihin ja muuriin. Rakenteisiin tehdään liittymiskohtia enemmän kuin tarpeen, jolloin laattaa voidaan nostaa myös tarpeen mukaan. Hallitypologiaa varten välipohja voidaan myös purkaa. Kansilaatta ja sitä tukevat palkistot suunnitellaan siten, että kellariin on mahdollista järjestää porrasyhteys maantasokerroksesta kahdesta eri paikasta. Lenkin liiketilakerrosten rakenne perustuu joustokerrokseen, jota kannattelevat pystykuilut sekä pilarilinja, joka sijoittuu rakennuksen ulkokehälle. Liiketilojen välipohja ripustetaan joustokerroksesta. Välipohja koostuu kevyestä modulaarisesta ristikkorakenteesta, jonka avulla voidaan kuljettaa esimerkiksi ilmastointikanavia ja talotekniikka liiketiloihin.

Poikkeuksena muuhun rakenteeseen joustokerroksessa sijaitsee kantavia seiniä, jotka toimivat palkkeina. Joustokerroksen rakenne tukee yläpuolista kansipihaa, ja liiketilan välipohjia. Asuntokerroksissa käytetään betonista pilari-palkki-rakennetta, jonka porraskuilut jäykistävät. Rakenne mitoitetaan siten, että atriumiin on mahdollista täydentää kevytrakenteisia tiloja. Välipohjat eivät ole kantavia, ja ne toteutetaan modulaarisina puurakenteina siten, että niihin on helppo tehdä aukkoja. Myös asuntojen väliset seinät toteutetaan puurakenteisina, jolloin niiden muokkaaminen ja purkaminen on mahdollista kohtuullisen kevyesti. Sibeliuspihan puolella käytetään pilari-laattarakennetta, joka tukee yksiköiden sisäisten, ei kantavien rakenteiden toteuttamista. Maantasokerrokseen syntyvä pitkä jänneväli Sibeliuskodin akselin kohdalla kannatetaan yläpuolisessa kerroksessa ristikkorakenteella aukon kohdalla.

Liiketilakerrosten välipohjat voidaan toteuttaa kevytrakenteisina ja ne voidaan ripustaa yläpuolisista rakenteista. Talotekniikan tilavaraukset integroidaan välipohjarakenteeseen.

TÄYDENTYMINEN Atriumvyöhykkeen sisälle

LAAJENTUMINEN ja UUDISTUMINEN parvekevyöhykkeen avulla

TÄYDENTYMINEN Kansipiha voidaan kattaa

LAAJENTUMINEN ja UUDISTUMINEN muokattavan julkisivuvyöhykkeen avulla ASUNTO/TOIMISTOKERROS yhteistila JOUSTOKERROS

tekninen tila

yhteistila toimisto

LIIKETILA/PALVELUKERROS sisäaukio

Kämppisten yri muuttunut jo jo asuntopuolen e muutoksia parv vuokrattiin etee toimittua siinä, muuttamista as

KELLARI

rakenneperiaate KAKSIKERROKSISUUS Kaksikerroksisten rakenteiden sisällä on mahdollista toteuttaa erilaisia välipohjaratkaisuja ja korkeita tiloja

MUUNNELTAVUUS ja JAETTAVUUS Sisäaukion avoimella vyöhykkeellä järjestetään vertikaaliset kulkuyhteydet

kaaVioleikkaus 1:500

LOFT 75 m2

LOFT 125 m2

LOFT 35 m2

IRTAIMISTOVAR.

LOFT 85 m2

LOFT 120 m2

LOFT 50 m2

LOFT 135 m2

LOFT 95 m2

LOFT 190 m2

LOFT 150 m2

LOFT 50 m2

YHTEISTILAT IRTAIMISTOVARASTOT + TEKNISET TILAT

ULLAKKO IRTAIMISTOVARASTOT

pohjakaaVio lenkki 5. krs 1:600

ASUNTOJEN VARASTOT

Pikkuasunto on vaihta laajennettu jotta asunt säilytystilaa.

TOIMISTO TEKNINEN TILA 360 m2

SAUNA

TEKNINEN TILA 320 m2

ETÄTYÖTILA KERHOTILA

KEITTIÖ

LIIKETILOJEN SOS. TILAT / VARASTOT

vyöhykettä voidaan jakaa joustavasti eri kokoisiin asuntoihin

pohjakaaVio 4. krs 1:600

Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

pohjakaaVio lenkki 6. krs 1:600

Diplomityö - maija parviainen/Kevät 2015/ valvoja: Hannu Huttunen /oHjaaja: Karin KroKfors

7/9

Pariskunta hankkii suuren yksiön ja päättää siirtää makuutilat parvelle.

Perhe ostaa suuren yksikön raakatilana ja rakentaa sinne kevytrakenteisen parven makuuhuoneille. Yksikköön on kaksi ovea, joista toinen johtaa alakertaan rajattuun huoneeseen. Perhe vuokraa huonetta matkailijoille kesäkausina. Myöhemmin perheen vanhin lapsi muuttaa huoneeseen.

ote sibeliuspihasta Vuonna 2020 näkymä kujalta ennen hämeenlinnan start-up ilmiötä

Korkean yksiötilan vuokraa paikallinen muotoilualan toimija toimitilakseen. Hän viettää siellä satunnaisesti myös öitään.

Pikkuasunto on vaihtanut omistajaa, ja parvi on laajennettu jotta asuntoon on saatu lisää säilytystilaa.

Perheen lapset ovat muuttaneet jo omilleen ja vanhemmat kokevat tilaa olevan liikaa. He purkavat osan parvesta ja jakavat yksiköstä osan vuokrattavaksi. He kuitenkin haluavat säilyttää suuren yhtenäisen olohuoneen ja ruokailutilan.

ote sibeliuspihasta Vuonna 2030

näkymä kujalta hämeenlinnan start-up ilmiön jälkeen

Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

Diplomityö - maija parviainen/Kevät 2015/ valvoja: Hannu Huttunen /oHjaaja: Karin KroKfors

8/9

Alkuvaiheessa rakennetaan kompakteja kaksioita ja yksiöitä, ja suurempia kulma-asuntoja.

Julkisivu koostuu moduuleista ja asuntokäyttöä varten osa moduuleista vaihdetaan tarvittaessa umpinaisiin.

näkymä atriumista asuntokäytössä Julkisivut mahdollistavat tilan jakamisen säännöllisin välein, jolloin voidaan toteuttaa erikokoisia huoneita. Parvekerakenteissa on kantavaa rakennetta noudattava jako. Parvekevyöhykettä voidaan jakaa kevytrakenteisilla seinäkkeillä asuntojaon mukaan.

ote lenkistä Vuonna 2020

Kaksi asuntoa on vapautunut yhtä aikaa, ja markkinatilanteen perusteella isommasta siirretään huone pienempään.

Asukkaat ovat voineet vaihtaa parvekkeen lasituksia ja aurinkosuojia.

Yläkerroksen pienasunto yhdistetään alakerran asuntoon välipohjan läpi.

ote lenkistä Vuonna 2030

ote lenkistä Vuonna 2040

Märkätilat sijoitetaan sisävyöhykkeelle atriumia kiertävän käytävän varteen. Tälle vyöhykkeelle keskitetään myös IV-kanavat.

Julkisivusta puretaan osittain parvekerakenteita ja lasitus ja aurinkosuojaus päivitetään.

näkymä kujalta hämeenlinnan start-up ilmiön jälkeen

näkymä atriumista toimistokäytössä

Kollaasikortteli Joustava korttelisuunnitelma Hämeenlinnaan

Diplomityö - maija parviainen/Kevät 2015/ valvoja: Hannu Huttunen /oHjaaja: Karin KroKfors

9/9